Ruokatuotannon "teknistyminen"

[Horizontal]

Vedetään siis maito pois markkinoilta?

Tai ei, paremminkin, vedetään markkinoilta pois kaikki ruoka, kunnes on 100,1 prosentisesti todistettu, että siitä ei voi olla kenellekään mitään haittaa?

Maidon vetäminen pois markkinoilta olisi liioittelua, vaikka toki tekisi allergikoiden elämästä yksinkertaisempaa kun ei tarvitsisi niin tarkkaan katsoa/tutkia mitä syö. Sen sijaan ei olisi ollenkaan liioiteltua tutkimuksin selvittää miksi jostakusta ylipäätään tulee allerginen maidolle. Tietääkseni 30-40 vuotta sitten maitoallergisia ei juuri ollut, ei liioin juuri keliaakikoita, liekö allergisia ylipäätään - ainakaan yhtä runsain määrin kuin nykyään.

Ruokatuotannon 'teknistyminen' ja 'keinotekoistuminen' osaltaan on varmasti vaikuttanut asiaan. Oluenkaan ei enää anneta käydä luonnollista tietä vaan sen käyttämisessä käytetään mitä lie keinotekoisia entsyymejä, olut pastöroidaan eli suomeksi voisi sanoa että olut tapetaan mauttomaksi litkuksi, joka ehkä säilyy tuottajalta kuluttajalle, muttei poista janoa sen koommin kuin toisi nautintoa. No onneksi ihan kaikkea olutta ei tapeta vaan valistunut kuluttaja ... vaikka vain makuaistiinsa luottaenkin voi löytää perinteisiä ja maukkaita tuotteita, eikä pelkästään panimon kukkaroa kasvattavia bulkkiaromisoituja nesteitä, joiden valmistuksessa määrä korvaa laadun.

Samoin kevythuuma (eli light-innostus) on käsittämätön osoitus ihmisen kekseliäisyydestä eli kouluissa voitaisiin yksi kuukausi omistaa ajatukselle otsikolla: kuinka valmistetaan ruoka, jossa ei ole ravintoaineita, ei rasvaa eikä sokeria, ja miksi se on vieläpä terveellistä ... jos on?

Jos vaikka kermasta otetaan pois kaikki rasva (jonka seurauksena saadaan rasvaton kerma) niin mistä ihmeestä se kerma oikein koostuu? Vedestä ja jostain muusta, joka ei ehkä lihota ... eikä varmasti ravitsekaan -> josta syystä se melko varmasti lihottaa, sillä jokin tutkimus taisi väittää, että rehellinen (eläin)rasva nautittuna tekee nopeammin kylläiseksi kuin hiilihydraatti- tai kuitupommi.

Ylipäätään ruoan tuotteistaminen on viety jo aivan liian pitkälle, ihmisten kannattaisi herätä kolesterolihurmiostaan ja ryhtyä syömään oikeata ruokaa, rasvoineen ja sokereineen päivineen, tai ehkä mieluummin vältellen sokeria kuin rasvaa, sillä sokeria saa tavallisesta ruoasta aivan varmasti riittävästi, rasvan riittävä saanti ei ole ollenkaan niin varmaa ja helppoa nykyaikana - muistaakseni jotkut tärkeät vitamiinitkin olivat vain rasvaliukoisia ...?

Meni off-topic, mutta aihealue kuuluu pienenä osana tuohon mistä yritin lausua sanasen ...

[Heikki Jokipii]

[selitykseksi: tämä keskustelu, "triidi" on jaettu täältä]

Jos aloitetaan tästä:

Sen sijaan ei olisi ollenkaan liioiteltua tutkimuksin selvittää miksi jostakusta ylipäätään tulee allerginen maidolle. Tietääkseni 30-40 vuotta sitten maitoallergisia ei juuri ollut, ei liioin juuri keliaakikoita, liekö allergisia ylipäätään - ainakaan yhtä runsain määrin kuin nykyään.

Tässä voi olla monenlaista harhaa, Allergialiitto julkilausui tässä äskettäin näin:

Useimmat välttävät ruokia turhaan

- 90 prosenttia ruokavalioista on kuitenkin turhia - altistuskokeilla kaksoissokkotutkimuksessa allergia löytyy vain joka kymmenenneltä, korostaa allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta.

Maidon osalta asia voi olla myös niinpäin, että laktoosi-intoleranssia todellasiuudessa oli paljon ennenkin, mutta kun maito oli joskusaikaan Suomessa "kansallisjuoma", niin nämä henkilöt sitten vaan joivat sitä, kärsivät mahakivuista, mutta eivät osanneet mitenkään yhdistää asiaa maitoon, vaan ajattelivat saaneensa muutoin vain huonon/sairaan mahan. Saattoivat jopa yrittää - muiden neuvomana - "rauhoittaa" mahaansa juomalla maitoa (joka konsti auttaa meille muille, usein)!

PS. Luomumaito ei tässä sitten auta. Siitä asiasta on kaksoissokkokoe, esitelty Lääkärilehdessä v. 2002. (Korjaus 5.2.17: Po. Lääkärilehti 41/2001, "Maidon homogenointi ja vatsavaivat". Homogenoimaton = luomumaito. Korjattu myös alempana olevassa puheenvuorossani. HJ)

[...]olut pastöroidaan eli suomeksi voisi sanoa että olut tapetaan mauttomaksi litkuksi, joka ehkä säilyy tuottajalta kuluttajalle, muttei poista janoa sen koommin kuin toisi nautintoa.

Liekö tästä kaksoissokkokokeita? Itse olen oluen ystävä, eikä minusta suomalainen olut lainkaan ole "mautonta litkua".

Tuosta kaikenlaisesta kevytruokahullutuksesta olen taas aivan samaa mieltä!

[Horizontal]

Maidon osalta asia ...

Maidosta on tähän väliin todettava että

1) laktoosi-intoleranssi voi toki olla ikävä vaiva, jos haluaa juoda maitoa, mutta ei siis useimmiten estäne nauttimasta ainakin joistain maidosta tehdyistä tuotteista, vaihtoehtoja lie monia, juusto, piimä, viili, rahka jne ...

sen sijaan

2) maitoallergia on aivan eri asia ja voi pahimmillaan olla niin vakava vaiva, että pieni näkymätön pisara maitoa tappaa puolessa tunnissa. Maitoallerginen on siis tietääkseni allerginen maidon proteiineille ja allergian oireet alkavat ilmetä heti kun proteiinia joutuu limakalvoille, eikä silloin voi käytännössä syödä _mitään_ maidosta tehtyä.


Laktoosi-intoleranssi ei siis ole allergia, vaan kyse on laktoosia pilkkovan entsyymin kaiketi normaalistakin vähenemisestä mistä johtuen vatsa voi maidon nauttimisen jälkeen olla vähän sekaisin. Väitetään, ettei käsittelemätön maito aiheuttaisi yhtä helposti mitään oireita.

Maitoallerginen sen sijaan saa oireita riippumatta siitä onko maito luomua, pastöroitua, käsittelemätöntä, jne, jos vaan allergiaa aiheuttava proteiini on mukana. Toistaiseksi en ole mistään lukenut/kuullut, että olisi olemassa maitotuotetta ilman maidon proteiineja.


Varmaan on myös niin, että jos on kerran yhdistetty jokin ruoka ja vaiva niin helposti aletaan vältellä ruokaa ottamatta ensin kunnolla selvää mistä on kyse. Ja jos pitää paikkansa, ettei käsittelemätön maito useimmille aiheuta mitään oireita, ei ole mikään ihme jos ennen ei intoleranssia niin huomattukaan sillä ainakin maaseudulla melkein joka talossa juotiin omista lehmistä lypsettyä käsittelemätöntä maitoa. Luomumaito ei ole sen suhteen yhtään parempi jos se käy läpi saman tuotantoprosessin kuin tavallinenkin maito. Oleellista ei siis ehkä ole se syökö lehmä luomurehua vai ei, vaan se onko maito käsiteltyä vai ei. Toki jos lehmä pumpataan täyteen hormoneja (kuten jenkkilässä tavataan tehdä) niin merkitystä alkaa tuotantotavallakin olla ...

[Horizontal]

[...]olut pastöroidaan eli suomeksi voisi sanoa että olut tapetaan mauttomaksi litkuksi, joka ehkä säilyy tuottajalta kuluttajalle, muttei poista janoa sen koommin kuin toisi nautintoa.

Liekö tästä kaksoissokkokokeita? Itse olen oluen ystävä, eikä minusta suomalainen olut lainkaan ole "mautonta litkua".

Eivät (suur)panimot tietenkään ole jääneet voivottelemaan mautonta oluttaan vaan tuotantoprosessista johtuvaa mauttomuutta paikataan keinotekoisilla makuaineilla. Melkein joka mausteelle löytyy keinotekoinen vastine, on vain tuottajan tavoitteista ja periaatteista kiinni käytetäänkö aitoja mausteita vai keinotekoisia korvikkeita. Kun vielä otetaan huomioon, että aito mauste ei välttämättä täysin kestä kaikkia monimutkaisen tuotantoprosessin vaiheita, keinotekoisten esanssien houkutus kasvaa, varsinkin jos se sattuu olemaan aitoa huomattavasti halvempaa.

Sattumaa ehkä, mutta jostain syystä marketit ja muut kaupat pullistelevat kaikenlaisia maustettuja juomia. Helpoitenhan mauttomuus poistetaan lisäämällä jokin selvä maku/mauste (eli luultavimmin keinotekoinen makuaine). Varsinaisen oluen maun jäljitteleminen on kai vähän vaikeampaa, mutta kekseliäät makuaineiden sekoittelijat ovat jo varmasti usealla panimolla löytäneet erehdyttävästi aitoja muistuttavia makuyhdistelmiä.

Miten sitten erottaa aidon oluen keinotekoisesta? Ei oikein mitenkään, sillä kaikkia käytettyjä aineita ja menetelmiä ei ole pakko etikettiin kirjoittaa, varsinkaan jos käyttämisessä käytetyistä entsyymeistä ei jää jälkiä lopputuotteeseen. Eikä useinkaan jää, sillä olut monesti pastöroidaan eli tapetaan. Saksalaisten oluiden etiketeissä joskus mainitaan termi Reinheitsgebote, joka tarkoittanee jonkinlaista puhtaustakuuta ja merkinnee sitä ettei oluen valmistuksessa ole käytetty mitään muuta kuin viljaa, hiivaa, humalaa ja vettä. Merkintä on lie vapaaehtoinen enkä tiedä valvotaanko merkinnän käyttämistä jotenkin, kuten vaikka luomu-merkkejä valvotaan - mutta uskoakseni Reinheitsgebote on valvottu merkintä.

Suomalaisista panimoista kaiketi Olvin eräässä olutlaadussa väitetään oluen olevan pastöroimaton. Mutta sekin taitaa päteä vain siihen yhteen olvilaiseen tuotteeseen.

[Heikki Jokipii]

Juu, nyt korjasit minua, sotkin. Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Mutta en vedä takaisin teoriaani silti. Suomessa, jossa muuta totuutta ei ollut kuin maidon terveellisyys, juotettiin vaikka väkisin rupisille (ihottuma on eräs pääoireista) lapsille vain lisää maitoa. Ne, jotka eivät tästä hengissä selvinneet, eivät selvinneet, ja kuolinsyy (kuten vähäisemmätkin oireet) kirjattiin, miten kirjattiin.

Ja jos pitää paikkansa, ettei käsittelemätön maito useimmille aiheuta mitään oireita, ei ole mikään ihme jos ennen ei intoleranssia niin huomattukaan sillä ainakin maaseudulla melkein joka talossa juotiin omista lehmistä lypsettyä käsittelemätöntä maitoa. Luomumaito ei ole sen suhteen yhtään parempi jos se käy läpi saman tuotantoprosessin kuin tavallinenkin maito. Oleellista ei siis ehkä ole se syökö lehmä luomurehua vai ei, vaan se onko maito käsiteltyä vai ei.

Tästä maidon homogenoinnista – sitähän se ”käsittely” tässä lienee - oli muuten juttua ensimmäisellä keskustelupalstallamme – joka on vielä netistä löydettävissä, vaikka nyt passiivitilassa. Tällainen puheenvuoromme (Justuksen ja minun) löytyi sieltä jo vuodelta 2001 ja siinä oli se viitekin:

”(Suomen lääkärilehti nro 41, 12.10.2001, artikkeli
Homogenoimaton Maidon homogenisointi ja vatsavaivat,
tekijät Laura Paajanen, Tuula Tuure, Riitta Korpela) ”

Muistin siis edellä vuosiluvun hiukan väärin, se oli siis jo 2001. Linkki ei valitettavasti enää toimi. Mutta kyse oli kaksoissokkokokeesta, joka samalla kertaa testasi luomumaidon ja homogenoimattoman maidon, koska vain luomumaitoa oli homogenoimattomana markkinoilla saatavilla.

Ja kokeen tulos, kuten jo kerroin, oli se, että tässä sokkokokeessa mitään eroja tavanomaiseen ei löydetty vatsavaiva-asiassa.

Tuoreempikin juttu Lääkärilehdestä löytyy:

Maitoon liitetyt vatsaoireet johtuvat monista syistä (pdf)

* * *

Mitä keinotekoiseen olueeseen tulee, niin saksan kielen taitoisille on tässä vallan riemastuttava raportti kolumnisteilta Maxeiner & Miersch, jotka altistivat itsensä kokeeseen "geenioluen" kanssa (kyseessä oli ruotsalainen, muuntogeenisistä raaka-aineista tehty olut):

Gen-Bier. Ein Selbstversuch

[Horizontal]

Ja kokeen tulos, kuten jo kerroin, oli se, että tässä sokkokokeessa mitään eroja tavanomaiseen ei löydetty vatsavaiva-asiassa.

Tuoreempikin juttu Lääkärilehdestä löytyy:

Maitoon liitetyt vatsaoireet johtuvat monista syistä (pdf)

Hyvä artikkeli ja selvittää mikä tilanne on ... mutta jättää myös monta kysymystä auki.
Itselleni jäi päälliimmäiseksi mieleen kysymys, että jos ihmiset kokevat maidosta olevan ongelmaa joissain tapauksissa, muttei joissain toisissa tapauksissa, niin mistä ero johtuu. Ja siihen selvitys ei oikeastaan edes vastaa sillä jos homogenointikaan ei aiheuta eroa, niin mikä sitten aiheuttaa? Kun ei suoraan sanota niinkään, että ihmiset olisivat mielenvikaisia ja kuvittelevat kaikki oireensa ... vaikka siihen suuntaan ehkä vähän vihjataan. Jokainen on kuitenkin omien oireittensa paras asiantuntija eikä kaikkia ihmisten kokemuksia asiassa voi vain unohtaa ja vetää vessanpytystä alas.

Hassua muuten, että käytännössä sama artikkeli löytyy täältä, mutta lähdeviiteluettelo on erilainen ... teksteissä taidetaan sentään viitataan samoihin lähteisiin, vaikka viitenumerot siis ovatkin erilaiset.

Eivät ole näköjään tekstitkään ihan samanlaiset - Lääkärilehden versio:

Näiden suolioireisten koululaisten suolen limakalvolla ei ole havaittavissa varhaislapsuuden maitoallergialle tyypillisiä solumuutoksia, kuten eosinofiilisiä soluja tai suuria määriä syöttösoluja. Kokkonen ja työtoverit ovat useissa uraauurtavissa tutkimuksissaan osoittaneet, että suolen imukudoksen lisääntyminen on tyypillistä viivästyneelle suolioireilulle (26).

26 Kokkonen J. Kouluikäisen ruoka-allergia. Suom Lääkäril 2001;56:2149–54.

Ja toinen versio ilman viitettä tutkimukseen:

Näiden suolioireisten koululaisten suolen limakalvolla ei ole havaittavissa varhaislapsuuden maitoallergialle tyypillisiä solumuutoksia, kuten eosinofiilisiä soluja tai suuria määriä syöttösoluja. Sen sijaan suolen imukudoksen lisääntyminen on tyypillistä viivästyneelle suolioireilulle.

Ilman tarkempaa tutkimusta, itse asia molemmissa artikkeleissa on kai kuitenkin (lähes) sama ja onhan kirjoittajakin molemmissa sama (ainakin osin).

[Matti Pekkarinen]

Pitkähkön saksan lukeneena nautiskelin (hitaasti) Heikin linkistä.

Sechste Flasche: Seltsam, die Frauen um uns werden immer hübscher. Ist die Gentechnik schon viel weiter als wir dachten? "Görls, Görls, Görls...."
siis: girls, girls... onkohan kossussakin muuntogeenejä (kun sekin muuttaa naiset paremmannäköisiksi)?

 Freiwillige vor! ... minne saa ilmoittautua?
Matti

[Horizontal]

Mitä keinotekoiseen olueeseen tulee, niin saksan kielen taitoisille on tässä vallan riemastuttava raportti kolumnisteilta Maxeiner & Miersch, jotka altistivat itsensä kokeeseen "geenioluen" kanssa (kyseessä oli ruotsalainen, muuntogeenisistä raaka-aineista tehty olut):

Gen-Bier. Ein Selbstversuch

Selbstversuch oli ihan mielenkiintoinen, mutta mitään päätelmiä siltä pohjalta ei voine tehdä, sillä omatutkimusta ei kaiketi ole vertaisarvioitu saati julkaistu missään tieteellisessä julkaisussa. Humoristinen se kieltämättä oli.

[Heikki Jokipii]

Tuohon maitoasiaan jatkona.

Hesarissa oli tänään juttu maatiloilla valmistettavista jäätelöistä. Erään luomujäätelön valmistajan annettiin siinä kertoa, että koska maito on hänen jäätelössään homogenonoimatonta, se sopii myös laktoosi-intoleranteille.

Kuten edellä selvitettiin, tuo ei pidä paikkaansa, näillä asioilla ei ol mitään tekemistä toistensa kanssa.

(Tämän pikku jutun olisi voinut ehkä liittää piilomainontakokoelmaammeki.)

[Heikki Jokipii]

Tässä triidissä kun on ollut puhetta luomusta ja vatsavaivoista, niin lisätäänpä tämä tähän:

Terve suolisto vaikuttaa myös mieleen

Teknistymisen välttämistä on jo tässä ohjeessa:

Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä välttää myös teollisesti tuotettuja ruokia.

Mutta mitähän tämä kohta tarkoittaa:

Mayerin mukaan mielen ja suoliston välinen tasapaino on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Kirjassaan hän neuvoo, miten muutamilla yksinkertaisilla ruokavalion ja elintapojen muutoksilla on mahdollista kohentaa mielialaa, voimistaa immuunipuolustusta, vähentää tautiriskiä ja jopa pudottaa painoa:

1. Luomu on valttia. Hoida suolistomikrobistoasi luonnollisesti.

Ehdottaako tämä Mayer, että vatsan - ja mielen - hyvinvoinnin vuoksi olisi syytä syödä luomuruokaa? Vai viittaako tuo johonkin muuhun "luonnolliseen"?

Kyllä se sitä luomuruokaa taitaa tarkoittaa. Ilmeisesti saman kirjan englanninkielisen version arvostelusta:

Recommendations are offered in a final chapter; some are based on evidence and others (like eating organically grown foods) seem to feature distinctly Californian concerns.

Eli luomusuositusta ei oletettavasti sen kummemmin kirjassa tieteellisesti (yritetä) perustella, mutta se esitetään kuitenkin. Saman saamme tietää Anna-lehden yhteenvedosta tuon kirjan suomenkielisestä versiosta:

Suolistomikrobisto kuntoon ruokavaliolla – 7 tehokasta keinoa parantaa suoliston mikrobistoa

5. Suosi luomua

Kuvittele, että suolistosi mikrobit ovat maatilan eläimiä. Haluaisitko ruokkia niitä rehulla, joka sisältää paljon kemikaaleja ja epäterveellisiä lisäaineita? Vai valitsisitko mielummin rehun, jolla tuet niiden terveyttä? Vältä siis mahdollisuuksiesi mukaan eineksiä ja suosi luomutuotteita.

Kaliforniassa tuollaista saa ihan vapaasti väittää. Ja taitaapa saada EU:ssakin, koska vaatimus tiukasti tieteellisessä totuudessa pysymisessä ruoan terveellisyysväitteissä koskee vain ruoan myyjiä. Mutta kuten jo tuossa uutisessamme totesimme, myyjillekin jää vielä eräs keino: (luomun) piilomainonta. Jota koskevassa keskustelussa siis olisimme myös voineet ottaa tämän Iltalehden (tai Annan, ja ehkä muitakin on?) uutisen esille.