Author Topic: Pienuuden matematiikkaa  (Read 4977 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Pienuuden matematiikkaa
« on: 17.05.10 - klo:18:00 »
Tämä tarkastelu on ihan teoreettinen, vaikka on saanutkin ”kimmokkeensa” siitä usein esitetystä teoriasta, jota mm. FoodFirst!-järjestö ponnekkaasti netissä esittää, että pienviljely olisi suurviljelyä tehokkaampaa.

Leikitään (kömpelö käännös englannin ilmaisulle ” for argument's sake”!), että suurviljelijä (koneineen, millä kurin ikinä) saisi yksin 10 hehtaarin pelloistaan 2000 kg hehtaarilta, ja siten yhteensä 20 000 kiloa.

Leikitään, että yhden hehtaarin pientilat olisivat niin paljon tuottavampia, että niiltä saataisiin 3000 kg viljaa hehtaarilta. Kun 10 tällaista pienviljelijää sen saisi, se olisi yhteensä 30 000 kiloa.

Leikitään edelleen, että yhden ihmisen viljan tarve vuodessa olisi 2000 kiloa (ja tässä laskelmassa nyt unohdetaan muija ja lapset!).

Näin tässä laskelmassa 10 hehtaarin suurviljelijä pystyisi ruokkimaan 20 000 – 2000 = 18 000 … / 2000 = 9 muuta henkilöä.

Näin tässä laskelmassa 1 hehtaarin pienviljelijä pystyisi ruokkimaan 3 000 – 2000 = 1000 … /2000 eli 1/2 muuta henkilöä.

Pienviljelijöitä on kuitenkin kymmenen, eli yhteensä he pystyisivät ruokkimaan viisi muuta henkilöä.

”Kaupunkilaisten” ja maalaisten suhteeksi tulee siis suurviljelijän kohdalla 9/1 ja pienviljelijöiden kohdalla 5/10.

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 496
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #1 on: 18.05.10 - klo:16:54 »
Ja tosiasiassahan ison tilan viljelyssä ei ole varaa olla leväperäinen, vaan homma on osattava. Ja koneistus on yleensä nykyaikaisempaa (mm suorakylvö, ympäristöetuineen).
Harrastelijat tuottavat enimmäkseen mielikuvia.
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #2 on: 21.05.10 - klo:21:32 »
Tosiasiassahan kehitysmaiden pientilojen (joillaa on hehtaari, pari) viljelys - johon tässä matematiikassa viittaan - menee juuri toisinpäin, eli taitotiedon, teknologian ja panosten puutteen takia tuottavuus on huonompi.

Halusin vain tällä tarkastelulla osoittaa, että vaikka se olisi hehtaaria kohti parempi - mitä se ei ole - köyhyys ei vähene työintensiivisillä menetelmillä.
« Last Edit: 22.05.10 - klo:07:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #3 on: 08.01.11 - klo:12:34 »
Hesarin taloussivulla tänään todettiin artikkelissa ”Kallis ruoka kurjistaa pahimmin Afrikassa ja Karibianmeren rannikolla” juuri se, jota otsikossa sanottiin.

Ja näin siis on:

Quote
Ennätyksellisen kallis ruoka kurjistaa pahiten maissa, joissa suuri osa elintarvikkeista tuodaan muualta, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Tällaisia maita on ennen muuta Saharan autiomaan eteläpuolisessa Afrikassa ja Karibianmeren rannoilla. Vaikean paikan edessä ovat muun muassa Kongo, Sambia ja Mosambik.

Kallis ruoka iskee kipeimmin kaikkein köyhimpiin, sillä heidän tuloistaan entistä suurempi osa hupenee syömiseen. […]

Mutta näenkö nyt ensimmäisen kerran Kepan edustajan myöntävän tämän (lihavoimani) tosiasian:

Quote
Lappalaisen mukaan Karibianmeren valtioiden ongelmana on maatalouden voimakas keskittyminen tiettyihin kasveihin kuten sokeriruokoon.

Afrikan maat puolestaan kärsivät, koska pientiloihin perustuva maatalous ei pysty ruokkimaan omaa väestöä. Siksi maat joutuvat ostamaan suuria määriä ruokaa ulkomailta.

Vai oliko tuo vahinko ja/tai toimittajan muotoilu?
« Last Edit: 08.01.11 - klo:12:42 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #4 on: 18.02.12 - klo:13:36 »

(Tämän puheenvuoron olisi voinut laittaa muuallekin, mutta laitan sen tänne, koska edellä oli puhetta tilakoon vaikutuksesta maatalouden tuottavuuteen)

Tässä on sitten esimerkki siitä, miten jonkun mielestä on taas ”väärin sammutettu”:

Why have farming subsidies failed to reduce poverty?

Eli “miksi viljelyn tukiaiset ovat epäonnistuneet köyhyyden vähentämisessä”. Itse raportin (löytyy linkkinä sieltä), nimenä on ”Maissivuori, yhä pysyvä köyhyys”.

Siinä todetaan olennaisesti se, että Sambian siemeniin ja lannoitteisiin kohdistunut tukipolitiikka kohdistui enemmän niihin viljelijöihin, joilla oli isommat tilat. Ja köyhyys jatkui niiden keskuudessa, joilla tilakoko oli alle 2 hehtaaria (74% tiloista, alle hehtaarin tiloja 41% kaikista).

Mutta mitä tässä olisi voinut tehdä? Ei siemeniä ja tuskin lannoitteitakaan voi tai kannata antaa enemmän, mitä hehtaarit määräävät.

Minä en ihmettelisi noiden tutkijoiden lailla, miten tuollainen mikrotila yhä pysyy köyhänä, tuista huolimatta. Köyhyys ei poistuisi niiltä tiloilta, vaikka niiltä repisi sen n. 4 tonnia hehtaarilta, joka on Sambiassa ihan mahdollinen tulos.

Mutta tämähän on tässä yhteydessä hyvin tuttu virsi. Vihreän vallankumouksenkin standardikritiikki on se, ettei se tehnyt maaseudun ja maanomistuksen epätasa-arvolle mitään. (Senhän väitettiin jopa voimistaneen sitä, ja ajaneen pikkutilat vararikkoon ja suurtilojen haltuun. Mutta näinkään ei käynyt. Vaikkapa Intia on yhä pikkutilojen maa.)  Norman Borlaugin jne. olisi pitänyt kaiken muun työnsä ohella pystyä jakamaan maakin uudelleen.

***

Kyseisestä raportissa muuten sitten löytyy (s. 2) hyvä taulukko, jossa kerrotaan, paljonko erikokoiset tilat tuottivat Sambian hyväksi arvioidusta maissisadosta v. 2010/2011.

Jos sen luvut suhteuttaa siten, että käyttää kunkin tilaluokan koon keskiarvoa jakajana, päättyy sellaiseen tulokseen, että hehtaarisadot olisivat suurin piirtein seuraavat (laskettu jetsulleen, mutta arvio tämä tietysti kuitenkin on):

0-1 hehtaarin tiloilla 1002 kiloa
1-2 hehtaarin tiloilla 964 kiloa
2-5 hehtaarin tiloilla 1435 kiloa
5-10 hehtaarin tiloilla 1571 kiloa
10-20 hehtaarin tiloilla 1600 kiloa

Tämä on vain matemaattista harjoitusta, mutta siitä selvää silti, että tilan pienuus ei kasvata hehtaarisatoa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #5 on: 06.09.16 - klo:07:52 »
Tämä sopii jatkoksi tähän. Tässä uutisessa ...

Latinalaisessa Amerikassa halutaan tehdä eläintuotannosta kestävämpää

... ei kyllä väitetä pientalojen olevan tuottavampia (pikemminkin päinvastoin), mutta välitetään, että niillä olisi ja vain niillä voisivat olla viljelyn ympäristöriskit hallinnassa:

Quote
Pientuottajat avainasemassa

Pahinta tuhoa karjatalouden kasvu uhkaa aiheuttaa Brasilian Amazoniassa, Chacon alueella, joka yhdistää Argentiinaa, Paraguayta ja Boliviaa, sekä kuivilla ja puolikuivilla vyöhykkeillä Argentiinassa ja Chilessä.

Pientuottajat ovat avainasemassa, jos halutaan toimia ympäristön kannalta kestävästi ja sosiaalisia ongelmia vähentäen, Barrero sanoo.

"Ilmastonmuutos uhkaa eniten pientuottajia, mutta he myös tuntevat parhaiten perinteiset ympäristöä säästävät menetelmät, kuten kuivuutta kestävät kasvilajikkeet. He tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustimia välttääkseen syrjäytymisen", hän jatkaa.

Tietysti tuossa on sitä poliittiista korrektiuttakin: pientuottajia ei saa unohtaa jne. Eikä sosiaalisia ongelmia pidä tietysti pahentaa jne.

Mutta ovatko kuitenkaan nämä perinteisiin menetelmiin tukeutuvat pienviljelijät muutosvoima, jos karjatalouden nykyiseen tilaan ei olla tyytyväisiä? Ovatko ne perinteiset menetelmät parhaita?

Kun lisäksi minulla on se käsitys, että juuri karjatalous on Latinalaisessa Amerikassa huomattavan keskittynyttä, valtavien suurtilojen hallussa. Elleivät siis juuri ne tee muutoksia toimintaansa, olisi suurin piirtein samantekevää, luonnon kokonaisuuden kannalta, mitä nuo pientuottajat tekevät.

Tässä muuten linkki alkuperäiseen uutiseen:

Livestock – Opportunity and Threat for a Sustainable Latin America

Se ei olennaisesti eroa lyhentäen suomennetusta versiosta. Kummassakaan ei onneksi esitetä sitä takavuosina suosittua lapsellista vertailua, jossa yhden pientilan ympäristövaikutuksia verrattiin suoraan yhden suurtilan vaikutuksiin.
« Last Edit: 06.09.16 - klo:09:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #6 on: 08.09.16 - klo:13:11 »
Olin väärässä, jos tuo artikkeli oli oikeassa. Tämä lause siinä oli välttänyt silmäni:

"Alan tuotannosta 80 prosenttia tapahtuu pienillä perhetiloilla."

Mutta sitten loogisesti voi myös kysyä, miten näillä pientiloilla olisi erityistä taitotietoa asioiden muuttamiseen, jos ne mitä ilmeisemmin ovat aikaansaaneet nuo ongelmat?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 17974
    • View Profile
    • Email
Vs: Pienuuden matematiikkaa
« Reply #7 on: 11.10.16 - klo:06:19 »
Tässä uutisessa on sitten globaali arvio asiasta:

Low Food Prices: Good for Your Pocket, Bad for Small Farmers

Quote
But… How Many Family Farmers Are There?

There are more than 570 million farms in the world and more than 500 million of these are owned by families, according to food and agriculture experts Sarah K. Lowder, Jakob Skoet and Saumya Singh, who elaborated a background study for the FAO State of Food and Agriculture 2014.

“Family farms represent the vast majority of farms in the world, but less of the share of the world’s farmland, which means that they are, on average, smaller than non-family farms,” say the experts.

Regarding their seize, they estimated that most of the world’s farms are very small: worldwide more than 475 million farms are less than 2 hectares in size and more than 410 million farms are less than 1 hectare in size.

The most comprehensive possible estimate of farmland distribution worldwide suggests that:

— 84 per cent of the farms are smaller than 2 hectares and they operate about 12 per cent of the farmland.

— Conversely, 16 per cent of the world’s farms are larger than 2 hectares and they represent 88 per cent of the world’s farmland.

Luultavasti, jos on saatu FAO:n pääjohtaja haastatteluun, on sieltä saatu mahdollisimman tuoreet tilastotkin.

Niinpä artikkelissa oli täytynyt muuttaa myös hiukan tätä vanhaa kliseetä:

Quote
[...] But do the 600 million small, family farmers, those who produce up to 80 per cent of food in some regions, think the same way? [...]
(lihav. HJ)

Eli nämä pienviljelijät tuottavat nyt 80% ruoasta joillakin alueilla, ei kaikkialla yleisesti, sitä ei enää väitetä. Koska jos ja kun viljelyala jossain määrin kertoo tuotantomäärät, tuosta näkee jo silmäyksellä, laskematta, että näiden alle 2 hehtaarin tilojen tuottama ruokamäärä on hyvin pieni. Karkeasti arvioituna siis 12% ruoasta. Eikä voida tehdä sellaista oletusta, että hehtaarituotto noilla mikrotiloilla olisi muita tiloja suurempi. Vaan valitettavasti on jopa päinvastoin, ks. edellä (18.02.12) laskelma Sambiasta.



« Last Edit: 11.10.16 - klo:06:53 by Heikki Jokipii »