Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.12.18 - klo:08:03 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : tänään kello 07:08 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Tässä MT:n jutussa Kottila vetoaa sitten juuri hiilensidontaan:

Pro Luomun Kottila Nature-lehden tutkimuksesta: Hiilensidonta unohdettu kokonaan

Lainaus
Kottila huomauttaa, että tutkimuksessa ohitetaan kokonaan hiilensidonta. Se on viime aikoina noussut keskustelun polttopisteeseen, sillä viljelymaalla ja metsällä on hyvät mahdollisuudet sitoa itseensä ilmakehän hiiltä.

Enpä sanoisi noin, jos koko tutkimuksen keskeinen teesi luomua vastaan on, että luomuviljely pakottaa raivaamaan lisää metsää.

Luomun oletettuja vahvuuksia olisi sitten tässä:

Lainaus
Luomulla on hiilensidontaan paljon annettavaa, Kottila toteaa. "Toki ne menetelmät voidaan ottaa käyttöön tavanomaisessakin viljelyssä, mutta luomussa ne ovat pakollisia jo nyt."

Hän mainitsee esimerkiksi viljelykierron. Luomuviljelyssä nurmivuodet ovat pakollisia, ja nurmi on hyvä hiilensitoja.

Heti alkuun tuo argumentointi käytännössä sulaa siihen, että hiilensidonnan keinot ovat käytettävissä tavanomaisessakin.

Eikä hänen kuvaamaansa viljelykiertoa tehdä luomussa hiilensidonnan, vaan typensidonnan takia.

Lainaus
Toinen tekijä on se, ettei luomussa käytetä helppoliukoisia kemiallisia lannoitteita. Kasvien juuret etsivät ravinteita syvemmältä, mikä lisää juurimassaa, kuohkeuttaa maaperää ja lisää pieneliötoimintaa.

Maaperän pieneliöt eivät luomussa myöskään kärsi torjunta-aineiden aiheuttamasta stressistä, Kottila sanoo.

"Luomussa olennaista on aina ollut maan hyvä kunto ja sen ylläpitäminen. Hiiliviljelyn myötä nämä asiat kiinnostavat yhä enemmän."

Mitenkä lienee tuon juurimassan kanssa. Edellä on esitetty tutkimuksia, joiden mukaan tavanomaisessa viljelyssä sitä on enemmän. Pieneliöiden stressi taitaa levätä hyvin ohuen evidenssin varassa.

Mitään erityistä syytä ei ole, että tuo ns. hiiliviljely onnistuisi luomussa tavanomaista paremmin. Päinvastaisen odottamiseen on hyviä syitä.

Sitten on Kottilankin mukaan kuitenkin näin:

Lainaus
Toki luomussa on omat haasteensa, Kottila myöntää. Maata muokataan paljon rikkakasvien torjumiseksi, ja muokkaus vapauttaa hiiltä ilmaan. "Luomussakin on vielä kehitettävää."

Suorakylvö luomussa ei ole missään onnistunut. Melko turha on toive, että se nyt Suomessa saataisiin onnistumaan.

Tämäkin on toiveajattelua, tai vielä pahempaa, tosiasioiden kiristämistä:

Lainaus
Tutkimuksessa luomusadot on oletettu alhaisiksi, Kottila huomauttaa. "Minulla on se käsitys, että niitä on mahdollista nostaa. Ero ei ehkä pysy sellaisena kuin tutkimuksessa oletetaan."

On se kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa sellaisena lähes 20 vuotta pysynyt. On mahdollista sellainenkin, ettei ero pysy samana, jos tavanomaiset sadot jatkossa kasvavat, esim. geenitekniikan avulla!

 2 
 : tänään kello 06:37 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Kyllä Monsantoa tai Bayeria nyt koetellaan, Intiassakin:

India’s Supreme Court set to rule whether Monsanto maintains its patent rights on GMO Bt Corn

Mutta kuten artikkelista ilmenee, tässä nyt tavoitellaan ennakkoratkaisua, joka vaikuttaa koko geenitekniikan soveltamisen maassa.

 3 
 : tänään kello 06:16 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii

Eikö tähän ehdotukseen ...

Lautakunta oli yksimielinen: suosittelee kahdeksan kouluaamuista luopumista Helsingissä - "Tämä on vahva viesti"

... voisi lisätä ehdotuksen - jotta lapset voisivat ympäri vuoden harrastaa virkistävää liikuntaa iltapäivisin - että Suomi siirtyisi jatkuvaan kesäaikaan?

 4 
 : tänään kello 05:27 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Sitten Pro Luomu yritti laittaa kaikkea ruotsalaista (tai suomalaista) viljelyä samaan veneeseen tai laatikkoon:

Lainaus
Johtopäätöksenä tutkimus esittää, että ruoantuotannon ilmastovaikutukset ovat vähäisimmät siellä, missä satotasot ovat korkeimmat eli tuotanto on tehokkainta. Tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisiä ruokakasveja ovat esimerkiksi Iowassa tehotuotettu maissi ja aasialainen riisi, koska niiden satotaso on korkeampi kuin esimerkiksi ruotsalaisen vehnän tai herneen.

Niin ikään ruotsalainen luomuvehnä ja -herne häviävät tavanomaisesti tuotetulle ruotsalaiselle vehnälle ja herneelle – puhumattakaan iowalaisesta maissista tai aasialaisesta riisistä. Luomuviljelyä ei tämän kummemmin tutkimuksessa tarkastella.

Tällä logiikalla kaikki suomalainen ruoantuotanto, sekä luomu että tavanomainen, on ilmastolle huomattavasti haitallisempaa kuin maissi tai riisi.
(lihav. HJ)

Tuolla lihavoinnilla yritetään kiemurrella ulos. Kyllä siinä tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan ruotsalaisen luomuviljelyn satotasoja, jotka kehnoiksi todettiin.

Ja sillä "logiikalla" havaittiin ruotsalainen luomuviljely haitallisemmaksi kuin tavanomainen viljely. Ja sama hyvin todennäköisesti pätee myös Suomessa.

Kyllä tämä suhteellinen vertailu on täysin puolusteltavissa. Yrittääkö Pro Luomun kirjoittaja sanoa, että koska täällä kaikki sadot ovat alhaisia, ei luomun vielä alhaisemmilla sadoilla ole niin väliä?

***

Hiukan ehkä avuttomalta tuntuu tuollainen kiukuttelu vertaisarvioitua tiedeartikkelia kohtaan?

 5 
 : tänään kello 04:38 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Pro Luomu lähti ensimmäisenä puolustustaisteluun:

Luomuviljelyn ilmastovaikutusta ei voi pelkistää maankäyttöön

Vai olisiko tuota sanottava vastahyökkäykseksi? Kiistettiin Chalmersin tutkimuksen lähtökohdatkin:

Lainaus
Hiljattain uutisoidun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomuviljely on ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely, koska luomu vaatii tavanomaista enemmän peltoalaa matalamman satotasonsa takia. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi.

Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen yliopiston johdolla tehty tutkimus on lähinnä yksipuolinen ajatusleikki. Siinä on kehitetty laskennallinen hiilihyötyindeksi mittaamaan maankäytön muutosten vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin globaalilla tasolla.

Pelkistettävissä? Jos maan käyttö otetaan huomioon, minusta se ei ole pelkistämistä. Mutta Pro Luomun mielestä olisi pitänyt tarkastella ihan muita asioita. Tähän tapaan:

Lainaus
Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että metsä ei ole ainoa maankäyttömuoto, joka sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessakin kehitettävillä ns. hiiliviljelymenetelmillä voidaan edistää myös ruoantuotannossa olevan peltomaan hiilensidontakykyä merkittävästi.

Ruotsalaistutkimus ei ota kantaa ruoantuotannon muihin ympäristövaikutuksiin. Luomutuotannon kiistattomia ympäristöhyötyjä ovat muun muassa peltomaan eliöyhteisön monimuotoisuuden ylläpito sekä mineraalilannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön välttäminen. Peltomaan monipuolinen eliöyhteisö pitää yllä hyvää kasvukuntoa, joka on tärkeää myös hiilen sidonnalle.

Varmoja ollaan siis siitä, että peltomaa sitoo yhtä hyvin hiiltä kuin metsä. Ja erityisen hyvä tässä olisi luomuviljely. Kummastakaan ei pitäisi olla varma.

Perussanomana kuitenkin, ettei viljelyn maankäyttöön pitäisi kiinnittää mitään huomiota.

Ja sieltä se pompsahti pintaan myös maan kasvukunto. Se, joka salaperäisesti luomupelloissa lymyilee. Vaikkei se koskaan sadoissa näyttäydy.


PS. Ei ollut Niko Kettusen juttu tänä aamuna HS:n paperilehdessä. Mutta ehkäpä huomenna on.

 6 
 : 18.12.18 - klo:15:58 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Tämä huomio nyt vähän hipoo Justuksen meille aikanaan asetttama rajaa, mutta antaa mennä kuitenkin. Kun tämä vähän liittyy maatalouteenkin.

Kun nimittäin aviopari (tietenkin!) on "sillai", niin vaimolle on ihan hyvä ja korrekti tapa todeta jälkeenpäin hellyyden hetkellä tähän tapaan:

- Oletpa mahtava sonni (tai)
- Oletpa mahtava pukki!

Mutta jostain syystä nämä vastakohteliaisuudet eivät sitten suomenkielessä kuulostakaan yhtä kauniilta:

- Olet mahtava lehmä!
- Olet mahtava kuttu!

 7 
 : 18.12.18 - klo:07:55 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Raumalla pidetään kiinni tästä joulutraditiosta eli tästä varoittelusta:

Sianlihantuotanto historiallisen alhaalla Suomessa – kotimaisen kinkun haluavan ei kannata jättää ostoa viime hetkeen

Eli nimenomaan tästä:

Lainaus
Ruokapuoti Lumon omistaja Tero Suhonen toteaa, etteivät kotimaisten luomukinkkujen kysyntä ja tarjonta aina kohtaa, varsinkaan valtakunnallisella tasolla.
Lumossa myydään vain kotimaista luomukinkkua, ja kaupan pitää varata kinkut joulumyyntiin todella aikaisin. Tämänkin joulun kinkut on varattu jo tammikuussa.
Jos joulupöytään haluaa ehdottomasti luomuvaihtoehdon, kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Kun taas Savossa alkaa näkyä tämä uudempi tyyli:

Joulukinkku kaipaa lempeää lämpöä ja sopivasti aikaa – ota talteen ruokamestarin kinkunpaisto-ohjeet ja resepti, joilla teet kinkunjämistä ihanan mausteista ruokaa

Lainaus
Hänen [Tomi Punnosen] mukaansa kotimainen, luuton, tuoresuolattu kinkku on nykyisin kysytyin kinkku.

- Luomukinkkuja menee myös tasaisesti, mutta maltillisia määriä. Niiden hinta kun on kalliimpi verrattuna normaaleihin kinkkuihin. [...]
(lihav. HJ)

***

Kun nyt on käynyt niin, että emme täällä vieläkään ole saaneet selvitetyksi tiettyjä teknisiä vaikeuksiamme, emmekä pysty nyt kirjoittamaan perinteistä uutistamme asiasta, niin tehdään se nyt tässä:

Hyvää joulua kaikille lukijoillemme!

 8 
 : 18.12.18 - klo:06:25 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Eikö nyt jo olisi aika puolueidenkin miettiä luomukantojaan uusiksi? Kun argumentit luomun puolesta yksi toisensa jälkeen romahtavat. Viimeksi tämä, aika komeasti ja julkisuuden valokeilassa.

Mutta kaatuneet ne ovat muutkin. Asian voi tarkistaa vaikka tästä kolmiosaisesta listastamme:

Miksiköhän julkisvalta luomua suosii?
Miksiköhän julkisvalta luomua suosii? Osa II.
Miksiköhän julkisvalta luomua suosii? Osa III.

Joita vielä täydentää aiempi:

Luomun perustelut "pitkänäsiimana"

Ja oikeastaan koko tämä saittimme.

Minulla on sellainen mielikuva, että monessa puolueessakin se luomukanta on jäänyt kunnolla käsittelemättä. Vaan on käynyt niin, että joku luomuaktiivi on päässyt puolueen maaseutuohjelmaan sen kohdan kirjoittamaan. Ja muut eivät ole osanneet tai viitsineet pistää hanttiin? Kun asia ei ehkä ole tuntunut tärkeältä? Mutta asian (muuttamisen) tärkeydenkin perusteluja voi poimia noista listoistamme. Tai saitiltamme.

 9 
 : 18.12.18 - klo:05:11 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Annukka Oksanen on jatkanut myös tänä vuonna twiittailuaan Tanskan luomuviennistä:

Lainaus
Hurjaa menoa Tanskan luomuviennissä. Arvo oli 2017 400 me, kasvua edellisvuodesta 21%, nelinkertaistunut 4 vuodessa. Suurin vientimaa Saksa 42 %, sitten Ruotsi 17 % ja Kiina 10%. Yksittäisillä meijereillä moninkymmen-% kasvua. Maitotuotteiden ja munien osuus koko viennistä jo 42%

Mutta vastaa siellä itselleen:

Lainaus
Tanskan luomuviennin taustalla on tietty se, että Tanska on maailmanmestari, kun mitataan luomun osuutta kaupasta ostetusta ruoasta. Se on noin 10%. Lisäksi Tanska on maatalousviennin jättiläinen, sikaa, mutta lihaa  ja maitotuotteita pukkaa maailmalle järkyttäviä määriä.

Ja näinhän se on, lainaan itseäni edeltä 14.12.17, päivittämättä lukuja:

Lainaus
Hurja kasvu voi prosenteissa olla totta, mutta kun rinnalle laittaa tuon prosentin, kuinka vähäinen on luomun osuus Tanskan koko ruokaviennistä, asia näyttää vallan toiselta. Noilla korotetuilla luvuillakin luomun osuus on siitä vasta noin 2%, olettaen, että ruoan kokonaisvienti on pysynyt samana. Ja selitystä alkaa vaatia pikemminkin se, miksi se osuus on niin pieni.

Eli viime vuonna sen oletettiin kasvavan tuohon n. 400 miljoonaan ja siihen se kasvoi. Tuo 2% arvioni lienee siten suurin piirtein oikeakin, yhä vielä.

Joka tapauksessa tuolla kaikella ei ole mitään relevanssia Suomen kannalta. Tanskasta ei ole meille esimerkiksi, ei luomuviennissä  eikä tavanomaisessa elintarvikeviennissä. Se on kummassakin meille pikemminkin este, ylivoimaisena kilpailijana.

 10 
 : 18.12.18 - klo:04:32 
Aloittaja Heikki Jokipii - Uusin viesti kirjoittanut Heikki Jokipii
Marc Brazeau pohtii tätä pitkässä kirjoituksessaan:

Fighting weeds: Can we reduce, or even eliminate, herbicides by utilizing robotics and AI

Lainaus
Weed control ranks among the top challenges for farmers and the biggest pest control issue. Among different classes of pesticides, herbicide use dwarfs all others including insecticide use. Nobody wants to spray herbicides, but nobody wants to see weeds sucking up all the water and nutrients intended for the crops either. While herbicides come with some environmental trade offs, there is nothing sustainable about pouring irrigation, fertilizer, fuel and other inputs into a field — only to have them eaten up and wasted by weeds.

There are a dizzying number of projects and companies seeking to apply robotics, computer vision and artificial intelligence (or machine learning) to the task of weed control. For some, the dream is to take herbicides completely out of the equation. For others, the goal is to dramatically reduce their use. Let’s take a look at some of the technical strategies being pursued, interrogating the pros, cons, trade-offs and likelihood of success.

Eli voisiko robotiikan ja keinoälyn avulla päästä rikkakasvien torjunta-aineista eroon. Luvatusti hän siinä esittelee nykytilanteen näissä yrityksissä. Ja asian hyvät ja huonot puolet.

Jos jotain lyhyttä yhteenvetoa tuosta yrittäisi, se voisi olla se, ettei ainakaan vielä kannata heittäytyä niiden varaan ja suinpäin kieltää torjunta-aineita.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!