Tällä linjalla juuri ajaudutaan siihen, että EU:ssa ei päästä geenitekniikan käyttöönotossa eteenpäin:
EU-direktiivejä ei pidä viedä lakiin ilman kansallista harkintaaVieraskynä | Suomi ei juuri koettele direktiivien kansallista liikkumatilaa. Suomen tulisikin soveltaa direktiivejä rohkeammin ja itsenäisemmin.
Aura Salla
10.10. 2:00
EU:ssa komission esitykset ovat viime vuosina jättäneet enemmän liikkumavaraa jäsenmaille ja Euroopan parlamentille.
Tämä kehitys on demokratian toteutumisen ja kansallisten erityisolosuhteiden huomioon ottamisen kannalta periaatteessa myönteistä. Käytännössä se on kuitenkin tarkoittanut sekavaa, raskasta ja epätarkoituksenmukaista lainsäädäntöä.
EU-lainsäädännön laatiminen on monimutkainen prosessi, jossa EU- parlamentin ylikansallisten poliittisten ryhmien ja jäsenmaiden intressit voivat erota selvästi toisistaan. Usein se johtaa vaikeasti sovellettaviin säädöksiin, joiden toimeenpano voi vaihdella paljon jäsenvaltiosta toiseen.
Perusajatus on, että direktiivit viedään jäsenmaiden lainsäädäntöön kansallista harkintaa käyttäen. Komission rikkomusmenettelyä koskevista tilastoista näkyy, että mikäli jäsenmaa poikkeaa alkuperäisestä direktiivin muodosta, soveltamisesta päästään jäsenmaan selvitysten jälkeen melko nopeasti yhteisymmärrykseen komission ja jäsenmaan välillä.
Tuolla tavalla vesitettiin tämä yritys kymmenisen vuotta sitten, kun GM-viljely jäsenmaassa voitiin kieltää mm.
kaavoitukseen liittyvästä syystä. Ts. täysin mielivaltaisesti.
Jollakin tuolla tavalla on oleva helppo vesittää myös orastava sopu geenieditoiduista lajikkeista.
***
Niin, korkeintaan voisi tuon linjan kannalla olla niin, että Suomi
ei omaksuisi EU:n luomutavoitetta!
