Turvallinen historiallinen käyttö on referenssi tuotteen turvallisuudesta. Tavanomaisilla elintarvikkeilla turvallisen käytön historia on vuosisatoja, [...]
Tuoteiden testaukseen toki kuuluu muutakin, mutta eikö ole näin:
USA:ssa on syöty yli 10 vuotta GM-tuotteita. USA:n väkiluku on ollut noin 50 kertaa Suomen väkiluku.
Siten tuo USA:n "testi" vastaa sitä, että Suomessa olisimme syöneet jotain ruokia yli 500 vuoden ajan. Eikö?
Kuten epäilevä kysymyksesi paljastaa, ei vastaa. Tietenkin on ihan eri asia syökö miljoona ihmistä jotain ruokaa/ainetta yhden kerran vai syökö yksi ihminen jotain miljoona kertaa. Jollei yksi ihminen elämänsä aikana ehdikään syödä miljoonaa kertaa, voidaan kuvitella, että lapsi jatkaa syömisen ketjua, jolloin jälleen huomataan, että sukupolven ylittäviä kunnollisia testejä koe-eläimillä tarvitaan.
Koska suomalaisista on juuri todettu, että he geneettisesti eroavat eniten erikseen muista eurooppalaisista, muualla EU:ssa turvallisesti syöty ruoka ei siis voine automaattisesti olla turvallista täällä? Vai?
Eroavatko suomalaiset virolaisista, unkarilaisista? Euroopassa on kansoittain monenlaisia perintötekijöitä, koska ihmisten perimät ovat monta kautta muokkautuneet erilaisiksi. Kansojen geneettinen erilaisuus ei puolla testaamisten vähentämistä, päinvastoin.
Jos otetaan esimerkiksi vaikka ihmisten kyky polttaa/nauttia alkoholista niin idässä ihmisten luontainen antabus alkoholiin on paljon yleisempää kuin Euroopassa. Jos siis eurooppalaiselle keskimäärin onkin terveellistä nauttia alkoholia pieniä määriä, ei samaa tulosta suoraan voida soveltaa ihmisiin, joilla luontainen antabus käytännössä estää alkoholin nauttimisen, tai ainakin siitä nauttimisen.
Mikään ei tietenkään takaa, että jos minä pystyn syömään partikkelin oireetta niin kaikki muutkin pystyvät sen tekemään. Jälleen yksi hyvä syy tiukentaa ja laajentaa testaamista. Enkä siis ole kampanjoinut luomuruokienkaan turvallisuuden testaamista vastaan.
---
Jatkaaksemme otsikossa nimetyn henkilön kunniaksi hänen sanomisistaan, löytyi keskempää Suomessa julkaistavasta lehdestä uutukainen, vaikka samaa toistava, silti osin muokattu, täydennetty mielipidekirjoitus
Geenitekniikan keksimisestä 35 vuotta , jonka lopussa Portin kirjoittaa näin:
Kun geenitekniikka keksittiin, asettivat tutkijat itse tiukkoja sääntöjä sen käytölle. Varsin pian niitä kuitenkin lievennettiin kun todettiin niiden olleen liioiteltuja. Muuntogeenisten eliöiden käyttö on kuitenkin edelleen tarkasti lailla säädeltyä. Suomen geenitekniikkalain mukaan muuntogeenisistä eliöistä ei saa olla haittaa ympäristölle eikä ihmisten terveydelle.
Tämän vuoksi esimerkiksi muuntogeeniset kasvit testataan kolmessa vaiheessa ennen niiden markkinoille laskemista. Ensin tehdään turvallisuustesti laboratoriossa, sitten kasvihuoneessa ja lopuksi valvotussa kenttäkokeessa. Geenitekniikkalain noudattamista valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alainen Geenitekniikan lautakunta. Muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuutta puolestaan valvoo maa- ja metsätalousministeriön alainen Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA.
Liekö tarkoituksellista vai vahinkoa, Portinin mukaan geenimuunnellut lajikkeet testataan kolmeen kertaan siksi, että Suomen laki niin sanoo. Voi olla, että Suomenkin laki niin sanoo, ja hyvä niin, jos sanoo. Ja tietenkin Suomen lakia tulee noudattaa. Kirjoituksesta saa kuitenkin kuvan, että vain Suomen laki olisi tiukka ja että vain Suomalaisen lainsäädäntö huolehtisi suomalaisten turvallisuudesta - jos sekään.
Portin jättää kertomatta, kuka lajikkeet laboratoriossa, kasvihuoneessa ja lopulta koeviljelmillä testaa. Käsittääkseni vain ja ainoastaan geenilajikkeen valmistaja. Portin jättää myös kertomatta mitä testaamisten valvonta tarkoittaa, koskapa on hiukan eri asia luottaa valmistajan ilmoitukseen testien tuloksista kuin testata lajikkeet riippumattomasti.
Lopuksi, heti edellisen jälkeen, Portin kertoo suomalaisista elintarvikevalvonnasta - antaen ymmärtää, että Evira ja Geenitekniikan lautakunta valvoisivat testien suorittamista ja tulosten analysointia. Tarkka lukija tietenkin huomaa Portinin tarkoitukselliset kertomattomuudet, lauseiden asettelun peräkkäin, mutta kuinka moni suomalainen lukija tietää, että valtaosaltaan eurooppalaisten mielipide on geenimuunteluelintarvikkeita vastaan. Eivät vain suomalaiset ole niitä vastaan. Ja mitä valistuneempi/tietävämpi kansalainen, sen suurempi vastustus, toisin kuin muita (geeni)teknologisia sovelluksia kohtaan.
Muutoin Portinin sanomisissa ei kommentoitavaa olekaan ... historiakatsauksella yritetään pönkittää asiantuntijuutta ja luoda auktoriteettiperustelua sanomisiin. Ponnetonta eikä sillä ole mitään tekemistä geeniruoan kanssa, mutta tehonnee silti muiden aivoilla ajatteleviin.
