Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue
Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?
Heikki Jokipii:
FAO:n uutisen mukaan näin on käynyt, noin 40 miljoonaa ihmistä lisää on taas liitetty nälkäisten suureen "armeijaan". Lähdimme jostan 800 miljoonasta pari vuotta sitten. Sekin on hirvittävä määrä, mutta että yhä lisää?!!
Miten näin on voinut tapahtua, kun meillä on FAO, kansainvälinen yhteisö muutenkin, neillä on tietoa, taitoa ja resursseja?
Tämä, kuten uutisessamme todetaan, käänne huonompaan suuntaan on ennen näkemätön (maailmansodat ehkä unohtaen)!
Keskustelu siis näin avattu.
Erääseen syyhyn täällä onkin kyllä jo vahvasti viitattu.
***
Erilaisista teorioista sen suhteen, miten asian voisi, miten se pitäisi ja miten sitä ehdottomasti ei pitäisi hoitaa kuntoon, ei myöskään muuten tunnu olevan puutetta ....
Heikki Jokipii:
Eräs lähtökohta, josta asiaa voisi yrittää lähteä "purkamaan", voisi olla täältä löytyvä maailmanlaajuiden nälkäindeksi vuodelle 2008:
"Global Hunger Index".
Isojen maiden kohdalla tarvitaan tietysti tarkempaa jakoa, jollainen löytyy esim. Intian kohdalta täältä:
Comparison of Hunger Across States *)
Mutta selväähän tietysti on, että nälän maantieteellisesta jakautumisesta voi päätellä vain jotain, ei välttämättä paljon.
____________________________
*) Hupaisaa on, että tästäkin asiasta Saksassa kerrottaessa täytyy haastatella Vandana Shivaa, vaikka kyse on IFPRIn raportista, ja IFPRI ei varmasti ole missään tekemisissä Shivan kanssa.
--- Quote ---”Iris Schoeninger is the coordinator of development policy at the Bonn-based Welthungerhilfe aid agency, one of the organisations involved with compiling the index.
“The ranking was made for 17 states, where more than 95 percent of the Indian population live and in 11 of the states, the situation was very alarming, particularly in Madhya Pradesh. Punjab, Kerala and Haryana are also very serious. We have no states where hunger is low or moderate.”
--- End quote ---
(lihav. HJ)
Nythän noissa lihavoiduissa osavaltioissa tämä “serious” tarkoitti, että ne ovat pärjänneet suhteessa hyvin, tilanne ei ole “alarming”, niissä tilanne on Intiassa parhaiten, muut osavaltiot taas ovat siltä väliltä (eli juuri "alarming"-tilassa).
--- Quote ---She [Shiva] also finds fault with India’s agricultural policy: “The agricultural model that was introduced in the name of the ‘Green Revolution’ was actually a hunger-creating model.
--- End quote ---
Mutta kuinka ollakaan, tästä lähteestä saamme tietää, että juuri Madhya Pradeshiin ”vihreä vallankumous” on vaikuttanut suhteellisen vähän, paljon vähemmän kuin Haryanaan!
(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
Horizontal:
--- Quote from: Heikki Jokipii on 07.01.09 - klo:15:58 ---(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
--- End quote ---
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?
Horizontal:
Vaikka tiedänkin olevani joskus hoksottimiltani hidas, en uskonut ihan näin hidas olevani ...
--- Quote from: Horizontal on 09.01.09 - klo:08:53 ---
--- Quote from: Heikki Jokipii on 07.01.09 - klo:15:58 ---(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)
--- End quote ---
Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?
--- End quote ---
eli ajatuksena varmaankin oli, että jos vihreä vallankumous (oletetusti Shivan mukaan) huonontaa viljelijän mahdollisuuksia elantoon, niin miksi vähemmän vihreä Madhya Pradesh kärsii enemmän nälästä.
Lähde jossa kerrotaan vihreästä vallankumouksesta perustuu tutkimukseen monokulttuurisella vehnällä jolla viljelytavalla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa minkä puolesta Vandana Shiva puhuu. Tutkimuksen tulosta ei siis voi soveltaa Vandanan puolustamien periaatteiden kumoamiseen. Toiseksi, vihreällä vallankumouksella tutkimuksessa tarkoitetaan teknistä vallankumousta. (boldatut sanat ovat myös linkki mainittuun tutkimukseen)
Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:
--- Quote ---A country like India, which is overpopulated and has a large proportion of its population engaged in farming, must necessarily depend upon technological progress, in particular of the type associated with the Green Revolution, for food security.
--- End quote ---
Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen: kuinka tilojen koot ja teknistyminen vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen (vehnän viljelyssä)?
Vanhojen tutkimusten mukaan Intiassa tilojen koolla ja tuottavuudella on negatiivinen korrelaatio. Voinee olettaa, että Vandana perustaa käsityksiään näihin tutkimuksiin. Länsimaissa teollisuuden monta kertaa katsotaan toimivan tehokkaammin suurissa yksiköissä. Mutuna sanoisin, että silti monet pienet firmat tuntuvat toimivan huomattavasti tehokkaammin kuin suuret. Suuruudessa on ekonomiset etunsa tietyissä tapauksessa, pienuudessa omat etunsa. Maanviljelyssä taasen ... mainittu viittaus intialaisiin tutkimuksiin osoittaa, ettei asia ole ihan yksioikoinen.
Kuten olettaa sopii, tutkimuksen mukaan suurilla tiloilla tuottavuus on parempi, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska vehnän viljely ehkä sopii suurina yksiköinä viljeltäväksi, paremmin kuin moni muu lajike. Vandana Shivahan puolustaakin monikulttuurisuutta viljelyssä, ei yhteen viljelykasviin keskittymistä vaan useiden eri kasvilajien kasvattamista samoilla aloilla, rinnakkain, lomittain. Viljelymenetelmä on siis täysin erilainen, eikä vehnänviljelystä saatuja tuloksia tietenkään voi soveltaa.
Tutkimuksen huomautuksissa numero 3 sanotaan:
--- Quote ---It is worth noting that when we calculated correlation coefficients between farm size and output per acre for this sample of farms, no clear pattern was discernible.
--- End quote ---
On merkillepantavaa, että laskettaessa korrelaatiokertoimia tilojen koon ja eekkerikohtaisen tuotannon suhteen otannan tiloilla, ei selvää kaavaa ollut havaittavissa.
Huomautus koskee lausetta:
--- Quote ---We estimated stochastic production frontiers for both states and technical efficiency, its determinants and its relation with farm size at the level of individual farms.
--- End quote ---
Arvioimme satunnaisia tuotannon rajoja/rajoituksia (?) molemmissa osavaltioissa sekä teknistä tehokkuutta, tehokkuutta määrääviä tekijöitä ja tehokkuuden suhdetta tilan kokoon yksittäisillä tiloilla.
Hehtaarisadossa mitään korrelaatiota ei siis ollut. Se vihreästä (lue teknisestä) vallankumouksesta tämän tutkimuksen valossa, vehnänviljelyssä intialaisittain.
Matti Pekkarinen:
En kaikkea jaksa tuosta lukea, mutta minun mielestäni sekä historia että tilastot ovat poikkeuksetta osoittaneet: kun mukaan saadaan koneet, lannoitteet ja tuholaisten (ml rikkakasvit) torjunta, on nälälle saatu sanoa heippa. Viimeksi Kiinassa, mutta milloin Afrikassa: http://mattipekkarinen.net/faolan.xls
Matti
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Go to full version