Quote from: Heikki Jokipii on 18.02.15 - klo:14:04
Ja vielä kerran sanottuna (vaikka on sanottu jo moneen kertaankin, täälläkin) viljelijät Suomessa, jossa ei ole GM-siemeniä, käytännössä ostavat siemenensä vuosittain uudestaan.
Olisiko linkkiä lähteeseen jossa kerrotaan tarkkoja lukuja kuinka moni ostaa siemenensä? Onko tilanne sama kaikkien viljelykasvien osalta?
Quote from: Noiva on 19.02.15 - klo:17:22
Quote from: Heikki Jokipii on 18.02.15 - klo:14:04
Ja vielä kerran sanottuna (vaikka on sanottu jo moneen kertaankin, täälläkin) viljelijät Suomessa, jossa ei ole GM-siemeniä, käytännössä ostavat siemenensä vuosittain uudestaan.
Olisiko linkkiä lähteeseen jossa kerrotaan tarkkoja lukuja kuinka moni ostaa siemenensä? Onko tilanne sama kaikkien viljelykasvien osalta?
Hyvä, Noiva! Sait minut epätotuudesta kiinni. Valhe se ei ollut, vaan väärinkäsitykseni. *)
Tämän asian tarkistamisessa voinee lähteä tästä sivusta (ja tästä sivustosta ja tästä yhdistyksestä):
Kylvösiemenen laadulla keskeinen vaikutus satoon ja sen laatuun (http://www.vyr.fi/www/fi/index.php?we_objectID=197)
Eli tilanne on (17.02.2012) tällainen:
QuoteTulosten perusteella kylvösiemenen laatuun panostetaan edelleen varsin vähän, vaikka tulokset osoittavatkin, että sertifioidun siemenen käytöllä on suora yhteys suurempaan ja laadukkaampaan satoon. Suomessa sertifioidun siemenen käyttöaste on Euroopan alhaisimpia, vain n. 30 %.
Mutta silti siis Suomessakin - vaikka ei enemmistö - on tuo noin 30%, joka tekee tämän ratkaisun ostosiemenestä, ja siis täysin pakottamatta ja ei edes painostuksen alaisena (ellei nyt sitten tuota VYR:n sivua ja sivustoa lasketa sellaiseksi ... :)) Ja vaikka siis Suomessa ei ole koskaan (tai vielä!) kyse GM-siemenestä.
[Tämä sertifioidun sienenen käyttö - meillä ja muualla - saattaisi ansaita oman osionsa? Tuo VYR:in artikkelin mainitsema 10 " 15 % suurempi sato plus muut sen mainitsemat edut ovat merkittävä asia.]
Klo 13:35: Kuten huomaatte,
jaoin aiheen, ja nyt voimme jatkaa tämän uuden otsikon alla.
_________
*) joka taisi muuten tulla minulle erään siemenjalostajan kaupalliselta sivulta, joka siis maalaili liian ruusuista kuvaa toiminnan tavanomaisuudesta ja yleisyydestä ...
Quote from: Noiva on 19.02.15 - klo:17:22
Olisiko linkkiä lähteeseen jossa kerrotaan tarkkoja lukuja kuinka moni ostaa siemenensä? Onko tilanne sama kaikkien viljelykasvien osalta?
Muutama juttu löytyi aiheesta:
Miljoonia satokiloja sivu suun jo kasvukauden alussa (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2012/Miljoonia%20satokiloja%20sivu%20suun%20jo%20kasvukauden%20alussa)
QuoteViime vuosina ohran sertifioidun siemenen käyttöaste oli Suomessa keskimäärin vain 36 prosenttia, vaihdellen selvästi eri alueilla. ... Tanska ja Ruotsi käyttävät 85‒90 prosentilla kylvöistään sertifioitua siementä, ja se on hyvä tavoite Suomellekin.
Tuosta nyt ei käynyt ilmi, että koskiko Tanskan ja Ruotsin prosentit pelkästään ohraa, vai kaikkea viljaa.
Kylvösiemeneen kannattaa panostaa (http://www.agronet.fi/mallasohra/v2kylvosiemeneen.htm)
QuotePääosa Suomessa käytettävästä viljansiemenestä on virallisesti tarkastamatonta siementä. Sertifioidun viljansiemenen käyttöosuus on muissa Pohjoismaissa on 70 - 90 %. Suomessa vain noin kolmasosa on sertifioitua, mallasohralla vielä huomattavasti vähemmän. Näiden lukemien perusteella on todennäköistä, että osa viljelijöistä menee kevätkylvöille tarkastamattomalla siemenellä ja ns. mutu-tuntumalla.
Tosiasioiden valossa näyttäisi pahasti siltä, että puheet tuottajien orjuuttamisesta ahneiden yhtiöiden patentoiduilla lajikkeilla ovat tuulesta temmattuja, ja perustuvat ehkä johonkin mutu-ajatteluun, eivät suinkaan tietoon asiasta.
Ainakin kaikki Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että sijoitus kunnolliseen siemeneen kannattaa, eli vaikka siemenestä joutuu maksamaan, se tulee takaisin parempana ja isompana satona.
"Orjuutuslogiikan" paha puoli on se, että pitävätkö ihmiset todellakin viljelijöitä niin tyhminä, että he suostuisivat johonkin, josta on heille vain haittaa ja ikävyyksiä, sekä tulotason alentumista.
Toisaalta näin voisi ollakin, koska vastoin kaikkea saatavilla olevaa
tietoa, ainakaan suomalaiset tuottajat eivät ole valmiita maksamaan hieman siitä, että saavat maksamaansa enemmän tuloa itselleen, vaan he mieluummin menevät vähän kuten Sulo Vilen Tankki täyteen -sarjassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tankki_t%C3%A4yteen)... kun niin halvalla ;)
Yllättävän harva suomalainen viljelijä näköjään ostaa verrattuna muihin pohjoismaihin.
Ihmetyttää kyllä tuo iso ero, mikähän siinä on selityksenä? Kun olen ainakin Suomen ja Ruotsin maatalouden osalta tottunut ajatukseen, että ne ja niitä koskevat järjestelyt ovat hyvin samankaltaisia.
Ilmeisesti tällä "tilan oma siemen"- eli TOS-systeemillä päästään johonkin tuloksiiin:
TOS-siemen (http://www.sertifioitusiemen.fi/index.php?module=pagemaster&PAGE_user_op=view_page&PAGE_id=5&MMN_position=7:7)
Siihenhän tuon kuvauksen mukaan myös kuuluu siementen kunnostus, vaikka omilla laitteilla tai ostopalveluna. Mutta kuten kuvaus jatkaa:
QuoteTOS-siemen ei ole virallisessa kontrollissa, joten toiminta voi aiheuttaa hukkakauran leviämistä, tauti-, tuholais- ym. laaturiskejä. Riskit voidaan kuitenkin oikeaksi koeteltuja toimintatapoja kohta kohdalta noudattamalla pitää hallinnassa.
Ja niitä "toimintatapoja" eli huomioon otettavia asioita kyllä sitten olikin alempana olevassa listassa 10 kohtaa!
***
Nyt täytyisi varmaan selvittää vertailukohdaksi myös, mitä ovat nämä sertifioidun siemenen käyttöprosentit muualla EU:ssa. Lukuja tarvittaisiin varmasti myös muista viljelykasveista kuin viljasta (joita, Noiva, tuossa jo peräänkuulutitkin).
Tässä tietoa vähän muista siemenistä. Timoteissa sertifioudun osuus on lähes 100% ja öljykasveille(rypsi ja rapsi) osuus on 100%.
Siemenperunaa viljellään suomessa noin 22 000 " 26 000 tn vuodessa. Artikkeli ei kuitenkaan kerro siemenperunan prosenttiosuutta.
https://www.tem.fi/files/23786/ELINTARVIKEHUOLTOA_TUKEVAN_VARMUUSVARASTOINNIN_ARVIOINTI.pdf
Lainaan itseäni vielä sieltä, missä tämä keskustelu aloitettiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 18.02.15 - klo:14:04
Ja ollakseni vielä radikaalimpi ja johdonmukaisempi asiassa: siementen säästämisen pitääkin olla kiellettyä. Koska maatiaissiemenistä ei ole käytännössä mihinkään, ja näiden superjalostajien siementen ja niiden kehittämisen pitää säilyä heidän hallussaan! Muuten ne vajoavat pian maatiaissiementen tasolle.
Jos tämä sertifioitujen siementen käyttö nostaa
Suomessa tuon em. 10-15% satoja, eron täytyy olla kehitysmaissa vielä huomattavasti
suurempi.
Jo tuo "10-15%" olisi maailman väestöstä kutakuinkin se joukko, jonka FAO
vielä kertoo kärsivän maailmassa aliravitsemuksesta. Vaikka toki siinä asiassa on kyse myös ravinnon laadusta.
Jos ja kun sertifioidut siemenet ovat kalliimpia, kehityspua voi suunnata, paitsi tukeen lannoitteiden ostamisessa,
myös tähän paremman siemenen ostamiseen. GMO:ta tai tavanomaista, mutta siis
hyvää siementä (joka aikanaan oli Aasiassakin Vihreän vallankumouksen menestyksen salaisuus, ehkä suhteessa "fifty-fifty", lannoitteiden ja parempien lajikkeiden välillä).
Tuottamattomien, mutta ehkä muissa suhteissa ominaisuuksiltaan mielenkiintoisten maatiaislajikkeiden paikka olisi sitten erilaisissa siemenpankeissa. Varalla, materiaalina jalostajille.
Tässä IPS-artikkelissa sitten julistetaan näiden maatiaissiementen ja niiden vaihtokaupan autuutta ...
Gates Foundation Slammed for Plan to Privatise African Seed Markets (http://www.ipsnews.net/2015/03/gates-foundation-slammed-for-plan-to-privatise-african-seed-markets/)
... ja syytetään Gates-säätiötä sotkeentumisesta tähän asiaan, toimimisesta isojen firmojen kätyrinä. Mukana on tuttu ajatuskuva viljelijöiden riippuvuuden kasvusta ja velkakierteestä (kuten Vandana Shivalla):
QuoteThe group claims such “corporate-produced hybrid seeds” bring higher harvests in initial years, but later show unpredictable growth patterns.
“This means that instead of saving seeds from their own crops, farmers who use hybrid seeds become completely dependent on the seed companies that sell them,” the blog post continued.
“Often the seeds are sold in packages with chemical fertiliser and pesticides which can lead to spiralling debt as well as damaging the environment and causing health problems.”
Chow called the plan “another form of colonialism” for forcing African farmers to depend on corporate interests for their continued survival.
Mitä noihin hybridisiemeniin tulee, niin siinä mielessä tämä Heidi Chow on osin oikeassa, että niissä tosiaankin lienee yleensä niin, etteivät ne toimi enää hyvin seuraavina vuosina,
jos niitä säästää. Mutta tämän Afrikankin viljelijät hyvin tietävät, ja fiksu viljelijä ei sitä yritäkään, vaan ostaa suosiolla uutta siementä joka vuosi. Jos (ja kun) laskee sen kuitenkin kannattavaksi (verrattuna tuloksiin maatiaislajikkeilla).
Jos Chow taas yrittää väittää, että hybridisiemenillä
myös silloin, kun aina ostetaan uudet siemenet, sato olisi myöhemmin jotenkin vaihtelevampi tai kehnompi kuin maatiaissiemenillä, hän puhuu roskaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=222).
Vaikkei artikkeli suoranaisesti suosita luomuviljelyä, niin tuo lause, jossa lannoitteet ja torjunta-aineet aiheuttavat vain kaikkea pahaa, kyllä taitaa kertoa sen, mitä Chown mielessä liikkuu. Eli tässä "myydään" vähän toisenlaista "pakettia", juuri sitä V. Shivan pakettia. *)
Vaikkei artikkeli suoranaisesti myöskään mainitse (Gates-säätiön tukemaa) AGRA:a, niin tämän ohjelman vastustamisesta varmaankin on kyse:
Program for Africa's Seed Systems (http://www.agra.org/what-we-do/program-for-africas-seed-systems/)
_____________
*)
(26.3.15:) Chow edustaa
brittiläistä yhdistystä (http://www.globaljustice.org.uk/who-we-are), joka ajaa luomuviljelyä
Afrikkaan "agroekologian" nimellä:
From the roots up - How agroecology can feed Africa (http://www.globaljustice.org.uk/resources/roots-how-agroecology-can-feed-africa)
Itse asiassa hyvän (ja sertifioidun) siemenen tarve jopa saattaa kärjistyä luomuviljelyssä. Tämän käsityksen kyllä saa tästä Luomuinstituutin artikkelista:
Luomulajiketutkimusta tarvitaan (http://luomuinstituutti.fi/luomulajiketutkimusta-tarvitaan/)
QuoteSadon hyvä laatu, suuri sato, hyvä taudinkestävyys ja tehokas ravinteiden otto ovat hyvien lajikkeiden tunnusmerkkejä niin tavanomaisessa kuin luomuviljelyssäkin. Luomuviljelyssä lajikkeen tulisi menestyä myös alemmilla ravinnetasoilla ja pystyä ottamaan ravinteita hidasliukoisista eloperäisistä lannoitteista. Näiden ominaisuuksien lisäksi luomussa on erityisen tärkeää hyvä kilpailukyky rikkakasveja vastaan. Jotta Suomen asettama tavoite luomun lisäämisestä 20 prosenttiin peltoalasta vuonna 2020 toteutuisi, tulee luomuviljelyyn löytää siihen parhaiten sopivat lajikkeet. Tähän tarvitaan tutkimusresursseja.
Haasteet tuossa kuulostavat sellaisilta, että niihin vastaaminen kyllä melkein edellyttäisi geenitekniikan hyväksikäyttöä ... ai, niin ... ;)
Vaikkei siis GMO-lajikkeita hyväksytäkään, määrätietoista jalostusta siis tuossakin tarvitaan. Ja kyllä tuossakin varmasti tulee sitten esiin riski, että tullaan jopa riippuvaisiksi (mahdollisista menestyksellisistä) jalostajista.
Jos tuossa kaikessa jotkut onnistuvat, ei ole yhtään epätodennäköistä, etteikö asiassa syntyisi jopa firma. Joka voisi olla hyvinkin tarkka siitä, että saa korvauksen lajikkeistaan ... "Orgsanto" ...
QuoteHyvän sadon saamiseksi luomussa tarvitaan hyvää viljelytekniikkaa ja sopiva lajike. Lisäksi on tarpeen varmistaa kylvösiemenen laatu, ravinteiden saatavuus ja viljelykiertojen järkevyys, koska tuotannon suunnittelun puutteita ei pystytä kemiallisilla käsittelyillä kasvukaudella korjaamaan.
(lihav. HJ)
Ja sertifioitua siementähän tuo lihavoitu kohta tarkoittaa.
Tässä GLP-artikkelissa ...
Why activists, but few farmers, complain they can’t save patented seeds (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/08/27/why-activists-but-few-farmers-complain-they-cant-save-patented-seeds/)
... selitetään yksinkertaisesti, Mendelin laeista lähtien, miksei kylvösiemenen säästäminen omasta sadosta aina kannata.
Siinä on myös tieto, että Yhdysvalloissa ryhdyttiin jakamaan viljelijöille parempaa (sertifioitua) siementä jo yli 100 vuotta sitten. Eli asia ei mitenkään liity vain GMO-tekniikkaan.
Siinä tuodaan myös esille, että vaikka ensimmäisen Roundupia kestävän GMO-lajikkeen patentti onkin mennyt umpeen, viljelijän ei välttämättä kannata sitäkään säästää seuraavien vuosien satoon, koska edelleen ostosiemen on luotettavampaa.
Tässä Eviran raportti siitä, miten Suomessa asiaa valvotaan, jo kesältä:
Evira puuttui harmaan kylvösiemenen kauppaan vuonna 2014 (http://www.evira.fi/portal/fi/etusivu/etusivun+uutiset?bid=4295)
QuoteElintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo siemenkauppaa. Vuonna 2014 valvonnan painopisteenä oli erityisesti sertifioimattoman eli harmaan siemenen kauppa. Kaikki havaitut myynti-ilmoitukset tarkastettiin ja kolmellekymmenelle harmaan siemenen myyjälle annettiin huomautus tai markkinointikielto.
(lihav. HJ)
Jos eräät tiedotusvälineet raportoisivat Suomen tilanteesta yhtä huolimattomasti kuin vaikkapa Kolumbiasta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=836.0), tästähän saisi hyvän raportin ulkomaille, kuinka Suomen valtio vainoaa maaseudun vähäväkisiä ja toimii suuryritysten etujen ajajana.
Jopa luomupuolella nähdään sertifioidun siemenen edut (Pro Agria):
Tuottavaa luomua (https://lansi-suomi.proagria.fi/hankkeet/tuottavaa-luomua-5593)
Vaikka tässä olisi vähän toiveajatteluakin mukana:
QuoteNurmisiementuotannossa on sopivalla eloperäisellä lannoituksella mahdollisuus päästä samoihin satotuloksiin tavanomaisen viljelyn kanssa.
Ja näinhän se on:
QuoteKannattavuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat satotaso ja tarvittavien investointien ja toimenpiteiden kustannukset.
Tässä tulee esille muita syitä, miksi pitäisi pyrkiä sertifioidun siemenen käyttöön:
Lähetettiinkö sinulle Aasiasta outoja siemeniä? Ruokavirasto: Siemenpussia ei saa avata (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1160944)
QuotePyytämättä saadut siemenpussit voivat sisältää muun muassa haitallisten vieraslajien siemeniä tai uusia kasvitauteja.
Nykymaailmassa ei ole isoa eroa sillä, saako jotain "harmaata" siementä naapurilta vai netin kautta, postitse. Tietysti myös siementen nettikauppias voi myydä sertifioitua tavaraa.
Tämä IPS-artikkeli korostaa (vähän yllättäen) sertifioidun siemenen merkitystä:
Ilmastokriisin vaikutukset nostavat ruuan hintaa Afrikassa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4674060-ilmastokriisin-vaikutukset-nostavat-ruuan-hintaa-afrikassa)
Eikä tyypillisen luomuideologian tapaan ihannoikaan "maatiaissiemeniä", niiden säilyttämistä, vaihtoa jne.
YLE/HAMK tarjoaa turvaa jalostamattomuudesta, paluusta entiseen:
Jos ilmastokatastrofi uhkaa maapallon elämää, pelastajiksi tulee 150 harvinaista viljaa Suomen pelloilta " kasvaneet satoja vuosia tätä tehtävää varten (https://yle.fi/uutiset/3-12452637)
Suositellaan paluuta maatiaislajikkeisiin.
QuoteMaatiaisviljat tuovat ruokaturvaa. Ne ovat jalostamattomia viljalajikkeita, jotka ovat kulkeneet ihmisen rinnalla vuosisatoja.
[..]
Suomalaista ruokaturvaa ylläpidetään tallettamalla viljojen siemeniäeteläisessä Ruotsissa sijaitsevaan siemenpankkiin. Toinen vielä laajempi tallennuspaikka on koko maailman siemenpankin holvi Huippuvuorilla. Näihin pankkeihin on tallennettu useita jalostamattomien maatiaisviljojen siemeniä, esimerkiksi Ruotsissa on Virolahdella kasvaa Hermanni-ruista ja Arvo-ohraa.
" Maatiaisviljoja kerättiin Suomessa talteen 70- ja 80-luvuilla. Nyt kun ilmasto muuttuu ja haluamme viljellä luomua, vanhoja lajikkeita otetaan jälleen viljelyyn. Modernit lajikkeet eivät välttämättä kestä sääoloja ilman torjunta-aineita ja mineraalilannoitteita, sanoo maatiaiskasveihin erikoistunut lehtori Annika Michelson Hämeen ammattikorkeakoulusta.
(lihav. HJ)
Vaan haluammeko me? Sääolot eivät ensinnäkään poista maailmasta torjunta-aineita ja mineraalilannoitteita. Toiseksi suuria edistysaskelia on modernissa kasvinjalostuksessa otettu juuri säänkestävyydessä. Tämä on taustateoria:
QuoteJos äärimmäiset sääolot koettelisivat maailmaa, häviäjiä olisivat todennäköisesti tehoviljellyt viljat. Verrattuna maatiaislajikkeiden useiden vuosikymmenten viljelyhistoriaan, nykylajikkeista on lyhyt viljelykokemus. Samalla kun niistä on tuotettu mahdollisimman satoisia, niistä on voinut hävitä kestävyyteen vaikuttavia geenejä.
Mutta otetaan selvää, kuinka on. Ja tarvittaessa
lisätään niihin kestävyysgeenejä.
Selvästi HAMK:illa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19092#msg19092) on tuossa oma luomulehmä ojassa:
QuoteLuonnonvarakeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa Monimuotoisuutta peltoon on mukana 74 muutakin viljelijää, joilla on kasvatettavana jalostamattomia maatiaisviljalajikkeita. Suomalaisissa pelloissa kasvaa yli 150 maatiaisviljalajia. Mukana on luomuviljelijöitä ja pienimääräisesti leipomoiden käyttöön viljeleviä henkilöitä.
(lihav. HJ)
Ikäänkuin ohimennen tämä myönnetään:
QuoteMaatiaisviljat eivät kuitenkaan sinänsä riittäisi ratkaisuksi laajaan ruokakriisiin, sillä vaikka ne ovat geneettisesti monimuotoisia, ne eivät tuota kovinkaan runsasta satoa.
Niiden korret ovat myös teolliseen viljelyyn kovia ja vahvoja, ja juuret ovat pitkiä. Tämä vaikeuttaa nykyaikaista koneellista viljelyä. Niinpä ne eivät voi kaupallisessa viljelyssä kilpailla nykyaikaisten paljon satoa tuottavien viljalajien kanssa.
" Tarvittaessa maatiaisviljojen rikkaista geeneistä voidaan kuitenkin lähteä jalostamaan taas jotakin uutta, sanoo Takala.
(lihav. HJ)
Toivoen ehkä, ettei tuota kukaan huomaa? Geenitekniikkaa ei tietystikään mainita.
***
Kymmenen vuotta sitten meillä oli uutisenamme tämä:
Tutkimus: moderni hybridimaissi käyttää typen tehokkaammin hyväkseen ...
... kuin vanhemmmat lajikkkeet. (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=222)
Tuo innostus vanhoihin lajikkeisiin taitaa yleisesti olla merkityksellistä vain luomun niche-markkinoille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg25087#msg25087). Eikä lainkaan ruokaturvalle.
Kimuranttia:
https://www.proagria.fi/uploads/ProAgria/Tiedostot/Tietokortti3_Hukkakaura-luomusiementuotannossa.pdf
Helposti tulee mieleen, että olisiko yksinkertaisempaa anoa poikkeuslupaa tavanomaisen siemenen käyttöön? 8)
Tähän kiinnitettiin huomiota jo lähes 10 vuotta sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=828.msg6501#msg6501). Yhä suomalaisten viljelijöiden helmasynti?
Peittaamatonta ja lajittelematonta siementä, itävyys testaamatta " liian moni viljelijä kylvää tuurilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/04e8aa43-cf06-4af9-b2e9-b2cd8aee8f5a)
QuoteMaan alapuolisiin asioihin viljelyssä kuuluvat maan rakenteen, vesitalouden ja lannoitukset ohella myös kylvösiemenet. Neljä viidestä myllyvehnä-, mallasohra- ja elintarvikekaurahehtaarista kylvetään tilan itse tuottamalla siemenellä eli tos-siemenellä. Rehuviljoilla sertifioidun siemenen osuus on jo huomattavasti korkeampi, ohralla 40 prosenttia viljelyalasta. Ala on kaksinkertainen verrattuna elintarviketeollisuuteen viljeltyihin viljoihin. Tilanne on vähintäänkin nurinkurinen, asettaahan elintarvikekäyttö sadolle huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset kuin rehukäyttö.
Valitettavasti tuurillakin
voi pärjätä:
QuoteToki huolellisesti kunnostetulla tos-siemenellä päästään hyviin satoihin siinä missä sertifioidulla ostosiemenelläkin. Liian montaa vuotta kylvöille ei kuitenkaan ole perusteltua kunnostaa siementä samasta erästä, sillä näin jää paitsi kasvinjalostuksen tuomasta sadonlisästä ja laatuominaisuuksista. Tiedetään myös, että ajan myötä jalostuksella saavutetut lajikeominaisuudet taantuvat, mikä sekin puoltaa siemenmateriaalin uusimista " ei välttämättä vuosittain, mutta riittävän säännöllisesti.
[..]
Jos kylvöille lähtee ummikkona ja tuurilla, lopputulos voi tuurilla olla hyvä. Tuuriin luottaminen ei kuitenkaan kuulu yritystoimintaan, jos lopputulokseen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Siitä nyt puhumattakaan, että tavoitteet voisi ja pitäisi asettaa paljon entistä korkeammalle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37409#msg37409).
Sattumoisin juuri tästä. Tässä IPS on täysin väärällä puolella:
Kenian pienviljelijät taistelevat siementensä puolesta (https://ipsnews.net/suomi/2024/03/11/kenian-pienviljelijat-taistelevat-siementensa-puolesta/)
QuoteNairobi 11.3.24 (IPS) Viidentoista kenialaisen pienviljelijän ryhmä on vedonnut maan korkeimpaan oikeuteen, jotta hallitus muuttaisi lakia, joka kieltää sertifioimattomien ja rekisteröimättömien siementen jakamisen, myymisen ja vaihtokaupan. Kenian maaseudun pienviljelijät turvautuvat epävirallisiin viljelijöiden omiin järjestelyihin siementen hankinnassa eli omien siementen säästämiseen…
Continue Reading →
Puolustaessaan tuota alkeellista, villiä menoa.
Jopa luomuaatteen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=828.msg6626#msg6626) näkökulmasta.
Se vielá mainiten, että EU::n tulevat geenieditoinnin säännöt luultavasti edellyttävät myös luomusiementen sertifiointia. Silläkin voi olla oma merkityksensä myös Kenialle.
Palataan ehkä asiaan, jos tuo artikkeli nähdään kokonaan.
Kyllä se odotusten mukainen oli:
KENIAN PIENVILJELIJ,,T TAISTELEVAT SIEMENTENS,, PUOLESTA (https://www.ku.fi/artikkeli/4986140-kenian-pienviljelijat-taistelevat-siementensa-puolesta)
QuoteViidentoista kenialaisen pienviljelijän ryhmä on vedonnut maan korkeimpaan oikeuteen, jotta hallitus muuttaisi lakia, joka kieltää sertifioimattomien ja rekisteröimättömien siementen jakamisen, myymisen ja vaihtokaupan.
Kenian maaseudun pienviljelijät turvautuvat epävirallisiin viljelijöiden omiin järjestelyihin siementen hankinnassa eli omien siementen säästämiseen ja jakamiseen, mutta laki siemenistä ja kasvilajikkeista rajoittaa heitä.
Laki pantiin täytäntöön vuonna 2012, ja sen tarkoituksena oli kehittää, edistää ja säännellä nykyaikaista ja kilpailukykyistä siementeollisuutta. Pienviljelijät haluavat muuttaa lakia, joka rankaisee rekisteröimättömien siementen kaupasta jopa kahden vuoden vankeudella tai miljoonan Kenian shillingin (n. 6 450 euroa) sakoilla tai molemmilla.
Eli tuo oivallinen tarkoitus myönnetään. Mutta toimeenpanosta seuraa ongelmia. Miksi? Tässä kuuluu taustaideologia tai -maailmankuva:
Quote" Laki on ryövännyt viljelijöiltä oikeuden käyttää kotoperäisiä siemeniä vapaasti. Laki antaa monikansallisille siemenyhtiöille vallan hallita meidän biologisia resurssejamme ja se on johtanut pienviljelijöiden ruuantuotannon vähenemiseen, vetoomuksen laatijoihin kuuluva Richard Opete sanoo.
" Kun siemeniä on jaettu, jokaisella on ollut jotakin istutettavaa ja tämä on antanut yhteisöille turvaa ruokaturvan järkkymistä vastaan. Vaikka viljelijällä ei olisi rahaa ostaa sertifioituja siemeniä, hän voi saada alkuperäissiemeniä ilmaiseksi naapurilta, jolla on ylijäämää, Opete selittää.
Greenpeace African ruokakampanjoija Elizabeth Atieno täräyttää, että siemenlaki on ”myynyt Kenian ruokajärjestelmän parhaan tarjouksen tehneelle”.
" Nykyiset siemensäännökset ovat pakottaneet Kenian pienviljelijät riippuvaisiksi siemenyhtiöistä. Sen seurauksena ruokajärjestelmä on järkkynyt ja muuttunut epävakaaksi. Sertifioidut siemenet ovat kalliita eikä tarjonta aina pysty tyydyttämään kysyntää, Atieno sanoo.
Monsantoa ei sentään mainita!
Mutta kopputuloksena tuossa kannatetaan järjestelmää, jossa köyhillä pitää säilyä
oikeus huonompaan siemeneensä.