Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 05.04.13 - klo:18:00

Title: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 05.04.13 - klo:18:00

Kolme syytä, miksi aloitan ihan oman triidin typpilannoitteelle:

1. Huomasin äsken, ettei meillä sellaista ole, vaikka oma keskustelunsa on sekä fosforille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.0) että kaliumille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=172.0)

(tietysti typpilannoite on täällä keskustelussa mainittu useita kertoja, ja ihan sitä koskevia uutisia on useita)

2. Huomasin, että typpilannoitteen historia on maailmalla kerrottu osin ja usein väärin!

Kyllä, ja se on yllättävää. Mutta näin on. Palaan tähän myöhemmin omalla puheenvuorolla. …

3. Typpilannoitteen tulevaisuus muuttuu koko ajan

Ja olennainen piirre siinä on, että näyttää yhä todennäköisemmältä, että synteettinen typpilannoite lakkaa kohta olemasta fossiilinen lannoite!

Uusin keksintö, joka tätä lupaa, on tämä, tässä kolmena linkkinä:
 
Tieteen läpimurto: kasveista vetyä! (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/04/tieteen-lapimurto-kasveista-vetya.html)
Läpimurto: kasvit valjastettiin vedyn tuotantoon (http://www.tekniikkatalous.fi/energia/lapimurto+kasvit+valjastettiin+vedyn+tuotantoon/a891686)
Breakthrough in hydrogen fuel production could revolutionize alternative energy market (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-04/vt-bih040313.php)

(Varsinkin tuo kolmas artikkeli ottaa pääosiin esiin vedyn mahdollisen käytön liikenteen polttoaineena, mutta mainitsee sekin lannoitteet. Siinä muuten tuodaan esille, miten ko. prosessissa voidaan käyttää hyväksi hukkalämpöä. Nämä tulevat vety- ja lannoitetehtaat ydinvoimaloiden viereen?)
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.13 - klo:07:48
Luvattu historiaan sukeltaminen. Tämä seuraava oli ainakin itselleni yllätys. Vaikkei asiaa mitenkään ole maailmassa salattukaan.

Se tieto, jonka olin saanut (tai säilyttänyt) myös lukiessani Vaclav Smilin kirjaa Enriching the Earth (http://www.amazon.com/Enriching-Earth-Fritz-Transformation-Production/dp/0262693135), että Haber-Bosch-menetelmä olisi ollut ensimmäinen synteettisen typpilainoitteen valmistusmenetelmä, osoittautui tiedokkeeksi.

Ensimmäisenä asian - kuten tätä englanninkielisestä wiki-artikkelista (http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_fertilizer) selviää - keksivät norjalaiset:

Birkeland–Eyde process (http://en.wikipedia.org/wiki/Birkeland%E2%80%93Eyde_process)

Tällä menetelmällä myös lähdettiin tuotantoon jo v. 1905. Ja nykyinen Yara on jollakin tavalla siellä uraa uurtaneen firman perillinen, vaikka nykyisin käyttääkin Haber-Bosch-menetelmää.

Vaikka Smil ei siis tuonut tätä kirjassaan kunnolla esille, niin vaikkapa tässä hänen artikkelissaan se kerrotaan:

Nitrogen cycle and world food production (http://www.vaclavsmil.com/wp-content/uploads/docs/smil-article-worldagriculture.pdf)

Sen taulukosta 1 (Table 1.)  voi lukea, miten Haber-Bosch-menetelmä vasta 1930-luvulla syrjäytti muut menetelmät, tehokkaampana.

Siten Haber-Boscin keksintö suhteessa Birkeland–Eyden keksintöön on vähän niin kuin Wattin höyrykone suhteessa Newcomenin koneeseen.

Historian ironiaa on, jos - niin kuin luulen - typpilannoitteesta tulee tulevaisuudessa fossiilitonta, että se myös alkoi sellaisena!

(Toisaalta myös ensimmäinen kaupallinen ydinreaktori oli hyötöreaktori, eli "fast breeder" ...)
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.13 - klo:08:00
Tuli välittömästi mieleen, että tuo vertaus hyötöreaktoreihin voi muuten olla siinäkin mielessä - valitettavasti - toimiva vertaus, että hyötöreaktoreita ei nyt kehitetä mm. siitä syystä, että nykyisen kaltaisiin ydinvoimaloihin vielä riittää halpaa uraanin isotooppia U-235. Samaan tapaan nyt liuskekaasun myötä tilanne voi olla sellainen, että halpaa maakaasua riittää pitkään, eikä lannoitevalmistajilla ole välitöntä syytä etsiä vaihtoehtoista tuotantotapaa typpilannoitteelle.

Ellei sitten esim. tuo edellä mainittu keksintö tee vedystä tosi halpaa.
 
 
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.04.13 - klo:17:40

Tällainen keksintö olisi kuulemma jo tehty itse Haber-Bosch-prosessissa …

 Haber-Bosch power consumption slashed (http://www.rsc.org/chemistryworld/2012/10/haber-bosch-ruthenium-catalyst-reduce-power)

… eli energiankulutusta siinä olisi "leikattu", "väittävät japanilaiset tiedemiehet".
 
Kuinka paljon? Jos menee alkuperäiseen raporttiin (http://www.nature.com/nchem/journal/v4/n11/full/nchem.1476.html), siellä on hiukan epämääräisesti sanottu, että tarvittaisiin n. puolet reaktion "aktivointienergiasta". Jos se tarkoittaa (noin, suurin piirtein. lähelle) koko energiankulutusta, niin olisi kyse aikamoisesta säästöstä. Jos nyt tähän typpilannoitteen valmistukseen menee 1% maailman energiankulutuksesta, uudella menetelmällä se olisi siis enää n. 0,5%.
 
Onko enempää tietoa tästä, tai tietoa muista vastaavista tuloksista?
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.07.14 - klo:08:14
Prosessissa tarvittavan vedyn valmistamiseen, kilpailukykyiseen hintaan, olisi kuulemma kehitetty taas uusi nanoteknologiaan perustuva menetelmä. Vielä tämä on vasta keksintö, ei tuotannossa:

Rutgers Chemists Develop Technology to Produce Clean-Burning Hydrogen Fuel (http://news.rutgers.edu/news/rutgers-chemists-develop-technology-produce-clean-burning-hydrogen-fuel/20140713)

Ja "clean" tuossa - nykyiseen tapaan - tarkoittaa, ettei fossiilisia aineita asiassa lainkaan tarvita.

Quote
Electrolysis, however, could produce hydrogen using electricity generated by renewable sources, such as solar, wind and hydro energy, or by carbon-neutral sources, such as nuclear energy.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 30.11.15 - klo:09:16
Tämä artikkeli kaipaa ja vaatii - luonnon takia - typen tehokkaampaa käyttöä tulevaisuudessa:

To save Earth, better nitrogen use on a hungrier planet must be addressed (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151123202342.htm)

Mutta synteettiselle typelle se ei näe eikä ehdota vaihtoehtoa: noin puolet maailman väestöstä kun jo nyt ruokitaan sen avulla.

Oli aika taas muistuttaa tästä faktasta. Tai molemmista faktoista, liika typpi on myös riski. Summary:

More than half of the world's population is nourished by food grown with fertilizers containing synthetic nitrogen, which is needed for large crop yields but causes significant pollution. With the global population expected to increase by two to three billion people by 2050, more efficient usage of fertilizer is needed on a global scale, researchers urge.

***

Tietysti tuosta tulee mieleen myös se ikivanha vitsi, jossa kiinalaiselta diplomaatilta cocktail partyilla kysyttiin (ja saatiin vastaus):

- What about elections in your country?
- Yes, that's just oul ploblem. We have too many elections evely day!

***

Jos ongelmia voi tulla jo kasvavan väestön ruokkimisessa, ongelmia voi varmasti tulla biopolttoaineiden kanssa, jonka tämä niille myönteinen (?) sivu myöntää (ja typestä tässä on suurelta osin kyse):

http://biofuel.org.uk/fertilizer.html

The use of fertilizer is essential if we are to produce enough biofuel to meet our energy needs. Unfortunately, fertilizer has a number of drawbacks and can seriously impact the environment. The scale on which fertilizer would be needed to produce biofuel is astronomical, with some estimates suggesting that it could be as much as three to four times the quantity used in producing food
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 25.02.16 - klo:09:59
Tämä MTT:n tutkimus on meiltä jäänyt käsittelemättä. Mutta tehdään se, käsitellään:

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä (http://www.ilmase.fi/site/palkokasvit-ovat-merkittavia-fossiilisen-energian-ja-vakilannoitteiden-saastamisessa/)
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Matti Pekkarinen on 25.02.16 - klo:10:08
Ihan vilkaisulta: tämähän on taaaas todiste maajussien pohjattomasta hölmöydestä: rahaa humputellaan apulantaan mielettömästi.  Millä ihmeellä heidät saatiin harhautetuksi silloin 50- -60-luvulla. ? Jokos se Monsanto oli silloin.
(venäläinen sanonta: kun syyllinen tiedetään, niin kyllä hänelle rikos löytyy)
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Matti Pekkarinen on 25.02.16 - klo:10:40
"Nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä." MUTTA: Viherlannoituksen ja aluskasvien käyttö vaatii paljon lisää peltoa, mikä on jätetty huomiotta? ....        "pALKOVILJOJEN TÄYSIMITTAINEN VILJELY" ohoh...  ei kai leipää ja pottumuusia voida herneestä tehdä?  Pitänee etsiä, mitä tuolla tarkoitetaan.

"Lisäksi mm. nurmipohjainen biokaasun tuotanto voisi parantaa kannattavuutta edelleen. Bioenergian sivutuotteena saatavien lannoitteiden merkitys on lisäselvitysten arvoinen asia. Ympäristövaikutusten osalta tietovaje on suuri, mutta palkokasvien käytön lisäämisen positiiviset vaikutukset maan hiilivaroihin ja rakenteeseen ovat todennäköisiä."MUTTA: Lannan määrä ei tässäkään visiossa kasvane. Hiilivaroista olen lukenut havaintoja, että heinäkasvien maahan jättämä biomassa on SUUREMPI kuin apilan (johtuen siitä, että heinän juuristo uusiutuu jatkuvasti, ja apilan juuristo lahoaa vasta kasvin kuoltua). Lieneekö tästä uutta tietoa, joka kumoaa tuon?

"Selvitys osoittaa väkilannoitetypen käytön ja siihen liittyvän fossiilisen energian kulutuksen merkittävän vähentämisen olevan mahdollista biologisen typensidonnan avulla." JOO, jos biologisesta typensidonnasta tehdään itsetarkoitus.  Mielestäni maatalouden päätarkoitus on tuottaa riittävästi hyvää ruokaa ja jättää mahdollisimman paljon maata "vapaalle luonnolle".

KAIKKEA voidaan tietysti kyseenalaistaa. Onko lehmä huono valinta maidontuottajaksi? Vuohi olisi pienempi, söisi vähemmän ja on vaatimattomampi ruokinnan suhteen. Vielä taloudellisempi saattaisi olla kani tai hiiri. Yhteen tavalliseen navettaan saataisiin helposti mahtumaan 300 000 hiirtä, mikä on enemmän kuin koko Suomen lehmämäärä.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.16 - klo:04:58
Tässä on MTT:n/LUKEn sivulla oleva yhteenveto (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/480767) tutkimuksesta.

Siitäkään ei tule selvästi esille, minkä tutkijat olettavat olevan Suomen ruoantuotannon tason tuon ehdottamansa muutoksen jälkeen. Tuo yhteenveto näyttää viittaavan vain tilakohtaiseen kannattavuuteen? (Jossa on tietysti tukia mukana.)

Sinänsä on helppoa laskea, paljonko energiaa menee typpilannoitteiden valmistamiseen. Ohimennen on kyllä annattava kiitosta siitä, että ko. tutkijat ovat pyrkineet asiassa todenmukaiseen *) arvioon, eivätkä turvautuneet vanhoihin iskulauseisiin. Tästä on sitten hellppo ynnätä Suomen koko energiankulutus siihen asiaan.

Mutta mikä on niin sanoakseni energiatase? Tästähän meillä oli jo juttua:

Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056) 

Mutta tuossa MTT:n raportissa, kun sitä äsken selasin, ei näytä olevan kyse "puhdaslinjaisesta" ratkaisusta, siis tarkastelusta, jossa siirryttäisiin kokonaan luomuun. Useisemmissa kuvatuissa kokeissa käytettin viherlannoituksen lisäksi muuta typpilannoitusta.

***

Näkökulma on - tavallaan oikeuteusti, koska se on yhä nykytodellisuutta  - fossiilisen energian säästämisessä. Olisin kuitenkin kaivannut edes mainintaa siitä, että typpilannoitetta periaatteessa voitaisiin valmistaa ilman fossiilista energiaa.

____________

*) "Väkilannoitetypen valmistukseen kuluva energiamäärä laskettiin tämän hetken tehokkaimman valmistustekniikan perusteella."
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Matti Pekkarinen on 14.03.16 - klo:10:13
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Heinonen_(kemisti) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Heinonen_(kemisti))  Reijo Heinonen  humusasioista: ks liite
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.16 - klo:09:30
Tässä nyt luvataan, että typpilannoitetta pystyttäisiin jatkossa tekemään aivan uudella, auringonvaloon ja nanotekniikkaan perustuvalla menetelmällä, joka täysin korvaisi Haber-Bosch-menetelmän (ScienceDaily):

Chemists shed new light on global energy, food supply challenge (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160421145805.htm)

Quote
But now, Seefeldt and colleagues announce a light-driven process that could, once again, revolutionize agriculture, while reducing the world food supply's dependence on fossil fuels and relieving Haber-Bösch's heavy carbon footprint.

Ilmeisesti tuo keksintö on kuitenkin vasta tehty periaatteelisella tasolla, eli tuota typpilannoitetta ei ihan vähään aikaan ole maataloustarvikekaupassa saatavilla.

Energiaa uusikin prosessi kuluttaa, mutta sen väitetään olevan Haber-Boschia tehokkaampi. Eikä se sitten käyttäisi tuota synnillistä fossiilista energiaa.

Olennainen asia taitaa olla tuo tehokkuus. Olemmehan jo edellä tuoneet esille, että typpilainnoitteita voi valmistaa ja on valmistettu ilman fossiilista energiaa (ja raaka-ainetta) mutta aikanaan Haber-Bosch-systeemi syrjäytti nuo menetelmät juuri tehokkuutensa voimalla. Nyt se siis syrjäytettäisiin, samalla perusteella. (Tosin kerroimme edellä 08.04.13 väitteestä, että itse Haber-Bosch-menetelmän energiankulutus olisi mahdollista puolittaa.)

***

Artikkelissa oli arvio, että Haber-Bosch käyttäisi n. 2% maailman energiasta. Käytetään sitä lukua jatkossa.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 26.04.16 - klo:15:48
Tässä on toinen artikkeli tuosta samasta asiasta:

http://cen.acs.org/articles/94/i17/Light-sparks-conversion-dinitrogen-ammonia.html

Ei, en väitä sitäkään täysin ymmärtäväni. Eräs puute siinä tuli kuitenkin esille: ehkä Haber-Bosch on yhä nopeampi prosessi? Mitä se sitten merkitseekin. "Mikäs kiire meillä tässä on, valmiissa maailmassa?"

Tässäpä vielä kolmaskin artikkeli siitä:

http://www.azocleantech.com/news.aspx?newsID=23302
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 22.07.16 - klo:06:46
Kaiketi tällä hetkellä lähes kaikki typpilannoitteet on yhä tehty Haber-Bosch-menetelmällä, ja vielä tarkentaen, yhä maakaasua hyväksikäyttäen. Mutta ei ole tavara nyt hinnalla pilattua:

Urean hinta sukelsi alimmilleen yli 10 vuoteen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/urean-hinta-sukelsi-alimmilleen-yli-10-vuoteen-1.156234)

Tietysti tuohon maailmanmarkkinahintaan tulee vielä lisää kuljetuksesta ja kaupasta. Mutta toisaalta tuo on tonnihinta. Yhden hehtaarin lannoittamiseen tarvitaan suomalaisella lannoitustasolla vain noin 1/10-osa tuosta tonnista tai alle sen.

Quote
Maailman tärkeimmän typpilannoitteen, urean, maailmanmarkkinahinta putosi viime viikolla alimmilleen yli 11 vuoteen. Ureatonnista maksettiin enää 182 euroa, runsaat 166 euroa, kun vielä vuosi sitten hinta oli lähes sata euroa enemmän.

Myös fosforin ja kalin hinnat ovat laskeneet, vaikka eivät yhtä paljon kuin typen.

Vaikka siis jossain "pimeässä" (lue: huonojen tieyhteyksien päässä olevassa) Afrikassa hinta olisi huomattavasti kovempikin, yhä ontommaltta tuntuu puhe siitä, ettei viljelijöillä siellä olisi "varaa kalliisiin keinolannoitteisiin".  Kun tiedämme, miten lannoitteet satotasoa nostavat. Ja jo pienikin lannoitemäärä tässä auttaa, Suomen keskimääräist nykytasoa paljon pienempi.

Kiinnittäisin myös huomiota siihen, miten tuolla hintatasolla lannoitteiden valmistus arvioidaan yhä kannattavaksi:

Quote
Arovuori epäilee, että lannoitteiden hinnat eivät enää laske, eivät ainakaan merkittävästi. Urea on niin halpaa, että osa tehtaista joudutaan sulkemaan, jos hinnat vielä laskevat.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 19.01.17 - klo:05:24
Mutta yhä vielä (2015) luomuväki ratsastaa tällä idealla, tuo tämän esille ikäänkuin annettuna tosiasiana hamaan tulevaisuuteen saakka:

Quote
Luomutuotantoa syytetään joskus globaalin ruokakriisin näkökulmasta riittämättömäksi sen tavanomaista tuotantoa matalampien tuotantomäärien takia. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: Globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, aiheutuvat ennen muuta uusiutumattomien resurssien, lähinnä fossiilisen hiilen ja hiilijohdannaisten liiallisesta käytöstä.

Tavanomainen tuotanto ja sen korkeampi pinta-alakohtainen satotaso pohjautuu juuri näiden uusiutumattomien resurssien käyttöön. Tällöin siis lisäämällä tavanomaisen tuotannon laajuutta ja intensiteettiä lisätään samalla fossiilispohjaisten resurssien käyttöä maataloudessa. Tavanomainen tuotanto ei voi ratkaista maailman nälkäongelmia fossiilispohjaisten raaka-aineiden niuketessa.


Lähde: Tutkimuspohjainen ideapaperi: Luomutalous tuo uutta kasvua (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2015/09/Luomutalous_tuo_uutta_kasvua_tutkimuspohjainen_ideapaperi_20.8.2015.pdf) (s. 9)

Olennaisestihan tuossa on kyse typpilannoitteesta. Vaikenemalla sivuutetaan se jo osoitettu tosiasia, että typpilannoitteita voidaan kyllä tuottaa ilman fossiilisia raaka-aineita.

Siitäkin tietysti vaietaan, että vaikka niin ei välittömästi niitä ryhdyttäisikään tuottamaan, niin fossiilisten raaka-aineiden (erityisesti maakaasun) loppuminenkaan ei ole kyllä tapahtumassa välittömässä, nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa. (Nk. vesisärötyksen voittokulku maakaasun tuotannossa oli tuolloin v. 2015 jo hyvin nähtävissä!)

Ilmastonmuutosasiassakin lannoitetuotanto on pikku tekijä vaikka liikenteeseen verrattuna. Vaikka valmistusta nykymetelmin jatkettaisiin.

Käsittääkseni jopa oikeudessa saattaa saada syytteen ja tuomion väärästä todistajanlausunnosta, jos jättää jotain olennaista ja hyvin tietämäänsä todistajana kertomatta? Nimenomaan se "koko totuus" jäi noilta kirjoittajilta kertomatta!

PS. 20.1.17: Saksalainen sanonta: puolitotuus on täysi valhe. Osatotuus on sama asia kuin puolitotuus.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.17 - klo:05:30
Tämäkin keksintö liittyy typpilannoitteen tulevaisuuteen, vaikkei se sen alkuperäiseen valmistukseen liitykään:

Nanoparticle fertilizer could contribute to new 'green revolution' (https://phys.org/news/2017-01-nanoparticle-fertilizer-contribute-green-revolution.html)

Nanoteknologian avulla typpilannoitteen liukenemista voidaan tarvittaessa hidastaa, ja siten

- säästää sekä rahassa, mikä on tärkeää erityisesti kehitysmaille, että
- välttää typen karkaaminen vesistöihin.

Lukijoita ei tarvinne muistuttaa, että myös nanoteknologia on luomussa ehdottomasti kielletty.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Jarrumies on 18.02.17 - klo:09:51
Helsingin Sanomissa harvinaisen järkevä kirjoitus pääkirjoitussivulla:

Kuka on ihmiskunnan suurin sankari?
Lauri Malkavaara
Julkaistu: 16.2.2017
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005089524.html

Quote
Ykkösenä mainitaan usein saksalainen kemisti Fritz Haber, joka ensimmäisen maailmansodan aikaan kehitti tutkijakumppaninsa kanssa ammoniakin valmistusmenetelmän. Ammoniakista tehdään typpilannoitteita, ja niiden varassa toimii moderni maatalous, joka pitää hengissä maapallon miljardit asukkaat.

Ennen kuin kunnia ihmiskunnan suurimpana hyväntekijänä annetaan Fritz Haberille, pitää suorittaa yhteenlasku. Miinuspuolella on hänen keksintönsä toinen tunnettu käyttötarkoitus.

Ammoniakkia käytetään räjähteiden valmistuksessa. Eikä siinä kaikki, Haberia on pidetty myös kemiallisten aseiden isänä. Haberin keksintöjen avulla on siis sekä pelastettu että tapettu miljoonia.


Kommenttiosastosta löytyi tämä Kimmo Klemolan kommentti:

Quote
Fritz Haberin keksinnön merkitykseen voi syvemmin tutustua kymmenen vuoden takaisesta pamfletistani "1900-luvun tärkein keksintö", jota Malkavaarakin lienee selannut:

http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf

Klemolan 1900-LUVUN TÄRKEIN KEKSINTÖ
Fritz Haberin ja Carl Boschin testamentti ihmiskunnalle
http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf
vaikuttaa erittäin kiinnostavalta kirjoitukselta jo pikaisen tutustumisen perusteella.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.17 - klo:02:40
Mikähän tämä keksintö on? Tätä täytyy ainakin seurata:

Bionic Leaf Makes Fertilizer From Sunlight And Air (https://www.forbes.com/sites/samlemonick/2017/04/05/bionic-leaf-makes-fertilizer-from-sunlight-and-air/#63627aad64ff)

Siinä valmistetaan typpeä. Kylläkin erästä (muuntogeenista) bakteeria hyväksikäyttäen, mutta normaalista typensidonnasta ei ole kyse.

Myöskään keksijä ei esitä, että se korvaisi maailman typpilannoitetehtaat, mutta kehitysmaille se voisi olla vaihtoehto:

Quote
This isn’t going to replace the chemical factories that churned out about 145 million metric tons of ammonia in 2015, and Nocera’s the first to admit that. He envisions this technology being used in developing nations that can’t or don’t want to invest in chemical plants and distribution systems for ammonia.

(Minun päässäni kyllä syttyy pieni varoitusvalo, jos sanotaan, että jokin asia sopii vain kehitysmaille ... erityisesti tässä lannoituskysymyksessä ...)

Tässä sitten tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus asiasta:

Sustainable solar-to-fuels and solar-to-fertilizer production (https://ep70.eventpilot.us/web/page.php?page=IntHtml&project=ACS17SPRING&id=2644063)

Niin tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus, etten vielä muutamankaan lukemisen jälkeen ole saanut siitä täysin selvää.  ;) Mutta viimeisen lauseen ymmärtää:

Quote
This approach can be powered by distributed renewable electricity, enabling the sustainable production of nitrogen fertilizer.

Eli tässä lähestymistavassa voisi käyttää pienimuotoista uusiutuvaa sähköä eli energiaa. Se ei siis edellyttäisi fossiilisia polttoaineita, kuten ei nähtävästi fossiilisia raaka-aineitakaan.

Muistaa nyt täytyy, että keksijäkin väittää vasta tuota mahdolliseksi, demonstroiduksi. Monia mutkia on matkalla kohti tuotantovaihetta.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.04.17 - klo:04:12
Tässä Wikipedian perustiedot  em. keksijästä:

Daniel G. Nocera (https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_G._Nocera)

Ei selvästikään mikään "turha jätkä". Mutta kun em. keksintö myös perustuu hänen aiempaan keksintöönsä, "keinotekoiseen (kasvin)lehteen", niin siitä tuo Wikipedia ei kerro yksiselitteistä menestystarinaa. Kun sitä yritettiin kaupallistaa, tormättiin kuitenkin kustannuksiin. Miten siis lienee tuon jatkokeksinnön kanssa? Noceran varovaisuus arviossaan, missä määrin ko. menetelmä voisi korvata Haber-Bosch-menetelmää (eli hyvin vähän), viittaa hiukan siihen, että tällainenkin ongelma saattaa asiassa olla.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 28.10.17 - klo:07:14
Aika kiva eli mielenkiintoinen aikasarja Tanskasta:

Ny studie över 120 år: Kväveutlakningen i Danmark har fyrdubblats för att sedan halveras (http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2017-10-27-ny-studie-over-120-ar---kvaveutlakningen-i-danmark-har-fyrdubblats-for-att-sedan-halveras.html)


PS. 30.10.17: Tuo ei tietysti liity typpilannoitten valmistamiseen, mutta kyllä sen tarpeeseen. Tuossa on huomattava, että samaan aikaan sadot ovat kasvaneet. Typpi on tullut viljelykasvien käyttöön, typpipäästö vesistöön ei sitä tee. Kun mitään yhtä keksintöä tuossa ei mainita, on oikeastaan aika ihmeellinen (ja tervetullut) asia, että typpipäästöt ovat noin paljon viime aikoina vähentyneet (erilaisin pienin keinoin?)
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.11.17 - klo:07:37
Tässä puhutaan kierrätyslannoitteesta. Mutta selvästikin sellaisesta, joka ei sovellu luomuun:

Mineraaliravinteilla höystetty kierrätyslannoite peittoaa lietteen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212747)

Quote
Kesällä toteutetuissa astiakokeissa tutkittiin lietepelletin, kierrätyslannoitteen ja mineraalilannoitteen vaikutuksia kuiva-ainesatoon ja typen ottoon käytännön olosuhteissa.

Lietepelletti on kuivattu ja pelletoitu lannoite, kun taas kierrätyslannoitetta on täydennetty mineraaleilla. Italian raiheinän kasvatuskokeiden perusteella kierrätyslannoite on selkeästi lietepellettiä edellä sekä satomäärässä että typen otossa, mutta hieman mineraalilannoitetta jäljessä.

Tähän kuitenkin uskotaan:

Quote
"Kierrätyslannoitteella päästään jo kohtuullisiin satoihin. Uskomme kirivämme vielä satoeron kuilua umpeen, sillä projekti jatkuu 2018 vuoden loppuun asti", ennakoi Euroopan liiketoimintojen kehitysjohtaja Jari Pentinmäki Yarasta.

Pentinmäen mukaan osa satoerosta selittyy myös sillä, että lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, ja se vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi.

Hiukan ihmettelen, että puhutaan "mineraalilannoitteesta". Koska typestä on selvästi koko ajan kyse, eikä sen valmistuksessa minusta oikeastaan käytetä tai tarvita mineraaleja. Vai onko maakaasu myös "mineraali"?

Luultavasti (?) tuon lietepelletinkin valmistuksessa on käytetty kemiaa, ja se on sentakia jo itsessään luomussa poissuljettu vaihtoehto.

Mutta tämä tieto ..

Quote
Kevätvehnän kenttäkokeen perusteella satomäärissä kierrätyslannoite on vielä häviöllä 20 prosenttia mineraalilannoitteeseen verrattuna. Kierrätyslannoitteella saatiin 5600 kilon sato hehtaarilla, kun taas mineraalilannoitteella päästiin 7000 kiloon. Ensi vuonna pilotointivaihe siirtyy tilatasolle.

... suorastaan pakottaa kyllä tarkistamaan, paljonko se luomukevätvehnän sato keskimäärin olikaan.


PS. Vähän myöhrmmin: Tulihan tuo virallisisista tilastoista sitten tarkistettua:

- vuonna 2016 se oli 1690 kg
- ja edellisenä vuonna 20i5 se oli 2010 kg

Juu, luomun huippusadoistakin kevätvehnässä varmaan löytyy jostain tietoa. Laittakaa tähän perään vaan!
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.17 - klo:07:52
Tuore arvio tästä asiasta:

How many people does synthetic fertilizer feed? (https://ourworldindata.org/how-many-people-does-synthetic-fertilizer-feed/)

Eli kuinka monta ihmistä synteettiset lannoitteet (lähinnä typpilannoitteet) maailmassa ruokkivat. Katsokaa kuvasta. Siis noin puolet ihmiskunnasta, siinä 3,5 miljardia henkilöä. Arvion perusteet esitetty artikkelissa.

Eli vain tuon verran vapaaehtoisia, jotka sitoutuisivat olemaan syömättä, tarvittaisiin, ja maailma olisi valmis siirtymään kokonaan luomuun, mistä löytyisi, nostakaa käsi ylös! (Norman Borlaugin retorinen kysymys).
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 12.02.18 - klo:07:08
Tässä jutussa pohditaan myös typpilannoitetta ongelmana, laaja-alaisesti:

Can the World Find Solutions to the Nitrogen Pollution Crisis? (http://e360.yale.edu/features/can-the-world-find-solutions-to-the-nitrogen-pollution-crisis)

Mutta vaikka synteettisen typpilannoitteen käytön  vähentämisestä puhutaan, siitä luopumista ei esitetä. Keskiössä on käytön tehokkuus, hyötysuhde. Luomu ei siis ole optio. Erikseen Afrikasta kerrotaan:

Quote
The scariest result from Zhang’s analysis is the prospect of Africa following the path taken by China. At present, most African farmers apply only small amounts of fertilizer. Supplies are sporadic and many farmers poor. As a result, Africa’s average grain yields are not much more than one ton per hectare, compared to three tons in most of Asia and seven tons in Europe and North America. But what fertilizer African farmers do use is readily taken up by nutrient-starved crops. So Africa’s average NUE is currently the highest in the world, at 72 percent.

But as it tries to grow more to feed itself — the African green revolution called for by everyone from the World Bank to the Gates Foundation — the law of diminishing returns will kick in here too. In future decades, we can expect a rapid rise in the amount of fertilizer run-off across the continent, says Zhang.
(lihav. HJ)

NUE on siis typen käytön tehokkuuden tunnusluku. Vaikka tuossa hiukan tai selvästikin pelotellaan mahdollisella tulevaisuudella, juuri nyt Afrikka hyötyisi selvästi typpilannoitteen lisäkäytöstä. Haittoja on odotettavissa vasta tulevina vuosikymmeninä.

Jutun loppupuolella tuodaan esille erilaisia teknisiäkin ratkaisuja typen käytön tehostamiseksi. Mikään niistä ei kuitenkaan erotu selvänä voittajana, Ratkaisuna.

***

Kaikilla hyviksi katsotuillakin pyrkimyksillä on tarkoittamattomia seurauksia. Tuo artikkeli:

Quote
There may be environmental trade-offs along the way. Those gathered in New York last month were spooked by the impacts of the push to grow biofuels as a solution to climate change. By mid-century, biofuels could become the biggest source of nitrogen in the environment.

Eli bioenergian syntilistaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=637.0) on tulossa myös typpiongelman paheneminen.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.18 - klo:07:00
Tässä pohditaan tämän vanhan konstin jonkinasteista hyödyntämistä metsän kasvatuksessa. Mutta sitten vastataankin, miksei siitä ole:

Leppä parantaa metsän typpitilannetta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.223436)

Quote
Muinaiset suomalaiset hyödynsivät harmaalepän typensidontaa kaskiviljelyssä. Kaskeamisen ja viljankasvatuksen jälkeen harmaaleppä pioneeripuuna valtasi alueen, joka voitiin 10–20 vuoden kuluttua kasketa takaisin viljanviljelyyn uudestaan viljavana.

Olemmeko nyt lyhytnäköisempiä kuin nämä kaskeajat, kun emme hyödynnä leppää parantamaan metsämaan typpitaloutta?

Ehkä emme. Vaan tiedostamme, kuten metsätieteiden alalla mittavan uran tehneen professori Peitsa Mikolan (1915–2016) oppilas Ilmari Schalin 1960-luvulla, että "Maan sitomista harmaalepän kasvattamiseen kokonaiseksi kiertoajaksi ei voida pitää taloudellisesti järkevänä".

***

Lepän kyvystä sitoa typpeä on ohimennen  ollut puhetta toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg1772#msg1772). Siinäkin kerroimme lopputuloksesta, jonka mukaan asiasta ei ole syytä innostua. Johon päätyi A.I. Virtanen, nobelistimme.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.12.18 - klo:16:34

Tällä uutisella on merkitystä uusiutuvan energian kannalta, kuten uutinen kertookin ...

New catalyst produces cheap hydrogen (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2018-11/quot-ncp112918.php)

... mutta yhtä lailla typpilannoitteen valmistamisen kannalta. Se on potentiaalisesti yhtä vallankumouksellinen kummallekin asialle.

Nyt: Tarjoilija! Tuokaa hattuni! Ja paljon jäitä!
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.18 - klo:09:06
Jäitä on hatussa, mutta jos tuosta todella tulee vedyn valmistuksen vallankumous, Suomen Talvivaaran kaivoksellakin on siinä osansa:

Quote
"Traditionally, catalysts for splitting water involve expensive precious metals such as iridium oxide, ruthenium oxide and platinum," he said.

"An additional problem has been stability, especially for the oxygen evolution part of the process.

"What we have found is that we can use two earth-abundant cheaper alternatives - cobalt and nickel oxide with only a fraction of gold nanoparticles - to create a stable bi-functional catalyst to split water and produce hydrogen without emissions.

Kobolttia ja nikkeliä siitä kaivoksesta löytyy. Mahtaisiko löytyä myös tuo tarvittava hippunen kultaakin?

Ironista on, kun ajatellaan kuka sitä kaivosta on vastustanut, jos se näin osallistuu uusiutuvan energian varastoinnin ratkaisuun. Joka ratkaisu on edellytys uusiutuvan energian laajemmalle käyttöönotolle. Eikä sellaista ratkaisua tarvittavassa mittakaavassa vielä ole ollut. *)

Mutta siinä sivussa, kuin huomaamatta, synteettisestä typpilannoitteesta tulee uusiutuva aine. Kuin sitä tehdään uusiutuvista raaka-aineista ja uusiutuvalla energialla. Täysin fossiilivapaasti ja ilman hilidiksidipäästöjäkin. Ilmakehän typpi ei tietysti varsinaisesti ole uusiutuva aine, mutta kun sitä on niin turkasen paljon, voidaan sitä pitää sellaisena. Ja sieltä ilmakehästä sitä ottavat typensitojabakteeritkin.

________

*) ei, en tässä silmänräpäyksessä lakannut kannattamasta ydinvoimaa. Ainakin breedereitä jatkossa kaivataan, ellei muuta niin hävittämään jo syntynyt ydinjäte. Ja miksemme käyttäisi siinä tohinassa syntyvää puhdasta energiaa? Jota riittäisi sadoiksi ellei jopa tuhansiksi vuosiksi, jo pelkästään Suomessa, sähköenergian kulutuksen nykytasolla.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 10.01.19 - klo:04:58
Tämä keksintö ehkä poistaa yhden ongelman ...

German Karlsruhe Research Institute’s Awarding Winning Process For Producing Hydrogen Fuel From Methane (http://notrickszone.com/2019/01/09/german-karlsruhe-research-institutes-awarding-winning-process-for-producing-hydrogen-fuel-from-methane/)

... eli sen, että vedyn valmistaminen metaanista aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Mutta jättää sen asiain tilan ennalleen, että vedyn tuotannossa jäädään riippuvaisiksi uusiutumattomista raaka-ainelähteistä.

Typpilannoitteen valmistusta ei artikkelissa mainita erikseen, mutta tässä se tulee tavallaan sanotuksi:

Quote
Applications in the chemical industry are also possible. “So far, hydrogen for the chemical industry has mainly been produced from natural gas by steam methane reforming. During this process, considerable amounts of carbon dioxide are released,” says Stückrad.

Näin tuo keksintö voisi antaa lisäaikaa vanhalle typpilannoitteen valmistustavalle, jos sen "ilmastotaakkaa" saataisiin vähennettyä.

Jotenkin tuo ei kuitenkaan valtavasti innosta, kun edellä on jo tullut esille paljon huimempia visioita.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 07.02.19 - klo:05:20
Tämä kunnianhimon taso näyttää riittävän niin Yaralle kuin EU:llekin:

https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/elinkaaritarkastelu/

Quote
Euroopan Unioni on määritellyt lannoitteiden tuotantoon parhaat käytettävissä olevat tekniikat, joilla saavutetaan 3,6 kilon hiilidioksidipäästöt typpikiloa kohti. Tämä on 50 prosenttia vähemmän kuin keskiarvo niillä eurooppalaisilla lannoitetehtailla, jotka eivät noudata parhaita käytäntöjä. Yaran tehtaat ovat energiatehokkuudeltaan maailman parhaiden joukossa.

Eikä mielenkiintoa riitä edellä esiteltyihin näkymiin, että typpilannoitetta voitaisiin valmistaa täysin ilman fossiilista raaka-ainetta ja fossiilista energiaa. Eli periaatteessa (ja käytännössä jos se toteutuu) täysin ilman hiilidioksidipäästöjä.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.19 - klo:07:46
Artikkeli itse ei tällaista johtopäätöstä ihan suoraan tee ..

Inert nitrogen forced to react with itself (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190321141905.htm)

Quote
Date:
March 21, 2019
Source:
University of Würzburg
Summary:

Direct coupling of two molecules of nitrogen: chemists have achieved what was thought to be impossible. This new reaction opens new possibilities for one of the most inert molecules on earth.

... mutta luulenpa, että tuolla keksinnöllä voi olla vaikutusta myös otsikkomme asiaan. Ja vihjataanhan siihen kyllä aika vahvasti:

Quote
Despite the inertness of dinitrogen, nature is able to use it as an important feedstock for all kinds of living organisms. In biological systems, the very strong nitrogen-nitrogen bond in N2 can be cleaved and ammonia (NH3) can be produced, which then becomes the source of nitrogen for the entire food chain on Earth.

Completely new chemical reaction

Imitating nature, humans use the all-important Haber-Bosch process to break down nitrogen into ammonia, which can then be further processed to produce fertilizers [...]

This week, research teams from Germany, from Julius-Maximilians-Universität Würzburg (JMU) and Goethe University in Frankfurt, report a completely new chemical reaction in Science magazine. The new process uses boron-containing molecules to directly couple two molecules of N2 into a N4 chain. For the first time, they have succeeded in directly coupling two molecules of atmospheric nitrogen N2 with each other without first having to split the dinitrogen into ammonia, thus bypassing the Haber-Bosch process.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 17.04.19 - klo:02:57
Tämän artikkelin pääkärki on toki toinen ...

Mitä ilmaston ystävä panee pääsiäispataan? Kaukaa tuotu lammas ei uhkaa ilmastoa sen enempää kuin lähilammas, tutkijat päättelevät (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006074524.html)

... mutta ohimennen se kertoo tämän:

Quote
Uuden-Seelannin etu on suotuisampi ilmasto. Lampaat saavat laiduntaa ulkona suuremman osan vuotta. Laidunmaiden typpilannoituksessa voidaan käyttää teollisten lannoitteiden sijasta apilaa.

Eräänä päivänä saamme kuulla, että on haitta, jos hiilidioksidittoman teollisen typpilannoitteen sijasta joudutaan käyttämään apilaa.  ;D
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 18.06.19 - klo:04:05
"PassiiviIdentiteetti" on ansiokkaassa kirjoituksessaan tarttunut juuri tähän meidän kysymykseemme:

Typpilannoitteet…toisaalta ja toisaalta (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2019/06/08/typpilannoitteet-toisaalta-ja-toisaalta/)

Siinä on myös nykytilanteen ja lähitulevaisuuden tarkastelua taloudelliselta kannalta, joka on ehkä meiltä täältä vähän puuttunut. Mutta on se näinkin:

Quote
Mainitsin jo aikaisemmin, että typpilannoitteen hinta saattaa olla noin 5% maanviljelijän lopputuotteen arvosta ja se taas on pieni osa siitä hinnasta mitä kuluttajina maksamme ruuasta kaupassa. Mikäli vain tekisimme päätöksen fossiilisen vedyn kieltämisestä, tuskin se mitään suurempia mullistuksia aiheuttaisi etenkin mikäli samalla emme vaadi vedyn tuotantoa tavoilla, jotka ovat erityisen kalliita.

Eikä vielä ole sanottua, etteikö siinä vedyn valmistamisessa voitaisi edistyä, ks. edellä siellä täällä.

Lisäksi kirjoituksessa on muitakin hyviä huomioita vertailussa, jossa biologisen typensidonnan piiloseuraukset (eli kustannukset) tulevat hyvin esiin.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.08.19 - klo:11:17
Vedyn valmistuksessa tehdään edelleen keksintöjä, jotka ovat vähintään lupaavia:

Promising new solar-powered path to hydrogen fuel production (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-08/lu-pns080119.php)

Siitä tosiseikasta, että tuollaisia läpimurtoja on luvattu ennenkin, voisi tulla kyyniseksi. Mutta ei pidä tulla. Katsotaan, odotellaan.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 09.09.19 - klo:05:11
Tässäkin on väite siitä, että vedyn valmistamisen hinta saataisiin olennaisesti laskemaan:

Ruotsissa testataan ratkaisua, joka mullistaisi yhteiskunnan ja romauttaisi päästöt – ja idea voi tulla käyttöön ensimmäisenä Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-10942131)

Quote
Silloin kun tuulee ja paistaa, mutta kaikki uusiutuva sähkö ei mene kaupaksi, sen voisi hänen mukaansa varastoida vetyyn pilvisiä ja tuulettomia päiviä varten.

– Akkujen käyttö on hyvin kallista, joten näemme vetytekniikan tässä suhteessa mielenkiintoisena, sanoo Nordlander.

Käytännössä varastointi tapahtuisi siten, että päivinä, jolloin energiaa on reilusti saatavilla, sitä käytettäisiin erottamaan vedessä olevat vetyatomit happiatomeista. Vety säilyisi joitakin viikkoja varastossa, ja prosessissa se muutettaisiin takaisin vedeksi. Näin valmistettava vety sopii myös sähkön varastointiin, koska se voidaan muuttaa myös takaisin sähköksi.

Professori Markku Ollikainen sanoo, että jos terästeollisuudessa kehitetään hyviä käytäntöjä vedyn hyödyntämiseksi, se on askel kohti vedyn hyödyntämistä muillakin aloilla.

Vai sanottiinko siinä? Kyllä ainakin rivien välissä sanottiin. Kun tuotiin esille, että tuo olisi akkujen käyttöä halvempaa.

Ja jos "ylimääräistä" vetyä tuolla tavalla syntyy, kaiketi sitä voisi vähän käyttää typpilannoitteenkin valmistamiseen?
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 02.10.19 - klo:08:47
Graafinen esitys siitä,  että typen osalta haukutaan väärää puuta.

Infographic: Eliminating synthetic fertilizer won’t solve agriculture’s nitrogen pollution problem (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/30/infographic-eliminating-synthetic-fertilizer-wont-solve-agricultures-nitrogen-pollution-problem/)

Sanallisesti:

Quote
Many people argue that synthetic fertilizers are at the heart of the problem. Because synthetic fertilizers are the biggest contributor to nitrogen pollution, the thinking goes, we should radically limit their use, if not eliminate them entirely from the food system. The solution, in other words, lies in organic fertilizers such as animal manure.

However, this would be ineffective, infeasible, and counterproductive for several reasons. There is a strong environmental case to be made for synthetic fertilizer, captured in the suite of infographics below.

First, while we should make the best possible use of animal waste, applying manure to crops often generates even more nitrogen pollution than synthetic fertilizer. Synthetic fertilizers are responsible for the most pollution only because they are the most used, not because they are worse for the environment.

Viimeinen lause tuosta suomeksi: synteettiset typpilannoitteet ovat eniten vastuussa saastumisesta vain sen vuoksi, että niitä käytetään eniten, ei sen vuoksi, että ne olisivat ympäristölle huonompia.

Johon voi lisätä, että tuo eniten saastuttavuuskin lakkaa olemasta tosiasia sitä mukaa, kun täsmälannoitus lisääntyy. Sehän toimii parhaiten juuri keinolannoitteilla. Jutun valokuvassa oleva lannoitus ei taida olla täsmälannoitusta.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 08.10.19 - klo:07:26
Mutta erilaisista lupaavista keksinnöistä huolimatta yhä nähdään tämä kytkentä tärkeänä:

Öljy ja lannoitteiden raaka-aineet halpenevat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.523546)

Quote
Saudi-Arabian öljykentille tehdyn hyökkäyksen aiheuttama hintapiikki jäi lyhyeksi.

Urea halpeni syyskuussa selvästi maailmanmarkkinoilla.

Maailmanpankin tilaston mukaan urea maksoi syyskuussa 237 dollaria tonnilta, kun elokuussa hinta oli 262 dollaria.

Halvempaa urea on viimeksi ollut kesäkuussa 2018.

Minuun taas tekee joka kerta näitä uutisia lukiessa vaikutuksen se, kuinka halpaa tuo typpilannoite on, ja tulee mieleen se, miten huimaavia sillä saadaan aikaan. Tietysti hinta viljelijälle on kaikkialla tuota maailmanmarkkinahintaa korkeampi, mutta on kuitenkin jossain suhteessa siihen. Toisaalta hehtaarille ei tarvita läheskään tonnia, joku kymmenesosa riittää. Ja sadot kohoavat huimasti. (Tietysti täytyy muistaa muutkin tarvittavat ravinteet, täytyy nyt tähänkin laittaa.). Ja siinä on portti ulos lamaannuttavasta, kaikkea inhimillistä rajoittavasta  ja tappavastakin köyhyydestä!

Samalla mieleen tulee tietysti se, miten turhanaikaista on se puuhastelu, jossa yritetään pärjätä ikivanhan typensidontailmiön varassa.  Missä en sano, että typpilannoitteen va!mistuksen kehittäminen mahdollisimman fossiilivapaaksi olisi turhanaikaista.
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 04.11.19 - klo:05:56
Annaleena Ylhäinen twiitillään muistutti 1. marraskuuta:

Quote
Teolliset lannoitteet ruokkivat puolet väestöstä tälläkin hetkellä. Se on hyvä muistaa, kun lannoiteteollisuutta haukutaan milloin mistäkin. Ammoniakin valmistukseen käytettävä Haber–Bosch-menetelmä on yhä yksi 1900-luvun tärkeimmistä keksinnöistä.

Ja linkkasi tähän artikkeliin:

Fertiliser feeds half of the world’s population (https://www.futurefarming.com/Smart-farmers/Articles/2019/10/Fertiliser-feeds-half-of-the-worlds-population-490978E/)

Tiedetäänhän täällä tuo, mutta se olisi monen muunkin syytä tietää. Ja muistaa. Eli tuodaan mekin se täällä taas esille, näin.

Siitä tämä ei ole paha hinta:

Quote
Some half a billion tons of fertiliser is produced via the Haber process every year, requiring 2% of the world’s energy to apply the heat and pressure demanded to force nitrogen pumped from the air to bond with hydrogen to form ammonia.


Nimittäin elämästä. Eikä sitä kannata kuvitella, että juuri minä olisin kyllä hengissä muutenkin. Tai perheeni jne.

PS. Jopa luomuväki on pitkälle hengissä Haberin ja  Boschin ansiosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762)! Tuon ranskalaistutkimuksen mukaan jopa neljänneltä osaltaan. Joten myös luomuväen tulisi tässä nöyrtyä hiljaiseen kunnoitukseen, eikö?
Title: Vs: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus
Post by: Heikki Jokipii on 13.11.19 - klo:05:54
Tässä ei ole kyse varsinaisesta fossiilivapaasta ratkaisusta:

Scientists extract hydrogen gas from oil and bitumen, giving potential pollution-free energy (https://phys.org/news/2019-08-scientists-hydrogen-gas-oil-bitumen.html)

Mutta tuo saattaisi myös vaikuttaa typpilannoitteen valmistustapaan. Ja hintaan.

Hiilivapaasta menetelmästä sen sijaan voitaisiin puhua. Tuon kuvauksen mukaan vety saataisiin talteen mutta hiili jäisi maan sisään. Kun nykyisin vety irrotetaan metaanista eli maakaasusta, prosessissa tulee väistämättä ylimääräistä hiilijätettä (hiilimonoksidia).