Näytä kirjoitukset
This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.
Perunan nostosesonki on meneillään. Paikoittain saadaan kohtalaisesti satoa, kun taas jossain paikoin ei päästä korjaamaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on mahdollisuudet, jos sateet taukoaisivat edes viikon puolentoista ajaksi. Ruokaperunan laatu on osittain hyvää. Tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat ja epämuodostumat sekä hukkuneet perunat, jotka toivon mukaan eivät joudu korjuussa varastoon mukaan suuren mädäntymisen riskin takia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkelysperunalla ei ole odotettavissa korkeita tärkkelyspitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan tai ollenkaan.
No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.
Haluatko, että muutetaan?
Luomuteollisuus on syvimmässä kriisissä vuosikymmeniin. Yksi syy on inflaatio.
Kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti, tuotot liian pienet ja asiakkaat ostavat vähemmän tai halvempaa luomua.
Jotkut luomuviljelijät työskentelevät jälleen perinteisesti. Jotkut luomukauppiaat menivät konkurssiin.
Luomuviljelijät kamppailevat myyntiongelmien ja korkeiden kustannusten kanssa. Monet maatilat jopa kääntävät selkänsä luomuviljelylle. Orgaaninen maailma meni vuosien ajan vain yhteen suuntaan: ylöspäin. Tilattiin lisää maanviljelijöitä, enemmän luomumaata, kasvavat voitot ja varmat tulot. Mutta siihen se näyttää toistaiseksi loppuvan. Yhä harvempi viljelijä haluaa ryhtyä luomuviljelijöiksi ja jotkut luomuviljelijät palaisivat mieluummin perinteisiin viljelymenetelmiin.
Keväällä 2023 Itävallan luomuvalvontaelinten eturyhmä (IG) puhuu 1 450 luomutilan asteittaisesta lopettamisesta. "He irtisanoivat valvontasopimuksensa valvontaelimen kanssa", sanoo Wolfgang Pirklhuber, luomuvalvontaelinten tiedottaja. Pelkästään Salzburger Landissa lähes 230 muun luomutilan perheet harkitsevat, pitäisikö heidän luovuttaa. Vaara, että monet tekevät niin, on suhteellisen suuri, sanoo Andreas Schwaighofer, Bio Austria Salzburg -yhdistyksen toimitusjohtaja.
[/size]
Syventyneen maatalouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita toimia ja pitkäjänteistä
työtä. Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta,
minkä tulee näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa. Suomalaisen ruoan vientipotentiaali on hyödynnettävä nykyistä paremmin.
Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali hyödynnetään uudella kasvuohjelmalla, jolla
lisätään ruokavientiä. Riittävällä TKI-rahoituksella vauhditetaan elintarvikealalle syntyviä
innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää ja työllisyyttä.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet
kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon. Hallitus sitoutuu
toimimaan tämän periaatteen mukaisesti sekä nykyisen CAP-ohjelmakauden välitarkasteluissa että uuden kauden valmistelussa.
Maanviljelijöiden tekemä työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi on arvokasta, ja sen
on oltava kannustavaa ja kustannustehokasta.
Kansallisen tahtotilan vahvistamiseksi ja maataloustuottajien arvostuksen nostamiseksi
tehdään parlamentaarisella yhteistyöllä kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin
strategia. Lisäksi laaditaan maaseutupoliittinen selonteko ja arvioidaan tarve perustaa
kansallinen ruokapaneeli.
Kohde Momentti Toimenpiteet, mitä tullaan tekemään
Maatalouden
kehittämishankkeet
33.80.50
Nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen
kevennys, välitä viljelijästä -hanke, maataloustuotteiden
kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen (Elintarvikemarkkinavaltuutettu) ja ruokapaneeli.
2024 -4 -6 -6 -6 -6 -6 -4 -6 -6 -6 -6
Alueellinen ja
paikallinen
maaseudun
kehittäminen
30.10.64 Muutetaan Suomen CAP-suunnitelmaa siten, että kansallista
rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025–2027 yhteensä
137,5 milj. euroa.
2025 0 28 55 55 55 55 0 28 55 55 55
Luonnonvara- ja
biotalouden
edistäminen
30.44.22 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
Tuki puuntuotannon
kestävyyden
turvaamiseen
30.40.44 Alennetaan rahoituksen tasoa. 2024 13 15 15 15 15 15 13 15 15 15 15
Maa- ja
metsätalousministeriön
hallinnonalan
avustukset
Alennetaan valtionavustusten ja kehittämisrahoituksen tasoa. 2025 8 7 4 4 4 4 8 7 4 4 4
Tuki joutoalueiden
metsitykseen
30.40.47 Luovutaan joutoalueiden metsitykseen myönnettävästä tuesta
(hoitopalkkiot jatkuvat aiemmin tehdyissä metsityksissä
vuoteen 2033).
2024 4 5 5 5 5 5 4 5 5 5 5
Kuntien
ilmastosuunnitelmat
35.01.01
35.01.04
35.10.31
Kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan
lakimuutoksella.
Myös MT osasi tämän kertoa:
Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti – luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaaQuoteRuokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE
Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota?
Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.
”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.
”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.
Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.
”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.
Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.
Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.
”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.
Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.
”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.
”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.
Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.
”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.
"Ensimmäiset vuodet onnistuu, mutta pikkuhiljaa rikkakasvit valtaavat pellot, jolloin alkavat vaikeudet. Juolaheinäjuuristoinen pelto on lähes mahdoton kyntää kunnolla. Syksyllä puinti takkuaa, viettopinnat/silppuri paksun töhnän peitossa päivän ajon jälkeen + kostealla kelillä luomutavara ei tule puimurin säiliöstä edes pois ihan vapaaehtoisesti", Tarmo Viitake varoittelee.
