Messages

Jussi Tammisolan hieno esitelmä geenimuuntelusta ja luomusta löytyy nyt myös Skepsis ry:n YouTube-kanavalta, tässä suora linkki videotaltiointiin: https://youtu.be/MFOWh7tYE58

Tammisola ei luennolla ehtinyt käsitellä kaikkia valmistelemiaan "kalvoja", mutta kiinnostuneet löytävät koko setin tästä osoitteesta: http://www.skepsis.fi/jutut/Skepsis050417JT.pdf

[Pieniä määriä jäämiä oli 10,8 prosentissa näytteistä.]

Voisiko joku avata tätä logiikkaa?

Tässä suorat lainaukset:

"Yhdestäkään suomalaisesta tuotteesta ei mitattu turvallisena pidetyn rajan ylittäviä jäämäpitoisuuksia. Pieniä määriä jäämiä oli 10,8 prosentissa näytteistä. Pitoisuudet olivat pahimmillaankin kahdeksasosa siitä, mitä Efsa pitää turvallisena."

"Luomutuotteet olivat odotetusti tavanomaisesti tuotettuja puhtaampia eikä luomussa kiellettyjä torjunta-aineiden jäämiä löytynyt yhdestäkään suomalaisesta jalostamattomasta luomutuotteesta. Luomussa sallittujen torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä."

Siis tavanomaisissa tuotteissa sallittuja (oletan, että kyseessä oli sallitut aineet) torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 10,8 prosentissa näytteistä ja luomutuotteissa sallittuja torjunta-aineiden jäämiä havaittiin 15 prosentissa näytteistä ja silti luomu on puhtaampaa?

Onko tämä sitä kuuluisaa luomumatematiikkaa, vai pelataanko tässä sillä oletuksella, että luomussa sallitut torjunta-aineet ovat "puhtaampia" eli vähemmän haitallisia ympäristölle ja ihmisille?

Nyt kannattaisi tosiaan kaivella tutkimus ja esittää tarkempia kysymyksiä aineiden "puhtaudesta" ja selvittää jäämien määriä.

Oli miten oli, reippaasti turvallisen puolella mennään EFSA:n mukaan.

Käsittämätön tuo GMO-kohta, palautteen paikka.

Euroopan kemikaaliviraston tuore arvio glyfosaatista:

"Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA"

https://echa.europa.eu/-/glyphosate-not-classified-as-a-carcinogen-by-echa

Pari poimintaa tuosta Heikin postaamasta linkistä:

Ei tätä terveellisyydellä perustellakaan. Terveellistä on se, että lapset ylipäätään saavat maitotuotteita ja kasviksia. Sitten se, että suunnataan tätä tukea luomuun, niin siinä on muita syitä.

Tämän kohdalla yhdistys voisi aktivoitua ja pyytää tarkkaa erittelyä Tiilikaisen mainitsemista "muista syistä". Yleisesti ja vieläpä erikseen tämän maitokeissin kohdalla.

Tässä on taas mennyt ne kuuluisat puurot ja vellit sekaisin. Eli EU:n kouluruokatuen tarkoitus on nimenomaan, että kouluissa tarjotaan riittävästi maitotuotteita ja riittävästi kasviksia.

Jos näitä rahoja ei laitettaisi luomun tukemiseen, niin saataisiinko samalla rahalla joko enemmän "maitotuotteita ja kasviksia" tai sitten muuten vaan monipuolisempi ja sitä kautta ravitsemuksellisesti ja nautinnollisesti optimaalisempi valikoima? Tämän suuntaiseen kysymyseen olisi myös kiva kuulla päättävien tahojen vastaukset.

[Dreams of Organic Farming �"Facts and Myths]

Palstalla aikaisemminkin mainittu Kirchmannin ja kumppaneiden kirja on julkaistu myös englanniksi: Dreams of Organic Farming �"
Facts and Myths. Monia meistä ilahduttanee tieto, että käännöksen voi ladata ilmaiseksi myös PDF-versiona:

Tiedot: http://pub.epsilon.slu.se/13967/
PDF: http://pub.epsilon.slu.se/13967/7/kirchmann_h_et_al_170125.pdf

[Me pystymme siihen, että ryhdymme tuottamaan turvallisempaa ruokaa.]

"Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen: Koko maan ruuantuotanto pitää saada luomuun"

http://yle.fi/uutiset/3-9322008

"Luomuliiton uusi puheenjohtaja, mikkeliläinen Pirjo Siiskonen vaatii Suomen koko ruokatuotannon muuttamista luomuun. Siiskosen mukaan ruokatuotannon kääntäminen luomuksi olisi täysin mahdollista, jos siihen löytyisi poliittinen tahtotila.

- Koko meidän ruuantuotantojärjestelmä vaatisi radikaalin muutoksen kestävään suuntaan. Suomen pitäisi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Me pystymme siihen, että ryhdymme tuottamaan turvallisempaa ruokaa."

"Siiskonen peräänkuuluttaa myös kuluttajien vastuuta luomutuotannon suosion kasvattamisessa. Siiskonen arvelee, että suurin syy siihen, ettei luomun osuus ruokamarkkinoista ole suurempi, on se, että ihmiset eivät tiedä esimerkiksi torjunta-aineiden mahdollisista haitoista. Siiskonen ei usko, että luomutuotteiden hinta olisi enää suurin este luomuruuan kysynnälle."

Aikaisempaan Monsanto ja Kröger -keskusteluun liittyen, katsokaas tämä: https://www.facebook.com/toimittajatestaa/posts/681698411997340

Yle on hyllyttänyt jutut, jotka olisivat käsitelleet Terraframea ja Sipilän yhteyksiä hänen sukulaistensa Katera Steel -yhtiöön. "Isoa joukkoa Ylen päälliköitä kiellettiin maanantaina iltapäivällä käsittelemästä Sipilän mahdollista jääviyttä Ylen ohjelmissa ja nettisivuilla."

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen puuttuu uutisointiin poliittisin perustein. Ote allekirjoittaneen ja Emilia Kukkalan kirjasta Luokkavallan vahtikoirat:

"(Toimittaja) Jaana Kivi yllättyi joutuessaan ongelmiin työpaikallaan (Ylessä), kun hän kirjoitti kauppasopimusneuvotteluihin liittyvän jutun geenimuunneltujen siemenviljojen patenttioikeuksista Kolumbiassa. “En ollut varautunut siihen, että suomalaiset geenimuunneltuja tuotteita ja Monsantoa lobbaavat tahot halusivat viedä jutun Julkisen sanan neuvostoon [JSN], koska heidän mielestään jutussa oli virheellistä tietoa.”

Kiven mukaan hänen arvostelijansa olivat pikemminkin “nettitrolleja” kuin jutussa käsiteltyjen aiheiden asiantuntijoita. Tällä ei kuitenkaan ollut merkitystä, sillä Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen määräsi Kiven oikomaan juttuaan kolme kertaa. Jokaisen oikaisun jälkeen lobbarit löysivät uuden yksityiskohdan, joka heidän mielestään oli väärin. Heidän kritiikkinsä kohdistui voimakkaasti Kiven käyttämään haastattelulähteeseen eli Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Krögeriin. Hän kertoi Yhdysvaltojen ja Kolumbian välisen vapaakauppasopimuksen tuomista paineista käyttää muuntogeenisiä siemeniä Kolumbiassa. Kröger antoi Kivelle lukuisia englannin- ja espanjankielisiä lähteitä välitettäväksi eteenpäin lobbareille, jotta nämä voisivat tarkistaa tiedot, jos Krögerin tekemä tutkimus ei riittänyt heille. Lähteet eivät kuitenkaan kelvanneet lobbareille.

“Minulta tiedusteltiin Ylessä hyvin tarkkaan, mitä esimerkiksi tiedän lähteeni taustoista ja mahdollisista vasemmistolaisista kytköksistä. Viimein Jääskeläinen määräsi, että alkuperäinen lähteeni oli korvattava uudella tutkijalla, jotta JSN:ltä vältyttäisiin”, Kivi kertoo.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen perusteli muutoksia Kiven mukaan sanomalla, että ”niin kauan oiotaan kun on tarve, mutta JSN:ään ei mennä, koska siellä hävitään”. Kun Kivi yritti kysyä, miksi häviöstä JSN:n käsittelyssä ollaan niin varmoja, hän ei kertomansa mukaan saanut vastausta.

Kiven kirjoittama juttu kirjoitettiin uusiksi, vaikka jutun alkuperäistä sisältöä ei missään vaiheessa osoitettu vääräksi. Haastateltu tutkija seisoi tekemänsä tutkimuksen ja antamansa tiedon takana ja oli kiistatta aihealueensa asiantuntija. Kivelle sanottiin, ettei hän saa itse etsiä korvaavaa lähdettä tutkijan tilalle, vaan uuden haastateltavan etsiminen määrättiin eräälle Ylen uutispäällikölle. Suomen Akatemian tutkija korvattiin jutussa Turun yliopiston eurooppaoikeuden dosentilla, joka oli Kiven mukaan sanonut suoraan, ettei ollut aihealueen varsinainen asiantuntija."

Herää kysymys, ohjaillaanko Ylen tuottamaa sisältöä poliittisesti enemmänkin.

Että näinkin voi asian tuoda esiin...

Uudessa Skeptikko-lehdessä (3/2016) on Jouko Tuomiston melko kattava kirjoitus glyfosaatista: https://skepsis.blob.core.windows.net/skepsisweb/Skeptikko-2016-3_kiistelty_glyfosaatti.pdf

Tässä lainaus yhteenvedosta:

"Julkisuudessa on tehty iso numero siitä, että IARC ja EFSA olisivat tehneet keskenään ristiriitaiset johtopäätökset. Kuten edellä käy ilmi, näin ei ole, koska IARC arvioi vain vaaraominaisuuden varmuutta, ja se arvioi glyfosaatin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi (luokka 2A). Esimerkiksi alkoholin IARC on luokitellut varmasti syöpää aiheuttavaksi (luokka 1). EFSA taas ottaa huomioon myös sen, kuinka suurille annoksille glyfosaattia altistutaan ravinnon kautta, ja arvioi sen perusteella, että glyfosaatista ei saatuina annoksina aiheudu kuluttajille syöpäriskiä.

Kokonaisuuden kannalta pahinta on se, että myrkytöntä glyfosaattia korvaava aine olisi todennäköisesti myrkyllisempi. Sen kieltoa ajavat järjestöt eivät siis osaa ajatella asiaa loppuun ja nähdä niitä riskejä, joita varsin turvallisen aineen hylkääminen aiheuttaisi."

Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin.

Tässä olisi taas korjauksen paikka. Luomussa saa käytää ja käytetään kemiallisia torjunta-aineita (tuholaistorjuntaan, mutta ei rikkakasveihin), kukaan ei vaan tunnu tietävän todellisia määriä. Tässä lista Suomessa sallituista torjunta-aineista luomuviljelyssä:

https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/kasvit/kasvinsuojeluaineet_2015.pdf

Mistä lähtien esim. pyretriini ei ole kemiallinen torjunta-aine?

Uusin somekohu:

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/gm-pelloilla-lisaantyi-rikkamyrkkyjen-kaytto

Tässä alkuperäiset lähteet:

http://advances.sciencemag.org/content/2/8/e1600850.full

https://news.virginia.edu/content/largest-ever-study-reveals-environmental-impact-genetically-modified-crops


Pari huomiota nopealla silmäyksellä:

"On average, adopters of GE glyphosate-tolerant (GT) soybeans used 28% (0.30 kg/ha) more herbicide than nonadopters, adopters of GT maize used 1.2% (0.03 kg/ha) less herbicide than nonadopters, and adopters of GE insect-resistant (IR) maize used 11.2% (0.013 kg/ha) less insecticide than nonadopters."

GE ja GT pellot oletettavasti tuottavat enemmän, joten miltä kokonaistilanne näyttäisi suhteessa tuotettuun ruokamäärään? Silmäilin nopeasti koko paperin läpi, enkä nähnyt tätä vertausta missään.

"When pesticides are weighted by the environmental impact quotient, however, we find that (relative to nonadopters) GE adopters used about the same amount of soybean herbicides, 9.8% less of maize herbicides, and 10.4% less of maize insecticides."

Ympäristövaikutuksiin suhteutettuna (absoluuttisillakin annoksilla) geenitekniikkaa hyödyntävät pellot käyttivät joko saman verran tai vähemmän erilaisia torjunta-aineita (9.8% ja 10.4% vähemmän). Tähän nähden tuo Tiede-lehden yhteenvedon sävy / sisältö oli mielestäni epäonnistunut tai vähintäänkin jätti kokonaiskuvan alttiiksi harhaanjohtaville tulkinnoille.

Nopean vilkauksen perusteella geenitekniikkaa hyödyntävillä pelloilla torjunta-aineiden käyttömäärät ovat lähteneet suurempaan kasvuun kuin pelloilla joissa geenitekniikkaa ei käytetä. Suurimmaksi syyksi arvellaan rikkaruohojen glyfosaatti-resistenssiä:

"Making a direct link between our results and weed resistance is difficult because the data do not contain a plot-level variable that correlates with glyphosate weed resistance."

"The underlying rationale for this procedure is that one of the early indicators of resistance would be a relative increase in the use of nonglyphosate herbicides by GE adopters. We find that for both soybeans and maize there has been a significant increase in nonglyphosate herbicides applied by GT adopters (relative to non-GT users) (table S11). In soybeans, a GT adopter in 1998 used about 0.71 kg/ha less in nonglyphosate herbicides relative to a conventional user; by 2011, the difference was just 0.48 kg/ha (Fig. 4A). In maize, GT adopters went from using 1.31 kg/ha less in nonglyphosate herbicides in 1998 to only 0.32 kg/ha less in 2011 (Fig. 4B). The role of glyphosate weed resistance is also supported by data on the fraction of GT plots that relied exclusively on glyphosate for weed control. Up to 2006, more than 70% of land planted with GT soybeans and more than 40% of land planted with GT maize were treated exclusively with glyphosate. However, since then, these rates have dropped significantly, reaching lows of 41% (soybeans) and 19% (maize) (Fig. 4C)."

Kilpajuoksu resistenssiä vastaan on toki ollut kasvinjalostajien (ja evoluutiosta ymmärtävien) tiedossa jo vuosikymmeniä, sillä on mielestäni vähän halpa retostella. Kiinnostavaa on se mitä tälle ongelmalle tehdään käytännön tasolla. Eri torjunta-aineiden systemaattinen kierto on tietääkseni hyvä ja toimiva ratkaisu.

Tuo luomun ansio tässä asiassa on nyt niin kova väite (vrt. muun Euroopan maatilat ja Ruotsi), että sen perustelut olisi syytä nähdä / esittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Kiitos Heikki aktiivisuudesta, kyllä Tukesilta sopisi odottaa hyviä perusteluja suosituksilleen tai sitten suositusten muuttamista.

Eikö muuten ... tämä asia kuuluisi myös Pro Luomulle? Senhän erääksi tehtäväksi on annettu luomun tilastojen kehittäminen. Tämä kuuluisi siihen mitä luontevammin, eikö?

Luomun koko maine perustuu pitkälti siihen, että kuluttaja uskoo saavansa tuotetta minkä valmistamisessa ei ole käytetty kasvinsuojeluaineita ("kemiallisia myrkkyjä"), valveutuneemmat kuvittelevat, että jos joskus vähän käytetäänkin, niin ei se ainakaan ole "myrkyllistä" ainetta, koska se luomussa sallitaan. Tämän maineen luomisessa luomujärjestöt ovat onnistuneet erinomaisesti. Totuutta asiasta en ainakaan minä ole saanut vielä selville. Mielestäni tämän julkinen ja erittäin yksityiskohtainen selvittäminen on Pro Luomun ja Luomuinstituutin tehtävä, koska keskeinen väite tulee sieltä.

Onko yhdistys ehtinyt jo selvittää kuinka paljon luomutiloilla esim. Suomessa käytetään luomusäädöksissä sallittuja kasvinsuojeluaineita ja mitä näistä aineista käytetään eniten?