KASVINSUOJELU TEHD,,,,N aina vain vaikeammaksi uusilla direktiiveillä. Onko Suomessa ollut mitään todellisia ongelmia, siis: tarvitaanko lisää sääntöjä?MT:n nettisivuilta asiasta lisää:
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2007-11-07/articles/article_5_8.htm
Varmuuden vuoksi ydinkohtia tähän alle:
Naapureita on kuultava
Direktiiviin kaavailtu velvoite naapurien kuulemisesta voi ahtaasti tulkittuna muodostua ongelmaksi. Nykyisessä muodossaan direktiivissä sanotaan, että tietoa on annettava, jos naapuri pyytää, ennen torjunta-aineiden käyttöä.
”Torjuntaa on tehtävä säiden mukaan, eikä jokaista ruiskutusta ennen voi jakaa tietoa naapureille”, Virrankoski sanoo.
Suomalainen asiantuntija kuitenkin uskoo tai ainakin toivoo, että direktiiviä voidaan soveltaa Suomessa järkevästi.
”Ongelmat yritetään välttää. Kyseessä on puitedirektiivi, eivätkä sen määräykset voi olla kovin yksityiskohtaisia.”
Samasta syystä Suomi on vastustanut direktiiviin kaavailtuja tarkkoja tavoitteita aineiden käytön vähentämisestä.
Torjuntaa ei voi sälyttää lapsille
Parlamentin vaatimus torjunta-aineiden kiellosta yleisillä alueilla kuten puistoissa saattaa kuulostaa hyvältä. Kaupunginpuutarhurin hiukset säädös kuitenkin nostaa pystyyn.
Monet rikka- ja haittakasvit ovat ylipääsemätön riesa, jos niitä ei saa torjua kemiallisesti.
Ajatus, että lapset kitkisivät rikkakasvit leikkikentillä, kuten jotkut vihreät ovat esittäneet, on hölynpölyä, Virrankoski ärähtää. Esimerkiksi jättiukonputki saattaa aiheuttaa kitkijälleen pahoja palovammoja ja lähtemättömät arvet.
”Direktiiviä on muokattu suuntaan, jossa ajatellaan vain kemikaalien käytön vähentämistä. Ei ollenkaan sitä, mitä käytöllä voitetaan esimerkiksi korjattavan sadon terveellisyydessä ja säilyvyydessä. Jos torjunta-aine torjuu vaikkapa perunaruttoa, siitä on merkittävää hyötyä”, Virrankoski sanoo.
HATUNNOSTO KYÖSTI VIRRANKOSKELLE, joka edes hieman yrittää pitää järkeä asiassa.
Matti
Suurtalousuutisten päätoimittajana ollut Pauli Hyvölä on usein esittänyt tervettä kritiikkiä luomua kohtaan. Nyt huomasin, ettei Hyvölän nimeä löydy ko lehden nettisivuilta. Onko hän saanut kenkää? Ilmiö ei olisi uusi, kun kyse on niin herkästä ja haavoittuvasta asiasta kuin luomu:
http://mattipekkarinen.net/kenkaa.htm
Matti
Vihdoin järkipuhetta länsinaapurista: Kansanpuolue on ehdottanut NELJ,,,, uutta ydinreaktoria, ja bioetanolista luopumista.
Mikähän heidän kantansa on luomuun...
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/63384.shtml
Matti
Ja EU taitaa nyt myös harkita uudelleen biopolttoainedirektiivejään, kertoivat uutiset. On tultu tietoisiksi siitä, mitä suunnattomia haittoja ne voivat aiheuttaa. Asiasta päätetään juuri tässä, katsotaan, mitä tulee.
Asiallahan on merkitystä myös Suomelle, jota alunperin olisi pakotettu vielä nyt nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta - vaikka se osuus on EU:n korkeimpia. Mutta ennenkaikkea asialla on merkitystä tropiikissa, jossa tällä EU:n päätöksellä ratkaistaan suurien sademetsäaluiden kohtalo.
Tämmöistä pohdintaa (kuten olemme itsekin asian ymmärtäneet) löytyi:
http://uutiset.msn.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lähiruoka%20ei%20olekaan%20ilmastoystävällistä/1135233404787?ref=msn
"Lähiruoka ei olekaan ilmastoystävällistä
Julkaistu: 19.1.2008 21:40
Minttu Mikkonen
helsingin sanomat
Lähellä tuotetun ruuan suosimista ei voi perustella kuljetusmatkojen hiilidioksidipäästöillä, kuten tähän asti on tehty.Vaikka ruoka tulisi Suomeen toiselta puolelta maapalloa, matkasta ei voi päätellä sen ympäristövaikutuksia. Kuljetusten osuus koko tuotantoketjun hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamista ilmastonmuutosvaikutuksista on hyvin pieni, osoittavat Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimukset.
Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä. Jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi.
"Enemmän vaikuttavat esimerkiksi viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto", kertoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä. Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihinsa. Niiden ilmastonmuutosvaikutus on kuljetuksista suurin. Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla ison kassillisen vai pari tuotetta, on ratkaiseva merkitys. Eniten "hiilireppua" kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.
Jos taas ajatellaan pelkästään ilmastovaikutuksia, on kannattavaa tuoda suomalaisten suosikkivilja ruis parempien satojen maista, joissa rukiin viljelyssä ei ole laatuongelmiakaan. Toisaalta silloin siirrämme ympäristövaikutukset toisille, Katajajuuri huomauttaa. Esimerkiksi Saksassa rukiin sadot ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Viljan kuljettaminen laivalla Itämeren yli ei juuri lisää ympäristökuormitusta.
Aina kuljetuksissa ei tunnu olevan järkeä. Naudan- ja sianlihan suurimmat tuontimaat ovat läheiset Tanska ja Ruotsi mutta broilerinlihan Brasilia. Norjalaista kalaa viedään Aasiaan jalostettavaksi ja tuodaan myyntiin Norjaan. Kiina taas kasvattaa tomaatteja vain Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, koska kiinalaiset eivät itse syö niitä. "
Matti
Aikamoisen arvostettava teko MTT:tä! Siellä on varmasti painetta sanoa, että kyllä se kotimainen ja mahdolisimman lähelllä tuotettu ruoka olisi tässäkin suhteessa parasta. Mutta tekivät asian tieteellisesti.
Nyt olen yrittänyt etsiä MTT:n sivuilta ko. tutkimusta, mutta en ole löytänyt? Onko kyseessä ennakkotieto, eikä tutkimus vielä ole ilmestynyt? Tietääkö kukaan?
Vai eikö kyse ole lainkaan tietystä äskettäin ilmestyneestä tutkimuksesta tai tutkmuksista, vaan ainoastaan asiantuntijalausunnosta nyt?
Viime aikoina maapallo on alkanut viilentyä: http://www.junkscience.com/MSU_Temps/RSSglobe.html
Voiko tämä olla selitettavissä La Nina - ilmiöllä? Minne auringon lähettämä lämpö piiloutuu sen aikana???
Näin maallikkona luulisi, että Maan lämpötila ja lämpösisältö kokonaisuutenaolisi sama riippumatta meri- tai ilmavirroista.
Onko kyse havaintoasemien sijainnista? Sijaitsevat pääosin paikoilla, joihin nuo virrat ja niiden poikkeamat eniten tuntuvat?
Järkeenkäyvämpi selitys muutoksille olisi itsensä Auringon toiminnan vaihtelut. (ja CO2, mutta sehän kasvaa aika tasaisesti!)
Matti
Tukevasti jalat ilmassa on Ruunperin Tarjalla (sanoo se ensimmäinen Pekkarinenkin);
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-02-27/articles/article_2_3.htm
Ja varsinkin: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-02-27/articles/article_5_9.htm
Matti
EU tulossa järkiinsä: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-03-05/articles/article_7.htm
Matti
... maatalousalalla taas (n 2v kestävät, kkun yleensä taas laitetaan uusiksi)
Luomulle suunnitellaan uhrattavaksi 10 opintoviikkoa. Järki ei näytä vieläkään voittaneen siis.
Laitoin kommentin menemään Opetuhallitukseen:
Tervehdys! Tässä mielipiteeni uuden opsin täällä Pemolla esitellystä luonnoksesta.
Maan kasvukunnon hoito (20 ov) on meikäläisittäin (Pohjois-Savo) aivan liian laaja. Nuorisoa on vaikea motivoida kuuntelemaan ja oppimaan asioita, jotka eivät kosketa täällä.
- täältä puuttuvat erikoisen poudanarat kasvit ja poutivat maalajitkin, ja kesän sademäärä normaalisti piisaa. Arvokkaiden erikoiskasvien viljely on vähäistä. Niinpä pellon kastelu ei ole täällä tärkeää eikä yleensä kannattavaa.
- Maan tiivistyminenkin on täällä nautakarja-alueella aika vieras ilmiö, koska pellot ovat joko jatkuvasti nurmena tai ainakin nurmivaltaisessa viljelykierrossa.
- Muutkaan rakenneongelmat eivät täällä tunnut kovin tärkeiltä, samasta syystä.
- Maalevintäiset taudit ja taudit yleensäkään eivät nurmi-viljakierrossa tarvitse paljoa huomiota
- Niittosilppuri on toiminut salaojituksen puolestapuhujana jo kauan. Niinpä käytössä olevat pellot ovat pääsääntöisesti jo salaojitetut. Tietenkin salaojituksen rakenteet on tarpeen opettaa.
Luomu olisi mielestäni syytä poistaa ops-kaavailuista kokonaan, koska:
- maailma tarvitsee enemmän ja isompia satoja. varsinkin jatkossa, kun osa sadosta aiotaan käyttää energiaksi
- luomuun kuuluu erottamattomasti runsaampi maanmuokkaus, joko vie koneiden polttoainetta ja aiheuttaa maan kulumista, humuskatoa ja hiilen päästöä. http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm
- Vain tehokkaalla viljelyllä päästään siihen, että ympäristöllisesti ongelmalliset pellot voitaisiin metsittää.
- Vain tehokkaalla viljelyllä päästään siihen, ettei arvokkaita luontokohteita tarvitse raivata pelloksi, maailman väestömäärän kasvaessa
- luomu tulee veronmaksajille kovin kalliiksi: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm ja http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa
- ”tehotuotanto”- sana ymmärretään joskus väärin: http://mattipekkarinen.net/repussa/satomyrk/satomyr3.htm
On vaikea innostua usein tapahtuvista opsin muutoksista. Olisi paljon järkevämpää toteuttaa kulloistakin opsia ainakin viisi (mieluummin kymmenen) vuotta, jotta voitaisiin siihen sopeutua ja luoda toimiva toteutus.
En jaksa ymmärtää sitäkään, että näytöistä on tullut niin pyhä asia, että se sitoo kädet järkevän opsin teosta, kuten olen nyt tilanteen ymmärtänyt olevan. Siis se asia, että jokaisesta tutkinnon osasta on oltava näyttö ”pakottaa” tekemään isoja tutkinnon osia tms.
Turhaksi koen myös nimikkeiden ja termien kanssa vatkaamisen. Pääasia on mielestäni, että tutkinnon osan nimestä kuvastuu sisältö. Olkoonpa nimi sitten tekemistä tai puuhastelua kuvaava tai ei.
Matti Pekkarinen
Peltosalmi
Kokeilenpa, näkyykö tämä teille täältä: http://luonnonvara.blogspot.com/2008/03/ensimmiset-opetussuunnitelman-perusteet.html
Matti
Hyvin näkyy.
Asiahan on meille kyllä entuudestaankin tuttu, mutta nyt se on MT:ssä: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-04-09/articles/article_20_10.htm
Matti
Kaiken varalta tähän tuo teksti: "
Hyvä sato on parasta ympäristönsuojelua
Viime kesän Iso-Vilja-tutkimuksen tulokset osoittavat taas kerran, että hyvä sato on paras tapa suojella ympäristöä. Iso vilja-
sato sitoo usein enemmän typpeä ja fosforia kuin peltoon on lannoitteissa lisätty.Hyvä hehtaarisato sitoo sille annetut ravinteet ja käyttää usein vielä lisäksi maaperän ravinnevarastoja. Tämä näkyy Suomen Rehun Iso-Vilja-tutkimuksen viime kesän tuloksista " niin kuin on näkynyt myös 12 edellisen vuoden tuloksista.Tulokset ovat hyvä lisä viime viikolla käynnistyneeseen keskusteluun, jossa on pohdittu maatalouden ympäristötuen tehoa tai tehottomuutta.
Viime kesän tuloksissa on mukana yli 10 000 peltohehtaarin tiedot.
Kaikki palaset kohdalleen
Hyvä sato syntyy vasta, kun kaikki palaset ovat kohdallaan: maan rakenne, pH, ravinteet, viljelytekniikka ja kasvinsuojelu.
Heikkoja tuloksia paikataan vieläkin liian usein panemalla peltoon lisää lannoitetta, Iso-Vilja-tutkimuksesta vastaava agronomi Juha Salopelto sanoo.
Näin voi päätellä siitä, että tutkimusryhmän alle 3 000 ja yli 5 000 kilon ohrasatoja saavat viljelijäryhmät ovat kumpikin käyttäneet keskimäärin 90 kiloa typpeä hehtaaria kohti.
Alle kolmen tonnin sadoilla lannoitetypestä jäi peltoon keskimäärin 43 kiloa. Yli viiden tonnin sadoilla lannoitetyppi käytettiin kokonaan ja kasvusto sitoi vielä lisäksi maasta 20 kiloa typpeä. Myös lannoitefosforia tutkimuksen heikoin ja paras ryhmä ovat käyttäneet yhtä paljon, 14,7 kiloa hehtaarille.
Alle kolmen tonnin sadolla lannoitefosforista jäi maahan 6 kiloa. Yli viiden tonnin sato sitoi lannoitefosforin lisäksi 7 kiloa maan omaa fosforia.
"
Quote from: Matti Pekkarinen on 09.04.08 - klo:09:29
Asiahan on meille kyllä entuudestaankin tuttu, mutta nyt se on MT:ssä: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-04-09/articles/article_20_10.htm
Matti
(Huokaus) Miksi tätä asiaa
ei millään saa kaupunkilaisten ihmisten ja
lehtimiesten tajuntaan?
Taas tänä aamuna molemmissa "kaupunkilaislehdissä", jotka aamulla luin, esitettiin asiassa täysin väärää tietoa. Kumpikin lehti (Helsingin Sanomat ja Uutispäivä Demari) näyttävät myös sulkeneen palstansa kritiikiltä, vastineilta.
PS. Esitin idean - joka saattaa olla huono, koska yksityistä ihmistä ei saa vainota - että listattaisiin tiedusteluihin vastaamatta jättäneet. Parempi voisi olla, että
listataan ne kerrat, jolloin olemme yrittäneet korjata jossakin tiedotusvälineessä olevan väärän tiedon, ja vastinetta ei ole julkaistu, eikä mitään selitystä annettu. Sanomalehdellä tms. ei liene yksityisyydensuojaa?
Jonkinlaista aloitusta on minulla täällä, tosin puoliakaan en ole siinä maininnut: http://mattipekkarinen.net/kesk06.htm#aprillia
Matti
MT:ssä tämmöistä: http://sahti.mtk.fi/elibrary_MT/?hash=20099ACE15FC28D4D1FE631DA9E21E94&date=2008-07-21%2008:47
Varainhankinta taitaa olla hämäräperäistä?
Matti
Sen varalta, ettei linkki toimi, laitan sisällön tähän alle:
P,,IV,,N PUNKTI
Haluan
liittyä Greenpeaceen
Keskustelen usein Greenpeacen edustajien kanssa. Tänäänkin tapasin kaksi järjestön edustajaa kadulla.
Kumpikin halusi minulta rahaa. Paikka on sama, jossa myös Balkanilta tulleet onnettomat kerjäläiset pyytävät rukousasennossa almua.
Hyvä mesta siis. Siinä kannattaa kerjätä.
Greenpeacen erottaa rehellisistä kerjäläisistä kuitenkin helposti. Kunnon kerjäläinen on ihminen hädässä. Greenpeace on epäaito, puhdas väärennös.
Aina kun Greenpeacen rahankerjääjä pysäyttää minut, käymme keskustelun.
Sanon, että haluan auttaa köyhiä. Mielestäni kuitenkin Greenpeace, joka on yksityinen liikelaitos, ei ole köyhä.
Haluaisin kuitenkin itse liittyä Greenpeacen jäseneksi. Jos saisin äänioikeuden, maksaisin jäsenmaksun mielelläni.
Suorastaan palan halusta saada mennä järjestön yleiskokoukseen keskustelemaan metsäpolitiikasta ja energiapolitiikasta. Kun olisin jäsen, voisin kysyä mistä Greenpeace saa rahansa " eihän se nyt pelkällä kerjuulla voi elää.
Saisin tietää, miksi Greenpeace käy suomalaisen metsäteollisuuden kimppuun, muttei sano halaistua sanaa maailman saastuttavasta autoteollisuudesta tai korruptoituneesta lääketeollisuudesta.
Ymmärtäisin myös, miksi Greenpeacen tilit eivät ole julkisia. Kuulisin, mikä osuus tuloista on avustuksia yrityksiltä, mikä osuus koostuu jäsenmaksuista ja mikä osuus yksityishenkilöiden avustuksista.
Greenpeacen jäsenenä oppisin, miten bisnestä voi tehdä verovapaasti. Moni kaveriporukka ilahtuisi kun saisi tietää, miten kadulla voi kerätä rahaa Reiskan uuteen mersuun verottajan tietämättä.
Mutta mitään näistä tärkeistä asioista en saa tietää, koska Greenpeace syrjii minua. Se ei ota minua jäsenekseen.
Sillä kamelin on helpompi päästä neulansilmän läpi kuin köyhän Greenpeaceen.
Minua lohduttaakseen Greenpeacen tyttö kehottaa kuitenkin ottamaan yhteyttä Tukholmaan, firman pääkonttoriin. Ehkäpä siellä osattaisiin auttaa.
Suunnittelenkin nyt matkaa lahden taakse. Mistä sen tietää, että huolisivat vaikka ehdokasjäseneksi, kun oikein pyydän.
Vielä on jotain järkeä EU-päätöksenteossa:
"Ympäristötuen kansallinen lisätuki perutaan. Rahat siirretään tältä vuodelta kasvintuotannon investointitukiin. Seuraavien suosien käyttötarkoituksesta neuvotellaan myöhemmin syksyllä.
Ratkaisuun päädyttiin valtion ja tuottajajärjestöjen neuvotteluissa sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei EU-komissio hyväksy Suomen esitystä. Sen takia neuvottelijat esittävät, että esitys perutaan.
Ympäristötuen kansallinen lisätuki liittyi Suomen 141-esitykseen, mutta olisi koskenut koko maata. Esityksen mukaan lisätuki olisi ollut AB-alueella 10 ja C-alueella 5 euroa hehtaarilta. Luomuhehtaarit olisivat saaneet lisäksi 20 euron korotuksen. Lisätukien perusteluna oli kustannusten nousu."
Eli luomu olisi saanut noin 20% lisätukea! Onnekssi näin ei käynyt.
Koko uutinen täällä: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2008-09-08/articles/article_3_1.htm
Matti
,,skettäin oppilas vastasi ohralajikkeen valintaperusteita koskevaan kysymykseen: "Luomutuotannossa on tärkeää, että lajike on luomua".
Tuostapa tulee mieleen, että mahdollisimman luomuinen on tietysti lajike, jonka perimää on mahdollisimman varovasti muutettu. Siis täsmäjalostus, jossa vain yksi tai muutama geeni muutetaan? Uusi geenitekniikka on juuri sitä!
Perinteinen (luomu?)jalostushan sekoittaa kymmenientuhansien geenien pakat summittaisesti, risteytysjalostuksessa, tai raa'asti säteilyttää tai käyttää muita mutageeneja saadakseen perimään mutaatioita, täysin hallitsemattomasti.
Matti
Tuo on muuten uusi näkökulma asiaan!
Mutta mahtaako sekään, kuitenkaan purra? Aina välillähän kyllä tulee esiin sellaisiakin idealisteja, jotka - aivan oikein - ymmärtävät, että geenitekniikalla voidaan välttää torjunta-aineita ja nyttemmin on jopa "lupaus" siitä, että jatkossa GM-lajikkeet voiisivat pärjätä vähemmillä lannoitteilakin. Jolloin luomun ne tavoitteet, jotka ovat yleisesti hyväksytttäviä, toteutuisivat vielä paremmin. Ihan äskettäin ilmestyi tästä GM-teknnikan ja luomun yhdistämisestä USA:ssa kirja.
Mutta se on tietysti kyllä turha toivo, niin järkevä ajatus kuin olisikin, koska luomussa ei kertakaikkiaan ole kyse järjestä.
Ei ole luomussa tosiaankaan kyse järjestä, päinvastoin.
(ja oikeesti: "vanhat" lajikkeet, joista uusia, parempi kehitellään, ovat nekin geneettisesti jo kaukana luonnonvaraisista kantaisistään. Eivät "luonnonmukaisia". Onneksi.
Matti
Quote from: Matti Pekkarinen on 18.12.08 - klo:05:33Eivät "luonnonmukaisia". Onneksi.
Loogisesti (?) myös näin:
- kaikki luonnollisuus ja luonnonmukaisuus onkin oikeasti sairasta, vääristynyttä, epäterveellistä jne.
- vain keinotekoinen, geenimuunneltu, lisäaineistettu, teolliseines voi olla turvallista ja terveellistä.