Mitä tehdä (liialle) fosforille?

[Heikki Jokipii]

Tästä Hesarin mielipidekirjoituksesta valitsemme tietysti meitä tukevan kohdan:

Peltojen fosfori ruokkii Saaristomeren kuormitusta

KOTIEL�,,INLANNASSA on fosforia monin paikoin ylimäärin. Lantafosforin prosessointia tarvitaan alueen kotieläinvaltaisissa osissa, jotta fosforia voidaan siirtää sinne, missä siitä saadaan satohyötyä.
[...]
Näiden pitkän aikavälin toimien lisäksi on käytettävissä nopeita keinoja kuten kipsin levittäminen Saaristomeren valuma-alueen savisille pelloille. Kipsiä kannattaa levittää varsinkin sinne, missä fosforipitoisuudet ovat suuret. Kipsi on kuitenkin vain välivaiheen ratkaisu.

[Heikki Jokipii]

Lupaavaa, mutta eiköhän silti liitytä epäluuloisen joukoon:

Uusi tutkimus raottaa ovea puhdistamolietteen peltokäytölle

Jätevesilietteen käyttöön viljelyksillä suhtaudutaan epäluuloisesti ja pelätään haitta-aineiden siirtymistä ruokaketjuun ja kertymistä maaperään,

Ainakin ennen kuin saamme tuosta lisätietoa.

[Heikki Jokipii]

Luultavasti MT viittasi tähän:

Jätevesilietteen pitkäaikaisesta fosforilannoitusvaikutuksesta ja käyttöön liittyvistä riskeistä uutta tutkimustietoa

Joka tapauksessa tuota kautta lisätietoa löytyy.

[Heikki Jokipii]

Myös tällainen uusi niksi on nähnyt päivänvalon:

Puumalan anti puhdistamoalalle: Uusi menetelmä jätevesilietteen käsittelyyn lannoitteiksi

Vähäpäästöisessä prosessissa syntyy maanparannusaineita ja kierrätyslannoitteita.

Puumalassa sijaitseva Nanopar Oy on kehittänyt uuden menetelmän yhdyskuntajätevesien puhdistamiseksi.

Jätevesien käsittelyssä syntyy lietettä, joka jatkokäsitellään yleensä joko kompostoimalla, mädättämällä tai polttamalla.

Nanopar on kehittänyt infrapunakuivausmenetelmän, joka yhtiön mukaan on muita menetelmiä huomattavasti vähäpäästöisempi.

Haluatko jatkaa lukemista

[Heikki Jokipii]

Nyt meitä yritetään oikein kampanjalla saada tekemään tämä:

Jos kotitaloudet lajittelisivat kaiken biojätteensä, saataisiin biokaasu jopa 90 000 autoon �" nyt 60 prosenttia menee hukkaan

Mutta kyllä tämä tosiasia siellä edelleen villahtaa (lihav. HJ):

Juuri luutuneet asenteet onkin suurin kanto biokaskessa. Yllättävän moni luulee, että biojätettä on turha erotella sekajätteistä, koska lopulta kaikki päätyy kuitenkin samaan isoon sekajäteläjään.

�" Osa ihmisistä tosiaan luulee että lajittelusta ei ole hyötyä. Näin ei kuitenkaan ole. Meillä on hyvin järjestetty biojätehuolto ja kyllä se kompostointiin ja mädätykseen (biokaasutukseen) päätyy, jotta kaasu ja ravinteet saadaan talteen.

Kompostoidusta biojätteestä saadaan lannoitevalmisteita pelloille ja viherrakentamiseen. Mädätyksestä taas biokaasua.

Helsinkiläisenä minua motivoisi suuresti, jos saisin lukea vakuuttavan selvityksen, että biojätteeni ravinteet menisivät nimenomaan pelloille. Mutta sellaista en ole vieläkään nähnyt.

***

Yksityiskohta. Polttoaineasiassa ei ole kovin kiire:

Sähkö- ja kaasuautojen määrä ylitti jo rajapyykit Suomessa �" ”Tällä vauhdilla ylitämme tavoitteen 250 000 sähköautosta vuonna 2030”

Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on 5000 kaasuautoa vuonna 2020 ja 50 000 kaasuautoa vuonna 2030.

”Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on jo ylitetty, sillä kaasukäyttöisiä henkilöautoja oli syyskuussa 2019 yhteensä 8100 kappaletta. Myös vuodelle 2030 asetetut tavoitteet todennäköisesti saavutetaan ja mahdollisesti ylitetään, jos autojen tuotanto pysyy entisellään.”

Tottakai biokaasua voi muuhunkin käyttää.

[Heikki Jokipii]

Voima-lehti halusi osallistua tähän kampanjaan:

Kiistelty Soklin kaivoshanke uhkaa Itä-Lapin herkkää luontoa ja poronhoitoa

Tämä oli sillä sanottavissa fosforista:

Fosfori on yksi pahimpia vesistöjen rehevöittäjiä.

Eli miksi tuollaista kauheaa ainetta ylipäänsä ylös kaivetaan? Niinhän?

Tuolla asenteella ei tästä tietystikään puhuta:

Tällaisia huhuja tai spekulaatioita kyllä on liikkeellä ...

Ta­­lou­­se­­lä­­mä: EU:n ki­ris­ty­vät lan­­noit­­tei­­den puh­­taus­­vaa­­ti­­muk­­set voivat ta­soit­taa tietä Soklin kai­­vok­­sel­­le

... mutta vieläkään kukaan ei ota esille sitä, missä vaiheessa on teknologia, jolla kadmium saataisiin tuosta pois.

Kuten olemme edellä tuoneet useasti esille, se on kohtalonkysymys, joka liittyy paitsi kaivosten hyödyntämiseen, myös fosforin kierrätykseen.

Vaikka periaatteessa voitaisiin puhua: jos puhdistamiskeinoissa edettäisiin, voitaisiin sillä perusteella pitää Soklin hanketta tarpeettomana.

Mutta tämä ei ole hyvä argumentti:

Kymmenien metrien korkuisten sivukiviläjitykset sisältävät radioaktiivisia aineita, uraania ja toriumia, jotka puolestaan saastuttaisivat luonnon vuosisadoiksi.

Sillä jos kaivos avataan, tottakai on pyrittävä siihen, että myös nuo aineet otetaan talteen,, ja ihmisen käyttöön. Kuten Talvivaarassakin.

[Heikki Jokipii]

Tämä on jännittävä juttu:

Tuleeko lehmistä Itämeren pelastajia? Jos levä sopii rehuksi, merestä nostetuille ravinteille avautuu aivan uusi kiertomahdollisuus

Maatalous
04:00
Satu Lehtonen
Tässä vaiheessa kysymyksiä on vielä enemmän kuin vastauksia. Kelpuuttavatko lehmät levää lainkaan? Millainen määrä on hyvä? Vaikuttaako levä lehmien terveyteen tai maidon määrään tai laatuun?
Haluatko jatkaa lukemista?

Ja lisätietoa on niin muodoin saatava. Että tuo jollakin tavalla liittyy erityisesti fosforiin, on tässä vaiheessa vain arvaus.

Tuota kautta löytyi linkki uutiseen, että jossain on tuollainen rehu jo saatu kelpaamaan lampaille:

Karulla saarella elävät lampaat nousivat julkisuuteen oudon ruokavalionsa vuoksi: Syövät pelkkää merilevää

[Heikki Jokipii]

Näin:

Kipsistä jälleen hyviä uutisia: Vantaanjoen varren pelloilta puolet fosforista talteen �" myös kustannus käsittelystä on pieni

Mutta nyt tekisi mieli päästä maksumuurin taakse: missä mielessä talteen?

[Heikki Jokipii]

Lehmätkin aiotaan opettaa tavoille. Annaleena Ylhäisen twiitti:

Tiedättekö mikä on CowToilet? Lehmät houkutellaan rehun avulla virtsaamaan laatikkoon. Virtsa kerätään talteen -> ammoniakkipäästöt vähenevät. Hollantilainen Hanskamp on aikeissa aloittaa tuotannon ensi vuonna.

Linkkaus tähän:

Ny miljøløsning: Køer skal lære at gå på toilettet

Päästöt vähenevät, mutta samalla saataneen ravinteet myös paremmin kiertoon?

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt tämän pitkän tarinan ihan uusi ja yllättävä käänne:

Valtio ostaa Soklin norjalaiselta Yaralta ja alkaa selvittää kaivoksen avaamista

Tämä on ainakin reilua:

Kauppahinta on Yaran mukaan nimellinen eli hyvin pieni.

Eli kun Yara sai kaiken tuon haltuunsa pilkkahintaan, se nyt myykin sen pilkkahintaan. Eräs aiemmista puheenvuoroista tässä triidissa:

Tämä "vanha asia" ei näytä poistuvan millään otsikoista tai "agendalta" vaan sinne se aina hiipii tai putkahtaa:

Häkämies myi pilkkahinnalla, nyt lannoitteiden hinnat karkaavat käsistä

Keskustelu asiasta alkoi jo täältä.

Mutta tarinahan oli alkanut kauan tuotakin ennen. Ja jatkuu aika hitaasti tästä eteenkinpäin:

Selvitykset kaivostoiminnan aloittamisesta kestävät Hietasen mukaan noin viisi vuotta.

[Heikki Jokipii]

Tämä kuulostaa lupaavalta ja potentiaalisesti erittäin merkitykselliseltä:

Suomalaisen huussi-innovaattorin kuivakäymäläkontille naiskeksijöiden kansainvälinen palkinto �" kakasta vuorokaudessa maanparannusainetta

Vähintään meidän pitää tutustua siihen hyvin tarkasti.

[Heikki Jokipii]

Katoppas, kuinka on päässyt käymään:

Peltojen fosfori hupenee nopeasti �" alilannoituksesta yhä enemmän satomenetyksiä

Lähes joka kolmannella pellolla fosforiluokka on pudonnut viiden vuoden aikana. 23 prosenttia lohkoista on pudonnut luokkaan huono tai huononlainen.

Ja:

Peltojen fosforin lasku alkoi näkyä viljavuusnäytteissä vuoden 2010 paikkeilla, ja alamäki jyrkentyi viime vuosikymmenen lopulla.

Olisiko vaarassa se kuuluisa maan kasvukunto (tuossa Sari Iivonen). Täällä ei tarvinne kertoa, että fosforin sidontaa ei ole olemassa. Jollakin keinoin luomuviljelyssäkin fosfori täytyy �" ulkopuolelta �" hankkia.

Myönteisiäkin seurauksia asiasta tietysti on:

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus Lukesta pitää uskottavana, että peltojen fosfori- eli P-luvut alenevat. ”Myönteistä on, että eniten kuormittavien eli korkeimpien luokkien osuus puolittunut.”

Luulisin, että myös tuohon ongelmaan on täsmäviljelyn keinoja. Ellei vielä ole, niin ainakin kehitettävissä.

[Heikki Jokipii]

Mielipidekirjoitus MT:ssa:

Lukijalta: "Lannan käsittely isossa biokaasulaitoksessa on mahdoton tehtävä sekä ympäristön hyvinvoinnin että taloudellisen kannattavuuden osalta

Kiusallista matematiikkaa:

Kun lannasta tuotetaan biokaasua niin paljon, että sillä voidaan korvata säiliöautollinen dieseliä, on laitokselle täytynyt rahdata sata säiliöautollista lantaa.

Sadasta lantakuormasta jää biokaasutuksen jälkeen laitokselle yli yhdeksänkymmentä kuormaa jäännöslietettä. Se pitää kuljettaa pois, jonnekin peltoon levitettäväksi.

Joku lisäinnovaatio ilmeisesti vielä tarvitaan. Varmaan siinäkin kysymyksessä, ettei pellolle tarvitse tuota jäännöstä viedä lietteenä.

[Heikki Jokipii]

Tuo keksintö palkittiin kultamitalilla:

Innovation Award EuroTier 2021

On siinä lehmällä komiampi vessa kuin monella.

[Heikki Jokipii]

Sillä lailla, olisi Tarvajärvi tähän sanonut:

Lannan ravinteet tehokäyttöön

Nurmon Bioenergia Oy:n puheenjohtaja Jyrki Heilä toivoo siirtotukea fosforipitoiselle kierrätysravinteelle, jotta lantaa kannattaisi prosessoida.

Lannan fosforilla voitaisiin korvata fosforiväkilannoitteet miltei kokonaan. Ensin pitää kuitenkin ratkaista, miten lanta siirretään kustannustehokkaasti sieltä, missä sitä syntyy sinne, missä sitä tarvitaan.

Fosfori ja typpi ovat kasveille välttämättömiä ravinteita, joita ilman sadot jäävät laihoiksi. Nykyaikainen kasvinviljely nojaa pitkälti epäorgaanisiin lannoitteisiin, mutta kiinnostus maatiloilla syntyvien biomassojen sisältämien ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on kasvussa.

Tutkikaa lisää! Tämä se tunnistettu ongelma on ollut:

Ravinteiden nykyistä tehokkaampi kierrätys takaisin peltoon vähentäisi sekä mineraalilannoitteiden tarvetta että lannoiteteollisuudessa tarvittavan energian määrää. Esimerkiksi Suomen kasvintuotannon tarvitsema fosfori pystyttäisiin kierrätysravinteilla korvaamaan kokonaan.

”Lannan kierrätystä vaivaa kohtaanto-ongelma. Kotieläintuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen ja Pohjois-Savoon, joten lannan fosforia on osalla alueista liikaakin. Muilla alueilla fosforia taas tarvitaan. Mutta koska etenkin lietelanta on ravinnepitoisuuksiltaan laimeaa, sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen kertoo.

Nyt tutkitaan. Yhä tutkitaan, voisi sanoa. Mutta kyllä se siitä vielä ratkeaa.

Massana tuo lanta on tietysti paljon suurempi, mutta tavoillemme uskollisina muistutamme, että kyllä se pienempi ihmislannan kierratyskin ratkaisuaan odottelee. Kuten myös harrastehevosten lannan kierrätyksen ongelma.