Mitä Petter Portinin jätti sanomatta, sanoi tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa?

[Heikki Jokipii]

Samasta JRC-raportista toinen kohta (jälleen sanatarkkaa lainaus poistetusta viestistäni, mutta näköjään asiat on tuotava esiin yksitellen, jottei vahingossa syyllisty floodaamiseen):

2. The safety of a GMO derived product is established relative to its conventional counterpart and is, therefore, not absolute. Conventional food is often evaluated on the base of its history of safe use.

GMOn turvallisuutta on verrattu perinteiseen eikä turvallisuudesta sen johdosta ole täysiä takeita. [!quote]

? ? ?

Niin kuin ei siis perinteisenkään ruoan osalta. Kun gm-tuote on perusteellisesti testattu, asia ilmaistaan niin, että sei ei ole sen turvattomampi kuin tavanomainenkaan. Kummankaan turvallisuudesta ei näin ollen ole ”täysiä takeita” �" niin kuin ei minkään asian koko tässä raadollisessa maailmassa!

Perinteisen ruoan turvallisuutta on arvioitu pitkäaikaisen käyttöön pohjautuen.

Noin, jos ihminen siis on vuosituhannet syönyt jotain eikä sillä ole havaittu ikäviä vaikutuksia, sitä voidaan pitää turvallisena. Sen sijaan gm-ruokia on vasta alettu syödä. Luottaako siis tuhannen vuoden kokemukseen vai kymmenen vuoden kokemukseen .. vaikea valinta?

Näinhän ei ole, vaan ihmisen ruokavalio on muuttunut koko ajan ja muuttuu. Joku vehnä, maito, maapahkinä ja kiivi ovat ”vuosituhansia” nautittuja elintarvikkeita, jotka aiheuttavat joillekin ihmisille nyt allergisia ym. ikäviä oireita.

(On sellaisiakin teorioita, että maatalouskulttuurin 10 000 vuotta eivät ole biologisesti riittävä aika �" jolloin melkein koko nykyinen ruokavalio on meille ihmisille, pohjimmiltaan metsästäjille, kelvotonta …) 

Geenimuunneltua ruokaa siis pitääkin tutkia tarkkaan, koska sen käyttökokemusta on vasta se kymmenen vuotta. Ja sikäli kuin uusia geenimuunteluinnovaatioita syntyy, ei testaamista pidä ainakaan vähentää vaan rajusti lisätä.

[… jne]

Tuo ohjelmasi on juuri sellainen, että jos ei asian vastustamiseen löydy muuta perustetta, niin tehdään siten sen lupakäytäntö niin vaikeaksi, että se sitä kautta tulee mahdottomaksi. �" Sikäli voit olla huoleti, että juuri tätä menettelyä EU nyt käyttää!

Sähkölaitevertaustasi käyttääkseni: hyväksytään siinä yksi sähkölaite vuodessa käyttöön ja myyntiin.

On ihan turha tuudittautua luulemaan, ettei eurooppalainen/länsimainen bisnesmies kykenisi kauppaamaan lievästi 'viallista' tuotetta jos tietää kiinnijäämisen riskien olevan hyvin pienet samaan aikaan kun dollarien/eurojen kuvat kiiluvat silmissä. Huijausbisnes ei ole mitenkään tyypillisesti vain kiinalainen ominaisuus.

Ei, mutta tätä varten meillä on (ja on ollut ... 100 vuotta, jossain muodossa?) kansalliset elintarvikeviranomaset ja EFSA. Jos niihin luotettaiisin ...

[Horizontal]

Tämä oli siis EFSAn raportista:

2. The safety of a GMO derived product is established relative to its conventional counterpart and is, therefore, not absolute. Conventional food is often evaluated on the base of its history of safe use.

Näinhän ei ole, vaan ihmisen ruokavalio on muuttunut koko ajan ja muuttuu. Joku vehnä, maito, maapahkinä ja kiivi ovat ”vuosituhansia” nautittuja elintarvikkeita, jotka aiheuttavat joillekin ihmisille nyt allergisia ym. ikäviä oireita.

(On sellaisiakin teorioita, että maatalouskulttuurin 10 000 vuotta eivät ole biologisesti riittävä aika �" jolloin melkein koko nykyinen ruokavalio on meille ihmisille, pohjimmiltaan metsästäjille, kelvotonta …) 

EFSAn arviolla lainauksen osalta ei siis ole päätä eikä häntää? Onko koko EFSA tuolla perusteella epäluotettava?

Tuo ohjelmasi on juuri sellainen, että jos ei asian vastustamiseen löydy muuta perustetta, niin tehdään siten sen lupakäytäntö niin vaikeaksi, että se sitä kautta tulee mahdottomaksi. �" Sikäli voit olla huoleti, että juuri tätä menettelyä EU nyt käyttää!

Kun viisas varovaisuus on heitetty kaupallisuuden kaivoon, pitää/pitäisi edes jonkun pitää edes sen minimaalisen verran huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. EFSAn pitäisi olla se elin. Kaikki yritykset rajoittaa EFSAn toimintaa on suoraan EU-kansalaisten turvallisuutta ja terveyttä romuttavaa.

Sähkölaitevertaustasi käyttääkseni: hyväksytään siinä yksi sähkölaite vuodessa käyttöön ja myyntiin.

Jos sähkölaitteiden testaaminen on niin hankalaa ja vaivalloista, silloin noin pitäisi tietenkin toimia. Lähes täydellinen testaamattomuus näkyy poisvetoilmoituksina. Kaiketi vain vähittäiskauppiaiden vastuullisuus on pelastanut pahimmalta. Sähkölaitteita ei kuitenkaan voi verrata ruokiin, sillä sähkölaitteen turvallisuus, vaikka voikin suoraan uhata henkeä, ei yleensä lopulta ole ollenkaan vaikea todeta ja ammattilainen näkee laitteen avaamalla kuinka huolellisesti se on tehty. Ruoan 'avaaminen' ei ole yhtä helppoa. Sähkölaitteita ei yleensä syödä ja onhan säteilevien sähkölaitteiden turvallisuudesta monenlaisia tutkimuksia, kännykät säteilevät eikä niitä monessa maassa ollenkaan suositella kasvavien lasten käytettäviksi. Silti en vielä ole kuullut, että olisi kiellettyä myydä kännykkää lapselle.

Ei, mutta tätä varten meillä on (ja on ollut ... 100 vuotta, jossain muodossa?) kansalliset elintarvikeviranomaset ja EFSA. Jos niihin luotettaiisin ...

Nii'in, voiko luottaa vai ei voi luottaa kun viisaan varovaisuuden sijaan on 'riittävä vastaavuus', jonka määrittelee ... kuka?

[Heikki Jokipii]

Taaskaan et ymmärtänyt yhtään mitään!

Kun viisas varovaisuus on heitetty kaupallisuuden kaivoon, pitää/pitäisi edes jonkun pitää edes sen minimaalisen verran huolta kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta. EFSAn pitäisi olla se elin. Kaikki yritykset rajoittaa EFSAn toimintaa on suoraan EU-kansalaisten turvallisuutta ja terveyttä romuttavaa.

Kukaan ei ole ollut rajoittamassa EFSAn toimintaa. Mutta vaikka EFSA toteaa jonkin asian (esim. GM-lajikkeen) turvalliseksi, niin siitä huolimatta sitä ei EU:ssa (tai jäsenmmaassa) hyväksytä, poliittiisista syistä.

Siis ihan päinvastoin!

[Heikki Jokipii]

Tämä oli siis EFSAn raportista:

2. The safety of a GMO derived product is established relative to its conventional counterpart and is, therefore, not absolute. Conventional food is often evaluated on the base of its history of safe use.

Näinhän ei ole, vaan ihmisen ruokavalio on muuttunut koko ajan ja muuttuu. Joku vehnä, maito, maapahkinä ja kiivi ovat ”vuosituhansia” nautittuja elintarvikkeita, jotka aiheuttavat joillekin ihmisille nyt allergisia ym. ikäviä oireita.

(On sellaisiakin teorioita, että maatalouskulttuurin 10 000 vuotta eivät ole biologisesti riittävä aika �" jolloin melkein koko nykyinen ruokavalio on meille ihmisille, pohjimmiltaan metsästäjille, kelvotonta …) 

EFSAn arviolla lainauksen osalta ei siis ole päätä eikä häntää? Onko koko EFSA tuolla perusteella epäluotettava?

Tässä sinun arviossasi asiasta - ei nyt ole päätä eikä häntää! Mitä yrität sanoa?

PS 1.1.2009: Tämä keskustelu jatkuu täällä.

[Horizontal]

Tässä sinun arviossasi asiasta - ei nyt ole päätä eikä häntää! Mitä yrität sanoa?

Koska kysyt, niin kaiketi on vastattava. Otetaanpa toista kautta uudestaan...
Lainauksessa (jota en enää lainannut uudestaan) kyseenalaistat EFSAn arvion geenimuuntelemattoman ruoan turvallisuudesta sen historialliseen käyttöön perustuen. Geenimuunnellulla ruoalla ei tietenkään voi olla samaa pitkää käyttöhistoriaa ja sitä kautta tullutta käsitystä sen turvallisuudesta. Tuossa tuli myös käytännössä suomennettuna se mitä EFSA sanoi. Sanoiko EFSA jotenkin väärin ja jos niin miten olisi sanottu oikein?

[Heikki Jokipii]

“The safety of a GMO derived product is established relative to its conventional counterpart and is, therefore, not absolute. Conventional food is often evaluated on the base of its history of safe use.”

on suomeksi

”GMO:n avulla tehdyn tuotteen turvallisuus on määritelty suhteessa sen tavanomaiseen vastineeseen ja ei sen vuoksi ole absoluuttista [vaan siis suhteellista. HJ]. Tavanomaista ruokaa on usein arvioitu sen turvallisen käytön historian perusteella.”

EFSA ei siis tässä ”arvioi” yhtään mitään GMO:n osalta, vaan kertoo, millä tavalla asia ilmaistaan, so. kun asia on tutkittu, todetaan esim. että gmo-lajike X on yhtä turvallinen kuin tavanomainen lajike X.  Absoluuttista skaalaa ei siis ole olemassa. Ja tavallaan valittaen todetaan, että ei ole tavanomaisellakaan ruoalla, sillä on vain historiansa.

Kun nyt totean, että (lainaan nyt selvyyden vuoksi itseäni uudelleen) ...

Näinhän ei ole, vaan ihmisen ruokavalio on muuttunut koko ajan ja muuttuu. Joku vehnä, maito, maapahkinä ja kiivi ovat ”vuosituhansia” nautittuja elintarvikkeita, jotka aiheuttavat joillekin ihmisille nyt allergisia ym. ikäviä oireita.

(On sellaisiakin teorioita, että maatalouskulttuurin 10 000 vuotta eivät ole biologisesti riittävä aika �" jolloin melkein koko nykyinen ruokavalio on meille ihmisille, pohjimmiltaan metsästäjille, kelvotonta …) 

… niin kyse on siitä, että kasvin tai lajikkeen historiakin voi  muuttua, tulla tulkituksi tai tarkennetuksi uudelleen. Kiiviä esimerkiksi ovat Uuden-Seelannin maorit saattaneet nauttia vailla haittaa, mutta kun se tulee USA:han ja Eurooppaan myyntiin, tämä sen ”vanha historia” ei todistanutkaan sen turvallisuudesta.   

Horizontal, käsi sydämelle, ethän vain sinä, ja hengenheimolaisesi, etsi tätä absoluuttista varmuutta?

PS. Siirsin tämän asian omaksi aiheekseen.

[Horizontal]

“The safety of a GMO derived product is established relative to its conventional counterpart and is, therefore, not absolute. Conventional food is often evaluated on the base of its history of safe use.”

on suomeksi

”GMO:n avulla tehdyn tuotteen turvallisuus on määritelty suhteessa sen tavanomaiseen vastineeseen ja ei sen vuoksi ole absoluuttista [vaan siis suhteellista. HJ]. Tavanomaista ruokaa on usein arvioitu sen turvallisen käytön historian perusteella.”

Turvallinen historiallinen käyttö on referenssi tuotteen turvallisuudesta. Tavanomaisilla elintarvikkeilla turvallisen käytön historia on vuosisatoja, ei tietenkään kaikkien lisäaineiden osalta, joiden niidenkään turvallisuudesta ei ole välttämättä kunnollisia takeita ja siinä mielessä lisäaineet rinnastuvat gm-tuotteisiin, joilla varsinkaan ei ole pitkää historiallista näyttöä käytön turvallisuudesta/terveydellisyydestä.

Lauseessa ei puhuta perinteisen ruoan absoluuttisesta turvallisuudesta, yksinkertaisesti siksi, että puhdas vesikin on liikaa nautittuna tappava aine. Sen sijaan puhutaan gm-ruoan turvallisuudesta verrattuna perinteiseen ruokaan, jota sitäkään näyttöä gm-ruoalla ei ole.

Siis, perinteisen ruoan turvallisuudesta on näyttöä (sen pitkä turvallinen historiallinen käyttö), gm-ruoan turvallisuudesta ei ole mitään näyttöä.

Kiivi ei välttämättä ole paras mahdollinen esimerkki, sillä tottakai on suuria eroja ihmisten välillä siinä mitä kukakin voi suuhunsa laittaa. Jos jokin alkuperäiskansa pystyy syömään tiettyä hedelmää, ei tietenkään ole automaattisesti selvää, että kuka tahansa pystyy oireitta syömään samaa hedelmää. Vaikuttamatta ei voi olla sekään, että tuoreiden hedelmien nauttiminen on ihan eri asia kuin valtamerten yli puoliraakoina kuljetettujen hedelmien syöminen.

[Heikki Jokipii]

Turvallinen historiallinen käyttö on referenssi tuotteen turvallisuudesta. Tavanomaisilla elintarvikkeilla turvallisen käytön historia on vuosisatoja, [...]

Tuoteiden testaukseen toki kuuluu muutakin, mutta eikö ole näin:

USA:ssa on syöty yli 10 vuotta GM-tuotteita. USA:n väkiluku on ollut noin 50 kertaa Suomen väkiluku.

Siten tuo USA:n "testi" vastaa sitä, että Suomessa olisimme syöneet jotain ruokia yli 500 vuoden ajan. Eikö?

PS. Aamulla 3.1.2008: Kun pystyn muistelmaan muutaman vuosikymmenen sitä, mitä on kaupan tiskillä ollut ja mitä on syöty, niin melkoisen suurella osalla siellä tiskeillä (ja kasseissa) nyt olevilla tavanomaisilla elintarvikkeilla ei suinkaan ole vuosisatojen, vaan vasta vuoskymmenien, tai jopa vasta muutamien vuosien, "testikausi" takanaan, suomalaisten parissa. Koska suomalaisista on juuri todettu, että he geneettisesti eroavat eniten erikseen muista eurooppalaisista, muualla EU:ssa turvallisesti syöty ruoka ei siis voine automaattisesti olla turvallista täällä? Vai?

[Horizontal]

Turvallinen historiallinen käyttö on referenssi tuotteen turvallisuudesta. Tavanomaisilla elintarvikkeilla turvallisen käytön historia on vuosisatoja, [...]

Tuoteiden testaukseen toki kuuluu muutakin, mutta eikö ole näin:

USA:ssa on syöty yli 10 vuotta GM-tuotteita. USA:n väkiluku on ollut noin 50 kertaa Suomen väkiluku.

Siten tuo USA:n "testi" vastaa sitä, että Suomessa olisimme syöneet jotain ruokia yli 500 vuoden ajan. Eikö?

Kuten epäilevä kysymyksesi paljastaa, ei vastaa. Tietenkin on ihan eri asia syökö miljoona ihmistä jotain ruokaa/ainetta yhden kerran vai syökö yksi ihminen jotain miljoona kertaa. Jollei yksi ihminen elämänsä aikana ehdikään syödä miljoonaa kertaa, voidaan kuvitella, että lapsi jatkaa syömisen ketjua, jolloin jälleen huomataan, että sukupolven ylittäviä kunnollisia testejä koe-eläimillä tarvitaan.

Koska suomalaisista on juuri todettu, että he geneettisesti eroavat eniten erikseen muista eurooppalaisista, muualla EU:ssa turvallisesti syöty ruoka ei siis voine automaattisesti olla turvallista täällä? Vai?

Eroavatko suomalaiset virolaisista, unkarilaisista? Euroopassa on kansoittain monenlaisia perintötekijöitä, koska ihmisten perimät ovat monta kautta muokkautuneet erilaisiksi. Kansojen geneettinen erilaisuus ei puolla testaamisten vähentämistä, päinvastoin.

Jos otetaan esimerkiksi vaikka ihmisten kyky polttaa/nauttia alkoholista niin idässä ihmisten luontainen antabus alkoholiin on paljon yleisempää kuin Euroopassa. Jos siis eurooppalaiselle keskimäärin onkin terveellistä nauttia alkoholia pieniä määriä, ei samaa tulosta suoraan voida soveltaa ihmisiin, joilla luontainen antabus käytännössä estää alkoholin nauttimisen, tai ainakin siitä nauttimisen.

Mikään ei tietenkään takaa, että jos minä pystyn syömään partikkelin oireetta niin kaikki muutkin pystyvät sen tekemään. Jälleen yksi hyvä syy tiukentaa ja laajentaa testaamista. Enkä siis ole kampanjoinut luomuruokienkaan turvallisuuden testaamista vastaan.

---

Jatkaaksemme otsikossa nimetyn henkilön kunniaksi hänen sanomisistaan, löytyi keskempää Suomessa julkaistavasta lehdestä uutukainen, vaikka samaa toistava, silti osin muokattu, täydennetty mielipidekirjoitus Geenitekniikan keksimisestä 35 vuotta , jonka lopussa Portin kirjoittaa näin:

Kun geenitekniikka keksittiin, asettivat tutkijat itse tiukkoja sääntöjä sen käytölle. Varsin pian niitä kuitenkin lievennettiin kun todettiin niiden olleen liioiteltuja. Muuntogeenisten eliöiden käyttö on kuitenkin edelleen tarkasti lailla säädeltyä. Suomen geenitekniikkalain mukaan muuntogeenisistä eliöistä ei saa olla haittaa ympäristölle eikä ihmisten terveydelle.

Tämän vuoksi esimerkiksi muuntogeeniset kasvit testataan kolmessa vaiheessa ennen niiden markkinoille laskemista. Ensin tehdään turvallisuustesti laboratoriossa, sitten kasvihuoneessa ja lopuksi valvotussa kenttäkokeessa. Geenitekniikkalain noudattamista valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alainen Geenitekniikan lautakunta. Muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuutta puolestaan valvoo maa- ja metsätalousministeriön alainen Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA.

Liekö tarkoituksellista vai vahinkoa, Portinin mukaan geenimuunnellut lajikkeet testataan kolmeen kertaan siksi, että Suomen laki niin sanoo. Voi olla, että Suomenkin laki niin sanoo, ja hyvä niin, jos sanoo. Ja tietenkin Suomen lakia tulee noudattaa. Kirjoituksesta saa kuitenkin kuvan, että vain Suomen laki olisi tiukka ja että vain Suomalaisen lainsäädäntö huolehtisi suomalaisten turvallisuudesta - jos sekään.

Portin jättää kertomatta, kuka lajikkeet laboratoriossa, kasvihuoneessa ja lopulta koeviljelmillä testaa. Käsittääkseni vain ja ainoastaan geenilajikkeen valmistaja. Portin jättää myös kertomatta mitä testaamisten valvonta tarkoittaa, koskapa on hiukan eri asia luottaa valmistajan ilmoitukseen testien tuloksista kuin testata lajikkeet riippumattomasti.

Lopuksi, heti edellisen jälkeen, Portin kertoo suomalaisista elintarvikevalvonnasta - antaen ymmärtää, että Evira ja Geenitekniikan lautakunta valvoisivat testien suorittamista ja tulosten analysointia. Tarkka lukija tietenkin huomaa Portinin tarkoitukselliset kertomattomuudet, lauseiden asettelun peräkkäin, mutta kuinka moni suomalainen lukija tietää, että valtaosaltaan eurooppalaisten mielipide on geenimuunteluelintarvikkeita vastaan. Eivät vain suomalaiset ole niitä vastaan. Ja mitä valistuneempi/tietävämpi kansalainen, sen suurempi vastustus, toisin kuin muita (geeni)teknologisia sovelluksia kohtaan.

Muutoin Portinin sanomisissa ei kommentoitavaa olekaan ... historiakatsauksella yritetään pönkittää asiantuntijuutta ja luoda auktoriteettiperustelua sanomisiin. Ponnetonta eikä sillä ole mitään tekemistä geeniruoan kanssa, mutta tehonnee silti muiden aivoilla ajatteleviin.

[Heikki Jokipii]

Kuten epäilevä kysymyksesi paljastaa, ei vastaa. Tietenkin on ihan eri asia syökö miljoona ihmistä jotain ruokaa/ainetta yhden kerran vai syökö yksi ihminen jotain miljoona kertaa. Jollei yksi ihminen elämänsä aikana ehdikään syödä miljoonaa kertaa, voidaan kuvitella, että lapsi jatkaa syömisen ketjua, jolloin jälleen huomataan, että sukupolven ylittäviä kunnollisia testejä koe-eläimillä tarvitaan.

Tästä asiasta jatketaan siellä missä se on jo aloitettu, eli täällä!

***

Koska suomalaisista on juuri todettu, että he geneettisesti eroavat eniten erikseen muista eurooppalaisista, muualla EU:ssa turvallisesti syöty ruoka ei siis voine automaattisesti olla turvallista täällä? Vai?

Eroavatko suomalaiset virolaisista, unkarilaisista? Euroopassa on kansoittain monenlaisia perintötekijöitä, koska ihmisten perimät ovat monta kautta muokkautuneet erilaisiksi. Kansojen geneettinen erilaisuus ei puolla testaamisten vähentämistä, päinvastoin.

Tämä ”vetoni” oli tarkoitettu vain sen kumoamiseksi, että minkään tavanomaisen ruoan pitkäaikainen nauttimishistoria antaisi varmuuden sen turvallisuudesta, joten tästä ei tarvita sen enempää. (Jos tarvitaan, uusi triidi - please)

Jatkaaksemme otsikossa nimetyn henkilön kunniaksi hänen sanomisistaan, löytyi keskempää Suomessa julkaistavasta lehdestä uutukainen, vaikka samaa toistava, silti osin muokattu, täydennetty mielipidekirjoitus Geenitekniikan keksimisestä 35 vuotta , jonka lopussa Portin kirjoittaa näin:

Portin jättää kertomatta, kuka lajikkeet laboratoriossa, kasvihuoneessa ja lopulta koeviljelmillä testaa. Käsittääkseni vain ja ainoastaan geenilajikkeen valmistaja. Portin jättää myös kertomatta mitä testaamisten valvonta tarkoittaa, koskapa on hiukan eri asia luottaa valmistajan ilmoitukseen testien tuloksista kuin testata lajikkeet riippumattomasti.

Lopuksi, heti edellisen jälkeen, Portin kertoo suomalaisista elintarvikevalvonnasta - antaen ymmärtää, että Evira ja Geenitekniikan lautakunta valvoisivat testien suorittamista ja tulosten analysointia.

Varmasti Portin jättää kertomatta paljon �" kuten jo edelläkin tuli esille, kun kaikkea on mahdotonta yhdessä artikkelissa sanoa.

Siitä, miten kaikki nämä testit tehdään, ja miten asiaa valvotaan, löytää varmasti halutessaan tietoa. Oletko ahkerasti etsinyt asiasta tietoa muualta kuin Kuusipalolta tms. sivuilta?

Tuntuu muuten myös siltä, että kaikessa keskityt näihin eläinruokintatesteihin. Elintarvikkeet voidaan kuitenkin nykyaikaisen kemian välinein tutkia mahdottoman tarkkaan sisältönsä osalta.*) Jos päädytään siihen, että ne sisältävät vain jo tunnettuja, turvallisia ainesosia, ja haitta-aineita vain sallituissa rajoissa, ruokintakokeita ei tarvitse tehdä **), sen enempää tavanomaisesti kuin gm-tekniikan avulla tuotetusta ruoasta, ja älytöntä se olisikin, sen verran kallista eläinkokeiden tekeminen on.

(Kuten muustakaan suuhun pantavasta: jotkin kiinalaiset ”terveysyrtit” on EU:ssa ja Suomessa kielletty ihan kemiallisen analyysin pohjalta, kun niistä on löydetty jo tunnettuja myrkkyjä. Ei siinä uusia eläinkokeita ole tarvittu)   
________________

*) Niin tarkkaan, että aina säännöllisin välein joku vihreä järjestö järjestää pelottelukampanjan siitä, mitä kaikkia "kemikaaleja" ruokamme sisältää. Kun on taas kerran kerrottu, ettei niillä triljoonas- tai pienemmillä osilla ole merkitystä, asia unohtuu, kunnes taas kerran joku toinen järjestö aloittaa saman kampanjan uudelleen ...

**) Tähän perustuu mm. sekin, että tiettyä kosmetiikkaa mainostetaan niin, ettei eläinkokeita ole tehty. Eipä ole, koska niitä ei ole tarvittu, kun jokaikinen ainesosa on jo ennestään eläinkokeilla testattu, mutta muualla.