Topics

1

Huumori / Kasviot

« on: 31.12.22 - klo:06:32 »

J. Karjalaisen "Terve, Sirkka Lautamies" on viiltävän kaunis ja hauska.

Niin on tämäkin muistelus:

Haaviston isä taas lähti 12-vuotiaana sotaa pakoon Neuvostoliiton pian valtaamasta Viipurista joulukuussa 1939.

”Isältä jäi koulun luokkahuoneeseen kasvio. Hän pelkäsi, että venäläiset varastavat sen, ja hän joutuu kokoamaan kaikki kasvit uudestaan. Se oli ollut siinä päällimmäisenä mielessä.”

Lähde: Välähdyksiä oudosta vuodesta

2

Huumori / Kallis samba

« on: 01.12.22 - klo:05:27 »

Tämä näyttää olleen kirkolle kallis samba:

Hoosiannaa sambattiin Paavalinkirkossa Helsingissä – kirkkoherra Kari Kanala: Meidän ”firman” laatulupaus on Tervetuloa

Kirkosta eroaminen selvästi kiihtyi, lähes kolmeensataan eronneeseen päivässä.

3

Yleinen Keskustelualue / Antiravintoaineet

« on: 19.11.22 - klo:05:34 »

Tämä vaatii oman aiheensa, oman triidinsä:

Antiravintoaineet vaikuttavat tuotteiden ravitsemukselliseen laatuun

Koska varsinaisista haitta-aineista ei ole kyse. Antakaamme Luken Markus Nurmen itse kuvata, mistä kyse on:

Saamme tarvitsemamme ravintoaineet päivittäin nauttimastamme ruuasta. Eri ruokien ravitsemuksellisessa laadussa on eroja, eikä olekaan yhdentekevää mitä ruokaa lautaselle valitsemme. Se, miten hyvin pystymme hyödyntämään ruuan sisältämät ravintoaineet, vaikuttavaa ravitsemukselliseen laatuun. Antiravintoaineet vähentävät ravintoaineiden imeytyvyyttä, mutta tieto niiden merkittävyydestä on vielä puutteellinen.

Antiravintoaineet ovat yhdisteitä, joita löytyy käyttämistämme elintarvikkeista. Pääasiallisesti niitä löytyy kasvikunnan tuotteista, mutta esimerkiksi proteaasi-inhibiittoreita löytyy myös eläinkunnan tuotteista. Antiravintoaineet ovat kaksiteräinen miekka: toisaalta osalla on havaittu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta samalla ne häiritsevät tärkeiden ravintoaineiden saatavuutta elimistössä. NEPGa-hankkeessa pyritään yhdistämään ravitsemuksellinen laatu tuotteiden ympäristövaikutukseen. Ravitsemuksen huomioivassa elinkaarilaskennassa antiravintoaineet luovat haasteita, koska osa niistä vähentää ravinteiden pilkkoontumista tai imeytymistä ruuansulatuksessa luoden epätarkkuutta ravitsemuslaskentaan. Lisähaasteita tuo elintarvikkeiden prosessoinnin vaikutus antiravintoaineiden aktiivisuuteen. Esimerkiksi osa lektiineistä ja proteaasi-inhibiittoreista ovat herkkiä niitä tuhoavalle kuumentamiselle, toiset taas kestävät korkeita lämpötiloja paremmin. Lajien sisällä lajikkeiden väliset erot sekä kasvuolosuhteet saavat aikaan vaihtelua antiravintoaineiden määrissä. Näin ollen yleisien sääntöjen määrittäminen ei ole yksinkertaista. Alla on kerrottu tarkemmin ravintoaineiden biosaatavuuteen vaikuttavista antiravintoaineista ja miten ne voivat vaikuttaa ravitsemuslaskelmiin.

Sitten seuraa esimerkkejä niistä. Myös myönteisiä vaikutuksia mainiten.

Näin keskustelu on täälläkin avattu. Ja jäämme mekin odottamaan ja seuraamaan, mitä tuleman pitää:

Antiravintoaineiden merkityksen arviointi ravinteiden saatavuuteen ei siis ole aivan yksinkertaista. Eri tuotteet eroavat suuresti käytetyn raaka-aineen ja valmistusmenetelmien osalta eikä näin ollen suoraviivaista yleispätevää laskentatapaa voida käyttää. Osittain tähän haasteeseen pureudumme myös NEPGa-hankkeen parissa. Vaikka tietoa ei vielä ole riittävästi, voidaan joitain antiravintoaineiden vaikutuksia mahdollisesti ottaa jo nyt huomioon.

(lihav. HJ)

4

Huumori / Muutoshalukkuutta

« on: 15.11.22 - klo:05:46 »

Tuolla epäilin, ettei kukaan uskalla irvailla. Mutta uskallanpa itse:

— Mitäs luulet, onko sinun eteläsuomalaisena miehenä helpompi tulevaisuudessa tulla saamelaiseksi vai naiseksi?
—? ? ?
— Tietenkin naiseksi! Sen voit vain ilmoittaa.

5

Huumori / Lankarullapäivä!

« on: 30.10.22 - klo:05:20 »

Kun Suomessakin usein innostutaan ihannoimaan kaikenlaista vanhaa tekniikkaa, niin tästä tarinasta kuin itsestään syntyy tänne uusi teemapäivä:

Metsäteollisuuden tuntematon menestystarina: 1800-luvun suomalaiset takoivat rahaa lankarullilla

Lankarullien teollinen valmistus alkoi Suomessa 1870-luvun puolivälin jälkeen. Rullien raaka-aineeksi tarvittiin kovaa puuta, jollaiseksi esimerkiksi koivu soveltui hyvin. Koivua kasvoi runsaasti Pohjois-Euroopassa, joten rullien sorvaaminen siitä tuli edulliseksi.

Suomessa on vuodesta 1873 alkaen toiminut 22 pelkästään puisia lankarullia valmistanutta tehdasta. Vuonna 1972 toimintansa lopettanut Lappeenrannan Lauritsalan tehdas oli niistä viimeinen.

Nimittäin Lankarullapäivä. Tuosta vaiheesta on tehty väitöskirjakin, ja asia osoitettiin siinä varsin merkittäväksi tekijäksi Suomen vaurastumisessa, jonnekin 1920-luvulle, jopa toiseen maailmansotaan asti. Suomessa tuotettiin uskomattoman suuri osuus koko maailman lankarullista.

Niinpä päivä pystyyn, ja uudet (artesaani)lankarullapajat! Ja huuto pystyyn, että ainakin tietynlaisissa (fiineimmissä) langoissa on käytettävä puulankarullaa!

6

Muut aiheet / Kerran sukupolvessa uudelleen keksittäviä asioita

« on: 03.09.22 - klo:10:13 »

Niitä on. Yritetään koota tähän niistä kokoelmaa.

Aloitetaan tällä, joka on jo oikeastaan toista kertaa kierrossa:

Terhi Jauhiaisen on pakko käyttää lapsilisä elämiseen, mutta osa vanhemmista ostaa rahalla osakkeita – professori ehdottaa lapsille perustuloa

Tuossa ei avata tuota (Hiilamon) "perustuloa" enempää. Mutta siihenhän sIinä viitattiin, että laskettaisiin lapsilisäkin tuloksi. Ja siis verotettavaksi tuloksi. Jolloin progressiivinen verotus ratkaisisi tuon kohtaanto-ongelman. Mitä enemmän tuloja on lasten vanhemmilla, sitä vähemmän he saisivat, netto, lapsilisää.

Tuo keino on mielestäni ensimmäisenä esitetty eräässä SDP:n pamfletissa vuodelta 1963. Jonka toimittajien joukossa oli eräs Mauno Koivisto. Sittemmin n. parikymmentä vuotta sitten väännettiin kovasti perustulosta, köyhyysloukuista jne.

Mutta kyllä tuo idea tarveharkintaisesta lapsilisästä on aivan yhtä sitkeä: kerran sukupolvessa sekin pompahtaa esiin.

7

Yleinen Keskustelualue / Tavanomaisen ja luomuviljelyn Suuri Sovinto?

« on: 29.07.22 - klo:04:09 »

On annettava periksi, ja avattava tämä uusi triidi. Avataan se tällä:

Viewpoint — Agriculture without labels: It’s time to end the false dichotomy between organic and conventional farming

Asian liittyy voimakkaasti uusi geenitekniikka. Eli geenieditointi.

Siitä on monta puheenvuoroa täällä:

Vs: Kasvinjalostuksen uusi aikakausi

***

Tottakai jätämme itsellemme oikeuden suhtautua näihin ideoihin kriittisesti. Jopa skeptisesti.

8

Huumori / Vähän kunnioitusta!

« on: 06.07.22 - klo:06:53 »

Radiossa väitettiin, että tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa.

Jaa-a. Eikö päinvastoin muistaisi helpommin tarvittavan kunnioituksen, jos olisi ottanut tavakseen teititellä itseään?

9

Ongelmat ja kehitysehdotukset / Tanjan suku

« on: 11.06.22 - klo:03:32 »

Aulikin (12.5.1963–5.12.2013, Kälviä) vanhemmat ja sukua
Elsa Raija* Juuri o.s. Roimela, 13.9.1939, Kälviä
  Elsa Maria Roimela o.s. Mäkelä, 15.3.1913, Kälviä, Jokikylä – 30.10.2003, Kälviä
    Kalle Matinpoika Mäkelä, 31.5.1886, Kälviä – 17.1.1967, Kälviä
    Kaisa Loviisa Matintytär Mäkelä o.s. Nurila, 11.12.1883, Kälviä, Jokikylä – 5.3.1935, Kälviä, Jokikylä
  Kaino Johannes Roimela, 27.9.1912, Kälviä – 31.3.2000, Kokkola
    Antti Oskari* Erkinpoika Roimela (ent. Råman), 4.6.1886, Kälviä – 12.10.1975, Kälviä
    Elisabet Matintytär Roimela o.s. Plusisaari (Pirkola), 13.6.1882, Kälviä – 21.4.1952, Kälviä

Veikko Aulis Juuri, 15.1.1937, Hausjärvi
  Eino Adam Juuri, 1.8.1908, Lammi – 24.11.1943, haudattu Hausjärvelle
    Adam Juuri (ent. Grönholm), 7.12.1865, Lammi – 30.3.1935, Hausjärvi
    (Adam syntyi aviottomana lapsena Maria Ruthille. Sukunimen Grönholm sai isäpuoleltaan Vihtori Grönholmilta.)
    Hilma Maria Juuri o.s. Telén, 31.8.1870, Lammi – 30.4.1944, Hausjärvi
  Martta Helena Juuri o.s. Aalto, 26.7.1910, Hausjärvi – 3.10.1986, Riihimäki
    Kaarle (Kalle) Kustaanpoika Aalto, 12.6.1879, Hausjärvi – 25.1.1938, Hausjärvi
    Hilma Sofia Aalto (o.s. Forsström), 6.1.1886, Janakkala – 6.2.1959, Hausjärvi


Pasin (27.5.1963, Kälviä) vanhemmat ja sukua
Lilja Maria Pekkarinen o.s. Toivonen, 21.8.1935, Kälviä
Martti Ilmari Toivonen, 8.1.1905, Kälviä, Jokikylä – 7.11.1989, Kälviä
Konrad Adiel Karlsson Toivonen ent. Renell, 12.11.1882, Kälviä – 14.5.1944, Kälviä
Helmi Maria Toivonen o.s. Nyman 13.1.1880, Kälviä – 14.3.1963, Kälviä
Eevi Regina Toivonen o.s. Tuunala, 6.5.1902, Kälviä, Jokikylä – 21.11.1991, Kälviä
Otto August Carlsson Tuunala, 28.5.1879, Kälviä – 19.1.1972, Kälviä
Lilja Sofia Johansdotter Tuunala o.s. Pernu, 23.6.1871, Kälviä – 9.12.1950, Kälviä
Leo Johannes Pekkarinen, 26.8.1936, Kemi – 14.5.2010, Kokkola
Väinö Sulo Pekkarinen, 20.8.1911, Toholampi – 1990, Kälviä
Matti Juhonpoika Pekkarinen, 6.3.1878, Viitasaari – 26.11.1961, Toholampi
Hilma Johanna Tuomaantytär Pekkarinen o.s. Myllykoski, 15.7.1873, Sievi – 20.9.1939, Toholampi
Salli Karoliina Pekkarinen o.s. Kotila, 20.5.1911, Toholampi – 2001, Kokkola
Johannes (Janne) Antinpoika Kotila (e. Kangasseppälä, e. Seppälä), 2.9.1869, Toholampi – 4.1.1953, Toholampi
Amanda Maria Matintytär Kotila o.s. Kopsala, 14.10.1870, Toholampi – 25.10.1958, Toholampi

***

https://www.geni.com/people/Hilma-Maria/6000000094316113950

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lammi/rippikirja_1869-1879_mko29-56/440.htm

https://ancestors.familysearch.org/en/LCPX-8B4/matti-juhonpoika-pekkarinen-1878-1961

10

Huumori / Historiallinen päivä!

« on: 12.05.22 - klo:15:05 »

Tämä 12.05.22. Eikö muka ollut?

Vaimoni pääsi Helsingin terveyskeskuksessa lääkäriin!
Ja poikani sai lapsilleen päivähoitopaikan ihan kodin läheltä!

Tämä päivä ei unohdu.

11

Huumori / Pihattonavettojen vaietut riskit

« on: 30.04.22 - klo:06:43 »

Vierailimme jo vuosia sitten ystävämme Tatun luona katsomassa hänen uusittua ja digitalisoitua pihattonavettaansa. Ihailimme kaikkea. Jopa lehmiäkin, jotka osasivat tyynesti ja korrektisti odottaa vuoroaan lypsyrobotille. Yrittämättä etuilla.

Mutta kyllä Tatunkin kannattaisi ehkä varmuuden vuoksi pistää valvontahuoneensa ovi lukkoon:

Lehmä kapusi portaita navetan toiseen kerrokseen Kokkolassa, pelastuslaitos pyydettiin hätiin – "Tämä on kyllä jotain uutta"

12

Yleinen Keskustelualue / Takatalvi 2022

« on: 27.04.22 - klo:13:59 »

Jatketaan tuolla aloitettua keskustelua tämän otsikon alla.

Lyhyt twiittikeskustelu ihan toisaalla:

***

Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·53min
Tämän talven saldo. Oman muistini mukaan pahimmat talvituhot. (Minä olen myös yksi näistä syyskasvilobbareista).

Twiitin lainaus
Juha Wikström
@JuhaWikstrm1 · 1t
Viimevuosina on kehuttu syysviljojen erinomaisuutta monilla perusteilla. Pelto on kasvipeitteinen, vältetään ravinnehuuhtoutumat, saadaan isommat sadot, sidotaan hiiltä, jne, jne Miksi näin ei tehdä koko pinta-alalla?
Onneksi monipuolinen kasvivalikoima, vain 15% syysviljaa...

13

Huumori / Ollaan vaimon kanssa...

« on: 09.03.22 - klo:11:07 »

... uskollisia kuuntelijoita:

https://www.hs.fi/fingerpori/car-2000008664519.html

14

Huumori / Nomenklatuurakakku

« on: 31.01.22 - klo:17:09 »

Meillä on lapsenlapsia kaksoset, tyttö ja poika. Täyttivät viime viikolla vuoden. Ja sen kunniaksi he saivat nomenklatuurakakun.

Mikä sellainen on?

Vihje ja selitys tulee täältä:

Vieläkään se ei ole muuttunut. Jutut rapukaudesta tulevat mediaan näihin aikoihin yhtä varmasti kuin jutut joulusta sitten myöhemmin. Vaikka kotimaisten rapujen suhteen on samoin konjakin suhteen vanhassa Radio Jerevan -jutussa:

— Meille on lähetetty kysymys: mitä on konjakki?

— Me vastaammme: konjakki on juoma, jota neuvostokansa juo. Valittujen edustajiensa kautta.

Kun pienille ei oikein vielä voinut suklaakakkua syöttää, me vanhemmat ja isovanhemmat valitsimme itsemme edustajiksi tuohon kakunsyöntitehtävään.

15

Huumori / Nuorisoon kohdistuva äänestyskampanja

« on: 02.12.21 - klo:07:25 »

Olen monesti miettinyt, toimisivatko ko. kampanjat paremmin, jos ne tehtäisiin ironisesti:

"Nuori! Älä missään tapauksessa äänestä!"

Nyt olisi mahdollisuus kokeilla asia aluevaaleissa Helsingissä! Jos kampanjan jälkeen näkyisi kirjastoissa ym. harhaileva nuoria, jotka epätoivoisina kertoisivat etsivänsä vaalipaikkaa, kampanja olisi onnistunut!