Tuoreimmat viestit

[1 621,3 milj. euroa]

ETL:n sivulla:
http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html

Ti­las­to­ja elin­tar­vik­kei­den vien­nis­tä ja tuon­nis­ta

ETL:n ulkomaankaupan tilastopalvelusta voit hakea ajan tasalla olevaa tietoa elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista tuoteryhmittäin, kauppa-alueittain ja maittain. Palvelu kattaa sekä jalostetut elintarvikkeet että maataloustuotteet. Voit hakea tilastoja eri ajanjaksoilta ja tehdä myös vertailuja ajanjaksojen välillä.

Palvelun tiedot tulevat Tullista.

Välillä ajalta 1/2017 - 12/2017 on elintarvikkeiden vienti kauppa-alueittain yhteensä (1 621,3 milj. euroa)

Jos luomuviennin haarukka on tuo edellisessä viestissä kerrottu 10-15 miljoonaa, niin
10 miljoonaa on 1 621,3 miljoonasta  0,62 % ja
15 miljoonaa on 1 621,3 miljoonasta  0,93 %

Siis luomun vienti koko elintarvikkeiden viennistä on jossakin välillä 0,6 % -0,9 %.

Tässä Rauhala on sillä tavalla kornisti oikeassa ...

"Sieltä löytyvät markkinat suomalaiselle luomulle."

... että jos luomuruoan osuus on kulutuksesta 2,3% ja siitä arviolta puolet tuontiruokaa, niin eivät ne suomalaisen luomun markkinat Suomestakaan löydy. Luomun osuus viljelysmaasta on muuten jo 9,5%! Mutta tuotetusta ruoasta toki vain 2-3 prosenttia.

Tätä tuossa juuri edellä (uudestaan) mietin:

Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?

Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.

Tuollaisten tilojen määrästä sinänsä on olemassa aika tarkka tieto. Mutta onko ilmiön syistä? Miksi Lappeenrannassa ei ole luomumaidon keräilyä? Siellä ei olla "tiettömien taipaleiden takana".

Onko se aina kiinni siitä, ettei keräilyä ole paikkakunnalla järjestetty? Vai onko tuo sen ulkopuolella oleminen jossain tapauksissa jopa luomuviljelijälle edullista? Tuo haastateltu viljelijäkin sanoo tällaisen monitulkintaisen lauseen:

— Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.

Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.

[muutkin]

Holger Kirchmann näyttää käväisseen Suomessa ja Svenska YLEssä:

Ekologiskt jordbruk ifrågasätts av forskare: "Det är en besvikelse för många som har trott på den ekologiska produktionen"

Hänen näkemyksensä esiteltiin oikein ja vieläpä tämä data Suomesta esiteltiin oikein:

Det stämmer att de genomsnittliga skördarna inom den ekologiska odlingen ger en lägre avkastning.

När man ser på LUKEs statistik från 2017 ser man att den genomsnittliga skörden vete, kilogram/hektar, är 40% mindre för den ekologiska än för den konventionella.

För råg är skillnaden 48%, en nästan hälften mindre skörd (2030 kg ekologisk råg/hektar jämfört med 3920 kg på konventionella sidan.)

Mutta sitten oli tuosta seminaarista löydetty asian paremmin tietäjä, suomenruotsalainen luomuviljelijä, jonka annettiin kertoa:

Vidare tycker han att Kirchmann får det att låta som att den ekologiska odlingen stampar på stället medan han själv kan påvisa att hans spannmålsskördar har fördubblats sedan starten för drygt tio år sedan.

Tuon viljelijän annettiin kyllä puhua ja pitkään, mutta toimittajan into kysymyksiin lopahti. Häneltä ei kysytty, mikä tarkaan ottaen oli hehtaarisato silloin ja mikä nyt. Tai kysytty, että kuinka voi olla niin, kun monet muutkin luomuviljelijät ovat samaan aikaan, tuon noin 10 vuotta, viljelleet, (suhteellisissa) keskiarvosadoissa ei ole näkynyt käytännössä mitään muutosta, saati sitten tuollaista tuplaantumista kuten hänellä.

Tai kysymystä siitä, miten voi olla näin ...

Det råder för närvarande brist på inhemska ekologiska matvaror i Finland.

... jos luomupinta-alaa on jo 9,5% kaikesta  ja luomun kulutus 2,3%. (Ja tuokin suhde säilynyt aika samana läpi vuosien.)

[satakertaisen]

Nyt ei tarvitsekaan metsästää tuota lehteä, ainakaan Kottilan ja Nurron artikkeleiden osalta, ne löytyvät nyt Pro Luomun sivuilta (pari muuta löytyy myös tästä linkistä). Eikä myöskään tarvitse enää metsästää tai odottaa tätä tietoa:

Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti

Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.

Eli heilläkään ei ole tuon tarkempaa arviota. Luulin, että Pro Luomu joka vuosi omia kanaviaan käyttäen kokoaa tuo tiedon. Mutta ilmeisesti niin ei kuitenkaan tapahtu. Eikä tarkempaa tietoa vuodesta 2017 tule. Voidaan jatkaa tuon 10 miljoonan luvun käyttämistä. Tai sitten tuon 15 miljoonan, ei siinä suurta eroa ole. Tai sitten tuon haarukan, sama juttu.

Eikä tuon vanhan väitteen (ko. artikkelin otsikossa) perusteluissakaan mitään uutta tule. Kerrotaan luomun myynnin maailmanlaajuisesta kasvusta, ja sitten yritetäään tätä vanhaa, vähän jo virttynyttä:

Ruoan puhtaus on siis tavalla tai toisella keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus.

Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn.

Eli luomuvienti on kuin onkin flopannut, ja on hyvin kyseenalaista, kannattaako siltä jatkossakaan mitään erityista odottaa. Ainakaan tuollaisilla perusteluilla: tuskinpa Suomen yleisesti hyvät "puhtaat" olosuhteet olisivat perusteita juuri luomutuotteiden ostamiseen täältä, ulkomaistenkaan kuluttajien silmissä, jatkossakaan, kun eivät ole sitä tähänkään asti olleet.

Samaan aikaanhan Suomi on saanut myydyksi ulkomaille noin tai yli satakertaisen määrän tavanomaista ruokaa, eikä sitä varmaankaan ainakaan niin tappiokseen kuin tuota luomuruokaansa.


PS. Jokainen maa (tai ainakin sen luomuväki) näkee omalla tavallaan, miksi juuri sillä maalla on edellytykset tulla luomun suurvallaksi. Katso edellä 31.01.18, miten esim. Venäjä eli sen pääministeri perustelee omia hyviä näkymiään. Siellä perusteena mainittua "pilaantumatonta" viljelysmaata (so. jossa ei keinolannoitteita ole koskaan  käytetty, tai on käytetty vain oikein kauan sitten) meillä lienee varsin niukalti. No, toisaalta tätä perustelua eivät venäläiset vielä ole keksineet:

Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle?

https://proluomu.fi/luomu-voisi-olla-suomalaisen-ruoan-vientivaltti/

Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10-15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole.

Eli heilläkään ei ole tuon tarkempaa arvoa.

https://thebreakthrough.org/index.php/issues/the-future-of-food/fixing-nitrogen

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/03/ekologiskt-jordbruk-ifragasatts-av-forskare-det-ar-en-besvikelse-for-manga-som

EU:n parlamentin tiedote asiasta:

Luomuruoka: Uusia sääntöjä alan tukemiseksi

Tämä päätös on nyt sitten tehty:

Tuontituotteiden pitää jatkossa noudattaa EU-standardeja: Tämänhetkisten vastaavuutta koskevien sääntöjen mukaan EU:n ulkopuolisten tuotteiden pitää noudattaa samankaltaisia muttei identtisiä sääntöjä. Näistä säännöistä luovutaan viiden vuoden kuluessa, minkä jälkeen EU:n markkinoille tuotavien EU:n ulkopuolisten tuotteiden pitää noudattaa EU-standardeja luomumerkinnän saamiseksi.

Viiden vuoden sisällä sitten nähdään, syntyykö eri puolilla maailmaa erilaisia "luomuja", vai alistuuko ja sopeutuuko muu maailma Euroopan järjestelmään ja standardeihin.

***

Tuossa tiedotteessa eivät välttämättä tulleet edes esille ne monet kriittiset kohdat, joista me olemme olleet kiinnostuneita. Paljonko esim. jatkossa hyväksytään loisimista? Onko siihen tullut muutoksia? Tämä kerrottiin siitä:

Tavanomaisten siementen ja eläinten käytön sallivat poikkeukset ovat voimassa vuoteen 2035 saakka.

Plus tietysti se luomusuolan kysymys! 

Edelleen säilyy tarve itse lukea koko asetus. Tuoltahan se kohta löytyy. Siellä oli jo linkki tällä selityksellä:

Lisätietoa
Hyväksytty teksti pian saatavilla täällä

Mutta vielä ei sitä linkistä suomeksi löydy. Odotellaan.

Kuinka yleinen tämä tilanne on? Ote tästä uutisesta:

Kaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.

Onko tästä tilastoja? Kuinka monta luomutilaa seudulle tarvitaan, jotta keräily kannattaa?

Wiljakkalan tilan luomukaritsan ostin Reko-piirin kautta. Candiallen Chianti Classico soi kauniisti yksiin karitsan ja kastikkeen kanssa. Luomu lähiruoka toivottavasti tasapainottaa universumia sen verran että maapallon ekologinen tila kestää ruokaviinin Toscanasta. Nämä mietteet vuoden 2018 kansallisena ylikulutuspäivänä, jolloin Suomessa saavutettiin vuotuisen kulutuksen limiitti. Tästä lähtien loppuvuosi eletään sitten ekologisesti velaksi.

"Ripaus tryffeliä" -ruokablogin ohjeesta tai ruokareseptistä:
https://ripaustryffelia.wordpress.com/2018/04/11/karitsan-fileet-sitruuna-mascarponekastikkeella/

Nyt ollaan oikein huolissaan tästä ...

Jättiydinvoimala tulee: Jos Olkiluoto 3 vikaantuu, kahdeksan tehdasta leikkaa sähkönkulutustaan alle sekunnissa

... mutta tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla, joissa tuollainen käyttökatko on ihan "arkipäivää", siihen suhtaudutaan kovin levollisesti. Erilaiset akkujärjestelmät kuulemma hoitavat asian. Ainakin tulevaisuudessa, jos nyt vielä ovatkin liian pieniä ja liian kalliita.

Mutta totta on, että tuon ongelman kannalta olisi parempi, jos tuollaisen massiivisen voimalan sijasta meillä olisi 10 pientä ydinvoimalaa. Mutta nykylainsäädännöllä se olisi kymmenkertainen määrä byrokratiaa. Ja myös kymmenkertainen määrä eduskuntakäsittelyä, poliittista vääntöä.

Mutta kun Olkiluoto 3 käynnistyy - ja kaikki menee hyvin - vähentyvät Suomen hiilidioksidipäästöt merkittävästi.

Ja WWF:n pitäisi oikeastaan siirtää "ylikulutuspäivänsä" ajankohtaa myöhäisemmäksi. Saa nähdä, tekeekö se niin.