Messages

16

Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta

« on: 02.02.09 - klo:18:48 »

Bioteknologia-info uutisoi kanadalaisen Petroniksen kaksostutkimuksen tuloksista, että epigeneettisten muutosten periytyminen on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Alkuperäisen julkaisun tiivistelmä löytyy täältä: DNA methylation profiles in monozygotic and dizygotic twins

EurekAlert! puolestaan uutisoi, että Rethinking the genetic theory of inheritance

Sieltä lainaus, jossa todetaan, että tutkimuksen perusteella syitä kummallisuuksiin sairauksien periytymisessä kannattaa etsiä muualtakin kuin vain dna:sta, s.o. epigeneettisistä eli geenien ulkopuolisista tekijöistä.

The CAMH study showed that epigenetic factors – acting independently from DNA – were more similar in monozygotic twins than dizygotic twins. This finding suggests that there is a secondary molecular mechanism of heredity. The epigenetic heritability may help explain currently unclear issues in human disease, such as the presence of a disease in only one monozygotic twin, the different susceptibility of males (e.g. to autism) and females (e.g. to lupus), significant fluctuations in the course of a disease (e.g. bipolar disorder, inflammatory bowel disease, multiple sclerosis), among numerous others.

CAMH = The Centre for Addiction and Mental Health on Kanadan suurin/laajin mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitoon ja opetukseen keskittyvä laitos sekä saman alan yksi maailman johtavista tutkimuslaitoksista.

17

Yleinen Keskustelualue / Vs: SÖINKÖ LUOMUPÄHKINÄN?

« on: 23.01.09 - klo:07:41 »

Kampylobakteerista taas otsikossaan tämä ruotsalaistutkimus v. 2002 kysyy, että voivatko luomueläimet muodostaa tässä riskin.

Ei vastata ihan suoraan, mutta jo tiivistelmästä voi lukea, että kutakuinkin 100% ruotsalaisesta luomusiipikarjasta kantaa tätä bakteeria, kun taas tavanomaisella puolella prosenttina on 10.

Tiivistelmässä lukee sanatarkasti näin:

It seems possible that close to 100 percent of organically farmed flocks may be infected with campylobacter while under Swedish conditions only 10 percent of conventionally reared flocks are infected.

Suomemmaksi sanottuna, näyttää mahdolliselta, että melkein 100 prosenttia luomukanaparvista voi olla saanut kampylobakteeritartunnan, kun Ruotsin olosuhteissa vain 10 prosentissa tavanomaisesti kasvatettavista parvissa esiintyy tartuntaa.

Artikkelissa viitataan tanskalaistutkimukseen, jota en äkkiä löytänyt, mutta sen sijaan löysin toisen tutkimuksen, jossa myös viitataan samaiseen tanskalaistutkimukseen, Campylobacter and Salmonella infections on organic broiler farms, jossa sanotaan näin:

In most studies the incidence of Campylobacter is higher and that of Salmonella lower on organic than on conventional broiler farms (Heuer et al., 2001, Wolf-Reuter et al., 2002). Recently, the Dutch consumer association studied food safety of poultry meat at retailer level. No statistically significant differences were found between organic and conventional meat. Salmonella was found in 4% of the organic meat and 8% of the conventional meat, whereas 49% of the organic and 43% of the conventional meat was infected with Campylobacter (Kramer, 2003).

Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan kuluttajille tarjolla olevista tuotteista luomussa on vähemmän salmonellaa, hieman enemmän kampylobakteeria. Kampylobakteeria on 15 lajia ja 6 alalajia. C. jejuni, C. coli, C. lari, C. upsaliensis ja C. concisus on katsottu merkittäviksi haitan aiheuttajiksi ihmisille. Hieman epäselväksi jäi, mitä kampylobakteerilajeja noissa missäkin tutkimuksissa lopulta tarkoitetaan.

18

Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta

« on: 21.01.09 - klo:08:08 »

Väitöksen tulos (tai sen tiivistelmä) sinänsä ei ole todiste ruoan vaikutuksesta geeneihin, mutta itse tutkimuksen
Associations of gene polymorphisms and nutrition with calcium homeostasis and bone mineral density
sivulla 19 on mielenkiintoinen kaavio, jossa keskellä alempana oleva nuoli nimenomaan viittaa ravinnon ja geenien keskinäiseen vuorovaikutukseen - nutrigenomiikkaan, joka kaavio on (ainakin perusteiltaan) poimittu toisesta tutkimuksesta, johon täytyy palata tuonnempana ...

19

Muut aiheet / Vs: Epigenetiikasta

« on: 20.01.09 - klo:19:22 »

Lisätodisteita epigeneettisistä vaikutuksista tarjoilee tuoreehko Väitös: "Associations of gene polymorphisms and nutrition with calcium homeostasis and bone mineral density - Studies on skeletal nutrigenetics " (Perimän ja ravinnon yhteydet kalsiumin aineenvaihduntaan ja luun vahvuuteen - Tutkimuksia luuston nutrigenetiikasta).

Uudehko tieteenala nimeltä nutrigenetiikka ja siihen liittyvä nutrigenomiikka.

Tolosen näkemys nutrigenomiikasta

Nutrigenomics Wikissä - englanniksi

20

Ongelmat ja kehitysehdotukset / Vs: Moderoinnista

« on: 20.01.09 - klo:10:39 »

Minusta floodausesimerkit tulisi säilyttää esimerkkeinä sellaisista tavoista kommentoida, joita ylläpito ei hyväksy. Vaikka missään tapauksessa ne eivät asiayhteydestä irrotettuna kerrokaan kaikkea.

Toiseksi mieleeni tulee, että jos sivuhuomatuksenomaisesti ensimmäinen keskustelija kommentoi aihetta kahden tähden kera **) ja mainitsee kosmetiikan, niin siihenkö ei siis saa esittää omaa huomautustaan?
Joka huomautukseni mielestäni liittyi tämän palstan asiaan, geenimuunteluun ja bisneksen tukemisen monimuotoisiin keinoihin. Kosmetiikka ja lasten ympärileikkaukset vain esimerkkinä.

Tietenkin ylläpito halutessaan poistaa kaikki asiattomiksi katsomansa vertaukset, tai kutsuu niitä floodaukseksi ja poistaa.

Kyse ei siis mielestäni ollut edes floodauksesta, vaan kirjoituksesta valikoituun osaan kommentoimisesta, jota sitten voi tietenkin pitää asiasta lipsumisena, yhtä kaikki, mainitut asiat pääsääntöisesti siis oli jo aiemmissa kirjoituksissa otettu esiin, enkä niin ollen katso syyllistyneeni asiattomuuksien esiin ottamiseen, vaan ainoastaan niiden jatkokommentointiin.

Mutta sikäli kuin nuo 'asiattomuudet' floodauksena poistetaan, haluaisin kuulla ylläpidon kannan asiallisena pitämänsä jatkokommentin ja floodauksen erolle ... ?

Vai onko ollenkaan mahdollista kommentoida asiaa värittävää sivuhuomautusta, sitä toisin värittävällä sivuhuomautuksella?

Ihan näin keskusteluteknisenä uteluna, millaisten kommenttien sallimista ei-ylläpitoon-kuuluvilla on lupa ylläpidolta odottaa?
Vastata voi myös sääntöjen puolelle ... halutessaan valottaa ylläpidon strategista linjausta keskustelun edistämisestä.

21

Ylläpidon ilmoitukset / Floodausta

« on: 19.01.09 - klo:18:21 »

**) Tähän perustuu mm. sekin, että tiettyä kosmetiikkaa mainostetaan niin, ettei eläinkokeita ole tehty. Eipä ole, koska niitä ei ole tarvittu, kun jokaikinen ainesosa on jo ennestään eläinkokeilla testattu, mutta muualla.

Voi olla noinkin, mutta huhuna kuulemani mukaan kyse usein voi olla myös siitä, että amerikkalaisten poikalasten pippeleistä leikatut esinahat hyödynnetään kosmetiikan testaamiseen. Iho on luonnollista ja reagoinee luonnollisella tavalla, ainakin niin kauan kuin kudos ja solut pysyvät 'elävinä', mikä ei lie kovinkaan suuri haittatekijä enää nykyisin. Ei siis ole mikään ihme, että ympärileikkauksen ympärille on rakentunut vähän geenimuuntelua muistuttava oletettavasti kosmetiikkateollisuuden masinoima lobbausbisnes.

22

Ylläpidon ilmoitukset / Floodausta 2

« on: 19.01.09 - klo:18:13 »

Kannattaa tosiaan olla tarkkana sen suhteen mitä suuhunsa laittaa.

23

Ylläpidon ilmoitukset / Floodausta - esimerkkinä

« on: 19.01.09 - klo:18:09 »

Yritä uudelleen, linkki toimii ihan hyvin.

Näkyy se aina joskus toimivan, tosin linkkilista lähinnä loisti puuttumisellaan. Joitakin linkkejä oli toki ripoteltu tekstin sekaan, mutta yhdenkään takana ei ollut tutkimukseksi tulkittava. Lähimmäksi pääsi vuodelta 2004 oleva GM Science Debate -sivustolla oleva raportti, jonka melko yhdentekevä yhteenveto löytyy täältä GM Science Review: Press Release, 22 January 2004

Mark Twain: "Ota ensin selvää tosiasioista, sitten voit niitä vapaasti vääristellä."

Tarkoituksesi on kaiketi kertoa lukijoille _jonkun_ vääristelevän tosiasioita. Pystynet osoittamaan sellaisia koskapa lainaat monikollisena.

Mikäli et pysty osoittamaan lainauksessa ilmaistua väitettä todeksi - eli asiaan liittyväksi, on lainauksesi asiaton, vaikka ehkä sallittavissa yleisenä varoituksena kenelle tahansa lukijalle, kenen tahansa kirjoituksia lukiessa.

24

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?

« on: 19.01.09 - klo:17:54 »

Paitsi Malawissa. Johon taas odotetaan muhkeaa satoa:

Odotetaan ...
Varmasti joka puolella maailmaa odotetaan muhkeaa satoa. Kovin usein se sato ei kuitenkaan lopulta ole ihan niin muhkea ...

25

Ylläpidon ilmoitukset / Floodausta - esimerkkinä

« on: 19.01.09 - klo:17:53 »

Ei välttämättä ole merkitystä. Sen sijaan jos lausunto liittyy miljardibisnekseen, häilyvätkin kytkennät muuttavat asian toiseksi.

Nimettömänä julkaistusta lausunnosta kytkentöjen tarkistaminen on vaikeampaa.

Nyt mennään sitten jo salaliittoteorian puolelle: tuossahan on esitetty ajatus, että EFSA olisi jotenkin "miljardibisneksen" talutusnuorassa.

Salaliittoteorioita etsivä lukee haluamansa rivien välistäkin, vaikkei siellä mitään olisikaan.

Jostain syystä esimerkiksi Suomessa on katsottu tarpeelliseksi säätää vaalirahoituksesta laki, joka edellyttää valituiksi tulleiden ilmoittavan kampanjarahoituksensa lähteet, ainakin suurimmilta osin. Olisiko moinen laki säädetty salaliittojen varalta, vai ihan jostain muusta syystä?

26

Yleinen Keskustelualue / Vs: GM-ruoan vaikutus perinnöllisiin tekijöihin

« on: 19.01.09 - klo:17:48 »

Kysymykseni ei ollut epäilevä vaan retorinen.

Kysymyksesi siis kuului:

Siten tuo USA:n "testi" vastaa sitä, että Suomessa olisimme syöneet jotain ruokia yli 500 vuoden ajan. Eikö?

Retorisella tarkoitat luultavasti, ettet halua siihen vastausta. Et varmaan olisikaan halunnut, mutta vastaus on silti, ettei se nyt kuitenkaan ole ollenkaan sama syökö tietyn ruoka-annoksen yksi ihminen miljoona kertaa tai syökö sen miljoona ihmistä yhden kerran.

Mutta asenne retorisuuden takaa jo paljastui ...

Huomaa, että tähän mennessä asialle, "epigeneesille", esitetyt perusteet ovat perustuneet deprivaatioon, syömättömyyteen.

No hyvä, että kuitenkin epäsuorasti (ilmeisen vastahankaisesti) myönnät ilmiön olemassaolon. Hyvä, tästä on hyvä jatkaa.

Jopa siinäkin tapauksessa, että jokin aine - sanokaamme jokin huikea myrkky - aiheuttaisi sikiölle perinnöllisiä vaurioita, mitään lisätietoa emme saisi siitä, että syöttäisimme samaa myrkkyä myös - mahdollisesti kuitenkin hengissä selvinneelle ja lisääntymiskykyiselle - lapselle, ja taas tämän lapselle jne.

Mahdollisen lisätiedon saanti on jossain määrin kiinni testitapausten määrästä, sillä ei voida olettaa, että yhdestä ainoasta tapauksesta pystyttäisiin ammentamaan kaikki saatavilla oleva tieto. Tällä en tietenkään tarkoita, että suosittelisin myrkyn syöttämistä lapsille, ei vaan kannatan riittävien eläinkokeiden tekemistä/teettämistä sen sijaan tai ainakin ennen kuin aletaan tehdä ihmiskokeita.

Kaiken kaikkiaan, vaillla mitään järkevää perustetta, maalailet mitä ilmeisemmin tässä sen tyyppisiä testivaatimuksia juuri kaikelle GM-ruoalle, että sen hyväksyminen tulisi käytännössä mahdottomaksi.

Tuo mahdottomuus ei tule minun suustani/kirjoituksistani. Ennemminkin alkaa tuntua siltä, ettei gm-tuotteita saisi lainkaan testata siinä pelossa ettei niitä sitten voitaisi päästää markkinoille. Jos ne osoittautuisivat turvallisiksi, miksi kenelläkään olisi mitään niitä vastaan.

Ennen pitkää vaadit, että asian testaamiseksi yhden ihmisen täytyy syödä jotakin miljoona kertaa. Sen jälkeen vaadit tietysti miljoonaa sukupolvea.

Tuokin olettamus on peräisin vain gm-kannattajilta, eikä yhdeltäkään geenimuunteluun kriittisesti suhtautuvalta.

27

Yleinen Keskustelualue / Vs: Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

« on: 19.01.09 - klo:17:34 »

Jos milloin niin laman aikana kannattaa tarkkaan valikoida syömisensä koska kutistuva markkina varsinkin saa vaikeuksissa painivia teollisuusyrityksiä (jos kohta pieniä ja yksityisiäkin) harkitsemaan jopa arveluttavia keinoja bisneksen ylläpitämiseksi. Lama on siinä mielessä tervetullut, että sen aikana soisi vain terveimmällä arvopohjalla toimivien jäävän markkinoille ja arveluttavien soisi kuihtuvan pois.

Luomun(kin) kannattavuus punnitaan nimenomaan laman aikana. Jos talouden lamautuma johtaa säästämiseen ruoassa, se nostanee laadukkaat raaka-aineet ja itsevalmistetun ruoan arvoonsa - voisi siis kuvitella laman suosivan luomua, mutta ainakin kotitarvetuotantoa ja elintarvikeomavaraisuuteen panostamista.

28

Yleinen Keskustelualue / Vs: Malawin ihme

« on: 19.01.09 - klo:17:28 »

…. ja selvästikin silmämääränä on luomutuotteiden - rahaisa - vienti Eurooppaan, ei niinkään Malawin tai Afrikan nälän poistaminen:

Olisihan se ihme jollei luomuun löytyisi kaupallista kiinnostusta - ihme se ehkä onkin, sen paljon parjattuun tehottomuuteen ja epäterveellisyyteen nähden (tällä sivustolla).

Sikäli kuin pitää paikkansa, että eurooppalaiset tukevat luomu-viljelyä Afrikassa (olettaen mainitsemallasi tavalla, että sato kärrätään Eurooppaan) niin johtuuko se luomun kysynnän puutteesta vai ehkä kuitenkin luomun kasvavasta kysynnästä ja hintapaineesta?

Toisaalta voi kysyä, jos malawilaiset saisivat luomusta vaikkapa vain kaksinkertaisen hinnan, niin kuinka kauan malawilaisen kannattaakaan miettiä tuotantosuuntaansa. Afrikassakin jossain määrin ymmärretään rahan päälle ja haistetaan bisnes - asiakkaille terveellinen ja itselle turvallisen tuottoisa bisnes, kestävä ja luontoystävällinen bisnes.

29

Yleinen Keskustelualue / Vs: Tapaus Vandana Shiva

« on: 19.01.09 - klo:17:19 »

Shiva ei mitenkään nauti Intiassa asiantuntijan mainetta, vaan on yhtä kiistelty tyyppi siellä kuin muuallakin.

Varmasti on kiistelty jos - kuten ilmeistä on - Vandana käytännössä toimii viranomaisten suosituksia ja päämääriä vastaan. Kuitenkin Vandanan kannatus on sen verran vakaata, ettei voitane ajatella Vandanan ajatusten toimiensa taustalle tulleen ihan ilman perusteita. Ja jos paikalliset viranomaiset Vandanasta huolimatta eivät pysty vakuuttamaan kansalaisiaan toimiensa erinomaisuudesta, liekö vika lainkaan Vandanassa, vaan ehkä ennemmin viranomaisten toimien erinomaisuudessa ...

30

Yleinen Keskustelualue / Vs: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?

« on: 09.01.09 - klo:18:47 »

Vaikka tiedänkin olevani joskus hoksottimiltani hidas, en uskonut ihan näin hidas olevani ...

(Ei, en sano, että asian analyysi on tällä selvä, ei, mutta sanon, että tällä on selvä, että Shivan analyysi on metsässä.)

Nyt en ymmärrä, kaikki linkit kertoivat samaa asiaa, yksi osavaltio on nälkätilanteeltaan pahin, Madhya Pradesh. Missään muussa osavaltiossa tilanne ei ole yhtä paha. Mitään muuta en nähnyt väitettävänkään ... eli siis tarkkaan ottaen, missä kohtaa Shivan analyysi menee metsään?

eli ajatuksena varmaankin oli, että jos vihreä vallankumous (oletetusti Shivan mukaan) huonontaa viljelijän mahdollisuuksia elantoon, niin miksi vähemmän vihreä Madhya Pradesh kärsii enemmän nälästä.

Lähde jossa kerrotaan vihreästä vallankumouksesta perustuu tutkimukseen monokulttuurisella vehnällä jolla viljelytavalla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa minkä puolesta Vandana Shiva puhuu. Tutkimuksen tulosta ei siis voi soveltaa Vandanan puolustamien periaatteiden kumoamiseen. Toiseksi, vihreällä vallankumouksella tutkimuksessa tarkoitetaan teknistä vallankumousta. (boldatut sanat ovat myös linkki mainittuun tutkimukseen)

Ensimmäisessä kappaleessa sanotaan:

A country like India, which is overpopulated and has a large proportion of its population engaged in farming, must necessarily depend upon technological progress, in particular of the type associated with the Green Revolution, for food security.

Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen: kuinka tilojen koot ja teknistyminen vaikuttavat tuotannon tehokkuuteen (vehnän viljelyssä)?

Vanhojen tutkimusten mukaan Intiassa tilojen koolla ja tuottavuudella on negatiivinen korrelaatio. Voinee olettaa, että Vandana perustaa käsityksiään näihin tutkimuksiin. Länsimaissa teollisuuden monta kertaa katsotaan toimivan tehokkaammin suurissa yksiköissä. Mutuna sanoisin, että silti monet pienet firmat tuntuvat toimivan huomattavasti tehokkaammin kuin suuret. Suuruudessa on ekonomiset etunsa tietyissä tapauksessa, pienuudessa omat etunsa. Maanviljelyssä taasen ... mainittu viittaus intialaisiin tutkimuksiin osoittaa, ettei asia ole ihan yksioikoinen.

Kuten olettaa sopii, tutkimuksen mukaan suurilla tiloilla tuottavuus on parempi, mikä ei sinänsä ole yllätys, koska vehnän viljely ehkä sopii suurina yksiköinä viljeltäväksi, paremmin kuin moni muu lajike. Vandana Shivahan puolustaakin monikulttuurisuutta viljelyssä, ei yhteen viljelykasviin keskittymistä vaan useiden eri kasvilajien kasvattamista samoilla aloilla, rinnakkain, lomittain. Viljelymenetelmä on siis täysin erilainen, eikä vehnänviljelystä saatuja tuloksia tietenkään voi soveltaa.

Tutkimuksen huomautuksissa numero 3 sanotaan:

It is worth noting that when we calculated correlation coefficients between farm size and output per acre for this sample of farms, no clear pattern was discernible.

On merkillepantavaa, että laskettaessa korrelaatiokertoimia tilojen koon ja eekkerikohtaisen tuotannon suhteen otannan tiloilla, ei selvää kaavaa ollut havaittavissa.

Huomautus koskee lausetta:

We estimated stochastic production frontiers for both states and technical efficiency, its determinants and its relation with farm size at the level of individual farms.

Arvioimme satunnaisia tuotannon rajoja/rajoituksia (?) molemmissa osavaltioissa sekä teknistä tehokkuutta, tehokkuutta määrääviä tekijöitä ja tehokkuuden suhdetta tilan kokoon yksittäisillä tiloilla.

Hehtaarisadossa mitään korrelaatiota ei siis ollut. Se vihreästä (lue teknisestä) vallankumouksesta tämän tutkimuksen valossa, vehnänviljelyssä intialaisittain.