Kirjallisuutta - luettavaksi ja hankintaehdotuksiksi

[Perenna]

Täytyypä lukea tuokin, mutta mikä väite tämä on (lihav. HJ):

Luomuun Petos lautasellakin jossakin vaiheessa kääntyy vääjäämättä, mutta se johtuu siitä että suurtuotanto on siirtynyt tarjoamaan synteettistä ruokaa.

Synteettisestä lihasta on kyllä joskus puhuttu - se kun voisi kelvata fanaattisille eläinsuojelijoillekin, ja ei kuluttaisi tuotantoprosessissaan niin paljon - mutta missään ei sellaista ole kaupassa tarjolla. Mitä ihmeen "synteettistä ruokaa"?

Tarkoitan keinotekoista jossakin suhteessa. Esimerkiksi savustetun kinkun savunmaku. No, määritelmän mukaan synteettinen on varmaan väärä termi, joten peruutan sen.

Olemme ehdottomasti oikeiden ruoka-aineiden puolella.

Mutta ei pidä paikkaansa, ettetkö saisi mitä tahansa "oikeata" nykyyiltä ruoka markkinoilta! Maksamatta luomulisää eli siis lumelisää.

Halpojakin tuotteita - joissa on käytetty muita kuin perinteisiä aineita - on saatavilla, ja se on sitten täysin sinun ja kukkarosi asia, mitä ostat. Jos tämä Nillsson mutta väittää, jonkun sortin snobista lienee hänenkin kohdallaan kyse.

Nilssonin kirjaa ei minulla nyt ole, mutta muistaakseni hän ei juuri noin väittänyt. Minä sen sijaan mainitsin halpuuden siksi, että hinnan takiahan niitä aitojen aineiden korvikkeita kehitellään. Mutta näytämme olevan tässä samaa mieltä.

PS. Huomaatteko, että tämäntyyppistä kirjallisuutta (vrt. toinen triidimme) käännetään jatkuvasti suomeksi, mutta ei juuri mitään edellä mainitsemistani (tai vastaavista) kirjoista, jotka puolustaisivat nykyistä tosiasiassa loistavaa ruoan tuotannon systeemiämme, länsimaissa. Jonka tosiasian pohjalla voidaan sitten mm. julkaista nyt nostalgisen hellyttäviä uusintapainoksia "pula-ajan keittokirjoista" (kuten Marja Helaakoski-Tuominen, Pula-ajan keittokirja, WSOY, 1941, uusintapainos)

Totta. Nilssonin kirja ei ihan tarkkaan ottaen ole luomukirja, vaan se paljastaa väärennettyjä makuja. Tiesittekös että vaniljan maku saadaan lahoavista kuusen juurista?

Olisi tosiaan hyvä erotella luomu ja aidot asiat. Tehokas tuotanto ei ole samaa kuin aineiden väärennökset. HALPA tuotanto voi ollakin, mutta sekään ei ole sama asia kuin tehokas tuotanto, ei ainakaan tarvitse olla.

[Heikki Jokipii]

Tätäkään kirjaa en ole vielä saanut käsiini, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta:

Organic Crop Production – Ambitions and Limitations (2009)

Toimittajat Holger Kirchmann, Lars Bergström. Nimissä on jotain tuttua … hei, hehän olivat ne kaksi professoria, jotka esiintyivät siinä Ruotsin TV:n ohjelmassa.

[palstaviljelijä]

Tässä pari hyvää teosta:

Smith, Jeffrey M.: Seeds of Deception, Exposing Industry and Government Lies About Safety of the Genetically Engineered Foods You're Eating.
Suomeksi: Petoksen siement
http://gamma.nic.fi/~otammile/seedsdec.htm

Hyvä opas GMO:ta välttelevälle ruuan ostajalle:
http://www.seedsofdeception.com/documentFiles/144.pdf

[Heikki Jokipii]

Tämä Smith (eikä toinenkaan ”palstaviljelijän” mainitseman teos) ei täytä niitä kriteereitä, joita alun perin tässä triidissa asetettiin.

Kerätään tähän suositeltavaa luomukriittistä kirjallisuutta. Kun sitä toisen sortin tarjontaa mm. julkisissa kirjastoissa on varmasti "riittävästi", kuten toteamme myös kampanjauutisessamme.

Se on jo joka kirjastossa, se ei ole toivottua vastapainoa.

Lisäksi se on pääosin roskaa, arvioita Smithistä suomeksi vaikka:

http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/MT200605Smith.pdf
http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/MT270807.pdf

Myös osoitteesta www.agbioworld.org löytyy runsaasti perusteluja sille, ettei Smithiä kannata ottaa vakavasti eikä suositella julkisille kirjastoille.

(Täälläkin TM-TL:n sivuilla kritisoitiin Smith käytännössä "puhki" ennen "nettikatastrofiamme". Yritän etsiä tekstit, ja tehdä asiasta uuden triidin)

[Heikki Jokipii]

Tätäkään kirjaa en ole vielä saanut käsiini, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta:

Organic Crop Production – Ambitions and Limitations (2009)

Toimittajat Holger Kirchmann, Lars Bergström. Nimissä on jotain tuttua … hei, hehän olivat ne kaksi professoria, jotka esiintyivät siinä Ruotsin TV:n ohjelmassa.

Löysin kirjan H:gin yliopiston kirjastosta - ja se olikin vallan erinomainen.

Se on systemaattinen, tieteellinen, erittäin tarkasti lähteensä dokumentoiva esitys, jossa analysoidaan perusteellisesti luomuviljelyä koskevat väitteet.

Tieteellisyydessään se ei ehkä ole ihan sopiva hankinta pienille kunnan kirjastoille, mutta kaikkien (asiaan liittyvien) oppilaitosten kirjastoon se kuuluisi ehdottomasti.

Saisi olla tutkintovaatimuksissakin! Erityisesti Ruralia-instituutissa ,,,

[Heikki Jokipii]

SLU-porukalta Ruotsissa on toinenkin kirja:

Handlar du ekologiskt? Tyck till här!

mutta jostain syystä sitä ei millään tunnu löytyvän netistä, jos on ostomielellä?

[Heikki Jokipii]

Tässä pari hyvää teosta:

Smith, Jeffrey M.: Seeds of Deception, Exposing Industry and Government Lies About Safety of the Genetically Engineered Foods You're Eating.
Suomeksi: Petoksen siement [...]

Kerroin jo edellä, miksi tämä Smithin kirja ei täytä tätä ”vastapainon” kriteeriä.

Mutta Smith ehkä jatkossa palvelee vastapainonkin asiaa siinä, että hän on teoksissaan (joita nyttemmin on useampia) hyvin koonnut se kaiken mytologian, johon GM-vastustajat uskovat ja jota he levittävät.

Tähän on nimittäin kiinnittänyt huomiota myös pari tutkijaa, jotka ovat perustaneet sivuston, jossa kootusti esitetään kohta kohdalta vastaväitteet Smithin ym. ideoille. Katso:

http://academicsreview.org/reviewed-content/genetic-roulette/

http://academicsreview.org/reviewed-content/genetic-roulette/section-1/

Tutkijat kutsuvat yhteistyöhön, ja sivusto varmasti kasvaa ja kehittyy. Siitä tulee hyvä ”hakuteos”, jos törmää erilaisiin GM-vastaisten fanaatikkojen hurjiin väitteisiin.

Sivusto on tietysti (vielä) vain englanniksi, mutta voisi kuvitella, että siitä syntyisi myös joskus ihan kirja, ja kirjana sen voisi sitten joku suomentaakin. Ja sen voisi hommata kirjastoon.

[Heikki Jokipii]

Tässä suositellaan kirjaa …

The Organic Food Scam

… joka kertoisi luomuruoan ”huijauksesta”, mutta kaikesta päätellen se on kuitenkin kirja, jossa joku luomu-uskovainen on pettynyt siihen, miten hänen ”puhtaalle” aatteelleen käy liike-elämän pyörteissä ja puristuksessa.

Eli tyyliin, ettei luomu olekaan oikeasti luomua. Joka ei ole välttämättä täällä niin järisyttävä tai – edes - kiinnostava paljastus.

Voi silti olla, että siinäkin on opettavaista luettavaa, ehkä sekin voisi olla jossain Suomenkin kirjastossa.

Alan Caruban – kun hän sen itse tekee - suositus on kyllä itsessään ihan hyvä suositus.   

[Heikki Jokipii]

Tässä olisi varmasti hyvä lisä kirjaston kuin kirjaston kokoelmiin
 
Scared to Death How Chemophobia Threatens Public Health By Jon Entine
 
Eli "Kuoliaaksi säikytetyt. Kuinka kemofobia uhkaa kansanterveyttä"
 
Sinne niiden kirjojen viereen, joissa tätä kemofobiaa eli irrationaalista kemian pelkoa, lietsotaan.
 
Kuten linkistä näkyy, kirjan voi myös vapaasti "imuroida" pdf-muodossa, ellei malta odottaa kirjastonsa ostopäätöstä ...
 
Kyseinen kirja  käsittelee kemofobiaa yleisemmin, mutta on relevantti tämänkin sivuston keskustelulle, koska luomuruokaa markkinoidaan juuri kemofobiaa levittämällä. Kirjassa sivuilla 28 - 32 on luomukysymykseen otettu kantaa.

[Heikki Jokipii]

Kärsiikö (länsimainen) yhteiskunta syömishäiriöstä?

Se on Rob Lyonsin teesi kirjassaan ”Panic on a plate” eli ”Pakokauhu lautasella”.

Tämän kirjan olisi varmaan hyvä olla englanninkielisenäkin Suomen kirjastoissa. Parempi varmaan vielä olisi, että se käännettäisiin suomeksi.

Tässä kuvaus sen sisällöstä englanniksi:
 
Is society suffering from an eating disorder?
 
Sisällysluettelon löytää täältä.
 
Käsittelyssä ruokahullutuksista on mm.

-   roskaruokamyytti
-   lihavuuspaniikki
-   ”planeetan syöminen” ja
-   luomun outo maailma

[Heikki Jokipii]

Tämä on tavallaan kirjahankintaehdotus, vaikka tämän lukeminen varmaankin parhainten sujuu ruudulta tai printaten. Kun vielä luultavasti on aika epätodennäköistä, että tätä kyseisen lehden numeroa tilattaisiin paikalliseen (tai yliopistonkaan) kirjastoosi.

Mutta täältä löytyy rauhallinen ja systemaattinen kritiikki nk. ruokasuvereniteetin ajatukselle ja asian ympärillä toimivalle liikkeelle. Artikkelien kokoelma, eri painotuksia asiassa:

ATDF Journal Volume 8 Issue 1 & 2, 2011 - Food Sovereignty

”Ruokasuveriniteetti” oli ”kova sana” mm. KEPAn palstoilla takavuosina. Tässä yksi esimerkki 9 vuoden takaa. Nyt se aate taitaa kyllä Suomessa olla valunut vähän ”marginaaliin”, mutta vaikuttaa yhä voimakkaasti kansainvälisesti.

***

Samassa yhteydessä tekee mieli kuitenkin suositella hankittavaksi tätä kirjaa, jonka tuttavamme Dave Wood tässä kirja-arvostelee:

David Wood Reviews Fighting for the Future of Food

Itse kirja on (siis) selvästi tässä taistelussa ”toisella puolella” kuin me, mutta kirja voisi olla ehkä ns. hyvä hakuteos?

[Heikki Jokipii]

Tässä on taas eräs kirja, jota uskallan suositella, vielä itse kirjaa lukemattakin:

The Locavore's Dilemma: In Praise of the 10,000-mile Diet

Sen sisällöstä saa kuvan tämän Spiked!-verkkolehden kirja-arvostelusta:

When it comes to food, think global, act global

Kirjan nimi "lähiruoan syöjän dilemma" olisi, kuten haastattelussa kerrotaan, voinut yhtälailla olla "lähiruoan syöjän harha(t)", mutta nimi oli valittu sellaiseksi, jotta näkyisi selvemmin, miten se on vastalause (täälläkin mainitun) Michael Pollanin kirjalle "The Omnivore's Dilemma" ("kaikkiruokaisen dilemma"), joka ajaa päinvastaista mallia.

Kuten arvostelusta voi lukea, kirja ei ole kritilkki ainoastaan lähiruoalle, vaan koko sille ryppäälle ideoita, jotka siihen liittyvät tai liitetään (ml. luomu).

Koska näyttää siltä, että kirjankustantajat mielellään julkaisevat suomeksi kaikenlaiset luomua jne. suosivat kirjat, mutta eivät juuri asiassa kriittisiä, kannattanee ehdottaa kirjastolle ko. kirjan hankimista jo englanninkielisenä, se ei välttämättä ilmesty suomeksi.

[Heikki Jokipii]

Kun ei vieläkään suomeksi ole tullut (meidän tietoomme) uutta suositeltavaa, niin edelleen suositelemme näitä englanninkielisiä. Tässä on Spiked!-verkkolehden suosittelema kirja, josta on omat nettisivutkin (blogi), joista saa yleiskäsityksen sisällöstä:

My new book:"Something to chew on: Challenging in food & health controversies

[Heikki Jokipii]

Tämä juuri ilmestymässä oleva kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta:

Science Left Behind

Nimessähän on tarkoituksellinen sanaleikki, se on joko "Taakse jätetty tiede" tai "Tiede vasemmistolle taka-alalla" tai sinne päin.

En ole tietysti vielä lukenut kirjaa, mutta ko. esittelysivun tämä idea ...

They show how vague inclinations about the wholesomeness of all things natural, the unhealthiness of the unnatural, and many other seductive fallacies have led to an epidemic of misinformation.

... eli miten vasemmisto on ollut taipuvainen omaksumaan epämääräiset ajatukset kaiken "luonnollisen" hyvyydestä ja kaiken "epäluonnollisen" epäterveellisyydestä (jne.), on minuakin ihmetyttänyt. Eikä vähiten vasemmiston sitoutumisessa luomuviljelyyn, jossa joskus itseään "edistykselliseksi" kutsunut liike on ryhtynyt kannattamaan paluuta menneisyyteen.

[Heikki Jokipii]

Tämä kirja on jäänyt suosittamatta:

Food politics: What everyone needs to know

By Robert Paarlberg. Kuten nimestäkin näkyy, kohderyhmä suuri yleisö, ei yksin tiedemiehet ja/tai poliitikot.

(Valitettavasti edelleen suositeltavat ovat vieraskielisiä, mutta ...)

Kyseinen kirja näyttää löytyvän Kansalliskirjastosta, eli se on lainattavissa sieltä tai kaukolainattavissa muualle maahan.

Aikanaanhan jo kerroimme Paarlbergista ja hänen aiemmasta kirjastaan koko triidin edestä.

Nyt hänestä löytyy myös tämä haastattelu, josta saa "esimakua" kirjaan (kirjoihin):
 
Food activists’ ‘Eat Organic’ slogans spelling disaster in Africa, author warns