Ruuan haaskaaminen vain legenda?

[Heikki Jokipii]

Tässä toisessa uutisessa samasta asiasta vahvistetaan tuon kaupan tarjolle tuleva sortimentti:

”Tavoitteenamme on, että joka päivä myynnissä on tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja leipää. Kuivatuotteiden tarjonta riippuu lahjoituksista. WeFood haastaa kuluttajia laittamaan ruokaa niistä aineksista joita on tarjolla. [..]"

Eli eläintuotteita ei ole odotettavissa. Ja siis 80% kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalista jää pois.

Teemme yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla ei vielä ole ratkaisua syntyvälle hävikille tai osalle siitä”, kertoo Else Hukkanen.

WeFoodin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Apetit, Meira, SamuFoods, Arvid Nordquist, Kaslink, Heinon Tukku, Ruohonjuuri, K-Market Sörnäistenniemi, Iittala ja Ecolink.

Noista nimistä päätellen vanhaa luomuruokaakin tulee olemaan tarjolla.  Täytyy mennä paikan päälle tarkistamaan tilanne, kunhan Redin avajaisruuhka on ohi.

[Heikki Jokipii]

Mistä ne ruoan ilmastovaikutukset sitten tulevat? En tiedä, onko asiasta "virallista" tietoa tai sivustoa, mutta käytetään nyt vaikka tätä, otetaan siitä (paloittain):

Ruokahävikin ympäristövaikutukset

Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan.

Tuossa ei varmaan tarkoiteta äidin*) vaivannäköä, josta emme osaa olla kiitollisia, vaan ennenkaikkea kulutetun energian päästöjä.

Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin.

Eli oikeastaan vain siten päästöt vähenisivät, jos jatkossa tuottaisimme ruokaa vähemmän. Eli juuri ja vain sen, jonka syömme (tämän tavoitteen utooppisuudesta, ja myös tarkoittamattomista seurauksista on paljon edellä).

Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Toiseksi eniten päästöjä syntyy ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Ympäristövaikutuksia syntyy myös elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta, mutta niiden osuudet ovat pienempiä. Kaatopaikalla syntyvät ruokajätteen metaanipäästöt ovat vain pari prosenttia ruoan ilmastovaikutuksista.

Eli siinä varmistui se intuitiivinen oletukseni edellä, ettei pois heittämisen vaiheessa enää oikeastaan juuri lisää päästöjä synny.

Ja sehän tuossa on sanomana, että valtaosa päästöistä, ja oletettavasti myös ilmastovaikutuksista, syntyy jo maatiloilla. Ja mistä ne maatiloilla sitten pääosin tulevat:

Suuri osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy lihan ja maidon tuotannosta. Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanin vuoksi. Metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Avomaalla viljeltävien kasvien ilmastovaikutukset ovat pienet. Ympärivuotisesta kasvihuoneviljelystä puolestaan aiheutuu paljon energiankulutuksesta johtuvia päästöjä.

Niinpä kuin tuossa lopussa annetaan ohje ...

Vältä erityisesti paljon kuormittavien ruokien heittämistä roskiin.

... niin nuo tuossa hävikkikaupassa myytävät tuotteet ovat juuri niitä, jotka aika surutta voimme viskata pois. Paitsi ehkä kotimaiset vihannekset talvella?


____________

*) tai sen nerokkaassa mainoksessa olevan lapsen "meidän äidin", joka "laittaa teidän äideille ruokaa".

[Heikki Jokipii]

Sitten törmäsin heti tällaiseen "akanvirtaan". Tätä säilöntäaineettomuutta tuotiin esiin näyttävästi tellkkarimainoksessakin:

http://www.felix.fi/tuotteet/Ketsupit/Felix+Ketchup+500+g

Eikä ihme, sillä sen herkullinen maku syntyy makeista auringossa kypsyneistä tomaateista ilman säilöntäaineita.

Voi olla, että Felix on jotenkin muuten ratkaissut säilyvyyden, mutta kyllä tuossa on piilosanoma, ettei se ole ongelma?

Sillä kyllä tällaiselle tavallisella kuluttajalla on se käsitys, ihan tuon sanan pohjalta, että säilöntäaineita käytettäisiin, jotta tuote säilyisi pidempään. Mutta Felix-ketsuppi kannattanee kaikki nauttia saman tien, siltä istumalta, kun pullo on avattu?

Eipä silti, tomaatti taidetaan perinteisesti lukea niiden ruoka-aineiden joukkoon, joissa koko haaskamisasia ei ole mikään ongelma.

[Heikki Jokipii]

Liittyy toiseenkin ihmettellyymme, mutta tähänkin. Sodexon tarjonnassa on standardiaamiaisena tällainen:

Lounas 24.09.-30.09.

Maanantai
Leikkeleaamiainen ja luomu kaurapuuro
[..]
Tiistai
Leikkeleaamiainen ja luomu ohrapuuro
[..]
Keskiviikko
Leikkeleaamiainen ja luomu neljän viljanpuuro
[..]
Torstai
Leikkeleaamiainen ja luomu ruishiutale puuro
[..]
Perjantai
Leikkeleaamiainen ja luomu manna- tai riisihiutale puuro

Eli aina jokin luomupuuro. Ja ne leikkeleet, joka yleensä tarkoittaa eläintuotteita.

Mutta edellä perusteltuna: jos ei aamutuimaan kuitenkaan ruoka maistu, niin tuossa voi olla hyvällä omalla tunnolla, jos on syönyt leikkeleensä. Puuroa voi sitten vähän lautaselle jättääkin, sillä ei sen jälkeen enää ole merkitystä. Luomua tai ei.

(Kuten ko. ruokalistasta voi lukea, mitään muuta ruokalajia ei sitten luomuna tarjotakaan.)

Vaikka siis luomupuuro tuhlaa maailman resursseja tavanomaista puuroa enemmän, jätä juuri se syömättä.

[Heikki Jokipii]

Tuli tänä aamuna käydyksi Redi-kauppakeskuksessa, ja siinä yhteydessä myös tuossa WeFood-kaupassa.

Niin oli kuin edellä sanottiin: eläintuotteita ei ollut. Ei edes juustoja, jotka kuvitteli mahdollisiksi. *)

Kaiken kaikkiaan tarjolla oleva tavara näytti niin masentavalta, että ihmettelen, jääkö liiketoiminnasta mitään tuloutettavaksi Kirkon kehitysyhteistyöhön? Työntekijöitä reippaasti enemmän kuin asiakkaita. Eikö vapaaehtoisillekin pidä joku lounasraha maksaa? Vai joutuvatko he syömään siitä masentavasta "kuormasta"?

Toki toiminta on hyvin alussa. Ja olin siellä hyvin aamutuimaan. Mutta yllätyn, jos tuosta joku menestys tulee.

______

*) joitakin vanhoja pizzoja kylmäkaapissa oli. Ehkä niissä oli päällä hiukan eläintuotteitakin. En avannut laatikkoja.

[Heikki Jokipii]

Siinä mielessä voin nyt ehkä myöntää olleeni väärässä, että paraikaa radiossa oleva WeFoodin johtaja kertoi, että päivittäin liikkeeseen saapunut erä on kokonaan saatu myydyksi, jo noin 2 viikon ajan.

Mutta muilta osin en vielä vedä sanojani takaisin. Teen ehkä asiassa vielä uuden tarkistuksen.

[Heikki Jokipii]

Tällainen sympatian osoittaminen on nyt poliittisesti korrektia ja poliitikolle halpaa ja helppoa:

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vieraili WeFood-hävikkiruokakaupassa: ”Ruokahävikin vähentäminen on erittäin tärkeää ilmastotyötä”

Mutta mistään tärkeästä eli siis merkittävästä ei tuossa toimeliaisuudesa ole kysymys, kuten edellä aika hyvin osoitettiin.

WeFood-kauppa perustuu Kirkon Ulkomaanavun tanskalaisen sisarjärjestön DanChurchAidin konseptiin. Tanskassa konsepti on ollut menestys ja toiminnassa on tällä hetkellä kolme WeFood-kauppaa.

(lihav. HJ)

Katsotaanpa:

https://www.danchurchaid.org/join-us/wefood

Over a third of all food produced in the world ends up in the trash. At the same time nearly 800 million people all over the world goes hungry to bed every night. DanChuchAid decided to do something about the problem. In February 2016, the organization opened the world’s first supermarket only with surplus goods.

(lihav. HJ)

Jos Tanska on suurin piirtein Suomen kokoinen maa, suurin piirtein voisi tämä päteä sielläkin:

Jotta tuo koko urakka saataisiin tehdyksi, ja Suomen ruokahävikki poistetuksi, tarvitttaisiin n. 10 000 tuollaista kauppaa. Ja vähintään n. 20 000 joutilasta. Työtöntä tai muuta.

Mutta toki se on vain alkua, sehän oli "ensimmäinen". Uusi tuollainen kauppa joka vuosi. Ja jo 10 000 vuodessa kaikki on hienosti.

:
Ja suurin piirtein tuota tahtia niitä on siis Tanskassa syntynyt.

Tämä ei sano sitä, etteikö varmaankin ole onnistuttu keräämään jonkin verran rahaa maailman nälkäisten tarpeisiin. Mutta tässä konseptissa ajetaankin samalla kertaa kahta jänistä.

***

PS. Ministerikin osallistuu ilmeisesti näihin kotitöihin, muutenhan hän ei tätä näin tarkkaan tietäisi:

”Suunnitelmallisuus ja mielikuvitus ovat tärkeässä roolissa. Vanha kunnon kauppalappu auttaa suunnittelemaan ruokaostoksia ja hankkimaan sopivan määrän tarpeellisia aineksia kerrallaan kotiin. Tarkimmaltakin suunnittelijalta kuitenkin helposti jää jotain yli. Jääkaappiin kertyneistä tähteistä voi loihtia viikon jännimmän aterian”, ministeri Tiilikainen vinkkaa.

[Heikki Jokipii]

Lopultakin joku muukin toi voimakkaasti esiin tämän eron rikkaan ja köyhän maailman välillä, myös Suomen mediassa:

PTT:n taloustutka: Ruokahävikin monet kasvot

Eli sen, miten täällä syyttävä sormi kohdistuu kuluttajiin, mutta:

Köyhimmissä maissa suuri osa ruokahävikistä johtuu maataloustuotteiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksista sekä jalostuksesta. Varastoitaessa ja kuljetettaessa ruokaa pilaantuu ja jalostuksessa osa tuotteista jää tai jätetään hyödyntämättä.

Nämä ongelmat korostuvat köyhimmissä maissa, koska käsittelyyn, varastointiin, kuljetuksiin ja jalostukseen liittyvät prosessit ovat usein niissä kehittymättömiä.

Jos jotain olisi vielä voinut tuoda esiin, niin nämä:

a) erittäin suuri osa "ruokahävikistä" syntyy siellä jo siitä, ettei sitä ruokaa koskaan synny, maatalouden surkean tuottavuuden takia
b) sen idean toivottomuus, että täällä ruokaa säästämällä voitaaisiin köyhiä maita auttaa. (Sitä asiaa ei kyllä artikkeli väitä, vaan tuo esille vain kasvihuonekaasujen vähentämisen hävikin vähentämisen hyötynä, täällä.)

PS. Uskaltaisiko jo kysyä, paljonko kirkon WeFood -kaupalla on saatu kokoon, käytettäväksi tuohon tarkoitukseen, eli köyhien auttamiseen? Kun nyt puhutaan siitä, että muutkin kaupat tuossa uudessa kauppakeskuksessa suurelta osin sinnittelevät, ovat taloudellisissa vaikeuksissa?

[Heikki Jokipii]

Onko tässä paino- eli näppäilyvirhe:

Osallistu WeFoodin joukkorahoitukseen

Suomessa päätyy vuosittain 400 – 500 miljoonaa kiloa ruokaa jätteeksi. Kirkon Ulkomaanavun syyskuussa 2018 avaama hävikkiruokamyymälä WeFood ohjaa vuodessa 50 00 kiloa hävikkiä hyötykäyttöön.

(lihav. HJ)

Mutta ellei ole, siinä näkyy miten mitätöntä vaikutukseltaan tuo toiminta on toisessakin tavoitteessaan. Ja jos myynti tuon mukaan olisi päivää kohti n. 14 kiloa, voisiko siitä määrästä sekundaruokaa saada myydessä jotain voittoa, jonka voisi käyttää köyhien maiden auttamiseen? Kun jo kiinteiden kustannusten (myyntitilasta ym.) täytyy olla varsin merkittäviä?

Jos tuosta lihavoidusta luvusta puuttuu yksi nolla, asia voisi olla hiukan toisin. Mutta ei paljon silloinkaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä ruotsalainen pyrkimys siihen, että myös munituskanat lopulta syötäisiin, tulisivat ihmisravinnoksi ...

”Henburgare" ska rädda kött från värphöns
Snart lanseras en så kallad henburgare, som består av värphönskött som annars främst går till djurfoder – eller inte används alls.

... on itsessään hyvä ja kannatettava. Mutta mitä ihmeen syytä tuohonkin oli sotkea luomua:

Köttet i hönsfärsburgarna kommer från svenska Krav-märkta hönsgårdar, där hönsen har större utrymme inomhus, och får vistas utomhus under sommaren.

– Vi vill göra något åt att många ekologiska värphöns slaktas utan att användas. Därför samarbetar vi med Kronfågel för att se till att hönsköttet kommer till nytta, säger Stefan Calrell, försäljningsdirektör offentlig marknad hos Martin & Servera.

No, se taitaa olla tuon firman toimiala. Sehän on yhteistyökumppani myös Suomen Luomunokan kanssa.

On outo tosiasia, että kanaa (erotukseksi broilerista) ei Suomessakaan ole saatavissa kuin luomuna (?). Mutta käsittääkseni sen(kin) markkinat ovat hyvin pienet.

Niinpä luomuisuudesta huolimatta - tai sen takia? - tuo toimeliaisuus vähentää ruoan haaskaamista Suomessa vain hyvin vähän. Saa nyt nähdä, kuinka käy Ruotsissa.

PS. 13.3.19: Vaikkapa Foodiesta luomukanaa löytyi, mutta tiedolla, että juuri nyt tuotetta (Pajuniemen) ei ole saatavissa (eikä siis tietoa hinnasta). Muuta kanaa ei löytynyt, haku "kananliha" ei antanut mitään, haku "kana" tarjosi broilereita.

[Heikki Jokipii]

Tässä tehdään tehokasta työtä ruuan haaskuuseen menon vähentämiseksi:

Zimbabwe’s Smallholder Farmers Seek Address Food Security and Health Risks with Air Tight Storage Technology

Ja vieläpä niin, että siinä pelastettu ruoka todella tavoittaa nälkäiset!

Täällä rikkaassa maailmassa nyt yleisesti parjattu muovi saa tuossa synninpäästön: toinen pääkeino viljan varastoimiseen ovat ilmatiiviit muovisäkit, toinen metalliset viljasiilot. Vilja suojataan kutsumattomilta syöjiltä, mutta myös siltä, ettei siihen pääse tai muodostu myrkyllisiä aflatoksiineja.

[Heikki Jokipii]

Tässä tehdään tehokasta työtä ruuan haaskuuseen menon vähentämiseksi:

Zimbabwe’s Smallholder Farmers Seek Address Food Security and Health Risks with Air Tight Storage Technology

Ja vieläpä niin, että siinä pelastettu ruoka todella tavoittaa nälkäiset!

Täällä rikkaassa maailmassa nyt yleisesti parjattu muovi saa tuossa synninpäästön: toinen pääkeino viljan varastoimiseen ovat ilmatiiviit muovisäkit, toinen metalliset viljasiilot. Vilja suojataan kutsumattomilta syöjiltä, mutta myös siltä, ettei siihen pääse tai muodostu myrkyllisiä aflatoksiineja.

Mutta ihan samoin se näyttää olevan rikkaassakin maailmassa, kun asia tarkemmin tutkitaan:

Muoviin pakattu kurkku ei ole epäekologinen – kelmuttaminen vähentää ilmastorasitetta

Näin vahvasti asia on samalla tavalla:

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri selittävät, että syy muovin käyttöön on hävikin minimoiminen.

"Jo parin prosentin hävikki kurkun painosta aiheuttaa suuremman ilmastorasituksen kuin muovikääre", Jalkanen vertaa.

Hävikkiä tulee, jos kurkku nahistuu tai jos se heitetään pois pilaantumisen takia, hän sanoo.

Katajajuuren mukaan kysymys on siitä, että kurkun kelmuttaminen lisää sen säilyvyyttä pari viikkoa. Jos muovittamattoman kurkun hävikki kaupoissa ja kotitalouksissa lisääntyy pari prosenttia, ylittää se kelmuttamisen ilmastovaikutuksen.

Tuolla niksillä vähennetään ruokahävikkiä luultavasti huomattavasti tuloksekkaammin kuin asennekampanjoilla. Tai hävikkiruokamyymälöillä. Niistä kelmuista päästään lisäksi Suomessa siististi eroon - tavalla tai toisella.

[Heikki Jokipii]

PS. Uskaltaisiko jo kysyä, paljonko kirkon WeFood -kaupalla on saatu kokoon, käytettäväksi tuohon tarkoitukseen, eli köyhien auttamiseen? Kun nyt puhutaan siitä, että muutkin kaupat tuossa uudessa kauppakeskuksessa suurelta osin sinnittelevät, ovat taloudellisissa vaikeuksissa?

Nyt satuin taas käymään Redissä. Ja muistin käydä vilkaisemassa tuota myymälääkin. Oli iltapäivä.

Nyt on vaikea sanoa. Asiakkaita oli enemmän kuin viime kerralla siellä vieraillessani. Valikoima tuntui jossain määrin parantuneen.

Mutta edelleen tilanne on se, että eläintuotteita on niukasti. Tällä kertaa niitä ei ollut yhtään, ei edes pitsoja tms. Niinpä tuon ko. liikkkeen toisen tavoitteen suhteen on edelleen voimassa tämä:

Suuri osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy lihan ja maidon tuotannosta. Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanin vuoksi. Metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Avomaalla viljeltävien kasvien ilmastovaikutukset ovat pienet. Ympärivuotisesta kasvihuoneviljelystä puolestaan aiheutuu paljon energiankulutuksesta johtuvia päästöjä.

Niinpä kuin tuossa lopussa annetaan ohje ...

Vältä erityisesti paljon kuormittavien ruokien heittämistä roskiin.

... niin nuo tuossa hävikkikaupassa myytävät tuotteet ovat juuri niitä, jotka aika surutta voimme viskata pois. Paitsi ehkä kotimaiset vihannekset talvella?

Ko. kaupan taloudellinen tilanne ei selvinne muuten kuin kysymällä.

[Heikki Jokipii]

Näin raportoidaan tuon projektin suhteellisesta menestyksestä ...

Uusi hävikkiruokamyymälä vähentänyt jätettä yli 70 000 kiloa
Kirkon Ulkomaanavun perustama myymälä on ylittänyt tavoitteensa, kertoo projektipäällikkö Else Hukkanen.

... mutta jo tuosta uutisesta tulee esille myös toiminnan näpertelyluonne.

Noin kolmannes maailman ruuasta menee hukkaan. Suomessa ruokahävikin arvioidaan olevan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.

WeFood ei tule tavoittamaan tuosta Suomen hävikistä edes yhden promillen osuutta, vuodessakaan.

Tuokaan uutinen ei sitten kerro, paljonko sitä kehitysyhteistyörahoiksi muuttuvaa voittoa on syntynyt. Tämäkään ei minun silmissäni näytä hyvältä:

Kauppa pyörii pääasiassa vapaaehtoisvoimin.

Eli se, miten tuokin mahdollinen hyvä revitään hyväntahtoisten ja/tai jollakin tavalla syrjäytyneiden ihmisten "selkänahasta". Köyhät auttamaan köyhiä.

Eli suurin piirtein tämä matematiikka edelleen pätee:

Jotta tuo koko urakka saataisiin tehdyksi, ja Suomen ruokahävikki poistetuksi, tarvitttaisiin n. 10 000 tuollaista kauppaa. Ja vähintään n. 20 000 joutilasta. Työtöntä tai muuta.

Mutta toki se on vain alkua, sehän oli "ensimmäinen". Uusi tuollainen kauppa joka vuosi. Ja jo 10 000 vuodessa kaikki on hienosti.

Eli ennakoiden: koko tavoitteesta saavutetaan noin 2 promillen kymmesosaa. Jolle osuudelle ei enää edes ole suomenkielessä omaa nimeään.

[Heikki Jokipii]

Tästä MT:n uutisesta voi lukea ...

Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa on ylittänyt tavoitteensa – 130:tä vapaaehtoista yhdistää ajatus siitä, että ruokaa ei tulisi laittaa roskiin

Kaupan ensimmäiseltä toimintavuodelta odotetaan pientä voittoa. Jos sitä tulee, se ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

(lihav. HJ)

... ettei mitään merkittäviä  rahamääriä edes odoteta saatavan kasaan. Vaikka noinkin iso joukko ihmisiä asian parissa puuhastelee. Siinä ei siis ilmeisesti saada juuri mitään aikaan. Jotain ehkä saadaan aikaan tässä tavoitteessa ...

"Ruuan tuotannosta syntyvien päästöjen vähentäminen on tärkeä asia vapaaehtoisillemme ja asiakkaillemme."

... mutta kuten edellä arvioitiin ja laskettiin, aika vähäistä sekin on. Tuo on selvästi "tuntuu hyvältä" -ratkaisu, joka antaa  tyydytyksen osallistujille. Mutta juuri niin epäkäytännöllinen kuten pelkäsimmekin.