Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
IPS/maailma.net ei luota kapitalismiin:Ruokapula johtuu keinottelustaMe olemme täällä varauksin tuoneet esiin, että me kyllä luotamme. Pidemmän päälle.
MOT lupaa selvittää, miten on mahdollista että kauppa rikastuu samalla kun sekä ruuan tuottajat että jalostava teollisuus ovat ongelmissa.
Kansainvälisillä maataloustuotemarkkinoilla on eletty viimeisen vuoden aikana nopeiden muutosten aikaa. Hintamylläkän on yleisesti katsottu johtuvan kysynnän ja tarjonnan muutoksista sekä tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hintojen rajuista nousuista. Osa keskustelijoista ei kuitenkaan näytä uskovan tätä, vaan syyttää spekulantteja ja pörssikeinottelijoita elintarvikkeiden maailmanlaajuisesta hintojen noususta ja nälänhädän lisääntymisestä.
Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue väitettä, että markkinoilla toimivat keinottelijat ja spekulantit aiheuttaisivat maataloustuotteiden hintapiikkejä. Spekulaatio raaka-ainepörsseissä itse asiassa parantaa hintainformaatiota markkinoilla ja vähentää hintojen heilahtelua pitkällä aikavälillä hintojen sopeutuessa nopeammin tulevaan, mikä ohjaa tuotantoa ja kulutusta lähemmäs tasapainoa.
Kysynnän ja tarjonnan lait ohjaavat hintoja. Kun tarjontaa riittää, hinnat laskevat. Öljyn hinta hyppäsi heti, kun tuottajamaat päättivät pienentää tuotantoaan.
Yleensä aika asiallinen Pro Luomu on lähtenyt myös mukaan tähän propagandakampanjaan:Maatalouden kriisi kääntää katseet luomuun – syksyllä runsaasti luomutapahtumiaQuoteLuomu on vahvasti esillä juuri nyt, sillä sen mahdollisuudet kasvattaa ruoantuotannon omavaraisuutta ja hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia ovat erityisen ajankohtaisia. Sekä EU:lla että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet luomun osuuden lisäämiseksi. Joka siis röyhkeästi ja valheellisesti ratsastaa Ukrainan sodan aiheuttamalla kriisillä ja uhkakuvilla.
Luomu on vahvasti esillä juuri nyt, sillä sen mahdollisuudet kasvattaa ruoantuotannon omavaraisuutta ja hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia ovat erityisen ajankohtaisia. Sekä EU:lla että Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet luomun osuuden lisäämiseksi.
Eurooppaa koettelee Ukrainan sodan johdosta kriisi energiasta ja jopa ruuasta. Luomu on osa ratkaisua sekä ympäristöhaasteisiin että ruuantuotannon huoltovarmuuden kasvattamiseen. Luomutuotantoa lisäämällä ruokajärjestelmää voidaan kehittää omavaraisemmaksi ja kestävämmäksi, mistä hyötyvät sekä ympäristö että ruuantuottajat.
Sitten vain rohkeasti esittämään em. Suuri Valhe, että luomu olisi siihen ratkaisu. Ei ehkä pitäisi liian helposti käyttää sanaa 'pöyristyttävää', mutta kyllä tuossa on sen paikka. PS. 27.03.22: Yritys tuohon vastineeksi lähetetty Hesariin. Yhdistyksemme nimissä.
Tanskassa maatalouden vihreä siirtymä etenee vauhdilla. Hallitus ja kaikki puolueet ovat sopineet muun muassa 100 000 hehtaarin alan poistamisesta viljelystä.
David Beasley on suorapuheinen mies. Vaikutusvaltaisen YK-järjestön, Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtajana vuodesta 2017 toiminut Beasley sanoo, että ensi vuonna voi ruokapulan vuoksi olla edessä "helvetti maan päällä".Beasley luettelee Ylen haastattelussa tekijöitä, jotka jo ennen Ukrainassa käytävää sotaa kiihdyttivät kierrettä alaspäin.Näitä ovat toisiaan seuraavat konfliktit, koronapandemian aiheuttama isku talouteen ja tuotantoketjujen katkeilu polttoaineen hinnannousun vuoksi.Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi sitten sodan maahan, jota Beasley kuvaa "maailman leipäkoriksi" ja muistuttaa, että Ukrainan maatalouden tuotannolla voi ruokkia 400 miljoonaa ihmistä.
Ludger Wess uudelleentwiittasiStuart Smyth@stuartsmyth66·8t"global agricultural productivity grew by only 1.12% annually from 2011-20, far below the 1.73% needed to sustainably feed the 9 billion world population expected by 2050". eNGO activists calls for greater regulation contribute to increase food insecurity.
Vehnän tuotantoennuste on yhä ennätyksellisen suuri. Globaalit vehnävarastot paisuvat, mutta puolet varastoista ovat ennusteen mukaan Kiinassa, mistä ne eivät liiku viljamarkkinoille muiden käyttöön. Suurimpien vehnän viejien varastotilanne on yli viiden vuoden keskiarvon. Venäjän vientipotentiaali on määrällisesti suuri, mutta pakotteiden ja rajoitusten seurauksena selvästi ”tavallista” markkinatilannetta heikompi. Venäjän vientitahti on jäänyt huippuvuosista kauden 2022/23 aikana. Maan vehnävarastojen ennustetaan kasvavan 2 milj. tonnia. Ukrainan vienti, edullisen hintataso avittamana, ylitti syyskuussa odotukset.
Suomessa vallitsee joka kodin hätätila, johon kuuluu uskotella itselleen ja muille, ettei rahaa todellakaan ole mihinkään, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.Muutama viikko sitten Kuluttajaliitto julkaisi kyselyn, jossa se tiedusteli, kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien kulut voisivat nousta kuussa ilman, että seuraa ”taloudellinen ahdinko”.Tulokset olivat ällistyttävät. Peräti 47 prosenttia kotitalouksista koki, että jo satasen ylimääräinen rahanmeno kuussa johtaa ahdinkoon. Yksinhuoltajille ja yksinasuville jokainen euro on kallis, mikä tuloksissa näkyikin, mutta jos jostakin luvut ylipäänsä kertoivat, niin keskiluokan paniikkimielialasta.Keskimmäisen suomalaisen kotitalouden käteen jäävä tulo vuonna 2020 oli reilut 2 750 euroa kuussa. Ei ole pitkä aika siitä, kun samoja kotitalouksia passitettiin sijoittamaan, mutta nyt sadan euron eli alle neljän prosentin ylimääräinen kuukausimeno ajaakin ahdinkoon.
Venäjän vientitahti on jäänyt huippuvuosista kauden 2022/23 aikana. Maan vehnävarastojen ennustetaan kasvavan 2 milj. tonnia. Ukrainan vienti, edullisen hintataso avittamana, ylitti syyskuussa odotukset.
Suomen FAO –toimikunnan Ruokapäivän seminaarissa 27. lokakuuta oli teemana ”Ketään ei jätetä –leave no one behind”. Teemaa käsiteltiin niin tutkimuksen, käytännön toimijoiden kuin tuottajienkin näkökulmasta. Seminaarin pääpuhujina olivat Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osaston professorit Mari Niva ja Xavier Irtz.Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen avasi tilaisuuden videotervehdyksellään, muistuttaen, että elämme parhaillaan keskellä vakavaa ruokakriisiä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on pahentanut entisestään ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja Covid-19 pandemian heikentämää globaalia ruoka- ja ravitsemusturvaa. Ministeri korosti, että Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden perusta on jatkossakin kestävä ja korkealaatuinen kotimainen maataloustuotanto. Meidän on kuitenkin muistettava myös vastuumme globaalista ruokaturvasta, samalla edistäen rauhaa ja kehitystä, sanoi ministeri Kurvinen.
Bryssel on tuottamassa pettymyksen sekä viljelijöille että kovaa Venäjä-linjaa vetäville jäsenmaille. Moskova käyttää lannoitteita pelinappulana myös, kun Mustanmeren vientikäytävästä väännetään.
