Luomun Wunderkind

[Heikki Jokipii]

Kun tästä tilasta ja sen tilanpitäjistä on juttua ollut muissakin lehdissä ...

Niko Ahlqvist siirtyy Katinhännän tilalla luomuun

... niin eiköhän myös me laiteta se omaan seurantaamme. Ja kysytä parin vuoden päästä satotasosta ym. asioista. Sen verran julkisuushakuisia he näyttävät olevan, että varmaankin vastaavat yhteydenottoihimme. Vaikka reilusti epäluulomme ja kriittisyytemme tunnustaisimmekin. Jos luvataan, että ...

Katinhännän tilalla uudistusten tuomat hyödyt tsekataan huolella.

... niin eiköhän tuota (tuossa saavutettua) tietoa sitten suostuta jakamaan muillekin?

[Heikki Jokipii]

Nyt se on tapahtunut.  Ainakin, jos uskomme*) tähän (maksumuurin takana olevaan) Hesarin artikkeliin, joka keskittyi pääosin luomuviljelijä (mainittiin erikseen!) Juuso Joonaan ja hänen kokeiluihinsa (vaikka odottanut olisi, että puhuttaisiin suorakylvöstä, kun mykorritsasienistä aloitettin).

Viljelysmaa voisi sitoa hurjasti hiiltä ilmasta – salaisuus on tuttu Suomen metsistä, mutta liika lannoitus näivettää sen

Viime vuosina hän on saanut yhtä suuria tai jopa parempia satoja kuin aiemmin tavanomaisessa tuotannossa, jossa apuna olivat kemialliset lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet.

Tekstissä tuo otsikon "liika" lannoitus oli muuttunut jo kaikeksi lannoitukseksi keinolannoitteilla (joka olisi siis vahingollista). Ajatus, väite, joka takuulla oli peräisin Joonalta.

Nyt toivoisi, että joku suorakylvöä käyttävä käytännön maamies kirjoittaisi vastineen tuohon artikkeliin.

_________

*) emme muuten usko! Olettaen, ettei Juuso Joona ollut aikanaan (tai tuossa: "aiemmin") tosi surkea tavanomainen viljelijä.

[Heikki Jokipii]

Juuso Joona tykkää olla esillä (nyt uudessa Yhteishyvässä, lihav. HJ):

Ekoviljelijä Joona: ”Ruokajärjestelmä kaipaa systeemistä muutosta”

Tällä kertaa hän on kiinnostunut viennistä...

Olla enemmän kuin luomu. Se on maanviljelijä Juuso Joonan tavoite.

”Ruoantuotantoa pitäisi reivata*) voimakkaasti ekologisempaan ja eettisempään suuntaan. Perusluomulla emme pitkään pärjää vientikilpailussa.”

Joonan mielestä Suomessa pitäisi pystyä takaamaan vieläkin paremmin sekä ruoan puhtaus että sen korkea ravintoarvo.

... ja paikallisuudesta:

”Maatalouden tuotantorakenne tulisi saada tasapainoisemmaksi niin, etteivät tuotantomuodot olisi niin keskittyneet ja eriytyneet maantieteellisesti. Se takaisi ravinteiden ja hiilen tehokkaan kierron. Paikallisuus voisi läpäistä koko ruokajärjestelmän. Suomella tulisi olla rohkeutta edelläkävijänä.”

Hän kertoo itsestään:

Uusien ratkaisujen löytäminen kiinnosti Joonaa jo yliopistossa ja kiinnostaa edelleen.

Kunhan ne ratkaisut sopivat noin satavuotiaisiin luomusääntöihin:

Joonan mukaan koko ruokajärjestelmä kaipaa systeemistä muutosta. Kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaavasta viljelystä pitäisi siirtyä kierrättävään ja hiiltä sitovaan monipuoliseen viljelyyn.

Eli palaanista takaisin siihen vanhaan. Hänellä ei siis tuossa ilmeisesti ole mielessään mikään luomun uusi versio, joka esim. sallisi jossain määrin kemialliset lannoitteet. Niinpä mahdollisen hiilen sidonnan ohella hänen mallissaan viljelyalaa tuhlaava typensidonta jatkuu. Eikä ainakaan tuosta ilmene, että hän olisi innostunut esim. geenitekniikan uusista huimista saavutuksista.


PS. Hänen tilaansa ja sen tuotantoa esitellään ylimalkaisesti. Mutta ei kerrota mitään tarkkoja tuotantolukuja:

120 hehtaarin peltoala tuottaa viljoja sekä öljy- ja palkokasveja elintarviketeollisuudelle ja siementuotantoon. Suoraan tilalta myydään myös muutamaan maalaispuotiin herneitä, papuja ja rypsiöljyä.

Eikä tilan nettisivustoltakaan ...

http://tyynelantila.fi/

... vieläkään löydy saavutetuista sadoista päivitettyä, tuoretta tietoa. Vielä ei ilmeisesti ole kerrottavissa niistä huippuluomusadoista joita hän v. 2013 Huili-lehdessä lupaili. Mutta hän antoikin itselleen 10 vuotta aikaa maan kasvukunnon parantamiseen. Joten joutunemme odottamaan ainakin vuoteen 2023. Katso tämän triidin alku.


___________

*) tuollaiseen huolimattomaan kielenkäyttöön ei muuten varmaan syyllistyisi toinen tuntemamme luomun puolestapuhuja Ilmari Schepel, vaikka olisi asiasta samaa mielta. Hän tietäisi, miten ja mitä "reivataan".

[Heikki Jokipii]

Tästä luomuun siirtyvästä suurtilallisesta halutaan nyt selvästi tehdä luomuviljelyn mannekiinia, vaikkei "Wunderkindistä" hänen kohdallanan voidakaan puhua:

"Luomukurssi tai konkurssi" – luomuun siirtyvälle Niko Ahlqvistille sataa tukea verkossa

Painopiste näyttää lisäksi olevan viljelijän taloudellisessa toimeentuloaa, ei niinkään ideologiassa. [...]

Näin tämän luomun ihmemiehen annetaan nyt kertoa:

”Suomessa ei kukaan viljelisi ilman tukia – niillä kompensoidaan halpaa ruokaa ”, sanoo viljelijä Niko Ahlqvist, joka keräsi lähes 1,4 miljoonan euron maataloustuet

”Suomessa ei kukaan viljelisi ilman tukia. Tuilla kompensoidaan halpaa ruokaa. Mutta tuet eivät ratkaise viljelijän onnistumista. Sen ratkaisee kyky myydä ja markkinoida”, sanoo Suomen suurin viljanviljelijä Niko Ahlqvist.
[...]
 ”Luomu on saatava tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivaksi”, Niko Ahlqvist sanoo.

Loput maksumuurin takana mutta saimme tuossa luultavavasti tietää riittävästi. Varmasti tuo edellyttää muutakin myyntitaitoa, mutta olennaisesti siis tukia tarvitaan ja vaaditaan, jotta luomua voitaisiin ylipäänsä saada kaupaksi, että sillä olisi edes jotenkin järjellinen hinta. Talousosaamista!

[Heikki Jokipii]

Juuso Joona on nyt löytänyt suorakylvön:
.
lmastonmuutosta vastaan taisteleva viljelijä jätti peltonsa kyntämättä ja antoi matojen mellastaa – kova maa muuttui äkkiä kuohkeaksi ja joustavaksi

Ja unohtanut luomun. Ainakin tuossa YLE:n jutussa. Julkisuushakuisuuttaan hän ei ole menettänyt.

No, eihan täysin ole unohtanut:

Tyynelän tilan ainoa suora fossiilinen panos on Joonan mukaan työkoneissa ja viljankuivauksessa käytettävä polttoöljy. Autot liikkuvat biokaasulla. Sähkö tulee uusiutuvista lähteistä, lämpö auringosta ja puusta. Lannoitus tapahtuu luontaisella typensidonnalla ja kierrätyslannoitteilla.

Se kana on vielä kynimättä, että hän antaisi tilastaan kaikki luvut: panokset ja tuotokset. Erityisesti nuo kierrätyslannoitteet tietysti herättävät epäluulomme.

Mutta nyt siihen tulee lisäkysymys: jos hän edelleen jättää myös torjunta-aineet pois, paljonko noista pelloista tulee ihmisille syötävää? Ja paljonko hänen matonsa kuohkeuttavat peltoja rikkakasveja varten?

Tarkistin tilan nettisivulta, onko siellä mitään uutta (ja oikeastaan hänen lupaamaansa) aineistoa:

http://tyynelantila.fi/

Ei ollut.

[Jarrumies]

Tyynelän tilan sivujen uusimmat päivitykset (http://tyynelantila.fi/) ovat vuodelta 2015. Kasvukausiblogia (http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/) ei ole jaksettu päivittää sitten vuoden 2014.

Tyynelän tila siirtyi luomuun vuonna 2011 ja on ollut sertifioidussa luomussa vuodesta 2014:
http://tyynelantila.fi/tilan-esittely/

Tila on aloittanut siirtymisen sertifioituun luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2011 ja on kasvukaudesta 2014 lähtien kokonaisuudessaan sertifioidussa luonnonmukaisessa tuotannossa. Maan kasvukunnon näkökulmasta siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon on edelleen meneillään ja kestää arviolta vielä useita vuosia.

Tässä jutussa https://suomenluonto.fi/artikkelit/maanviljelyksen-supertahdet/ marraskuulta 2019 taitaa paljastua miksi Juuso ei ole julkaisut tilansa satolukuja:

Juuso on onnistunut saamaan erinomaisia satoja. Hänen röyhkeä tavoitteensa on saada vielä jonain vuonna luomuna kymmenen tuhannen kilon hehtaarisato. Normaalisti Juuson sadot ovat parhaimmillaankin puolet pienempiä.

Eli alle 5000 kg/ha Juuson tilan satosasot ovat olleet parhaimmillaan vielä vuonna 2019.

Vuonna 2013 Joona kertoi Huili-lehdessä tavoitteistaan, Huilin-linkki (http://www.huililehti.net/nuori-polvi-vaihtaa-luomuun/) ei enää toimi mutta lainaus löytyy täältä:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.msg4724#msg4724
Näin Huili-lehti Juuso Joonasta:

Nyt Tyynelän tila pyrkii todelliseen tehotuotantoon. Jo nyt tilan hehtaari tuottaa satoa enemmän kuin tavanomaisen viljelyn hehtaari keskimäärin.

Tavanomaisessa viljelyssä satotaso on kolme-neljä tonnia viljaa hehtaarilta. Koska luomussa kolmannes pelloista on nurmena, niin siellä pitää saada satoa kuusi tonnia hehtaaria.

”Teoreettinen potentiaali olisi jopa 15 tonnia hehtaarilta, mutta sinne pääseminen vaatisi pitkäjänteistä tutkimusta”, Joona sanoo.
Tyynelässä huippusatoihin pääsyä rajoittaa vielä huono maanrakenne ja eloperäisen aineksen vähäisyys. Niinpä tilalla keskitytään nyt maan kasvukunnon parantamiseen. Se kestää vielä noin kymmenen vuotta.
”Meillä vain parhaat pellot ovat tuotannossa. Ei huonosta pellosta kannata repiä satoa huonolla taseella. Muilla tiloilla samat asiat tulevat esiin lähivuosina.”

Nyt Joonan tila on ollut sertifioidussa luomussa 2014-2019 eli kuusi satokautta, ja siirtymäkausi mukaanluettuna yhdeksän satokautta ja sadot ovat olleet parhaimmillaankin alle 5000 kg/ha. Kiire hänellä tulee mikäli hän aikoo päästä lähellekään tavoitettaan 10 000 kg/ha saatikka sitten 15 000 kg/ha.

[Heikki Jokipii]

Joona sai taas näin esiin itsensä ja asiansa:

Näin Juuso Joona nosti tappiollisen sukutilan kannattavaksi – ”On ollut tosi tyhmää, että tuotanto on ollut niin isolta osin venäläisen lannoitteen ja energian varassa”

”Julkkisviljelijä” Joutsenosta sai sukunsa maatilan kannattavaksi ja perusti firman Ilkka Herlinin kanssa. Näin maatalouden pitää muuttua, jos haluamme syödä jatkossakin suomalaista ruokaa.

Osallistui näin osaltaan luomuväen "Ukraina-kampanjaan" (otsikko!).

Alkuperäiset lupaukset ovat kyllä vielä lunastamatta:

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Tilan kotisivuilla ei vieläkään ole tietoja satotasosta. – Mutta onko hänen innostuksensa painopiste siirtynyt jo muuhun. Hiiliviljelyyn yms.? Voisi päätellä tuosta viittauksesta Ilkka Herliniin.

[Heikki Jokipii]

Uusi ehdokas luomun ihmelapseksi:

Suomalaisviljelijät nostavat maataloustukea, josta aika on ajanut ohi – luomuviljelijä Eliisa Malin ei ole koskaan maksanut itselleen palkkaa

On huolissaan tällaisesta:

Ilman tukia myös hinnat olisivat kaupoissa niin kovat, että harvalla kuluttajalla olisi varaa ruokaan.

Inflaatio on tehnyt ruokakassista ennennäkemättömän kalliin, mutta Malin uskoo, että vieläkään ei olla sillä hintatasolla, joka kuluttajien maksettuavaksi lankeaisi ilman tukia.

– Ei kellään ole varaa maksaa kolmeakymppiä grillimakkarasta, Malin arvioi virnuillen.

Ja tarjoaa ratkaisuksi luomua. Jotain tällaista hän visioi:

Eliisa Malin sanoo, että hänen on vaikea arvostella maataloustukia, sillä hän on kasvanut niiden keskellä.

Hän kuitenkin toivottaisi tervetulleeksi järjestelmän, jossa pelkästä viljan myynnistä saisi tilan kuluihin tarvittavat tulot.

– Toivottavasti tulisi sellaisia tukijärjestelmiä, jotka palkitsisivat tämän tavoitteellisen tuotannon ja ympäristötyön, Malin sanoo.

Tämän ihmelapsen ratkaisu ei siis ole satotasojen nostamisessa. Vaan jossakin uudessa nerokkaassa tukijärjestelmässä. Joka tekisi molemmat: laskisi luomuruoan hintaa ja antaisi kuitenkin tulot viljelijälle tuotetusta ruoasta.

***

Hänkin on päässyt tähän mukaan, tämän siipien suojaan, niin sanoakseni:

Tukien ansiosta pystymme maksamaan lainat ja tulos saadaan hilattua plussan puolelle, sanoo mertensuojeluun keskittyvässä Baltic Sea Action Groupissa työskentelevä Eliisa Malin.

Kuten Juuso Joona. Ja toisaalla mainitsemamme pari biodynaamista tilaa.

[Heikki Jokipii]

Hän on päässyt mukaan Sitran megatrendiraporttiin:

Näkökulma: maanviljelijä Juuso Joona

”Oman maatilamme maaperä ei ollut 2000-luvun alussa kovin hyväkuntoista. Se oli tiivistä ja vähämultaista eikä tuottanut hyviä satoja. Vaati työtä, että viljelyn sai onnistumaan. Kun aloin opiskella agronomiksi Helsingin yliopistossa, aloin päästä tutkitun tiedon äärelle.

Olen perehtynyt maaperän prosesseihin, pieneliötoimintaan ja orgaanisen aineksen dynamiikkaan. Olen alkanut ymmärtää maaperää. Sen perusteella olen esimerkiksi tajunnut, miten tärkeää peltojen jatkuva kasvipeitteisyys on."

Lihavoitu liittyy hänen harrastukseensa/yritykseensä yhdistää luomuun suorakylvön ideoita.

Tämän hän kertoo saavuttaneensa (lihav. HJ):

Tämän ajan kriisit eivät tulleet itselleni mitenkään yllätyksenä. Säät vaikuttavat kaikkien viljelijöiden elämään, mutta vaikka on ollut kaksi kuivaa kesää, ne eivät ole olleet meidän tilallamme katastrofi, koska maaperä on kunnossa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassakaan ei ole ollut meille niin suuri ongelma kuin monelle, koska kulutamme fossiilisia polttoaineita suhteellisen vähän ja keinolannoitteita emme ollenkaan.

Tällainen omavaraisuus ja huoltovarmuus olisi mahdollista saavuttaa laajemminkin, mutta maataloustukijärjestelmämme koostuu pääsääntöisesti passivoittavista pinta-alaperustaisista tuista. Ne eivät kannusta korkeaan sadon tuottoon tai maan kasvukunnon korjaamiseen. [..]

Kuten jo sanottukin Joona haluaa myös osallistua luomuväen Ukraina-projektiin. – Luomuviljelyn erityisestä kuivuudenkestävyydestä meillä on oma triidinsä.

Tämä pitää edelleen paikkansa:

Alkuperäiset lupaukset ovat kyllä vielä lunastamatta:

Luomun Wunderkind on syntynyt.

Ja elää ja viljelee peltojaan Suomessa! Rodale Instituten luomukoetiloja hoitavat poropeukalot verrattuna tähän Suomi-ihmeeseen.

Keskimäärin suomalaisen luomutilan tuotanto on 30 % tavanomaisesta, kun välivuodet otetaan huomioon. Tyynelän tilan 31-vuotias isäntä Juuso Joona on siirtymävaiheessa luomuun ja lupailee satoja, jotka ylittävät tavanomaisen jopa viisinkertaisesti.

Tilan kotisivuilla ei vieläkään ole tietoja satotasosta. – Mutta onko hänen innostuksensa painopiste siirtynyt jo muuhun. Hiiliviljelyyn yms.? Voisi päätellä tuosta viittauksesta Ilkka Herliniin.

Jos emme viisinkertaisia satoja vaatisikaan, yhä on näyttämättä, että hän saisi samanlaisia satoja kuin tehoviljelyssä saadaan.

[Heikki Jokipii]

Kuvittelisi, että jos Juuso Joona on noin varma itsestään, hän edes jonain vuonna osallistuisi näihin Käytännön Maamiehen satokisoihin. Johon useat luomuviljelijätkin ovat osallistuneet.

Vaikkapa talouskisaan. Tämän todistamiseksi:

Nykyiset tuet ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa olemme riippuvaisia venäläisistä lannoitteista, ja jossa ruoka on halpaa, mutta lähinnä teollisuudelle ja kaupoille.

Eli kerran antaisi näytön siitä, miten halpaa luomuruokaa tuotetaan.

Hiukan myöhässä Joona on tuossa siinä, että ne enää olisivat venäläisiä lannoitteita.

Mutta sitten hän yrittää tuossa soitella sellaisia epäluulon kieliä, että hyöty aina valuisi teollisuudelle ja kaupalle. Ja jäisi niille. Mutta osaatteko kuvitella tilanteen, jossa kauppa laskisi hintojaan, kun/vaikka sen ostohinnat nousevat? Tuossa ehkä vihjaillaan, että se voisi laskea hintojaan vielä enemmän, mutta ei sitä tee? Jostain luomutaloustieteestä on kyse.

Selitystä vaille jää luomuruoan pysyvästi korkea hintataso. Joka vielä tässä tilanteessa on noussut samoilla prosenteilla muun ruoan kanssa. Vrt. hintatriidimme.

***

Sitran tuossa raportissa on kaikkiaan viisi tuollaista "näkökulmaa". Emme näe, että Joonan mukaan ottaminen olisi mitenkään syventänyt raportin sanomaa. Tai tehnyt siitä vakuutavamman.

Tietoisia olemme jo ennestään Sitran lukkarinrakkaudesta luomuun.

[Heikki Jokipii]

Maanviljelijä-tutkija sekä yliopistonlehtori palkittiin Vuoden ruokakasvattajina

Rakentavaa ruokapuhetta edistäneet Sanna Talvia ja Juuso Joona on palkittu Vuoden 2023 ruokakasvattajina. Talvia toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa ja Joona on maanviljelijä sekä väitöskirjatutkija Lappeenrannan Joutsenosta.
[..]
Molemmat palkitut korostavat tieteellisen tiedon ja faktojen merkitystä rakentavan ruokakeskustelun lähtökohtana. Lisäksi tarvitaan uteliaisuutta ja aidon kohtaamisen halua.

”Ruokarauhaa voidaan edistää myös huomioimalla toisten ihmisten erilaiset mieltymykset ja arvot. Asioista saa olla eri mieltä, mutta kohteliaasti. Ihmiset tulisi osallistaa ruoantuotantoon laajemmin, jotta voisi kehittyä ruokakansalaisuutta ja ruoan tajua”, Joona toteaa tiedotteessa.

Meidän keskusteluhaasteeseemme (ja siihen luotuihin ja luvattuihin mahdollisuuksiin) hän ei kymmenen vuotta sitten tarttunut.

Juuri tieteellisestä tiedosta ja faktoista halusimme kohteliaasti keskustella.

[Heikki Jokipii]

Mihin suomalainen ruokajärjestelmä tähtää? – ”En ole vielä nähnyt selvää tavoitetta”

Luomuviljelijä Juuso Joona haastoi MTK-Etelä-Savon paneelikeskustelussa hallintoa tuomaan julki tavoitteen, johon suomalaisen ruokajärjestelmän pitäisi tulevaisuudessa tähdätä.

Se tavoite ei hänelle varmaankaan kelpaa, että suomalaisen järjestelmän pitäisi tuottaa ruokaa, ihmisille syötävää? Ei, vaan:

Vaihtoehtoisten tuotteiden, kuten monimuotoisuuden myymiselle pitäisi pyrkiä luomaan markkinat, totesi luomuviljelijä Juuso Joona seminaarin paneelikeskustelussa.
[..]
Joona totesi, että viljelijöillä on käsissään ratkaisun avaimet kestävyyssiirtymän toteuttamiseen ja melko hyvä käsitys tilanteesta.

Alalta kaivataan visioita tulevaan, mutta yksi suuri tavoite, jota kohti niillä pyritään, tuntuu puuttuvan.
[..]
Näin voitaisiin vähentää lannoitustarvetta ja sitä kautta riippuvuutta tuontilannoitteista.
[..]
Huoltovarmuustekijöinä pitäisi Joonan mielestä tunnistaa myös maan kasvukunto ja viljelyosaaminen.

[Heikki Jokipii]

Nyt rakennetaan tästä pariskunnasta selvästi samanlaista myyttiä:

Luonnon ehdoilla

Taiteilijapariskunta osti kesämökkinä toimineen talon Siuntiosta ja päätti alkaa tuottaa ruokaa uudella tavalla. He saivat aikaan tuottoisan maatilan ilman raskaita työkoneita, keinotekoisia lannoitteita tai maataloustukia.

Asiaa on hieman modernisisoitu puhumalla nyt regeneratiivisesta viljelystä. Mutta kyllin monta kertaa tuodaan esille, että keinolannoitteita ei käytetä. Luomusta on edelleen kyse.

Kyllin ei tilasta anneta tietoja, jotta pystyisimme vielä tekemään yksityiskohtaisemman kritiikin.