Tuoreimmat viestit

Tehoviljely kelpaa vastustettavaksi myös Euroopan parlamentille:

MEPs want less EU money going to intensive farming

Suoraan ei sanota, että tukea luomulle haluttaisiin lisätä, mutta se saattaa olla kätketty tähän:

MEPs from the environment committee have, however, adopted recommendations to improve CAP funding for green measures. The MEPs called for 30% of the direct payments budget and 40% of the rural development budget to be devoted to environmental measures.

Greenpeace kirjoituksen mukaan vastustaa "teollista maataloutta" puhumalla pienten maatilojen säilyttämisen puolesta. Mutta siinäkin taitaa olla luomuinen ketunhäntä kainaloon kätkettynä.

***

Yritetäänkö eurooppalaistakin keskustelua ohjata samaan harhaanjohtavaan maailmakuvaan ja vastakkainasetteluun,  josta kerrottiin tuolla toisaalla?

[pelloilla]

Luken asiantuntijan vieraskolumni MT:ssa:

Monimuotoisuutta tarvitaan pelloille

Kyllä, monimuotoisuutta tarvitaan, mutta tarvitaanko sitä nimenomaan pelloilla?

Kun on esitetty sellaistakin, että koko maanviljelyn historia on ollut taistelua peltojen luonnon monimuotoisuutta vastaan?

Tämä tavoite onkin sitten jo vähän eri asia:

Ei riitä, että viljellään saman kasvilajin eri lajikkeita, vaan tuotantoon tarvitaan eri lajeja.

Diversifood EU-hankkeessa tarkasteltiin keinoja, joilla viljelijät saisivat paremmin eri kasvilajien siemeniä viljelykokeiluihinsa.

On erikoista, että siementen ja parempien lajikkeiden saaminen voi olla yksi keskeisin ruokaketjun monipuolistumista hidastava tekijä.

Tuossa voisikin siten olla samaa mieltä ja kannattaa vaikka niiden n. 300 000 villikasvin jalostamista geenimuuntelulla viljelykasveiksi, ja niiden käyttöönottoa myös soveltuvin osin Suomen pelloilla. Mutta ei yhtäaikaa viljeltäviksi.

Mutta ei sitä taidettu artikkelissa edes esittää. Eikä puhuttu luomupeltojen suuremmasta biodiversiteetista.

Aivan. Moni muu ei maltakaan, vaan käy tekemässä ostoksensa läheisessä marketissa. Vaikka haluaisi luomuruokaakin. Tai sitä lähiä.

Ainakin minä nautin mieluummin hämyisestä, jouluisesta tunnelmasta siitä jouluruokaa syödessä, kuin sitä ostaessa.

Porissa kävi nyt näin:

Satakunnan Kansa: Lähiruokarinki Reko Pori lopettaa: "Asiakkaita ei ole riittävästi"

Lähes 10 000 ihmistä seurasi asiaa Facebookissa, mutta asiakkaiksi asti heistä ei riittänyt.

Mutta vielä siellä on tarjolla se puoli tuntia, parkkipaikalla, kerran viikossa.

Tuohon verrattuna tässä voisi jo olla jotain ideaa:

Tuottajille uusi kanava lähiruoan myyntiin? – S-ryhmä pilotoi suoramyyntiä verkkokaupassaan

Ainakin siis logistisesti. Muutoin jäämme yhä ihmettelemään, a) mitä se lähiruoka on ja b) mitä tuolla toimeliaisuudella tosiasiassa saavutetaan.

Tämä mainostoimistokin kommentoi näin:

Vastuullisuus on uusi musta – paitsi, jos se osoittautuukin hiilenmustaksi

Luomusta saatu imagohyöty muiden silmissä kuitenkin luultavasti himmenisi, jos saman henkilön seuraavat ostokset olisivatkin tunnetusti ympäristölle haitallisia, lapsityövoimalla tuotettuja ja muoviin yksittäispakattuja.

Jaa-a. Nuo muut haitat tunnetaan huonommin, mutta yleisesti kyllä tunnetaan luomun ylenmääräinen muoviin pakkaaminen. Se ei ole estänyt noita imagohyötyjä muodostumasta, siihen tapaan kuinka Puska väitöskirjassaan kuvaa.

[kuulumattomia]

Tämä idea on kaivettu naftaliinista. Kaikki moderni viljelytekniikka,, mutta erityisesti geenitekniikka, hyödyttääkin vain isoa rahaa, kansainvälisiä suuryhtiöitä. Niin kerrotaan IPS:n uutisessa, ja siinä esitellyssä kirjassa:

Agribusiness Is the Problem, Not the Solution

Humanity now faces a major challenge as global warming is expected to frustrate the production of enough food as the world population rises to 9.7 billion by 2050. Timothy Wise’s new book [Eating Tomorrow: Agribusiness, Family Farmers, and the Battle for the Future of Food. New Press, New York, 2019] argues that most solutions currently put forward by government, philanthropic and private sector luminaries are misleading.

[...]

Hungry farmers are nourishing their life-giving soils using more ecologically sound practices to plant a diversity of native crops, instead of using costly chemicals for export-oriented monocultures. According to Wise, they are growing more and better food, and are capable of feeding the hungry.

Unfortunately, most national governments and international institutions still favour large-scale, high-input, industrial agriculture, neglecting more sustainable solutions offered by family farmers, and the need to improve the wellbeing of poor farmers

Vielä selvemmin se tulee esille linkatussa kirjaesittelyssä:

Few challenges are more daunting than feeding a global population projected to reach 9.7 billion in 2050—at a time when climate change is making it increasingly difficult to successfully grow crops. In response, corporate and philanthropic leaders have called for major investments in industrial agriculture, including genetically modified seed technologies. Reporting from Africa, Mexico, India, and the United States, Timothy A. Wise’s Eating Tomorrow discovers how in country after country agribusiness and its well-heeled philanthropic promoters have hijacked food policies to feed corporate interests.

Mitä vaihtoehtoa sitten ehdotetaan? Kirjan esipuheen on kirjoittanut Raj Patel. Se vaihtoehto kerrotaan selvemmin tässä hänen vanhassa (2012) artikkelissaan:

Organic vs Industrial Agriculture rematch

So what would progress look like? Eric Holt-Gimenez, together with Miguel Altieri, Hans Herren and Stephen Gliessman have ideas, and I’m reposting here the fine words you’ll find at Food First.

Food First? No, tietysti se juuri. Noista muistakin "sankareista" on täällä ollut puhetta. Altierin kanssa yritin jopa muutama vuosi sitten käydä sähköpostitse keskustelua.

Kaikissa noissa teksteissä muuten sitten modernia tekniikkaa häpeämättömästi mustamaalataan sotkemalla asiaan siihen loogisesti täysin kuulumattomia kysymyksiä, kuten elintarvikevienti kehitysmaista ja bioenergian tuotanto siellä. Eikä tilojen kokokaan asiaan mitenkään kuulu: sekä vihreän vallankumouksen menetelmät että geenitekniikka ovat täysin skaalautuvia, tilan koosta riippumattomia. Vaikka jo vuosikymmeniä on yritetty toista tolkuttaa.

***

Tuon puheenvuoroni olisi voinut laittaa myös keskusteluumme "Luomu sittenkin riittäisi maailmalle?". Sillä senkin väitteen elvytysyrityksestä tuossa on kysymys.

[most]

Pieni mainospläjäys luomuviljelyn puolesta (taas):

Wake Up and Smell the Organic Coffee

Yksittäistapauksen kuvaus, ei mitään analyysiä siitä, miten luomukahvin viljely yleisesti kannattaa. Tämmöinen lisätieto annetaan siitä, miksi tuo yksi tila saa asiasta rahaa (lihav. HJ):

Dorianne Rowan-Campbell’s farm is a select producer of the famous Jamaica Blue Mountain coffee, one of the most rare and expensive of coffees, favoured for making delectable espresso.

Mutta ei mitään numeroita tms. siitä, kuinka sen varaan laskeminen olisi laajemmin mahdollista. Eikä oikein tietoja siitäkään,  kuka tuon kahvin ostaa.

Lauri Reuter twiittasi 20.2.19 tuohon väitöskirjauutiseen:

#Luomu on uusi musta! Mutta onko mustaa vain keisarin uudet vaatteet? Huikean kiinnostava väitös siitä, miten luomun arvo rakentuu mainesymboliikasta. Pitäisikö meidän avata silmiä sille, ettei luomun suosio ehkä perustu niin paljon tuotantomenetelmiin?

Pitäsikö meidän hiukan varoitella Reuteria siitä, että kun silmiä asiassa ryhtyy availemaan, ja suomukset alkavat silmilltä pudota, niin sille ei sitten ole loppua? 

https://wattsupwiththat.com/2019/02/20/100-percent-renewable-cities-is-the-mayor-of-porkopolis-smarter-than-a-5th-grader/

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.382890]
Täysin itsetoimivien traktoreiden ja puimureiden tulo markkinoille vie vielä vuosia

https://www.patarumpu.fi/2019/02/08/tuottajille-uusi-kanava-lahiruoan-myyntiin-s-ryhma-pilotoi-suoramyyntia-verkkokaupassaan/

https://geneticliteracyproject.org/2019/02/21/nigeras-approval-of-gmo-cowpea-signals-africas-willingness-to-embrace-biotech-crops/

Tässä on sitten tuo edellä mainittu artikkeli suomeksi kokonaisuudessaan:

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Vaikuttavaa, jopa suurenmoista! Tuo rahoituskuvio on tuossa tietysti pääasia, mutta muutkin sovellusalueet mainitaan:

CTA:n mukaan digitaaliset työkalut voivat auttaa Afrikassa niin maanomistuksen selkiyttämistä, viljelykasvien valintaa kuin tuholaistorjuntaakin. Afrikan unioni kehotti vuosi sitten jäsenmaita hyödyntämään mahdollisuuksia, joita lennokit tarjoavat maataloudelle.

[liian paksua]

Mutta tämä väite maailma.netissä (Guardianissa) on kyllä jo sitten liian paksua, ainakin tällaisenaan:

"Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin keskittymistä maan ilmakehään yli 30 prosenttia viimeisten 200 vuoden aikana, ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Raporttimme mukaan tämä muutos ilmansaasteissa estää peltovehnän kasvua kymmenen prosenttia", kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Arnold Bloom Guardian-lehdessä.

Jos tuota olisi perusteltu lisää esim. siten, että ko. muutos aiheuttaa jotakin säihin, niin ehkä, mutta tuossa siis väitetään hiilidioksidin itsessään olevan ilmansaaste, joka vähentää vehnän kasvua. Mitä toimittajat ovat tehneet koulussa, kun oli luonnontiedon tunti?

***

Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä, nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi. Siihen on vastaväite, toinen tieteellinen arvio: etsin tähän linkin, kunhan ehdin.

Ja ehdinkin näin nopeasti, se on tässä:

The Love-Hate Relationship of CO2 & Plant Protein Concentration

Jatkuu klo 13:40:

Yksi tuossa kritiikissä mainituista keinoista ongelman korjaamiseksi oli yksinkertaisesti typpilannoitteen lisääminen. En osaa sanoa, oliko tämä kirjoittajalla mielessä, mutta näin sitten uutisessa myöskin kirjoitettiin (lihav. HJ):

Guardianin haastattelemien avustusjärjestöjen mukaan tutkimustulos tarkoittaa, että järjestöjen on edistettävä uudenlaisia viljelytekniikoita, jotka suojelevat vettä ja maaperää. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden ruokaturva riippuu kuitenkin enemmän sosiaalis-taloudellisista tekijöistä kuin ilmastonmuutoksesta.

Tähän "sosiaalis-taloudelliseen" varmaan, toivottavasti voisi laskea mukaan sen, että meillä maailman rikkailla olisi tästedes varaa tällaiseen pieneen 10 miljardin euron tukeen asiassa.

Myös kasvinjalostuksessa on asiassa mahdollisuutensa. Kun korkeampi CO2-pitoisuus luonnostaan lisää kasvien kasvua ja jos jalostuksella ratkaistaan tämä proteiinipitoisuuden ongelma, lopputulema on juuri päinvastainen kuin mitä maailma.nyt/Guardian väittää.

(Tässä vielä toinen tarkastelu mineraaleista ja vehnästä)

Tässä toinen tuon kauhuskenaarion kritiikki:

Harvard Public Health Paper Threatens Africans Health with a Carbon Dioxide Scare Story

Field experiments have long shows that a few crops deliver perhaps five to ten percent less zinc, iron, and protein per unit when carbon dioxide levels are increased from current levels to concentrations that are predicted for the year 2100. As the Harvard researchers acknowledge, people have been “dramatically” and “significantly” increasing their wealth and hence improving their diets for many years, so this small decline in the nutrients in some crops is hardly likely to cause a nutritional crisis. They also acknowledge that plant breeding, fertilizers, and new growing methods can more than compensate for the decline. However, the researchers decided to hold wealth, diets, and agricultural methods constant in their computer model, which resulted in their estimates about “millions” being harmed.

Tuossakin siis tavallaan vaikuttaa "tyhmän maajussin teoria"?