EU ja GM-lajikkeet

[Heikki Jokipii]

Ei, valitettavasti täytyy heti tuota edellistä uutista eli puheenvuoroani korjata. Toivottavasti tämän lähteen tiedot nyt pätevät:

Most EU nations seek to ban GM crops

Oli tullut mm. neljä aivan viime minuutilla tehtyä ilmoitusta. Mutta vaikeaa on laskeminen yhä edelleen. Uutinen kertoo, että:

Nineteen of the 28 EU member states have applied to keep genetically modified crops out of all or part of their territory, the bloc's executive arm said Sunday, the deadline for opting out of new European legislation on GM crops.

Mutta uutisessa listattuja maita on vain 15! No, mm. Saksa ja Ranska näyttävät vain unohtuneen. Tämä näyttää mahdolliselta, että kieltoa anotaan vain osaan *) maata:

Britain is also seeking a ban for Scotland, Wales and Northern Ireland, leaving only England to willingly allow GM crop cultivation.

Belgium has opted to keep its French-speaking Wallonia region GMO-free.

Jos Saksa ja Ranska ja myös nuo osittaista kieltoa hakeneet lasketaan mukaan, niin sitten siitä tulee 19. Mutta kun vain osittaista kieltoa hakeneet täytyy laskea myös hyväksyjien joukkoon, olisi siis hyväksyjiä 11 maata.

Täytynee odottaa nyt EU:n ja/tai Suomen MMM:n virallista uutista ... 

Mutta muilta osin tuo edellinen puheenvuoroni "jää voimaan".

PS. 6.10.15: Ja kun sekä Tanska että Hollanti liittyivät ei-maihin, sama, minkä sanoin Saksasta, pätee tietysti erityisesti niihin, nehän tuovat EU-maista eniten maahan sitä soijaa (joka on siis pääosin GMO-soijaa). Mutta koska tällä soijalla syötetyt siat ja siipikarja sitten kulkeutuu pääosin Saksaan, se ei lakkaa yhtään pätemästä Saksan osalta.

*) hukkasiko luomuväkikin nyt tilaisuutensa? Lapin luomumarjojen keräysaluetta olisi voinut vielä "terästää" sillä, että maakunta on myös GMO-vapaa (6.7.15) 


PS. 26.10.15: Kyllä ne maat tuossa olivat. Mukana nämä kaksi osittain asiasta kieltäytynyttä (ja osittain siis asian sallivaa).

[Heikki Jokipii]

Tämä toinen ehdotus ei etene, EU-parlamentti pistää hanttiin:

EU-parlamentti ei sallisi kansallisia GMO-kieltoja – "Kääntäisi kaiken päälaelleen"

Euroopan parlamentti hylkäsi keskiviikkona ehdotuksen, jonka myötä EU-maille annettaisiin mahdollisuus rajoittaa EU:n hyväksymien muuntogeenisten organismien (GMO) käyttöä elintarvikkeissa ja rehuissa tai kieltää se alueellaan. Parlamentin jäsenet ovat huolestuneita siitä, että järjestely voisi osoittautua käytännössä toimimattomaksi tai että se voisi johtaa rajatarkastusten käyttöönottoon GMO-tuotteiden käytön ja myynnin sallivien ja niiden käyttöä rajoittavien maiden välillä.

Luultavasti taustalla on se tosiasia, että EU tuo niin paljon GMO-rehua ulkoa. Jos tällainen mahdollisuus maille suotasiin, tekopyhyyden olisi pakko loppua.  Vaikkapa Saksan tai Hollannin tai Tanskan olisi pikku pakko kieltää myös GMO:n käyttö kun ovat jo ilmoittaneet kieltävänsä GMO-viljelyn. Ja - nykyisten tuontilukujen valossa - ne olisivat silloin pulassa. Kun tuo ehdotus noin hylätään, ei asiaa tarvitse tavallaan tuoda "päivänvaloon'?

Tietysti myös tuo huoli vaivalla luoduista siämarkkinoista on aito. Tämä ehdotus tietysti avaisi oven kaikelle muullekin maatalouden protektionismille. Ja todellakin: tarkastukset rajoille tulisivat varmaankin takaisin.

[Heikki Jokipii]

Tällaisesta GRACE-projektista, joka on EU:n projekti, ja on asetettu juuri GM-tuotteiden turvallisuuskysymyksiä selvittämään, on suomenkielellä tullut tietoa oudon vähän. Itse en ole nähnyt yhtään artikkelia asiasta:

New insights on the safety of GM organisms

Kuitenkin tuo projekti on siis asetettu pohjustamaan EU:n tänä vuonna odotettuja uusia päätöksiä GMO-asissa.

(Varmaan joku muukin on huomannut ja hymähtänyt tuolle projektin nimen sanaleikille, englanniksi: kenelle ja mille se suo armon, grace. Sanan eräs merkitys on kyllä myös: (lainanmaksun tms.) lykkäys! )

[Heikki Jokipii]

Tämä löytyy suomeksikin, siinä on oikeastaan perustiedot EU:n GMO-politiikasta - kaikkine hupaisine yksityikohtineen:

Tiedote: Kysymyksiä ja vastauksia EU:n GMO-politiikasta

Tuosta siis lähdetään, kun asiaa ryhdytään tänä vuonna uudestaan työstämään. Jos ryhdytään.

***

Tämäkin yritetään saada näyttämään järkevältä ...

Muuntogeenisten organismien viljelylupia muutettiin hiljattain. Miten?

Vastikään annettu direktiivi (EU) 2015/412 antaa jäsenvaltioille lisää joustonvaraa päättää muuntogeenisten viljakasvien viljelystä tietyin ehdoin kahdessa eri vaiheessa:
Lupamenettelyn aikana jäsenvaltio voi pyytää, että hakemuksen maantieteellistä soveltamisalaa muutetaan siten, ettei EU:n tason lupa koske sen aluetta.
Muuntogeenisen organismin hyväksymisen jälkeen jäsenvaltio voi rajoittaa kyseisen kasvin viljelyä tai kieltää sen esimerkiksi ympäristö- tai maatalouspoliittisin perustein tai muista pakottavista syistä, jotka liittyvät esimerkiksi kaavoitukseen, maankäyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, rinnakkaiseloon ja yleiseen järjestykseen.

... vaikka kyllä siinä on virkamiehellä hiukan vaikeuksia pysyä vakavana, jos hän etsii perusteluja sille, miten jokin GMO-lajike vaarantaa juuri yhden tietyn EU-maan "yleisen järjestyksen".

Ja tässähän sitten on se koko kiusallinen totuus soijasta, ja omavaraisuusasteesta:

Vuonna 2013 unioniin tuotiin 18,5 miljoonaa tonnia soijajauhoa ja 13,5 miljoonaa tonnia soijapapuja, joiden osuus unionin kasviproteiinintarpeesta on yli 60 prosenttia.
Tuonti on peräisin lähinnä sellaisista unionin ulkopuolisista maista, joissa muuntogeenisten organismien viljely on laajaa: 90 prosenttia tuodaan neljästä maasta, joissa muuntogeenisen soijan osuus soijanviljelyalasta on noin 90 prosenttia. Vuonna 2013 tuonnista 43,8 prosenttia oli peräisin Brasiliasta, jossa 89 prosenttia viljellystä soijasta oli muuntogeenistä, 22,4 prosenttia tuli Argentiinasta (viljelty soija 100-prosenttisesti muuntogeenistä), 15,9 prosenttia USA:sta (muuntogeenisen soijan osuus 93 %) ja 7,3 prosenttia Paraguaysta (muuntogeenisen soijan osuus 95 %).

Edellähän on se lista EU-maista, joita yleinen järjestys tai muu pakottava syy ei kuitenkaan estä tuomasta GMO-soijaa alueelleen ja eläimilleen, vaikka sen viljely onkin pakottavasti estynyt.

[Heikki Jokipii]

Kanadalainen tuottajien yhteenliittymä vaatii EU:lta virallista selitystä sille, miksi eräiden GMO-soijalajikkeiden hyväksyntä yhä viipyy, vaikka EFSA on todennut lajikkeet kelvollisiksi:

Canadian soybean industry asks EU to explain delay in approving GMO soy products

Mitähän EU vastaa?  Keksitäänkö perustelu, miten ko. lajikkeet uhkaavat "yleistä järjestystä" koko EU:n alueella? Yksi tapa on tietysti viivytellä myös tuohon vastaamisessa!

[Heikki Jokipii]

Glyfosaattiasia oli siellä äskettäin, mutta eilen ja tänään europarlamentti on käsitellyt/käsitelee aloitteita muuntogeenisen viljelyn kieltämisestä:

European Parliament to vote on anti-GMO motions

The plenary agenda for 6 and 7 June includes two unfounded motions for objections against safety-assessed GMO import authorisations (Bart Staes), as well as a report which “urges the G8 member states not to support GMO crops in Africa” (Maria Heubuch).

Toisessa halutaan siis rajoittaa GMO-tuotteiden tuontia, toisessa halutaan, etteivät EU-maat tue GMO-viljelyä Afrikassa. Toisessakin tapauksessa varmasti keinona olisi tuonnin rajoittaminen.

Tässä vielä suora linkki Pedro Narro Sanchezin kritiikkiin noille aloitteille, ja toivomuksiin EU:n linjan kehittämisestä yleisemminkin:

GMOs: Time to stand up for EU law and innovation

Nyt europarlamentilla olisi tilaisuutensa. Tällaisestakin äänestetään:

The plenary will also vote on two encouraging reports that emphasise the importance of technological solutions and innovation in agriculture (Anthea McIntyre and Jan Huitema).

Nyt olisi sitten kiva kuulla, miten näissä äänestyksissä suomalaismepit käyttäytyivät.

[Heikki Jokipii]

Ei tässä Anthea McIntyren raportissakaan ole ihan selvää kannanottoa GMO-viljelyn puolesta:

Technological solutions for sustainable agriculture

Jotensakin rasittava on nyt tuo sinne EU:hun YK:lta lainattu tapa laittaa joka raporttiin ja päätöslauselmaan sen 700 asiaa ... no, hiukan liioittelin, kohtia oli tuossa raportissa vain 72 (!) plus johdanto-osa. Etsi sieltä sitten kannanottoa yhteen tiettyyn asiaan. Lähimpänä otsikon aihepiiriä olivat nämä kohdat:

29.  Considers it timely for the Commission to publish the final report of the ‘New Techniques’ working group and to use its scientific findings as a basis for, inter alia, clarifying the legal status of the breeding techniques currently under scrutiny and to use sound legal analysis in its deliberations;

30.  Encourages open and transparent dialogue among all stakeholders and the public on the responsible development of high-precision, innovative solutions for breeding programmes, including on its risks and benefits; notes that this will require efforts to raise awareness and understanding of new techniques among farmers and the general public; calls on the Commission to ensure that consumers and farmers are sufficiently educated in new and emerging breeding techniques so as to ensure that an open and informed public debate can take place.

Siinä siis hoputetaan EU:n komission ratkaisua uusien jalostustekniikkojen osalta. Geenieditointia mitä ilmeisemmin tarkoitetaan. Jälkimmäisessä kohdassa vaaditaan valistunutta suhtautumista uusiin jalostustekniikoihin kaikilta, myös suurelta yleisöltä.

Tämänkin raportin EU-parlamentti siis hyväksyi. Tietty ristiriita tässä on: EU:ssa voidaan asiaa harkita, mutta afrikkalaisten puolesta tehtiin päätös, että ei, ei, ei, älkää kokeilko tätä.

***

Anteeksi, en huomannut, että ko. päätöslauselma on (tietysti) saatavissa myös suomeksi.

[Heikki Jokipii]

Linkkaanpa siis Jan Huiteman, myös parlamentin hyväksymän, raportin tähän suoraan suomeksi:

Innovoinnin ja talouskehityksen tehostaminen tulevaisuuden tilanhoidossa EU:ssa

Selvästi sekään ei otsikkomme asiaan ota kantaa, mutta olisiko tässä (peitelty) viittaus siihen:

32.  kehottaa kehittämään jatkuvasti innovatiivisia jalostusmenetelmiä mutta säilyttämään kuitenkin eurooppalaiset siemenpankit ja pitää tätä tärkeänä, jotta saadaan aikaan uusia ja moninaisia lajikkeita, joista saadaan suurempia satoja, joilla on suurempi ravintoarvo ja jotka kestävät paremmin tuholaisia, tauteja ja epäsuotuisia sääoloja, ja jotta voidaan lisätä biologista monimuotoisuutta; huomauttaa, että jalostusmenetelmät saattavat antaa mahdollisuuden vähentää perinteisen maatalouden ympäristövaikutusta [...]

Tulkittuna näin: ottakaa käyttöön uudet, parhaat GMO-lajikkeet (tai geenieditoinnilla aikaansaadut, miten ne sitten juridisesti luokitellaankaan). Mutta säilyttäkää (varmuuden vuoksi) siemenpankeissa vanhat lajikkeet (myös siksi, etteivät "vihreät" pääse urputtamaan biodiversiteetin vähenemisestä?).

Joka tapauksessa raportti korostaa uuden, parhaan tekniikan käyttöönottoa - kun taas tuo Afrikan viljelyä koskeva raportti pikemminkin nostaa arvoon perinteisen tietotaidon, tai ainakin kehottaa välttämään kaikkea kallista teknologiaa, lannoitteista alkaen, tuottavuuskysymystä mitenkään kunnolla analysoimatta, eri tekniikkojen kohdalla.

[Heikki Jokipii]

Nyt Britanniassa on hyväksytty kenttäkokeisiin perunarutolle vastustuskykyinen GMO-perunalajike:

UK approves field trials of blight resistant GMO potato

Nyt on jännittävää:

a) hyväksytäänkö se viljelykseen, ja
b) tapahtuuko se EU:ssa!

[Heikki Jokipii]

Näillä näkymin (laskenta nyt 52%-48% Brexitin hyväksi) tuo perunalajike ei tule käyttöön EU:ssa.

Brexit ei välttämättä kuitenkaan tämän artikkelin mukaan merkitse GMO:n voittokulkua UK:ssa:

Would Brexit be good or bad for the prospect of GM crops in Britain

Tuo artikkeli ei pohdi sitä, mitä asia merkitsee EU:lle. Huonoa, pelkään: Britannia on yleisesti edustanut modernille maatalousteknologialle myönteisiä näkökantoja, ollut vastapainona Saksan ja Ranskan luomulinjalle.

[Heikki Jokipii]

EU on lopulta tehnyt pitkään odotetun päätöksen kolmen GM-soijalajikkeen tuontiluvasta:

EU approves imports of three new GMO soybean varieties for animal feeds

Hyvä sinänsä, että tuon päätöksen teki. Mutta samalla asiassa tulee esille EU:n kaksinaamaisuus: noita lajikkeita ei siis hyväksytty viljeltäviksi EU:ssa, vain tuotaviksi tänne.

Mutta vielä viime vaiheessakin tehtiin kiusaa, viivytettiin asiaa niin kohtuuttomasti, että oikeusasiamiehenkin oli siitä huomautettava (ehkä vastauksena kanadalaisten viljelijöiden kanteluun, ks. edellä 06.05.16):

All three began the EU’s import approval process in 2011 or 2012 and had been waiting for the final approval for over six months. The EU Ombudsman, in January, said the delays at this stage of the biotech approval process were unreasonable and constituted “maladministration.”

[Heikki Jokipii]

Tässä esseessään David Zaruk vertaa EU:n varovaisuusperiaatetta, ja sen soveltamista muuntogeenisiin lajikkeisiin, rikkinäisen kompassiin ...

Blind precaution: Europe’s obsession with Precautionary Principle blocks agricultural innovation

... ja kysyy mm. mitä olisi tapahtunut, jos samaa periaatetta olisi sovellettu kännyköihin 2000-luvun alussa. Muistatteko: oli olevinaan näyttöä siitä, että kännykkäsäteily lisää aivosyöpää? Sittemmin täysin unhoon jäänyt teoria ... enää sitä ei taida edes kukaan vaivautua tutkimaan?

Mutta voi kuvitella: vaikka kännyköitä ei olisi suoranaisesti kielletty, jäsenmaille olisi annettu lupa kieltää ne omalla alueellaan ... jokaiselle uudelle kännykkämallille olisi annettu erikseen lupa, ja lupakäsittely olisi kestänyt 5-10 vuotta ...

[Heikki Jokipii]

Tämä PTT:n (Heini Toikkasen) artikkeli oikein kehuu EU:n järjestelmää:

Geenitekniikka teknologiana muiden joukossa

Meillä Euroopassa on luotu loistava merkitsemis- ja jäljitettävyyskäytäntö. Tämä käytäntö takaa, että eurooppalaisella kuluttajalla on mahdollisuus saada selville, mistä ruoka heidän ruokapöytäänsä tulee.

Kirjoittaja ei ehdottomasti ole geenitekniikkaa vastaan:

Geenitekniikan avulla rajallisia resursseja voidaan käyttää tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin sekä löytää ratkaisu moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Koska eurooppalaisella kuluttajalla on oikeus aitoon valintaan, geenitekniikan avulla jalostettujen elintarvikkeiden ja rehujen saapuminen Euroopan markkinoille ei ole uhka.

Hän kertoo muutenkin GM-lajikkeiden eduista, ja haittojen puutteesta. Mutta silti yhtään hän ei ihmettele, miten lopputulos EU:ssa sitten voi olla tällainen, vuonna 2016 (lihav. HJ):

EU:ssa on hyväksytty kaupalliseen viljelyyn yksi GM-maissilajike. Tämän lisäksi EU on myöntänyt tuontiluvan joillekin viljelykasveille elintarvike- tai rehukäyttöön. Näiden joukossa on mm. puuvilla-, maissi- ja soijalajikkeita.

Hän kyllä toteaa tästä ratkaisusta ...

[...] parlamentti myönsi heinäkuussa tuontiluvan kolmelle uudelle geenimuunnellulle maissilajikkeelle. Parlamentti ei myöntänyt lupaa kyseisten maissien viljelylle.

... käytävän keskustelua, mutta ei itse ota tähän mitään kantaa tähän selkeään "tekopyhyyteen" (so. "synti" on OK, kunhan sitä tehdään "kodin" eli Euroopan ulkopuolella). Eikä siihen, että kyseisen ratkaisun tekijä oli parlamentti, eikä siis tämä EFSA:

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA suorittaa jokaiselle viljely- ja tuontiluvan saaneelle GM-lajikkeelle tiukan riskinarvioinnin.

[Heikki Jokipii]

Näin kävi Romaniassa:

Romania used to cultivate enough soy, but after GMO ban, needs to import it

Vielä vuonna 2006 maa viljeli omat GM-soijansa, mutta liityttyään EU:n se ei saa sitä enää tehdä, vaan joutuu tuomaan tämän GM-soijan USA:sta.

Maatalousministeri näyttää hyväksyvän tilanteen, mutta ainakaan kaikki viljelijät eivät. Ja ihmettelevät, että tuonti on täysin luvallista, karjan ruokinta sillä myös, mutta sitten viljely ei olekaan.

Kyllähän se hyvin ihmeellistä onkin. Ja tuote ei siis ole haitallinen, mutta viljelyn katsotaan sitä olevan, mitä oikeutta EU:lla siinäkään tapauksessa olisi ulkoistaa näitä haittoja muille? Tuollaisia haittoja ei tietystikään osoitettu olevan, mutta eihän EU sitä kiellolleen tarvitse. Tai sille, että se vuosikausia vitkuttelee viljelyluvan myöntämisessä.

[Heikki Jokipii]

EU-parlamentaarikot ovat taas yrittäneet kunnostautua tiedemiehinä. Tässä tapauksessa he ovat "tienneet" EFSA:a paremmin, että eräät GMO-lajikkeet ovat vaarallisia, eikä niitä pitäisi EU:ssa hyväksyä:

Press release – MEPs oppose EU Commission plans to authorise five GMOs

Kyllä, keskeisesti mukana tuossa porukassa oli Sirpa Pietikäinen. Hänen lokakuun uutiskirjeestään löydämme tuosta asiasta tämän tekstin (lihav. HJ):

Parlamentti vastustaa uusia GMO-lupia

Olin esittämässä kielteistä kantaa parlamentille uusien GMO-lajikkeiden viljely- ja myyntiluville. Komissio esitti vijlelylupia kolmelle maissilajikkeelle, mutta niiden riskiarviot olivat hyvin puutteellisia. Risteytymisriski perinteisten viljelylajikkeiden kanssa oli aliarvioitu. Esitimme kielteistä kantaa myös kahdelle uuden GMO-lajikkeen myyntiluvalle - maissi ja puuvilla. Näiden vastustus perustuu ennen kaikkea siihen, että jäsenmailla ei ole edelleenkään vahvaa oikeudellista perustaa kieltää kyseisien lajikkeiden myyntiä alueellaan sen jälkeen, kun ne on EU:ssa hyväksytty.

Parlamentti vastusti uusia lupia melko selvin numeroin. Myös jäsenmaiden keskuudessa on tyytymättömyyttä komission itsevaltaiseen politiikkaan hyväksyä uusia lajikkeita EU-markkinoille. GMO-viljelyyn liittyy vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä. On parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta ja tukea ensisijaisesti monipuolisen siemenkirjon ylläpitämistä.

Tuo lihavoitu kohta on varsin mielenkiintoinen: EU-parlamentaarikot siis haluavat vahvistaa jäsenmaiden oikeutta ikiomaan politiikkaan ja niiden oikeutta kieltää GMO-lajikkeita, aina, vaikka niihin kansallisiin "erityisolosuhteisiin" vedoten? Pääasia tuntuu olevan, että GMO-lajikkeita ei oteta käyttöön, vaikkei kunnon perusteita sille ottamattomuudelle ja kiellolle löytyisikään. 

Ja tuossahan Pietikäinen formuloi EU:n varovaisuusperiaatteen melkein kuin minä täällä - Mark Twainia mukaillen - äskettäin: "when in doubt, forbid it".