Ruuan haaskaaminen vain legenda?

[Heikki Jokipii]

Kun tämä on nyt yleisesti hyväksytty tapa moralisoida ja syyllistää, niin tämän tilaisuuden tullen YLE iski siihen heti kiinni:

Näin voit parantaa ilmastoraportin synkkiä lukuja – Ruoan heittäminen roskikseen ei ole pikkujuttu

Rohkeasti uskallamme väittää, että edellä olemme pystyneet osoittamaan, että se Suomessa on pikkujuttu, eikä siihen huomiota kiinnittämällä näissä "ilmastotalkoissakaan" saada juuri mitään aikaan. Mm. siitä syystä, että pois ei heitetä jutun kuvituksena käytettyä komeata pihviä, vaan suurin piirtein liikaa lautaselle laitettuja perunoita tms.

Eikä hänkään vaivaudu jakolaskuihin. Tuo 24 kiloa vuodessa kuulostaa sopivan kauhistuttavalta. Siltä ei olisi enää kuulostanut 65 grammaa. Eli se päivittäishaaskaus. Se noin yksi peruna tai porkkana. (Ja oliko sekään kaikki varsinaista syötävää, vrt. edellä 21.08.18 mainittu EU-selvitys.)

Kun tämä ajatus tässä yhteydessä aina kummittelee ...

[...]Mutta maailmassa on myös 821 miljoonaa aliravittua ihmistä ja 151 miljoonaa nälkäistä pikkulasta, jotka eivät vartu normaalisti.

Näin on siitä huolimatta, että nykyisestä ruoantuotannosta riittäisi kylliksi syötävää kaikille maapallon asukkaille.

... niin ko. kirjoittajat pitäisi panna kertomaan, miten roskistemme sisältö niille nälkäisille toimitetaan.

Tämäkin on siten aika turhanaikaista maalailua ...

Tuontisoijalla ruokitaan Suomessakin eläimiä, ja tänne myös tuodaan lihaa, joka on peräisin soijaa syöneistä eläimistä. Yksi kilo tuotettua lihaa vaatii monta kiloa soijaa, joka sinällään on myös ihmisravintoa.

Jos mutkat vetää suoriksi, voi sanoa, että jokainen suomalaisesta ruokapöydästä roskikseen heitetty pihvinpuolikas on osasyy Amazonin sademetsien katoamiseen.

... kun sitä pihvinpuolikasta ei sinne roskikseen mene. Tai jos menee, niin hyvin harvoin. Ja silloin harvoinkin sille poisheittämiselle voi olla ihan hyvä syy, kuten tuo artikkeli itse myöntää:

Lihaostoksilla sen sijaan kannattaa puntaroida kunnolla, montako pihviä grilliporukka todella syö. Vanhassa lihassa voi jyllätä sairastuttava määrä mikrobeja, joita silmä ei näe eikä nenä haista.

Koska eläintuotteista ei yleensä ole kysymys, niin noin 80% kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalista jää jo heti siinä pois. Se potentiaali, joka jää, niin se on kuin onkin pikkujuttu.

[Heikki Jokipii]

Kaikesta ilonpilaamisesta ja mahdollisuudesta sormen heristämiseen muodostuu helposti traditio. Niin on muodostunut tästäkin:

Ruokahävikin vähentäminen on iso ilmastoteko, tässä vinkit kotiin: "Helppoja taikatemppuja ei ole, kyse on ruuan arvostuksesta"

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään jo 7. kertaa. Tänä vuonna teemana ovat ruokahävikin ilmastovaikutukset.

Kun tuossa vielä käytetään Luken tutkittuja arvioita, emme nyt toista yleisIä vastaväitteitämme.

Sen sijaan viittaamme tälle sivulle, joka löytyi tuon uutisen kautta:
 
http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

Siellä olevassa infografiikassa kiinnitämme huomiota ruutuun "Kotitalouksissa päätyy hävikkiin eniten näitä elintarvikkeita". Ja siinä kahteen oikealla olevaan pylvääseen; pitsat ym. sekä liha, kala ym.

Ja huomaamme, että kumpaakin ryhmää menee hävikkiin n. 11 miljoonaa kiloa vuodessa. Eli kutakuinkin 2 kiloa per kansalainen ja vuosi. Eli n. 5,5 grammaa per päivä.

Kuitenkin, väitän, asiasta puhutaan, ikään kuin kaikki ruokahävikki kuuluisi noihin raskaammin kuormittaviin tuoteryhmiin.

Sillä ei joku syömättä jäänyt peruna tai homeinen leivänkannikka niin vakava juttu ole, vaikka asiaa miten pyörittelisi. Muuta niistä saadaan sitten grammoja, jotta kokonaishävikin määrä näyttäisi vaikuttavammalta.


PS. Maito on vähän eri juttu. Se kuuluu kyllä periaatteessa kuormittaviin elintarvikkeisiin. Henkilökohtainen lapsuudenmuisto. Mummullani ei ollut jääkaappia ja hänellä oli tapana tehdä plättyjä jo hiukan hapaantuneesta maidosta (eli hyötykäyttää senkin, noin). Mutta lopulta opin pitämään niistä, juuri niistä. Ne maistuivat paremmilta kuin ihan tuoreesta maidosta tehdyt! Kokeilkaapa: antakaa maidon hiukan hapantua ja... 

[Heikki Jokipii]

Nyt kun tuota viikkoa on vietetty jo 6 kertaa, voinee jo esittää kysymyksen: mitä näillä hävikkiviikoilla on saatu aikaan?

Ovatko suomalaiset vähentäneet ruoan poisheittämistä? Sitä on vaikea sanoa. Vuodesta toiseen turhaan poisheitetyn ruoan määrästä käytetään samoja arviolukuja, jotka ilmeisesti perustuvat Luken Katajajuuren tutkimukseen*). Se tehtiin ainakin kerran, mutta onko sitä toistettu?

Ruoan tuhlauksen vähentyminen voisi myös näkyä ruokaan käytetyn rahan vähentymisenä, Eli ruokamyynti olisi hitusen pienentynyt. Tuhlatun ruoan rahalliseksi osuudeksi arvioitiin 6%. Näkyykö se näin? Ei. Viime vuonna vähittäiskauppojen (ruoka)myynti kasvoi n. 3%.

Teoreettisesti tuo on tietysti voinut tapahtua niin, että ostetaan vähemmän mutta kalliimpia tuotteita. Tämäkään ei tunnu todennäköiseltä nyt kun kaupan kilpailu on kiristynyt, ja siinä käytetään keinona "halpuuttamista" tms.

Jos ihmiset olisivat samaan aikaan massiivisesti siirtyneet luomuun, niin samalla lailla teoreettisesti he olisivat ostaneet kiloissa vähemmän. Mutta sitähän ei ole tapahtunut. Sen osuus ei ole päässyt yli 2,4%:in. Toinen asia on sitten se, josta on aihetodisteita edellä, että luomutuotteissa hävikki on tavanomaista suurempi. Jo kaupassa ja luultavasti sitten kotonakin.

Sitten on vielä tämän vuoden teemasta kumpuava kysymys: onko todella pystytty vähentämään sitä ilmastovaikutusta? Vaikkei vaatisikaan näyttöä siitä, että se näkyisi lämpötiloissa?

__________

*) Näin oli myös tänään Hesarissa tässä sankaritarinassa:

Vantaalaisen Eero Peltosen ruokahävikki on kymmenesosa keskiarvosta – Näillä kolmella helpolla niksillä jokainen voi päästä samaan tulokseen

Keskiarvona käytettiin Luken vanhoja lukuja.

[Heikki Jokipii]

Vauva.fi:n tässä keskustelussa tuli esiin samanlaisia havaintoja, joita olen itsekin tehnyt:

Minulle "luomu" tarkoittaa kallista, nahistunutta, likaista, pahaa, epäilyttävää.

Vierailija
14/32 |
klo 12:24 | 12.9.2019
Olin itse yhdessä isossa S-marketissa töissä ja huomasin aivan saman. Monet luomu-hevit makaavat nahistuneina laatikoissaan koska hinta on kova ja menekki pientä. En ollut siis hevi-osastolla itse töissä mutta asioin siellä työpäiväni jälkeen päivittäin n. 4 vuotta.

Havaintoja, mutta kyllä luomun kiertonopeudesta on varmasti saatavissa kovaa dataakin, jos niin halutaan. Ja myös sen hävikistä.

[Heikki Jokipii]

Ovatko suomalaiset vähentäneet ruoan poisheittämistä? Sitä on vaikea sanoa. Vuodesta toiseen turhaan poisheitetyn ruoan määrästä käytetään samoja arviolukuja, jotka ilmeisesti perustuvat Luken Katajajuuren tutkimukseen*). Se tehtiin ainakin kerran, mutta onko sitä toistettu?

Samaan tapaan Hesari käytti vanhoja pohjalukuja tässäkin artikkelisssaan tänään:

Suomalaiset heittävät suuren määrän ruokaa roskiin päivämäärä­hysterian takia – näin selvität, voiko päiväyksen ohittanutta ruokaa syödä

Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Jokainen suomalainen heittää siis viikoittain pois puolisen kiloa ruokaa.

Siinä jutussa oli pikku tieto pitkäaikaiseurannasta, mutta se o!i masentava:

MONI kuluttaja ei kuitenkaan tunnu luottavan aisteihinsa. Hävikkiruokaa myyvä Matsmart tilasi Kantarilta kyselytutkimuksen parasta ennen -päiväyksestä.

Kyselyn mukaan kolmasosa suomalaisista heittää ruokaa pois, jos sen parasta ennen -päiväys on mennyt. Hävikkiviikoista ja muusta valistuksesta huolimatta tuloksissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien varrella.

Niinpä Luke on hyvin oikeassa tässä:

Ruokahävikin vähentämisen tiekartta piirtyy hyvää vauhtia – hävikin puolittamistavoite erittäin haasteellinen

Melkoisen haasteellinen näyttää olevan.

[Heikki Jokipii]

Jotta tuo koko urakka saataisiin tehdyksi, ja Suomen ruokahävikki poistetuksi, tarvitttaisiin n. 10 000 tuollaista kauppaa. Ja vähintään n. 20 000 joutilasta. Työtöntä tai muuta.

Mutta toki se on vain alkua, sehän oli "ensimmäinen". Uusi tuollainen kauppa joka vuosi. Ja jo 10 000 vuodessa kaikki on hienosti.

Tämän uutisen pohjalta meidänkin täytyy korjata lukujamme:

WeFood-kauppa täyttää vuoden – hävikkiä vähennetty lähes 100 000 kiloa

Eli n. 5000 kauppaa riittää, ja n. 10 000 joutilasta.

Ja yhden uuden kaupan vuosivauhtia 5 000 vuotta.

Niin, toista tuollaista kauppaa ei ole kyllä perustettu.  Tätä kysymystäni ...

Kaiken kaikkiaan tarjolla oleva tavara näytti niin masentavalta, että ihmettelen, jääkö liiketoiminnasta mitään tuloutettavaksi Kirkon kehitysyhteistyöhön? Työntekijöitä reippaasti enemmän kuin asiakkaita. Eikö vapaaehtoisillekin pidä joku lounasraha maksaa?

... ei tuossa uutisessa  valotettu. Kerrottiin, että ...

Hävikkiruuan myynnistä syntyneet voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

... mutta ei siitä, paljonko sitä tuloutettavaa tämän kuluneen vuoden aikana kertyi.


PS. 20.09.19: Kirkon Ulkomaanavun omasta tiedotteestakaan ei tuota tietoa löydy:

https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/uutiset/wefood-kauppa-tayttaa-vuoden-havikkia-vahennetty-lahes-100-000-kiloa/

Mutta sieltä löytyy tämä arvio:

WeFoodissa on tähän mennessä ollut mukana yli 100 vapaaehtoista. Myymälässä vapaaehtoiset palvelevat asiakkaita sekä huolehtivat myymälän yleisilmeestä ja hyllytyksestä. Osa vapaaehtoisista noutaa lahjoituksia tavarantoimittajilta sähköpakettiautolla.

Siitä saamme toisen arvion, paljonko koko Suomen hävikkiruokaongelman ratkaiseminen tuolla tavalla vaatisi väkeä (vaikkei ehkä yhtäaikaa):

500 000 vapaaehtoista.

Tämän asian etukäteisarvaus meni meiltä suht. oikein eli näihin tuotteisiin toiminta painottuu:

[...] Eniten myydään hedelmiä ja vihanneksia.

”Hedelmiä ja vihanneksia on myyty vuoden aikana yhteensä noin 40 000 kiloa. Leipää ja pullaa on myyty noin 10 000 kiloa”, Hukkanen kertoo.

Tämäkin aavistuksemme näyttää siis toteutuneen:

Eli eläintuotteita ei ole odotettavissa. Ja siis 80% kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalista jää pois.

Joku tässä tuntuu kyllä vähän pahalta:

Heinon Tukku on yksi perustamisesta asti mukana olleista yhteistyökumppaneista.

”WeFood oli enemmän kuin osasimme toivoa! Nyt meillä on selkeä toimintamalli, jolla voimme merkittävästi vähentää toiminnastamme muutoin biojätteeseen päätyvän elintarvikkeen määrää ja samalla jätteen käsittelyn kustannuksia.[...]

(lihav. HJ)

Kun asiassa häärii sitten yli 100 orjaa. Vapaaehtoista orjaa kyllä, mutta kuitenkin palkatonta väkeä.

[Heikki Jokipii]

Tätä kysymystäni ...

Kaiken kaikkiaan tarjolla oleva tavara näytti niin masentavalta, että ihmettelen, jääkö liiketoiminnasta mitään tuloutettavaksi Kirkon kehitysyhteistyöhön? Työntekijöitä reippaasti enemmän kuin asiakkaita. Eikö vapaaehtoisillekin pidä joku lounasraha maksaa?

... ei tuossa uutisessa  valotettu. Kerrottiin, että ...

Hävikkiruuan myynnistä syntyneet voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

... mutta ei siitä, paljonko sitä tuloutettavaa tämän kuluneen vuoden aikana kertyi.


PS. 20.09.19: Kirkon Ulkomaanavun omasta tiedotteestakaan ei tuota tietoa löydy:

https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/uutiset/wefood-kauppa-tayttaa-vuoden-havikkia-vahennetty-lahes-100-000-kiloa/

Kysyin sähköpostitse asiaa ja KUA vastasi minulle:

WeFood ei vielä ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt taloudellista voittoa, jota voitaisiin ohjata Ulkomaanavun avustustyöhön.

En viitsi ahdistella enempää, enkä siis lähetä jatkokysymystä, että tuliko peräti (paljonkin) tappiota.

[Heikki Jokipii]

Radio Suomessa hehkutettiin eilen, miten punaiset alennuslaput (hyvin suurine asennuksineen) iltaisin ovat oikein "win-win" -idea, hyödyttävät seka kuluttajaa että kauppiasta.

Niin saattaa olla, mutta yhdessä asiassa ne eivät minun järkeilyni mukaan auta: yhtään vähempää ei niiden avulla mene ruokaa haaskuun.

Vaan ne ovat tyypillistä osaoptimointia. Joka kyllä kyllä näyttää siltä. Ja jossa toimivat uskovat edistävänsä tuota tavoitetta.

[Heikki Jokipii]

Tervehditäänkö tätä ilolla ja toiveikkaasti, että McDonalds olisi tässä ehkä keksinyt jotakin ruokahävikin pienentämiseksi:

Islantilaismies osti McDonald'sin juustohampurilaisen nähdäkseen mädäntyykö se – Nyt on kulunut jo kymmenen vuotta, eikä mitään ole tapahtunut

Ei. Vaan perinteisesti tuolla on luotu epäluuloa sen suhteen, että ties mitä säilöntäaineita on käytetty. Joiden terveysvaikutuksista ei tiedetä, mutta joiden täytyy olla kauheita. Tai sitten halutaan yleisesti mollata Mäkkäriä ja pikaruokaa. BBC:n versiosta:

Pictures posted on social media sparked discussion of other robust foods that have resisted the ravages of time.

"The health teacher in our high school did this, but just left them on a shelf," commented one Twitter user.

"He would point out how even after years they didn't grow mould because apparently there weren't even enough nutrients in it for microbes."

(lihav. HJ)

McDonalds on sellainen "koulukiusattu" jonka pilkkaamisesta "opettaja" ei moiti.

[Heikki Jokipii]

Miksei muuten tällaisista teknologista ratkaisuista puhuta tässä ruuan haaskuusen menemiskeskustelussa enemmän:

This simple technology could help prevent 72,000 tons of food waste every year

Aina välillä tuntuu, että asia halutaan säilyttää moraalin, ihmisten käyttäytymisen puolella. Mahdollisuutena erityiseen hyvellisyyteen. Jos kaupassa käytetään vaikkapa tuota niksiä, kuluttaja ei saa siitä pisteitä. Eikä mahdollisuutta kertoa asiasta Facebookissa tms.

Eikä ainakaan vielä osaa kuvitella vapaaehtoisjoukkoakaan lisäämässä pakkauksiin tuollaista pientä pussukkaa. Vaikka sillä keinolla luultavasti hukkaan menevää ruokaa säästettäisiin paljon enemmän kuin sanokaamme We Food -järjestelyllä (vrt. edellä).

[Heikki Jokipii]

Tästä retorisesta kysymyksestä...

Suomalaiset heittävät valtavan määrän ruokaa roskiin vuosittain – tuoreen tutkimuksen mukaan hävikkiä saataisiin pienemmäksi laskemalla leivän hintaa

KULUTTAJIEN ja kaupan ruokahävikin puolittaminen kuuluu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on nostanut ruokahävikin esiin raporteissaan.

”Kuinka paljon vähemmän peltoja tarvitsisimme, jos hävikkiä ei syntyisi? Ruokahävikin vähentäminen olisi valtava ilmastoteko”, Alhonnoro sanoo.

...  meille tulee tietysti välittömästi mieleen toinen retorinen kysymys. Joka liittyy siihen, että luomupelloilta saadaan ihmisille ruokaa vain n. neljännes siitä, mitä tavanomaisilta. Miten esim. mainittu tutkija luokittelisi puuttuvan 3/4:n?

[Heikki Jokipii]

Tutkimusrulos:

Wealthy consumers throw out nearly 530 calories per day, study finds, more than double previous food waste estimates

The authors found that once consumer affluence reaches a spending threshold of approximately $6.70/day per capita per day, consumer food waste starts to rise- increasing rapidly with rising affluence at first, and then at much slower rates at higher levels of affluence.

Eli kun tulot nousevat tietylle tasolle, ruoan pois heittäminen lisääntyy nopeasti. Korkeammalla tulotasolla sitten hitaammin.

Kyyninen johtopäätös: ruokahävikin vähentämiseksi ihmiset täytyy pitää köyhinä.

[Heikki Jokipii]

Tämän uutisen kuvassa ...

Kahden euron hävikkihevilaatikot katoavat kaupasta hetkessä

... oli erotettavissa luomuporkkanapussi.

Ja niinhän se on. Tällaiset määrät vastaavat kutakuinkin niitä määriä, joita luomuvihanneksia Suomessa tuotetaan:

"Odotamme säästävämme hukka-alella yhteensä jopa miljoona kiloa kasviksia ja leipää vuodessa. Hedelmiä ja vihanneksia säästyy hävikiltä vuosittain yli 600 000 kiloa", Järvinen jatkaa.

(lihav. HJ)

Juuri porkkanoita tosin enemmän, mutta tuo luku vastasi vaikka keräkaalin tuotantomäärää luomuuna. (Oli kuvassa kaalikin, mutta sen luomuisuudesta ei ole tietoa.)

[Heikki Jokipii]

Näin vakutetaan:

https://www.maailma.net/uutiset/havikkiruokabisnes-tuli-jaadakseen

Mutta emme oikein vakuutu, koska tiedämme jo jotain tästä:

Helsingin Kalasatamasta löytyy WeFood, Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa. WeFood on Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä, vapaaehtoisvoimin toimiva pieni myymälä, jonka valikoimassa on monipuolisesti vanhenemassa olevia elintarvikkeita.

Eli tuo yritys ei kyllä mennyt toivotulla tavalla. Edellä 25.09.19.

Vähän lisää pilkkaa:

Katajajuuri uskoo, että hävikkiruokabisnes on tullut jäädäkseen. Tuotevalikoima tosin saattaa lähteä laskuun, kun lainsäädäntöä kehittämällä ja toimijoita ohjeistamalla opitaan ennakoimaan paremmin menekkiä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Nyt täytyy menekin varmistamiseksi huolehtia siitä, että kaikkea ruokaa tuotetaan tasapuolisesti liikaa!

[Heikki Jokipii]

Nyt uhkaa Euroopassa tapahtua se, mitä yleensä tapahtuu vain kehitysmaissa: ruoka voi tuhoutua jo pelloille.

Tämä johtuu siitä, että koko Eurooppa on hyvin pitkälle turvautunut muualta tulleisiin kausityöläisiin. Nyt kun he eivät koronan vuoksi pääse tänne, tai ainakin määrät ovat radikaalisti pienempiä, sadot jäävät saamatta.

Saksa avaa rajojaan: 80 000 kausityöntekijää Itä-Euroopasta saapuu tulevina kuukausina sato-ongelmien välttämiseksi – "Sadonkorjuu ei odota"
Saksan maataloudessa työskentelee tavallisena vuotena 300 000 kausityöläistä.

https://t.co/1LSIayOVfC?amp=1