Recent Posts

Pages: [1] 2 3 ... 10
1
Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Temp
« Last post by Heikki Jokipii on Today at 04:12 »
Tarkastellaan kahta viljaa, joissa luomun osuus on suuri.

Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
3
Tuli myös Pro Luomun versio:

Luomukinkulla vakiintunut paikka joulupöydässä

Muuten tavanomainen myyntipuffi, mutta tässä on tietoja ja arvioita:

Quote
Pro Luomun arvion mukaan markkinoille tulee tänä jouluna noin 125 000 kiloa kotimaista luomukinkkua. Viime vuonna luomukinkkuja oli tarjolla 90 000 kiloa, mikä johtui suurelta osin saatavuusongelmista. Päivittäistavarakaupan ketjujen mukaan luomukinkut todennäköisesti myydään siitä huolimatta tänäkin vuonna loppuun.[...]

Tulkitsen, että toimitusvaikeudet olivat viittaus Talman Luomun konkurssiin. Mutta nyt siis yritetään sillä määrällä, joka on joskus jotenkuten saatu kaupaksi.

Prosenttimääristä ei haluttu puhua. Jos joulukinkkujen kokonaismäärä olisi (yleensä ilmoitettu arvio) 6-7 miljoonaa kiloa, tuona määrän osuus siitä olisi 2,1-1,8%. Olettaen tietysti, että se myydään.

Pro Luomukin vain totesi tämän:

Quote
[...] Kaikilla kaupparyhmillä on keskusliikkeiden kautta tarjolla tänä vuonna vain kotimaisia luomukinkkuja.

Mutta ei kysynyt itseltään tai kertonut meille muille, miksi niin on. Vrt. edellä 20.11.20 eräs selityksemme sille.

***

Kun tämä väite oli tuonnekin laitettu...

Quote
Kantarin toteuttaman kyselyn (2020) mukaan noin viidennes suomalaisista ilmoittaa kiinnostuksensa luomuruokaa kohtaan lisääntyneen koronapandemian myötä.


... niin sallittaneen kysyä, mitä sitten, jos tehokkaan rokotteen myötä epidemia menne ohi? Hei, toivotaan, että näin käy mahdollisimman pian!  8)
4
Päätinpä kuitenkin, että teen tästä oman puheenvuoronsa. Kun siitä tulee vähän pitempi. Eikä palveluntarjoajamme meitä erikseen käytettyjen puheenvuorojen määrän mukaan laskuta.  ;)

Ensiksi täytyy taas todeta, että satotilaston ennakko, joka siis tänään myös täsmällisesti luvattuna aikana julkaistiin, on kyllä edelleen niin rakennettu, että kyse on kokonaissadosta. Ei siis sellaisenaan tehoviljelyn/konventionaalisen viljelyn tuloksesta.*)

Sato ja viljasadon laatu 2020, ennakko

Mutta tässä on siis vuoden 2020 vähän murheellinen kokonaistulos:

Quote
Viljasato vuonna 2020 oli 3,3 miljardia kiloa eli 18 % edellisvuotta pienempi. Viljasato on 2000-luvun kolmanneksi pienin.

    Ohrasato, 1 342 milj. kg, väheni viime vuodesta 20 %
    Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
    Vehnäsato, 667 milj. kg, pieneni 26 %
    Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
    Rypsi- ja rapsisato, 31 milj. kg, väheni 26 %
    Perunasato 602 milj.kg – on hieman pienempi kuin viime vuonna (-3 %)
    Hernesato (52 milj. kg) kasvoi 54 %

Koska tavanomainen viljely on valtavirtaa, tuota voidaan kuitenkin käyttää hyvänä arviona siitä, kuinka juuri sille kävi.

Tämä vertailu täytyy tietysti nyt heti tehdä. Hehtaarisadot luomussa v. 2020 (poimittu luomusatotilaston taulukosta):

Vehnä yhteensä   2 170   
.Syysvehnä      3 270   
.Kevätvehnä       1 910   
Ruis               2 130   
Ohra yhteensä    2 400   
.Rehuohra                2 420   
.Mallasohra           2 370   
Kaura                    2 250   
   
Ja hehtaarisadot kaikessa viljelyssä (luomu mukana, poimittu satotilaston taulukosta):

Vehnä yhteensä  3 370   
.Syysvehnä      4 400   
.Kevätvehnä       3 240   
Ruis               3 580   
Ohra yhteensä   3 470   
.Rehuohra       3 460   
.Mallasohra      3 480   
Kaura                  3 640   

Se vissi ero on siis hyvin selkeästi säilynyt. Valtaosa viljelystä kun on tavanomaista, yhä vielä. Tuota eroa on edellisten vuosien tapaan yhä mahdollista tarkentaa.

____________

*) vaikka Anneli Partala jo kerran ilmaisi myötämelisyytensä ideallemme, jota ehdotimme, että myös itse konventionaalisen viljelyn luvut tulisi erikseen esittää. Sitä ei siis kuitenkaan ole vielä toteutettu.
5
Muut aiheet / Vs: Ilmastonmuutos se tunkee joka paikkaan
« Last post by Heikki Jokipii on 24.11.20 - klo:06:47 »
No niin. Katsotaanpa asiaa uudestaan, ja täältä (josta Kallavesi löytyi):

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomen_jarvien_jaaoloissa_havaittuja_muu(2024)

Noistakin kaavioista ja tiedoista voi nähdä, että muutokset ovat tapahtuneet ja alkaneet selvästi "väärään aikaan".

Sama se taitaa olla Oulujärvenkin kanssa vaikkei tuossa kuvaa olekaan:

Quote
Oulujärven jäähavainnot alkoivat talvella 1854–1855. Havaintosarjan aikana jäätyminen on viivästynyt 9 päivää, jäänlähtö aikaistunut 11 päivää. Jäätymisen ääripäivät ovat olleet 22. lokakuuta (1894, 1902) ja 24. joulukuuta (1929), jäänlähdön 3. toukokuuta (1921) ja 23. kesäkuuta (1867). Viimeksi mainittu erittäin myöhäinen kevät johti suureen nälänhätään.


Tästä dokumentista vielä löytyy se tuossa mainittu mutta muuten unohdettu Tornionjoen jäidenlähtökin vuoteen 2003:

https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen%2Bindikaattorit.pdf
 
Josta olin omaan esitykseeni ottanut viimeiset 100 vuotta. Koska siitä asiasta ei enää puhuta, luulen tai olen lähes varma, ettei siinä viimeiseen 17 vuoteen ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. — Taisi tulla valituksi väärä joki, liian pohjoisesta? Olisiko parempi valinta voinut olla Vantaa? Kun Helsinki muutenkin tuntuu Suomessa tottelevan teoriaa Lappia paremmin:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html

Teoria kun sanoo vielä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän lämpötilan (suhteessa) pitäisi  kohota.
7
Yleinen Keskustelualue / Vs: Glyfosaatin uusi aika
« Last post by Heikki Jokipii on 24.11.20 - klo:05:43 »
Yllättävää (tai ei lopulta):

Glyphosate: Deadly ‘poison,’ or biodiversity protection tool? Environmentalists split over controversial weedkiller

Quote
“Weeds are a major threat to biodiversity and without active management to control weeds and stop them spreading, it would threaten our ecosystems.

“Glyphosate is a good herbicide that has lots of benefits to weed control, particularly for environmental restoration projects and land care programs. To not have that tool available will severely hamper those efforts.”

Glyfosaatti on siis tuolla tavalla oivallinen väline luonnon monimuotoisuuden puolustamisessa. Joidenkin mielestä, Australiassa.

Mutta ei tuo ajatus lopulta kovin kaukana ole Suomestakaan. Joidenkin itsepintaisten vieraslajien hävittäminen täällä on kyllä ilman glyfosaattia usein hyvin toivottoman oloista työtä. Ja kyllä osa näistä vieraslajeista huolestuneistakin sen hyvin tietää, täälläkin.
8
Yleinen Keskustelualue / Vs: EU ja GM-lajikkeet
« Last post by Heikki Jokipii on 24.11.20 - klo:05:41 »
Tämä on siellä "muhinut" jo pitkään:

German Greens’ anti-GMO consensus may ‘shatter’ as 160 scientists urge party to endorse crop gene editing

Tässä Susanne Güntherin raportti samasta:

Zwei Schritte vor, einer zurück

Mutta kuten jo otsikosta "Kaksi askelta eteenpäin, yksi takaisin" voi nähdä, ristiriitaista ja tempoilevaa tuo vääntö on.

Saksan Vihreiden kanta asiaan voi kuitenkin olla  aika tärkeä koko prosesssille. Sen verran mielipidejohtajan aseman puolue on maassa saanut. Ja sitten taas maa samanlaisen aseman EU:ssa.
9
Yleinen Keskustelualue / Vs: Homeopatia luomussa nykyisin?
« Last post by Heikki Jokipii on 24.11.20 - klo:05:39 »
Ei tosiaankaan juuri Suomessa mutta Saksassa:

Wie esoterisch ist mein Ökobauer?

Tuosta Ludger Wess uudelleentwiittasi Oliver Rautenbergin twiitin:

Quote
9 der 9 größten Bio-Verbände schreiben Homöopathie als Erstgabe bei Tierkrankheiten vor. 3 von 9 sind anthroposophisch, 7 von 9 dulden anthroposophische Methoden. Da wird die Auswahl ein wenig eng...

Eli: 9:stä suurimmasta luomuryhmittymästä 9 suosittelee homeopatiaa ensisijaisena hoitona eläinten sairauksiin. 3 näistä 9:stä on antroposofisia, 7 näistä 9:stä sietää antroposofisia metodeja. Joten valinnanvara [siellä] jää aika pieneksi...
10
Kotiliesi on tehnyt vertailun (taas? Jotenkin muistan sen tehneen samanlaisen jonain aiempanakin vuonna):

Joulukinkun hinta 2020 vaihtelee hurjasti – kinkun suosio on ennallaan: Yli puolet ostaa pakastekinkun

Linkataan tänne, koska siinä esitellään aika kattavasti muut tekijat, jotka vaikuttavat kinkun hintaan: koko, onko se tuoresuolattu vai pakaste, valmistusaste ym.

Kokonaiskuva on kyllä aika sama kuin meillä:

Quote
Joulukinkun hinta 2020 vaihtelee erityisesti kinkkutyypin mukaan. Hintaero edullisimman ja kalleimman kinkun välillä on moninkertainen.
[...]
Edullisimmat suomalaiset joulukinkut ovat viljaporsaan harmaasuolatut juhlakinkut sekä perinteiset harmaasuolatut joulukinkut, jotka maksavat noin 6 euroa kilolta.
[...]
Luomukinkusta ja vapaasti kasvaneen porsaan kinkusta saa maksaa monikertaisesti muita kinkkuja enemmän. Esimerkiksi Tapolan luomu juhlakinkku potkalla maksaa S-ryhmän kaupoissa noin 20 euroa kilolta ja vapaan porsaan potkaton juhlakinkku noin 15 euroa kilolta.

Pikkaisen oudosti seuraavassa kappaleessa tämä tuli suosituksen kuuloisena (lihav. HJ):

Quote
Varmista lähikaupastasi, millaisia kinkkuja heille on tulossa. Luomukinkkuja kannattaa kysyä erityisesti lihakaupoista ja kauppahalleista. Erikoiskinkut kannattaa tilata ajoissa.

Vaikka olemme jo aiemminkin olleet tietoisia noista kaikista Kotilieden manitsemista tekijöistä, emme tämän joulun kevennetyssä tarkkailussa pyri nyt erityisen hienostuneeseen analyysiin. Vaan meille riittävät bongaukset oikein kalliista luomukinkuista. Joita varmaan alkaa sitten Lucian päivän jälkeen näkyä.

Joulua valmistelevan ihmisen eurot tulevat siis tällä kertaa jopa hienostuneen tasapuolisesti kohdelluiksi.

Jos tulee artikkeleita luomukinkkujen myynnistä nettiin, linkkaamme niitä ehkä tänne (jos niissä on jotain uutta jännittävää tietoa) mutta omia tutkimuksia emme tänä vuonna siitä tee.
Pages: [1] 2 3 ... 10