Recent Posts

1

Yleinen Keskustelualue / Vs: EU ja GM-lajikkeet

« Last post by Heikki Jokipii on 22.05.19 - klo:08:01 »

Tämä kysymys nousikin nyt jo esillle, eikä tarvinnut odottaa uutta EU-parlamenttia ja uutta komissiota:

EU:n maatalousneuvosto keskustelee maatalouspolitiikan uudesta toimeenpanomallista ja ilmastostrategiasta

Neuvostossa Alankomaat ottaa muissa asioissa esille geenitekniikkadirektiivin uudistamisen. Myös komission tieteelliset neuvonantajat ovat todenneet, että direktiivi ei enää vastaa tieteen nykykehitystä. Suomi tukee keskustelun avaamista direktiivin uudistamiseksi.

Vanha komissio ottikin sitten jo maatalousministerien esittämän haasteen vastaan:

Commission in search of ‘robust response’ to gene editing challenge

Näin siis ryhdytään toimeen, vaikka vielä jokin aika sitten syntyi vaikutelma, että asia haluttiin lykätä seuraavan komission murheeksi.

Mutta hyvä näin. Vaikka asia on poliittisesti kiistanalainen, eikä ehkä ehdi tulla tämän komission aikana valmiiksi, valmistelutyö ei mene hukkaan. Tieteellisesti asia on jo selvä, mutta juridista risukkoa riittää raivattavaksi.

2

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt

« Last post by Heikki Jokipii on 22.05.19 - klo:06:46 »

<klips>
... oliko vertailuryhmänä mukana nk. vapaiden lehmien tiloja?

MT:n uutisessa samasta (kuin juuri edellä) asia tulee ehkä vielä selvemmäksi:

Uusi tutkimus osoittaa: Ympäristötuista vain yksi on linnuille hyödyksi – kotieläintilan luomukorvaus

Luomueläintilojen hyöty perustuu Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nimenomaan laidunnukseen: Laitumilla kasvillisuus on monimuotoista, mikä houkuttelee lintujen ravinnokseen käyttämiä hyönteisiä. Samanlainen vaikutus on laitumille kerääntyvällä lannalla.

Niinpä siinä esitetty ohje saattoi nyt tuntua houkuttelevalta ..

"Tähän jokainen voi vaikuttaa itse päivittäisillä ostopäätöksillään ja suosimalla luomutuotteita."

... mutta oikeampi johtopäätös olisi, että esitettyjen lintutavoitteiden toteuttamiseksi EU:n ympäristötukea pitäisi suunnata laidunnukseen. Joka ei ole mitenkään kiellettyä tehoviljelyssäkään. Eri asia on sitten, onko siinä maatalouspolitiikan koko päämäärä. Vaikka Topelius vanhassa lastenlaulussaan näin meitä opettikin:

Kaunis verraton vanha sääntö on: köyhille ja linnuille myös osa suotakoon.

3

Yleinen Keskustelualue / Vs: Missä ovat ruoan riskit

« Last post by Heikki Jokipii on 22.05.19 - klo:06:15 »

Tässä on  mahdolliset vaaransa ...

Lemmikkien raakaruuat voivat olla ihmiselle terveysriski, uhkana jopa munuaisvauriot
Juuri syöneen lemmikin nuolaisu voi siirtää bakteerin lapseen, käy ilmi viranomaisselvityksestä.

... jota voi verrata siihen, miten lemmikille luomuruokaa syöttämällä ei edistetä sen enempää eläimen kuin ihmisenkään terveyttä.

Taas voi esittää perinteisen kysymyksemme: miksei edes tuota ruokaa voisi säteilyttää?

Uutisen faktalaatkossa taisi jo olla selitys sille, miksi niin ei ole suunniteltukaan meneteltävän (lihav. HJ):

Raakaruuan suosio kasvaa

* Lemmikkien raakaruuan suosio kasvaa.

* Sitä pidetään luonnonmukaisempana ravintona kuin prosessoitua lemmikkiruokaa. [...]

Sellainen kuluttajasegmentti. Isäntäväki, ei hauvat.

4

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä tehdä (liialle) fosforille?

« Last post by Heikki Jokipii on 21.05.19 - klo:06:00 »

Hepskukkuu! Meidän ei tarvitse tyytyä olemassaoleviin, jo esitettyihin vaihtoehtoihin vaan koko ajan keksitään lisää:

Uusi innovaatio vesiensuojeluun – biopolymeerit palauttavat pelloilta valuneen fosforin takaisin kiertoon

Ja tässä on vihje siitä, että tuosta keksinnöstä voisi olla hyötyä kaupunkilietteenkin käsittelyssä:

Saostuksen yhteydessä syntyy lannoitteeksi sopivaa lietettä, jolla fosfori saadaan palautettua takaisin ravinteita kasveille helposti käytettävässä olevassa muodossa. Lisäksi siitä puuttuvat raskasmetallit, joita aikaisemmat kemialliset saostusaineet ovat saattaneet lietteeseen jättää, Syke kertoo.

(lihav. HJ)

5

Yleinen Keskustelualue / Vs: Glyfosaatin uusi aika

« Last post by Heikki Jokipii on 21.05.19 - klo:04:57 »

Tässä MTV:n uutisessa käytetään samanlaista pelottelutaktikkaa, käyttäen hyväksi mielikuvaa tumpeloista kotipuutarhureista:

Aiheuttaako Suomessakin myytävä kiistelty rikkakasvimyrkky Roundup syöpää? "Kotipuutarhurilla ei ole mitään syytä käyttää ainetta"

Näin on tieteellinen uskottavuus turvattu ...

Roundupia myydään myös Suomessa. Dosentti Irma Saloniemi luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnasta Turun yliopistosta sanoo MTV Uutisen Liven haastattelussa, että glyfosaatin yhteyttä syöpätapauksiin ei ole pystytty tutkimuksissa todistamaan.

... mutta sitten voikin taas jatkaa pelottelua:

Saloniemen mukaan torjunta-aineisiin kannattaa kuitenkin aina suhtautua varauksella. Kotipuutarhurilla ei hänen mielestään ole mitään syytä käyttää glyfosaattia. Ammattilaiset osaavat käyttää ainetta turvallisesti, mutta kotioloissa suojautuminen ja oikeanlainen käyttö ei välttämättä aina onnistu.

Eli kotioloissa Roundup-pullo helposti sotkeentuu limonaadipulloon? Ja se juodaan ahnaasti saunan jälkeen tyhjäksi? Vai mitä tapahtuu? Ei osaisi Saloniemikään varmaan esittää konkreettista esimerkkiä toteutuneesta riskistä. Mutta sellaisella kysymyksellä ei haasttatelija häntä ahdistele.

Saloniemi kyllä haastatelussaan arvioi hyvin oikein tuon oikeudenkäynnin johtuvan amerikkalaisesta oikeuskäytännöstä.

6

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun

« Last post by Heikki Jokipii on 21.05.19 - klo:04:12 »

Luultavasti on syytä selventää tässä uutisena kirjoitetussa avoimessa kirjeessämme ...

Fingo, nyt on aika lakata ajamasta luomuviljelyn asiaa!

... olevaa väitettä tai teesiä:

Tuo harharetki on nyt lopulta syytä päättää, noin parinkymmenen vuoden jälkeen.

Tuon aikamäärän arvioin Kepan Ruoka-aikakampanjasta vv. 2002-2005. Ihan 20 vuotta siitä ei ole, mutta kutakuinkin on. Silloin otettiin käytöön mantra luomusta, lähiruoasta ja Reilun kaupan tuotteista. Ja kampanjan luomusuositus viittasi sekä kotimaan kulutukseen että kehitysmaiden viljelytapaan. Kepan sivuilla ihannoitiin tuolloin mm. Kuuban luomuviljelyä, löytämäni ja tallentamani esimerkki täällä:

Uskomaton uutinen Luomu-Kuubasta

Useasti myös Kepan sivuilla esiteltiin myönteisesti tätä kirjaa ...

https://www.maailmankuvalehti.fi/2002/1/12-myyttia-nalasta

... joka oli siihen aikaan ellei luomuaatteen raamattu niin kyllä jonkinlainen katekismus. Asia ei ehkä näy nykylukijalle kovin hyvin tuosta Maailman Kuvalehden kirjaselostuksesta, mutta sellaisena sitä siihen aikaan käytettiin. Tuossa kirjassa esitettiin myös Kuuba todistuksena siitä, että luomuviljelyllä kyllä pärjätään. Ja se oli painettu jo v. 2000 suomenkielisenä. Eli noin 20 vuotta, pysyn siinä.

7

Yleinen Keskustelualue / Vs: Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

« Last post by Heikki Jokipii on 21.05.19 - klo:04:04 »

Tähän väitteeseen törmää yhä vielä, nyt tässä blogissa:

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/pelkaatko-turhaan-terveellisia-ruokia/

Kirjoituksiani seuranneet tietävät, että suosittelen luomun syömistä, jos siihen vain on varaa. Jo arkijärki sanoo, että on mielekästä välttää torjunta-aineiden saantia.

Mutta mitähän se arkijärki todella sanoo, jos sille kerrotaan se Bruce Amesin tieto, että kasvien luonnollisten myrkkyjen saanti on keskimäärin noin 5000 - 10 000 -kertainen torjunta-aineiden saantiin nähden. Luultavasti se kiljaisisi myös kyseiselle ravintoasiantuntijalle että oleppas höpäjämäti.

Hän yrittää kirjoituksessaan hälventää turhia pelkoja (en ota niihin muuten kantaa) mutta tuo yksi unohtui joukosta.

Ei, tähän kohtaan täytyy kantaa kuitenkin ottaa:

Soijaan liittyy myös se yleinen ennakkoluulo, että kaupoista saisi vain geenimanipuloitua soijaa. Suomalaissa marketeissa on kuitenkin myynnissä paljon luomusoijatuotteita. Esimerkiksi Jalotofu-brändin runsaasti proteiinia sisältävää tofua on myynnissä useimmissa, ellei kaikissa, marketeissa. Niiden luomulaatuisuus on selvästi merkitty tuotteisiin.

Senkin väitteen kritiikki häneltä unohtui, miksi ylipäätänsä pitäisi välttää geenimanipuloitua soijaa. Sen lisäksi, että Suomessa et sellaista kaupasta saa! Vaikka ostaisit mitä tahansa tarjolla olevista soijatuotteista, meidän vähittäiskaupoistamme. Yhdessäkään ei ole merkintää GMO-ainesosista, ei ole edes koskaan ollut.

Ravintoasiantuntijaksi itsensä esittelevä kirjoittaja ei selvästikään ole kaupassa käynnin asiantuntija.

8

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kehitysyhteistyöjärjestöjen sitoutuminen luomuun

« Last post by Heikki Jokipii on 20.05.19 - klo:05:08 »

Tässä Fingon sivu:

https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/ruokaturva

Kaksi kertaa siinä tulee esille tämä iskusana (lhav. HJ):

Seuraamme eurooppalaista keskustelua ruokaturvasta, ruuan tuotannosta ja kulutuksesta.
.
Osallistumme eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin Sustainable Consumption and Production -työryhmään. Vaadimme muun muassa agroekologisten tuotantotapojen edistämistä niin EU:ssa kuin maailmallakin.

EU:n kehitysyhteistyö tunnustaa kestävän ruoantuotannon merkityksen. 

Euroopan unionin kehityspoliittisessa konsensuksessa eli EU:n korkeimmassa kehityspoliittisessa linjauksessa ruokaturva on merkittävässä asemassa. Konsensuksessa sitoudutaan muun muassa tukemaan agroekologiaa.

Kuten olemme tuoneet esille, tuo joskus neutraali tieteeseen viittaava sana on sittemmin mennyt täysin pilalle, ja tarkoittaa useimmiten luomuviljelyä. Olemme siten syvästi epäluuloisia, ettei Fingo ole päässyt irti vanhasta (Kepan) luomulinjasta, vaan on sillä edelleen.

***

Ja sitähän se tarkoittaa tuossakin. Pari lainausta tuon CONCORD:in selityksistä, mitä agroekologia on:

https://concordeurope.org/blog/2017/09/04/agro-ecology-to-strengthen-resilience/

The main principles include recycling nutrients and energy on the farm, rather than relying on external inputs,  promoting  diversity  by  integrating  diverse  crops  and  livestock;  minimizing  losses  of  solar radiation,  water,  and  nutrients;  diversifying  species  and  genetic  resources  in  agro-ecosystems;  and focusing  on  interactions  and  productivity  across  the  agricultural  system,  rather  than  focusing  on individual species.

● Phase out input subsidy schemes for agro-chemicals(such as fertilizers and pesticides) in favor of subsidies to promote ecological agriculture.

***

EU muuten ei ole sitoutunut "agroekologiaan". Ainakaan siitä ei ole konsensusta.

Fingo on voinut saada käsityksensä europarlamentin sekoilusta vuonna 2016..

Eivätkä siitä vaihtoehdosta pidä afrikkalaisetkaan. Ja ovat siis kiusaantuneita länsimaisten NGO:iden innostuksesta asiaan!

9

Yleinen Keskustelualue / Vs: Steinerilaisuus se yhä sinnittelee

« Last post by Heikki Jokipii on 20.05.19 - klo:04:19 »

Biodynaamisia eläintuotteita ei näytä olevan tarjolla sitäkään vähää kuin kasvistuotteita. Kaupassa, eikä varmaankaan myöskään tukussa. Ainoa mahdollisuus saada sellaisia taitaa olla se, että ostaa suoraan biodynaamiselta tilalta. Mutta siihen ei luultavasti Steiner-koulun ruokalan pitäjän aika riitä. Siinä pitäisi koululla olla pakettiautokin, jolla kierrellä ympäri Suomea.

Tämä on tilanne, vaikka Biodynaaminen yhdistys esiintyykin ensi viikonlopun Maailma kylässä -festivaalissa eläintuotannon asiantuntijana, ks. edellä 22.04.19.

10

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun hintakehitys - mihin suuntaan?

« Last post by Heikki Jokipii on 20.05.19 - klo:04:03 »

Tässä on kyllä kyseessä varsin erikoinen kasvi Suomessa ...

Tämä ravintolaruoka ei tule kasvottomasta tukusta: Karjankasvattaja, kalastaja ja luomuviljelijä kertovat, millaista sinnikkyyttä vaatii työskennellä ravintoketjun alkupäässä (Aamulehti)

... mutta bongataanpa tämä lausunto luomuhinnoista ja niiden syistä luomuviljelijältä:

Luomutuotanto vaatii paljon työtä ja sen takia tuotteiden hinnatkin ovat huomattavasti market-tavaraa kalliimpia. Jos normaalin bataatin saa kaupasta 2–3 eurolla kilo, kotimainen luomu maksaa jopa kymmenen kertaa enemmän.

Koska kasvattamisessa on niin paljon käsityötä, tilan toiminta on ja pysyy pienimuotoisena.

(lihav. HJ)

Eikä ole spekulaatioita siitä, että jos luomubataattia vain ostettaisiin enemmän, niin kyllä sen hinta laskisi.