Messages

76

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Petter Portinin jätti sanomatta, sanoi tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa?

« on: 05.12.08 - klo:10:04 »

EFSAn raporttien vakuuttavuudesta voidaan keskustella esimerkiksi kysymällä aluksi, mikä/mitkä EFSAn geeniruokien turvallisuutta koskevat tutkimukset on esitelty tieteellisessä julkaisussa ja siten arvioitu tieteellisesti päteviksi?

Ei, kysymystä ei aseteta näin, vaan päinvastoin: mitkä eivät?!!!!

Ahaa, no jos ei ole vaikeaa löytää EFSAn tiedelehdessä julkaistua tutkimusta niin sellaisista löytynee helposti pari esimerkkiä?

Toisaalta en tiedä todistaako se mitään, sillä jos kuvernementti (eli EFSA/EU) sanoo, että julkaisette tämän raportin, niin kuinka itsenäisen ja omapäisen tiedelehden toimituksen pitää olla kieltäytyäkseen ...? Toisaalta jos lehden konsensus mätsää raportin tuloksien kanssa niin silloinhan mitään ongelmia julkaisussa ei lie.

Mutta monien sukupolvien tutkimuksia tarvitaan tietenkin siksi, että kyse on geeneistä ja perinnöllisyydestä! Ei kai perinnöllisyyteen ja perintötekijöihin vaikuttavista asioista voida saada tieteellistä näyttöä ilman useamman sukupolven ruokintakoetta.

Ihan hyvin voidaan, koska ruoan kautta perintötekijät eivät liiku.

Tuossa kehäpäättelyssä ei mielestäni ole mitään tieteellistä pohjaa.

Tieteellisiä perusteluja siis kaivataan ja asiantuntijaksi esittäytyvän pätevyys ei parane sillä, että esittää vankkumattomia kritiikittömiä mielipiteitä ilman tieteellistä näyttöä.

Niinkuin - tai oikeastaan vain - nyt sinä. Kiistät EFSAn koosteet, kiistät kaiken. Millä ihmeen ”lihaksilla”?

No niin, olenko kohta (vai jo) yksi uusi Kuusipalo, Vandana Shiva, Ermakova, Putztai, ketä näitä oikein onkaan ...
Missä kiistän kaiken? Ilman referenssiä väitteesi jää vaille pohjaa.

Aluksi riittäisi, että geeniruokaa nauttivien naisten ja raskaus- sekä imetysajan yli jatkuneen ruokintakokeen jälkeen myös geeniruokaa syöneet lapset tutkittaisiin perusteellisesti. Tuo riittäisi vain aluksi sillä varmoja päätelmiä voi olla vaikea tehdä jatkamatta ruokintakoetta vielä lapsen aikuistumiseen ja hänen lapsiinsa eli kokonaisen sukupolven yli.

Mutta kun geenit eivät siirry ruoan kautta.

Koko tämä vaatimuksesi perustuu vain ja ainoastaan tähän oletukseen, joka on selkeästi kumottu. Usko nyt lopulta tämä.

Tyystjärvi on oikeassa siinä, että syöty geeni ei suoraan (ainakaan kovin helposti) siirry sukusolun geeniksi. Eikä sellaista ole kukaan väittänytkään.

Sen sijaan on tieteellinen tosiasia, että syöty/syömätön ruoka vaikuttaa myös perintötekijöihin. Kaiketi lukuisat tutkimukset todistavat, että esimerkiksi pula-aika/katovuodet näkyvät perintötekijöissä ei vain seuraavassa vaan jopa useammassa sukupolvessa. Ainakin siis syödyn ruoan määrä vaikuttaa perintötekijöihin sukupolvien yli, oikeastaan olisi erittäin kummallista jos ruoan laatu ei vaikuttaisi mitenkään.

Jostain syystä ruokintakokeissa on totuttu sukupolvien yli kestäneisiin ruokintakokeisiin. Jos syödyllä ruoalla ei olisi mitään vaikutusta perintötekijöihin niin miksi ihmeessä sellaisia kokeita yleensä ollenkaan tehtäisiin? Eivät kai tieteentekijät/tutkijat ihan turhaan ryhdy mittaviin, pitkäaikaisiin ja työteliäisiin koejärjestelyihin?

Jos Petter Portin (vrt. otsikko) olisi vaatinut/ehdottanut tällaista - vaatimaasi - monen sukupolven koetta - hänet(kin) olisi naurettu pihalle.

Ehkä, ehkä ei, mutta jos tosiaan olisi naurettu niin sellainen mahdollisuus tietenkin helposti vaikuttaa julkisuudessa esiintyvän edesottamuksiin. Eli jos esimerkkeinä pidetään vaikkapa Ermakovaa ja Putztaita, jotka kaiketi ennen ilmeisen viimeiseksi jääneitä tutkimuksiaan nauttivat tiedeyhteisön luottamusta niin vastaavaa välttäen fiksukin tiedemies saattaa harkita uudestaan sanojensa asettelua julkisuudessa. Yhteisön paine tai paine joltain muulta taholta hyvinkin vaikuttaa. Ermakova tosin korotettiin johtavaan virkaan, mutta venäläisessä tiedeyhteisössä ei kaiketi niin helposti alistutakaan länsimaiseen konseksukseen.

77

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Kuusipalo todella sanoi?

« on: 05.12.08 - klo:09:40 »

Tietysti jotakuta saattaa kiinnostaa, mitä mieltä kyseinen Kuusipalo on lääketieteestäkin (!), mutta asia kuitenkin lankeaa tämän keskustelualueen yleisaiheen ulkopuolelle. Joten siitä tuskin kannattaa jatkaa, kun Kuusipalon fanaattisuus nk. ”vihreän geenitekniikan” osalta on tullut tuossa edellä hyvin osoitetuksi.

Täällä keskusteluaiheena on – kuten jo saitin nimikin sanoo – maatalous, pääosin ruoka, mutta myös ”kuidut” (metsän antimet, puuvilla jne.).

Noin ajatellen ihan oikein. Uskoakseni ei vain ole välttämättä kaikille itsestään selvää, että jos jotakuta kutsutaan fanaattiseksi, niin fanaattisuus onkin vain osittaista. Eli jos Kuusipalon väitetään olevan geenitekniikan suhteen jollain tapaa fanaattinen, ja geenitekniikka jää määrittelemättä, niin keskustelualueen konteksti ei välttämättä sillä kohtaa muistu lukijan mieleen ja automaattisesti rajoita fanaattisuusmääreen tulkintaa. Enkä tällä väitä, että Kuusipalo olisi fanaattinen edes ruokatuotantoon liittyvältä geenitekniikan osalta, koska tieteelliset näytöt muuntelun turvallisuudesta/haitattomuudesta edelleen puuttuvat. (Voi olla sopivampaa jatkaa tätä näyttöasiaa Portin-keskustelussa, sillä Portinin mielestä kaiketi näyttöä on!)

78

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Kuusipalo todella sanoi?

« on: 04.12.08 - klo:07:48 »

On, Kuusipalo, antamassasi linkissä:

Hyvästi, geenitekniikka!

Tämä on suora lainaus, ja jos näin kirjoittaa, niin on juuri tuota mieltä (lihav. HJ):

Yhdellä geenillä on monta tehtävää, ja samakin proteiini voi toimia aivan eri tavoin eri kudoksessa. Otetaanpa tämä huomioon, ja siirretään geenitekniikka historian romukoppaan. Kun yksi geeni – yksi ominaisuus teoria ei enää päde, ei geenitekniikka perustu mihinkään. Jos ilmiö ei pohjaudu teoriaan, ei kokeiden perusteella voi ennustaa mitään. Tämän vuoksi koko siirtogeenitekniikka on arvaamatonta ja vaarallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

M.O.T.

Kuusipalo sivullaan (ja sivulleen liittämissään kirjoituksissa) puhuu geenimuunnellusta ruoasta, konteksti on siis gm-ruoka. On vääristelyä väittää tuolla perusteella, että Kuusipalo olisi kaikkia geeniteknisiä sovelluksia vastaan, kuten vaikka lääketieteelliset sovellukset. Sen enempää kuin suurin osa muistakaan eurooppalaisista, jotka kyllä suhtautuvat gm-ruokaan keskimäärin erittäin negatiivisesti, mutta hyväksyvät geeniteknologisetkin sovellukset muutoin.

Eli Kuusipalon fanaattisuus geenitekniikan vastustamisessa ei todellakaan ole tullut tällä todistetuksi.

79

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Petter Portinin jätti sanomatta, sanoi tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa?

« on: 04.12.08 - klo:07:41 »

Eiköhän se selviä vaikka tästä EFSAn raportista. Sitä löytyvät ne tutkimuksetkin, kun kaivaa. Lisää asiasta löytyy EFSAn omilta sivulta. (Tähän EFSAan olen tosin viitannut jo aiemminkin!)

EFSAn raporttien vakuuttavuudesta voidaan keskustella esimerkiksi kysymällä aluksi, mikä/mitkä EFSAn geeniruokien turvallisuutta koskevat tutkimukset on esitelty tieteellisessä julkaisussa ja siten arvioitu tieteellisesti päteviksi?

Miksi täytyisi olla useita sukupolvia koskevia tutkimuksia? Mitä sukupolvia tällä tarkoitetaan? Mitä "jatkotutkimuksia kaipaavia tuloksia"? Taidanpa kyllä arvata ...

Ei tarvitse viitata Ermakovaan eikä Putztaihin, muitakin tutkimuksia on. Eräs viite tutkimukseen löytyy jonkin aiemman kirjoitukseni linkin takaa.
Mutta monien sukupolvien tutkimuksia tarvitaan tietenkin siksi, että kyse on geeneistä ja perinnöllisyydestä! Ei kai perinnöllisyyteen ja perintötekijöihin vaikuttavista asioista voida saada tieteellistä näyttöä ilman useamman sukupolven ruokintakoetta.

Väitteellä ei siis ole tieteellistä pohjaa.

Kiistät siis, paitsi Portinin, myös EFSAn pätevyyden asiassa?

Liioiteltu johtopäätös. Kyseenalaistan osin sen mitä Portin kirjoitti kyseenä olevassa artikkelissaan.

EFSAn pätevyys on viranomaispätevyyttä ja gm-sovellushakemusten hyväksymistä jäsenvaltioiden antamien lausuntojen perusteella, ja kuten tiedetään, esimerkiksi Suomessa niitä lausuntoja antaa Geenitekniikan lautakunta, joka ei käsittääkseni tee tieteellisiä tutkimuksia asian tiimoilta. Luullakseni yhdessäkään jäsenvaltiossa ei tutkita, mutta annetaan silti ... mahdollisimman asiantuntevia lausuntoja, sillä tieto- ja vakaumuspohjalla, mikä kullakin sattuu olemaan.

Keskustelu asiasta on kuitenkin jossittelua niin kauan kuin ei ole tieteellistä näyttöä. Portin ei kuitenkaan jossittele kirjoituksessaan vaan esittää lukkoon lyödyn kantansa asiasta. Tieteellisiä perusteluja siis kaivataan ja asiantuntijaksi esittäytyvän pätevyys ei parane sillä, että esittää vankkumattomia kritiikittömiä mielipiteitä ilman tieteellistä näyttöä.

[…] Portin olettaa, että kaikki kahden maan asukkaat syövät säännöllisesti geeniruokaa. Hämmästyttävintä silti on, että perinnöllisyystieteen professori ihmisistä puhuessaan antaa ymmärtää, että kymmenen vuotta riittää todistamaan sen, ettei mitään ongelmaa ole.

Jos muistetaan, että ”geeniruokaa” on myös ainesosana, oletus on ihan perusteltavissa. Tietysti osa on syönyt enemmän, osa vähemmän, mutta kymmenet miljoonat ovat syöneet Corn Flakesinsä säännöllisesti joka aamu jne. Jos kymmenen vuotta (ja sadat tai ainakin siis kymmenet miljoonat syöjät) ei riitä, mikä aika (ja koehenkilöiden tai -eläinten määrä) riittäisi?

Corn Flakesit kai alunperin kehitettiin hillitsemään nuorten seksuaalista aktiivisuutta ... huvittava yksityiskohta jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä - vai olisiko sittenkin, no ei siitä sen enempää.

Aluksi riittäisi, että geeniruokaa nauttivien naisten ja raskaus- sekä imetysajan yli jatkuneen ruokintakokeen jälkeen myös geeniruokaa syöneet lapset tutkittaisiin perusteellisesti. Tuo riittäisi vain aluksi sillä varmoja päätelmiä voi olla vaikea tehdä jatkamatta ruokintakoetta vielä lapsen aikuistumiseen ja hänen lapsiinsa eli kokonaisen sukupolven yli. Kymmenen vuotta ei riitä ihmisen sukupolveksi enkä epäile etteikö Portin ja useampi muukin sitä tietäisi. Siksi on naurettavaa edes yrittää väittää, että geenien turvallisesta ja normaalista pysyvyydestä voitaisiin saada mitään tieteellistä näyttöä ilman sukupolven yli kestävää koetta.

No tarkkaan ottaen sellainen koe on aloitettu. Mutta meidän on ihan turha pyrkiä koekaniineiksi kokeeseen, jonka tuloksesta ei ole mitään selvyyttä - ja tarkkaan ottaenhan, gm-ruokateollisuus pyrkii valjastamaan kaikki koekaniineiksi, vaikka sitten heidän tietämättään. Kuten totesin, mainitulle sukupolven yli ulottuvalle ruokintakokeelle ihmisillä tuskin heltiäisi virallista lupaa, sillä siihen vaadittavia ja riittäviä ruokintakokeita edes koe-eläimillä ei ole tehty. Virallista lupaa ei olekaan pyydetty, mutta ruokintakoe on silti aloitettu ...

80

Yleinen Keskustelualue / Mitä Petter Portinin jätti sanomatta, sanoi tai mitä hänen olisi pitänyt sanoa?

« on: 03.12.08 - klo:09:04 »

Alustuksena lainaus keskustelusta Mitä Kuusipalo todella sanoi

Mielestäni Kuusipalon tarkoitus ja sanat menevät yksiin. Ja kuten Kuusipalon kirjoituksesta ilmenee, Petter Portin jättää sanomatta geenimuunteluun oleellisesti liittyviä asioita - Portinin artikkeliin siis sopii, että tarkoitus piiloutuu sanojen taakse.

Siis mitä Portinin olisi pitänyt vielä sanoa? Lyhyt tiivistelmä tästä tai tästä? Mikä oikeus Kuusipalolla (tai sinulla) on asiassa määrätä Portinia (tai Helsingin Sanomia – joka antaa rankat rajat sille, paljonko saa kirjoittaa)?

Ei minulla tai Kuusipalolla ole oikeutta määrätä Portinin tai kenenkään muunkaan kirjoittamisia, kuten sananvapauteen kuuluu. Kuusipalolla, minulla ja kaikilla muillakin on kuitenkin oikeus kommentoida sitä mitä Portin sanoo. Sekin on sananvapautta.

Mitä Portin sitten sanoi?

Lainaus 17.11. 2008 Helsingien sanomien Vieraskynästä:

Kasvien geenimuuntelu hyödyttää kaikkia
Muuntogeenisellä ruualla ei ole todettu olevan mitään terveydellisiä haittavaikutuksia ihmisille, kirjoittaa Petter Portin
...
Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen professori emeritus.

Ensiksi on tartuttava väitteeseen muuntogeenisen ruuan haitattomuudesta ihmiselle.

Mihin tieteelliseen tutkimukseen väite perustuu? Mihin monia sukupolvia käsittävän tieteelliseen tutkimukseen väite perustuu?
Kaiketi ainoat vähääkään kunnolliset usean sukupolven ruokintakokeet on tehty hiirille ja koska osassa niistä on saatu vähintään jatkotutkimuksia kaipaavia tuloksia, en usko, että kukaan edes saisi lupaa aloittaa ruokintakoetta ihmisillä.

Väitteellä ei siis ole tieteellistä pohjaa. On vain arvaus perustuen ehkä tähän (lainaus Portinin artikkelista)

Arviolta yli kaksi miljardia ihmistä on jo ainakin maistanut ja 1,3 miljardia syö säännöllisesti muuntogeenisistä kasveista tehtyä ruokaa - maissia, soijaa tai riisiä. Kolmesataa miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa on syönyt geeniruokaa nyt jo yli kymmenen vuoden ajan ilman yhtään todennettua ongelmaa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa on yhteensä asukkaita noin 335 miljoonaa eli käytännössä Portin olettaa, että kaikki kahden maan asukkaat syövät säännöllisesti geeniruokaa. Hämmästyttävintä silti on, että perinnöllisyystieteen professori ihmisistä puhuessaan antaa ymmärtää, että kymmenen vuotta riittää todistamaan sen, ettei mitään ongelmaa ole.

81

Yleinen Keskustelualue / Vs: Uutinen: Euroopan kuluttajat ja geenimuuntelu

« on: 03.12.08 - klo:08:35 »

Mutta mielenkintoinen on tuo paradoksi, että se menee kuitenkin kaupaksi.

Kuluttajien käyttäytymistä kaupassa tutkittiin Do European Consumers Buy GM Food

Kuten oletettavaa ehkä olikin ... (raportin sivulta 5-5)

Looking at labels was done mainly by participants having a special interest in doing so, e.g. to avoid allergic reactions or the like. In the Dutch focus group sessions, where real-life purchasing activities were simulated, it was obvious that the participants did not read the product labels or the declaration of contents for information. Instead, they looked for well-known brands, low price and attractive packaging.

ihmisillä ei ole tapana tutkia etikettejä, jollei siihen ole jotain erityistä syytä, kuten ruoka-aineallergia, jolloin valinta vaikuttaa siihen pitääkö ruokailun jälkeen lähteä lääkärin vastaanotolle vai ei. Luultavasti niin kauan kuin ostetulla/nautitulla ruoalla ei tunnu olevan mitään selviä negatiivisia vaikutuksia, ei helpostikaan ole tarvetta etikettien tarkkaan tutkimiseen.

Kuten sivuilla 6-15 ja 6-16 todetaan:

This suggests that, for the latter, buying GM-free-products is more of a conscious choice: the products are bought because of the label.

this supports the idea that buying GM-free is a more conscious decision.

gm-tuotteita ostetaan enemmän vahingossa kuin gm-vapaiksi merkittyjä tuotteita, perehtymättä ostokseen.

Asiaan ei voine olla vaikuttamatta sekin, että GM-Free merkintä on usein isolla tuotteen etuosassa (markkinointiargumentti) kun sen sijaan tieto gm-sisällöstä on löytyy vain tutkimalla pienellä painettu tavaraseloste tuotteen paketin takaosasta.

Mitä raportin yleisilmeeseen tulee, niin toisinaan viitataan potentiaalisiin markkinoihin

This suggests that there is in these countries a sizeable potential market for GM products at present unsatisfied.

jolla perusteella voi kysyä mikä on raportin tarkoitus. Onko ollut tarkoitus etsiä gm-markkinointiin parhaiten soveltuvia maita ja alueita?

Seuraava lainaus sivulta 6-18 hämmentää:

We conclude that one must be very careful in drawing conclusions about behaviour from surveys which focus on opinions and intentions. Our findings should serve as a warning against using the Eurobarometer and similar polling data as justifications for policy making in the retail food market.

Jos kyselytutkimuksen perusteella ei voi päätellä mitään ihmisten mielipiteistä ja käyttäytymistä eikä sen vuoksi pidä tehdä muutoksia ruokien vähittäismyyntiin ja siihen liittyviin päätöksiin .... niin miksi ihmeessä tämäkään kysely alunperin on tehty? En kuitenkaan usko, että tieto kyselytutkimusten luotettavuusasteesta tiedon lähteenä olisi mitenkään uusi asia ja olisi tullut esiin vain tässä kyselyssä.

Maakohtaisiin raportteihin täytynee tutustua tarkemmin erikseen.

82

Yleinen Keskustelualue / Paljonko GM-sovelluksia on otettu käyttöön

« on: 03.12.08 - klo:07:30 »

Sovellukset eivät ole vähälukuisia, ...

Linkin takana on todella amerikkalaisten taulukko, jossa on listattuna useita gm-sovelluksia. Vaatisi tarkempia tutkimuksia selvittää, kuinka moni sovellus on koskaan otettu käyttöön tai on yhä käytössä. Taulukon sarake 'Intended Effect' ei nimittäin anna perustetta väittää, että kaikki taulukon sovellukset olisi saatu toteutettua ja otettua käyttöön. Mahdollista on vielä sekin, että sovellus on olemassa, mutta sen käyttökelpoisuus tai käyttöprosentti on hyvin pieni. Sen sijaan jos tutkii samaisen sarakkeen sisältöjä niin vaikuttaa siltä, että sovellustyyppinä myrkynkestogeeniä tai tuhohyönteismyrkkyä tuottavaa geeniä on sovellettu useaan kasvilajikkeeseen. Usean sovelluksen kohdalla lukee siis  Tolerance to herbicide [herbicide name] tai Resistance to [insect name] insects

Taulukosta löytää nämä yhdeksän muuta sovellustyyppiä: Alpha-amylase expression (mitä tämä käytännössä tarkoittaakaan), Increase lysine level for use in animal feed (siis vain eläinrehussa), Male Sterility (yhdessä myrkkytoleranssin kanssa), Delayed fruit ripening due to reduced ethylene synthesis (vuodelta 1999, sovelluskohteena cantaloupe), Degradation of phytate in animal feed, Fertility restorer (mitä tarkoittanee), Resistance to the viruses CMV, ZYMV and WMV2 (tämä kuulostaa mielenkiintoiselta), High oleic acid soybean oil ja High laurate canola oil (nämä kaksi viimeistä samantyyppisiä).

Mielenkiintoista kyllä, taulukosta löytyy vain yksi maininta riisistä (LLRICE E06; LLRICE E62 - ensimmäisen pitäisi ehkä olla E60?) ja senkin kohdalla lukee Tolerance to the herbicide glufosinate-ammonium. Ei siis taida olla kyse kohutusta 'kultaisesta riisistä'.

83

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Kuusipalo todella sanoi?

« on: 02.12.08 - klo:10:06 »

Kuusipalo siis ei tarkoittanut, vaikka sanoikin.

Mutta mitä Portinin siis olisi pitänyt kirjoittaa "geenien monimutkaisista keskinäisitä yhteyksistä"? Luultavasti mikään muu ei ("teille") riittäisi, kuin se, että myös Portin olisi sanonut, että nämä "yhteydet" tekevät geenitekniikan mahdottomaksi?

Mielestäni Kuusipalon tarkoitus ja sanat menevät yksiin. Ja kuten Kuusipalon kirjoituksesta ilmenee, Petter Portin jättää sanomatta geenimuunteluun oleellisesti liittyviä asioita - Portinin artikkeliin siis sopii, että tarkoitus piiloutuu sanojen taakse.

Ei geenien monimutkaiset keskinäiset yhteydet tee geenitekniikasta mahdotonta. Kukaan ei ole sellaista väittänyt ja sellaisten päätelmien tekeminen vaatisi kohtuulliset näytöt. Geeniteknisiä sovelluksia on käytetty lääketieteessä jo kauan, ei se ole mahdottomuus. Kuusipalo tietää sen, enkä yhtään epäile etteikö Portin myös tietäisi. Miksi tai/ja kenen mielestä geenitekniikka olisi mahdotonta?

Geenien monimutkaiset keskinäiset yhteydet tekevät geenimuuntelusta vaikeaa, mutta ilmeisen yleistä näyttää olevan, että siitä kirjoitetaan kuin kyseessä olisi helppo juttu, että geenejä voidaan muunnella 'vasemmalla kädellä' ilman mitään vaikeuksia.

Vähäisten sovellustenkin määrä kertoo, että geenien muuntelu on oikeasti vaikeaa, joidenkin kasvilajien kohdalla vielä niin vaikeaa, ettei yrittämistä tieteellisen tietämyksen tässä vaiheessa (eli geenitietämyksen 'alkeistasolla') ole kannattanut jatkaa. Silti kaikkein monimutkaisimpienkin kasvien geeneistä voitanee paljon oppia, sekä geenien monimutkaisuudesta huolimatta että siitä johtuen.

84

Yleinen Keskustelualue / Uutinen: Euroopan kuluttajat ja geenimuuntelu

« on: 01.12.08 - klo:18:30 »

Uutinen kuluttajien suhtautumisesta geenimuunteluun ansaitsee tulla tarkistelluksi tarkemmin.

Uutisointi perustuu Tammisolan yhteenvetoon, jossa on käytetty eri lähteitä, esimerkiksi:
Europeans and Biotechnology in 2005: Patterns and Trends, jossa gm-ruoka määritellään näin:

Genetically modified food (GM food): made from plants or micro-organisms that have had one or more characteristics changed by altering their genes. For example, a plant might have its genes modified to make it resistant to a particular plant disease, to improve its food quality, or to help it grow faster.

Ensimmäinen virke lie ihan paikallaan, mutta toisessa annetaan esimerkki, jollaisesta toistaiseksi vain unelmoidaan. Tunnetut kaksi sovellusta ovat Kuusipalonkin mainitsemat: RR lajikkeet eli Roundup-Ready ja lajikkeet, jotka itsessään sisältävät myrkkyä erästä tuhohyönteistä vastaan. Esimerkkejä sovelluksista kasvitauteja vastaan tai nopeasti-kasvavista lajikkeista kaivattaisiin ...
Kysymyksenasettelu on hivenen harhaanjohtava, mutta katsotaan silti pitemmälle.

The European public is most positive about nanotechnology, followed by pharmacogenetics, and then gene therapy, though on balance it regards the latter as risky. By contrast, GM food is predominantly perceived negatively.

Geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan pääosin kielteisesti.

... it seems that the risk attached to gene therapy is tolerable, whereas for GM food it is unacceptable.

Muiden teknologioiden riskejä siedetään, mutta geenimuuntelun riskit ruoan suhteen eivät ole hyväksyttävissä. Tämä siis on kyselyn tulos, jossa jokaisesta EU-maasta on haastateltu noin 1000 henkilöä heidän äidinkielellään. Kaaviokuva numero 4 sivulla 17 puhuu karua kieltään asenteista geenimuunneltua ruokaa kohtaan, varsinkin verrattuna muihin teknologioihin, nanoteknologiaan, farmakogenetiikkaan ja geeniterapiaan.

... with the familiar being slightly more likely to say that it is risky.

Mielenkiintoista on, että geenimuuntelusta enemmän tietävät suhtautuvat siihen negatiivisemmin kuin vähemmän tietävät, toisin kuin noiden muiden teknologioiden kohdalla.

The striking feature of the chart is the low level of support for GM food, relative to the other applications.

Muihin teknologioihin verrattuna, geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan erittäin negatiivisesti.

Taulukko 3 sivulla 21 kertoo, että geenimuuntelua varauksettomasti tai riskin hyväksyen kannattavien määrä Suomessa on vuodesta 1996 vuoteen 2005 pudonnut 77 prosentista 46 prosenttiin (laskettuna niiden osuudesta, jotka ovat vastanneet päätöksen tehneinä, eli jos neljään kysymykseen on vastattu jollakin esitellyistä kolmesta vastausyhdistelmästä).

Overall, Europeans think GM food should not be encouraged.

Yleisesti, eurooppalaisten mielestä geenimuunneltua ruokaa ei pitäisi tukea/kannattaa.

What is also clear, however, is that views about GM food have not coloured people’s opinions about other developments in biotechnology or nanotechnology.

Mitä tulee yleiseen teknologiavastaisuuteen, niin geeniruokaa vastustavia ei voi moittia sellaisesta.

Sivulla 57 on mielenkiintoinen kysymys-vastaus -taulukko ja siellä kysymys:

By eating a genetically modified fruit, a person's genes could also become modified

Syömällä geenimuunneltua hedelmää henkilön geenit voivat muuttua. Oikeaksi vastaukseksi on annettu epätosi.
Minusta tuota kysymystä pitäisi tarkentaa, nimenomaan horisontaalin geenisiirtymän osalta. Horisontaali geenisiisrtymä on kaiketi tieteellinen fakta, vaikkei vielä ehkä ole havaittu sellaista tapahtuneen ihmiselle, jossa mielessä vastaus on oikein. Kuitenkin, jos suolistossa elävien bakteerien geenit muuttuvat ja ne epäsuorasti vaikuttavat ihmisen omiin geeneihin, niin mikä silloin olisi oikea vastaus ... ? Tutkimusta geenimuuntelun suhteen edelleen kaivataan.

85

Yleinen Keskustelualue / Vs: Mitä Kuusipalo todella sanoi?

« on: 01.12.08 - klo:07:28 »

Mitä Petter Portin todella sanoi?

Ei voi enää kiistää, mitä Kuusipalo tässä asiassa tältä osin sanoo, kun hän itse toistaa asiaa toistamasta päästyään, näin HS:n mielipidesivulla 21.11.2008:

Geenitekniikalta on pudonnut pohjaPetter Portin kirjoitti (HS Vieraskynä 17.11.) ylistävästi geenimuuntelusta. Hän ei ole huomannut, miten Nature-lehti kertoi taas, kuinka yhdellä geenillä on monta toimintaa, ja sama proteiini voi toimia eri kudoksessa aivan eri tavoin.

Mielestäni pitää kysyä, miksi Kuusipalo takertuu Portinin huomaamisiin?
Siksikö, että Portin tietää geenien monimutkaisista keskinäisistä yhteyksistä?
Vai ehkä siksi, ettei Portin vierasyliön artikkelissaan sanallakaan viittaa geenien monimutkaisiin keskinäisiin yhteyksiin?
Jos Portinia on pidettävä genetiikan asiantuntijana, miksi ihmeessä hänen artikkelistaan ei löydy rivien välistäkään viitettä geenien monimutkaisiin keskinäisiin yhteyksiin? Eikö huippuammattilaisen jos kenen pitäisi pyrkiä levittämään tietoa tasapuolisesti?

Mielestäni Kuusipalo aivan asiallisesti tarttuu johdattelevaan, kritiikittömästi geenitekniikkaa suosivaan kirjoitukseen. Ihan varmasti Kuusipalo tietää, että Portin tietää (vaikkei olisikaan ollut sattunut vielä artikkelia kirjoittaessaan lukemaan Nature-lehden juttua) ja siksi ei ole liioiteltua jollain tavalla nälväistä asenteellisesti kirjoittavaa genetiikan ammattilaista huomaamiskommentilla.

Jos 'amatöörien' on puututtava ammattilaisten kirjoituksiin, mielestäni ammattilaisuus varsin oikeutetusti kyseenalaistuu.

86

Yleinen Keskustelualue / Vs: Bt-puuvillan maailmanlaajuinen "saldo"

« on: 24.11.08 - klo:19:36 »

Jos luomujärjestö Grain on ollut v. 2004 huolissaan siitä, että GM-puvilla tulee Afrikkaan, ei siinäkään ole analyysiä asiasta, vertailua, tutkimusta (vaan kokoelma väitteitä, jotka jo osin keskustelussamme on kumottukin).

Mikä tekee grain:stä luomujärjestön?
Grain kertoo omalla sivullaan näin:

GRAIN was established at the beginning of the 1990s to launch a decade of popular action against one of the most pervasive threats to world food security: genetic erosion.

Eli geneettisellä eroosiolla tarkoitetaan biodiversiteetin köyhtymistä. Ei kai biodiversiteetin hyväksi työskentely vielä mitenkään tee järjestöstä luomua?

Grain saa lahjoituksia mm näiltä:
Novib, Netherlands (www.novib.nl/en/ )
Trócaire, Ireland (www.trocaire.org/ )
Brot für die Welt, Germany (www.brot-fuer-die-welt.de/ )
Misereor/KZE, Germany (www.misereor.de )
Swissaid, Switzerland (www.swissaid.ch )
SwedBio, Sweden (www.swedbio.com )
Fund for Sustainable Biodiversity Management, Netherlands (www.hivos.nl )
Brot für Alle, Switzerland (www.bfa-ppp.ch/ )

Liekö nuokaan sen koommin luomua ...

Sitä paitsi Länsi-Afrikan tilanteen katsaus perustuu muutamille nimenomaan paikallisia olosuhteita luotaaville tutkimuksille, lopussa oli 44 referenssin lista, kaikista ei tosin löydy suoraa linkkiä.

Ei kai voikaan olettaa, että yhdessä maassa tehtyä esim. viljelytutkimusta voisikaan suoraan soveltaa kaikkiin muihin maihin, kaikkin muihin olosuhteisiin.

87

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?

« on: 24.11.08 - klo:13:09 »

Yksi syy kiinalaisten gm-puuvillaviljelijöiden persnetolle on tuhohyönteisten lisääntyminen ja sitä myöten myrkytysten voimakas lisääminen -
Cornell warns that Chinese GM cotton farmers are losing money due to 'secondary' pests

[tämä puheenvuoto on jaettu keskeltä poikki. Loppuosasta jatkuu keskustelu täällä. Moderaattori(na) HJ]

88

Yleinen Keskustelualue / Vs: Geenitekniikan mahdolliset riskit ja haitat

« on: 21.11.08 - klo:16:21 »

Sitä minäkin ihmettelen miksei kunnollisia tutkimuksia saada aikaiseksi, luulisi sen olevan myös geeniteollisuuden etu ...

Mietiskelläänpä:
1) kunnon tutkimus on kaikkien etu, gmo pääsee pahasta maineestaan ja kriittinen ääni saa kauan kaipaamansa todisteita - miksei siis jo ole tuhanteen kertaan tutkittu, kunnolla ja puoluettomasti? Ei ole kunnolla tutkittu, joten vaihtoehto ei olekaan todellinen.

2) entä jos tutkimuksen tulos ei olisikaan geenimuuntelulle myönteinen? Mitä suuren rahan geenimuuntelu silloin tekisi? Tulisiko mieleen, estää kunnollisten tutkimusten tekoa niin kuin vain rahalla ja muilla keinoin voi? Toistaiseksi geenimuuntelu ei ole ainakaan kannustanut ketään tekemään kunnon tutkimuksia, saati julkaisemaan niitä, joten tämä skenaario jää vähän auki ...

3) kunnon tutkimus olisi geenimuuntelun etu, muttei kriittisemmän kannan etu - mikä estäisi geenimuuntelua itseään tekemästä sitä kunnollista ja avointa tutkimusta jolla puhdistetaan pesä ja lakaistaan paha maine pois? En usko että mikään, joten tämän vaihtoehdon voinee unohtaa.

4) Kunnollinen tutkimus ei olisi kummankaan etu. Periaatteessa mahdollinen vaihtoehto, mutta näin ei todellakaan kukaan pääse minnekään eikä varsinkaan tehdä tiedettä eikä edistetä kehitystä. Ei siis oikeasti reaalinen vaihtoehto.

Mitä jää jäljelle - vai jäikö jokin mahdollinen tapaus käsittelemättä? Ellei, on otettava uudestaan tarkasteluun kohta 2.

89

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?

« on: 21.11.08 - klo:16:09 »

Tartuin tuohon lehdentilausesimerkkiin juuri siksi, että lehtitilauksen voi perua, haluamanaan päivänä. Sen sijaan maahan kylvetyn siemenen oston peruuttaminen ei onnistu suit sait, tai ainakaan on vaikea saada rahoja takaisin ja kuinka moni on valmis tai kuinka monella on varaa ostaa kahdet siemenet.

Muutenkaan siemenkaupassa asia ei ole lehtitilaukseen verrattavan yksinkertainen. Käytännössä valinnan kannattavuus selviää vasta kun olet saanut sadon myytyä, eikä ehkä vielä sittenkään, nimittäin jos (lajikkeesta riippuen) käy niin, ettei seuraavana vuonna voikaan enää vaihtaa siementä, jos maassa ei sattumalta enää muu siemen kasva - tai yksinkertaisesti, onko edes varaa valita, mikäli siemenkauppias myy vain sitä yhtä siementä. Kiinan maaseudulla ei välttämättä ole valinnanvaraa ja jos alueen ainoa siemenkauppias on kääntynyt ns 'gm-uskoon', milteipä alueen viljelijöidenkin on alettava gm-viljelijöiksi. Viljelijän valinnanvara riippuu siis myös siementukkureista, ei pelkästään viljelijästä itsestään.

Ja kuten Intian tapaukset, ei kiinalainen maanviljelys olosuhteineen taida olla juuri sen helpompaa vaan luultavasti aika samoja ongelmia on joka puolella Aasiaa. Kiinassa asiaan liittyy vielä paikallinen mentaliteetti, johon liittyy häpeän pelko. Jos tulikin valittua väärää siementä, ei välttämättä uskalleta myöntää sitä kenellekään.

Tilastointikaan ei aina näytä mikä oikeasti on trendi, sillä Kiina on iso maa, ja jos aluksi tuotetta menee kaupaksi x yksikköä ja seuraavana vuonna satakertaisesti, on vielä liian hätäistä vetää johtopäätös, että tuotteen suosio olisi kasvanut satakertaiseksi. Sillä samaan aikaan kun tuotetta vielä lanseerataan muualla, ensimmäiset ostajat ovat hyvinkin saattaneet vaihtaa takaisin, jos pystyvät, sillä jostain syystä esimerkiksi USAssa on FLAG (Farmer's Legal Action Group) katsonut tarpeelliseksi julkaista oppaan gm-sopimuksia harkitseville viljelijöille - Farmer's Guide to GMOs.

Joitakin kohtia:
- viljelijällä ei ole oikeutta neuvotella teknologiankäyttösopimuksen (TA - Techonology Agreement) ehdoista. TA on kuitenkin allekirjoitettava
- viljelijä hyväksyy ehdot ja vastuut allekirjoittamalla sopimuksen tai avaamalla siemenpaketin
- viljelijä ei saa säästää tai luovuttaa siemeniä muille
- viljelijän on päästettävä Monsanto pelloilleen tutkimaan ja tarkistamaan että sopimuksia/ehtoja on noudatettu
- viljelijän on annettava Monsantolle täysi pääsy kirjanpitoon mukaan lukien USDA, FSA, RMA (viranomaistahoja) ja laskuihin kaikkia siemeniä ja kemikaaleja koskien ja annettava Monsanton kopioida tarvitsemansa tiedot
- dokumenttien tarkistamisoikeus ei poistu vaikka viljelijä lakkaisi käyttämästä Monsanton siemeniä
- Monsanton kaikki takuut raukeavat jos viljelijä ei Monsanton siementen kanssa käytä myös Monsanton kemikaaleja
- vain Missourin lait (Monsanton pääkonttori) pätevät mikäli viljelijä päättää käydä oikeutta Monsantoa vastaan, ei viljelijän asuinpaikan/osavaltion lait
- jos viljelijä ostaa Monsanton puuvillan siemeniä, kaikki erimielisyydet käsitellään sitovasti välimiesmenettelyssä (tämä voi tarkoittaa oppaan mukaan sitä, että kustakin tapauksesta tulee salainen, eikä samasta asiasta erimielinen voi mitenkään käyttää hyödykseen toisen viljelijän asiassa tehtyjä päätöksiä)

Mainitut virastot ovat:
USDA = US Department of Agriculture (vastannee suomalaista maa- ja metstätalousministeriötä)
FDA = Food and Drug Administration (tälle lähin vastine olisi kai kauppa- ja teollisuusministeriön uuselintarvikelautakunta)
RMA = Risk Management Agency , joka toimii USDAn alla, mutta jolle ei lie suoraa vastinetta Suomessa

Muuta mielenkiintoista:

IN NO EVENT SHALL MONSANTO OR ANY SELLER BE LIABLE FOR ANY INCIDENTAL, CONSEQUENTIAL, SPECIAL, OR PUNITIVE DAMAGES.

Lainaus lyhyesti suomeksi: Monsanto ei vastaa mistään vahingoista.

Overall, Monsanto is giving other countries’ producers a price break on GMO technologies in order to overcome resistance to using GMOs

Monsanto edistää gmo:n menekkiä halvoin hinnoin. Halpa hinta houkuttaa ketä tahansa, niin Intiassa, Kiinassa kuin muuallakin.

However, recent research by the Northwest Science and Environmental Policy Center asserts that pesticide use has actually increased on herbicide tolerant crops

GMO:n käyttö ei vähennä myrkkyjen käyttöä vaan jopa lisää myrkytyksiä.

90

Yleinen Keskustelualue / Vs: Kiinan gm-puuvillan viljelijöiden "persnetto"?

« on: 20.11.08 - klo:10:49 »

Jos on ollut aikaa vähintään 6 vuotta reagoida? Menetkö itse joka puhelinmyyjän retkuun, ja jos menetkin, niin etkö osaa jälkeenpäin perua lehden (tms.) tilausta?

Ostavatko viljelijät puhelinmyyjiltä siemenensä? Vai missä mielessä puhelinmyyntivertaus on relevantti?

Puhelinmyyntiin yleensä liittyykin oikeus perua tilaus, sen sijaan jos allekirjoitat ehtoja sisältävän paperin, sitoudut allekirjoittamiisi ehtoihin.
Jollei viljelijä puolestaa saa myyjää allekirjoittamaan paperia, jossa tämä sitoutuu takaamaan parantuvan tuloksen - mutta myyjäähän olisi pidettävä hulluna jos sellaisen paperin allekirjoittaisi ... tai kaupan omistaja varmaankin harkitsisi toisen kerran myyjän jatkopestiä ...