Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 16.09.13 - klo:18:36

Title: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 16.09.13 - klo:18:36

Näin väittää nyt Eurekalert:

World changing technology enables crops to take nitrogen from the air (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-07/uon-wct072513.php)

Eli "maailmaa muuttava teknologia ..."

Monta muuta uutista asiasta löytyy Goolesta hakusanoilla "N-Fix" ja "Cocking" (asian keksijän sukunimi).

Ideana on se, että joku tietty löydetty typpeä sitova bakteeri saataisiin jollakin kurin kiinnitettyä mihin kasviin tahansa, ei vain palkokasveihin.

Tuon uutisen vain näin tänne, osaamatta ottaa kantaa.

Mutta annan kuitenkin linkin asian suhteen äärimmäisen skeptiseenkin kannanottoon:

Worst science by press release of the year: nitrogen fixation in crops (http://phylogenomics.blogspot.fi/2013/07/worst-science-by-press-release-of-year.html)

(Eli huonointa lehdistötiedotteilla tehtyä tiedettä tänä vuonna ...)

Mutta jos kuitenkin totta ... niin todella huimaavaa ... ei, siinä nyt tuo tieto tai väite, ja odottelevalle kannalle, sanoisin.

____ 

Tästä asiasta - edes väitteenä - ei ole muuten ainakaan suomenkielisessä netissä mitään tietoa. Eli jos "savussa" on vähänkään "tulta", tuli asiasta tällä puheenvuorolla ensi kertaa suomeksi kerrottua.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 17.09.13 - klo:17:50
 
Se, että tämä idea laboratoriossa on toiminut (jos nyt - väliaikaisesti - uskomme sen) ja sekään, että asiaa varten on perustettu firma, eivät vielä itsessään takaa, että idea toimisi käytännössä. Voi esim. olla vaikka niin, että kyllä muuten, mutta kustannukset nousevat suuremmiksi kuin keinolannoitteissa tms.

(Jäitä tarvitaan päähinettä varten: minusta tästäkään ideasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg1235#msg1235) - v. 2009  - ei ole sittemmin kuulunut juuri mitään)

Mutta jos se toimisi, mikä olisi asian suhde luomuun? Pari asiaa tuli mieleen:

- vaikka tämä idea kuulostaa suorastaan "superluomulta", luulenpa, ettei sitä luomuideologiaan hyväksytä: vaikka GM-tekniikkaa ei käytetäkään, joku "luonnoton" niksi asiassa on mukana (jolla kasvit saadaan hyväksymään ko. bakteerit symbioosiin kanssaan)

- menetelmä lupaa tyydyttää n. 60% (vilja)kasvien typentarpeesta - mistä se 40%? Eiköhän se olisi helpointa ja näppärintä ottaa "säkistä"?  Samoin kuin muut kasvien tarvitsemat ravinteet?

***

Tämän linkin kautta …

Plant Cuttings (http://aob.oxfordjournals.org/content/112/5/iv.full)

… päässee kiinni asiaa koskeviin, tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneisiin kirjoituksiin (tai ainakin siinä on ko. artikkeleiden nimiä).

Tässä on vielä linkki kalvosarjaan (http://www.oaft.org/pdf/AzoticTechnologies.pdf) asiasta, jos se auttaisi asian ymmärtämisessä ja arvioinnissa.

(Arvioinnissa tarvittaisiin nyt ehkä ... suomalaista asiantuntija-apua ...)

***

Olen edelleen siis hyvin epävarma. Mutta jotenkin tämä nyt "kaihertaa" - kuten muistikuvani siitä, että kuulemma sinä vuonna jolloin Charles Darwin piti esitelmänsä Royal Societyssa, seuran sihteeri olisi vuosikertomukseen kirjannut, ettei kyseisenä vuonna esitetty mitään erityisen merkittävää ...  8)
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Jarrumies on 17.09.13 - klo:22:16

 kuten muistikuvani siitä, että kuulemma sinä vuonna jolloin Charles Darwin piti esitelmänsä Royal Societyssa, seuran sihteeri olisi vuosikertomukseen kirjannut, ettei kyseisenä vuonna esitetty mitään erityisen merkittävää ...  8)

Muistikuva vertaustarkoituksiin riittävän oikein mutta korjattakoon kuitenkin rikkinäistä puhelinta, ettei tarina leviä virheellisessä muodossa: Darwinin ja Wallacen käsikirjoituksia luettiin Linnean Societyn kokouksessa Lontoossa 1.7.1858. Niissä esitettiin ensimmäisen kerran teoria luonnonvalinnasta. Paikalla oli seuran puheenjohtaja Bell, joka seuraavana vuonna 1859 vuosikertomuksessa  kirjoitti, ettei edellisenä vuonna ollut tapahtunut mitään suurempia tieteellisiä löydöksiä, jotka mullistavat sen tieteenalan jota ne koskevat.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 01.10.13 - klo:17:42
Kiitän korjauksesta, jatkan itse aiheesta lisää.
__________

Tässä kanadalaisessa, käsittääkseni maissin viljelijöiden ammatillisessa lehdessä (http://www.agcanada.com/wp-content/uploads/2013/08/CRN130908.pdf), on nyt kahdella sivulla (16 ja 18, mainos välissä, pdf) tarkempi kuvaus tässä "N-fix"-asiasta.

Siinä kerrotaan, että asiassa on jo koeviljelmiä, laboratoriosta olisi jo päästy ulkoilmaan.

Itse asian kuvaus myös käy jotenkin järkeen. Luulen, että minut on nyt "myyty".

Ainakin siinä mielessä, että asia ei ole "kylmäfuusio". Kustannuksia ym. käytäntöä en uskalla edelleenkään arvioida.   

Minut "myi" mm. kyseisten tutkijoiden varovaisuus siinä, että he eivät julista, että tällä korvataan kaikki keinotyppi, lupaavaathan ainoastaan vähentää sen tarvetta puoleen (vaikka sekin toki on huima lupaus).

Mutta jos tämä on aito (ja tuloksiiin johtava) keksintö, niin muistaa täytyy, että se ei ole ennennäkemätöntä. Joskus tieteelliset keksinnöt tulevat ja syntyvät yllättävästi, "puun takaa". Kuuluisin esimerkkihän on tietysti penisilliini, joka tavallaan lähti Alexander Flemingin satunnaisesta havainnosta (http://www.saunalahti.fi/arnoldus/fleming.html). 

Nyt Jarrumiehen ei tarvitse korjata minua, on selvää, että Flemingin itsensä ansiot asiassa olivat aika vähäiset, ja varsinaiset keksijät lopulta olivat nuo linkatussa artikkelisssa mainitut Florey ja Chain.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.13 - klo:18:26

Mutta tämä otsikon yritys jatkuu tätä toistakin, niin sanoakseni "perinteistä" tietä myöten, rhizobia-bakteerien kanssa.

 First step to reduce plant need for nitrogen fertilizer uncovered (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-09/uom-fst092713.php)

Hauska ilmaus kasvista:

Quote
"Our next step is to determine how we can make the plants understand that this is a beneficial relationship […]"

Eli:  "Seuraava askeleemme on selvittää, miten me saamme kasvit ymmärtämään, että kyseessä on hyödyllinen suhde […]"
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 01.06.16 - klo:04:27
Tieteen ymmärrrys asiasta lienee taas tämänkin löydön jälkeen kasvanut ...

Missing link in plant nitrogen fixation process discovered (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/05/160526151933.htm)

... mutta voinemme edelleen odotella asiasta lisää, niin kuin on tapana sanoa, "jäitä hatussa", ennen kuin tästäkään tuloksesta liikaa innostumme.

Otsikon asialla kyllä tuo tuon keksinnön tehnyt tieteellinen työryhmä on:

Quote
Professor Giles Oldroyd leads a research group at the John Innes Centre that aims to transfer the ability to fix nitrogen to other types of plants, like wheat or barley. This would increase growth and yield for these crops -- particularly in developing countries where farmers have less access to nitrogen fertilisers.

Hiukan omaa, tällaista skepsismiä tuohon viimeiseen lauseeseen: miksi niin on tai täytyisi aina tulevaisuudessakin olla, että kehitysmaissa olisi (keinotekoista) typpilannoitetta vähemmän saatavilla?

Vielä tämä lisäys asiaan: jos tuo "Graalin malja" tieteessä löydettäisiinkin, tietystikään viljely sen avulla ei enää kulkisi "luomu"-nimikkeen alla. Jos sen pohjalta - olettaen siis, että asia on onnistunut - kehitettäisiin jonkinlainen "puoliluomuviljely" -konsepti, yhä vielä olisi laskettava tarkemmin asian plussat ja miinukset: tuo typensidonta kun ei luultavasti siinäkään tapauksessa, että se onnistuisi vehnällä tai ohralla, olisi "ilmaista".

Vielä tämä lisäys asiaan: emme tietysti varmasti tiedä, eikä myöskään kannata heittäytyä periaatteellisiksi pessimisteiksi. Voi tietysti olla, että tuossa on kehitettävissä jotain, joka todella ratkaisee asian, paremmin kuin Haber-Bosch-menetelmä.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 06.08.16 - klo:04:47
Tuon "Graalin maljan" tavoittelu jatkuu:

GMO sustainability frontier: Helping crops acquire their own nitrogen (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/08/01/next-gmo-sustainability-frontier-helping-crops-acquire-nitrogen/)

Tähän jupinaani ei tuokaan artikkeli anna vastausta:

[...] tuo typensidonta kun ei luultavasti siinäkään tapauksessa, että se onnistuisi vehnällä tai ohralla, olisi "ilmaista".

Artikkeli näkee tässä mahdollisessa keksinnössä vain potentiaalisia etuja. "Joka toinen" typpeen liittyvä ongelma sen mukaan siinä ratkeaisi.

Mutta kuinka lienee? Onko typpilannoitteen valmistus lopulta ongelma? Ja paljonko erilainen valmistustapa lopulta sen aineen todellisia ongelmia ratkaisee?

Ja valmistustavoillekin on jo esitetty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=692.0) muitakin vaihtoehtoja kuin tuo geenitekniikalla terästetty "luomumenelmä".
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 22.05.17 - klo:06:50
Tästä uutisesta tai sen linkeistäkään en täysin saanut selvää ...

Plants that ‘fertilize themselves’? Gene discovery could lead to reductions in synthetic fertilizer use (https://geneticliteracyproject.org/2017/05/19/plants-fertilize-gene-discovery-lead-reductions-synthetic-fertilizer-use/)

... mutta siinä selvästi annetaan ymmärtää, että otsikomme asiassa olisi tehty nyt jokin tärkeä edistysaskel.

Mutta toisaalta, jos tällaisia edistysaskeleita yhä tarvitaan, merkitsee se sitä, että v. 2013 (jolloin ensimmäinen puheenvuoro täällä on päivätty) ei oltu vielä niin pitkällä, kun silloin annettiin ymmärtää.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.17 - klo:15:50
Onko se jo keksitty, vai ei, mutta ainakin sitä nyt yritetään isolla rahalla:

Bayer and Ginkgo launch microbe company (http://cen.acs.org/articles/95/web/2017/09/Bayer-Ginkgo-launch-microbe-company.html)

Quote
Bayer and Ginkgo Bioworks are forming a new company to exploit the potential of synthetic biology to improve microbes that help plants grow. The unnamed firm launches with a $100 million investment from the parent companies and Viking Global Investors.

A major scientific target of the two firms’ technology will be to design microbes with an improved ability to deliver nitrogen to plants. Farmers spend a significant amount of money on fertilizer to replace the nitrogen that growing crops take from the soil. And it is difficult to cost-effectively deliver nitrogen to plant roots without causing environmental damage from fertilizer runoff.

Ja biotekniikan avulla. (Lauri Reuterin twiitissä oli tämä vinkki ja linkki.)
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.17 - klo:08:35
Tämä kirjoittaja pitää asiaa hyvin hyödyllisenä ...

Guided evolution of wheat and other grains could feed growing population (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/05/guided-evolution-wheat-grains-key-feeding-growing-population/)

... ja kertoo, että tutkimus- ja kehitystyössä on kaksi pääsuuntaa.

Mutta artikkelista käy myös ilmi, ettei ratkaisevaa läpimurtoa ole tehty. Vaikka lupaavia tuloksia onkin saavutettu.

Hurskas toive (lihav. HJ):

Quote
The nitrogen goal is not just for biotech enthusiasts. Organic food people and vegans should support it too. It’s good for the environment. It’s good for humanity.

Pitäisi. On todellakin monta asiaa, jota luomuväen pitäisi kannattaa. Mutta eivät kannata. Eivät voi kannattaa. Koska sen jälkeen he eivät olisi enää luomuväkeä.

Koko ajan täytyy muistaa, että jos läpimurto tuossa tapahtuisikin, fosforin ym. sidontaa ei ole olemassakaan. Ja tuskin keksittävissäkään.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 20.07.18 - klo:05:00
Scienedaily kertoo taas lupaavista tuloksista:

Bacteria engineered to create fertilizer out of thin air
Next step could be 'nitrogen-fixing' plants that can do the same, reducing the need for fertilizer (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/07/180716145900.htm)

Koska geenitekniikkaa tuossa käytettiin, niin luomusääntöjä on rikottu, ei tule tuon keksinnön soveltaminen koskaan siinä kyseeseen.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 28.08.18 - klo:03:41
Tämän mukaan ei olisi keksitty vaan pikemminkin löydetty (keksimistä tavallaan sekin). Eli olisi löydetty maissin muunnos, itsestään syntynyt lajike, joka osaa tuon tempun:

Corn variety gets nutrients from bacteria, potentially reducing need for fertilizer (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180807144941.htm)

Tiedemiehet eivät kuitenkaan tyydy ihailemaan nöyrinä luonnon ihmeellisyyttä, vaan miettivät heti jatkokehittelyä:

Quote
If this trait could be bred into conventional varieties of corn, it may reduce the need for added fertilizer and increase corn production in regions with poor soils.
[..]
Prof. Bennett and his colleagues are interested to see whether other cereals, such as sorghum, can also use their aerial roots for a similar function.

Ja etteikö vain heidän mieleensä ole jo juolahtanut, että tuossa voisi käyttää geenitekniikkaa!


PS. Edelleenkin kaksijakoisesti tuohon suhtautuen: jos typpilannoitetta pystytään jatkossa tuottamaan siten, ettei se haittaa tai rasita luontoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.0), voi olla, että tuo yllämainittukin keksintö/löytö jää tieteelliseksi kuriositeetiksi.

Mihin sitä vertaisi? Joskus 1910-luvulla kehitettiin USA:ssa täysin toimiva höyryauto, jolle siis polttoaineeksi kelpasi vähän mikä tahansa, jonka sai syttymään. Hyviä puolia oli: se oli mm. bensiiniautoja huomattavasti hiljaisempi. Siitä ei kuitenkaan koskaan tullut menestystarinaa ja uskaltanee ennustaa, ettei koskaan tulekaan, vieläkään, kuitenkaan.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 14.10.18 - klo:08:22
Ei taida olla vieläkään ihan lopullisesti (s.o. täysin toimivaa ratkaisua) keksitty, mutta sen yrittämiseen satsataan isoja rahoja:

Death by Fertilizer
Nitrogen fertilizer is a disaster. Abandoning it would be a bigger disaster. Now a dozen billionaires are funding an alternative. (https://grist.org/article/billionaires-and-bacteria-are-racing-to-save-us-from-death-by-fertilizer/)
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 21.11.18 - klo:03:05
Jollain näillä main mennään nyt (yhteenveto):

Can genetic engineering deliver a natural microbial fertilizer for crops (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/20/can-genetic-engineering-deliver-a-natural-microbial-fertilizer-for-crops/)

Eikä sitä tiedä kuinka tässä käy:

Quote
At the turn of the previous century, German scientists Fritz Haber and Carl Bosch got all the credit for finding a way to convert atmospheric nitrogen (in its very stable N2 form) into a charged ion that could be “fixed” or applied as a chemical fertilizer. Both eventually were awarded the Nobel Prize in chemistry for their efforts.

At almost exactly the same time, Dutch microbiologist Martinus Beijerinck discovered how certain bacteria do the same thing naturally.

Beijerinck never got the Nobel. And until now, the Haber-Bosch process has been the only way to create enough volumes of nitrogen fertilizer to meet global demand. But Beijerinck (not known for his sense of humor or self-reflection), may get the last hurrah.

Epäilykseni kuitenkin jatkuvat. Hiukan enemmän uskon kehitystyöhön, jossa typpilannoitetta yritetään tehdä ilman fossiilisia raaka- ja polttoaineita.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 30.07.19 - klo:04:34
Tässä on lisää tuosta Meksikosta "löydetystä" maissilajikkeesta (ks. edellä 28.08.18):

Indigenous Maize: Who Owns the Rights to Mexico’s ‘Wonder’ Plant? (https://e360.yale.edu/features/indigenous-maize-who-owns-the-rights-to-mexicos-wonder-plant)

Koska sitäkään ei ihan oikeasti ole luonnosta löydetty, vaan lajike on paikallisen kasvinjalostuksen tulos, artikkeli pohtiikin pitkään juuri sitä, mikä on oikeudenmukainen korvaus näille paikallisille viljelijöille, jos ja kun yritetään tuota ominaisuutta levittää muualle. Ettei syyllistyttäisi "biopiratismiin". Kysymys on varsin monimutkainen, hyvästä tahdosta ja erilaisista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta.

Tieteellä kyllä osoitettiin, että tuo todella toimii:

Quote
It took more than two decades before the suspicions about Totontepec’s maize were confirmed in a peer-reviewed journal. Last August, researchers from the University of California, Davis, the University of Wisconsin, and Mars Inc. — the global food and candy conglomerate — published the results of a 10-year study (https://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.2006352) in PLOS Biology, describing how bacteria that thrive in the low-oxygen environment of the maize’s mucus pull nitrogen from the air and feed it to the plant.

Media USA:ssa huomasi sen:

Quote
The media celebrated the findings. “The wonder plant,” trumpeted The Atlantic. Smithsonian declared: “The corn of the future.”

Jostain syystä ei mielestäni kyllä meillä Suomessa?

Mutta menisin vielä asioiden edelle. Tuo ominaisuus tuossa lajikkeessa voidaan ehkä paikallistaa niin, että sitä voidaan levittää geenitekniikan avulla. Joko perinteisellä geenitekniikalla tai sitten geenieditoinnilla.

Jälkimmäisessä tapauksessa saattaa olla syntymässä juuri sellainen vaikea esimerkki, EU:n säätelijöiden painajainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg14610#msg14610). Jos tulee markkinoille uusiakin maissilajikkeita, joissa on tuo ominaisuus, se ei vielä aiheuttane ongelmia, ne voidaan varmasti uskottavasti katsoa perinteisesti jalostetuiksi.

Mutta entä, jos markkinoille tulee tuollainen vehnälajike? Jos meksikolaiset viljelijä-jalostajat ovat siellä syrjäkylillä (perinteisin  keinoin) kyenneet tekemään tuon maissille, mikseivät he olisi kyenneet tekemään samaa vehnälle? Sellainen tarina ehkä meille kerrotaan. Mutta tosiasiassa se suoritus on voinut tapahtua jossain laboratoriossa jossain muualla, "geenisaksilla". Mutta todistapa se, puoleen tai toiseen!
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 31.07.19 - klo:04:25
Vaikeuksia on jo tässä:

Quote
Shapiro says it could take more than a decade for Mars or another company to breed the nitrogen-fixation trait into a commercial corn variety, if it is possible at all. Bennett says research continues at UC Davis to better understand and isolate the bacteria that fix nitrogen in the maize gel
[...]
In the meantime, as U.S. researchers continue the daunting task of attempting to transfer the nitrogen-fixing genetic trait to commercial corn varieties, the farmers of Oaxaca will keep on planting their miracle maize as they have for thousands of years.

Tuosta on luettavissa, että kyseinen ihmemaissi ei ole sadoiltaan kovin kaksinen. Siksi tuo ominaisuus halutaan siirtää hyvätuottoisiin lajikkeisiin.

Mutta minulla on vielä tämäkin pessimistinen epäilys: veisikö itse tuo typensidonnan prosessi kasvilta jotain sellaisia resursseja, jotka ovat poissa sen tuottavuudesta? Tähän voisi viitata sekin, että tuo lajike ei ole siellä Meksikossa työntänyt tieltään satoja muita lajikkeita.

Tilanteen ollessa tuon lainauksen kuvaama, lienee turha etsiä netistäkään satotasoista tarkkoja lukuja?
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 21.01.20 - klo:05:20
Päivitetään status tässä asiassa tällä linkillä:

Making real a biotechnology dream: nitrogen-fixing cereal crops (http://news.mit.edu/2020/Making-real-biotechnology-dream-nitrogen-fixing-cereal-crops-0110)

Quote
Voigt Lab's work could eventually replace cereal crops’ need for nitrogen from chemical fertilizers.


Eli: eräänä päivänä, lopulta.

Niinpä tuossa ei tietysti vielä ole laskelmia siitä, kannattaako sitä tehdä.

Kun asiassa väistämättä on geenitekniikasta kyse, ei ole odotettavissa, että sillä olisi merkitystä rahakkaille luomumarkkinoillekaan.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 02.01.22 - klo:11:29
Nyt se (läpimurto asiassa) olisi tehty?

Engineered bacteria could boost corn yields
Gene-edited microbe offer continuous nitrogen fixation (https://cen.acs.org/food/agriculture/Engineered-bacteria-boost-corn-yields/99/web/2021/12)

Annaleena Ylhäinen twiittasi tuosta 11 minuuttia sitten:

Quote
Veikkaan, että tämä biologinen typensidonta assosiatiivisilla bakteereilla tulee yleistymään seur 50 v aikana.


Mitähän minä veikkaisin? Ainakin se tulee suuresti hämmentämään keskustelua. Ja oikeastaan aika välittömästi? Olettaen, että ko. artikkeliin voi luottaa.

PS. Ludger Wess — oli lukenut koko artikkelin — varoittelee Twitterissä kuitenkin innostumasta liikaa: tutkimus on vielä alussaan. Vaikka tulokset kyllä lupaavia.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.22 - klo:13:52
Onko siis niin, ettei tuossa tarvitse itse viljeltävän kasvin geeneihin lainkaan koskea? Ainoastaan bakteerien geeneihin?

Tulisiko tuosta uusi vaikeasti tarkistettava asia luomuviljelyssä? Jollakin luomupellolla yhtäkkiä sadot alkavat olla  huimasti parempia kuin ennen tai naapurin pellolla. Lopputuotteeseen ei varmaankaan jää jälkiä tuon niksin käytöstä? Kiellettyä luomussa se varmasti tulee olemaan.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.22 - klo:06:04
Tämä lienee osa tuota samaa otsikon pyrkimystä:

GMO soil fungi: One way genetically modified barley might help reduce the need for fertilizers (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/07/gmo-soil-fungi-heres-one-way-genetically-modified-barley-might-help-reduce-the-need-for-fertilizers/)

Tutustutaan tarkemmin. Tarkkaillaan tilannetta. Onnistui tai ei, vahingoniloisesti voidaan todeta, että luomu ei ole tuossa mukana.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 22.04.22 - klo:05:23
Tätä kautta saatua tietoa asian kehityksestä, lupaavasta yrityksestä:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Val Giddings
@prometheusgreen
·20. huhtik.
A cereal genetically modified to better capture nitrogen from the air
The modification of the DNA of two associated organisms, a barley and a bacterium, aims to reduce the use of inputs. But there is still a long way to go from the laboratory to the field

Une céréale génétiquement modifiée pour mieux capter l’azote de l’air (https://www.lemonde.fr/sciences/article/2022/04/19/une-cereale-genetiquement-modifiee-pour-mieux-capter-l-azote-de-l-air_6122815_1650684.html#xtor=AL-32280270-%5Bdefault%5D-%5Bios%5D)

Googlen Kääntäjällä:

Quote
Se on yksi agronomian Graaleista: se antaa tärkeimpien viljojen – vehnän, maissin, ohran tai riisin – jotka muodostavat puolet ihmiskunnan kaloreiden saannista, sieppaamaan typpeä ilmasta palkokasvien tavoin, mikä rajoittaa typpilannoitteiden leviämistä. (nitraatit), kallista energiaa ja haitallista ympäristölle ja ilmastolle. Askeleen tähän suuntaan ovat ottaneet Oxfordin, Cambridgen ja Norwichin yliopistojen sekä MIT:n tutkijat, jotka esittelevät tulokset 11. huhtikuuta PNASissa (https://www.pnas.org/doi/abs/10.1073/pnas.2117465119).
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 27.04.22 - klo:04:57
MIT on mukana tässä tieteellisessä ja teknologisessa kisassa:

Creating self-fertilizing crops to help address climate change (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/26/creating-self-fertilizing-crops-to-help-address-climate-change/)

Quote
Most artificial fertilizer production also consumes huge quantities of natural gas and uses minerals mined from nonrenewable resources. After all that, much of the nitrogen fertilizer becomes runoff that pollutes local waterways. For those reasons, this Climate Grand Challenges flagship project aims to greatly reduce use of human-made fertilizers.

One tantalizing approach is to cultivate cereal crop plants — which account for about 75 percent of global food production — capable of drawing nitrogen from metabolic interactions with bacteria in the soil. Whitehead Institute’s Weng leads an effort to do just that: genetically bioengineer crops such as corn, rice, and wheat to, essentially, create their own fertilizer through a symbiotic relationship with nitrogen-fixing microbes.

Edelleen uskallan esittää tämän kysymyksen:


Mutta minulla on vielä tämäkin pessimistinen epäilys: veisikö itse tuo typensidonnan prosessi kasvilta jotain sellaisia resursseja, jotka ovat poissa sen tuottavuudesta? Tähän voisi viitata sekin, että tuo lajike ei ole siellä Meksikossa työntänyt tieltään satoja muita lajikkeita.

Eli yksinkertaisimmillaan: mikä olisi noilla kasveilla samaan ruokamäärään vaadittava pinta-ala?

Kulman kautta tämä kehitystyö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg21632#msg21632) (tuossa triidissä läpikäyty) muuten osallistuu samaan kisaan.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.22 - klo:04:19
Mikähän tämä on?

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·8. kesäk.
Tämä ilmasta typpeä sitova Methylobacterium-biostimulanttivalmiste (BlueN) on tosi mielenkiintoinen. Päivi Peltovuori esitteli tätä tänään Eväitä Suomen maasta -kiertueella. Nyt on kaivettava tutkimukset näistä esiin ja perehdyttävä asiaan.


Ja liittyisiköhän se tähän triidiin? Löysin siitä vielä tämän:

https://symborg.com/en/biofertilizers/bluen/
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 19.07.22 - klo:04:43
Uusi tieto (lihav. HJ):

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Corteva Agriscience lanseeraa ravinteiden tehokkuutta optimoivan BlueN® valmisteen Pohjoismaihin ja Baltiaan. #BlueN perustuu endofyyttiseen Methylobacterium symbioticum -bakteeriin, joka toimii yhdessä kasvin kanssa ja sitoo lisätyppeä ilmakehästä.

***

Olen etsinyt arvioita tuosta keksinnöstä ja luomuviljelystä. En ole löytänyt. Tällä hetkellä puuttuu myös yleinen, puolueeton tieteellinen arvio.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 13.08.22 - klo:04:02
Tässä seuraavassa saattaisi olla kyse samantyyppisestä tutkimuslinjasta kuin ohran kanssa edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=727.msg26007#msg26007).

Gene-edited rice can naturally fix nitrogen in the soil, vastly reducing the need for chemical fertilizers (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/12/gene-edited-rice-can-naturally-fix-nitrogen-in-the-soil-vastly-reducing-the-need-for-chemical-fertilizers/)

Genetic modification of flavone biosynthesis in rice enhances biofilm formation of soil diazotrophic bacteria and biological nitrogen fixation (https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/pbi.13894)

Quote
Improving biological nitrogen fixation (BNF) in cereal crops is a long-sought objective; however, no successful modification of cereal crops showing increased BNF has been reported. Here, we described a novel approach in which rice plants were modified to increase the production of compounds that stimulated biofilm formation in soil diazotrophic bacteria, promoted bacterial colonization of plant tissues and improved BNF with increased grain yield at limiting soil nitrogen contents. We first used a chemical screening to identify plant-produced compounds that induced biofilm formation in nitrogen-fixing bacteria and demonstrated that apigenin and other flavones induced BNF. We then used CRISPR-based gene editing targeting apigenin breakdown in rice, increasing plant apigenin contents and apigenin root exudation. When grown at limiting soil nitrogen conditions, modified rice plants displayed increased grain yield. Biofilm production also modified the root microbiome structure, favouring the enrichment of diazotrophic bacteria recruitment. Our results support the manipulation of the flavone biosynthetic pathway as a feasible strategy for the induction of biological nitrogen fixation in cereals and a reduction in the use of inorganic nitrogen fertilizers.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.22 - klo:04:40
Lisää em. geenieditoidusta riisilajikkeesta:

CRISPR gene-edited rice could help soil bacteria produce nitrogen fertilizer. Here’s how it works (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/18/crispr-gene-edited-rice-could-help-soil-bacteria-produce-nitrogen-fertilizer-heres-how-it-works/)

Ja vielä tarkemmin:

CRISPR-Engineered Rice Enhances the Natural Production of Fertilizer (https://www.genengnews.com/topics/genome-editing/crispr-engineered-rice-enhances-natural-production-of-fertilizer/)

Ko. ratkaisu, tekniikka olisi vieläpä laajennettavissa (muihin kasveihin)?

Quote
The pathway could also be used by other plants. A patent application on the technique has been filed by the University of California and is pending. The research was funded by the Will W. Lester Endowment. In addition, Bayer Crop Science is supporting further research on the topic.

Nyt voi olla, että enempää emme saa tietääkään. Ennen kuin patentti on hyväksytty. Syntymässä "superluomu", jonka käyttäminen on sitten kuitenkin patentin takana?  8)

Ja tietysti myös luomuväen (IFOAM) hyväksynnän takana. Sielunsa silmin näkee tulevaisuuden luomutarkastajat, jotka varmistavat, että tilalla on riittävästi latausalaa ja/tai tuon ravinteen saanti turvattu loisimisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762) tms. Ettei ole epäiltävissä, että on käytetty tuota (kiellettyä?) tekniikkaa. Äärilinjana: on tarkistettava, ettei tilalla saada liian suuria luomusatoja! – Sama epäilys ja seuraus voi olla myös muista laadullisesti tai määrällisesti "liian" hyvistä luomusadoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=840.msg15048#msg15048).
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 28.02.23 - klo:05:15
Tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=727.msg26921#msg26921) lisää:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Biologista #BlueN -tuotetta käytettiin Puolassa 500 hehtaarilla. Sitä tutkitaan myös yliopistossa. BlueN sisältää Methylobacterium symbioticum -bakteeria, joka sitoo ilmakehän typpikaasua.
(lihav. HJ)

https://twitter.com/AYlhainen/status/1629821989576753155?cxt=HHwWhoC-_dudpZ4tAAAA
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 28.04.23 - klo:04:18
Mainoksessa asiasta lisää:

Mainos: Corteva Agriscience
Viljasta typensitojakasvi uuden biostimulantin avulla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/d98a61f8-2654-40e8-b7d9-19c612b6f2ad)

Quote
Esimerkiksi BlueN biostimulantti valjastaa bakteerin sitomaan viljalle typpeä ilmakehästä
[..]
Herneen ja muiden palkokasvien juurinystyrät ja niiden kyky sitoa ilmakehästä typpeä palkokasvien käyttöön on monille hyvin tuttua. Se, että viljalla pystyttäisiin samaan, voi kuulostaa tieteiselokuvalta, jota se ei kuitenkaan ole. BlueN biostimulantin sisältämä metylobakteeri on luonnosta löydetty bakteeri, joka pystyy sitomaan ilmakehästä typpeä viljan käyttöön. Tämä bakteeri eroaa palkokasvien typensitojabakteerista siten, että kasvi hyväksyy metylobakteerin lehtien sisään, jossa bakteeri elää ja tuottaa kasvin käyttöön typpeä.

Se on siis nyt Suomessakin. Tässä kuitenkin keksinnön eräät rajat:

Quote
Kasvukauden aikana bakteeri kykenee parhaimmillaan tuottamaan viljalle typpeä kymmeniä kiloja per hehtaari. Se soveltuu niin tavanomaiseen tuotantoon lisätyppilähteeksi kuin luomutuotantoon varmistamaan kasvin typensaantia.
(lihav. HJ)

Ei siis uskalleta kummankaan osalta väittää, että se olisi kokonaisratkaisu? Epäselvää lisäksi on, mitä EU:n luomudirektiivit tuosta sanovat.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 15.09.23 - klo:04:19
Asiaa on nyt tutkittu Tanskassakin:

Quote
Annaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Tanskassa testattiin syysvehnään Cortevan BlueN ja Syngentan Vixeran biostimulanttien vaikutusta - molemmat lisäsivät sadon typpipitoisuutta 5-6 kg/ha, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. #biostimulantti #typensitojabakteeri

 Forsøg i vinterhvede viser lille effekt af N-fikserende biostimulanter (https://landbrugsavisen.dk/mark/fors%C3%B8g-i-vinterhvede-viser-lille-effekt-af-n-fikserende-biostimulanter)

https://twitter.com/AYlhainen/status/1702402574547042698?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet

Lisää tutkimusta siis tarvitaan.
Title: Vs: Onko kaikkien (viljely)kasvien typensidonta nyt keksitty?
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.24 - klo:05:30
Toinen kilpailevista tuotteista (mainos):

Biologinen kasville typpeä sitova bakteeri (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/020f6440-359a-494b-9fef-451c68051a25)

Quote
Vixeran sisältää luonnosta eristettyä bakteeria, joka sitoo ilmakehän typpeä. Kasvin pinnalla kasvaessaan sen sitoma typpi päätyy lehtien ja juurten kautta kasvin käyttöön. Vixeran ruiskutetaan kasvustoon kasvukauden alkupuolella, minkä jälkeen se lisääntyy ja levittäytyy itse kasvissa.

Ja tämä (lihav. HJ):

Quote
Vixeran toimii kaikilla kasveilla, mutta toistaiseksi kokemuksia on kertynyt viljasta ja rehunurmesta. Kevätviljalla se ruiskutetaan kasvustoon pensomisen alussa ja syysviljalla aikaisin keväällä kasvun lähdettyä liikkeelle. Vixeranin käyttö on helppoa, sillä sen voi sekoittaa useimpien kasvinsuojeluaineiden ja lehtilannoitteiden kanssa. Ruiskutusliuoksen pH:ta voimakkaasti muuttavat valmisteet eivät sovi seokseen, sillä bakteeri on elävä olento ja matala pH tuhoaa sen. Viljalla riittää yksi käsittely, kun taas nurmella suositellaan uutta käsittelyä 1. sadonkorjuun jälkeen.

Ja tämäkin:

Quote
Lannoituksen suunnittelussa Vixeranin tekemän typensidonnan voi ottaa huomioon niin, että se joko korvaa osaa typpilannoituksesta tai tulee sen lisäksi. Vixeranin käyttö ei vaikuta ympäristökorvauksen typpilannoitusrajoihin.