Tavanomaisen ja luomuviljelyn Suuri Sovinto?

[Heikki Jokipii]

On annettava periksi, ja avattava tämä uusi triidi. Avataan se tällä:

Viewpoint �" Agriculture without labels: It’s time to end the false dichotomy between organic and conventional farming

Asian liittyy voimakkaasti uusi geenitekniikka. Eli geenieditointi.

Siitä on monta puheenvuoroa täällä:

Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi

***

Tottakai jätämme itsellemme oikeuden suhtautua näihin ideoihin kriittisesti. Jopa skeptisesti.

[Heikki Jokipii]

Tuo linkattu kirjoitus näkee jo näin olevan (lihav. HJ):

We need real strategies to preserve the soil, use less water, less land and reduce greenhouse gases. There are technological strategies and organic management techniques that fulfill this role, but that need to be integrated, coming out of their ideological boxes.‎

Alkuperäinen juttu on portugaliksi, jota Google ei nyt jostain syystä osaa kääntää. Emme siis saa tietää, mitä ne ovat. Me emme vielä sellaisia tunne. 

[Heikki Jokipii]

Suomessakin oli otsikon asiassa äskettäin tällainen ulostulo.

Siinä kirjoituksessa ei kuitenkaan minusta edellytetty tai ennustettu kummankaan viljelytavan olennaisesti muuttuvan.

[Heikki Jokipii]

Tässähän on se puuron silmä:

Viewpoint: Synthetic fertilizers in ideological crosshairs �" Trade-offs between crop productivity and the environment

Tai se kuuma puuro, jota mietteliäät kissat nyt kiertävät.

Idealism is a powerful driver of a better world. But it works best only if married to worldly reality. The solutions we all seek for our ag system’s sustainability and responsible role in managing climate issues will take time and cooperation, not a rush to ill-considered magic-bullet thinking and win-lose confrontation.

We’re seeing evidence of that all around us. The Netherlands is the world’s second-largest agricultural exporter, with annual sales of roughly $100 billion. But government officials are implementing controversial plans to mandate changes to farming practices to meet targeted reductions in nitrogen emissions and buy-out programs for lands that can’t meet specified targets.  Producers have been outspoken in their concerns about the implications of such controls on the future of the farming sector.

Better still, ask farmers in Sri Lanka about the 2021 flash-cut to organic farming. Without available practical options to replace commercial fertilizers, farmers faced draconian reductions in farm output �" and farm income. Reduced production threatened food shortages and dramatic price increases.

Varsinkin, kun siihen keskusteluun on saatu mukaan käsitys, että keinolannoitteita väistämättä käytetään liikaa tai muutoin väärin. Kirjoittaja kuitenkin uskoo tähän:

The world recognizes the need to take a new, bigger view of how fertilizers fit into the need for a kind of new Green Revolution. We’re moving to understand how to use fertilizers more wisely, and how to deliver critical soil nutrients more effectively and more sustainably. But the solution isn’t an either-or choice. It’s an “and” answer.

Jotain Suurta Sovintoa kirjoittaja siis haikailee lannoituskysymyksessäkin.

[Jarrumies]

Tuo linkattu kirjoitus näkee jo näin olevan (lihav. HJ):

We need real strategies to preserve the soil, use less water, less land and reduce greenhouse gases. There are technological strategies and organic management techniques that fulfill this role, but that need to be integrated, coming out of their ideological boxes.‎

Alkuperäinen juttu on portugaliksi, jota Google ei nyt jostain syystä osaa kääntää. Emme siis saa tietää, mitä ne ovat. Me emme vielä sellaisia tunne. 

Alkuperäinen portugalinkielinen juttu on tässä.
https://oglobo.globo.com/blogs/a-hora-da-ciencia/post/2022/07/agricultura-sem-falsas-dicotomias.ghtml

Tein siitä suomenkielisen konekäännöksen, joka on alla, mutta eipä siinä paljon oleellisia lisätietoja ole. Varsin lukukelpoinen tuo suomenkielinen konekäännöskin on, vaikka en kokeillut kuinka paljon parempi englanninkielinen olisi.

Maataloutta ilman vääriä kaksijakoisuutta
On tarpeen lopettaa nykyaikaisen ja luonnonmukaisen maatalouden välinen polarisaatio ja pohtia, mitkä ovat hyviä käytäntöjä ilman etikettejä
Kirjailija: Natalia Pasternak

18.7.2022 klo 4:30  Päivitetty

Maatalouden tuotantomenetelmistä ja -tekniikoista käytävä keskustelu käydään yleensä kahden ääripään välillä: laajamittaisen saalistusmaatalouden ja toimeentuloa palvelevan luomuviljelyn tai niche-gourmet-markkinoiden välillä. Kumpikaan näistä ääripäistä ei ole kestävä.


Laajamittainen maatalous, joka tuottaa tarpeeksi - tai melkein - ruokkimaan seitsemän miljardia ihmistä, kuluttaa yhä enemmän ympäristölle haitallisia kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita, käyttää noin 70 prosenttia planeetan makeasta vedestä ja vastaa yhdestä kolmasosa kasvihuonekaasupäästöistä ja aiheuttaa useita ekologista epätasapainoa.

Luomutaloudessa sovelletaan kestävämpiä ideoita, kuten viljelykiertoa ja maaperän talteenottoa orgaanisella lannoitteella, mutta saman tuotannon saavuttamiseksi kuin tavanomaisessa maataloudessa se tarvitsisi enemmän maata ja enemmän vettä, koska hehtaarisato on pienempi. Eli se ei olisi kestävää suuressa mittakaavassa.

Luomutuotteet eivät ole torjunta-ainevapaita. Hallinto sallii torjunta-aineiden käytön, kunhan ne ovat "luonnollisia". Sienten torjuntaan käytetty orgaaninen torjunta-aine, kuparisulfaatti, on luokiteltu erittäin myrkylliseksi pienille nisäkkäille ja linnuille, ja se säilyy maaperässä ja vedessä. Koska luomuviljelijät eivät voi käyttää synteettisiä rikkakasvien torjunta-aineita, he turvautuvat enemmän maan kyntämiseen, mikä vahingoittaa mikrobiota ja kuluttaa enemmän fossiilisia polttoaineita. Luonnonmukainen hoito ei myöskään salli geneettisesti muunnettujen viljelykasvien käyttöä, vaan hylätään jopa lajikkeet, jotka voisivat vähentää merkittävästi torjunta-aineiden käyttöä.

�,,ärimmäisyyksien välinen kaksijakoisuus johtaa ideologiseen polarisaatioon, joka tuottaa katastrofeja, kuten viimeaikaiset kokemukset Sri Lankasta osoittavat. Presidentti Rajapaksa on sitoutunut tekemään maan maataloudesta 100 % luomua kymmenen vuoden kuluessa. Hän päätti epäselvistä syistä lyhentää määräaikaa ja otti yhdessä yössä käyttöön kansallisen kemiallisten lannoitteiden käytön kiellon.


Maa, joka oli aikoinaan omavarainen riisintuotannossa, joutui käyttämään 450 miljoonaa dollaria elintarvikkeiden tuontiin, kun taas kotimaan hinnat nousivat 50 prosenttia. Päävientituote, tee, kärsi 18 prosentin satotappiosta, mikä vaikutti vakavasti kauppataseeseen. Kansakunta, joka oli saavuttanut ylemmän keskitulotason maan, näkee nyt 500 000 ihmistä takaisin köyhyysrajalle.

Kemiallisten lannoitteiden käyttöä tuki hallitus, ja presidentti Rajapaksa saattoi nähdä 100 % luomuviljelyn tavoitteen strategiana leikata kustannuksia ja tehdä ympäristömarkkinointia samanaikaisesti. Maatalousministeriö oli kuitenkin täynnä vilpittömiä harrastajia, joista lähes kaikki kuuluivat luomua kannattavaan kansalaisjärjestöön. Agronomit ja tiedemiehet poistettiin. Tämän seurauksena Sri Lanka kokee nyt massiivisen tarjontakriisin. Presidentti pakeni maasta. Mitä voimme oppia kriisistä?

Ensinnäkin kynä ja markkinointi eivät määrittele julkisia politiikkoja. Toiseksi ja ehkä vielä tärkeämpää on, että on lopetettava nykyaikaisen ja luonnonmukaisen maatalouden välinen polarisaatio ja pohdittava, mitkä ovat kestävän maatalouden parhaat käytännöt ilman merkintöjä.

Jos tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden ja kemiallisten lannoitteiden käyttöä, ei ole mitään järkeä käyttää veto-oikeutta geenimuuntelutekniikoihin, jotka voivat tehdä kasveista vastustuskykyisempiä tuholaisia ​​vastaan. Toisaalta maaperän elpymisen mahdollistava orgaaninen lannoite ja viljelykierto saattavat ansaita enemmän tukea ja huomiota kuin lannoiteteollisuus.

Tarvitsemme todellisia strategioita suojellaksemme maaperää, käyttääksemme vähemmän vettä, käyttääksemme vähemmän maata ja vähentääksemme kasvihuonekaasuja. On olemassa teknisiä strategioita ja orgaanisen johtamisen tekniikoita, jotka täyttävät tämän tehtävän, mutta ne on integroitava jättäen ideologiset laatikot.

[Heikki Jokipii]

Tällainen sovinnontekoyritys tunnetaan jo vuosien takaa:

Combining the best of organic farming with limited, targeted use of pesticides �" and saving consumers up to 30%

Eli tämä IPM:

Cost-prohibitive organic food is being disrupted by an increasingly popular type of farming called integrated pest management (IPM) where natural pest killers like ladybirds and lacewings scour fruit and vegetable crops to create what advocates say is more affordable and more accessible healthy food.

The difference between organic and IPM, broccoli farmer Stuart Grigg tells SmartCompany, is that organic farming relies on only natural remedies, whereas IPM farming uses organic principles and adopts a “strategic use” of pesticides when necessary �" the best of both worlds, he says.

Mutta sen näkeminen vallankumouksellisena asiana perustuu lopulta siihen mielikuvaan, että tavanomainen viljely käyttäisi torjunta-aineita liikaa ja turhaan. Mutta tämä oli siis USA:ssa kaupassa huomattu:

And there’s certainly an appetite for the increasingly popular type of farming in stores, [Ceres owner Chris] Ennis adds, which can be up to 30% cheaper than organic. He says within four weeks the IPM fruit and vegetable boxes have “become consistently one of our top three selling produce boxes �" last week it was number one”.

“Individual IPM produce we sell like broccoli, cauliflower and celery are selling at a ratio of 60:40 organic to IPM,” he says, equating to about 150%, adding “We’re bringing in more IPM fruit and veg lines to meet the demand”.

Nyt taitaa kuitenkin olennaisin kysymys täällä päin maailmaa olla se, minkälaisen päätöksen EU tekee geenieditoinnista. Josta asiasta tämä triidikin alkoi.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas yksi Sovinnosta haaveileva:

Antibiotics have no place in organic farming, but gene editing does
Lord Rooker

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten taas eräs, joka puhuu luomun ja uuden geenitekniikan yhdistämisestä, sopusoinnusta:

Viewpoint: ‘Even if it seems like breaking a taboo, CRISPR gene editing techniques and organic farming are an excellent match’

Mutta minusta hänkin sopivasti unohtamalla lannoitteiden roolin (lihav. HJ):

And even if it sounds like breaking a taboo, new genetic engineering and organic are an excellent match. It is precisely this combination that could represent a cornerstone of the agriculture of the future �" with plants that can withstand climatic changes and, thanks to pest and disease resistance, deliver high yields without requiring a lot of chemicals or significantly more land.

Sillä kyllä typen kerääminen luomun tavalla edelleen edellyttäisi valtavasti, merkittävästi enemmän maata.

[Heikki Jokipii]

Niggli ajatuksineen on yhä silloin tällöin esillä:

European organic farming pioneer on why agricultural sustainability supporters need to drop their opposition to gene edited crops

For years, as director of the Swiss Research Institute for Organic Agriculture (FiBL), Urs Niggli fought against the genetic modification of crops. Today, he emphatically advocates the use of modern genetic engineering, in agroecology. … Niggli … is now founding president of the Germany-based Institute for Agroecology, while serving as a university professor in Germany and China.

‘I’ve come to realise organic agriculture will always be more or less a niche; globally, it’s now 2% on average, maybe it will become 10�"15% with outliers like Austria where organic farming is practised on more than a quarter of the area. But that’s about it.

At the same time, a transformation is needed towards a way of farming that is ecologically and socially responsible while delivering high yields. In my view, that is agroecology. That transformation also includes research into new breeding techniques such as gene editing. This technique allows us to make crops resistant to diseases, pests and drought. It could replace mineral fertilisers because crops other than leguminous plants can also fix nitrogen. Much of it is still in the future, but new breeding techniques offer many prospects for agroecology.’

Jäljellä on "pyhä viha" mineraalilannoitteita, oikeammin typplannoitetta kohtaan.

Hänestä täällä passim, esimerkiksi tässä puheenvuorossa.

[Heikki Jokipii]

Tämä unelma �" tai pikemminkin haihattelu �" elää myös USA:ssa:

Organically-grown genetically modified crops? Scientists unveil plan to bridge the ideological gap

Sustainable farming on ever-shrinking agricultural land and declining water resources for the growing human population is one of the greatest environmental and food security challenges of the 21st century. Conventional, age-old organic farming practices alone, and foods based on costly cellular agriculture, do not have the potential to be upscaled to meet the food supply challenges for feeding large populations. Additionally, agricultural practices relying on chemical inputs have a well-documented detrimental impact on human health and the environment. As the available farming methods have reached their productivity limits, new approaches to agriculture, combining friendly, age-old farming practices with modern technologies that exclude chemical interventions, are necessary to address the food production challenges.

Growing genetically modified (GM) crops without [synthetic] chemical inputs can allow agricultural intensification with reduced adverse health and environmental impacts. Additionally, integrating high-value pleiotropic genes in their genetic improvement coupled with the use of modern agricultural technologies, like robotics and artificial intelligence (AI), will further improve productivity. Such ‘organic-GM’ crops will offer consumers healthy, agrochemical-free GM produce.

Kun nyt näyttää siltä, että EU ei pääse järkevään ratkaisuun edes geenieditoitujen lajikkeiden osalta.

Jos tuo toteutettaisiin vain USA:ssa, siitä seuraisi joka tapauksessa kansainvälinen kaaos erilaisten luomun määritelmien takia.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas yksi porukka, joka haaveilee tuosta Suuresta Sovinnosta:

Viewpoint: Sustainable agriculture: Why gene editing should be welcomed by organic farmers

Gene editing should be allowed in organic crop cultivation to boost yields and promote more sustainable farming practices, according to an international research team led by scientists at the University of Bayreuth.

A team of researchers led by Prof. Dr. Kai Purnhagen, Chair of Food Law at the University of Bayreuth, argues this position should be reconsidered, according to a press release. They propose a dual-standard approach: one EU-wide organic label for organic without NGTs and another for organic with NGTs. This system would preserve transparency and consumer choice while enabling organic farming to benefit from targeted innovation. The researchers note that NGTs can help achieve traits aligned with organic principles, such as enhancing genetic diversity in crop breeding. By creating new gene variants where gene functions are well understood, NGTs could expand the breeding toolkit available for sustainable organic production.

[Heikki Jokipii]

Tässä taas yksi Sovinnosta haaveileva, nyt eurooppalainen:

Viewpoint: With lower yields, the future of organic farming is endangered. It needs biotechnology

The EU should allow gene editing to make organic farming more sustainable, researchers say.

To achieve the European Green Deals goal of 25% organic agriculture by 2030, researchers argue that new genomic techniques (NGTs) should be allowed without pre-market authorisation in organic as well as conventional food production. NGTs, also known as gene editing, are classified under the umbrella of GMOs, but they involve more subtle genetic tweaks.
[..]
This is an excellent opportunity to modernise European agriculture, to make it more science based, and to support the goal of improving sustainability inside the European Union, said first author Alexandra Molitorisova, a food law researcher at the University of Bayreuth.

Currently, 10% of EU farming areas are organic. Though organic farming can reduce carbon emissions and pollution from fertiliser and pesticides, Molitorisovas team says that these benefits could be negated by biodiversity losses due to expanding agricultural land, since organic agriculture requires more land to grow the same amount of food.

The target of 25% organic land is unlikely to ensure sustainable food production in the EU if modern biotechnology, such as NGTs, is excluded from organic farming, said Molitorisova.

(lihav. HJ)

Taitaa olla samaa porukkaa kuin edellisessä puheenvuorossa? Molemmat Bayreuthin yliopistosta.

Molitorisova siis näyttää olevan lihavoimastani tietoinen. Mutta onko lopulta siitä, missä määrin luomu lisää viljelypinta-alaa vaatii? Onko handikappi kurottavissa geenieditoinin avulla? Jos vielä tavanomainen viljely myös lisää sillä tuottavuuttaan? Vanha uutisemme:

Mitään muutosta ei ole tapahtunut: luomu tuottaa yhä vain neljänneksen siitä mitä tavanomainen

Myös vuoden 2015 uutisemme:

Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan
... tavanomaiseen verrattuna. Ettekö usko? Asia selviää periaatteessa - Pro Luomun sivuilta!

[Heikki Jokipii]

Mutta ei sen Sovinnon tekeminen ole lainkaan helppoa:

Sustainability conflict: Little common ground between supporters of intensification and agroecology

There is broad global consensus that our interactions with nature are unsustainable and need to change. Agriculture is a case in point. There is widespread agreement that dominant modes of agriculture are unsustainable, but equally widespread disagreement about how sustainability should be achieved or what sustainable agriculture entails.
[..]
To exemplify what some of these disagreements might look like in research, we analyse two highly influential fields of contemporary research on agriculture sustainability underpinned by different assumptions: agroecology (AE) and sustainable intensification (SI).

Linkki alkuperäiseen Naturen artikkelliin löytyy tuosta jutusta.

[Heikki Jokipii]

Hank Campbell lähtee mukaan haaveilemaan Suuresta Sovinnosta:

Organic farming will never be truly sustainable until it embraces gene editing

The organic process is neither viable nor sustainable but a new paper would like to change that. By allowing modern gene editing. The only way Europe can reach the goal of 25% Organic farmland that its government-funded environmental groups demand, a 250% increase, is by moving into the 21st century, they argue.

When the organic process was the only thing available, the food-rich were rich and the poor were poor and the only difference was being born into a natural breadbasket. Cycles of famine were common.

Science and technology gradually changed all that. First the heavy plow was introduced, then synthetic fertilizer, then synthetic pesticides. Each improvement made agriculture safer and more efficient, and that made food more affordable. Along the way, hybrids were created but in the 20th century science was able to speed genetic engineering up quite a lot. By 1980, the Malthusian beliefs in Population Bombs, Soylent Green, and need for global sterilization promoted by Paul Ehrlich and John Holdren were shown to be paranoid nonsense.

(lihav. HJ)

Mutta tarkoittaako häm jotain tällaista:

How self fertilizing gene-edited wheat could be a boon for developing world farmers

Scientists at the University of California, Davis, have developed wheat plants that stimulate the production of their own fertilizer, opening the path toward less air and water pollution worldwide and lower costs for farmers.

The technology was pioneered by a team led by Eduardo Blumwald, a distinguished professor in the Department of Plant Sciences.  The team used the gene-editing tool CRISPR to get wheat plants to produce more of one of their own naturally occurring chemicals. When the plant releases the excess chemical into the soil, the chemical helps certain bacteria in the soil convert nitrogen from the air into a form the nearby plants can use to grow. That conversion process is called nitrogen fixation.

[Heikki Jokipii]

Sillä luomusatojen handikappia eli jälkeenjääneisyyttä ei käytännössä pienennetä vain luomusatoja esim. geenieditoinnin avulla parantamalla.

Jos tuo luomuviljelyn perusominaisuus, latausalan tarve, jää voimaan.

***

Mutta sen verran kuuma peruna tuo asia on luomuväellekin, että lokakuun luomuelintarvikepäivässä on myös tällainen aihe ja esitys:

Miltä genomitekniikat näyttävät suomalaisten silmin?
Erikoistutkija JANNE ARTELL, Luonnonvarakeskus