Messages

166

Yleinen Keskustelualue / Vs: Törkeä propagandafilmi

« on: 24.09.08 - klo:09:01 »

No. luottaisitko edes EU:n - joka poliittisesti selvästi on GM-vastainen tai ainakin nihkeä - elintarviketurvallisuusviraston EFSAn testeihin ja menettelyihin? Ovatko ne riittäviä?

Elleivät nekään ole, niin mikä sitten mielestäsi olisi? 300 vuoden testi hyvin pitkään elävillä koe-eläimillä?

No mikäli ajatellaan mahdollisia ympäristövaikutuksia niin tuhannenkaan vuoden testaus ei kuulosta liian pitkältä ... mutta ei kukaan tietääkseni ole niin mittavia testejä missään koskaan vaatinutkaan. Tärkeintä on testata aina sen mukaan mitä aiemmista testeistä saadut tulokset antavat aihetta. Ei ole järkeä lyödä lukkoon mitään aikataulua tai tarkkaa protokollaa, vaan ensimmäisen testin pitää olla vain niin tarkka, että sillä perusteella voidaan päätellä, onko aihetta lisätesteihin. Jos lisätestejä tulee peräkkäin useampia, aikaa tietenkin kuluu ja silloin testattavan tuotteen markkinoille laskun voi jo kyseenalaistaa, tai ainakin arvioida tuotteen etuja markkinoille tuomista vaativia lisätestauksia eli kuluja vastaan. Miksi pitäisi olettaa, että kaikille gm-tuotteille riittäisi vain tietty väljä testaus, kun nykytilanteessa gm-lajikkeille vaaditaan markkinoille pääsyä sillä verukkeella, että se ei olennaisilta osiltaan mitenkään eroa perinteisestä tai jo markkinoille lasketusta toisesta gm-tuotteesta? Jo tuon riittävän samanlaisuuden selvittäminen vaatii helposti mittavia testejä ja gm-firmojen itsensä antamiin lausuntoihin luottaminen on hulluutta.

Ihan OT-esimerkkinä, työlaitteisiin ja koneisiin liimataan CE-hyväksyntätarroja valmistajien toimesta, melkein siitä riippumatta, onko työkone valmistettu säädösten mukaiseksi tai ei. Tämä vain sen takia, kun tiedetään, että missään ei järjestelmällisesti testata ja tutkita markkinoille tulevia laitteita. Sähkölaitteitten turvallisuuttakaan ei kaiketi enää testata - käytössä on perinteiseksi muodostuva loppukäyttäjä_testaa -menetelmä, josta seuraa tietyllä prosentilla (kuolon)uhreja, halusimme tai emme.

[...] - ihan kuten vaikka DDT:n [...]

Ks. tänne.

Artikkelin kirjoittaja herra Edwards taisi tulla tunnetuksi ympäristöä suojelevan lainsäädännön vastustajana, mille pyrkimyksille en jostain syystä osaa antaa juurikaan arvoa.

Edwards was prominent as a supporter of the use of DDT and critic of Rachel Carson. He was active as a member of, or consultant for, a wide range of lobby groups opposed to environmental regulation

Sitten Edwardsin DDT-artikkelista: vaikka DDT:n haittoja olisi joskus jossain liioiteltukin, haitattomana sitä ei voine pitää. Epäilemättä, jos jokin aine tuodaan markkinoille ihmeaineena ja sitten paljastuu sen huonot puolet, aine saa kontolleen helposti ja melko varmasti ansaitsematontakin huomiota. Sanonnan mukaan, kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään. Siitäkin syystä, gm-firmoilla olisi syytä avata markkinapeliään, reivata ja muuttaa kurssia, sillä nykyisellä salailu-, jyräämis- ja lobbauspolitiikalla, kaikki pienetkin, mitättömätkin paljastuneet haitat ja väärinkäytökset, mitä nyt vaan, aiheuttavat hylkimisreaktioita. Esimerkiksi haluttomuus aktiivisesti merkitä gm-tuotteita on yksi piirre, joka koko ajan sotii gm-tuotteita itseään vastaan. Halu kieltää gmo-vapaa -merkinnät on toinen ja noiden kahden yhteisvaikutus on suurempi kuin niiden summa. Väitän, että ihmisten on koskaan vaikea periaatteessa hyväksyä gmo:ta jos markkinointipolitiikka ei muutu.

167

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miten ruoka jaettaisiin kaikille tasan?

« on: 23.09.08 - klo:07:34 »

Mutta realistisesti ajateltuna, ruoka tuskin koskaan jakaantuu tasan niin kauan kuin mistään (paitsi voitoista) piittaamaton kapitalismi pyörittää tätä maailmaa.

Tämän lisäksi tuolla toisaalla valitat tai olet vähintään epäluuloinen kapitalismin suhteen muutenkin mm. näin:

mikä tietenkin sopii kaupallisille laitoksille, ihan kuten uusien lääkkeiden kehittäminen tehottomiksi muuttuneiden antibioottien tilalle.

Mitä tulee gmo-firmojen tapaan toimia, niin mielestäni ei voi väittää, että olisi tehty kaikki voitava epäilysten hälventämiseksi. Jos kyse olisi hyvästä tuotteesta, eikö firmojen kannattaisi julkistaa omat tutkimustuloksensa mukisematta, altistaa ne vertaisarvioinnille ja puhdistaa ilma. Sen sijaan vetäydytään kuoreen, lobataan virkamiehiä, istutetaan omia miehiä komiteoihin ja päättäviin elimiin, ei siis kuunnella kuluttajia vaan ikään kuin kaikki 'annetaan ylhäältä'. Tietäähän sen, että vastustus kasvaa eikä vähene. Ja jos suurimpana puuhamiehenä on firma nimeltä Monsanto, jonka kaupallinen historia hakee häikäilemätöntä vertaistaan, niin voiko muka olettaa, että ihmiset nielisivät kaiken kritiikittä?

Mikä ihme Monsanto?

Bisnesvetoinen vapaa markkinatalous häikäilemättömyydessään on sekä ekologisesti että eettisesti kestämätön tapa rakentaa maailmaa. Siksi tarvitaan esimerkiksi EFSA, jonka pitäisi suojella kuluttajia markkinamiesten mahdilta. Suojeleeko se vai toimiiko vain kumileimasimena kuten FDA?

Nyt tässä ollaan hiukan voimattomia, kun me täällä kuitenkin yhdistyksenä olemme yrittäneet olla puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Kapitalismin poistaminen maailmasta nyt - varsinkin neuvostokommunismin romahtamisen jälkeen - tuntuu aika isolta tehtävältä siinäkin tapauksessa, että se voisi olla yhdistyksemme päämääränä (mitä se tietystikään ei voi olla).

Hiukan tietysti pelottaa sekin, että näissä Neuvostoliiton ja Kiinan kommunismikokeiluisssa juuri ruoan tuotannossa ja (tasan) jakelussa epäonnistuttiin kaikkein surkeimmin, seurauksena vaikeasti arviotava määrä nälkään kuolleita, ehkä 10 miljoonaa NL:ssä 1920-luvuilla, ehkä 100 miljoonaa  Kiinassa 1950-luvulla.

[Tämän verran uskaltaa ehkä sanoa, vaikka puoluepoliikkaa yritetään täällä välttääkin]

Katsotko vastanneesi lainaamiisi ja kirjoittamiini kappaleisiin? Puoluepolitiikan ja kommunismin mukaan tuominen vain siksi, että gm-teollisuus tai ainakin osa siitä edustaa kapitalismia pahimmillaan, on jokseenkin epätoivoinen yritys leimata toinen kommunistiksi. Sen verran vain, että kommunismissa oli vikansa. Vikansa on myös kapitalismissa.

Mutta palataksemme gm-teollisuuteen, niin mitä muuta se on kuin mistään piittaamatonta voitontavoittelua ja kuluttajien etujen polkemista.

Monsanton toimista ja ideologiasta kertovalla sivulla on kaikki mitä kenenkään on tarpeen Monsantosta nykyisellään tietää. Koska et kommentoinut SourceWatchin tietoja, lienemme niistä samaa mieltä?

168

Yleinen Keskustelualue / Vs: Törkeä propagandafilmi

« on: 23.09.08 - klo:07:25 »

Se on testattu hyvin - luomuväen toimesta! Ks. Wikipedian artikkeli asiasta.

Bt on vain yksi käytössä oleva bakteeri, jota sitäkään ei ole riittävästi testattu, ja variaatioita kai jo lukemattomia.

Minkä tahansa asian täydellinen testaaminen on kuvitelmaa. Lisätestejä voi vaatia loputtomiin ja se on vain tapa yrittää jatkaa hävittyä taistelua.

En tietääkseni puhunut täydellisestä testaamisesta - vai pystytkö osoittamaan jotain muuta?

Täydellinen ja riittävä testaaminen ovat eri asioita. Ensimmäiset ja tärkeimmät testit ovat osoittaneet, että lisätestejä tarvittaisiin. Gm-teollisuus ei niitä tietenkään halua, koska se maksaa aikaa ja rahaa. Gm-teollisuus tietenkin markkinoi tuotettaan maailman parhaana ja kuluttajan etuna, tottakai, ei kai kukaan ostaisi mitään jos aiheutuisi pelkkää haittaa. Siksi mahdolliset haitatkin pyritään piilottamaan niin pitkään kuin mahdollista - ihan kuten vaikka DDT:n ja PCB:n tapauksessa. Mikään ei ole muuttunut. Mikään ei anna aihetta olettaa, että gm-teollisuuden toimintatapa olisi Monsanton ansiosta tai Monsantosta riippumatta muuttunut.

Hävityn taistelun suhteen olet oikeassa siinä mielessä, että lobbarit ovat saaneet hyväuskoiset virkamiehet puolelleen teknologiahuumassa ja painettua kaasun pohjaan silloin kun pitäisi painaa jarrua ja miettiä miten vähän geeneistä oikeasti vasta tiedetään. Horisontaaliset geenisiirtymät, ympäristön vaikutus geenien toimivuuteen, geenien vaikutukset toisiinsa - selvittämättömiä asioita on yksinkertaisesti aivan liikaa, jotta arvaamattomien vaikutuksien tekniikkaa voisi testaamatta ottaa käyttöön. Kuten on jo tehty ja samalla luotu maailmanlaajuinen loppukäyttäjälaboratorio - ihan kuten elektroniikka- ja muussakin teollisuudessa. Ainoa ero vain on, että syötäviksi tarkoitetut gm-tuotteet vaikuttavat välittömästi terveyteen, kun taas toimimaton elektroniikka ei juurikaan, yleensä.

Jos otetaan huomioon se, että tilastollisesti joidenkin pitäisi olla herkempiä mahdollisille haitoille, niin kyllä USA:n 13 vuotta, ilman mitään haittoja gm-ruoasta, puhuu.

No ei. Jos ruokaan kuolee välittömästi sen syötyään tai sitä syödessään, on helppo päätellä ruoassa olevan jotain vikaa. Sen sijaan jos ruoassa olevien ainesosien haitat ovat niin pienet, että ne vasta kymmenen tai useamman vuoden päästä aiheuttavat selvästi havaittavia vaikutuksia, on suunnilleen mahdotonta selvittää mikä vaivat on aiheuttanut. Gm-teollisuus tietää sen ja menihän tupakanpoltonkin haittojen selvittämiseen useita vuosikymmeniä. Ihmisten eläessä muuttujia vain on niin paljon, että kaikkien ei-vaikuttavien asioiden sulkeminen pois on erittäin vaikeaa ja vaatii pitkiä testausaikoja.

"Epävakaa geenistö" minusta tuhoaisi itse itsensa. Uskotko myös siihen, kuten Vandana Shiva, että "itsemurhageeni", so. itämättömyys, voisi levitä luonnonkasveihin?

Siis, geenimuuntelun saralla on parempi olla uskomatta mitään ja samalla valmistautua kaikkeen mahdolliseen, koska lemmikkieläimiäkin jo geenimuunnellaan. Todistetaanko jossain, että itsemurhageeni ei voisi levitä luonnonkasveihin, joko sellaisenaan tai toiminnaltaan muuttuneena?

Suhteellisen selvää kai on, että jos eliö ei enää voi lisääntyä, sen päivät ovat luetut. Mistä tuleekin mieleeni viimeviikkoinen dokumentti, jossa näytettiin kemikaalien radikaaleja yhteisvaikutuksia. Altistetuilta koiraspuolisilta vastasyntyneiltä eläimiltä puuttuivat koiraan sukuelimet, jopa kokonaan.

Tarkoitatko tätä kanadalaisen Schmeiserin tapausta?

Schmeiser tai kuka lie, mutta Monsantoa vastaan lakitupaan joutuneita viljelijöitä on useita.
Mitä sitten? Eikö Monsanton toiminta häikäilemättömyydessään ole vertaansa vailla?
Tai osaatko jakaa jostain tapauksesta jotain sellaista tietoa, joka pesee Monsanton kasvot?

Luultavasti ei - tieteellisissä piireissä - ole, koska Putztain kokeet olivat metodologisesti niin kelvottomia, että niissä mahdollisesti saadut viitteetkään jostakin eivät herättäneet tiedemiesten mielenkiintoa, edes niiden kumoamiseen.

Tietänet, että Putztai ja muutamat muut, joiden mielenkiinto olisi riittänyt jatkotutkimuksiin, saivat potkut. Toiseksi täytyy toistaa, että kaikki tutkimukset vaativat jonkin rahoituksen ja jos rahoitus puuttuu, niin tutkimuksiakaan ei tule. Gm-bisneksen pirtaan liian tarkat tutkimukset eivät näytä sopivan.

Toiston uhallakin: miksei sitten Greenpeace tms. kustanna tällaista lisätutkimusta? Länsimaissa ei mitään voida kieltää tutkimasta. Jos jokin tutkimuslaitos ei anna lisärahaa toivottoman idean eteenpäin kehittelylle, se ei millään muotoa merkitse aiheen tutkimisen kieltämistä.

Ihan hyvä kysymys ... ja herää kysymys Greenpeace-järjestönkin mahdollisista motiiveista, sehän ei kaiketi ole mikään demokratiikan riemuvoitto. Toki Greenpeace aina jossain kohtaa osuu oikeaankin, mutta ehkä senkin ote alkaa lipsua, vaikka lakiteitse muistaakseni saikin jotain Monsanton omia tutkimustuloksia julkistettua. Greenpeace pyrkii toisinaan liikaa näkyvyyteen, eikä piilossa tehtävä pitkäaikainen tutkimustyö ole kovin näkyvää.

Mitä yleensä tulee tutkimukseen niin rahoitus vaaditaan ja jos tiettyjä tuloksia halutaan, muunlaisia tutkimuksia ei tehdä tai 'vääriä' tuloksia ei julkaista. Voin esimerkiksi kuvitella, että ilmastonmuutostutkimukseen on helpohkoa saada rahaa, sillä siitähän ei enää ole bisnekselle paljoakaan haittaa kun päästökauppa on jo keksitty. Toisaalta tuloksia, jotka kyseenalaistaisivat ilmastonmuutoksen on vaikea löytää, ehkä sen takia, että trendin harjalla kuullaan vain ilmastokonseksuksen ääni.

169

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 22.09.08 - klo:13:36 »

Sitäpaitsi  eu-komission tutkimuskeskuksen uusi selvitys vahvistaa aiempien tutkimusten päätelmän, että
gm ruoka on todennäköisesti jopa turvallisempaa kuin tavallinen.

Jos joku tuohon raporttiin uskoo niin nythän on kai sitten odotettavissa, että gmo alkaa mainostamaan itseään ja kaikki gmo merkitään vapaaehtoisesti, eikä vain se 1%, joka sekin on liikaa ottaen huomioon erinomaisen selvittämättömiksi jääneet gm-löydökset sieltä täältä maailmaa ...

Jos siirretään tuo 1 prosentti viljapeltoon, jos sadasta jyvästä yksi eli jos tonnista hukkakauraa satakunta tai muutama kymmenen (riippuen hukkakaurajyvän siemenen painosta verrattuna tavalliseen) kiloa olisi hukkakauraa, koko erä olisi myyntiin kelpaamaton. Sen sijaan jos vähän alle sata kiloa tonnista on gmo:ta, ei ole mitään syytä merkitä erää erikseen myyntiin kelpaamattomaksi vaan sen saanee vaikka viljellä ... jollei Monsanto haasta oikeuteen.

170

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 22.09.08 - klo:13:14 »

Menee utopian puolelle, ei ole realistista olettaa, että ihmiset luopuisi lisääntymästä, bisneksestä, liharuasta,
Vain bisnesvetoinen on toimivaa. Se on raadollista mutta niin se vain on haluttin tai ei.

Tammisolan sivuilta löytyy ko artikkeli johon viittasin. Ja paljon muutakin kivaa...

http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/#syyskuu%202008

Pitkähkö dokumentti jonka alusta löytyy ilmoitus:
"The present study is intended to contribute to an open debate with a broad range of stakeholders on the potential health impact associated with the consumption of GMOs by providing up-to-date opinions of experts in this field. For this purpose, the Joint Research Centre has collaborated with international experts and, particularly for Annex I and II, it has closely worked with the European Food Safety Authority. The JRC is grateful for the high quality of the input provided by these colleagues.

However, the documents provided here do not necessarily represent the agreed views of the collaborating experts nor do they necessarily represent the official position of the European Commissions or the European Food Safety Authority on this matter."
Kuka olikaan asiasta ja mitä virallista mieltä?


Bisnesvetoinen vapaa markkinatalous häikäilemättömyydessään on sekä ekologisesti että eettisesti kestämätön tapa rakentaa maailmaa. Siksi tarvitaan esimerkiksi EFSA, jonka pitäisi suojella kuluttajia markkinamiesten mahdilta. Suojeleeko se vai toimiiko vain kumileimasimena kuten FDA?

171

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« on: 22.09.08 - klo:12:46 »

D. Laadun parantaminen

-   ”kultainen riisi”, joka tuottaa A-vitamiinin esiastetta
-   allergeenien poistaminen mm. pähkinöistä
-   ”hullun lehmän taudin” hävittäminen
-   puuvillan siementen öljyn muuntaminen ihmiselle sopivaksi ravinnoksi

Kultainen riisi ei suinkaan pelasta maapallon köyhimpiä vaan sitoo pienviljelijät suurtuotannon liekaan ja kurjistaa köyhien oloja entisestään.
Allergeenit ja allergiat ovat niin monisyinen juttu, että on tässä yhteydessä mainittava Prisma-dokumentti
kemikaalien yhteisvaikutuksesta hormoneihin ja sukupuolen kehittymiseen.
Eritoten kai ftalaatit, joita löytyy sieltä sun täältä eikä kukaan voi niitä välttää, yhdessä torjunta-aineiden kanssa ovat hitaasti mutta varmasti tappava sekoitus. Kemikaalilainsäädäntö kaikkialla maailmassa perustuu yhden aineen testeihin eikä varsinkaan kemikaaliyhtiöt ole vieläkään halukkaita myöntämään yhteisvaikutuksia. Eihän tupakkafirmatkaan myöntäneet yhteyttä syöpään, eivät vieläkään ole myöntäneet. Oletettavaa on, että ihminen kemikaaleillaan myrkyttää sekä itsensä että maapallon eliöstön, sillä kolmen vaikutukseltaan nollan arvoisen kemikaalin yhteisvaikutus voi olla luokkaa 7. Eli dokumenttia mukaillen, 0 + 0 + 0 = 7.

Vaikka geenien siirtelyssä pyrittäisiin jonkin allergiavaikutuksen poistoon, tilalle saattaa tulla muita allergioita, sellaisia joista ei ennen ole kukaan kuullutkaan. Mainittu tomaatti kelpaa esimerkiksi, sillä kukapa kala-allergikko voisi arvata saavansa reaktioita tomaatista?

Hullun lehmän tauti on syntynyt tuotannon tehostamisen seurauksena. Ratkaisu ei ole tuotannon tehostaminen entisestään, vaan paluu osittain ajassa taaksepäin, sellaisiin tuotantotapoihin, joita käyttäen riskiä hullunlehmäntaudista ei ole. Kuka tietää mitä kaikkia tauteja geenien siirtelystä nyt jo seuraa, vaikka kaikki geenimuuntelu lopetettaisiin tähän paikkaan. Mutta ei, siirtelyt senkun jatkuvat ja koko maapallo on yksi suuri laboratorio, vene, jossa olemme kaikki yhdessä.

Kummallisia ajatuksia, miksi ihmiselle soveltumaton pitäisi muuttaa ihmiselle soveltuvaksi?
Miksi kärpässieni pitäisi muuttaa myrkyttömäksi, miksi puuvillan öljy pitäisi olla syötävää, miksi perunan hedelmät pitäisi olla syötäviä, miksi kärpässieniä pitäisi voida syödä? Ehkä gmo-firmojen pitäisi keskittyä kehittämään pillereitä, joiden avulla heidän oma voitontavoittelun ja utopistinen maailmanpelastamisen himonsa vähän hilliintyisi.

172

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« on: 22.09.08 - klo:12:24 »

C. Jakeluun liittyvät asiat

-   juuri tässä Flavr Savr –tomaatissa kehitetty tekniikka – siitä huolimatta, että se rikkaassa lännessä kaupallisesti ”floppasi” – on potentiaalisesti erittäin arvokas. Ko. tomaattihan säilyi paremmin. Kehitysmaissa pilaantuu matkalla pellolta pöytään suunnattomasti ruokaa (jonka tosiasian unohtaminen osaltaan ylläpitää myyttiä, että ”ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi”)

Laadukas ja terveellinen ruoka-aines on helppo tunnistaa siitä, että se pilaantuu. Jos vaikka tuore leipä ei viikossa osoita mitään pilaantumisen merkkejä, ei sitä kannata syödä. Samoin jos kermaleivos säilyy muuttumattomana kuukauden, voi olla varma, ettei se ole (jälki)ruoaksi kelpaavaa. Pilaantumattomuus vain luo hyvyyden/terveellisyyden harhan.

Kehitysmaissa ruoan rahtaaminen kauaksi ei lie olekaan järkevää. Siksi varsinkin siellä, mutta muuallakin, kannattaisi suosia lähiruokaa. Se tarkoittaa pienempiin tuotantoyksiköihin eli perheviljelmien suuntaan palaamista. Ekologisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen kannalta ei ole muita vaihtoehtoja.

173

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« on: 22.09.08 - klo:12:18 »

B. Ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat

-   tuottoisemmilla lajikkeilla voidaan vapaata luontoa yleisesti rauhoittaa enemmän, jättää viljelemättä "arkoja" alueita
-   eräät lajikkeet imevät suolan pois pilaantuneesta maasta
-   tehokkaammin typpeä hyväksikäyttävät lajikkeet vähentävät vesistöjen typpikuormitusta
-   sikojen ruokinnassa: gm-lajikkeessa fosfori on muodossa, jota sika voi paremmin hyödyntää (= vähennystä vesistöjen fosforikuormituksessa)

Tuottoisuus on harha, sillä kuten parjattu Vandana Shiva oman maansa (Intian) viljelyn tuntijana toteaa, useampia kasveja yhdessä yhtä aikaa viljellen, saadaan moninkertainen sato samalta alalta, vaikka sen yhden yksityisen kasvin sato olisikin pienempi kuin monokulttuurissa.
Mihin se maasta imetty suola sitten joutuu? Ihmisten ruoaksi?
Monet juurinystyräiset kasvit jo nyt käyttävät maaperän typpeä tehokkaasti hyväksi? Niistä tavallisesti risteyttäenkin varmasti saa vielä tehokkaammin typen käyttäviä. Gmo ei tuo asiaan mitään uutta ja arvokasta.
Jos sika hyödyntää fosforin paremmin, mihin se fosfori siassa joutuu, lihaanko? Päätyykö se ihmisen hyödyksi/hyödynnettäväksi sian kautta? Ja jos päätyy ihmiseen, mitä ihminen siitä fosforista hyötyy? (vai pitääkö geenimuunnella ihminenkin se fosfori hyödyntämään?)
Hyödyntäminen kaiketi kuitenkin tarkoittaa, että se jää sikaan, eikä tule sian paksusuolesta ulos ...

174

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miksi GM on hyvä asia?

« on: 22.09.08 - klo:12:08 »

A. Viljelyyn ja sen kannattavuuteen liittyvät kysymykset

-   suorakylvö onnistuu parhaiten GM-lajikkeilla, ja säästää koko joukon polttoainekustannuksia (kyntäminen vie maatöissä eniten energiaa)
-   suorakylvön kautta eroosio vähenee
-   torjunta-aneita tarvitaan vähemmän, sekä siinä tapauksessa, että kyse on glyfosaattia (tai muuta torjunta-ainetta, vaihtoehdot ovat tulossa) kestävistä lajikkeista, että siinä tapauksessa, että kasvi itse kehittää torjunta-aineensa (nk. BT-lajikkeet, puuvilla ja maissi ainakin)
-   tekniikalla voidaan kehittää huonoja olosuhteita kestäviä lajikkeita (suolaisuus, kuivuus – ja tulvat! Kasveja uhkaavat taudit, ötökät)

Suorakylvö vaatii suuret ja raskaat koneet, jotka soveltuvat ehkä muinoin biisonien laiduntamille preerioille tai Venäjän aroille, mutta Suomen pienille pirstaleisille pelloille ne eivät sovellu. Kyntämistä voisikin ehkä vähentää, mutta Suomen talvessa se on (ollut) oiva keino kuohkeuttaa, mureuttaa ja ilmavoittaa maata. Maalajeja on kuitenkin monia, eikä ole yhtä menetelmää joka olisi paras kaikille mahdollisille pelloille.
Siementen suhteen edullisinta olisi jos tiloilla ei tarvitsisi aina ostaa uusia siemeniä, jotka nekin täytyy rahdata.
Suorakylvöstä riippumatta, jos kaikki aluskasvillisuus puuttuu, eroosio lisääntyy. Monokulttuurisuus lisää eroosiota.
Glyfosaatin käyttö ei ole vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä. Päinvastoin, on jo immuuneja rikkaruohoja ja pitää lisätä myrkytyksiä entisestään. Luulisi jo olevan selvää, että myrkyn käyttäminen mahdollistaa immuniteetin kehittymisen, jatkuva käyttäminen suorastaan varmistaa sen, että immuniteetti kehittyy.

Uusia ja kestäviä lajikkeita on tähänkin asti onnistuttu kehittämään, ihan ilman gmo:ta. Sen verran annan myönnytystä gmo:lle, että heti kun suola-aavikoilla kasvaa jotain ja sitä voi huoletta syödä, niin gmo saa yhden pisteen (kymmenestä). En jää henkeä pidättäen odottamaan.

175

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 22.09.08 - klo:11:52 »

Tuli tuossa muuten mieleen, että jos GM:stä ajatellaan olevan (mahdollista) haittaa "luomuelinkeinolle" - niin kuinka paljon haittaa luomusta on sitten taas "GM-elinkeinolle"? Propagandatasolla ainakin "luomuelinkeino" haluaa tappaa "GM-elinkeinon" "kehtoonsa" tai jo ennen "itämimisvaihetta"!

Niin todella, luomuviljely ja gmo-viljely ovat toisensa poissulkevia, mikä ei tietenkään voi olla kärjistämättä tilannetta muotoon - toisesta on haittaa, eli molemmat haittaavat toisiaan. Vaikka gmo:sta ei mitään haittaa kenellekään tai luonnollekaan lopulta olisi, uutuustuotteena se joutuu kohtaamaan ennakkoluuloja. Tietenkin.

Mitä tulee gmo-firmojen tapaan toimia, niin mielestäni ei voi väittää, että olisi tehty kaikki voitava epäilysten hälventämiseksi. Jos kyse olisi hyvästä tuotteesta, eikö firmojen kannattaisi julkistaa omat tutkimustuloksensa mukisematta, altistaa ne vertaisarvioinnille ja puhdistaa ilma. Sen sijaan vetäydytään kuoreen, lobataan virkamiehiä, istutetaan omia miehiä komiteoihin ja päättäviin elimiin, ei siis kuunnella kuluttajia vaan ikään kuin kaikki 'annetaan ylhäältä'. Tietäähän sen, että vastustus kasvaa eikä vähene. Ja jos suurimpana puuhamiehenä on firma nimeltä Monsanto, jonka kaupallinen historia hakee häikäilemätöntä vertaistaan, niin voiko muka olettaa, että ihmiset nielisivät kaiken kritiikittä?

Mikä ihme Monsanto?

Luomu ja gmo eivät sovellu rinnakkaineloon. Toisen on kuoltava. Ja niin kauan kuin gmo ei ole lunastanut yhtäkään alkuperäisistä lupauksistaan, minun valintani on luomu, sillä kaupassa luomun valitsemalla voi ainoalla kohtuullisella varmuudella välttää gmo:n. Epäilemättä samasta syystä luomu on piikki gmo:n lihassa.

176

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miten ruoka jaettaisiin kaikille tasan?

« on: 22.09.08 - klo:08:15 »

Jos ruokaa joltain alueelta tai jollekin alueelle ei saa, lie helpointa jos ihmiset siirtyvät/siirretään sinne, missä ruokaa on.

Mutta realistisesti ajateltuna, ruoka tuskin koskaan jakaantuu tasan niin kauan kuin mistään (paitsi voitoista) piittaamaton kapitalismi pyörittää tätä maailmaa.

Mielenkiintoista muuten oli, että köyhäinapuna saatua gm-ruokalähetystä ei Afrikan maassa otettu vastaan - ihan typeryyttäänkö? Liekö kokemus rikkaista länsimaista auttajina jotenkin ristiriitainen ...

177

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 22.09.08 - klo:08:09 »

Myöskään se ei ole myrkky, nautittuna tai eläimien elimistöön joutuneena, haitallisuus (akuuttinen) on pienempi kuin ruokasuolan.

Glyfosaatti on niin turvallista nautittavaksi, että jenkkien oma EPA (Environmental Protection Agency) pitää 0.7 ppm pitoisuutta juomavedessä riittävän pienenä.
Jokin syy 'vain varmuuden vuoksi' asettaa raja noin alhaalle, jos LD50 arvo onkin luokkaa muutama gramma kiloa kohti ?

Glyfosaatin muita ominaisuuksia
"CAUTION: Avoid all contact with tree foliage. The chemical is not readily metabolized by plants, and accidental coverage could cause injury the following year. Glyphosate should not be stored or applied in galvanized steel or unlined steel (except stainless) containers or tanks. It can react with these containers to produce highly combustible hydrogen gas mixtures."
Pitää siis välttää koskemasta ... eikä saa säilyttää galvanoiduissa astioissa, koska muodostaa helposti erinäisiä vetykaasuyhdisteitä.

Australiassa ihan kaikki rikkaruohoiksi luettavat lajikkeet eivät kuole, sillä siellä(kin) on jo kehittynyt vastustuskykyisiä kantoja.
Ei vaikuta kovin tehokkaalta pitemmän aikaa käytettynä, vaan näyttää johtavan tarpeeseen kehittää yhä tehokkaampia myrkkyjä. Mikä tietenkin sopii kaupallisille laitoksille, ihan kuten uusien lääkkeiden kehittäminen tehottomiksi muuttuneiden antibioottien tilalle.

Enpä taitaisi vaihtaa ruokasuolaa glyfosaattiin ...

178

Yleinen Keskustelualue / Geenimuuntelun piilomainonta - ei ole ...

« on: 19.09.08 - klo:12:35 »

Geenimuunnellut tuotteet ovat niin trendikkäitä, terveellisiä, ekologisia, turvallisia, suosittuja, ym. että luulisi niiden piilomainonnan olevan varsin yleistä ... vaan ei.

Kukaan ei halua geenimanipuloitua, niinpä kenelläkään ei ole tarve mainostaa geenimanipuloitua, edes piilossa. Ainoastaan polkuhinnoittelulla, vaihtoehtojen loputtua ja painostuksella geenimuuntelu on saanut lyötyään itsensä läpi. Ei kuluttajien suuntaan kurkottaen, vaan katteettomilla tai katteettomiksi osoittautuvilla lupauksilla kustannuksien putoamisesta einestehtailijoille ja valmisruokamagnaateille.

Periaatteessa vaihtoehtona on, että gm mainostaa itse itseään ... ? Onko jollakulla kokemusta sellaisesta?

179

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 19.09.08 - klo:11:53 »

Nykyiset ruoat nykyiselle väestölle riittävät - riittäisivät, jos ruoka vain jaettaisiin kaikille tasan.

Ainoa ekologisesti kestävä ratkaisu ongelma väestöongelmaan on ihmisten määrän rajoittaminen. Geenimuuntelu ei ratkaise yhtään mitään, mikään tehoviljelyn tapa ei ratkaise mitään sillä väestön kasvaessa pinta-ala aina loppuu kesken. Pitää rajoittaa väkimäärää.

Ainoa ongelma asiassa on sen bisnesvetoisuus. Bisneksen etu ei ole väkimäärän vähentäminen, koska likipitäen kaikki bisnes perustuu aina vaan lisääntyvälle ihmisjoukolle, mitä enemmän kuluttajia, sitä enemmän voittoa. Ei geenimuuntelun ole tarkoituskaan yrittää ratkaista mitään ongelmia ... sen on tarkoitus luoda ongelmia.

Lisäys:
Jos laboratoriossa pystytään tekemään niin paljon hyvää ja kaikki maailman siemenet ... miksi ihmeessä ne siemenet pitää kierrättää pellon kautta, eikö gm-labra pysty suoraan tuottamaan turvallista ja terveellistä ruokaa, pillereinä. Niin ei tarvitse altistua luonnon luomille epäpuhtauksille ja tehottomalle tavalle toimia ... ?

Siihen EU-komission raporttiin on varmasti linkki jossain ... vai kuin?

180

Muut aiheet / Vs: Geenimuuntelun suojelua?

« on: 19.09.08 - klo:07:33 »

Semmoista ilmiötä, kuin "glyfosaatin kyllästämään pelto" kun ei ole olemassakaan! Glyfosaatti hajoaa vaarattomiksi aineiksi äärimmäisen nopeasti.

Tarkkaan ottaen, kuinka nopeasti on äärimmäisen nopeasti? Heti ruiskun suuttimesta ulos päästessään?
Eikö glyfosaatin(kin) teho riipu nimenomaan sen hajoamattomuudesta? Jos se hajoaisi äärimmäisen nopeasti, se menettäisi äärimmäisen nopeasti tehonsa ja olisi äärimmäisen huono rikkaruohomyrkky, vai?

Keskustelun aiheena oleva dokkari taisi väittää, että 28 päivän aikana 2% aineesta oli maaperässä hajonnut. Paremman ja tarkemman tiedon puuttuessa (?) on luotettava tuohon tietoon. Äärimmäinen hajoamisnopeus ja luontoystävällisyys on tuottajan markkinointipropagandaa - sitä samaa propagandaa, jolla DDT ja PCB on tuotu markkinoille.

Vaihdetaan "geenisoijasta geenimaissiin ja takaisin" siitä hyvästä syystä, että voidaan pysyä suorakylvössä.

Suorakylvö näyttää liittyvän aiheeseen. Vain pitkään suorakylvöä käyttänyt voi kokemuksestaan kertoa sen eduista ja haitoista. Maata on vuosituhansia muokattu ja nytkö uusien gm-lajikkeiden ja viljelytekniikoiden kehittymisen ansiosta maata ei enää tarvitse juuri muokata? Moni puutarhuri olisi luultavasti oikeasti mielissään, jos välttyisi möyrimiseltä joka kevät ... suositteletko suorakylvöä myös kotitarpeiksi porkkanoita kasvattaville?

Ihmettelen kuitenkin, miksi pitkään varoiteltiin maan painumisesta ja tiivistymisestä raskaiden koneiden alla - suorakylvökoneet kai ovat yhdistelmäkoneita ja erityisen raskaita ja vaativat suuria traktoreita - ja nyt on kai vain hyvä, että vuodesta toiseen maa entisestään tiivistyy ...

Mammuttikoneista pitäisi päästä eroon, tai ainakaan ne eivät sovellu Suomen pienille pirstaleisille pelloille.

[....]mutta toki suuri (miksei pienikin) pelto yhtä ainoaa kasvilajiketta ainakin näyttää monokulttuurilta - etenkin jos allakaan ei kasva mitään, yhden yhtä rikkaruohoa esimerkiksi.

Mikä olisi siis sopiva määrä rikkaruohoille? Esim. prosenttiosuutena? Jotta päästään "monokulttuurin" ikävästä leimasta?

Rikkaruohoista ... puheena olevan dokkarin alussa, jenkkiviljelijä (gm-promoottori) kehuu peltoaan rikkaruohottomaksi. Eikä pidä epäillä etteikö niin olisikin, koko silmänkantamattomiin näkyvältä pellolta tuskin olisi löytänyt yhtä ainutta viljelyyn kuulumatonta kasvia. Sanoisin peltoa äärimmäisen monokulttuuriseksi. Toisessa ääripäässä, jossa ei käytettäisi rikkaruohomyrkkyjä, viljapeltoonkin kasvaisi aluskasvillisuus, josta ei välttämättä ole mitään haittaa vaan ehkä jopa hyötyä.

Eiköhän ole kaikille selvää, että ihanne olisi myrkyttömyys, ettei missään kenenkään tarvitsisi kylvää myrkkyä peltoonsa - paitsi jos itse syö. Kemikaalittomuus tuo ennen kaikkea riippumattomuutta - mikä Monsanton maailmaa yhtään tuntien ei ole ollenkaan huono juttu.