Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Topic started by: Heikki Jokipii on 10.04.09 - klo:12:22

Title: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 10.04.09 - klo:12:22
Keskustelua yhdistyksemme asioista käydään toki muuallakin. Tässä pieni otos näistä keskusteluista, linkkien kanssa.

Marko Hamilon blogin puheenvuoro (Tiede-lehti) …

 Unohda kaikki, mitä olet kuullut ekologisesta ruoasta (http://www.tiede.fi/blog/2009/02/23/unohda-kaikki-mita-olet-kuullut-ymparistoystavallisesta-ruoasta/)

… sai aikaan kiivaan sananvaihdon. Siellä yhtenä keskustelijana oli nimimerkki ”Horizontal”, joka on ollut myös tällä palstalla. Näyttää siltä, että täällä hänelle esitetyt vastaväitteet menivät kuitenkin kuin ”vesi hanhen selästä”, mitään niistä hän ei näytä enää muistavan. Jussi Tammisola – kiitettävän kärsivällisesti – kuitenkin jaksaa oikoa ”Horizontalin ” erehdyksiä.

Ilkka-lehdessä (http://www.ilkka.fi/) käydään keskustelua, voisiko sanoa, Matti Pekkarisen "johdolla".

Kauppalehdessä uskottiin 1.4.2009 (voi sanoa ihan perinteiseen tapaan, joten ko. päivämäärällä ei ole asiassa merkitystä), että

Luomu tulee sittenkin (http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2009/04/01/luomu-tulee-sittenkin/)

Tämä oletus ei jäänyt kuitenkaan vaille vastaväitteitä, kuten voitte lukea.

Vihreä Lanka on perinteisesti myös tuonut esille luomumyönteisiä uutisia. Niihin – osaan niistä itse asiassa vain - on kuitenkin reagoitu kriittisesti, näihin:

 Luomupuuvillan tuotanto ja kysyntä hurjassa kasvussa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/luomupuuvillan-tuotanto-ja-kysynta-hurjassa-kasvussa)

 Taantuma iski luomumyyntiin Britanniassa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/taantuma-iski-luomumyyntiin-britanniassa)

Kun Markku Rämön HS:n artikkelia lainattiin kokonaisuudessaan ja hyväksyvässä mielessä

Tiede-lehden keskustelussa (http://www.tiede.fi/keskustelut/biologia-ja-ymparisto-f9/luomuviljelyn-nykytila-t22712-1065.html)

niin asiaan täytyi panna vähän hanttiin (keskustelu jatkuu yhä). [PS 16.4.2009: ei jatku enää, ainakaan osaltani.]

***

Tässä nämä. Lukija voi – ja sitä ihan pyydetään – lisätä tähän linkkejä sinne, missä muualla näistä asioista keskustellaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 19.08.09 - klo:17:42
Tiede-lehden nettispalstalla on virinnyt tällainen mielenkiintoinen keskustelu kesällä, ruotsalaisesta "sytykkeestä":

Luomuvilja ei ole luonnon kannalta parempi ratkaisu (http://www.tiede.fi/keskustelut/biologia-ja-ymparisto-f9/luomuvilja-ei-ole-luonnon-kannalta-parempi-ratkaisu-t40368.html)

***

Myös itse Ruotsissa on käyty kovaa sanavaihtoa asiasta. Ensin oli tämä artikkeli ...

Tveksam vinst med ekolantbruk (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/artikel_3193265.svd)

... ja asiasta syntynyttä keskustelua löyryy tästä (http://www.sero.se/Filer/debatt-ekoodling.pdf) (pdf).

Luomua kohtaan kriittiset professorit siellä näyttävät ryhmittyneen MAT 21 -tutkimushankkeen (http://www-mat21.slu.se/) taakse, kun taas luomulle myötämieliset vetoavat muutaman vuoden takaiseen BERAS-hankkeeseen. (http://www.jdb.se/beras/) Vähintäänkin mielenkiintoinen "duelli"!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.10.10 - klo:06:17
Tekniikka & Talous –lehden palstalla Raili Leino kirjoitti hyvän artikkelin:

 Uskomukset ohjaavat ruokavalintoja (http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article520082.ece)

Sen monista helmistä poimin tämän:

Quote
Luomu- ja lähiruoasta on tullut hyvä ja tavoiteltava asia yksinkertaisella tavalla. On tarvittu riittävä määrä toistoja.

Kirjoitus herätti siellä vilkkaan keskustelun.

Oliko osa siitä jopa ”organisoitua”, ainakin Vihreän Langan palstalla eräs kirjoittaja viittasi siihen (http://www.vihrealanka.fi/forum/luomu-ja-gm) näin …

Quote
Jos Tekniikka & Talous-lehdessä on näinkin ala-arvoinen ja asenteellinen artikkeli, niin enpä kyllä ihmettele kuinka vaikeaa se on tavalliselle kansalle hahmottaa näitä asioita:
[…]
Kommentoikaapa hyvät ihmiset vähän oikeaa tietoa tuonne palstalle.

… mutta saikin sitten jo ”omalla” palstalla ”takaisin”! (Löysin muuten ko. kirjoituksen tämän Vihreän Langan linkin kautta – asia ”potki takaisin” silläkin tavalla)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 05.07.11 - klo:18:29
Toimittaja Jaakko Loikkanen haastatteli allekirjoittanutta Aamulehteen:

Puheenaihe: 7 syytä, miksi luomuhössötys tympii (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194685718513/artikkeli/puheenaihe+7+syyta+miksi+luomuhossotys+tympii.html)

Asia näyttää herättäneen siellä (ainakin siis netissä) vilkkaan keskustelun. Näyttää myös siltä, että pääosin ”teesini” ovat saaneet hyväksyvän vastaanoton.

Teesini ovat innostaneet myös tämän bloginpitäjän (”Aurinkosadetanssia”) perusteellisempaan kommenttiin (selaa alaspäin isohkosta tervetuliaiskuvasta):

Muoti-ilmiö: Luomu.  (http://aurinkosadetanssia.blogspot.com/2011/07/muoti-ilmio-luomu.html)

Siinä kommentissa ei olla kaikesta samaa mieltä, mutta sekin näyttää suurelle osalle näistä väitteistä  ”peukaloa ylöspäin”.



PS 6.7.2011: Nyt Aamulehti on julkaissut myös vasta-artikkelin:

Puheenaihe: 8 väitettä luomun puolesta (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194686032930/artikkeli/puheenaihe+8+vaitetta+luomun+puolesta.html)

Ja kukapa muukaan on haastateltavana kuin Osmo Rauhala. Ja tästä ikiomasta brändi-ideastaan (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=176) hän tuossa haastattelussaankin puhuu.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 10.07.11 - klo:08:49
Rauhalan jutun lisäksi Aamulehti julkaisi samassa numerossa Jaakko Nuutilan laajan vasta-artikkelin minulle (en löydä netistä, olisin kyllä linkannut tänne).

Ja edellä mainittu "autinkotanssija" näyttää nyt kallistuneen heidän kannalleen (http://aurinkosadetanssia.blogspot.com/2011/07/luomu-muoti-ilmio.html).

Katsotaanpa, miten käy, jos Aamulehti julkaisee sinne lähettämäni vastineen Nuutilalle.  ;)

Esko Erkkilä blogissaan siteerasi hyväksyen (http://www.eskoerkkila.fi/blogi/?k=luomuvouhotus) haastatteluani, ja esitti myös hyviä lisänäkökohtia.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 13.07.11 - klo:12:23
Jaakko Nuutila oli Aamulehdessä rakentanut kritiikkinsä minulle otsikolla ”Virkamies puhui luomusta potaskaa” alaotsikoilla, jotka olivat

1.   Luomu on hyväksi ihmiselle
2.   Luomu säästää luontoa
3.   Luomu on hyväksi Suomelle
4.   Luomu auttaisi kehitysmaita
5.   Luomu ei ole pelkkä muoti-ilmiö

Minun juttuni oli hänen mielestään "täydellinen esimerkki siitä, miten tietämättömyys voi johtaa ihmistä harhaan".

Muutoin sen sisältö selvinnee osin tästä vastauksestani, osin ”aurinkosadetanssijan” blogista (http://aurinkosadetanssia.blogspot.com/2011/07/luomu-muoti-ilmio.html), ja jos Nuutila laittaa kirjoituksensa omalle palstalleen, linkkaan sen kyllä tänne. (Tai voi sen täälläkin julkaista, jos hän lähettää tekstin ”sähkössä”.). Kommentoin ehkä vielä myöhemmin joitakin kohtia, jotka tähän eivät mahtuneet.

Sain nimittäin asiassa Aamulehden lukijapalstalle 12.7.2011 seuraavan vastineen.
__________

Luomusta ja vähän potaskastakin

Jaakko Nuutila väitti (AL 6.7.), että ”virkamies puhui luomusta potaskaa”. Ihan ensiksi täytyy tuoda esille, että en lähesty kysymystä virkamiehenä, vaan uutterana asianharrastajana. Kansalaisaktivistina, jos halutaan.

Nuutila ei luottanut asiantuntemukseeni, mutta riittäisikö hänelle Berkeleyn yliopiston biokemian ja molekyylibiologian professori Bruce Ames? Ames työryhmineen osoitti jo yli 10 vuotta sitten, että keskimääräinen amerikkalainen nauttii ruoassaan n. 5000 – 10 000 -kertaisesti kasvien itsensä tuottamia luonnollisia torjunta-aineita teollisten torjunta-aineiden jäämiin verrattuna (luvut ovat EU:ssa varmaan aika samat). Ames osoitti myös, että nämä luonnolliset torjunta-aineet ovat ihmiselle vaarallisia aivan yhtä todennäköisesti kuin maataloudessakin käytetyt.

Jos tässä tilanteessa kiinnittää huomionsa vain teollisiin torjunta-aineisiin, kuten Nuutila (ja luomun kannattajat yleisemminkin), eikö asiassa tule monta hyttysiin liittyvää sanontatapaa mieleen?

Nuutila tekee numeroa myös lisäaineista. Jos asiassa on EU:n elintarvikeviraston EFSA:n ja oman EVIRA:mme myötä ”kaksinkertainen varmistus”, en kyllä näe hyvää perustetta huoleen.

Nuutila nettiblogissaan myöntää, että ei ole näyttöä luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta, mutta ei silti malta olla kirjoituksessaan viittaamatta pariin epäolennaiseen tutkimustulokseen.

Niinpä minusta edelleen päällimmäiseksi jää, ettei luomusta ole mitään erityistä hyötyä ihmiselle.

Hyöty luonnolle ja kehitysmaille riippuu taas keskeisesti siitä, millaiseksi arvioimme luomuviljelyn tuottavuuden. Luomusatoja tilastoidaan systemaattisesti vain Ruotsissa ja Suomessa. Virallisten tilastojen puute antaa mahdollisuuden kertoa mitä vain luomun tuottavuudesta, jossain päin maailmaa.

Jos ja kun luomusadot ovat vain noin 50 – 60% tavanomaisesta, osoittautuvat hehtaaria kohti lasketut hyödyt näennäisiksi. Esimerkiksi kun MTT laski kenttätutkimuksessaan peltojen ravinnepäästöt tuotettua kiloa kohti, päästöt olivat samat tai jopa luomulla suuremmat.

Hiilensitomiskyky on aivan vastaavasti riippuvainen tuotto-oletuksista. Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n tutkijoiden mukaan parempituottoinen tavanomainen viljely päinvastoin sitoo luomuviljelyä enemmän hiiltä maaperään.

Paras menetelmä, jos hiiltä halutaan sitoa tai päästöjä vähentää, on suorakylvöviljely (joka ei käytännössä ole yhdistettävissä luomuun).

Nettotuloksena luomusta on siten vain se, että maatalouteen, ihmisen käyttöön tarvitaan suurempi maapinta-ala, mikä ei ole järin ympäristöystävällistä.

Nuutilan väite, että luomutuotanto kehitysmaissa nostaisi maailman ruoantuotantoa 80%, perustuu eräiden luomulle myönteisten raporttien väärinlukemiseen. Jossakin Afrikassa voidaan luomumenetelmällä kyllä nostaa satotasoa tuon verran joistakin primitiivisistä viljelymenetelmistä – mutta tehoviljelyllä (kuten Malawissa) satotaso on voitu nostaa kolminkertaiseksi! Jos taas joku Kiina tai Intia nyt siirtyisivät täysin luomuviljelyyn, seurauksena olisi apokalyptinen nälänhätä.

Kehitysmaissa, joissa korkeampia hintoja ja luomutukia ei makseta, työvaltainen luomu jättää viljelijät köyhyysloukkuun.

Luomun riippumattomuus kaikista ulkoisista lannoitteista on myytti. Typensidonta vapauttaa vain typpilannoitteen tarpeesta (mutta silläkin on oma hintansa!). Luomuviljely tarvitsee yhtä lailla ulkoa fosforia ja - ”potaskaa” (kaliumkarbonaatti) eli kaliumia. Mikään tilan sisäinen kierrätys ei ole enää vastaus kaupungistuneessa maailmassa.  Fosforin ja kaliumin suhteen luomu ruotsalaisten SLU:n tutkijoiden mukaan onkin elänyt sen varassa, että luomutilat on perustettu vanhoille tavanomaisille viljelysmaille, joissa maaperässä jonkun aikaa vielä riittää näitä lannoitteita.

Niinpä, jos fosfori maailmasta ehtyy, se on yhtä lailla luomuviljelyn ongelma, eikä mitenkään rajoitu tehoviljelyyn, mitä Nuutila yrittää väittää. Luomuviljely käyttää fosforia tehottomasti nk. fosforikivenä. Kun siihen sovelias fosfaattimalmi, jossa ei ole liikaa kadmiumia, luultavasti ehtyy ensimmäisenä, ongelman kohtaavat luomutilat.

Aivan jokaiseen Nuutilan väitteeseen tässä vastaamatta uskallan kuitenkin edelleen sanoa, että luomusta ei ole mitään erityistä hyötyä luonnolle, kehitysmaille tai ihmiskunnan tulevaisuudelle. Pikemminkin päinvastoin.

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry
_______________________

Ilmeisesti tilasyistä – juttuhan oli yleisöpalstalle kieltämättä pitkä – vastinettani oli lyhennetty tämän yhden (toiseksi viimeisen) kappaleen verran, joka kyllä tänne mahtuu:

”Fosforin kierrätys tulevaisuudessa onnistuu tavanomaisessa viljelyssä luomua paremmin. On kehitetty menetelmiä, joilla kemiallisesti kerätään kaupunkijätteestä fosfori niin, että syntyvää lannoitetta voidaan käyttää uudelleen pelloilla. Tuo sana ”kemiallinen” tekee asiasta luomussa kiellettyä.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.11 - klo:14:06
Sitten Nuutila kertoi, että …

Quote
”Luomutiloilla muuntogeenisten (GMO) ainesosien käyttö on kielletty. Muuntogeenejä ei ole pystytty osoittamaan vaarattomiksi.”

Poikani kiinnitti huomioni viimeiseen lauseeseen. Mikä tässä ”matoisessa maailmassa” olisi pystytty osoittamaan vaarattomaksi? Luomu itse? Tuskin sekään, koska tuollaisena negatiivisena väitteenä tuollainen asia on täysin tieteen todistamattomissa, sellaista ei voi ”maailman tappiin” osoittaa.

Toisinpäin – joka on loogisesti oikea suunta - kyllä tietoja löytyy. EFSA ei löytänyt viime raportissaan mitään riskejä GM-ruoassa.

Tämä Nuutilan argumentti luomun puolesta Suomessa on sen lisäksi täysin irrelevantti, koska – oikein tai väärin (vihje: väärin) – Suomi ei ole hyväksynyt yhtään muuntogeenistä tuotetta myyntiin ihmisen syötäväksi. Se ei siten nyt ole mitenkään kuluttajalle luomun "ansio", syy ostaa.

***

Sitten Nuutilan jutussa on tämä ”iänikuinen” väite:

Quote
”Tavanomainen viljely perustuu yleensä saman lajikkeen viljelyyn [...]”


… ja siitä sitten seuraisivat ongelmat, ja ylipäänsä tarve lannoittaa teholannoitteilla.

Matti Pekkarinen, parempana asiantuntijana, voisitko valaista tätä kysymystä?  Mikä on viljelykierron merkitys Suomessa nykyisin? Avaa, Matti, vaikka asiasta oma keskustelu, "triidi", sen verran iso kysymys se on.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 17.07.11 - klo:14:18
Tähän keskusteluun tietysti liittyy Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen kolumni 10.7.11 ”Luomuruoka ei ainakaan rauhoita”, jossa hän yrittää saada aikaan jotain tasapuolista katsausta keskusteluumme – kiittäen molempia osapuolia, kolumninsa lopussa.

Luomun puolesta
hän toi esiin, että luomuviljelyllä voisimme Suomena olla mukana kilpailussa, eli ”brändiryhmä on oikeilla jäljillä”.

Yhtälailla häneen puri väite, että luomuviljelyn ”päästöt vesistöihin ovat minimaaliset verrattuna perinteiseen lannoiteviljelyyn.”

Kun hän näin kirjoitti, ei ainakaan vielä kirjotukseni, jossa vetosin kiloihin, ollut ilmestynyt Aamulehdessä (edellä).

Sitten oli ”elämänhallintaa” ym. tunnejuttuja ja tunnelmointia, jotka olisivat luomun puolella.

Toisaalta Jokinen sitten myönsi, kun siirtyi argumentteihin luomua vastaan, ettei maailmaa jatkossa luomulla ruokita.

Omakohtaista puhetta hänellä oli omistamastaan pellosta, joka on ollut vuokrattuna ja luomulla, ja joka ei lainkaan ole menestynyt siten kuin alun perin piti, ja luvattiin.

Yksi johtopäätöksen omainen kysymys häneltä:

Quote
”Tuettunakin luomu on kalliimpaa. Onko köyhällä varaa luomuun?”

Loppukappaleessa Jokinen sitten aivan asiallisesti ja kriittisesti kysyy, miksi ”lähiruoka” olisi niin mahdottoman uskottava juttu, miksi juuri meillä Suomessa tuotettaisiin ”maailman parasta ja terveellisintä ruokaa”. Varsinkin kun näin katsotaan tehtävän kaikkialla maailmassa.

Se kysymys jää häneltä itseltään vielä kysymättä, miksi myöskään silloin Suomen tuottama luomu olisi muita maita uskottavampaa?

Varsinkin kun tämä luomu ja lähiruoka nyt halutaan ”liimata” toinen toisiinsa, kaikkialla?  Suomen luomuruoan vienti nyt on prosentuaalisesti vähäisempää kuin oma kulutus! Eipä taida lähteä Aamulehden lukija-alueen viljelijöiden luomuruoka Saksaan tms. tästä eteenpäinkään ... (vaan menee vähin äänin pääosin tavanomaisen ruoan sekaan kuten ennenkin. Mitäpä siitä, jos korvaukset on saatu.)

***

Tässä luomuasiassa näyttää monella johtopäätös olevan, että kun olemme kuulleet kahteen suuntaan meneviä käsityksiä asiasta, oma tasapuolinen päätelmämme lopulta on, että asiasta on kahdensuuntaisia käsityksiä. :)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 20.08.11 - klo:12:27
APU-lehti nyt sitten kertoi, miten Osmo Rauhala on …

 Sanansa mittainen mies (http://www.apu.fi/artikkeli/sanansa-mittainen-mies#comment-15864)

Sinne lähetin tämän kritiikin ja haasteen:

***

Osmo Rauhala ei ole sanojensa mittainen mies, koska hän jättää vastaamatta kritiikkiin. Tästä on minulla jo kokemusta.

Haastan - luultavasti turhaan - hänet keskustelemaan, vaikka APU-lehdessä luomun hyödyistä, ihmisille ja luonnolle!

Yhdistyksemme kanta on, että niitä ei ole.

Ja myös, että Rauhalan ko. artikkelissaan esittämä kuva nykyaikaisen tavanomaisen viljelyn haitoista on pelkkä luomun myyntijippo. Eli tällaisia haittoja ei tosiasiassa ole. Luomun suosio perustuu valheelliseen pelon lietsontaan.

Jos Rauhala ihan tosissaan on sitä mieltä, ettei luomu hänelle ole ideologinen asia, hän voisi yksilöidä, tarkentaa mitä sillä on saavutettavissa – sen hintaan!

Ottaako kumpikaan - APU tai Rauhala - haasteeni vastaan, jää nähtäväksi.

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.08.11 - klo:07:33

Tiede-lehden keskustelupalstalla on tosi pitkä (nyt  2262 viestiä) ja vanha (vuodesta 2007) keskustelu. Linkkaan sen viimeisimpiin puheenvuoroihin:

Luomuviljelyn nykytila (http://www.tiede.fi/keskustelut/biologia-ja-ymparisto-f9/luomuviljelyn-nykytila-t22712-2250.html)

***

Kritisoin täällä (http://virtaaravinnosta.com/?p=145#comment-78) perusteetonta väitettä.

Kommenttini on yhä ”arvioitavana”, mitenköhän sille käy.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 19.09.11 - klo:18:01
Jussi Tammisolan haastattelu ilmestyi ilmeisesti ainakin Ilkassa, Satakunnan Kansassa ja Pohjalaisessa. Niiden teksteihin ei valitettavasti ole tarjota linkkejä, mutta myös YLE kertoi asiasta:

Ilkka: Tutkija tyrmää luomun (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/ilkka_tutkija_tyrmaa_luomun_2881145.html?comment_form=show)

Ja se näyttää herättäneen hyvin vilkkaan keskustelun.

(YLEn simppeli ”mielipiteitä vain peräkkäin” –softa ei kyllä kauheasti innosta lähtemään mukaan … muta keskustelu on ilmeisesti vielä auki, vaikka välillä pysäytetty, kun moderaattorit ovat lähteneet n. klo 16 välillä kotiin)

Satakunnan Kansan asiaa kommentoivaan kolumniin (Hannu Pitkäranta) linkki netistä löytyy. Siellä oli tällainen otsikoltaan ja muutenkin mielenkiintoinen kommentti:

Vihreääkin vihreämpi naimakauppa (http://www.satakunnankansa.fi/Kolumnit/1194696431886/artikkeli/vihreaakin+vihreampi+naimakauppa.html)

PS. 20.9.11: Sain sinne pikku vekkulin vastauksenkin ...

PS. Jossain vaiheessa huomenna Jussi menee keskustelemaan Luomuliiton edustajan kanssa radioon. Ei ole vielä tietoa, koska ohjelma tulee ulos. Mutta kuunnelkaa radiota ...  ;)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 20.09.11 - klo:18:53

Myös "Uusi Musta" (YLE) eli Noora Shingler on ottanut kantaa Jussi Tammisolan kirjoitukseen (tai siihen, mitä siitä ko. uutisessa oli):

Luomu on vaarallista!...? (http://www.uusimusta.fi/kemikaalicocktail/2011/9/20/luomu-on-vaarallista.html)

Minä otin kantaa Shinglerin kirjoitukseen (selaa sieillä alaspäin) ja annoin hyviä vihjeitä siitä, mistä on löydettävissä Jussin yksityiskohtaisemmat perustelut. Eli linkkejjä (joita en valitetavasti osannut tehdä sinne "klikattaviksi").



PS. 21.9.2011: Keskustelu siellä jatkuiu, ja nyt osasin tehdä klikattavat linkiitkin.

PS. 23.9.2011: Jatkoin samassa asiassa ja samassa blogissa vielä täällä. (http://www.uusimusta.fi/kemikaalicocktail/2011/9/21/e-asiaa.html) Jonne sitten tohdin jopa tehdä ehkä vähän turhan "isällisen" mutta varmasti rationaalisen ehdotuksen.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 23.09.11 - klo:07:40
Tammisolan ja luomuliiton varapuheenjohtaja Jukka Lassila keskustelevat radiossa seuraavan linkin takana:

Puolesta ja vastaan luomusta 22.9.2011 (http://areena.yle.fi/audio/1316691036275)

Ehdin sen hätäisesti kuunnella, mutta joitakin asioista siellä särähti korvaan Lassilan puheista. Niistä myöhemmin.

Ja Tammisola ehti myös Radio Rockin vieraaksi ja sen voi kuunnella podcastina:

Luomu on potaskaa, sanoo dosentti. (http://www.radiorock.fi/podcast?vt=audio&vid=196348)

Onko muita?
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 23.09.11 - klo:18:35

Siitä voi sitten kuunnellakin, kumpi osapuoli kuulostaa vakuuttavammalta.

Sillä rokkiradiossakin haastattelijat olivat tavallaan "toinen osapuoli", vaikka kepeätä tyyliä käyttäen.

Rokkiradiossa haastattelija (miespuolinen) väitti, että Saksassa luomuruoan osuus on 30 prosenttia! Oikea luku on noin kolme. Jussi kuuli varmaan asian epätarkasti, eikä tarttunut siihen, mutta tässä se oikea tieto nyt tuli. Saattoi se tietysti olla haastattelijaltakin vain lapsus (vaikka luomun yhteydessä tämä on kyllä "maan tapa" - ja maailmankin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg189#msg189)).

***

Kiitos linkeistä, Tarkkailija! Olit tarkkana!  ;D
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.11 - klo:13:36

Luomuliitto sitten eri puolilla mediaa vastasi Tammisolan haasteeseen, ilmeisestikin yhteisellä tekstillä (jota sitten vaihtelevasti ja vaihtelevin osin eri viestimissä julkaistiin).

Mitään kunnon vastausta he eivät asiassa pystyneet tuottamaan, mutta kyllä monta ovelaa ”hei, katsokaa tuonne” –efektiä.

Vastaajina heiltä olivat puheenjohtaja Jaakko Nuutila ja myös varapuheenjohtaja Jukka Lassila

Perusteet molemmilla olivat osin samat.  Käydäänpä läpi.

Aloitetaan Nuutilasta (http://umami.fi/ruoka-juoma/news/luomu-on-terveellista-ja-turvallista/):

Quote
Luomutuotanto monokulttuuria tehokkaampaa

Ruoantuotantoa voidaan parhaiten tehostaa siirtymällä globaalista ruokajärjestelmästä alueelliseen ekologiseen tuotantoon, jossa monokultttuurien sijaan tuotetaan monipuolista ravintoa paikallisen väestön tarpeisiin, ravinteita kierrättämällä.

Huimaava suoritus! Tosin sille oli jonkun verran kansainvälistä mallia netissä.

Mutta tosikkona, miten vaikka nykyinen Suomen tavanomainen maatalous olisi

-   globaalia ruokajärjestelmää?
-   paitsi ehkä EU:n kautta? Mistä tulee sekä rahallinen että aatteellinen tuki luomuviljelylle?
-   ”monokulttuuri”? Kuinka pienillä viljelyaloilla luomuviljelijät Suomessa tuottavat nurmensa ja ohra- ym. rehuviljasatonsa (joista valtaosa siitä koostuu)?
-   vähemmän monipuolista kuin luomu? Vrt. edelliseen luetelmaviivaan
-   tai siis ei olisi riittävän paikallista tai alueellista? Kuten olemme vankasti epäilleet ja luultavasti totta on

a)   suomalaisten syömä luomuruoka on luultavasti enemmän tuontiruokaa kuin tavanomainen
b)   Suomessa tuotettua luomuruokaa yritetään viedä ulkomaille. Kun siinä joku sitten onnistuu, pääsääntöisesti nk. bulkkitavaralla tosin,  niin eipä hänellä ole sitten huolta tästä ”paikallisuus” –asiasta. Unohtuu kummasti.

-       vastaamatta tarpeisiin? ”Väestön”, tavallisen kansan valtaisan enemmistön haluna ja tarpeena ei ole koskaan ollut maksaa ruoastaan enemmän, ei kehitysmaissa eikä Suomessakaan
-       kierrättämättä ravinteita? Luomuhan ei viime kädessä muuten kierrätä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103) ... kuten fiksuimmat heistä myöntävät (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=150) ...

Quote
Nälkäongelmaa ei aiheuta peltomaan riittämättömyys vaan globaalin maatalouspolitiikan rakenteelliset ongelmat, kommentoi Nuutila.

Tässä voi olla samaa mieltä – vielä ei ehkä ole kyse peltomaan riittämättömyydestä. Sukupolven päästä kyllä on.

Mutta mitkä ovat nämä ” maatalouspolitiikan rakenteelliset ongelmat”? Eiköhän Nuutilakin asiassa viittaa siihen, miten EU ja USA ovat perinteisesti ”dumpanneet” ylituotantoaan maailmanmarkkinoille?

Kyllä, siihen on tietysti se ratkaisu, että kehittyneet maat omaksuvat luomuviljelyn ja näin puolittavat satonsa, jolloin tällaista dumppausongelmaa ei ole.

Mutta silloin lopuissakin kehitysmaissa pitää äkkiä ottaa käyttöön tehoviljely - muutoin ollaan pulassa (enemmän kuin nyt).

Ja totta kai sitten väitetään, että

Quote
YK:n keväällä julkaistussa raportissa todetaan: luomuviljelyyn siirtymällä voidaan jopa kaksinkertaistaa ruuantuotanto monissa maailman köyhimmissä maissa.

Kyse ei ole ”YK:n” raportista, vaan tämän luomuun hurahtaneen Olivier de Schutterin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=54.msg1990#msg1990) raportista.

YK:ta tässä asiassa – sikäli kuin me ymmärrämme – parhaiten edustaa FAO. Jonka viimeisin raportti (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=190) oli aivan toisilla linjoilla.

Mutta todellakin, asiassa on YK:n osalta tietty ongelma. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=187)  On ollut pitkään. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=67)

Tähän kohtaan on siten valitettavan helppo iskeä.

Mutta "YK" on tuossa Luomuliiton tekstissä siis käytännössä kuitenkin "muunneltua totuutta".

[jatkuu ...]
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 24.09.11 - klo:14:29

Sitten Nuutila (http://umami.fi/ruoka-juoma/news/luomu-on-terveellista-ja-turvallista/) tuo esiin tämän:

Quote
Luomussa vähemmän nitraatteja

Novalabilla teetetyn yksityisen tutkimuksen mukaan tavanomaisessa salaatissa on satakertainen määrä nitraattia verrattuna luomusalaattiin. Lehtivihannesten nitraattipitoisuus kohoaa talvella tavanomaisessa tuotannossa helposti yli 3 000 milligrammaan kiloa kohti, [...]

Kuten täällä toisessa keskustelussa olen jo sanonut, olen 100% varma, että jos luomussa olisi havaittu enemmän nitraatteja, niin silloin luomuväki olisi vedonnut tähän:

Kasvisten nitraatit hyväksi terveydelle (http://www.ts.fi/teemat/ymparisto/89005.html)

Mutta asiahan menee ihan huomaamatta näin (em. artikkelin (http://umami.fi/ruoka-juoma/news/luomu-on-terveellista-ja-turvallista/) johdannosta, lihavoinnit HJ):

Quote
Uutisotsikoihin viimeaikoina nousseet tutkija Jussi Tammisolan ja kotimaisen lihateollisuuden esittämät väitteet luomun terveysriskeistä ja luomutuotantoon siirtymisen haitoista ravinnontuotannolle tuntuvat tarkoitushakuisilta eivätkä perustu käytössä olevaan laajaan tutkimustietoon, toteaa luomun ylivertaisuustekijöistä väitöskirjaa tekevä, Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila.
  8)

Lisäys 26.9.2011: Tuohon mansikoiden antioksidanttien esille ottamiseen voin kommentoida samalla tavalla kuin Aanulehdessä kesällä:

Quote
Nuutila nettiblogissaan myöntää (http://www.jaakkonuutila.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=81:missaoletsuomalainenluomu&catid=1:blogi&Itemid=1), että ei ole näyttöä luomun ravitsemuksellisesta paremmuudesta, mutta ei silti malta olla kirjoituksessaan viittaamatta pariin epäolennaiseen tutkimustulokseen.

Punahome- ja glyfosaatti –asia on sitten monimutkaisempi. Mutta se on kuitenkin

-   yksityiskohta
-   saataa olla aito ongelma
-   mutta koskee vain tiettyjä tilanteita
-   on siis selvästi nk. ”cherry picking” –tyyliä, tässä yhteydessä esitettynä

Asiaan tutustutaan ja siihen palataan paremmin myöhemmin omassa triidissään.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.11 - klo:18:18

A-talkissa on tänään tämä:

Hyvä, paha luomu (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/a-talk-hyva-paha-luomu)

Illan torkuille, kuten minä, ohjelma on katsottavissa myös YLE Areenassa 30 päivää.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ufomaster on 10.10.11 - klo:14:40
Tässähän oli Tammisola ja Rauhala eri mieltä muutamistakin asioista, kuten esimerkiksi luomun tuottavuudesta. Nyt olisi oiva paikka eritellä Rauhalan väitteet ja katsoa mikä niistä pitää paikkaansa ja mikä ei.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 10.10.11 - klo:14:55
Taisivat molemmat olla oikeassa.
Rauhala totesi viljelijän näkökulmasta että tuottavaa ja kannattavaa on (isot tukiaiset ja vähän kustannuksia).
Tammisola taas ajatteli maksajan näkökulmasta. Siis: tuottamatonta on, koska on paljon hintaa (tukiaiset veroista) ja vain vähän syötävää sen vastineeksi.
Tämmöinen minulle jäi siitä mieleen.
Matti
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ufomaster on 10.10.11 - klo:15:22
Mun muistaakseni siinä oli eri mielipide satojen tuottavuudesta, ja siinä mitä esille tullut tutkimus oikeasti merkitsi. Koitanpa jossain vaiheessa kaivaa esille tarkat lauseet ohjelmasta, ellei muut ole jo ehtineet siihen mennessä.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.11.11 - klo:19:45

Tästä ohjelmasta ....
 
A2 Teema: Ruokailta
Yle TV2 tiistaina 15.11.2011 klo 21.00 - 23.15 (http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a2_teema)
 
.... ohjelmaesitteen ...
 
Quote
Syötetäänkö lapsille koulussa moskaa? *) Miksei luomu-, kasvis- tai lähiruokaa - vai pitäisikö lastenkin karpata? Ruuasta on tullut monelle uskonto. Miksi suomalaiset hurahtivat juuri karppaukseen? Suuren ruokakeskustelun juontavat Salla Paajanen ja Jyrki Richt.


.... ja keskustelijalistan pohjalta  (joiden joukossa minusta nähdäkseni – ihan varma en voi olla – ei ole yhtään luomuun vähänkään kriittisesti suhtautuvaa), tulee luultavasti lähinnä pahalle tuulelle. Jos joku sattuu kuitenkin katsomaan, voisi kommentoida täällä.

(Juttu tulee kyllä myöhemmin YLEn Arenalta – jos sen, silloinkaan, jaksaa).
 
--------
 
*) "moskaa"? Kun lapsilla ja nuorilla on silmät ja korvat, ei sitten pidä ihmetellä, jos he ryhtyvät puhumaan kouluruoastaan "moskana"! Ja pistäytyvät siiten vaikka läheisellä Mäkkärillä? Tai kaupassa tai kioskissa. Jotka eivät puhu ruoastaan halveksivasti.
 
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.11.11 - klo:07:01

Tästä Ruokailta-ohjelmasta keskustellaan myös Kouluruokatietopankissa. (http://kouluruokatietopankki.blogspot.com/2011/11/15112011-klo-21-2315-ruokailta-aiheena.html)

Sieltä haluan lainata tämän:

Quote
Ohjelman traileri ei ansaitse mainostusta, mutta kommenttina kumminkin: Enää ei tarvitsisi ruokkia lasten ja vanhempien kouluruoan vastaista joukkohysteriaa! Nyt trailerissa toimittajat kokkaavat "kouluruokaa" brasilialaisesta jauhelihasta joka kestää "isältä pojalle" ja perunamuussia jauheesta. Lisäksi he luettelivat "kamalia" kouluruokia ja irvistivät perään "plää". Tällä hetkellä enemmän uutisarvoa olisi ollut mikäli toimittajat olisivat tehneet taustatyötä ja esittäneet mitä kouluruokailun parantamiseksi on jo tehty (linkeistä löytyy rautalankaa).  Ja miten kouluruoastamme myös ollaan ylpeitä esittelemällä sitä yhtenä osatekijänä suomalaisten koulumenestystä maailman laajuisessa vertailussa.

Toimittajienkin olisi syytä muistaa, että kouluruokaa tarjoavat ansaitsevat kiitoksen. Eivät tälläistä trailerin tuomaa pilkkaa! 

Itse ohjelmassa ilmeisesti keskusteltiin kouluruoasta hyvin vähän, ja keskityttiin luomuun ja karppaukseen. Se on nyt Arenassa katsottavissa. Jos jaksaa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 16.11.11 - klo:09:37
Olihan tuo ruokailta taas melkoista meteliä ja minusta ihan hyvä, että sellainen perusluomuihminen kuin Juha Köppä pääsi vapaasti kertomaan ajatuksistaan. Heti alussa hän latasi ässän tiskiin, kun hän kieltää 11-vuotiasta lastaan syömästä kouluruokaa, koska se myrkyttää lapset ja hän sai mahtumaan sanan luomu aika monta kertaa muutamaan lauseeseen. Kouluruokaa voi hänen mielestään käytännössä sanoa myrkylliseksi.

Hänessä oikeastaan kiteytyy se ihmistyyppi, jotka ovat luomua rummuttaneet ja etenkin se, millä keinoin luomu on tuotu markkinoille. Hyvää ja puhdasta sekä turvallista ruokaa mollaamalla ja haukkumalla. Hänellä on sitten naispuoleisia vastikkeita tuolla blogimaailmassa, jotka käyttävät tismalleen samoja fraaseja, samoin painotuksin ja sen seurauksena useat lapset jättävät kouluruuan syömättä ja menevät McDonaldsille tai ostavat sen energiajuoman, kun kouluruoka on myrkkyä ja vaarallista.

Oli myös mielenkiintoista oli nähdä kahden luomuihmisen, Osmo Rauhalan ja Jaana Husu-Kallion sananvaihtoa, kun Jaana joutui oikomaan hiukan Osmon käsittämättömiä väitteitä, eli tyypillistä luomupropagandaa, jossa Osmo kehtasi verrata ruuan lisäaineita tupakkaan yms perusjupinaa. Osmo käytti aika hyvän maun vastaisia keinoja muutenkin koko ajan ja Jaanakin tuntui välillä jopa hiiltyvän hänen karkeisiin yleistyksiinsä. Eli Osmo piti luomun lippua korkealla ja käytti niitä keinoja, joita hänellä oli: totuuden vääristely ja mutkien oikominen sekä epämääräisillä väitteillä pelottelu.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 20.11.11 - klo:15:16

Ihan niin ”vinoutunut” ei tämä Ruokailta-ohjelma lopulta ollutkaan, mitä pelkäsin.

Voisi sanoa, että siinä näitä intomielisiä tasapainottamassa oli ”keskitien kulkijat” eli jonkinlaiset realistit kuitenkin. Vastapuoli - eli ”me” – kuitenkin puuttui. Niinpä kunnon kritiikkiä esim. luomun osalta ei esitetty, vaikka käytännössä, esim. koulujen luomuruoan osalta, ”toppuuteltiin”.

Yhteensäkään ei kovin uutta sanottu, mutta tässä nyt eräitä poimintoja (kiitos puhtaaksikirjoituksesta N.N:lle) ohjelman 1. osan keskustelusta, ja niihin kommentit. 

Mahdolliset tavanomaiset ruoan riskit, eli siis luomuruoan hyödyt

Huolestunut isä, Juha Köppä, joka laittaa Kangasalla luomueväät lapsilleen:

Quote
…kouluruoka ei enää täytä opetuksellista vastuuta, ja se niinku muukin laitosruoka ni sitä vois sanoa käytännössä myrkylliseksi….
[…]
…no just ku puhutaan lapsille ni se ei oo yhtään liioteltua, että jos perehtyy mitä aineita niissä on niin tota kyllä se myrkyllistä varmasti tulevaisuudessa tulee ainaki huomaamaan kaikki sitte.

Ja toisessa puheenvuorossaan:

Quote
…mun melestä tää on niinku outo juttu koska tiedetään hirveesti käytöshäiriöistä ja adhd:sta mihin selvästi liitetään just atsovärejä ja kaikenlaisia, ja kukaan ei oo tutkinut näitä yhteysvaikutuksia eihän niistä oo minkäänlaista tietoa kellään ja sehän ilmenee vasta vuosien päästä ja niinku Osmo sanoi niin eihän lapsia voi tällasis kokeissa käyttää…

Eli tätä tarinaa, jossa vailla näyttöä olevat, mutta periaatteessa mahdolliset yhteisvaikutukset ja samoin vailla näyttöä olevat, mutta periaatteessa mahdolliset myöhemmät vaikutukset pyhittävät kaiken. Tämän asian järjestä ja matematiikasta olemme täällä jo keskustelleet.

Näin Rauhala:

Quote
…kyllähän siis kokoajan lisääntyvä tutkimus maailmalta kertoo että monet lisäaineet joita käytetään meilläkin ruuassa ja maataloudessa kasvattaa terveysriskejä, me tiedetään että nitriitit, nitraatit joita löytyy ruuasta ni on selvästi karsinogeenisiä, natriumglutamaatilla epäillään olevan yhteyttä ylipainoon, diabetekseen, ja niin edelleen. Tää on musta aika iso paketti ja me ei olla kyllä siltä yhtään turvassa täälläkään, ja mun mielestä on kyllä vähän väärin käyttää lapsia koekaniineeina, siiinä että miltä näyttää 10 - 20 vuoden pääässä sitten kun tutkitaan että miten tässä kävi, että samalla laillahan tupakkateollisuus aikoinaan kiisti vuosikymmeniä kaikki tupakan haitat vaikka lääkärit tiesi jo sata vuotta sitten että tupakalla on kiistattomia terveyshaittoja mut sitä ei voitu ikäänkuin kiistattomasti todistaa ennen kuin vasta vuosituhannen vaihteessa jolloinka saatiin sitten lainsäädäntöönkin siihen pykäliä. Ja mä ennustan kyllä että monen lisäaineen maatalouskemikaalin tullaan käymään samanlaisia vääntöjä ennen kuin totuus sitten lopulta paljastuu.

Tähän kommentoi Eviran Jaana Husu-Kallio, joka asian selkeästi sanoen toi esille – vaikka onkin luomun kannattaja – että EU;n lisäaineet on tutkittu tarkasti, ja sanoi myös, että vertaus tupakkaan on täysin kohtuuton!

Mutta juuri tässä kohdassa keskustelua puuttui ”meidän” edustajamme. Joka olisi tuonut esille faktan, miten kasvien itsensä ”myrkyt” ovat merkitykseltään ehkä 5000-kertaisia! Ja myös yhteisvaikutukseltaan. Ja myös pitkäaikaisvaikutuksiltaan!

Rauhala mainitsi yhteensä kolmeen kertaan nitraatin (erityisesti salaatissa). Tähän asiaan on täällä jo kommentti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=150.msg918#msg918) -  eli nitraatti on ihan terveellistä, ja olisi varmasti luomuväenkin mielestä, jos juuri sitä sattuisi olemaan luumussa enemmän!

Hurjin oli väite, jonka esitti Varpu Tavi, tietokirjailijana mainittu (lihav. HJ)

Quote
…vakava kysymys, me eletään nyt aikaa jolloin uuden ajan historiassa ensimmäisen kerran meitä seuraavat sukupolvet on sairaampia ja elää lyhyemmän ajan kuin me, että onko meillä ylipäätään varaa olla laittamatta rahaa enemmän lasten ruokaan…

Tämä täysin perätön väite sai mennä aivan ”rankaisematta” läpi.

Vaikka yleisesti juontajat kyllä pitivät keskustelua hyvin ”kurissa” ja heillä ei enää keskustelussa ollut sanottavaa ”puoltoa”.

Luomun oikea kysyntä kouluruokailussa

Hiukan eikä niin hiukankaan veti luomuväeltä keskustelussa ”mattoa” alta YLEn Taloustutkimuksella teettämä tutkimus (otos 1000), jonka mukaan kansasta vain 3% piti tärkeänä sitä, että koulussa olisi luomuruokaa. Vielä vähemmän kannatusta oli kasvisruoalla (2%) ja hiilihydraatittomalla ”karppausruoalla” (1%). Tavallista perusruokaa kannatti 74%. (Lähiruoka sitten sai kannatusta 18%, mutta se on, kuten täällä on jo monesti todettu, ihan mitä tahansa.)

Eri tavoin kiemurrellen luomun kannattajat keskustelussa sitten tästä yrittävät yli, väittäen suuri piirtein, että kyllähän luomu voi olla sitä ”tavallista perusruokaa”.

Mutta entä se hinta?

Kiuruveden kunnan ja Steiner-koulun ruokapäälliköiltä yritettiin sitten kysellä, paljonko ylimääräistä luomu maksaa. Kiemurtelu jatkui. Kiuruvedellä on kuulemma oltu niin kauan luomu- ja lähiruokalinjalla, että ei enää löydy (muistista) vertailukelpoisia kustannuksia.

Yhtään lukua sanomatta Steiner-koulun Merja Jokiniemi alkoi innokkaasti suoltaa tämän tyyppistä tekstiä ..

Quote
….joistakin kunnista tulee jopa viestiä että on säästetty kuoluruokamenoissa kun on siirrytty luomun käyttöön koska raaka-aineet on laadukkaampia, mä haluaisin että ihan ensin oikeasti laskettais ennenku torpataan se keskustelu siihen että maksaa kuitenkin enemmän….

… ja väisti näin hänelle esitetyn ihan suoran kysymyksen luomuraaka-aineiden aiheuttamista lisäkustannuksista.

Lähiruoka ja ”oikeat raaka-aineet”

Sitten oli oma ”vääntönsä” siitä, että kaiken pitäisi koulussa olla lähiruokaa. Juuri mitenkään tätäkään ei kyseenalaistettu – paitsi kerran, kun Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä totesi, että kaikki Suomessa valmistettu on hänen mielestään lähiruokaa. ”Puolivalmisteet” kouluruoassa olivat sitten näiden intoilijoiden hampaissa myös. En kyllä äkkiä keksi, miksi juuri koulun keittiö tekisi kaikesta valmistamisesta parempaa?

Tässä hyvä esimerkki tältä ”keskitien” linjalta, ravitsemustutkija Patrik Borg:

Quote
Tosta kyselystä tulee mieleen semmoinen, paitsi, että suomalaiset on fiksuja, että vaikka itsekin ajattelee luomua ja lähiruokaa hyvänä ajatuksena ja vähähiilihydraattisuus on yksi vaihtoehto hyvään syömiseen, niin silti siinä mun mielestä näkyy sellainen järki, että lapsia halutaan ehkä suojella niinku aikuisten yksilöllisiltä valinnoilta, ja jossain määrin ylimeneviltä hössötyksiltä, ja se on mun mielestä järkevää,  ilman muuta näitä asioita voidaan edistää (lähi- ja luomuruokaa) mutta siinä vaiheessa kun ne tulee räikeästi lapsen silmille, me leimataan sitä syömiskäyttäytymistä enemmän kuin olisi hyväksi.

***

”Keisarin uudet vaatteet” –sadun lapsi (tai lapset) esiintyi(vät) itse asiassa ihan ohjelman alussa: he olivat käytännössä ihan tyytyväisiä ruokaansa (vaikka kuinka yritettiin ”onkia” tyytymättömyyden aiheita).
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 21.11.11 - klo:13:25
Kannattaa katsoa myös toinen osio, jossa onneksi MTK:n edustaja koetti ylläpitää edes jonkinlaista järkeä luomun tulevaisuuden visioissa, vaikka se ei juuri Osmo Rauhalaa hillinnyt. MTK:n edustajan mukaan jos pääsisimme viiteen prosenttiin luomun osuudesta kokonaistuotteissa, niin se olisi jo kunnianhimoinen ja suorastaan valtava harppaus.

No suurissa luomumaissa luomun potti on tuota viiden prosentin luokkaa kaikkialla, niin ehkä siinä jonkinlainen realismi silloin olisi mukana, tosin tämä ei Osmolle kelvannut ollenkaan.

Mutta järjen ääntä alkaa hyvien juttujen myötä olla esillä medioissa ja Suomen Kuvalehti julkaisi hiljakkoin ison jutun, joka löytyy nyt myös netistä:

Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää? (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-luomuruoka-todella-meille-niin-hyvaa-kuin-annetaan-ymmartaa)

Paljon hyvää juttua ja tuo Le Monde Diplomatique -lehden juttu olisi hyvä jostain löytää ja joku Ranskan taitoinen sen voisi jostain netin syövereistä pongata.

Quote
Le Monde Diplomatique -lehti julkaisi hiljattain laajan artikkelin, joka kertoi Espanjan Andalusian luomumansikkaviljelmistä. Satojen hehtaarien suuruisilla kasvimailla kasvatettiin luomumansikkaa. Maaperä köyhtyi, poimijat tulivat Romaniasta ja Filippiineiltä ja elivät täydessä eristyksessä kasvihuonemeren keskellä.

Lopullinen tuote oli sertifioitua luomumansikkaa.

Sille lätkäistään EU:n luomuleima ja luomuhinta. Kuluttaja ostaa sen kuvitellen tukevansa reilua ja ympäristöstä huolehtivaa tuotantoa.

Ilmeisesti muuallakin on tästä luomukoomasta alettu herätä ja tuodaan huuman sijaan realismia luomun todellisuudesta markkinoille.



Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 22.11.11 - klo:20:13

Todella hyvä artikkeli Suomen Kuvalehdeltä! Ja tietysti, erityisesti: toimittaja Hanna Leivonniemeltä!

Mutta siinäkin oli päässyt täysin ”rankaisematta” läpi tällainen (lihav. HJ):

Quote
”Kasviravinteiden ja fossiilisen energian massiivinen käyttö johtaa järvien, merien ja vesistöjen rehevöitymiseen, ilmakehän saastumiseen ja kiihdyttää myös ilmastonmuutosta”, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi.

Niemi listaa lisää ongelmia. Öljy loppuu *) maapallolta kansainvälisten arvioiden mukaan seuraavien 50 vuoden aikana, ellei uusia öljyvaroja löydetä. Öljy taas on koneiden ja lannoitteiden kemiallinen raaka-aine. Fosfori, toinen lannoitteissa käytettävä raaka-aine, loppuu vielä nopeammin.

Ei tiukattu, mistä Niemi kuvittelee luomuviljelijöidensä tulevaisuudessa fosforinsa saavan. Mitään ”fosforinsidontaa” kun ei ole olemassa. Mistä asiasta olemme täällä ja muualla netissä, ja painetussa sanassakin huomauttaneet ”passim” (kuten akateemisessa julkaisussa, esim. hakemistossa, merkitään, kun asiasta kerrotaan hyvin monta kertaa).

(Palaan vielä tuohon Ruokaillan loppuosaan, kun olen kerinnyt sen kunnolla läpikatsoa. Muutamia aika ”herkullisia” puhtaaksi kirjoitettuja lainauksiakin on vielä ”varastossa”).


PS. 23.11.2011 klo 7:11: Olisikohan tuo Le Monde Diplomatiquen juttu tässä englanniksi käännettynä? (http://bulletin.mkyserv.com/index.php?action=printpage%3btopic=21.0)

_________

*) Mutta ei lopu teollinen typpilannoite. Siitäkin olemme huomauttaneet passim, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=51.msg2366#msg2366).
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 23.11.11 - klo:15:02
 Agronetissä  (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=32111.msg529347#msg529347) on ollut säpinää kuin  Ylevissä  (http://mattipekkarinen.net/ylevisadot.htm) "ennen Wanhaan". Tosin mielipiteden kirjo on Agronetissä paremmin tasapainossa (mikä vaan parantaa keskustelun mielenkiintoisuutta)

Nimimerkki Suuri Ajattelija kirjoitti näin:

Markkinamuotona luomu voi toimiakin, sillä kuluttajaa on oikein helppo höynäyttää. Kaupunkilaiset ostavat mitä vain, jos myyntiargumentteinä käyttää terveyttä ja ekologisuutta, vaikka valheellisesti. Tässä tullaan siihen, miksi markkinat eivät toimi, vaan tarvitaan kallis tukijärjestelmä, joka palkitsee tehottomuuden. Jos luomun kysyntä olisi todellista, ei tarvittaisi kallista tukijärjestelmää.

Luomu saattaa toimia kotieläinpuolella, jossa paska korvaa ainakin osan sadon mukana poistuvista ravinteista ja niittosilppuri huolehtii osasta rikkakasveista, mutta puhdas luomuviljanviljely tulee aina tiensä päähän muutaman vuoden sisällä, kun pellon ravinnevarat on syöty ja siinä vaiheessa narrattu luomuidealisti palaa kiltisti ruotuun, vaikkapa käyttämään ravinteita ja kasvinsuojeluaineita järkevästi. Toisaalta on tilanteita, jolloin kasvinviljely luomunakin voi puolustella, vaikkapa tilanteessa, jossa tilan kohtalo on jo siunattu. Samoissa tilanteissa kannatti siirtyä vaikkapa helpin viljelyyn.

Palkansaajapuolellakin on omat luomunsa. On tilanteita, ettei kannata lähteä pienipalkkaisiin töihin, sillä sossu maksaa siitä. Työkkärijärjestelmäkään ei palkitse ahkeruutta, siispä pitkäaikaistyötöntä ja sosiaaliasiakasta voi kaikin syin verrata luomuviljelijään: heidän kannaltaan juttu on järkevä, mutta onko se sitä veronmaksajan kannalta ja tässä on syytä muistaa, että me jokainen olemme kuntalaisia, maksamme kuntaveroa, joilla sosiaalipummit elätetään.

Tukijärjestelmä on lisäksi passivoiva. Markkinatilannekin on tiukka, joten tilanteissa, joissa maatalouteen ei ole panostettu, muodostuu tuotantokustannukset pääosin muuttuvista kuluista, jolloin tuotantoa pienentämällä saadaan säästöä aikaan. Jatkuvuutta tällä tavalla ei kuitenkaan ole, muta kaikilla ei siihen ole pakkoa. Ainoa tukimuoto, joka edelleen palkitsee ahkeruuden, on maidon tuotantotuki. Se on litrakohtainen.

Jos maitotilalliset saisivat tukensa samoin kuin luomuviljelijät, olisi jokainen mörskä lehmiä täynnä, niitä ruokitaan vain sen verran, että pysyvät hengissä ja lisäksi puolta karjasta pidettäisiin tahallaan ummessa.


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 07.12.11 - klo:19:21

Osmo Rauhala näyttää saaneen vastineen Suomen Kuvalehden edellä mainittuun kirjoitukseen.  Vastine on täällä:

 Luomu: terveellisempää, turvallisempaa, ympäristöystävällisempää (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/verkossa-sk482011)

Täytyy heti kritisoida yhtä osuutta siitä, kuvausta luomun tuottavuudesta, sadoista. Rauhala mainitsee ensin ”vanhat tuttumme” Ruotsin Öjebyn ja Cornellin yliopiston tutkimukset (on jo käsitelty toisaalla täällä) ja jatkaa:

Quote
Jutussa todettiin luomuviljelyn Suomessa pienentäneen satoja keskimäärin 30, jopa 50 prosenttia. MTT:n tutkija Jyrki Niemi väittää jutussa YK:n tekemän kenttätukimuksen luomun satomääristä 57 maassa olleen ”ideologista haihattelua”.

Kyseinen koe osoitti satojen nousevan 79 prosentilla kehitysmaissa, kun siirrytään luomuviljelyyn. Samaan tulokseen pääsi Michiganin yliopisto 2007. Jutussa kerrottaan vastakkain olleen ilman lannoitusta tapahtunut viljely ja hyvin kehittynyt luomuviljely.

Helsingin Sanomien uutinen 15. maaliskuuta 2011 kertoo muuta. Siinä viitataan YK:n edustajan Olivier De Schutterin lausuntoon tutkimuksesta ja todetaan: ”Kun synteettisten väkilannoiteiden ja torjunta-aineiden käyttöä vähennettiin, maanviljeilöiden kulut laskivat, ympäristön saastuminen väheni ja maa sai toipua.”

Tässä on yksi selkeä virhe ja yksi melkoinen hankaluus.

Virhe on siinä, että ko. Olivier De Schutterin tutkimus ei väittänyt, että luomulla saataisiin tehoviljelyä parempia satoja.  Helsingin Sanomat kyllä oli asian näin käsittänyt ja niin uutisessaan väitti. Mutta samasta lehdestä, Hesarista, olisi yleisön osastosta ollut luettavissa jo 21.3.2011 asian oikea laita:

Luomuviljely ei ole ratkaisu satojen kasvattamiseen (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=170)

Kumpikaan - tämä raportti tai mielipidekirjoitukseni - ei siis sattunut Rauhalan silmään.

Hankaluus on siinä, se perinteinen, että miten Rauhala sitten selittäisi sen tosiasian, että luomutilastot, Suomessa ja Ruotsissa, vuodesta toiseen osoittavat luomussa noita 30-50% pienempiä satoja. Eli nämä pohjoismaiset, yleensä koulutetut, viljelijät eivät onnistu siinä, missä kehitysmaiden (usein jopa lukutaidottomat) kollegansa?

Miksei muuten Rauhala, luomuviljelijä kun on, kerro muuten omista sadoistaan? Tai vaikka - nyttemmin - ystävänsä Jorma Ollilan tilan sadoista? (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=201)

***

Rauhalan väitteet luomun ravitsemuksellisesta ja terveydellisestä paremmuudesta on muuten nyt kiitettävästi  dokumentoitu, eli siellä on lopussa lista niistä lähteistä, joihin Rauhala on tukeutunut.

Katsotaanpa ja tarkistetaanpa vielä,  missä on ”käytetty vanhoja ja puutteellisia tietoja yksipuolisesti. Mutkat on vedetty suoriksi mutu-tuntumalla.”! Noilla tiedoilla lähteet - ja myös niiden kritiikki -löytynevät netistä.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ufomaster on 10.12.11 - klo:18:24
Odotan innolla tarkkaa analyysia, tähän on syytä pureutua yksityiskohtaisesti.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 15.12.11 - klo:18:31
No nyt tuli sitten tällainen:

Valtava ruokapetos Euroopassa: Satoja tonneja elintarvikkeita myyty vuosia ”luomuna” (http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1460675)

Siinäpä taisi mennä kaikki luomun mielikuvien eteen tehty työ.

Quote
Pidätettyjen joukossa on muun muassa tunnettuja elintarvikeyritysten johtajia. Italialais- ja saksalaismedioiden mukaan joukko elintarvikealan vaikuttajia on myynyt useamman vuoden ajan tarkoituksellisesti tavallisia ja jopa huonolaatuisia elintarvikkeita ”luonnonmukaisesti tuotettuna”.

Quote
Italian viranomaiset epäilevät väärennettyjen luomutuotteiden raaka-aineiden olevan peräisin ainakin kahdesta elintarviketukusta Italiassa ja Romaniassa. Näistä raaka-aineista on tämän jälkeen valmistettu ”luomu-tuotteita” jopa kolmessakymmenessä eri yrityksessä. Pidätettyjen joukossa on tiettävästi johtajia yrityksistä, kuten Sunny Land, Sona ja Bioecoitalia.

Ei oo helppoo, ei, kun koko talo on rakennettu mielikuvien varaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 15.12.11 - klo:19:53
Pidätettyjen joukossa on muun muassa tunnettuja elintarvikeyritysten johtajia. Italialais- ja saksalaismedioiden mukaan joukko elintarvikealan vaikuttajia on myynyt useamman vuoden ajan tarkoituksellisesti tavallisia ja jopa huonolaatuisia elintarvikkeita ”luonnonmukaisesti tuotettuna”.

Huonolaatuiset menevät kyllä "luomusta" ihan täydestä: Ongelma on pikemmin siinä, että kuluttajaa pitäisi varoittaa, jos hänelle salaa yritetään myydä luomua:

Mitä vähemmän panostetaan pilaantumisen ja varasto- ym tuholaisten ym torjuntaan, sitä suurempi on terveydellinen riski. Ja mitä luonnollisemmin annetaan tuotantoeläinten ulkoilla, sitä suurempi on niiden riski saada luonnosta tartuntoja. 
Eikö kuluttajan tulisi saada tietää, onko elintarvike-erässä mukana riskimateriaalia. Siis sellaista, jonka tuottamisessa vältellään torjuntakemikaaleja ja sallitaan tuotantoeläinten yhteys vapaan luonnon mikrobimaailmaan. Pakkausmerkinnällä pitäisi ilmaista, jos näin on. Jonkinlainen luomusta kertova merkki, jos luomua on mukana raaka-aineissa.

Onkohan missään arvioitu, mikä osuus ruokamyrkytyksissä on tällä asialla? Siis sillä, että nykyaikaisesti, valvotusti tuotetun elintarvikkeen seassa saa piilevästi, ilman merkintäpakkoa, olla luonnon ehdoilla syntynyttä luonnonmukaista materiaalia?
Luomun terveysvaikutukset ovat kyllä tuntuvat:

http://mattipekkarinen.net/luomuidut.jpg (luomuidut)
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/ajankohtaista/arkisto/?bid=2660 (luomutofu)
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=2760 (luomuoliivit)

Käsittämätöntä on se, miten media on saatu tähän ralliin ja salaamiseen mukaan. Luomu-sanaa ei noista uutisista hevillä löytänyt. Asiaa tuntemattomalle kuluttajalle eko- ja bio-alkuiset tuotenimet kun eivät kerro, että LUOMUA se on.  Tuokin teksti-TV:ssä ollut luomuitu-uutinen hävisi pikavauhtia. Luomu on ainakin yhtä herkkä arvostelulle kuin islam.

http://mattipekkarinen.net/2009%20jutut.htm (luomupähkinä?).
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.12.11 - klo:07:03
No nyt tuli sitten tällainen:

Valtava ruokapetos Euroopassa: Satoja tonneja elintarvikkeita myyty vuosia ”luomuna” (http://www.mtv3.fi/makuja/ajankohtaista.shtml?1460675)

Siinäpä taisi mennä kaikki luomun mielikuvien eteen tehty työ

Toisaalta tässä näkyy, miten tehokasta tämä mielikuvatyö on ollut. Väärennettyjä tuotteitahan on uutisen mukaan myyty vuosikausia ja huimaavalla yli 200 milj. euron summalla. Eli ostajien on täytynyt olla ihan tyytyväisiä! Heille on riittänyt täysin se, että he ovat uskoneet (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=174) ostavansa luomua.

Kunpa vielä näiden aiemmin tyytyväisten, mutta nyt tyytymättömien asiakkaiden joukosta löytyisi joku luomun erityistä makua hehkuttanut julkkiskokki!


PS. 16.12.2011: Tästä asiasta tuli hyvä uutinen (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=202). Jossa toistetaan täällä sanottua, mutta asia on riittävän "herkullinen", että sen sietää. Luomuväki siis - syöjien määräkin lienee kymmenissä tuhansissa, jopa 100 000, jopa useampi - ei ollut millänsäkään syödessään tavanomaista luomuna. Olen sitä mieltä, että tähän tapaukseen vedoten voimme vaatia, että seuraava luomun ylivertaista makua julkisuudessa kehuva julkimokokki tai kuka tahansa, on velvoitettu väitteidensä todistamiseksi sokkotestiin - ja omalla kustannuksellaan! 

Tämä tapaus todella - kuten Tarkkailija jo sanoi - vei kyllä lopullisesti luomun "katu-uskottavuuden" mitä makuun tulee.

Onko tästä "keskustelua muualla", mikä on otsikkomme? Me odotamme tästä keskustelua muualla.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 18.12.11 - klo:09:44

Rauhalan juttu Suomen Kuvalehdessä (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/verkossa-sk482011) näyttää kirvoittaneen lehden nettipalstalla vilkkaan keskustelun. Kun sitä voi tarkastella siellä, ei sitä tarvinne täällä edes referoida. Kantaa otetaan mm. Rauhalan lähteiden tieteellisyyteen.

Yhden asian otan kuitenkin tästä Rauhalan artikkelista esille.

Rauhala kertoi, että 

Quote
2) Tehoviljelyssa käytettyjen kemikaalien terveysriskit.

[…]

-Tutkimus, jonka mukaan pelkkä asuminen maatalousalueella tai sen lähellä lisää lasten syöpäriskejä. ”Risks of Childhood Cancers associated with residence in agricultural areas in US.” Environmental Health Perspect 116 /2008. Neljän yliopiston yhteistutkimus Texas, Colorado ja Idaho alueella.

Juuri tuota tutkimusta en ole saanut käsiini, mutta tässä on tuoreempi tutkimus (2011) samasta aiheesta (jossa viitataan asian tutkimustilanteeseen yleisemminkin):

Children of livestock farmers 'face cancer risk' (http://www.stuff.co.nz/business/farming/5379347/Children-of-livestock-farmers-face-cancer-risk)

Siitä, jo otsikosta, selviää, että tämä viljelijöiden lasten kohonnut syöpäriski liittyy vain eläimiä pitäviin tiloihin. Ja erityisesti kanafarmeihin. Sen sijaan viljatiloilla riski on keskimääräistä pienempi.

Ja syynä ovat  - ehkä, syytä ei kerrota löydetyn – torjunta-aineet tai sitten infektiot. Mutta niin kesken on asian tutkimus, että luomun puolesta sitä ei voi mitenkään käyttää. On jopa mahdollista, että vaarallisia ovat - vapaat kanat!

Merkillinen juttu, mutta joka tapauksessa asia ei muuten sitten liity lainkaan lopputuotteissa oleviin torjunta-ainejäämiin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 09.01.12 - klo:15:53
Suomen kuvalahden verkkopalvelun viime vuoden top kympissä oli sijalla kuusi painetussakin lehdessä julkaistu "Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?". Joten aika moni ihminen on lukenut netin kautta tuon, jos missasi paperille painetun version.

Suomen Kuvalehden verkkopalvelun top 10: Vuoden luetuimmat jutut (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-kuvalehden-verkkopalvelun-top-10-vuoden-luetuimmat-jutut)

Joten jospa asiallisen tiedon saaminen alkaisi jotain vaikuttaa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 12.01.12 - klo:09:08
Aamun Hesari (12.1) yllätti kerta kaikkiaan ja hyvä niin, sillä monissa maissa keskustelu luomun järkevyydestä on alkanut hyvin pienestä, niin jospa meilläkin.

Ruokailu on monelle uskon asia (http://www.hs.fi/kotimaa/Ravitsemusterapeutti+Gluteeniton+ruokavalio+on+seuraava+suosikki/a1305553194612)

Nettiin päässyt osa on sangen suppea, mutta tällä kertaa tähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoi sanottavansa luomusta:

Quote
Luomuruoka ei ole ympäristöystävällisempää, terveellisempää eikä maistu paremmalta. Luomu on hyvää tarkoittavien ihmisten väärä ratkaisu. Kuolisimme nälkään, jos kaikki söisivät luomuperunaa.

Tuo korostamani paikka pitäisi ottaa enemmän huomioon luomua kritisoitaessa, sillä monet ihmiset todellakin syvästi uskovat tarkoittavansa hyvää luomun kautta, mutta valitettavasti ratkaisu on väärä ja sen on tehnyt vääräksi se, että luomu on osannut markkinoida itsensä tunteiden ja mielikuvien kautta hyvää haluavien ihmisten sydämiin. Ja tunteita sekä mielikuvia on kovin vaikea mennä faktoilla korjaamaan.

Sitten tietenkin olisi ollut hyvä, että olisi ollut edes pari esimerkkiä siitä, miksi me kuolisimme nälkään luomun avulla, mutta kaikkea ei voi valtakunnan päälehdeltäkään vaatia.

Sitten Valtaoja jatkaa:

Quote
Esimerkiksi luomuun liittyy pseudouskonnollisia ajatuksia, jossa luonto kohotetaan mystiseen asemaan. Todellisuudessa suurin osa luonnossa olevasta on syötäväksi kelpaamatonta ja myrkyistä. Myös lisäaineista kohkataan, vaikka niiden ansiosta vältymme ruokamyrkytyksiltä.

EDIT: Valtaojan kommentit oli annettu Tekesin seminaarissa, jossa seminaarissa oli käsitelty tulevaisuuden ruokaa, ruokailijaa ja ruuan tuotantoa. Paikalla oli väkeä laidasta laitaan, mm. Ilkka Alarotu, jotka osallistuivat keskustelupaneeliin, joka ei käynyt Hesarin jutusta kunnolla ilmi. Savon Sanomissa oli seminaarista isompi juttu, jossa käsiteltiin myös sitä, miksi luomu ei ole hyvä asia ja kunhan saan lehden käsiini, referoin sitä tänne.

Tulevaisuuden ruokailija arvostaa alkuperää ja laatua (http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=Tulevaisuuden+ruokailija+arvostaa+alkuperaa+ja+laatua)

Tasapainon nimissä sitten Hesarin ruokatorstain sivuilla ääneen pääsi naisihminen, joka on innostunut syömään veriryhmänsä mukaan, joka on sangen epätieteellinen ruokatrendi ja yllättäen sama henkiö on hurahtanut myös luomuun, joka usein kulkee käsi kädessä erilaisten epätieteellisten ja suorastaan humpuukiin suuntautuvien ruokatrendien kanssa. (Haastateltava itse kertoi hurahtaneensa luomuun).

Tosin veriryhmädiettejä on yhtä monta kuin on niiden soveltajaakin ja jos kuulut veriryhmään B, sinun täytyy välttää pekonia mutta syödä paljon lihaa. Tuo kertonee asiasta riittävästi ja googlaamalla lisää ;)

blood type diet (http://www.skepdic.com/bloodtypediet.html)

Taitaa luomu painia veriryhmädieetin kanssa samassa sarjassa ;)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.12 - klo:08:48
STT:n vesion mukaan Valtaoja oli sanonut näin:

Quote
"Broilerin syöminen on moraalitonta"

Vaikka Esko Valtaoja kaipaa luomulihaa, on hän luomukasvisten suhteen varsin kriittinen.
–Luomu on hyvin pitkälti uskontoa, sillä ei ole mitään terveysvaikutuksia eikä luomu maistu paremmalta. Kierrän luomuvihannekset kaukaa, koska olen eettinen kuluttaja: luomun tuotto on noin puolet siitä, mitä normaaliviljelyksen. Luulen, että vähitellen tämäkin menee perille ja luomusta aletaan luopua.

Professori kertoo myös syövänsä hyvin vähän lihaa.

–En ymmärrä, kuinka kukaan eettinen ihminen ostaa vaikkapa tehotuotettuja kananmunia. En itse koske broilereihin – mielestäni niiden syöminen on moraalitonta. Maksaisin kyllä mielelläni vaikka viisinkertaisen hinnan, jos jostain saisin eettistä broileria.

Tässä Valtaoja kuitenkaan ei ole miettinyt asiaa ihan loppuun saakka. Ikävä tosiasia kun on, että myös tuotantoeläinten vapaalla liikkumisella on hintansa, ihan hehtaareissa. Ja tuo broileriasia on muutoinkin kimurantimpi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=561.msg2191#msg2191).

Asiaa oli (Hesarin version mukaan) kommentoinut myös Eat & Joyn omistaja Eeropekka Rislakki. Linkkaan - tässä vaiheessa vielä kommentoimatta - hänen puheenvuoronsa tähän:

Mihin kohtaan ruokaympyrää uskonto ja seksi sijoittuvat (http://eatandjoy.fi/artikkelit/mihin-kohtaan-ruokaympyr%C3%A4%C3%A4-uskonto-ja-seksi-sijoittuvat)


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.12 - klo:13:22

Uutispäivä Demarissa oli 13.1.2012 lyhyehkö juttu, mutta ison kuvan kanssa kyllä silmiin pistävä.

Otsikkona oli ”Luomun terveellisyydestä on vähän näyttöä”. *)

Pääotsikko perustui Helsingin yliopiston ravitsemustiedon professorin Mikael Fogelholmin haastatteluun. Tiivisti yhteen vetäen hän totesi luomuruoan erityisen terveellisyyden ”olevan vielä uskomuspohjalla”.

Alaotsikkoa jutussa ”Luomuruoka on enemmän ympäristöekologinen valinta” voi sen sijaan  vähän ihmetellä. Fogelholm kyllä sanoi juuri nämä sanat, mutta toinen haastateltu, saman yliopiston dosentti Jussi Tammisola (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/), kertoi omassa osuudessaan, muutamassa kappaleessa hänkin kyllä vain, että luomulla ”Luonto syödään sukupuuttoon”. Tammisola varoitti lisäksi luomuun liittyvistä ruokamyrkytysvaaroista.

Fogelholm totesi lisäksi pääjuttuun liittyvässä pikkuartikkelissa ”Ruoka antaa identiteetin” saman, mitä tuli esille myös edellä kerrotun Tekesin seminaarin yhteydessä.

Fogelholm kertoo – mielipiteinensä – joutuneensa jonkun asteisen (ja ei aina asiallisen) palauteryöpyn kohteeksi. Etenkin karppaamisesta – josta UD:n jutussa ei ollut tätä mainintaa enempää – mutta myös luomun osalta, jossa kuitenkin ”palaute on ollut kokonaisuudessaan asiallista”.   
________________

*) harmillisen harvoin UD tarjoaa muita kuin puoluepoliittisia juttujaan netissä, kaikelle kansalle, ilman käyttäjätunnuksia
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.01.12 - klo:07:12

Tuo Rislakin kirjoitus (http://eatandjoy.fi/artikkelit/mihin-kohtaan-ruokaympyr%C3%A4%C3%A4-uskonto-ja-seksi-sijoittuvat) on oikeastaan ihan hyväkin, korostaessaan ruokakulttuurin moninaisuuden arvoa ja merkitystä. Lainaus alusta:

Quote
Ruoka on ollut viimeinen kulttuurin osa-alue, johon on kohdistettu yhtenäiskulttuurin vaatimus. Samaan aikaan kaikki muut kulttuurin osa-alueet ovat hajonneet jo 1980-luvulta lähtien tuhannen päreiksi, erilaisiksi koulukunniksi, ala- ja sivukulttuureiksi, joissa viimeistä taistoa käydään korkea- ja alemman kulttuurin merkittävämmyydestä.

Mutta sen hän nyt unohtaa, että nythän juuri luomun ympärille on yritetty luoda uutta ”yhtenäiskulttuuria” Suomessa! Täällä on brändivaltuuskunnan 50% tavoite, täällä on luomu ihan hallitusohjelmassa! On erityistuet. On valtion tukemaa tutkimusta ja opetusta. Jne. Jne.

Ja nyt vasta karppaus on ohittanut luomun tiedotusvälineissäkin. Mutta kyllä edelleen luomu on niiden erityisessä suosiossa. Ei ole tarvinnut Rislakin omaa liikettäänkään paljon omilla rahoillaan mainostaa!

Toinen kommentti: myös Rislakin täytyisi antaa tilaa tälle moninaisuudelle. On olemassa myös "järkisyöjiä", joille ruoka ei ole sellaista fiilistelyä, mitä Rislakin artikkelissa kuvataan. Ja heilläkin (meilläkin) on oikeus levittää sanomaansa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 20.01.12 - klo:18:22
No nyt se tapahtuu, jota on niin kauan odotettu:

Nyt luomu on lyömässä läpi (http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/89822-%E2%80%99nyt-luomu-on-lyomassa-lapi%E2%80%99)

Kaikkien näiden vuosien jälkeen -pyyhkii kyyneltä silmäkulmasta- se on totta. Nyt emme puhu kuluttajista, vaan viljelijöistä.

Quote
Nummi-Pusulassa on viime ja tällä viikolla pidetty historiallista kurssia. Yksitoista ihmistä Länsi-Uudeltamaalta on kiinnostunut mahdollisuudesta aloittaa luomukotieläintuotanto.

Nyt on kyllä siinä mielessä pakko palauttaa asiasta innostuneet maan pinnalle, että Tiken tilastoista selviää Uudellamaalla olevan 3570 maanviljeljää vuonna 2010.

Jos uutinen olisi Ahvenanmaalta, voisi Samppanjat ehkä avata, sillä siellä on vain noin 500 maanviljelijää ja jos heistä 11 mahdollisesti harkitsisi luomuun siirtymistä, se olisi jättimäinen harppaus luomulle.


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 23.01.12 - klo:08:53
Pongasin mielenkiintoisen linkin Agronetin maitotuotannon keskusteluketjusta:

The Cornucopia Institute  (http://www.cornucopia.org/)

Cornucopia Institute on luotu luomun pientuottajien tueksi, sillä USA:ssa, kuten kaikkialla muuallakin, on luomu luisunut suuryhtiöiden haltuun ja kaupoista saatava luomu on peräisin jättimäisiltä tehotuotantotiloilta, jotka eivät mitenkään eroa vastaavista järeän luokan tavanomaisista tuotantotehtaista.

Erittäin mielenkiintoisia juttuja, joissa pohditaan mm. sitä, että tuleeko USA:n kauppojen luomusoija amerikkalaisilta luomuviljelijöiltä, vaiko kenties tuodaanko se tuote Kiinasta, Intiasta vai Etelä-Amerikasta.

Mielenkiintoinen oli myös selvitys siitä, kuka lopulta omistaa luomun, eli mitkä yritykset ovat sellaisten vihreiden mielikuvien kuin Muutoksen Siemenet tai Maapallon Parhaaksi -luomubrändien takana.

Kaikki oli täsmälleen samoin kuin Suomalainen Maaseutu -lehden julkaisussa jokin aika sitten:

Minne menet luomutuotanto? (http://img191.imageshack.us/img191/193/luomu.jpg)

Kun tämä viesti tulee joka suunnasta, niin ei se kovin väärin voi olla.

Toivottavasti myös Suomessa luomutuottajiksi tämän hetkisessä huumassa ryhtyvät tiedostavat sen, minkä Mike Wheems oppi vuosien saatossa: Kauppias saa myytävän luomunsa ulkomailta halvemmalla ja helpommin. Miksipä ei saisi, kun se tuotetaan tehotuotannon menetelmin, jota luomu niin sivulauseessa vastustaa. Tietenkin paikalliset luomuliitot käyttävät kauniissa mainoksissaan kaikkein pienimmän luomutilan viljelijää ja mainoksessa hänen lapsensa raaputtelevat omin pikku kätösin luomumultaa pois perunoista, samalla kun perheen äiti kietoo rusettia luomuperunan ympärille, josta selviää sen koko ihana elämänkaari.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 13.05.12 - klo:07:17
Tässäpä linkki uuteen kriittiseen blogiin: Luomulakko (http://luomulakko.blogspot.com/)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.12 - klo:11:46
Blogisti palstalla "Luomulakko" (http://luomulakko.blogspot.com/) kirjoittaa edelleen ansiokkaasti. *)

***

Marko Hamilo on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen artikklelin:

Maailmaa ei ruokita luomulla - keinotekoinen liha saisi ruoan riittämään (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/maailmaa-ei-ruokita-luomulla-keinotekoinen-liha-saisi-ruoan-riittamaan)

Netriversiossa ja erityisesti sen otsikossa tuo keinotekoinen liha korostuu liikaa: paperiversiossa Hamilo tuo selvästi esille, että tämä idea (vaikka lupaava) on vasta tulevaisuutta.

___________

*) PS. 1.6.12: Koemme itse asiassa ko. palstan pahana kilpailijana itsellemme - ja siksi suosittelemme sitä lämpimästi!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.12.12 - klo:14:22

Aamulehdessä tänään:

Esko Valtaoja: Luomu on väärä valinta, geenimuokkaus taas ihmiskunnan toivo (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194785141308/artikkeli/esko+valtaoja+luomu+on+vaara+valinta+geenimuokkaus+taas+ihmiskunnan+toivo.html)

Jo tähän mennessä siellä on joitakin kommentteja.

Aamulehdelle plussaa - se käyttää asiassa usein hyviä haastateltavia ja siteerattuja ... :)

Onko ko. uutisessa annettu Duodecimin linkki nyt "alhaalla" - en saanut sinne äsken yhteyttä - mutta tässä "Luomulakon" samasta asiasta olevasta referaatista (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/12/lukemista-valipaiville.html) saa "makupaloja".
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 28.12.12 - klo:17:19

Nyt Valtaojan artikkeli näkyy:

Riittääkö ruokaa kaikille? (http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo10655&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero)

Se on kaikki niin kauniisti krjoitettu, ettei siitä oikeastaan pysty poimimaan mitään erikseen.

***

Ehkä sentään tämän (lihav, HJ):

Quote
Mihin kasvimme kelpaavat on professori Toivo Rautavaaran, maineikkaan hyötykasvitutkijan, suosituin teos, josta on vuosikymmenien mittaan otettu yhä uusia painoksia. Rautavaara oli terveiden elämäntapojen puolestapuhuja, joka kannusti ihmisiä käyttämään hyödykseen sieniä, marjoja ja muita ilmaisia luonnon antimia. Hän toi suomen kieleen uudissanat luonnonmukainen ja luontaistuote. Ei todellakaan ole mitään syytä olla lähtemättä virkistävälle ruoankeruumatkalle syksyiseen luontoon, mutta loppujen lopuksi vastaus Rautavaaran kirjan nimeen sisältyvään kysymykseen on lyhyt ja tyly. Luonnon antimet eivät kelpaa juuri mihinkään.

***

(Samaan aikaan toisaalla suunnitellaan tällaista hämäystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=45.msg3486#msg3486).)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 28.12.12 - klo:19:02
Jospa Esko Valtaojan avaus saisi suuremman hyökyaallon aikaiseksi. Tätä on jo odotettukin ja koska Esko Valtaoja on yleisesti arvostettu ajattelija, niin hänen puheenvuorollaan on paljon painoa. Onhan hän jo vastaavia ajatuksiaan tuonut pienemmässä mitassa esiin ja jostain syystä media ei ole ollut niistä innostunut tekemään isoja otsikoita, mutta nytpä teki.

Aamulehden juttu on aiheuttanut jo hirmuisen keskustelun sosiaalisessa mediassa, eli twitterissä sekä facebookissa erittäin monet tunnetut henkilöt ovat kommentoineet, että vihdoinkin joku puhuu järjen äänellä asiassa, joten Tuottavan Maan porukkamme voinee iloita siitä, että emme ole ajatuksinemme yksin.

Esimerkiksi tunnettu taikuri ja mentalisti Pete Poskiparta kommentoi twitterissä uutista hashtagilla #JÄRKI, joten monet tuntuvat tietävän kuitenkin luomun perimmäisen olemuksen.

Huomasin myös, että nyt ihmisten tietoisuuteen on pongahtanut myös luomun säännöistä homeopatian suosiminen eläinlääkinnässä ja se on myös puhuttanut ihmisiä hyvin paljon ja monet ovat olleet asiasta hyvin närkästyneitä, kun tuon humpuukihoidon ja luomun yhteys on heille paljastunut. Esimerkkinä Vihreiden kunnallisvaaliehdokas Aksu Piippo Tampereelta kommentoi twitterissä kysyen, että "Tiesitkö, että EU:n asetuksen mukaan luomutuotannossa eläimiä tulisi lääkitä lähinnä huuhaalla?" ja sitten oli linkki EU:n luomusääntöjen sivulle, kyseiseen kohtaan:

http://ec.europa.eu/agriculture/organic/animal-welfare/health_fi/

Pää on avattu ja nyt vain keskustelua, ilman taikauskoista, ympäripyöreää höpinää, jota varmaan tulee kohta eräs kuvataiteilja New Yorkista mediaan tarjoamaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: MikkoL on 30.12.12 - klo:04:06
Se on kaikki niin kauniisti krjoitettu, ettei siitä oikeastaan pysty poimimaan mitään erikseen.

Pidän myös kyseistä Valtaojan kirjoitusta hyvänä, mutta tuo lainaamasi kohta on mielestäni sen heikoimpia osia. Heh, niin ne näkemykset vain poikkeavat. Vähän perusteluja... Mielestäni luonnonmarjoilla ja -sienillä on ihan merkittävää potentiaalia nykysuomalaisenkin ravitsemuksen parantamisessa. Tavaraa riittäisi metsissä merkittäviä määriä asukasta kohti. Vieläpä vähäkalorista ja ravinteiltaan rikasta tavaraa usein. Ymmärrän kyllä, että Valtaoja haluaa vähän kärjistää, mutta jokseenkin hassuilta tuollaiset lausunnot silti vaikuttavat...
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 30.12.12 - klo:08:29



Juuri tuota kohtaa Valtaoja ei perustellut laajemmin, mutta kerroit itse perustelun!

Tavaraa riittäisi metsissä merkittäviä määriä asukasta kohti. Vieläpä vähäkalorista ja ravinteiltaan rikasta tavaraa usein.

Se on juuri tuo vähäkalorisuus. On osoitettu, että marjojen ja sienten poimimiseen kuluu enemmän energiaa kuin niistä saadaan. Muun ravinnon lisänä ne voivat olla arvokkaita.

Kun esi-isämme katovuosina aikanaan turvautuivat hyvänmakuisten marjojen sijasta pahanmakuiseen pettuleipään, tekivät he siis juuri oikean ratkaisun, sillä petusta sai vaivaan nähden riittävästi kaloreita.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: MikkoL on 30.12.12 - klo:14:32
Se on juuri tuo vähäkalorisuus. On osoitettu, että marjojen ja sienten poimimiseen kuluu enemmän energiaa kuin niistä saadaan. Muun ravinnon lisänä ne voivat olla arvokkaita.

Kun esi-isämme katovuosina aikanaan turvautuivat hyvänmakuisten marjojen sijasta pahanmakuiseen pettuleipään, tekivät he siis juuri oikean ratkaisun, sillä petusta sai vaivaan nähden riittävästi kaloreita.

Itse katson tätä lähinnä nykytilanteen kannalta, eli monen ongelmana useissa länsimaissa on ennemmin liikaa kaloreita sisältävä ravinto. Pelkkien kalorien takia näiden lähes täysi lyttääminen on mielestäni tällaisessa yhteydessä vähän hassua. Niiden rooli on ennemmin erilaisten vitamiinien ja suojaravinteiden tarjoamisessa ruokavalioon. Tämän muuttaminen siihen muotoon, etteivät ne oikeastaan kelpaa juuri mihinkään, menee tarpeettoman mustavalkoisuuden puolelle. Jos samoilla linjoilla lähdettäisiin vähän kauemmas, niin monet viljellyt vihanneksetkin voitaisiin lytätä melko pitkälle. Itse vähän aikaa sitten mietin koko kesän lehtikaalisaalistani (suunnilleen kahdeksan kiloa). Tasaisesti vuodelle jaettuna se tarjoaa merkittäviä määriä mm. tiettyjä vitamiineja (A ja K), mutta kalorien suhteen kyseessä on lähes täysi vitsi. Koko hillitön kasa tuottaa suunnilleen yhden päivän energiatarpeen, ja sen kylvämiseen, hoitamiseen ja korjuuseen meni varmaan huomattavasti enemmän energiaa. Voisi sanoa, että energian kannalta olisi ollut fiksumpaa istuttaa vaikkapa perunaa sillekin alalle. Kuitenkin tässä energiakylläisessä kontekstissa katsoisin, että voitolle jäätiin. Vähän sama juttu noiden luonnonkasvien kanssa. Tosin niitäkin voi monesti "poimia" sillä samalla kauppareissulla ostoskoriin, jolloin niihin hukattu energia on omalla kohdalla melko olematonta.

Tuo pettuleipäesimerkki pitää tietysti täysin paikkansa. Nykyisessä ruokavaliossa kuitenkin vitamiinit ja suojaravinteet ovat enemmän hukassa kuin ne kalorit.

Lisäys:

Näemmä Luomulakko käsittelee tätä aihetta enemmänkin:

Kelpaako luonnon muona mihinkään? (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/12/kelpaako-luonnon-muona-mihinkaan.html)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 30.12.12 - klo:16:46
 Irvinin laulussa  (http://testicanzoni.mtv.it/testi-Irwin-Goodman_35436/testo-Kun-ei-rahat-riit%C3%A4_6652256)sanottiin:
"Eduskunnan neuvo on: Rukoile ja kiitä
 Eihän se nyt pelkästään kai elatukseen riitä
 Työttömyyden ehkäisy näin sujuvasti toimii
 Osa kansaa metsikössä puolukoita poimii
 Eikö millään ole enää väliä?

Omana alakouluaikanani jokainen oppilas poimi syksyllä koululle vietäväksi tietyn määrän puolukoita... ei saattaisi olla huono ajatus lasten ja nuorten tutustuttamiseksi johonkin tuottavalta (ja työltä) tuntuvaan toimintaan.... valtaosa kansasta vaan asuu nyt kaukana hyvistä marjamaista ja osa on jo tottunut siihen, että melkeinpä maatenkin voi elää. Mutta jonkinlainen vastikkeellisuus ainakin työttömyyskorvauksen nostoon saattaisi olla paikallaan. Kukahan kansanedustaja ehdotti taannoin, että 4h päivässä yhdyskuntapalvelua esim hoivatyössä kävisi semmoiseksi ... ainakin minun mielestäni paremmin kuin kausiluonteinen marjankeruu. Ei ihan huono ajatus?

Yleensäkin ottaen luonnonantien mahdollisuutta ylikorostetaan nyt. Marjoja ei edes ole merkittäviä määriä joka vuosi. Taannoin kristillinen Päivi Räsänen heitti ajatuksen että työllisyys ja terveellinen ravitsemus ja liikunnan puute korjataan kertaheitolla laittamalla kansa metsästämään ja kalastamaan. Aikana, jolloin molempia joudutaan jo nytkin rajoittamaan, etteivät riista- ja kalakannat heikenny liikaa!

Kaikkia näitä luonnon anteja sitkeästi hyödyntäneenä olen epäilevällä kannalla. Harrastusta ne väistämättä ovat useimmille. Suosittelen ottamaan runsaasti oikeaa ruokaa evääksi reppuun kun metsään menee. Ja gps-paikannin. Ja ei kannata satsata kovin paljoa saaliin kuljetusvälineisiin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 31.12.12 - klo:07:41
Jos katsotaan asiaa Valtaojan otsikon kannalta - so. riitttääkö ruoka kaikille? - niin silloin luonnonantimien luonnehdinta siten kuin hän teki, oli oikea.

"Luomulakossa" (http://luomulakko.blogspot.fi/2012/12/kelpaako-luonnon-muona-mihinkaan.html) saa todella hyvän kuvauksen asiasta, ihan kaloritasolla. Minunkin tietoni perustuivat erääseen Puolustusvoimien selvitykseen, hiukan aikaisempaan (tehty 1970-luvulla).

Siinä selvityksessä mietittiin, mikä merkitys kriisiaikoina luonnonantimilla voisi olla koko väestön huoltamisessa, ei vain yksittäisen sotilaan. Ja päädyttiin pessimistiseen kuvaan jopa lihan osalta: n. 50 000 hirveäkin on nopeasti syöty 5 miljoonan ihmisen maassa, ja loput luontomme eläimet ovat kovin pieniä jne.

Eräs yllättävä tieto siinä oli: keitetyillä koivunlehdilläkin ihminen pysyisi hengissä, ja niitä periaatteessa pystyisi keräämään tarvittavan määrän. Mutta päivittäinen määrä olisi todella suuri: jotain 20 - 25 kiloa! Siitä voi päätellä,  missä sitä sitten loppupäivän viettäisi ....

Luultavasti näinollen siinä äärimmäisessä kriisitilanteessa, mitä näissä selvityksissä on maalailtu, kannattaisi siis mieluummin "tuhota" hallitusti luontoa siirtymällä väliaikaisesti kaskiviljelyyn, jolla hetkellisesti voi saada mahtavia viljasatoja.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 02.01.13 - klo:16:01
Armeijan Luonnonmuonaohje (Lumo) vuodelta 1985 on saatavissa kokonaisuudessan netistä (94 sivua):
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/61ba4180411e702ea19ee9e364705c96/luonnonmuonaohjelmalumo1985.pdf?MOD=AJPERES

Voi tuon ostaa painettunakin:
http://swat.fi/index.php?route=product/product&product_id=3861

Uudempaa en löytänyt. Ei taida ollakaan. Todella hyvää luettavaa.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 18.01.13 - klo:07:13

"Luomulakkko" oli löytänyt Aamulehdestä osuvan kirjoituksen:

Eliitin ruokahysteria!  (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/01/eliitin-ruokahysteria.html)

"Luomulakon" hyvä kommentti:

Quote
Ehkäpä tämä ruokahysterisointi ja rikkaan eliitin ruokaharrastusten hyyssääminen alkaisi jo meidän kaikkien veronmaksajien rahoilla riittää ja maksakoon rikas osa sen, mitä sen humpuukin tuottaminen tulee oikeasti maksamaan.

Aivan. Tälllä on liittymäkohta siihen, mitä tunnetun luomun ystävän, pääministeri Jyrki Kataisen hallitus suunnittelee (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg3531#msg3531), vielä, edellisten päälle.

Itse Aamulehden artikkeliin (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194788697948/artikkeli/puheenaihe+eliitti+potee+ruokahysteriaa.html) liittyvä keskustelu ei oikein lähde lentoon, mutta siellä oli hauska yksittäinen huomio. Kun toimittaja Sari Sainio oli todennut, että " tavallinen, monipuolinen perusruoka riittää", niin "tuntematon" oli löytänyt samasta lehdestä tämän:

Quote
Tänään paperilehdessä ainakin kerrottiin ja esiteltiin ihan tuiki tavallisia arkiruokia kuten shampajavaahtokastike, eikös juuri näitä köyhemmät syökkin? ;)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 05.08.13 - klo:15:28

Tämä ilmestyi Hesarin mielipidepalstallakin:

Ruokapiirien toimintaa kannattaisi tukea (http://ruokaosuuskunta.fi/2013/ruokapiirien-toimintaa-kannattaisi-tukea/)

Lähetin sinne kommentin:

Quote
"Ehdotatte siis, että me muut maksaisimme osan teidän syömisistänne?"

***

Tähänkin artikkeliin vastasin:

Mitä ajattelen luomusta?  (http://ruokapuhe.blogspot.fi/2012/02/mita-ajattelen-luomusta.html)


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 13.08.13 - klo:21:10
Seija Kurunmäki Kuule Oy:stä  linkkaa Tuottavan maan
uutiseen linkillä "konnaliigan kätyri":
Quote
Jotkut pitävät luomuviljelijää sankareista kaikkien suurimpana. Jokunen äänekäs taas on  sitä mieltä että luomukin on lopulta yksi konnaliigan kätyri.

http://www.kuule.fi/2013/08/alkuperakeskustelussa-on-hyvan-tarinan.html

Kurunmäen lupaus:
Quote
Tarkempi analyysi kesän keskustelusta ilmestyy syksyllä 2013

Kuule Oy:
http://www.kuule.fi/p/kuule-oy.html
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.08.13 - klo:05:48
Hyvä, että linkataan, mutta en kyllä ymmärrä, miten ko. uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=288) saa yhdistettyä ajatukseen jostain "konnaliigasta". Uutisessamme ei ollut mitään tuonsuuntaistakaan.

No, ehkä se on ymmärrettävissä, kuitenkin. Kirjoituksessahan puhuttiin alkuperästä, so. kotimaisuudesta, ja me toimme esille, miten luomun lisääminen voi johtaa ruoan tuontiin.

Mistään salaliitoista emme kuitenkaan puhuneet. Eikö se mennyt niin, että niin kauan salaliittoteoria on tarpeeton, kun tyhmyys on asialle täysin riittävä selitys ...
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 17.08.13 - klo:14:52

Skepsis-palstallakin - josta meidän yhdistyksemme aikanaan lähti liikkeelle - näyttää nyt syntyneen lyhyt keskustelu, aiheenaan (joka kyllä tuossa välillä muuttui):

Valtaoja ja luomu (http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/372520?page=3#372770)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 31.10.13 - klo:20:52

Aamulehdessä oli tämä iskevä kirjoitus tänään …

 Puheenaihe: Taikausko teki paluun (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194849466054/artikkeli/puheenaihe+taikausko+teki+paluun.html)

Quote
Käsitys lempeästä luontoäidistä on laajalle levinnyt muotihöpsötys, joka käy hyvin kaupaksi. Sen avulla myydään politiikkaa, ruokaa, terveyttä. Markkinat ovat kasvamaan päin.

Mikäpä on myyjien myydessä, kun luonnonmukaisuutta palvovat asiakkaat suorastaan vaativat tulla huiputetuiksi. […]

…. ja siitä näyttää heti virinneen vilkas keskustelu
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 27.12.13 - klo:18:52
Tarttui haaviin nämä.

Tässä hyviä näkökohtia:
http://www.markusjansson.net/luomu.txt
Quote
1) Koska luomu on tehoton tapa tuottaa ruokaa, se vaatii selvästi suuremman pinta-alan
per tuotettu ruokamäärä kuin tehotuotettu.
1a) Tästä seuraa, että enemmän luontoa joudutaan valjastamaan ruoantuotantoon, eikä sitä
voida pitää tai entisöidä luonnontilaan. Ihmisen pitää pakosta pitää entistä enemmän luontoa
vallattuna omaan ruoantuotantoonsa.
1b) Tästä seuraa myös yleensä se, että rehevöityminen per tuotettu ruokamäärä on suurempaa,
koska paitsi että valuman pinta-ala on suurempi, niin myös luomussa joudutaan ottamaan
käyttöön sellaisiakin peltoja joita voitaisiin tehotuotannossa pitää kesannolla tai kokonaan
poissa tuotannosta. Esimerkiksi sellaiset pellon osat jotka ovat lähellä valumavesiä.
1c) Maailmassa on pulaa ruoasta ja ruoan viljelyyn kelpaavasta alueesta, joten pelleily ruoan
kanssa tekemällä siitä tehotonta näpertelyä on minusta puistattavaa.


Tässä omaperäinen luomun puolustus, jossa on muutama osuva kuvaus:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/luomu-ja-huijaus-1.53481
Quote
Monen tuotteen hinnasta raaka-ainekustannusta on vain murto-osa. Jos luomutuote maksaa kolminkertaisesti tavallisen hinnan, on selvää, että vain häviävän pieni osa kuluttajan hyvän tahdon euroista menee sinne, minne niiden pitäisi. Lopulla tuotetaan puolityhjiä pakettiautoja, kaksinkertaisia tuotantolinjoja, nostalgiaa huokuvia pussukoita ja niin edelleen.
a
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 07.01.14 - klo:19:44

Jussi Tammisolalta on ilmestynyt uusia erinomaisia juttuja. Lukekaa:

http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/#Ajankohtaista

Ajankohtaista
 
tammi-helmikuu 2014
Uusi täsmämuuntelu on miljardeja kertoja tarkempaa kuin perinteinen mutaatiojalostus. 1.4.2014 (2s., pdf 273 Kb) 

loka–joulukuu 2013
Kärsinyt ruoka ei tee hyvää. Lähetetty Aamulehteen 18.12.2013 (2 s., pdf 277 Kb)
Tiede ja hyvinvointi luontaiskulttien kuristuksessa. Aamulehti 11.12.2013 (2 s., pdf 309 Kb)
 GMO för miljöns och mänskans bästa. Doc. Jussi Tammisola, Finlands Natur 4/2013, s.3 (2 s., pdf 275 Kb).
Suomenkielinen, viittein varustettu käsikirjoitus: Parempia kasvituotteita luontoa säästäen uudella kasvinjalostuksella. (5 s., pdf 434 Kb).
"GMO-vapaa Suomi"-kampanja sai vuoden 2013 Huuhaa-palkinnon. 4.12.2013 Skepsis ry.
Ks. myös OMG! Huuhaa-palkinto GMO-kampanjalle. Risto K. Järvinen, Skeptikko 4/2013 (4 s., 281 Kb) 

Title: Tammisolan puheenvuoro
Post by: Jarrumies on 09.02.14 - klo:11:42
Jussi Tammisola on saanut useisiin lehtiin vastineensa Elisa Niemen
”Luomulla vältät vaarallisen cocktailin” -juttuun:

Asiantuntija: Luomu myy luuloja
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja


Jutun viittein varustettu käsikirjoitus on julkaistu Tammisolan omilla sivuilla:
http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/LY050214v.pdf

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 11.02.14 - klo:07:33
Jussi Tammisolan juttu on samanlaisena useissa lehdissä.

Asiantuntija: Luomu myy luuloja

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja

http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja

Tähän mennessä keskustelupuheenvuoroja 64 kappaletta. Tammisola itse vastailee perusteellisesti vastaväitteisiin. Ja hyvin. Keskustelu kannattaa lukea - siinä on uuttakin tietoa myös tämän palstan lukijoille. Kommentteja voi laittaa itsekin.

Pro Luomu on huolestunut ja twiitissään varottelee jutusta twiitissään näin:

Quote
Pro Luomu ry ‏@ProLuomu 
Toivomme teiltä kriittisyyttä tätä juttua kohtaan #luomu http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja …


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 11.02.14 - klo:12:53
Pro Luomukin mukana sopassa, nyt olisi herkullinen tilaisuus osallistua keskusteluun:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 11.02.14 - klo:17:58
Pro Luomukin mukana sopassa, nyt olisi herkullinen tilaisuus osallistua keskusteluun:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/279068-asiantuntija-luomu-myy-luuloja

Tein niin! Tehkää muutkin!

Minäpä ehdotin siellä Pro Luomulle vetoa! Koskien näitä luomusatoja.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.02.14 - klo:15:13
Niemi näyttää Vantaan Sanomissa vastanneen Tammisolalle:

www.vantaansanomat.fi/blogit/lukijan-areena/279655-luomun-hyvista-ravintoarvoista-on-tutkimustuloksia

***

Otan siitä esiin nyt vain tämän kohdan:

"Vaihtoehtojen etsiminen torjunta-aineille ja synteettisille lannoitteille on yksi luomun perustehtävistä. Fosfori, jota on kaivettu maaperästä lannoitteeksi, vähenee ja muuttuu käyttökelvottoman kalliiksi jo ennen öljyä. Siksi turvallisten kierrätyslannoitteiden kehittäminen on välttämättömyys, joka kiinnostaa synteettisten lannoitteiden korkeiden hintojen takia onneksi jo tavanomaisiakin viljelijöitä."

Jos Niemi on muuta tarkoittanut, niin saa syyttää itseään epäselvästä ilmaisusta, mutta minä luen tuon näin: luomuviljely toimii ilman fosforia!

Jos hän vain korostaa ravinteiden, erityisesti fosforin kierrätystä - niin siinä ei lopulta pärjätä ilman kemiaa *) - ja ne turvalliset lannoitteet ovat synteettisiä.

________________

*) tai jopa nanoteknologiaa, ks. fosforikeskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.0) (lisäys 15.2.14)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.02.14 - klo:16:05
Laitoin nyt vähän pidemmän vastaväitteen Elisa Niemelle, sinne Vantaan Sanomien nettipalstalle. Se näytti menevän läpi (raportoikaa, ellette te näe sitä).


PS 16.2.14: Tuo Niemen kirjooitus näyttää ilmestyvän myös isommalla jakelulla. Ainakin se oli kotiini tulleessa Helsingin Uutiset -paperilehdessä.

Samassa paperilehdessä oli "gallupin" tulos kysymykseen "Onko luomu huuhaata":

Kyllä 55%
Ei 45%

Mitenkä tuohon itse olisi vastannut? Luomua ei kai voi sanoa suorastaan "huuhaaksi", kokonaisuudessaan, vaikka se kelvoton linja onkin. Biodynaaminen osuus siinä on sitä varsinaista huuhaata, ja homeopatia eläinlääkinnässä. Mutta kyllähän luomu itsessään jotenkuten toimii, vaikka ei läheskään niin hyvin kuin sen kannattajat väittävät. Tietysti myös suuren osan luomua koskevista terveellisyys- ja turvallisuusväitteistä voi luokitella huuhaaksi.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 17.02.14 - klo:07:15
Onko asia Turussa toisin, varmaankin, koska tähän Turkulainen-lehden katugallupiin osuneisiin ...

Miten suhtaudut luomutuotteisiin (http://www.turkulainen.fi/artikkeli/280236-miten-suhtaudut-luomutuotteisiin)

... oli löytynyt vain luomutuotteisiin arvostavasti suhtautuvia (ml. se, joka ei itse ostanut luomutuotteita).

Tuon Helsingin tuloksen pohjalta olisi odottanut, että kaksi tai ainakin yksi heistä olisi tavalla tai toisella tuonut esiin, että luomu on "huuhaata". ;)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 26.02.14 - klo:09:03
Leo Stranius oli äsken YLE:n aamu TV:ssä keskustelemassa otsikolla: Geeniruokaa vai ei?

Väitteet / pointit ulkomuistista:

GM lisää torjunta-aineiden käyttöä (huom! ei mitenkään yritetty arvioida kokonaiskuvaa, eli ovatko aineet laimeampia, jne.)
GM lisää maaperän eroosiota tehomaatalouden tapaan.
Seralinin tutkimuksesta, jotenkin näin: "tutkimusta on liioiteltu ja revitelty mediassa, ilmeisesti kuitenkin jotain viitteitä vaikutuksista rottiin, jos ei ihmisiin"...
GM leviäminen luomupelloille väistämätöntä.
GM suuryritykset heikentävät pien- ja luomuviljelijöiden mahdollisuuksia toimia.

Katsokaa Areenalta jos jäi näkemättä, suora linkki:

http://areena.yle.fi/tv/2187456

Toinen keskustelija oli kasvien kehitysbiologian dosentti Kristiina Himanen Helsingin yliopistolta, joka korjasi muutaman väitteen, mutta jonka ulosanti oli "tutkijamaista", eikä täten kovin optimaalista suuren yleisön tarpeisiin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 26.02.14 - klo:10:25
Nyt myös Leon omalla sivulla, ja omin sanoin:

http://leostranius.fi/2014/02/geenimuuntelun-hyodyt-ja-haitat-mita-pitaisi-tehda/
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.02.14 - klo:17:29
Hyvin näytät muistaneen, mitä Stranius sanoi.

Siellä näyttää olevan jopa blogiin kuuluva mahdollisuus kommentoida. Mutta Suomessa (ainakin, ehkä muuallakin) näyttää olevan tapana, että kun julkkis on saavuttanut tietyn julkkisaseman, hän ei enää vastaa kriitikoilleen. Ainakaan netissä.

Tämän tapakulttuurin näyttää myös Stranius omaksuneen. Monsanto-marssia (ja hänen siellä pitämäänsä puhetta) koskeviin vastaväitteisiini en hänen blogissaan saanut mitään vastauksia.

Jokainen hänen uusikin väitteensä ... no, oli parhaimmillaankin epätäsmällinen. Eli analyysiä tarvittaisiin paljon - ja hän ei luultavasti asiassa ole yhteistyöhaluinen, josko -kykyinenkään.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.02.14 - klo:09:34
Areenassa on tarjolla myös tämä:

Quote
Ajankohtainen Ykkönen
Esko Valtaoja ja luonnonmukaisuuden harha

Suomalainen lihafirma mainostaa geenimuuntelusta vapaita tuotteitaan, ja luonnollisuudesta tykkäävä kansa kiittää. Paitsi Esko Valtaoja. Hän on ilmoittanut boikotoivansa turhilla peloilla ratsastavaa elintarvikeyritystä. Mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta? Elämmekö me luonnonmukaisuuden harhassa? Vieraana Suomen tunnetuin tiedemies, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja

http://areena.yle.fi/radio/2182328

(Vielä en ole katsonut ... joten en uskalla suositellakaan! ;D)

Vinkistä kiitos Luomulakolle. (http://luomulakko.blogspot.fi/)

PS. klo 14:20: ... haastattelu virtailee kyllä monissa asioissa ... mutta kyllä, kannattaa katsoa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 05.03.14 - klo:12:15
Antti Heikkilän tuoreita kommentteja geenimuuntelusta:

http://www.anttiheikkila.com/blogi/suomi-hyvaksyi-gmo-maissin/

 ::)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 07.03.14 - klo:17:20
Antti Heikkilän tuoreita kommentteja geenimuuntelusta:

http://www.anttiheikkila.com/blogi/suomi-hyvaksyi-gmo-maissin/

 ::)

Paholaisen Asianajaja blogissaan käy Heikkilän ajatuksenjuoksua läpi, mihin Heikkilän jutut sitten ikinä perustuvatkaan:

Antti Heikkilä VS GMO (http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2014/03/antti-heikkila-vs-gmo.html)

Ja kun etsii blogista Antti Heikkilä -tagilla kirjoitukset, löytyy vaikkapa tuon kirjoituksen alaosasta, niin sen avulla löytyy kaikki kirjoitukset kyseisestä herrasta.

Showing posts with label Antti Heikkilä. (http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/search/label/Antti%20Heikkil%C3%A4)

Se ihmetyttää Heikkilässä ja näissä huuhareissa, että he käyttävät laillistetun lääkärin arvovaltaansa huuhaan levittämiseen, eli koulutuksen tuoma titteli kelpaa kyllä, mutta koulutuksen tuoma tieto ei kelpaa. Jotenkin vähemmän loogista, mutta eipä tuo tunnu Heikkilän seurakuntaa pahemmin haittaavan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 07.03.14 - klo:17:36
Areenassa on tarjolla myös tämä:

Quote
Ajankohtainen Ykkönen
Esko Valtaoja ja luonnonmukaisuuden harha

Suomalainen lihafirma mainostaa geenimuuntelusta vapaita tuotteitaan, ja luonnollisuudesta tykkäävä kansa kiittää. Paitsi Esko Valtaoja. Hän on ilmoittanut boikotoivansa turhilla peloilla ratsastavaa elintarvikeyritystä. Mikä on luonnollista ja mikä luonnotonta? Elämmekö me luonnonmukaisuuden harhassa? Vieraana Suomen tunnetuin tiedemies, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja

http://areena.yle.fi/radio/2182328

PS. klo 14:20: ... haastattelu virtailee kyllä monissa asioissa ... mutta kyllä, kannattaa katsoa.

Kannattaa käydä myös luomuryhmän facebook-sivulla katsomassa hieman luomuväen ajatuksenjuoksua kyseisen ohjelman suhteen ja etenkin siitä, miten hyvin matalamielistä kirjoittelua Valtaoja aiheutti luomuryhmän jäsenissä:

Luomu-ryhmä facebook (https://www.facebook.com/groups/luomuryhma/?fref=ts)

Kun siitä vähän skrollailette alaspäin, niin tulee vastaan Ritva Kuparin aloittama keskustelu.

Kun ei Valtaojan ajatuksiin pystytä mitenkään asiapohjalta vastaamaan, niin ainoa keino on tietenkin henkilöönkäyvä arvostelu ja solvaus. Ei mitään uutta auringon alla.

Tunnettu psykiatri ja huuhaan-vastustaja Hannu Lauerma (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Lauerma) on puuttunut ja kommentoinut psykiatrin koulutuksellaan paljon erilaista humpuukia ja esimerkiksi uskonnollisten ryhmien aivopesumenetelmiä yms. Hän joutui vaihtamaan puhelinnumeronsa salaiseksi sen jälkeen, kun erehtyi eräässä julkaisussa sanomaan painavan mielipiteensä luontaishoitojen ja tämän luonnollisuus-buumin alla käytävän huijauksen ja rahastuksen metodeista. Sellaista väkeä ovat ja Valtaojan saama palaute luomuryhmässä ei anna kovin hyvää kuvaa näistä huuhareista.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 08.03.14 - klo:00:46
Tuo Facebookin Luomu-ryhmän Valtaoja-keskustelu oli juuri sellainen kuin Tarkkailija sen kuvasi yllä.

Mutta löysin ryhmästä linkin Vihreiden avoimeen luomukeskusteluunTammisolan kirjoituksesta:
https://www.facebook.com/groups/vihreat/permalink/10151877668662617/

Tuo keskustelu kannattaa ehdottomasti lukea. Siinä pari luomua vastaan argumentoijaa pesee luomumyönteisen porukan.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 13.03.14 - klo:09:20
Jussi Tammisola jatkaa Helsingin Uutisissa 12.3.2014 (ja siten kaiketi muissakin saman yhtymän paikallislehdissä). Nyt artikkeli on vasta katsottavissa näköislehdessä. (http://www.lehtiluukku.fi/lehti/helsingin-uutiset-etela-lansi/_read/12.03.2014/45517.html), sivulla 8:

Quote
Lukijan areena: "Keskustelu jatkuu luomusta: onko viljely ruton suojelua?"

(En vielä lainaa koko - hyvää! - kirjoitusta tänne, koska se on varmaankin kohta paremmin linkattavissa.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 17.03.14 - klo:20:32
Niklas Holmberg kirjoittaa tämän päivän (17.3.2014) MT:ssä erittäin osuvasti: ".... Viherryttäminen viemäristä alas ja Roundupin kestävää gmo:ta tilalle!" ... ja "Viherryttäjien paratiisi on linnunlaulun täyttämä maaseutu, jossa heinä puskee autiotilojen raunioista ja biodiversiteetti kukoistaa rikkaruohojen valtaamilla pelloilla."
Ja paljon muutakin. Mukavaa luettavaa, sanoisin.
Toimiikohan linkki:
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2014-03-17/articles/article_2_11.htm

Matti

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 17.03.14 - klo:20:46
Matti, linkki ei toimi vaan vie MT:n ilmaisen verkkoversion etusivulle:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/?epaper_error=hash_missing

Eikä ilmaisversiossa ole tuota Holmbergin juttua.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 17.03.14 - klo:21:01
Kolumni kokonaisuudessaan menee näin:

"Viikko sitten EU-komissio julkisti gallupin, jonka mukaan 80 prosenttia eurooppalaisista tukee komission maatalouspolitiikkaa. Esimerkiksi viherryttäminen nauttii kyselyn mukaan lähes pohjoiskorealaista kannatusta. 95 prosenttia suomalaisistakin taputtaa käsiään tälle byrokratian riemuvoitolle. Komissio näyttää onnistuneen populismissaan paremmin kuin yksikään populistipuolue.

Eikä romanialaiskomissaari Dacian Ciolos edes peittele kansankosiskeluaan. Päinvastoin, hän toistelee, kuinka tärkeää on saada maatalouspolitiikalle suuren yleisön tuki.

Suoraan Esson baarista on varsinkin esitys aktiivisen viljelijän kriteereistä.Suomeksi se tarkoittaa, että tukia saisi maksaa vain todellisille viljelijöille, eikä esimerkiksi pankkiireille tai kuninkaallisille.
Tuet pois Björn Wahlroosilta ja Englannin kuningattarelta! Kyllä kansa tietää!

Ei muuten tiedä.Tuenhakijoiden erittely verotustietojen pohjalta ”todellisiin” ja ”epätodellisiin” viljelijöihin loisi vain turhaa byrokratiaa.
En ole myöskään kuullut moitteita Joensuun kartanon tai Windsorin linnan tilanhoidosta.
Kateus on ehtymätön luonnonvara, mutta ei Jaguarin takapenkillä istuminen tee kenestäkään huonoa viljelijää.

Onneksi jäsenmaat ja mepit vesittivät tämän hulluuden. Jäljelle jäi kuitenkin lista yrityksistä, jotka eivät voi saada maataloustukea.
Golfkentät ja rautatiet voi vielä ymmärtää, mutta kiinteistöyhtiöt menevät populismin puolelle. Ajatellaan vaikka maaseutumatkailuyrittäjää, jolla suurin osa liikevaihdosta tulee mökkien vuokrauksesta, mutta joka kasvattaa ruista lähileivän raaka-aineeksi.

Uudet EU-säännöt voivat luokitella tällaisen viljelijän kiinteistösijoittajaksi, jolta napataan tuet pois.
Samaa populistista huuhaata edustaa pienten viljelijöiden tukijärjestelmä. Kuka nyt ei haluaisi tukea pieniä viljelijöitä. Kyllä pienenkin pitää pärjätä!

Komissio vastaa kansan huutoon. Muutaman hehtaarin tiloille tulee oma, helpompi tukihaku. Jäsenmaat saavat myös maksaa korkeampaa tukea ensimmäisille hehtaareille. Onhan se reilua, kun otetaan niiltä, joilla on paljon, ja annetaan niille, joilla on vähän.

Pikkutiloissa on vain yksi puute. Ne eivät tuota juuri mitään. Se on iso ongelma maailmassa, jossa on kohta yhdeksän miljardia ruokittavaa suuta.
Pientilojen suosiminen hidastaa rakennekehitystä ja tuottavuuden kasvua. Itä-Euroopan miljoonat pikkutilat saavat muutaman vuoden jatkoaikaa, mutta talouskasvu kärsii ja maaseutu jää koko ajan pahemmin kaupunkien jalkoihin.

No entäs sitten nuorten viljelijöiden lisätuki? Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta. Kyllä nuoria pitää auttaa alkuun!
Komission läpijunttaama muutaman satasen lisätuki ei tuo yhtään uutta nuorta viljelijää mutta luo paljon turhaa hallintoa. Pahimmillaan nuoret joutuvat sen takia maksamaan pellosta kovempaa vuokraa kuin vanhat. Älyttömintä on, että samaan aikaan komissio kieltää luopumistuen ja poistaa viljelijätukien 65-vuoden yläikärajat. Vanhojen viljelijöiden kun pitäisi pysyä pitempään työelämässä!

Kaiken typeryyden huippu on kuitenkin viherryttäminen, jota siis 92 prosenttia EU-kansalaisista kannattaa.
Kyllähän maajussien pitää tehdä jotain ympäristön hyväksi, kun niille maksetaan niitä tukiaisiakin. Saa loppua nyt se Itämeren saastuttaminen!
Viherryttäminen maisemapiirteiden paino- ja muuntokertoimineen on synnyttämässä kaikkien aikojen byrokratian. Kaiken huipuksi komissio itsekin myöntää ettei mikään muutu. Samat pusikot ja risuaidat ovat aina olleet peltojen laidoilla. Nyt ne luetteloidaan, valvotaan ja sanktioidaan.

Ollaan tyytyväisiä, että viherryttäminen toteutuu vain paperilla. Jos se joskus toteutuu oikeasti, meille tulee nälkä.
Viherryttäjien paratiisi on linnunlaulun täyttämä maaseutu, jossa heinä puskee autiotilojen raunioista ja biodiversiteetti kukoistaa rikkaruohojen valtaamilla pelloilla.

Komissio saisi lopettaa kansankosiskelun ja käyttää vaihteeksi järkeä. Tuet pois pikkutiloilta ja surkeilta peltolänteiltä. Viherryttäminen viemäristä alas ja Roundupin kestävää gmo:ta tilalle!
Kartanoistaan huolta pitävät pankkiirit voisi palkita kulttuuriteostaan reippailla bonuksilla.
 
niklas.holmberg@
maaseuduntulevaisuus.fi
 
 
 
   
 
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 02.04.14 - klo:15:18
Tästä kirjoituksesta paistaa mielestäni positiivisella tavalla avoinmielinen ja jopa rakentava asenne, joten tiettyjen epäilystä herättävien kohtien kommentointi voisi olla jopa rakentavaa kokonaiskuvan kannalta:

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/ymparistovaen-urbaanilegendat/

Itse pääsen vasta huomenna paremmin koneelle, mutta suosittelen kommentoimaan vielä kun juttu on tuore!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 20.04.14 - klo:20:45
Arto Nybergin haastattelussa luomuviljelijä Ossi Kakko, tässä pari poimintaa ulkomuistista (sanatarkat lainaukset joskus myöhemmin):

"Mitä oon tropiikissa tutustunut luomuviljelyyn, niin luomuviljelyllä on saatu satotasot 350% suhteessa tavanomaiseen."

"Suomessa viljelykasvien valinta on oleellista ja satotasoon tulisi laskea käytetyt tuotantopanokset, jos ne on piilotettu erilaisten maataloustukien taakse niin saadaan näennäisesti näyttämään jokin tuotanto kannattavalta, mutta jos se sato saadaan sillä että maaperän tuottokyky pitkällä aikavälillä romahtaa, niin sellasella menetelmällä ei ruokita maapallon väestöä pitkällä aikavälillä."

Tässä linkki, alkaen 14min 40sek:

http://areena.yle.fi/tv/2173373

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 21.04.14 - klo:07:13
Ossi Kakolla on konsultointifirma, jolla on netissä yhteydenottolaatikko. Sinne lähti äsken tämä.

________________

Hei!

Sanoit tv-haastattelussa, että luomuviljelyllä saadaan tai on saatu aikaan satotaso, joka on 350% tavanomaisesta.

Olisimme pyytäneet lisätietoja: mistä maasta oli kyse, mistä viljelykasvista, mitkä olivat absoluuttiset satotasot (kg/ha)?

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeleyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

jokiheik@hotmail.com
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.05.14 - klo:07:50

Tarja Cronberg sai tähän - hänelle tavanomaisen karmeaan ja totuutta säästelevään - kirjoitukseensa ...

Geenimuuntelusta hyötyvät vain agrojätit (http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167951-geenimuuntelusta-hyotyvat-vain-agrojatit#comment-2609328)

... tietysti joukon myötäilijöitä ja hymistelijöitä. Mutta sellaisia eivät olleetkaan kaikki. (Allekirjoittanutkin sinne laittoi kommenttinsa.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.05.14 - klo:13:54
Lähetin edellä mainitulle Ossi Kakolle muistutuksen, että hän ei - aikaa on kulunut jo käytännössä kuukausi - ole vastannut minulle.

Samoiin tuossa Uuden Suomen blogissa vaadin, että Cronberg sanoisi, mitkä ne Afrikan maat sitten olisivat, joiden satotaso olisi tuplattu.

***

Cronberg ei näytä vastaavan. Mutta hänen puheenvuorossaan on kyllä lisäksi tämä kohta (josta olen huomauttanut sielläkin, lainaan sieltä suoraan):

Quote
"Taustalla on bisneksen ovela ansaintalogiikka. Geenimuunneltujan lajeja myyvät agrojätit tarjoavat siementen ohella viljelijöiden tarvitsemat lajille välttämättömät torjunta-aineet ja lannoitteet." (Jne.)

Tästä on ollut esimerkkinä vain yksi tapaus, Monsanto ja glyfosaatti, eli Roundup.

Ja se on jo ohi. Glyfosaatin patentti meni umpeen v. 2000.

Siis vuonna 2000! Mitä vuotta nyt elettiinkään?

Yhtään tapausta ei ole olemassa, siis ei kertakaikkiaan yhtään, jossa olisi jotakin juuri jollekin GM-lajille, mutta ei muille kasveille, välttämättömiä lannoitteita. Yhtään tällaista tapausta ei voikaan olla, tai sitten olisi keksitty Elämä 2.0, eikä näin kyllä varmasti ole tapahtunut.
(lihav. HJ)

Tuossa on siis kyse oikeastaan vielä huimemmasta väitteestä kuin konsanaan se edellä mainittu, että luomu joko pärjäisi ilman fosforia tai olisi keksitty, miten kasvit/bakteerit pystysivat sitomaan typen lisäksi myös fosforia.

Tuossa on loogisesti se väite, että Monsanto tms. on viljelijöiden kiusaksi keskinyt kasvilajikkeita, jotka normaalien ravinteiden lisäksi tarvitsevat vielä jotain muuta ravinnetta, jota vain Monsanto tms. (osaa) valmistaa!

Luonnontieteelle tämä lienee aivan uutta. Mutta asiasta voinevat luonnontieteilijät konsultoida Tarja Cronbergia.

***

Jos Cronberg yrittää pehmentää väitettään siten, että eihän hän tällaisia spesifeja lannoitteita tarkoittanut, vaan lannoitteita ylipäänsä, niin tiedättekö te, että Monsanto tms. biotekniikkafirma olisi paketoinut lannoitteet tähän GM-siemenen tarjontaansa?

Minä en tiedä. Minusta lannoitefirmat elävät ihan omaa (liike)elämäänsä. Mutta ainahan saatan olla väärässä, en vain ole kuullut asiasta.

Toiseksi taas olen kuullut (ja uskonut) että GM-kasveille on täysin samantekevää, vaikka ne kasvaisivat luomulannoitetussa pellossa. Mutta ainahan ...

***

Jotenkin tulee mieleeni lapsuudessani oppima järkevä, joustava moraali, että juksatakin saa ... mutta leikissä, leikisti. Ja täytyy jälkeenpäin tunnustaa, jos on juksannut.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.05.14 - klo:06:55
Ossi Kokko email-vastauksessaan kertoi, että hänellä oli haastattelussa mielessään tämä tietty tila (linkin etsinyt HJ) ...

Mr. Save's way of Natural Farming (http://www.agriculturesnetwork.org/magazines/global/whose-energy/mr-saves-way-of-natural-farming)

... ja siellä saavutettu huikea menestys kookospähkinöiden viljelyssä.

Minä kyllä tulkitisin hänen lausuntonsa TV:ssä siten, että hän sanoi tropiikissa yleisesti saatavan 350%:ia satoja luomulla.

Kirjeenvaihtomme asiassa jatkuu.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 28.05.14 - klo:12:50
Tässä on nyt ajattelija, joka miettii tätä asiaa kriittisesti - ja tuskaisesti? (Kuten ... minäkin.)

Koko maailmaa ei voida ruokkia luomuviljelyllä (eikä geenimuuntelulla) (http://selamselam.me/2014/05/27/koko-maailmaa-ei-voida-ruokkia-luomuviljelylla-eika-geenimuuntelulla/)

Jos ja kun hän on täällä jo mainitun kirjan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg5234#msg5234) yksi kirjoittajista - niin ostan sen!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 28.05.14 - klo:19:53
Minulla on ko. kirja - ostin 20 sentillä.

Kirjoittajien osuuksia ei ole eritelty. Teksti epätasaista. Jos maksat täyden hinnan niin varaudu katumusharjoituksiin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.14 - klo:15:12
OK. Mutta kun otsikossa on "Keskustelua muualla" ja mainitussa blogissa oli myös keskustelumahdollisuus, niin siellä (http://selamselam.me/2014/05/27/koko-maailmaa-ei-voida-ruokkia-luomuviljelylla-eika-geenimuuntelulla/) nyt on kommentti. Toki tätä kirjoitettaessa hyväksyntää odottamassa (täysin ymmärrettävistä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0) syistä).
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 25.06.14 - klo:21:15
Debattia luomusta Ruotsissa. Luin nuo läpi mutta en ehdi kommentoimaan. Kommentoikaa muut.

”Osaklig smutskastning av gröna svenska jordbruket”
Publicerad 2014-06-21 00:05
Torbjörn Fagerström, professor i ekologi, tidigare prorektor vid Sveriges lantbruksuniversitet
Staffan Danielsson (C), riksdagsledamot
http://www.dn.se/debatt/osaklig-smutskastning-av-grona-svenska-jordbruket/
Quote
Däremot är växtnäringsläckaget från ekojordbruket, särskilt om man jämför per producerat kilogram, ofta betydligt större än från det vanliga jordbruket. Detta beror på att ekojordbruket laddar marken med kväve genom kvävefixerande grödor och ofta stallgödsel, samtidigt som man ofta jordbearbetar mer mot ogräs, vilket också ger läckage.


”LRF är för både konventionell och ekologisk odling”
Publicerad 2014-06-23 16:54
Helena Jonsson, förbundsordförande LRF
http://www.dn.se/debatt/lrf-ar-for-bade-konventionell-och-ekologisk-odling/


Ekologiskt jordbruk, agroekologi och möjligheterna att utrota hungern
Postat 23 juni, 2014 av Gunnel Axelsson Nycander   
http://blogg.svenskakyrkan.se/opinion/tag/ekologisk-odling/
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.06.14 - klo:10:29
Näyttää olevan keskustelu siellä ihan samassa tilassa kuin Suomessakin. Molemmat vastaajat vastaavat vastaamatta.

Tuottajajärjestö vastaa tyypilliseen tapaan kannattamalla molempia vaihtoehtoja. Eli vältellen kannanottoa.  Ja tekopyhästi puhumalla molempien viljelytapojen hyvistä ja huonoista puolista. Kuten MTK meillä.

Kirkon edustaja vastaa "uskontunnustuksella" eli toistamalla ne (tosiasiassa epäkelvot) teesit ja perustelut, joita Euroopan luterilaiset kirkot (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=501.msg2047#msg2047) ovat luomuharrastukselleen esittäneet. Ja samoin ohittaen varsinaiset vastaväitteet.

Molemmat vastaajat erityisen aktiivisesti unohtavat hehtaarituottokysymyksen.

Nycander yrittää tätä ...

Quote
Som om ökad produktion i Sverige skulle kunna minska hungern i Afrika. Som om det inte produceras mer än tillräckligt med mat i världen – det är minskad fattigdom och inte mer mat som krävs för att utrota hungern. Känner inte skribenterna till all den forskning och erfarenhet som visar att ett av de viktigaste sätten att öka livsmedelstryggheten är att förbättra förutsättningarna för småskaliga odlare, särskilt kvinnor, så att produktionen ökar och fattigdomen minskar i de länder där hungern är utbredd?

... ja sinänsä oikeassa huomiossa, että tuottavuutta pitäisi kohottaa juuri niissä maissa, joissa nälkää on, unohtaa että:

a) Ruotsi, ja Ruotsin kirkko, ja maan kehitysapujärjestöt ajavat tai ainakin ovat ajaneet aktiivisesti luomuviljelyä lehitysmaihin (ja puheenvuorosta päätellen tekevät kyllä niin yhä)
b) lisäämällä luomuviljelyä Ruotsi tulee entistäkin riippuvaisemmaksi ruoan tuonnista, ja se kyllä, kulman kautta, lisää nälkää kehitysmaissakin.

(Sitten tulee sekoilua sen "agroekologian (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg5326#msg5326)", IAASTD:n (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=54.msg2895#msg2895), "erityisraportoija" de Schutterin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg5206#msg5206) raporttien  ym. kanssa, jossa ei enää tiedä, myöntääkö vai kieltääkö Nycander luomuviljelyn pienemmät sadot. Komeasti sotketaan myös ruotsalaisten (rikkaiden maiden) kuluttajien mahdolliset vaatimukset ja maailman nälkä.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Noiva on 29.06.14 - klo:20:34
Seralinin tutkimuskin näköjään uudelleen julkaistu. Ja väittävät että se olisi 3 kertaa vertaisarvioitu vaikka ei edes ole.

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2014/06/seralin-tutkimus-nousi-kuolleista.html
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 02.07.14 - klo:17:26
Tämmöinen tuli tänään, en ole ehtinyt katsoa:

http://areena.yle.fi/tv/2320665

Quote
Geenimuunneltujen lajikkeiden viljely jakaa mielipiteitä

Osa EU-maista aikoo kieltää geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn alueellaan. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mielestä Suomen ei pidä rajoittaa geenimuunneltujen kasvien viljelyä. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ja Vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland keskustelevat aiheesta.


Tämmöinen taisi tulla eilen, sekin vielä kuuntelematta:

http://areena.yle.fi/radio/2271203

Quote
Pitäisikö Suomen kieltää vai sallia geenimuunnellut kasvit, keskustelemassa vihreiden kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Anni Sinnemäki ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Anne Kalmari.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 02.07.14 - klo:20:39
Kuuntelin molemmat kun ne tulivat suorana lähetyksenä.

http://areena.yle.fi/tv/2320665
Quote
Geenimuunneltujen lajikkeiden viljely jakaa mielipiteitä

Osa EU-maista aikoo kieltää geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn alueellaan. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mielestä Suomen ei pidä rajoittaa geenimuunneltujen kasvien viljelyä. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ja Vihreiden varapuheenjohtaja Anne Bland keskustelevat aiheesta.

Toimittaja tietämätön ja luomun kannattaja. Ja se kuului. Schulman kömpelö ja antoi poliitikolle, gmo-vastustaja Blandille "kohteeliaasti" tilaa ja toimittajakin vielä keskeytti Schulmanin useasti.

http://areena.yle.fi/radio/2271203
Quote
Pitäisikö Suomen kieltää vai sallia geenimuunnellut kasvit, keskustelemassa vihreiden kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Anni Sinnemäki ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Anne Kalmari.

Keskustelijoiksi radion ajankohtaisohjelmaa valittu vain luomun innokkaita kannattajia ja toimittaja myös tässä ohjelmassa selvästi luomun kannattaja mikä kuului.

Pankaapa palautetta Yleen.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 13.07.14 - klo:09:40
Vihreiden Hannu Oskala nostaa kissaa pöydälle:

http://hannuoskala.fi/2014/07/vihreiden-on-otettava-tiede-tosissaan/

Quote
Me vihreät siteeraamme mieluusti tutkimusta, jonka mukaan 97% ilmastotutkimuksesta puoltaa kantaamme ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Hyvä. Juuri näin. Tutkittua tieteellistä tietoa käytetään poliittisen ohjelmatyön pohjana ja toimenpide-ehdotuksissamme se konkretisoituu toimenpiteiksi, kuten päästövähennyksiksi.

Vihreä tiedemyönteisyys ei valitettavasti ulotu edes kaikille luonnontieteen osa-alueille. Vastustamme geenimanipulointia, vaikka tutkimusnäyttö metodin turvallisuudesta on vakuuttavaa. Myös ydinvoima on teknisestä näkökulmasta turvallista ja Suomen maaperän geologia tunnetaan loppusijoitusta ajatellen.

Tämä ei ole älyllisesti kestävää. Vedämme itse maton ilmastonmuutoksen torjunnan alta, jos ohitamme tieteen muissa kysymyksissä.

Erittäin kannatettava suunta vihreille, mutta kommenteissa Satu Hassi ampuu jälleen isoilla blankoilla ja aiheuttaa turhaa hämmennystä asiaan perehtymättömille, kannattaa käydä kommentoimassa kohta kohdalta.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.08.14 - klo:14:33
Agronetissa on tällainen keskustelu:

Luomu on hölynpölyä (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55944.0)

Sieltä poimin tämän "Herpertin" 13.08.14 kommentin ko. otsikkoon:

Quote
Saattaa olla, mutta mitäpä siitä, sitähän sitä tuotetaan mitä maksaja tilaa  ;D
Jos se haluaa luomua, niin se saa luomua  8)

Jossa (tämä HJ:ltä) on tietysti vielä täsmentämättä, kuka tai mikä se maksaja on. Kuluttajahan se ei näytä olevan, kovasta yrityksestä huolimatta, vieläkään. Eli kevyt veikkaus, että tässä olisi maksaja (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html).

***

"Luomulakko" oli löytänyt tällaisen HS:n Jounas Konstigin kolumnin, otsikko tässä "Luomulakon", jota hän kommentoi:

Oletko statushaukka?  (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/08/oletko-statushaukka.html)

Lainaan "Luomulakon" kommentista:

Quote
Mutta ne joita luomu kiinnostaa, niin nyt äkkiä statushaukkailemaan, huomenna se voi olla liian myöhäistä, tai sitten pitää keksiä jokin toinen statuselementti, jolla omaa ylemmyyttään voi korostaa.

***

Mainitun Joonas Konstigin kolumneista (http://www.hs.fi/ruoka/aihe/joonaskonstiginkolumnit/) löytyy sitten kyllä tällainenkin, tavallaan luomuaatetta tukeva juttu:

Älä juo mitään alle tuhat vuotta vanhaa, neuvoo filosofi (http://www.hs.fi/ruoka/%C3%84l%C3%A4+juo+mit%C3%A4%C3%A4n+alle+tuhat+vuotta+vanhaa+neuvoo+filosofi/a1404092416854)

Toisaalta, johdonmukaisesti tuota neuvoa seuraten, ei pitäisi ajatellakaan mitään ajatusta, joka ei olisi vähintään tuhat vuotta vanha.   ;) (Ei tulisi silloin myöskään kiusallisia "mustia joutsenia" ...   ;) )

Mitä ruoka- ja juomakulttuuriimme tulee, niin niukaksi menisi tuolla periaatteella, monia yllättäviäkin (mukavia) asioita joutusi hylkäämään. Aamusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi) alkaen! Kahvi ei nimittäin mahdu hänen 1000 vuoden rajaansa. Vahva eli tislattu viina saattaa mahtua (teoriat tästä vaihtelevat), mutta aloittakaa, rakkaat lukijat, mieluummin aamunne kahvilla. (Uskallemme kuitenkin neuvoa, vaikka asia ei varsinaisesti kuulu yhdistyksemme toimialaan.)

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 16.11.14 - klo:16:06
Ruotsalaisprofessoreilta aika suoria kommentteja luomun ongelmista ympäristöä ja elintarviketuotantoa ajatellen:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruotsalaistutkijat-tyrmaavat-luomun-1.74875

Quote
Neljä Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n professoria pitää luomutuotannon hyötyjä ympäristölle liioiteltuina. Tutkijoiden Svenska Dagbladetissa sunnuntaina julkaistun artikkelin mukaan sataprosenttinen siirtyminen luomuun olisi päinvastoin katastrofi elintarviketuotannolle ja tietäisi raskaampaa kuormaa ympäristölle.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 18.11.14 - klo:03:36
Niin siinä kävi:

Luomuväittely roihahti Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomuv%C3%A4ittely-roihahti-ruotsissa-1.74988)

Väittelyä käydään tietysti Svenka Dagbladetin Brännpunkt- eli mielipidesivustolla ...

Ekologisk odling – vägen till svält (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/ekologisk-odling-vagen-till-svalt_4105533.svd)

... mutta muuallakin (löytyvät helpohkosti googlaten, en linkkaa useampia). Voi olla, että tämä arvioni on puolueellinen, mutta näyttää siltä, että luomun puolustajilla ei ole juuri muuta sanottavaa tätä kritiikkiä vastaan, kuin vain toistaa alkuperäiset väitteet luomun oletetuista eduista.

Tyypillisenä esimerkkinä vaikka tämä ajatus MT:stä (lihav. HJ):

Quote
Bergströmin mukaan sunnuntaina julkaistussa kirjoituksessaan professorit sivuuttivat muun muassa sen, että luomu edistää luonnon monimuotoisuutta ja ettei siinä käytetä torjunta-aineita.

Tuo jälkimmäinen (lihav.) ajatus lopulta kutistuu siihen, että tuo ympäristöpuolueen tiedottaja syyttää professoreita siitä, että nämä olivat unohtaneet, että luomuhan on sentään luomua.

(Kiistanalainen, ja kuitenkin luomuväen yksinkertaisena, muka yleisesti hyväksyttynä totuutena toistama, on väite siitäkin, että luomu edistäisi luonnon monimuotoisuutta, maatilatasollakaan (http://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140626121858.htm). Luomu globaalina ratkaisuna ei varmasti sitä edistä.)

Samanlaista kehäpäättelynomaista itsestäänselvyytenä ottamista on tässä Naturskyddsföreningenin puheenjohtajan Johanna Sandahlin lausunnossa (http://www.svd.se/nyheter/inrikes/bredsida-mot-ekologisk-odling_4105747.svd):

Quote
Enligt henne bygger många länders jordbruk i dag på ett systematiskt användande av bekämpningsmedel och handelsgödsel, och hon anser att det måste bort.

Eli yksinkertaisesti, torjunta-aineista ja keinolannoitteista on päästävä eroon. Hän katsoo. Siksi luomu. Päälle vähän erilaisia prosenttilukuja ruokahävikistä ja eläintuotannosta, mausteeksi.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 18.11.14 - klo:07:28
Tässä itse Holger Kirchmann (yksi kirjan kirjoittajista) vastailee lukijoiden kysymyksiin:
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/chatta-med-ekomatens-kritiker_4108057.svd

Noista kannattaa lukea ainakin Kirchmannin vastaukset.

Ja tässä heikkotasoisempi yleiskeskustelu (mukana vain lukijat):
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/brp-direkt-ekomat_4105917.svd

Molemmat keskustelut on jo lopetettu eikä niihin oteta lisää puheenvuoroja.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 19.11.14 - klo:22:01
Ruotsissa debatti jatkuu. Kirchmann ja kumppanit vastaavat luomun puolustajien vastaväitteisiin uudessa, tänään 19.11.2014 julkaistussa kirjoituksessaan. Jutussa kirjoittajista myös kuva.

http://www.svt.se/opinion/article2482735.svt
Quote
”Ekologisk mat är inte hälsosammare och odlingsformen är inte bättre för miljön. Vårt råd till konsumenten är att köpa svenska livsmedel utan eko-märke”, skriver Holger Kirchmann, Lars Bergström, Thomas Kätterer och Rune Andersson.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 23.11.14 - klo:18:42
De fyra'n  kantoja  tukee  nyt viideskin professori:

STEFAN JANSSON
professor i växters cell- och molekylärbiologi
Umeå Plant Science Centre, Fysiologisk botanik, Umeå universitet

Ekologisk odling har blivit bakbunden
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/ekologisk-odling-har-blivit-bakbunden_4121539.svd

Erinomainen puheenvuoro. Lukekaa, jos osaatte ruotsia.

Jansson erittelee jutussaan luomun kolmea dogmia:
"inget konstgödsel, ingen bioteknik och endast mänskligt producerade ämnen är skadliga".

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 27.11.14 - klo:21:38
Svenska Dagbladet antaa keskustelussa Slutreplikin SLU:n luomukriittisille kirjoittajille:

Ekologiskt är en återvändsgränd
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/ekologiskt-ar-en-atervandsgrand_4129351.svd

He kiinnittävät mm. huomiota siihen, että luomusadot tulisivat heikkenemään entisestään mikäli luomu ei voisi käyttää tavanomaisen tuotannon tuotteita (siis kyse on luomun loisimisesta vaikka he kohtiliaasti eivät tuota sanaa käytäkään):
Quote
På så sätt överförs stora mängder näringsämnen från det konventionella jordbruket till ekojordbruket. Det betyder att ekoodlarna är beroende av det konventionella jord­bruket. Om de inte skulle kunna köpa naturgödsel och andra produkter från det konventionella jordbruket så skulle näringsflödena sina vid 100 procent ekoodling och skördarna skulle bli ännu lägre än i dag. Större uttag än insättning leder till att växtnäringsförrådet töms på sikt.

Samoin luomusäännösten estämä uudelleenkierrätys on esillä:

 Ett uthålligt jordbruk måste bygga på funge­rande recirkulation av växtnäring mellan stad och land (Granstedt) det vill säga återförsel av växt­näring som finns i toa- och matavfall. Men i dag är detta kretslopp brutet både vid konventionell och vid ekologisk odling. En lösning för att sluta kretsloppet stad–land kan vara att utvinna nyttiga närings­ämnen ur avfall för tillverkning av mineralgödsel och avskilja föroreningar. En annan lösning är att kvävegödselmedel, som i dag kräver mycket fossil energi, framställas med förnyelsebar energi.
Quote
Ekoodlingens förbud mot mineralgödsel, en pseudo­vetenskaplig dogm (Jansson), omöjliggör dessa lösningar. Kolfastläggning i åkermark genom kvävegödsling är ett kostnadseffektivt sätt att minska jordbrukets klimatpåverkan och är en relevant ­åtgärd, i motsats till vad Belfrage och Olsson hävdar.

Juttu täynnä muutakin asiaa joten lukekaa!

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 30.11.14 - klo:18:52

Ruotsissa on ilmestynyt tiedetoimittaja  Jan-Olov Johanssonin arvio kirjasta
 Den ekologisk drömmen. Myter och sanningar om Ekologisk odling. ”
Holger Kirchman, Lars Bergström, Thomas Kätterer och Rune Andersson.


http://www.unt.se/blogg/blogg/inlagg/?blogg=1164516

Kirja saa Johanssonilta hyvät arviot ja hän asettuu selkeästi kirjan kritiikin kannalle.

Selviää myös, että kirja on tiukkaa tavaraa, taulukkoja, kuvioita, lähteitä.

Quote
Boken består av tio kapitel där man på ett återhållsamt akademiskt vis går igenom frågor som om den ekologisk odling är klimatsmart, om bekämpningsmedel är farligare än naturliga gifter och hur liten skörd man egentligen får av eko-odling. Texten illustreras av strikta diagram som vanligen används på föreläsningar. Inget flörtande med publiken här inte.  Efter varje kapitel finns även en traditionell litteraturförteckning.

Luomun tilanne Ruotsissa on sama Suomessakin. Toimittajat ylistävät tietämättä mitä ylistävät:

Quote
Reaktionerna på denna, den senaste salvan, i ett alldeles för långvarigt skyttegravskrig på SLU har därför inte låtit vänta på sig. De forskare som lever på de 30 miljonerna har förstås inte blivit glada. Biodynamikerna, som bara utgör en minoritet av odlarna, har i sedvanlig ordning blåst i stridshornet. Troende skribenter i pressen rasar över att någon vågar skända deras religion.

 Media har således fått precis vad de vill ha, en debatt med två tydliga kombattanter.  Underhållningen är säkrad för några dagar. Och journalisterna slipper det jobbiga med att sätta sig in sakfrågorna. ”Om du säger att Oslo ligger i Norge och jag påstår att Oslo ligger i Danmark så ligger väl sanningen någonstans mittemellan.” Eller så kallar man in en tredje forskare som i sitt domslut förkunnar att de stridande forskarna nog har olika värderingar. Shit Sherlock!

Vad de entusiastiska debattledarna inte förstår är att det är främst landets journalistkår som borde skämmas. Förledda av sina egna värderingar har de varit nyttiga idioter och inte skött ens sin mest simpla uppgift. Den att ställa kritiska motfrågor! Istället har de slagit gröna dunster i ögonen på sin publik.

Så om det är någon grupp som borde läsa den här boken så är det just alla reportrar och programledare som under decennier samfällt, och totalt okritiskt, lovsjungit eko- odlingen. Utan egentligen veta exakt vad de prisat. En annan lämplig målgrupp vore kanske alla inköpare landet runt som på lösa grunder bestämt sig för att lägga mera av skol- och vårdpengar på ett alternativ som inte har något stöd i vetenskap och beprövad erfarenhet.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 30.11.14 - klo:19:46
Ruotsissa luomun kritiikki laajenee. Suuren paikallislehden Östgöta Correspondenten pääkirjoitus herättelee kansalaisia ja päättäjiä luomu-unista:

Vakna ur ekodrömmen
http://www.corren.se/asikter/ledare/vakna-ur-ekodrommen-7545030.aspx

Pääkirjoitus kiinnittää huomiota myös siihen, että kaikki maanviljely, myös luomuviljely, on "epäluonnollista".

Kannattaisikin viljellä maata tehokkaasti tehottoman luomunviljelyn sijaan ja säästää näin maata viljelyltä.


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 30.11.14 - klo:20:22
Myös Dagens Nyheterissä on tiedetoimittajan luomukriittinen juttu:

http://www.dn.se/ledare/kolumner/jenny-jewert-jakten-pa-schyst-foda/

Hän kiinnittää huomiota siihen, että luomun puolustajat yrittävät kiertää alhaisen tuottavuuden ongelman kehottamalla siirtymään kasvissyöntiin, jolloin peltoalaa säästettäisiin. Mistä sitten eläinten lanta saataisiin luomupelloille? Luomuhan vaatii nimenomaan sitä mineraalilannoitteiden sijaan.

Quote
Det är främst denna lägre produktivitet som förklarar att ekologisk odling tyvärr inte löser problemen med övergödningen eller klimatet. Ekologisk odling kräver större arealer för att producera tillräckligt med mat, och större odlade ytor ger i sin tur upphov till större läckage av näringsämnen och utsläpp av växthusgaser. Det är egentligen ingen märkvärdig insikt. Fler och fler eko-forskare och debattörer har också insett att det förhåller sig så, och förespråkar i stället en ändrad kost.

Om vi äter mindre kött behöver vi ju inte odla så mycket foder åt djuren och frigör i stället åkermark för odling av grönsaker. Frågan som då blir hängande i luften är: var ska stallgödseln komma ifrån? Ekologiska gårdar är ju beroende av gödsel från djur. Utan stallgödsel utarmas marken, och skördarna minskar ännu mer. Handelsgödsel är inte tillåtet. Den långsiktiga växtnäringsförsörjningen är den stora utmaningen inom ekologisk odling, både i industrialiserade länder och utvecklingsländer. För att få ihop näringsekvationen krävs att kiss och bajs från hushållens avlopp återförs till landsbygdens åkermark, men det är inte tillåtet enligt Kravs eller EU:s regler för ekologisk odling.

När jag pratar med Maria Wivstad, föreståndare på Epok, menar hon att en omställning till 100 procent ekologiskt är en vision på mycket lång sikt (50–100 år), men att det förutsätter att det ekologiska jordbruket utvecklas och att problemet med bristen på växtnäring har kommit närmare en lösning. För det krävs också regelförändringar, säger hon.

I onsdagens ”P1-morgon” uttalade Johan Cejie, försäljningschef på Krav, att vi kan återkomma till försörjningsfrågan när ekologisk odling nått 50 procent av marknaden. Det är ”för tidigt” att föra denna diskussion nu. Vad annat ska en försäljningschef säga? Kruxet är att till år 2050 väntas världens befolkning öka med 2,6 miljarder (två Kina). Utmaningen som klotets bönder står inför är att producera mycket mer mat med mindre påverkan på miljön. Globalt finns inte tillräckligt med mark som är lämplig att odla upp för att möta det behovet. Återstår att bli mer produktiv på den yta som används till matproduktion.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.14 - klo:08:52
Lisäkeskustelua kirjasta on syntynyt Suomessakin, ruotsinkielisten viljelijöiden lehdessä (Landsbygdens Folk):

Ledaren 28.11.2014; Ställningskrig om det ekologiska jordbruket
http://www.slc.fi/lf_default.asp

Tuossa pääkirjoituksen lopusta näkyy, ettei pääkirjoittaja ole lukenut ko. kirjaa, ainakaan huolellisesti:

Quote
Det är olyckligt att ställa konventionellt och ekologiskt jordbruk mot varandra. Det vore betydligt bättre med en fungerande dialog mellan två produktionssystem. Endast så gynnas en hållbar utveckling för hela jordbruket.

Koska ko. kirjan sanoma oikeastaan on, ettei luomuviljelyllä ole mitään opetettavaa tavanomaiselle, eikä tuollaiselle dialogille ole varsinaista tarvetta, ja luomuviljelyyn kohdistettu tutkimustyökin on lopulta pois todella kestävän maanviljelyn - jollaista kirja eräässä luvussaan hahmottelee - kehittämistyöstä (koska luomussa on sen keinotekoiset rajoittavat määräyksensä, eivätkä ne muuksi muutu - eli mahdollisen "dialogin" toinen osapuoli on lopulta - kuuro ja sokea!).

Ruotsissa kuulemma tällaista pakonomaista kompromissihalukkuutta kuvataan näin:

- Sinä väität, että Oslo on Norjassa, minä sanon sen olevan Tanskassa. Luultavasti totuus löytyy jostain siltä väliltä.

Ks. myös uutisemme:

Realistiset epärealistiset sillanrakentajat luomukysymyksessä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=343) (ja sen linkit alkuperäiseen Maaseutumedian artikkeliin ja keskusteluun)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 03.12.14 - klo:14:41
Tuosta em. pääkirjoituksesta ote:

Quote
Konsumenterna fattar bokstavligen sitt val enligt tycke och smak. Där spelar vetenskapliga, rationella argument inte alltid den viktigaste rollen.
SLU-professorerna anser att staten inte ska stöda ekologisk odling, eftersom man inte kan påvisa några fördelar med ekologisk mat. Det kan väga tungt för en forskare, men vi är inte ensamma i världen.

Eli hölmöilläkin on oikeutensa, koska me emme ole kaikki samanlaisia. Kaikilla on tosin velvollisuus osallistua asian kustannuksiin.

(En löytänyt ko. lehdestä mahdollisuutta kommentoida siellä.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 04.12.14 - klo:15:24

Äsken lähti tämä:

____________

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo



MMM:n tiedotteen 02.12.2014 mukaan kävi näin:

"Ministeri Buchtin vierailu jatkui illalla ministeri Orpon seurassa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa luomusta ja lähiruoasta, sillä ruotsalaiset valmistelevat parhaillaan omaa kansallista ruokastrategiaansa." 

http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/141201_ruotsin_ministeri.html

Keskusteltiinko tilaisuudessa juuri Ruotsissa ilmestyneestä SLU:n professoreiden kirjasta, jonka mukaan luomu ei ole kovin "kaksinen" idea?


Kunnioittavasti

Heikki Jokipii

puheenjotaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

jokiheik@hotmail.com
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 08.12.14 - klo:22:48
Luomukritiikki Ruotsissa jatkuu. Nyt Lars Christersson, professor emeritus, SLU, listaa kirjoituksessaan muutaman luomun ongelman:
Många brister med ekologiskt
http://unt.se/asikt/debatt/manga-brister-med-ekologiskt-3500314.aspx

Kohdassa 5 on minulle uusi tieto: ulkomailta Ruotsiin tuodut luomuomenat voivat olla ruiskutetut kuparisulfaatilla. Aiemmin olin tiennyt vain sen, että kuparisulfaattia saa käyttää luomuviinien tuotannossa (ks. esimerkiksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuparisulfaatti "EU hyväksyy (väliaikaisluvalla) kuparisulfaatin käytön luomuviinien viinirypäleiden kasvitautien torjunnassa").

Lars Christerssonin pointit:

"1. att en ekologisk ko mjölkar mindre är en konventionell ko (på grund av olika foderstatus, men likväl), men släpper ut lika mycket metangas. Alltså, per liter producerad mjölk släpper en ekologisk ko ut mer växthusgaser än en konventionell ko.

2. att importerat hovmjöl från Indien sägs vara tillåtet att användas i ekologisk odling av till exempel morötter

3. att i en konventionell odling av potatis kan man spruta upp till fem gången per år med bekämpningsmedel mot brunröta. Det finns resistenta sorter som inte behöver sprutas över huvud taget, men dem får lantbrukarna inte använda för de är genmodifierade"

4. att grönsaker odlade i växthus och under artificiell belysning får säljas som ekologiska

5. att Bordeauvätska (kopparsulfat och kalkmjöl) visserligen inte får användas i Sverige men väl i utlandet, vilket betyder att utländska äpplen, som säljs i svenska butiker som ekologiska, kan komma från odlingar, som besprutas med kopparsulfat

6. att en enorm fröogräsbank byggs upp i marken och kraftiga kvickrotsryggar utvecklas vid ekologisk odling. Detta skapar bekymmer för den ekologiska lantbrukaren men också för hans grannar, och som är svåra att komma till rätta med, om man skulle välja att gå tillbaka till konventionell odling.

7 att ekologisk odling rakt igenom är miljövänlig är en myt. Det är alltid något led i produktionskedjan som fallerar. Det visar både den nyutkomna boken och ovanstående påpekanden.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 09.12.14 - klo:06:40
Tämä on Lars Christerssonin kirjoituksessa ... hyvä (lihav. HJ):

Quote
Låt oss därför nu allvarligt diskutera möjligheterna att ta det bästa från den konventionella odling och det bästa från den ekologiska odling (vad som finns?) för att utveckla hållbara odlingsmetoder för svenskt lant- och skogsbruk.

***

Kohdassa 5 on minulle uusi tieto: ulkomailta Ruotsiin tuodut luomuomenat voivat olla ruiskutetut kuparisulfaatilla. Aiemmin olin tiennyt vain sen, että kuparisulfaattia saa käyttää luomuviinien tuotannossa (ks. esimerkiksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuparisulfaatti "EU hyväksyy (väliaikaisluvalla) kuparisulfaatin käytön luomuviinien viinirypäleiden kasvitautien torjunnassa").

Meillä oli - vuosia sitten - kyllä tämä tieto täälläkin:

Luomumyrkyt EU:n erityisessä suojelussa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=68)

Sen saksalaisen lähteen mukaan kuparisulfaattia käytetään (sielläpäin) paitsi viinin ja hedelmien luomuviljelyssä, myös perunanviljelyssä. Tuodaankohan luomuperunaa Ruotsiin tai Suomeen? Sinänsä mielenkiintoinen on tilanne, jos kuparisulfaatin käyttö on maassa kielletty, mutta silti voi tuoda maahan sen avulla tuotettuja tuotteita. (Tätä keskustelua voisi ehkä jatkaa toisaalla täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.0)?)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 12.12.14 - klo:07:04
Perusinsinööri Veijo Miettinen (lienee nimimerkki) kirjoitti Tekniikka ja Talous-lehdessä 5.12.2014:
" ... Suomi on kahden nopean cyber-kehittäjän välissä. Ruotsissa osataan rahan hankkiminen ja markkinointi. Baltiassa on ennakkoluulotonta kykyä yksinkertaistaa teoriat toiminnaksi. Tehdään ensin tuotteet ja palvelut ja sitten vasta strategiat ja roadmapit...........
... Meistä monien isoisät ja isoäidit selvisivät 1939-1944 helvetin esikartanosta. Nyt nuoriso on koomassa jos verkko kaatuu, anarkistit ottavat vastaan sossun rahat ja meikäläinen valittaa, miksi puhelimen saa äänettömälle, mutta lapsia, vaimoa, pomoa tai alaisia ei. Naapurimme Venäjän varjo palauttaa meitä reaalimaailmaan .... "
Vähän samaa tulin itse miettineeksi jo aiemmin  tänne.  (https://www.blogger.com/comment.g?blogID=8712645305301583768&postID=5847882227046994240&isPopup=true) Tosin en minäkään halua kokea Helvetin esikartanoa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 14.12.14 - klo:00:29
Luomukuplaa puhkoo nyt vielä kaksi SLUlaista, Magne Tuvesson, professor i växtodling, SLU ja
Gunnar Gummesson, f d statskonsulent, SLU.


"Ekologiskt" ett missbrukat begrepp

http://www.unt.se/asikt/debatt/ekologiskt-ett-missbrukat-begrepp-3510406.aspx

Ote:
Quote
Vi anser att ekologiskt jordbruk är ett felaktigt taget namn. Ekologi är vetenskapen om levande varelsers relationer till sin omvärld (Stålfelt, 1960). Ekologisk odling skull därför lika gärna kunna gälla för vilket annat odlingssystem som helst.

Beteckningarna KRAV och ekologisk odling har därför ingenting med kvalitet, miljö- eller hälsoaspekter att göra. Däremot profiterar KRAV och ekoodlare på begreppet ekologi.

I debatten ifrågasätts det, som fyra forskare från SLU redovisade om skillnader mellan konventionella och ekologiska skördar, när de presenterade sin nyutgivna bok. ”Det är gamla uppgifter, som gällde för 20 år sedan”, låter det från ekoföreträdare.

Att uppgifterna fortfarande gäller, beror faktiskt på att förhållandena mellan odlingssystemen i dag är desamma som för 20 år sedan.

SCB:s årliga rapporter om skördar från respektive odlingssystem för olika grödor (2003–2013) visar att de flesta ekologiskt odlade grödor uppnår endast 50–60 procent av skörden från konventionella på lerjordar.

På lätta jordar uppnår de 40–50 procent. Inte ens baljväxterna når mer än 75–80 procent av konventionellt odlade. Tror ekofolket att SCB inte kan använda statistik, eller vad tror ni på?
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 15.12.14 - klo:00:09

Ruotsissa nyt vuorossa kaksintaistelu tällä sivustolla Naturvetarna-järjestön sivuilla.

DUELLEN: Är ekologisk mat bra för miljön?

http://www.naturvetarna.se/Om-oss/Medlemsartiklar/DUELLEN-Ar-ekologisk-mat-bra-for-miljon/

Tässä se parempi puheenvuoro:

Holger Kirchman, professor i växtnäringslära och markvård vid SLU och én av författarna till boken "Den ekologiska drömmen".
 
1. Varför är ekologisk mat dåligt för miljön?

Kväveläckaget ökar vanligen vid ekoodling medan för fosforläckaget är det inga entydiga skillnader mellan konventionell och ekologisk odling. Om man dessutom tar hänsyn till den betydligt lägre skörden i ekologisk odling och räknar förlusten per producerad mängd livsmedel, blir utlakningen av både kväve och fosfor avsevärt högre vid ekologisk odling. Anledningen till att läckagen av kväve ökar vid ekologisk odling är att organiska gödselmedel levererar växtnäring även under höst, vinter och vår när upptaget i grödan är obefintligt eller mycket lågt och frigjort kväve kan lakas ut. Lättlösliga mineralgödsel som tillförs grödan efter behov och små utlakningsbara mängder finns kvar i marken efter skörd.
2. Vilket odlingssystem är mest klimatsmart?

Ekologisk odling i stor skala skulle leda till en stor ökning av framförallt koldioxidutsläpp. Den lägre produktionen vid ekologisk odling leder till lägre kolhalter i marken. Dessutom kräver en lägre produktion uppodling av mer mark för att tillgodose livsmedelsbehovet. Vid uppodling av naturmarker minskar kolhalten, vilket innebär större koldioxidavgång.
3. Vad är bäst för hälsan?

Många jämförande studier under de senaste 30 åren har visat att få kvalitetsskillnader finns mellan ekologiskt och konventionellt producerade livsmedel. När signifikanta skillnader har kunnat påvisas var dessa ibland till fördel för de konventionella, ibland för de ekologiska produkterna. Med andra ord, att köpa ekologiska produkter är ingen garanti för att livsmedlen är mer hälsosamma. Däremot har kostens sammansättning en stor betydelse för hälsan.

Självklart ska vi begränsa bekämpningsmedelsrester i livsmedel. Samhället har definierat strikta gränsvärden för hur mycket av olika bekämpningsmedel som ska få finnas. Dessa gränsvärden är satta så att man med god marginal ska kunna konsumera livsmedel utan några som helst kända hälsorisker. Kom ihåg att många livsmedel innehåller naturliga substanser som kan förekomma i betydligt högre halter och vara mycket giftigare än syntetiska bekämpningsmedel och för vilka betydligt högre gränsvärden tillåts. Dit hör till exempel solanin i potatis och koffein i kaffe, vilka båda konsumeras dagligen i stora mängder av många människor.
4. Räcker ekomaten till alla?

Om allt svenskt jordbruk (100 procent % av Sveriges åkerareal) skulle övergå till att bli ekologiskt skulle detta medföra följande:

• Livsmedelsförsörjning i Sverige skulle bli ett stort problem på grund av kraftigt minskade skördar och vi skulle därmed bli ännu mer beroende av import från andra länder för att säkra vår egen livsmedelsförsörjning.

• Om bortfallet i produktionen ska täckas genom Sveriges jordbruk skulle 1,8 miljoner hektar annan mark (skog, naturmark) behövaer omvandlas till åkermark. Detta skulle medföra att näringsläckage och klimatpåverkan från jordbruket nästan fördubblades.

• Den långsiktiga växtnäringsförsörjningen vid 100 procent ekoodling utan inköp av växtnäring från konventionellt jordbruk skulle bli ohållbar och skulle medföra en utarmning av jordarna.

• Man skulle inte ha miljöproblem kopplade till användningen av kemiska bekämpningsmedel.

• Vi skulle få en stark förökning av ogräs och växtsjukdomar som kraftigt skulle försvåra odling av exempelvis potatis och oljeväxter.
5. Vad kan de olika odlingssystemen lära av varandra?

Utvecklingen och nya lösningar inom det konventionella jordbruket kan ofta inte tillämpas vid ekoodling pga ekoodlingens pseudovetenskapliga dogmer - förbud mot mineralgödsel och syntetiska bekäpningsmedel. Tvärtom är det inga problem. Det pågående miljöarbetet visar att den har skett och sker i den konventionella odlingen. Nedan ges några exempel:

• För att minimera näringsförluster och läckage vid lagring och spridning av stallgödsel har strikta föreskrifter för hantering av stallgödsel instiftats. Dessa omfattar 10−-12 månaders lagringstid för att undvika spridning av stallgödsel under vintern och ett förbud mot spridning på frusen mark.

• För att förhindra en överdosering av stallgödsel på odlingsmark, har det tillåtna djurantalet per arealenhet fastlagts. Maximalt får 1,4 stora djurenheter hållas per hektar odlad areal.

• För att förbättra djurens hälsa har djurskyddet förbättrats. Detta inkluderar större stallplatser, bättre stallmiljö, utevistelse för nötkreatur under sommaren och förbud mot transporter som varar längre än 8 timmar.

• Användningen av antibiotika i förbyggande syfte har förbjudits. Antibiotika får bara användas för veterinärmedicinsk behandling.

• Bekämpningsmedel som har visat sig ha kraftiga negativa effekter på den omgivande miljön har förbjudits. Bara godkända bekämpningsmedel, som är mindre giftiga, får användas. Användningen av bekämpningsmedel ska vara restriktiv och strikt behovsanpassad.

• Gödsling med mineralgödsel sker efter grödans behov och tar hänsyn till variationer inom fältet (precisionsodling).

• Odling av fånggrödor mot kväveläckage, gräsbevuxna skyddszoner längs vattendragen, samt anläggning av våtmarker mot partikelavrinning och kväverening subventioneras av statsmakten.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 30.12.14 - klo:07:58
Ilkka Herlin oli Maaseudun Tulevaisuudessa ottanut kantaa tähän ruotsalaiseen keskusteluun:

Ilkka Herlin: Ilmiriita Ruotsissa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/ilkka-herlin-ilmiriita-ruotsissa-1.76208)

Suoraan sanoen, minua jopa ällöttää tuollainen pakonomainen kompromissihalukkuus, jota tuo Herlinin kirjoitus edustaa. Hän myöntää faktat, mutta maalailee sitten kuitenkin näkymiä, että ehkäpä joskus tulevaisuudessa luomu jotenkin satotasoltaan kehittyisi, ja sillä voisi olla paikkansa.

Kuitenkin hän toteaa tämän:

Quote
Hupaisaa kyllä, samoilla keinoilla voi parantaa tavanomaisenkin viljelyn tulosta. Vähentämällä tuotantopanosta eli käyttämällä lannoitteet tehokkaammin voi parantaa tulosta ja säästää ympäristöä.

Minusta on "hupaisaa kyllä", että hänen sitten kuitenkin on pakko päätyä tähän sovinnollisuuteen (seuraava lause) ...

Quote
Tärkeää olisi kyetä estämään ristiriitojen syvenemistä ja nähdä yhteiset intressit.

... kun lopulta, riveillä ja rivien välissä, artikkelissa tuodaan esille, miten tehoviljelyn kehittäminen (ml. ravinteiden kierrätys, eikä ainoastaan tilatasolla (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103)) on se tie, jolla Itämeri (Herlinin pitkäaikainen silmämäärä, ja hänen ansiokkaan suojelutyönsä kohde) saadaan pelastettua.

("Yhteiset intressit". Mitkä yhteiset intressit?)

***

Eli täytyy heti lainata itseään, tuolta edeltä (3.12.14):

Ruotsissa kuulemma tällaista pakonomaista kompromissihalukkuutta kuvataan näin:

- Sinä väität, että Oslo on Norjassa, minä sanon sen olevan Tanskassa. Luultavasti totuus löytyy jostain siltä väliltä.

Ks. myös uutisemme:

Realistiset epärealistiset sillanrakentajat luomukysymyksessä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=343) (ja sen linkit alkuperäiseen Maaseutumedian artikkeliin ja keskusteluun)
Title: Den ekologiska drömmen -kirja nyt netistä ilmaiseksi!
Post by: Jarrumies on 26.01.15 - klo:20:08
Tomas Lundén ‏@lundentomas twiittasi tänään:
"Den ekologiska drömmen" väckte debatt om #ekologiskodling nu tillgänglig #openaccess i @_SLU Epsilon http://pub.epsilon.slu.se/11755/  @FriTankeForlag

Kirjoittajat ja kustantaja ovat nyt siis panneet Den ekologiska drömmen -kirjan ilmaiseksi nettiin:

http://pub.epsilon.slu.se/11755/1/kirchmann_h_150126.pdf

Oikein hyvä! Ehdin jo ostaa kirjan. On yhä hintansa väärti. Maksoi muistaakseni nettikirjakaupassa hieman yli 20 euroa.


Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 31.01.15 - klo:18:21
Ilkka Herlin on nyt lukenut Den ekologiska drömmen -kirjan:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ilkka-herlin-juuressa-hein%C3%A4n-sato-1.77744

Ote:
Quote
Arvostellessaan luomua typen tuhlailevasta käytöstä he ovat luultavasti aivan oikeassa, mutta heille ei tule mieleenkään, että typen käyttöä luomussa voisi kehittää tieteellisin menetelmin. Ei, koska luomu on ”epätieteellistä”. (Mihin tällainen horjuttamaton käsitys perustuu, on epäselvää. Vähintään kirjalta menisi kärki ja miehiltä usko, jos he vain toteaisivat, että luomua voidaan tieteellisesti kehittää.)

Sen sijaan luomun ja yleensä orgaanisen viljelyn tutkimuksen viimeaikaiset tulokset he jättävät huomiotta. Yksi tällainen orgaanista viljelyä tukeva johtopäätös on se, että maan hiilipitoisuus on yksipuolisen tavanomaisen viljelyn seurauksena huolestuttavasti pienentynyt. Kuten olen aiemminkin todennut, tämä ongelma nähdään yhtenä pahimmista ilmaston lämpenemisen syistä.

Hyvä sato lisää juurimassaa ja siten maan hiilipitoisuutta, tiedemiehen toteavat ja keksivät samalla uudelleen vanhan kansan viisauden. Heidän mielestään tämä puolustaisi runsasta mineraalilannoitusta.

Ongelmaksi tulee, että monivuotisella viljelykierrolla ja orgaanisella lannoituksella päästään tässä suhteessa parempiin tuloksiin kuin yksivuotisilla viljakasveilla. – Eipä hätää, tutkijat toteavat. Alle 50 vuodessa kasvinjalostus on kehittänyt monivuotisen ”vehnäruohon”, eikä luomua enää tarvita.

Mikäs siinä. Varmaan tuollainenkin ihme nähdään, mutta väliaikana voisi olla hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti niitä tuloksia, joita on saavutettu muin kuin vallitsevan tutkimussuunnan keinoin.

Itse jättäisin huomiotta sekä sokeasti luomun erinomaisuuteen että sokeasti teknis-tavallisen viljelyksen paremmuuteen uskovat, siis kaikki ääripäät, jotka näissä maallisissa kysymyksissä ”uskovat”.

Minulle maanviljelys on tieteen parhaita keinoja, kokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa ja ennakkoluulotonta mieltä avoimien asioiden edessä.

Ennen kaikkea maanviljely on eri suuntien rajoista piittaamatonta halua löytää kaikki keinot, joilla maa, vesi ja ilma voivat mahdollisimman hyvin. Silloin myös tuottavuus on kohdallaan.

Laittakaapa kommenttia. Itse en ehdi.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 31.01.15 - klo:18:28
Den ekologiska drömmen -keskustelu jatkuu Ruotsissa:
http://unt.se/asikt/debatt/kalla-eko-fotter-3577268.aspx

Ote Lars Christerssonin (SLU, professor emeritus) kirjoituksesta:

"Både EPOK (Centrum för ekologisk produktion och konsumtion) och Naturskyddsföreningen håller i debattartiklar i UNT (13/12 -14, 28/12 -14) med om att ekologisk odling ger mindre skördar än konventionell odling, och att kreatursgödsel ger mer kväveläckage än handelsgödsel.

Medelvärdet på kväveläckaget från åkrar i södra Sverige är cirka 20 kilo per hektar och år. Samtidigt är det atmosfäriska nedfallet lika stort. Det kvävet kommer från industriernas utsläpp i Europa, och förs till vårt land med vindarna. Under sådana förhållanden har jag svårt att beskylla Sveriges bönder för kväveläckaget till Östersjön.

Men kväveläckaget är ett problem oavsett var det kommer ifrån. En möjlighet att lösa problemen är att tillämpa den så kallade ”stråkodlingsmetoden”, i vilken man lägger in stråk av energiskog i åkrarna på ett strategiskt sätt. På så sätt kan pilen och poppeln ta upp det kväve som läcker från till exempel mellanliggande vetefält. Denna metod ger både miljö- och energivinster i kombination.

EPOK menar dock att en skördeminskning på 30 till 60 procent i Sverige, vilket anges av de fyra professorerna, är för högt. Som belägg för detta hänvisas till en ”metaanalys” i Kalifornien med skördesiffror från olika delar av världen. Varifrån resultaten är tagna framgår inte av undersökningen. Inte heller redovisas, vilka gödslingsnivåer man applicerar eller vilka tidsaspekter det är frågan om.

Allt detta är däremot klart redovisat i de fyra professorernas bok. Med ”metaanalysen” kommer man fram till att skördeminskningen stannar vid 20 procent.

Hur man kan jämföra resultat från klart preciserade och definierade försöksuppläggningar under svenska förhållande med icke identifierade och definierade försöksförutsättningar från lite här och där i världen, förstår jag inte. Men det är som alltid, när man diskuterar ekologisk odling, alltid samma svepande sammanfattningar, som egentligen inte säger någonting. Det är i detaljerna som djävulen avslöjar sig."
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 31.01.15 - klo:18:53
Ja tässä Lisa Besten (Doktor i växtfysiologi och hortonom och frilansar som vetenskapsjournalist) hyvä juttu Drömmen-kirjasta:
http://www.dagenssamhalle.se/nyhet/ekologisk-odling-ohallbart-naer-befolkningen-vaexer-13358

Ekologisk odling ohållbart när befolkningen växer

Ekologisk odling kräver mycket mer mark än konventionell odling, som använder mineralgödsel. Men ekojordbruket är beroende av halm och stallgödsel från det konventionella jordbruket. Ekvationen går därför inte ihop om vi ska satsa mer på ekologisk odling i sin nuvarande form, konstaterar växtfysiologen Lisa Beste.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.15 - klo:05:16
Ilkka Herliniä näyttää edelleen vaivaavan em. "Oslo-syndrooma", ja kompromissin toinen osapuoli on edelleen luomu. Mutta mitä tämä hänen ihannetilansa kuvaa:

Ilkka Herlin:
Quote
Itse jättäisin huomiotta sekä sokeasti luomun erinomaisuuteen että sokeasti teknis-tavallisen viljelyksen paremmuuteen uskovat, siis kaikki ääripäät, jotka näissä maallisissa kysymyksissä ”uskovat”.

Minulle maanviljelys on tieteen parhaita keinoja, kokemukseen perustuvaa hiljaista tietoa ja ennakkoluulotonta mieltä avoimien asioiden edessä.

Ennen kaikkea maanviljely on eri suuntien rajoista piittaamatonta halua löytää kaikki keinot, joilla maa, vesi ja ilma voivat mahdollisimman hyvin. Silloin myös tuottavuus on kohdallaan.

Minusta se kuvaa hyvää tavanomaista viljelyä. Luomua se ei ainakaan kuvaa. Eikä suurella todennäköisyydellä mitä tulevaisuuden luomuakaan. *)

Eikä tavanomaisessa viljelyssä ole viljelykierto ja orgaaninen lannoitus ollut koskaan kiellettyä. Vaikka "apulantaa" käytetäänkin. Onkohan hän lukenut Den ekologiska drömmen -kirjaa kovin huolellisesti, minä en nimittäin sitä tuosta hänen arvostelustaan oikein tunnista: ei Kirchmannin ym. argumentointi mitenkään perustunut tuohon monivuotiseen "vehnäruohoon", vaikka se eräänä tulevaisuuden mahdollisuutena mainittiinkin.

Jarrumies:
Quote
Laittakaapa kommenttia.

Nyt myös Maaseudun Tulevaisuus (kuten myös Kansan Uutiset) on päättänyt siirtää kommentoinnin Facebookiin. Lienee sitten pakko sinne mennä, vaikka tähän asti olen sitä paikkaa vältellyt ... (eli itse asiassa nyt täytyy se systeemi opetella!)

____________

*) vaikka tällainen "uusi" ajatus, paikalliselta luonnonsuojeluliitolta, onkin nyt Ruotsissa heitetty ilmaan (Lars Christerssonin kirjoituksesta (http://unt.se/asikt/debatt/kalla-eko-fotter-3577268.aspx)):

Quote
Börjar de ekologiska odlingsmetoderna att alltmer närma sig de konventionella?

[...]

Generalsekreteraren i Naturskyddsföreningen föreslår nu en ny odlingsform för lantbruket, som han kallar agroekologisk odling.

I den skulle man kunna tillåta en viss användning av både handelsgödselmedel och ett försiktigt utnyttjande av bekämpningsmedel. Dessutom ryktas det om att Naturskyddsföreningen kan tänka sig ett försiktigt utnyttjande av genmodifierade grödor.

Minun mielestäni tämä pääsihteeri tuossa ehdottaa yksinkertaisesti - tavanomaista viljelyä! Jos tuo pääsihteeri [Svante Axelsson (http://www.naturskyddsforeningen.se/om/kontakta-oss/svante-axelsson)] ehdotuksessaan sitten on määritellyt jotain ylärajoja lannoitteiden ja torjunta-aineiden määrille - niin silloin on suutari kyllä ollut pysymättä lestissään, niin agronomi kuin koulutukseltaan onkin. Ammattitaitoiset viljelijät osaavat varmasti optimoida näiden aineiden käytön ilman pääsihteerin yksityiskohtaisia ohjeita. Mutta tuosta ehdotuksesta huolimatta luomu kyllä erittäin todennäköisesti jatkaa luomuna Ruotsissa edelleen, ihan sellaisena millaisena KRAV (IFOAM) sen nyt määrittelee: eli eivät lähene luomumenetelmät tavanomaisia viljelymenetelmiä. Niin siinä voi kyllä käydä, että Axelsson saa ehdotuksensa vuoksi potkut KRAV:in hallituksesta ...

(Herlinin, Christerssonin ja Axelssonin hyväntahtoinen oletus näyttää olevan, että luomussa on kyse rationaalisesta teoriasta ...  8))
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 04.02.15 - klo:06:07
Nyt en yksinkertaisesti ole löytänyt Facebookista paikkaa kommentoida Herlinin kirjoitusta ... taidan olla nk. tumpelo. (Tai sitten en: vertaa miten Kansan Uutiset on järjestänyt keskustelunsa FB:n kautta. MT muuten kertoi, että tämä FB-järjestely on väliaikainen, kommentointi palaa myöhemmin MT:n uudistetuille sivuille. Mutta liekö MT nyt tehnyt yhtään mitään tämän väliaikaisen järjestelyn eteen, muuta kuin sen, että on poistanut mahdollisuuden kommentoida vanhalla tavalla?)

Mutta kommentoinpa tätä hänen lausettaan jo/myös täällä (lihav. HJ):

Quote
Yksi tällainen orgaanista viljelyä tukeva johtopäätös on se, että maan hiilipitoisuus on yksipuolisen tavanomaisen viljelyn seurauksena huolestuttavasti pienentynyt.

Tämä "yksipuolisen tavanomaisen viljelyn" variksenpelätti on sellainen, jota tietysti voi tuosta syyttää (jos esim. jossakin kehitysmaassa pellolle syydetään vaikkapa pelkkää typpeä tai pelkkää fosforia tms). Jos siis lannoitetaan väärin.

Mutta ei se, että tuollaista vielä jossain (harvassa paikassa - kyllä kehitysmaihinkin tieto oikeasta lannoituksesta alkaa olla levinnyt) harrastetaan, kyllä tue luomuviljelyä. Itseasiassa myös luomuviljelyä voi harrastaa niin, ettei kaikkia ravinnetarpeita oteta huomioon. Voidaan siis oikeastaan puhua myös yksipuolisesta luomuviljelystä - ja syyttää sitä tuosta samasta!

Olisin Herliniltä kysynyt, löytyykö tuosta maan hiilipitoisuuden vähenemisestä esimerkkejä (tutkimuksia) Suomesta tai Ruotsista (tai muusta kehittyneestä maasta). Uskoen, että ei löydy. Viittaan tässä esim. MTT:n jo yli 10 vuoden takaisiin tutkimuksiin, jossa verrattiin maaperääkin (koepelloilla, joissa pitkään oli käytetty jompaa kumpaa menetelmää), ja tehoviljely eli tavanomainen viljely sai "puhtaat paperit".

(Kaiken kaikkiaan maaperän heikkeneminen johtuu kehitysmaissa kyllä eniten ryöstöviljelystä, so. siitä, ettei ravinteita lisätä maaperään kummallakaan tavalla!)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Matti Pekkarinen on 06.02.15 - klo:18:45
MT:ssä oli tänään gm-asiaan liittyen vastine aiemmalle, kovin asenteelliselle kirjoittajalle.

Näin Ismo Heinisuo:

Gm-tekniikalla ehkäistään satotuhoja

Gm-kasveista käytävän keskustelun nurja puoli on, että asiaan syvällisesti perehtyneitten tiedemiesten saavutuksia mitätöidään pelkillä mielipiteillä. Niitten tueksi ei edes yritetä hakea luonnontieteellisiä tosiasioita. Maanviljelijä Ilpo Mäkisen kirjoitus edusti mallikkaasti tätä nurjaa puolta (MT 12.1.).

Geenimuuntelu ei läheskään aina tarkoita geenien siirtoa kasvista toiseen. Geenitekniikalla on mahdollista myös hienosäätää kasvin omia geenejä.
Näin voidaan hallitusti sammuttaa kasvin haittageenin toiminta, joten kasvista on mahdollista poistaa ihmiselle haitallisia myrkkyaineita ja allergiaa aiheuttavia proteiineja. Glysofaatin teho rikkatorjunnassa perustuu sen kykyyn estää kasvin yhden entsyymin (EPSPS) toiminta. Yleensäkin entsyymi on proteiini, joka edistää kemiallista reaktiota.
Soijakasvi jalostettiin geenitekniikalla glysofaatille immuuniksi viemällä kasviin hienosäädetty kopio yhdestä sen omasta geenistä. EPSPS-entsyymiin tehtiin pieni muutos tarkkaan valittuun kohtaan, ja näin kasvista tuli ikään kuin niin liukas, että glysofaatti ei enää pystynyt siihen tarttumaan. Ympäristön rikkakasvit kuolevat, koska niillä ei ole ”liukastetta” suojanaan.
Geenitekniikalla ei osata vielä rakentaa uusia geenejä eli perintöainesyhdistelmiä. Risteytysjalostuksella perintöainesten uudelleen yhdistely kyllä onnistuu. Myös mutaatiojalostuksella voidaan tuottaa uusia perintöainesversioita. Perinteisten menetelmien haittana on, että lopputulos on täysin sattumanvarainen ja yllätyksellinen.

Tuhoojankestävät viljelykasvit ovat ympäristöä säästävin keino ehkäistä satotuhoja. Niiden avulla päästään käsiksi pistemäisesti juuri siihen tuholaiseen, joka kasvia vaurioittaa. Perinteisessä torjunnassa pellolle levitetään umpimähkään torjuntakemikaaleja, jotka tuhoavat myös siellä asustavia viattomia ja hyödyllisiä sivullisia eliöitä.

Ismo Heinisuo
insinööri
Tampere
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Noiva on 13.02.15 - klo:18:04
Heikkilä päässyt taas julistuksiaan levittämään radioon: http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2656082

En ole kuunnellut kun varmaan vain vanhoja juttujaan toistaa. Sen sijaan Yle puhe ilmoitti facebookissa: "Kiitos kommenteista! Keskustelu aiheesta jatkuu ensi keskiviikkona 18.2 klo 11, jolloin gm-ruoan uhista ja mahdollisuuksista tulevat väittelemään kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola sekä Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Pysykää siis kuulolla ja kieli kommenteissa terävinä!"

Tuo voi muitakin palstalaisia kiinnostaa. Ainakin itse odotan tuota. :)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 17.02.15 - klo:13:48
Keskiviikkona 18.2 klo 11- Yle Puheella aiheena mikä geenimuuntelussa pelottaa, mitä tunteita geeniruoka aiheuttaa ja geenimuuntelu yleisesti. Keskustelemassa dosentti Jussi Tammisola ja luomuliitosta toiminnanjohtaja Elisa Niemi.

Twitterin puolella asiasta jo hieman keskustelua ja kun Matti Saarnela mainitsi että GMO-maissi tuottaa itse omat torjunta-aineensa, niin luomuliitto twiittasi vastauksena, että niiden (Bt) on valitettavasti todettu olevan muillekin hyönteisille vaarallisia.

Mutta jostain syystä luomuliitto unohti twiitissään autuaasti sen, että myös luomussa Bt:tä saa suihkia hyönteisiä vastaan (http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/tuholaisten-torjunta/turex-50-wp) ja en sitten tiedä, että osaako muut kuin kasvien tuholaiset jotenkin vältellä luomun sallimia Bt-toksiineja, mutta sehän voi selvitä huomenna!

Joten korvat hörölleen, että onko Niemellä uusia kortteja takataskussaan vai vieläkö vanhat möröt on voimissaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 18.02.15 - klo:10:16
Tänään oli äänessä myös akroekologian professori Juha Helenius, joka ei sentään ollut huolissaan GM-ruoan turvallisuusprofiilista, mutta sen sijaan toisteli huolia agressiivisesta bisnesmallista, missä siemenet pitää ostaa vuosittain uudestaan lakitoimien uhalla (eli "seed saving" on kielletty). Heleniukseen kannattaisi olla rakentavassa kirjeenvaihdossa asian suhteen. Tässä linkki haastatteluun:

http://www.katsomo.fi/?progId=444973
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 18.02.15 - klo:12:04
YLE PUHE 18.2.2015

Elisa Niemi (Luomuliiton toiminnanjohtaja):

"Laatu ja GMO ei voi olla samassa tuotteessa."
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 18.02.15 - klo:16:04
Tänään oli äänessä myös akroekologian professori Juha Helenius, joka ei sentään ollut huolissaan GM-ruoan turvallisuusprofiilista, mutta sen sijaan toisteli huolia agressiivisesta bisnesmallista, missä siemenet pitää ostaa vuosittain uudestaan lakitoimien uhalla (eli "seed saving" on kielletty). Heleniukseen kannattaisi olla rakentavassa kirjeenvaihdossa asian suhteen.

Auttaako se rakentava kirjeenvaihto? Minun käsitykseni tästä "agressiivisesta" bisnesmallista on se, että kyllä, se on olemassa, mutta se on "ota tai jätä" -malli, eli ei ole missään yhteydessä pakko ottaa, ja aina saa jättää.

Ja vielä kerran sanottuna (vaikka on sanottu jo moneen kertaankin, täälläkin) viljelijät Suomessa, jossa ei ole GM-siemeniä, käytännössä ostavat siemenensä vuosittain uudestaan.

(Nyt en vielä ole kuunnellut ko. juttua, mutta ihan välittömänä reaktiona.)

***

Ja ollakseni vielä radikaalimpi ja johdonmukaisempi asiassa: siementen säästämisen pitääkin olla kiellettyä. Koska maatiaissiemenistä ei ole käytännössä mihinkään, ja näiden superjalostajien siementen ja niiden kehittämisen pitää säilyä heidän hallussaan! Muuten ne vajoavat pian maatiaissiementen tasolle.

________________

(Nyt kun sain asennettua vaaditun lisäosan ja katsoin ja kuuntelin:)

Ei kun ihan (tai melkein kaikki) takaisin!!! Heleniushan oli asiassa lopulta täysin rationaalinen. "Mnää olen ko klapil päähä lyöty" - viitaten hänen eräisiin aiempiin näkemyksiinsä, täälläkin kritisoituihin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Tarkkailija on 18.02.15 - klo:16:29
YLE PUHE 18.2.2015

Elisa Niemi (Luomuliiton toiminnanjohtaja):

"Laatu ja GMO ei voi olla samassa tuotteessa."


Yle Puheen keskustelu oli hieman vaivaannuttavaa kuunneltavaa puolin jos toisinkin. Hieman purevammalla otteella luomuliiton toiminnanjohtajan anekdootit olisi saanut riisuttua täysin.

Niemellä ei mitään muuta ollut kuin tarinoita, anekdootteja ja outoja viittauksia, kuten se, että kun esitettiin aivan oikein, että tutkimusten mukaan GMO parantaa satoja, niin hän väisti sen kieroilemalla, että juu juu aluksi näin on saattanut käydä, mutta sitten tutkimusten mukaan sadot tippuvat ja ongelmat alkavat. Niin minkä tutkimusten mukaan näin on käynyt, kysyisin.

Viime aikoina on tullut lukuisia laajoja meta-analyysejä GMO:sta ja ne kaikki kertoivat Niemen valehtelevan, joko siis tiedostamattaan, vastoin parempaa tietoaan tai sitten tietoisesti, jos hän on niistä lukenut, mikä todennäköistä kuitenkin on.

Tuon ohjelman perusteella sanoisin, että suurelle yleisölle jäi Niemestä positiivisempi kuva ja hänen anekdoottinsa, vaikkakin valheelliset, kuullostivat varmaan satunnaisen kuuntelijan korvaan vakuuttavammilta kuin Jussin saarnaus ja oudot viittaukset joogalentäjiin yms. Jos et ollut tietoinen kontektistä, niin ne kääntyivät kyllä esittäjäänsä vastaan selkeästi.

Samoin Niemi tarinoi sikakasvattajista, joilta hän on kuullut, että kun siirtyi geenisoijaan, niin eläinten terveys meni jne. Puuh, sentään. Siihen olisi voinut kertoa tuoreesta meta-analyysistä, jossa geenirehun vaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Mutta siihen sitten Niemeltä olisi ollut enää näitä vihjauksia, että maksettuja tutkimuksia yms, mutta tuollaiset väitteet kyllä laajassa mitassa kääntyvät esittäjäänsä vastaan, sillä tervejärkisellä ihmisellä lienee edes jonkinlainen käsitys vaikkapa suomalaisen tieteen tekemisen tasosta ja korruptoituneisuudesta.

Mutta noin periaatteessa gmo:n vastainen väki olisi helppo ajaa nurkkaan osoittamalla selkeästi tieteen näyttämä kaapin paikka, eikä mennä anekdoottien ansaan ja alkaa juupas-eipäs-väittelyyn, joka sitten nopeasti hämärtää sen, että mistä olikaan kysymys.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 18.02.15 - klo:19:55
Ohjelma nyt kuunneltavissa:

Puheen Päivä
Pitääkö ruoan geenejä muunnella?

Ruoan geenimuuntelu jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Joidenkin mielestä gm-ruoka pelastaa maailman, kun taas toisten mielestä se on tie maailman tuhoon. Onko geenimuunneltu ruoka lippu taivaaseen vai helvettiin? Siitä väittelevät gm-ruokaa puoltava kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola Helsingin yliopistosta ja gm-ruokaa vastustava Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Toimittajina ovat Heidi Laaksonen ja Hanna Kinnunen. «
Esitetty: Ke 18.2.2015 klo 11.03 Yle Puhe
http://areena.yle.fi/radio/2662708



Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.15 - klo:07:44
Mutta noin periaatteessa gmo:n vastainen väki olisi helppo ajaa nurkkaan osoittamalla selkeästi tieteen näyttämä kaapin paikka, eikä mennä anekdoottien ansaan ja alkaa juupas-eipäs-väittelyyn, joka sitten nopeasti hämärtää sen, että mistä olikaan kysymys.

Näin se varmaan ideaalitapauksessa menisi, mutta tälllainen radio-ohjelma (tai TV-ohjelmakaan) ei siihen taida oikein suoda mahdollisuuksia. Jos ja kun puheenvuoroja jaetaan niissä tasan, näitä anekdootteja sitten tulee, ja koko ajan lisää. Ja siinä sitä sitten ollaan. Kuten Tammisola em. ohjelmassa sanoi, asiaa koskevan tieteen selittäminen vaatii 10 kertaa enemmän aikaa kuin väärän väitteen esittäminen.

Niinpä suhtaudun pessimistisesti siihen, että tällaisissa suullisisa keskusteluissa mihinkään selvyyteen koskaan päästäisiin, tulokseksi jää, että vastakkaiset näkemykset esitetään. Minusta Jussi kyllä siinä ihan pärjäsi, esitteli hyvin syyt, miksi GMO-lajikkeita voi ja pitää viljellä. Eli luultavasti tuossa ohjelmassa välittyi joillekin oikeatakin tietoa, monen väärän käsityksen lisäksi.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 19.02.15 - klo:07:58
YLE PUHE 18.2.2015

Elisa Niemi (Luomuliiton toiminnanjohtaja):

"Laatu ja GMO ei voi olla samassa tuotteessa."


Ja sanoi sen sellaisessa yhteydessä, jossa viittasi kilpailuun ja vientiin. Eli Suomi voisi luonnonolosuhteittensa johdosta kilpailla vain laadulla, ei bulkkituotteilla. Ja siis GMO tuon laadun estäisi.

Varmasti hän uskoo, että tämä "laatu" on luomua. Omassa keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0) olemme käynee läpi sen, miten suunnatonta toiveajattelua nämä haaveet luomuviennistä ovat olleet ja ovat. (Ja millaisesta bulkkitavarasta vähäinen luomuvientikin koostuu ...)

Sinänsähän olemme jo esittäneet uutisessamme toisen skenaarion ...

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=253)

... joka sekin saattaa olla hiukan utopistinen, ainakin vielä, mutta ei yhtään epärealistisempi kuin luomuvientihaaveet. 
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 19.02.15 - klo:10:48

Ja vielä kerran sanottuna (vaikka on sanottu jo moneen kertaankin, täälläkin) viljelijät Suomessa, jossa ei ole GM-siemeniä, käytännössä ostavat siemenensä vuosittain uudestaan.


Tätä juuri ajoin takaa, olisi mielenkiintoista kuulla Heleniuksen koko ajatusrakennelma tuossa taustalla. Itsekin yllätyin positiivisesti muutamasta muusta kommentista.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 20.02.15 - klo:08:37
Paholaisen asianajaja -blogin kuvaus ja kommentit tästä:

Ylessä Puhetta geenimanipulaatiosta (http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2015/02/ylessa-puhetta-geenimanipulaatiosta.html)

Blogin yhteydessä myös keskustelu tästä artikkelista ja aiheesta.

Artikelista voi ottaa esille tämän:

Quote
Monsanto mainitaan! Kaikki tehdään teollisuuden ehdoilla. Eikä ongelmista välitetä. Heikkilä kertoo mitä seurasi, kun GM-soija tuotiin 90-luvulla Britanniaan. Soija-allergiat lisääntyivät huimasti 50 %! Huolestuttavaa tietoa. Paitsi, että Heikkilä toisti potaskaa (http://academicsreview.org/reviewed-content/genetic-roulette/section-1/1-15-roundup-ready-soy-is-safe-6/). Väite lähti liikkeelle Genetic Roulette -kirjan kirjoittaneen Jeffrey Smithin kynästä.

    York laboratories reported that antibodies against soybean proteins were measured in 10 percent of 4,500 individuals in 1996 and that number grew to 15 percent over six-months.  The problem is that they measured normally occurring antibodies and did not measure the type of antibody that is specifically associated with soybean allergy. 

Ja sellainen pieni yksityiskohta, että gm-soija ei yleistynyt Britanniassa ennen allergiatasotutkimusta.

Tammisalo kiihtyi ja voivottelee yleistä tieteenpuolustajien ongelmaa. Heikkilä voi laukoa hihnalta tusinan verran väitteitä yhdellä henkäisyllä, mutta niiden oikomiseen menisi kymmenkertainen määrä aikaa. Siihen ei Puhe -ohjelmassa päästy.

Ei päästy, mutta niin kuin sanoin, tuskin päästäänkään. Vaikkapa juuri tuon Heikkilän väitteen kaatamiseen olisi mennyt pitkähkö puheenvuoro - ja seuraavassa puheenvuorossa olisi hyvin ehtinyt sen tilalle kertoa sen "tusinan" verran uusia tarinoita. Kun mikään ei näille tarinoille riitä, niillä on tietty feeniks-linnun ominaisuus, ne syntyvät täydellisen kumoamisensa "tuhkasta" uudelleen. Tammisola mainitsi mm. monarkkiperhosten myytin, jonka jo pitäisi olla kuollut ja kuopattu, mutta niinpä vain GLP-svustolla kerrotaan, miten eräs kansanedustaja sen USA:ssa taas otti sen esiin (ja tämä siis tapahtui viime viikolla):

Rep. DeFazio misleadingly links monarch butterfly decline solely to GMOs (http://geneticliteracyproject.org/2015/02/19/rep-defazio-misleadingly-links-monarch-butterfly-decline-solely-to-gmos/)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 28.02.15 - klo:15:18
Taleb ja kumppanit ovat jälleen pöyristyneitä, kun tiedejärjestöt eivät näe varovaisuusperiaatteen soveltamista geenitekniikkaan samalla tavalla kuin he, uusin kommentti täällä:

https://www.the-newshub.com/science/the-precautionary-case-against-gmos-is-as-strong-as-ever-todays-dangerous-select-committee-report-notwithstanding#comment-section
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 11.03.15 - klo:08:32
MTV:ssä oli sitten tämä lyhyt keskustelu luomusta (http://www.katsomo.fi/?progId=451997).

Toisena keskustelijana siinäkin Jussi Tammisola ja toisena Luomuinstituutin tutkimuskordinaattori Jaakko Nuutila. Valitettavasti siitäkin on sanottava - ja kun lähetys oli lyhyt, se korostui - että kannat tulivat kyllä selviksi, mutta mihinkään eteenpäin ei päästy. (Eli olen yhä vankemmin kannallani, että tällainen keskustelun "formaatti" ei ole asian käsittelyyn sovelias.)

Tuomas Enbusken juonnossa oli sama näkökohta minkä mekin täällä olemme esittäneet, että luomuväki vetoaa ensin yhteen asiaan, ja ellei se "vedä", sitten toiseen ja sitten kolmanteen, kunnes tullaan (Enbusken mukaan) sitten määrittelyyn, että luomu on jollakin lailla "kokonaisvaltainen" järjestelmä.

Tämän saman idean (tai kritiikin) esitimme tässä uutisessamme:

Luomun perustelut "pitkänäsiimana" (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=268)

PS. Pieni korjaus. Koko ohjelmakokonaisuus oli kyllä pitempi, koostui tuon em. pätkän lisäksi tästä osasta (http://www.katsomo.fi/?progId=451995). Mutta lyhyeksi se edelleen jäi ja pessimismini tällaisen nopean "kinakeskustelun", "salamasodan" mahdollisuuksien suhteen tässä asiassa säilyy. (Tosin tietysti tähän voisi tuoda rinnalle hitaan ja perusteellisen vaikuttamisen yritykset - ja päätyä pessimismiin siinäkin: kuinka paljon vaikka me oikeasti olemme yli 10 vuodessa saaneet aikaan ...  :( Jotain kyllä, mutta kuinka paljon? Tai Tammisolan kohdalla, joka on kirjoittanut valtavan määrän ansiokkaita, tieteellisesti ja rauhallisesti perustelevia artikkeleita asian tiimoilta. Paljonko ne ovat saaneet lukijoita, paljonko niillä on ollut vaikutusta koko kansan tai poliitikkojen näkemyksiin?)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 12.03.15 - klo:06:08
Ilkka Herliniä näyttää edelleen vaivaavan em. "Oslo-syndrooma", ja kompromissin toinen osapuoli on edelleen luomu.

Nyt se tapahtuu tässä hänen Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissaan ...

Onko luomu luomua? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/onko-luomu-luomua-1.95716)

... siten, että sotketaan käsitteitä, tai luodaan ihan oma käsite, "orgaaninen viljely", joka ei siis kuitenkaan olisi luomua. Nyt USA:ssa  "organic farming" on kuitenkin täsmällisesti ja juuri sitä luomuviljelyä. Vaikka monet käytännöt voivat tietysti olla Eurooppaan nähden hiukan erilaisia, ja luomusäännöissäkin on pikkuriikkisiä eroja USA:n ja EU:n välillä. Mutta tiukat säännöt ne ovat sielläkin.

Ilkka Herlin kyllä tietää, mitä tavoittelee, ja sellaisena kuin hänen ihanteensa on esitetty esim. tässä artikkelissa ...

Itämeren pelastajat (http://kaytannonmaamies.fi/itameren-pelastajat/)

... niin niihin ei voi olla yhtymättä. Varsinkin kun:

Quote
Tavoitteena ei tarvitse olla ravinteiden suhteen puhdasoppinen omavaraistalous. Keinolannoitteista ei ole mielekästä luopua kokonaan.

Perusidea kuitenkin on, että ravinteet kierrätetään täysin, ja puutteita paikataan keinolannoitteilla.

Mutta molemmissa artikkeleissa on tuo pakkomielteenomainen halu nähdä (tai sanoa), että tarvittaisiin jotain kompromissia luomun ja tavanomaisen välillä. Vaikka luomu ei sellaisia kompromiseja tee - ja senkin asian Herlin tavallaan kyllä tietää ja tuo esiinkin (MT:n artikkelista):

Quote
Kuulemma vasta aivan viime aikoina on paheneva trendi ollut myös asiaa syvällisemmin ymmärtämättömät ympäristövouhottajat, ”damned environmentalists”, kuten eräs luomuihminen totesi. Nämä vouhottajat yrittävät kieltää milloin minkäkin menetelmän luonnonvastaisena.

Mutta ei, ei se muutos ole tapahtunut "viime aikoina", ja näillä "vouhottajillakin" on jo kauan ollut oma kansainvälinen liittonsakin, IFOAM (http://en.wikipedia.org/wiki/International_Federation_of_Organic_Agriculture_Movements). Se on auktoriteetti luomuasioissa myös USA:ssa.

Tavallaan ymmärtää, varsinkin tuon toisen artikkelin pohjalta, mitä Herlin tässä yrittää ehdottaa ...

Quote
Pitäisikin määrittää käsitteet tarkemmin ja ottaa Suomessakin käyttöön Yhdysvaltojen orgaanista viljelyä muistuttava myrkytön kiertomaatalous, jossa paino on kestävän maatalouden kehittämisessä ja aidon ravinnekierron aikaansaamisessa.

... mutta kyllä Herlinin pitäisi aloittaa käsiteanalyysi omasta itsestään: tuollaista "Yhdysvaltojen orgaanista viljelyä" kun ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Ilkka Herlinillä on siis edelleen outo "lukkarinrakkaus" luomua kohtaan, ja hän siis yhä uskoo luomun jotenkin tukevan "järkihankettaan". (Asiahan näkyi myös hänen tavallaan "vihamielisestä" ruotsalaisen luomukritiikin arvostelustaan - vaikka oikeastaan ko. kirja on aika lailla juuri hänen "järkihankkeensa" linjoilla!)

Me emme usko, vaan katsomme, että kaikkinainen tuki jäykkien ja tieteellisesti mielivaltaisten sääntöjen luomuviljelylle on pikemminkin este tuollaisen järkevän kiertomaatalouden toteuttamiselle.

(Edelleenkään Maaseudun Tulevaisuudessa ei tarjota mahdollisuutta kommentoida artikkeleita siellä suoraan. Jos olisi tarjottu, olisi "keskusteltu muualla" eli siellä.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 18.03.15 - klo:08:45
Tuomas Enbusken juonnossa oli sama näkökohta minkä mekin täällä olemme esittäneet, että luomuväki vetoaa ensin yhteen asiaan, ja ellei se "vedä", sitten toiseen ja sitten kolmanteen, kunnes tullaan (Enbusken mukaan) sitten määrittelyyn, että luomu on jollakin lailla "kokonaisvaltainen" järjestelmä.

Tässä Apu-lehden artikkelissa (jossa puhutaan muustakin, mutta 4 ensimmäistä kappaletta) asia Enbusken omin sanoin:

Tuomas Enbuske: Hyödylliset idiootit (http://www.apu.fi/artikkeli/tuomas-enbuske-hyodylliset-idiootit)

Tämä loppukappale sieltä vielä esille:

Quote
Hyödyllisiä idiootteja on hankala pysäyttää, sillä heitä ajaa hyväntekemisen voima. Avoimesti pahaa tekevä lopettaa yleensä jossain vaiheessa saatuaan tarpeeksi tai tullessaan tunnontuskiin. Kun yllykkeet ovat hyväntahtoiset, pahantekijä ei lopeta koskaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 04.04.15 - klo:18:27
Tanskalaisprofessorikin (Søren Husted, professor i plant- och jordvetenskap vid Köpenhamns universitet) on havainnut, että luomuruuasta ei saa terveysetuja:

Känslor styr valet av ekologisk mat
http://8till5.se/2015/04/04/kanslor-styr-valet-av-ekologisk-mat/

Quote
t.Trots det växandet intresset för ekologisk mat är det ont om vetenskapliga bevis för att ekologiska produkter har hälsomässiga fördelar. Men känslor och intuition väger tillräckligt tungt för att konsumenterna ändå ska välja eko.

– Enligt den forskning vi har idag finns inte någon markör som slår fast att de ekologiska produkterna skulle vara mer hälsosamma när det gäller vitaminer, antioxidanter, mineraler och andra hälsoämnen, eller att pesticiderna skulle vara skadliga i låga nivåer, Klimat har en större betydelse, säger Søren Husted, professor i plant- och jordvetenskap vid Köpenhamns universitet.

Myös luomuruokaan ainakin aiemmin myönteisesti suhtautunut Axel Mie sanoo nyt:
Quote
Även Axel Mie, forskare i livsmedelskvalitet, mat och hälsa vid Karolinska Institutet och Sveriges lantbruksuniversitet, SLU, menar att det är ont om forskning som kan slå fast de hälsomässiga fördelarna med att äta ekologiskt framför livsmedel som kommer från konventionell odling.
– Jag kan inte se att det skulle vara välbelagt att exempelvis det är ett högre vitamininnehåll i ekologisk frukt eller grönsaker. Det finns sådana indikationer, men variationen mellan studierna är stor. Det finns dessutom få studier som direkt mäter vad ekologiska livsmedel betyder för konsumenthälsan, säger Axel Mie.

Den som äter konventionellt odlade livsmedel får visserligen i sig en högre mängd gifter från bekämpningsmedel, något som synts i bland annat urinprover. Men enligt bland annat Livsmedelsverket är halterna inte farliga.
– Det jag ofta brukar poängtera är att man aldrig ska avstå från att äta grönsaker och frukt av rädsla för att man ska få i sig gifter, oavsett om det är ekologiskt eller konventionellt odlat, säger Axel Mie.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 16.05.15 - klo:18:33

Ilkka Herlinin uusi yritys valmistaa pääasiassa luomuviljelyyn tarkoitettuja lannoitteita:

http://www.talouselama.fi/uutiset/herlinin+startup+ruokkii+maata/a2305086

Quote
Soilfood markkinoi ja myy orgaanisia lannoitteita, jotka on tehty maatalouden sivuvirroista, esimerkiksi eläinten lannasta, lihaluujauhosta tai sokerijuurikkaan tuotannossa syntyvästä vinassista.

Yritys on perustettu yhteistyössä Biokasvun kanssa. Se valmistaa jo nyt luomutuotannossa käytettäviä orgaanisia lannoitteita muiden alihankkijana.

Ei siinä mitään pahaa mutta asia saattaa selittää Ilkka Herlinin sinnikästä luomun puolestapuhumista.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 06.10.15 - klo:06:14
Ruotsissa kuulemma tällaista pakonomaista kompromissihalukkuutta kuvataan näin:

- Sinä väität, että Oslo on Norjassa, minä sanon sen olevan Tanskassa. Luultavasti totuus löytyy jostain siltä väliltä.

Ks. myös uutisemme:

Realistiset epärealistiset sillanrakentajat luomukysymyksessä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=343) (ja sen linkit alkuperäiseen Maaseutumedian artikkeliin ja keskusteluun)

Maaseutumedia jatkaa tätä "sovinnollista" linjaansa tässä artikkelissaan (jossa Itävalta on oikeastaan vain lähtökohta, jopa aasinsilta):

Itävalta on Euroopan luomumaa (http://www.maaseutumedia.fi/itavalta-on-euroopan-luomumaa/)

Se on jopa krititisoivinaan "ideapaperia" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.0):

Quote
Suomen brändityöryhmä on asettanut luomuviljelytavoitteen korkealle 50 prosenttiin. Luomuinstituutin ideapaperi koettaa tukea luomun kansallisia tavoitteita asettamalla vastakkain luonnonmukaisuus ja tavanomainen viljelytapa.

Onko luomun ja tavanomaisen vastakkainasettelussa mitään järkeä?

On, Maaseutumedia, eli Hannu Koivisto, on siinä on järkeä. Siinä me olemme samalla linjalla Luomuinstituutin kanssa! (Näkemyksemme jo perusteltiin tuossa uutisessamme 17. 07. 2014)

Luomuväki ei voi muuta, sen on pakko toimia näin (eikä hallitus sen avustuksia vie):

Quote
Sellaisen aktivismin valtion avustukset pitäisi lopettaa, jotka levittävät väärää tietoa omaa ruokahuoltoamme vastaan.

Mutta tämä on ongelmallinen kohta (lihav. HJ):

Quote
Miksi me vaarannamme terveyttämme klooripestyllä tuontiruualla, jossa saattaa olla hormonijäämiä, antibiootteja, MRSA-jäämiä ja salmonellaa?

Vaikka Koivisto siis moittii tavanomaisen kotimaisen ruoan mustamaalausta, hän sallii itselleen saman "isänmaallisista" motiiveista: tuo kuvaus ulkomaisesta tuontiruoasta ei takuulla ole objektiivinen!

PS. Lähetin kritiikkini myös ko. saitille.

PS2. 7.10.15: Koiviston vastauksen mukaan hän ei ole kanssamme kovastikaan eri mieltä. Ehkäpä ei olekaan:

Quote
Olen sun kanssa samaa mieltä siinä, että luomulla ei Suomea ruokita. Brändityöryhmän asettamat tavoitteet ovat lapsellisia.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 10.10.15 - klo:21:36
Ruotsissa keskustelu jatkuu:

"Ekologisk odling leder till svält"
http://www.pt.se/nyheter/pitea/ekologisk-odling-leder-till-svalt-9578042.aspx
Quote
– Det ställs i dag stora krav på livsmedelsproduktionen men marken är en begränsad resurs med en begränsad yta för jordbruk, sade Thomas Kätterer, för att sedan gå in på jämförelser mellan ekologisk och konventionell odling, gällande bland annat miljöpåverkan, effektivitet och uthållighet.

Organisk gödsel ställdes mot mineralgödsel, där urlakning av kväve beskrivs som ett stort problem vid ekologisk odling.

Uthållig odling

Thomas Kätterer lyfte fram att ekologiskt jordbruk kan vara uthålligt, men inte med dagens förväntade skörd, utan menade att då får man gå tillbaka till den avkastning som var på 1950-talet, eller ännu tidigare.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 31.05.16 - klo:18:06
Rankkaa ruokahuuhaata tulossa tänään ja useita kertoja uusintana. Eka lähetys:

Nelonen
 Arman Pohjantähden alla (S) 31.05.2016 22:00
Kausi 1. Jakso 9/10. Ravinto. Ruoka on lääke, mutta ymmärtääkö kuluttaja tämän? Jaksossa Arman kyseenalaistaa ruokateollisuuden tarjoamia vaihtoehtoja ja selvittää, kuinka paljon pystymme ruokavaliotamme muuttamalla vaik
https://www.facebook.com/armanalizadofficial/videos/1170879226277958/


...

Nyt nähty. 

"Ruoka-asiantuntijoina" olivat Antti Heikkilä, Erkki Antila, Jaakko Halmetoja, Peter Flander, Tomi Kokko, Jani Leinonen. Kaikki enemmän tai vähemmän tunnettuja "virallisen" näkemyksen kiistäjiä.

Erkki Vartiainen oli ainoa, joka poikkesi tuosta joukosta. Ja hän sai vain muutaman hetken aikaa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.07.16 - klo:05:14
Tutkija Lauri Reuter on huomannut viat lähes yhtä tarkkanäköisestti kuin mekin ...

Luomu täytyy korjata (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/15/luomu-taytyy-korjata)

... mutta näyttää jotenkin uskovan, että se on korjattavissa. Mihin me emme oikeastaan usko.

Kyse on myös siitä, kannattaako korjausta yrittääkään. Reuter kuitenkin arvioi:

Quote
Luomutuotantoa on tutkittu paljon ja sen hyödyille, etenkin ympäristön monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin kohdalla, on myös vahvaa näyttöä.

Meidän mielestämme tuo näyttö on heikkoa, jopa olematonta, ja se on joka tapauksessa hyvin ristiriitaista.

Jos korjaaminen kuitenkin olisi teoriassa mahdollista, niin kuinka helppoa se on? Reuterin mukaan lähes pelkkä hallinnolliinen kysymys, hiukan hienosäätöä asian ohjaamisessa:

Quote
Suomen hallitus on linjannut tavoitteekseen lisätä luomutuotantoa. Odotan tutkittuun tietoon perustuvaan päätöksentekoon sitoutuneilta viranomaisilta myös ryhtiä luomun ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.

Jos luomu-järjestöt saavat rivinsä järjestykseen, ne voivat saada taakseen myös suuren joukon tutkijoita.

Meidän kuvamme asiasta on taas se, että Suomen hallitus ja Suomen viranomaiset eivät kykene muuttamaan luomusääntöjä yhtään mihinkään! Eivätkä muuten Suomen luomujärjestötkään.

Ainoa asia, jonka Suomen hallitus pystyy itse päättämään, on se, haluaako se lisätä luomutuotantoa - juuri niillä säännöillä, jotka "ylhäältä" annetaan.

Merkille pantavaa muuten, että Reuterin mainitsemassa kolmessa pointissa, hänen kritiikkinsä kohteissa ei ole mukana kielteistä suhdetta keinolannoitteisiin. Tulee helposti vaikutelma, että Reuter hyväksyy tämän luomun (määräävän, määrittelevän) piirteen, vaikka se ei varmaankaan (?) ole ollut hänen tarkoituksensa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 20.07.16 - klo:08:11
Tein tuossa edellä esittämästäni kysymyksestä myös uutisemme:

Tiedemiehet - myös vihreät - pitävät GMO-viljelyn vastustamista irrationaalisena
Mutta mihin unohtui keinolannoitteiden välttämisen irrationaalisuus. ja sen asenteen ja käytännön kritiikki? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=423)

Saman kysymyksen esitin myös YLE:n ko. uutiseen liittyvässä keskustelussa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/15/luomu-taytyy-korjata). *)

Tiedoksi myös, että Viite ry:llekin on sama kysymys lähetetty, ja sieltä odotellaan nyt vastausta.

______________

*) PS. klo 15:45: Ja sittemmin muutaman muunkin kommentin, muillekin kuin kolumnistille.

PS2. 22.7.16: Hyvin poikkeuksellisesti koumnistikin vastasi. Keskustelu jatkuu ...
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 21.08.16 - klo:06:13
Agronetissä keskustellaan taas luomusta:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=71438.0

Näkökulma on luonnollisesti tuottajan, viljelijän. Mutta muutenkin asiaa ... no, puidaan. Monia teräviä ajatuksia. Pari lyhyttä lainausta sieltä:

Quote
"Jos luomu on kaikille selvää rahantuloa, niin mikä estää tulemasta mukaan? Sekö, että sitä pitää dissata?"

Ei ole selvää rahantuloa, luomutuet eivät synny tyhjästä, eikä korkeampi luomuruuan hinta lisää ruuan ostajien tuloja. Luomun muuttuminen vähemmistätuotannosta enemmistötuotannoksi jakaa vain samat rahat toisella tavalla, joten lopputulema olisi tukitasojen osalta sama kuin nykyisessä tavanomaisessa viljelyssä.

Luomu on tavallaan ohituskaista, joka tukkeutuu samalla tavalla kuin varsinainen ajokaista, jos sinne tulevat kaikki muut. Hyvät sille, joka on osannut pioneerina lähteä mukaan, mutta oletus siitä, etteivät itä-euroopan ja kehitysmaiden viljelijät osaisi vientiluomua tehdä, on virheellinen.

(Ks. myös nimimerkin "JösseJänis" pitempi vastaus tuohon puheenvuoroon, siitä tämä pala:)

Quote
Sellaiset holtittomat heitot kuin "koko Suomi luomuun" tai "puolet luomuun vuoteen 20XY mennessä" ovat onneksi olleet toistaiseksi tuuleen huutelua. Toteutuessaan tämä olisi katastrofi maatalouselinkeinollemme. Sinä päivänä, kun enemmistö kaupan olevista maataloustuotteista olisi luomua, se lakkaisi olemasta erikoistuotantoa erikoishintaan.

Toisesta vastauksesta:

Quote
Tämä veronmaksaja-näkökulma on erittäin hyvä ottaa esille, paljonko yleensäkin maataloustuotannolle halutaan tukea maksaa? Luulisin, että ollaan aika ylärajoilla? Jos nyt 9% pinta-alasta tuottaa alle prosentin kaupassa myytävästä tuotannosta, niin onhan se tietoinen voimakas panostus maksukykyisen eliitin ruokakoriin.
Title: Vs: Suomesta "luomumaa"? (Siirretty sieltä. HJ)
Post by: Jarrumies on 28.08.16 - klo:13:58
Tämä juttu voisi olla muussakin paikassa mutta panen sen nyt tähän. Ylläpitäjä voi siirtää minne haluaa.

Björn Lomborgilta erittäin merkittävä juttu luomusta Svenska Dagbladetissa tänään (su 28.8.2016):

http://www.svd.se/bjrn-lomborg-ekologisk-mat-kommer-med-ett-hogt-pris

Jutussa myös hyviä uusia linkkejä.

Itse en ehdi nyt selostamaan ja kommentoimaan asiaa.

Kommentteja?
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.08.16 - klo:02:03

Hyvä yhteenveto luomusta ja sitä koskevista tutkimuksista. Miksei muuten Lomborgin juttuja ilmesty "yläkertoina" tai "vieraskynä"-kirjoituksina (= "ledare") juurikaan suomeksi? Tuossakin olisi hyvin passeli tarina moneenkin täkäläiseen lehteen.

Tämä mm. saisi olla, ehkäpä juuri mieluummin suomeksi, monen luettavana:

Quote
I allt väsentligt handlar ekologiskt jordbruk om att rika människor ska lägga lite av sitt överflöd på att känna sig goda. Det är varken bättre eller sämre än att spendera pengarna på semestrar, så vi bör avstå från varje antydan om högre moral.

Jotta vähitellen loppuisi puhe luomusta "eettisenä kulutuksena (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=23.0)".
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.12.16 - klo:07:44
Tällä keskustelupalstalla on juuri avattu keskustelu tällaisesta aiheesta:

Deconstructing How Environmental Groups Mislead on Organics (http://fafdl.org/blog/2016/12/13/deconstructing-how-environmental-groups-mislead-on-organics/)

"Alustaja":

Quote
Øystein Heggdal is a Norwegian agronomist. He holds a bachelor’s degree in environmental science and natural resources. He is currently working as an journalist for a Norwegian farming magazine.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.17 - klo:04:52
Oho! Jukka Ruukin suorasanaisuus HS:ssä suorastaan hämmästyttää:

Luomu ei palloa pelasta (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005060663.html)

Vaikka tuollaista pääkirjoitusta on tavallaan odotettukin. Tai ainakin kovasti täällä toivottu.

Vielä siellä ei tietysti ole keskustelua, koska se vasta tänä aamuna ilmestyi. Mutta luulisi sitä syntyvän. Muustakin, mutta varmaan tämä avaus sen jo kirvoittaa, nyt kunnallisvaalien alla:

Quote
Kumman valitsisit: lisää luomuruokaa kouluihin vai tuhansia uusia opettajan virkoja?

Poliitikot toimivat edesvastuuttomasti tukiessaan miljoonilla kruunuilla luomutuotteiden käyttöä joukkoruokailussa, täräytti Ruotsin maatalousyliopiston professori Lars Bergström hiljattain uutistoimisto TT:n haastattelussa. ­Luomuun hassatuilla rahoilla palkkaisi 3 000 opettajaa nykyistä enemmän.

(Siinä olisi oikein hyvän kysymyksen ainekset vaikkapa tuoreelle Helsingin kunnallisvaaliehdokkaalle Kimmo Tiilikaiselle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg9628#msg9628).)

Tosin myös Ruukkia vaivaa (pakottava?) tarve nähdä luomussa jotain hyvääkin ...

Quote
Perusajatus eettisestä, kestävästä ja puhtaammasta maanviljelystä on erinomainen. Hyvä valitettavasti hukkuu vanhakantaisuuteen. Luomuväki vastustaa kynsin hampain uusia biotekniikan keksintöjä, jotka tekevät viljelystä ­tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Ei geenejä meidän pellolle.

Planeetta kiittää, jos luomuväki ja bioinsinöörit löytävät toisensa. Maatalouden pysäyttäminen menneeseen olisi ekologisesti tuhoisaa.

... ja se ajatus, että sen ainoa vika olisi vain uuden biotekniikan hylkäämisessä. Tähän tiedeväen taipumukseen ja tapaan olemme jo ottaneet kantaa:

Tiedemiehet - myös vihreät - pitävät GMO-viljelyn vastustamista irrationaalisena (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=423)

Quote
Mutta mihin unohtui luomun perusidean kritiikki?

Onko keinolannoitteiden - ennenkaikkea tietysti typpilannoitteen - fanaattinen välttely yhtään vähemmän irrationaalista?

Jos tuon "vanhakantaisuuden" lisäisi kritiikin kohteeksi, eipä luomuväestä oikein enää jäisi keskustelulukumppania kenellekään. Koska mahdollinen keskustelukumppani ei enää olisi luomuväkeä.

Sama tietysti koskee torjunta-aineita, niissä tapauksissa, joissa biotekniikalla ei vielä ole keksitty niille (toimivaa, tehokasta) vaihtoehtoa.

Mutta muutoin vain kiitämme tuota kirjoitusta, ja odotamme jännityksellä siitä syntyvää keskustelua. (Ehkä itsekin siihen osallistuen?)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.01.17 - klo:08:08
Tietysti se olennaisin kysymys Kimmo Tiilikaiselle ei tuon kirjoituksen pohjalta ole se kunnallisasioita koskeva, vaan se, että miksi hänen ministeriönsä nettisivuilla yhä lukee:

Quote
Lisää luomua! Suomen maatalouspolitiikan strateginen tavoite on lähi- ja luomuruuan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun.

Sen voisi laittaa tuohon Hesarin keskusteluun. Ellei joku muu laita.

Jukka Ruukkia täytyisi muuten myös sopivalla tavalla kiittää tuosta artikkelista. Senkin voisi varmaan tehdä tuossa keskustelussa. Mutta kiitetty on siis ainakin täällä, jos hän tänne sattuu vilkaisemaan!


PS: klo 15: Tällä välillä siellä on tulos: "Kommentit (50)".  Puoleen ja toiseen, mutta kyllä nyt näyttää siltä, ettei oikein enää mukaan mahdu. Tällä vapaalla kommentoinnilla on - puolensa ja puolensa. Mutta selvästi "kuumaan" aiheeseen siis Ruukki iski. (Yritin yhdellä kommentilla kuitenkin mukaan.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.01.17 - klo:05:56
Myös Maaseudun Tulevaisuus selosti ja siteerasi Ruukin artikkelia:

HS:n kolumni: Maailmalla ei ole varaa luomuruokaan, viljelijöiden on tehostettava maataloutta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/hs-n-kolumni-maailmalla-ei-ole-varaa-luomuruokaan-viljelij%C3%B6iden-on-tehostettava-maataloutta-1.176656)

Nettikeskusteluun oli ilmestynyt aamuun mennessä jo 59 vastausta. Myös HS:n paperilehden mielipidesivulla oli 2 vastinetta, jotka enemmän tai vähemmän asettuivat luomun puolelle. Erityisesti toiseen yritän nyt saada vastineen vastineen. Tähän:

Luomutuotanto pitää yllä maatalousmaan kasvukuntoa (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005061937.html)

Tuomalla esiin luomuviljelyn todelliset tuotot. (Nyt on lähtenyt, vain tyrkylle, tietysti. Julkaisen sen sitten myöhemmin, joka tapauksessa, myös täällä.)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.01.17 - klo:06:31
Tänään puheenvuoroni julkaistiin paperisessa Hesarissa, olennaisesti samanlaisena (vain pikku korjauksin), millaisena sen lähetin:

***

Matti Kummu ja Miina Porkka (HS 27.1.) kertoivat, että Naturessa julkaistun globaalin metatutkimuksen mukaan luomu­sadot olivat vain 25 prosenttia pienemmät kuin tavanomaiset sadot. Kuitenkin kyseisen tutkimuksen tekijöiltä kysyttiin aikanaan heti tarkennus, otettiinko tutkimuksessa  huomioon luomun tarvitsemat "piilohehtaarit". Vastaus oli, että ei otettu.

Tyypillisesti luomuviljelyssä pidetään välivuosia kaksi vuotta viidestä, jolloin sitä maan kasvukuntoa kerätään (typpeä). Muitakin mahdollisuuksia on hakea ravinteita muualta (lanta, olki ym.). Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen luomutila saa tavanomaiselta tilalta 23% typestään, 73% fosforistaan ja 53% kaliumistaan.

Myöskään Suomen luomusatotilastoissa ei oteta huomioon välivuosia, vastattiin Lukesta, kun sitä kysyimme. Silti Suomen luomuviljojen hehtaarisadot ovat vain 50-60% tavanomaisista sadoista.

Jos luomutuotanto erityisesti ylläpitäisi maan kasvukuntoa, siitä looginen seuraus olisi, että luomusadot ajan myötä paranisivat. Mitään tällaista ei Suomen tilastoista ole nähtävissä, ne pysyvät vuodesta toiseen yhtä kehnoina.

Seuraava epäsuora tapa meillä kuitenkin on arvioida luomun tuottavuutta. Kaikesta Suomessa tuotetusta ruoasta n. 2% on luomua, kertoo Pro Luomu. Viljelyalasta luomuhyväksyttyä alaa on n. 8%. Jakolaskun tulos on tyly: luomu tuottaa vain neljänneksen tavanomaiseen verrattuna.

Takavuosien isänmaalliset urheiluselostajat kertoivat puoli kierrosta kärkeä jäljessä olevan suomalaisjuoksijan olevan "hyvissä kyttäysasemissa". Se tulee tuosta mieleen.

Tätä tosiasiaa ei voi paeta viittamalla liharuoan osuuden ja ruokahävikin vähentämiseen, se on harhaanjohtavaa. Nekin keinot on varmasti otettava käyttöön, jos FAO arvioi ruoan lisätarpeen olevan maailmassa vuonna 2050 noin 70% nykyistä suurempi. Mutta keinojen valikoimassa varmasti tehokkain on luomuviljelystä luopuminen, jos haluamme ruokkia väestömme luonnon kuormitusta lisäämättä.   


PS. klo 15:35: Tulihan tuo nettiinkin (http://www.hs.fi/paivanlehti/29012017/art-2000005064913.html).
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.01.17 - klo:06:39
Samassa yhteydessä, samalla mielipidepalstalla,  minun kirjoitukseni yläpuolella julkaistiin kyllä tämä:

Maailmalla ei ole varaa hylätä luomua (http://www.hs.fi/paivanlehti/29012017/art-2000005064912.html)

Kun HS oli laittanut kirjoitukseni otsikoksi tämän palan tekstistäni ...

Quote
Luomusadot  pysyvät vuodesta toiseen yhtä kehnoina

... niin se oikeastaan toimi vallan hyvin. Kirjoitukseni näytti melkein välittömällä vastineelta myös tuohon Marja-Riitta Kottilan ja Sari Iivosen kirjoitukseen (vaikka olikin vastine toiseen).

Tällaisesta lauseesta ja ajatuksesta ...

Quote
Luomu ei todellakaan yksin pysty palloa pelastamaan, mutta se tarjoaa menetelmiä, jolla päästään nykyistä kestävämpään tuotantoon. Esimerkiksi ravinteiden kierrätys, biologinen torjunta ja peltomaan hyvä rakenne ovat luomun ytimessä. Viime vuosina niiden tärkeys on oivallettu myös tavanomaisessa tuotannossa.
(lihav. HJ)

... tulee kyllä mieleen Kuuba ja se, mitä Dennis Avery tästä valtaosin elintarvikkeensa muualta tuovasta maasta  happamasti totesi. Että tällaiselle luomumaalle on hyödyllistä, jos sillä on naapurinaanaan tehoviljelyä hyvin tuottavasti harjoittava maa.

Hiukan jo epätoivoisesti tuossa yritetään tuoda esille sitä Kottilan mieliteoriaa, että tavanomainen viljely voisi oppia jotain luomuviljelyltä. Mutta vaikka se jotain oppisikin (sanokaamme vaikka biologisesta torjunnasta), se pysyisi edelleen tavanomaisena viljelynä. Jos taas luomu omaksuu hyviä käytäntöjä tavanomaiselta viljelyltä, se ei enää ole luomuviljelyä.

Tähän sitten ...

Quote
Se, mikä näyttäytyy Ruukille luomun tehottomuutena, on ­itse asiassa huolenpitoa maasta. Luomussa vaaditaan viljely­kiertoa, jonka takia luomu­pellolla on tiettyinä vuosina viljeltävä palko- ja viherlannoituskasveja, esimerkiksi nurmea. Tällöin pelto ei tuota ravinnoksi hyödynnettävää satoa, paitsi jos tilalla on nurmirehua syöviä lehmiä tai lampaita. Viljely­kierto on hyvin keskeinen tekijä maan kasvukunnon parantamisessa ja ylläpidossa.

... tavallaan omassa kirjoituksessani vastaan. Jos tässä tarkoitetaan ...

Quote
Luomutuotannon satojen parantamiseksi on vielä paljon tehtävissä. Esimerkiksi uudet kierrätyslannoitteet ja maan­parannusaineet ovat kiinnos­tava mahdollisuus täydentää luomupeltojen ravinnehuoltoa.

... esim. sellaisia aineita, joilla kasveja autetaan hyödyntämään ravinteita paremmin, ne eivät perusongelmaa mitenkään ratkaise. Plus se, että ko. aineet ovat tietysti myös tavanomaisen viljelyn käytettävissä, jolloin tuottavuusero kuitenkin säilyy.

Tämä on triviaalisti totta ...

Quote
Taitavimmat luomuviljelijät korjaavat jo nyt huippusatoja – kyse on pitkälti osaamisesta ja ammattitaidosta.

... mutta siinä unohdetaan sanoa, että nämä taitavimmat saavat huippusatoja vain suhteessa muihin luomuviljelijöihin.

Tämä on silkkaa hämäystä ...

Quote
Ruukki moitti luomua vanhakantaiseksi, koska luomutuotannon ehdot kieltävät geenimuuntelun käytön. Euroopassa tavanomainenkaan ruoantuotanto ei ole ottanut geeni­tekniikkaa omakseen, vaikka se on täysin sallittua. Ehkä kyse onkin kuluttajien valinnoista?

... koska keskustelun kohteena ovat maailman, eivät varakkaan ja nirson Euroopan valinnat. Eivätkä eurooppalaisten valinnat ole tapahtuneet itsestään, vaan luomuväen tasaisen GMO-vastaisen propagandan paineessa.

Kaiken kaikkiaan tuo "viran puolesta" kirjoitettu luomun puolustuspuhe ei ollut lainkaan vakuuttava. Luultavasti ei ole sitä tavallisillekaan lukijoille. Siinä oikeastaan myönnetään, että Ruukki oli ihan oikeassa. Mutta yritetään jotenkin todistella, että tästä tehottomuudesta ja vanhakantaisuudesta pitää osata olla ylpeä?
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 30.01.17 - klo:06:29
Kottilan ja Iivosen kirjoitusta olikin kommentoitu näin (nimimerkki "SY"):

Quote
Mikä oli tämän vastineen pointti? Sehän vain vahvisti Ruukin sanomaa siitä, että luomutuotanto on tehotonta, eikä sovellu laajamittaiseen käyttöön.

Minun kirjoitustani taas oli kommentoitu näin (nimimerkki "njx11"):

Quote
Luomuala on maailmassa prosentin luokkaa, siitä luopuminen ei voi olla tehokkain keino, koska sillä ei olisi juuri mitään merkitystä.

Niinhän tuo tietysti teknisesti tällä hetkellä on. Olemme täällä usein tuoneet esillekin maailman luomualan mitättömyyden (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=122). Olisi ehkä pitänyt etsiä tarkempaa ilmaisua, jossa olisi tullut esille, miten tarkoitin tietä eteenpäin, tulevaisuutta.

Tietysti saman argumentin nykyhetken osalta olisi voinut kääntää myös tätä Kottilan ja Iivosen artikkelin otsikkoa vastaan: "Maailmalla ei ole varaa hylätä luomua". Tuon yhden prosentin luomualan osuuden muuttaminen toisenlaiseksi ei tietysti olennaisesti muuttaisi mitään, ja maailmalla olisi varmasti siihen varaa.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 30.01.17 - klo:07:55
Myös Vihreän Langan Sammeli Heikkinen on kommentoinut Ruukin pääkirjoitusta:

Luomuihminen, tule hakemaan tiedettä itujesi päälle! (http://www.vihrealanka.fi/blogi-toim-huom/luomuihminen-tule-hakemaan-tiedett%C3%A4-itujesi-p%C3%A4%C3%A4lle)

Häneenkin näyttää purevan se, että jostain on luettavissa, ettei tilanne ehkä ole ihan niin kehno luomun kannalta:

Quote
Myös väite sadon puolittumisesta luomun takia vaikuttaa liioittelulta. Forbes-lehdessä on esimerkiksi vertailtu Yhdysvalloissa tavanomaisessa tuotannossa ja luomutuotannossa olleita peltoja. Pääsääntöisesti luomusato on hehtaaria kohti pienempi, mutta ero tavanomaiseen riippuu paljon siitä, mitä viljellään. Noin kolmanneksen alhaisempi sato vaikuttaa sopivalta karkeutetulta arviolta.

Nyt tuossa Forbesin artikkelissakaan ...

The Lower Productivity Of Organic Farming: A New Analysis And Its Big Implications (http://www.forbes.com/sites/stevensavage/2015/10/09/the-organic-farming-yield-gap/#6ca7750d240f)

... ei otettu esille "piilohehtaareita", joten sen pohjalta voi saada luomun todellisista hehtaarisadoista liian ruususen kuvan, ellei sitä osaa tulkita.

Mutta kumman kevytmielisesti Heikkinen tuossa suhtautuu itse tekemäänsä arvioon kolmannesta alhaisemmista sadoista. Sillä jo sekin on jo hirveä määrä, jos sen muuttaa tarvittaviksi lisähehtaareiksi.

Monella tavalla hänkin myöntää tai joutuu myöntämään Ruukin olevan pääosin oikeassa. Mutta silti hän etsimällä etsii myös jotain perusteita luomun syömiselle. Joiden ei aina tarvitse olla niin rationaalisiakaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 24.03.17 - klo:17:48
Luomuliiton Elisa Niemi julkaisi tämän juttunsa ensin mainosjulkaisussa, mutta oli julkaissut sen täälläkin:

Luomu on luonnollisinta ruokaa (http://www.tiedostavakuluttaja.fi/ravinto/luomu-on-luonnollisinta-ruokaa)

Kun siellä oli kommentointimahdollisuus, niin kommentoin. Enkä myötäsukaisesti. Pari kommenttia on nyt lähetetty sinne. Taidanpa lähettää vielä lisääkin. (25.3.17: Lähetinkin.)

Jos palstan nimenä on "Tiedostava kuluttaja", niin sopii, hitto vieköön, sen lukijoiden sitten vähän tiedostaakin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.03.17 - klo:13:49
Tähän keskusteluun kyllä syytä osallistua ihan paikan päälle mennen!

Syödään luonto? GMO, luomu ja tiede – myytit ja todellisuus (http://www.toptapahtuma.com/tapahtumia/62517/syodaan-luonto-gmo-luomu-ja-tiede-myytit-ja-todellisuus)

Eikä tarvitse pelätä, ettei mitään tulisi mieleen: Jussi eli tuo Tammisola on vauhdikas luennoitsija. Ja vauhdikkuuden hän osaa yhdistää tiukkaan asiaan.

Niille, joille se ei vaikka maantieteellisen etäisyyden vuoksi ole mahdollista, on varmaan jatkossa tarjota hänen luentodiansa.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Ville Aarnikko on 21.05.17 - klo:21:19
Jussi Tammisolan hieno esitelmä geenimuuntelusta ja luomusta löytyy nyt myös Skepsis ry:n YouTube-kanavalta, tässä suora linkki videotaltiointiin: https://youtu.be/MFOWh7tYE58

Tammisola ei luennolla ehtinyt käsitellä kaikkia valmistelemiaan "kalvoja", mutta kiinnostuneet löytävät koko setin tästä osoitteesta: http://www.skepsis.fi/jutut/Skepsis050417JT.pdf
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 10.06.17 - klo:07:13
Tällainen keskustelu (podcast) on kuunneltavissa:

http://www.ptt.fi/ajankohtaista/pettu-podcast-jakso-6-maistuuko-ekonomistille-gmo-tai-luomu-kuuntele-jakso-taalta.html
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 11.06.17 - klo:08:29
Siellä Pettu-sivustolla ei näyttänyt kommentointimahdollisuutta olevan, joten kommentoikaa täällä.

Aloitan, tästä tekstissä olevasta ajatuksesta:

Quote
"Toinen gmo-kiellon ongelma EU:n kannalta on se, että puhutaan että gmo-vapaus on meille etu. Mutta emmehän me tiedä, millainen etu se on, kun meillä ei ole sille hintaa. Meiltä puuttuu vertailu gmo-tuotteille", Arovuori jatkaa.

Toikkasen mielestä valintaa ei pitäisi tehdä kuluttajan puolesta, vaan asia pitäisi ratkaista kaupan hyllyllä.

"Kieltoa perustellaan myös sillä, että eurooppalainen kuluttaja ei halua ostaa gmo-ruokaa. Se on huono peruste. Jos ei halua, se tuote jää sinne kaupan hyllylle. Kuluttaja päättää, kuluttaja on kunkku – tässäkin."

Näin todellakin on: emme käytännössä tiedä haluaako eurooppalainen/suomalainen kuluttaja gmo-ruokaa, koska sitä on äärimmäisen vähän - Suomessa ei yhtään - tarjolla.

Muistuu mieleen vanha Neuvostoliitto, joka vakuutti, ettei neuvostokansalainen halua purukumia, ja siksi sitä ei ole kaupassa tarjolla. Pikkupoikalaumat, jotka sitten turistia ympäröivät, ja osasivat ainakin tuon yhden sanan suomea, eivät ilmeisesti olleet lukeneet Pravdaa tms.

Toinen mieleeni tuleva ajatus. Voihan olla, että se on tottakin, ja jos sitä olisi tarjolla, GMO-ruoan kulutus jäisi vähäiseksi. Jopa vain johonkin 2 prosenttiin! ;D
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 22.07.17 - klo:07:03
Agronetissä virisi keskustelu "luomuilluusiosta", kaiketi TV-dokumentista kimmokkeensa saaneena, monenlaisine näkemyksineen:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=77654.0

Sieltä haluan poimia tämän ("Yrjö-Einari"):

Quote
Lisäksi valtiontarkastusviraston tulee tutkia kuinka paljon luomutuotannon tuet todellisuudessa tuovat elintarvikkeita markkinoille . Ei riitä että pelkästään ympäristötuen perusteita on arvioitu vaan pitää myös arvioida tukien tuottavuutta luomun ja tavanomaisen välillä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on joskus vuosia sitten tutkinut luomua ja luomutukia:

 VTV:n tarkastuskertomus luomutuotannosta vuodenvaihteesta 2004/2005 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=670.0)

Sen tulisi todellakin ottaa asia uuteen, tuoreeseen tarkasteluun. Se kuuluisi sen tehtäviin, voi sanoa jopa, velvollisuuksiin.

Tai jos se on yhä tyytyväinen edellisen raporttinsa johtopäätöksiin, niin olisi ainakin seurantaraportin paikka.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 25.07.17 - klo:05:53
Kappas vaan, tällainen:

Miksi en tue LUOMUa - ja miksi sinunkaan ei kannattaisi? (http://findingmeriikka.blogspot.fi/2017/07/miksi-en-tue-luomua-ja-miksi-sinunkaan.html)

Keskusteluakin tuo blogi näytti kirvoittaneen.

Kiva muuten huomata, että blogisti on löytänyt tämän prosenttiluvun, jota me olemme täällä tuoneet kovasti esille:

Quote
Luomuviljely tuottaa vain 25 % normaalein maatalouden menetelmin tuotetusta sadosta. Luomuliiton toimitusjohtaja tosin pokkana väitti muutama vuosi takaperin luomun yltävän jo lähes yhtä suuriin satoihin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 09.02.18 - klo:03:19
"Pirkan blogit" on melko uusi keskustelupalsta, joka on perustettu Aamulehden lopetettujen blogien tilalle. Siellä on jo keskustelua luomusta, hintabongaus ja reipas kanta asiaan (Kari Rönkä):

Luomu – tuo ihanan kallis uskonkappale (https://www.pirkanblogit.fi/2018/karir/luomu-tuo-ihanan-kallis-uskonkappale/)

Quote
Ihan tavalliseen jää(vuori)salaattiin oli lyöty pakettiin taikasana ”LUOMU”. Kilohintaa tuotteella oli vaatimattomasti hyvän matkaa yli 250 euroa. Noin 70 gramman salaattinyssykästä olisi siis saanut pulittaa kassalla lähemmäs 20 euroa.

Quote
Minusta tuossa ei ole tolkun hiventäkään, jos kanta jäi epäselväksi.

Mutta näyttää siellä keskusteluun löytyneen myös niitä, jotka ovat tuossa jotain tolkkua näkevinään.

Taitaa vauhtisokeuteen verrattava luomun aiheuttama hintasokeus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg3754#msg3754) olla olemassa oleva ilmiö, joka näyttää vaivaavan myös hinnoittelijoita, ja myös Tampereella. Foodien mukaan tavanomaista jäävuorisalaattia on saatavissa kympin kilohintaan tai jopa sen alle.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.02.18 - klo:06:37
Jussi Tammisolan hieno esitelmä geenimuuntelusta ja luomusta löytyy nyt myös Skepsis ry:n YouTube-kanavalta, tässä suora linkki videotaltiointiin: https://youtu.be/MFOWh7tYE58

Tammisola ei luennolla ehtinyt käsitellä kaikkia valmistelemiaan "kalvoja", mutta kiinnostuneet löytävät koko setin tästä osoitteesta: http://www.skepsis.fi/jutut/Skepsis050417JT.pdf

Tässä olisi hyvä tiivistelmä Jussin ajatuksista (Peruste -verkkolehdessä, Jussin itsensä tekemä):

Saako kasveja jalostaa? Ruoka ja kasvinjalostus (http://perustelehti.fi/saako-kasveja-jalostaa-ruoka-ja-kasvinjalostus/)

Lukaise ensin se, ja jatka sitten videoon ja "kalvoihin"!

***

Peruste-lehdessäkin on (nimen pohjalta voisi ehkä sanoa: tietysti) kommentointi- ja keskustelumahdollisuus. Kun tuo juttu oli tullut sinne vasta eilen, vielä ei kommentteja ollut.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 30.03.18 - klo:06:34
Tällainen tilaisuus on nyt tulossa Helsinkiin (järjestäjänä Luomuinstituutti):

Luomu yhteiskunnassamme ja kuluttajien valinnoissa (http://luomu.fi/tapahtuma/luomu-yhteiskunnassamme-ja-kuluttajien-valinnoissa/)

Kun meidätkin tuossa toivotettiin tervetulleiksi, luulenpa, että osallistumme. Siis Tiedekulmassa (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma) 23.4.18  klo 13.00 - 16.00!

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 24.04.18 - klo:03:24
Henkilökohtaisesta syystä en sitten kuitenkaan päässyt tuohon tilaisuuteen, vaikka se vain metromatkan päässä pidettiin.

Toinen kysymys sitten on, olisinko jaksanut tuota 3 tuntia. Pro Luomun twiiteistä päätellen siellä oli ollut vahva herätyskokouksen tunnelma:

Quote
Pro Luomu ry @ProLuomu · 13t

Tutkija Panu Pihkala: #Luomu on monin tavoin menestystarina ja toivon merkki ihmisille, jotka haluavat rakentaa parempaa maailmaa.
#tutkittuatietoaluomusta

Jos toisin oli, tai vaikka olisi ollut noinkin, Luomuinstituutin sopisi julkaista tilaisuuden esitelmädiat netissä. Ehkäpä ne sinne tulevatkin, onhan Luomuinstituutti ennenkin niin tehnyt.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 24.04.18 - klo:16:29
Ruotsalaisessa Avesta Tidning -lehdessä on paljon kirjoituksia luomusta, myös kriittisiä. Tässä kokoelmaa:

https://www.avestatidning.com/taggat/Ekologisk%20odling

Lukekaa ja kommentoikaa!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.18 - klo:06:09
Henkilökohtaisesta syystä en sitten kuitenkaan päässyt tuohon tilaisuuteen, vaikka se vain metromatkan päässä pidettiin.

Toinen kysymys sitten on, olisinko jaksanut tuota 3 tuntia. Pro Luomun twiiteistä päätellen siellä oli ollut vahva herätyskokouksen tunnelma:

Quote
Pro Luomu ry @ProLuomu · 13t

Tutkija Panu Pihkala: #Luomu on monin tavoin menestystarina ja toivon merkki ihmisille, jotka haluavat rakentaa parempaa maailmaa.
#tutkittuatietoaluomusta

Jos toisin oli, tai vaikka olisi ollut noinkin, Luomuinstituutin sopisi julkaista tilaisuuden esitelmädiat netissä. Ehkäpä ne sinne tulevatkin, onhan Luomuinstituutti ennenkin niin tehnyt.


Niin sitten kävikin, vaikka pienellä viiveellä. Täällä ne aineistot nyt ovat:

https://luomuinstituutti.fi/koulutus/luomu-yhteiskunnassa-ja-kuluttajien-valinnoissa/
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.18 - klo:08:32
Arto Latukka Lukesta kertoi tuossa 23.4.18 seminaarissa luomutilojen olevan tavanomaisia kannattavampia. Mutta jotenkin tämä selittävä dia ei sitten yllätä yhtään:

Quote
Luomun kannattavuuteen vaikuttaa
• Korkeammat tuottajahinnat
– Kompensoi alhaisempia satoja
• Matalammat kustannukset
– Tarvikekustannukset alhaisemmat (lannoitteet,
kasvinsuojelu, sähkö,..)
– Monet kustannuserät ovat kuitenkin korkeampia
• Korkeammat tuet
• Suurempi tilakoko

Eikä oikeastaan tämä jatkodiakaan:

Quote
Mikä estää/hidastaa luomuun siirtymistä
• Alhaisempi satotaso, satovaihtelut, rikkakasvien hoito,...
• Byrokratia
• Rakennusten yms. muutoskustannukset
• Tukien suuri merkitys ja niihin liittyvä riski
• Luomutuotteiden menekki

Se olisi ehkä yllättänyt, jos hän olisi pitemmälle pohtinut ja analysoinut, esitelmässään "Luomutuotanto on kannattavaa maataloustuotantoa", missä mielessä tuollaista tukien (ja riistohintojen) varassa harjoitettua toimintaa voi kutsua "kannattavaksi".
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 26.05.18 - klo:09:08
Mari Niva otti ko. seminaarissa esitelmässään "Johdanto: Luomu yhteiskunnassa ja kuluttajien valinnoissa" täysin lähtökohdaksi sen, että luomu on sitä kestävää kulutusta, eikä sitä mitenkään problematisoinut tai perustellut. Niinpä viimeinen dia ennen kiitosdiaa olikin tällainen:

Quote
Transitio kohti kestävyyttä?
• kestävät vaihtoehdot kasvattavat
suosiotaan ja normalisoituvat (vrt.
luomu Tanskassa)  saatavuus ja hinta
• eläinproteiini:
– luomun kasvava kysyntä
– lihan kyseenalaistaminen: vegekampanjat
ja -tapahtumat, uudet/vaihtoehtoiset
proteiininlähteet  luomun uudet
mahdollisuudet?

Täytynee vielä kuunnella mitä hän tuon ohella sanoi, mutta tuokin dia on kyllä monella tavalla problemaattinen. *) Ihan jo yrityksessään luoda kuvaa, että luomu olisi (tai edes voisi olla!) osa tätä "vegebuumia" tai lihan vaihtoehtojen etsintää.

Myöskään "luomun kasvava kysyntä" eläinproteiineissa ei kyllä ole mikään tosiasia, jota voisi noin käyttää. Jos jotain on mennyt vähän enemmänkin (maito, kananmunat), niin luomulihan tuotanto ja kulutus näyttää olevan aika jumissa.

____

*) vaikeasti oli kuunneltavissa, mutta kuuntelin: ei hän mitään muuta sanonut. Kyllä se tuon käsikirjoituksen mukaan meni. (27.5.18)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 27.05.18 - klo:12:33
Tutkimusprofessori (Luke) Eija Pouta esitteli esitelmässään – Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta? - kyselytuttkimusta ja sen tuloksia. Siinä oli keskeisenä kysymyksenä ollut (vaihtoehtoineen):

Quote
Ruokaa voidaan tuottaa monella tavalla. Seuraavassa listassa on esitetty tuotantotapoja. Valitse niistä 2-5, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa.

* mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden
käyttö vesien suojelun tehostamiseksi
* karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden
asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi
* typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö
keinolannoituksen täydentäjänä
* luontaisten torjujien (mm. petohyönteiset, linnut) käyttö
tuholaistorjuntaan kemiallisen torjunnan sijaan
* viljelemättömät monimuotoisuuskaistat peltojen
reunoilla luonnonlajiston (kasvit, linnut, hyönteiset,…
* muokkauksen käyttö rikkakasvien torjuntaan käytettyjen
aineiden vähentämiseksi
* kasviperäisen (hiiltä sisältävän) aineksen lisääminen
maahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
* kylvö ilman pellon kyntämistä (suorakylvö)
ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan tuottokyvyn…
* viljaseosten viljely vähentämään tuholais- ja tautiriskejä
suuremman sadon aikaansaamiseksi

Vaihtoehdot ovat hyvin johdattelevia: pääosin luomukeinoja siinä tuodaan esillle. Paitsi yhden vaihtoehdon osalta jopa tavallaan harhaanjohtava: suorakylvö ei kyllä kuulu luomukeinoihin.

Mutta luomukeinot siinä esitellään hyvinä keinoina. Mutta ennen kaikkea siiinä on perusolettamus: kuluttaja tietää, minkälaista on hyvä maanviljelys, kuluttaja pystyy ostamiskäyttäytymisellään ohjaamaan sitä hyvään suuntaan. Kuluttaja tietää, että keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden välttämäminen on on hyvää viljelystä.

Sieltä esitysdioista voi katsoa, minkälaisia jakautumia saatiin.

***

Ostohalukkuus sitten? 54,4% olisi valmis ostamaan noin määriteltyä, käytännössä luomuruokaa "jos se olisi samanhintaista kuin tavanominen". Siihen on laskettava mukaan ne 2,3%, jotka olisivat valmiita ostamaan, jos se olisi halvempaa.

Kalliimmalla suostuisi ostamaan 42,6%. Erikseen tuodaan esille:

Quote
• Halukkuus ostaa vaikka
kalliimpaa liittyy erityisesti:
– Typensitojiin
– Luontaisiin torjujiin
– Tarkoitukseenmukaiseen
lannoitteiden käyttöön
– Monimuotoisuuskaistoihin

Noissa asioissa kuluttajat katsovat olevansa tai heidän katsotaan olevan päteviä arvioimaan maatalouden käytäntöjä ja niiden vaikutusta luontoon.

Mutta kuinka monta prosenttia enemmän hinta saisi olla (noiden lisämaksuun suostuvaisten keskuudessa):

Quote
Maksuhalukkuus: tuloksia
• Mediaanimaksuhalukkuus 16 %
• 28 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän

"Kipukynnys" näytti diojen kaavion mukaan olevan 30 prosentissa.

Noiden tulosten täytynee luomuväen silmissä olla aika masentaviakin. Propaganda näyttäisi menneen kohtuullisessa määrin perille, mutta se taitaa olla aika pieni osa luomutuotannosta, jonka saa mahtumaan noin pienten lisähintojen piiriin?


PS. 28.5.18: Vai tulkitsinko tuossa liikaa esitystilanteen mukaan? Eikö vaikka "mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi" ole tavoitteena tehoviljelyssäkin? Ja typensidontakasvit tuotiin esille "keinolannoituksen täydentäjänä"? Voi olla, että tulkitsin. Mutta kyllä tuon maksuhalukkuuden täytyy käytännössä tarkoittaa luomutuotteita.

Sieltä löytyy muuten myös meille itsekritiikin paikka: suorakylvön idea ei ole mennyt läpi suuren yleisön asenteissa. Sitä piti tärkeänä tai hyvänä vain aika vaatimaton 23%.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 28.05.18 - klo:05:03
Esitelmät ...

Professori (HY:n Ruralia-instituutti) Sami Kurki – Luomukuluttaminen sosiaalisena signaalina
Tutkijatohtori (HY) Panu Pihkala – Luomuruoka lääkkeeksi ympäristöahdistukseen

... tuossa em. seminaarissa olivatkin sitten samaa jatkumoa. Kärjistäen niiden toisiaan täydentävä sanoma oli, että ellet osta luomuruokaa, ymmärtäisit edes hävetä. Mutta jos ostat, vapaudut syyllisyydestä ja ahdistuksesta (Pihkala). Mutta mikä parasta, siitä voit olla jopa ylpeä, olet muita parempi (Kurki). Myös muiden silmissä, ainakin jossain (Helsingin Kalliossa).

Pihkala on teologian tohtori ja minusta se ei ole täysin sattuma. Tässä koko asiassa on myös jonkinlainen uskonnollinen, kristillinen pohjavire. Eikä tuo Kurjenkaan tematiikka kaukana ole: minulle tulevat mieleen Uuden Testamentin kertomukset fariseuksista, jotka "löivät rintoihinsa". Täältä meidän sivuiltamme saa tietysti sen vapauttavan "protestanttisen" tiedon, ettei noita "aneita" tarvitse eikä pidä maksaa.   ;D
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.18 - klo:05:37
Saksassakin luomulla on sen tyyppinen julkisuuden hegemonia, että tästä täytyi oikein muistuttaa:

Es ist nicht alles schlecht, was nicht bio ist (https://amp.tagesspiegel.de/politik/landwirtschaft-es-ist-nicht-alles-schlecht-was-nicht-bio-ist/22607092.html?__twitter_impression=true)

Quote
... von Ursula Weidenfeld [Tagesspiegel]

Wer nicht bio kauft, steht schnell im Verdacht, auch sonst ein schlechterer Bürger zu sein. Schluss mit diesem Quatsch! Eine Kolumne.

Eli sielläkin, ellei luomua osta, joutuu epäilyksen alaiseksi, että on [muita] huonompi kansalainen (vrt. juuri edellä)! Mutta, toteaa Weidenfeld, lopettakaa tällainen roskapuhe!

***

Sinänsä, Kurki ja Pihkala ovat saattaneet hyvinkin oikein analysoida, millaisilla mielikuvilla meille luomua myydään. Ehkä olisin vain kaivannut jotain "raikasta" ironista otetta näihin mielikuviin? Analyysia siitä, miten niitä ja niiden vaikutusta voisi vastustaa, jopa yritystä niitä "karnevalisoida"? Jotain suomenkielistä ilmaisua, joka vastaisi tuota saksan "Quatsch"-sanaa?
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 29.05.18 - klo:09:12
Mutta kuinka monta prosenttia enemmän hinta saisi olla (noiden lisämaksuun suostuvaisten keskuudessa):

Quote
Maksuhalukkuus: tuloksia
• Mediaanimaksuhalukkuus 16 %
• 28 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän

"Kipukynnys" näytti diojen kaavion mukaan olevan 30 prosentissa.

Noiden tulosten täytynee luomuväen silmissä olla aika masentaviakin. Propaganda näyttäisi menneen kohtuullisessa määrin perille, mutta se taitaa olla aika pieni osa luomutuotannosta, jonka saa mahtumaan noin pienten lisähintojen piiriin?

Tuolla toisessa yhteydessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg11921#new) jo linkatussa artikkelissa (https://theconversation.com/would-rachel-carson-eat-organic-94967) oli kuvallinen yhteenveto, kaavio siitä, paljonko kalliimpia luomutuotteet olivat Yhdysvalloissa v. 2010. Hintaerot olivat Suomeen verrattuna yllättävän pieniä (ja yllättäviä olivat osin myös kalleimmat luomutuotteet).

Mutta sielläkin useimmat luomutuotteet ylittivät hinnallaan tuon yllä mainitun suomalaisen tutkimuksen tuloksena olevat "kipurajat".
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.09.18 - klo:05:45

Tällainen tilaisuus on nyt tulossa, Helsinkiin:

Vuoden kohokohta 4.10 : Food. Changed. (https://ekomodernismi.fi/2018/08/31/vuoden-kohokohta-4-10-food-changed/)

Parisen rajoittavaa tekijää tuohon osallistumiseen on. Kielenä keskusteluissakin taitaa olla englanti. Tilaisuus on koko päivän mittainen, ja arkipäivänä, mikä voi olla este työssäkäyville. Osallistuminen maksaa 25 euroa, muuta se ei vaikuta kohtuuttomalta, onhan siinä mukana parit kahvit ja lounas.

Harkitsen nyt osallistumista - jos tuonne vielä mahtuu mukaan.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 17.09.18 - klo:20:49
Ei ole paha hinta, kun tulee ruokakin. Ja itse Mark Lynas on paikalla.

Ilmoittauduin tuonne:
https://ekomodernismi.fi/2018/08/31/vuoden-kohokohta-4-10-food-changed/

Ilmoittautukaa tekin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 04.10.18 - klo:19:39
Se oli aivan erinomainen tilaisuus!

Mark Lynas oli hyvä. Mutta niin olivat kaikki muutkin.

Siitä on tulossa nettiin Ekomodernistien sivuille - muodossa tai toisessa - esitykset. Informoimme täälläkin, kun ne ovat siellä.

Vielä vähän yhdistyksen osalta verkostoiduttiinkin. Tapasimme henkilökohtaisesti täällä usein (ihailevasti!) mainitut Iida Ruishalmeen ja Annaleena Ylhäisen. Niin, ja Hanna Tuomiston (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.0) tietysti, jolla oli tilaisuudessa oma esityksensä.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 05.10.18 - klo:04:38
Agronetista nimimerkki Suuri Ajattelija:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=84558.msg1518680#msg1518680

Quote
Kannattaisi siirtyä luomuun, sillä on imua. Jos uskoisi Proluomun juttuja, pitäisi luomulla olla enemmän ostajia kuin Suomessa asukkaita. Kasvu on ollut jatkuvaa jo 30 vuotta.

https://proluomu.fi/luomun-myynti-lisaantyy-yli-miljoona-suomalaista-ostaa-viikoittain/

Sivumennen huomautettuna, myös punaisilla tarroilla myydyt luomut kasvattavat luomumyyntiä.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 12.10.18 - klo:16:41
Tällainen tilaisuus tiistaina 16.10.2018:

Globaali ruokakriisi ja Suomi: haasteita ja niiden ratkaisijoita Tiedekulmassa 16.10.2018
https://winlandtutkimus.fi/2018/09/06/ruuan-tulevaisuutta-pohditaan-globaali-ruokakriisi-ja-suomi-haasteita-ja-niiden-ratkaisijoita-tapahtumassa-tiedekulmassa-16-10-2018/

Aika: Tiistai 16.10.2018 klo 9.00-11.00 (aamiainen 8.30)
Paikka: Tiedekulman Stage, Helsinki

OHJELMA
08:30-9:00 Aamiainen
9:00-9:20 Tervetuloa; Globaalit kriisit ruokapöydässämme, Matti Kummu, Aalto-yliopisto
9:20-10:00 Ruokahaasteiden ratkaisijat ja tarinoita ratkaisuista
Lyhyitä puheenvuoroja ravintolan, uusien proteiinien, tulevaisuuden ruoan sekä ruoantuotannon, yhteiskunnallisen vaikuttamisen, big datan ja tutkimuksen näkökulmista.

Lauri Reuter, VTT:  Muna, ei kanaa
Annukka Valkeapää, WWF Suomi: Ruuan ympäristövaikutukset –  Suuri tuntematon?
Joseph Guillaume, Aalto-yliopisto: Globaalien tietokantojen taikaa
Robert Jordas, Robbes Lilla Trädgård: Vertikaaliviljelyllä tehoa resurssien käyttöön
Vilma Sandström, Helsingin yliopisto: Hyvä-paha ruoan tuonti
Satu Vainio, From Waste To Taste ry & Ravintola Loop: Rumat tofu ja sinkkubanaanit käyttöön: Case Ravintola Loop

10.00-10:35 Q & A: Ruokahaasteista ratkaisuihin
10:35- Vapaata keskustelua puhujien kanssa, tutustumista Water Scarcity Atlakseen
11.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden juontaa tietokirjailija ja kuluttajaekonomisti Mari Koistinen

Facebook-tapahtuman löydät täältä.

TILAISUUS ON TÄYNNÄ. Voit seurata tapahtumaa suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://www.helsinki.fi/en/unitube/video/20980
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 16.10.18 - klo:14:57
Nyt ei tuosta kyllä hyvää tullut. Videoitse seurattuna. Esiintyjät olivat selvästi valmistautuneetkin lyhyisiin alustuksiinsa melko huolettomasti. Joidenkin kohdalla: ei lainkaan.

Ainakin tuo otsikon suurellinen lupaus jäi täysin täyttämättä. Henkilöt ehkä tulivat esille, Mutta ei heidän merkittävä tuore viestinsä. Koko mediahan on jo ennestään täynnä moralisoinitia siitä, että lihansyöntiä pitää vähentää. Asiaan liitetty tekopirteys tilaisuudessa ei yhtään parantanut asiaa.

Taso oli haluttu ehkä asettaa niin yleiistajuiseksi!, ettei lopulta tullut sanottua mitään. Ainakaan uutta.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 16.10.18 - klo:16:14
Kuuntelin minäkin. Alusta loppuun.

Mutta ei se nyt niin huono ollut. Nimittäin en huomannut, että luomua olisi mainittu kertaakaan.

Hyvä niin... tai olisi pitänyt mainita ja kertoa, että luomu vain vaikeuttaa "globaalin ruokakriisin" ratkaisua. Nyt luomun merkitys jäi auki.

Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Jarrumies on 16.10.18 - klo:16:22
Taas tulossa uusi seminaari, jota voi seurata netissä suorana.
https://www.vesitalous.fi/2018/10/maankuivatus-ja-ilmastonmuutos-seminaari-torstaina-dipolissa/

Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaari torstaina 18.10. Dipolissa

Maa- ja vesitekniikan tuki, Salaojituksen Tukisäätiö, Salaojayhdistys sekä Baltic Sea Action Group järjestävät maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaarin. Seminaarin tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen maatalouteen, peltojen viljelyyn, valumavesien määrään ja laatuun sekä kasvihuonekaasujen päästöihin.

 
Te, jotka ette pääse paikalle Dipoliin, voitte seurata seminaaria suorana Youtube- kanavalla https://www.youtube.com/watch?v=yjH_wAieJNc  jossa livelähetys alkaa kello 9.45.


Keskusteluun osallistutaan osallistumisjärjestelmässä, johon pääsee tästä screen.io/maankuivatus
 
Tässä vielä seminaarin ohjelma:
09:45 Seminaarin avaus, Gustav Rehnberg, Salaojituksen Tukisäätiö sr
10:00 Miten ilmasto muuttuu? Joni-Pekka Pietikäinen, Ilmatieteenlaitos
10:30 Tulevaisuuden globaalit haasteet ja mahdollisuudet ruoantuotannossa – Suomi osana muutosta, Matti Kummu, Aalto-yliopisto
11:00 Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle, Mikael Hildén, SYKE
11:30 Valumavesien ympäristöystävällinen hallinta maankuivatuksessa, Kaisa Västilä, Aalto-yliopisto
12:00 – 13:00 Tauko
13:00 Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen vähentämiseen Kaija Hakala, LUKE
13:30 Ilmastonmuutoksen vaikutus peltojen vesitalouteen ja kasvihuonekaasupäästöihin, Mari Pihlatie, Helsingin yliopisto
14:00 Pellon hiilivarannon kasvattaminen, Saara Kankaanrinta, Baltic Sea Action Group
14:30 Turvemaat, maankäytön muutoksen vaikutukset päästöihin ja valumavesien määriin, Björn Kløve, Oulun yliopisto
15:00 Seminaarin päättäminen, Timo Maasilta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.18 - klo:06:05
Tuo Ekomodernistien tilaisuus poiki vielä tällaisen kannanoton:

Suomen Ekomodernistit: “Geenimuokkaus on välttämätöntä mikäli haluamme ruokkia maailman kasvavan väestön.” (https://ekomodernismi.fi/2018/10/08/suomen-ekomodernistit-geenimuokkaus-on-valttamatonta-mikali-haluamme-ruokkia-maailman-kasvavan-vaeston/)

Tuossa yhdistyksessä taitaa olla meidän pienelle yhdistyksellemme hyvin luonnollinen yhteistyökumppani.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 23.10.18 - klo:07:04

Tällainen tilaisuus on luvassa Turussa:

Mediakutsu: Kestävää ja monipuolista ruoantuotantoa muuttuvassa maailmassa – tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden ruokapöytään (29.10., Turku) (https://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/mediakutsu-kestavaa-ja-monipuolista-ruoantuotantoa-muuttuvassa-maailmassa-tervetuloa-kurkistamaan-tulevaisuuden-ruokapoytaan-29.10.-turku.html)

Toivottavasti siinäkin tarjottaisiin muitakin osallistumistapoja. Vaikka vain esitykset pdf-muodossa netissä. Tuollaisen puolentoista tunnin vuoksi on aika iso vaiva matkustaa paikan päälle, vaikka täältä Helsingistä, jossa itse asun.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.18 - klo:03:51
Hyvin mielenkiintoinen on Agronetin keskustelu luomusta ja suorakylvöstä:

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=85508.15

Erityisesti, koska mukana on viljelijöitä, joilla on kokemusta molemmista.

Kimmokkeensa tuokin keskustelu on saanut tuoreesta (Ruotsin) uutisesta luomun hilidioksidivaikutuksesta.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 21.12.18 - klo:07:55
Saksassa on tällainenkin foorumi,  jota lienee syytä ainakin toisella silmällä seurata:

http://www.gruenevernunft.de/

Saksa ei ole ainoastaan luomuun hurahtaneita.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 13.01.19 - klo:05:18
Eilen oli Tieteen päivillä tällainen sessio, joka jäi vähän vahingossa vierailematta, ja myös täällä mainostamatta:

Ennakkoluuloton maatalous (https://www.tieteenpaivat.fi/fi/ohjelma-2019/lauantai-12-1/ennakkoluuloton-maatalous)

Onneksi on odotettavissa, että nuo esitykset tulevat nettiin. Näin ainakin edellisvuosina on tapahtunut.

On muuten oikeastaan aika outoa, että nykyisin tällainen kuuluu ennakkoluulottomuuden piiriin:

Quote
Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia.

Mutta varmasti tuossakin esityksessä on asiaa.

PS. myöhemmin. Annaleena Ylhäinen twiittasi: "Ennakkoluuloton maatalous -sessiota ei striimata, mutta siitä tulee podcast tapahtuman jälkeen." En tiedä vielä, mistä löytyy.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 15.01.19 - klo:07:48
Nyt kerittiin ajoissa mainostamaan:

TIEDEKULMA /OHJELMA /
SYÖT MITÄ OLET (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/syot-mita-olet)

Quote
KE 30.1. KLO 17
STA­GE
Ruokaan liittyy valtavasti uskomuksia ja ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi luomusta, vegaaniudesta ja prosessoidun ruoan välttelystä on tullut megatrendejä. Mikä ruoka on lopulta terveellistä ja miten ihmisen geenit vaikuttavat tähän? Millaisia uhkia ruoassa piilee?

Tapahtumassa puidaan ruoan terveellisyyttä eri näkökulmista. Ville Hietakangas ja Tiina Jääskeläinen keskustelevat geenien, elintapojen ja ravinnon yhteydestä. Ruokaturvallisuutta avaavat Mari Nevas ja Maria Fredriksson-Ahomaa. Kolmannessa keskustelussa Maijaliisa Erkkola ja Marina Heinonen pureutuvat prosessoituun, luomuun ja vegaaniseen ruokaan. Tapahtuman juontaa Reetta Räty.

Tapahtuma on osa Tiedekulman Helsinki Health Weekiä, joka vie sinut elämäntieteiden huippuosaamisen äärelle. Osallistu tapahtumaan paikan päällä, seuraa livestriimiä tai katso tallenne! Klikkaa itsesi mukaan tapahtumaan myös Facebookissa.

Ehkäpä keritään paikallekin. Mutta kuten tuosta selviää, seurata voi muutenkin, pitkämatkalaisetkin!

Minä, kuten tavallista, jupisen siitä, että nauttisin ehkä mieluummin esitykset teksteinä tai dioina. Mutta siinä määrin kuin on kyse keskustelusta, se ei liene mahdollistakaan.
.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.19 - klo:08:16
Tästä kansantaloustieteilijästä ja hänen mielipiteistään perusteluineen kuulisi mielellään lisää:

Kansantaloustieteilijä lyö pöytään madonluvut: "Meillä ei ole varaa luomuruokaan, se ei ole kestävää taloutta" (https://www.lapinkansa.fi/lappi/kansantaloustieteilija-lyo-poytaan-madonluvut-meilla-ei-ole-varaa-luomuruokaan-se-ei-ole-kestavaa-taloutta-3404326/)

Quote
Tuoko luomu hyvän vai huonon omantunnon? Saksassa luomuruoka on jo valtavirtaa. Lähdimme siis Saksaan selvittämään, mikä on luomun tulevaisuus ja onko meillä siihen varaa. Kysyimme asiaa taloustieteilijältä, WWF:n neuvonantajalta, luomutilalliselta sekä berliiniläisiltä kuluttajilta. Jokaisella oli asiaan oma, painava mielipiteensä.

Muiden haastateltujen mielipiteet taidamme jo tietää, tai ainakin arvata. Perusteluineen.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 31.01.19 - klo:09:00
Se olikin kiertoartikkeli ja Ilkka tarjosi sen netissä:

Kansantaloustieteilijä lyö pöytään madonluvut: "Meillä ei ole varaa luomuruokaan, se ei ole kestävää taloutta" (https://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/kansantaloustieteilija-lyo-poytaan-madonluvut-meilla-ei-ole-varaa-luomuruokaan-se-ei-ole-kestavaa-taloutta-1.2861994)

Vai pettikö tuossa suojaus? Tuokin oli merkitty: tilaajalle. Mutta tässä olikin kaikki tuosta kansantaloustieteilijästä:

Quote
Taloustieteilijä: "Luomu on tehotonta"

Kysyntä tekee luomutiloista kannattavia, mutta onko meillä globaalisti varaa tavallista tuotantoa tehottomampaan viljelytapaan?

–Ei todellakaan, sanoo kansainväliseen maatalouteen erikoistunut taloustieteilijä, Berliinin Humboltin yliopiston emeritusprofessori Harald von Witzke.

Hän muistuttaa, että luomuviljely vaatii jopa puolet enemmän maapinta-alaa kuin tavallinen viljely.

–Jos siirtyisimme Saksassa täysin luomutuotantoon, tarvitsisimme 12 miljoonaa hehtaaria lisää viljelykelpoista maata jostain muualta. Jos tekisimme näin koko EU:ssa, maatalouden tulot romahtaisivat 8 miljardilla eurolla. Se ei ole kestävää taloutta.

Ja vielä:

Quote
Aliravitsemuksesta kärsii maailmassa 800 miljoonaa ihmistä. Witzken mielestä kasvava luomuinnostus on väärä suunta, kun samaan aikaan väestö kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Tehotuotannosta luopumisen sijaan tuottavuutta tulisi lisätä.

–Meidän on lisättävä ruoantuotantoamme 120 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2050, Witzke laskee.

Muilta osin tuo kirjoitus on kyllä luokiteltavissa lähes luomun piilomainonnaksi. Grüne woche -messuja kuvataan, ja hehkutetaan kuinka hyvin luomu käy Saksassa kaupaksi ja miten se siellä on jo "valtavirtaa".

Tämä ansaitsee - tylsyytensä takia - tulla siteeratuksi:

Quote
Ympäristöasiantuntija: "30 prosentin hävikki on liikaa"

Ympäristöjärjestö WWF:n maatalouspolitiikasta ja kestävästä kehityksestä vastaava neuvonantaja Matthias Meissner ei voisi olla enemmän toista mieltä.

–Jos katsomme vain tuotantolukuja, niin tottakai luomun tehokkuus on alhaisempi. Mutta kun puhutaan tuottavuudesta, myös sillä on merkitystä, mitä tuotetaan ja millaisia vaikutuksia tuotannolla on ympäristölle pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä järjestelmä keskittyy ihan liikaa lukuihin, Meissner huomauttaa.

Ja jatkuu vielä näin:

Quote
Meissnerin mielestä nälkäongelma olisi ratkaistavissa myös muilla keinoilla kuin tehostamalla maataloutta ympäristölle vahingollisilla lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla.

Hän muistuttaa, että länsimaiden nykyinen ruoantuotanto ylittää reilusti sen, mitä pystymme syömään.

–Meillä syntyy hurjat määrät hävikkiä. Ruokatuotannostamme häviää matkan varrella 30 prosenttia. Oleellinen kysymys on, käytämmekö todella kaiken ylikapasiteetin hyväksemme ruokkiaksemme nälkäänäkevät? Minun on pakko sanoa, että emme käytä, Meissner huomauttaa.

Eli kun en oikeastaan pystytä vastaamaan tuohon kritiikkiin, ehdotetaan, että puhukaamme muusta.

Yhtä tylsä ja yhtä epätoivoisesti luomun puolella tuntuu olevan WWF:n linja niin Saksassa kuin Suomessakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg4615#msg4615). Eivät Suomen WWF:nkään "asiantuntijat" ole tuon parampaan pysyneet. - Mutta jossain päin maailmaa WWF:n piirissä on rationaalisempaakin otetta asiaan.


PS. Vaikka tuon artikkelin sisältöä täytyykin luonnehtia noin kuin yllä tehtiin, iloinen voi olla otsikoinnista!
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 01.02.19 - klo:08:59
Kolumnisti Kuhmolainen Kainuun Sanomissa oli huomannut nuo Witzken argumentit ...

Kerettiläisesti luomusta (https://www.kainuunsanomat.fi/kuhmolainen/kolumni-kuhmolainen/kerettilaisesti-luomusta/)

... ja puhuu niistä hyväksyvästi. Mutta niin häneen oli uponnut WWF:n muusta puhuminenkin:

Quote
Toisaalta on muistutettu, että ruoantuotanto on länsimaissa huomattavasti tarvetta suurempaa. Matthias Meissner työskentelee WWF:n kestävästä kehityksestä ja maatalouspolitiikasta vastaavana neuvonantajana ja viittaa ruoan hävikin määrään lännessä. Hänen mukaansa huimat 30 prosenttia tuotetusta ruoasta menee hukkaan. Meissnerin mielestä tuottavuudesta puhuttaessa pitää huomioida myös, mitä tuotetaan ja miten se pitkässä juoksussa vaikuttaa ympäristöön.

Asioiden järkevyyttä nykyisellä tolalla voi pohtia. Miten oikeastaan voi olla mahdollista, että samaan aikaan, kun osa ihmiskunnasta rypee historiallisessa yltäkylläisyydessä, niin toisaalla osa kuolee nälkään – median välittämänä jopa meidän neniemme edessä?

Tuosta hukkaan menemisestä ja mahdollisuuksista sitä kautta, siihen vaikuttamalla tasata ihmisten elinmahdollisuuksia meillä on jo oma pitkä keskustelu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=129.msg772#msg772).

Siellä ja/tai muuallakin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg1165#msg1165) on esitetty huomio, että osa elää yltäkylläisyydessä koska tuottavuutta on nostettu. Jos päävaihtoehto välttää mahdollisia tuottavuuden noston haittoja on olla nostamatta sitä (kuten Meisner melkein tuossa sanoo), niin nykytilanne, maailma kyllä jäädytetään Kuhmolaisen kummastelemaan asiain tilaan.

Siitä, kuinka pettävää on panna toivonsa (paremmasta maailmasta) - yhteiskunnallisesti ja myös teknis-logistisesti - siihen, että kaikki maailman hyvä ja erityisesti ruoka jaettaisiin vapaaehtoisesti tasan, on myös huomautettu monta kertaa.

Mutta ajatusmalli on syvällä, ja siksi ehkä aina pompsahtaa esiin: anna karkkia kaverillekin, ja kaikilla on hauskaa. Ellet anna, kaikille tulee paha mieli, äidillekin.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 07.03.19 - klo:05:09
Q-kautinen eli Helsingin Yliopiston lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestön Lääketieteenkandidaattiseuran lehti julkaisi tämän puheenvuoron. Kirjoittaja Asser Tähkä:

LUOMULLAKO KOHTI PAREMPAA HUOMISTA? (http://qkautinen.fi/luomullako-kohti-parempaa-huomista/)

Se oli pohjimmiltaan kriittinen, mutta yritti siihen vähän väkisin olla tasapuolinen, molempia näkökulmia ymmärtävä.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 08.06.19 - klo:04:06
Tämä napakka Uuden Suomen blogikirjoitus aloitti siellä pienen keskustelun:

http://emiliaruha.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277099-luomu-ilmastorikos

Emilia Ruha esittää hänkin tämän idean:

Quote
Suomi voisi olla Euroopan tasolla edelläkävijä geenimuuntelun laajassa soveltamisessa maatalouteen. Tänne syntyisi alan osaamista jota voisimme myöhemmin myydä muualle Eurooppaan.

Vrt. uutisemme:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi? (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=253)

Kriittisen kannanottonsa alussa Ruha muistuttaa tästä:

Quote
Suomessa on periaatteellinen kirjaus luomutuotannon edistämisestä maassamme (Lähde 1). Myös hallitusohjelmassa luomutuotanto mainitaan (Lähde 2).

Ja niinhän se on. Mitään uutta ja luovempaa ei ole uskallettu. Ainakaan vielä.
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 14.07.19 - klo:11:34
Kommentti Vauva.fin keskustelussa (https://www.vauva.fi/comment/38662188) "Käsi sydämelle - ostatko luomua tai kotimaista?" 13.7.2019:

Quote
Ostan itse yleensä halvinta ja sain arvostelua siitä etten osta suomalaista ja luomua jotka ovat ravinteikkaampia (miten?). Kuitenkin arvostelija itse suurkuluttaa avokadoa ja eksoottisia hedelmiä, papaijaa ja mangoa jne. Minulla ei oikeasti ole varaa ostaa mitä tahansa ja toisaalta en ole niin valveutunut että ostaisin aina ekologisinta vaikka se tietty plussaa onkin. On vaan plussaa yleensä hinnassakin.

(Minä:) käsi sydämelle, Pro Luomu: paljonko myydystä luomusta olikaan sitä kotimaista luomua?

Se, mitä tämä muija ... ei kun äijä "jaksaa joka päivä muistuttaa".  ;D

Toivottavasti ei Pro Luomun väelle käy niinkuin siinä vanhassa laulussa, ja he sortuisivat tällaisen nalkutuksen jälkeen ... luomuviinaan?  8)
Title: Vs: Keskustelua muualla
Post by: Heikki Jokipii on 11.01.20 - klo:08:04
Agronet-palstalla on taas noin kuukauden ajan keskusteltu luomusta:

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?PHPSESSID=qdhuqblriv27qbp2cbanq30c30&topic=89115.0

Poimitaan sieltä tällä kertaa nimimerkin "-SS-" näkemys:

Quote
Ei pohjoisen alueen kasvinviljelyluomussa ole muuta ongelmaa kuin se, että ollaan keräävinään typpeä monet kasvukaudet, erittäin tehokkaalla menetelmällä, yhden tehokkaan satokauden tarpeisiin, mutta todellisuudessa liuotetaan se typpi talvesta toisen talvisateisin ja vesistöihin. Kesä mennään sitten kellertävänä ja loppukin latausravinne syötetään rikkakasveille, tuhoeläimille ja sienitaudeille. Mahdollinen kana/sika/nautahallin lanta, tavanomainenkin sivuvirta kelpaa hyvin,  sitten tuo kasvun, ja "lataus" on siis jonkinnäköistä kulissia "luonnonmukaisuudesta". Lämpimien maiden luomussa, jossa satokasvustoa saattaa olla ympäri vuoden, luomuravinteiden alkemia toimii lämpimässä maaperässä hyvin, esimerkiksi yhdessä viljeltynä latauksen ja rinnakkaisviljelynä peitekasvien kanssa.

Olisiko todella noin, että typensidonta juuri Suomessa ei toimi hyvin?

Nimimerkki "New Green Dealer" muistutti tästä:

Quote
10v sitten maabrändityöryhmä ehdotti, että 2030 puolet viljelystä on luomua. Tarkoittikohan ne pinta-alaa vai tuotannon kiloja? Jos nyt 300 000ha tuottaa 2,4% syötävästä, niin puolet tarkoittaisi 6 miljoonaa luomusti viljeltyä hehtaaria. Siinä pitää kirves laittaa heilumaan ja osoittaa 5 mrd€ tukea vuosittain viljelijöille lisää. Työryhmä muuten lupasi myös, että järvissä on juomakelpoista vettä 2030, toivottavasti sekin toteutuu.


"-SS-" toi esille myös luomun loisimisilmiön:

Quote
Samalla myös ostorehut ja karjan läpi jalostettu biomassa voivat olla tavanomaista, ja siinähän valkaistaan tavanomaista kemikaalia ja keinolannoitetta luomukelpoiseksi. Tämä kahden vuoden joojoo-siirtymäkausi on lähinnä pilkkaa, koska luomupeltoon levitetyn lannan ajallinen  etäisyys tavanomaisesta viljelystä voi olla vain muutaman kuukauden verran. Siellä ne glyfosaatit taikavoimastako puhdistuvat ? Jos kysymys on aiheeton, mihin sitten perustuu kasvinsuojeluaineiden demonisointi, että ne eivät ikinä lähde ravintoketjusta ?