Tutkija Kaltio-lehdessä: Kolmannen valtakunnan eläinoikeudet ja kettutytöt

[Kokkikuutonen]

On hienoa, että muutkin tarttuvat jo aiheeseen. Alla otteita, mutta tutustukaa ihmeessä koko kirjoitukseen osoitteessa http://www.kaltio.fi/index.php?25

<ots>Kolmannen valtakunnan eläinoikeudet

Aslak Aikio:

<ing>Yleisessä mielikuvassa absoluuttista pahuutta edustava kansallissosialistinen Saksa oli eläinsuojelun edelläkävijä, ja natsien eläinsuojelun keskeiset ajatukset on nykyisin yleisesti hyväksytty ja sisällytetty länsimaiseen lainsäädäntöön. Heidän jyrkimmätkin kaiken eläinten hyväksikäytön kieltävät ajatuksensa ovat edelleen hengissä.
- Kirjoittaja on väestöhistorian tutkija Oulun yliopistossa

Kolmannen valtakunnan edelläkävijän rooli modernin eläinoikeuskäsityksen kehittelyssä on nykyiselle eläinoikeusliikkeelle hankala paikka. Olihan kolmannen valtakunnan brutaali yhteiskuntakokeilu myöskin kokeilu sellaisesta yhteiskunnasta, jossa pyrittiin systemaattisesti toteuttamaan hyvin radikaaleja eläinoikeustulkintoja. Asian kiusallisuuden takia moni eläinten oikeuksien ajaja vaikenee koko asiasta. Esimerkiksi Peter Singerin klassikoksi muodostuneessa teoksessa Animal Liberation (1975, suomeksi Oikeutta eläimille 1991) ei mainita koko asiaa.
<...>
Tyypillisintä on, että Hitlerin kasvissyönti kiistetään sillä, että hänen epäillään joskus syöneen kyyhkysen. Erilaisilta militanteilta eläinoikeus- ja veganismikotisivuilta on helppo löytää selvää valehtelua, joissa kielletään koko asia. Luonnonsuojelun historian erikoinen sivujuonne ei kuitenkaan häviä mihinkään. Yhteydet ja ennen kaikkea erot nykyiseen eläinoikeusajatteluun tulisivatkin tiedostaa, sekä eläinaktivistien että heidän vastustajiensa keskuudessa.

Maailman tiukammat eläinsuojelulait

<...>28. päivä elokuuta 1933 miljoonat saksalaiset olivat kokoontuneet radion ääreen. Puolisen vuotta jatkuneen natsivallan aikana uusien isäntien tavat olivat tulleet tutuksi ja kansalaiset olivat oppineet, että he tarkoittivat mitä sanoivat. Tärkeitä puheita oli opittu seuraamaan. Kolmannen valtakunnan Preussin asiain ministeri Hermann Göringin tiedettiin pitävän tärkeän linjapuheen. Ministeri puhui vain yhdestä asiasta: kahta viikkoa aikaisemmin julistamastaan vivisektion kiellosta. Vivisektiolla tarkoitettiin eläinkokeita <...>  Lopuksi Göring teki selväksi, mikä odottaa määräyksen rikkojia. Ne, jotka edelleen kuvittelisivat voivansa kohdella eläimiä kuten hengettömiä tavaroita, tultaisiin siirtämään välittömästi keskitysleireihin.

Göringin tiukka linja ei ollut poikkeus. Näkemys ei ollut poliittista retoriikkaa vaan kansallissosialismin kovaa ydintä, ajatusta arjalaisen rodun ja luonnon yhteydestä.
Natsit säätivätkin nopeasti valtaansa tulon jälkeen historian tiukimmat eläinsuojelulait. Luonnonsuojelualueita uhanalaisten eläinten turvaksi perustettiin eri puolille valtakuntaa. Jo varhaisissa suunnitelmissa kokonaisia alueita, muun muassa Liettua ja suuret osat Ukrainaa, suunniteltiin metsitettäväksi luonnontilaisiksi kunhan niiden väestö saataisiin tuhottua. Kolmas valtakunta rauhoitti ensimmäisenä maailmassa suden, mikä oli omana aikanaan täysin uskomaton teko. Jopa kalojen ja hummereiden kohtelusta laadittiin pikkutarkat määräykset. Niitä myös valvottiin; kaikista Saksan ammattikunnista eläinlääkäreistä suurin prosentti kuului kansallissosialistiseen puolueeseen.

Vuoden 1933 lopulla voimaan tullut Saksan eläinsuojelulaki (Tierschutzgesetz) oli maailman ensimmäinen, joka määritteli eläimille oikeudet sellaisenaan (um ihrer sebst wille) ihmisen tarpeista ja tunteista riippumatta. Laki oli myös ensimmäinen, joka poisti erottelun koti- ja villieläinten välillä. Se määritteli lain kohteiksi "kaikki elävät olennot, jotka luetaan eläimiksi yleisessä kielenkäytössä ja luonnontieteellisesti. Rikosoikeudellisessa mielessä ei ole mitään eroa kotieläinten ja muiden, korkeampiarvoisten ja alempiarvoisten tai ihmisille hyödyllisten ja haitallisten eläinten välillä". Ilmaisut ovat nykyisin hieman erilaisia, mutta kaikkien länsimaiden eläintensuojelulait pohjautuvat nykyisin näihin periaatteisiin.

Himmler vihasi metsästystä.<...> Hän myös ilmeisesti käytti käsitettä "eläinoikeudet" ensimmäisen kerran nykyaikaisessa mielessä artikkelinsa otsikkona vuonna 1934 SS:n perhejulkaisussa. Kirjoituksessa hän ihaili keskiajan saksalaisia, jotka eivät tappaneet rottia, vaan haastoivat nämä vertaisineen oikeuteen, missä niitä puolusti asianajaja ja niille annettiin mahdollisuus parantaa tapansa ja lopettaa mellastus viljavarastoissa.

Ruotsalainen historioitsija Peter Englund on kiinnittänyt huomiota natsijohtajien ristiriitaiseen persoonallisuuteen. Useat heistä olivat ihmisvihaajia, joiden oli hyvin vaikea käyttäytyä luontevasti ihmisten seurassa.Tämän he korvasivat läheisellä suhteella eläimiin. Korostettu henkilökohtainen rakkaus lemmikkeihin, kuten Hitlerillä ja Rudolf Hessillä, sekä syvä luonnonsuojeluvakaumus olivat sisäinen perustelu sille, että "olenhan minä hyvä ihminen, olenhan." Psykologisoiva perustelu on hieman onnahtava, mutta siinä voi olla perää.

Ei eroa ihmisten ja eläinten välillä

Natsien kuva ihmisen ja luonnon suhteesta oli mystinen ja vulgaaridarvinistinen. Nykyiset eläinoikeusliikkeet perustavat ajatuksensa ihmisten ja eläinten tasa-arvoon. Kansallissosialistinen ideologia perusteli samankaltaiset ajatukset epätasa-arvolla. Ihmisen ja eläimen välillä ei nähty eroa vaan hierarkkinen jatkumo. <...> Ihmisyys käsitteenä kiellettiin kokonaan.

Natsit ratkaisivat eläinten oikeuksien eettisen problematiikan vetämällä rajan eläinten ja ali-ihmisten väliin. Tiukat eläintensuojelulait ja koe-eläinohjeet eivät näin koskeneet ali-ihmisiksi luokiteltuja. (Kuten osoitin linkillä homeopatian testaamisesta keskitysleireissä. Lis. kokkikuutonen.) Jos joku olisi esimerkiksi kuljettanut teuraseläimiä kuten juutalaisia kuljetettiin tuhoamisleirille, hänet olisi ammuttu.

<...>

Nämä ajatukset ja näkemyksen velvollisuudesta suoraan toimintaan vivisektiolaboratorioita ja niiden henkilökuntaa vastaan natsit omaksuivat suoraan häneltä (Wagnerilta). Juutalaisvainojakin perusteltiin osittain eläinten suojelulla: Juutalaiset olivat eläinten sortajia, joten hyökkäykset heitä vastaan olivat oikeutettua heikkojen puolustusta ja sellaisena moraalinen velvollisuus. Tämä tekee kansallissosialismin edistyksellisistä ajatuksista vaikeita käsitellä; ne olivat suorassa yhteydessä heidän politiikkansa pimeimpiin puoliin.

Historian taakka

Kolmannen valtakunnan romahtamisen jälkeen suurin osa natsien eläinsuojelulainsäädännöstä purettiin. <...> Saksassa historian taakka rasitti kaikkea luonnonsuojeluun ja kasvissyöntiin liittyvää 70-luvun alkupuolelle saakka ja vieläkin moni vanhempi saksalainen yhdistää kasvissyönnin ensimmäiseksi Hitleriin. Kolmannen valtakunnan eläinsuojelunäkemykset nousevat kuitenkin silloin tällöin esiin äärioikeiston sisällä.

<...>
Suomessa natsien ideologinen perinne elää Pentti Linkolan ajattelussa. Kansainvälisessä keskustelussa Linkola on luokiteltu aatesuunnan jatkajaksi. Suomessa ei asiasta mitään tiedetä, joten siihen ei ole kiinnitetty huomiota. Tietoisuus ideologisesta perinnöstä löytyy kuitenkin Linkolan omistakin kirjoituksista. Ehkä selvimmin tämä näkyy hänen kirjoituksessaan Hiidenkivi-lehdessä (1/2001) ja sitä seuranneessa keskustelussa. Hän määrittelee eettisesti ylivoimaisiksi "natsismin kaltaiset maailmankatsomukset, jotka korostavat ihmisen laatua ja moraalista ryhtiä" ja valittelee toisen maailmansodan onnetonta lopputulosta.

<...>

Natsi-Saksa-kysymys on kiusallinen nykyisille eläinoikeusaktivisteille. Kansallissosialismin luontokäsitys onkin epäilemättä kivulias niille ihmisille tai ideologioille, jotka pitävät kasvissyöntiä ja eläinten oikeuksien tiedostamista merkkinä omasta moraalisesta ylemmyydestään. Ajatushan on tarkalleen sama kuin natseillakin.

http://www.kaltio.fi/index.php?25

[Heikki Jokipii]

Hesarin mukaan vihreiden pää-äänenkannattajassa Vihreässä Langassa olisi ollut otsikko, jossa olisi ilmaistu, että natsismi oli vihreyden "esiaste"?

Nyt ko. lehden nettisivuilla ei pääse kunnolla kiinni tuoreimpaan numeroon, eli heti tätä ei voi todentaa. Jos totta - vaikka vain yleisönosastossa - niin mielenkiintoinen juttu. 99%:n varmasti luulen, että kyse ei ole natsismin ylistämisestä - se 1% siihen, että lehti kuitenkin olisi antanut puheenvuoron Linkolalle tai hänen kannattajalleen. 

[Heikki Jokipii]

Se artikkeli oli tämä (jota valitettavasti ei ole netissä saatavissa, mutta etsin sen käsiini) Vihreän Langan numerossa 1-2/2008:

Natsit olivat esivihreitä
Sodan ekologiaa käsittelevä kirja paljastaa, että metsien suojelu, luomuviljely ja eläinten oikeudet kuuluivat jo kolmannen valtakunnan ideologiaan.
Jussi Karmala

Sinänsä on ihan kiitettävää, että vihreän liikkeen lehti ottaa tämän asian käsiteltäväksi. Miten se on tehty, sitä en siis vielä tiedä.

[Heikki Jokipii]

Ylioppilaslehden kirjoittaja vetää suuria historiallisia kaaria:

Suomen kultakauden taiteilijat inspiroituivat yhdistämään kansaa esoteerisuudella – nyt äärioikeiston radikaali haara hakee siitä henkistä pohjaa itselleen

Äärioikeiston pieni ja radikaali haara etsii itselleen henkistä pohjaa esoteerisuudesta eli salatusta, harvoille tarkoitetusta tiedosta. Mitä esoteria tarjoaa äärioikeistolle, joka haluaa yhdistää kuvittelemansa arjalaisen kansan?

Ja näkee siis eräiden nykyistenkin epäilyttävien ilmiöiden juuret tuolla kaukana.

Mielenkiintoista, kyllä. Mutta täysin osoitettuna tuota ei voi pitää. Suhtaudun edelleen tähän varovaisesti. Kuten tuossa edellisessäkin, otsikon esimerkissä. Ja yleisemmin, vihreän aatteen natsijuurissa.*) Toppuutellen, jos niin halutaan.

***

Steinerilaisuudesta sopii kyllä tämä sanoa:

Esoteerisuus voi kuulostaa korkealentoiselta, mutta sen vaikutus pilkistelee esiin kaikkialla yhteiskunnassa – jos sitä osaa vain etsiä.

Torilla syksyn tuoreiden kasvisten perässä kulkiessa tai Alkon viinihyllyllä sopivaa palanpainiketta illallisen kyytipojaksi etsimässä silmiin osuu mainintoja biodynamiikasta. Tämä viljelytapa perustuu vanhaan esoteeriseen tietoon.

Antroposofi Rudolf Steiner hankki selvänäkemällä salaista tietoa reilu sata vuotta sitten biodynamiikasta – käytännössä ymmärrystä lehmän lannassa ja kvartsissa sijaitsevista kosmisista voimista ja niiden vaikutuksista viljelyyn.

Steinerin oppien mukaan lehmän lanta ja kvartsi pakataan lehmän sarvissa maahan ja sarvi kääntää kosmiset voimat multaan. Biodynaaminen viljely muistuttaa siis luomuviljelyä kosmisilla lisämausteilla. Maallisia vaikutuksia menetelmällä ei tiettävästi ole tieteellisesti todistettu olevan.

Mutta en silti usko, että jonkun ääriryhmän sisäisissä menoissa käytettäisiin juuri biodynaamista viiniä! 

Tuo boldaus sen vuoksi, että todellakin, etsimällä etsien löytyy. Meillä on täällä siitä ihan omaa kokemusta. 

Mutta vielä koskaan meidän silmiimme ei normaalilla torilla (tai kaupassa) ole osunut biodynaamisia tuoreita kasviksia!! Ne on haettava suoraan tilalta!!!

***

Meidän historiaprojektiimme on jossain määrin tarkistettava nuo yleisemmätkin aatevirtaukset. Mutta kuten jo sanottu, yritämme täällä rajata kiinnostustamme.

_____

*) ehkä niin, että Vihreä aate on muutoin kelvoton?! Sen uskallan — varovaisesti — sanoa.