Author Topic: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Read 67510 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #105 on: 19.06.17 - klo:06:09 »
Kiinnittäisin huomiota siihen, että valtaosassa näissä hankkeissa ...

Ravinteiden kierrätyksen kärkihankerahoituksella kokeiluja ja uutta yritystoimintaa

... on kyse kierrätyksestä maatalouden sisällä.

Ainostaan Nanopar Oy:n hankkeessa mietitään kaupunkeihin "paenneiden" ravinteiden palautusta kiertoon, pelloille.
« Last Edit: 19.06.17 - klo:06:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #106 on: 14.08.17 - klo:06:05 »
Tämä tutkimustulos kannattaa ottaa huomioon ...

Suuri fosforilisäys ei tuota merkittävää sadonlisäystä avomaalla

... tai ainakin tutkia asiaa lisää ja tarkemmin. Epävarmuuksiahan tuohon vielä liittyy.

Mutta tätähän tosiasiaa tuokaan ei poista, kuten uutinen itse kertoo:

Quote
Satotason mukainen fosforikorjaus on kuitenkin suotavaa, jotta varmistetaan, että maaperään tulee saman verran fosforia kuin sieltä sadon mukana poistuu.

Ja jos asiaa tarkastellaan pitemmällä tähtäimellä sana "suotavaa" on korvattava sanalla "välttämätöntä". Myös luomuviljelyssä, tavalla tai toisella.
« Last Edit: 14.08.17 - klo:06:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #107 on: 03.09.17 - klo:14:45 »
Onko tässä puheenvuorossa Agronetissa kiteytettynä luomuviljelyn (aatteen) niin sanoakseni neuroottinen suhde fosforiin:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=78301.msg1415142#msg1415142
« Last Edit: 03.09.17 - klo:16:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #108 on: 07.09.17 - klo:06:27 »
Tässä Hesarin jutussa esitetään hyvin ongelma ...

Näin pilaamme vesistöjämme: Pohjanmaan eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot, mutta sen sijaan ravinteet valuvat luontoon

.... mutta ratkaisuehdotus on melko epämääräisesti kerrottu:

Quote
Lanta ei päädy viljatiloille, koska sitä ei käsitellä riittävästi. Ongelmana on ennen kaikkea hyvin vesipitoisen lannan kuljetus pitkien etäisyyksien päähän. Tutkijat esittävätkin, että lannan prosessointia tulee tehostaa niin, että kuljetus saataisiin kannattavaksi. Tämä edellyttää muun muassa veden poistoa.

Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Mutta varmaan Luken ym. varsinainen selvitys asiaa konkretisoi. Luken asiaa koskeva sivu on tässä ...

https://www.luke.fi/uutiset/tuore-selvitys-kierratyslannoitteilla-ravinteiden-kierratys-vauhtiin/

... ja sieltä löytyy parikin raporttia.

Tämäkin on huomattu (Hesarista, lihav. HJ):

Quote
Nykytoimilla hallituksen tavoite ei toteudu. Lannan lisäksi tulisi selvityksen mukaan parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinteita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.
« Last Edit: 07.09.17 - klo:11:59 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #109 on: 07.09.17 - klo:08:02 »
Yhteenvetoraportista (policy brief, pdf) Ravinteiden kierrätys visioista käytäntöön selviää, että yhdyskuntajätteen osuus on yllättävän pieni, vain 2 880 tonnia, verrattuna eläinten lantaan 19 300 tonnia. Luvut ovat kierrätettävissä olevan fosforin määriä.

Mutta myös tulee selville tämä:

Quote
Kaikki puhdistamolietteet prosessoidaan, mutta ti-
lastojen mukaan nykyisellään vain 3 % lietteistä hyö-
dynnetään maataloudessa.

Niinpä raportti suosittaa tätä:

Quote
Hallitusohjelmassa puhdistamolietteille asetetun pro-
sessointitavoitteen sijaan tavoitteet tulisi asettaa
jäteveden ravinteiden hyödyntämiselle.

Puhdistamolietteen maatalouskäytön lisääminen
edellyttää teknologisia muutoksia joko jätevesien
käsittelyyn tai lietteen prosessointiin.

Puhdistamolietteiden maatalouskäytössä on huoleh-
dittava, etteivät lietteiden sisältämät haitta-aineet
aiheuta turvallisuusriskiä tai heikennä halukkuutta
ostaa niiden avulla tuotettuja elintarvikkeita.

Sikäli noita kahta fosforin lähdettä ei tarvitse asettaa vastakkain, että tarvittava teknologia varmaankin on suurelta osin samanlaista. Vaikka puhdistamolietteissä varmasti on omat lisähaasteensa.
« Last Edit: 07.09.17 - klo:08:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #110 on: 11.09.17 - klo:08:09 »
On asiassa tämäkin näkökulma (lihav. HJ):

MIHIN FOSFORILANNOITUS RIITTÄÄ?

Quote
Yara Kotkaniemen tuotevertailukoe on ollut kiintoisaa seurattavaa koko kasvukauden. Vilja versoutui selvästi paremmin jo keväällä ja tähkiä kehittyi enemmän fosforilannoitettuihin ruutuihin huononlaisessa viljavuusluokassa. Kesän tähkälaskennat osoittivat, että ohran fosforilannoituksen tasolla on suora yhteys kehittyneiden tähkien lukumäärään ja siten myös satotasoon.

Kylmä kevät viivästytti viljojen kehitystä, mikä näkyi kasvustoissa selkeästi. Eri puolilta Suomea otetuista Yara Megalab kasvianalyysin tuloksista näkyy, että ennen korrenkasvuvaihetta noin 60 % lähetetystä ohranäytteistä kärsi fosforin puutteesta. Tällä on suora yhteys korjuuaikaan. Myöhäinen vuosi, pitkän kasvuajan lajike ja alimitoitettu fosforilannoitus ovat huono yhdistelmä.

Tarkkaan lannoitukseen kannattaa panostaa. Suuri sato ottaa maasta enemmän fosforia kuin nykyiset lupaehdot sallivat käyttää, ne eivät kuormita ympäristöä. Suomen keskisatojen nostaminen onnistuu vain viljelyyn panostamalla. Ratkaisun osana ovat niin kierrätysravinteet kuin mineraalilannoitteetkin.

Vaikka tuo lihavoitu lause onkin kieliopillisesti aika kehno, tarkoitus oli kai sanoa, että (lisä)lannoitteet, jotka turvaavat suuren sadon, eivät kuormita ympäristöä. Kukaan ei kai ole olettanut, että lupaehdot kuormittaisivat ympäristöä?

Olisiko näillä tuloksilla relevanssia toisessakin keskustelussamme?
« Last Edit: 11.09.17 - klo:08:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #111 on: 22.09.17 - klo:08:20 »
Tähän, kun täällä on jo keskustelu lannan käytöstä aloitettu (edellä 07.09.17).

***

Saadaanko lannasta riittävästi lannoitetta (typpeä ja fosforia) maanviljelyn tarpeisiin?

Can Manure Supply Nitrogen and Phosphorus to Agriculture?

Entä voidaanko lannalla ylläpitää maaperän terveyttä, "kasvukuntoa"?

Can manure sustain soils?

Tuossa tähän hätään vain linkit artikkeleihin, käydään ne läpi myöhemmin. Vinkki näihin "GMO Pundit". Tuo artikkelisarja vielä jatkuu tuosta, nuo olivat tähän asti ilmestyneet.
« Last Edit: 22.09.17 - klo:08:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #112 on: 30.09.17 - klo:08:33 »
HS:n mielipidekirjoituksessa kyseenalaistetetaan tuo teoria lannan riiittävyydestä, käytännössä ja Suomessa:

Ravinteiden kierrätys on tärkeää

Quote
Otsikko ”Näin pilaamme vesistöjämme: Eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot, mutta sen sijaan ravinteet valuvat luontoon” oli harhaanjohtava. Suomen kotieläintuotannossa syntyvä lantafosfori riittäisi tutkijoiden laskelmien mukaan nurmien ja viljojen lannoitukseen, mutta käytännössä tämäkin on kyseenalaista. Lannassa ei ole kasvien tarvitsemaa määrää typpeä. Muita ravinteita raportti ei käsittele. Tasapainoisen kasvinravitsemuksen varmistamiseksi tarvitaan käytännössä aina myös muita ravinnelähteitä.


Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että niin tuossa teoriassa kuin osin sen kritiikissäkin keskitytään tavallaan yhteen kierokseen tuossa kiertokulussa. Ei esitetä kysymystä, mistä se fosfori alunperin tuohon "myllyyn" on tullut. Sitä kun ei kotieläintuotannossakaan "synny".  Ja joka vaiheessa vähän katoaa, eli joutuu epätoivottuun paikkaan. Vain typen voi jotenkin sanoa maataloudessa "syntyvän", palkokasvien tuotannossa. Senkään määrä ei sitten kyllä lehmän vatsassa lisäänny.

Hyvin osuva oli myös tuo muistutus muista ravinteista. Joiden osalta tilanne on aika lailla ellei täysin samanlainen kuin fosforin. Ei ole olemassa kaliuminsidontaakaan. Eikä niiden sitä "pienempien" ravinteiden.
« Last Edit: 03.11.17 - klo:18:51 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #113 on: 25.10.17 - klo:06:08 »
Nyt EU on laittamassa tiukkoja rajoja kadmiumille:

Increased costs for farmers as MEPs vote to open door to fertiliser price rises

Quote
The European Parliament has voted to increase costs for farmers by creating stringent new limits on cadmium content in phosphate fertilisers.

Artikkelissa annetaan täysin päinvastainen tieto tai arvio kuin Ruokatieto antoi parikymmentä vuotta sitten:

Quote
Technology to remove cadmium from phosphate rock does exist, but it is expensive.

Silloin kerrottiin, että hinta nousisi vain n. 5% ja sitä pidettiin halpana.

Tulee esille, että valtaosa Euroopan fosfaatista tulee Afrikasta (lue: Marokosta). Ja että fosfaattia, jossa on vähän kadmiumia, saisi periaattessa Venäjältä (lue: myös Suomesta!).

Mutta tästä puheenvuorosta kuuluu, että viljelijöiden etujärjestöt pitävät jo tuollaista n. 5% korotusta hintaan vallan kauheana:

Quote
“These proposals effectively shut off the North African source, meaning the only place we are able to buy this kind of phosphate from is Russia, and imports of Russian phosphate are subject to a 4.8 per cent tariff.

On monia syitä, miksei kyllä muutenkaan se voi olla ratkaisu, että EU ja maailma fosforin tarvettaan tyydyttäisi tyhjentämällä nuo "puhtaan" fosfaatin varannot. Vaikka sellainen linja voisikin hetken aikaa hyödyttää Suomea.Tai ainakin Yaraa, jolle nuo esiintymät on myyty.
« Last Edit: 25.10.17 - klo:07:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #114 on: 03.11.17 - klo:12:59 »
Kipsiniksi näyttää edelleen lupaavalta:

Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat

Entä tämä niksi:

Maatalouden ravinnepäästöt kuriin puukuiduilla

Quote
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan ravinteiden huuhtoutumisriski pelloilta vesistöihin pienenee jopa 77 % käyttämällä puukuituja maanparannuksessa. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta sitomalla hiiltä maaperään.

Nyt ohitetaan mahdollinen epäluulomme, joka saattaa syntyä siitä, kun tuosta saamme tietää, kuka tuolla on asiassa puuhamiehenä.

Mutta tällainen rajoitus asiassa on (lihav. HJ):

Quote
Ravinnekuidun valmistuksessa hyödynnetään metsäteollisuuden kuitupitoisia sivutuotteita, eli se on kiertotaloutta parhaimmillaan. Kuiduista jalostettujen maanparannusaineiden avulla voidaan merkittävästi parantaa yksipuolisen viljelyn ja lannoituksen myötä köyhtyneitä maita. Nykyisellään Ravinnekuituja riittäisi Suomessa 100 000 peltohehtaarille.

Kipsiä on käsittääkseni käytettävissä, ellei sitäkään rajattomasti, niin kuitenkin paljon enemmän. Suomessa on peltoalaa yli 2 miljoonaa hehtaaria. Ja kaikki siitä luultavasti jotenkin yhteydessä vesistöihin.
« Last Edit: 03.11.17 - klo:18:22 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #115 on: 03.11.17 - klo:16:25 »
Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että niin tuossa teoriassa kuin osin sen kritiikissäkin keskitytään tavallaan yhteen kierokseen tuossa kiertokulussa. Ei esitetä kysymystä, mistä se fosfori alunperin tuohon "myllyyn" on tullut.

Tarvittaisiin siis tarkempi tai laajempi laskelma:

- paljonko fostoria häviää yhdellä kerroksella, nyt, prosenttia
- paljonko, jos kaikki (edelläkin mainitut) keinot sen pitämiseksi kierrossa otetaan käyttöön (sekään ei varmaan ole kuitenkaan 100%)

(jos nyt olisikin tosiasia, että "eläinten lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki pellot" fosforin osalta)

Oikeastaan siis (uhkapelurin realistinen) laskelmä siitä, montako kierrosta noilla (peli)panoksilla pystyy pelaamaan.  ;D

Tässä "pelissä" ei kyllä sitten ole mitään "jackpottia", johon pelaamisen voisi (ja pitäisi) lopettaa ...
« Last Edit: 03.11.17 - klo:17:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #116 on: 07.11.17 - klo:06:08 »
Sari Luostarinen ja Eila Turtola  Hesarissa kirjoittivat tällaisen yleiskuvauksen asiasta ...

Ravinteiden kiertoa pitää tehostaa

... mutta eipä sekään tarjoa kaipaamiamme tarkkoja lukuja ja prosentteja. Tämä yleistilanne ja taustahistoria todetaan:

Quote
Aikaisemmin suositeltiin suuria fosforilannoitusmääriä, ja maahan kertyi fosforia tarpeettoman paljon. Tämä lisää fosforipäästöjä vesistöihin. Kierto vuotaa.

Lannoitushistorian vuoksi lähes puolet Suomen pelloista voi nykyisin tuottaa hyviä satoja ilman fosforilannoitusta. Kun näiden peltojen fosforilannoitus jätetään pois, maan fosforipitoisuus alkaa vähitellen pienentyä. Fosforilannoituksen jatkaminen sen sijaan ylläpitää vallitsevaa tilannetta.

Esille ei tule, että kierto vuotaa joka tapauksessa, eivätkä ne luvut. Ja entä se toinen puoli? Luomuviljelyä (pelkän viherlannoituksen varassa) kannattaa varmaan harjoittaa tuon mainitun ensimmäisen puolen pelloilla.

Tällainen tieto mainitaan (lihav. HJ):

Quote
Lantaa voidaan prosessoida kasvien tarvetta paremmin vastaavaksi ja ravinteet erottaa toisistaan eril­lisiksi tuotteiksi. Samalla lopputuotteet muuntuvat helpommin kuljetettaviksi. Lannan ohella esimerkiksi biojätteen ja ylijäämänurmien hyödyntämistä tulisi tehostaa.

Tuosta kaipaisi myös yksityiskohtaisempaa tietoa näistä menetelmistä, hintaa myöten. Yksityiskohtana tietysti olisi kiva tietää, käytetäänkö niissä luomuaatteen kiroamaa kemiaa.

Ihan ilmaista tämä kaikki ei heidänkään mielestään ole...

Quote
Uusien toimintatapojen omaksuminen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönotto lisäävät tuotantokustannuksia. Tämä on muistettava, kun vertaamme kotimaisia elintarvikkeita tuontiruokaan, jonka tuotanto-oloihin emme voi vaikuttaa.

... vaan siis kaikkineen "suuri haaste".
« Last Edit: 07.11.17 - klo:07:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #117 on: 17.11.17 - klo:06:45 »
Takaisku tälle vanhalle mallille:

Viljanostajat panivat puhdistamolietteet pannaan – viranomaiset sallivat peltokäytön

Eikä palaaminen vielä vanhempaan malliin ole hyvä ratkaisu:

Quote
Entistä suurempi osa puhdistamolietteistä päätynee viherrakentamiseen. Viherrakentaminen ei kuitenkaan niele kaikkea puhdistamolietettä, alan toimijat arvioivat. Ravinteiden ja orgaanisen aineksen hyötykäyttöä ja kierrättämistä tarvitaan.

Viherrakentaminen ei ole edes kovin hyvä vaihtoehto puhdistamolietteiden loppusijoitukseen.

Viherrakentamisessa multamäärät ovat usein isoja ja riskit ravinteiden ja myös haitta-aineiden huuhtoutumisesta kasvavat. Haitta-aineiden tiedetään myös vaikuttavan maaperän eliöstöön ja matoihin, toteaa tutkija Lauri Äystö Sykestä.

Niinpä jossain täälläpäin sen tulevaisuuden täytyy olla:

Quote
Ravinteiden erottaminen lietteistä on kuuma asia ympäri maailmaa.

Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa hoitava HSY aikoo rakentaa Viikin pääpuhdistamon yhteyteen fosforia erottelevan koelaitoksen ensi vuonna. Siitä on vielä pitkä matka kaupalliseen ratkaisuun.

Soilfood puolestaan miettii typen talteenottoa. Nestemäiselle kierrätystyppilannoitteelle on kysyntää.
« Last Edit: 17.11.17 - klo:06:54 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #118 on: 17.11.17 - klo:07:33 »
Helsingissä kyllä on perinteisesti kerrottu ratkaisun olevan aivan huulella:

Myönteistä ja yllättävääkin on, että Suomessakin ollaan näin pitkällä:

Quote
Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamo on lähiviikkoina saamassa valmiiksi tuotekehitystyön, jonka tuloksena jätevesilietteestä saadaan rakeistettua fosforilannoitetta.

Helsingin Veden yksikön johtaja Tommi Fred kertoo YLE Uutisille, että lietteen fosforista saadaan talteen 98 prosenttia.

Ja eikö tässä, pari vuotta sitten, siinä oikeastaan kerrota jo onnistutun:

Joku oli sinne (eilen?) ihan viimeiseksi lisännyt nämä kaksi lausetta:

Quote
Myös ihmisten jätöksistä fosfori voidaan nykyisin hyvin tehokkaasti eristää ja rakeistaa lannoitteeksi. Tämä onnistuu pian esimerkiksi Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamolla.

Mutta nyt sitten (2017) kyseessä onkin "koelaitos", sekin vasta vuoden päästä, ja siitä "pitkä matka" varsinaiseen tuotantoon? Tuota noin ... jos länsimetroa syytettiin projektin viivästymisestä ...  ???
« Last Edit: 17.11.17 - klo:09:13 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17978
    • View Profile
    • Email
Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?
« Reply #119 on: 17.11.17 - klo:09:38 »
Kodinkoneiden kaupassa asia ratkaistiin aika näppärästi. Kun myyjä sellaisen asiakkaalle myy, sen täytyy ottaa vastaan vanha kodinkone (ja huolehtia siitä sitten asianmukaisella tavalla eli järjestää sen matka kierrätykseen).

Kun nämä viljan ostajat ovat myös myyjiä, eikö meillä kaupunkilaisilla leipää tai vastaavia tuotteita ostaessamme ole oikeus vaatia, että myyjä sitten ottaa vastaan vanhan käytetyn romufosforin ja huolehtii siitä asianmukaisella tavalla?

Myönnän, että tuo idea tuntuu tällä hetkellä aika utopistiselta, mutta mielikuvituksessani näen, miten alkaisi tapahtua,  jos ruoan myyjillä olisi hallussaan ja/tai vastuullaan miljoonia (ja taas miljoonia) litroja yhdyskuntajätettä. ;D

Luultavasti kaikenlainen vastenmielisyys ja epäluulo ainakin noita "rakeistettuja" tuotteita kohtaan vähenisi kaupan piirissä huomattavasti ja nopeasti. Saisivatko nuo hitaat projektitkin vähän vauhtia. Noita - viranomaisten viljanviljelyyn hyväksymän - puhdistamolietteen pannaanjulistamisia saatettaisiin jopa harkita uudelleen.
« Last Edit: 17.11.17 - klo:13:18 by Heikki Jokipii »