Messages

Olisiko nyt syytä vaatia selvitystä ainakin siitä, paljonko julkisia kanavia pitkin (sanotaan luomu.fi, Finfood jne). ohjataan julkisia, "veronmaksajien" rahoja luomun edistämiseen? Eli luomupropagandaan. Kyllä, voidaan käyttää vähemmän "latautuneita" sanoja, kuten "mainostaminen", "myynninedistäminen" ja jopa "valistus" tms. Vai olivatko ne neutraaleja nekään ...

Mutta asiaan.

Voisiko tällaista laskelmaa pyytää suoraan valtionvarainministeriöltä, sen sijaan että joutuisi pyytämään tiedon sieltä, tiedon täältä ja ynnäämään?

No, kysymällä VM:ltä se selvinnee.

Entä yksityinen puoli? Lieneekö liikesalaisuuden piirissä, paljollako se luomua mainostaa? Ja miten, missä ja mistä syystä, ja kenelle?

[ennusteen]

Nyt luomu.fi yrittää taas tarjota malliksi Etiopian "ihmettä", jossa sadot kuulemma ovat tehoviljelyä parempia luomulla (uutinen 18.6.2008, jos se ei myöhemmin heti löydy):

Luomuviljely lisää satoja ja viljelyvarmuutta Etiopiassa

Apunaan sillä on Ruotsin Naturskyddsföreningen, joka on tehnyt oikein asiasta raportin (se löytyy sieltä linkin takaa. Raportti kertoo ihan samaa ruotsiksi, mutta laajemmin. Olisi kuvitellut, että 28-sivuiseen raporttiin olisi mahtunut jokunen lukukin asiasta, esim. hehtaarituotoista, mutta ei ole mahtunut).

Kuulemma lopultakin ...

Hankkeen toimintatapoja ja periaatteita ollaan nyt siirtämässä Etiopian 165 muulle alueelle.

... mikä tapahtuu kyllä käsittämättömän hitaasti, jos muistetaan, että tämä Tigray-projekti on tämän luomusivun mukaan ollut käynnissä jo jostain vuodesta 1995, ja jo noin vuodesta 1998 (eli 10 vuotta sitten) oltaisiin kuulemma nähty, että luomu tuotti yhtä hyvin tai paremmin kuin "konventionaalinen" viljely.

Minä kyllä teen ennusteen, että 10 vuoden päästä tästä, vuonna 2018, luemme taas uutisen, jossa edelleen kerrotaan aikomuksesta (joka jostain syystä ei ole tällä välin toteutunut) levittää ajatusta ja käytäntöä laajemmalle, ja yli 20 vuoden kokemus Tigrayssa selitetään parhain päin, ikään kuin ansioksi projektille.

PS. Juuri nyt ei siitä kehutusta "kuivuudenkestävyydestä" näytä olleen apua, juuri Tigrayn alueella on Etiopian nälänhätä pahimmillaan.

PS2. Ruotsalainen raportti myös ”ylpeänä esittää”:

Projektet, som framförallt vänder sig till små jordbrukare med cirka en hektar odlingsmark, har bland annat resulterat i större skördar, högre grundvattennivåer, bättre markbördighet, ökade inkomster och stärkta försörjningsmöjligheter för kvinnor.

(lihav. HJ)

Miten toivorikkaita tulevaisuuden näkymiä yksi (1) hehtaari voi tarjota, sitä olen kysynyt jo täällä. Tietysti, jos on vain se yksi hehtaari, niin työvaltaiset luomumenetelmät onnistuvat paremmin ...

[täysin typerä ja epärelevantti]

Jotta tulisi aivan selväksi, miten täysin typerä ja epärelevantti kyseinen WWF:n tutkimus on, niin tuodaan rinnalle UNEP:in raportti ...

Nature laid waste: The destruction of Africa

... josta hyvin selviää, että ne ovat ne rutiköyhät maat, jotka tuhoavat luontoaan, mm. kelvottomilla viljelysmenetelmillään (= kaskiviljely, liian nopealla kierrolla).

Algeriaa tai muita Pohjois-Afrikan puolikehittyneitä maita ei UNEP:in raportissa mainita lainkaan. Ne maat, jotka siinä mainitaan, ovat WWF:n listalla esimerkillisiä, kestävän kehityksen tiellä (kun niillä kerran on hyvin pieni "ekologinen jalanjälki")!

[myös]

"Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.

Mutta KEPA:ssa tai ylipäänsä kehitysyhteistyöliikkeessä myös tätä yhä yritetään, kannatetaan kyllä taloudellista kehitystä ("mammonaa"), mutta silti palvotaan viheruskon ”Gaiaa”. Nyt siellä kauhistutaan tällaisista uutisista: 

Tutkimus: Yhä useampi Afrikan maa tuhoaa luonnonvarojaan

Mutta jos sukeltaa syvemmälle linkkeihin, ja katsoo itse raportin, niin mistä on todellisuudessa kyse? Ei suinkaan luonnonvarojen hävittämisestä �" jota sitäkin Afrikassa tapahtuu �" vaan siitä, että joku maa siellä on rikastunut, ja kuluttaa nyt enemmän kuin ennen. Ja tarvitsee tähän energiaa, myös fossiilisia polttoaineita.

Ihannemaat WWF:n raportissa, pienimmillä ”ekologisilla jalanjärjillä”, ovat sellaisia maita kuin vaikka Tansania ja Somalia. Joissa ei kuluteta, ei energiaa eikä juuri muutakaan.

Algeria, muuttamien muiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa, oli mainittu ongelmallisena tapauksena.

Mitenköhän minusta tuntuu, ettei Algeria kuitenkaan tule hakemaan kehitykselleen mallia Tansaniasta tai Somaliasta?

[rahassa]

Helsingin Metrossa on ollut mainos kotimaisen ruoan puolesta, jossa on tieto, että suomalaisesta ruoasta on täällä tuotettua 85 prosenttia. Siinä tuli mieleen, että millä pohjalla nämä prosentit lasketaan. Eipä niitä taideta laskea kilokaloreissa, vaikka sekin olisi periaatteessa mahdollista, vaan kyllä se on ostoksissa, rahassa.

Kuten luomun menekkiä ja osuuttakin arvioidaan, kuten vaikka tässä Finfoodin uutisessa.

Toinen käytettävissä oleva arviointitapa olisi maataloushehtaarit, mutta se edellyttäisi, että kaikki menisi kaupaksi, ja tuottavuus olisi kaikkialla sama, mikä ei eritoten pidä luomun kohdalla paikkaansa.

Niinpä, kun varmasti tiedämme, että luomu kaikkialla maksaa tavanomaista ruokaa enemmän, kaikkiin noihin prosentteihin on tavallaan sisäänrakennettu merkittävä asian suurentelu.

Jos vaikkapa Suomessa luomutuotteiden osuuden kerrotaan olevan 0,9%, mutta hinnat ovat (sanotaan) 50% isompia, luomutuotteiden määrä, se, mitä sitten syödään, olisikin näin vain 0,6% kaikesta keskimääräisen suomalaisen ruoasta.

Tai toisinpäin, jos niitä ihmisiä, jotka ovat … hmmm … luomuun sitoutuneita (jos käyttäisin täällä sanaa ”luomuhullu”, se koettaisiin loukkaavaksi), olisi kahdessa maassa sama määrä, mutta toisessa ei annettaisi luomulle erityistukea, niin siinä maassa luomun kysyntä näyttäisi isommalta, vaikka kummassakin maassa syötäisiin ihan sama määrä luomuruokaa.

Sama pätee näihin tuoteosuuksiin (luvut Saksasta)

”Luomu on vallannut useissa tuoteryhmissä huomattavia osuuksia Lasten purkkiruuissa luomun osuus on 59%, vihannesmehuissa sekä mysleissä/muroissa 22%, maidossa 11%, pakastevihanneksissa 6% ja pastassa 5%, kertoo elintarvikealan markkinoita ja hintoja seuraava ZMP.”

Melko varmasti nämäkin luvut on laskettu asiaan käytetyistä euromääristä ja näyttäisivät varmasti toisilta, jos yksikkönä käytettäisiin purkkia, tölkkiä, pakettia tai kiloa.

Jos edelleen teemme saman oletuksen (luomu 50% kalliimpaa, ihmiset syövät yhtä paljon), niin luomu saavuttaisi kulutuksesta 100% osuuden näin ollen vasta, kun sen kysyntä yltää noin 150%:iin nykyisestä tavanomaisen kysynnästä ...

[vähäteltiin ja suorastaan vastustettiin]

Hesarissa sitten 26.5.2008 HELENA KAHILUOTO ja MARJA-LIISA TAPIO-BISTRÖM kirjoittivat tästä IAASTD-projektista ja raportista otsikolla "Nälkä on iso haaste tutkimukselle".

Pääviesti (otsikossakin) näytti siltä, että maataloustutkimusta on lisättävä - ja sitähän kaikki toivovat, totta kai. Se, että ko. raportissa tosiasiassa vähäteltiin ja suorastaan vastustettiin tiettyä tutkimusta, ja sen pohjalta tehtäviä ratkaisuja, ei tullut kirjoituksessa esille. Luomunäkökulmakin tuotiin näin ”vienosti” (mutta kyllä tunnistettavasti) esiin:

"Siinä [raportissa] tunnustetaan, että maataloustutkimus ja -teknologia ovat parantaneet viljasatoja ja ravitsemusta ja lisänneet varallisuutta mutta todetaan myös, että menestyksestä on syntynyt ongelmia ympäristölle ja yhteisöille ja että hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti - maatalous on monivaikutteista.

Tämä asettaa haasteita tieteen ja teknologian rakenteille ja lähestymistavoille. Niukkenevat uusiutumattomat resurssit - esimerkiksi fosforilannoitteet �" on suunnattava sinne, missä niistä saadaan paras tuotto pienimmin ympäristövaurioin. Tarvitaan myös paikallisiin resursseihin ja ekosysteemipalveluihin nojaavia tehokkaita viljelymenetelmiä, jotka ovat köyhien pienviljelijöiden ulottuvilla.”

[ostotilanteessa]

Mitenköhän tämä Kuluttajapoliittisen ohjelman aie ...

Tuotantotapaan liittyvien tietojen osalta selvitetään vuoden 2009 loppuun mennessä mahdollisuuksia antaa kuluttajille erityisesti ostotilanteessa tietoa myös muilla tavoin kuin pakkausmerkinnöissä.

(lihav. HJ)

... aiotaan käytännössä toteuttaa? No, siihen laitetaan tietysti taas työryhmä, joka saa asiaa miettiä vuoden 2009 loppuun asti, ja sitten kuullaan.

Mutta sieluni silmin näen, että ko. ryhmä antaa sellaisen suosituksen, että valintamyymälän kiireiselle kassalle annetaan ohje, että - jouluruuhkassakin - hänen täytyisi huomauttaa asiakkaalle, että oletteko tietoinen siitä, että possulle, jonka kinkkua Te olette juuri ostamassa, on saatettu syöttää muuntogeenistä soijaa.

[haluta]

Onkohan niin, että tietyissä piireissä ei haluta uskoa tätä, koska se veisi pohjan pois kivalta puuhastelulta? Vrt.

HS: Verkkotesti haastaa auttamaan Itämerta

Mutta miten Itämeren voi ottaa huomioon arjessa, vaikkapa kauppareissulla? Entä miten pitää toimia, jos huomaa vedessä öljylautan?

Se selviää HS.fi:n Itämeritestistä, jossa punnitaan Itämeren kannalta tärkeät jokapäiväiset valinnat ja meren tuntemus. Tarjolla on myös konkreettisia vinkkejä, joita noudattamalla meren kuormitus vähenee.

(lihav. HJ)

PS 24.5.2008: "Suoritin" sitten itsekin tuon testin - ja tottakai yhtenä kysymyksenä tai sen osana oli sekin, että ostanko luomutuotteita! 

Kiitos UPI-50:lle tästä linkistä, siitä sen katsoin, ja kyllä minä vakuutuin.

TV-tarina alkaa 1800-luvun puolenvälin valituksella levälautoista, mutta Lomborgin "Världens verkliga tillstånd" -kirjan (eli "Skeptical Environmentalist") mukaan (s. 173) tästä (satunnaisesta) happikadosta olisi esimerkkejä jo ajalta 900 vuotta sitten ja jossain artikkelissaan hän muistaakseni mainitsee, että Tanskassa olisi näistä levälautoista tietoja jo 1600-luvulta.

Tässä perään "kirjallisemmille" ihmisille linkki ko. ohjelman sivulle (saattaa muuttua, kun lisää ohjelmia tulee) ja siellä löytyy myös sama tekstinä. ja vielä ohjelman blogi.

Tomaatti on nyt saatu geenitekniikalla - kalliimmaksi!

Tomato Genetically Modified To Be More Expensive (Onion)

Tämä oli tarpeen, jotta autettaisiin tavallisia kauppiaita pysymään luomukauppojen yhä vain epäedullisemman hinnoittelun matkassa!

KEPAn palstoilla oli kyllä jo viisi vuotta sitten myös  tämä ansiokas artikkeli:

Haluavatko avunantajat pitää pienviljelijät köyhinä?

[rumaa jälkeä]

Vihertävään aatteeseen kuuluu luomun ihannoinnin lisäksi myös alkuperäisen ja pienuuden ihannointi. Tämä tulee esille myös maataloudessa, jossa pientilat nähdään tärkeinä, jotenkin erinomaisina.

Tätä linjaa edustaa myös Stephanie Nieuwoudtin artikkeli "Afrikan pientilat kannattamaan", joka KEPAN palstan lisäksi ilmestyi ainakin Uutispäivä Demarissa. Alkuperäinen artikkeli olikin nimeltään "Small Can Be Beautiful"

Mutta kuinka kaunista pieni voi tosiasiassa olla? Kun nimittäin artikkeli kertoo:

"Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ruokakriisin ratkaisuja on etsittävä pienviljelmiltä, sillä 80 prosenttia alueen tiloista on alle kahden hehtaarin laajuisia."

Lasketaanpa. Nyt taitaa hehtaarituotto ko. alueella olla noin 1000 kiloa viljaa. On täysin ajateltavissa, että se nousisi Aasian tasolle, eli 3000 kiloon. Mutta sitten. Vaikka viljan hinta on nyt huimaavan korkealla, maissitonnista tämän päivän HS:n mukaan saa maailmanmarkkinoilla alle 200 dollaria. Kaksi hehtaaria kertaa 3 tonnia on 6 tonnia, kertaa 200 tekee 1200 dollaria. Jos kyse on 1 hehtaarin tilasta, 600 dollaria. Kun tilalla varmasti on enemmän kuin 1 henkilö,  puhumme edelleen tulotasosta 1-2 dollaria päivässä? Jos satoja saa vuodessa pari, hiukan isommasta summasta. Mutta jos tilalla on tullut harrastettua pirtti- tai savimajaviljelyä, niin taas paljon pienemmästä summasta, henkeä kohti.

Vertailukohtana Suomi, jossa 1930-luvulla keskimääräinen tilakoko putosi n. 100 vuoteen alimmilleen: se oli silloinkin n. 8 hehtaaria. 

Kyllä asiassa valitettavasti täytyy tapahtua muutakin, kuin että näitä viljelijöitä autetaan, nykyisissä olosuhteissaan. Eli se rakennemuutos, mikä Suomessakin on tapahtunut. Noin pienistä tiloista - vaikka itse olisivat kuinka kauniita - tulee rumaa jälkeä, jatkuvan köyhyyden muodossa.

Suomessahan aikanaan ne olivat metsätyöt, jotka pelastivat pientilalliset täydellisestä kurjuudesta - jotain "metsätöitä" täytyisi keksiä afrikalaisillekin. Tai sitten reilusti kaupunkiin, tai ainakin "kaupunkimaiseen" elinkeinoon, suuri osa heistä.

[pätevä ja arvostelukykyinen]

Itse asiassa, kun ajattelen tuon mainitun muistion, "strategian" sisältöä, niin kyllä siitä pätevä ja arvostelukykyinen poliitikko olisi kyennyt tekemään sen johtopäätöksen, että nyt ei tarvitse tehdä yhtään mitään.

Jolloin, siinä tapauksessa se noin puoli miljoonaa euroa, joka sen tekemiseen kului, olisi ollut erittäin kustannustehokas sijoitus.

Mutta näinhän ei käynyt. Nyt tämä FINADAPT-projekti senkun jatkaa, yhä. Ja asiaa työnnetään joka rakoon, ja ellei sovi, niin väkisin. (Tässä olisi valtiontalouden tarkastusvirastolle ehkä mielenkiintoinen kohde.)

[But, by the time the report was issued, only Greenpeace seemed to be at the drafting table.]

Dennis Avery puhuu artikkelissaan (11.6.2008) ...

Must We Suffer Global Famine Again?

... yleisemmällä tasolla ja kärki siinä on biopolttoaineita vastaan. Hän mainitsee kuitenkin myös tämän IAASTD-raportin (lihav. HJ):

Now, a big new report from the International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development (IAASTD) has been cited as evidence that industrialized food production is screwing up the planet. This report was supposed to be the “big tent” laying out the consensus path for future agricultural research. The land-grant agriculture schools, Greenpeace, agribusiness, FAO, all were included. But, by the time the report was issued, only Greenpeace seemed to be at the drafting table.

[ei tehdä yhtään mitään]

Sanoisin, että jos tämän …

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (pdf, 2 255 kb)

… mukaan mennään, tai vaihtoehtona ei tehdä yhtään mitään, niin tulokset eivät Suomessa ole erotettavissa. Riippumatta siitä, ovatko raportin käyttämät skenaariot ilmaston muutoksesta realistisia vai ”ajan hengen” pohjalta vahvasti liioiteltuja.

Ainoat vähänkään konkreettiset asiat ko. strategiassa liittyvät

a) rannoille rakentamiseen (so. merenpinnan oletettuun nousuun), ja siinä voi olla järkevä ilman ko. strategiaakin, ja siinä on varaa kovasti odottaa, ennen päätöksiä mielettömän kalliista pato- ym. ratkaisuista ja

b) talviurheiluun, eli käytännössä laskettelukeskuksiin, joiden kohtalon ei oikeastaan pitäisi olla valtiovallan asia lainkaan (ja jopa niin, että jos pohjoisten laskettelupaikkojen suosio suhteessa kasvaa, sehän on aluepolitiikan kannalta vain hyvä asia!).

Mutta ei, tätä asiaa pyöritetään nyt voimalla valtionhallinnossa. Ja ellei mitään konkreettista ole, se on sitten keksittävä, jotta kaikki hallinnonalat ja virastot saavat asiassa myös omat toimenpideohjelmansa. Se, joka on kekseliäin niiden uusien asioiden löytämisessä, joita mahdollinen ilmastonmuutos saattaisi pahentaa, saa varmasti kiitosta - vrt. edellä "Ilmastonmuutos ja työelämä".

PS. Löysin mukavan huulen jossittelusta, tässä käännettynä englannista:

"Jos lehmät osaisivat lentää, vuosittain tapahtuisi 47 tuhoisaa maahansyöksyä."