Oikeastaan tuossa (edellä, Luomuliiton ulostulossa) minua ärsytttää eniten asian täydellinen
numerotaidottomuus. Otetaan esimerkiksi joulupossu eli kinkku, tehdään
hypoteettinen arvio, oletuksella, että sialle syötetään GM-soijaa. Nyt tämän satunnaisen artikkelin mukaan ...
Soybean Genome ... soijassa niitä geenejä olisi n. 50 000. Jos niistä muutama on muutettu, sanotaan 5, tuon glyfosaatin kestävyyden takia, suhde siinä, että olisi mahdollsuus
juuri noiden geenien siirtymiseen ylipäänsä possuun olisi siis 1/10 000:een. Nyt sen todennäkösyys, että tuollaista ylipäänsä tapahtuisi, on luultavasti
huimasti pienempi. Mutta oletetaan nyt - keskustelun vuoksi - että sen todennäköisyys olisi vaikka 1/100 (joka on tahallaan valittu, täysin
liioiteltu luku).
Yhteensä siitä tulee noin yhden suhde miljoonaan.
Jos ihminen elää satavuotiaaksi ja syö kinkkua joka joulu, hän syö tietysti sitä sata kertaa. Jos hän taas päättää, että hänen kohdallaan on "joulu ainainen" ja syö kinkkua joka päivä koko elämänsä ajan, syö hän silloin 36500 kertaa kinkkua.
Ensimmäisessä tapauksessa hänellä - tämän skenaarion mukaan - olisi 1/10 000 mahdollisuus
joskus saada suuhunsa ja vatsaansa tämä soijasta peräisin oleva "muuntogeeni". Toisessa tapauksessa todennäköisyys olisi 36500/1000 000 eli n. 3,7%.
Sadan vuoden aikana.
Sen jälkeen sitten on tietysti kysytävä, mitä
sitten tapahtuu, kun tuo geeni (tai tietysti useampia, jos kyseessä on jouluihminen, joka syö paljon kinkkua) on löytänyt tiensä ihmisen suuhun ja vatsaan eli ruoansulatukseen. Palataan tavallaan alkuun:
- luultavasti ruoansulatus hoitaisi koko jutun ja
- ellei hoitaisikaan, niin mikä on
sittenkään todennäköisyys, että asiasta tulisi jotain
hurjia negatiivisia seurauksia? (on vaikea kuvitella, että tästä
yhdestä geenistä saisi edes vatsakipua)
Tällaisen vaaran takiako kannattaa maksaa luomukinkusta nelinkertainen hinta?
Tuo laskelmä on toki hypoteettinen, mutta olen "satavarma" (!), että jos siihen hankittaiisin
oikeat luvut, kaikki todennäköisyydet ja "riskit" pienenisivät siitäkin, täysin
näkymättömiin, sanotaanko "käänteistähtitieteellisiin" lukemiin.
Taitaa olla niin, että tämä muuntogeenisyydellä pelottelu on luomuväen "arsenaalissa" vielä mielettömämpi juttu kuin konsanaan se äärimmäisen vähäisistä torjunta-ainejäämistä puhuminen. Asian
myymisessä se valitettavasti saattaa myös olla - vieläkin tehokkaampaa, kun tämä GMO-asia yhä on tavallaan suuren yleisön keskuudessa uusi ja tuntematon (kuten poliitikkojenkin keskuudessa, tai jos he olisivatkin asiasta paremmin informoituja, he eivät uskalla asiassa "johtaa edestä", ks.
tänne tai
tänne).
_________
Ja jatkaen ajatusta, ei toki tosissaan: jos nuo GMO-geenit sitten jatkaisivat matkaansa ja siirtyisivät kinkkua syövään ihmiseen - niin eikö
hänestä tulisi sitten glyfosaatttia kestävä!?!