Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Olisiko kuitenkin nyttemmin näin:

Jo lähes puolet suomalaisten ulosteista päätyy pelloille lannoitteeksi, vaikka leipomot välttävät lietteellä lannoitettua viljaa

Viemäreistä kertyvä jäteliete – eli ihmisten uloste – päätyy Suomessa yhä useammin pelloille. Alan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan nyt noin 40 prosenttia lietteestä kiertää takaisin ravintoketjuun. Vesilaitosyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan osuus lähenee kovaa vauhtia lietteen käyttöä puutarhoissa.

Vielä muutama vuosi sitten jätevedestä talteen otetusta lietteestä käytettiin uudestaan ruokaketjussa vain pieni osa.

Puutarhoissa lietettä käytetään yleisesti multana ja ravinteena. Tällä korvataan muun muassa uusiutumattoman ja niukkenevan fosforin käyttöä.

Vesilaitosyhdistyksen tietojen mukaan vielä muutama vuosi sitten koko maassa lietteestä käytettiin pelloilla noin kymmenkunta prosenttia. Nopeaan muutokseen on johtanut osittain se, että lietettä ei ole saanut reiluun vuoteen kuljettaa enää kaatopaikoille.

[Heikki Jokipii]

Tuosta artikkelista/uutisesta saa sen kuvan, että lietettä saatetaan osin pelätä turhaankin:

Luotto lietteeseen vielä hakusessa

– Lietteen turvallisuudessa ei ole ilmennyt ongelmia. Sen sijaan uudemmat aineet ovat hankalia, myöskään tutkijoilla ei ole niistä yksimielistä kantaa, kertoo osastopäälikkö Olli Venelampi elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Venelampi viittaa mahdollisilla ongelmilla muun muassa lukuisiin orgaanisiin yhdisteisiin ja viime aikoina paljon esillä olleisiin mikromuoviin ja lääkeaineisiin. Hänen mukaansa sen sijaan taudinaiheuttajat, kuten salmonella tai kolibakteeri, sekä raskasmetallit on saatu hallintaan lietteessä. Niiden pitoisuuksista säädellään myös lailla.

Mikromuovista YLE:llä oli kertoa heti tänään tämä optimistinen uutinen:

Kylpyhuoneistamme solahtaa turhaa muovijätettä viemäriin – suomalaisilla kemisteillä on vaihtoehto

Tietysti tämä olisi paras vaihtoehto ...

– Fosfori pitää saada eroteltua lietteestä turvallisesti, [Fazerin] Mäki-Reinikka toivoo.

... mutta ei osaa kertoa, miten se tapahtuisi. Haloo, Helsinki! (Ks. edellä 17.11.17)

***

Keskustelu ihmisperäisen lietteen käytöstä saattaa vaikuttaa turhaltakin, jos lehmien kautta kiertää kymmenkertainen määrä fostoria. Mutta jos jatkossa käy niin, että joka kierroksella n. 1/10 häviää kokonaan kierrosta (maataloudesta), seuraukset pidemmällä tähtäimellä on helppo laskea.

[Heikki Jokipii]

Kotiin tulleesssa aamun lehden mainosliitteessä kerrottiin myös tästä prosessista:

NEVE investoi miljoonia jätevesien puhdistukseen

Lisäksi jätevedenpuhdistamon lietteille ollaan toteuttamassa prosessi, jossa liete poltetaan ja syntyvä tuhka rakeistetaan lannoitetuotteeksi. Näin lietteessä oleva fosfori saadaan hyötykäyttöön, eivätkä ympäristöä haittaavat aineet, mm. lääke- ja huumausaineet, pääse leviämään ympäristöön.

O!isikö tuo fosforin osalta ratkaisu? Olisiko se noin "helppoa"? Entä muut ko. lietteessä olevat hyötyaineet? Typpi? Mainosliitteen mukaan hanke saa ympäristöministeriön tukea, on "kärkihanke".

Samassa julkaisussa Neve Oy kertoo, että sen energiatuotannon jätteistä jo nyt valmistama Naturlan-lannoite on "täysin luonnonmukainen". Miten lienee tuon uuden lannoitteen kanssa.

[Heikki Jokipii]

Valitettavasti maksumuurin takana, mutta kiinnostuksen onnistui herättämään:

Kitiinillä valumavesien fosfori talteen – tutkimushanke hakee uusia vaihtoehtoja vesiensuojeluun

Biopolymeerit olisivat nykyisiä saostuskemikaaleja ympäristöystävällisempi vaihtoehto jätevesien ravinteiden talteenottoon

[Heikki Jokipii]

Monella taholla tätä yritetään ja oikein hyvä niin. Fosfori on tässäkin keskiössä:

Kulttuurirahastolta merkittävä rahoitus maatalouden vesistövaikutusten tutkimiseen

"Ennätyspotistakin" asiaan yhteydessä puhutaan (MT). Ihan hienoa nöyryyttä ongelman edessä tulee esille:

”Maailmanlaajuinen epäonnistuminen maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä voi osin johtua taustalla olevien mekanismien puutteellisesta tuntemuksesta. Nyt käynnistyvä hanke tutkii fosforikuormitusta monitieteisesti ja eri mittakaavoissa, laboratoriokokeista aina valuma-aluetarkasteluihin”, kertoo hankkeen koordinaattori, SYKEn erikoistutkija Petri Ekholm. ”Tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä päätöksentekijöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ratkaisut tarjoavat näin todellisen tuen päätöksentekoon ja sopivien keinojen valintaan.”

Mukana ei siis ole mitään uskoa "itsestäänselvyyksiin", myönnetään että usko tähänastisiin sellaisiin keinoihin ei ole tuloksia tuottanut. Varmaan tämäkin tulos saattaa tulla nyt voimakkaammin uudestaan tarkastelun kohteeksi (ja ehkä tehdään vertailututkimus Suomessa?):

Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin

[Heikki Jokipii]

Tässä ei mainita fosforia ...

Lappeenrannassa testattava kotimainen menetelmä poistaa lääkkeet jätevedestä

... mutta tuo kehitystyö on kyllä erittäin tärkeä jäteveden kierrätyksen kannalta. Siinä sivussa fosforinkin.

[Heikki Jokipii]

Sari Luostarinen, Luke:

Ravinteiden kierrätystä kehitetään maailmanlaajuisesti.

Ravinteita on kierrätetty ennenkin, mutta vanhat keinot eivät enää riitä. Ravinteet on jalostettava muotoon, jossa ne voidaan kuljettaa hyödynnettäväksi siellä, missä niitä tarvitaan. Kierrätyslannoitteiden edut halutaan osaksi myös tavanomaista kasvinviljelyä, ei vain luomu- tai kotieläintuotantoa.

Kaikki ei kuitenkaan ole valmista. Perusprosessit kompostoinnista mädätykseen ovat riittämättömiä ravinteiden väkevöintiin ja ravinnesuhteiden säätämiseen. Jatkojalostukseen on teknologioita, mutta niissä on kehitettävää niin teknisesti kuin operoinnin osalta.

(lihav. HJ)

Kuten olemme edellä tuoneet esille, luomun jäykät ja mielivaltaiset säännöt muodostuvat tässäkin asiassa luultavimmin kehityksen esteiksi, eivätkä malliksi tai esimerkiksi.

Tämä kierrätysnäkökulma on mukana myös EU:n suunnitelmissa maatalouspolitiikan uudistamiseksi:

EU kaavailee viljelijöille tulospalkkiojärjestelmää – tuki piiskaisi ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen

Niemen mukaan maatalousyrittäjille maksetaan tulevaisuudessa todennäköisesti siitä, miten hyvin hän vähentää vesistökuormitusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjuu ilmastonmuutosta.

– Tukea voisi saada esimerkiksi siitäkin, kuinka paljon pelto sitoo hiiltä, Niemi sanoo.

Komission ehdottamassa uudistuksessa lisättäisiin tukien vastikkeellisuutta, mutta samalla lisättäisiin paikallista päätösvaltaa jäsenmaissa. EU tasolla määriteltäisiin maatalouspolitiikan yleiset tavoitteet, mutta jäsenmaille annettaisiin enemmän päätäntävaltaa siitä, miten asiat ruohonjuuritasolla toteutetaan.

Kun sen enempää ravinnepäästöjen vähentämisessä kuin hiilen sitomisessa luomuviljely ei ole osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, tulosajattelun mukaisesti tuossa uudessa mallissa Suomella olisi perustellut syyt luopua luomusta "strategisena tavoitteena".

[Heikki Jokipii]

Kun nyt asia on tullut pinnalle ...

Jätekierrätykseen tarvitaan uusia ideoita, koska kierrätyksen osuus ei juuri ole kasvanut

... on vaarana, että katsotaan noita prosentteja, ja vain niitä. Siten vaikka kompostointi ja mädätys voi tulla itseisarvoiseksi, vaikka fosforin ja/tai typen jne. matkaa oikeasti takaisin kiertoon ei olisi loppuun saakka mietittykään.

Tarkoitan juuri sitä, ettei ravinteiden loppusijoitus viherrakentamiseen kaupungeissa loppujen lopuksi niin paljon eroa niiden loppusijoittamisesta kaatopaikoille.

[Heikki Jokipii]

Hyvin on tässäkin esitetty tavoite ...

MTK:n Juha Marttila: Maatalouden pitää siirtyä kiertotalouteen – "Ei kivikausikaan loppunut siihen, että kivet loppuivat"

Kiertotalouden kehitys on maataloudelle kohtalonkysymys. Erityisesti mineraalilannoitteissa käytetty fosfori on yleisesti nostettu esiin aineista, joista koittaa pula – ennemmin tai myöhemmin.

Iso kysymys on myös se, miten jätevesissä oleva typpi saataisiin kiertämään takaisin hyötykäyttöön.

Typestä ei ole puutetta, mutta sen kierrätystä puoltaakin energiansäästö.

Typpilannoitteiden valmistus lohkaisee kaksi prosenttia koko maailman energiankulutuksesta. Lisäksi typen poistaminen jätevedestä syö huomattavan osan jätevedenpuhdistukseen kulutetusta energiasta, toteaa tutkija Anna Mikola Aalto-yliopistosta.

Ravinteet on siis saatava kiertämään, mutta:

"Kaupungistumisen myötä hyvin suureen rooliin nousee kysymys siitä, miten ravinteet palautetaan turvallisesti takaisin kasvien käyttöön", korostaa puheenjohtaja Juha Marttila.

... ja ongelma:

Jos ihmisten ravinnossaan syömät ravinteet palautetaan takaisin pellolle jätevedenpuhdistamoiden lietteenä, ravinteiden ohella pellolle voivat kulkeutua monet jätevesiin päätyneet haitta-aineet.

Lietteeseen päätyy paitsi metalleja – joiden määrille on asetettu raja-arvoja – myös orgaanisia haitta-aineita, kuten palonestoaineita, ftalaatteja, pintakäsittelyaineita ja lääkeaineita.

Ne puolestaan kohottavat maaperän haitta-ainepitoisuuksia ja voivat edelleen kertyä eliöhin.

"Nykyisiä jätevedenpuhdistusmenetelmiä ei ole suunniteltu hajottamaan haitta-aineita, joten ne pidättyvät puhdistusprosessissa syntyvään lietteeseen. Kompostoimalla niitä pystytä lietteestä tehokkaasti poistamaan."

Mutta kovin vakuuttavia ratkaisuyrityksiä juuri tuohon ongelmaan ei tule esille.

Käytettyjen traktorin osien kierrätys on tuon kannalta täysin epärelevantti asia.

[Heikki Jokipii]

Tämän poistamisen sanottiin vielä noin vuosi sitten olevan äärimmäisen vakeaa:

Sähkökäsittely poistaa jätevesistä lääkejäämät – mullistavaa ratkaisua kaupallistetaan Lappeenrannassa

Mutta nyt se olisi onnistunut?

[Heikki Jokipii]

Tämän seminaarin tuloksiin ...

Tervetuloa PProduct -tutkimuksen päätösseminaariin!

Aika: 10.4.2018 kello 9.30 – 15.30
Paikka: Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34 A, Helsinki

Jätevesiliete fosforilannoitteena, ympäristövaikutukset ja
elintarviketurvallisuus

... täytyy ehdottomasti tutustua.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin MT:n uutisessa mainitaan lihavoimani tuon hankkeen tavoitteena:

Vielä ehtii hakea rahoitusta ravinteiden kierrätyksen testaamiseen

Hankkeessa myönnetään rahoitusta sellaisten ideoiden testaamiseen, joilla pystyttäisiin edistämään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Tavoitteena on, että testattavien tekniikoiden avulla vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saataisiin kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Kokonaisuuden kannalta kyllä pienehkö kysymys, mutta sinänsä jännittävä kysymys: miten mahdolliset keksityt, testatut ja hyväksi havaitut prosessointi-ideat ovat sitten sopusoinnussa luomusääntöjen kanssa?

Eikä se ihan mitätönkään ole, varsinkaan jos hallituksen toinen kärkihanke toteutuu, ja 20% viljelysmaasta on luomussa. Silloin, jos nuo keksityt niksit eivät ole luomuyhteensopivia, viidennes kokonaisuudesta on poissa pelistä. Tosin tuo tavoite "puolet" voidaan silloin saavuttaa niin, että se on tavanomaisella puolella yli puolet.

[Heikki Jokipii]

Hevoset alkavat olla varsin merkittävä asia fosforin ja muidenkin ravinteiden kierrättämisestä, viihde-eläiminäkin:

Hevostallien määrä lähentelee muita kotieläintiloja – tilastointi puuttuu toistaiseksi

Hevosia oli viime vuonna 74 400.
[...]
"Ongelma on, että talleista ei ole mitään rekisteriä. Aluehallintovirasto (avi) rekisteröi vain kuuden hevosen ja sitä suuremmat tallit sen mukaan, mitä niitä ilmoitetaan."
[...]
Hevostilojen tarkka määrä olisi monesta syystä tärkeä. Yksi keskeinen syy ovat tallien ympäristövaikutukset.

"Kun hevostalleja on pistemäisinä eri puolilla, ne vaikuttavat myös ympäristöön pistemäisinä kuormittajina tai kuormittamisen riskeinä sen mukaan, miten niissä ympäristöön liittyvät asiat on huomioitu", Markku Saastamoinen toteaa.

Vertailun vuoksi. Wikipedian mukaan nautoja on Suomessa n. 300 000. Jotka ovat kuitenkin hevosia paljon keskitetymmin sijoitettuna.

[Heikki Jokipii]

Jaahas, tällainenkin tulos on tutkimuksessa saatu, MT kertoo:

Tutkimus kumoaa pelot raskasmetalleista: Puhdistamoliete on turvallinen lannoite

Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyvä liete ei ole uhka ruokaturvallisuudelle, vaikka sitä käytettäisiin lannoitteena peltoviljelyssä. Tähän tulokseen on tultu tutkimushankkeessa, jota koordinoi Luonnonvarakeskus Luke.

Useat viljanostajat kieltävät puhdistamolietteen käytön sellaisen sadon lannoituksessa, joka toimitetaan niiden käyttöön (MT 17.11.2017). Perusteena kiellolle on pelko, että lietteiden sisältämät haitta-aineet siirtyvät satoon.

Näin ei kuitenkaan Luken tutkimuksen perusteella tapahdu.

Haitta-aineiden siirtymistä selvitettiin kahdella kasvilla, ohralla ja raiheinällä. Vaikka liete sisältää enemmän haitallisia raskasmetalleja fosforikiloa kohden, kasvien maanpäällisiin osiin lietteen haitta-aineita ei siirtynyt.

Nyt ei ehkä ole kuitenkaan syytä lopettaa tutkimuksia keinoista, joilla ne hyödylliset "jakeet" saataisiin puhdistamolietteestä erotetuksi. Lisätavoitteena on lannoitteiden kauaksikin kuljettamisen mahdollistaminen.

Sillä tätähän me "kaikki" tavoittelemme:

Tutkimuksen tekijät korostavat, että jätevesilietteiden fosfori pitäisi saada nykyistä tehokkaammin takaisin ruuantuotannon. Näin voidaan vähentää uusiutumattoman fosforin louhintaa lannoituskäyttöön.

Emmekä yksin kukoistavia puistoja Helsinkiin. 

[Heikki Jokipii]

.... mutta nämä firmat tekevät silti mitä tahtovat tai luulevat kuluttajien tahtovan:

Kuluttajien epäluulot purivat – lahtelaisten kakka ei enää kelpaa lannoitteeksi

Lain mukaan jätevesistä erotettavaa puhdistamolietettä saa käyttää elintarvikkeiden tuottamiseen, mutta useat yritykset, kuten Fazer Mylly, ovat kieltäneet viljantuottajia hyödyntämästä sitä. Kielto johtuu siitä, että ihmisten jätösten mukana tulee haitallisia aineita, ja elintarviketeollisuus varjelee imagoaan.

Niinpä jatketaan niin, että osa jätteestä viedään omalla tavallaan kaatopaikalle tai loppusijoitukseen:

Kaupungin vesiyhtiön ja maakunnan jätehuoltoyhtiön omistama Labio jakoi alkuvuodesta tuotantoprosessinsa kahteen osaan niin, että se valmistaa lannoitetta vain biojätteestä. Puhdistamolietteestä tehdään multaa, jota ei käytetä ruoantuotannossa.

Entäpä kun eräänä päivänä ihmisten epäluulot kehittyvät siten, ettei eläintenkään jätöksiä jossain piireissä sallita käytettävän ruokakasvien lannoitteina? Ei tällaisenkaan asenteen kehittyminen ole mitenkään mahdotonta! Minusta se on jo vegaanipiireissä iduillaan olemassa (s.o..ainoastaan kasvisjätteistä muodostettu komposti kelpaa lannoitteeksi).