Tuottava Maa Turvattu Luonto

Aiemmin olemme törmänneet mm. "agroekologiaan". Ja "permakulttuuriin" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=54.msg2315#msg2315). Koko ajan tietysti on ollut olemassa biodynaaminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.0) viljely.

Nyt Amerikassa on lanseerattu tällainen:

The “organic” label is often meaningless. Here’s the next food phrase big brands are banking on. (https://mic.com/articles/188340/what-is-regenerative-agriculture-the-organic-label-is-often-meaningless-heres-the-next-food-phrase-that-big-brands-are-banking-on#.88nK2GZm0)

Quote“Regenerative agriculture” is a bit of a mouthful compared to “organic,” but there’s a good reason why consumers should familiarize themselves with the term: It will start appearing on food labels as a way for brands to demonstrate they work with farmers dedicated to healthy soil.

Mutta jos vielä katsomme siitä Wikipediasta ...

Regenerative agriculture (https://en.wikipedia.org/wiki/Regenerative_agriculture)

... huomaamme kyllä, että kyllä siinä edelleen luomuviljelystä on kyse. Vaikka kovasti yritetään selittää, että nyt on kyse jostain paljon suuremmasta asiasta.

Samoja nimiäkin siellä vilahtaa kuin aina ennenkin: Hans Herren, Renate Künast, Vandana Shiva ...

Erityisesti yritetään sanoa, että siihen liittyy myös suorakylvö. Mutta ei kyllä kerrota, miten se tuossakaan onnistuisi, koska siinäkin on kaikki torjunta-aineet kielletty. Mutta kun tuota konseptia on rakennettu, siihen on yritetty ympätä kaikki jotenkin hyvässä maineessa oleva. Vaikka suorakylvön ja luomun yhdistäminen on ilmeisen toivotonta, haluaa erityisesti, ko. artikkelissakin mainittu, Rodale-(luomu)instituutti pitää sitä unelmaa yhä hengissä.

Entä sadot? Vanhaan tapaan myönnetään, että ehkä ne ovat hiukan pienemmät:

QuoteThese specific farming methods might not increase yield for farmers either. In a peer-reviewed study published on Peerj in February, researchers noted that regenerative agriculture corn fields had a 29% lower yield but much higher amount of organic matter in the soil compared to insecticide-treated fields.

Tuossakin luomuviljelyn muodossa tarvitaan tietysti lepovuosia tms. eikä niitä tuossakaan ole varmasti otettu huomioon.

Ja vertailtu on, kun orgaanista ainesta on mitattu, siis "hyönteisten torjunta-aineilla käsiteltyihin" maissipeltoihin. Ei suinkaan keinolannoiteilla käsiteltyihin. Ei edes GMO-maissipeltoihin?

***

Saapi nyt nähdä, yritetäänkö tuota nyt tuoda Suomeen. Ja millä nimellä?

Tämä edellä kerrottu avaus on nostanut esiin laajemminkin luomuaatteen sisäiset repeämät, erityisesti USA:ssa:

As the organic movement fractures, farmers and food companies are redefining the standard they built (https://newfoodeconomy.org/farmers-food-companies-regenerative-organic-certification/amp/?__twitter_impression=true)

QuoteThese new certification programs have brought to light a schism that has been growing for more than a decade in the organic business, creating a quietly expanding divide between companies and farms that do just enough to win the federal organic seal and those with practices that go far beyond the requirements set by the Department of Agriculture.

Tässä on yksi kuvaus tästä jo vanhasta "skismasta":

Has ‘Organic’ Been Oversized? (http://www.nytimes.com/2012/07/08/business/organic-food-purists-worry-about-big-companies-influence.html)

Siinä korostetaan kovasti eroa ison bisneksen ja pienimuotoisen luomun välillä, mutta muitakin jakolinjoja on. Mukana on myös kiista siitä, voiko vesiviljelyn, "hydroponics", hyväksyä luomuksi. Siitä olemme jo täällä kertoneetkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11114#msg11114).

Jotain puhtaampaa, oikeampaa tai aidompaa luomua kaivataan:

QuoteFrustrated by what they see as a continued watering down of the standards that define what foods may be labeled “organic,” Patagonia Provisions�"the food business offshoot of the outdoor apparel company, organic body care and food products company Dr. Bronner’s, and the research-based Rodale Institute will begin offering a new organic certification program.

Companies seeking the new certification, called Regenerative Organic Certification (ROC), will first have to secure the federal organic seal through the National Organic Program, the United States Department of Agriculture (USDA) agency that controls organic regulation. Then they’ll have to meet additional requirements to protect workers and guarantee a higher standard of animal welfare, among other things.

At the same time, several founders of the organic movement in the United States have started the Real Organic Project, which will offer a seal of approval to organic farmers who meet higher standards that it is setting for organic farming.

***

Mutta kaikki kymmenet erilaiset merkit ja määritelmät, joista artikkelissa kerrotaan, lasketaan kyllä vielä mukaan, kun puhutaan luomun globaalista kulutuksesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11489#msg11489).

Ilkka Herlin on löytänyt tämän "regeneratiivisen" maatalouden,  jonka hän suomentaa "elvyttäväksi":

http://kaytannonmaamies.fi/share/19898/00f3d5

Ja antaa ymmärtää, että luomusta ei ole kyse, vaan jostain ihan uudesta.

Näin äkkiä toteutui se, että Suomeenkin sitä yritetään tuoda. Mitä se lopulta ikinä onkin. Ei se tuosta Herlininkään artikkelista juuri enempää selvinnyt. Kuten edeltä ja keskustelun otsikosta näkyy, meillä on asiasta vankat epäilyksemme.

Eikä tämäkään sivu asiaa enempää selvennä:

https://carbonaction.org/carbon-action/

Herlin kertoo:

QuotePeriaatteet ovat yksinkertaisia: kyntämisen, keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden minimointi. Biodiversiteetin, kasvipeitteisyyden, yhteytyksen ja hiilen maksimointi.

Kun vain minimoidaan, voidaan varmaan väittää, ettei ihan luomusta ole kyse. Mutta luomussa kiellettyjä asioita tuossa siis vältellään.

Paitsi kyntämisessä, jota luomussa ei vältellä. Herlin myöntää, ettei asia ole helppo, mutta vakuuttaa sen onnistuvan. Hiukan epäilyttää. Luomussa on n. 100 vuotta vakuutettu, että ilman torjunta-aineita voitaisiin rikat torjua, mutta siinä on tarvittu mekaanista torjuntaa, kuten kyntämistä. Nytkö olisi keksitty keino(t), ettei sitäkään tarvita?

Tässä tulee kyllä mieleen netistä opittu maksiimi, sääntö, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä sitä olekaan.

Miksi keinolannoitteet ylipäänsä ovat tuossa välitettävien listassa? Herlin on jotenkin varma siitä, että "vihreä vallankumous" on aiheuttanut jonkin "ekologisen velan", vaikka sen ansiot tavallaan tunnustaakin.

SLU:n luomukriittiset tiedemiehethän ovat eri mieltä: keinolannoitteet päinvastoin auttavat sitomaan hiiltä maaperään. Hiilihän on Herlinilläkin keskeisenä silmämääränä, kirjoituksen otsikossakin, joka on: "Hiiltä sitomaan".


PS. Kun yritin etsiä asiasta lisää Herlinin tarjoamilla nimillä, netissä tarjottiin linkkejä videoesityksiin. Sekin epäilyttää!

Ossi I. Ollinaho kirjoituksessaan "Luonnonmukaiset viljelymenetelmät ovat tulevaisuudessa välttämättömiä �" tehoviljely aiheuttaa maaperän köyhtymistä" Hesarissa 22.12.18 ottaa pompun tästä ...

QuoteHelsingin Sanomat kertoi tiedesivuillaan 20.12. Nature-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta (T. D. Searchinger, S. Wirsenius, T. Beringer & P. Dumas, Nature, 2018), joka väitti, että luonnonmukainen viljely rasittaisi ilmastoa enemmän kuin tehoviljely.

... kertoakseen meille, että on olemassa jotain aidompaa, oikeampaa luomuviljelyä:

QuoteLuomutuotannolla viitataan Naturen tutkimuksessa orgaaniseen viljelyyn, joka on tehoviljelyä vain sillä erolla, että mineraali- ja öljyperäiset lannoitteet ja kemikaalit on vaihdettu orgaanisiin.

Sen sijaan aidosti luonnonmukainen, niin sanottu agroekologinen maatalous, kuten peltometsäviljely ( agroforestry), permakulttuuri ja biodynaaminen viljely, pyrkii lisäämään tuottavuutta hyödyntämällä eri kasvien  yhteistyötä, ja rikastuttamalla maaperän ekosysteemejä, mikä samalla lisää maaperään sitoutuvaa hiiltä,

(Lainaukset kopioitu sattuneesta syystä pääosin paperilehdestä: tuo kirjoitus ei ole vapaasti netistä saatavissa.)

Kirjoittaja kertoi olevansa post doc-tutkija Helsingin yliopistossa, valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Netistä sain tietää, että hän toimii kehitysmaatutkimuksen yksikösssä. Sieltä on löytynyt aiemminkin hyvin samanlaisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg1876#msg1876) maatalouden asiantuntijoina itseään pitäviä.

PS. Silti on hiukan yllättävää, että hän liittää tuohon mukaan myös biodynaamisen viljelyn (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg11497#msg11497).

Grint-lehden Nathanael Johnsson esittää tästä uutena ideana markkinoidusta viljelymuodosta kysymyksen:

‘Regenerative agriculture’: World-saving idea or food marketing ploy? (https://grist.org/article/regenerative-agriculture-world-saving-idea-or-food-marketing-ploy/)

Eli silläkö maailma pelastetaan vai onko se vain myyntikikka? Ja päätyy kyllä aika lailla jälkimmäiseen tulkintaan.

Artikkelista selviää myös, että jollakin tavalla tuo idea on kytkeytynyt Rodale-luomuinstituutin vanhaan unelmaan suorakylvön ja luomuviljelyn yhdistämisestä. Se on heidän Graalin maljansa.

Tässä tilaisuudessa....

TP Organics julkaisi strategisen tutkimus- ja innovaatiostrategiansa (https://luomu.fi/kirjoitus/tp-organics-julkaisi-strategisen-tutkimus-ja-innovaatiostrategiansa/2)

... pidetyssä esityksessä on tämä ero ilmaistu suhteellisen selvästi:

QuoteAlexander Wezel (ISARA, Lyon, Ranska) vertaili agroekologisten periaatteiden ja luomutuotannon yhtäläisyyksiä ja roolia ruokajärjestelmän kestävyysmuutoksessa. Käytännössä molemmat tuotantotavat ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta agroekologiasta puuttuu luomusertifioinnin edellyttämät valvontavelvoitteet, jolloin viljelijöillä voi olla enemmän jouston varaa ja kokeilumahdollisuuksia. Toisaalta tuotannon sertifiointi rakentaa kuluttajien luottamusta, jos järjestelmä on riittävän läpinäkyvä.

.

Juuri tuolla pohjalla on siis sellaista suositusta luettava, jossa kehitysmaassa esitetään agroekologia positiivisessa valossa, ratkaisuna: luomuviljelyä, mutta ilman sertifiointijärjestelmää ja valvontaa. Koska kehitysmaassa niillä ei juurikaan ole merkitystä, koska kalliimpaan hintaan suostuvaisia kuluttajia on vähän, vieläkin vähemmän kuin meillä täällä. Mutta silti pitäisi kehitysmaiden viljelijöiden kilvoitella ja sinnitellä luomulinjalla, näiden suosittelijoiden mukaan.

Ihan selkeä tuokaan jako ei ole, koska samaan aikaan toisaalla hahmotellaan uusia versioita luomusäännöistä. Yksityisen länsimaisen luomuviljelijän kannalta ero on kuitenkin erittäin kirkas: tee juuri niinkuin sanotaan, älä käytä järkeäsi, älä innovoi. Tai jos sinut valtaa voittamaton halu kokeilla jotain uutta, pyydä siihen ensin lupa virallisilta luomuviisailta. Voit toki kertoa harrastavasi agroekologista viljelyä. Mutta sillä ei tipu lisähintaa!


PS. Tuossa luomu.fi:n artikkelissa on muutakin kommentoitavaa, mutta käsitellään niitä asioita tarkemmin sopivien otsikkojen alla myöhemmin.

Nyt tätä yritetään tuoda Suomeenkin:

Karja kirittää kasvit sitomaan hiiltä maahan: regeneratiivisessa viljelyssä laiduntavan naudan hiilijalanjälki voi olla jopa negatiivinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.915547)

QuoteGlobaalisti hiiltä karkaa maailman pelloilta 200 kiloa vuodessa hehtaaria kohden. Suomalaiset viljelijät ovat lähteneet joukolla tutkimaan, miten hiilensidontaa voisi tehostaa.

Regeneratiivisessa viljelyssä eläviä kasveja pitäisi olla pellolla mahdollisimman suuren osan vuodesta. Jos yksivuotisen kasvin tilalle laittaa turvemailla nurmen, hiilidioksidipäästöt vähenevät kymmenen tonnia hehtaarilta vuodessa. Määrä vastaa neljän auton vuosipäästöjä.

Tuon saatavilla olevan pätkän pohjalta emme voi muuta kuin pitää edellä kerrotut epäluulomme voimassa.

Tämä laajempi kritiikki vahventaa mainittuja epäluulojamme:

Viewpoint: Regenerative agriculture�"An oversold sustainability solution to climate change? (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/30/viewpoint-regenerative-agriculture-an-oversold-solution-to-climate-change/)

Käydäänkö nyt regeneratiivisen viljelyn käsitteestä jopa pientä taistelua? Voi sen osittain tulkita "jasentenväliseksikin" kilpailuksi, kuka saa käsitteen omakseen:

https://www.kurkirahasto.fi/haltijan-maatila/

QuoteMe olemme kantaneet ja kannamme vastuuta tämän monimuotoisen biodynaamisen tilan hoitamisesta. Haluamme kutsua kaikki regeneratiivisesta viljelystä, biodynamiikasta, luonnonsuojelusta, kotieläimistä ja puutarhanhoidosta kiinnostuneet mukaan luomaan ja synnyttämään uutta tilakokonaisuutta. Se voidaan nimetä “Haltijan tilaksi”, mutta se voi pitää sisällään kudelman tai palapelin, jonka osat ja mukana olevat ihmiset voivat sijaita fyysisesti erillään ja muodostaa silti kokonaisuuden. Samalla voimme alkaa harjoitella ja rakentaa uutta yhteisöllisyyttä ja muutostaloutta osuuskunta Uusruukin kanssa.

(lihav. HJ)

https://maatilanpellervo.fi/2019/09/05/uudistava-viljely-laittaa-sienet-ja-pieneliot-toihin/

QuoteTavoitteena Luomu 2.0

Tuusulalainen Pentti Mattila on viljellyt luomuna vuodesta 1996 saakka. Hän on omien sanojensa mukaan aloittanut tänä kesänä regeneratiivisen viljelyn harjoittelun. ”Minun viljelyni tavoitteena on Luomu 2.0 eli parannettu versio luomusta”, Mattila kertoo.

Eräät toiset ovat hahmotelleet jo "Luomu 3.0" -tasoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10318#msg10318)!  8)

Tässä on tällä hetkellä Wikipedia-artikkeli siitä englanniksi (suomeksi ei ole saatavilla):

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Regenerative_agriculture

Siinä tämä asia on yhdistetty hyvinkin moniin muihin asioihin, mm. suorakylvöön. On muitakin tahoja Suomessa, jotka haluaisivat omia tuon käsitteen:

https://www.bsag.fi/fi/kestavan-maatalouden-uutiskirje-4-2019/

Moneen kertaa mainitaan. Herlin on jo edellä 22.05.18 tuotu esille.

Tämä oli muuten muuttunut:

Quote from: Heikki Jokipii on 16.03.18 - klo:06:25
Mutta jos vielä katsomme siitä Wikipediasta ...

Regenerative agriculture (https://en.wikipedia.org/wiki/Regenerative_agriculture)

... huomaamme kyllä, että kyllä siinä edelleen luomuviljelystä on kyse. Vaikka kovasti yritetään selittää, että nyt on kyse jostain paljon suuremmasta asiasta.

Samoja nimiäkin siellä vilahtaa kuin aina ennenkin: Hans Herren, Renate Künast, Vandana Shiva ...

Enää ko. artikkelissa ei noita tunnettuja luomunimiä mainita.

Se toinen ryhmä, joka ei pidä sitä vain synonyyminä luomulle (tai sen osana) vaan uskoo siihen välineenä "hiiliviljelyssä", saa tässä vähän kylmää vettä niskaansa:

Regenerative agriculture boosts soil health but unlikely to slow climate change, report shows (https://geneticliteracyproject.org/2020/05/21/regenerative-agriculture-boosts-soil-health-but-unlikely-to-slow-climate-change-report-shows/)

Tai olisiko se vesi haaleaa, koska ansioita tuossa viljelytavalle myönnetään.

Tässä artikkelissa on ymmärretty samalla tavalla tämä kytkentä luomuun:

Dr Jacqueline Rowarth: Are regenerative and organic farming really that climate-friendly? (https://www.nzherald.co.nz/the-country/news/article.cfm?c_id=16&objectid=12334796)

Ja kritisoidaan nipussa kumpaakin viljelyideologiaa. Uudesta Seelannista puhutaan.

Avainsana tuossa on "really", todellakin, ihanko oikeasti. Niinkuin on meilläkin. Tähän tapaan se on Euroopassakin:

QuoteClimate-friendly agriculture is being promoted as the way forward, without any clear understanding of how it can be achieved.

Greenpeace has promoted theories about regenerative organic agriculture and plant-based foods in its call to the Government for a billion-dollar investment, but while some systems produce fewer greenhouse gases (GHG) than others, all produce some. And not all the claims being made about the benefits of organic and regenerative are justified.

Tähän asiaan jo edellä 18.05.20 viitattiinkin. Kurkirahaston twiitti 4. toukokuuta:

QuoteIlmastonmuutoksen torjumisessa ja maailman ruokkimisessa on olemassa jo toimiva malli. Uudistava maatalous (tai regenerative agriculture) toimii siten, että maata hoidetaan niin, että sen hiilen (humuksen) määrä kasvaa. Siinä siis sidotaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Näin ilman hiilidioksidi pitoisuus vähenee ja ilmastonmuutos hidastuu. Samalla maa alkaa voida paremmin ja tuottaa laadukkaampaa ja ravitsevampaa ruokaa. Biodiversiteetti lisääntyy ja meille elintärkeiden pölyttäjien määrä kasvaa. Maa alkaa käytännössä uudistaa itseään.

Liity Maanhaltijoiden tiimiin! Me mahdollistamme parempaa tulevaisuutta käytännössä! https://www.kurkirahasto.fi/

Kuitenkin se "ilmastonmuutoksen torjumisessa ja maailman ruokkimisessa ... jo toimiva malli", jota Kurkirahasto tarjoaa, on kyllä ehdottomasti steinerilaisiin sääntöihin, biodynaamiseen viljelyyn pitäytyvä malli. Jonka näytöt kummastakin asiasta ovat hyvin minimaaliset. Suoremmin sanottuna: olemattomattomat. Eikä se tarjoa mitään uutta ja vallankumouksellista vaihtoehtoa, ei lainkaan. Vaan taistelee nyt oikeastaan sen puolesta, ettei ennenkin harvinainen, mutta vielä kovasti 2000-luvulla vähentynyt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17718#msg17718) biodynaaminen viljely häviä Suomesta kokonaan.

Mutta olisiko niin, että Kurkirahastolla on nyt sellainen "ajolähtö" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18259#msg18259), että sen täytyy yrittää kaupata asiaansa kaikilla mahdollisilla tavoilla? Jopa tuollaisilla epärehellisiksi luokiteltavilla?

Twiittilähetteellä (Ludger Wess uudelleentwiittasi) :

***

The Risk-Monger
@zaruk·17t

The organic food lobby captured the term #agroecology, turning it into a social justice crusade to stop conventional ag-tech from helping smallholders develop.
The tragic irony is how results of the campaigns are anything but socially just.

***

The Dreamer’s Disease: How Agroecology will Starve Millions (https://risk-monger.com/2020/09/16/the-dreamers-disease-how-agroecology-will-starve-millions/)

QuoteThe world is made up of sunshine and butterflies, roses and rainbows. If we can stop Father Profit from raping Mother Nature, we’ll have this world we’ve dreamt of … wonderful, toxic-free, full of love, peace, hope and happiness.

This is the dreamer’s disease that underpins the agroecology ideology. All we have to do is get rid of the bad, the human, and nature will provide us, in flowing abundance, with all the nourishment and sustenance needed. This reverie is built solely on the belief that nature is unquestionably good and man … well … man has done nothing but senselessly destroy nature.

But in its promise of social justice (cloaked as ecological science), agroecology hides a sinister, political weakness that the world hasn’t seen since Lysenko.

Agroecology claims it is a science; it is not.
Agroecology claims it will feed the world; it cannot.
Agroecology claims it has the solutions conventional agriculture has failed to achieve; it does not.

What agroecology does have is political activism, funding and an audience wanting to believe its claims: three essential elements to allow zealots imbibed with fundamentalist dogma to thrive outside of reason and evidence.

Kovin kärkevästi Zaruk kirjoittaa. Mutta saattaa silti olla täsmälleen oikeassa.

Tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18387#msg18387) kiinnitimme huomiota tähän tapahtumaan, jonka Kurjen Tila Oy tai sen ekokyläyhdistys oli järjestänyt:

https://www.permakulttuuri.fi/tapahtumat/permaculture-day-kurjen-tila

Kuin itsestään tuli vähän kiinnostuttua tuosta Suomen Permakulttuuriyhdistyksestäkin, ja sen kannattamasta viljelyideologiasta:

Mitä on permakulttuuri (https://www.permakulttuuri.fi/mita-permakulttuuri)

QuotePermakulttuuri on ekologiaan perustuva suunnittelumenetelmä, jonka avulla pyritään luonnon prosesseja jäljittelemällä ja niitä hyödyntämällä kehittämään kestäviä järjestelmiä, jotka täyttävät yhtä lailla yksittäisen ihmisen, ihmisyhteisöjen kuin maapallonkin tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nämä järjestelmät voivat olla esimerkiksi ruoan ja energian tuotantoon, asumiseen tai taloudellisen toiminnan organisointiin liittyviä järjestelmiä.

Permakulttuurin ytimessä on kolme eettistä periaatetta, joita permakulttuurisuunnittelussa aina noudatetaan:
​
● huolenpito maapallosta �" pidetään huolta maasta, metsästä, vedestä, ilmasta ja elollisista olennoista
● huolenpito ihmisistä �" pidetään huolta itsestä, läheisistä ja yhteisöistä paikallisesti ja globaalisti
● reilu jako �" kulutuksen järkevä tasapainottaminen suhteessa tuotantoon ja resursseihin sekä ylijäämän palauttaminen kiertoon.

Näiden lisäksi permakulttuurisuunnittelu perustuu vaihtelevaan joukkoon yleisiä suunnitteluperiaatteita, jotka on muodostettu havainnoimalla luonnollisten ekosysteemien toimintaa ja tunnistamalla niissä ilmeneviä säännönmukaisuuksia. Näitä periaatteita noudattamalla kyetään luomaan järjestelmiä, jotka ovat tuottoisia ja itse itsensä uusintavia, ja jotka kykenevät paremmin sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Luomuviljelyn alalajista selvästi on kyse. Lisäksi se muistuttaa koko maailmaa syleillessään selvästi steinerilaisuutta. Tuo teksti vaikka Osuuskunta Uusruukin tekstejä (https://www.kurkirahasto.fi/kampanja-2020/osuuskunta-uusruukki/).

Siinäkin yhtymäkohtaa löytyy, että asiassa mukana olevia tiloja, "projekteja", on hyvin vähän, yhteensä siis nyt kahdeksan:

https://www.permakulttuuri.fi/jasenten-projektit

Juuri tällä hetkellä he taitavat olla aika tasoissa biodynaamisten "projektien" kanssa.  8)

Asiaahan on yritetty vuosia lanseerata eri tavoin Suomeenkin. Tuolla yhdistyksellä saattaisi olla kytköksiä täälläkin mainittuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=54.msg2315#msg2315) Turun projektiin.*) Tuo olisi tavallaan Turun vastaus Tampereen hegemonialle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16596#msg16596) biodynaamisessa viljelyssä ja harrastuksessa!  ;D


PS. Myös tämän idean permakulttuuri ja steinerilaisuus tuntuvat jakavan:

https://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2010/11/18/jaettu-sato-on-moninkertainen-ilo-kurkistus-csa-viljelymalliin/

______

*) pienen nettisurfailun jälkeen: kyllä sillä on, samaa projektia se on.

Asetetaan kysymys ja pohditaan sitä:

‘Regenerative’ agriculture: Organic farming buzz word, or the path to sustainable food production? (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/02/regenerative-is-the-new-buzz-word-in-agriculture-does-the-sustainability-hype-match-reality/)

Asiasta oli järjestetty keskustelutilaisuus:

Agroecology must be based in reality, not romanticism, panelists agree (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/05/agroecology-must-be-based-in-reality-not-romanticism-panelists-agree/)

Nykytilanteessa tietysti webinaari:

QuoteAgroecology has a role to play in transforming agriculture �" so long as the movement doesn’t trump the science or farmers’ needs. That was the consensus of the three panelists who joined the “Agroecology: What is it, anyway?” webinar hosted on Alliance for Science Live.

Tuo selostus lainauksineen on pitkähkö ja moneenkin suuntaan vetävä. Tuollaiseen kompromissiin päädyttiin.

Muuallakin maailmassa näyttää olevan niin, että kaupungeissa katsotaan tiedettävän, miten maanviljelystä tulee harjoittaa.

‘Farmers aren’t stupid.’ If ‘regenerative agriculture’ worked, they’d embrace it, New Zealand dairy scientist says (https://geneticliteracyproject.org/2020/10/13/farmers-arent-stupid-if-regenerative-agriculture-worked-theyd-embrace-it-new-zealand-dairy-scientist-says/)

Tuollakin päin maailmaa tuota ideaa yritetään siis myydä aika agresssiivisesti viljelijöille, ja nimenomaan siis kannattavana, tuottavana. Kun viljelijät eivät ideaa osta, ihmetellään.

Vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:

It’s the economy, stupid! (https://ruralnewsgroup.co.nz/rural-news/rural-opinion/it-s-the-economy-stupid)

Mutta näin se yritetään kuitenkin Suomessa nähdä:

Mitä uutta regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden keinovalikoima tarjoaisi luonnonmukaiselle maataloudelle? (https://luomuinstituutti.fi/mita-uutta-regeneratiivisen-eli-uudistavan-maatalouden-keinovalikoima-tarjoaisi-luonnonmukaiselle-maataloudelle/)

QuoteViime vuosina sekä maailmalla että Suomessa on noussut esille uusi termi regeneratiivinen eli uudistava maatalous. Kyseessä on ruoantuotantoa kuvaava kattokäsite, jonka alle mahtuu monenlaisia määritelmiä. Useimmiten uudistavalla maataloudella tarkoitetaan kokonaisvaltaista viljelyjärjestelmää, jolla pyritään parantamaan maatalousekosysteemien toimintaa tutkimusperusteisesti hyödyntämällä agroekologisia, luonnonmukaisia, permakulttuurin, peltometsäviljelyn ja kokonaisvaltaisen tilanpidon viljelymenetelmiä.

Kun tuossa listatut menetelmät ovat jo ennestään luomuviljelyssä käytössä, en ainakaan tuolta pohjalta osaa nähdä, mikä olisi muuttumassa. Jos tuossa korostetaan sanaa 'tutkimusperusteisesti', niin mihin asti se riittää, ennenkuin törmätään luomun sääntöperusteisuuteen? Jostain tällaisesta kuitenkin haaveillaan:

QuoteLuomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Eli jonkinlainen luomun uusi versio on hakusessa. Mutta siinä on varmasti syntyvä samantyyppinen ongelma kuin tietokoneohjelmistoissa: onko se taaksepäin yhteensopiva? ;D

Siis kohta tulossa olevilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg18928#msg18928) luomupäivillä on tällainen esitys:

QuoteMitä uutta regeneratiivinen maatalous voisi tarjota luomutuotannolle? Heli Lehtinen, tohtorikoulutettava, HY Ruralia-instituutti

Sama tuossa toisessa triidissä sanottu pätee siihenkin: toivottavasti esitys tulee luettavaksi nettiin.

YLE esittää asian ongelmattomana:

Ilmastonmuutos ajaa maatiloja elvyttämään köyhtyneitä peltoja �" uudistava viljely auttaa kasveja kestämään kovat sääolot (https://yle.fi/uutiset/3-11603823)

Ja myös selkeästi määriteltynä. Kumpaakaan se ei ole. Tuossa artikkelissa esimerkiksi tuodaan paljon esille suorakylvöön liittyviä asioita. Mutta luomuunkin viittaavia keinoja mainitaan. Onko näin:

QuoteUudistavan viljelyn menetelmä on työkalupakki, josta voi löytää kullekin tilalle sopivia työtapoja.

Tulkiten vähän ilkeästi: kokeile kaikenlaista, ja kutsu sitä uudistavaksi viljelyksi.

Annaleena Ylhäinen, twiitti 13.11.20:

QuoteLuomu on sentään määritelty, sille on säännöt, tarkastukset ja selvät sävelet. Kuluttaja tietää mitä saa jos ostaa luomua. Regen suhteen kukaan ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. kyntö/suorakylvö? cropcover/ei? kivennäislannoitteet/pelkät orgaaniset lannoitteet? jne

"Regellä" hän ilmeisestikin tarkoitti regeneratiivista viljelyä. Kuten edellä on tullut esille, sama on vaivannut meitäkin.

Mutta tässä artikkelissa Turun Sanomissa taas kaikki kelpaa, joka ei ole tehoviljelyä tai siis tavanomaista (puhumattakaan geenitekniikkaa hyväksikäyttävästä, jota ei edes vastustettavanakaan optiona mainita):

Ruokaturva ihmiskunnan haasteena (https://www.ts.fi/lukijoilta/5130238/Ruokaturva%2Bihmiskunnan%2Bhaasteena)

QuoteTuet ja innovaatioiden kehittäminen tulisi keskittää ensisijaisesti seuraaviin hankkeisiin:
[...]
3. Uudistavan maanviljelyksen, luomu-biodynaamisen ja peltometsä-viljelyn sekä agroekologian kehittämiseen sekä niiden koulutuksen lisäämiseen.
[...]
6. Omavarais-ekoyhteisöjen ja niissä tehtävien perinnetietojen ja kokeilujen tukemiseen.

7. Kaupunki-, parveke-, puisto ja kattoviljelyn, talvipuutarhojen ja palstaviljelyalojen kasvattamiseen.

Ja kirjoittaja vielä kehtaa otsikoida juttunsa noin! Vielä hän vahventaa asiaa näin:

QuoteLuonnon monimuotoisuuden näkökulmasta mikään ihmistoimi ei saisi enää johtaa luonnon monimuotoisuuden lisäheikennyksiin. Luomu- ja biodynaaminen viljely sekä permakulttuuri-viljely eivät heikennä monimuotoisuutta, päinvastoin.

Ruokaturva voidaan rakentaa monialaisesti luomuviljelyn perinteitä tutkien ja kehittäen nykytilanteeseen sopivaksi.

Mukaan vielä tämäkin:

QuoteKeskeistä on kulutuksen ohjaaminen luonnon monimuotoisuutta vaaliviin valintoihin. Lisäksi uudeksi ajattelutavaksi on noussut agroekologia, joka ehdottaa kestämättömän globaalin ekonomisen järjestelmän muuttamista ja uudenlaisen maailmankuvan ja arvomaailman luomista.

Agroekologiassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ja kansanperinteen viisautta, luontosuhteen moninaisuutta ja ykseyttä. Luonnosta huolehtiminen on tärkein arvo. Agroekologia haluaa edistää talouselämän muutosta tasa-arvoiseen jakamiseen, paikallisyhteisöjen luomuruokatuotantojen tilojen kehittämiseen ja planeetastamme huolehtimiseen.

Tulivatko kaikki luomun uudet nimet varmasti mukaan? Taisivat tulla. Ja vanhatkin: jopa biodynaaminen piti mainita.

***

Onkohan kirjoittaja tämä Riitta Wahlström:

https://www.kuudesaisti.net/riitta-wahlstrom

Tuossa Turun Sanomissa olleessa kirjoituksessa on ehkä tiettyä johdonmukaisuutta. Viljelyn päämäärä nähdään tällaisena:

QuotePetri Ahlrothin johtama raportti ehdottaa, että luonnolle haitalliset tuet tulisi poistaa ja muuttaa luonnon monimuotoisuutta lisääviksi kannustimiksi. Maataloustuet tulee ohjata nykyistä tarkemmin monimuotoisuuden parantamiseen. Luonnon monimuotoisuutta lisäävästä työstä tulee palkita.

Siinä tarkoituksessa noissa kaikissa luomun eri muodoissa voi ehkä nähdä mahdollisuuksia.

Sattumoisin netissä on juuri ilmestynyt tämä kiistakirjoitus:

Viewpoint: Plant biodiversity cuts pesticide use, but may slash crop yields needed to feed more people (https://geneticliteracyproject.org/2020/11/13/viewpoint-plant-biodiversity-cuts-pesticide-use-and-crop-yields-needed-to-feed-more-people/)

Siinä viitataan tutkimukseen:

QuoteResults from two ongoing experiments (https://dx.doi.org/10.1126/sciadv.abb6603) show that species-rich plant communities are less attractive to herbivores. The downside means less food.

Mutta:

QuoteSo increasing plant diversity has several positive side effects: Compared to monocultures, high-diversity plant communities produce more total biomass. In addition, both natural enemies and resource concentration act in concert to constrain the negative effects of herbivores on plant performance; more predators and less preferred food.

By contrast, pest control that relies heavily on insecticides can lead to detrimental rebounds of herbivore pests as pesticide application may also destabilize the communities of natural enemies.

Yet the big worry will be the impact of higher cost food on the poor. During the COVID-19 pandemic a billion people will already face greater insecurity, so they will need more science and less ‘naturalistic’ fads until the crisis is over. Alternatives to agriculture remain a luxury.

Mutta hyvin vähän tuo Turun Sanomien kirjoitus pohtii lopulta tuotetun ruoan määrää. Tai hintaa. Ellei sitä ajattele, on ehkä mahdollista suosia tuollaista viljelytapojenkin �" moninaisuutta? Voi kokeilla, ja kunnioittaa kansanperinteiden oletettua viisautta. Ja siinä sitten tulee kunnioitettua lähes 100 vuotta vanha biodynaamisuuskin, ja sen luontosuhde (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18530#msg18530).

Annaleena Ylhäisen toinen twiitti asiasta 13.11:

QuoteOlisiko mahdollista, että tiedeyhteisö määrittelisi viimein mitä on #RegeneratiivinenMaatalous. Sitä tai sen ilmasto/ympäristöystävällisyyttä on mahdotonta tutkia, jos ei tiedetä mitä sillä tarkoitetaan. Silti sillä markkinoidaan jo täyttä häkää.

Linkillä tähän:

What Is Regenerative Agriculture? A Review of Scholar and Practitioner Definitions Based on Processes and Outcomes (https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fsufs.2020.577723/full)

Annaleena Ylhäisen twiitti tähän asiaan:

https://t.co/Utc44FcZgn?amp=1

QuoteRegeneratiivinen maatalous täytyisi käsitteenä määritellä jo ihan senkin takia, että nyt sen puitteissa väitetään esimerkiksi, että kivennäislannoitteet ja kasvinsuojeluaineet "tappavat" maan ja heikentävät sen kasvukuntoa. Tieteellinen näyttö puuttuu.

Luomuväellä on ollut "ikimuistoinen oikeus" väittää samaa. Ihan yhtä olemattomilla perusteilla. Asia liittyy nk. vitalismiin, josta Jussi Tammisolalla on mm. tämä esitys:

http://geenit.fi/Vitalismi.pdf

Siihen liittyy läheisesti myös luomuväen uskomus, että luomusadot paranevat ajan myötä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822). Maan kasvukunnon kuitenkin kerrotaan paranevan kohisten, vaikkeivät sadot paranisikaan!

Lisää tähän keskusteluun:

Relying on agroecology will jeopardize Africa’s food security, ag official warns (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2020/12/relying-on-agroecology-will-jeopardize-africas-food-security-ag-official-warns/)

QuoteAn international push for Africa to adopt agroecology as its main agricultural production method threatens to jeopardize the continent’s food security, warned Ghana’s Deputy Minister for Food and Agriculture.

(lihav. HJ)

Ja tämä:

Quote“There are people who want to eat foods produced using organic fertilizer and all [and] some people can afford to do that,” the Deputy Minister told a public forum in Accra. But under a strict agroecology model, others “will starve and die …. [and] some children will suffer malnutrition and they can’t even [live] beyond five years. So, we have to be careful. These are ideas we can pursue, but the generality of our population, they need food. And these other fast methods need to be used to make us food secure. So, I must be frank with you. We cannot strictly say we are going with this [agroecology] method.”

Mitkä tahot ovat olleet suosittelijoita:

QuoteA number of international aid organizations, including ActionAid and Oxfam, as well as the Food and Agricultural Organization (FAO), have promoted agroecology in Ethiopia, Uganda, Burkina Faso, Ghana and Senegal, among other countries, as the future of agricultural production. Some Western academics and NGOs, including Pesticide Action Network,  the Community Alliance for Global Justice and Regeneration International, are also pushing Africa to adopt a very narrow definition of agroecology, to the exclusion of other forms of production.

Eikä agroekologian suosittaminen  ole tuntematonta Suomessakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg14185#msg14185).

Robert Paarlberg, jonka tunnemme muusta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg235#msg235), on kirjoittanut kriittisen artikkelin hiiliviljelystä:

President Biden, Please Don't Get Into Carbon Farming
This is not the solution to our climate problems; it's a sweetheart deal for Big Ag. (https://www.wired.com/story/president-biden-please-dont-get-into-carbon-farming/)

Siinä ei mainita nyt luomua. Mutta mainitaan regeneratiivinen viljely. Jota ainakin Suomessa yritetään yhdistää luomuun. Siksi tähän triidiin.

Kaliforniassa asiaa myydään agroekologiana:

Viewpoint: Agroecology advocates threaten California agriculture with ‘primitive’ farming practices (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/25/viewpoint-agroecology-advocates-threaten-california-agriculture-with-primitive-farming-practices/)

QuoteEven in California, whose agriculture is the world’s envy because of huge volume, high yields and sophistication, activists are promoting primitive, or “alternative,” practices that would obstruct innovation and resilience. These practices fall under the wastebasket rubric “agroecology.”

Kun Demeter International julkaisee tällaisen julkilausuman...

Joint Policy Paper
An agroecological approach to shape policies and transform food system (https://www.demeter.net/agroecological-approach-shape-policies-and-transform-food-systems)

... on siinä oikein hyvä esimerkki näillä monilla nimillä ratsastamisesta. Myös IFOAM on julkilauman allekirjoittajissa. Muut allekirjoittajajärjestöt toimivat  sitten pääosin muissa kuin maatalouskysymyksissä, mutta ovat kyllä aiemmin tuoneet esille luomuratkaisujen kannattamisensa.

Julkilausuma läpi käymällä on helppo huomata, että luomua siinä kautta asiakirjan tuetaan. Kuitenkin taktisesti välttäen sanaa 'organic'.

Quote from: Heikki Jokipii on 16.11.20 - klo:03:11
Annaleena Ylhäisen toinen twiitti asiasta 13.11:

QuoteOlisiko mahdollista, että tiedeyhteisö määrittelisi viimein mitä on #RegeneratiivinenMaatalous. Sitä tai sen ilmasto/ympäristöystävällisyyttä on mahdotonta tutkia, jos ei tiedetä mitä sillä tarkoitetaan. Silti sillä markkinoidaan jo täyttä häkää.

Linkillä tähän:

What Is Regenerative Agriculture? A Review of Scholar and Practitioner Definitions Based on Processes and Outcomes (https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fsufs.2020.577723/full)

Tähän en suostu:

Uudistavaa viljelyä avataan 60 tunnin ilmaisessa verkkokoulutuksessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1310995)

Vartissa tai korkeintaan tunnisssa luettava teksti tuon sijaan. Tuollaisena se kuulostaa siltä, että osallistujat ikäänkuin vihitään asiaan. Ja meille muille asia saa sitten olla avautumatta. Ja sitten sanotaan, että ettehän te ymmärrä, mistä on kysymys!

Quote from: Heikki Jokipii on 18.05.20 - klo:03:40
Käydäänkö nyt regeneratiivisen viljelyn käsitteestä jopa pientä taistelua? Voi sen osittain tulkita "jasentenväliseksikin" kilpailuksi, kuka saa käsitteen omakseen:

�" klips �"

Biodynaamisen yhdistyksen tältä sivulta:

https://www.biodyn.fi/koulutus

QuoteTulossa 2021

Regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden ammatillinen opintokokonaisuus (Biodynaamisen viljelyn johdantokurssi)

Kiistakirjoitus sanoo, että se mikä tässä uudistavassa viljelyssä on hyvää, ei ole uutta:

Viewpoint: Regenerative agriculture�"a marketing ‘buzzword’ for sustainable practices many farmers have used for decades (https://geneticliteracyproject.org/2021/03/05/viewpoint-regenerative-agriculture-a-marketing-buzzword-for-sustainable-practices-many-farmers-have-used-for-decades/)

Regenerative farming is just a fancy name for farming practices that have been around a very long time in Canada (https://www.thestar.com/opinion/letters_to_the_editors/2021/02/28/regenerative-farming-is-just-a-fancy-name-for-farming-practices-that-have-been-around-a-very-long-time-in-canada.html)

Ja mikä siinä nyt on uutta, ei ole hyvää. Lyhyt kirjoitus, mutta omalla tavallaan oikeastaan aika iskevä. Esille tulee tämä:

QuoteBusiness reporter Rosa Saba lists many practices that good farmers do. But she misses the truth that Canadian farmers did this long before “regenerative” became a buzzword; indeed, long before wealthy people were willing to buy enough expensive food to make an organic industry grow.

The practice of eliminating tillage (or “no tillage” as it’s known) began with Ontario and Prairie farmers 50 years ago. Thanks to non-toxic weed killers like glyphosate, it’s now the norm on millions of Canadian farm acres. That avoids the soil-harming, worm-killing, fossil fuel consumption that happens when soil is worked repeatedly with tractors, plows and cultivators to control crop-destroying weeds, as of course must happen many times each summer on virtually every organic farm.

Uudistavaan viljelyyn on liitetty suorakylvö. Asian mahdottomuudesta huolimatta luomuväki yrittää ratsastaa myös suorakylvön osoitetuilla eduilla, vaikka suorakylvö on luomussa mahdotonta. Sitä on yritetty ennenkin:

Quote from: Heikki Jokipii on 15.01.08 - klo:17:49
Tämän Michiganin tutkimuksen koko skandaalimaisuus alkaa selvitä.

Lukekaapa Averyn palstan uusin arvio siitä:

New Year’s Resolution: Organic Farming Can’t Feed The World (http://www.cgfi.org/2008/01/03/new-year%e2%80%99s-resolution-organic-farming-can%e2%80%99t-feed-the-world/)

Siis: lähes 100 tapauksessa, jotka oli haettu puolustamaan luomun tuottavuutta, ei ollut kyse luomusta laisinkaan! Ja miten tekijät kysttäessä puolustautuivat: heillä oli "laajempi" luomun määritelmä, siihen hyväksyttiin viljelytavat, jotka jotenkin olivat "siihen suuntaan".

Kuten suorakylvö. Averyt toteavat kuivasti, että suorakylvö ei koskaan ole luomua. Kymmenen vuotta on yritetty, turhaan, suorakylvö ei luomussa yksinkertaisesti toimi.

Valitettavasti tuo linkki on ehtinyt vanhentua. Mutta tuo oli sen sanoma. Ehkä kirjoitus vielä netin syövereistä löytyy.

Annaleena Ylhäinen kertoi twiittipalstallaan löytäneensä tällaisen.

***

Annaleena Ylhäinen
@AYlhainen ·19t

1. Wageningenin yliopiston tutkijat yrittävät saada tolkkua regeneratiivisesta maataloudesta agronomisessa mielessä, ja avaavat myös regen ideologisia ja historiallisia taustoja. Vahva lukusuositus. #RegeneratiivinenMaatalous #UudistavaViljely

Regenerative Agriculture: An agronomic perspective (https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0030727021998063)

Hän esittää lukemastaan myös kohtia ja kysymyksiä. Seuraavat kohdat ovat nämä:

2. Terminä regeneratiivinen maatalous lähti laukalle vuonna 2015, ja se on otettu nopeasti käyttöön niin aktivistien, elintarviketeollisuuden, ympäristöjärjestöjen, neuvojien jne toimesta. Mutta mitä se oikein tarkoittaa?

3. Regeneratiivisen maatalouden juuret ovat luomussa. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran luomuun keskittyvässä Rodale Instituutissa 1980-luvun alussa.

***

Muiden kohtien osalta viittaan ko. palstalle.

Afrikassa oli järjestetty paneelikeskustelu:

Agroecology in Africa: Silver bullet or pathway to poverty? (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/08/agroecology-in-africa-silver-bullet-or-pathway-to-poverty/)

Hyvin ristiriitaisia näkemyksiä.

Maan päivän (https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_p%C3%A4iv%C3%A4) viettäminen on tullut Yhdysvalloista, mutta siitä halutaan tehdä kansainvälinen juhla.

Henry Miller ja Jeff Stier kaipaavat kyseisen juhlan uudelleen rakentamista:

Viewpoint: Earth Day needs a sustainability do-over. It’s devolved into environmental Cassandras prophesying apocalypse, dishing antitechnology dirt and proselytizing for a ‘woke’ agenda (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/21/viewpoint-earth-day-needs-a-sustainability-do-over-its-devolved-into-environmental-cassandras-prophesying-apocalypse-dishing-antitechnology-dirt-and-proselytizing-for-a-woke-agenda/)

QuoteSadly, today’s Earth Day shares something with the current political environment: It reeks of divisiveness.

Earth Day has devolved into an occasion for environmental Cassandras to prophesy apocalypse, dish antitechnology dirt, and proselytize for a “woke” agenda. Passion and zeal routinely trump science, and provability takes a back seat to plausibility.

Many of those stumping for Earth Day on April 22 will oppose environment-friendly advances in science and technology, such as agricultural biotechnology, fracking, and nuclear power.

Tämä on Yhdysvalloissa, mutta olisiko se meilläkin tullut keskeiseksi teemaksi:

QuoteOne of the event topics will be “regenerative agriculture,” another favorite term of the environmentally “woke.” As Andrew Porterfield and Jon Entine of the Genetic Literacy Project have written, “it’s a lot like a rebranding of organic farming but with more grandiose claims … Its supporters in the organic community make a multitude of immodest representations about what organic/regenerative agriculture can do, including ‘reversing global warming’ and ‘ending world hunger,’ along with preserving the world’s topsoil.”

The reality is that it and its sibling, “agroecology,” promote reliance on primitive, low-yielding agricultural techniques the use of which raises food prices and disadvantages the poor.

"Uudistava viljely" tuntuu Suomessakin kelpaavan vähän kaikille: Carbon Action -hanke, Sitra, Lahden kaupunki (https://greenlahti.fi/blog/viljelija-hyotyy-luonto-kiittaa-ja-ihmiset-arvostavat) ... Katso myös edellä.

Annaleena Ylhäinen twiitasi 23. huhtik.

GM listasi toimenpiteet, joilla tuotettu sato on regeneratiivista. Nämä ovat samat kuin conservation agriculture periaatteet: minimoi muokkaus (suorakylvä), maksimoi diversiteetti, pidä kasvijäte pellon suojana, elävä juuristo ympäri vuoden ja hyödynnä karjanlanta (tai laidunna).

Tällä linkilllä:

https://www.world-grain.com/articles/15188-general-mills-advances-regenerative-ag-practices

***

Eikö se siis ole luomua ollenkaan? Kysellään täällä. Vrt. juuri edellä.

Näistä iskusanoista myös tämä:

Viewpoint: ‘Regenerate or die?’ Fashion industry co-opts sustainability buzzwords like ‘regenerative’ and ‘circular’ �" but what do they really mean? (https://geneticliteracyproject.org/2021/05/03/viewpoint-regenerate-or-die-fashion-industry-co-opts-sustainability-buzzwords-like-regenerative-and-circular-but-what-do-they-really-m/)

Muotialakin siis ryntää mukaan suosimaan 'regeneratiivista'.

QuoteFashion is extremely late to the carbon sequestering party �" the food industry was way ahead �" but with multiple brands publicly promising to become carbon neutral, it is now firmly committed. Better late than never.

Luomuun viittaavia asioita ei tuossa juuri tullut esille. Mutta kyllä se siellä taustalla jossain piilee.

PS. Mikähän siinä on, että nykyisin yritetään tulla hyviksi ihmisiksi niin keskeisesti syömällä ja pukeutumalla oikein? Vai yritetäänkö? Vai syntyykö se vaikutelma vain jommankumman asian innokkaiden myyntimiesten ja -naisten toimesta?

Mutta vaikka tästäkin triidistä (ja koko keskustelusta) löytyy kyllä esimerkkejä siitä, miten maanviljelyn tavasta yritetään löytää elämän tarkoitusta. Miten viljelyideologiasta tehdään korvikeuskontoa. �" Miten yhdistyksemme sijoittuisi tuohon kuvioon? Itseymmärryksemme ainakin on, että edustamme viljelyn vapaa-ajattelua!

Mielipide asiasta, pilakuvalla kerrottuna:

https://mobile.twitter.com/agronomistag/status/1376928494127439872/photo/1

Mark Brazeau tarjoaa meille kolmiosaisen tarkastelun, joista tämä on 3. osa:

Viewpoint: Key questions about regenerative agriculture’s viability are met by advocates not with facts or science, but with defensive hype (https://geneticliteracyproject.org/2021/05/19/viewpoint-key-questions-about-regenerative-agricultures-viability-are-met-by-its-advocates-not-with-facts-or-science-but-with-defensiveness-hype/)

Tässä artikkelissa tulee erityisen hyvin esille se, miten regeneratiivinen viljely on sillisalaatti. Ja miten siihen ihan väkisin yritetään sotkea luomuaateetta. Yksi esimerkki:

Elvyttävä maatalous auttaa kenialaisia maatiloja sietämään kuivuutta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4512223-elvyttava-maatalous-auttaa-kenialaisia-maatiloja-sietamaan-kuivuutta)

QuoteAfrikan vihreän vallankumouksen allianssin (AGRA) pilotoima tekniikka on dynaaminen ja holistinen tapa viljellä maata. Se toteuttaa luomuviljelyn perusperiaatteita, kuten mahdollisimman vähäistä maan muokkausta, viljelylajikkeiden vaihtelua, maaperän rapautumista estävien terassien rakentamista, runsasta multaamista maaperän kosteana pitämiseksi sekä kompostoidun lannan käyttöä.

Aivan iloisesti siinä sotketaan suorakylvön ja luomun periaatteita. AGRA ei suinkaan yritä edistää luomuviljelyä Afrikassa

Tässäkään ei ole mitään tolkkua:

QuoteTilalla ei käytetä perinteisiä lannoitteita ja muutenkin pyritään välttämään kaikkea maanmuokkausta.

Mitään ymmärrettävää yhteyttä noilla kahdella asialla ei ole.

Tällaisella palkitsemisella sotketaan asiaa lisää:

Tiedonjyvä-palkinto uudistavan viljelyn edelläkävijöille (http://www.luomuliitto.fi/tiedonjyva-palkinto/)

Ilmeisesti ihan tarkoituksella. Uudistava viljely halutaan omia luomulle. Siinä katsotaan sopivaksi käyttää tällaisia vähän arveluttaviakin keinoja, rahalla vaikuttamista:

QuotePalkintoon sisältyvän 500 euron stipendin sponsoroi tänä vuonna Luomuliitto.

�" Luomutuotanto on kestävän maatalouden veturi, joten ei ole yllättävää, että juuri luomuviljelijöistä nousee uusia edelläkävijöitä, jotka vievät kestävää maataloutta vielä pidemmälle ja jakavat omaa osaamistaan innovatiivisella tavalla, kommentoi Luomuliiton toiminnanjohtaja, Susann Rännäri.

Ja omille miehillehän tuo palkinto meni.

Epäiltävää kyllä on voivatko he viedä asiaa "vielä pidemmälle". Koska jos vievät, yhtäkkiä se saattaa lakata olemasta luomuviljelyä. Vaikkapa se, että uudistavaan viljelyyn kansainvälisesti on kiinteästi kytketty (ks. edellä) suorakylvö: se on selvällä törmäyskurssilla luomusääntöjen kanssa. Eikä luomusääntöjä nyt vähään aikaan varmasti uudisteta, kun on aika äskettäin vaivalla hyväksytty EU:n uudet direktiivit siitä. Jotka eivät vielä edes ole tulleet voimaan, lykättiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg19337#msg19337). Jotain "Luomu 3.0:a" ei pitkään aikaan tule!

Tämä MT:n otsikossa mainittu peruste palkitsemiselle on ehkä pätevä:

Maataloustoimittajat palkitsi Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan uudistavan viljelyn nostamisesta julkiseen keskusteluun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1419030)

Maksumuurin takana. Mutta asiasta jatkossa tarvitaan todellista keskustelua. Kuten olemme me täällä (ja mm. Annaleena Ylhäinen omalla sivustollaan) vaatineet.

On tietysti mahdollista, että tässä on kyse jostain uudesta, vallankumouksellisesta asiasta:

Viisi Tähteä: Perunasta Suomen maatalouspolitiikan muutoksen vertauskuva �" Frex-tuotantotapa muuttaa viljelyn hiilinegatiiviseksi (https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/viisi-tahtea-perunasta-suomen-maatalouspolitiikan-muutoksen-vertauskuva-frex-tuotantotapa-muuttaa-viljelyn-hiilinegatiiviseksi/c2eddffb-1ced-3dbe-9dac-0e6851a2b5ab)

Mutta alustavasti otamme sen täällä esille, liitämme sen tähän triidiin.

Jos osoittautuu olevan toisin, voimme sitten siirtää sitä koskevat uutiset ja puheenvuorot täältä muualle. Tulkintamme saattaa kyllä nyt johtua juuri tuon kirjoituksen käyttämistä iskusanoista ja taustateorioista:

QuoteMaataloutta on jo totuttu pitämään ympäristön kannalta hankalana yhtälönä. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat lannoitteet ja torjunta-aineet tuottavat monilukuisen määrän ongelmia sekä köyhdyttävät maaperän viljelyyn kelpaamattomaksi ja johtavat lopulta eroosioon.
[..]
Samalla ministeriö antoi selkokielisen lausunnon, jonka mukaan politiikan muutos on mahdollista vain, koska Britannia vapautui EU:n lannoite- ja torjunta-aineklusterin ajamista viljelymenetelmistä ja direktiiveistä.

"Mittaaminen on avain kaikkeen. Kun käytössä on yhdenmukaistettu, globaali mittauskehys, meillä saattaa vihdoin olla mahdollisuus aidosti kestävän maatalouden ja elintarviketuotannon maailmanlaajuiseen renessanssiin. Voin vain sanoa, että toivon hartaasti, että näin käy", kasvonsa muutokselle antanut prinssi Charles sanoi julkistuspuheessaan.

Englannin käyttöön ottama Global Farm Metric -omavalvontaan tarkoitettu mittaristo on laajennettu versio kestävän kehityksen mallista, jota kuvataan alun perin kukan seitsemällä terälehdillä Sustainability Flower, jonka on kehittänyt kansainvälinen luomu- ja biodynaamisten tuottajien, tukkujen ja kauppiaiden ajatuspaja Belbis Desert Club vuosina 2008-2009.

Nuo nimetkin tietysti laittavat hälytyskellot päälle.

Ehdotetaanko tuossa kaikille jonkinlaista "kevytluomua"?

The Ecologist ei anna pisteitä:

Viewpoint: Regenerative ranching �" promoted by organic activists from Vandana Shiva to the Organic Consumers Association �" has turned out to be a massive scam (https://geneticliteracyproject.org/2021/06/28/viewpoint-regenerative-ranching-promoted-by-organic-activists-from-vandana-shiva-to-the-organic-consumers-association-has-turned-out-to-be-a-massive-scam/)

QuoteThe scientific reality is that the concept of sustainable carbon-negative ranching is little more than meat marketing mythology.

Biodynaamisen säätiön sivulla jatketaan yritystä omia, ainakin jossain määrin, regeneratiivinen viljely juuri biodynaamisuudelle:
'
https://www.biodynsaatio.fi/2021/06/28/maatalous-ilmastoa-parantamassa/

Vaikka kyllä todetaan:

QuoteUudistavan maatalouden menetelmiä voidaan tietysti hyödyntää kaikissa tuotantosuunnissa.

Siinä mainitusta Thünen-instituutin tutkimuksesta olemme täällä jo aiemmin maininneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.msg13845#msg13845) . Silloin analyysimme jäi valitettavasti kesken.

Tuossa kirjoituksessa joudutaan tietysti puolustamaan eläintenpitoa. Eli juuri sitä mallia, jolle ei edellisessä puheenvuorossa mainitussa analyysissä herunut pisteitä.

Mielipide, kiistakirjoitus tästä samasta:

Viewpoint: Hard truths about regenerative agriculture �" When marketing hype is embraced as policy (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/13/viewpoint-hard-truths-about-regenerative-agriculture-when-marketing-hype-is-embraced-as-policy/)

Onko näissä kyse samasta asiasta:

Viewpoint: Here’s why activist environmentalists’ promotion of a ‘binary organic vs conventional/good vs evil dichotomy’ is bad for sustainable agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/14/viewpoint-heres-why-promotion-by-activist-environmentalists-of-a-binary-organic-vs-conventional-good-vs-evil-dichotomy-is-bad-for-sustainable-agriculture/)

When it comes to regenerative agriculture, let’s focus on outcomes rather than ideology (https://www.realagriculture.com/2021/06/when-it-comes-to-regenerative-agriculture-lets-focus-on-outcomes-rather-than-ideology/)

Niissä vastustetaan luomuväen pyrkimystä varastaa kestävän viljelyn imago itselleen. Jossa tyypilinen yritys on juuri tuon regeneratiivisen viljelyn idean ja käsitteen valtausyritys. Vaikka siinä on oikeastaan kyse tästä, varsin toisenlaisesta asiasta:

QuoteSo, how does plant science support regenerative agriculture? Pesticides and biotech crops have enabled farmers to adopt conservation tillage practices that have reduced the need for tillage. Tillage involves plowing the soil to remove weeds. This disrupts the soil structure and makes it more prone to erosion and run-off. When the soil isn’t disturbed by tilling, organic matter builds and soil health increases.

Kummassakin kirjoituksessa keskeisenä teesinä on, että tulee ennenkaikkea tarkastella tuloksia, eikä juuttua keinoihin. Eikä missään tapauksessa sulkea jotain keinoja kategorisesti ulos keinovalikoimasta. Mutta juuri siitä luomussa on olennaisesti kyse.

Tietysti luomuviljelystä voisi kehittyä, Zarukin ajatuskulkua jatkaen, sellainen versio 3.0 tai 4.0, jossa tuota periaatetta seurattaisiin. Ja sallittaisiin (rajoitetusti tms.) torjunta-aineiden, lannoitteiden ja muuntogeenisten lajikkeiden käyttö. Mutta voimmeko silloin enää edes puhua luomusta?

Voi ajatella, että yrittämällä omia kaikkia hyviä asioita, luomuväki tavallaan leikkii tulella. Eräänä päivänä se voi menettää selvärajaisuutensa. Ja samalla myös perusteensa korkeampiin hintoihin ja erityistukiin? Erityisasema EU:ssa voi myös murentua.

***

Luulenpa, että IFOAM tajuaa tuon. Ja siksi se ei innostu esim. geenieditoitujen lajikkeiden hyväksymisestä luomussa. Vaikka niiden erottaminen siirrettyjä geenejä sisältävistä lajikkeista olisikin mahdollista. Vaikka USA:ssa sellaista on ehdotettukin (https://geneticliteracyproject.org/2019/12/03/is-there-a-place-for-crispr-gene-editing-in-organic-farming-many-farmers-say-yes/).

Oudohko, vähän epäpyhältä kuulostava allianssi:

Biodynamic farming advocate makes the case for transforming fashion with regenerative agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/22/biodynamic-farming-advocate-makes-the-case-for-transforming-fashion-with-regenerative-agriculture/)

Yritetään nivoa yhteen (kallista) huippumuotia, biodynaamisuutta ja regeneratiivista viljelyä.

Linkkejä pitkin löytää tällaisen yhteisön:

https://www.dirt.charity/

Sen olemme jo huomanneet, että biodynaamisena tarjotaan paljon kaikkea muuta kuin ruokaa: esim. alkoholia, kosmetiikkaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg20576#msg20576). Nyt siis joukkoon mukaan, tuolla tavalla, ökymuoti.

Tämä on nyt uusi tieto:

UN’s ambitious biodiversity plan puts ‘regenerative agriculture’ at the forefront (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/23/uns-ambitious-biodiversity-plan-sets-regenerative-agriculture-as-its-centerpiece/)

Mutta epäilen syvästi, että tuossa tavoitteessa olisi mitenkään kyse luomuviljelystä. Jotta selvittäisimme, mistä on kyse, tässä linkki Guardianin alkuperäiseen artikkeliin:

UN sets out Paris-style plan to cut extinction rate by factor of 10 (https://www.theguardian.com/environment/2021/jul/12/change-is-coming-un-sets-out-paris-style-plan-to-cut-extinction-rate-tenfold)

Ja eihän siinä ollut.

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Edzard Ernstin twiitin eilen:

Just when I thought I had seen everything:

Just when I thought I had seen everything: ‘Systemic Agro-Homeopathy’ (https://edzardernst.com/2021/08/just-when-i-thought-i-had-seen-everything-systemic-agro-homeopathy/)

QuotePublished Monday 02 August 2021
Italian authors recently published a remarkable review entitled ‘Systemic Agro-Homeopathy: A New Approach to Agriculture‘ (OBM Integrative and Complementary Medicine 2021, volume 6, issue 3 doi:10.21926/obm.icm.2103020). Allow me to present you with their (lengthy) conclusions:

The systemic agro-homeopathic approach considers the farm as a single organism, an agroecosystem of living and non-living elements, which establishes a dense network of interactions. Its purpose is to strengthen and intensify the relationships among the organisms to create a stronger and healthier agroecosystem, involving all the organisms within the agroecosystem. To fulfill this aim, the described approach allows one to control and manage the agricultural processes through the application of highly diluted and dynamized natural substances. The latter might restore the equilibrium in the agroecosystem by stimulating the natural resistance already present in the agrarian system. The identification of the correct mineral remedy, through the biotypes and pathogenesis levels, could allow one to act on the chronic conditions of the agroecosystem (imbalance in plant primary metabolism or cellular levels), whereas, the identification of plant/animal homeopathic remedy, based on the principle of metabolic similarity, might allow the management of the acute conditions (phytopathological diseases).

Till now, the systemic agro-homeopathic approach has been adopted by some farmers in Europe, particularly in Italy, for about six years and it is increasing interest, especially among organic producers. To date, several observations have been reported by farmers (personal communications), providing positive and encouraging perspectives, but some rigorous scientific experimentation at the farm level is needed to validate such results. If statistical data from field trials were to confirm the observations made so far, the systemic agro-homeopathic approach could represent an agroecological production model with a very low energy impact. Additionally, this approach could be in line with the current European community orientation (European Green Deal), which aims to promote a type of sustainable agriculture. In this context, systemic agro-homeopathy would meet the three pillars of sustainability: (1) economic, due to the very low use of raw materials; (2) environmental, by avoiding the use of chemical substances such as fertilizers, pesticides, etc.; and (3) social, with the production of healthy, safe, and high-quality food.

_____________________________________

Normally, when I encounter something weird, unproven, or incredible, I react by saying something like: SHOW ME THE EVIDENCE! In this case, I think any attempts to gather evidence might be a waste of time. Some things are just too idiotic to even test them. An open mind is usually a good thing, but one still needs to take care that one’s brain does not fall out.

(Linkki alkuperäiseen: http://www.lidsen.com/journals/icm/icm-06-03-020 )

***

Tuolla palstalla kommentoineet tunnistivat heti biodynaamisen ideologian, toisella nimellä.

Mutta näin meillä kuitenkin on kokoelmaamme yksi nimeltään eri viljelymuoto lisää. Olisiko se suomeksi "järjestelmällinen agrohomeopatia". Alkuperäisessä tekstissä tekijät ilmeisesti itse ovat tietoisia samankaltaisuudesta antroposofian kanssa, ja yrittävät tehdä pesäeroa. Ja siinä onnistuvatkin: tuossa ideassa on "laajennettu" luonnontiedettä vielä lisää, yli Steinerinkin.

Tässäpä ei annetakaan regeneratiivista viljelyä taistelematta luomuväelle!  ;D

Viewpoint: Carbon-preserving regenerative agriculture inextricably linked to CRISPR and gene edited crops (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/11/viewpoint-carbon-preserving-regenerative-agriculture-inextricably-linked-to-crispr-and-gene-edited-crops/)

Yksi uusi yrittäjä tähän joukkoon:

Leipuri, puutarhuri, elämäntaituri �" Titti Bruun tuli Korppoosta Perniöön ja toi kärryt mukanaan (https://www.sss.fi/2021/08/leipuri-puutarhuri-elamantaituri-titti-bruun-tuli-korppoosta-pernioon-ja-toi-karryt-mukanaan/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=leipuri-puutarhuri-elamantaituri-titti-bruun-tuli-korppoosta-pernioon-ja-toi-karryt-mukanaan)

Koska maksumuurin takana, tämä haettu Googlen kautta (lihav. HJ):

Quotehttps://www.sss.fi › 2021/08 › leipur...
Leipuri, puutarhuri, elämäntaituri �" Titti Bruun tuli Korppoosta Perniöön ja toi kärryt mukanaan | SSS.fi
2 päivää sitten �" Tämä ei ole luomua, eikä biodynaamista, vaan lib-viljelyä eli luomua ilman byrokratiaa. Tämän keksi yksi perniöläinen. Myös kasvimaan vuokrasuhde päättyy ...

Ludger Wess twiittasi eilen, tähän viitaten:

Die internationale #Agrarmafia und ihre wissenschaftlichen Helfershelfer sind natürlich vollkommen gegen diesen wirklich echt wahren chemiefreien Ansatz, der sogar die biodynamische Landwirtschaft in den Schatten stellt

Stirring up the truth about Zero Budget Natural Farming (https://www.thehindu.com/opinion/lead/stirring-up-the-truth-about-zbnf/article29620843.ece/amp/?__twitter_impression=true)

Artikkeli on itse asiassa hyvin kriittinen erilaisia vaihtoehtoisia viljelymenetelmiä kohtaan, jotka siinä lyhyesti käydään läpi. Varsinainen kritiikki kohdistetaan viimeiseen villitykseen Intiassa:

QuoteZero Budget Natural Farming (ZBNF), popularised by Subhash Palekar, is the most recent entry into this group.
[..]
His own alternative of ZBNF is, thus, posed against both inorganic farming and organic farming.

Mr. Palekar’s premise is that soil has all the nutrients plants need. To make these nutrients available to plants, we need the intermediation of microorganisms. For this, he recommends the “four wheels of ZBNF”: Bijamrit, Jivamrit, Mulching and Waaphasa. Bijamrit is the microbial coating of seeds with formulations of cow urine and cow dung. Jivamrit is the enhancement of soil microbes using an inoculum of cow dung, cow urine, and jaggery. Mulching is the covering of soil with crops or crop residues. Waaphasa is the building up of soil humus to increase soil aeration. In addition, ZBNF includes three methods of insect and pest management: Agniastra, Brahmastra and Neemastra (all different preparations using cow urine, cow dung, tobacco, fruits, green chilli, garlic and neem).

Liitetään tuo täten kokoelmaamme. Joku voi sen ottaa esille Suomessakin.

PS. Kuvituskuvassa toiminta näyttää aikalailla biodynaamisen preparaatin valmistamiselta!

Quote from: Heikki Jokipii on 14.11.20 - klo:03:16
Annaleena Ylhäinen, twiitti 13.11.20:

QuoteLuomu on sentään määritelty, sille on säännöt, tarkastukset ja selvät sävelet. Kuluttaja tietää mitä saa jos ostaa luomua. Regen suhteen kukaan ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. kyntö/suorakylvö? cropcover/ei? kivennäislannoitteet/pelkät orgaaniset lannoitteet? jne

"Regellä" hän ilmeisestikin tarkoitti regeneratiivista viljelyä. Kuten edellä on tullut esille, sama on vaivannut meitäkin.

Tässä MT:n otsikossa (juttu maksumuurin takana) tulee esille tuo ristiriita:

Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän �" maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1570487) (lihav. HJ)

Eli ei osata kunnolla päättää, onko uudistavan viljelyn perusidea suorakylvöä vai luomua. Ja jokin luomusta muistuttava täytyy väkisin ottaa mukaan. Ei oikein tiedetä, mihin pyritään. Torjunta-aineiden minimoiminen on itsessään kelvoton päämäärä. Kukaan ei niitä missään yritä maksimoida. Kun hetken miettii, niitä pitää käyttää juuri sen verran kuin tarvitaan. Ja niitä tarvitaan hiukan enemmän, jos kyntämistä tai muuta maan muokkausta pyritään välttämään.

Quote from: Heikki Jokipii on 14.11.20 - klo:06:24
Mukaan vielä tämäkin:

QuoteKeskeistä on kulutuksen ohjaaminen luonnon monimuotoisuutta vaaliviin valintoihin. Lisäksi uudeksi ajattelutavaksi on noussut agroekologia, joka ehdottaa kestämättömän globaalin ekonomisen järjestelmän muuttamista ja uudenlaisen maailmankuvan ja arvomaailman luomista.

Agroekologiassa kunnioitetaan alkuperäiskansojen ja kansanperinteen viisautta, luontosuhteen moninaisuutta ja ykseyttä. Luonnosta huolehtiminen on tärkein arvo. Agroekologia haluaa edistää talouselämän muutosta tasa-arvoiseen jakamiseen, paikallisyhteisöjen luomuruokatuotantojen tilojen kehittämiseen ja planeetastamme huolehtimiseen.

Näkökulma tähän:

Viewpoint: ‘The definition of agroecology has become lost in translation’ (https://geneticliteracyproject.org/2021/10/28/viewpoint-the-definition-of-agroecology-has-become-lost-in-translation/)

QuoteAgroecology has become the latest buzzword in the agriculture sector�"a mashup of the words “agriculture” and “ecology” with the latter being the relationship of organisms to one another and to their physical surroundings. However, the definition of agroecology itself has become a tad lost in translation from its original root.

While the concept of agroecology was put forth to protect the environment from antagonistic farming methods, first-world countries such as Canada have, for decades, being doing a pretty good job of farming and protecting the environment.

Vielä linkki alkuperäiseen (josta saa paremmin selvää sen ideasta):

Agroecology: Who's definition is it? (https://caar.org/the-caar-communicator/1482-agroecology-whos-definition-is-it)

(kyllä se siellä alempana on, vaikka vähän joutuu selaamaan!  ;D)

Yhtä kelvotonta se on tämännimisenäkin:

Viewpoint: ‘Slow food’ movement remains an aesthetic model for the elite �" and doesn’t produce a sustainable food system (https://geneticliteracyproject.org/2021/12/15/viewpoint-slow-food-movement-remains-an-aesthetic-model-for-the-elite-and-doesnt-produce-a-sustainable-food-system/)

 Tässä ilmiö kuvataan hyvin selkeästi:

Viewpoint: Anti-chemical campaigners misleadingly invoke a looming ‘insect apocalypse’ to justify demands to junk targeted, synthetic pesticides (https://geneticliteracyproject.org/2022/02/10/viewpoint-anti-chemical-campaigners-misleadingly-invoke-a-looming-insect-apocalypse-to-justify-demands-to-junk-targeted-synthetic-pesticides/)

QuoteEnvironmentalist NGOs are suggesting to move to an “agro-ecological” baseline of farming instead.

According to its original definition, agroecology is simply the study of ecological practices applied to agriculture. What started out as science, however, has morphed into a political doctrine that not only rules out modern technologies such as genetic engineering, advanced pesticides and synthetic fertilizer but explicitly extols the benefits of “peasant” and “indigenous” farming and in many cases discourages mechanization as a way of freeing the world’s poor from backbreaking agricultural labour. Add on to a hostility to international trade and intellectual property protections for innovators (“seed patents,” which are standard in all advanced crops, not just GMOs, are a frequent cause of complaint) and you can see why agroecology’s promoters so often talk about it as “transformative.”

We should remember that not all “transformations” are good. They can just as easily be bad, even catastrophic.

Eli tieteenä se kyllä alkoi. Mutta ei ole sitä enää. Eikä sillä nykyisin tarkoiteta edes vain luomua toisella nimellä. Vaan tuollaista outoa aatteiden pakettia. Mutta sillä paketilla on hyvin epäluuloisia vastaanottajia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21331#msg21331). Nykyisin.

Hän ei innostu:

Viewpoint: Why it’s reasonable to question if regenerative agriculture is really more sustainable than conventional farming (https://geneticliteracyproject.org/2022/03/02/viewpoint-why-its-reasonable-to-question-if-regenerative-agriculture-is-really-more-sustainable-than-conventional-farming/)

QuoteRegenerative proponents tend to be influenced by overseas researchers, have an organic background, and are not agricultural scientists who have spent their working lives learning about effects and consequences within the New Zealand context.

Tuosta tiivistelmästä löytyy linkki perusteellisempaan versioon.

Tällaistakin löytyy:

https://twitter.com/LudgerWess/status/1499829598158307339/photo/1

Ilmiöstä oli kyllä jo puhetta täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg22644#msg22644) viime kesänä.

Ludger Wessillä oli tämä twiitti (lihav. HJ):

***

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1507232561201827840

These are all anthroposophists. Interpretation of the patterns is highly subjective- similar to Emoto‘s water crystals - but they call it science anyway. In Europe, agroecology has been hijacked completely by anthroposophists.

***

Plus monta muuta twiittiä samasta asiasta. Steinerilaisuuden vaikutusvalta Keski-Euroopassa on yhä merkittävä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Kiertotaloudesta leivotaan ratkaisua Venäjän raaka-aineista irtautumiseen, ympäristöministeri Emma Kari: on mahdollista vähentää luonnonvarojen käyttöä (https://yle.fi/uutiset/3-12380906)

QuoteHän mainitsee esimerkkeinä mahdollisuuksista sellutehtaiden hiilipäästöjen talteenoton ja hiilen tuotteistamisen, kasviproteiinien valmistustuksen ja uudistavan viljelyn maataloudessa.

Uudistava viljely on menetelmä, jossa käytetään lannoitteita ja muokataan maata tavallista vähemmän.

(lihav. HJ)

Tuo voisi olla uusi ehdotus. Mutta valitettavasti se voi olla myös tämä ehdotus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg25832#msg25832) uudella nimellä.

Se, miten nuo kaksi asiaa ovat yhdistettävissä, on jo edellä problematisoitu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg21936#msg21936).

Tavallaan tämä on nyt sitä, ettei muotikäsitettä annetakaan suosiolla luomuväelle, sen kesken riideltäväksi:

‘Third way’ regenerative farming: Syngenta CEO calls for cooperation between organics and crop biotechnology to address food crises, sparking ‘grotesque’ rebuke from organic activist (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/12/third-way-regenerative-farming-syngenta-ceo-calls-for-cooperation-between-organics-and-crop-biotechnology-to-address-food-crises-sparking-grotesque-rebuke-from-or/)

Eikä luomuväki tuosta lainkaan tykkää.

"Slow Food" on myös luomun eräs nimi. Kun hiukan raaputtaa:

Viewpoint: Germany’s anti-GMO ‘Slow Food’ activist group invokes ‘precautionary principle’, demands labeling to block crop gene editing deregulation (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/26/viewpoint-germanys-anti-gmo-slow-food-activist-group-invokes-precautionary-principle-demands-labeling-to-block-crop-gene-editing-deregulation/)

Voi olla, ettei ihan täysin. Mutta mm. prinssi Charles on innokkaana liikkeessä mukana.

Tuohon kampanjaan oli. Kiinnitetty huomiota täälläkin:

***

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Hendrik Haase 🇺🇦☮️✌️
@HendrikHse
Der böse Wissenschaftler im Labor steht in den Augen von @Slowfood_de
gegen den liebevoll Pflanzen tätschelnden Bauern auf dem Acker.🤔

Wissenschaftsfeindlichkeit & die Darstellung von Forschung als Feind der #Landwirtschaft wird uns in keine gute Zukunft führen. #Biotechnologie

SlowFoodDeutschland
@Slowfood_de
Agrar- und Lebensmittellobby drängen die @EU_Commission
neue Gentechnikverfahren zu deregulieren. Das würde die #Wahlfreiheit uns gentechnikfrei zu ernähren aushebeln. Nicht hinter unserem Rücken! Nicht hinter eurem?
🔽Zur Petition #ICHOOSEGMOFREE
https://bit.ly/3wx7L5S

https://twitter.com/Slowfood_de/status/1527651754019627009/photo/1

MT antoi tilaa tämän idean esittelyyn (maksumuuri):

Permaviljelijää ei lannoitteiden ja energian hinnannousu hetkauta ‒ Coelho uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi tuottaa ruokaa pienimuotoisesti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b0acd37b-47fa-48bc-a424-df03b21e4feb)

QuoteGuilherme Coelho on vakuuttunut, että pitämällä maaperästä huolta ja lannoittamalla luonnonmukaisesti kasveista tulee ravinteikkaampia ja kestävämpiä tuholaisia vastaan.

Mutta joutui (viljelijän nimestä päätellen) etsimään esimerkkinsä ulkomailta. Suomessa kun innostus asiaan on pysähtynyt 15 tilaan:

https://www.permakulttuuri.fi/jasenten-projektit

Enemmän se kyllä on kuin biodynaamisten tilojen lukumäärä Suomessa. Mutta kuitenkin vain tuo luku.

Ei pitänyt tätä enää ottaa esille. Mutta otetaan kuitenkin. Tämän tilaisuuden paikka on nimittäin nyt �" entisen tietomme pohjalta �" hiukan hätkähdyttävä:

Parannetaan maata jalkojemme alla!
Pohjoismainen permakulttuurifestivaali 2022 pidetään 4.�"7. elokuuta 2022 Vesilahdella, Pirkanmaalla. Kokoonnumme Kurjen ekokylässä ja läheisen Rautialan juhlatalon tiloissa. (https://nordicpermaculturefestival.org/fi)

Se nimittäin pidetään paikassa, joka oli 6 vuotta sitten tapahtumapaikkana Pohjoismaiselle biodynaamiselle kokoukselle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg18308#msg18308). Tuossa toisessa triidissä on hiukan kerrottu, mikä nyt johti tähän. Tai ainakin mitä sitten tapahtui.

Vähän systemaattisempi juttu siitä, miten näillä keinoin ei tavoitteita edistetä:

Climate Action Farming: What farmers need to do to adapt as our planet heats up�"and why organic and ‘regenerative agriculture’ cannot meet the challenge (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/05/climate-action-farming-here-is-what-farmers-need-to-do-to-adapt-as-our-planet-heats-up-and-why-organic-and-regenerative-farming-cannot-meet-the-challenge/)

Vaikuttavista uusista nimityksistä huolimatta. Mutta amerikoista tulevat uudet nimitykset nauttivat yhä Suomessa tietystä sädekehästä. Näin esimerkiksi Carbon Action -hankkeessa. Tuntuivat uudet nimitykset muuten tehneen vaikutuksen myös näihin keskustelijoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=693.msg27246#msg27246). Siellähän YLE esitti heti tämän tulkinnan:

QuoteMitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita.

Siinä oikeastaan esitetään regeneratiivisen viljelyn tarkoittavan luomuviljelyä!

Google-haulla näkyy näin (lihav. HJ):

QuoteBiodynaamisesti tuotettuja marjoja ja kasviksia - Hannaksen tila
4 päivää sitten �" Alla olevasta tuoreiden tuotteiden listasta löydät juuri tänään ostettavissa olevat herkut! Permakulttuurinen tilamme elää säiden ja sesonkien mukana ja ...

Mutta itse sivustolla ei puhuta enää permakulttuuristakaan:

https://hannaksentila.fi/suoramyynti/

Eikä tilaa löydy kummankaan poppoon listoilta.

Tämä keskustelu on saatu vietyä YK:n käytäville:

Viewpoint: ‘Agroecology has better marks for biodiversity and soil health’ �" UN panel urges communities to consider adoption (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/27/viewpoint-agroecology-has-better-marks-for-biodiversity-and-soil-health-un-panel-urges-communities-to-consider-adoption/)

Kuvateksti löytää yrtimen:

QuoteRather than focusing on productivity, measures of agroecological success include raising farmers from poverty and increasing biodiversity.

Alkuperäinen artikkeli:

Scaling Agroecology: “Why Is Something So Compelling Also So Contentious?” (https://foodtank.com/news/2022/07/scaling-agroecology/)

QuoteYet as a pathway to more sustainable food systems and transformational change, agroecology remains contested. Ferrand says that some funders, researchers, and policymakers are skeptical of agroecology’s viability, profitability, and scalability.

Meillä siihen edellä esitetyt epäluulomme. Plus epäilyksemme, että taas on kyse tästä:

Luomuviljelyä ajetaan kehitysmaihin takaoven kautta (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=67) (2009)

Efektiivistä katumusta. Tämä ei ollut ratkaisu:

Selling a myth: Former OXFAM development expert on why agroecology cannot address global food security (https://geneticliteracyproject.org/2022/08/09/selling-a-myth-former-oxfam-development-expert-on-why-agroecology-cannot-address-global-food-security/)

Tällainen on

About Regeneration International (https://regenerationinternational.org/about-us-3/).

Ainakin tuo poppoo antaa hyvät perusteet käsitellä asiaa tässä triidissä, tämän otsikon alla.

Eräänlainen akanvirta, täällä olisi toisin:

Agroecology promoters in Ghana say they embrace modern technologies (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2021/03/agroecology-promoters-in-ghana-embrace-modern-technologies/)

QuoteThough many agroecology promoters take a strict stance against the use of modern farming tools and technology, advocates in Ghana have signaled they’re open to a more inclusive approach.

“There are some misconceptions about agroecology that I would want to correct,” said Dr. Charles Nyaaba, head of advocacy and programs at the Peasant Farmers Association of Ghana, one of the organizations promoting agroecology in the country. “Usually, when we talk of agroecology, what comes to the mind of many people is that it does not involve the use of machinery, it doesn’t involve the use of external inputs, it is necessarily mixed cropping [rather than monoculture] and it cannot be scaled. That is not the case.

Ja näin selvään se sanotaan:

QuoteNyaaba, who made his comments during an Alliance for Science (AfS) Live webinar, said that modern technological inventions, including synthetic fertilizers and pesticides, can be applied even in agroecological production, as long as the fundamental principle of protecting the environment is not violated.

Mutta siinä alkaa sitten tulla se vaikeus, että vaikka tuo olisi se "kansallinen" määritelmä, lähes koko muu maailma jatkaa tarkoittamalla sillä luomuviljelyä! Niin puolustajat kuin vastustajatkin.

Koko maailmassa yritään yhä selventää, mitä ihmettä se on:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·50min
Australiassa keskusteltiin pitäisikö keksiä helpommin lähestyttävä nimitys termille #regeneratiivinenmaatalous. Suomessa sitä kutsuttiin 90-luvulla "hyviksi viljelymenetelmiksi", nyt käytössä on mm #uudistavaviljely

Renaming regenerative agriculture could open doors (https://www.graincentral.com/news/renaming-regenerative-agriculture-could-open-doors/#.Yy_z-k0DKHM.twitter)

Artikkelista poimitun vihjeen pohjalta se ei kyllä luomua olisi:

Quote“The practices like minimum till, keeping cover crop, incorporating livestock, it is part of the system, it is part of what they do anyway.”

Mutta kuten olemme huomanneet, itse nimityksestäkin käydään sotaa, Suomessakin. Vaikkapa Biodynaaminen Yhdistys kertoo kurssinsa olevan:

Regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden ammatillinen opintokokonaisuus (Biodynaamisen viljelyn johdantokurssi) (https://www.biodyn.fi/uuma-koulutus)

Ja Pro Luomun Luomuelintarvikepäivässä 5.10.22 pidetään tällainen esitelmä:

QuoteTowards regenerative organic farming,
Regional manager Johan Hedberg, Arla Sweden

Nyt Ylhäinen otti kovemmin kantaa:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·59min
On kiinnostavaa seurata millä kaikilla tavoilla tätä regeneratiivista maataloutta keksitään kuluttajille markkinoida. Täyttä huttuahan tästä suurin osa on, mutta eivät kuluttajat sitä tiedä 😂#regeneratiivinenmaatalous
https://wildfarmed.co.uk/

(lihav. HJ)

Nyt en ole ihan varma, ovatko hänen perustelunsa samat kuin minun.

Tällä nimellä luomua myydään nyt. Tai pikemminkin taas:

Climate Activists Attacking Fertiliser Use, Mass Produced Food (https://wattsupwiththat.com/2022/09/29/climate-activists-attacking-fertiliser-use-food-mass-production/)

QuoteIndustrial Farming Causes Climate Change. The ‘Slow Food’ Movement Wants to Stop It

BY ARYN BAKER
SEPTEMBER 28, 2022 1:10 PM EDT

Abiennial celebration of international small-scale farmers, breeders, fishers, and food producers just wrapped up in Turin, Italy. Convened by the Slow Food movement, one phrase in particular dominated the Terra Madre Salone del Gusto festival’s long roster of panel discussions and workshops: “Food is the cause of the environmental crisis, but it can also be the solution.”

…

Food production contributes approximately 37% of global greenhouse gas emissions, making farmers both contributors to, and victims of, climate change. But it doesn’t have to be that way, say proponents of Slow Food, a movement started in Italy 36 years ago that promotes “good, clean and fair food” along with a stronger connection between people and the food they eat. Adopting climate-smart farming practices, and taking a more flexible approach to what is farmed where, will make food production more resilient in the face of climate change. But even then, it may not be enough�"absent severe reductions in fossil fuel emissions, some places will likely have to give up farming entirely in the near future.

Tuosta liikkeestä jo edellä moneen otteeseen, mm. juuri äskettäin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg28084#msg28084). Ko. liikkeen herraskainen lähtökohta tulee esiin tuossa artikkelissakin:

QuoteI have no problem with boutique farms producing delicious food using palaeolithic agricultural techniques for wealthy customers. I’m happy to buy the occasional slice of delicious artisan cheese, or tomatoes or olives grown with love, but it would devastate my finances to have to live off such produce full time. A lot of people simply wouldn’t be able to afford to eat at all.

To feed the world of today we need agricultural mass production, fossil fuel and chemicals, not ignorant theories and disastrous policy choices.

Twiitti häneltä:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·43min
Päivän surkuhupaisin tiedote. Minulla on oikeasti välillä paha mieli siitä, että #luomu ympärillä pyörii kaiken maailman käärmeöljykauppiasta ja uskomustouhua.

Luomuviljelijät hyötyvät agrihomeopatiasta myös taloudellisesti (https://www.sttinfo.fi/tiedote/luomuviljelijat-hyotyvat-agrihomeopatiasta-myos-taloudellisesti?publisherId=69817937&releaseId=69953290)

QuoteAili Havre-Niminen on kansainvälisesti hyvin arvostetun klassisen homeopaatin Camilla Sherrin (PCH, FSHom.) valmennuksessa, joka on myös Suomen Homeopaatit Ry:n puheenjohtaja.

Sherr on toiminut koko aikuisikänsä homeopaattina. Nykysyin hän enimmäkseen kouluttaa homeopaatteja ympäri maailmaa. Tällä hetkellä hän asuu Tansaniassa israelilaisen miehensä kanssa, jonka hän tapasi Lontoossa jatko-opiskellessaan homeopatiaa. Pariskunta päätyi Tansaniaa tekemään AIDS:n vastaista työtä kansainväliseen projektiin.
- Aids on immuniteettisairaus ja homeopatia nimenomaan palauttaa ihmisen luontaisen vastustuskyvyn. Olemme saaneet huippuhyviä tuloksia Tansaniassa, summaa Sherr.

Kosmopoliitti  Sherr on hieman huolissaan, että Suomessa ei esimerkiksi hyödynnetä homeopatiaa maataloudessa. Maailmalla se on jo hyvinkin yleinen käytäntö, varsinkin luomutiloilla.

Ilmiönhän löysimme jo viime vuonna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg22644#msg22644). Siellä Ludger Wessin saatteella, että juuri kun kuvittelin nähneeni kaiken.

Nyt tätä luvataan avata:

Tutkimustiistai: Miten regeneratiivinen viljely eroaa luomusta?  (https://proluomu.fi/tutkimustiistai-miten-regeneratiivinen-viljely-eroaa-luomusta/)

QuoteMarraskuun ensimmäisenä tiistaina 1.11. klo 9-10 puhutaan luomusta. Väitöskirjatutkija Heli Lehtinen Helsingin yliopiston Ruralia-Instituuttista avaa omaa tutkimustaan luomuviljelyn ja regeneratiivisen viljelyn suhteesta.

Toivottavasti tuokin tulee powerpoint- tms. esityksenä nettiin. Tällaista kiireistä eläkeläistä harmittaa vaatimus olla tiettynä aikana paikalla. Vaikka vain Teams-apuvälineen kautta.  8)

Sen sijaan tästä Arlan Johan Hedbergin esityksestä Luomuelintarvikepäivässä 5.10.22  ei paljon tai oikeastaan mitään selvyyttä*) asiaan tule:

Towards regenerative organic farming (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2022/10/johan-hedberg_arla.pdf) (pdf)

Se on hyvin epämääräinen muutoinkin. Ja siinä myönnetään suoraan (s. 23), ettei mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää asialle eli regeneratiiviselle viljelylle ole. Vaan se on tilakohtainen asia (unique).

Sitä ennen on toki kehuttu Arlan tilat. Ja firma.

_____

*) ainakaan tuosta pdf:stä

Cameron English ei tätä niele:

Viewpoint: ‘Regenerative’ is replacing ‘organic’ as the latest green farming fad. Here’s why the reality falls far short of the hype (https://geneticliteracyproject.org/2022/10/17/viewpoint-regenerative-is-replacing-organic-as-the-latest-green-farming-fad-heres-why-the-reality-falls-far-short-of-the-hype/)

QuotePoliticians have a complicated relationship with science. When they think the evidence comports with their political goals, they love scientists and the work that they do. However, when their ideology clashes with the data, our representatives twist themselves in knots to avoid conforming their views to the facts. Case in point, Rep. Alexandria Ocasio-Cortez tweeted the following comments about regenerative agriculture on July 20:

   

QuoteMany small farms are now using ‘regenerative’ farming techniques that indigenous people have been using for centuries �" and in doing so, they may have found the key to protecting our entire global food supply from climate change. pic.twitter.com/migH5zFsD3

    �" Rep. Alexandria Ocasio-Cortez (@RepAOC) July 20, 2022

The tweet included a clip of a hearing during which handpicked experts answered softball questions, giving Ocasio-Cortez’s opinion a gloss of scientific legitimacy. That plays well in the media and generates lots of likes and retweets, but it doesn’t make anything she said true.

The reality is that regenerative agriculture, as commonly defined today, can’t “protect” the global food supply from climate change; it can’t even feed a small country. To achieve the kinds of sustainability gains Ocasio-Cortez described, we need technology-driven farming that utilizes every available tool.

Seuraa hänen analyysinsa siitä, mitä se on. Päätyen kyllä hyvin lähelle sitä, kuin me täällä: uusi nimi, oikein vanhat ja tutut ideat.

Luomuinstituuttikin haluaa luoda kuvaa, että jonkin uuden jäljillä oltaisiin:

Kokeillen kohti uudistavampaa luomuviljelyä (https://luomuinstituutti.fi/kokeillen-kohti-uudistavampaa-luomuviljelya/?lang=fi)

Ohjelman otsikot viittaavat kyllä osin vanhoihin keinoihin. Ja osin siihen �" josta edellä on ollut puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg23326#msg23326) �" että ideassa haaveillaan luomun ja suorakylvön yhdistämisestä.

Sinänsä haaveessa useiden hyvien asioiden yhdistämisestä ei ole mitään pahaa �" jos sillä päästään ennakkoluulottomasti johonkin uuteen ja parempaan. Mutta tuossa ovat luomun kiveen hakatut säännöt esteenä. Joille on vielä annettu EU:sta kivitaulut!

Regenaratiivisen viljelyn olemuksesta yritetään saada selvää. Tästä tulimme tietoisiksi hiukan erikoista kautta, tästä Facebook-viestistä:

QuoteBiodynaaminen yhdistys
torstaina

Jättimäiset ruokaketjun toimijat kuten Bayer, Mars, McDonald’s, PepsiCo, Yara jne. ovat julkaisseet raportin, jossa toteavat että ruokateollisuuden ja hallitusten on ryhdyttävä nopeasti toimiin muuttaakseen maataloutta kestäväksi. Uudistavan maatalouden käyttöönotto on ollut heidän mielestään liian hidasta.

Herää tietysti kysymys, miksi suurimmat kestävyysongelman aiheuttajat ovat huolissaan? Onko kyseessä viherpesukikka, jolla yritetään harhauttaa kuluttajaa näkemään heidät kestävyyden edistäjinä?

Olemme samaa mieltä! Maataloudessa ja ruokaketjussa pitää tehdä suuria muutoksia ja pian. Ratkaisu saattaa löytyä lähempää kuin uskotaan! Kestävästä luomu- ja biodynaamisesta tuotantotavasta ja pienistä tilayksiköistä.

Koko raportti (SCALING REGENERATIVE FARMING: AN ACTION PLAN) löytyy täältä:

https://a.storyblok.com/f/109506/x/7b102e6831/agribusiness-task-force-white-paper.pdf?fbclid=IwAR2CS84vj_yULRkWbTBvn4BQ2s4oZRzF0SDOBr5SIq78IXL7hON1W9zRQpA

#biodynaaminen

https://www.theguardian.com/environment/2022/nov/03/big-agriculture-climate-crisis-cop27

Tuosta aistii loukkaantuneisuuden ja pelon, että nuo suuret firmat yrittävät nyt varastaa regeneratiivisen viljelyn (luomulta ja) biodynaamisuudelta! Vaikka siihen piti oleman jo vahva kiinnitys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg20517#msg20517)!

He eivät osanneet valita:

Pirkanmaan Ruokafoorumin Tulevaisuusparlamentti: Kolme kärkeä suunnaksi vihreän siirtymän ajaksi (https://ylojarvenuutiset.fi/2022/11/28/pirkanmaan-ruokafoorumin-tulevaisuusparlamentti-kolme-karkea-suunnaksi-vihrean-siirtyman-ajaksi/)

Googlen kautta tämä:

Quote2 päivää sitten �" ... peltometsäviljely, permakulttuuripuutarhat ja biodynaaminen viljely. Kolmantena kärkenä nostamme esiin kotitarvetuotannon, keräilyn ja säilönnän.

(lihav. HJ)

Ottivat mukaan sitten kaikki lihavoidut. �" Juuri Pirkanmaalla taitaakin olla menossa tietty hiljainen taistelu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg27263#msg27263). Jossa tuo foorumi julistautui puolueettomaksi (?).

Mihin triidiin tämä kuuluisi? Aika luontevasti juuri tänne:

Viewpoint: A degree in regenerative organic agriculture at a ‘trancendental meditation’ university? What are students actually learning? (https://geneticliteracyproject.org/2022/12/01/viewpoint-a-degree-in-regenerative-organic-agriculture-at-a-trancendental-meditation-university-what-are-students-actually-learning/)

Ehkä samanlaisella saatteella kuin tämä ilmiö:

Quote from: Heikki Jokipii on 05.10.22 - klo:10:54
Ilmiönhän löysimme jo viime vuonna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg22644#msg22644). Siellä Ludger Wessin saatteella, että juuri kun kuvittelin nähneeni kaiken.

Kyllä mietiskelyä maatalouden menetelmänä toisaalta suositteli jo Rudolf Steiner v. 1924 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg11506#msg11506).

Tämä tilaisuus on eilen pidetty:

Ko­keil­len koh­ti uu­dis­ta­vam­paa luo­mu­vil­je­lyä 1.12.2022 klo 13 (https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/kokeillen-kohti-uudistavampaa-luomuviljelya-1.12.2022-klo-13)

Syntyikö siitä materiaalia nettiin? Tuon linkin kautta ei löydy.

Olisi kuitenkin kiva nähdä, miten he hahmottavat luomun ja "regen". Näitä paperilla eli sähkössä:

QuoteTervetuloa Luomu 2.0 - Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regeneratiivisen luomuviljelyn kehittämisen tueksi -hankkeen loppuwebinaariin kuulemaan hankkeen tuloksista.

Tämmöinen twiitti tuli em. tilaisuudesta:

QuoteLuomu2.0-hankkeen loppuwebinaarissa Timo Lötjönen @LukeFinland aloittaa pohtimalla, mitä on #UudistavaViljely -> pitäisikö pikemminkin puhua kasvipeitteisestä viljelystä?
#luomu #RegeneratiivinenViljely #UudistavaViljely #Kestorikkakasvit

https://mobile.twitter.com/FinOrganicResea/status/1598297072700047360/photo/1

Mutta ei tuo oikein riitä: haluaisimme esiin koko esityksen. Vähintäänkin... mietiskeltäväksi.  :D

Silti tuostakin jo selviää, miten haaveillaan luomun ja suotakylvön yhdistämisestä.

Kun joku on nähnyt vaivan tämän kirjoittaa ja suomeksi kääntää, niin linkataan tänne:

Permakulttuuri: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää (https://www.google.com/amp/s/www.renovablesverdes.com/fi/permakulttuurista-kaikki-mit%25C3%25A4-sinun-tarvitsee-tiet%25C3%25A4%25C3%25A4/amp/)

QuoteKestävän maatalouden päätavoitteena on viljellä maata luonnon ekosysteemiä ja omaa selviytymistä kunnioittaen. Tällä laajalla tutkimusalalla, joka on syntynyt vastauksena intensiiviseen kehitykseen ja sen ympäristövaikutuksiin, on useita vaihtoehtoisia ja kestävän kehityksen mukaisia ​​tuotantomalleja: luomuviljely, biodynaaminen maatalous, integroitu maatalous ja permakulttuuri.

Tässä artikkelissa aiomme puhua siitä, mitä permakulttuuri on, mitkä ovat sen ominaisuudet, edut ja merkitys.

Maailmoja syleilevien näkymien jälkeen tämä on pakko myöntää:

QuotePermakulttuuriprojektit ovat hajallaan ympäri maailmaa, ja yli 120 maassa on kehitteillä esimerkkejä kestävän kehityksen toimintasuunnitelmista, joilla pyritään edistämään sosiaalista sitoutumista ja lisäämään ekologista ajattelutapaa. Luomutuotteille myönnettävä tuki edistää permakulttuurin kehitystä.

(lihav. HJ)

Ei muuten tule esille rajanvetoa biodynaamisen viljelyn suuntaan. Tai muidenkaan luomun muotojen. Mutta juuri biodynaamisuuden suuntaan sitä olisi kaivannut, koska tuo helskyttely heti tuo juuri sen mieleen. �" Ja muistamme myös Pirkanmaan hiljaisen taistelun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg27263#msg27263).

Vaikkapa tämä on melkein biodynaamisuutta:

QuotePermakulttuuri on kestävää, tehokasta ja vaikuttavaa, koska se vaatii lähes symbioottista suhdetta viljelijän ja maan välillä.

Tuosta puuttuu ehkä vain symbioottinen suhde taivaankappaleisiin!  ;D

No, siitähän se juuri kiikastaa:

Permaculture Vs. Biodynamic: How Do These Two Differ? (https://redemptionpermaculture.com/permaculture-vs-biodynamic-how-do-these-two-differ/)

Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.22 - klo:04:13
Tällainen opintopiiri on nyt ilmestynyt biodynaamisen yhdistyksen tapahtumakalenteriin:

https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri/humuspiiri

Se lienee jatkoa tälle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19928#msg19928). Kuten sielläkin huomasimme, jonkinlainen flirttailu on Keuruun ekokylällä käynnissä steinerilaisuuden kanssa. Mutta ei johtanut vielä vakavaan seurusteluun ja suhteeseen. ;D

Nyt siinä tapahtumakalenterissa on tällainen tilaisuus:

Ensimmäinen MyHumus-viikonloppu: Keuruun ekokylä (https://www.biodyn.fi/tapahtumakalenteri/ensimminen-myhumus-viikonloppu-keuruun-ekokyl)

QuoteMyHumus on 18�"29 -vuotiaille suunnattu oppikokonaisuus, jonka aikana tutustutaan kolmeen regeneratiiviseen maatilaan ja siihen, miten eri tilojen viljelijät pitävät huolta maasta. Neljän oppimisviikonlopun aikana opit miten maaperän elävöittäminen eli regeneraatio käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat terveen maaperän hoidon periaatteet. Jokaisessa viikonlopussa on tietoa eri teemoista, konkreettista yhdessä tekemistä, iloista yhdessäoloa ja tietenkin hyvää ruokaa.

(lihav. HJ)

Biodynaamisuus haluaa kynsin hampain pitää nyt käsitteestä kiinni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg20517#msg20517)! Kuten noista nuoristakin.

***

Kun taas Saksassa se on jo täysin karkaamassa sekä biodynaamisuudelta että luomulta ylipäänsä:

QuoteLudger Wess uudelleentwiittasi
Peter Breunig 💛💙
@peter_breunig·23t
Der @NABU_de setzt sich in dieser Studie für regenerative Landwirtschaft inkl. Direktsaat ohne jegliche Bodenbearbeitung ein. Diese Offenheit ist super! Aber dafür brauchen wir Landwirte die notwendigen Werkzeuge, wie etwa Glyphosat. Bitte dafür dann auch eintreten! 🙏

QuoteNABU
@NABU_de
🌱 Gesundheit von Böden und Pflanzen im Fokus: Der NABU stellt in einer gemeinsamen Studie mit @BCG
  dar, was die Vorteile der Regenerativen #Landwirtschaft sind - und wie diese in Deutschland schnellstmöglich angewandt werden kann. Mehr 👉
https://www.nabu.de/natur-und-landschaft/landnutzung/landwirtschaft/umweltschutz/32775.html

Direktsaat on suomeksi suorakylvö. Ja Glyphosat glyfosaatti.

Tuleeko se virallinen määrittely USA:sta?

Defining regenerative agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/03/defining-regenerative-agriculture/)

Ja mikä on oleva sen suhde luomuun?

Edelleen kunnolla määrittelemättä. Mutta silti sitä näin innokkaasti ajetaan:

Kymmenen eturivin ruokaketjuyritystä peräänkuuluttaa hallitusohjelmaan toimia uudistavan viljelyn edistämiseksi  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/87c108c7-20ec-4ce8-97da-1bb8d2d0ab23)

Vaikkapa nämä asiat viittaavat suorakylvöön:

QuoteUudistava eli regeneratiivinen viljely

Viljelytapa, jossa satotasojen lisäksi parannetaan maaperän kasvukuntoa ja ympäristön hyvinvointia ruuantuotannon yhteydessä.

Menetelmiä ovat muun muassa ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen, maan muokkauksen minimointi, viljelykiertojen monipuolistaminen sekä laidunnus.

(lihav. HJ)

Mutta tässä oheisartikkelissa asia saadaan vaikuttamaan (kuitenkin) luomunsukuiselta:

Tuiskulan tila panostaa erityiseen viljelytapaan, jossa isot koneet ja kyntöaura ovat pannassa ‒ "Liian helpot ratkaisut aiheuttavat lisää ongelmia" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/3848b9bb-d7bd-4b29-851b-0b20de385205)

Quote”Tuiskulan tytöt” ovat uteliasta porukkaa. Kanoille tehty mobiilivaunu ei täytä luomuvaatimuksia, joten luomuun munia ei saa. Kuva: Sanne Katainen
[..]
Tilalla harjoitetaan uudistavaa maataloutta. Menetelmässä jäljitellään luonnon ekosysteemejä.
[..]
Suomessa näkyvimpiä uudistavan viljelyn edistäjiä on Carbon Action -hanke, johon kuuluu sata tilaa. Tavoitteena on häiritä maaperää mahdollisimman vähän, tarkoitti se sitten muokkausta tai kasvinsuojeluaineita. Samalla maaperä varastoi hiiltä.
[..]
Lanta on olennainen osa tilan ravinteiden kiertoa, mutta omien kanojen lanta ei viljelyksille yksin riitä. Karjanlannan löytäminen lähialueilta oli työn takana. Länsi-uudellamaalla karjaa pitää enää harva.
[..]
Dammea kiehtoo myös peltometsäviljely. Hän siteeraa tutkimustuloksia, joiden mukaan nurmikasvien tuotto on vähintäänkin yhtä hyvä tai jopa parempi, kun pellolla kasvaa lisäksi puita.

(lihav. HJ)

Siinäkin kyllä tämä:

QuoteTäällä maata ei kynnetä auki milloinkaan. ”Maaperän kunto on ykkösasia”, hän sanoo. ”Eläviä juuria on oltava mahdollisimman paljon.”

Mutta rikkakasvit eivät siis jutussa ole minkäänlainen ongelma.

Mutta kylmän rauhallisesti Kankaanrinta kirjoitti tänään näin:

Saara Kankaanrinnan kolumni: Maailma on rajallinen, ja vaikka miten kipeää tekisi, siihen on sopeuduttava (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009523154.html)

QuoteToive hallitukselle oli: ”Tarvitaan vaalikauden ja sektorit ylittävä uudistavan viljelyn ja maan kasvukunnon toimenpideohjelma”.

”Uudistavan viljelyn avulla voimme vahvistaa luontopääomaa ja vähentää ravinnevalumia vesistöihin. Uudistava viljely sitoo hiiltä maaperään, tukee luonnon monimuotoisuutta ja edistää ravinteiden kiertoa.”

Näin elinkeinoelämä jyrisee hallitusneuvotteluihin toiveitaan. Ei verotuksesta, ei jarruttaakseen muutoksia.

Siis mitä oikein vaadittiin? Mitä se uudistava viljely on? Luomua vai suorakylvöä? Niiden yhdistäminen ei onnistu.

Vähintään tuon termin käyttäjillä olisi nyt velvollisuus kertoa, mitä se ei ole.

Pitääkö meidän vaatia EU:lta sama, mikä USA:ssa on jo luvattu?

QuoteAlthough you might not know that your food was produced with regenerative ag techniques simply by looking at it in a store, that may change soon. Farmers and ranchers are hoping to have regenerative organic certification (https://regenorganic.org/pdf/ROC-Framework.pdf) approved by the United States Department of Agriculture. Although regenerative ag isn’t a completely new way of farming more of these practices must be put into play and we look forward to seeing what the future brings.

PS. 18.04.23: Erityisen mielenkiintoinen kysymys Kankaanrinnalle olisi hänen ja hänen projektinsa suhtautuminen muuntogeenisiin lajikkeisiin! Samalla voisi tiedustella, mitä odotetaan näiltä projektiin osallistuvilta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg29877#msg29877).  8)

Ilta-Sanomat ei näyttänyt tarjoavan mahdollisuutta esittää noita kysymyksiä heti kolumnin perään.

Jatkoa edelliseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg32475#msg32475).

Surffailin vähän netissä. Ja tulin tulokseen, että 'uudistava maatalous' on kyllä Suomessa niin pahasti sotkettu luomuun  �" sanoisinko jopa ryvetetty siinä �" ja jopa biodynaamisuuteen, että alkaa olla varsin toivotonta löytää siitä järjellistä ydintä. Se käsite vaikuttaa yhtä menetetyltä kuin 'agroekologia'.

Vaikka USA:ssa tai Kanadassa olisikin toisin. Sekään ei ole ihan selvää, miten asia siellä on. Ks. vaikka triidin alku (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg11567#msg11567).

Näkemys tai kysymyssetti asiasta:

Viewpoint: Decarbonizing farming �" Comparing regenerative agriculture with ‘sustainable intensification’ (https://geneticliteracyproject.org/2023/05/01/viewpoint-decarbonizing-farming-comparing-regenerative-agriculture-with-sustainable-intensification/)

Tuossa yli sen, että kyse "uudistavassa viljelyssä" olisi kyse vain luomusta, luomun  uudesta nimestä. Mutta vähän kyllä sitäkin sivutaan.

Erkki Pöytäniemi kertoo itsestään ja käsityksistään eri aikoina:

https://iso-orvokkiniitty.fi/me/

Tämä on hänen/heidän tavoitteensa:

QuoteSamalla tavoitteenamme on kehittää permakulttuurin menetelmiä näihin pohjoisiin olosuhteisiin ja luoda esimerkkejä ja malleja myös muille toteutettaviksi.

Vaikkei ehkä täysin selviä, mitä se permakulttuuri on, niin aika selväksi tulee, että se on hänen mielestään luomun korkein aste. Ja siltä pohjalta sen voisi jopa uskoa, että hän on käynyt läpi monia muitakin luomun variaatioita. Mutta lopulta se etsinnän jälkeen löytänyt:

QuoteMuistaa kuulleensa permakulttuurista jo agronomiopiskeluaikanaan Viikissä 1980-luvulla, mutta vakavammin kiinnostunut siitä vasta 2013 Marjan yllyttämänä.

Asia esitetään ongelmattomana, selkeänä asiana:

Anora ostaa 3,5 miljoonaa kiloa uudistavasti viljeltyä ohraa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/d0072df2-200d-4434-bf1c-0be9641797b0)

QuoteUudistava eli regeneratiivinen viljely on joukko viljelymenetelmiä, jotka parantavat maan kasvukuntoa ja biodiversiteettiä ja sen myötä tehostavat hiilidioksidin sitoutumista maaperään. Uudistavan viljelyn avulla tavoitellaan peltoalan vähittäistä muutosta päästölähteestä hiilinieluksi.
[..]
”Tämä on pioneerityötä, jota teemme yhteisvoimin. Uskomme, että uudistava viljely on tulevaisuudessa uusi normaali. Parempi maan kasvukunto luo resilienssiä ilmastonmuutoksen edessä, vakaampia satoja ja hiilen sidonta tehostuu.”

Mutta edellä lienee tullut selväksi, että sitä se ei suinkaan ole.

Quote from: Heikki Jokipii on 03.04.23 - klo:06:41
Tuleeko se virallinen määrittely USA:sta?

Defining regenerative agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2023/04/03/defining-regenerative-agriculture/)

Ja mikä on oleva sen suhde luomuun?

Mutta tällä kirjoittajalla onkin sitten tällainen (radikaali) agenda:

Viewpoint: Do you really want a sustainable food system revolution? Let’s expand the definition of regenerative ag to include all the tools in the farmer’s toolbox (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/12/viewpoint-do-you-really-want-a-sustainable-food-system-revolution-lets-expand-the-definition-of-regenerative-ag-to-include-all-the-tools-in-the-farmers-toolbox/)

QuoteA shift to regenerative agricultural practices is being driven by some farming communities and industries to help meet the challenges. These are holistic approaches to farming that seek to improve soil health, increase biodiversity, and enhance ecosystem services. The use of cover crops, crop rotations, reduced tillage, and other techniques restore and regenerate natural resources while producing healthy and nutritious food. It is a win win win for the grower, the consumer, and the environment. So why isn’t everyone doing this, especially when the need is so urgent? How can we encourage faster adoption of these practices?

We must all work together to ‘agcelerate’ innovation. Policy makers in the EU can accelerate innovation in and take up of more sustainable agricultural practices that enable farmers to be more profitable, productive, and sustainable by implementing policies that incentivize sustainable practices, supporting research and development, providing education and training, and collaborating with stakeholders to develop innovative solutions.

Kirjoittaja näyttää olevan tällainen:

QuoteAlexandra Brand is the Regional Director of Syngenta Crop Protection.

Alkuperäinen kirjoitus oli Euractivissa.

Amerikassakin jo kysytään:

Can regenerative agriculture live up to its hype and help feed a globally growing population? (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/22/can-regenerative-agriculture-live-up-to-its-hype-and-help-feed-a-globally-growing-population/)

Yksityiskohta. Sielläkin siihen liittyy tämä luomunsukuinen idea:

QuoteRegenerative agriculture is proposed as a more sustainable alternative to industrial agriculture. It can include practices such as:
[..]
    * using less synthetic chemicals in farming.

(lihav. HJ)

Artikkeli varoittaa jo aika alussa:

QuoteBut as our new research (https://link.springer.com/article/10.1007/s10460-023-10444-4) shows, regenerative agriculture may not be the transformation our global food system needs.

Yritys analysoida tätä mediasotaa:

Viewpoint: The ongoing battle between technology and ‘buzzword’ farming approaches, from agroecology to biodynamics to regenerative to organic (https://geneticliteracyproject.org/2023/06/26/viewpoint-the-ongoing-battle-between-technology-and-buzzword-farming-approaches-from-agroecology-to-biodynamics-to-regenerative-to-organic/)

Hyvin tuossa tulevat esille kaikki vaihtoehtoiset luomun nimet:

QuoteThe question for boosting needed future food production is, can our planet really forego the best technologies in favor of biodynamic, regenerative, organic, or other “buzzword approaches” that incur increased costs, lower yields, and even greater risks to human health and the environment?  Apparently, some consumers in developed countries have drunk the activists’ Kool-Aid and think so.  Richer countries can absorb the impacts of unwise decisions, but when misguided, regressive views are adopted by developing nations where food production is a larger, more critical part of the economy, the result can be debilitating or even catastrophic.  Two recent examples are Sri Lanka and Mexico, discussed below.

Suomessa monet noista nimistä taitavat yhä mennä, niinkuin suomenkielellä sanotaan, täydestä kuin väärä raha.

Hän pääsee meidän ajatteluamme näin lähelle:

Juuso Joonan kolumni: Ei riitä että maatalous on kestävää, sen täytyy olla uudistavaa (https://yle.fi/a/74-20036026)

QuoteAina kun muokkaamme koskematonta luontoa, kolhimme ympäristöä. Enää ei riitä, että lopetamme sen �" nyt ympäristöä pitää uudistaa.
[..]
Nyt regeneratiivisesta on tullut suorastaan muotitermi. Lähes jokainen liiketoiminnan ala kuvailee itseään niin.[..]

Mutta ei oikeastaan tarvitse edes rapsuttaa, kun sieltä tulee esiin hyvin tuttu luomuviljely. Vaikka naftaliinista kaivetaan tämäkin:

QuoteToimittaisiin itse asiassa aivan kuten Artturi Ilmari Virtasen kehittämässä viljelyjärjestelmässä 1950-luvulla, kun Suomi oli vielä ravinne- ja energiaomavarainen hiilineutraali yhteiskunta.

Luomusta oli siinäkin kyse. Vaikka sanaa ei oltu vielä keksitty. �" Itse asiassa mitä syvemmälle historiaan sukellamme, sitä hiilineutraalimmalta näyttää. Kivikaudella hyvin pienen asukasmäärämme hiilijalanjälki oli olematon. Ellei joku vahingossa polttanut metsää.  8)

MT:

Asiantuntija: Regeneratiivinen eli uudistava viljely hyödyttää viljelijää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/64e2ee20-44de-46f3-b994-c4ba1938273d)

QuoteNiin kauan kuin uudistava viljely on lähestymistapa viljelyyn, voidaan termiin ja sen määritelmiin suhtautua joustavasti.
TILAAJALLE

Emme suhtaudu. Emme suostu suhtautumaan.

Tätä se on:

Viewpoint: ‘Regenerative agriculture’ is a mishmash of trendy organic practices lacking measurable metrics. Here’s how to make it more science based (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/08/viewpoint-regenerative-agriculture-is-a-mishmash-of-trendy-organic-practices-lacking-measurables-heres-how-to-make-it-more-science-based/)

Mutta yhä siis kirjoittaja uskoo, että siitä olisi löydettävissä jotain järkevää (?).

Vähän sympatisoivakin yritys analysoida asiaa:

Viewpoint: What’s the science (if any) behind the regenerative agriculture movement? (https://geneticliteracyproject.org/2024/01/29/viewpoint-whats-the-science-if-any-behind-the-regenerative-agriculture-movement/)

Tämä siinä kyllä tulee esiin:

QuoteThere has been much debate of late about what regenerative agriculture really means. The lack of clear definitions has led some to suggest that it is simply greenwash, and others to claim that organic farming is its proper designation (see for example “Organic: the benchmark for truly regenerative farming” (https://ofgorganic.org/news/organic-the-benchmark-for-truly-regenerative-farming)).

Sotketaan käsitteitä lisää. Nyt sen väitetäänkin olevan tällaista (lihav. HJ):

200 vuotta vanha sukutila Ilmajoella kokeilee uudenlaista kauran viljelyä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b9c93082-ae13-4d24-8617-6956f26ac283)

QuoteUudistavan viljelyn menetelmät löysivät tiensä Ilmajoen pelloille, kun Mäki-Latvalan tila otti käyttöön Helsingin Myllyn Kaura 2.0 -viljelyohjelman. Kauraa viljellään satelliittiteknologiaa ja täsmälannoitusta hyödyntäen.

Tämä on kyllä projektissa mukana:

QuoteNiin sanotussa 2.0-viljelyssä viljelijä seuraa kauran sielunelämää muun muassa satelliittikuvien, maaperäskannauksen, erilaisten mittarien ja analyysien avulla saadakseen tietoa pellon ominaisuuksista ja kasvin kasvumahdollisuuksista. Yhden tilan kaura 2.0 on viljelty ilman tuholaistorjunta-aineita.

Mutta tämä ei ole yhtään luomua:

QuoteTeknologian mahdollistaman täsmälannoituksen avulla kasvi saa tarvitsemansa määrän lannoitetta. Myös viljelijä hyötyy, koska arvokas lannoite tulee hyödynnettyä tehokkaasti.

”Sen sijaan, että kylvön yhteydessä lannoitetaan kasvia ”sokkona” tietämättä tulevan kasvukauden olosuhteita, meillä se tehdään täsmättynä pitkin kasvukautta satelliittikuvia hyödyntämällä. Satelliitti kuvaa pellot muutaman päivän välein. Kuvasta analysoidaan kasvuston biomassa, ja tämän täsmälannoituskartan avulla työkone levittää GPS-ohjatusti juuri oikean määrän lannoitetta joka paikkaan. Pienemmällä lannoitemäärällä saadaan siis aikaan isompi sato”, Mäki-Latvala kuvailee.

Johonkin tällaiseen firma tähtääkin:

QuoteHelsingin Mylly on suomalainen perheyritys. Se täyttää tänä vuonna 90 vuotta, ja kaurahiutale 2.0 lanseerattiin sen kunniaksi.

”Yhden tilan kaura 2.0 on ainutlaatuinen tuote. Se on tehokkaasti, mutta ympäristöä kunnioittaen tuotettu. Olen ylpeä siitä, että pystymme täysin aukottomasti kertomaan, mistä jalostamamme tuotteen raaka-aine on lähtöisin”, kertoo Helsingin Myllyn viljan ostopäällikkö Pekka Kultti kertoo yhtiön tiedotteessa.

Myllärin Kaurahiutale 2.0 ja Myllärin Pikakaurahiutale 2.0 ovat saatavilla vähittäiskaupoista 1.2.2024 alkaen.

Eikä se tuote ole sitten luomukauraa.

Pöytäniemi lisää tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg33023#msg33023):

Kohti permakulttuurista maataloutta (https://permakulttuuri.fi/henkilot/erkki-poytaniemi/kohti-permakulttuurista-maataloutta/)

QuoteKirjoitus on julkaistu Luomulehdessä 2/2024

QuoteMaatilan on kuitenkin tuotettava viljelijälleen elanto nykyisen ruokajärjestelmän puitteissa. Permakulttuurinen ajattelu antaa suunnan kestävämpään elämäntapaan, tilanpitoon ja ruoantuotantoon ja permakulttuurisuunnittelulla päästään niitä kohti. Visio, jota kohti mennään voi olla hyvinkin kaukana, joiltakin osin tavoitteet ovat jopa ylisukupolvisia. Mutta permakulttuurisuunnittelu antaa paljon työkaluja myös nykytilanteen kehittämiseen lyhyelläkin tähtäimellä. 

***

Tämä piilevä jännite (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg25062#msg25062) ei tule kirjoituksessa esille.

Toisessa jutussa Pöytäniemi sai sitten selventää uransa ja asiaansa:

Käytännöllinen maailmanparantaja (https://puutarhakauppa.fi/kaytannollinen-maailmanparantaja/)

QuoteViikissä Pöytäniemi hakeutui Elävä maa -opintopiiriin. Silloin puhuttiin vaihtoehtoisesta tai luonnollisesta viljelystä, sana luonnonmukainen tuli käyttöön 1980-luvun lopussa.

�" Luomu muuttui vähitellen maailmanparantamisliikkeestä jäykäksi järjestelmäksi. Serti­fioinnin myötä sen määrittely luovutettiin EU:lle ja valtiovallalle. Permakulttuuri on nyt elävä ruohonjuuritason liike, kuten luomu oli 1980-luvun lopussa.

Luomu ja ruoka on aina liittynyt Pöytäniemen työhön.

�" Olin kolme vuotta biodynaamisen viljelyn neuvojana. Sitten minulla oli 1990-luvun taitteessa silloisen vaimoni kanssa yksi   Suomen ensimmäisiä luomuleipomoita, Kuusian Leipä Oy. Valitettavasti se meni nurin ison ostajan ­polkiessa hintaa mahdottomaksi, mutta sitä seurasi yhdistyminen Samsaran leipomoon.

Ja väittää nyt näin:

QuotePuheenjohtajaksi Suomen Permakulttuuriyhdistykseen Pöytäniemi valittiin viime vuonna.

�" On hyvä ymmärtää, että ei ole mitään määriteltyä permakulttuurin viljelytapaa. Se on suunnittelumenetelmä, joka ohjaa on ympäristön ja ihmisten kannalta kestäviin ratkaisuihin.

Permakulttuuri tulee sanaparista ”permanent culture” eli pysyvä kulttuuri, kestävä elämäntapa. Permakulttuurin perusteet ovat huolenpito maapallosta ja ihmisistä sekä reilu jako.

Mutta uskaltaisin sanoa, ettei se ihan noin ole. Vaan samoista sieluista kamppaillaan.

Kestävätkö nämä periaatteet tarkastelun?

Viewpoint: Regenerative agriculture has many different definitions. Here are 5 main principles �" and whether they stand up to scrutiny (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/18/iewpoint-regenerative-agriculture-means-different-things-to-everyone-here-are-5-main-principles-and-whether-they-stand-up-to-scrutiny/)

Taulukko 1 tarjoaa tämän systematiikan:

QuoteIn my past explorations of regenerative ag, I had found that there are multiple versions of these principles, each with a different flavor. Rodale [Institute] and partners offer their strictly organic version with a new certification program attached. Project Drawdown includes regenerative ag in its plan to reverse global warming, and California State University at Chico has their regenerative ag initiative. Table 1 shows [regenerative agriculture farmer and spokesperson Gabe] Brown’s principles/practices compared to these other versions, and to conservation agriculture.

Jos hyppäämme suotaan artikkelin johtopäätökseen:

QuoteHowever, there is another principle here: extraordinary claims require extraordinary evidence. What counts as evidence are peer-reviewed publications in scientific journals �" I have looked for the evidence to support the claims of regenerative agriculture. What I have found are lots of YouTube videos, testimonials, articles and interviews. None of these sources are extraordinary evidence.

Edellisen puheenvuoron jatkoksi. Tämä kanadalainen alkaa olla kypsä asialle:

Viewpoint: Debunking organic food myths again… and again (https://geneticliteracyproject.org/2024/04/25/viewpoint-debunking-organic-food-myths-againand-again/\)

QuoteOver and over, the term ‘organic’ is used as an umbrella for a variety of qualitative features in food. There is an assumption that all organic products are healthier and safer than conventionally produced food, especially when considering the practices used. However, as exhibited nearly a decade ago, organic foods are not pesticide-free, much to the chagrin of consumers who perhaps purchase organic for exactly that reason. This seems counterintuitive for an industry that can broadly classify its products as “low-input.” Therefore, to be as informed about food options as possible, it is important to first understand the real restrictions of organic production.

I want to make it very clear that this blog is not anti-organic, as the ethos of organic production is very similar to regenerative agriculture: reduce external inputs wherever possible. Canada is not organic-averse either. While just looking at Saskatchewan figures, where there are no provincial organic regulations, one would assume organic is a venture from which farmers are deterred, as the provincial agricultural position in the organic space conceals the declining (but slowing) trend in certified farms. In reality, the number of organic acres across Canada has quadrupled since the turn of the century. In the last five years alone, the value of Canadian organic products has increased by 145%, which is used to suggest the high price organic products garner from the grocery store offsets the lower yield as a result of localized inputs. But it is not a stretch to suggest that the certification rigour may put farmers off from officially moving from a conventional to an organic operation.

Jatkoksi siksikin, että kirjoittajalla on selviä sympatioita regeneratiivista viljelyä kohtaan.

Sopusointu rakoilee:

Divide emerges between supporters of organic labels vs regenerative ag claims in battle for ‘sustainably-conscious’ consumers (https://geneticliteracyproject.org/2024/05/29/divide-emerges-between-supporters-of-organic-labels-vs-regenerative-ag-claims-in-battle-for-sustainably-conscious-consumers/)

QuoteUSDA Certified Organic has taken a defensive position in recent years against the proliferation of eco-claims, many of which are not as comprehensive, clearly defined or held as rigorously accountable, but which nonetheless influence consumers’ purchase decisions.

…

At the Organic Trade Association’s annual conference in Washington… members debated the value and impact of eco-claims beyond organic to promote holistic change to agriculture systems and if or how organic should respond to simultaneously reinforce shared values without compromising its competitive edge.
…

“Eco labels … are everywhere. There are the old ones, like Organic and Fairtrade and Rainforest Alliance, all the way around to regenerative, net zero, carbon neutral, and [claims about] plastics, fish and wildlife. Every week, every month there is a new label or new claim coming out,” Paul Schiefer, president of Amy’s Kitchen, told attendees at OTA’s conference.rganic labels vs regenerative ag claims in battle for ‘sustainably-conscious’ consumers

Ja siis luomuväki itse alkaa hermostua näistä monista nimistä.

Savonlinnassa halutaan asukkaille (turisteille?) kertoa tästä:

Tutustu Permakulttuuripuutarhaan ja Poimi Yrttejä (https://tapahtumat.savonlinna.fi/fi-FI/page/6630cba66ac241096d47d89b)

QuoteOlon puutarha rakentuu pitkäjänteisen ja luontoa kunnioittavan vision päälle. Permakulttuuri ja regeneratiivinen puutarhanhoito kukoistavat tämän esteettisen maailaisidyllin hengessä. Tule tutustumaan puutarhamme moniuloitteiseen kokonaisuuteen!

Kierroksella opit perusteet kestävästä puutarhoinnista ja omavaraisuudesta sekä pääset poimimaan itsellesi mukaan kimpun luomuyrttejä.

Huom! Tutustumiskierros on mahdollista yhdistää Olo Centerin aamupalaan, joka tarjoillaan alkaen kello 9.00 (ei sisälly hintaan - lisätiedot: https://www.olocentre.com/menu ).

Ei saada lukea kovin paljon. Mutta tässä taas kielteinen tulkinta regeneratiivisen viljelyaatteen vaikutuksesta:

Viewpoint: ‘Regenerative agriculture could be seen as a dangerous distraction from farmers’ core mission: Feeding the world’ (https://geneticliteracyproject.org/2024/07/16/viewpoint-regenerative-agriculture-could-be-seen-as-a-dangerous-distraction-from-farmers-core-mission-feeding-the-world/)

Paul Driessen ei pidä näistä ideoista:

Viewpoint: Why is the World Economic Forum waging war against modern agriculture and hurting developing countries? (https://geneticliteracyproject.org/2024/07/22/viewpoint-why-is-the-world-economic-forum-waging-war-against-modern-agriculture-and-hurting-developing-countries/)

QuoteThey say people in Africa, Asia and Latin America should practice subsistence farming �" which they prefer to call “traditional” farming, Agro-Ecology, “food sovereignty,” or the “right to choose” “culturally appropriate” food produced through “ecologically sound and sustainable methods,” based on “indigenous agricultural knowledge and practices.”

In plain English, Agro-Ecology is rabidly opposed to biotechnology, monoculture farming, non-organic fertilizers, chemical pesticides, and even mechanized equipment and hybrid seeds.

Artikkeli pureutuu tähän väitteeseen regeneratiivisen viljelyn oletetuista eduista (ja keinoista):

Breakthough Institute: Are cover crops the silver bullet to reduce agricultural carbon emissions as regenerative-farming enthusiasts claim? Time for a rethink (https://geneticliteracyproject.org/2024/08/02/breakthough-institute-are-cover-crops-the-silver-bullet-to-reduce-agricultural-carbon-emissions-as-regenerative-farming-enthusiasts-claim-time-for-a-rethink/)

Suoraan sen johtopäätökseen:

QuoteThe climate benefits of cover crops are generally overstated and overestimated. In many cases, paying farmers to plant cover crops has little to no climate benefit. Understanding the reasons why can help maximize the climate benefits of cover crop efforts and illustrates the need for greater support for other climate mitigation practices.

Jota artikkeli vielä tuonkin kappaleen jälkeen perustelee.

Driessen ei edelleenkään (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=930.msg40121#msg40121) jaa uskoa tähän liikkeeseen:

Viewpoint: The agroecology movement is turning against technology in agriculture, and the poor suffer (https://geneticliteracyproject.org/2024/08/21/viewpoint-the-agroecology-movement-is-turning-against-technology-in-agriculture-and-the-poor-suffer/)

QuoteReinforcing this message, Stop Ecocide Now founder Jojo Mehta expanded on Greta Thunberg’s incendiary 2020 rant that “our house is on fire and you’re fueling the flames.” Farming is a “serious crime,” equal to “genocide,” Ms. Mehta told elites at the 2024 WEF meeting in Davos.

Their grasp of agriculture is epitomized by Michael Bloomberg’s suggestion that anybody can be a farmer: “You dig a hole, you put a seed in, you put dirt on top, you add water, up comes the corn.”

Their hatred of biotech crops is intense and well-documented. But many also despise hybrid seeds. They want modern herbicides and insecticides banned, in favor of “natural” alternatives �" which are often toxic to bees, fish, other animals and people and have not been tested for long-term harm to humans.

These agricultural anarchists also demand “natural” fertilizers, which typically provide a fraction of the nutrients that modern synthetic fertilizers do. At the very least, they want global organic farming, which would mean much lower crop yields per acre than conventional farming, and plowing many millions of additional acres of wildlife habitat and scenic land, to get the same amounts of food.

They say people in Africa, Asia and Latin America should practice subsistence farming �" which they prefer to call “traditional” farming, Agro-Ecology, “food sovereignty,” or the “right to choose” “culturally appropriate” food produced through “ecologically sound and sustainable methods,” based on “indigenous agricultural knowledge and practices.”

In plain English, Agro-Ecology is rabidly opposed to biotechnology, monoculture farming, non-organic fertilizers, chemical pesticides, and even mechanized equipment and hybrid seeds.

Ja haljuilua "ruokasuvereniteetin" iskusanaa kohtaan:

QuoteYou can imagine how Agro-Ecologists would react if African farmers wanted to assert their food sovereignty, self-determination and right to choose by planting biotech corn (Bt-corn), to get higher yields, reduce pesticide use, enjoy better living standards and send their kids to school. The agro-anarchists would vilify them as vile supporters of violence against women, land-grabbing corporations, mass expropriation of indigenous rights, genocide and other “crimes against humanity.”

Ei tule tässäkään yleisökirjoituksessa selväksi, miten asia eroaa luomusta:

Uudistava viljely on osa isompaa ruokajärjestelmän muutosta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010647947.html)

Tällaiset yksityiskohdat vihjaavat siitä, että ei mitenkään (lihav. HJ):

Quote[..] Sen aikaansaamiseksi mukaan tarvitaan kaikki toimijat aina politiikasta, ruokaketjun yrityksiin, kauppaan kuluttajiin ja viljelijöihin.

Yritykset voivat nopeuttaa ja skaalata muutosta esimerkiksi ostokriteereillä, lisähinnalla ja koulutusta tarjoamalla.[..]

Tämä kirjoittaja ei ole langennut agroekologian seireenilauluun:

Viewpoint: Lower-yield agroecology promises ignore evidence that advanced plant breeding, modern fertilizers and other inputs needed to grow more food on less land (https://geneticliteracyproject.org/2024/12/12/viewpoint-lower-yield-agroecology-promises-ignore-evidence-that-advanced-plant-breeding-modern-fertilizers-and-other-inputs-needed-to-grow-more-food-on-less-land/)

QuoteCalls for transforming food systems have grown over the past several years. International governance organizations, such as the Food and Agriculture Organization (FAO), have issued many of these calls. Other calls have come from activist organizations, too numerous to list. A common theme from both the FAO and activists is that the current system is ‘broken’ and requires a complete rethink and overhaul. Examples offered on how food systems are ‘broken’ include agriculture’s reliance on synthetic pesticides and fertilizer crop inputs, plant breeders’ rights that facilitate the development of new crop varieties, and the liberalization of international trade rules. The problem with this approach of pointing fingers is that it ignores the accomplishments made over recent decades in food production and supply chains. Yes, food systems are not perfect, there is room for improvement, but to call them ‘broken’ is intentionally misleading.

Common themes advocated by activist organizations include a return to ancestral crop varieties, produced through agroecological (organic) production practices that reject the use of yield-boosting synthetic fertilizers and pesticides. When it comes to sustainably increasing crop yields, the Organisation for Economic Cooperation and Development confirms that since 1960, global crop production has increased by 390%, with land use increasing by just 10%, due to farm adoption of improved crop genetics, and the integration of synthetic fertilizers and pesticides. Before 1960, food production was predominantly done in line with current agroecology/organic requirements, that is, without improved crop genetics or synthetic fertilizers and pesticides. At this time, the only way food production could be increased through agroecology systems was to bring more land into crop production.

Sitten siinä heti perään kaavio 1, jossa esitetään maailman väkiluvun ja viljasatojen kehitys vuosilta 1960-2020. Sen perään tämä kappale:

QuoteActivist organizations openly reject over 60 years of robust yield increase evidence, instead advocating myths such as those expressed by the German Rosa Luxemburg Foundation, which states that agroecology “…promises a way out of the vulnerability imposed by monocultures and the dependency on external inputs such as chemical fertilizers, hybrid seeds and pesticides.” Regrettably, activist organizations such as this are communicating false information in countries where food systems require improvement.

UK:ssa, jossa regeneratiivinen viljely on jossakin maineessa myös niin sanoakseni rationaalisen maatalousväen parissa, on nyt ilmennyt tällainen ristiveto:

Here’s how the organic industry greenwashes its commitment to regenerative agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2024/12/16/heres-how-the-organic-industry-greenwashes-its-commitment-to-regenerative-agriculture/)

QuotePro-innovation think-tank Science for Sustainable Agriculture (SSA) has written to the Advertising Standards Agency’s head of complaints and investigations, Miles Lockwood, calling on the ASA to investigate potentially misleading claims made by the Soil Association in relation to organic farming and regenerative agriculture.

On [November 7, 2024], the Advertising Standards Agency (ASA) issued new advice warning that the lack of consistent definitions and metrics [concerning] regenerative agriculture could give rise to potentially misleading and/or unsubstantiated marketing and advertising claims.

Four days later, the Soil Association issued a press statement welcoming the ASA’s advice, and claiming that certified organic agriculture was the only independently accredited, “gold standard” form of regenerative agriculture and, therefore, less open to the potential risk of ‘greenwashing’.

Soil Association on UK:n luomuliitto.

Tämä kirjoitus ei anna armoa luomulle sen millään nimellä:

Viewpoint: Agroecology and other variations on organic farming that seek to mimic nature are doomed to fail (https://geneticliteracyproject.org/2025/01/22/viewpoint-agroecology-and-other-variations-on-organic-farming-that-seek-to-mimic-nature-are-doomed-to-fail/)

QuoteOrganic farming, regenerative agriculture, and agroecology all aim to mimic nature under the assumption that natural systems offer the best solutions to challenges in crop production. A [special] issue of the journal Outlook on Agriculture reviewed several such efforts. Developing perennial grains, using biodiversity for pest control, and achieving regenerative agriculture’s goal of restoring soils, all produced mixed results.

We should expect this because the mimic-nature strategy is the result of flawed thinking. First, [it fails] to recognise the fundamental differences between natural ecosystems and human-managed crop production. And second, in the approach’s appeal to nature, which assumes [nature] is inherently good.

There is a better way: test all potential solutions, [and] keep what is useful.

(lihav. alkup.)

Vielä kirjoituksen loppukappaleet:

QuoteThis whatever-works strategy is what we find, right now, in all modern “conventional” farming. It holds no bias for or against natural or unnatural; if it works and is cost-effective, it can be used. Conventional production is diversified by including both natural and unnatural methods and materials. Rather than conventional, I like the term full-toolbox farming; we shouldn’t let flawed thinking limit what we have in our toolbox.

A toolbox that contains all useful tools, natural and unnatural, will be larger and more effective than a toolbox limited by flawed “appeal to nature” thinking.

***

Tämä sitten taas tavallaan antaa:

Smart agriculture: African farmers urged to gradually reduce use of pesticides and fertilizers rather than abandon them to reduce risk of significant crop and economic losses (https://geneticliteracyproject.org/2025/01/22/smart-agriculture-african-farmers-urged-to-gradually-reduce-use-of-pesticides-and-fertilizers-rather-than-abandon-them-to-reduce-risk-of-significant-crop-and-economic-losses/)

QuoteAfter decades of mono-cropping and overgrazing, around 65% of Africa’s farmland is now considered unproductive or degraded, leaving more than 270 million people facing chronic hunger. But while there is general agreement that food security is a priority for Africa, how to achieve it is a far more polarised debate.

In February, the Africa Fertilizer and Soil Health Summit concluded in Kenya with the signing of the Nairobi Declaration by African heads of state. It included a fertiliser plan that, over the next 10 years, will triple the use of both organic and inorganic fertilisers across Africa….

For AFSA, which is a coalition of civil society groups and farmers, the answer to food security in Africa lies with the concept of agroecology, and combining traditional, local knowledge with science to restore biodiversity and build more resilient food systems. “Agroecology is modern science that uses indigenous ways,” he says. “It’s about working with nature, not against it.”

Vai onko tuohon "älykkääseen viljelyyn" itse asiassa kätkettynä täsmälleen sama ajatus kuin professori Andrew McGuirella edellä! Mutta "myydään" tuossa "paketissa"?

Tässä on eräs, joka uskoo tai toivoo, että löytyisi järjellinen ydin:

Here’s how to transform regenerative agriculture from an ideology into data and outcome-based agriculture that delivers on its promise (https://geneticliteracyproject.org/2025/03/06/heres-how-to-transform-regenerative-agriculture-from-an-ideology-into-data-and-outcome-based-agriculture-that-delivers-on-its-promise/)

QuoteThe recent publication of the SAI Platform’s global framework document for defining and measuring the outcomes of regenerative agriculture provides a welcome and much-needed injection of science-based thinking. In expressing the resource use and environmental impacts of regen ag farming practices per unit of production, this model provides a more meaningful and evidence-based approach to measuring farm-level sustainability than other more subjective models such as the Sustainable Food Trust’s Global Farm Metric and the Sustainable Markets Initiative, writes Dr Julian Little.

Minä näen sen jo toivottomana. Sana ja käsite on kertakaikkiaan pilattu. "Agroekologian" tavoin.

MT kertoi:

Maanviljelijöille on perustettu uusi neuvontaorganisaatio �" tavoitteena viljelijöiden elämänlaadun parantaminen ja ruuantuotannon irrottaminen fossiilitaloudesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fbe59865-00b1-4c8c-a7b9-17718f208bbb)

QuoteMaa-akatemia osuuskunta kokoaa itsenäisiä maatalousneuvojia saman katon alle. Osuuskunnan neuvojilla on asiantuntemusta etenkin kestävästä viljelystä.
Tilaajalle

Tuosta pätkästä ei voinut olla vielä varma, mistä on kyse. Mutta tätä kautta...

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/maa-akatemia-osuuskunta/35009742/rekisteritiedot

... löytyi kotisivu:

https://www.maa-akatemia.fi/

Ja siellähän ne kaikki ovat:

QuoteUudistava viljely       Luomu       Agroekologia       Permakulttuuri​

Myös toimijoiden joukossa on vanhoja tuttuja, mm. Juuso Joona.

David Zaruk ei tälle vaihtoehdolle armoa anna:

Viewpoint: Agroecology is a cult dogma that is taking global agriculture hostage (https://geneticliteracyproject.org/2025/04/11/viewpoint-agroecology-is-a-cult-dogma-that-is-taking-global-agriculture-hostage/)

QuoteAgroecology is a cult dogma that imposes arbitrary political restrictions on agriculture (no industry involvement, no global trade, no innovative technologies, no synthetic inputs…). As a medieval farming ideology, it embraces peasant agriculture, social justice and a holistic, communal approach to food. Often heralded as a solution in under-developed regions with no access to agrotechnology (or education), it has been politely ignored in agronomy circles as a sideshow, much like the biodynamic or permaculture ideology-based practices.

Ja se on potentiaalisesti vaarallinen ilmiö:

QuoteThat is … until now.

I recently did a podcast with the plant biologist, Rob Wager, who shared a story of how he crashed an agroecology conference in Kenya in 2019 and was surprised to see the financial resources behind the event. The others on the podcast could not understand how the UN’s Food and Agriculture Organization (FAO) could throw its support behind an intentionally low-yielding farming ideology.

Since my article in the Outlook on Agriculture (https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/00307270231191807) journal (concluding that agroecology was a political agenda and not an agricultural solution), I have learnt how foundations work together behind the scenes via fiscal sponsors and how they finance United Nations programs. I decided to take a closer look at who was behind the agroecology movement and the campaign to bring agriculture back to the Dark Ages.

Tuo vaihtoehto... vaikkei nyt ehkä jyllää, niin kyllä kiemurtelee siellä täällä. Vrt. juuri edellä.

Ei se rege näin toimi:

Viewpoint: Regenerative agriculture that does not include the judicious crop chemicals to fight insects and disease is doomed to fall way short (https://geneticliteracyproject.org/2025/04/24/viewpoint-regenerative-agriculture-that-does-not-include-the-judicious-crop-chemicals-to-fight-insects-and-disease-is-doomed-to-fall-way-short/)

Outoa, tässä yritetään puffata luomua, regeneratiivisen viljelyn nimellä, jopa GLP:n kautta:

Viewpoint: Heres the progressive take on regenerative agriculture (https://geneticliteracyproject.org/2025/05/08/viewpoint-heres-the-progressive-take-on-regenerative-agriculture/)

QuoteRegenerative agriculture, the practice of restoring rather than depleting the land, has been suffocated by companies that thrive on making farmers dependent on their products. But Ive been involved with farmers firsthand who are flipping that system on its head. Years ago, I supported a project in Africa that taught farmers how to grow food without synthetic fertilizers or pesticides, just nature, soil and regenerative principles. Crops flourished, communities strengthened and farmers made a living without chemical companies.

Compare that to many of todays farmers, blasting the soil with synthetic fertilizers and killing the system. Monoculture farming depletes and exhausts the soil until it can barely support life without chemicals. The soil is like an addict, it needs a fix every season just to function. And who sells the fix? The big fertilizer and pesticide companies that have their claws in everything from seed patents to government policy.

***

Tässä toinen tapa tuoda luomua keinovalikoimaan sitä varsinaisesti mainitsematta:

Ilmasta typpeä? Eli kuinka keskustella tutkimuksesta ruohonjuuritasolla (https://mmm.fi/-/ilmasta-typpea-eli-kuinka-keskustella-tutkimuksesta-ruohonjuuritasolla)

QuoteJärjestimme huhtikuun toisella viikolla Maaningalla kaksi työpajaa Viisas typpikierto -hankekokonaisuuteen (https://www.luke.fi/fi/viisastyppikierto) liittyen. Ensimmäiseen kutsuttiin viljelijöitä ja toiseen tärkeitä sidosryhmiä, kuten maatalousneuvojia ja alan yritysten ja oppilaitosten edustajia.

Työpajoissa käsiteltiin tutkimustietoa typpikierron tehostamisen mahdollisuuksista ja keinoista nautakarjatiloilla. Tavoitteista olikin helppoa olla yhtä mieltä: typpitehokkuuden parantamiseen motivoivat lannoitekustannusten alentaminen, maailmanpoliittisiin epävarmuuksiin vastaaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja muut ympäristösyyt.

Linkissä sitten kerrotaan mm. typensidonnasta. Ja tuossa otsikossahan se tuli jo esille.

Tätä en lainkaan ymmärrä, miksi GLP-palsta suo silloin tällöin tilaa tällaisille de facto luomun ylistyslauluille:

Global regenerative farming market is booming. Heres why (https://geneticliteracyproject.org/2025/05/27/global-regenerative-farming-market-is-booming-heres-why/)

Tämäkin on pyristelyä sen idean kanssa, että uudistavasta viljelystä kuitenkin löytyisi järjellinen ydin:

Will AI undermine or advance the fast-growing regenerative agriculture movement? (https://geneticliteracyproject.org/2025/07/09/will-ai-undermine-or-advance-the-fast-growing-regenerative-agriculture-movement/)

Minä näen tuon liikkeen kuitenkin eräänlaisena luomun varianttina. Ja sellaisena yhtä toivottomana kuin muutkin variantit. Tällaisia ne julistavat kaikki olevansa:

QuoteThe future of regenerative agriculture will likely be a hybrid one, where the wisdom of traditional ecological practices is synergistically combined with the most insightful and biologically aligned deep technologies.

Mutta tästä ei kyllä päästä irti:

QuoteFor many, the essence of regenerative agriculture lies in working with nature, not against it. This perspective often views high-tech solutions as a distraction or even a detraction from the fundamental principles of ecological harmony.

Eli uskomuksesta, että voisi viljellä ... niin, luonnonmukaisesti (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg2368#msg2368).

MT näyttää olevan mukana ns. uudistavan viljelyn hehkutuksessa:

Viljanostajat panostavat uudistavaan viljelyyn. Näin paljon lisähintaa ostajat maksavat ohjelmiensa mukaan tuotetusta viljasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c5c2e547-12cb-4464-9062-43125aebd459)

QuoteUudistavalla viljelyllä voi saada parempia satoja ja tuloja. Satovarmuus kasvaa maan kasvukunnon parantuessa.
Tilaajalle

Mutta voi esittää kysymyksen, miksi lisähintaa tarvitaan, jos sadot ovat parempia.

On ehkä todella tarpeen mennä tänne (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg45241#msg45241) esittämään kysymyksiä.

Onko tämä GLP-palstan yritystä esiintyä moniarvoisena?

Viewpoint: Can regenerative agriculture spark the beginning of the end for carbon intensive conventional farming? (https://geneticliteracyproject.org/2025/08/27/viewpoint-can-regenerative-agriculture-spark-the-beginning-of-the-end-for-carbon-intensive-conventional-farming/)

Mutta tuollaisenaan tuo tulkitsee generatiivisen viljelyn juuri luomuviljelyksi. Ja asettuu kannattamaan sitä!

Tuo em. tilaisuus voisi olla todella tarpeen. Ajatusten selkiyttämiseksi.

Uudistavaa viljelyä ajetaan nyt kuin käärmettä pyssyyn. MT taas:

Englannissa järjestetty Groundswell 2025 -tapahtuma keräsi ennätysyleisön. Maatalouden vihreä siirtymä tarkoittaa ympäristökestävää, uudistavaa viljelyä (https://www.koneviesti.fi/maatalous/4adc1c60-7938-4fb2-99b6-f7b119e12716)

QuoteGroundswell 2025 keräsi jälleen kattavan koosteen kestävän maatalouden teemoista alkaen tuotannosta, keskittyen ruokaketjun eri osiin, painottaen koko arvoketjun ympäristövaikutuksia ja päättyen kuluttajien valintoihin ja vastuuseen.
Tilaajalle

Tämäkin viljelytapa nostaa päätään:

Kun etanoiden määrä tilalla räjähti käsiin, avuksi otettiin ankat. Permakulttuurissa luonnosta otetaan oppia häpeilemättä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bed2a426-2c60-4990-9b07-e5e1a4c3c170)

QuoteEnsimmäistä kertaa järjestetyillä permakulttuurifestivaaleilla näkyy, kuinka kiinnostus vaihtoehtoisia viljelytapoja kohtaan on kasvussa. Luomu on menestyksensä uhri, uskoo permakulttuurin opettaja Erkki Pöytäniemi.
Tilaajalle

Nostaa päätään, tai häntäänsä. Meillähän on kyllä aika vakiintunut näkemyksemme, ettei koko asiassa ole päätä eikä häntää. Kun luomussa vähän kaikkessa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45568#msg45568) näkyy laskua, en kyllä juuri nyt puhuisi sen menestyksestä.

Jaa-a. Täytyy viikon päästä maanantaina (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg45241#msg45241[/url) kysyä, miten tuo eroaa regeneratiivisesta viljelystä.

Oli maksumuurin takana. Etsitään vähän enemmän tietoa täältä:

https://permakulttuuri.fi/

https://permakulttuuri.fi/tapahtumat/

Tuon festivaalin täytyy olla tämä:

Uudistavan elämän kyläfestivaali (https://ikielo.fi/)

Näissä pyrkimyksissä on kyllä kyse aika puhtaasti luomusta:

Uudistava maatalous saa tähtikäännöksen terveysguru RFK Jr.:n ja Trumpin hallinnon myötä. Mikä voisi mennä pieleen? (Paljon) (https://geneticliteracyproject.org/2026/02/03/regenerative-agriculture-gets-a-star-turn-with-health-guru-rfk-jr-and-thetrump-administration-what-could-go-wrong-plenty/)

Hesarin uutisessa nimitystä käytettiin sen sijaan ilmeisesti viattomasti, ajattelematta:

Luonto­neuvotteluissa haitalliset tuet jätettiin pois loppu­suosituksista (https://www.hs.fi/alueet/art-2000011793909.html)

QuoteMäärätietoisia ja konkreettisia luontotavoitteita on kuitenkin toistaiseksi liian harvalla yrityksellä. Yritysten strategiat ja liiketoimintamallit ovat lukkiutuneita vanhoihin kaavoihin ja luontoa haittaavaan toimintaan, kertoo luontopaneelin mietinnön pääkirjoittaja, apulaisprofessori Anne Quarshie Turun kauppakorkeakoulusta.
[..]
Esimerkiksi uudistavaan maa- ja metsätalouteen, luontoa kunnioittavaan matkailuun, luonnonarvomarkkinoihin ja teknologisiin ratkaisuihin liittyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Quarshie sanoo.

(lihav. HJ)

Täytyy vielä tarkistaa. Mutta mietintö ei tohtine väittää, että luontoa syövä luomu  ehkäisisi luontokatoa.

Tämä se on ongelma USA:ssakin:

Näkökulma: Miksi luomu- ja kestävä maatalous ovat ajautuneet niin kauas tieteellisestä näytöstä? (http://https//geneticliteracyproject.org/2026/02/13/viewpoint-why-has-organic-and-sustainable-farming-veered-so-far-away-from-the-scientific-evidence/)

Siinä Henry Miller käy läpi kipukohdat.

Pöh. Softa kiusaa taas. Pakko laittaa erikseen:

https://geneticliteracyproject.org/2026/02/13/viewpoint-why-has-organic-and-sustainable-farming-veered-so-far-away-from-the-scientific-evidence/

Näkökulma: Miksi luomu- ja kestävä maatalous ovat ajautuneet niin kauas tieteellisestä näytöstä?

Ei tästäkään asia on luonne kyllä selviä:

Uudistava viljely pelasti maatilani (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/642c0408-5f1d-46f9-9d7d-1bf813e83afb)

Toisaalta viitataan syorkylvöön. Mutta sitten myös näin:

Quote[..] kemiallisten lannoitteiden käyttöä vältetään.