Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen kyllä nyt lyö minut ällikällä:

MAAILMAN NÄLKÄ KÄÄNTYI KASVUUN

Nälkäisten määrä maailmassa on kasvanut 11 prosenttia viime vuodesta ja noussut lähes 130 miljoonaan, YK raportoi. Suunta on huolestuttava, sillä nälkää onnistuttiin vähentämään usean vuosikymmenen ajan.

(lihav. HJ)

Kun tähän asti, useiden vuoden ajan on puhuttu luvusta 800 miljoonan kahden puolen. Niinkuin tuohonkin linkatussa uutisessa. Ja linkki tähän oli tehty juuri sanojen "onnistuttiin vähentämään" päälle!

FAO: Maailman aliravittujen määrä väheni (28.5.2015)

Maailmassa on 795 miljoonaa aliravittua, kertoo YK:n alainen ruoka- ja maatalousjärjestö FAO tuoreessa vuosiraportissaan.

Järjestön mukaan aliravittujen määrä on vähentynyt 167 miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana ja 216 miljoonalla, jos nykyistä tasoa verrataan vuosiin 1990-1992.

Englanniksi tuossa uudemmassa uutisessa (IPS-versio):

The UN agencies found that almost 130 million people across 51 countries face severe food insecurity, an 11 percent rise from the previous year.

Tässä uutisessa on nyt väistämättä jotain mätää. Olin kyllä asiassa optimistinen, mutta en sentään osaa olla noin optimistinen. 

(Asiasta huomatettu nyt myös KU:n palstalla, uutisen kommenttina.)

PS. 11.4.18: No, ymmärränhän sen, että on eri asteisia ja -laatuisia ruoan puutteita. FAO on jopa julkistanyt tästä luokituksensa. Mutta tässä harmittaa ehkä eniten median tapa aina pyöristää asia "näläksi". Ja antaa tuollaisia näennäisen eksakteja lukuja ja prosentteja asiasta.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS-uutisessa esitetään sitten molemmat luvut, yhdessä:

UN’s Zero Hunger Goal Remains a Daunting Challenge

But the latest figures released in a joint study by the European Union (EU), the Food and Agriculture Organization (FAO) and the World Food Programme (WFP) highlight the gravity of the situation just last year alone when some 124 million people in 51 countries faced acute food insecurity — 11 million more than in 2016 (even while the number of people living on the edge of starvation and hunger remains at 815 million worldwide).

Ilman, että asia tuosta tulisi yhtään selvemmäksi. Lukijan täytyy itse sovitella nuo luvut toinen toisiinsa.

Tämä kuulostaa taas tutulta, näinhän "pitää" sanoa:

The number of hungry people, she pointed out, is rising again and exceeded 815 million in 2016; overweight and nutrition challenges affect two billion people both in the North and the South of the world; and about one third of the food produced for human consumption gets lost or is wasted.

Sitä myöten, että ylipaino-ongelma (myös pohjoisessa!) liittyisi samaan asiaan. Ja ruoan haaskuuseen meno.

Aina välillä tuntuu, että näiden uutisten tarkoitus on suoda lukijoille mahdollisuus päivitellä maailman pahuutta ja ristiriitaisuutta. Eikä niinkään hahmotella asioiden tilan konkreettisia parannuskeinoja. Jos jotain tähän suuntaan sanotaankin, esitetään se aika "byrokratiaksi":

Dr Antonelli said measures to tackle hunger in Africa include the harmonisation of governance of food security, sustainability and nutrition; building institutional responses to reduce extreme poverty and inequalities; supporting more efficient agricultural systems; ICTs and technology innovation.

Additionally, it also includes supporting farmers to diversify livelihoods and reduce vulnerability; restoring land and increasing integrated land and water management to improve harvests; identification of strategies for building resilience to shocks through adaptation to climate change, institutional response mechanisms; and finally monitoring and reporting of the UN’s Sustainable Development Goals (SDGs) through generation and sharing of reliable data.

[Heikki Jokipii]

Tämä Sanna Jäppisen kirjoitus asiasta on osittain hyvin tavanomainen, "perinteinen" ...

Miksi nälkä kasvaa, vaikka ruokaa on maailmassa yllin kyllin

... esimerkiksi siinä, että yksi osuus, luku uhrataan ruokahävikille. Vaikka sen vähentäminen olisi ratkaisu korkeintaan tähän ongelmaan:

Hukatun ruoan tuotantoon haaskataan myös valtavat määrät energiaa ja muita resursseja.

"Jos ruokahävikistä aiheutuvia päästöjä verrataan valtioiden kasvihuonepäästöihin, olisi hävikki suurin päästöjen aiheuttaja heti Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen", Kaisa Karttunen toteaa.

Ilmastonmuutokselle nälän syynäkin suoritetaan pakollinen rituaalinen kumarrus.

Mutta eräänlainen uusi näkökulma on haarukoida niitä arvioita, paljonko globaalin muutoksen aikaansaaminen asiassa maksaisi, eri skenaarioissa.

Mitä nälän kukistaminen maksaisi?

[...]

FAOn, WFP:n ja Maatalouden kehittämisrahaston IFADin laskelmissa tavoite on yksi yhteen kestävän kehityksen ohjelman kanssa, eli nälkäisiä nolla, ja arvioitu rahantarve on hurja. Vuoteen 2030 asti tarvittaisiin joka vuosi 265 miljardia dollaria eli noin 220 miljardia euroa. (Esimerkiksi Suomen bruttokansantuote vuonna 2017 oli 224 miljardia euroa.) Massiivista summaa selittää se, että YK-järjestöjen ratkaisumalli lähtee ajatuksesta, että nälkä poistetaan poistamalla köyhyys, ja tässä tavoitteessa riittää vielä työsarkaa.

IPFRI on itse tuottanut kaksi vaihtoehtoista laskelmaa, joissa ei tähdätä aivan nollaan vaan siedettävälle tasolle, eli nälkäisten määrä laskisi viiteen prosenttiin maailman väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisessä visiossa nälkäongelmaa lähestytään ennen muuta ilmastonmuutoksen ja maatalouden näkökulmasta. Analyysissä pohditaan, millaisia summia pitäisi vuosittain panostaa maatalouden tutkimukseen, resurssien hallintaan ja infrastruktuuriin, jotta tulojen kasvu ja ruoan parempi saatavuus johtaisivat toivottuun lopputulokseen. Arvio on 52 miljardia dollaria eli noin 43 miljardia euroa vuodessa.

Toisen arvion IPFRI on tehnyt yhdessä kansainvälisen kestävän kehityksen instituutin IISDin kanssa. Tässä laskelmassa keskeinen kysymys on se, millä minimisummalla nälkä saataisiin laskettua alle viiteen prosenttiin haavoittuvissa kotitalouksista ympäri maailman. Vastaus on 11 miljardia dollaria eli reilut 9 miljardia euroa vuosittain. Arviossa on myös lähdetty siitä, että kaikki raha ei suinkaan tulisi kansainväliseltä yhteisöltä, vaan yli puolet löytyisi ruokaturvaansa vahvistavien maiden omista budjeteista –  erityisesti rikkaampien maiden, kuten Kiinan, kohdalla.

(lihav. HJ)

Melkoinen haarukka, siis. Sitten pohditaan eri skenaaroiden toteuttamisen ehtoja.

Myös me olemme, mm. uutisissamme, ottaneet aiemmin esille näitä skenaarioita:

Maailman nälän poistaminen maksaakin hyvin paljon enemmän kuin me laskimme. Näin kertoi FAO.

Joissa uutisissa muuten tulee esille, että korkeinkaan rahantarvearvio ei välttämättä ole "hurja", jos sitä vertaa erääseen toiseen rahankäytön globaaliin kohteeseen.

[Heikki Jokipii]

Näin onnellisesti kävi:

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

On sieltä (tietysti?) esille tämän:

Hänen mukaansa keskeisin syy nälänhätien vähenemiseen on elintason ja maatalouden tuottavuuden nousu, vaikka niitä ei voikaan pitää yleislääkkeenä. Demokraattinen päätöksentekoprosessi, kattava sosiaaliturva ja eriarvoisuutta tasaava lainsäädäntö ovat nekin vaikuttaneet asiaan.

Mutta lisäksi minusta tuossa tuli esille, että tuollaisten "pikku" nälänhätien torjumiseen tarvittava rahamäärä on kansainvälissä ympyröissä pikkurahaa, "kolikoita". Ja koottavissa ilman, että niitä kolikoita konkreettisesti ryhdytään joka kerta erikseen rikkaan maailman kansalaisilta kaduilla keräämään.

[Heikki Jokipii]

Nyt on palattu taas siihen, että YK ilmoittaa melko tarkkoja lukuja:

YK: Nälkäisten määrä kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin – Ilmastonmuutos verottaa tärkeitä ruokakasveja

Ja tämä kertomus asiaan vaikuttavista syistä alkaa sekin olla aika vakiintunut:

Taustasyynä pidetään konflikeja, ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöitä sekä talousongelmia. Tärkeimpien viljalajien, kuten vehnän, riisin ja maissin, tuotanto on jo vähentynyt trooppisilla ja leudoilla alueilla. Raportissa vaaditaankin ilmastonmuutoksen vaikutusten parempaa torjuntaa.

Yhtä vakiintunut alkaa olla perinne siinä mitä ei mainita: väestönkasvua tai sitä minkälaisia huikeita satotasoeroja maailmassa esiintyy. Ja mitä niille asioille voisi ja pitäisi tehdä.

Mutta tämä ei sensijaan  unohdu juuri koskaan ...

Nälän vastakohtana joka kahdeksas aikuinen puolestaan on ylipainoinen. Ongelma on suurin Pohjois-Amerikassa, mutta se yleistyy myös Afrikassa ja Aasiassa, raportissa kerrotaan. Aliravitsemusta ja ylipainoa voi esiintyä jopa samojen maiden sisällä.

... vaikka se ei kyllä mitenkään asiaan kuulu. Vaikka sitä yritetään siihen lähes epätoivoisilla selityksillä kytkeä.

(Kyllä, varmasti ravitsemuksellisesti tasapainoinen ruoka olisi parempi kuin erilainen "roskaruoka". Mutta voi itse kuvitella kuinka kiitollinen riittämättömästi ruokaa saanut olisi tuosta "roskaruoastakin". Niin, ja kuinka se olisi hänelle suorastaan - terveellistä!)

[Heikki Jokipii]

Ihan en nyt tätä kehitystä ymmärrä:

Raportti: Nälkäisten määrän väheneminen hidastunut Aasiassa – ”Valtava inhimillinen menetys”

Koska jotain paikallisia poikkeuksia lukuunottamatta sääolosuhteet eivät Aasiassa ole kokonaissatoja vähentäneet, vaan ne ovat pysyneet korkealla tasolla. Selvästi korkeampina kuin Afrikassa.

Eikä Aasiassa käsittääkseni nykyisin ole suurempia konfliktejakaan, jotka olisivat ovat tuohon syynä? Vai onko esim. Lähi-Itä tuossa laskettu Aasiaan?

PS. Ja taas on uutisessa ja kai raportissakin tämä iankaikkinen ja minusta asiaton kytkentä:

Ristiriitaista on, että samaan aikaan lasten lihavuus kasvaa alueella nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Ylipainoisia alle 5-vuotiaita on jo 14,5 miljoonaa, raportissa kerrotaan. Käytännössä kaikki alueen lapset altistuvat sen mukaan halvalle, prosessoidulle ja epäterveelliselle ruualle.

[Heikki Jokipii]

Kaikissa asioissa on nykyisin tapana, että esitetään vähintään epäilys, ellei sitten suorastaan väite, että "väärin sammutettu":

Maapähkinätahna on ihmeaine, joka pelastaa vakavasti aliravittuja lapsia nälkäkuolemalta

Ranskalaislääkäri kehitti 1990-luvun lopulla maapähkinätahnan, joka on merkinnyt vallankumousta nälkäkriisien hoidossa: nykyään kaikki vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät lapset on periaatteessa mahdollista hoitaa. Tahnan taustalla pyörii bisnes, jota on myös kritisoitu.

Tuosta kritiikistä tulee väistämättä mieleen, miten toisissa asioissa ollaan epäluuloisia miljardööri Bill Gatesia kohtaan. Sellaisella superrikkaalla täytyy olla aina ketunhäntä kainalossa?

[Heikki Jokipii]

Ronald Bailey, viitaten asiasta ilmestyneeseen tutkimukseen ...

Despite Climate Change, There Will Be Enough Food for 10 Billion in 2050
Food security is not the problem, but nutrition security could be

... kertoo, miten ruoka riittää myös tulevaisuudessa. Myös ruoan ravitsevuus on ongelma, joka on ratkaistavissa.

Ellei sen ratkaisemisessa edistytä, kyse ei ole lainkaan siitä, etteikö tieteellä olisi tarjota keinoja tähän.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa sentään myönnetään tämä kahden samasta asiasta kerrotun luvun sekavuus:

Raportti: 113 miljoonaa ihmistä kärsi akuutista ruokapulasta vuonna 2018 – Yhden ongelman ratkaiseminen auttaisi paljon

Raportissa käsitellään vain akuuttia ruokapulaa, eli henkeä tai elinkeinoja välittömästi uhkaavaa ruokapulaa. Yhteensä maailmassa on yli 820 miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa riittävästi ruokaa.

Minulle tuo ero ei ole alkuunkaan selvä. Jos ei saa riittävästi ruokaa, minusta se aina uhkaa henkeä ja elinkeinoja, vähintään siten, ettei silloin jaksa tehdä töitä. Ja oikeastaan enemmän silloin, jos se ei ole akuutti, äkillinen vaan jatkuva, krooninen tilanne.

Se yksi, isoin ongelma tuodaan selvästi esiin:

Raportin mukaan suurin osa akuutista nälästä johtuu juuri konflikteista. Noin 74 miljoonaa nälkäistä elää alueella, jolla on konflikti tai turvattomuutta. Eniten konfliktien aiheuttamasta nälästä kärsitään Afrikan sekä Länsi-Aasian tai Lähi-idän maissa.

Mielestäni kyllä nämä sää- ja ilmasto-ongelmat liittyvät myös konflikteihin. Sää on aina vaihdellut, kyse on siitä, miten niistä aiheutuvat hankaluudet "taklataan". Mutta mitä ovat nämä taloudelliset ongelmat:

29 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta luonnonkatastrofien ja ilmaston takia, useimmat Afrikassa. Lisäksi taloudelliset ongelmat olivat 10,2 miljoonan ihmisen nälän taustalla pääosin Burundissa, Sudanissa ja Zimbabwessa.

(lihav. HJ)

Kyllä ne taitavat olla sitä, ettei viljellä. Tai viljellään hyvin huonosti. Esimerkkinä vaikka Zimbabwen silloin tällöin saamat alle tonnin keskimääräiset maissin hehtaarisadot.

Mutta toistaen. En kyllä tule tuosta erittelystä viisaammaksi, jos en ymmärrä pohjalukujen perusteita. En tietystikään kiistä itse ongelmaa. Mutta en onnistu sitä näillä tarjotulla eväillä analysoimaan.

[Heikki Jokipii]

Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu ....

Raportti: Maatalouden tehostuminen pitää ruuan hinnan alhaalla seuraavat 10 vuotta – Tuotanto ylittää kysynnän, jolloin hinnat polkevat paikallaan

Seuraavan kymmenen vuoden aikana maataloustuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla 15 prosenttia.

Maailman viljelijät sen sijaan lisäävät tuotantoaan sitäkin enemmän.

Näin ennustavat taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD sekä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO maanantaina julkaisemassaan raportissa. Katsaus tarkastelee maailman maatalouden kehitystä vuoteen 2028 asti.

Ruuan kysynnän kasvun takana on väestönkasvu. Voimakkainta se on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Ihmisten tulotaso näillä alueilla nousee hitaasti, joten nälkä säilyy ongelmana.

Aliravitsemus maailmalla on vähentynyt, mutta nykyisellä kehitystahdilla tavoitteet nälänhädän poistumisesta vuoteen 2030 mennessä eivät ole lähelläkään toteutumista.

... silti hyväksi ei milloinkaan.

Tai ainakaan vielä tuolla aikavälillä.

[Heikki Jokipii]

Uskallan väittää, että tämä ei pidä ihan paikkaansa ...

Ruuantuotanto ja kulutus lähellä toisiaan – pienetkin vaihtelut painavat tuotannon alle kulutuksen

Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta on pääosin samoilla linjoilla raportin kanssa.

"Kulutus ja tuotanto ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan ja markkinat ovat herkkiä vaihtelulle", Niemi arvioi. Hän viittaa tällä esimerkiksi vaihteleviin sääolosuhteisiin, jotka väistämättä vaikuttavat satotasoihin.

 MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

... vaan biopolttoaineinnostus erityisesti USA:ssa on luonut marginaalin, pelivaran. Hyvin suuri osa sen maissista menee nyt bioetanolin tuottamiseen. Se asia on nopeasti muutettavissa, jos syötävästä maissista tai rehumaissista tulee pulaa.

Siellä ennakoidaan nyt hyvin huonoa maissisatoa ja on jo väläytelty tuollaista ratkaisua.

[Heikki Jokipii]

Näin se on nyt sitten taas:

Aliravittujen määrä on kasvanut, kertovat YK:n järjestöt

Keskeiset syyt nälän taustalla ovat YK-järjestöjen mukaan sodat ja muut konfliktit sekä ilmastonmuutos.

Aliravittujen ihmisten määrä maapallolla on kasvanut, kertoo viisi YK:n järjestöä yhteisessä raportissaan. Kroonisesti aliravittuja oli viime vuonna noin 821 miljoonaa, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 811 miljoonaa.

*)

Mitenkä tuon asiaintilan saisi muuttumaan? Tämän kirjoituksen mukaan se on todella vaikeaa, jo lähtökohdiltaan ...

Miten maailman nälkä voitetaan?

... sillä yritit tai siis yritti maailma sitä miten vain, niin jotenkin se menee pieleen, on "väärin sammutettu".

Tuota juttua täytyy kommentoida yksityiskohtaisemminkin. Mutta hankalaa se näinollen taitaa olla: mitään oikein selkeää omaa positivista vaihtoehtoa ei se mielestäni tuo esille.

Kirjoitus saattaa olla osa vääntöä, jossa etsitään asiaan kantaa suomalaisessa kehitysyhteistyöliikkeessä;

Toisaalta monissa laajasta köyhyydestä ja nälästä kärsivissä maissa paikallisilla poliittisilla toimijoilla ei ole suurta intoa ajaa tasa-arvoisempaa kehitystä. Paikalliset kansalaisliikkeet ovat tällöin avainasemassa, ja niiden toiminnan tukeminen ja ottaminen osaksi ruokapolitiikan prosesseja olisi välttämätöntä. Fingon ruokaturvaryhmän tuore muistio ”Ruoka ratkaisijana” muistutti etenkin pienviljelijöiden ja naisten ohittamattomasta roolista.

Kirjoittaja Ville Lähde olikin esintymässä keväisillä Maailma kylässä -festivaaleilla. Siinä tilaisuudessa tuli esille, miten Fingon (ent. Kepan) flirttailu luomuaatteen kanssa yhä jatkuu.

_________

*) toisaalta: nälkäisten määrä kasvoi siis n. 10 miljoonalla. Mutta maailman väkiluku kasvoi samana aikana n. 40 mijoonalla.

[Heikki Jokipii]

Tämä on nyt se, jonka meidän halutaan tietävän:

Koronapandemia voi kaksinkertaistaa vakavasta ruokapulasta kärsivien määrän

Mutta jos katsoo noiden pahimmin uhanalaisten maiden listaa, ei asiaan kyllä korona ole syypää. Eikä ilmastonmuutoskaan.

[Heikki Jokipii]

Maailman kokonaistilanne näyttää paradoksaalisesti kuitenkin erittäin hyvältä:

FAO: Maailman viljasato rikkoo ennätykset

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO nosti viime viikolla ennustettaan maailman viljasadosta entistä suuremmaksi.

Vehnän satoennusteet nousivat Australiassa, Intiassa ja Venäjällä enemmän kuin niitä laskettiin EU:n ja Britannian osalta.

Rehuviljoissa ohran ennusteet nousivat Australiassa, EU-maissa ja Turkissa. Myös maissin ennusteet ovat kohonneet kuukauden takaisista arvioista.

Kaikkea tuota viljaa tietysti nyt tarvitaan toisissa maapallon kolkissa. Mutta jos ja kun vilja kulkee,  jättikatastrofia ei ole tulossa. Koronasta ja heinäsirkoista huolimatta.

***

Tietysti tässä artikkelissa mainitut ongelmat voivat vielä asettua esteeksi:

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Mutta periaatteessa maailmalla on mahdollisuus selvitä, pienin kolhuin. Käsitttääksi YK järjestöineen on täysin tietoinen tilanteesta ja sen ongelmista. Ja toimenpiteet on varmasti jo suunniteltu, ainakin tarvittavan ruoka-avun osalta. Menettely ei tietysti voi jäädä pysyväksi, mutta saattaa tänä vuonna olla tarpeellinen.

[Heikki Jokipii]

Tässä on uutta ja vanhaa:

YK: Maailma jakaantuu - sekä ylipaino että aliravitsemus lisääntyvät

Uutta on se, että vastoin tuota otsikkoa raportti itseasiassa kertoi asian olevan menossa parempaan päin:

Ennen koronavirusta maailmanlaajuinen nälkä oli vähenemässä. Trendi on ollut laskeva vuodesta 2014 alkaen, selvitetään Maailman ruokaturvallisuutta ja ravitsemusta koskevassa vuosiraportissa, joka julkistettiin maanantaina.

YK:n raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, 8,9 prosenttia ihmisistä näkee nykyisin nälkää.

Siinä on parannusta tähän asti käytettyyn n. 800 miljoonan nälkäisen lukuun.

Vanhaa on se, että tulevaisuuden näkymät kuitenkin nähdään surkeina. Nyt sitten syynä on korona.

Ja vanhaa on se, että samassa yhteydessä mainitaan ylipaino. Asiaa kyllä perustellaan vähän fiksummin, so. että se johtuu huonosta ravinnosta.

Esimerkiksi eteläisessä Aasiassa ja Saharan eteläipuolisessa Afrikassa myös ylipaino on ongelma, Ravinnosta puuttuu kuitenkin vitamiineja, proteiineja ja hivenaineita, vaikka ruokaa sinänsä olisi riittävästi.

Mutta YLE otsikkonsa puheella "jakaantumisesta" yrittää selvästi tuoda mieleemme vanhan mielikuvan, että on se niin väärin, kun me täällä vain mässäilemme, vaikka toiset jossakin kärsivät nälkää!

***

Tuota raporttia tutkimme varmaankin tarkemmin, kunhan kerkiämme.

***

Tulevaan kehitykseen vaikuttaa tietysti tämäkin asia:

Väkiluku laskee vuosisadan loppuun mennessä isossa osassa maita, arvioi uusi tutkimus

Maailman väkiluku on vuonna 2100 noin 8,8 miljardia, arvio laaja tiedelehti Lancetissa julkaistu tutkimus. Esimerkiksi YK:n nykyisen ennusteen mukaan väkiluku olisi tuolloin kaksi miljardia suurempi.

Lause, joka sanottiin radiossakin, että ennusteessa ei ole huomioitu maahanmuuton vaikutusta väkilukuun, kuulostaa hivenen huvittavalta, koska tähän mennessä Maahan ei juurikaan ole toisilta planeetoilta muutettu.