Ei, kysymystä ei aseteta näin, vaan päinvastoin: mitkä eivät?!!!!
Ahaa, no jos ei ole vaikeaa löytää EFSAn tiedelehdessä julkaistua tutkimusta niin sellaisista löytynee helposti pari esimerkkiä?
Ei, edelleenkin kysymys on asetettava toisin päin. Annoin linkit EFSA:aan, sieltä löytyy – vaikka niistä yhteenvedoista – monisivuisia lähdeluetteloita, joissa viitataan
tieteellisiin artikkeleihin.
Niinkuin - tai oikeastaan vain - nyt sinä. Kiistät EFSAn koosteet, kiistät kaiken. Millä ihmeen ”lihaksilla”?
No niin, olenko kohta (vai jo) yksi uusi Kuusipalo, Vandana Shiva, Ermakova, Putztai, ketä näitä oikein onkaan ...
Missä kiistän kaiken? Ilman referenssiä väitteesi jää vaille pohjaa.
Siis
et kiistä? Myönnät, että EFSA on asiassa mitä
pätevin toimija?
Tyystjärvi on oikeassa siinä, että syöty geeni ei suoraan (ainakaan kovin helposti) siirry sukusolun geeniksi. Eikä sellaista ole kukaan väittänytkään.
Eikö ole? No, missä sitten on ongelma, miksi sitten vaaditaan monen sukupolven testeja? No, itse asiassa tuossa
jo lähes väitit, tuolla ”ainakaan kovin helposti” -lisäyksellä – kun tosiasia on se, että sitä ei tapahdu
lainkaan. *)
Sen sijaan on tieteellinen tosiasia, että syöty/syömätön ruoka vaikuttaa myös perintötekijöihin. Kaiketi lukuisat tutkimukset todistavat, että esimerkiksi pula-aika/katovuodet näkyvät perintötekijöissä ei vain seuraavassa vaan jopa useammassa sukupolvessa. Ainakin siis syödyn ruoan määrä vaikuttaa perintötekijöihin sukupolvien yli, oikeastaan olisi erittäin kummallista jos ruoan laatu ei vaikuttaisi mitenkään.
Tässä viittaat varmaankin tähän tiedeuutiseen, joka (ilmeisen) harhaanjohtavasti puhuu geeneistä, vaikka geeneihin asti asiassa ei osoitettu vaikutuksen kulkevan
Nälänhädän jäljet näkyvät jälkipolvien geeneissäTämä tulos - sinänsä milenkiintoinen - ei oikeastaan kuitenkaan olennaisesti, "laadullisesti" eroa esim. siitä ikivanhasta tiedosta, että hyvin ravittu yläluokka on ennen ollut alaluokkaa pidempää (ja ero on nyt, ravitsemuksen demokratisoitumisen jälkeen, hävinnyt). Ei tuossa geenitekijöita muutettu ”sukupolvien yli”, vaikka lapsi olikin äitinsä kohdussa, ainoastaan vaikutettiin niiden
toimintaan, ”fenotyyppiin”. Ei, vieläkään ei ole osoitettu hankittujen ominaisuuksien periytyvän.
Jostain syystä ruokintakokeissa on totuttu sukupolvien yli kestäneisiin ruokintakokeisiin.
(lihav. HJ)
? ? ? Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että näin olisi?
Jos syödyllä ruoalla ei olisi mitään vaikutusta perintötekijöihin niin miksi ihmeessä sellaisia kokeita yleensä ollenkaan tehtäisiin? Eivät kai tieteentekijät/tutkijat ihan turhaan ryhdy mittaviin, pitkäaikaisiin ja työteliäisiin koejärjestelyihin?
Eivät, ja sitä varten tällaisia kokeita ei yleensä tehdäkään. Turhaan, siis.
Mutta luonnollisesti, jos tällainen
olisi vaatimuksena, niin päästäisiin siihen, että tarvittavat tutkimukset olisivat niin mittavia ja/tai pitkäaikaisia **), ettei vuosikymmeniin (tai satoihin) uskallettaisi sanoa mitään "varmaa" (eli tieteellisesti
todennäköistä) asiasta. Sitäkö tässä –
halutaan?
Mutta tämä romuttaisi silloin kyllä kaiken, eikä mitenkään
rajoittuisi muuntogeenisten elintarvikkeiden testaukseen. Mistä me voimme olla
varmoja, etteivät kaikki
muutkin ruoka-aineet voisi vaikuttaa tällä tavalla salakavalasti toisessa ja kolmannessa polvessa? Eikä tämä rajoittuisi "uuselintarvikkeisiin", koska emme mitenkään voisi olla
varmoja perinteisistäkään. Aivan mieletön visio.
Jos Petter Portin (vrt. otsikko) olisi vaatinut/ehdottanut tällaista - vaatimaasi - monen sukupolven koetta - hänet(kin) olisi naurettu pihalle.
Ehkä, ehkä ei, mutta jos tosiaan olisi naurettu niin sellainen mahdollisuus tietenkin helposti vaikuttaa julkisuudessa esiintyvän edesottamuksiin.
Tarkoitin enemmänkin sitä, että tämä ehdotus olisi naurettu pihalle. Niukkoja tutkimusresursseja on pakko ohjata järkevästi, ja tuon asian tutkiminen ei juuri eroaisi siitä, että fysiikan puolella otettaisiin vastaan ikiliikkujan keksijöitä, ja vakavasti testattaisiin kukin yritelmä erikseen - sillä perusteella, että niissä ”saattaisi” olla jotain, kun kerran keksijä itse ilmoittaa kotonaan suorittaneensa lupaavia kokeita.
______________
*) Ainoa järkevä, jotenkin
ajateltavissa oleva paikka tällaiselle hypoteettiselle tapahtumalle voisi olla
ihmissyönti, jossa luontaiset immuunireaktiot voisivat ehkä pettää? Tämän teoriani
testaamiselle on kuitenkin suuria, tieteen ulkopuolisia esteitä.
**) kun esim. on käytännössä varmaa, että USA:ssa aamuisen muuntogeenisen Corn Flakesinsa (tai iltaisen Pop Cornin) syöjien joukossa on jo miljoonia synnyttäneitäkin (ja tietysti siittäneitäkin), ei
tämäkään riittäsi, vaan täytyisi vielä seurata, mitä näiden lasten lapsille käy jne. jne. jne.?