Darwin ja Huxleyn veljekset

[Horizontal]

[...] Darwinin teoria on kiihtyvän tieteellisen tutkimuksen maailmassa antiikkinen ja puutteellinen, täydennystä ja selvennystä kaipaava. Darwin toki ansaitsee kunnian, muttei lopullisen totuuden evoluution saralla löytäneenä, vaan merkittävän esityön tehneenä.

Tätä mieltä oltiin jo 1930-luvulla, jolloin Julian Huxleyn johdolla muodostettiin jo silloin päivitetty versio darvinismista, työnimellä "The New Synthesis". Eikä teorian kehitys ja hiominen tietysti edes tuohon loppunut.

Kuten tunnettua, Darwinilla ei mm. ollut mitään kunnon käsitystä periytyvyyden mekanismista. Vaikka Mendel oli aikalainen, Mendelinkin teoriat löivät läpi vasta uudelleen keksittyinä 1900-luvun alussa. Niinpä Darwinin teoria on oikeastaan esimerkki loistavasta, rohkeasta arvauksesta (tyyliin Karl Popper), joka vasta myöhemmin on saanut tieteellisen statuksen, mm. perinnöllisyystieteen tulosten kautta.

Varmaankin noin, en ole Darwiniin perehtynyt kovin syvällisesti.

PS. Julianin veli Aldous taas kirjoitti kirjan "Uljas, uusi maailma" - joka kirja saattaa olla jossakin mielessä olla biologiaan liittyvien pelko- ja kauhukuvitelmien "äiti" ...

Luultavasti Brave New World on vain idean kääntänyt kopio erään venäläisen aiemmin kirjoittamasta kirjasta ... ei siis kovin originelli, vaikka toki luovan työn tulos - vaatiihan idean kääntäminenkin toisinaan luovaa työtä. Sikäli kuin ymmärrän, niin se venäläinen opus kertoo kauhumaailmasta, kun taas Huxley uljaasta tavoiteltavasta maailmasta ... mutta mielikuvani saattaa tietenkin olla totaalisen väärä, koska siitä on kauan kun olen kumpaakaan lukenut.

[Heikki Jokipii]

Kyllä "Uljas, uusi maailma" oli ironisesta nimestään huolimatta nimenomaan täysi "dystopia".

Jos katsoo englanninkielisen Wikipedian artikkelia kirjasta, siinäkään ei ole mainintaa venäläisestä edeltäjästä. Lienet sotkenut johonkin toiseen kirjaan?

On arviotu, että vain veljeltään tiedemies Julianilta saamien tietojen varassa "kaunosielu" Aldous ylipäänsä pystyi kirjoittamaan ko. kirjan. Täytynee myös muistaa, että se on kirjoitettu kaksi vuosikymmentä ennen Watsonin ja Crickin DNA-keksintöä.

[Horizontal]

Kyllä "Uljas, uusi maailma" oli ironisesta nimestään huolimatta nimenomaan täysi "dystopia".

Jos katsoo englanninkielisen Wikipedian artikkelia kirjasta, siinäkään ei ole mainintaa venäläisestä edeltäjästä. Lienet sotkenut johonkin toiseen kirjaan?

On arviotu, että vain veljeltään tiedemies Julianilta saamien tietojen varassa "kaunosielu" Aldous ylipäänsä pystyi kirjoittamaan ko. kirjan. Täytynee myös muistaa, että se on kirjoitettu kaksi vuosikymmentä ennen Watsonin ja Crickin DNA-keksintöä.

Onnistuin lopulta löytämään virkistystä muistilleni, joka toisinaan on huono, mutta tällä kertaa pelasi jotenkin ...

My, completed in 1921, was the only full-length novel Zamyatin wrote. Extracts from the original text were published in an émigre journal in Prague in 1927. In Russia My circulated in manuscript. At an imaginative level, claims the author Martin Seymour-Smith in The 100 Most Influential Books Ever Written (1998), My is "far above even Nineteen Eighty-Four". Besides Orwell, My inspired Huxley's Brave New World, although the latter writer did not acknowledge this fact.

My, tai myös toisinaan We, ja suomeksi Me on kirjoitettu kymmenisen vuotta ennen kuin Huxley kirjoitteli omaansa. Vaikea tietenkään varmasti sanoa lukiko Huxley venäläisiä klassikoita, mutta mahdollisuus oli. Molemmat luettuaan jokainen voi muodostaa oman käsityksensä vaikutteiden määrästä.

Täälläkin maininta

Wiki: Yevgeny_Zamyatin


Täällä toinen arvio mahdollisesta yhteydestä, Dostojevskia koskevasta esseestä

The type of the Grand Inquisitor has made its primary appearance in Western literature, I believe, in the twentieth-century anti-utopian novel. Vonnegut's principal contribution to this genre is "Player Piano" (1952), his first novel. In an interview in 1973 he said of that novel, "I cheerfully ripped off the plot of (it from) "Brave New World," whose plot had been cheerfully ripped off from Eugene Zamiatin's 'We'." (9)

Although Huxley denied that he had read "We" prior to 1931 when he wrote "Brave New World," (11) nearly everyone, including Vonnegut, is convinced that he was directly influenced by Zamjatin. For instance, Huxley's World Controller, like Zamjatin's Benefactor, is also a Grand Inquisitor type, though he is actually closer to Dostoevsky's creation than Zamjatin's more schematic figure. In Chapter 16 Huxley's leader speaks of the many years that the people have been under total control and comments, "It hasn't been very good for truth, of course. But it's been very good for happiness." He alludes to the pain he has endured as one obliged to sacrifice truth. In one important respect "Brave New World" is not like "We," for it lacks the revolutionary uprising that determines so much of the plot of the latter.

ja yksi pieni mutta ehkä toisille oleellinen erokin mainitaan.

[Heikki Jokipii]

Minullakin muisti palailee pätkittäin, noin se juuri oli, että tämä "Me" oli "Uljaan uuden" edeltäjä. Oliko se esikuva, siitähän tuossa sitten "väännetään". Mutta kumpikin olivat "dystopioita", vaikka ilmeisesti "Me" viljeli "ironista optimismia." (Tieto netistä, en ole lukenut - mutta pitää oikeastaan lukea! Käynpä heti kirjastossa!).

Huxleyn kirjan sosiaalinen vaikutus on kuitenkin ollut suurempi, ja osa siitä vaikutuksesta on käsittääkseni ollut se, että kaikkeen geenitekniikkaan on sen kirjan jälkeen suhtauduttu suurella epäluulolla - jotenkin siihen tapaan, että geenitekniikka on sitten sellainen Pandoran arkku (tai vaasi), jota sen avaamisen jälkeen ei saa enää kiinni, ja se johtaa väjäämättä johonkin sellaiseen kuin "Uljas uusi maailma".