Tuottava Maa Turvattu Luonto
Muut => Muut aiheet => Topic started by: Tarkkailija on 12.03.14 - klo:10:05
-
Finnproteinin tie ei näytä olevan kovin ruusuinen, sillä siellä on nahisteltu palkoista jo pitkään ja sille ei ole loppua näkyvissä.
Soijatehdas pysähtyi taas lakon takia – työntekijät vaativat 30 prosentin palkankorotusta (http://www.hs.fi/talous/Soijatehdas+pys%C3%A4htyi+taas+lakon+takia++ty%C3%B6ntekij%C3%A4t+vaativat+30+prosentin+palkankorotusta/a1394510916170)
Noinko koetetaan saada geenimuuntelemattoman soijan hintaa tiputettua tuottajien kipukynnyksen alle, vai mikähän tässäkin hässäkässä on totuus? Tehdas on ollut vasta 6 kuukautta pystyssä ja kolmas lakko menossa.
Uutisessa oli pieni pätkä, joka voisi aiheuttaa väärissä piireissä paniikin:
Työntekijät vaativat olosuhdelisää, sillä he ovat tekemisissä vaarallisten ja räjähtävien kemikaalien kanssa.
Eikös tuon muuntelemattoman soijan nyt voisi maalaisjärjellä ajatellen olevan ihan kauheaa myrkkyä, aiheuttaa syöpää, kasvaimia joka puolelle ja ehkä vielä rajähtää luomupossun sisällä, kun sitä noin kauhean vaarallisesti pitää tuottaa?
-
Vallan kauheata!
Osaan kuvitella, että jos kyse olisi muuntogeenisesta soijasta, ja tehtaan omistaisi esim. Monsanto, niin tehtaan olisi jo rakennusvaiheessa ympäröinyt uuskaupunkilaisten protestoijien leiri (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg5042#msg5042)!
Eikö ihan selvää ole, että nuo räjähtelevät kemikaalit vaarantavat myös koko Uudenkaupungin turvallisuuden/olemassaolon? :(
Tosissaan puhuen: olisi kyllä mielenkiintoista tietää, minkälaisista kemiallisista menetelmistä tässä on kyse. Nyt en tiedä.
Niin, ja mahtaako tästä seurata tavaran toimituskatkoja, siten, että esim. Snellman joutuisi antamaan väliaikaisen luvan GM-soijan käyttöön ...
-
Uutista pukkaa:
Laiton lakkoilu varjostaa Ilpo Kokkilan miljoonasijoitusta (http://www.hs.fi/paivanlehti/26032014/talous/Laiton+lakkoilu+varjostaa+Ilpo+Kokkilan+miljoonasijoitusta/a1395720229838)
Palkkavaatimuksista juontuva lakkoilu uhkaa sulkea soijaa jalostavan Finnproteinin tehtaan, jossa alkoi maanantaina neljäs lakko lyhyen ajan sisällä. Työtuomioistuin on todennut aiemmat lakot laittomiksi. "Tänä päivänä ainakin näyttää siltä, että se johtaa siihen, että tehdas varmaan suljetaan", Kokkila sanoo.
Kuinkahan käy Snellmanin gm-vapauden, kun Finnproteinin tehdas on ollut sen päätöksen tuki ja turva?
Toisaalta mielikuvat on jo luotu, joten huomanneeko kukaan, että tarra poistuu tuotteesta?
-
Lakkoilu loppui. Tässä ollaan siellä nyt:
Soijayhtiö Finnprotein hakee yrityssaneeraukseen (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/soijayhtio+finnprotein+hakee+yrityssaneeraukseen/201405683208)
Tuo lakkokin varmasti on yhtiötä rassannut, mutta mitä mahtanee tarkoittaa tässä lihavoimani kohta:
”Finnproteinin hakeutumisen yrityssaneeraukseen on aiheuttanut suunniteltua kalliimmaksi tullut tehdasinvestointi sekä optimistiset oletukset liiketoiminnan kannattavuuden tasosta”, kommentoi toimitusjohtaja Esa Mäki yhtiön tiedotteessa.
Sitä kalliimpaa soijaa ei sitten revittykään käsistä?
Paitsi halvempi soija, niin kilpailijana lienee myös härkäpapu (http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/kasvuohjelmat/Viljat/Harkapapu_-_uusi_valkuaisrehukasvi/), jolla esim. kalliimmilla luomumarkkinoilla on myös ideologista "nostetta"?
-
Nyt Sitra spekuloi sillä, että koko soijan tuonti, GM tai ei, korvattaisiin härkäpavulla:
Härkäpavun viljely parantaisi Suomen vaihtotasetta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4rk%C3%A4pavun-viljely-parantaisi-suomen-vaihtotasetta-1.125159)
Muiden näkökohtien ohella tuosta voi kysyä, että mitä eläinten ruokinta tuolloin maksaisi. Uutinen väittää kustannusten alenevan, mutta mihin verrattuna? Geenimuuntelettomaan soijaan vai soijaan yleensä? Jos soijaan yleensä, Sitran ei kai tarvitsisi olla asiassa juuri aktiivinen, markkinat hoitaisivat?
Huomattava tuossa on, että tuo oli ennakkotieto, varsinainen tutkimus on vielä julkaisematta.
-
Tässä Pro Atrian artikkelissa ...
Härkäpapu sikojen ruokinnassa - Valkuaista kotimaasta (https://www.proagria.fi/sisalto/3852)
... härkäpavusta on melkein pelkkää hyvää sanottavaa - hintaa myöten! Tosin mm. näin:
Soijan aminohappokoostumus vastaa erittäin hyvin sikojen valkuaistarpeeseen. Kotimaisten valkuaisrehujen aminohappokoostumus on epätäydellisempi, mutta valkuaisraaka-aineita yhdistelemällä voidaan saada erittäin hyvä rehuseoksen koostumus aikaiseksi.
*)
Kiikastaisiko asia kuitenkin siitä, että on olemassa myös vaihtoehtokustannukset ja -hyödyt? Härkäpapu kasvaa tiettävästi Suomessa hyvin vain etelässä, viljanviljelyalueilla. Saisiko viljasta kuitenkin enemmän? Kun markkinat eivät ole härkäpapua sen enempää myyntiin tuoneet, tänä vuonna odotetusta ennätyssadosta huolimatta?
Jotenkin tähän tapaan (huomaa ?-merkki lopussa): jos härkäpavusta saisi kilpailukykyisen hinnan viljoihin nähden, se ei enää olisi kipailukykyistä soijaan nähden?
Tietysti myös tuo Sitran laskelma ...
Soijaa tuodaan Suomeen noin 156 000 tonnia vuodessa. Tästä valtaosa, 95 prosenttia, käytetään rehuksi tuotantoeläimille. Mikäli tuontisoija korvattaisiin kokonaan Suomessa viljellyllä härkäpavulla, kasvaisi vaihtotase 50 miljoonalla eurolla vuosittain, Sitra ynnää.
... saattaisi hieman muuttua, jos mukaan täytyisi laskea tarve tuoda viljaa ulkomailta.
PS. Nyt pitäisi päivittää tiedot soijan (eri muotoineen) ja härkäpavun markkinahinnoista, tällä hetkellä.
_____________
*) Täytyy muuten myöntää, tuon kaiken lukemisen jälkeen, etten tätä satiirista uutistamme kirjoittaessani ja otsikoidessani ...
Sianruoka Suomen kansan harrastuksena kesällä 2007 (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=2)
... vielä tiennyt, miten mutkikas ja mielenkiintoinenkin aihe sianruoka on! ;D
-
MOT oli tehnyt tämän skandaalinkäryisen ohjelman Finnproteinin tapauksesta ...
Maailman kallein soijatehdas - Suomeen: käsikirjotus (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/05/maailman-kallein-soijatehdas-suomeen-kasikirjotus)
... mutta jätti visusti mainitsematta, että tehtaan perusidea oli geenimuuntelemattoman soijan jalostus ja myynti Suomessa.
Miksi tämä unohdus?
-
Tämmöistä puuhataan:
Kotimaisessa ruuassa ulkomaista proteiinia? Nyt tähän halutaan muutos (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/kotimaisessa-ruuassa-ulkomaista-proteiinia-nyt-t%C3%A4h%C3%A4n-halutaan-muutos)
Mutta siinä määrin kuin tuon hankkeen onnistuminen on kiinni siitä, että suomalaiset oppivat syömään hyönteisiä, suhtaudun siihen kyllä vähän epäilevästi. *)
Tässä Luken sivu hankkeesta:
ScenoProt (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/ScenoProt)
Valitettavasti näyttää siltä, että hyönteissyönnistä on enemmän kyse kuin ulkomaisen proteiinirehun korvaamisella kotimaisella, tämän tiedotteenkin mukaan:
Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia (http://www.luke.fi/tiedote/vuonna-2030-lautasellamme-on-lahiproteiinia/)
Vaikka probleema näin esitetäänkin:
– Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymenestä prosentista kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.
(Ei ole muuten mitenkään väistämätöntä, että soijanviljely tuhoaisi sademetsäalueita. EU:n ruokaomavaraisuuden tavoitteelle löytyy kyllä syitä ilman tuotakin väitettä. Voi vain kuvitella, miten Suomessa älähdettäsiin, jos joku Brasiliassa väittäisi Suomen paperiteollisuuden - tai vaikkapa biotaloushankkeen - tuhoavan maamme aarniometsiä ...)
_________
*) ainakin tuohon aikatauluun. Vuosi 2030 näyttää nyt olevan erilaisten ruokavisioiden toteutumisvuosi (oli sitä mm. Ollilan brändiryhmän luomuvisioille). Minusta kannattaisi realismin säilyttämiseksi katsoa taaksepäin saman verran, ja arvioida muutosvauhtia vähän sen mukaan, visiossa kuin visiossa: mikä oli tilanne v. 2000, mikä nyt. Ja mikä sillä muutosvauhdilla voisi olla tilanne v. 2030. Siltä pohjalta ei tuo hyönteisten syönnin räjähdysmäinen kasvu enää näytäkään niin varmalta! (Lisäys 2.11.15)
-
Nyt ...
Soijatehtaan uusi tarina käynnistyy Uudessakaupungissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/soijatehtaan-uusi-tarina-k%C3%A4ynnistyy-uudessakaupungissa-1.136944)
Mutta mikä tuosta uutisesta täysin puuttuu? Tuo otsikkomme asia! Missään ei mainita, että aioittaisiin tuottaa tai käyttää juuri geenimuuntelematonta soijaa. Asiaa ei ilmaista edes viittaamalla johonkin sertifikaattiin tms. Eikä se tule esille edes yrityksen omilla sivuilla: Nordic Soya Oy (http://www.ukisoy.fi/).
-
Se oli sitten siinä. Näin kertoi MT 24.03.2016 tästä tuon tehtaan jatkajasta:
Geenimuunnellun soijan tuonti moninkertaistunut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/geenimuunnellun-soijan-tuonti-moninkertaistunut-1.141598)
Yhä suurempi osuus rehusoijasta on geenimuunneltua (gm).
Helmikuussa tuotantonsa aloittanut Nordic Soya keskittyy gm-soijan tuontiin, koska sen kysyntä on parempi.
Suomessa sikojen, kalojen ja siipikarjan valkuaisrehusta yhä suurempi osuus on geenimuunneltua soijaa. Ilman gm-soijan tuontia etenkin siipikarjanlihan tuotanto romahtaisi.
Vuonna 2008 maahantuodusta soijasta alle 10 prosenttia oli gm-soijaa. Vuonna 2014 osuus oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuontitilastojen mukaan jo 45 prosenttia.
Uudessakaupungissa helmikuussa tuotantonsa aloittanut soijanjalostaja Nordic Soya tuo Suomeen vain geenimuunneltua soijaa.
Mitä ilmeisemmin siis soijalla yleensä, ja GM-soijalla erikseen, on etuja ja hyviä puolia, joita vaikkapa härkäpavulla ei ole, jos markkinat asian tuolla tavalla ratkaisevat.
-
Nyt täytyy osittain sympata Luomuliittoa tässä aktiossa tai tämän tavoitteen esiin nostamisessa:
Luomuliitto: Palkokasvivuodesta lähtölaukaus kohti valkuaisomavaraisuutta (http://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-palkokasvivuodesta-lahtolaukaus-kohti-valkuaisomavaraisuutta/#more-5624)
Siis periaatteessa, Suomi ja koko EU (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg8012#msg8012) kun ovat näissä valkuaispitoisissa palkokasveissa kovasti "muiden riisikupeilla (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=287)".
Mutta sitten kuitenkin, kun Luomuliitto esittää ikäänkuin asian perusteluna tämän ...
– Yhä suurempi osa tuontirehusta on geenimuunneltua soijaa, jota voisimme hyvin korvata kotimaisella herneellä, härkäpavulla, makealupiineilla, rypsillä ja nurmipalkokasveilla. Kotimaisten palkokasvien viljely ja kulutus on lisäksi myös ympäristöteko, jolla vaikutetaan maan kuntoon ja ilmastoon, kertoo Luomuliiton varapuheenjohtaja ja valkuaiskasvien tuottaja Janne Rauhansuu.
(lihav. HJ)
... niin on toistettava tuo edellisestä puheenvuorosta:
Mitä ilmeisemmin siis soijalla yleensä, ja GM-soijalla erikseen, on etuja ja hyviä puolia, joita vaikkapa härkäpavulla ei ole, jos markkinat asian tuolla tavalla ratkaisevat.
Eli meidän vaatimaton ehdotuksemme: tiedemiehet töihin kehittämään Suomessa viljeltävissä olevaa soijalajiketta. GMO-tekniikalla se tietysti nopeimmin olisi aikaansaatavissa (mm. kasvukauden pituuteen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg8190#msg8190) osataan sillä jo vaikuttaa). Luomuliiton vaatimaa "tukipolitiikkaa ja tutkimuspanoksia" voisi suunnata siihen.
-
"Mitä ilmeisemmin siis soijalla yleensä, ja GM-soijalla erikseen, on etuja ja hyviä puolia, joita vaikkapa härkäpavulla ei ole, jos markkinat asian tuolla tavalla ratkaisevat."
Soijalla on valkuaisen aminohappokoostumus parempi (karjalle ja ihmisellekin) sopivampi. Ja sen ohessa soijasta saadaan myös arvokasta soijaöljyä.
GM-soija ei taida koostumukseltaan olla paremmaksi jalostettua (ainakaan ratkaisevasti... eikä taida olla tarvettakaan), mutta Roundupia kestävänä ja tuhoeläimiä torjuvana sen viljely on tehokasta, tuottoisaa. Kilohinta on saatu ratkaisevasti alemmaksi.
-
Soijalla on valkuaisen aminohappokoostumus parempi (karjalle ja ihmisellekin) sopivampi. Ja sen ohessa soijasta saadaan myös arvokasta soijaöljyä.
Jos sinä sanot tuon ja markkinat sanovat saman, niin on se uskottava. :)
GLP julkaisi juuri artikkelin, jossa otsikko on jopa, että onko GMO-vapaalla soijalla tulevaisuutta:
Is there a future for GMO-free soybeans? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/04/28/future-gmo-free-soybeans/)
Tärkeimmissä tuottaja- ja viemtimaissa GMO-soijan osuus on 100% tai ainakin lähelle.
Tuonkin artikkelin mukaan juuri sen edut viljelijälle ratkaisevat, mm.
- se mahdollistaa suorakylvön, josta tulee säästöjä
- se mahdollista kaksi satoa vuodessa
- torjunta yhdellä aineella säästää ja helpottaa
- tautien ja kuivuuden vastustuskyky takaa sadon varmuuden
- ynnä muuta
Eli viljelijät todella tekevät ratkaisunsa juuri siten kuin Dave Wood kertoi (http://tuottavamaa.org/artikkelit/translated/wood.php) (jo v. 2005) heidän tekevän:
Mutta viljelijät kaikkialla maksavat ylimäärästä mistä tahansa siemenestä, jos asia selvästi maksaa itsensä takaisin parempana tuottona. Jos Brasilian viljelijät päättävät maksaa 407 miljoonaa dollaria siemenistä, he odottavat saavansa soijapapujen lisäsadon, jonka arvo on paljon suurempi kuin tuo 407 miljoonaa.
Mutta myös lajiketarjonta GM-puolella on nykyisin suurempi. (Mahdollisesti koostumustakin yritetään kehittää? Tai sitten tällaisia useita ominaisuuksia, kuten tässä Argentiinan maississa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg8343#msg834)?)
Artikkelin mukaan GMO-vapaan soijan peli ei kuitenkaan ole vielä pelattu, markkinat yhä "elävät". Jopa Monsanto kehittää myös geenimuuntelematonta soijaa. *)
Eikä (muuntelemattoman ja/tai muunnellun) soijan viljelyn tulevaisuus ole välttämättä ohi Euroopassakaan, jos on yhtään uskominen tähän artikkeliin:
Growing soy in Europe (http://www.allaboutfeed.net/Home/General/2014/2/Soy-to-become-a-less-travelled-crop-1472760W/)
Sen mukaan mahdollisuuksia olisi, vaikka tuotanto nyt on vaatimatonta: 400 000 hehtaaria ja vain 3% kulutuksesta täällä. Ongelmana on kuitenkin yhä tuottavuus, hehtaarisadot, jotka pitäisi saada nousemaan. Eräistä vaihtoehdoista soijalle kyllä tuokin artikkeli puhuu.
Näillä näkymin tuo eurooppalainen soija olisi geenimuuntelematonta (yhtään GM-soijalajiketta ei ole EFSA:n/EU:n viljelyyn hyväksyttyjen lajikkeiden listassa). Mutta kukapa sitten tietää, mitä aika tuo tullessaan? Siihen suuntaan vähän vihjaa tuo artikkelikin.
_____________
*) Monsanton osalta tuodaan esille, että "pelikenttään" on tullut muutoksia siinä, että kaksi sen patenttia juuri soijan osalta on mennyt umpeen (jo 2012 ja 2013).
-
Tämä uutinen - vaikka muuntogeenisista lajikkeista ei kyse olekaan - osoittaa, että kun tarvetta johonkin asiaan ilmenee, ennakkoluulottomuuttakin Suomessakin löytyy:
Tiedote 12.5.2016 Bambu kasvamaan Suomessakin (https://etela-pohjanmaa.proagria.fi/ajankohtaista/tiedote-1252016-bambu-kasvamaan-suomessakin-6595) (Pro Agria)
Niinpä tämä ehdotuksemme ei ehkä olekaan niin toivoton ja idealistinen, kuin ehkä ensi silmäyksellä näytti:
Eli meidän vaatimaton ehdotuksemme: tiedemiehet töihin kehittämään Suomessa viljeltävissä olevaa soijalajiketta. GMO-tekniikalla se tietysti nopeimmin olisi aikaansaatavissa (mm. kasvukauden pituuteen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg8190#msg8190) osataan sillä jo vaikuttaa). Luomuliiton vaatimaa "tukipolitiikkaa ja tutkimuspanoksia" voisi suunnata siihen.
-
Tuolla oli tieto (lihav. HJ):
Vuonna 2008 maahantuodusta soijasta alle 10 prosenttia oli gm-soijaa. Vuonna 2014 osuus oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuontitilastojen mukaan jo 45 prosenttia.
Mutta tästä MT:n uutisesta ...
Geenimuunnellun soijan tuonti moninkertaistunut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/geenimuunnellun-soijan-tuonti-moninkertaistunut-1.141598)
... voimme nähdä, että osuus on käynyt v. 2013 jo yli 50 prosentissa. Ei siinäkään tekstissä mutta kaaviossa. (Miksiköhän ei sitä lukua käytetty, muuten?) Mikähän se on nyt (eli v. 2015)?
Ja mikähän se osuus on sitten, jos tuon Uudenkaupungin firma hyvin menestyy? Näillä näkymin kohta puoleen hyvin suuri. Eikä sioilla ja kanoilla ole asiassa mitään valittamista, ne tulevat saamaan korkeatasoista, hyvin maistuvaa ruokaa. Jonka ne nauttivat hyvillä mielinkin, kun niitä ei häiritse sitä syödessä nk. "aktivistien" netti- tai lehtikirjoittelu. Ne ovat ja tulevat olemaan hyvin onnellisia kanoja ja sikoja. :)
-
Jotain yritystä tähän suuntaan on (MT):
Viljoista vain kaura kasvattaa alaansa - härkäpavulla ja rapsilla komea kiri (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljoista-vain-kaura-kasvattaa-alaansa-härkäpavulla-ja-rapsilla-komea-kiri-1.151067)
Valkuaiskasveista rapsi ja härkäpapu ovat aikaisempaa suositumpia.
Rapsiala kasvoi peräti 63 prosenttia, mikä kertoo kasvin olevan rypsiä suositumpi. Molempia kasvaa tänä kesänä yli 30 000 hehtaarilla.
Härkäpapua viljellään 17 000 hehtaarilla, mikä on 5 000 hehtaaria sokerijuurikasalaa enemmän. Aika näyttää ohittaako valkuaiskasvi kuminan ja perunan. Molempien viljelyala on runsas 20 000 hehtaaria.
Härkäpavussa oli kasvua Luken oman sivun mukaan 26% edellisvuoteen verattuna.
Tässäkin artikkelissa Luke kertoo tästä pyrkimyksestä:
Kotimaiset palkoviljat rokkaavat rehuissa ja ruuissa (https://www.luke.fi/kotimaiset-palkoviljat-rokkaavat-rehuissa-ruuissa/)
Mutta aika outo on perustelu:
"Meille tuodaan rehusoijaa eniten Etelä-Amerikasta, jossa sen yksipuolinen viljely aiheuttaa ympäristöongelmia. Maailmanmarkkinoilta alkaa olla vaikea löytää kohtuuhintaista geenimuuntelematonta soijaa. Siksi tarvitaan kotimavisia vaihtoehtoja valkuaisrehuiksi”, Kuoppala perustelee.
Mistä Kuoppala/Luke on saanut päähänsä, että geenimuuntelematon soija ei aiheuttaisi noita ympäristöongelmia? Eikö valkuaisomavaraisuuden tarpeelle muita syitä löydy?
Kun jopa WWF hyväksyy ajatuksen, että myös GM-soija voi olla ympäristösertfioitua (asiasta oli juuri puhetta toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg8640#msg8640))?
Mutta voi olla, että tuo lausunto heijastaa sitä, että ensisijaisesti tätä härkäpapua ym. tarvitaan juuri luomueläinten ruokkimiseen.
-
Onnistuuko tämä:
Sikatilallisten selviytymiskonstit: Älä osta vaan purista itse valkuaisetkin (http://yle.fi/uutiset/sikatilallisten_selviytymiskonstit_ala_osta_vaan_purista_itse_valkuaisetkin/9036554)
Sikatilalliset yrittävät säästää rahaa tekemällä itse mahdollisimman paljon eläinten ruokaa. Esimerkiksi sikojen tarvitsemaa valkuaista puristetaan itse kasvatetusta rypsistä. Viljelijät yrittävät näin kompensoida alhaista tuottajahintaa.
(lihav. HJ)
Meinaan kun tuo soija on niin kehuttua? Ja seuraavaksi kehtutuinta sitten oli se härkäpapu?
-
Tällainen on nyt mietintämyssyssä siellä:
Uudenkaupungin soijatehdas harkitsee härkäpavun käyttöä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/uudenkaupungin-soijatehdas-harkitsee-härkäpavun-käyttöä-raaka-aineena-1.158415)
”Arvioimme mahdollisuuttamme käyttää raaka-aineena soijapavun lisäksi kotimaista härkäpapua ja samalla olla omalta osaltamme nostamassa Suomen erittäin heikkoa valkuaisomavaraisuutta. Härkäpavun viljelyala on tänä vuonna jo 17 000 hehtaaria. Todennäköisesti soijapapu on kuitenkin merkittävin raaka-aineemme myös tulevaisuudessa”, sanoo Nordic Soya Oy:n hallituksen puheenjohtaja Denis Mattsson.
Kuinkahän siinä käy? Luomua tuossa ei mitenkään mainittu, mutta saattaa se taustalla olla.
-
Näin näyttää nyt todella tapahtuneen. Satotilastosta (ennakko 2016):
Härkäpapusato (38 milj. kg) on jälleen 45 % edellisvuotta suurempi.
Muutkin kuin luomuväki näyttävät nyt kiinnostuneen asiasta, koska luomun osuus*) sadosta oli vain 14,3% (ja osuus laskenut vuosista 2013-14). Tietysti tuo nyt täytyy suhteuttaa käytettyyn soijamäärään.
Vaikkapa tästä uutisesta (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/vttn-keksinto-vahentaa-metaanipaastoja/yLwL5wbZ) saamme tuon vertailutiedon:
Suomi tuo ulkomailta 200 miljoonaa kiloa soijaa, josta valtaosa käytetään rehuksi.
Mikä tarkoittaa, ettei tuo härkäpapu enää ole mitenkään merkityksetön asia. Saapi sitten nähdä, miten kehitys kehittyy, mutta ainakin vielä tuo Nordic Soya Oy:n arvio (edellä) on kuitenkin realismia. Eikä Suomen "erittäin heikko valkuaisomavaraisuus" ole aivan lähitulevaissuudessa silti katoamassa.
_________
*) täytyy muuten tarkistaa, onko sellainen poikkeuslupa voimassa, että luomueläimille voisi syöttää myös tavanomaista härkäpapua, vaikkapa vain jonkun tietyn määrän. Epätodennäköista tuo toki on.
-
*) täytyy muuten tarkistaa, onko sellainen poikkeuslupa voimassa, että luomueläimille voisi syöttää myös tavanomaista härkäpapua, vaikkapa vain jonkun tietyn määrän. Epätodennäköista tuo toki on.
Kyllä se niin kuitenkin oli. Tästä luomumunien piilomainoksesta (http://blogit.iltalehti.fi/mari-moilanen/2016/11/25/ensin-oli-luomumuna/) löysin tiedon (olisi varmaan löytynyt muualtakin):
Luomukanoille syötetään luomurehua (tavanomaista valkuaisrehua saa olla enintään 5 %) ja päivittäin kanat saavat myös esimerkiksi heinää, ruohoa tai juureksia.
Ja varmaankin tuo 5% voi olla sitten tavanomaista härkäpapuakin. (Mutta ei sitten kyllä sitä "geenisoijaa"! Lisäys 28.11.16)
-
Tällainenkin mielipide on nyt esitetty tai paremminkin tutkimustulos saatu:
Atria: härkäpapu tuottaa jopa lihaisampia sikoja kuin soija (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/atria-h%C3%A4rk%C3%A4papu-tuottaa-jopa-lihaisampia-sikoja-kuin-soija-1.171390)
Atria kokeili Nurmossa Honkalan tilalla, voidaanko useimmissa täydennysrehuissa käytetty soijarouhe korvata kotimaisella härkäpavulla.
Tulokset viittaavat siihen, että kotimaisella valkuaisrehulla saavutetaan jopa parempia tuloksia kuin soijalla.
Mutta nyt täytyy palauttaa mieleen se härkäpapuun liitetty ongelma: se kasvaa hyvin vain etelän parhailla viljanviljelyalueilla, ja kilpailee siis viljojen kanssa. Tuotettinko tuo härkäpapurehu myös tuolla Etelä-Pohjanmaan Nurmon koetilalla, vai "tuotiinko" se, vaikkakin kotimaasta?
PS. 10.12.16: Tietysti on lisäksi se kysymys, joka kokeilutilalla ei tule esiin: hinta? Joka ei välttämättä puhu härkäpavun puolesta, siitä huolimatta, että soija tuodaan valtamerten takaa.
-
Tällaista kehitystä:
A-Rehu lisää rehuherneen sopimustuotantoa – Pula kotimaisesta raaka-aineesta pakotti kasvattamaan soijan osuutta rehussa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a-rehu-lis%C3%A4%C3%A4-rehuherneen-sopimustuotantoa-pula-kotimaisesta-raaka-aineesta-pakotti-kasvattamaan-soijan-osuutta-rehussa-1.173643)
Mutta ihmeainetta se soija tuonkin mukaan on:
"Jos rehun raaka-aineesta 15 prosenttia on soijaa, pystymme hernerouheen avulla pudottamaan osuutta 10 prosenttiin. Nyt soijan osuutta on jälleen jouduttu kasvattamaan."
Eli kaikkea soijaa ei tuo hernerouhe voi korvata?
-
Tässä taitaa olla luomulle vaikea yhtälö: hernettä pitäisi jalostaa aminohappokoostumukseltaan soijan veroiseksi. Johon ilmeisesti tarvittaisiin geenimuuntelua. Siten voitaisiin soija korvata kotimaisella tuotteella.
Soijassa valkuaisaineen aminohappokoostumus mainittiin erityisen hyväksi jo opiskeluaikanani 70-luvulla, siis eli ilman gemoakin. Geenimuuntelua on käytetty soijalla antamaan Roundupin kestävyys. Ja parantamaan soijaöljyn rasvahappokoostumusta. https://en.wikipedia.org/wiki/Genetically_modified_soybean
-
Näin se kuitenkin on:
Suomessa eläimille annetaan soijaa oletettua vähemmän (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-el%C3%A4imille-annetaan-soijaa-oletettua-v%C3%A4hemm%C3%A4n-1.175732)
Tuossa uutisessa tuodaan soijan osalta esille vain määrä, ei laatua. Tai oikeastaan laatukin, mutta ei Suomen osalta, ainakaan kovin selvästi:
Soijaa voi nimittää kasvimaailman supersankariksi ja konnaksi. Soija on erinomainen viljely- ja rehukasvi. Samalla kasvava viljelypinta-ala kuitenkin uhkaa Amazonin sademetsiä. Suomessakin lihantuotanto kokisi ilman soijaa melkoisen notkahduksen. Sen osuus kaikesta rehusta on silti vain noin viisi prosenttia.
Geenimuuntelusta ei tuossa ole puhetta. Eikä silloin siitäkään, miten juuri geenimuuntelematon soija, huonompituottoisena, "uhkaa Amazonin sademetsiä" suhteessa enemmän. Luomusoijasta puhumattakaan (sikäli kuin sitä juuri onkaan?)
***
Ihan ohimennen tuli mieleen, että tämä rehu ...
Sikojen ruokinnassa viljaa ja soijaa täydentää etanoliteollisuudesta saatava OVR-liemi eli rankki, kertoo HK Scanin vanhempi asiantuntija Johanna Daka.
... saattaa hyvinkin täyttää luomuvaatimukset? Vai pitäisikö ko. rankin olla sivutuote luomuviinan valmistuksesta, jotta se kelpaisi? Toisaalta kasvinviljelyn puolella esim. vinassin käytössä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064) ei tuollaiseen yksityiskohtaan ole kiinnitetty huomiota, vaan tällainen sivutuote on kelvannut, alkuperästään riippumatta.
-
Oliko Uudenkaupungin Finproteinin valikoimassa myös luomusoija? Jos oli, oliko tässä (osa)selitys siihen, että se konkurssiin ajautui:
Laivallinen luomurehua on rehufirmalle iso riski – "Jo nyt kontteja joudutaan palauttamaan salmonellan takia" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laivallinen-luomurehua-on-rehufirmalle-iso-riski-jo-nyt-kontteja-joudutaan-palauttamaan-salmonellan-takia-1.164737)
Vaikkei olisikaan ollut, tuossa on uutta tietoa luomuvalkuaisrehujen tilanteesta, mm. tämä:
Tehtaalla käytetään paljon kotimaisia raaka-aineita, mutta valkuaisrehuista suuri osa on tuotava ulkomailta. Eniten tehtaalle tuodaan luomurapsipuristetta, toiseksi eniten luomusoijapuristetta.
”Kotimaisen luomuvalkuaisen viljely on hieno juttu, mutta se ei ratkaise koko ongelmaa. En usko, että kotimaista tuotantoa voidaan lisätä niin paljon, että tuontitarve poistuisi”, Ahtiainen sanoo.
Eli luomurehuissakin tuonnin osuus on merkittävä.
***
Oikeastaan tuo palauttaminenkin on ruoan tuhlausta, vaikka eläinten ruoasta on kyse. Olettaen, että niiden konttien sisältö sitten palautuksen jälkeen tuhotaan (?).
Jos on menettely salmonellan hävittämiseksi ...
Jos tavanomaisessa tuotannossa rehuraaka-aineesta löydetään salmonellaa, toimija voi tuhota sen käsittelemällä erän joko kemiallisesti tai kuumentamalla. Sen jälkeen rehusta otetaan uudet näytteet. Vasta kun rehu on todettu puhtaaksi, se voidaan ottaa käyttöön.
... niin eikö tuota voisi käyttää luomurehukontilliseenkin,joka sitten vain menettäisi luomustatuksensa? (Tottakai asia täytyisi sopia myyjän kanssa, koska samaa hintaa siitä ei sitten tietysti enää voisi maksaa jne.)
-
Tämän mukaan kaikesta luomurehuviljasta on pulaa ...
http://www.ilkka.fi/tilaajalle/kotimaa/luomurehuviljaa-ei-riit%C3%A4-kaikille-1.2206577
... mutta ilmeisesti erityisesti juuri valkuaisesta.
-
Keskustelu soijasta jatkuu, nyt tuon WWF:n lihaoppaan kirvoittamana:
Suomalainen sikako sademetsän tuhoaa? Vain HKScan sitoutunut WWF:n soijalupaukseen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomalainen-sikako-sademets%C3%A4n-tuhoaa-vain-hkscan-sitoutunut-wwf-n-soijalupaukseen-1.180440)
Todellakin, voimme kysyä, millä "lihaksilla" WWF antaa vain omat vaihtoehtonsa valittaviksi:
Todellisuus on kuitenkin monivärisempi kuin pelkkien WWF:n suositusten perusteella voisi päätellä.
Esimerkiksi Atrian rehuyhtiö A-Rehu on käyttänyt ProTerra -sertifioitua soijarouhetta jo vuosia, kertoo hankintajohtaja Ilkka Ala-Fossi.
Yhtiö hankkii kuitenkin myös muilla tavoin sertifioitua soijaa. Nordic Soyan Uudenkaupungin soijatehtaan tuotteet ovat Ala-Fossin mukaan Farm ID -sertifioituja. Toinen soijan toimittaja ADM noudattaa omaa vastuullisuusohjelmaansa, jota se on kehittänyt yhdessä Forest Trust -säätiön kanssa.
Ala-Fossin mukaan kaikki A-rehun soija on hankittu toimijoilta, jotka noudattavat Euroopan rehuteollisuusjärjestön FEFACin vastuullisuussääntöjä.
Vaikka toinen noista standardeista hyväksyykin myös geenisoijan:
RTRS sallii geenimuunnellun soijan käytön, ProTerra ei.
Erikseen keskustelemme jo siitä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg9696#msg9696), miksi WWF yhä hyväksyy luomun tuollaiseksi hyväksi, vapauttavaksi kriteeriksi.
Tämä on edellä kerrotuista syistä kyllä hyvä tavoite (vaikka emme siis osaa sanoa, missä määrin se voi toteutua):
Vastuullisen hankinnan lisäksi Ala-Fossi korostaa pyrkimystä kotimaisen valkuaisen käyttöön.
-
Tässä tiivistä tietoa tästä pyrkimyksestä:
Valkuaiskasveille tavoitteena 200 000 lisähehtaaria (http://maatilanpellervo.fi/2017/04/05/valkuaiskasveille-tavoitteena-200-000-lisahehtaaria/)
Ja asian taloudestakin. Tässä perushinnat ym. luvut nyt:
Soijasta valkuaista saa halvemmalla kuin vaikkapa härkäpavusta. Saako tosiaan, tutkija Sini Perttilä Luonnonvarakeskuksesta?
”Esimerkkinä voisi laskea, että gmo-vapaan soijan hinta on noin 520 euroa. Gmo-soija maksaa luokkaa 420 euroa, ja härkäpapu 180 euroa. Soijassa valkuaista on 500 grammaa kilossa, kun härkäpavussa sitä on 250 grammaa. Siitä asiaa voi laskea”, Perttilä vastaa.
Valkuaiskilon saaminen rehureseptiin soijasta vaatii kaksi soijakiloa. Härkäpapua tarvitaan vastaavasti neljä kiloa.
Tuon mukaan siis härkäpapu kannattaisi. Mutta joitakin muitakin tekijöitä asiassa on, ainakin siipikarjan osalta:
”Proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen on täysin mahdollista. Soija voidaan korvata märehtijöiden ja sikojen ruokinnassa kokonaan, siipikarjalla osittain”, erikoistutkija Nina Wessberg Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä muistuttaa.
Kanat siis yhä vaatisivat tuota soijaa. Ja luomukanat gmo-vapaata soijaa.
Mutta vaikuttaa asia myös hintaan ja hintavertailuun:
Härkäpapu ei täysin vastaa rehussa soijaa. Papuseokseen on lisättävä synteettisiä aminohappoja tai erikoistiivistettä, jotta valkuaisen koostumus vastaisi sikojen ja siipikarjan tarvetta.
”Lisättävät aineet tietysti nostavat hiukan rehuseoksen hintaa, joten pelkän härkäpavun, soijan ja viljan hintaa ei voi tuijottaa. Jokainen rehuseos on suunniteltava kokonaisuutena kohde-eläimen tarpeet huomioiden. Härkäpavun käytön edullisuus määräytyy seoksen hinnasta”, Perttilä sanoo.
Ja siis sioillakin on asiassa erityistarpeita? Tuo sana "synteettinen" luultavasti sulkee pois tuon papuseoksen luomusikojen kaukaloista? Joten ovatko luomusiat riippuvaisia (gmo-vapaasta) tuontisoijasta? Vai onko nille ihan omaa "erikoistiivistettä"?
-
Tässä tuhti tietopaketti, ei yksin tästä Uudenkaupungin tehtaasta, vaan koko tästä soija- ja valkuaiskysymyksestä, Suomessa ja koko Euroopassa. Annaleena Ylhäinen (Käytännön Maamies):
Soijatehtaan suunnanmuutos (http://kaytannonmaamies.fi/share/15042/0aeb0a)
-
Myyntipuhetta, mutta toisaalta on kuitenkin Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa, eikä siis mainoksessa:
Geenimuuntelusta vapaalla Naapurin Maalaiskanalla jo kymmenesosa Suomen broilermarkkinasta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/geenimuuntelusta-vapaalla-naapurin-maalaiskanalla-jo-kymmenesosa-suomen-broilermarkkinasta-1.190409)
Karellin mielestä siipikarjamarkkina on laadullisesti alikehittynyt. Naapurin Maalaiskana korostaa, että kanan ruokinta näkyy sen laadussa ja siksi lintujen ruuasta kolme neljäsosaa on kotimaista kauraa ja vehnää ja loput kotimaista härkäpapua ja lisäksi gmo-vapaata soijaa.
"Olemme luomun lisäksi ainoa geenimuuntelusta vapaan kananlihan tuottaja Suomessa", Karell mainitsee.
Osaisikohan tämä Karell selittää, miten se näkyy, miten siis geenimuuntelematon soija olisi laadultaan parempaa?
Kun geenimuunneltuun soijaan (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Genetically_modified_soybean) tehdyt muutokset pääosin liittyvät sen viljelyvarmuuteen, jossa ei ole kyse ravitsevuudesta ja kun ne liittyvät muuhun, ne parantavat ravitsevuutta, ks. tuossa kappale "Genetic modification to improve soybean oil".
Toisaalta tuosta uutisesta on luettavissa, että 90% suomalaisista kanoista syö geenimuunneltua soijaa. Ja myös 90% suomalaisista syö siten ruokittuja kanoja, ilmeisesti aika lailla nikottelematta. Eli valtaosalle ei siis "GMO-vapaus" näytä olevan mitenkään tärkeä ostoperuste. Mikä osaltaan tukee käsitystämme, teoriaamme, että suomalaiset ovat "järkisyöjiä".
-
Tämän mukaan kaikesta luomurehuviljasta on pulaa ...
http://www.ilkka.fi/tilaajalle/kotimaa/luomurehuviljaa-ei-riit%C3%A4-kaikille-1.2206577
... mutta ilmeisesti erityisesti juuri valkuaisesta.
Näin on myös MT:n mukaan:
Pula luomurehusta on nyt suurin pulma luomutiloilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pula-luomurehusta-on-nyt-suurin-pulma-luomutiloilla-1.194611)
Koskeeko tämä väite koko maataloutta, vai vain luomutuotantoa?
Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko. Luomuliiton mukaan se on vain 15 prosentin luokkaa.
Tämä on realiteetti:
Sampo on aikainen ja satoisa lajike. Sen kasvuaikavaatimus on vain noin 94 päivää, joten se on potentiaalinen vaihtoehto myös korkeammilla leveysasteilla.
Louhi on härkäpapulajikkeista kaikkein satoisin ja sen valkuaispitoisuus on hyvä. Sekin on aikainen härkäpapulajike, mutta kasvuaikavaatimus on kuitenkin hieman Sampoa pidempi. Louhi sopiikin hyvin valkuaisrehuntuotantoon Etelä-Suomessa.
"Toivomme härkäpavun viljelyn lisääntyvän myös Etelä-Suomea pohjoisempana. Tällä hetkellä härkäpapurehua tuodaan rekkakuormittain Etelä-Suomesta muualle Suomeen", Tarsia toteaa.
Vrt. edellä esitetty kysymyksemme.
Mutta nyt täytyy palauttaa mieleen se härkäpapuun liitetty ongelma: se kasvaa hyvin vain etelän parhailla viljanviljelyalueilla, ja kilpailee siis viljojen kanssa. Tuotettinko tuo härkäpapurehu myös tuolla Etelä-Pohjanmaan Nurmon koetilalla, vai "tuotiinko" se, vaikkakin kotimaasta?
Tähän sitten luomuvilja kuulemma menee:
"Tällä hetkellä luomuviljaa, erityisesti kauraa, myydään paljon myllyihin ulkomaille. Tämä on viljantuottajan kannalta ymmärrettävää, sillä viljasta saa paremman hinnan ulkomaille myytäessä kuin jos se myytäisiin rehuksi kotimaassa", Tarsia selittää.
Eli ei tuota luomuviljely Suomessa juurikaan ruokaa suomalaisille, sen enempää ihmisille kuin eläimillekään.
-
Tästä uutisesta poimisin vain tiedon:
https://yle.fi/uutiset/3-9694147
Sekä tuotantoeläimille että ihmisille maistuvan suosikkikasvin levittäytymistä helpottaa se, että siitä on kehitetty aikaisempia lajikkeita.
Entisen Lotokan hovin pelloilla Joensuun Pyhäselässä kasvaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa härkäpapua. Sitä on yli kuuden hehtaarin alalla, kertoo maanviljelijä Jouko Laukkanen.
-
Näin on kuulemma yhä vielä, että etelässä sitä kasvatetaan:
Härkäpavun rehumarkkinat ovat hyvät – "Kaikki menee kaupaksi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/h%C3%A4rk%C3%A4pavun-rehumarkkinat-ovat-hyv%C3%A4t-kaikki-menee-kaupaksi-1.199434)
Härkäpavun kasvuaika on pitkä, minkä vuoksi sitä viljellään pääasiassa Etelä-Suomessa.
Mutta olisiko tässä muutosta tulossa:
Martti aikoo säilyttää härkäpavun viljelykierrossa myös tulevaisuudessa. Hän on tähän asti viljellyt lajikkeista ainoastaan Kontua, mutta uudet, vasta tulossa olevat lajikkeet kiinnostavat.
"Uusien lajikkeiden ansiosta voisi härkäpapua myydä myös kananrehuksi", hän pohtii.
(lihav. HJ)
Ei niin, että täällä, tällä palstalla, oltaisiin mitenkään geenimuunneltua soijaa vastaan, mutta edellä on käsitelty syitä, miksi valkuaisomavaraisuus olisi arvo. Eikä soijaa täällä Suomessa oikein saa kasvamaan.
Härkäpapu tuntuisi erityisesti typensidontaominaisuutensa vuoksi ideaaliselta luomuna viljeltäväksi. Mutta siihen omistettu ala jopa hiuksenhienosti väheni v. 2016 Eviran mukaan. Lisäksi näkyi selvästi tuo lajin hankala ominaisuus: pohjoisimmissa maakunnissa sitä viljeltiin luomunakin hyvin vähän tai ei ollenkaan. Toisaalta Luken mukaan härkäpavussa Luken mukaan luomun osuus kyllä onkin 15,4% kokonaistuotannosta (2016).
Mitä tänä vuonna on luomulle tuossa tapahtunut, selviää myöhemmin. Mutta härkäpavun kokonaissato on Luken ennusteen mukaan kasvanut huikeat 60%. Myös Jarrumiehen laskema hehtaarisadon nousukin oli oikeastaan huikea eli 15%.
***
Tällainenkin uutinen MT:ssä juuri on ilmestynyt:
Syysöljykasveilla taistellaan ilmastonmuutosta ja valkuaisrehupulaa vastaan: "Usein neljän tonnin hehtaarisato" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/syys%C3%B6ljykasveilla-taistellaan-ilmastonmuutosta-ja-valkuaisrehupulaa-vastaan-usein-nelj%C3%A4n-tonnin-hehtaarisato-1.199558)
Jo tuosta otsikosta syntyy se ihmettelyn aihe. Jos nimittäin tietää, että luomurypsin keskimääräinen hehtaarisato v. 2016 (Luke) oli 1676 kg. Eli alle 2 tonnia
***
Huomioita vuodesta 2013 ... täältä ...
http://luomu.fi/tietopankki/viljakasvien-sadot-2013/
Härkäpavun luomuviljelyala on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Satoa saatiin lähes neljä miljoonaa kiloa, ja keskisadoksi arvioitiin 2 130 kiloa hehtaarilta eli edellisvuotta enemmän. Luomusadon osuus oli 22 prosenttia härkäpavun kokonaissadosta.
Onko siis luomun osuus nyt laskussa?
Vuonna 2013 tavanomaisella keskisato oli 2 480 kg. Häviääkö luomu tässäkin?
-
Mistä tässä oikein on kysymys:
Ministeri haluaa eroon geenimuunnellusta soijasta: "Erinomaiset mahdollisuudet rypsissä, rapsissa ja härkäpavussa" (https://yle.fi/uutiset/3-9767689)
Maa- metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) haluaa, että Suomessa luovutaan tuodun geenimuunnellun soijan käytöstä tiloilla.
– En kannata lainkaan, että sitä tänne tulee. Meidän pitää säilyttää omavaraisuus. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet rypsissä, rapsissa ja härkäpavussa ja niin edelleen, joilla me pystymme tätä valkuaisrehuomavaraisuutta kohentamaan. Meidän pitääkin kohentaa, ettei tarvitse näiden ylikansallisten jättien tuotteita täällä käyttää.
Lepän mukaan geenimuunnellun soijan käyttöä ei voida lopettaa kerralla, vaan vähän kerrassaan.
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoo, että ulkomailta tuotua geenimuunneltua soijaa käytetään halvan hinnan vuoksi.
Rantala toteaa, että Suomen sikasektorin tavoitteena on ollut puolittaa soijan käyttö nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Rantala tulkitsee Lepän kommentteja niin, että tavoite muuttuu kovemmaksi.
[...]
Rantala kertoo, että sikojen soijalla ruokkiminen on helppo korvata esimerkiksi härkäpavulla, rypsillä tai herneillä. Sen sijaan siipikarjan elimistö toimii hieman eri tavalla, joten niillä soijan korvaaminen on hieman vaikeampaa.
Suomessa soijarehua käytetään paljon vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa.
– Suomessa siipikarja käyttää paljon kuorittua kauraa. Sikojen liemiruokinta puolestaan mahdollistaa sikataloudessa elintarvike- ja viljateollisuuden kosteiden valkuaispitoisten sivutuotteiden käytön, Rantala huomauttaa.
Ministeri Leppä kannattaa geenimuuntelua sinänsä.
– En kannata geenimuuntelua kuitenkaan siinä mielessä, jos se lisää kemikalisaatiota.
Ministeri (tai MTK:kaan) ei siis halua eroon geenimuunnellusta soijasta vaan tuontisoijasta.
Jos olisi kehitetty Suomeen soveltuva GMO-sojialajike (lyhyempi kasvuaika ym.) ministeri ei luultavasti haluaisi siitä eroon.
Jopa sen härkäpavun osalta kasvuajan "justeeraaminen" (geneettisesti) olisi ilmeisesti Suomessa tarpeellista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg10555#msg10555), jos se vain jollain tavalla onnistuisi.
Jos soijan korvaaminen on vaikeata juuri siipikarjalla, se tuontisoijasta eroon pääsy ei kyllä helpotu, kun juuri siipikarjan lihan kulutus on Suomessa merkittävässä kasvussa. Lisäksi - vähän nikotellen, tuon geenimuunnellun rehun takia - erilaisten luonnonsuojelujärjestöjenkin (mm. WWF) on pikku pakko suositella siipikarjan lihaa, vaihtoehtona muille lihalajeille, koska sen tuottamiseen menee vähemmän rehua ym. resursseja kuin muihin.
-
Onko tässä kyse niistä luvatuista uusista lajikkeista:
Broileri syö pian kotimaista härkäpapua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/broileri-sy%C3%B6-pian-kotimaista-h%C3%A4rk%C3%A4papua-1.204935)
Kuitenkin, lihav. HJ:
Rehun kotimaisuusasteen nostaminen on tarkkaa työtä. Tuontisoijaa on jo korvattu kuoritulla kauralla, herneellä ja rypsirouheella. Myös härkäpavussa riittää potentiaalia.
-
Yritykset laajentaa härkäpavun viljelyä kokivat tänä vuonna sään takia takaiskun:
Nyt se alkaa olla varmaa: Osa pelloista jää väistämättä puimatta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/nyt-se-alkaa-olla-varmaa-osa-pelloista-j%C3%A4%C3%A4-v%C3%A4ist%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4-puimatta-1.208142)
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) asiantuntijaryhmä arvioi, että puimatta jää tänä syksynä varsinkin lakoviljoja sekä kevätrapsia. Myös härkäpapukasvustot ovat tuleentuneet hitaasti. Maan keski- ja pohjoisosissa merkittävä osa härkäpavusta onkin vaarassa jäädä korjaamatta.
Eli taitaapa tuontisoijalla tänäkin vuonna olla Suomessa markkinoita.
-
Tämä tilanne on siis aika pysyvä, ei johdu vain tämän kesän huonoista säistä:
Valkuaisomavaraisuutta halutaan lisätä – "Uudet raaka-aineet synnyttävät myös uutta yritystoimintaa" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/valkuaisomavaraisuutta-halutaan-lis%C3%A4t%C3%A4-uudet-raaka-aineet-synnytt%C3%A4v%C3%A4t-my%C3%B6s-uutta-yritystoimintaa-1.208648)
Suomen proteiiniomavaraisuus on heikko. Eläinten ruokinnassa täydennysvalkuaisesta vain 15 prosenttia on kotimaista.
Leppä ei selvästikään etsi ratkaisua asiaan luomuviljelystä:
Leppä tarjosi proteiiniomavaraisuuden kasvattamiseen keinoiksi muun muassa nurmi- ja viljasatotasojen kasvattamista, jolloin valkuaiskasvien viljelylle vapautuisi tilaa.
-
Ruotsalainen tutkimustulos:
Environmental consequences of soy feed no matter what breeding technique is used (https://www.slu.se/en/ew-news/2018/1/environmental-consequences-of-soy-feed-no-matter-what-breeding-technique-is-used/)
Ei ole eroa ympäristövaikutuksilla, oli kyse geenimuunnellusta tai -muuntelemattomasta soijasta. Tämä oli uusi tieto, että itse Ruotsissa on menetelty näin:
The GM soybeans are allowed for use throughout the EU, but in Sweden there is an agreement in the field of agriculture that the meat industry should not use GM based animal feed.
(Kuinka tuo sopimus lienee tehtykään, niin siellä eivät siis lihafirmat yritä kerätä irtopisteitä mainostamalla tuotteitaan GMO-vapaiksi. Vai tekevätkö sitten kaikki niin?) *)
Paras vaihtoehto tutkimuksen mukaan olisivat kotimaiset valkuaiskasvit:
The results of the study point out that the most environmentally friendly option would be to develop protein-rich plants that can grow in the Nordic climate through plant breeding, and then use them as animal feed to replace soy that is now being imported.
Noin ollen ei sitten tule esille vaihtoehto, että kehitettäisiin geenimuuntelulla soijalajike, jolla olisi Pohjoismaihin sopiva lyhyt kasvukausi. Vai oliko tuossa sittenkin vihje siihen suuntaan kun siinä kuitenkin käytettin sanaa "develop" eikä viitattu mihinkään olemassa olevaan kasviin tai lajikkeeseen. - Nythän siellä täällä myös väitetään, että Ruotsi olisi jo nyt omaksunut sen tulkinnan, että geenieditoidut lajikkeet ovat tavanomaista jalostusta (breeding).
_______
*) kyllä ainakin COOP tässä kertoo (https://www.coop.se/Vart--ansvar/Hallbar-konsumtion/GMO/), että kaikki heidän myymänsä tuotteet on myös kasvatettu ilman GMO-rehua.
-
Tällaista puuhataan:
EU haluaa vähentää soijan tuontia: Valkuaiskasvituotannolle oma strategia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.224583)
Geenimuuntelusta ei ole tuossa puhetta, mutta kyllä sekin asiaan liittyy, mm. sen kautta, että GMO-soija on sitä halvempaa.
Tästä tilanteesta lähdetään:
Nykyään EU nojaa rehuvalkuaisessa Etelä-Amerikkaan. Euroopan lihakarja syö pääosin amerikkalaista soijaa.
[...]
Eurooppalaisen soijan ja palkokasvien tuotanto ei ole heikon sadon ja kehnon hinnan takia yhtä kannattavaa kuin tuontisoijan käyttö.
Voisiko tuossa geenitekniikka olla avuksi? Jos sille näytettäisiin täällä vihreää valoa?
***
Tuohon liittyvä, epäselvä uutinen Suomesta:
Snellman: Sika kasvaa hyvin ilman soijaa, lihan laatukin paranee (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.223639)
Kokonaan ilman vai vähemmällä soijalla? Ilmeisesti jälkimmäistä kuitenkin tarkoitetaan:
Snellman aikoo puolittaa lihantuotannossa tarvittavan soijan määrä vuoteen 2020 mennessä.
Tähän saakka Snellman on onnistunut vähentämään soijan tarvetta 17 prosenttia hyödyntämällä härkäpapua täydennysrehuna.
Snellmanilla kyseessä on tietysti kalliimpi, "GMO-vapaa" soija. Niinhän yhtiö on linjannut.
-
Euroopan viljelyjärjestöjen yhteenliittymän lausunto tuosta strategiasta:
New Breeding Techniques (NBTs) needed to improve protein crops, says European farmers group (https://geneticliteracyproject.org/2018/02/23/new-breeding-techniques-nbts-needed-improve-protein-crops-european-farmers-group-says/)
Eli geenitekniikan hyväksikäyttöä hekin siis ehdottavat. Kun siihen nyt tavallaan vielä olisi hyvä sauma nyt, kun nk. uudesta jalostustekniikasta ollaan EU:ssa päättämässä, ehkä jo tämän kevään aikana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg11287#msg11287).
-
Tällaista pyrkimystä nyt on:
HK Scan kehitti soijattoman rehun broilereille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.230561)
Mutta ihan helppoa se ei ole:
HK Scan on kehittänyt broilerinrehun, jossa soija korvataan kotimaisilla palkokasveilla, kuten härkäpavulla.
Uudistus nostaa broilerin tuotantoketjun kotimaisuusastetta, kun tuontisoijan välttämätön tarve poistuu.
Myös kustannukset nousevat.
"Korvaaminen ei ole mahdollista niin, että rehu maksaisi saman verran", toteaa yhtiön alkutuotannon ja eläinhankinnan tuottajapalveluista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.
Rehun resepti on kehitetty uudelleen, sillä soijan vaihtaminen suoraan härkäpapuun ja herneeseen ei onnistuisi, kertoo Jahnsson.
Haastavinta soijan korvaaminen on kaikkein nuorimpien eläinten, untuvikkojen ja pikkuporsaiden, rehuissa. Porsasrehujen osalta kehitystyö jatkuu edelleen. Rypsiporsas-tuotemerkin siat kasvatetaan jo ilman soijaa.
Ja taas laitetaan tavallinen kaupassakävijä kantamaan maailman murheita:
Lopullisen valinnan siitä, kuinka suuri osa broilereista jatkossa kasvatetaan härkäpavun voimalla, tekevät kuluttajat. Ilman soijaa kasvatettu broileri tuodaan myöhemmin osaksi HK Scanin Kariniemen-tuotteistoa.
"Sitten näemme, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan kotimaisella valkuaisella kasvatetusta broilerista enemmän."
Tuon onnistumisesta en osaa sanoa, mutta kyllä vaikka luomubroilerin vaatimaton menestys on asialle huono enne. Matka ihmisten puhe-elimistä (joita käytetään kuluttajahaastatteluihin vastaamisessa) lompakkoa/pankkorttia pitelevään käteen on yllättävän pitkä.
PS. Edelleen on voimassa "tarjouksemme" eli ehdotuksemme, että kehitettäisiin geenitekniikalla Suomessa kasvava soijalajike. Kehitystyötä sekin tietysti vaatii, mutta ei luultavasti ole mitenkään mahdotonta (kun pohjalla on jo intialaisten kehitystyö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg8190#msg8190)). Laitoin tuon ehdotuksen myös MT:n tuon uutisen perään.
-
Laitetaan tähänkin tämä tilannekatsaus, linkki:
Puolet Suomessa käytettävästä soijasta on geenimuunneltua – Brasilialainen soija korvautuu osittain yhdysvaltalaisella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.278923)
Osa tätä tilannnekatsausta:
Suomessa rehussa käytetty soija on peräisin pääosin Brasiliasta, josta on tähän mennessä saanut helpoiten myös geenimuuntelematonta soijaa.
”Suomessa vain pienehkö segmentti sika- ja siipikarjatuotannosta käyttää gm-vapaata tai kokonaan soijatonta rehua. Maitoketju sen sijaan on käytännössä gm-vapaa ja menossa nopeasti kohti soijattomuutta”, Heikkilä kertoo.
”On huomattu, että gm-soijaa voidaan käyttää elintarvikeketjussa turvallisesti. Asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.”
Mistä tuli idea, että sen käyttö ei ehkä olisi turvallista? Ei ainakaan kenenkään viljelijän omista huomioista. Tuskin kukaan muukaan varsinainen työntekijä elintarvikeketjussa on sellaista havaintoa tehnyt. Snellmanillakaan. :D
Molemmat soijat tietysti ovat nk. "tavanomaisia". Vertailuksi olisi kiva saada tieto luomusoijan tuontimääristä ja käyttötarkoituksista.
-
Kuunnellaan kuluttajien toiveita ...
Kivimäen maatila sai alhaisesta tuottajahinnasta tarpeekseen – suoramyynti ollut palkitsevaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.280784)
Kuluttajia kiinnostaa nykyään todella paljon ruuan alkuperä. Kivimäen tilalla käytetään gm-vapaata, kalajauhotonta rehua.
"Vaikka rehukustannukset ovat suuret, on tärkeää kuunnella kuluttajien toiveita. Kuluttajat arvostavat vastuullisesti tuotettua ruokaa."
(lihav. HJ)
... vaikka tuossa selvästi olisi paikka kuluttajien hienovaraiselle kasvatukselle. Kuluttajillekin pitäisi kertoa se, mitä elintarvikeketjussa on havaittu (ks. edellinen puheenvuoro).
Jos tuossa haluttiin kertoa, että rehu on kotimaista ja sillä tavalla vastuullista, se olisi kyllä sanottu niin. Mutta ei, sanottiin, että se on "gm-vapaata".
-
Oikeastaan pitäisi (julkisessa) keskustelussa laittaa vastakkain se, käyttääkö tila tai lihatalo ulkomaista (luomu)soijaa vai kotimaista GMO-soijaa tai kotimaista GMO-härkäpapua! 8)
Jo ennen kuin tuollaisia lajikkeita vielä on olemassakaan! Mutta ideamme niistä selittäen.
-
Brasilialainen soija on edelleen korvautunut enemmän yhdysvaltalaisella, kertoi MT:
Yhdysvallat ohitti Brasilian soijapapujen tuonnissa – nyt puolet EU:n soijapavuista tulee Yhdysvalloista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.304926)
Asialla on taustaa, se liittyy tällaiseen kuvioon:
Europe can’t replace China as U.S. soy buyer (https://www.politico.com/newsletters/morning-agriculture/2018/09/21/europe-cant-replace-china-as-us-soy-buyer-347403)
Eli USA on pulassa liian soijansa kanssa, vaikka Eurooppa ostaakin.
Hullummaksikin voi asia mennä, kun muistamme, että valtaosa tuosta soijasta menee sikojen rehuksi, täällä. Joita sikoja sitten taas myydään Kiinaan. Niin kauan kuin myydään. Eikä epävarmuus siinä johdu Trumpista, vaan vielä arvaamattomammasta afrikkalaisesta sikarutosta.
-
Tällaiseen pyrkii nyt tuo Uudenkaupungin tehdas, josta tämä keskustelumme oikeastaan alkoi:
TS: Nordic Soya haluaa tunnetuksi vastuullisena valkuaisentuottajana, ei soijatehtaana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.306285)
Suomen lehmät ovat kranttuja:
Myös kuorista suurin osa myydään ulkomaille lypsykarjan rehuksi. "Suomessahan nautapuoli on julistautunut gmo-vapaaksi, jota meidän kuoret ei yleensä ole. Onneksi ne kelpaavat hyvin vientimarkkinoille", Reunasalo kertoo.
Ihmisethän eivät oikeastaan tuossa voi sitä olla! Eihän heille pitäisi kaiken järjen mukaan mitenkään kuulua, syövätkö naudat geenimuunneltua ruokaa. ;D
Varsinkaan, jos kyseistä soijaa on muunneltu sillä tavalla kuin nykyisin on. Eli tavalla joka ei mitenkään vaikuta sen ravitsevuusominaisuuksiin. Naudallekaan.
Tuo tehdas ja sen toimitusjohtaja näyttävät kyllä hyvin säilyttäneen järkensä valon tässä, joka osin näyttää hullunmyllyltä. Sääli, ettei tästä tämän enempää ole tullut:
Vastuullisuuteen liittyy kotimainen härkäpapu, jota laitos on jalostanut muutamia satoja tonneja. Määrä on rikka rokassa yhtiön koko tuotantoon verrattuna, mutta alku kuitenkin.
Soijassa tuntuu olevan jotain lähes maagista ylivoimaisuutta,
-
Kuten jo todettu, keskustelumme alkoi yhdestä tehtaasta. Nyt sen tarina, "saaga" on koottu yhteen, Wiki-artikkeliksi:
Uudenkaupungin soijajalostamo (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uudenkaupungin_soijajalostamo)
-
Sanoisin, että tässä hankkeessa pikemminkin myyntimies on kuin kala vedessä (https://yle.fi/uutiset/3-10610011):
Markkinajohtaja Jalofoods vetoaa mainonnassaan luomuun ja erityisesti eettisyyteen. Valmistuksessa käytetään reilun kaupan soijapapuja. Myös padasjokelaisen haastajan ostamat soijapavut ovat gmo-vapaata tuotantoa: joukossa ei ole geenimuunneltuja lajikkeita.
Pavut tuodaan konteissa laivalla Kanadasta.
Sillä mitä ihmettä gmo-vapaudella ja eettisyydellä on keskenään tekemistä?
Enkä oikein sitäkään osaa kuvitella, millä tavalla Kanadassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kanada) tuotettaisiin soijaa Reilun kaupan järjestelmällä. Ks. erityisesti tuossa BKT asukasta kohti. Joka aivan varmastI näkyy siellä myös viljelijöiden ansiotasossa.
Tämänkin menettelyn eettisyyden kanssa on niin ja näin:
Raaka-aine siis tuodaan kaukaa Kanadasta, mutta Tofusta Oy aikoo markkinoida tuotettaan lähiruokana.
– Soijapapua ei pystytä viljelemään Suomessa. Me kuitenkin jalostamme tofun Suomessa.
Seuraava aste tuosta on, että se on lähiruokaa, koska se myydään Suomessa. Tätäkin varmaan heti käytetään markkinoinnissa, vaikka (lihav. HJ):
Suunnitelmissa on myöhemmin ottaa tavallisten valmisteiden rinnalle luomua.
-
Kertoo YLE ja MTK ym.
Kauppasodan kovemmat kierrokset iskevät Suomeenkin – MTK: "Jos soijasota alkaa, niin tuottajien kilpailukyky heikkenee" (https://yle.fi/uutiset/3-10910475)
Näin ilmeisssti käy, jos tuottajat täällä kieltäytyvät käyttämästä tuota halpaa soijaa. Joka myös todennäköisesti on geenimuunneltua.
Yhdysvalloista tuodaan jo nyt halpaa soijaa EU:n alueelle entistä enemmän, kun Kiina ei sitä osta.
Yhdysvaltain soijan kokonaisvienti on pudonnut tämän vuoden aikana neljänneksen viime vuodesta. Soijan vienti Kiinaan on tippunut 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Yhdysvallat tuottaa soijaa toiseksi eniten maailmassa.
Eurooppalaisia lihantuottajia halpa soija hyödyttää. Suomessa soijan käyttö on ollut jo pitkään vähenemään päin.
Voi syntyä tilanne, jossa muut saavat kilpailuetua nimenomaan halpenevan soijarehun käytöstä .
– Jos tästä alkaa soijan alennusmyynti, miltä tämä vähän näyttää, niin kyllä se heikentää meidän tuottajien kilpailukykyä suhteessa niihin, jotka käyttävät halpaa soijaa, Marttila arvioi.
Muut EU-maat eivät ilmeisesti ole niin nokonuukia. Saattavat vaikka kieltää GM-soijan viljelyn alueellaan, mutta tuovat sitä kuitenkin maahan. Ainakin sioilleen ja kanoilleen.
Kun soija kuitenkin ilmeisti erinomaista rehua, onko tuosta sen vähenemisestä Suomessa syytä olla niin kovin iloinen?
-
Kotimaista tuotantoa voidaan tietysti myös osittain hyvin perustella ...
"Suomessa maidontuotanto on soijatonta" – Uusi toimija toi lämpökäsitellyn rypsirouheen markkinoille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.481184)
... mutta amerikkalaista soijaa tuskin voi vastustaa sillä argumentilla, että sen vlljemiseksi hävitetään sademetsää.
Kyyninen ohje: käytetään nyt hyväksi tämä tilanne. Ostetaan halpaa amerikkalaista soijaa ja myydään se kalliiina sikoina Kiinaan!
-
Näin on taas tapahtunut:
Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän" (https://yle.fi/uutiset/3-10922322)
Taas sikäli, että näin oli kerran jo muutama vuosi sitten, kuten artikkelin käyrästä näkyy:
Muuntogeenisen soijan tuonti Suomeen on lisääntynyt niin, että sen osuus soijantuonnista on jo reippaasti yli puolet.
Gm-soijan (gm=geenimuunneltu) maahantuonti rehukäyttöön on noussut tällä vuosikymmenellä merkittävästi, kuten oheisesta grafiikasta käy ilmi. Parin viime vuoden aikana käytössä ei ole tapahtunut isoa muutosta.
MTK:n suhde asiaan on vähän kaksijakoinen. Toisaalta se ennustaa/vaatii:
Jos kuluttaja haluaa täysin gm-vapaan tuotteen, kannattaa etsiä tuoteselosteesta merkintä, että tuotannossa ei ole käytetty gm-rehuja. Tällainen tuotemerkintä ei ole vielä pakollinen Suomessa, mutta MTK:n käsitys on, että paine kuluttajien taholta on siihen suuntaan.
– Se on trendi, joka on tulossa. On tiettyjä kuluttajaryhmiä, jotka haluavat gm-vapautta. Siitä täytyy sitten maksaa enemmän, Åberg toteaa.
Toisaalta se tuo kyllä selvästi esiin tämän:
MTK pitää gm-rehuja täysin turvallisina elintarvikkeissa.
Teemu Teeri sanoo asian ehkä vielä selvemmin ja reippaammin:
Professori: "Gm-lajikkeet peräti tavallista turvallisempia"
Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta sanoo, että kaikki viljelyssä olevat gm-lajikkeet ovat käyneet läpi mittavan riskianalyysin, jossa arvioidaan kasvien turvallisuutta muun muassa ihmisen terveyden kannalta.
– Tavallisten uusien kasvilajikkeiden kohdalla tällaista ei tarvitse tehdä, vaikka esimerkiksi perunan kohdalla tulee vahtia perunan myrkyllisiä solaniineja, ja niinpä voidaan sanoa, että GM-lajikkeet ovat tavallisia turvallisempia.
Vaikka turvallisuuskysymykset usein esitetään geenimuunneltujen kasvien viljelyn estämisen perusteena, syyt ovat Teerin mukaan jossain muualla. Myös Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA sanoo, että kasvien gm-jalostus on yhtä turvallista kuin perinteinen jalostus.
Koska geenijalostettuja maataloustuotteita saa tuoda Eurooppaan luvan kanssa, voidaan siitä Teerin mukaan päätellä, että ne ovat ristiriitaisesti ”turvallisia, mutta vain tuontitavarana”.
Geenimuunnellun soijan syöminen on samalla tavalla turvallista sitä syöville eläimille ja ihmisille.
– Jos ihminen syö gm-soijaa syönyttä eläintä, on se aivan yhtä turvallista tai epäterveellistä kuin tavallisen lihan syöminen, Teeri sanoo.
Kyllä se taitaa niin olla, että se kauppias, kun asiakas haluaa ostaa kahvikuppeja mutta valittaa, että niiden korvat ovat kaikissa vasemmalla puolella, joka kohteliaasti kumartaen vie kahvikupit takahuoneeseen ja tulee sieltä korvaavien oikeanpuoleisten kahvikuppien kanssa, tekee kaupat. Jos kauppias pyytää niistä sitten vähän enemmän, asiakas pitää sitä varmaankin kohtuullisena.
-
Tässä asiassa pyrkimys suunnitelmatalouteen periaattessa kuitenkin hyväksytään:
Maa- ja metsätalousministeri täsmensi avustajansa lausuntoa: Suomesta täysin soijaton rehukäytössä vuoteen 2025 mennessä (https://yle.fi/uutiset/3-10940292)
Tämä on nyt kirjattu sen alueen 5-vuotissuunnitelmaan:
Ministerin mukaan soijarouheen tuonnista voisi luopua kokonaan, jos härkäpaputuotantoa olisi 80 000 hehtaarin edestä.
Aiemminhan samanlainen suunnitelmataloudellinen pyrkimys on jo hyväksytty luomualatavoitteessa.
-
Soijan kanssa rimpuillaan. Niin Suomessa...
(Annaleena Ylhäinen, twiitti)
Muut puhuu siitä, miten soijarehusta voisi luopua. Me KM:ssä pistettiin vuosi sitten kisa pystyyn jossa haettiin herneestä soijan korvaajaa. #Herne ja #härkäpapu korvaavat tulevaisuudessa #soija 'n, ainakin A-Rehu haluaa luopua soijasta kokonaan
https://t.co/FGrAabdnDR?amp=1
... kuin EU:ssakin (Euractiv):
Protein discussion likely to be on next European Commission agenda (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/protein-discussion-likely-to-be-on-next-european-commission-agenda/)
European soybeans and rapeseed meals as alternatives
GMO soybeans planted in the tropics have a far higher productivity rate than the non-GMO soybeans that some farmers are trying to grow in Europe.
“We need more work on seeds to be able to grow them in Europe,” said Arnaud Rousseau, president of the agro-industrial group Avril, which also has a soybean farm in the Ile-de-France region.
Kummassakaan ei suoraan tuoda esille, että Eurooppa voisi ottaa käyttöön ja tarvittaessa itse kehittää muuntogeenisen soijalajikkeen. Jälkimmäisen lainauksen tosin voi tulkita siitä vähän vihjailevan.
-
Tässä vähän hahmotellaan vaihtoehtoja:
Muutoksen hetki voi olla lähellä: Soijaa ei ehkä jatkossa tarvitse kuljettaa ulkomailta – nämä 5 lajiketta löytyvät koto-Suomestakin (https://yle.fi/uutiset/3-10966389)
Tätä ei kehitellä eteenpäin:
Onnistuuko [soijan] viljely Suomessa?
Vaihtelevasti. Etelä-Suomessa jos jossakin. 2010-luvulla viljely on onnistunut kolmena vuotena. Suomen kesät ovat usein joko liian kylmiä, lyhyitä tai kuivia. Soijaa voidaan viljellä Suomessa ehkä lähivuosikymmeninä, jos lajikkeita kehitetään, ilmasto lämpenee, eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä. Viljely nykyisin vähäistä. Tuontisoija on usein geenimanipuloitua, Suomessa sellaisia lajikkeita ei viljellä.
Vaan kuitataan tuolla viimeisellä lauseella: niin ei Suomessa tapahdu. Tai ei ihan, olisihan siinä myös: "eikä Eurooppa enää rajoita viljelyteknologian kehittämistä".
-
Ruokaviraston tilasto siitä, paljonko muuntogeenista soijaa Suomeen tuodaan (linkki oli jo edelläkin):
Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän" (https://yle.fi/uutiset/3-10922322)
(Kaavio löytyy uutisesta.)
Kun tuonti on pysynyt aika samassa pari viime vuotta (sanoo kaavion tehnyt Ruokavirasto) se on siis myös nykyisin n. 100 miljoonaa kiloa. Tuon kaiken söivät eläimet.*)
Samaan aikaan eli viime vuonna tuotettiin ja tuotiin luomuviljaa yhteensä noin 83 miljoonaa kiloa. Siitä söivät eläimet noin puolet.
Siinä mielessä olemme luvuissa aika pitkällä tässä tavoitteessa:
Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=253)
Suomessa siis kulutetaan jo nyt yhteensä enemmän muuntogeenistä viljaa kuin luomuviljaa! (Soijaa voinee sanoa viljaksi.)
***
Onneksi siis suurin osa Suomessa myytävästä lihasta ja muista eläintuotteistakin on täysin luomuvapaita (ei luomurehujakaan!).
____________
*) Ainakin virallisesti. En tiedä mitään syytä, mikseivät tuota rehusoijaa voisi syödä ihmisetkin. Tosin sitä ei kyllä ole normaalissa ruokakaupassa tarjolla! Tavanomaisia ja luomusoijapapuja löytyy niistä kyllä.
Hankkijalta saa (https://www.hankkija.fi/Hevoset_ja_lemmikit/hevosrehut/hevosrehut/soijarouhe-25-kg/) (oletan, että geenimuunneltua) hevoselle:
Soijarouhe 25 kg
Tuotekoodi: SF4026
34,00 € / KPL (sis. alv 14%)
( 1,36 € / KG, sis. alv 14%)
Foodiessa tavanomainen soijarouhe 6,10 € / KG, ja luomuna ei rouhetta nyt löytynyt.
PS. Kas vaan, toisaalta (https://www.hyvinvoinnin.fi/products/urtekram-luomu-soijarouhe) löytyi soijarouhetta luomuna halvemmalla, alle vitosen kilo.
-
Land & Lantbruk:
Minskad klimatpåverkan från svenska grisar (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/minskad-klimatpaverkan-fran-svenska-grisar/)
Foderproduktionen står för det största klimatavtrycket, 64 procent, följt av stallgödselhantering med 28 procent.
”I dag använder vi så kallade biprodukter i utfodringen och vi har minskat behovet av att använda sojamjöl”, säger Margareta Åberg, grisexpert vid LRF, i pressmeddelandet.
Biprodukterna kommer främst från mejeri- och etanoltillverkning. Till det kommer att användningen av åkerbönor och ärtor har ökat kraftigt.
(lihav. HJ)
MT samasta asiasta:
Ruotsin sikatuottajien puheenjohtaja: "Näitä sääntöjä noudattamalla maailman kotieläintuotannon päästöt vähenisivät yli 30 prosenttia" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.778782)
Ruotsin sikatuotannon ilmastovaikutukset ovat pienentyneet 22 prosenttia noin 15 vuodessa, ilmenee maan tutkimuskeskus RISEn tuloksista. Taustalla vaikuttavat sekä tuotannon tehostuminen että uudenlaiset rehut.
Ilmastovaikutus on pienentynyt 3,2 hiilidioksidiekvivalenttikilosta 2,5:n teurastettua sianlihakiloa kohden.
Kuvatekstistä:
Härkäpapua tai hernettä käyttää porsaiden ruokinnassa noin 70 prosenttia Ruotsin sikatuottajista. Myös Suomessa niiden käyttöä on lisätty.
Eli kummankin uutisen mukaan olennainen keino tuossa oli soijarehun välttäminen.
Se ohje — eli kehotus suosia kotimaista rehutuotantoa — on varmasti päteva ruotsalaiselle ja suomalaiselle sianlihan tuotannolle. Mutta tuskinpa ohje välttää soijaa kelpaa globaaliksi ohjeeksi. Luultavasti se olisi sellaisena jopa erittäin huono, toimisi tarkoitustaan vastaan. Koska soija kuitenkin on sikamaisen hyvää ja ravitsevaa. Eikä sen viljely sinänsä ole luontoa erityisesti rasittavaa. Varsinkaan geenimuunnellun soijan, suorakylvöä käyttäen ei ole.
Vaikka ruotsinkielisessä versiossa yritetään muuta, ainakin rivien välissä edellisen jälkeen, väittää:
”Om den globala köttproduktionen skulle följa europeiska normer skulle utsläppen minska med över 30 procent och ännu mer om djuruppfödningen skulle följa svenska regler”, säger Jeanette Elander, grisuppfödare och ordförande i Sveriges Grisföretagare, i pressmeddelandet.
Luomusoijasta tai geenimuuntelusta ei ruotsinkielisessä uutisessa ollut puhetta, tuskinpa (maksumuurin takana olevassa) suomenkielisessäkään.
-
Suomalaiset naudat eivät syö enää , ja muillakin kotieläimillä sitä pyritään yhä enemmän korvaamaan kotimaisella valkuaisella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1006022)
Takavuosina puhuttiin paljon muuntogeenisestä soijasta ja sen välttämisestä. Nyt keskustelu on siirtynyt enemmänkin soijan vastuullisuuteen.
Todellakin: miksi takavuosina puhuttiin paljon muuntogeenisestä soijasta? Asiallahan on relevanssia vain luomuviljelyn kannalta.
Ja siinä soijaa tarvitsevien sikojen ja siipikarjan volyymit luomuna ovat hyvin pienet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16496#msg16496).
-
Mutta kyllä se soija itsessään on riittävän monella tavalla demonisoitu, jotta tällaistakin kannattaa yrittää:
Munax tuo markkinoille ilman soijaa tuotetun kananmunan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1016072)
"Nyt on kuluttajien käsissä, miten soijattomuuteen suhtaudutaan. Jos menekkiä on, soijatonta rehua kyllä riittää", yrityksestä luvataan.
-
Tämä tavoite ei rajoitu geenimuunnellun soijan välttämiseen:
Koskenkorvan tehtaan uusi tuotantolinja vauhdittaa A-Rehun tavoitetta: "Soijasta luopuminen sikojen ja broilereiden rehuissa on mahdollista" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1019720)
Ja oman mausteensa siihen tuovat nyt koronaviruksesta johdetut uhkakuvat:
MTK:n ehdottama lisätuki valkuaiskasveille ei onnistu – ministeriössä on keinot vähissä
Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko. Monet maat voivat koronan takia rajoittaa vientiään. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1047077)
Pikkuisen tuossa kyllä häämöttää perinteinen protektionismi.
-
Tässä sitä ollaan Suomen ilmastossa:
Kylmyys ja kuivuus vähentävät härkäpapusatoa – kasvustot jääneet mataliksi ja harvoiksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1164707)
Kotimaisten lajikkeiden rinnalle etsitään ulkomaalaisvahvistusta. Virallisissa lajikekokeissa on mukana kolme saksalaista lajiketta, joiden kasvukausi on meikäläisiä lajikkeita pitempi
Tuo on vähän epäselvästi ilmaistu. Tavoitteena lienee kuitenkin lajike, joka kypsyy nopeammin korjattavaksi, meidän lyhyemmän kasvukautemme aikana. Tai sitten puhutaan lajikkeista, jotka kasvavat kylmässäkin.
Eli olisiko aika harkita geenimuunneltujen lajikkeiden käyttöönottoa? Härkäpavun, tai sitten suoraan soijan? Siihen löytyisi osviittaa Intiasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg8190#msg8190)
-
Ollaan tässä pessimistejä vai optimisteja?
Kotimainen soija voi pian olla arkipäivää, vaikka viljelyn piti olla Suomessa mahdotonta – voidaanko tuontisoijalle heittää hyvästit? (https://yle.fi/uutiset/3-11510270)
Soijan kasvuolosuhteet ovat Suomessa muuttuneet paremmiksi ilmaston lämpenemisen myötä.
Ja oletetaan että jatkossa pysyvät sellaisina tai muuttuvat vielä paremmiksi.
Mutta katsotaan hiukan tätä:
Kokeilujen perusteella näyttää siltä, että soija viihtyi alkukesän kuivissa hellekeleissä paremmin kuin moni Suomessa perinteisempi viljelykasvi. Jos kaikki sujuu hyvin kasvukauden loppuun asti, koeviljelmiltä voidaan Keskitalon mukaan odottaa reilun tuhannen kilon hehtaarisatoa.
– Parhaimmillaan soijasta on Suomessa saatu kahta tuhatta kiloa hehtaarilta, mikä on tosi hyvä, koska soijan valkuaispitoisuus on niin korkea, noin 40 prosenttia, hän sanoo.
Ja verrataan:
International Benchmarks for Soybean Production (https://farmdocdaily.illinois.edu/2018/06/international-benchmarks-soybean-production.html)
Although yield is only a partial gauge of performance, it reflects the available production technology across farms. Average soybean yield for the farms in 2013 to 2016 was 41.7 bushels per acre (2.81 metric tons per hectare). Average farm yields ranged from approximately 20.6 bushels per acre for the typical farm in Russia (1.39 metric tons per hectare) to 55.5 bushels per acre for the west central Indiana farm (3.74 metric tons per hectare). Figure 1 illustrates average soybean yield for each typical farm. It is important to note that the southern Indiana farm contained both full-season and double-crop soybeans.
No, tiedetäänhän tuo. Muualla maailmassa on aika yleinen käsitys, että 60 leveysasteen pohjoispuolella ei pitäisi viljellä mitään.
Mutta olisin kyllä varovainen noiden hyvästi jättämisten kansaa. Onhan jopa härkäpavunkin viljelyssä sellainen tilanne, että se menestyy hyvin vain eteläisessä Suomessa. Ks. juuri edellä.
Lisäksi ainoa selkeä ilmastoteorian ennuste on, että talvet lämpenevät, ja siitä ei ole Suomen viljelylle paljon hyötyä. Niinpä strategia on luotava siten, että se toimii monissakin tilanteissa. Niinpä en nyt unohtaisi laskuista lyhyemmän kasvukauden geenimuunneltua soijaa. Jota ei vielä ole, mutta joka pitäisi Suomea varten kehittää.