Sillä lailla, olisi Tarvajärvi tähän sanonut:
Lannan ravinteet tehokäyttöön Nurmon Bioenergia Oy:n puheenjohtaja Jyrki Heilä toivoo siirtotukea fosforipitoiselle kierrätysravinteelle, jotta lantaa kannattaisi prosessoida.
Lannan fosforilla voitaisiin korvata fosforiväkilannoitteet miltei kokonaan. Ensin pitää kuitenkin ratkaista, miten lanta siirretään kustannustehokkaasti sieltä, missä sitä syntyy sinne, missä sitä tarvitaan.
Fosfori ja typpi ovat kasveille välttämättömiä ravinteita, joita ilman sadot jäävät laihoiksi. Nykyaikainen kasvinviljely nojaa pitkälti epäorgaanisiin lannoitteisiin, mutta kiinnostus maatiloilla syntyvien biomassojen sisältämien ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on kasvussa.
Tutkikaa lisää! Tämä se tunnistettu ongelma on ollut:
Ravinteiden nykyistä tehokkaampi kierrätys takaisin peltoon vähentäisi sekä mineraalilannoitteiden tarvetta että lannoiteteollisuudessa tarvittavan energian määrää. Esimerkiksi Suomen kasvintuotannon tarvitsema fosfori pystyttäisiin kierrätysravinteilla korvaamaan kokonaan.
”Lannan kierrätystä vaivaa kohtaanto-ongelma. Kotieläintuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen ja Pohjois-Savoon, joten lannan fosforia on osalla alueista liikaakin. Muilla alueilla fosforia taas tarvitaan. Mutta koska etenkin lietelanta on ravinnepitoisuuksiltaan laimeaa, sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen kertoo.
Nyt tutkitaan. Yhä tutkitaan, voisi sanoa. Mutta kyllä se siitä vielä ratkeaa.
Massana tuo lanta on tietysti paljon suurempi, mutta tavoillemme uskollisina muistutamme, että kyllä se pienempi ihmislannan kierratyskin ratkaisuaan odottelee. Kuten myös harrastehevosten lannan kierrätyksen ongelma.