Topics

[mekanismista]

[...] Darwinin teoria on kiihtyvän tieteellisen tutkimuksen maailmassa antiikkinen ja puutteellinen, täydennystä ja selvennystä kaipaava. Darwin toki ansaitsee kunnian, muttei lopullisen totuuden evoluution saralla löytäneenä, vaan merkittävän esityön tehneenä.

Tätä mieltä oltiin jo 1930-luvulla, jolloin Julian Huxleyn johdolla muodostettiin jo silloin päivitetty versio darvinismista, työnimellä "The New Synthesis". Eikä teorian kehitys ja hiominen tietysti edes tuohon loppunut.

Kuten tunnettua, Darwinilla ei mm. ollut mitään kunnon käsitystä periytyvyyden mekanismista. Vaikka Mendel oli aikalainen, Mendelinkin teoriat löivät läpi vasta uudelleen keksittyinä 1900-luvun alussa. Niinpä Darwinin teoria on oikeastaan esimerkki loistavasta, rohkeasta arvauksesta (tyyliin Karl Popper), joka vasta myöhemmin on saanut tieteellisen statuksen, mm. perinnöllisyystieteen tulosten kautta.

Varmaankin noin, en ole Darwiniin perehtynyt kovin syvällisesti.

PS. Julianin veli Aldous taas kirjoitti kirjan "Uljas, uusi maailma" - joka kirja saattaa olla jossakin mielessä olla biologiaan liittyvien pelko- ja kauhukuvitelmien "äiti" ...

Luultavasti Brave New World on vain idean kääntänyt kopio erään venäläisen aiemmin kirjoittamasta kirjasta ... ei siis kovin originelli, vaikka toki luovan työn tulos - vaatiihan idean kääntäminenkin toisinaan luovaa työtä. Sikäli kuin ymmärrän, niin se venäläinen opus kertoo kauhumaailmasta, kun taas Huxley uljaasta tavoiteltavasta maailmasta ... mutta mielikuvani saattaa tietenkin olla totaalisen väärä, koska siitä on kauan kun olen kumpaakaan lukenut.

[voisi periaatteessa]

Vastaan jatkorönsyilyn varalta tähän toiseen ketjuun ...

Lisää tietoa me varmasti tutkimuksen kautta saamme, mutta jääkäämme nyt rauhassa odottamaan niitä tuloksia.

Vielä ei tuosta epigenetiikasta ole maailman talonmiehille hyvää selitystä sille, että ...

Joka tapauksessa olen mielestäni perustellut, että tuo erilaisten epätodennäköisyykien ketju tekee teorian siitä, että GM-ruoka voisi tätä "epigenetiikan" tietä vaikuttaa yhtään mihinkään, äärimmäisen epätodennäköiseksi. Ennen selkeämpiä näyttöjä sellaisella löysällä spekulaatiolla, että jotain voisi periaatteessa näin tapahtua, ei ole relevanssia.

Tai siiten kiivihedelmä voi tappaa koko lansimaisen väestönosan maailmasta.

Jos jo niin suurella todenäköisyydellä kuin 0,1 varustettuja tapahtumia on "ketjussa" eli edellisestä riippuvina 10 kpl, sen todennäköisyys, että kaikki todennäköisyydet myös toteutuvat, on 0,1 potenssiin 10 eli 0,0000000001 eli (onko nyt oikein) 1 kymmenestä miljardista. Jos laskemme vastaavia ketjuja vielä pienemmillä todennäköisyyksillä, pääsemme "tähititieteelisten lukujen" tasolle - eli ainakaan "ei tällä planeetalla"!

***

Sen sijaan tämä epigeneettinen ilmiö muutoin on mitä mieldnkiintoisin! Sinänsä "maailman sivu" on tiedetty, ettei perinnöllisyys - ilmiasuun asti - ole yksioikoista, mutta jos näin pikkuhiljaa päästään näiden mekanismien jäljille, niin sehän on hienoa.

Kun olet asiaan näin paneutunut, niin onko tietojesi mukaan kasveilla havaittu jotain "epigeneetiistä"?

Todennäköisyyslaskelma varmaan meni oikein, muttei ole tietoa voiko kyseistä malliesimerkkiä mitenkään soveltaa epigenetiikkaan.
Muutoin todennäköisyyksistä voisi sanoa, että lottovoittokin on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta siitä huolimatta Suomessakin arpa suosii joka vuosi toista- ellei kolmattakymmentä uutta lottomiljönääriä, eivätkä kaikki Suomessa edes lottoile. Jos sama määrä ihmisiä kuolee johonkin tuntemattomaan tautiin/vaivaan, aletaan puhua vakavista asioista, epidemiauhan vaarat kaiketi tarkistetaan/kartoitetaan jne.

Löysä spekulaatio on sekin, ettei geenimuunneltu ruoka voi aiheuttaa mitään odottamattomia/arvaamattomia seurauksia. Kiivi-hedelmän vaarallisuudesta en tiedä, en ole perehtynyt, mutta soija kaiketi on ihmiselle vahingollinen, paitsi jos se valmistetaan ruoaksi jollain käymismenetelmän tapaisella, jolloin haitalliset ainesosat muuttuvat toisiksi tai häviävät olemattomiin.

Paneutumiseni asiaan ei ole minulle yksinoikeus, kaikki tieto minkä olen lukenut, on jokaisen nettiin pääsevän ulottuvilla. Ei vain pidä ennakkoluulojen antaa liikaa rajoittaa sitä, miltä sivuilta milloinkin ammentaa.

Onko siis kasveilla havaittu mitään epigeneettistä?
Ennen kuin edes yritän vastata, spekuloin, että todennäköistä olisi, että kasveilla epigeneettisiä vaikutuksia olisi jo huomattu. Toisaalta, koko käsite epigenetiikka on melko uusi ja tutkimus vasta aluillaan, joten yhtä hyvin vastaus voisi olla, että ei ole havaittu. Miten sitten onkaan, luullakseni asiaan tulee kosolti lisävalaistusta tulevina vuosina, jos vain alan tutkimusta ei hiljaa haudata.

En tiedä/muista. Tai muistelen, että olisin jossain törmännyt asiaan, mutta koska kyseessä on erittäin todennäköisesti ollut tutkimus vuodelta n, jolloin epigenetiikasta ei ole ehkä vielä juuri mitään tiedetty, enkä toistaiseksi ole ehtinyt vielä kovin suurta tietoarkistoa itselleni koota, viitteen tai linkin antaminen ainakaan heti on mahdotonta.

Mielestäni asiaan on kuitenkin syytä suhtautua avoimesti ja varovasti, koska syy-seuraus -suhteet eivät epigenetiikkatutkimuksen syventyessä tule pysymään ennallaan. Ennemminkin voisi sanoa, että kyse on alituisesta vuorovaikutuksesta eliön ja sen ympäristön välillä. Kuten kaikki ulkosalla ympärilleen katselevat ja luonto-ohjelmia seuraavat tietävät, todella karuissakin oloissa kasvit pystyvät kasvamaan ja selviytymään. Afrikassakin savannit ovat suuren osan aikaa rutikuivaa, hedelmätöntä aavikkoa, mutta lyhyempikin sadekausi riittää muuttamaan savannin pölyisestä hiekkaerämaasta viheriöiväksi ja elämää kuhisevaksi keitaaksi. Jotkin kasvit ja kasvien siemenet selviävät, jopa jotkin eläimet pystyvät horrostamaan vaikeiden aikojen yli.

Tämänhetkinen kantani on, että pelkästään genetiikka ei ole riittänyt luomaan evoluutiossa elämään niin moniin eri olosuhteisiin. Luulen, että epigenetiikalla on ollut peräti ratkaiseva osuus eliöiden kyvyssä sopeutua vallitseviin ja vaihteleviin oloihin.

Ei välttämättä ole merkitystä. Sen sijaan jos lausunto liittyy miljardibisnekseen, häilyvätkin kytkennät muuttavat asian toiseksi.

Nimettömänä julkaistusta lausunnosta kytkentöjen tarkistaminen on vaikeampaa.

Nyt mennään sitten jo salaliittoteorian puolelle: tuossahan on esitetty ajatus, että EFSA olisi jotenkin "miljardibisneksen" talutusnuorassa.

Salaliittoteorioita etsivä lukee haluamansa rivien välistäkin, vaikkei siellä mitään olisikaan.

Jostain syystä esimerkiksi Suomessa on katsottu tarpeelliseksi säätää vaalirahoituksesta laki, joka edellyttää valituiksi tulleiden ilmoittavan kampanjarahoituksensa lähteet, ainakin suurimmilta osin. Olisiko moinen laki säädetty salaliittojen varalta, vai ihan jostain muusta syystä?

[poliittiisista]

Kukaan ei ole ollut rajoittamassa EFSAn toimintaa. Mutta vaikka EFSA toteaa jonkin asian (esim. GM-lajikkeen) turvalliseksi, niin siitä huolimatta sitä ei EU:ssa (tai jäsenmmaassa) hyväksytä, poliittiisista syistä.

Jos kerran pääsääntöinen politiikka toimii toiseen suuntaan kuin EFSAn arviot, lie olemassa useita esimerkkitapauksia. Eli viitteitä kaivattaisiin ...

[Montako]

Millä tavalla? Mitkä ovat vaatimukset? Ihmisiä, hiiriä? Montako sukupolvea? Miten?

Kuten ihmisille potentiaalisesti haitallisten aineiden suhteen yleensä toimitaan, ensin testataan hiirillä, sitten pupujusseilla, koirilla, sioilla tai joillakin muilla eläimillä, vasta lopuksi - kun ei ole löydetty mitään hälyttävää - testataan ihmisillä.

Ja jottei perinnöllisiä tekijöitä muokkaavista vaikutuksista jäätäisi tietämättömiksi pitää testien jokaisessa vaiheessa olla vähintää yhden sukupolven yli ulottuvia. Kuten tieteessä kait yleensä, ei koko mittavaa testausruljanssia aleta pyörittämään sokeasti, vaan seuraavat testit muokkautuvat edellisten testien tulosten pohjalta. Eihän tuloksettomia testejä tietenkään ole mitään järkeä jatkaa loputtomiin. Ja toisinpäin, jos jotain arveluttavaa löydetään, pitää olla valmis rakentamaan perusteellisempia jatkotestejä eikä vain lakaista tuloksia maton alle.

Eli jos yhden sukupolven ulottuvassa testissä todetaan häiriötä vaikka sikiön kehityksessä, pitää toisilla testeillä varmentaa tulokset ja tutkia mistä poikkeavuudet johtuvat. Sekä mahdollisesti ulottaa testi kahden sukupolven yli. Mikäli yhden sukupolven testissä ei löydetä mitään, testi kahden sukupolven yli varmistaa tuloksen, tai sitten ei, jolla perusteella olisi tehtävä päätelmä, että vaikutukset ovat pääasiassa vain pitkäaikaisia, kuten ne joskus voivatkin olla. En siis ymmärrä miksei pitkäaikaisvaikutuksia pitäisi ollenkaan testata ... ? Ehkä perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Portin osaisi vastata ...

JRC:n raportti ei tietääkseni suosittele testaamattomuutta, toisin kuin Portin, joka mielipidekirjoituksensa perusteella katsoo kymmenen vuotta geenimuunnellun ruoan syömistä riittäväksi testiksi - ihmisellä, jonka sukupolvi ei vaihdu kymmenessä vuodessa.

Testaamisessa on siis tieteen itsensä asettamat normaalit kuviot, ei geenimuuntelu mitenkään muuta testaamisperusteita tai testaamisen käytäntöjä, tai ei saisi muuttaa, mutta ilmeisenä pyrkimyksenä tuntuu olevan testaamattomuus - jossa kaupallisuus/bisnes syrjäyttää paitsi tieteen niin etenkin kuluttajien turvallisuuden/terveyden.

[kaikki ruoka, kunnes]

Vedetään siis maito pois markkinoilta?

Tai ei, paremminkin, vedetään markkinoilta pois kaikki ruoka, kunnes on 100,1 prosentisesti todistettu, että siitä ei voi olla kenellekään mitään haittaa?

Maidon vetäminen pois markkinoilta olisi liioittelua, vaikka toki tekisi allergikoiden elämästä yksinkertaisempaa kun ei tarvitsisi niin tarkkaan katsoa/tutkia mitä syö. Sen sijaan ei olisi ollenkaan liioiteltua tutkimuksin selvittää miksi jostakusta ylipäätään tulee allerginen maidolle. Tietääkseni 30-40 vuotta sitten maitoallergisia ei juuri ollut, ei liioin juuri keliaakikoita, liekö allergisia ylipäätään - ainakaan yhtä runsain määrin kuin nykyään.

Ruokatuotannon 'teknistyminen' ja 'keinotekoistuminen' osaltaan on varmasti vaikuttanut asiaan. Oluenkaan ei enää anneta käydä luonnollista tietä vaan sen käyttämisessä käytetään mitä lie keinotekoisia entsyymejä, olut pastöroidaan eli suomeksi voisi sanoa että olut tapetaan mauttomaksi litkuksi, joka ehkä säilyy tuottajalta kuluttajalle, muttei poista janoa sen koommin kuin toisi nautintoa. No onneksi ihan kaikkea olutta ei tapeta vaan valistunut kuluttaja ... vaikka vain makuaistiinsa luottaenkin voi löytää perinteisiä ja maukkaita tuotteita, eikä pelkästään panimon kukkaroa kasvattavia bulkkiaromisoituja nesteitä, joiden valmistuksessa määrä korvaa laadun.

Samoin kevythuuma (eli light-innostus) on käsittämätön osoitus ihmisen kekseliäisyydestä eli kouluissa voitaisiin yksi kuukausi omistaa ajatukselle otsikolla: kuinka valmistetaan ruoka, jossa ei ole ravintoaineita, ei rasvaa eikä sokeria, ja miksi se on vieläpä terveellistä ... jos on?

Jos vaikka kermasta otetaan pois kaikki rasva (jonka seurauksena saadaan rasvaton kerma) niin mistä ihmeestä se kerma oikein koostuu? Vedestä ja jostain muusta, joka ei ehkä lihota ... eikä varmasti ravitsekaan -> josta syystä se melko varmasti lihottaa, sillä jokin tutkimus taisi väittää, että rehellinen (eläin)rasva nautittuna tekee nopeammin kylläiseksi kuin hiilihydraatti- tai kuitupommi.

Ylipäätään ruoan tuotteistaminen on viety jo aivan liian pitkälle, ihmisten kannattaisi herätä kolesterolihurmiostaan ja ryhtyä syömään oikeata ruokaa, rasvoineen ja sokereineen päivineen, tai ehkä mieluummin vältellen sokeria kuin rasvaa, sillä sokeria saa tavallisesta ruoasta aivan varmasti riittävästi, rasvan riittävä saanti ei ole ollenkaan niin varmaa ja helppoa nykyaikana - muistaakseni jotkut tärkeät vitamiinitkin olivat vain rasvaliukoisia ...?

Meni off-topic, mutta aihealue kuuluu pienenä osana tuohon mistä yritin lausua sanasen ...

Uutisesta Nälänhädän jäljet näkyvät jälkipolvien geeneissä lainaus:

Leidenin yliopiston tutkimus on ensimmäinen, jossa aliravitsemuksen vaikutus jälkipolvien geenien toimintaan on saatu esiin ihmisellä. Ilmiö tunnetaan seikkaperäisemmin eläinkokeiden perusteella.

Geenien toiminta siis muuttuu ympäröivien olosuhteiden seurauksena. Olosuhteet muokkaavat geenien toimintaa, minkä takia jälkipolvi ei enää kykene hyödyntämään paremmaksi muuttunutta ravintotilannetta. Jälkipolven ominaisuudet ovat faktisesti muuttuneet ja jälkiä olosuhteista näkyy vielä 60 vuoden päästä ... vaikkei olisikaan kyse varsinaisesta geenimuutoksesta.

Yhteenveto Leidenin yliopiston sivulta:
Traces of Dutch 'Hunger Winter' in genetic material

It now appears that the limited food intake of mothers who were pregnant during this period altered the genetic material of embryos in the early stages of development.  The effects of this can still be observed some sixty years later.  These alterations are not changes in the genetic code, but a different setting for the code which indicates whether a gene is on or off.  This is known as epigenetics.

Kyse on käsittääkseni suunnilleen samasta asiasta kuin silloin kun myrkyllistä kovakuoriaista syöneen linnun sulkiin tai sammakon ihoon kertyy kyseisen kovakuoriaisen myrkkyä.

Geenit eivät varsinaisesti muutu, mutta geenien toiminta muuttuu - tarkkaan ottaen eri asia, mutta vaikutus on pitkäkestoinen ja olosuhteiden kestäessä kauan ei ole ollenkaan poissuljettua, etteivätkö geenitkin lopulta voisi muuttua. Kokonaisuutena, epigenetiikka on luullakseni yksi evoluution mahdollistaneista perusmekanismeista.

Gm-ruokaan verraten, ei ole mitenkään hatusta vedettyä olettaa, etteikö geenimuunnellulla ruoalla olisi samantapaisia vaikutuksia, sillä todennäköisesti melkein kaikella mitä suuhunsa laittaa on enemmän tai vähemmän epigeneettisiä vaikutuksia. Ja kun ruoalla voidaan todeta olevan vaikutusta geenien toimintaan, on yksi lysti muuttuuko yksikään geeni vai ainoastaan jonkin/joidenkin geenien toiminta, kun käytännössä kyseessä on melkein sama asia.

[mitä]

Alustuksena lainaus keskustelusta Mitä Kuusipalo todella sanoi

Mielestäni Kuusipalon tarkoitus ja sanat menevät yksiin. Ja kuten Kuusipalon kirjoituksesta ilmenee, Petter Portin jättää sanomatta geenimuunteluun oleellisesti liittyviä asioita - Portinin artikkeliin siis sopii, että tarkoitus piiloutuu sanojen taakse.

Siis mitä Portinin olisi pitänyt vielä sanoa? Lyhyt tiivistelmä tästä tai tästä? Mikä oikeus Kuusipalolla (tai sinulla) on asiassa määrätä Portinia (tai Helsingin Sanomia �" joka antaa rankat rajat sille, paljonko saa kirjoittaa)?

Ei minulla tai Kuusipalolla ole oikeutta määrätä Portinin tai kenenkään muunkaan kirjoittamisia, kuten sananvapauteen kuuluu. Kuusipalolla, minulla ja kaikilla muillakin on kuitenkin oikeus kommentoida sitä mitä Portin sanoo. Sekin on sananvapautta.

Mitä Portin sitten sanoi?

Lainaus 17.11. 2008 Helsingien sanomien Vieraskynästä:

Kasvien geenimuuntelu hyödyttää kaikkia
Muuntogeenisellä ruualla ei ole todettu olevan mitään terveydellisiä haittavaikutuksia ihmisille, kirjoittaa Petter Portin
...
Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen professori emeritus.

Ensiksi on tartuttava väitteeseen muuntogeenisen ruuan haitattomuudesta ihmiselle.

Mihin tieteelliseen tutkimukseen väite perustuu? Mihin monia sukupolvia käsittävän tieteelliseen tutkimukseen väite perustuu?
Kaiketi ainoat vähääkään kunnolliset usean sukupolven ruokintakokeet on tehty hiirille ja koska osassa niistä on saatu vähintään jatkotutkimuksia kaipaavia tuloksia, en usko, että kukaan edes saisi lupaa aloittaa ruokintakoetta ihmisillä.

Väitteellä ei siis ole tieteellistä pohjaa. On vain arvaus perustuen ehkä tähän (lainaus Portinin artikkelista)

Arviolta yli kaksi miljardia ihmistä on jo ainakin maistanut ja 1,3 miljardia syö säännöllisesti muuntogeenisistä kasveista tehtyä ruokaa - maissia, soijaa tai riisiä. Kolmesataa miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa on syönyt geeniruokaa nyt jo yli kymmenen vuoden ajan ilman yhtään todennettua ongelmaa.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa on yhteensä asukkaita noin 335 miljoonaa eli käytännössä Portin olettaa, että kaikki kahden maan asukkaat syövät säännöllisesti geeniruokaa. Hämmästyttävintä silti on, että perinnöllisyystieteen professori ihmisistä puhuessaan antaa ymmärtää, että kymmenen vuotta riittää todistamaan sen, ettei mitään ongelmaa ole.

[Tolerance to herbicide [herbicide name]]

Sovellukset eivät ole vähälukuisia, ...

Linkin takana on todella amerikkalaisten taulukko, jossa on listattuna useita gm-sovelluksia. Vaatisi tarkempia tutkimuksia selvittää, kuinka moni sovellus on koskaan otettu käyttöön tai on yhä käytössä. Taulukon sarake 'Intended Effect' ei nimittäin anna perustetta väittää, että kaikki taulukon sovellukset olisi saatu toteutettua ja otettua käyttöön. Mahdollista on vielä sekin, että sovellus on olemassa, mutta sen käyttökelpoisuus tai käyttöprosentti on hyvin pieni. Sen sijaan jos tutkii samaisen sarakkeen sisältöjä niin vaikuttaa siltä, että sovellustyyppinä myrkynkestogeeniä tai tuhohyönteismyrkkyä tuottavaa geeniä on sovellettu useaan kasvilajikkeeseen. Usean sovelluksen kohdalla lukee siis  Tolerance to herbicide [herbicide name] tai Resistance to [insect name] insects

Taulukosta löytää nämä yhdeksän muuta sovellustyyppiä: Alpha-amylase expression (mitä tämä käytännössä tarkoittaakaan), Increase lysine level for use in animal feed (siis vain eläinrehussa), Male Sterility (yhdessä myrkkytoleranssin kanssa), Delayed fruit ripening due to reduced ethylene synthesis (vuodelta 1999, sovelluskohteena cantaloupe), Degradation of phytate in animal feed, Fertility restorer (mitä tarkoittanee), Resistance to the viruses CMV, ZYMV and WMV2 (tämä kuulostaa mielenkiintoiselta), High oleic acid soybean oil ja High laurate canola oil (nämä kaksi viimeistä samantyyppisiä).

Mielenkiintoista kyllä, taulukosta löytyy vain yksi maininta riisistä (LLRICE E06; LLRICE E62 - ensimmäisen pitäisi ehkä olla E60?) ja senkin kohdalla lukee Tolerance to the herbicide glufosinate-ammonium. Ei siis taida olla kyse kohutusta 'kultaisesta riisistä'.

Uutinen kuluttajien suhtautumisesta geenimuunteluun ansaitsee tulla tarkistelluksi tarkemmin.

Uutisointi perustuu Tammisolan yhteenvetoon, jossa on käytetty eri lähteitä, esimerkiksi:
Europeans and Biotechnology in 2005: Patterns and Trends, jossa gm-ruoka määritellään näin:

Genetically modified food (GM food): made from plants or micro-organisms that have had one or more characteristics changed by altering their genes. For example, a plant might have its genes modified to make it resistant to a particular plant disease, to improve its food quality, or to help it grow faster.

Ensimmäinen virke lie ihan paikallaan, mutta toisessa annetaan esimerkki, jollaisesta toistaiseksi vain unelmoidaan. Tunnetut kaksi sovellusta ovat Kuusipalonkin mainitsemat: RR lajikkeet eli Roundup-Ready ja lajikkeet, jotka itsessään sisältävät myrkkyä erästä tuhohyönteistä vastaan. Esimerkkejä sovelluksista kasvitauteja vastaan tai nopeasti-kasvavista lajikkeista kaivattaisiin ...
Kysymyksenasettelu on hivenen harhaanjohtava, mutta katsotaan silti pitemmälle.

The European public is most positive about nanotechnology, followed by pharmacogenetics, and then gene therapy, though on balance it regards the latter as risky. By contrast, GM food is predominantly perceived negatively.

Geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan pääosin kielteisesti.

... it seems that the risk attached to gene therapy is tolerable, whereas for GM food it is unacceptable.

Muiden teknologioiden riskejä siedetään, mutta geenimuuntelun riskit ruoan suhteen eivät ole hyväksyttävissä. Tämä siis on kyselyn tulos, jossa jokaisesta EU-maasta on haastateltu noin 1000 henkilöä heidän äidinkielellään. Kaaviokuva numero 4 sivulla 17 puhuu karua kieltään asenteista geenimuunneltua ruokaa kohtaan, varsinkin verrattuna muihin teknologioihin, nanoteknologiaan, farmakogenetiikkaan ja geeniterapiaan.

... with the familiar being slightly more likely to say that it is risky.

Mielenkiintoista on, että geenimuuntelusta enemmän tietävät suhtautuvat siihen negatiivisemmin kuin vähemmän tietävät, toisin kuin noiden muiden teknologioiden kohdalla.

The striking feature of the chart is the low level of support for GM food, relative to the other applications.

Muihin teknologioihin verrattuna, geenimuunneltuun ruokaan suhtaudutaan erittäin negatiivisesti.

Taulukko 3 sivulla 21 kertoo, että geenimuuntelua varauksettomasti tai riskin hyväksyen kannattavien määrä Suomessa on vuodesta 1996 vuoteen 2005 pudonnut 77 prosentista 46 prosenttiin (laskettuna niiden osuudesta, jotka ovat vastanneet päätöksen tehneinä, eli jos neljään kysymykseen on vastattu jollakin esitellyistä kolmesta vastausyhdistelmästä).

Overall, Europeans think GM food should not be encouraged.

Yleisesti, eurooppalaisten mielestä geenimuunneltua ruokaa ei pitäisi tukea/kannattaa.

What is also clear, however, is that views about GM food have not coloured people’s opinions about other developments in biotechnology or nanotechnology.

Mitä tulee yleiseen teknologiavastaisuuteen, niin geeniruokaa vastustavia ei voi moittia sellaisesta.

Sivulla 57 on mielenkiintoinen kysymys-vastaus -taulukko ja siellä kysymys:

By eating a genetically modified fruit, a person's genes could also become modified

Syömällä geenimuunneltua hedelmää henkilön geenit voivat muuttua. Oikeaksi vastaukseksi on annettu epätosi.
Minusta tuota kysymystä pitäisi tarkentaa, nimenomaan horisontaalin geenisiirtymän osalta. Horisontaali geenisiisrtymä on kaiketi tieteellinen fakta, vaikkei vielä ehkä ole havaittu sellaista tapahtuneen ihmiselle, jossa mielessä vastaus on oikein. Kuitenkin, jos suolistossa elävien bakteerien geenit muuttuvat ja ne epäsuorasti vaikuttavat ihmisen omiin geeneihin, niin mikä silloin olisi oikea vastaus ... ? Tutkimusta geenimuuntelun suhteen edelleen kaivataan.

[10 tiedemiestä ....]

Kyllä se minun silmissäni näyttää pikemminkin siltä, että GM-vastustajilla on puolellaan alle 10 tiedemiestä ....

No minä en tunne yhtäkään tiedemiestä, jota voisi kutsua gm-vastustajaksi - miten vastustaminen sitten määritelläänkään ...

Kysehän on siitä, ettei enää juurikaan ole tiedettä sellaisena kuin sitä on totuttu ajattelemaan, palkkiottomana puurtamisena julkisilla varoilla yliopistojen ja tutkimuslaitosten laboratorioissa. Kyse on siitä, ettei bisnes ja riskibisnes välitä viisaan varovaisuuden periaatteesta, vaan soveltaa kaikkea käytäntöön - varsinkin ilman ohjaavaa lainsäädäntöä. Yritysmaailman yhä aggressiivisemmaksi muuttuvasta tavasta toimia, johtuu vastakkainasettelu: bisneksenteon vapaus - kuluttajia suojaava julkisyhteisö. Bisneshän toki lobbaa kaikkea rajoittavaa lainsäädäntöä vastaan, mikä on toki luonnollista, mutta jossain määrin gm-bisnes vasta on antanut lobbaukselle kasvot, eikä se kuva ole lainkaan lohdullinen tai luottamusta herättävä.

Nykytiede ja -tutkimus tietenkin pyörii pitkälti yrityksiltä peräisin olevilla varoilla, mutta paitsi lääketiedettä ja muuta biologista niin valtiovalta tukee myös puhdasta tekniikkaa, eikä mitenkään vaatimattomilla summilla vuosittain. Sen sijaan, että ylläpidettäisiin julkista tutkimusta julkisin varoin, tuetaan yksityistä yritysten tutkimusta, jolloin yritys tietenkin kokee oikeudekseen omistaa tutkimuksen tulokset ja mahdollisen hyötypotentiaalin.

Suicide: The Harvest of GM Cotton

A study of 481 Chinese farmers in five major cotton-producing provinces found that after seven years of cultivation they had to spray up to 20 times in a growing season to deal with secondary insects such as mirids, which resulted in a net average income of 8 percent less than conventional cotton farmers because Bt seed is triple the cost of conventional seed. The researchers stressed that this could become a major threat in countries where Bt cotton has been widely planted.

Devastated by bollworm pest, Bt crops have been attacked by “Lalya” or “reddening” as well, a disease unseen before which affected Bt more than the non-Bt cotton crop, resulting in 60 percent of farmers in Maharashtra failing to recover costs from their first GM harvest. Some studies show that farmers are spending Rs. 6,813 ($136.26) per acre compared to Rs. 580 ($11.6) on non-Bt cotton since GE cotton requires more supplemental insecticide sprays.

Genetic engineering and Bt cotton will not revolutionize the countryside in the developing countries or improve food security, but a new farm economy based on the principle of food sovereignty and farmers rights as the centerpiece of the country's economic development model, will.

Lyhyesti: kiinalaiset puuvillanviljelijät ovat ottaneet rankasti persnettoa geenimuuntelusta.

[Guardiankin jättää tyynesti viittaamatta mihinkään kertoessaan tutkimuksesta, joka siis on mikä ja missä ?]

[lihavointi HJ]

Guardiankin jättää tyynesti viittaamatta mihinkään kertoessaan tutkimuksesta, joka siis on mikä ja missä ?

So who is telling the truth? To find out, I travelled to the 'suicide belt' in Maharashtra state.

For official figures from the Indian Ministry of Agriculture do indeed confirm that in a huge humanitarian crisis, more than 1,000 farmers kill themselves here each month.

It seems that many are massively in debt to local money-lenders, having over-borrowed to purchase GM seed.

Pro-GM experts claim that it is rural poverty, alcoholism, drought and 'agrarian distress' that is the real reason for the horrific toll.

But, as I discovered during a four-day journey through the epicentre of the disaster, that is not the full story.

In one small village I visited, 18 farmers had committed suicide after being sucked into GM debts. In some cases, women have taken over farms from their dead husbands - only to kill themselves as well.

Turha lainata enempää, kannattaa linkata itsensä suoraan tuonne ja lukea koko artikkeli ajatuksella (ja kriittisesti tietenkin).
The GM genocide

Lopuksi:

Here in the suicide belt of India, the cost of the genetically modified future is murderously high.

Tästä löytyy artikkeliin liittyvä filkka, jossa Monsanton kommentti asiaan kuuluu lyhyesti suunnilleen näin: maanviljely Intiassa on haasteellista ...

Koska tässä nyt puhutaan trollauksesta, ilmeisen syyttävästi, niin Wikihän kertoo trollauksesta myös seuraavaa:

Sanaa käytetään usein väärin tahattomasti, mutta joskus myös tahallisesti lyömäaseena toisia kirjoittajia vastaan. Pelkkä kritiikki tai eriävä mielipide, radikaalikaan sellainen, ei vielä ole trolli, ellei tavoitteena ollut ihmisten ärsyttäminen. Vaikka ärsyyntyminen olisikin lopputulos, trollista ei ole kyse, ellei se myös ollut kirjoittajan ainoa tavoite. Trolli on erotettavissa provosoivasta väittelijästä myös siitä, että trolli harvoin osallistuu itse keskusteluun.

Ystävällisesti siis kysyn, mitkä kaikki trollauksen tunnusmerkit ovat tosiasiallisesti täyttyneet?
Ja voinee kysyä, minkä nimimerkin kirjoittamien viestien kohdalla?

---

Muokattu:
- poistettu rivi, joka ei ollut oma kirjoittamani.
- vastasin tässä trollaussyytökseen täällä

Ketju, jossa voi nostaa esiin keskustelualueen moderointiin ja sääntöihin liittyviä kysymyksiä.

No, unohdetaan EFSA ja ESGEMO, ja asetetaan kysymys aivan yksinkertaiseksi:

mikä tässä tuotteiden testaamisessa sitten riittäisi?

Esimerkiksi, allergeenien testaaminen pitäisi edes aloittaa.
GMO Allergenity

"One of the main issues in the safety assessment of a
genetically modified (GM) crop is its potential allergenicity."

"This investigation covers 11 notifications for placing on the market and sets recommendations for the standardization of the assessment"

"In the notifications reviewed, no direct testing of potentially allergenic properties was carried out."

Yhdessäkään tutkituista tapauksista ei siis oltu testattu potentiaalisia allergeenisia ominaisuuksia.

ja lopuksi:

"The positive outcomes of this approach warrant further clinical testing for potential allergenicity. In addition, supplementary methods are needed for the prediction of conformational epitopes and glycan-containing epitopes."

En väitä etteikö joitain muitakin uuselintarvikkeita kuin geenimuunneltuja pitäisi testata. Riippuu siitä kuinka uudenlainen tuote elintarvike on, onko se vain risteytetty lajike, uudella tavalla valmistettu, onko käytetty jotain uutta ainetta tai  ainesosaa, jne. on varmasti monta kriteeriä, joiden perusteella uusi elintarvike voitaisiin altistaa testaukselle, kulloisenkin tarpeen mukaan.

Jos markkinoille tuodaan uusi hyönteismyrkky, sehän joutuu tarkkaan syyniin ja testiin - paitsi, ainoastaan siinä tapauksessa, että tuo hyönteismyrkky tai -karkote on ujutettu geenimanipulaatiolla suoraan kasvin sisään, niin kyseistä myrkkyä ei tarvitse ollenkaan testata ... voisipa sanoa, että oikea testauksen porsaanreikä.

Koulutuksesta tehtävä pilkka ei ole mielestäni asia-argumentti ... vai?]

Siis mikä ja missä? En nyt keksi muuta esimerkkiä, kuin sen, että Kuusipalo tohtii väittää muita tiedemiehiä täysin tietämätömiksi alastaan?

Ai missäkö? Tässä:

Minun täytyy edelleen ihmetellä, miten Kuusipalo on päässyt ylioppilaaksi astikaan:

Väitätkö siis, että Kuusipalo on lausunut väitteen, jossa hän sanoo, että muut tiedemiehet ovat täysin tietämättömiä alastaan?
Jos väität, niin mihin Kuusipalon lausumaan väitteesi tarkkaan ottaen pohjautuikaan? Pystynet antamaan viitteen?

Ilman viitettä väitteesi jää tyhjän päälle ja sillä voi pyyhkiä ... mitä nyt kukakin haluaa pyyhkiä väitteellä, joka ei perustu mihinkään. Siis perustuuko väitteesi johonkin, vai onko vain kuviteltu Kuusipalon väittäneen jotain.

Ja vielä, mikä käytännön sovellutus geenimuuntelussa ottaa huomioon (s.o. soveltaa käytäntöön) geenien yhteysvaikutuksen, takaisinkytkennän, epigenetiikan tai jonkin muun tiedemiesten geeneistä tietämän asian, muun kuin ajatelman, että yksi geeni aiheuttaa yhden ominaisuuden?

Geenimuunnellut tuotteet ovat niin trendikkäitä, terveellisiä, ekologisia, turvallisia, suosittuja, ym. että luulisi niiden piilomainonnan olevan varsin yleistä ... vaan ei.

Kukaan ei halua geenimanipuloitua, niinpä kenelläkään ei ole tarve mainostaa geenimanipuloitua, edes piilossa. Ainoastaan polkuhinnoittelulla, vaihtoehtojen loputtua ja painostuksella geenimuuntelu on saanut lyötyään itsensä läpi. Ei kuluttajien suuntaan kurkottaen, vaan katteettomilla tai katteettomiksi osoittautuvilla lupauksilla kustannuksien putoamisesta einestehtailijoille ja valmisruokamagnaateille.

Periaatteessa vaihtoehtona on, että gm mainostaa itse itseään ... ? Onko jollakulla kokemusta sellaisesta?

"Nämä ovat Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry:n viralliset sivut. Yhdistyksen tarkoituksena on levittää tietoa tehokkaista, tuottoisista ja moderniin tieteeseen perustuvista maanviljelyn muodoista, keskeisenä keinona koskemattoman luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämisessä, niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmassakin, sekä edistää myönteisten asenteiden syntymistä tuottavaa viljelyä kohtaan, yrittämällä hälventää sitä kohtaan nykyisin yleisiä, mutta perusteettomia ennakkoluuloja."

Luonto pääasiassa korjaa ihmisen aiheuttamaa hävitystä, hitaasti mutta varmasti. Se ei tarkoita, että ihmisellä olisi oikeus raiskata luontoa tai muuten käyttää sitä kestämättömästi hyväksi. Monokulttuuri pahimmillaan on kestämätöntä hyväksikäyttöä ja geenimuunneltujen kasvilajien käyttäminen näyttää johtaneen enemmän monokulttuurin suuntaan.

Mitä tulee ennakkoluuloon, niin kritiikittömyys on ennakkoluulon laji, joka edesauttoi DDT:n, PCB:n käyttöönottoa ja luonnon hävitystä, josta ei vieläkään ole täysin toivuttu - jaetusta Nobel-palkinnosta huolimatta. Jottei sama tapahtuisi uudestaan, pitäisi olla tarkempia kuin ennen - ei löysempiä. Pitää vaatia tarkempia tutkimuksia ja todisteita haitattomuudesta, eikä luottaa periaatteeseen (riittävä vastaavuus) jolla perusteella mitään ei ole tarpeen tutkia.