Tuottava Maa Turvattu Luonto
Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 19.12.13 - klo:07:05
-
Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg4821#msg4821), jatketaan täällä.
Onko siis tutkimustietoa siitä, miten luomusadot kehittyvät ajan myötä? Onhan väitetty ja usein yhä väitetään, että hehtaarisatojen notkahdus tapahtuisi vain luomuun siirtymisen alussa. Mutta kuinka asia tutkitusti on?
Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?
(Muun muassa tässä kirjassa (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s) jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)
-
Olisi muuten kiva saada alkuun tilasto siitä, millainen jakauma Suomen luomutiloilla on sen suhteen, kauanko tilat ovat luomuviljelyssä olleet.
Mitä vauhtia luomuviljelyssä tapahtuu kiertoa, se on nähtävissä vielä v. 2012 lopussa julkaistusta yhteenvedosta:
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2012 (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf)
Alareunasta näkyy kehitys vuodesta 2005 vuoteen 2012. Luomutiloja oli kauden alussa ja kauden lopussa käytännössä sama määrä, vähän alle 4300. Mutta saman aikana oli luomuviljelyn lopettanut yhteensä 1964 tilaa, eli lähes puolet edellisestä luvusta (korvaantuen siis uusilla). Eli tässä voidaan karkeast sanoa, että vain noin puolet luomutiloista on 8-vuotiaita tai vanhempia, eikö?
Poistunut luomuala on haettava v. 2011 raportista (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2011ep.pdf). Vuonna 2011 luomuala oli 158 000 hehtaaria, kasvanut v. 2005 luvusta 147 588. Mutta noin 50 000 hehtaarilla oli samana aikana lopetettu luomuviljely. Eli vain suurin piirtein 2/3 luomualasta on sellaista, jolla luomuviljelyä on harjoitettu 7 vuotta tai kauemmin.
Tästä v. 2004 julkaistusta MTT:n tutkimuksesta (http://www.mtt.fi/met/pdf/met44.pdf) voimme sitten sivulta 16 lukea, mistä noin 20 vuotta sitten lähdettiin:
"Vuodesta 1990 vuoteen 1994 luomuviljelty peltoala kasvoi vajaasta 7000 hehtaarista vajaaseen 26 000 hehtaariin."
Eli siitä voi lukea ainakin sen tiedon, että yli 20 vuotta luomussa olleita peltoja on korkeintaan tuo määrä.
Näillä luvuilla saadaan vain asian reunaehdot. mutta voisi olla hyvä, jos Evira julkaisisi tilaston ja kaavion siitä, minkäikäisiä luomutiloja on nyt olemassa, sopivalla luokittelulla.
Tästä reunaehtotarkastelustakin voimme jo tietää, että kyllin materiaalia on Suomessakin eri-ikäisten luomutilojen vertailuun.
-
Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?
(Muun muassa tässä kirjassa (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s) jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)
Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.
-
Poiminta osasta toisessa ketjussa olevasta viestistäni:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg4817#msg4817
Luomusadot, viljat yhteensä
Vuosi sato kg/ha
2006 1 950
2007 2 080
2008 1 950
2009 2 020
2010 p.t.
2011 2 120
2012 2 070
2013 2 120
Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon. Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.
Tiedot yhdistetty lähteistä:
Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099
Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812
Luomusadot 2006-2012:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=/sites/default/files/luomusadot_2006-2012.xls&nid=89
-
Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?
(Muun muassa tässä kirjassa (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s) jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)
Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.
Voi olla, koska muistaakseni tuon ennusteen mukaan luomusadot alkavat vähentyä noin 20 vuoden jälkeen, että se on ollut teoreettinen: Ruotsissakaan ei luultavasti ole paljon tuon ikäisiä luomutiloja, jolloin teoriaa ei oikeastaan ole voitu empirialla koetella?
***
Koska - melko vilkkaasta luupumisesta ja aloittamisesta huolimatta - luomutilat keskimäärin vanhenevat, tuo fakta, että satotasot pysyvät keskimäärin samoina, ei tue ajatusta, että luomusadot ajan myötä paranisivat.
Asian lopulliseksi selvittämiseksi toivoisi kuitenkin tarkempaa nuorten ja vanhojen luomutilojen vertailua. Asiassahan täytyisi lisäksi vakioida erilaisia asioita: satotasot maan eri osissa ovat luonnostaan erilaisia jne. (eli olisi epäoikeudenmukaista ja harhaanjohtavaa verrata jotain pohjoisen tilaa etelän parhailla alueilla olevaan tilaan).
-
Laitan tähän hieman tietoja luomuviljelystä Ruosissa.
Jordbruksstatistisk årsbok 2013 med data om livsmedel
http://www2.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/trycksaker/Pdf_ovrigt/JO01BR1301v3.pdf
Luomutilastot alkavat sivulta 195.
Sidan 199, Tabell 11.1 Omställd ekologiskt odlad areal och areal under omställning. Fully converted area, area under conversion and total organic area
Ruotsissa vuonna 2012 pelloista oli luomuviljelyssä 13,9 %, siirtymävaiheessa 1,8 %, yhteensä luomu + sv 15,7 %. Samassa taulussa tietoja myös edellisistä vuosilta.
Sidan 204, Tabell 11.9 Spannmål 2012. Hektarskörd vid ekologisk odling, kg/ha. Cereals. Yield per hectare in organic farming
Taulukossa tiedot eri viljalajien hehtaarisadoista vuosina 2005-2012. Satotasot näyttävät heittelehtivän, ei kasvutrendiä.
Julkaisussa Skörd för ekologisk och konventionell odling 2012
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301_ikortadrag.htm
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Vegetabilieproduktion/JO14/JO14SM1301/JO14SM1301.pdf
on vertailtu sivulta 22 alkavissa tauluissa luomusatoja tavanomaiseen. Viljoissa hehtaarisadot eri vuosina 2007-2012 ovat eri viljalajeilla yleensä välillä 45 % - 65 % verrattuna tavanomaiseen (ks. taulukkojen oikeanpuoleisin sarake). Luomun välivuosia ei ole huomioitu hehtaarisatoja laskettaessa. Ainakaan mitään luomusatojen kasvutrendiä ei ole havaittavissa, pikemminkin ehkä hieman laskutrendiä.
Viljojen osuus kokonaissadosta käy ilmi sivulta 10 ja taulusta Tablå B Spannmålsskördar godkända för försäljning med ekologisk märkning 2008–2011 samt andel av den totala skörden.
Kokosin tiedot noista julkaisuista alla olevaan taulukkoon.
Luomun osuus viljelyalasta ja viljojen kokonaissadosta Ruotsissa eri vuosina (ei sisällä siirtymävaiheen peltoja eikä satoa)
Vuosi Osuus viljelyalasta Osuus viljasadosta
% %
2008 8,0 3,6
2009 9,8 3,2
2010 10,7 3,3
2011 12,6 4,0
2012 13,9 3,8
Vaikka luomun suhteellinen viljelyala noina vuosina kasvoi voimakkaasti niin vastaavaa kasvua ei näy sato-osuuksissa. Huom. Viljelyalalla viljellään myös muita kasveja kuin viljoja, joten pitäisi tarkemmin tarkastella tilannetta. Tuosta vain viljaa on vain 77 926 ha. Suurin osa on luokassa "heinää, laidunnurmea, vihantarehua, siemennurmea". Luomun välivuosien (viherlannoitus yms.) ala on ilmeisesti (?) laskettu tilastoissa tuohon luokkaan ("heinää..."). Tarkemmin luomualan käyttö taulussa Tabell 11.2 Omställd ekologiskt odlad jordbruksmark fördelad på olika grödgrupper, hektar.
-
Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.
Mutta jos aineistot ovat tallessa, niissä varmaan on yksilöivä tieto niistä tiloista, jotka otokseen ovat kulloinkin osuneet. Toisaalta luomutuotannon rekisterissä on tiedot kaikista luomutiloista. Niinpä luulisi olevan suhteellisen yksinkertaista "ajaa sisään" tähän jo kerättyyn kyselyaineistoon tieto siitä, koska kukin tila on luomutuotantoon hyväksytty. Ja tästähän voisi sitten tietysti muodostaa tiedon siitä, kauanko luomuviljelyä oli harrastettu, ja mikä oli hehtaarituotto, laskea korrelaatiot jne.
(Jos pelätään, että otos voi joskus olla vinoutunut paikkakuntien suhteen, niin tarvittaessa varmaan hehtaarituototkin voidaan arvioida jollain sopivalla "läänikertoimella", kun paikkakuntatietokin rekistereistä löytyy, ja tuottojen maantieteelliset erot Suomessa tarpeellisella tarkuudella ovat tiedossa)
Kysyin Eviran tutkijan Anne Mäittälän mielipidettä asiasta, eli olisiko tämä hänen mielestään mahdollista, koska hän nyt mitä ilmeisemmin tuntee tämän aineiston.
-
Aiemmin syksyllä Luomuinstituutti ilmoitti näin:
Elinkeino voi vaikuttaa luomun tutkimusohjelmaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/elinkeino-voi-vaikuttaa-luomun-tutkimusohjelmaan-1.47561)
Silloinhan jo itseksemme kyselimme, olemmeko me niitä "luomutoimijoita", joilla olisi tutkimusohjelmiin mahdollisuus vaikuttaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4466#msg4466).
Olimme tai emme, niin taidammepa yrittää: eikö tässä otsikon ongelmassa, eili miten luomusadot ajan mukana kehittyvät Suomessa, olisi ihan hyvä ongelma Luomuinstituutin selvittää? Keneltä ehdotus sitten tulikin. Eli eiköhän ehdoteta?
Tälläisella tiedolla kun kuvittelisi olevan merkitystä jo "luomualan" sisälläkin: minkälaisiin määriiin luomutuotteita on tulevaisuudessa markkinoilla varauduttava? Jos - hallituksen kaavailujen mukaan - luomuviljelyn osuus yhä lisääntyy, ja tietty konstellaatio vanhoja ja nuoria luomutiloja on tulevaisuudessa sitten olemassa.
-
Olimme tai emme, niin taidammepa yrittää: eikö tässä otsikon ongelmassa, eili miten luomusadot ajan mukana kehittyvät Suomessa, olisi ihan hyvä ongelma Luomuinstituutin selvittää? Keneltä ehdotus sitten tulikin. Eli eiköhän ehdoteta?
Tälläisella tiedolla kun kuvittelisi olevan merkitystä jo "luomualan" sisälläkin: minkälaisiin määriiin luomutuotteita on tulevaisuudessa markkinoilla varauduttava? Jos - hallituksen kaavailujen mukaan - luomuviljelyn osuus yhä lisääntyy, ja tietty konstellaatio vanhoja ja nuoria luomutiloja on tulevaisuudessa sitten olemassa.
Luomuinstituutin johtaja Siiskosen mukaan:
http://luomu.fi/wp-content/uploads/2013/11/Luomupaivat_retki_D_Siiskonen.pdf
Luomuinstituutti on johdettu verkosto, jossa työskentelee
noin 150 luomualan asiantuntijaa.
Kun tutkijoita on noin paljon, niin luulisi että tuollaiset perusasiat - kuten tavanomaisen ja luomun satojen selkeä vertailu välivuodet mukaanlukien ja luomun satokehitys - olisi jo tutkittu tai olisivat tutkimuksen alla. Vai kartteleeko Luomuinstituutti noita aiheita jostain syystä?
Yritin muuten netistä etsiä tilastoidaanko muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa luomun satotietoja systemaattisesti niin, että vertailu tavanomaisen hehtaarisatoihin olisi mahdollista. En löytänyt Tanskasta, UK:sta, Itävallasta enkä Saksasta. Viljelyalat kyllä löytyvät mutta ei satoja. Jos tiedätte niin pankaa ainakin linkit tänne. Kaikenlaisia epämääräisiä "koetila"-vertailuja löytyy, mutta tarkoitan nyt kansallisten tilastoviranomaisten keräämiä tietoja, joiden luotettavuus olisi hyvä.
-
Niukkaa se tilastotarjonta satotasojen osalta on. Tänne ...
Maailman luomusatotilastot (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=615.0)
... on (Suomen ja Ruotsin lisäksi) löytynyt esimerkkejä vain yksittäisistä tilastotutkimuksista.
Pitäisikö tässäkin kääntyä Luomuinstituutin puoleen, ja kysyä, onko heillä jotain listaa näistä luomusatotilastoista eri maissa?
-
Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?
(Muun muassa tässä kirjassa (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s) jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)
Minulla on tuo kirja tässä. Sivulla 42 ainakin tuo asia noin kerrotaan mutta ainakaan siinä yhteydessä ei ole lähdeviitteitä. Saattaa olla, että asiaa kirjassakin muuallakin ohimennen käsitellään mutta ainakaan mitään isoa sille omistettua lukua kirjassa ei näytä olevan.
Tuon erinomaisen kirjan Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009
muutamia lukuja on netissä.
Kirjan luvussa 1, sivulla 7, asiaa käsitellään seuraavasti:
https://download.e-bookshelf.de/download/0000/0050/43/L-G-0000005043-0002334180.pdf
A complicating issue when comparing organic and conventional management is
that field experiments are often placed on fertile soils, for example on a soil with a
high organic matter content such as newly converted grassland or soils previously
enriched with P and K through decades of inorganic fertiliser additions (Chapter 4;
Goulding et al., 2008). This results in smaller relative yield differences between
organic and conventional systems due to the fact that more nutrients are released
at such sites than at sites with normal soil fertility. Over the long-term, this results
in a depletion of nutrients and/or soil organic matter. Few, if any, organic cropping
experiments have been carried out on arable soils that have never received
any artificial fertilisers.
Tuo kirjan Chapter 4 ei taida olla ilmaiseksi saatavissa netissä. Luvut 1, 2, 3, 5, 8 löytyvät ilmaiseksi haulla:
organic crop bergström kirchmann chapter
Koko kirjaa muutama sivusto lupaa ilmaiseksi, jos antaa luottokorttitiedot. En ryhtynyt niitä kokeilemaan - saattavat olla huijareiden kalastelusivuja.
-
Few, if any, organic cropping experiments have been carried out on arable soils that have never received any artificial fertilisers.
Eli: hyvin harvoja (jos edes yhtään) luomuviljelykokeita on tehty sellaisella viljelyskelpoisella maaperällä, joka ei koskaan ole vastaanottanut mitään keinotekoisia lannoitteita.
Matti Pekkarisella oli (yksityismailissa) tällainen tieto:
"Luotettavampaa olisi kenttäkokeen tulos… Ainakin Kemiran Kotkaniemen tilalla (http://www.farmit.net/kasvinviljely/yara-suomi/koetulokset) on ollut koekentällä alue, jota on viljelty kauan (30 v ?)täysin lannoittamatta, ja tietääkseni viljan sato pudonnut noin tonniin/ha. "
(linkkaus HJ)
Voidaan tietysti "vääntää" siitä, onko tuo luomua, mutta eräänlainen vertailukohta se on, ja siitä olisi kiva saada tarkempaa tietoa.
MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.
-
Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg4821#msg4821), jatketaan täällä.
Onko siis tutkimustietoa siitä, miten luomusadot kehittyvät ajan myötä? Onhan väitetty ja usein yhä väitetään, että hehtaarisatojen notkahdus tapahtuisi vain luomuun siirtymisen alussa. Mutta kuinka asia tutkitusti on?
Vastakkainenkin teoria on: että luomusadot maaperän tiettyjen ravinteiden hiipumisen myötä ajan mittaan entisestäänkin pienenisivät. Mutta onko sille tuekseen käytännön tutkimustietoa?
(Muun muassa tässä kirjassa (http://books.google.fi/books?id=B6tBN1dyC9oC&dq=holger+kirchmann+organic+soil+carbon&source=gbs_navlinks_s) jälkimmäinen asia esitetiin, ja varmaan siinä oli lähdeviitteetkin, mutta juuri nyt minulla ei ole ko. kirjaa käsillä:)
Kirjan
Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009
luku 3 on netissä kokonaisuudessaan:
Chapter 3
Can Organic Crop Production Feed the World?
Holger Kirchmann1, Lars Bergström1, Thomas Kätterer1, Olof Andrén1 and Rune Andersson
http://pub.epsilon.slu.se/3514/
ja tuolta pdf.
Satojen kehitystrendejä tavanomaisessa ja luomussa käsitellään kappaleessa 3.5 (s. 13-15 nettiversiossa, kirjassa s. 55-57):
3.5. Trends in organic crop yields
Yield trends over time were analysed in four Swedish comparative studies to determine the
potential to increase production through organic and conventional management. The underlying
question is whether yields are following the same trends in organic agriculture as in conventional.
In the study by Kirchmann et al. (2007) (Fig. 3), the initial 10-year period was characterised
by a relatively constant yield difference between the organic and conventional system. Thereafter,
yields increased in both systems but the increase was larger in the conventional system than in the
organic, despite higher additions of animal manure to the organic system. In two other studies
without animal manure (Torstensson et al., 2006; Aronsson et al., 2007), which used green manure
for organic production and fertiliser for conventional, the relative yield differences between systems
were much larger (see Fig. 3). Furthermore, no yield increase was observed in the organic system
over the 5-6-year experimental period, whereas conventional yields increased in one experiment
and remained constant in the other. In studies without animal manure, there is good reason to
assume that organic yields barely increase over the longer term, as residual soil nutrients are
depleted at faster rates than in studies with manure application. For instance, in relatively fertile
soils, a decade or more may be needed before residual soil nutrients are sufficiently exhausted for
a yield reduction to become apparent (Denison et al., 2004).
In another experiment run for 12 years at a fertile site, each crop in the rotation was grown
every year and animal manure was applied in relation to the level of nutrient removal by harvested
crops (Ivarson and Gunnarsson, 2001) (Fig. 4). Differences between organic and conventional
yields were smaller at this site, in particular for forage crops. However, there were no indications
that organic yields would increase more or decrease less over time than conventional yields.
Based on the four experiments presented above, we conclude that there is no evidence
that yields increase more in organic agriculture than in conventional. However, there is evidence
that conventional agriculture has a greater capacity for increased yields than organic agriculture.
Luomusadot eivät kasva ajan myötä ainakaan enempää kuin tavanomaiset sadot.
-
MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.
Tästäkään tilasta ei välttämättä ihan niin voi sanoa ...
Tervetuloa Rekolan biodynaamiselle maatilalle! (http://www.rekolabiodyn.fi/)
Rekolan tila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Tilalla on viljelty biodynaamisesti jo 1970-luvun alusta lähtien.
... mutta jos se jo yli 40 vuotta luomussa on ollut, voitaisiin sen pellot varmaankin jo tuollaisiksi laskea?
Nyt sitten se seuraava (epähieno?) kysymys, mikä on tuon tilan hehtaarituotto, nyttemmin eli nyt? Ainakaan noilta sivuilta en löytänyt rehvastelua tai oikeutettua ylpeyttä siitä asiasta.
PS. 10.05.21: Sorry, tuo linkki vie "huijaussivulle". Oikea linkki:
https://rekolanbiodynaaminentila.com/
Tuo hämäyssivusto on käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19984#msg19984).
-
Tästä uutisesta ...
Kouvola johtaa Kymenlaakson luomukisaa (http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/11/08/Kouvola%20johtaa%20Kymenlaakson%20luomukisaa/2015219831366/4)
... ja sen lauseesta ...
Kun [Luomu]liittoa perustettiin vuonna 1985, luomutuottajia oli Suomessa alle 50. Tänä vuonna heitä on yli 4 300.
... tuli taas mieleen, että otsikkomme kysymystä ei sitten kuitenkaan ole Suomessa tutkittu. Vaikka meillä oli Tikelle/Lukelle aika konkreettinen ehdotus, miten sen voisi helpohkosti tehdä (jopa olemassa olevasta aineistosta, ks. edellä 21.12.13). Tai sitten vähemmän helposti ottamalla erillistutkiimuksessa (riittävä) otos sellaisista pitkään (yli 20 v.) luomuviljelyssä olleista tiloista kuten täällä (edellä) ja myös tuossa Kouvolan Sanomissa mainitut.
***
Terhemaa aloitti luomuviljelyn vuonna 1989, ja mansikan luomuviljelyn 2006.
— Se oli aika jännää aikaa. Esimerkkejä oli vähän, ja koko luomua pidettiin vähän huuhaa-hommana.
Eikä ole tuo suhtautumistapa Suomesta hävinnyt! Mikäli se meistä riippuu ... ;D
-
Tämä Luomuliiton palstalla esiintyvä viljelijä ...
Yrittäjähenkinen viljelijä valitsi luomun (http://www.luomuliitto.fi/yrittajahenkinen-viljelija-valitsi-luomun/)
... uskaltaa kylmän rauhallisesti luvata tällaista:
Pelto paranee luomun kasvukuntoon noin kymmenessä vuodessa, kun eloperäisen aineksen määrää on lisätty ja keinolannoitteiden vaikutus häipyy.
Luultavasti aivan varmana, että kukaan - emme mekään - ei ahdistele häntä hänen väitteestään 10 vuoden päästä.
Vaan eikö yrittäjähenkeen kuulu riskinotto? Uskaltaisiko hän ihan reiluun vedonlyöntiin? Käsite "luomun kasvukunto" täytyisi toki siinä määritellä, koska se väite, että hänen peltonsakin n. 10 vuodessa savuttaisivat sen normaalin n. puolet tavanomaisesta olevan satotason, joka luomussa Suomesa yleisesti on, tuskin oli tämän viljelijän tarkoitus sanoa.
Tuohon vedonlyöntiin tietysti sopisivat hyvin, kun aika on noinkin pitkä, sovitut välietapit, välitarkastelut, eikö?
Kaikesta päätellen hänelle tulee olemaan yllätys nähdä, mitä silloin tapahtuu kun "keinolannoitteiden vaikutus häipyy". Ja monelle hänen neuvottavalleenkin, hänet kun tuossa mainitaan "mentorina".
Tällaisis itsevarmoja nuoria viljelijöitä on "alalla" tullut esiin ja julkisuuteen kyllä ennenkin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=745.0)
-
Tämä artikkeli on osin hiukan merkillinen, se tuntuu hyväksyvän (vaikka ehkä "pitkin hampain") sen, että tarvitsemme ilmastonmuutokseen varautuessa muuntogeenisiä lajikkeita:
How To Feed the World After Climate Change (http://www.slate.com/articles/technology/future_tense/2012/04/heat_resistant_seeds_ecological_agriculture_growing_food_after_climate_change_.html)
Genetically modified seeds aren’t enough. We have to change the entire agricultural system.
Ja millaiseksi siis ehdotetaan koko systeemi muutettavaksi? "Agroekologiseksi". Eli siis luomuksi. Ja tämän perusteluksi esitetään Rodale-instituutin (!) tutkimustulokset:
In the United States and Europe, switching from industrial to ecological agriculture has invariably caused an initial decline in yields. However, after a brief transition period of three to five years, ecological agriculture’s yields rebound to equal those of industrial agriculture, according to a 30-year study (http://rodaleinstitute.org/our-work/farming-systems-trial/) conducted by the Rodale Institute.
Eli satotaso lyhyen siirtymävaiheen jälkeen palaisi luomussa takaisin samaksi kuin "teollisessa" maataloudessa.
Jos tähän tutkimukseen nyt tuon kirjoituksen myötä enemmänkin vedotaan, niin tuohon on otettu mukaan linkki lisätietoihin siitä.
Tuosta Rodale-instituutin tutkimuksesta on täällä jo ollut puhettakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429).
PS. Myös GLP oli linkannut tuohon vahvasti luomuhenkiseen kirjoitukseen:
Feeding the world: Will GMO seeds rescue yields as global climates dry and heat up? (https://geneticliteracyproject.org/2017/05/19/feeding-world-will-gmo-seeds-rescue-yields-global-climates-dry-heat/)
Mutta toki tavanomaisella varauksellaan, "disclaimerilla":
The GLP aggregated and excerpted this blog/article to reflect the diversity of news, opinion, and analysis. Read full, original post: [ja tuo linkki yllä]
PS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:
And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields.
Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?
-
Holger Kirchmann näyttää käväisseen Suomessa ja Svenska YLEssä:
Ekologiskt jordbruk ifrågasätts av forskare: "Det är en besvikelse för många som har trott på den ekologiska produktionen" (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/03/ekologiskt-jordbruk-ifragasatts-av-forskare-det-ar-en-besvikelse-for-manga-som)
Hänen näkemyksensä esiteltiin oikein ja vieläpä tämä data Suomesta esiteltiin oikein:
Det stämmer att de genomsnittliga skördarna inom den ekologiska odlingen ger en lägre avkastning.
När man ser på LUKEs statistik från 2017 ser man att den genomsnittliga skörden vete, kilogram/hektar, är 40% mindre för den ekologiska än för den konventionella.
För råg är skillnaden 48%, en nästan hälften mindre skörd (2030 kg ekologisk råg/hektar jämfört med 3920 kg på konventionella sidan.)
Mutta sitten oli tuosta seminaarista löydetty asian paremmin tietäjä, suomenruotsalainen luomuviljelijä, jonka annettiin kertoa:
Vidare tycker han att Kirchmann får det att låta som att den ekologiska odlingen stampar på stället medan han själv kan påvisa att hans spannmålsskördar har fördubblats sedan starten för drygt tio år sedan.
Tuon viljelijän annettiin kyllä puhua ja pitkään, mutta toimittajan into kysymyksiin lopahti. Häneltä ei kysytty, mikä tarkaan ottaen oli hehtaarisato silloin ja mikä nyt. Tai kysytty, että kuinka voi olla niin, kun monet muutkin luomuviljelijät ovat samaan aikaan, tuon noin 10 vuotta, viljelleet, (suhteellisissa) keskiarvosadoissa ei ole näkynyt käytännössä mitään muutosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg9367#msg9367), saati sitten tuollaista tuplaantumista kuten hänellä.
Tai kysymystä siitä, miten voi olla näin ...
Det råder för närvarande brist på inhemska ekologiska matvaror i Finland.
... jos luomupinta-alaa on jo 9,5% kaikesta ja luomun kulutus 2,3%. (Ja tuokin suhde säilynyt aika samana läpi vuosien.)
-
Luomuinstituutti julkaisi sivuillaan tämän tutkimusselosteen, jossa väitetään näin Hollannissa*) tapahtuneen:
Satotason erot luomun ja tavanomaisen välillä tasoittuvat pitkällä aikavälillä (https://luomuinstituutti.fi/satotason-erot-luomun-ja-tavanomaisen-valilla-tasoittuvat-pitkalla-aikavalilla/)
Mutta jotenkin epäselväksi jää, mitä oikein osoitettiin. Asian selventämiseksi linkki siihen, mitä alkuperäisestä tutkimuksesta on ilmaiseksi saatavilla:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub
Suomenkielisestä selosteesta saa sen käsityksen, että eroja satotasoissa ei lopulta ollut lainkaan. Englanninkielisestä ei, vaikka sekin kertoo:
The yield gap between organic and conventional farming diminished over time.
Mutta jos tuollaista tapahtuu koepelloilla, niin eikö niin täytyisi tapahtua tavallisillakin tuotantopelloilla? Tuon efektin pitäisi siis (ainakin jotenkin, hiukan?) näkyä satotilastoissakin, kaiken järjen mukaan.
Nyttemmin meillä alkaa olla peltoja, joita on luomuviljelty tuo 13 vuotta kuten tuossa tutkimuksessa oli tehty.
Ja edellähän 21.12.13 on suhteellisen yksinkertainen ehdotuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4830#msg4830) asian tutkimiseksi. Joka lähetettiin jo silloin eteenpäin.
___________
*) Aivan. Hollantiin on Suomesta koko lailla matkaa. Terveisiä vaan Matille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11133#msg11133).
-
Kyllä täytyisi saada käsiinsä tuo alkuperäinen tutkimus. Sillä myöntää täytyy, että en ymmärrä, mitä tässä halutaan kertoa:
Koevuosien mittaan satotasot koeruuduilla pysyivät hyvin samalla tasolla lukuun ottamatta perunaa, jolla sato jäi tavanomaisia koealoja pienemmäksi, mikä johtui pääosin perunaruttotartunnasta, joka pystyttiin tavanomaisilla ruuduilla estämään kasvitautiaineiden avulla. Kokeessa luomusatojen keskimääräinen satoindeksi oli noin 13 % pienempi kuin tavanomaisilla koealoilla. Jos perunasadot jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, satotasojen keskimääräiset erot tavanomaisten ja luomulohkojen välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Oliko niitä eroja satotasoissa siis lainkaan, tai juurikaan? Jos oli, niin oliko ero todella vain tuo 13 prosenttia? Tarjottiinko jotain selitystä sille, että käytännössä kaikissa kaikissa kerätyistä luomusatotilastoissa erot ovat huomattavasti suurempia? Ja muuttuivatko satotasot, jos niiden tuossa kerrotaan säilyneen samoina? Paitsi sen perunan? Kyseessä voi olla mielenkiintoinen tulos, mutta mikä se oli?
Olisiko yksinkertaisinta kysyä ko. yhteenvetoartikkelin kirjoittajalta?
-
Etkö saa alkuperäistä auki tästä?:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub
Tuolta saa pdf:kin.
-
Etkö saa alkuperäistä auki tästä?:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167880917305595?via%3Dihub
Tuolta saa pdf:kin.
En saa, vaan sivu kehottaa minua kaivamaan virtuaalista kuvettani.
Tämä on jonkun sortin ongelma. Tässä ja yleisemminkin.
Luomuinstituutti kertoo - otsikossa selväsanaisemmin, tekstissä epämääräisemmin - että joku tuollainen tulos on saatu. Eikä ole reilua tapaa asiaa tarkistaa,
Mutta jollain ihmeellisellä tavalla tuon tutkimuksen teksti on tullut sähköpostiini, ja kommentoin sitä jonkin ajan kuluttua.
-
Tässa varastamani pätka siitä, joka selventää vähän:
Across all years, the results of the three farming systems were remarkably similar; the only difference was that ORG-BIO had significantly lower yields for potato than both conventional farming systems (Fig. 1A). Our results show that the mean yield difference (13%when averaged over 13 years) in our long-term experiment is lower than the mean difference (21%) between organic and conventional farming in published studies (De Ponti et al., 2012; Seufert et al., 2012)
Niinpä siis tuon tutkimuksen mukaan koko aikana satotasojen ero oli hämmästyttävän vähän. Oikeastaan jo tuon takia olisi "hälytyskellojen" pitänyt soida.
Sitä verrattiin, mutta ei suinkaan luomutilastoihin, vaan kahteen luomuväen yleisesti viittaamaan tutkimukseen, jotka itsessään ovat jo olleet tuloksissaan aika hämmästyttäviä, sen eron vähäisyydessä.
Minkälaista kehitystä asiassa tapahtui? Siitä myöhemmin, mutta selailuni pohjalla siinä ei sanottu satotasojen tasoittuneen. Ainakaan siinä mielessä, että ne olisivat tulleet samoiksi, millä tavalla tuon suomalaisen otsikon voi helposti ymmärtää.
Artikkelissa - ja selosteessakin - kuvataan kyllä panokset, joita luomupelloille on käytetty. Mutta niitä ei yritetä arvioida hehtaareina.
***
Mutta, kuten sanottu, tässä asiassa olisi kyllä nyt paikka käyttää "big dataa" ja sen metodologiaa! Alkaen vaikka edellä esitetystä suhteelllisen yksinkertaisesta ehdotuksestamme, miten vanhoista luomusatotilastoista saisi enemmän tietoa ulos
***
Tulee kyllä väistämättä vielä mieleen, että miten tähän liittyy tosiasia, että Hollanti eli Alankomaat on juuri se varsin merkillinen maa, joka on ylimitoittanut maitotaloutensa siihen määrään, että joutuu viemään ylimääräisen lehmänlannan Saksaan, maksaen siitä Saksalle korvauksia. Nuo ravinteiden määrätkin olisi tuossa tutkimuksessa hyvin tarkkaan arvioitava.
Minä en osaa näitä lukuja laittaa samaan vertailtavissa olevaan yksikköön:
Luomupellon tehokas orgaanisen aineksen lisäys oli 3050 kg/ha/v ja vastaavasti tavanomaisilla lohkoilla joko 1950 kg/ha/v sian lietelantana tai 1250 kg/ha/v mineraalilannoitteena.
(Yli tonni "mineraalilannoitetta" hehtaarille kuulostaa varsin hurjalta luvulta!)
-
Nyt olisi kyllä saatava käsiinsä eli silmiensä eteen Alankomaiden luomusatotilastot. Jos sellaisia siellä kootaan.
***
En muuten oikein ymmärrä sitäkään, miksi suomenkielisessä selosteessa puhutaan tilastollisesta merkitsevyydestä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tilastollinen_merkitsevyys). Kokeessahan ei mitään satunnaisotantaa tehty tms. Kun sitten selosteen viimeisessä virkkeessä kuitenkin myönnetään luomun alhaisempi satotaso tosiasiaksi:
Näin luomun alhaisempaa satotasoa saattaa kompensoida maaperän laadun ja viljelyolojen tasaisuus ja siten parempi ennakoitavuus, mikä on tärkeää viljelyvarmuuden kannalta.
-
MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.
Tästäkään tilasta ei välttämättä ihan niin voi sanoa ...
Tervetuloa Rekolan biodynaamiselle maatilalle! (http://www.rekolabiodyn.fi/)
Rekolan tila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Tilalla on viljelty biodynaamisesti jo 1970-luvun alusta lähtien.
... mutta jos se jo yli 40 vuotta luomussa on ollut, voitaisiin sen pellot varmaankin jo tuollaisiksi laskea?
Nyt sitten se seuraava (epähieno?) kysymys, mikä on tuon tilan hehtaarituotto, nyttemmin eli nyt? Ainakaan noilta sivuilta en löytänyt rehvastelua tai oikeutettua ylpeyttä siitä asiasta.
Tämän tässä tekstissä olevan ...
KUMPPANUUSMAATALOUS (CSA) (https://rekolanpuutarha.com/kumppanuusmaatalous-csa-2/?fbclid=IwAR0HUT8Is340nf3y3BFl3Vkn_sLxUFxTtz0tsdCupOXzKzUO1rqMETsjpdA)
... voisi ehkä jo tuollaiseksi ylpeydeksi tulkita:
Pitkään jatkuneen biodynaamisen luomuviljelyn seurauksena Rekolan puutarha on erittäin satovarma, jolloin voimme toimittaa pellolta pöytään asiakkaidemme lautasille elinvoimaista sekä laadukasta ruokaa.
Suostuisiko tila avaamaan asiaa numeroilla? Vai onko tuokin sitä, niinkuin juuri edellä, että vaikka sadot eivät ole suuria, niin sen kompensoi viljelyvarmuus?
-
Nuo ovat vuosikeskiarvoja koko luomuviljatuotannosta eikä niiden avulla voi seurata miten samoilla tiloilla satotaso muuttuu vuosien kuluessa, koska osa tiloista poistuu ja osa siirtyy luomuun.
Mutta jos aineistot ovat tallessa, niissä varmaan on yksilöivä tieto niistä tiloista, jotka otokseen ovat kulloinkin osuneet. Toisaalta luomutuotannon rekisterissä on tiedot kaikista luomutiloista. Niinpä luulisi olevan suhteellisen yksinkertaista "ajaa sisään" tähän jo kerättyyn kyselyaineistoon tieto siitä, koska kukin tila on luomutuotantoon hyväksytty. Ja tästähän voisi sitten tietysti muodostaa tiedon siitä, kauanko luomuviljelyä oli harrastettu, ja mikä oli hehtaarituotto, laskea korrelaatiot jne.
(Jos pelätään, että otos voi joskus olla vinoutunut paikkakuntien suhteen, niin tarvittaessa varmaan hehtaarituototkin voidaan arvioida jollain sopivalla "läänikertoimella", kun paikkakuntatietokin rekistereistä löytyy, ja tuottojen maantieteelliset erot Suomessa tarpeellisella tarkuudella ovat tiedossa)
Kysyin Eviran tutkijan Anne Mäittälän mielipidettä asiasta, eli olisiko tämä hänen mielestään mahdollista, koska hän nyt mitä ilmeisemmin tuntee tämän aineiston.
Joka tapauksessa tuo ehdotus ei ottanut tulta Evirassa eli nykyisessä Ruokavirastossa. Mutta voisiko asiaa tutkia joku muu?
Luomutilojen tietojen luovuttamisesta Ruokaviraston ohje sanoo näin:
Kaikkien toimijoiden henkilötietoja voidaan harkinnan mukaan luovuttaa vain historial-
lista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastotarkoitusta varten.
Luovuttaminen edellyttää kirjallista hakemusta, josta selviää:
• Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä;
• Tarvittaessa tutkimusta koskeva tutkimussuunnitelma;
• Luovutuksensaajan ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot;
• Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus;
• Aiotaanko tietoja säännönmukaisesti luovuttaa vielä eteenpäin;
• Miten tietojen turvallisuus aiotaan suojata; ja
• Mitä tiedoille tehdään siinä vaiheessa, kun luovutuksensaaja ei niitä enää tar-
vitse. Pääsääntö on, että tämän jälkeen tiedot on hävitettävä.
Vielä minulla ei ole mielessäni, kuka olisi vastuullinen johtaja jne. mutta näen, että erittäin hyvä ja tärkeäkin tieteellinen ongelma tuossa olisi selvitettävänä.
Vaikkapa Ruralia-instituutti voisi ottaa tuon hoitaakseen. Kyllä minä luotan siihen, että se hoitaisi hommansa objektiivisesti.
Tietysti hallinnonkin tutkijoille (Ruokavirasto? Luke?) voisi uudestaan tyrkyttää tuota ideaa?
-
Vaikka meillä oli Tikelle/Lukelle aika konkreettinen ehdotus, miten sen voisi helpohkosti tehdä (jopa olemassa olevasta aineistosta, ks. edellä 21.12.13). Tai sitten vähemmän helposti ottamalla erillistutkiimuksessa (riittävä) otos sellaisista pitkään (yli 20 v.) luomuviljelyssä olleista tiloista kuten täällä (edellä) ja myös tuossa Kouvolan Sanomissa mainitut
Tuolla toista asiaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15918#msg15918) selvittäessäni törmäsin Pirjo Siiskosen esitelmän tietoon:
Luomun kehitystarinasta Suomessa 1
• Toivo Rautavaaran elämäntyö 1960- ja 1970-luvuilla
• Edelläkävijäviljelijöitä: Elvi ja Aaro Rajala Ypäjä, 1965 ja Fjalar ja Kristiina
Holmqvist, Kokkola, 1966
Netistä sain selville, että nuo kaksi tilaa yhä toimivat luomutiloina. Tarjolla olisi siis tuollaista erillistutkimusta varten ainakin 2 tilaa, jotka ovat olleet luomussa yli 50 vuotta.
-
Vanha puheenvuoro (2013), mutta asetelma tässä on kaunis, Turun Sanomissa, Henri Murto, em. Suomen vanhimman (edellä 29.05.15) biodynaamisen tilan Rekolan viljelijä, Esko Valtaojaa vastaan:
Biodynaaminen viljely lisää omavaraisuutta (https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/457097/Biodynaaminen%2Bviljely%2B%2Blisaa%2 omavaraisuutta)
Kun maaperä voi hyvin, satomäärätkin ovat runsaita, toisin kuin Valtaoja kirjoitti. Täytyy kuitenkin muistaa, että luonnonmukainen viljely on pitkäjänteistä. Menee joskus vuosikymmeniäkin ennen kuin satomäärät ovat tehotuotannon vastaavalla tasolla.
(lihav. HJ)
Pitkäjänteisyyttä todella on tarvittu. Mutta nyt aika, pitkäjänteisyys, ja pitkämielisyys, kärsivällisyys alkaa loppua: kun biodynaaminen viljely v. 2024 täyttää 100 vuotta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg16303#msg16393) , aika on loppu.
Jalkapallotermein loppuvihellyksen paikka. Oikeudenmukainen tuomari ei anna jatkoaikaa.
MTT voisi tietää, onko Suomessa peltoa, joka olisi aina, alusta saakka ollut luomussa.
Tästäkään tilasta ei välttämättä ihan niin voi sanoa ...
Tervetuloa Rekolan biodynaamiselle maatilalle! (http://www.rekolabiodyn.fi/)
Rekolan tila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Tilalla on viljelty biodynaamisesti jo 1970-luvun alusta lähtien.
... mutta jos se jo yli 40 vuotta luomussa on ollut, voitaisiin sen pellot varmaankin jo tuollaisiksi laskea?
Nyt sitten se seuraava (epähieno?) kysymys, mikä on tuon tilan hehtaarituotto, nyttemmin eli nyt? Ainakaan noilta sivuilta en löytänyt rehvastelua tai oikeutettua ylpeyttä siitä asiasta.
Jos tässä pelissä sellainen tuomari olisi, hän ei enää kuuntelisi selityksiä, että hiukan vielä tuon yli neljänkymmenen vuoden päälle tarvittaisiin.
-
Vanha puheenvuoro (2013), mutta asetelma tässä on kaunis, Turun Sanomissa, Henri Murto, em. Suomen vanhimman (edellä 29.05.15) biodynaamisen tilan Rekolan viljelijä, Esko Valtaojaa vastaan:
Biodynaaminen viljely lisää omavaraisuutta (https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/457097/Biodynaaminen%2Bviljely%2B%2Blisaa%2 omavaraisuutta)
Kun maaperä voi hyvin, satomäärätkin ovat runsaita, toisin kuin Valtaoja kirjoitti. Täytyy kuitenkin muistaa, että luonnonmukainen viljely on pitkäjänteistä. Menee joskus vuosikymmeniäkin ennen kuin satomäärät ovat tehotuotannon vastaavalla tasolla.
(lihav. HJ)
Pitkäjänteisyyttä todella on tarvittu. Mutta nyt aika, pitkäjänteisyys, ja pitkämielisyys, kärsivällisyys alkaa loppua: kun biodynaaminen viljely v. 2024 täyttää 100 vuotta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg16303#msg16393) , aika on loppu.
Jalkapallotermein loppuvihellyksen paikka. Oikeudenmukainen tuomari ei anna jatkoaikaa.
Mutta ei sitä helposti tilille panna. Rekolan tila voi yhä rauhassa kertoa tätä:
https://rekolanbiodynaaminentila.com/mansikanviljely/
Biodynaamisten luomumansikoiden viljely alkoi Rekolassa laajemmin vuonna 2014. Olosuhteet mansikanviljelylle Rekolassa ovat kovin otolliset: maisemiltaan kauniit rinnepellot ovat todella hyvässä kunnossa vuosikymmenten biodynaamisen luomuviljelyn jälkeen, kompostoitu karjanlanta mahdollistaa hyvälaatuisten marjojen tuotannon ja järvien ansiosta hallaa esintyy harvoin. Rekolan luomumansikat ovatkin saanneet maineen todella haluttuna herkkuna, jota ihmiset tulevat poimimaan pitkänkin matkan takaa.
(lihav. HJ)
Mutta kohta vaadimme tarkat laskelmat sadoista. Ovatko ne nyt tavanomaisen viljelyn tasolla? Ne vuosikymmenet on tuon tilan osalta käytetty, kuluneet. Aikaa tuon saavuttamiseen on nyt ollut 43 vuotta!
Toisin kuin makuasioissa se on helposti mitattavissa: ovatko satomäärät yhtä runsaat? Tuossahan tilan oman todistuksen mukaan pellot ovat "todella hyvässä kunnossa".
***
Tämä puuskahdus sai tietysti kimmokkeensa siitä, kuinka Pro Luomu nyt — kuten aina n. tähän aikaan vuodesta — puffaa luomumansikkaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22161#msg22161). Ja Rekolan tilakin on sen listoilla, kuten aina on.
-
Seppo Lohtajan muistelmanomainen teksti tuo täällä uudestaan esiin toivomuksemme ja vaatimuksemme:
Vauhtia huoltovarmuutta tuovalle luomuviljelylle (https://www.vakka.fi/mielipiteet/vauhtia-huoltovarmuutta-tuovalle-luomuviljelylle-6.221.126069.962403b40e) (Vakka-Suomen Sanomat 28.3.2022)
Olin Luomuliiton puheenjohtaja, kun Suomeen saatiin ensimmäinen kolmivuotinen siirtymävaihetuki vuonna 1990. Se oli 2800 markkaa hehtaarilta vuodessa eli nykyrahassa 730 euroa. Se vauhditti luomun kasvuun. Vuonna 1990 luomutiloja oli 382, nyt niitä on jo yli 5000. Pelloista luomussa on 15 prosenttia. Vuonna 1991 valmistui tutkija Raimo Erviön maatalouden koeasemilla tehty 30-vuotinen seurantatutkimus, joka kertoi nykyviljelyn hävittäneen peltojen humuksesta 28 prosenttia.
Nyt 30 vuotta myöhemmin peltojen kasvukunto on heikentynyt edelleen merkittävästi. Humusta on pelloilla enää puolet 60 vuoden takaisesta eli noin kolme prosenttia. Samalla yliraskaaksi muodostunut konekanta tiivistää peltoja, mikä myös huonontaa viljelyn edellytyksiä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta pelloista on tullut huonosti ravinteita sitovia ja vettä läpäiseviä, mutta myös poudanarkoja. Kolmen viime vuoden sääolot ovat tuottaneet siksi varsin heikkoja satoja.
Siirtyminen luomuviljelyyn on nykypelloilla oleellisesti vaikeampaa ja vie selvästi pidemmän ajan kuin 30 vuotta sitten. Nyt viljelijöille tulisi tarjota kuusivuotista siirtymävaihetta ja tuen tulisi olla kuuden vuoden ajan noin 500 euroa hehtaarilta vuodessa. Esitykseni on radikaali, mutta jos me haluamme todellisen loikan kohti parempaa huoltovarmuutta, niin siinä eivät auta tekemättömyys tai näpertely. Luomuviljelyssä ei tuontipanoksia tarvita.
Tämän:
Vaikka meillä oli Tikelle/Lukelle aika konkreettinen ehdotus, miten sen voisi helpohkosti tehdä (jopa olemassa olevasta aineistosta, ks. edellä 21.12.13). Tai sitten vähemmän helposti ottamalla erillistutkimuksessa (riittävä) otos sellaisista pitkään (yli 20 v.) luomuviljelyssä olleista tiloista kuten täällä (edellä) ja myös tuossa Kouvolan Sanomissa mainitut
Noista 382 tilasta v. 1990 on varmaankin pysynyt luomussa niin monta tämän ajan, että vertailevan tutkimuksen voisi tehdä. Samalla voisi tarkistaa, pitääkö tuo väite luomuviljelyn edullisesta vaikutuksesta humuksen kehittymiseen lainkaan paikkaansa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4886#msg4886).
Mutta ennenkaikkea: jos luomuviljelyssä kasvukunto paranee, sen pitäisi 30 vuodessa näkyä. Ja nimenomaan parantuneina hehtaarisatoina. Jos niitä ei näy, mitä ihmettä kasvukunto voisi tarkoittaa?
***
Lohtajakin yrittää tuossa väittää, että luomuviljelyssä ei tuontipanoksia tarvita, eli luomuniksillä tila olisi täysin omavarainen. Samaa kuin juuri eräät kansanedustajat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg25832#msg25832). Vaikka Lohtaja varmasti tietää asioiden todellisen laidan.
-
Tällainen opinnäytetyö, ja suoraan otsikomme problematiikkaan:
Maaperän kasvukunto Anttilan tilalla
Juhola, Joona (2023) (https://www.theseus.fi/handle/10024/797646)
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä maaperän kasvukuntoon Anttilan tilalla Hausjärvellä. Anttilan tila on ollut luomussa vuodesta 2018 lähtien ja tilan peltojen kasvukunto on luomuun siirtymisen jälkeen ollut laskemaan päin. Työssä perehdyttiin maaperän kasvukuntoon eri osa-alueittain. Kasvukuntoa lähestyttiin fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta näkökulmasta opinnäytetyön teoriaosassa.
(lihav. HJ)
Yllätys tekijälle? Tuon enempää en ole siihen tutustunut. Yhteenvedosta vielä tämä:
Kemiallisen kasvukunnon suurin haaste on tilan peltojen alhaiset fosfori- ja rikkivarannot yhdistettynä lannoittamatta viljelyyn. Biologisessa kasvukunnossa suurimpia riskejä ovat säännöllisen nurmikierron katkeaminen, yksipuoliset nurmensiemenseokset ja peltojen alhainen multavuus.
(lihav. HJ)
Forforista on täällä ollut puhetta useassakin triidissä. Myös siitä, että luomu ei välttämättä lisääkään sitoutunutta hiiltä ja multavuutta. Vaikka sen lisääntyminen tiiviisti kuuluu luomun mytogiaan. Ks. esim. edellä tässä triidissä.
-
Luomuinstituutti on nyt ottanut tämän haasteen vastaan:
Luomuiälläkin on merkitystä (https://luomuinstituutti.fi/luomuiallakin-on-merkitysta/?lang=fi)
Yksi huonosti tunnettu kontekstiriippuvuutta aiheuttava tekijä on luomuikä, eli montako vuotta tutkitut luomutilat ovat olleet luomulla. On ekologisesti loogista ajatella, että maankäyttöhistorialla on merkitystä—tapahtuuhan uusien lajien kolonisaatio tai kantojen voimistuminen yleensä viiveellä. Luomuviljelyn jatkuvuuden merkitystä luonnon monimuotoisuudelle on maailmalla tutkittu vain vähän, ja siksi päätimme yhdessä ruotsalaisten kollegoideni kanssa selvittää, missä määrin luomutilojen ikä vaikuttaa peltojen kasvilajimäärään ja lajikoostumukseen.
Vaikka painopiste olisi tuo, niin varmaan samassa yhteydessä tulee tutkittua luomuiän vaikutus satotasoihinkin? Tieteellisesti, ei "mutulla".