Author Topic: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön  (Read 4601 times)

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« on: 03.12.08 - klo:07:30 »
Sovellukset eivät ole vähälukuisia, ...
Linkin takana on todella amerikkalaisten taulukko, jossa on listattuna useita gm-sovelluksia. Vaatisi tarkempia tutkimuksia selvittää, kuinka moni sovellus on koskaan otettu käyttöön tai on yhä käytössä. Taulukon sarake 'Intended Effect' ei nimittäin anna perustetta väittää, että kaikki taulukon sovellukset olisi saatu toteutettua ja otettua käyttöön. Mahdollista on vielä sekin, että sovellus on olemassa, mutta sen käyttökelpoisuus tai käyttöprosentti on hyvin pieni. Sen sijaan jos tutkii samaisen sarakkeen sisältöjä niin vaikuttaa siltä, että sovellustyyppinä myrkynkestogeeniä tai tuhohyönteismyrkkyä tuottavaa geeniä on sovellettu useaan kasvilajikkeeseen. Usean sovelluksen kohdalla lukee siis  Tolerance to herbicide [herbicide name] tai Resistance to [insect name] insects

Taulukosta löytää nämä yhdeksän muuta sovellustyyppiä: Alpha-amylase expression (mitä tämä käytännössä tarkoittaakaan), Increase lysine level for use in animal feed (siis vain eläinrehussa), Male Sterility (yhdessä myrkkytoleranssin kanssa), Delayed fruit ripening due to reduced ethylene synthesis (vuodelta 1999, sovelluskohteena cantaloupe), Degradation of phytate in animal feed, Fertility restorer (mitä tarkoittanee), Resistance to the viruses CMV, ZYMV and WMV2 (tämä kuulostaa mielenkiintoiselta), High oleic acid soybean oil ja High laurate canola oil (nämä kaksi viimeistä samantyyppisiä).

Mielenkiintoista kyllä, taulukosta löytyy vain yksi maininta riisistä (LLRICE E06; LLRICE E62 - ensimmäisen pitäisi ehkä olla E60?) ja senkin kohdalla lukee Tolerance to the herbicide glufosinate-ammonium. Ei siis taida olla kyse kohutusta 'kultaisesta riisistä'.
« Last Edit: 03.12.08 - klo:07:43 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21381
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« Reply #1 on: 03.12.08 - klo:07:58 »
Mielenkiintoista kyllä, taulukosta löytyy vain yksi maininta riisistä (LLRICE E06; LLRICE E62 - ensimmäisen pitäisi ehkä olla E60?) ja senkin kohdalla lukee Tolerance to the herbicide glufosinate-ammonium. Ei siis taida olla kyse kohutusta 'kultaisesta riisistä'.

Ei mitä ilmeisemmin ole, koska kultaisen riisin kohdalla on juuri puhuttu siitä, että vaikka se olisi valmis sovellus, sen käyttönotto on eri tavoin pystytty estämään.

Nyt sana "sovellus" on sen verran taipuisa, että sovellusten määrää arvioidessa saa tietysti luvun pienemmäksi, jos esim. laskee kaikki glyfosaatin kestävät kasvit yhdeksi sovellukseksi.

Quote
Mahdollista on vielä sekin, että sovellus on olemassa, mutta sen käyttökelpoisuus tai käyttöprosentti on hyvin pieni.

Tämä on mahdollista, mutta se on silti olemassa oleva sovellus. Esimerkiksi tämä hyllyssä paremmin kestävä tomaatti ei kelvammut USA:n kuluttajille, mutta se on olemassa - ikäänkuin "hyllyssä", jos sitä päätetään levittää esim. kehitysmaihin, jossa sitä todella tarvittaisiin (ja samaa ideaa sovelettuna muihin ruokakasveihin). Käyttöprosentti (esim. hehtaareissa laskettuna) on toisilla kasveilla luonnostaan pienempi, olivat ne sitten muuntogeenisiä tai ei. Sanokaamme jotain maustetta tai mausteenomaista kasvia ei varmasti viljellä hehtaareissa niin paljoa kuin soijaa.

Etsin tähän (lähteen kanssa, myöhemmin) muistamani arvion, että GM-sovelluksia olisi jo siinä parisen sataa.

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« Reply #2 on: 31.12.08 - klo:13:57 »
Etsin tähän (lähteen kanssa, myöhemmin) muistamani arvion, että GM-sovelluksia olisi jo siinä parisen sataa.

Sillä välin sopinee kertoa geenimuuntelun tilasta Worldwatch-instituutin mukaan - Genetically Modified Crops Only a Fraction of Primary Global Crop Production

Quote
Two GM crop traits continue to dominate worldwide: herbicide tolerance (63 percent) and insect resistance (18 percent),
Kaksi käytetyintä sovellusta yhdessä tekevät 81 prosenttia kaikesta geenimuuntelusta viljelyksillä.

[katkaisen tämän lopun osalta, ja se osa keskustelusta jatkuu täällä:

GM-lajikkeiden vaikutukset viljelyssä]
« Last Edit: 03.01.09 - klo:12:16 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21381
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« Reply #3 on: 03.01.09 - klo:11:45 »
Nyt kun saisi selville, mikä teitä gm-kriitikkoja tässä asiassa tyydyttäisi! Välillä ollaan huolissaan siitä, että gm-lajikkeet leviävät liian nopeasti ja vällillä taas sitten moititaan ja vähätellään asiaa sanomalla, että ne ovat levinneet niin hitaasti.

Quote
In 2007, farmers planted an additional 12.3 million hectares of genetically modified (GM) crops, bringing the total global area up 12 percent to 114.3 million hectares.

Kun muistamme, että peltoa maailmassa on noin 1600 miljoonaa hehtaaria, ei tuollainen 7 prosenttia minusta ole vähän, tässä vähän yli 10 vuodessa. Kun muistetaan, miten "konservatiivinen" ala maatalous yleensä on.

Luomuviljely, joka haluaa ylläpitää imagoaan, että se leviää (sertifioituna) nopeasti, on jämähtänyt tosiasiassa siinä 15 miljoonaan hehtaariin, eli noin  prosenttiin. Noin 80 vuoden aikana. Tilastoimalla laidunmaita luomuksi yritetään ylläpitää kasvun illuusiota.

Kuusipalon tekstien kautta ymmärsin, mistä tämä ajatus harvoista "sovelluksista" tulee. Se lähtee siitä, että "sovellus" määritellään todella yleisellä tasolla.

Se on kyllä mahdollista näinkin tehdä - mutta tässäkin ihmettelen, että ovatko gm-kriitikot tästä iloisia vai surullisia (vrt. pinta-alapohdinta edellä - vaan tässä lienee kyse "sodankäynnin" yleisestä dilemmasta, paljonko "vihollista" on syytä ja toisaalta kannattaa vähätellä ...).

Niinpä voidaan luokitella kaikki torjunta-aineita kestävät lajikkeet yhdeksi sovellukseksi, riippumatta siitä, kuinka monta kasvilajia on kyseessä, tai kuinka monta erilaista torjunta-ainetta. Samaan tapaan kaikki kasvilajikkeet, jotka itse pystyvät kehittämään torjuntansa, ovat vain "yksi sovellus". samoin säilyvyys vain yksi. Jne.

Pitää paikkansa, että vielä tällä hetkellä valtaosa toteutuneesta gm-viljelystä perustuu näin määriteltynä vain  harvoihin "sovelluksiin". Mutta entä sitten? Jos näistä on saatu niin paljon hyötyä, että jo tämä 7 prosenttia on gm-lajikkeilla, asia on jo hyvä, sen täytyy olla.

Mutta tutkimuksen "putkessa" on huomattava määrä uusia "sovelluksia", vaikka Kuusipalon tapaankin määriteltynä. Näistähän on jo oma keskustelunsa täällä: Miksi GM on hyvä asia?
« Last Edit: 04.01.09 - klo:13:55 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« Reply #4 on: 05.01.09 - klo:19:13 »
Geenitekniikan etuna esitellään tutkimustuloksia, joissa on tunnistettu ja löydetty tiettyyn ominaisuuteen vaikuttava geeni. Innokkaimmillaan tutkimustulos esitellään kuin olisi valmis sovellus testauksia vailla - enkä juurikaan liioittele. Erinomaisena esimerkkinä alumiinipitoisia maita sietävä kasvi, jota kumma kyllä ei voida suoraan sellaisenaan siirtää viljeltäväksi (vaikka sitten jalostettuna) alumiinipitoisille maille vaan pitää hehkuttaa geenilöydöksen avulla valmistettavista geenimuunteluteollisuuden huipputuotteista, joiden avulla pelastetaan maailma paitsi nälältä niin muutenkin ...

Kaikkien uutisoituihin ja hehkutettuihin geenilöydöksiin ja niistä joskus mahdollisesti valmistettaviin sovelluksiin verrattuna todellisia sovelluksia (luetaan siis sovellustyyppejä) on hyvin vähän.

Geenimuuntelu halutessaan tietenkin lukee jokaisen maissinjyvänkin omaksi sovelluksekseen, mutta liekö sellainen järin tarkoituksenmukaista. Tokihan ilmoitettavat luvut siten olisivat verrattoman ja käsittämättömän suuret.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 21381
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön
« Reply #5 on: 06.01.09 - klo:09:15 »
Geenitekniikan etuna esitellään tutkimustuloksia, joissa on tunnistettu ja löydetty tiettyyn ominaisuuteen vaikuttava geeni. Innokkaimmillaan tutkimustulos esitellään kuin olisi valmis sovellus testauksia vailla - enkä juurikaan liioittele.

Tätä varmasti tapahtuu, mutta asia ei silti ole välttämättä epärehellistä. Koko "putki" tuotantoon asti vain on GM-puolella niin pitkä. Eikä tätä lyhennä se byrokratia, jota sen kohdalla on. Kun tuote on ehdottoman valmis, EU:ssa sen hyväksymiseen menee keskimäärin 5 vuotta, USA:ssa vähemmän, mutta sielläkin usein vuosia.

Kyllä muussakin tekniikassa esitellään asioita, jotka ovat "juuri tulossa", sanokaamme vaikka tietotekniikassa. Monet silläkin alalla vuosia sitten esitellyt ideat ovat sitten myöhemmin toteutuneet ja nyt myynnissä, mutta monet eivät, mm. "kvanttitietokone" on yhä vain "tulossa".
« Last Edit: 06.01.09 - klo:14:05 by Heikki Jokipii »