Tuottava Maa Turvattu Luonto

Kirjoitin Kepan Kumpani-lehden päätoimittajalle ja ihmettelin, miksi hänen lehtensä niin systemaattisesti ajaa luomuvilhelyn asiaa. Minulla oli pieni tilasto lehdessä ilmestyneistä näistä artikkeleista, mutta en saanut häntä myöntämään tätä puoltoa.

Meidän näkökumastamme Kumppani-lehden linja jatkuu ihan samanlaisena. Nyt ei luomua uudessa numerossa ole kehuttu, mutta tehoviljelyä ja muuntogeenisiä kasveja on mollattu. Kyseessä on kirjailiaja Eduardo Galeanon kolumni Janoiset jättiläiset.

Tällaista tekstiä:

QuoteArgentiinaa, Brasiliaa ja muita Latinalaisen Amerikan maita riivaa geenimuokattu soija, jonka houkutteleva hinta lupaa kasvavia voittoja. Argentiina on Yhdysvaltain jälkeen maailman suurin gm-kasvien tuottaja. Myös Brasilia sanoi kyllä gm-soijalle, vaikka presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan puolue väitti koko vaalikampanjan ajan muuta.

Geenimuokkausta puolustavat lakimiehet vakuuttavat, ettei näiden tuotteiden haitallisuuta ihmisen terveydelle ole todistettu. Jostain syystä muka harmitonta muuntogeenisyyttä ei kuitenkaan mainita tuoteselosteissa.

Maa, joka ennen tuotti kaikkea paikallisiin tarpeisiin, on nyt varattu tuottamaan yhtä kasvia vientiin. Tällainen monokulttuuri on aina ollut vankila, ja gm-kasvien kohdalla tilanne on vielä pahempi.

[...]

Geenisoijan viljelyn laajentaminen hävittää luonnonmetsiä ja häätää köyhät talonpojat mailtaan. Pitkälle koneistettu viljely luo niukasti työpaikkoja, ja pelloilta leviävät myrkyt tuhoavat pienviljelmät ja puutarhat.

(lihav. HJ)

Tämä on päin seiniä. Jos ja kun geenisoijasta saadaan parempia satoja, pienempi pinta-ala riittää. Ja vähemmät "myrkyt". Ja ne leviävät ympäristöönkin vähemman, koska geenisoijaa viljellään suurelta ellei jopa pääosin suorakylvömenetelmällä.

Ja lisäksi vielä tuo koneistamisen vastustaminenkin. Tämä kirjailija kaupunkiasunnossaan haaveilee selvästi köyhien, mutta ah, niin onnellisten talonpoikien täyttänästä maaseudusta, "ihan niinkuin ennen". Samantyyppistä retoriikkaa on hänen sellutehtaiden vastustamisensa.

Ei, ei tietysti lehti vastaa yksittäisten kirjoittajjien mielipiteistä. Mutta kijoittajien valinnasta kyllä. 

(HJ 15.10.06)

Ja Kepan "pääsivu" jatkaa linjaa, julkaisemalla Peter Rossetin artikkelin

Bill Gatesilla väärät lääkkeet Afrikan nälkään (https://www.kepa.fi/uutiset/5354)

Nyt ei ole tarjota suomeksi vastinetta, mutta verratkaapa Rossetin näkemystä vaikka tähän:

Don't deny crop-starved Africa a gene revolution (Borlaug - [kinkki myöhemmin]

Ja luonollisesti ettei suorastaan luonnonmukaisesti ko. uutisen eli jutun oli välittänyt uutistoimisto IPS, joka tämän uutisen tarjosi ilmaiseksi, vaikka muutoin näyttää pistäneen uutisiaan kovasti maksun taakse netissä. Veikkaus: jonkun päivän sisällä sama uutinen on Demarissakin.

Että tämä Rosset kehtaa, mutta että tällaista kehdataan vielä suomeksi toistaa:

QuoteHanke ei ole ottanut opiksi edellisestä vihreästä vallankumouksesta. Siinä Rockefellerin ja Fordin säätiöt auttoivat kemikaaleihin ja "korkeatuottoisiin" siemeniin perustuvan teollisen maatalouden vientiä kehitysmaihin.

Tuotannon lisäys rajoittui muutamiin ruokakasveihin, ja samalla nälkä paheni ja ympäristö kärsi. Torjunta-aineet ja keinolannoitteet hivuttivat maan tuottoisuutta, ja niiden kalliit hinnat jakoivat viljelijät entistä jyrkemmin rikkaisiin ja köyhiin. Köyhien ja nälkäisten joukko kasvoi.

Vielä "12 myyttiä" kirjoittaessaan Rossetilla oli sentään sen verran häpyä, että sentään totesi (sama ajatus oli alkuperäisessäkin, vaikka lianaan tässä Kepan sivua):

Quote"Vihreä vallankumous ei ole oikeastaan myytti, koska sen ansiosta korjataan vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja enemmän viljaa."

("Satoja miljoonia tonneja enemmän" olisi kyllä tuossa ollut täsmällisempi  ilmaisu!)

Lukemaan tänne!

PS. Tuosta Rosset-laiinauksesta (tänmän päivän artikkelista, jo ihan noin. Kuinka se siis oikein meni? Aineet "hivuttivat" maan tuottoisuutta - mutta vain rikkailla oli niihin varaa? Eivätkö siilloin näiden rikkaiden pellot ... ei, tässä taitaa olla kyse vähän samasta logiikasta kuin vktroriaanisen äidin neuvossa tyttärelleen: "Muista, että seksi on rumaa ja likaista  - se on syytä säästää aviiovuoteeseen"?

PS2. 17.10.06 Ja tämähän on tilanne Rossetin - jo lähes 10 vuotta sitten kirjoittamassaan kirjassa - ihannoiman Kuuban suhteen. Lähetin asiasta huomautuksen, linkkeineen, myös KEPA:n yhteen "blogiiin", jossa vähän (enkä niin vähänkään) ihmettelin tätä "asiantuntijaa" kritisoimassa "ihan väärää linjaa".

(HJ 16-17.10.06) 

Kiitos tiedosta!

Olipa mukava lukea Bill Gatesin toimista. Jäbä on jopa vielä järkevämpi kuin olin osannut uumoillakaan.

Matti (16.10.06)

PS: minä olen saanut tarpeekseni lehtien luomumyönteisyydestä: Yritän saada järkeä asiaan näin (Savon Sanomiin laitoin terveiseni):

Tapani Lepolalle (=SS päätoimittaja)!

Tasapuolisuuden vuoksikin tällä kertaa on vuoro antaa viimein luomukritiikille palstatilaa. Lehtenne linja on ollut kovasti luomua tukeva. Kritiikki on enimmäkseen jäänyt kirjoittajansa omaksi iloksi vain.

Hiekkalan kirjoitus = http://kotisivu.dnainternet.net/mattitap/hiekka.jpg sotkee tahallisesti asioita: Lähiruokaahan jokainen suomalainen viljelijä tuottaa, sillä suomalaisen pellon sato syödään pääasiassa Suomessa. Ja toisaalta: luomuväkihän mainostaa aatettaan valtavilla vientimahdollisuuksilla. Suurta petosta on verrata ulkomailta tuodun ruuan kaikkiin vaiheisiin tarvittavaa energiaa luomuruuan energiantarpeeseen, ja todeta, että luomu on kaikkein paras ratkaisu. Kaikkein vähimmällä energialla syntyy tosiasiassa se runsain suomalainen (=tavanomainen, tehokas) sato, kun asia lasketaan satokiloa kohden. Varsinkaan kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei missään nimessä pidä kieltäytyä, sillä niillä sadon nousu on noin 30% vain muutaman öljylitran panoksella. Ja ne mahdollistavat suorakylvömenetelmän, jolla konetyön määrä saadaan pudotettua 70 %:lla.

Tuotteen paikallisuus, tuoreus, turvallisuus, jäljitettävyys jne eivät nekään vaadi kieltäytymään järkevistä tuotantomenetelmistä pellolla.

”Suurkeittiöt ja erityisesti julkinen elintarvikehuolto on saatava osaksi tätä kehitystä, johon viljelijät, hallinto ja jalostajat ovat lisääntyneessä määrin sitoutuneet.” kirjoittaa Hiekkala. Savon Sanomatkin on jo sitoutettu?

Luomun valheellisuus löytyy jo maalaisjärjellä ajatellenkin,  mutta kuten Nato-asiassakaan, ei luomun kohdallakaan liene haitaksi tutustua ”valmiiksi ajateltuunkaan”:

http://kotisivu.mtv3.fi/pekkm-2m/pikakurssi.htm

http://kotisivu.mtv3.fi/pekkm-2m/ltutkim.htm

http://kotisivu.mtv3.fi/pekkm-2m/motiivit.htm

http://finfood.fi

Matti (17.10.06)

Quote from: Heikki Jokipii on 08.11.07 - klo:16:30
Kirjoitin Kepan Kumpani-lehden päätoimittajalle ja ihmettelin, miksi hänen lehtensä niin systemaattisesti ajaa luomuvilhelyn asiaa. Minulla oli pieni tilasto lehdessä ilmestyneistä näistä artikkeleista, mutta en saanut häntä myöntämään tätä puoltoa.

Kommenti 8.11.2007: Nyt voi sanoa, että asiasta ei enää Kumppani-lehteä voi syyttää.

Onko KEPAn linja asiassa täysin muuttunut?!!!

Vaikka varsinaisesti luomusta ei tässä seuraavassa puhuta, niin käytännössä samasta problematiikasta kuitenkin. KEPA kertoi Maailma kylässä -festivaalistaan nimittäin ennakkotietona (http://www.kepa.fi/uutiset/6293) tämän:

QuoteTapahtuman pääjärjestäjä on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, joka on yli 270 kansalaisjärjestön kattojärjestö. Kepan ja globbariverkoston biopolttoainekampanja on näkyvästi esillä festivaalilla. Kampanja muistuttaa biopolttoaineinnostuksen haitallisista vaikutuksista maailman ruokaturvaan.

(lihav. HJ)

Jos tämä on totta, niin tämä on mahtavan hienoa! Ja kyllä tämän totta täytyy olla, KEPAlla tuskin olisi ollut syytä asiasta muutoin kertoa.

Pitäisikö TM-TL:nkin saada paikalle oma "ständi"!

Se kyllä tiedetään, että tämä luomuaate on pahasti pesiytynyt (joka puolella maailmaa, ei yksin Suomessa)  kehitysyhteistyöjärjestöjen ajattelutapaan. Ja että tämä ajattelutapa on potentiaalisesti haitallinen kehitysmaiden maatalouden kehityksen kannalta.

Mutta olisiko muutosta tapahtumassa, uumoiltiin edellä KEPAn kohdalla. Jotain tällaista voisi nähdä myös KEPAa vastaavan norjalaisen Spire-yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys oli kutsunut seminaariinsa syyskuussa 2008 alustajaksi tutkijan, Arne Grønlund, haastamaan luomunäkemyksen, ja julkaisee vielä näin englanniksi sivuillaan hänen haastattelunsa:   

We need chemical fertilizers to feed the world, interview with Arne Grønlund (http://www.utviklingsfondet.no/Utviklingsfondet_-_forsiden/Ungdomsorganisasjonen_Spire/Information_in_English/?module=Articles;action=Article.publicShow;ID=1802)

Ihan hyvä merkki, minusta.

PS. 5.2.2009: Turhaan näin hyviä merkkejä. Vaikka tuo Grønlund kutsuttiinkin esitelmöimään syyskuussa, ei se mitään vaikuttanut, vaan Spiren nimenomaisesti  tehoviljelyä vastustava kampanja jatkui edelleen tällä tavalla (http://www.utviklingsfondet.no/Utviklingsfondet_-_forsiden/Ungdomsorganisasjonen_Spire/Samarbeidsorganisasjoner/NfYD_i_Malawi/?module=Articles;action=Article.publicShow;ID=1930) täydellä teholla lokakuussa. Naurettavaa, mutta surullista.

Björn Lundgren on Ruotsissa sitä mieltä, että tässä asiassa on tehnyt vakavan virheen paitsi järjestöt, myös Ruotsin kehitysapuvirasto SIDA:

Exportera inte ekojordbruket till uländerna (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/artikel_3337475.svd)

Vastauksia tietysti tuli KRAV:ilta eli paikalliselta luomuliitolta ...

Giftfritt jordbruk är rätt väg för u-länder (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/artikel_3342263.svd)

... (tutuin argumentein, eikö totta? Etiopiakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0) mainittiin) ja myös SIDA vastasi, jonkinlaista tasapuolisuutta asiassa tavoitellen, ja kaiken mahdollisen oman syyllisyytensä kieltäen:

Biståndslandets villkor avgör jordbruksmetod (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/artikel_3370521.svd)

***

Mutta SvD:ssä väännettään asiasta nyt ilmeisen tosissaan! Koska tulee sama tänne Suomeen? Ehkeivät meidän "voimamme" riitä. Tarvittaisiinko Suomessakin vähän lisää muodollisestikin asiantuntijatasoisia kannanottajia, ihmisiä, jotka uskaltaisivat tässä tulla "ulos kaapista" kuten nämä ruotsalaiset - rohkeasti samanlaista luomumyönteistä poliittista eliittiä vastaan, kuten sielläkin?

No, jos tämä projekti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.0) onnistuu siten kuin toivomme, niin sitten heitä kyllä löytyy, paljonkin ...  ;D

Nyt keskustelu Svenska Dagbladetin sivustolla on jatkunut siten, että 11 luomuaktivistia Afrikasta on kirjoittanut Björn Lundgrenille vastineen:

Ekoodling är Afrikas framtid (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/artikel_3384857.svd)

Mutta mikä sai nämä afrikkalaiset aktivistit tällä tavalla ... hermostumaan? Että heidän pitää kommentoida tätä ruotsalaista keskustelua?

Olemme toisaalla kiinnittäneet huomiota siihen, miten käytännössä jokaisen Afrikan luomuprojektin taustalla on jokin länsimainen järjestö. Nämä projektit �" jotka kestävät yleensä vuosikausia �" eivät varmasti ole vailla kustannuksia. Mutta asiassa mukana kulkevasta rahasta ei ole selkeitä tietoja (ainakaan minä en ole sellaisia löytänyt).

Olisiko tämä vihreiden ja kehitysyhteistyöjärjestöjen (ja eräiden maiden virallisten organisaatioiden) vuosien puuhastelu luomuviljelyn edistämiseksi Afrikassa synnyttänyt sinne pienen ”luomueliitin” �" joka todennäköisesti on riippuvainen rahavirroista Lännestä? Jolla on siis syytä hermostua, jos joku Ruotsissakin alkaa puhua asiaa vastaan?

***

Kyllä, myös Malawin malli (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.0) syö paljon läntistäkin rahaa. Mutta kustannukset ja rahavirrat ovat huomattavan siinä paljon selkeämpiä.

Ja kyllä, tuo yllä on arveluttava ”ad hominem” �"argumentti *) (jollaisilla on hyökätty meitä vastaan, emmekä ole lainkaan pitäneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=76.0) siitä!) Tämän kerran kuitenkin tuon tämänkin näkökohdan esille. Ko. luomuaktivistit ovat varmasti vilpittömästi uskomustensa takana.

Erilaisten rahavirtojen täydellinen julkisuus poistaisi kaiken tällaisen uumoilun tarpeen, "puhdistaisi ilmaa". Onkohan laskettavissa lukuja, paljonko (vaikka Suomessa ja Ruotsissa) virallinen kehitysapu ja järjestöt tukevat rahallisesti Afrikassa

a) maataloutta yleensä
b) ja erikseen luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä ja ehkä myös
c) geenitekniikan soveltamista viljelyyn? (Jos yhtään?)
_____________

*) asiasta voisi ottaa oman keskustelunsa (tai jatkaa täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=76.0)). Vissi mieli on kuitenkin myös ajatelmassa, että ketään ei saa käännytettyä asiassa, johon uskominen on edellytyksenä sille, että hän ansaitsee elantonsa (rahansa).

Sain tuolla KEPAn palstalla, sen eräässä keskustelussa (http://www.kepa.fi/uutiset/7917#kommentit), palstan päätoimittaja Jukka Aroselta puolittaisen lupauksen, että siellä jatkossa kerrottaisiin tehotuotannonkin vaihtoehdosta. 

Aronen lunasti lupauksensa. Tämä hänen artikkelinsa on jopa puolueellinen toiseen suuntaan!  ;)

Pystyykö maailma tuottamaan riittävästi ruokaa (http://www.kepa.fi/uutiset/8245)

Siinä ei nimittäin mainita luomua kertakaan, mielestäni ei edes rivien välissä.

Lannoitteiden hintakehitystä tosin kauhistellaan, mutta se on ongelma, joka tapauksessa. Vaikkakin sellainen, että kun esim. Malawin lannoitekulut tuplaantuivat, ja asukasta kohti käytetty maataloustuki nousi noin 10 dollarista 20 dollariin henkeä kohti - niin maataloustuki Suomessa on jotain 400 dollaria henkeä kohti ...

Nyt tuli otsikon asiaan merkittävä poikkeus.

suuri kehitysyhteistyöjärjestö OXFAM julkaisi raportin maailman ruoan tuotannosta, ja asettui selvästi kannattamaan tehoviljelyä, kaikkia viljelyn moderneja keinoja. Tässä linkki sivulle, josta saa raportin pdf:nä ladattua:

Growing a Better Future (http://www.oxfam.org/en/grow/reports/growing-better-future)

Yksi pieni ”kauneuspilkku” raportissa oli (Box 10), jossa asetuttiin kannattamaan eräitä luomuviljelyyn vivahtavia metodeja, mutta sen voi oikeastaan ohittaa, kokonaisuuteen nähden.

Raportissa on oikein hyvää analyysia myös asiaan liittyvistä ”kliseistä”, ajatusluutumista, mm. koskien ”pientä” ja ”suurta” maanviljelyksessä jne.

(Yritän jaksaa eli ehtiä jonkin ajan kuluttua kääntää raportista parhaat palat suomeksi.) 

PS. Myös KEPA kertoo (http://www.kepa.fi/blogi/9516) tästä raportista, vaikka vain lyhyesti, eikä ota esille asiasta samaa kuin me.

Jukka Halonen pakinanomaisessa kolumnissaan Uutispäivä Demarissa kertoi tänään maailman ja historian valtionpäämiesten kotieläimistä.

Presidentti Halosen kissat ja kilpikonnat käsiteltiin. USA:n presidenttien hauvat ja Kekkosen Neuvostoliitosta saama rotuhevonen ym.

Sitten kerrottiin, että Haloselle on SDP:n kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuus antanut lehmän. Lehmä ei ole sijoitettuna Suomessa vaan Ugandassa.

Lehmän nimi on Anna (kuten presidentin tyttären), ja siitä tuli myös Demarin jutun otsikko, ja asian toinen tulkinta, kehotus meille muillekin:

”Anna lehmä”, kehitysmaahan.

Tähän asti kaikki hyvin, kauniisti, suorastaan erinomaisesti.

Mutta sitten Jukka Halonen kertoo:

Quote”Presidentin lehmää hoitaa Namayamban kylässä Rhoda Nakazibkie, joka on suorittanut vuoden mittaisen kurssin luonnonmukaisesta maanviljelystä.”

Luonnonmukaisesta maanviljelystä? Miksi?

Kun sitten kaivaa asiaa netissä eteenpäin, osoittautuu, että SDP-vetoinen Solidaarisuus on enemmänkin ajanut tätä luomuasiaa, juuri Ugandassa, ja vieläpä vuosien ajan:

Uganda: Luomu on kestävä valinta (http://www.solidaarisuus.fi/lahjoita/keraykset2/osallistu_kerayksiin/uganda-luomu-on-kestava-valinta/)

Miksi?

Ja miten? Ja mitä tästä on seurannut? Mitä on saatu aikaan?

Kysyin tästä asiasta sähköpostitse Solidaarisuuden ohjelmapäälliköltä Jonna Haapaselta. Odotellaan vastausta.

***

PS. Jatkan tästä aiheesta enemmän viikonlopun jälkeen, mutta tässä jo sitä ennen - vertailtavaksi Solidaarisuuden tekstien ja linjanvetojen kanssa - linkki itse Ugandasta (http://www.newvision.co.ug/D/8/13/760307), tri Kaizzin näkemyksiä, englanniksi, maisteltavaksi. Ja ihan kommentoitaviksikin. Minua ei tarvitse asiassa odottaa.

Mutta alustava kysymykseni on, kuka tai mikä on pyytänyt Solidaarisuutta edistämään Ugandassa luomuviljelyä?

Quote from: Heikki Jokipii on 02.09.11 - klo:17:09
Mutta alustava kysymykseni on, kuka tai mikä on pyytänyt Solidaarisuutta edistämään Ugandassa luomuviljelyä?

Tähän kysymykseeni on saatu vastaus, että pyytäjä on joku paikallinen järjestö.

Jatkokysymykseeni, mikä ja minkälainen järjestö on kyseessä, ei ole vielä tullut vastausta.

Minulle vastattiin Solidaarisuudesta näin:

QuoteLuomuviljelyn aloite on tullut ugandalaiselta kumppanijärjestöltämme. Kumppanijärjestö on pitkälti itse myös suunnitellut koko hankkeen yhdessä hyödynsaajien kanssa.

Heidän perustelunsa on ollut viljelijöiden kustannussäästöt ja kasvava itsenäisyys (riippumattomuus monopolistisista panosmyyjistä). Lisäksi he ovat painottaneet ympäristöhyötyjä, sillä maaperän huonontuminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt on koettu erittäin haitallisiksi Ugandan maaseudulla. Lisäksi he ovat arvostaneet että luomuviljely on (fyysisen) pääomavaltaisuuden sijaan osaamisvaltaista, kehittäen maanviljelijöiden innovaatio- ja ongelmaratkaisukykyä.

Tähän saakka saadut kokemukset niin hankkeesta kuin luomuviljelystä ovat olleet todella hyviä.

Ystävällisin terveisin,

Teemu Sokka
Ohjelmakoordinaattori

***

Hiukan aikaa meni (lopulta puhelimitse Sokan kanssa) sen selvittämiseen, mikä tämä ”kumppanijärjestö” oli, mutta se on …

Integrated Rural Development Initiatives (IRDI) (http://www.irdiuganda.org/)

.. ja sen vetäjänä on tri Samuel Bagabo (joka tieto jo oli Solidaarisuudenkin sivustolla).

Kyseinen järjestö ei erityisesti nettisivuillaan mainosta luomuviljelyä, ellei sitten ilmaisu ”sustainable” ole asialle peiteilmaisu?

Yhteensovittamista kuitenkin on mm. tuon toisen tohtorin, Crammer Kaizzin (http://www.zef.de/module/register/experts_details.php?pk=588) kanssa, mitä Ugandan yleiseen maatalouspolitiikkaan ja linjaan tulee.

Vaan onko kuitenkin kyse Ugandan luomuviennistä meille, länsimaihin?

[”jatkuu huomenna”]

Ulkoministeriön tiedoista kaivaen,  kyse on Solidaarisuudella luultavasti tästä hankkeesta (korjatkaa, jos olen väärässä):

Maaseudun pienviljelijäperheiden köyhyyden vähentäminen, Uganda (järjestöhanke) (http://www.finland.or.ke/public/default.aspx?contentid=170233&nodeid=37886&contentlan=1&culture=fi-FI)

Siinä:

QuoteTavoitteet
   
Nostaa pienviljelijöiden tulotasoa muuttamalla luontaistalousviljely kaupalliseksi.

Toiminnot
   
Kehitetään kouluttamalla maatalouden tuottavuutta. Alennetaan tuotantokustannuksia yhteisostoilla sekä helpotetaan tuotteiden markkinoillepääsyä verkostoitumalla ja markkinoinnilla.

Siis "luontaistalousviljely kaupalliseksi"? Vai luomuviljely kaupalliseksi?

Olen lähettänyt Solidaarisuudelle asiasta tarkentavan kysymyksen mailitse.



PS. 11.9.2011: Ja kuinka ollakaan, että tämä luomuprojekti sattuu olemaan juuri Ugandassa! (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=180)

Jukka Pakkala kertoi tästä toisesta Solidaarisuuden hankkeesta Uutispäivä Demarissa 15.12.2011 otsikolla ”Onnistuneet esimerkit vetävät aratkin ihmiset mukaan”. Otsikosta huolimatta kuvaus oli aika surumielinen, asiassa on onnistuttu vain hitaasti ja osittain. Ingressi jutussa kertoo:

Quote”Kolmasosa Solidaarisuuden Nicaraguan maaseutukehityshankkeessa mukana olleista on päässyt erinomaisiin tuloksiin”.

Mutta kaksi kolmasosaa siis ei, ainakaan erinomaisiin. Surullista tarinaa:

Quote”Heriberto Martinez on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ollut mukana neljässä maaseutukehityshankkeessa. Silti hänen pienen tilansa tuottavuus ei ole lankaan parantunut. Jos Heriberto Martinez ei etsisi vuoden aikana tilapäisiä palkkatöitä, hän kuolisi nälkään odotellessaan seuraavaa satoa. Heriberto Martinez ei ei usko, että köyhä maalainen vois puskea kohtaloaan vastaan kuvittelemalla, että saattaisi itse muuttaa elinolojaan.

- Pitää vaan joka päivä keskittyä tavalliseen pärjäämiseen ja toivoa, että jostakin saa apua, jos sato menee vallan pilalle, hän sanoo.

Jutussa on kyllä sitten joitakin menestystarinoitakin, mutta sitten myös lisää kuvausta siitä, miten ei päästä köyhyyden kierteestä irti.

Tässä Solidaarisuuden verkkolehdessä (http://solidaarisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/9a124a9535e06187c758ae0da3a995a7/1324026460/application/pdf/49577/solidaarisuus2_08.pdf) on sitten toinen kuvaus Nicaraguan maaseutuhankkeesta.

Onko myös Solidaarisuuden Nicaraguan hanke sitoutunut tiiviisti luomumenetelmiin, kuten Ugandassa? Sitä ei suoraan sanota, mutta ei toisaalta kyllä myöskään kerrota, että tehoviljelyn menetelmät olisivat käytössä.

Jotenkin �" tietämättä, ihan intuitiolla �" tulee mieleen, että Heriberto Martinezin ongelmat olisivat voineet , ellei ratketa niin ainakin helpottua, jos hänellä olisi ollut käytössään tehokkaita keinolannoitteita ja nk. kemiallisia torjunta-aineita.

Voin olla väärässäkin. Mutta olisi mielenkiintoista tietää, oliko näitä ”panoksia” tarjolla näissä neljässä maaseutukehityshankkeessa, joissa Heriberto Martinez oli mukana.

Koska en tiedä, niin lähetin äsken UD:lle tämän viestin, yleisönosastossa julkaistavaksi:

QuoteJos on, kuten Jukka Pakkala kertoi  Solidaarisuuden maaseutuhankkeesta Uutispäivä Demarissa 15.12.2011, että …

”Heriberto Martinez on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ollut mukana neljässä maaseutukehityshankkeessa. Silti hänen pienen tilansa tuottavuus ei ole lainkaan parantunut.”

… niin syy tähän masentavaan tilanteeseen ei voi olla yksin Heriberto Martinezin.

Onko kyseisissä projekteissa kokeiltu sellaisia asioita kuin keinolannoitteet ja torjunta-aineet? Joilla on muualla päästy yllättävän hyviin tuloksiin? Näin on tapahtunut esimerkiksi Malawissa jo vuosien ajan, ja sen mallia seuranneissa Sambiassa ja Tansaniassa, nyt tänä vuonna.

Pakkala varmaan osaa kertoa asiasta lisää.

Heikki Jokipii (jne.)

PS. 21.12.2011: UD julkaisi tänään tämän kysymykseni.

Tämäkin norjalainen kehitysapuporukka Utviklingsfondet (http://www.utviklingsfondet.no/om-oss/) on myös hulluna luomuun:

A Viable Food Future (http://www.utviklingsfondet.no/nyheter/a-viable-food-future/)

Heti esipuheessa kehutaan Vandana Shiva, Olivier de Schutter jne.

Heitän tähän nyt vain nämä linkit, mahdollista myöhempää kritiikkiä ja käsittelyä varten. Muistutukseksi, että näin valitettavasti yhä on, mitä otsikkomme sanoo. Ja että asialle pitäisi �" kansainvälisesti �" tehdä jotakin.

Vaikka Suomen KEPAn osalta asia onkin vähän helpottanut. Vai onko sielläkään?  Se luomu vaan kummasti aina välillä siellä putkahtaa esiin.

 
Tämä alla olevan otsikon mukainen asia on aivan paikallaan ja varmasti hieno tilaisuus:

Maailman keittiöiden harvinaisuuksia Maailma kylässä -festivaalilla (http://www.kepa.fi/uutiset/9177)

Mutta mitä ihmettä tekee samassa tilaisuudessa tämä (lihav. HJ):

QuoteRautatientorille nousee tänä vuonna uutuutena Herkkukylä, jossa tarjotaan maistiaisia luomu- ja lähiruuasta.

Ja miksi juuri tällaisia valintoja keskustelijoiksi (lihav. HJ):

QuoteMaattomien ystävät ry:n Otto Bruun, Greenpeacen Maija Suomela ja Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistyksen Jukka Lassila keskustelevat aiheesta valtaako agribisnes ruoantuotannon alaa?

Myös Greenpeace kuten tunnettua ajaa myös luomuviljelyn asiaa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=171), ja taitaapa olla niin, että tämä Maattomien ystävät ry on myös samalla asialla, päätellen siitä, että sen sivustolla taustamaateriaalina on mm. tämän Markus Krögerin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=550.0) tämä juttu ...

Etelä-Amerikan hallitukset ovat agribisneksen juoksupoikia (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Etelä-Amerikan+hallitukset+ovat+agribisneksenjuoksupoikia/HS20080201SI1MP0295n)

.... jossa kannatettu ”akroekologia”, kuten täällä kaikki jo tietävät, on juuri sitä itseään, luomuviljelyä, vaikka toisella (häpeilevällä?) nimellä.

Eli tästä "hapatuksesta", tai voisimmekohan käyttää jopa sanaa "addiktio", ei KEPA näytä päässeen irti, vaikka jo hetken näytti paremmalta.

Tässä on otsikkomme ilmiöstä taas yksi esimerkki. Muutoin ihan sympaattinen ja tehokaskin kehitysyhteystyöjärjestö ActionAid käyttää osan tarmostaan luomuviljhelyn puffaamiseen kehitysmaissa ...

Time for a More Sustainable Global Food System (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=107986)

... eli "on entistä kestävämmän globaalin ruokajärjestelmän aika". Ja luomuvaihtoehtohan se on ("agroekologiaksi" nyt nimettynä). Se kuulemma antaisi kehitysmaiden viljelijöiden elämään "arvokkuutta" jne.

Ja tarkoituksena onkin yrittää ajaa tätä vaihtoehtoa Rio+20 -kokouksessa. Eli siellä on siis ActionAid myös asiasta "vääntämässä" (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=225).

KEPAssa on havaittavissa hiljaista, tosin vähän horjuvaa kehitystä ruokakysymyksissä realistisempaan suuntaan.

Tämä kehitys näkyy hyvin sen Maailman Kuvalehden ruokanumerosta 11/2012 (http://www.maailmankuvalehti.fi/arkisto/2012-11).

Sen eräällä lailla pääartikkeli "Miten ruokitaan maailma?" (http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/12001) kuvaa tilanteen ja sen haasteet jo varsin objektiivisesti, ja vaikka todetaan näin (lihav. HJ) ...

QuoteRikkaiden maiden hyvinvoivan kansan parissa tehotuotantoruoka kuulostaa epäterveelliseltä, epäeettiseltä ja jotenkin vanhanaikaiselta. Me haluaisimme uskoa, että maapallo pelastetaan luomuruualla.

... siihen ei artikkelissa lopulta uskota, vaan myönnetään, kuten väliotsikko sanoo: "Luomu ei riitä".

"Vanhasta muistista" on lehdessä kyllä sitten artikkeli "Luomu ratkaisee ongelmia yksilöstä käsin" (http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/12003), jossa yritetään etsiä luomulle kuitenkin jotain roolia maailman nälän voittamisessa.

Artikkeli "Luomua lähiöihin" (http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/12002) on myös tätä "perinteen painolastia", enkä oikein ymmärrä, mikä tällaisesta puuhastelusta kertovan jutun funktio tässä yhteydessä - maailman ruokkimisesta puhuttaessa - ylipäänsä on.

(Minäkin asun Helsingin Puotilassa, ja voin myös kertoa eräänlaisesta "ruokapiiristä" täällä ja sen "yhteisöllisyydestä". Me käymme tietyssä tuttavapiirissä aina aika ajoin toistemme luona syömässä, ja hiljaisesti tietysti kilpailemme siitä, kuka maittavampia aterioita saa aikaiseksi. Ja ruokatarvikkeet - niin, nekin ovat eräällä tavalla lähiruokaa: hankittu joko Puotilan ostoskeskuksesta 200 metriä tästä, tai n. kilometrin päästä Itäkeskuksesta tai sitten tuosta ikkunastani näkyvästä Prismasta 300 metrin päästä.

Ostarimme ruokakauppa selvästi vähän kärsii näiden läheisten supermarketien kilpailusta - ja nyt siihen kilpailuun on sitten tullut mukaan tämä suoramyyntikin: "Kolmisenkymmentä ruokapiiriläistä [...])

Suomen sosiaalifoorumi on usean järjestön järjestämä tilaisuus. Sen sisältönä ja tavoitteena on kansainvälinen solidaarisuus, köyhien maiden ja ihmisten aseman parantaminen.

Mutta kuinka ollakaan, sen osiossa ...

Ruoka ja valta (http://www.sosiaalifoorumi.fi/ruoka-ja-valta/)

... puuhataan ja suunnitellaan "luomuvallankumousta". Edes malliksi ei panelistien joukkoon ole otettu ketään, joka saattaisi esittää kriittisiä käsityksiä.

Että siellähän on muitakin osioita, joissa puhutaan ruoasta ja viljelystä? Niin  on, vaikka tämä:

Ruokatuotannon etiikka ja ruoan teologiaa (http://www.sosiaalifoorumi.fi/ruokatuotannon-etiikka-ja-ruoan-teologiaa/)

Mutta tuskinpa sielläkään - kirkon aiemmat kannanotot huomioon ottaen - kerrotaan, minkälainen siunaus tehoviljely (ja nyttemmin myös GM-tekniikka sen osana) maailman köyhille on.

PS. Tämä on jännä lause: "Myös Suomessa maanviljelijät ovat paineen alla, ja tilakoko kasvaa nopeasti." Tästä jostain "paineestako" tämä ilmiö (http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomutuotanto-kannattaa/) johtuu:

QuoteLuomutilojen keskimääräinen peltoala vuonna 2009 oli 69 hehtaaria. Ne olivat kolmanneksen suurempia kuin tavanomaiset tilat.

Mutta tilakoon kasvaminen olisi siis jonkinlainen huolestuttava ilmiö? Ainakin - rivien välissä - kehitysmaissa?

Kepa on pitkälle siivonnut luomulinjan puffaamisen pääsivustoltaan, mutta näyttää rakentaneen melkeinpä tätä tarkoitusta varten tällaisen toisen sivuston:

Maailman laitamilla (http://www.maailmanlaitamilla.fi/pienviljelijat-ovat-maailman-ruokaturvan-selkaranka)

Siinä linkatussa artikkelissa, ja muissakin, on koko vanha linja. Kritiikittömästi, vaihtoehdottomasti.

Malawikin mainitaan - mutta vain peltometsäviljelykokeiluistaan, ei siitä, millä ja miten maa tosiasiassa teki (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=251) ruokatuotantonsa läpimurron.

Paitsi luomuviljelyn ihannointia, sivustolla on selvästi vahvasti mukana jonkinlaista "vandanashivalaista" köyhyyden ihannointia, so. köyhät eivät olekaan köyhiä, vaan omassa kulttuurissaan rikkaita, kunhan monikansalliset yhtiöt tms. eivät tule häiritsemään ja heitä "köyhdyttämään".

PS. Tekstissä mainitaan myös ruokahävikin ongelma. Ohessa olevassa kuvassa esitetyillä perinteisillä viljasiiloilla varustettuna viljelijä voi olla käytännössä varma, että erittäin suuri osa hänen sadostaan tuhoutuu. Tilalle pitäisi saada siilo ruostumattomasta teräksestä, tai vähintään muovisäkityssysteemi. Mutta ei, ne täytyisi ostaa muualta, ja tällöin saattaisi tulla ikävästi riippuvaiseksi ... jopa riistetyksi ...

No, ehkäpä nuo siilot olivat vain kuvituksena. Mutta Suomessa ei kyllä maatalouden nykytilanteesta kerrottaessa käytetä kuvituksena materiaalia kotiseutumuseosta.

Jo mainittu OXFAM yrittää etsiä jotain kompromissia asiassa …

Oxfam: Mielikuvitusta maatalouteen (http://www.kepa.fi/blogi/13143)

… antamalla tuossa raportissaan molempien päälinjojen kannattajien kertoa näkemyksistään.

QuoteOxfamin mielestä keskustelu siitä, riittääkö ruokaa kaikille, kilpistyy liian usein kahden ääripään väittelyksi: ratkaisuna nähdään joko laajamittainen teollistunut maatalous tai pienviljely.

Mutta sekin joutuu toteamaan:

QuoteOxfamin mielestä verkkokeskustelu ja asiantuntijoiden pohdinnat osoittavat kuitenkin sen, kuinka vaikeaa ideointia on maataloudesta puhuttaessa aloittaa puhtaalta pöydältä ja keksiä uudenlaisia, jopa radikaaleja ajattelumalleja.

Ihan kylmän rauhallisesti kuitenkin kysyisin, mikä ihmeen tarve meillä on "uudenlaisiin, jopa radikaaleihin malleihin" . jos toimiva "vihreän vallankumouksen" malli (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45) on jo olemassa.

"Mielikuvitusta" tarvitaan varmasti ruoan matkalla keittiöstä pöytään, mutta tarvitaanko sitä todella sen matkalla pellolta keittiöön?

Kaikissa asioissa tasapuolisuus ja molempien osapuolten näkemysten huomioon ottaminen ei ole viisautta.

Silti, jo tuo, että OXFAM huomioi tehoviljelyn merkityksen, eikä ole sitä (monen muun vastaavan järjestön tapaan) suoraan tuomitsemassa, on jo edistystä!

_____

PS. 24.8.12: Lisäsinpä Kepan palstallekin kommentin (näkyy varmaaan maanantaina)

Muistaakseni se oli Kaj Chydenius, joka joskus 1960- tai 1970-luvulla pidetyssä vasemmistolaisessa musiikkijuhlassa lohkaisi, että muistakaa sitten, että siirtyminen 12-säveljärjestelmään ei ole sama asia kuin siirtyminen sosialistiseen järjestelmään.

Kun "edistykselliset" nykyään aivan oikein näkevät räikeää epätasa-arvoa ja sitä kautta muutettavaa maailman ruokatuotannon kokonaissysteemissä, pitäisikö heitä myös muistuttaa siitä, että kyse on useista eri asioista: sellainen maatalouden "vallankumous", jossa siirryttäisiin enemmän tai vähemmän luomuviljelyyn, ei itsessään mitenkään edistä tasa-arvoa *) maailman ruokatuotannossa, tai jakelussa. Vaikka niin saataisiinkin näpäytettyä suuria ahneita monikansallisia yhtiöitä.

_______________

*) luultavasti ei edes siten, että kaikki olisivat sitten yhtä nälkäisiä ...

Luultavasti luomua kannattaessaan nämä kehitysjärjestöt eivät aina tarkoita varsinaista, sertfioitua luomua. Paitsi tietysti silloin, jos ne puhuvat vientimahdollisuuksista, tai Reilun kaupan luomutuotteista.

Vanhasta muistista Kepa on kyllä taas hyväksynyt perinteiselle eettisten joululahjojen palstalleen joukon luomukauppiaita. *)

Mutta minkälainen merkitys varsinaisella luomulla on maailmalle, ja erityisesti kehitysmaille, ihan numeroiden valossa.

Pohjois-Amerikka ja Eurooppa kuluttavat 96% luomutuotteista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eurooppa-ja-pohjois-amerikka-sy%C3%B6v%C3%A4t-maailman-luomuruuan-1.34582). Luomun osuus näilläkin alueilla on vain 1-2% kokonaiskulutuksesta. Jos vielä otamme huomioon luomun korkeamman hinnan, syödystä ruoasta osuus on luultavasti alle prosentin.

Kun luomua syövän maailmanosan väkilukuosuus on n. 10% koko maailmasta, varsinaisen luomun merkitys maailman ruokkimisessa jää siis alle promillen tasolle. Ja on kehitysmaissa siis jotain promillen prosentin luokkaa.

Kuitenkin tämä ilmiö kiinnostaa länsimaista asiaa katsovia:

Intialaiset alkavat ostaa reilun kaupan tuotteita (http://www.kepa.fi/uutiset/10354)

QuoteDoanen mukaan markkinoita on: luomutuotteiden kysyntä esimerkiksi on Intiassa ollut kasvussa. Sama pätee muihin nouseviin talouksiin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa luonnonmukaiset tuotteet ovat olleet keskiluokan parissa muodissa jo vuosia.

_______________

*) Tosin Kepan sivulla on tällainen "disclaimer":

Quote"Kepan verkkosivuilla julkaistujen lahjavinkkien eettisyys, ekologisuus tai reiluus pohjautuvat  listalla olevien yritysten ja muiden yhteisöjen omaan ilmoitukseen, eikä Kepa vastaa sivulla mainostettavien palveluiden sisällöstä."

(Liekö muuten minun aiempina vuosina esittämäni kritiikin vaikutusta ..)

Eräänlainen kehitysyhteistyöjärjestö on myös tämä ruotsalainen säätiö, joka jakaa näitä "vaihtoehto-Nobeleita".

Rauhantyössä ja ihmisoikeuksien puolustamisessa ansioituneiden lisäksi palkittiin tänä vuonna luomuaktivisti Hans Herren.

Right Livelihood Award 2013 (http://www.rightlivelihood.org/1143.html)

Surullista, mutta ei yllättävää. Sama palkintohan on aiemmin myönnetty mm. Vandana Shivalle ja kuubalaisille luomuviljelijöille.

Se, että ko. säätiö palkitsee ihan oikeista asioista ihan oikeasti ansioituneita, tekee sen kritisoimisen hankalaksi.

Mutta voisi tietysti yrittää: Dagens Nyheteriin kirjoitus, jossa kerrotaan, miten luomuväen palkitseminen lyö korville säätiön muita tavoitteita? Tai omiin uutisiimme, mutta ruotsiksi/englanniksi.

Tähän Kepan uutiseen ...

Raportti: Vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän (http://www.kepa.fi/uutiset/10385)

... ei nyt (yllättäen?) minulla ole mitään huomautettavaa! Se on täyttä asiaa.

Ja erityisesti huomautettavaa ei ole muuten siihen raporttiinkaan, josta se kertoo (ladattavissa Kepan uutisen linkin takaa). Yhteenvedon lukien ja sitä "ratkaisevilta" kohdin selattuni sanoisin, että kyseessä on hyvä, jopa erinomainen raportti ja linjanveto asiasta.

Vaikka sen tekemisessä ei ole ollut mukana FAO (joka sen sivuilla toki tulee usein esille) ja vaikka mukana on ollut UNEP (ja siten tavallaan Achim Steiner). Nyt tämä aiemmin kertomamme ilmiö (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=67) ei tule esille lainkaan.

No, tämän verran ehkä huomautettavaa on, mutta tämä toteamus on lehdistötilaisuudesta:

Quote"'Yhtäkään viljelijää ei jätetä' -asenne on nyt tarpeen. Naiset tuottavat kehitysmaissa 60-80 prosenttia viljasadosta, joten asennetta voitaisiin alkaa toteuttaa käytännössä kaventamalla sukupuolten välistä kuilua maataloudessa", UNDP:n Helen Clark toteaa.

Tässä vähän "tuoksuu" se asenne, että kaiken täytyy tulla paremmaksi, mutta mikään ei saa muuttua: eli jatkossakin ne 500 miljoonaa pienviljelijää (joista valtaosia naisia) jatkavat pienviljelijöinä. Mikä on pessimistinen ja kunnianhimoton linjaus. Mutta niin kertakaikkisen yleinen. Olemma huomauttaneet asiasta mm.  tässä lausunnossamme. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=206)

Ja sen ehkä voi vielä sanoa, että ko. raportissa ei rikkaissa maissa roskiin menevän ruoan vähentäminen ollut niin keskeisessä roolissa kuin Kepan uutisesta voisi ehkä ajatella. (Tämä onkin asia, jonka merkitys on kiistelty. Meillähän on siitä oma keskustelunsa. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0))

Quote from: Heikki Jokipii on 06.12.13 - klo:07:02
Tähän Kepan uutiseen ...

Raportti: Vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän (http://www.kepa.fi/uutiset/10385)

... ei nyt (yllättäen?) minulla ole mitään huomautettavaa! Se on täyttä asiaa.

Ja erityisesti huomautettavaa ei ole muuten siihen raporttiinkaan, josta se kertoo (ladattavissa Kepan uutisen linkin takaa).

Nyt minun täytyy täysin toistaa kommenttini, tällä kertaa koskien tätä Kepan uutista ja siinä kerrottua uutta UNEP:in raportiia:

Raportti: Kestämätön maankäyttö uhkaa köyhdyttää satoja miljoonia hehtaareja (http://www.kepa.fi/uutiset/10488)

UNEP näyttää nyt todella ottaneen lusikan kauniiseen käteen. Itse raportissa (s. 76) on joitakin mielestäni turhan ysävällisiä lauseita (ja pientä "haaveilua") koskien luomuviljelya ja "agroekologiaa", mutta käytännössä vallalla on realismi: maailmaa ei luomulla ruokita. Ainakaan siis, jos aiotaan (raportissa esitetyllä tavalla) pysäyttää viljelysmaan kasvu.

Nyt kun kehitysyhteistyöjärjestötkin systemaattisesi muistaisivat tämän realismin. KEPAssahan kehitys tähän suuntaan on jo selvästi alkanut.

PS. Oltaisiinko UNEPisakin nyt heräämässä siihen, ettei hiilidioksidipäästöjen vähentäminen suinkaan ole ainoa arvo, jonka vartijaksi se on pistetty? (Vrt. tämä keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=626.0))

Tässä Kepan artikkelissa kehitystyöntekijä Laura Kihlström esittää hyvän kysymyksen:

Milloin viimeksi juttelit viljelijän kanssa? (http://www.kepa.fi/uutiset/10670)

QuoteKentällä olo voi aiheuttaa kehitystyöntekijässä epämukavuutta, riittämättömyyttä, häpeää - ja kysymyksen: auttaako projektini todellisuudessa millään lailla näitä ihmisiä?

Viljelymenetelmät eivät tuossa - itsessään mietityssä - artikkelissa tule esille, mutta tästä ...

QuoteOtetaan esimerkiksi erilaiset kehitysyhteistyön muotisanat. Tällä hetkellä yksi niistä taitaa olla "value chain" eli arvoketju.

... tulee kyllä meille mieleen, että vastaavanlainen muotisana on jo vuosia ollut "sustainable" ja siihen liittyvät muut käsitteet ja ajattelutavat, jotka hyvin äkkiä johtavat siihen, että jos viljelijä saa tuotantopanoksia ulkopuolelta tilan, viljely ei enää ole "sustainable", kestävää ... (vaikka sadot siten kasvaisivat jne.).

Ja jos suomalaisten järjestöjen ja Suomen valtionkin rahoilla pystytetään kehitysmaahan luomuviljelyprojekti, kysytäänkö varmasti: "auttaako projektini todellisuudessa millään lailla näitä ihmisiä?"

Kepan Maailma kylässä -festivaali ilmoittaa tänä vuonna keskittyvänsä ilmastonmuutokseen. Yksi esitelmä on ruokakysymyksestäkin:

Nälkä ja yltäkylläisyys: Ruokaturva maailmassa (http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/13655)

Esitelmöitsijänä siis Sanna-Liisa Taivalmaa.


Tuohon 20 minuuttiin tuskin mahtuu asiasta kuitenkaan mitään keskustelua, joten ihan tuon takia en paikalle mene. Mutta mielellään kyllä näkisin jälkeenpäin tekstin, mitä Taivalmaa asiasta sanoi.

Relevantteja teemoja voisivat tietysti olla myös ...

Osuustoiminnasta voimaa perheviljelijöille Nicaraguassa (NCA) (http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/13550)

... mutta siitä menee jo puolet ajasta tulkkaukseen, tai ...

Pienviljelijät ja ilmastonmuutos Indonesiassa (INA) (http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/13544)

... josta myös olisi kiva saada tieto, millaisia sitten olivat nämä "uudet, energiatehokkaammmat viljelystavat", jotka ovat syntymässä.

Tämän tiedon mukaan (http://insearchofyogyakarta.blogspot.fi/2009/07/indonesian-society-for-social.html) ne kyllä luultavasti ovat (juuri keksitty?) luomuviljely.  8)

OHO!

Raportti: Maatalous on Afrikan hyvinvoinnin ydin (http://www.kepa.fi/uutiset/10716)

"Afrikkalaisten enemmistö ei pääse nauttimaan lisääntyvästä vauraudesta, jollei maataloussektoria saada kukoistamaan. Maanosa tarvitsee oman vihreän vallankumouksensa, todetaan Kofi Annanin vetämän Africa Progress Panelin vuosiraportissa.
[...]
Afrikka kaipaa paneelin mielestä nyt omannäköistä vihreää vallankumousta, jossa varsinkin Aasiassa saatuja kokemuksia sovelletaan Afrikan oloihin. Afrikan maanviljelys ei yksinkertaisesti tuota tarpeeksi, sillä ruokaa tuodaan mantereen maihin vuodessa 35 miljardin dollarin arvosta."(lihav. HI)

Olen hämmästynyt. "Kui klapil päähä lyäty". Vaikka Kepa onkin jo näyttänyt lupaavia "oireita" tähän suuntaan (kuten edellä on todettu). Ja vaikka uutinen ei tietysti ole Kepan kannanotto.

Mutta tämäkin jo ... tämä tuntuu tosi, tosi hyvältä - vuosien jälkeen!

PS. Ja laitoin sinnekin asiasta tunteenomaisen kommentin!

Näillä vierasvalinnoillaan Maailma kylässä -festivaalilleen Kepa sitten palasi vankasti vanhalle linjalleen:

Seminaari: Ihmisen kokoinen maanviljely viilentää planeettaa (http://www.kepa.fi/uutiset/10736)

Pari otetta:

QuoteBatiranin mukaan kyseessä on vastaveto Aasiassa vuosikymmenien ajan vaikuttaneen vihreän vallankumouksen aatteille, joissa maataloutta on tehostettu koneistamalla ja tehokkailla lannoitteilla.

(Tästä SRI-menetelmän autuudesta, katso yksinkertaisesti asiaa koskeva Wikipedia-artikkeli (http://en.wikipedia.org/wiki/System_of_Rice_Intensification), ja siellä "Evaluation" ja "Criticism" ja seuraa lähteitä.)

QuoteVanhaa tietotaitoa halutaan hyödyntää ja kunnioittaa myös Pohjois-Argentiinan alkuperäisväestön keskuudessa, jossa perinteinen maanviljely ja moderni maatalousteollisuus ovat joutuneet törmäyskurssille.

"Maita, joilla olemme asuneet vuosisatoja, käytetään nykyään agribisnekseen ja geenimuunneltujen tuotteiden viljelyyn", kertoi Via Campesina -pienviljelijäjärjestön edustaja Deolinda Carrizo.

Se tulkinta, että heidät näin kutsumalla kuultaisiin aidosti kehitysmaiden kentän ja "ruhonjuuritason" ääntä, on väärä. Nuo järjestöt, joita he edustavat, ovat jotain 90%:sesti länsimaiden luomujärjestöjen "etäispäätteitä" tai "vatsastapuhumisjärjestöjä" (Thomas DeGregorin ilmaisua käyttääkseni).

***

Sanna-Liisa Taivalmaan esitelmästä keskustelemme tuolla toisaalla. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=73.msg5531#msg5531) Hänen linjastaan ei Kepan uutisen pohjalta voi ihan varma olla, mutta epäilenpä siitä lukien, että luomuviljelyn suuntaan sekin oli ainakin vähän "kallellaan".

Intiassa on nyt alkanut tällainen keskustelu - ja asiaan liittyy toimenpide-ehdotuksiakin:

Foreign-funded NGOs stalling development: IB report (http://m.timesofindia.com/india/Foreign-funded-NGOs-stalling-development-IB-report/articleshow/36411169.cms)

So: ulkomailta rahoitetut kansalaisjärjestöt pysäyttämässä kehitystä - tiedustelupalvelun raportti

Pääasiassa on kyse energiahankkeiden häirinnästä, mutta mukana on myös tämä:

QuoteThe report further alleges that six NGOs are at the forefront of anti-GM Food activism in India, with Germany being the main source of funds.

Eli olisi kuusi geenimuuntelua vastustavaa ryhmää, jotka saavat pääosin rahoituksensa Saksasta.

Kiinnostava asia on, kuuluuko mahdollisesti Vandana Shivan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0) johtama järjestö tuohon kuuden joukkoon. Hän on hyvin suosittu Saksassa näissä tietyissä piireissä ja tämän tästä ollut puhujamatkoilla siellä.

On esitetty jopa ehdotus, että tällainen rahoitus tehtäisiin Intiassa laittomaksi eli siis kiellettäisiin.

Greenpeacen mielestä tässä on kyseessä hallituksen törkeä yritys kriittisten äänten vaientamiseksi. Saamme varmaan kohta lisää tietoa asiasta esim. IPS:n tai Kepan kautta. Seurataan keskustelua. Asiassa on niin sanoakseni "monta monessa".

***

Minä kyllä jotenkin vierastan tätä mielipiteiden arviointia rahoituslähteiden pohjalta, vrt. vaikka keskustelumme "monsantofobiasta" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0) (ja muuallakin). Mutta nyt näyttää olevan pyrkimystä näyttää, että tämä tällainen argumentointi "kulkee" myös toisin päin, ei yksin näistä "monikansallisista" yrityksistä lähtien ja niiden oletetusta kyvystä yleisen ja päättäjien mielipiteen manipulointiin, rahan voimalla ja rahan takia.

Tässä esim. on SciDevNetissä ilmestynyt Margaret Karembun kirjiotus ...

The problems with the arguments against GM crops (http://www.scidev.net/global/gm/opinion/arguments-against-gm-crops.html)

... jossa on mm. tämä kohta:

QuoteHidden agenda of activists

The second problem is overcoming vested interest. A look into the source of funding for anti-GM activities reveals that although they are often portrayed as grassroots movements, many are part of a much larger coalition of social activists, environmental NGOs and social-investment organisations backed by a reservoir of funding from special interest foundations.

Almost all anti-GM activists back, and in turn receive support from, organic or so called ‘socially responsible’ investment industries. Competition from cheaper and safer biotech products is seen as a threat, thus the use of anti-biotechnology rhetoric and support for activist groups to validate their products and grow their markets.

Vaikeneminen on jo kannanotto. Kun Maailman Kuvalehti kertoo tästä vehnän taudista ...

Mustaruosteen mutatoituminen uhkaa vehnää (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2014/5/10698)

... niin se ei mainitse, että ratkaisu tähän ongelmaan on jo kehitteillä - geenitekniikalla.

(Tuosta uutisesta päällimmäiseksi jää, että ongelma ratkeaa lähinnä estämällä ilmastonmuutos ...?)

Kyllä siellä Intiassa nyt näytetään olevan tosissaan. Paikallinen sisäministeriö (Home ministry) panee ainakin Greenpeacen ulkomaisen rahoituksen "jäihin" (http://www.thehindu.com/news/national/greenpeace-funds-hit-home-barrier/article6127476.ece), odottamaan sen päätöstä. Jokainen tällainen ulkomainen lahjoitus kansalaisjärjestöille tullaan jatkossa tutkimaan erikseen.

***

Ja kyllä, tämän uutisen (http://indianexpress.com/article/india/india-others/six-delhi-ngos-in-ib-watchlist-say-thank-you-for-noticing-us/) mukaan Vandana Shivan järjestö (Navdanya) on näiden mainittujen ulkomaisten lahjoitusten varassa toimivien kansalaisjärjestöjen joukossa.

Raportissa oli mainittu kampanja muuntogeenista munakoisoa ("intiaksi" brinjal) vastaan:

Quote“The above NGOs were active facilitators of news articles, liaison with other activists and social media activism which contributed to the four-year old moratorium on Bt Brinjal and the ban regimes recommended by parliamentary standing committee (August 2012), Technical Expert Committee appointed by the Supreme Court in October 2012,” the IB said.

Bangladeshän on aloittanut tämän muuntogeenisen munakoison viljelyn tämän vuoden alusta (kyse on bt-kasvista, eli torjutaan tuhohyönteisiä). Ja epäilemättä Bangladesh on tässä asiassa Intian kilpailija jne.

Eli Intian hallitus katsoo nyt, ettei se sovi, jos ulkomaisella rahoituksella toimii maan etua vastaan. Vastaava linja siis, mikä on myös Venäjän hallituksella NGO:oiden kohdalla.

Kyse on osittain myös siitä, että ulkomaiset aktivistit osallistuvat näihin kampanjoihin, ja jopa johtavat niitä. Mistä ei myöskään tykätä.

Ja näin nämä salaliittoteoriat tavallaan täydellistyvät, kun tässä sitten taas Naton johtaja epäilee Venäjän suhmuroivan vihreiden järjestöjen kautta Lännen liuskekaasua vastaan ... 8)

www.thegwpf.org/nato-chief-russia-secretly-working-with-green-ngos-to-oppose-fracking/

Tässä on lisää Intian tapauksesta ...

India targets Prince Charles' aide in war on Greenpeace  (http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/india/10917731/India-targets-Prince-Charles-aide-in-war-on-Greenpeace.html)

... jossa on myös siitä, miten "ystävämme" Vandana Shiva ja hänen ystävänsä prinssi Charles - ja Australian, kehittyneen maan, Greenpeace - ovat "puuron silmässä".

QuoteAccording to the Intelligence Bureau report, "six NGOs, including Greenpeace, are at the forefront of anti-GMO activism in India" and the movement "was initiated in 2003 by Vandana Shiva". It also emphasises her role as a consultant to Greenpeace Australia and her group, Navdanya, as a recipient of foreign donations. Her campaign was highlighted along with other movements blamed for "anti-developmental activities" which included Greenpeace plans for "crop circle" protests against the cultivation of genetically-modified soya and corn. The group had planned to capture the demonstrations on Google Earth, the report said.

***

Olisiko tämä merkki siitä - tai alku sille - ettei muissakaan kehittyvissä maissa jatkossa katsota hyvällä tällaista länsimaisten järjestöjen hääräilyä, näissä maatalousasioissakaan?

Ja olisiko tämä riittävä "signaali" Suomen valtiolle (ja Kepalle), ettei Vandana Shivan tapaisia tyyppejä ole jatkossa viisasta kustantaa valtion (ulkoministeriön) rahoilla Suomeen, aatettaan julistamaan?

Sunday Guardian (Intia) luettelee sitten ne ulkomaiset NGO:t, jotka ovat olleet kähmimässä Intian GMO-viljelyä vastaan:

‘Foreign Entities not letting India become food self sufficient’ (http://www.sunday-guardian.com/news/foreign-entities-not-letting-india-become-food-self-sufficient)

QuoteThese groups are Greenpeace, Climate Works, Ford Foundation, Huvos, Cordaid and IDRC, says a report.

Jutussa kuvataan sitten tiivistetysti koko kähinä, ja myös se, miten tuulesta temmattuja ovat "aktivistien" GMO-vastaiset väitteet olleet. Ko. järjestöjen yhdyshenkilöitä on myös mainittu:

QuoteThe reports speak of four Indian activists who have "most assisted foreign NGOs succeed in their mission of denying selected new technologies in the domestic food sector". These are Aruna Rodrigues, Suman Sahai, Kavitha Karuganti and Vandana Shiva.

Lehti kuitenkin sanoo, ettei ko. henkilöiden vilpittömyyttä asiassa ole syytä epäillä. Mutta ..

QuoteIt needs to be said that the integrity and dedication to the public interest of all four is beyond doubt. However, they have fully accepted the conclusions and tactics of global NGOs seeking to prevent India from accessing selected technologies that are already commonplace in the production of food consumed by 2 billion people across the globe, including in several high-income countries who would be expected to be solicitous of the health of their citizenry.

Shivan toimintaa vuosia seuranneena en ehkä itse olisi saanut kirjoitettua noin kohteliaasti ...  8)

Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:05:27
Raportissa oli mainittu kampanja muuntogeenista munakoisoa ("intiaksi" brinjal) vastaan:

Quote“The above NGOs were active facilitators of news articles, liaison with other activists and social media activism which contributed to the four-year old moratorium on Bt Brinjal and the ban regimes recommended by parliamentary standing committee (August 2012), Technical Expert Committee appointed by the Supreme Court in October 2012,” the IB said.

Bangladeshän on aloittanut tämän muuntogeenisen munakoison viljelyn tämän vuoden alusta (kyse on bt-kasvista, eli torjutaan tuhohyönteisiä). Ja epäilemättä Bangladesh on tässä asiassa Intian kilpailija jne.

Eli Intian hallitus katsoo nyt, ettei se sovi, jos ulkomaisella rahoituksella toimii maan etua vastaan.

Johdonmukaisesti Intia on nyt pyörtänyt aiemman päätöksensä GM-munakoison (koe)viljelyn kieltämisestä (ja GM-sinappikin sai siinä samalla "armon"):

Govt allows field trials for GM mustard, brinjal (http://www.hindustantimes.com/india-news/govt-allows-field-trials-for-gm-mustard-brinjal/article1-1279197.aspx)

Olimme kuin olimmekin oikeassa, kun kirjoitimme 11. 02. 2010 uutiseemme ...

Erävoitto muuntogeenisen munakoison vastustajille Intiassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=119)

... että otteluvoitto se ei välttämättä vielä ole!

Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:05:27
Kyllä siellä Intiassa nyt näytetään olevan tosissaan. Paikallinen sisäministeriö (Home ministry) panee ainakin Greenpeacen ulkomaisen rahoituksen "jäihin" (http://www.thehindu.com/news/national/greenpeace-funds-hit-home-barrier/article6127476.ece), odottamaan sen päätöstä. Jokainen tällainen ulkomainen lahjoitus kansalaisjärjestöille tullaan jatkossa tutkimaan erikseen.

Nyt tässä Kepan uutisessa ei mainita maataloutta lainkaan, mutta samasta prosessista näyttää olevan kyse:

Intia kovistelee ulkomaisia ympäristöjärjestöjä (http://www.kepa.fi/uutiset/11212)

QuoteIntialaisen journalistin Praful Bidwain mukaan raportin ydinviesti on, että hallituksen taloushankkeita vastustavat intialaiset aktivistit eivät ajattele omilla aivoillaan, vaan heitä ohjaa "ulkomainen käsi", joka ei halua nähdä Intian vaurastuvan.

Maintuista järjestöistä ainakin Avaaz.org on erittäin innokkaasti mukana myös GMO-vastaisessa aktivismissa (https://secure.avaaz.org/en/petition/Ban_Genetically_Modified_Organisms_Worldwide/?pv=15).

(Hiukan kommentoin siellä, ja sidoin asian maatalouteenkin.)

Samainen (ks. edellä 23.04.14) Laura Kihlström jatkaa pohdintaansa Kepan sivustolla (ja laitetaan tämä sen vuoksi tänne):

Lisää tieteellistä ajattelua kehitysyhteistyöhön (http://www.kepa.fi/uutiset/11273)

Tässäkään hän ei puhu luomusta, mutta tavallaan - luomuväen tapaan - vähättelee suurempien satojen merkitystä (lihav. HJ):

QuoteTiedostaisimme, että nykyään suurempi osa maailman ihmisistä (http://www.thelancet.com/pdfs/journals/langlo/PIIS2214-109X%2814%2970381-X.pdf) kärsii erilaisista puutteellisen tai liiallisen ravinnon aiheuttamista kroonisista taudeista kuin nälästä, emmekä suunnittelisi niin paljon hankkeita pelkän maataloustuotannon lisäämisen ympärille.

Kuitenkin linkattu Lancetin artikkeli toteaa (ss. e135-e136):

QuoteAlthough most world regions showed modest improvements in dietary patterns between 1990 and 2010 on the basis of more healthy items, such improvements were generally not noted in the poorest regions, including in sub-Saharan Africa and the Andean states of Latin America.

Niinpä minä kyllä uskallan tämän tulkita niin, että köyhimmillä alueilla maataloustuotannon lisääminen riittäväksi on edellytys sen ravitsemuksellisen tason parantamiselle (ja ruokaa pitää olla jopa vähän liikaa, mikä on tuolla toisaalla tullut esille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.msg6164#msg6164)).

(Enkä muuten usko, että Kihlström - selvästi kuitenkin järki-ihmisenä - kuitenkaan suosittelisi tätä "laadullista" lähestymistapaa esim. Zimbabwelle (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=290).)

Ja ruoan laatu kehittyneessä maailmassa on - minun mielestäni - aivan toinen kysymys, josta ei oikeastaan "pitäisi puhua samana päivänä"! *)

__________

*) vaimoni tuttavapiirissä oli joskus rikkaan liikemiehen rouva, joka valitteli sellaista ravitsemusongelmaansa, että hän oli ilmeisesti allerginen kaviaarille ... tuttavat nyökyttelivät ymmärtäväisesti ja asiantilaa myös myötäelävästi pahoitellen ... 

Suomen sosiaalifoorumi (http://www.sosiaalifoorumi.fi/2015/tiedote-9-4-2015-kansainvaliset-vieraat-keskustelevat-globaaleista-ongelmista-suomen-sosiaalifoorumissa/) jatkaa tänäkin vuonna luomulinjalla, jonka voi nähdä vaikka jo näistä vieraista:

QuoteFilippiiniläinen vaihtoehto-nobelisti, järjestöaktivisti ja kouluttaja Nicanor Perlas on toiminut muun muassa useiden Filippiinien presidenttien neuvonantajana ja luomuviljelyn edistäjänä Aasiassa.

Hänestä kerrotaan siellä lisääkin (http://www.sosiaalifoorumi.fi/nicanor-perlas-filippiineilta/), ansiona mm. että hän "on myös antroposofi".

QuoteBrasilian pienviljelijäliikkeen edustaja Edi Carlos da Silva taas kertoo agroekologisen viljelyn ja teollisen maatalouden yhteentörmäyksestä asuinalueellaan Etelä-Bahialla.

Geenimuuntelusta järjestetään elokuvanäytös (http://www.sosiaalifoorumi.fi/gmo-omg-elokuvan-naytos/), johon liittynee pieni keskustelu (?) - ja järjestäjinä: Gmo-vapaa Suomi -kampanja ja Maan ystävät!

Quote“Vuoden 2015 sosiaalifoorumi palaa juurilleen ja globaalin Etelän ongelmat ovat taas tapahtuman keskiössä. Samalla kuitenkin ymmärrämme, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja miten eriarvoisuus on samankaltaista kaikkialla maailmassa. Sosiaalifoorumissa luotetaan mahdollisuuteen luoda toisenlainen maailma aktiivisten kansalaisten voimin”, summaa sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Pirjo Kerminen.

Merkillisesti vain sitten maataloudessa tämä "toisenlainen maailma" nähdään samanlaisena maailmana, so. sellaisena, jossa ei sitten vahingossakaan käytetä mitään uusia menetelmiä. Ja merkillisesti sitten myös uskotaan ja uskotellaan, että näihin vanhoihin menetelmiin pitäytyminen jotenkin vähentäisi eriarvoisuutta?

Ilmeisesti sosiaalifoorumin järjestäjillä on samanlainen väärä asioiden kytkentä kuin Via Campesinalla: maattomien ja pienviljelijöiden oikeuksia halutaan puolustaa erilaisia suuryhtiöitä ja suurviljelijöitä vastaan, ja sitten katsotaan, että myös nämä suurviljelijöiden käyttämät viljelymenetelmätkin ovat kirottuja. *)

***

Maailma kylässä -festivaalista on vasta julkaistu musiikkiohjelma (https://www.kepa.fi/uutiset/11325). Mutta luultavasti asiaohjelmaan tänäkin vuonna ainakin yksi luomuviljelyn edistämisesitelmä mahtuu, sinnekin, kuten ennenkin.

_________________

*) kuka tai mikä (ja miten) tämän "paketin" on kehittänyt ja saanut lanseerattua ja levitettyä? FoodFirst? Siinä olisi historioitsijalle hyvä aihe. Valitettavasti se voi olla saanut alkunsa jo "kylmän sodan aikana", jolloin ikävä kyllä "vihreää vallankumousta" mainostettiin Lännen puolelta "punaisen vallankumouksen" vaihtoehtona ja/tai vastalääkkeenä (jolloin ilmeisesti "punaisen vallankumouksen" kannattajat jotenkin tekivät saman, toisinpäin ...) Tästä aiheesta on keskustelua jo aloiteltu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=166.0).

Kepa eli tarkemmin Jukka Aronen, sen verkkojulkaisujen päätoimittaja, teki tänään merkittävän poikkeuksen (otsikkomme, aiheemme "teoriaan") silloin tällöin ilmestyvässä sarjassaan "Viisi hyvää linkkiä". Siellä (https://www.kepa.fi/blogi/16224) oli yhtenä ehdotuksena, esimerkkinä hyvästä linkistä tämä:

Quote4. #FreeTheSeed

Pitääkö Ugandan maanviljelijät jättää rauhaan ja suojella heitä kapitalististen yritysten hybridisiemeniltä? Ei, sanoo Boring development -blogi.

  *  #FreeTheSeed and the Romanticization of Uganda’s Hunger (http://boringdevelopment.com/2015/03/24/freetheseed-and-the-romanticization-of-ugandas-hunger)

Linkin artikkeli on todella lukemisen arvoinen.

QuoteImproved Seed �" no need for scare-quotes here guys, they really are better �" when used alongside better agronomic techniques and reasonable amounts of fertilizers, have been shown to multiply smallholder yields up to sevenfold within a single season.

Hybrid maize, for instance, is a 100-year-old technology, proven safe, that can radically transform the life of a poor farming family within a single season, [...]

Lukekaa itse. Nyt en käännä ... vaikka koko artikkeli olisi oikeastaan suomeksi kääntämisen arvoinen! Vahva puheenvuoro.

***

Jukka Aronen, tämä! (http://en.wikipedia.org/wiki/Hat_tip)

Huomasinpa, että Kepan palstalla oli aika äskettäin uutinen, jossa kerrottiin tuosta samasta järjestöstä, Global Justice Now. Se oli täysin hyväksyvä, järjestön katsottiin olevan oikealla asialla:

Seitsemän myyttiä markkinavoimien autuaaksi tekevästä voimasta (http://www.kepa.fi/uutiset/11152)

Täälläkin on jo kommentoitu ko. uutista, tässä keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=97.msg6375#msg6375).

Yhteistä näille tämän järjestön molemmille esiintuloille oli se, että voi kauhistus, jos asiassa on jotenkin mukana (suur)yhtiöitä. Lainaus jälkimmäisestä, "aktivistin" lausunnosta (lihav. HJ):

Quote"Women farmers have few resources and do not want seed that we can plant for one season only or seed that is owned by companies."

Jos näkyi Sosiaalifoorumin linja vieraista, niin näkyi se isäntäväestäkin:

Agroekologia �" kestävää ruoantuotantoa teollisen tuotannon tilalle (http://www.sosiaalifoorumi.fi/agroekologia-kestavaa-ruoantuotantoa-teollisen-tuotannon-tilalle-osa-1/)

Tuossa tilaisuudessa siis Luomuliiton Elisa Niemi. Voima-lehden mukana jaetussa foorumin ohjelmassa Markus Kröger (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=550.msg1876#msg1876) selitti, mitä agroekologia on: luomua plus jotakin itsemääräämisoikeutta. Otsikkona oli "Vastavoimaa agribisnekselle": sitä siis vastustetaan, kun ihan itse päätetään viljellä oikein tehottomasti.

Kovin ilmeelliseltä kyllä kuulostaa, että puuplantaasi häiritsisi viljelyä, "ekologistakaan"! Jos jotain selitystä sille löytyikin, niin mitä ihmettä teki kaupunkiviljely saman otsikon alla?

Kepan Maailma kylässä -tapahtuma tällä kertaa yllätti. Asiaohjelmassa ei ole yhtään luomua markkinoivaa osuutta, ainakaan otsikoiden ja selostusten pohjalta.

Peli menee Intiassa kovaksi:

India emerging as epicenter of GMO crop research but foreign financed protests slow adoption (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/04/21/india-emerging-as-epicenter-of-gmo-crop-research-but-foreign-financed-protests-slow-adoption/)

Toisaalta:

Home ministry cancels registration of 9,000 foreign-funded NGOs (http://www.hindustantimes.com/india-news/home-ministry-cancels-registration-of-9-000-defaulting-ngos/article1-1341658.aspx)

Tässä jälkimmäisessä toimenpiteessä ei tietysti ole kyse pelkästään viljelyasioista, esim. GMO:sta.


PS. 29.4.15: Sama uutinen on tänään ilmestynyt suomeksikin:

Intia perui lähes 9 000 kansalaisjärjestön luvat (http://maailma.net/artikkelit/intia_perui_lahes_9_000_kansalaisjarjeston_luvat)

GMO-vastaisiakin (ja luomua ajavia) järjestöjä on tuolla Intian listalla, kuten edeltä selviää.

Suomalaisesta näkökulmasta tuo menettely tuntuu ehkä jopa jonkinlaiselta vainolta, sananvapauden rajoittamiselta. Mutta tavallaan nuo NGO:t maistavat omaa lääkettään: nehän ovat vuosikausia epäilleet ja syyttäneet, että esim. Monsanto rahoittaa lobbausta toiseen suuntaan. Ja myös julistaneet sitä suureen ääneen, vaikka useimmiten heiveröisin todistein. Nyt Intiassahan vaaditaan olennaisesti juuri rahoituksen avoimuutta, "läpinäkyvyyttä". Tuon rekisteröinnin ainakin voi saada, jos toimittaa yhdistyksen tilit viranomaisille.

Tähän asiaan (vähän "off-topic") ...

Quote from: Heikki Jokipii on 27.04.15 - klo:04:47Kovin ilmeelliseltä kyllä kuulostaa, että puuplantaasi häiritsisi viljelyä, "ekologistakaan"!

... tuli sitten tässä KU:n artikkelissa selityksiä:

Brasilian maattomat vaativat yhä maareformia (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3367407/brasilian-maattomat-vaativat-yha-maareformia)

Eli samoista resursseista kilpaillaan, ennenkaikkea maasta. Mutta en oikein jaksa uskoa, että Stora Enso tällä maankäytöllä (Sosiaalifoorumin sivulta) ...

QuoteSiellä Veracelin megasellutehdas tarvitsee syöttöalustakseen satojentuhansien hehtaarien eukalyptuspuu-plantaasit.

... olisi kovin ratkaiseva tekijä (pellon hinnan nousuunkaan) Brasiliassa, jossa on arviolta 65 miljoonaa hehtaaria (http://en.wikipedia.org/wiki/Agriculture_in_Brazil) viljelysmaata, ja samoista pelloista kilpailee tuon ja ruoantuotannon lisäksi myös laajamittainen bioetanolituotanto. Mutta Stora Enso oli nyt sitten Suomessa järjestetyssä tilaisuudessa passeli syyllinen. Kangertelevalle maareformiasiallekin:

Quote�" On totta, ettei reformin läpivieminen ole suuryritysten kuten Stora Enson vastuulla, mutta pitkälti niiden toiminnan vuoksi se ei ole vieläkään toteutunut, hän jatkaa.

Tämän asiantuntijan mielipiteille ...

QuoteTilannetta pitkään seurannut dosentti Markus Kröger on kuitenkin sitä mieltä, että [...]

... emme sattuneesta syystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4691#msg4691) paljon painoa pane.

***

Tyypillistä luomupuhetta KU:n artikkelissa:

Quote[...] sekä köyhdyttäneet yksipuolisella viljelyllä alueen maaperää.

Kaiken järjen mukaan Stora Enson eli Veracelin intressissä on pitää puupeltojensa maaperä huippukunnossa! Se on silkkaa rahaa ...  :D

QuoteStora Enson toiminta tuhoaa myös alueen luontoa. Eukalyptuksen viljelyssä kasvituholaisten torjuntaan käytetyt myrkyt leviävät laajalti alueen vesistöihin ja sitä kautta koko ekosysteemiin. Vastikään sallittu geenimanipuloitu eukalyptus vaatii kasvaakseen vielä enemmän vettä ja myrkkyjä kuin tavallinen kasvi.

Nämä väitteet on syytä käsitellä erikseen, kunhan löydetään asiaan kelvolliset (tutkimus)lähteet. (Vaikka täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg6546#msg6546), kun siellä tämä eukalyptus-keskustelu on jo aloitettu.)

Quote from: Heikki Jokipii on 28.04.15 - klo:05:36
Kepan Maailma kylässä -tapahtuma tällä kertaa yllätti. Asiaohjelmassa ei ole yhtään luomua markkinoivaa osuutta, ainakaan otsikoiden ja selostusten pohjalta.

Tällainen sentään oli. Biodynaaminen yhdistys mainosti sivuillaan (http://biodyn.fi/preparaattikurssi-13-6-klo-10-alkaen-rihun-tilalla/):

QuoteMaailma kylässä -festivaali tapahtumaan viettämään kanssamme iloista ja rentoa viikonloppua satojen muiden näytteilleasettajien ja tuhansien festivaalivieraiden kanssa. Biodynaaminen yhdistys on esillä Mahdollisuuksien tori -teltassa, joten pienen kesäsateenkin sattuessa on mukava tehdä ostoksia ja tulla tutustumaan uutuuksiin.

Koska ko. yhdistys on Kepan jäsen, niin tottakai sillä on oikeus tähän! Mutta ... miksi se on Kepan jäsen? Miksi se on otettu mukaan?

Kun on aika selvää, että Suomen noin 15 biodynaamisen tilan mahdollisista kokemuksistakaan ei ole mitään hyödyllistä jaettavaa kehitysmaille, tietonakaan. Pikemminkin tai oikeastaan aivan päinvastoin: jos jossain määrin rationaalinen luomuviljely voisi vielä kehitysmaissa olla vähän hyödyksi (verrattuna alkeelliseen kaskiviljelyyn) niin biodynaaminen viljelyideologia ei varmasti voi! Lehmänsarvien piilottelu ja kuukalenterin tiirailu vie vain aikaa muutenkin turhan työllistetyltä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0) kehitysmaan viljelijältä. (lisäys, selvennys 13:45)

Myös Mark Lynas on tässä artikkelissaan ...

Africa must modernise its farms in order to fight hunger and poverty (http://www.nation.co.ke/oped/Opinion/Africa-must-modernise-its-farms/-/440808/2747490/-/1y1a37z/-/index.html)

... kiinnittänyt huomiota rikkaista maista johdettujen "kansalaisjärjestöjen" ikävään rooliin asiassa:

QuotePart of the problem has been political resistance to adopting new and improved technologies, particularly in seed breeding. Some of this unwillingness has been home-grown, but much has been imported to Africa by rich-country NGOs with a colonialist ideological agenda that see poverty as dignified and want to keep farmers permanently trapped in subsistence lifestyles.

Artikkelissa kerrotaan tästä rumia esimerkkejä.

Tuolla Intian (ja Venäjän, ja nyttemmin myös Kirgisian (http://maailma.net/artikkelit/kirgisia_suunnittelee_venajan_mallin_mukaista_jarjestolakia)) tilanteella ja ratkaisulla on siis selityksensä, vaikka sitä onkin itsessään vaikea demokraatin hyväksyä.

Tässä artikkelissaan (http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_hyvaa_ja_kaunista) Suomen luonnonsuojeluliiton kehitysyhteistyökoordinaattori ja Siemenpuu-säätiön varapuheenjohtaja sanoo, että

QuoteVäitän, että kehitysyhteistyöhön kaikkein (rakentavalla tavalla) kriittisimmin suhtautuvat kehitysyhteistyön toteuttajat itse.

Mutta ei se kriittisyys tähän asti yllä, tässä kuvauksesta yhdestä Siemenpuun hankkeesta (http://www.siemenpuu.org/fi/programme/intia-ruokasuvereniteetti-tamil-nadun-osavaltiossa) (lihav. HJ):

QuoteMaatalouskysymyksissä Siemenpuu tukee tamilnadulaisten viljelijäyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja niiden verkostojen työtä ekologisesti ja toimeentulollisesti kestävän maatalouden puolesta. Hankkeiden keskiössä on perinteisten kuivuutta kestävien lajikkeiden edistäminen, luomu- ja peltometsäviljelytekniikoiden kehittäminen, vesivarojen suojelu, bioenergian (mm. puuhiili) tehokkuuden parantaminen sekä ekokylätoiminta.

Eli koko lailla sellaista toimintaa, josta Mark Lynas edellä puhuu. Ja jota hän paheksuu.

Quote from: Heikki Jokipii on 01.06.15 - klo:04:12Koska ko. yhdistys on Kepan jäsen, niin tottakai sillä on oikeus tähän! Mutta ... miksi se on Kepan jäsen? Miksi se on otettu mukaan?

Kun Kepa lähetti kesän alussa kirjeen kansanedustajille kehitysapumäärärahojen leikkauksista, ja allekirjoitti sen kaikkien jäsenyhdistystensä nimillä, jotensakin hassulta tuntui, että joukossa oli myös "Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry".

Luultavasti ko. yhdistyksellä ei ole mitään kehitysyhteistyöhön liittyvää toimintaa. Mutta vielä pahempi, jos sillä on!

Vaikka me olemme olleet tyytymättömiä kehitysyhteisyöjärjestöjen luomulinjaan ja -projekteihin (ks. vaikka edellä), niin toki kaikki niiden toiminta ei ole tämän asian pilaamaa. Niinpä voimme kuitenkin yhtyä tähän Kepan valitteluun:

Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle (https://www.kepa.fi/uutiset/11530)

Jotain on tehtävissä, ja oikeallakin tavalla. Ja siihen tarvitaan rahaa, lopulta aika pieni määrä:

Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214)

Ja jotain on tehtävä:

Köyhyys lisää luonnon tuhoamista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=346)

Eikä tunnu oikein hyvältä, kun Suomi nyt omista, sisäpoliittisista lähtökohdistaan leikkaa kehitysapumäärärahoja. Vrt. vaikka Britannia, joka kaikista vaikeuksista huolimatta antoi apua Malawille v. 2011 (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.msg2502#msg2502): "Me emme voi antaa Malawin kansan kärsiä."

Uskoakseni ja toivoakseni näin on:

Kepa Reinikan raportista: Kansalaisjärjestöjen työn tuloksellisuus näkyy (http://maailma.net/artikkelit/kepa_reinikan_raportista_kansalaisjarjestojen_tyon_tuloksellisuus_nakyy)

Mutta siitä huolimatta edelleen pitäisi laittaa erityissyyniin nämä hankkeet, oli ne sitten toteutettu kansalaisjärjestöjen kautta tai muuten:

Missä viipyy raportointi epäonnistuneista luomuviljelyhankkeista kehitysmaissa? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=380)

Tämä selitys ei niissä ainakaan oikein päde ...

QuoteJärjestöjen työ on usein luonteeltaan sellaista, ettei nopeita tuloksia ole heti nähtävissä.

... jos yritetään niiden kohdalla väittää, että tulokset näkyvät sitten ajan myötä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0) (vuosien, vuosikymmenten?). Koska tuloksia on saavutettavissa - toisin keinoin - hyvinkin nopeasti (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45).

Eräs tapaus. Ugandan banaaneja - jotka ovat siellä perusruokaa, eivät ylellisyystuote - uhkaa (ja on jo hävittänyt) eräs tauti. Muuntogeeninen lajike olisi vastustuskykyinen tälle taudille. Mutta:

As disease threatens Uganda’s banana crop, ActionAid and anti-GMO groups fan fears (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/07/27/as-disease-threatens-ugandas-banana-crop-actionaid-and-anti-gmo-groups-fan-fears/)

Kun tämä ActionAid pantiin tilille GMO-vastaisesta kampanjastaan, sen UK:n pääkonttori jo katui, ja ilmoitti, että pelottelukampanja lopetetaan välittömästi. Mutta eipä lopetettu, sitä jatketaan yhä Ugandassa, salaa.

Eikä tätä muuntogeenista lajiketta nyt saada siellä käyttöön, mm. tästä kampanjasta johtiuen.

(Vaikkapa tästä (http://www.actionaid.org/cat/tags/organic-farming) löytää sitten tiedon siitä, mitä ActionAid kehitysmaille suosittelee)

Quote from: Heikki Jokipii on 09.07.15 - klo:04:43
Vaikka me olemme olleet tyytymättömiä kehitysyhteisyöjärjestöjen luomulinjaan ja -projekteihin (ks. vaikka edellä), niin toki kaikki niiden toiminta ei ole tämän asian pilaamaa. Niinpä voimme kuitenkin yhtyä tähän Kepan valitteluun:

Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle (https://www.kepa.fi/uutiset/11530)

Niinpä minä menin ja allekirjoitin tämän vetoomuksen:

http://pelastetaankehitysyhteistyo.fi/

Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.14 - klo:05:27
Kyllä siellä Intiassa nyt näytetään olevan tosissaan. Paikallinen sisäministeriö (Home ministry) panee ainakin Greenpeacen ulkomaisen rahoituksen "jäihin" (http://www.thehindu.com/news/national/greenpeace-funds-hit-home-barrier/article6127476.ece), odottamaan sen päätöstä. Jokainen tällainen ulkomainen lahjoitus kansalaisjärjestöille tullaan jatkossa tutkimaan erikseen.

Näin siinä sitten kävi:

Intia potkii ympäristöjärjestö Greenpeacen ulos maasta (http://yle.fi/uutiset/intia_potkii_ymparistojarjesto_greenpeacen_ulos_maasta/8437754)

Kuten sanottu, emme yksiselitteisesti voi tuomitakaan tuota ratkaisua.

PS. Tuo uutinen on aika lailla Greenpeacen tulkintojen mukainen. Se kuulemma vastustaa "saastuttavaa teollisuutta". Joihin kuitenkin kuuluu mm. muuntogeeninen viljely ja ydinvoima. Tulee kuitenkn selväksi, että yhdistys ei ole tehnyt hallituksen vaatimia selvityksiä rahoituksestaan. Tiettävästi tämä sääntö koskee kaikkia järjestöjä maassa, eli kyseessä ei olisi erityisesti Greenpeacen vainoaminen.

Voisi ehkä toivoa, että tämä asia muuttaisi järjestöjen käsityksiä myös maanviljelykysymyksissä, ja tuottavuuden merkitys niiden silmissä ja agendassa nousisi:

Guardian: Suuret kehitysjärjestöt muuttavat kehitysmaihin (http://www.kepa.fi/uutiset/11618) (Kepa)

Mutta tähän mennessä näin ei kyllä ole tapahtunut: mm. artikkelissa mainittu ActionAid on tiukasti luomulinjalla, vielä nyt n. 10 vuoden jälkeen tuosta muutoksestaan.

Tietysti kyse on helposti siitä, että vaikka näiden järjestöjen tarkoitus tässä on olla "lähempänä ruohonjuuria", ihan sinne ruohonjuureen asti, sen yhden hehtaarin köyhään viljelijään asti ei päästä. Tai vaikka päästäsiinkin, niin sillä köyhällä viljelijälläkään ei välttämättä ole kuvaa siitä, milla tavalla hän köyhyytensä kierteen parhaiten murtaisi. Jos tällaiset järjestötkin varoittelevat vaikkapa velkaantumisesta (http://actionaid.org/thailand/2014/12/chemical-organic-rice-farmingdebt-free-solution), johon modernien memetelmien käyttöönotto johtaa. Ja jos koko hänen oma traditionsa korostaa riippumattomuutta, omavaraisuutta, itsenäisyyttä - ja traditioissa pitäytymistä!

Yksityisessä kehitysrahoituksessa on varmasti omat ongelmansa ...

Selvitys: Tiedonsaanti yritysten rahoituksesta ja konkreettisista kehitysvaikutuksista on puutteellista (http://www.kepa.fi/uutiset/11620)

... mutta ongelmallinen on tämäkin väite (vrt. edellä):

Quote"Monilla kansalaisjärjestöillä on pitkä kokemus kehitysmaiden omia tavoitteita tukevasta työstä esimerkiksi pienviljelijöiden hyväksi. Tätä osaamista pitäisi hyödyntää enemmän", Ylönen sanoo.

(lihav. HJ)

Kuten olemme edellä todenneet: useassa tapauksessa, ehkä jopa useimmissa tapauksissa ei pitäisi!

Sikäli kuin meillä on tietoa niiden "konkreettisista kehitysvaikutuksista". Sikäli kuin myös Suomi haluaa olla tässä suurhankkeessa mukana:

Global Hunger and Undernutrition Could End by 2025 (http://www.ipsnews.net/2015/11/global-hunger-and-undernutrition-could-end-by-2025/)

______________

PS. Yksityisestä rahoitukseta, sijoituksista on ollut puhetta myös täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=97.msg614#msg614)

Kepa, kuten edellä on kerrottu, on pitkälle "parantanut tapansa" takavuosiin verrattuna. Mutta kyllä yhä vielä sen tässä listassa ...

Ostathan tänä(kin) vuonna eettisiä lahjoja (http://www.kepa.fi/blogi/16915)

... kummittelee luomu ja teoria siitä, että sitä syömällä voisi maailmaa parantaa:

QuoteKepan Eettiset joululahjat -palvelussa on tänäkin vuonna muhkea valikoima lahjavinkkejä, jotka tukevat kestävää kehitystä ja auttavat maailman köyhiä. Mukana on noin 70 järjestöä ja yritystä, jotka tarjoavat muun muassa aineettomia lahjoja, reilun kaupan tuotteita ja luomuherkkuja.

(Lihav. HJ)

Uskollisesti minäkin taas siellä asiasta huomautin. Vaikka luultavasti menee yhtä kuuroille korville kuin ennenkin.

Eikä siis näytä Reilun kaupan kritiikkikään siellä menneen perille.

Quote from: Heikki Jokipii on 08.11.07 - klo:16:38
Ja Kepan "pääsivu" jatkaa linjaa, julkaisemalla Peter Rossetin artikkelin

Bill Gatesilla väärät lääkkeet Afrikan nälkään (https://www.kepa.fi/uutiset/5354)

Tuo jatkuu nyt tässä maailma.netin tuoreemmassa (21.01.2016) artikkelissa:

Tutkimukset: Hyväntekeväisyyssäätiöillä liikaa vaikutusvaltaa (http://maailma.net/artikkelit/tutkimukset_hyvantekevaisyyssaatioilla_liikaa_vaikutusvaltaa)

Lähes kaikki tuossa esille tulleet syytökset liittyvät siihen, että Bill Gatesin säätiö tukee moderneja maanviljelysmenetelmiä Afrikassa (lihav. HJ)

QuoteSäätiöiden toiminta on raportin mukaan kyseenalaista, sillä ne sallivat monien rikkaiden maiden ja näiden yritysten ajaa omia tavoitteitaan kehitysmaissa. Ne solmivat esimerkiksi kumppanuuksia lääkeyhtiöiden kanssa ja edistävät yritysvetoista viljelyä sekä bioteknologian käyttöä terveys- ja maataloussektoreilla. Niiden on myös helppo saada vaikutusvaltaa asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa.

Kritiikkiä saa esimerkiksi Gatesin ja Rockefellerin säätiöiden vuonna 2006 aloittama Agra-projekti, joka perustuu näkemykseen siitä, että Afrikan ruokaongelmassa on kyse lähinnä teknologiasta ja markkinoiden putteesta. Näin ne ovat päässeet vaikuttamaan Afrikan maiden maatalouspolitiikkaan ja kriitikkojen mukaan avaamaan maanosan markkinat amerikkalaisille agribisnesfirmoille, raportissa kerrotaan.

Bill Gatesin säätiö saa rajua kritiikkiä myös erillisessä raportissa, jonka taustalla on brittiläinen Global Justice Now -järjestö.

Maailman suurimpana hyväntekeväisyyssäätiönä tunnettu Gatesin säätiö toimii muun muassa terveys- ja maataloussektoreilla. Eilen ilmestyneessä raportissa kritisoidaan muun muassa säätiön läheistä suhdetta kyseenalaisiin suuryrityksiin, kuten kasvinsuojeluaineita valmistavaan ja geenimuuntelua edistävään Monsantoon ja lääkeyhtiö Bayeriin.

Säätiö myös puhuu teollisen maatalouden, geenimuuntelun ja kemiallisten lannoitteiden puolesta pienviljelijöistä välittämättä sekä pyrkii yksityistämään koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Nyt siis kaksi tahoa on toisistaan riippumatta tullut tuollaisiin tuloksiin, ja maailma.net vain raportoi asiasta? Ei, kyseiset järjestöt (jollaisia ne molemmat ovat, "asiantuntijoista" puhuminen on harhaanjohtavaa) ovat jo täysin sitouneet modernia viljelyä vastaan ja luomun puolelle. Global Policy Forumin linjanveto jo vuodelta 2008:

Green Revolution versus Sustainable Agriculture (https://www.globalpolicy.org/component/content/article/217/46156.html)

Jossa ko. järjestö asettuu selvästi vihreää vallankumousta vastaan ja luomuvaihtoehdon puolelle. (Tai ehkei niin selvästi, tuo artikkeli täytyy osata lukea, esim. "IAASTD" tarkoittaa luomuvaihtoehtoa (http://www.agbioforum.org/v15n1/v15n1a09-edwards.htm).)

Glogal Justice Now -järjestöstä on täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=97.msg6375#msg6375) ollut puhetta aiemminkin, mutta sen linjahan selviää jo tuosta uutisestakin. Jos on synti puhua "teollisen maatalouden, geenimuuntelun ja kemiallisten lannoitteiden puolesta", on aika selvää, minkä puolesta puhuminen ei sitä ole, järjestön mielestä.

Tuossa käytetään sitten surutta monsantofobiaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=747.0) ja geenimuuntelulla pelottelua hyväksi asian ajamisessa, siitä huolimatta, että AGRA on nimenomaisesti ilmoittanut välttävänsä (http://archive.agra.org/resources/faqs-frequently-asked-questions-about-seeds-breeding-and-gmos/) GMO-ratkaisuja!*) Jota olemme itse asiassa sen osalta valitelleet, mutta minkäs teet, paras on hyvän vihollinen, tässä mielipideilmastossa. Väite "yritysvetoisuudesta" ja vastakkainasettelu pienviljelijöiden kanssa on taas suoraan sitä propaganda-arsenaalia, joka on tuttua jo em. Rossetilta, yli 10 vuoden takaa (!).

Tämä maailma.net on suomalaisten kehitysyhteistöjärjestöjen mediakanava. Niinpä tämä uutinen liittyy suoraan otsikkomme pitkään (valitettavaan) perinteeseen.

________

*) pitää paikkansa siitä huolimatta, että Bill Gates itse on biotekniikan voimakas puolestapuhuja (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/01/26/bill-gates-gmos-africa-represent-second-round-green-revolution/)!

Quote from: Heikki Jokipii on 09.07.15 - klo:04:43
Vaikka me olemme olleet tyytymättömiä kehitysyhteisyöjärjestöjen luomulinjaan ja -projekteihin (ks. vaikka edellä), niin toki kaikki niiden toiminta ei ole tämän asian pilaamaa. Niinpä voimme kuitenkin yhtyä tähän Kepan valitteluun:

Kehitysjärjestöt: Leikkauksilla tuhoisat vaikutukset koko toimialalle (https://www.kepa.fi/uutiset/11530)

Noin sanoimme Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen osalta, ja voisimme sanoa sen Tanskankin osalta ...

Tanskan kehitysapuleikkaukset iskevät ActionAidiin (http://www.Kepa.Fi/Uutiset/11656)

... mutta asian tekee hiukan vaikeaksi se, että myös tämä ActionAid vähintään "toisella kädellä" tukee luomuviljelyä kehitysmaissa.

Kepa on selvästi tyytyväinen Bill Gatesiin tässä pääasiassa ...

Bill Gates kirittää hallituksia kasvattamaan kehitysapua (http://www.kepa.fi/uutiset/11657)

... mutta ottaa sitten esille tuon em. raportin, ja ottaa myös selvästi sen väitteet ilmeisen tosissaankin:

QuoteGatesiin oma rooli kritiikin kohteena

Bill ja Melinda Gatesin säätiön omat apupainotukset olivat tällä viikolla mediahuomion alaisena, kun Global Justice -järjestön uudessa raportissa kritisoitiin säätiön puolueellisuutta ja ylivaltaa kehityskeskustelussa.

Järjestön arvion mukaan säätiön rahoituspolitiikka osoittaa, että se on "ideologisesti sitoutunut edistämään uusliberaalia talouspolitiikkaa ja suuryritysten globalisaatiota".

Toisaalta Bill Gatesille keskittynyt kehityspoliittinen vaikutusvalta "vääristää vaarallisesti" avun prioriteetteja, järjestö sanoo.

"Maailmalle myydään myyttiä, jonka mukaan yksityissektorin hyväntekeväisyys sisältää ratkaisuja maailman ongelmiin, vaikka todellisuudessa se usein tuuppaakin maailmaa väärään suuntaan", raportissa todetaan.

Erityisen ongelmallista säätiön rahoitus on terveydenhuollossa, jossa panostukset yksittäisten tautien parantamiseen laiminlyövät julkisen terveydenhuollon kehittämistä, sekä maataloudessa, jossa säätiö on keskittynyt suuryritysten patentoimien GMO-lajikkeiden kehittämiseen, raportissa sanotaan.

(alempi lihav. HJ)

Miten asia todellisuudessa on, sitä on käsitelty edellä ja muuallakin sivustolla. Ja kuten myös on sanottu, meidän mielestämme erityisen ongelmallista on, että sen enempää Gatesin säätiö kuin muutkaan kehitysapujärjestöt eivät keskity GMO-lajikkeiden kehittämiseen, vaikka ne olisivat mahtava lisäväline nälän ja aliravitsemuksen poistamiseen maailmasta.

Kaikista Gatesin kriitikoista otetaan sitten esille hänet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0) (!):

QuoteAiemmin esimerkiksi intialainen kehitystutkija Vandana Shiva on syyttänyt Gatesin säätiötä kehitysmaiden pienviljelijöiden tarpeiden laiminlyönnistä ja suuryritysten etujen ajamisesta.

Vastaväitteitä ei esitellä, mutta hyvä, että edes tämä sanotaan:

QuoteSäätiö on vastannut väitteisiin sanomalla, että raportin löydökset vääristelevät sen hankkeita, missiota sekä suhdetta yhteistyökumppaneihin.

Tämän näkemyksen maailma.net tuo hyväksyvästi esiin:

Tutkimus: Tehokkaampi vedenkäyttö helpottaisi ruokapulaa (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_tehokkaampi_vedenkaytto_helpottaisi_ruokapulaa)

Mutta eikö sitä helpottaisi myös tehokkaampi maankäyttö?

Kun sitä ehdotetaan, siihen myös maailma.netillä onkin sitten kummasti vastaväitteitä (ks. edellä esim. 27.01.16). Vaikka kelvollliset siemenet ja riittävä lannoitus takaisivat osaltaan senkin, että mahdollisesti niukat vesivarat tulisivat käytetyiksi optimaalisesti.

Perinteet ovat tiukassa:

Ruokamyyjät (http://www.maailmakylassa.fi/festivaali-info/naytteilleasettajat/ruokamyyjat) Maailma kylässä -festivaaleilla

QuoteMyyjiä on lisäksi kannustettu suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä Reilun kaupan tuotteita.

Vaikka jo yli vuosikymmen sitten Kepalle hyvin osoitettiin, miten epärelevantteja heidän yleistavoitteittensa kannalta nuo kaksi ensimmäistä asiaa ovat. Myöhemmin on kyllä kyseenalaistettu tuon kolmannenkin merkitys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0).

Eikä se edes tuohon edellä mainittuun jäänyt. Tällainen paneelikeskustelu on siellä luvassa:

Paneelikeskustelu: Tarvitaanko globaali ruokavallankumous? (http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/18375)

Tuosta selostuksesta ja myös sen osallistujista voimme aika turvallisesti arvata, minkälaista vallankumousta tilaisuudessa tullaan suosittelemaan.

Keskustelun "tuottaja" eli järjestäjä on sitten tämä ...

Eettisen Kaupan Puolesta ry (http://www.eetti.fi)

... jonka jatkossa voinemme myös laskea "luomuleiriin".

Action Aid - kansainvälinen järjestö, vaikka sillä onkin osasto Ugandassa - on ehkä siistinyt vähän menettelytapojaan (so. ei ehkä levitä enää täysin räävitöntä ja tuulesta temmattua pelottelupropagandaa, ks. edellä 29.07.15) mutta edelleen se yrittää tällä tavalla puuttua Ugandan maatalouspoliittiseen päätöksentekoon:

Action Aid leads opposition to GMOs, biosafety law, as Ugandan Parliament vote nears (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/13/315074/)

Kuten edellä (esim. 19.06.14) olemme tuoneet esille, tiettyä ymmärrystä meillä on - sinänsä kyllä epädemokraattiselle - käytännölle, että ulkomaisten (kansainvälisten) järjestöjen vaikutusvaltaa ja toimintaa pyritään kehitysmaissa rajoittamaan.

Tässä Siemenpuun blogissa on sitten aika täydellinen esimerkki asiasta. Blogisti ja ilmeisesti myös järjestö ovat täysin ja kokonaan luomuviljelyn asialla:

Kaikki alkaa siemenestä (http://www.siemenpuu.org/fi/blog/kaikki-alkaa-siemenesta)

Jutussa onkin sitten koottuna kaikki tyypillinen asiaan liittyvä propaganda. Väärinkäsityksiä ja suoranaisia valheita en nyt tässä ryhdy läpikäymään, koska kysymykset on täällä jo muualla hyvin, voi sanoa jopa täysin käsitelty.

Onko kuitenkin kyse vain yksityishenkilön "pyhiinvaellusmatkasta"? Luultavasti ei, koska kerrotaan myös:

QuoteKirjoittaja on Siemenpuun hallituksen varajäsen ja toimii vapaaehtoisena Siemenpuun Latinalaisen Amerikan ohjelmaryhmässä

**

Siemenpuun argentiinalainen kumppanijärjestö Acción por la Biodiversidad (AcBio) tukee pientuottajia ja heidän oikeuksiaan puhtaaseen ravintoon ja elinympäristöön Latinalaisessa Amerikassa.

Luomumenetelminhän tuota kaikkea yritetään, kuten tästä hankekuvauksesta (http://www.siemenpuu.org/fi/project/16001lat) selviää. Luomun sijaan nimitykseksi asialle alkaa olla jo vakiintunut "agroekologiaa".

Tässä suomalaisten kehitysyhteistyöasenteita mittaavan kyselyn (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=348804&nodeid=49643&contentlan=1&culture=fi-FI) (pdf, ladattavissa erikseen sieltä) osiossa "Kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta" ylivoimaisena ykkösenä (51%, seuraava tavoite 37% kannatuksella) tuli tavoite:

QuoteNälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen.

Mutta siinä on sitten se, että - kuten tässäkin keskustelussa on tullut esille - että keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseen ei vallitse yksimielisyyttä.

Onko yksimielisyyden saavuttaminen asiassa edes välttämätöntä? Siihen asti kyllä, etteivät toimenpiteet lyö toisiaan korville, ole ristiriidassa. Olemme täällä rohkeasti ja avoimesti tuoneet esiin, että luomuromantiikan ajaminen kehitysmaiden maatalousratkaisuksi ei noita tavoitteita edistä, ja myös hajottaa voimavaroja, ohjaa kehitystä sivuraiteille. On siis lopulta noita tavoitteita vastaan.

Mutta asiasta on vaikea jopa keskustella - kun jo tuo "kestävän maatalouden" käsitteestäkin käydään "raakaa" ideologista "sotaa".

Keskustelua, kehitysväen piirissä:

Onko järjestöjen aika katsoa peiliin? (http://www.kepa.fi/teemat/kehitysta-ja-politiikkaa-blogi/18749)

QuoteOsa hankkeista ja toiminnoista on hyvin pienimuotoista, jonka tuloksista ei kriitikoiden mukaan ole juuri näyttöä.

Kuten olemme jo sanoneet, jos osa pienistä hankkeista on vielä hankkeita luomuviljelyn edistämiseksi, ja joiden tuloksista ei todellakaan ole näyttöä, ei oikeastaan mihinkään suuntaan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=380), siltä osin järjestöjen todella pitäisi "katsoa itseään peiliin".

Olisivatko kehitysjärjestöt nyt tässä linjanvedossaan luopuneet luomuviljelyn suosimisesta?

47 järjestöä mukana: tässä kestävän kehityksen suositukset Suomelle (http://www.kepa.fi/uutiset/11736)

Vaikea sanoa. Tässä ruokaa koskevassa linjanvedon (pdf, löytyy linkkinä uutisesta) kohdassa ei kyllä luomuviljelyä erikseen mainita:

QuoteTavoite 2: Ei nälkää

Kaikilla ihmisillä on oikeus riittävään, turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan. Paikallinen
ruuantuotanto tukee kestävää kehitystä.

Globaali suositus: Kehitysmaiden pienviljelijöiden ja maankäyttöoikeuksien tukeminen on
ensisijaista ruokaturvan ja kestävän maatalouden kehittämisessä. Tässä tulee hyödyntää
suomalaisten kansalaisjärjestöjen vahvaa osaamista. Suomen tulee ajaa reiluja, ruokaturvaa
vahvistavia kaupan sääntöjä osana kaikkia kansainvälisiä neuvotteluja.

Kansallinen suositus: Veropoliittisilla ratkaisuilla on tuettava kaikkien mahdollisuutta
hankkia terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Ekologisesti kestävää maataloutta, lähituotantoa ja ruokahävikin vähentämistä tulee vahvistaa. Suomeen on laadittava laki, joka velvoittaa
luovuttamaan myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille
tahoille ruokajakelua varten.

Paikallinen suositus: Kuntien ja maakuntien on huolehdittava, että esimerkiksi oppilaitoksissa ja vanhainkodeissa käyttämättä jäävä ruoka jaetaan hyötykäyttöön. Kuntien ja maakuntien
on tuettava myös elinkeinoelämää ja kansalaisyhteiskuntaa ylijäämäruoan jakelussa. Kuntien on
noudatettava joukkoruokailussa valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Kouluissa ja päiväkodeissa on ohjattava eettisiin ruokavalintoihin.

Tuossa luomun suosiminen on kuitenkin saatettu kätkeä ilmaisuun "ekologisesti kestävä maatalous". "Veropoliittinen ratkaisu" voi viitata esim. luomuruoan pienempään arvonlisäveroon. Samoin nuo "eettiset ruokavalinnat" saattavat pitää sisällään myös toiveen luomuruoan lisäämisestä.

Jos tuo kuulostaa paranoidiselta, liian epäluuloiselta, niin toisaalta kyllä tiedämme, että monet mukana olevista järjestöistä eivät ole luopuneet luomusta ja sen suosittamisesta omassa toiminnassaan.

Kahteen kertaan tulee tuossa esiin ruokahävikki, ylijäämäruoka, eli jotenkin tärkeänä kysymyksenä. Siitä asiasta ja siitä, kuinka vähän sillä on merkitystä juuri maailman nälän poistamisessa (jos hävikkiä vähennetään Suomessa), meillä on jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0).

Kun tässä kuvataan tätä itsessään hyvin hienoa toimintaa ...

Kansainvälinen vapaaehtoistyö (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_vapaaehtoisty%C3%B6)

... niin kuinka ollakaan (lihav. HJ):

QuoteKansainvälinen työleiri voi olla tapa toteuttaa projekti, jolle olisi muuten vaikea löytää tekijöitä: leireillä ulkomaalaiset vapaaehtoistyöntekijät esimerkiksi kitkevät luomupeltoja, korjaavat kylätiloja, auttavat festarijärjestelyissä, viettävät aikaa nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa ja jakavat kasvisruokaa osana kansainvälistä rauhankampanjaa.

QuoteTyöleirien teemoja olivat rasisminvastaisuus, vammaistyö, lapset, nuoret ja vanhukset, ympäristönsuojelu ja luomuviljely sekä kulttuuri, taide ja paikallishistoria.

Kaikki nuo muut teemat ovat hienoja ja siis täysin hyväksyttäviä. Mutta mitä kansainvälistä solidaarisuutta on yrittää juurruttaa köyhään maahan tehotonta viljelymuotoa? Se ei varmasti edistä "rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä".

Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.16 - klo:04:49
Perinteet ovat tiukassa:

Ruokamyyjät (http://www.maailmakylassa.fi/festivaali-info/naytteilleasettajat/ruokamyyjat) Maailma kylässä -festivaaleilla

QuoteMyyjiä on lisäksi kannustettu suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä Reilun kaupan tuotteita.

Vaikka jo yli vuosikymmen sitten Kepalle hyvin osoitettiin, miten epärelevantteja heidän yleistavoitteittensa kannalta nuo kaksi ensimmäistä asiaa ovat. Myöhemmin on kyllä kyseenalaistettu tuon kolmannenkin merkitys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0).

Samanlaisena näyttää jatkuvan 2017, samalla lauseellakin:

http://www.maailmakylassa.fi/festivaali-info/naytteilleasettajat/ruokamyyjat

QuoteMyyjiä on lisäksi kannustettu suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä Reilun kaupan tuotteita.

USA:ssa on nyt kerätty tällainen lista ...

Worst 10 list: Advocacy groups that put ideology ahead of science on food and farming issues (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/03/30/worst-10-list-advocacy-groups-put-ideology-ahead-science-food-farming-issues/)

... niistä järjestöistä, jotka pontevimmin vastustavat tiedettä maatalousasioissa, ideologisessa varmuudessaan.

Minkälainen olisi sama lista Suomessa? Osin se koostuisi varmaan samoista järjestöistä, mutta erojakin voi olla, tai on varmasti.Tällaiset järjestöt täällä kyllä jo oikeastaan "uskollinen lukijamme" pääosin tietääkin, mutta listasta voisi ehkä olla apua satunnaiselle kävijälle?

Eikä meitä varmaan tässä syytettäisi "mustien listojen" tekemisestä - koska nuo järjestöt ovat ylpeitä linjanvedoistaan! Ja siten varmaan myös listallemme pääsemisestä ...  8)

Nuo järjestöt eivät varmasti olisi kaikki kehitysyhteistyöjärjestöjä, mutta laitoin tämän tänne sen muistutukseksi, että järjestön julkilausuttu tavoite tai nimi ei aina suoraan kerro,  mitä asioita se todella ajaa.

Kun rupesin mielessäni hahmottelemaan tuota suomalaista listaa, niin tietysti siinä samoja olisivat Greenpeace ja Maan Ystävät.

Vastaavalla tavalla kotimaisia itsestään selvyyksiä olisivat tietysti GMO-vapaa Suomi (http://yle.fi/uutiset/3-6969958), Luomuliitto ja Pro Luomu. Biodynaaminen yhdistys tietysti myös, mutta se on kovin pieni, joten sen vaikutus on varmaan asiassa pienempi kuin Alkon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg9330#msg9330)!  :D

Kepa on valitettavasti yhä laskettava mukaan. Myös Kepan jäsenjärjestöistä koko joukko eli aika monta.

Suomessa luonnonsuojelujärjestöistä mukaan olisi laskettava myös WWF (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=739.msg9759#msg9759). Samoin Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. - Luonnonsuojelujärjestöjen mainitseminen tämän otsikon alla ei lopulta ole niin kaukaa haettua, koska yleensä ellei aina ne puhuvat globaaleista ratkaisuista - jolloin mukana ovat kehitysmaatkin.

Onko kaikki puolueet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.0) laskettava mukaan? (Vihreät (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg9956#msg9956) ehkä kohta poislukien ...?  ;D)

Kepan osalta täytyy ehkä tutkia asian nykytilannetta tarkemmin. Mutta mitään muutosta tässä ei ollut tänä vuonnakaan:

http://www.maailmakylassa.fi/festivaali-info/naytteilleasettajat/ruokamyyjat

QuoteMyyjiä on lisäksi kannustettu suosimaan luomu- ja lähiruokaa sekä Reilun kaupan tuotteita.

Voihan tietysti olla, että tuo on vain laiskuutta/rationalisointia. Nettisivuston päivittäjälle annettu vain ohjeet: "Hei, käypä laittamassa sille ruokamyyntisivulle uudet päivämäärät"? Tai uusi päivämäärä on tullut sivulle muuta kautta, eikä itse sivua ole lainkaan muutettu.

***

Festivaalin asiaohjelmasta ei ole vielä annettu tietoa. Näytteilleasettajien joukossa on runsaasti luomutoimijoita ja luomuaatteen ajajia. Biodynaamisesta yhdistyksestä - tietysti: yhä Kepan jäsenjärjestö! - alkaen.

Nyt on YK-liittokin liittynyt luomun kannattajien porukkaan, tällä tavalla:

Kiuruveden kaupunkistrategian painotus luomu- ja lähiruokaan toi kunniaa kaupungille (http://www.radiokuopio.fi/uutiset/kiuruveden-kaupunkistrategian-painotus-luomu-ja-lahiruokaan-toi-kunniaa-kaupungille)

QuoteSuomen YK -liiton UNDP:n julistaman ”Ilmianna kuntasi kestävä teko” -kilpailun parhaimmisto on julkaistu. Kolmenneksi parhaaksi kestäväksi kuntateoksi on valittu Kiuruveden kaupunkistrategia.

Strategia valittiin parhaimpien joukkoon, koska strategian yhdeksi painopisteeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka,  joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja. Taustalla on ruokapalvelujen johtajan tekemä aloite, ja nykyään Kiuruveden ruokapalvelujen lähtökohtana on ”lapsemme ja vanhuksemme ansaitsevat parasta kotimaista ruokaa”.

Tuossa YK-liitto ei tietysti linjaa, millaista maatalouspolitiikkaa tulisi harjoittaa kehitysmaissa, mutta kyllä se rivien välissä sen sanoo.

YK-liiton omilla sivuilla tuosta kerrotaan:

Parhaat ilmiannot kestäviksi kuntateoiksi on valittu! (http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/parhaat-ilmiannot-kestaviksi-kuntateoiksi-valittu)

QuoteKestävää päätöksentekoa -mobiiliaineiston tuottaneiden Suomen YK-liiton ja UNDP:n julistama kuntahaaste on otettu vastaan innolla. ’Ilmianna kuntasi kestävä teko’ -kilpailussa haastettiin kunnat ja kuntalaiset ilmiantamaan omilla paikkakunnillaan tehtyjä, kestävää kehitystä tukevia toimenpiteitä. Haaste otettiinkin vastaan useissa kunnissa ja sunnuntaina vietettävien kuntavaalien kunniaksi YK-liitto ja UNDP ovat nyt valinneet parhaat ilmiannot! Teot pääsevät myöhemmin osaksi Kestävää päätöksentekoa -mobiilikurssia.

Mukana ja siis myöhemmin liitettävänä on niin muodoin tämäkin teko:

Quote#kestäväteko 3)
Kiuruveden kaupunkistrategian 2013-2016 yhdeksi painopistealueeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka, joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja

Ennestään tässä mobiilikurssissa löytyy ainakin tämä teksti:

QuoteJulkisten hankintojen merkitystä kestävässä kehityksessä ei voi painottaa liikaa, koska niiden avulla voidaan tehokkaasti edistää kestävämpiä kulutus- ja tuotantotapoja. Alatavoite 12.7 kehottaakin julkishallintoa tekemään hankintansa kestävän kehityksen mukaisesti.

Osa kunnista suoriutuu tehtävästä jo nyt mainiosti. Esimerkiksi Jyväskylä on sitoutunut kasvattamaan ekologisten tuotteidensa osuutta hankinnoissa. Kaupunki on kehittänyt elektronisen tilaussysteemin, jonka avulla tilauksen tekijä voi tarkistaa, onko tilattava tuote eko-, reilu- tai energiasertifioitu.

Tuossa tuo "ekologinen" tai "eko-" mitä ilmeisemmin viittaa luomuun. (Ja "reilu-" Reiluun kauppaan - eli useimmiten myös luomuun (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.msg9178#msg9178)!)

Tämä lähti:

***

Eeva Reittila
YK-liitto


Miten ihmeessä YK-liitto on voinut antaa tällaisen tunnustuksen "kestävien kuntatekojen" kilpailussaan:

"#kestäväteko 3)
Kiuruveden kaupunkistrategian 2013-2016 yhdeksi painopistealueeksi on nimetty lähi- ja luomuruoka, joka noudattaa ekologisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen arvoja."

Nythän luomuviljely maailmanlaajuisena ratkaisuna - ja se lienee itsestään selvästi YK-liiton silmämääränä - johtaisi hirvitttävään nälkäkatastrofiin.

Jos Sinä tiedottajana et suoraan pysty kysymykseemme vastaamaan, pystynet ohjaamaan tämän kysymyksemme sellaiselle henkilölle organisaatiossanne, joka pystyy, ja on tuosta päätöksestänne enemmän vastuussa.


Heikki Jokipii [jne.]

Saimme tällaisen vastauksen (lähettäjänä Veera Vehkasalo, YK-liiton vaikuttamistyön vastaava):

QuoteKiitos palautteestasi.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja, mutta ratkaisut niiden toteuttamiseen on löydettävä paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ratkaisut jotka ovat toisaalla kannustettavia eivät toimi yleistettävinä kaikkialle tai olisi toivottavia välttämättä maailmanlaajuisena ratkaisuna. Olemme tässä palkinneet yhden paikallisen ratkaisun - jonka osana on paitsi luomu- myös lähiruoka. Ruoan alkuperään ja tuotantotapojen kestävyyteen huomion kiinnittäminen on keskeistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maailman nälkäongelman syyt ovat moninaiset, ja tällä hetkellä maailmassa olisi määrällisesti ruokaa riittävästi kaikille, jos se vain jaettaisiin tasaisesti.

Saimmeko vastauksen? Mitä mieltä ollaan?

Varsinkin, kun tiedämme, etteivät Kiuruveden asukkaat juurikaan luomua syö. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=869.msg9113;topicseen#msg9113) Eli se ei oikeastaan ole edes "paikallinen ratkaisu".

Täältä (http://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Tietoa-Kiuruvedesta/Suunnitelmat-ja-ohjelmat) niitä Kiuruveden stategioita löytyy. Luomu mainitaan yleensä johdantosivulla, näin:

QuoteLuomu-Suomen pääkaupunki
- LUOnnonMUkaisuus
- ekologisuus
- eettisyys
- kestävä kehitys
- osa elämäntapaa ja tuotantoa

Mutta sitten ei enää mainitakaan, paitsi ehkä  tähän tapaan:

QuoteLähiruoka ja elintarvikkeiden
jatkojalostus
- Jalosteiden markkinointi  ja myynti
- yrittäjien aktivointi

Niinpä Kiuruveden strategisena tavoitteena on saada myytyä (jalostettua) luomua ja lähiruokaa, ilmeisesti lähinnä pääkaupunkiseudulle. (Eli noin halvalla Kiuruvesi ansaitsi palkintonsa, muutamalla "pallukalla" tai luetelmaviivalla ensimmäisessä powerpoint-diassa!)

Täytyykö YK-liitolle (Vehkasalolle) kertoa, että maailmassa ei kohta olisi määrällisesti ruokaa riittävästi kaikille, tasaisesti jaettavaksi, jos muuallakin, Kiuruveden tapaan, edistettäisiin luomuviljelyn leviämistä?

Mutta ei tuossa kyllä tullut perustelluksi, että luomu ja lähiruoka olisivat jotenkin hyvä ratkaisu Kiuruvedelläkään, siinäkään tapauksessa, jos se olisi tosiasia (mitä se ei siis ole). Eikä perustelluksi, miksi YK-liiton pitäisi edes tällaisesta yrityksestä palkita. (Siis: hyvin löysästä yrityksestä. Mutta miksi siitäkään.)

Kun YK-liitto vastauksessaan kovasti yritti luikerella asiasta vetoamalla eri ratkaisuhin eri maissa tai paikoissa, niin toistan kuitenkin näkemykseni:

Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.17 - klo:03:30
Tuossa YK-liitto ei tietysti linjaa, millaista maatalouspolitiikkaa tulisi harjoittaa kehitysmaissa, mutta kyllä se rivien välissä sen sanoo.

Muuta osoittaakseen sen tulisi nyt nettisivullaan julkisesti sanoa, ettei se luomua kehitysmaissa kannata. (Josta lähetin myös äsken ehdotuksen Veera Vehkasalolle sähköpostitse.)

***

YK-liitto ei vielä tuolla manoveerillään taida päästä listallemme (ks. edellä 04.04.17), tämä taisi olla sen ensimmäinen "stiplu".  ;D

Tässä kehitysyhteistyöjärjestöjen raportissa .....

Tutkimusraportti: Solidaarisuustalous leviää Euroopassa ja maailmalla (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimusraportti-solidaarisuustalous-leviaa-euroopassa-ja-maailmalla)

... Suomen osuus on seuraava:

QuoteSuomalaishankkeista raportissa esitellään Oma maa -osuuskunta, joka tuottaa jäsenilleen ekologisen viljelyn periaattein kasvatettua ruokaa.

Ja tällainenhan tuo osuuskunta on:

http://www.omamaa.fi/

Sinähän jo etusivulla sanotaan asia suomenkielellä selvemmin: luomuosuuskunta.

Miksi tuo valinta, miksi luomu? Edellyttääkö solidaarisuus heidän mielestään ehkä, että meilläkin olisi ruokaa vähän ja se olisi suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin kallista?

Myös Kepa näyttää olevan tuossa ideassa täysin mukana:

https://www.kepa.fi/tapahtumat/tuhokehitys-poikki

Tuon tilaisuuden voi sanoa pääesiintyjän kirjaesittelystä ei asia kaikin puolin selviä:

https://intokustannus.fi/kirja/tuhokehitys-poikki/

Mutta luultavasti voimme olla varmoja, jos vanhat merkit paikkansa pitävät (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=79.msg4132#msg4132), että häneltä riittää muutama paha sana myös modernille maatalousteknologialle. Muihinkin hänen puheenvuoroihinsa ja niitä koskevaan keskuteluun olisimme voineet linkata, jo täällä.

Fida ei ole otsikossa mainitulla luomulinjalla, tästä uutisesta päätellen:

Pohjoiskorealaiset tutustumiskäynnillä suomalaisilla maatiloilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pohjoiskorealaiset-tutustumisk%C3%A4ynnill%C3%A4-suomalaisilla-maatiloilla-1.200383)

QuotePitkänen kuitenkin kertoi, että korealaiset ovat kokeneet vierailun hyvin innostavana ja opettavaisena.

"Vierailijoita on kiinnostanut esimerkiksi koneellistuminen ja kuinka se on viety täällä pitkälle. Myös korkeat hehtaarisadot, perunan jatkojalostus sekä systemaattinen ravinnetasapainon ylläpito esimerkiksi lannoitteiden käytön ja maaperäanalyysin avulla on herättänyt kiinnostusta", Pitkänen kertoo.

Tässäkin tilaisuudessa "tuoksuu" luomuaate, vaikka pääasian sanotaan olevan toinen:

Naisten oikeudet ruokahankkeissa (https://www.maailma.net/tapahtumat/naisten-oikeudet-ruokahankkeissa)

QuoteRuoantuotanto on jatkuvan muutoksen pyörteissä maailmassa. Etenkin ilmastonmuutoksen seuraukset, maataloustuotannon teollistuminen ja yksipuolistuminen, sekä maanhallintakonfliktit aiheuttavat globaalin etelän pienviljelijöille ongelmia.
[...]
Toisaalta naiset usein huolehtivat maanviljelyn jatkuvuuden edellytyksistä, kuten monimuotoisten maatiaissiementen säilyttämisestä ja vaihtamisesta.
[...]
Puhutaanko ruokasuvereniteetista vai ruokaturvasta - miksi?

Tilaisuuden järjestäjänä onkin edellä 07.06.16 mainittu Siemenpuu-säätiö. Mukaan kutsutussa on kyllä henkilöitä, joiden vuoksi tuo eilinen tilaisuus ei välttämättä muodostunut pelkäksi luomu-uskon vahvistamiseksi.

Nyt tämä yhdistyminen on sitten tapahtunut:

Kehys ja Kepa ovat nyt Fingo (https://www.fingo.fi/tiedotteet/kehys-ja-kepa-ovat-nyt-fingo)

Tehtävä säilyy tällaisena (lihav. HJ) ...

QuoteFingon vaikuttamistyön teemoja ovat muun muassa kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, veropolitiikka, yritysvastuu ja ruokaturva kehittyvissä maissa.

... ja myös me jatkamme sen tarkkailua, miten Fingon linja tuossa lihavoidussa kysymyksessä kehittyy.


PS. Se vieno toivomuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg12118;topicseen#msg12118), että edes Biodynaaminen yhdistys tuossa yhteydessä kohteliaasti erotettaisiin jäsenyydestä, ei ole toteutunut:

https://www.fingo.fi/meista/jasenet

Tämä alkaa tämäkin olla jo pitkähkö ketju. Mutta nähtävästi yhä jatkuu. Yhä vielä näyttää siltä, että jos tällaiset tahot järjestävät seminaarin ...

Miten kestämättömästä kehityksestä tehdään kestävää? Intialaisen aktivistin Ashish Kotharin mukaan vaihtoehtoja on jo olemassa (https://www.maailma.net/uutiset/miten-kestamattomasta-kehityksesta-tehdaan-kestavaa-intialaisen-aktivistin-ashish-kotharin)

QuoteOnko kestämättömälle kehitykselle vaihtoehtoja, pohdittiin keskiviikkona Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen oppiaineen, Kehitystutkimuksen seuran ja ympäristöjärjestö Siemenpuu-säätiön järjestämässä seminaarissa.

... niin aika väistämättömästi siellä täytyy tämän idean pulpahtaa esiin (lihav. HJ):

QuoteEtelä-Intiassa on esimerkiksi kastittomien naisten yhteisöjä, jotka ovat paikallisen järjestön tuella ottaneet vallan takaisin itselleen. Ne luomuviljelevät perinteisiä viljakasveja ja ovat parantaneet näin ruokaturvaa, perustaneet oman yhteisömedian ja koulun ja haastaneet samalla syvään juurtuneen sukupuoli-, kasti- ja luokkasyrjinnän.

Fingo (entinen Kepa) ottaa taas kantaa luomuviljelyn puolesta Maailma kylässä -festivaalinsa filmi- ja keskusteluohjelmassa, tällä valinnallaan:

https://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/burkinabe-bounty

QuoteCultures of Resistance -verkoston dokumenttielokuva "Burkinabè Bounty" kertoo länsiafrikkalaisen Burkina Fason matkasta kohti omavaraista ruoantuotantoa. 

Luovuus nousee keskeiseksi välineeksi, kun viljelijät, opiskelijat, taiteilijat ja paikallinen "slow food" -liike puolustavat perinteitään suurmaataloutta vastaan. Naiset pyrkivät oman varallisuutensa haltijoiksi myymällä paikallisia tuotteita, nuoret marssivat kaduilla Monsanton kaltaisia suuryrityksiä vastaan ja tanssistakin löydetään vallankumouksellisia keinoja. 

(lihav. HJ)

Tuosta ei ehkä suoraan selviä, mistä on kyse, vaan se täytyy päätellä noista lihavoiduista vihjesanoista.

Mitä filmin tekijä luvassa olevassa haastattelussaan sitten kertookin, niin aiemmassa haastatelussaan hän kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan näin:

https://www.raindance.org/interview-filmmaker-activist-iara-lee/

QuoteWhen we ask Iara what’s next on her slate, she surprises us with the declaration that she’s taking the unlikely leap from documentary filmmaking to organic farming. “I want to be in close proximity to nature in a very visceral way,” she says. To start, she’ll be learning the ropes from the people around the world who have been doing it for years, beginning with Indonesia and Sikkim �" India’s first fully organic state (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.msg12359#msg12359).

(lihav. ja linkkaus HJ)

Filmin trailerista, joka löytyy verkosta, puhutaan "agroekologiasta", joka on luomuviljelyn vanhastaan tuttu peitenimi. Tästä pyrkimyksestä kerrotaan esim. tässä artikkelissa:

Burkina Faso: Farmers going against the grain
Burkina Faso's farmers are turning away from industrial farming and embracing agro-ecological techniques (https://www.aljazeera.com/indepth/features/2015/12/burkina-faso-farmers-grain-151210113903044.html)

QuoteFar from the Lankoande's rural farm are the western industrial food businesses dominating the agricultural sector. These large-scale companies rely on monoculture, or single species, crops and massive amounts of chemicals and fertilizers, and consume water and fuels at unsustainable rates. Despite their scale they aren't feeding everyone. According to the 2015 figures from the Food and Agriculture Organisation (FAO), there are 795 million hungry people in the world and 98 percent of them live in developing countries. Industrial agriculture may have helped to grow more food for the world but it has placed that food out of the reach of the most impoverished.

In contrast, a defining feature of agroecology is that it embraces small-scale and decentralised solutions to food security and shuns industrial farming. "Industrial farming is not the solution at all. I don't believe in it," says Fatou Batta, who works with the Association Nourrir Sans Detruire (ASND) and another NGO called Groundswell International.

Ja luomukielessähän vaihtoehto sille, että käyttää "massiivisia määriä" kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita, on se, ettei käytä niitä yhtään. Ja ne ovat aina suuria firmoja ja tiloja, jotka tehoviljelevät, kun taas luomuviljelyä  harjoittavat pikkutilat.

Tuolla toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13940#msg13940) viitatussa tutkimuksessa oli Burkina Faso mukana, ja sen mukaan maassa käytettiin keskimäärin alle 10 kiloa (keinotekoista) typpeä hehtaarille. Ja maissin keskimääräinen hehtaarituotto oli sen mukainen, vain 1,5 tonnia. Kun potentiaalia olisi yli 5 tonniin.

Eikä WFP kerro, että maassa olisi mitenkään hyvä ruokatilanne (https://www1.wfp.org/countries/burkina-faso) tai muutenkaan. Filmin trailerissa yritetään tori- ja sadonkorjuunäkymin luoda vaikutelmaa suhteellisesta yltäkylläisyydestä ruoan suhteen. Luultavasti samaa niksiä käytetään itse filmissäkin.

Tosiasiassa Burkina Fasossa käydään vakavaa keskustelua muuntogeenisten lajikkeiden käyttöönotosta:

Burkina Faso is moving forward with GMO research (https://allianceforscience.cornell.edu/blog/2018/01/burkina-faso-is-moving-forward-with-gmo-research/)

Mutta sen haluvat nämä länsimaistaustaiset NGO:t (https://www.groundswellinternational.org/our-story/) ja heidän myötäjuoksijansa estää. Samanlainen näyttää olevan tuo toinenkin mainittu NGO (http://fipao.faso-dev.net/?page_id=8). Sen taustalla näyttää olevan hollantilaisia ja saksalaisia luomujärjestöjä ja -ihmisiä. Eräällä noista järjestöistä - agroekologian nimeen vannovalla - on nimessään ETC, ja sillä luultavasti on yhteyksiä täällä aiemmin myös RAFI -nimellä tunnettuun kanadalaiseen järjestöön (http://www.tuottavamaa.net/artikkelit/translated/wood.php).

Mutta luulenpa/pelkäänpä, etteivät nämä asiat tule Maailma kylässä -festivaalissa esille. Vaan siellä ollaan hurmaantuneita tuosta mukama niin spontaanista "vastarinnasta". Ja "vallankumouksesta", joka pyrkii pitämään asiat ennallaan. Eikä siellä luultavasti pyritä aitoon keskusteluun, vaan tuon (edellisestä päätellen umpivihreän) filmintekijän vähän laajennettu haastattelu  (https://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/fingotalks-tavoitteena-maailmanlaajuinen-kestava-ruokajarjestelma)riittää keskusteluksi.

Myös tässä Fingon Maailman Kuvalehden artikkelissa luomu tuodaan esille sitä yhtään problematisoimatta (lihavoinnit HJ):

Jumalten ruoasta tuli ihmisten herkkua, jonka valmistaminen on kovaa työtä (https://www.maailmankuvalehti.fi/2019/4/pitkat/jumalten-ruoasta-tuli-ihmisten-herkkua-jonka-valmistaminen-kovaa-tyota)

QuoteNELJ�,,N hehtaarin kokoisella Nixonin tilalla viljellään luomusertifioitua arriba-kaakaota ja sen rinnalla banaania ja kahvia. Sekaviljely auttaa säilyttämään viljelymaan ravinteet ja hajauttaa tulonlähteitä, mikä lieventää viljelijöiden riskiä. Viime vuonna runsaat sateet ja niiden aiheuttamat taudit tuhosivat suuren osan kaakaohedelmistä, jonka vuoksi ulkomailla asuvien sukulaisten oli autettava Pazin perhettä lainanlyhennyksissä.

QuoteLuis näkee kaakaonviljelyssä mahdollisuuksia nuorille, jos tuotteesta saa riittävän korvauksen. Aikaisemmin hän myi kaakaopavut paikallisisilla markkinoilla, joilla jälleenmyyjät maksoivat siitä hyvin alhaisen hinnan. Hinta yli kaksinkertaistui, kun Luis liittyi luomuviljelijöitä edustavaan Apeosae-liittoon, johon kuuluvat myös Nixonin tila ja lähes sata muuta kaakaonviljelijää Zamora-Chinchipen ja Morena-Santiagon maakunnista.

Ei mietitä hetkeäkään, missä määrin keinolannoitteet tai torjunta-aineet tuossa kaikessa auttaisivat. Tai mistä todella johtuu luomutuotteista saatava parempi hinta. Puuttuu myös tarkempi taloudellinen analyysi, kun ei tuoda esille, miten satomäärät luomun myötä väistämättä ovat pienempiä.

***

Tähänkin artikkeliin on täytynyt liittää tällainen neulanpisto:

Monarkkiperhosten vaellus uhkaa päättyä (https://www.maailmankuvalehti.fi/2019/3/lyhyet/monarkkiperhosten-vaellus-uhkaa-paattya)

QuotePERHOSKATOON on useita syitä. Laittomat metsähakkuut Meksikossa kutistavat perhosten talvehtimisaluetta. Monarkkiperhosen toukkien ruokanaan käyttämä, joutomaalla viihtyvä silkkiyrtti taas vähenee tehomaatalouden myötä.

Meillä on jo  kokonainen triidi, jossa kritisoidaan tuota tullaista kielenkäyttöä:

Tehoviljelyn iso piikki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg1027#msg1027)

Oikeastaan tuo ilmiö on surullinen. Voisimme pitkälle allekirjoittaa tämän:

�,,änestä EU-vaaleissa reilumman maailman puolesta (https://www.fingo.fi/ajankohtaista/blogit/aanesta-eu-vaaleissa-reilumman-maailman-puolesta)

QuoteKokonaisuudessaan rahoituskehys on yli 1 000 miljardia euroa, josta kehitysyhteistyön osuus on noin 100 miljardia. Ihan pienistä summista ei siis ole kyse, eikä ole yhdentekevää, mihin rahoitus suunnataan. 

Maailman suurimpana kehitysyhteistyön rahoittajana unioni voi merkittävästi vaikuttaa köyhyyden vähenemiseen. Toisaalta EU käyttää kehitysyhteistyötään yhä enemmän Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan, mikä ei rakenna reilumpaa maailmaa kaikista köyhimmille. 

Muun muassa näihin aiheisiin otamme kantaa järjestöjen EU-vaalijulkaisussa Reilumpi Eurooppa, reilumpi maailma. Jokaisella tulevalla mepillä on valtaa vaikuttaa siihen, millaisessa Euroopassa ja maailmassa me nyt ja tulevaisuudessa elämme.

Mutta Fingon pitäisi ymmärtää, ja myös kertoa, ettei köyhyyttä vähennetä ilman maatalouden kehitystä. Ja se, ettei se voi tapahtua luomumenetelmiin pitäytymällä.

Vaan se tapahtuu juuri niin kuin EU:n ja Afrikan yhteistyösopimuksessa on nyt hahmoteltu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781). Ehkä vielä geenitekniikalla terästettynä, joka ehkä rivien välissä mainittiinkin ko. raportissa, mutta valitettavan epäselvästi.

Fingon "EU-vaaliohjelmassa" ei kyllä luomua nyt tuodakaan esille. Mutta sen muussa materiaalissa ja toiminnassa kyllä yhä tuodaan (ks. edellä).

Ja jos Fingo (erityisesti siihen fuusioitunut Kehys ry) on usein vaatinut Suomen kehityspolittikalta johdonmukaisuutta, sen on vaadittava sitä myös itseltään. Se ei voi paeta sen taakse, että vain sen jäsenjärjestöt tai yhteistyökumppanit ajavat tuota (toivotonta) luomulinjaa, se itse ei sitä aja (jos näin nyt on, kuten jossain määrin näyttää olevan?).

Tässä Fingon kannanotto (29.04.19) spesifisti ruoantuotantoon:

Ruokaturva ja kestävä ruokajärjestelmä kehityspolitiikan ytimeen (https://bios.fi/ruokaturva-ja-kestava-ruokajarjestelma-kehityspolitiikan-ytimeen/)

Katsotaanpa, mitä se on syönyt.

Muun muassa tällaista löytyi tuossa linkatusta pdf--tiedostosta (https://www.siemenpuu.org/sites/default/files/ruoka_ratkaisijana_jarjestojen_kannanotto_2019.pdf).

QuotePaikallisiin olosuhteisiin ja perinteisiin soveltuvien
lajien viljelyn tukemiseksi kehityspolitiikassa tulisi
huomioida lajistollinen moninaisuus. Ruoan, kuten
kerättävien ja viljeltävien lajien, moninaisuus ja
siihen sisältyvän perinnetiedon ylläpitäminen ovat
hyvän elämän perustarpeita, jotka toimivat vält-
tämättömänä osana kehitystä. Kehityspolitiikassa
arvostetaan paikallista tietoa lajeista ja vaalitaan
paikallisten oikeuksia siemeniin.

Ihan suoraan ei sanota, mutta kun tuolla tavalla kehotetaan turvautumaan perinteisiin,  sulkee se pois vaikkapa muuntogeeniset lajikkeet.

Samaan viittaa valmistelussa mukana ollut Siemenpuu. Kuten myös tuo "paikallisten oikeudet siemeniin": se merkitsee maatiaislajikkeilla jatkamista tai ainakin viittaa siihen, jopa hybridilajikkeita ei tuolloin suosita.

Keinolannoitteita vastaan ei selvää kannanottoa kuitenkaan tiedostossa ollut.  Mutta se on tällä kertaa voitu kätkeä tähän omavararaistuotannon korostamiseen (lihav. HJ):

QuoteRuokaan liittyvässä kehityspolitiikassa tulisi painottaa toimenpiteitä, jotka tukevat pienviljelijöiden järjestäytymistä, kehittävät omavaraistuotantoa, varmistavat ruoan saatavuutta paikallisesti ja kehittävät arvoketjuja oikeudenmukaisemmiksi raaka-aineiden tuottajien kannalta.

Koska keinolannoitteita käytettäessä ei tietysti täysin omavaraisia olla.

Lisäksi voimme kuvitella, mitä tuo julkilauma tai linjaus olisi voinut olla. Se olisi voinut viitata Vihreään vallankumoukseen ja maatalouden modernisoimiseen. Kuten EU:n viimeisin linjaus teki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781).


PS. Tällainen visio tai kannanotto on nykyisin "pakollinen":

QuoteIlmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyvät tutkimukset
ennustavat merkittävää satomäärien vähenemistä jo
vuoteen 2030 mennessä.

Kuitenkaan mikään ei vielä tuohon viittaa, vaan ennätyssatoja saadaan:

http://www.newindianexpress.com/business/2019/apr/28/bumper-crop-centre-hikes-wheat-import-tariff-to-40-1969884.html

Eli jokin muu kuin sää tai ilmasto on määräävä tekijä tuossa kysymyksessä.

Tässä Fingon sivu:

https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/ruokaturva

Kaksi kertaa siinä tulee esille tämä iskusana (lhav. HJ):

QuoteSeuraamme eurooppalaista keskustelua ruokaturvasta, ruuan tuotannosta ja kulutuksesta.
.
Osallistumme eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin (https://concordeurope.org/) Sustainable Consumption and Production -työryhmään. Vaadimme muun muassa agroekologisten tuotantotapojen edistämistä niin EU:ssa kuin maailmallakin.

QuoteEU:n kehitysyhteistyö tunnustaa kestävän ruoantuotannon merkityksen. 

Euroopan unionin kehityspoliittisessa konsensuksessa eli EU:n korkeimmassa kehityspoliittisessa linjauksessa ruokaturva on merkittävässä asemassa. Konsensuksessa sitoudutaan muun muassa tukemaan agroekologiaa.

Kuten olemme tuoneet esille, tuo joskus neutraali tieteeseen viittaava sana on sittemmin mennyt täysin pilalle, ja tarkoittaa useimmiten luomuviljelyä. Olemme siten syvästi epäluuloisia, ettei Fingo ole päässyt irti vanhasta (Kepan) luomulinjasta, vaan on sillä edelleen.

***

Ja sitähän se tarkoittaa tuossakin. Pari lainausta tuon CONCORD:in selityksistä, mitä agroekologia on:

https://concordeurope.org/blog/2017/09/04/agro-ecology-to-strengthen-resilience/

QuoteThe main principles include recycling nutrients and energy on the farm, rather than relying on external inputs,  promoting  diversity  by  integrating  diverse  crops  and  livestock;  minimizing  losses  of  solar radiation,  water,  and  nutrients;  diversifying  species  and  genetic  resources  in  agro-ecosystems;  and focusing  on  interactions  and  productivity  across  the  agricultural  system,  rather  than  focusing  on individual species.

Quote● Phase out input subsidy schemes for agro-chemicals(such as fertilizers and pesticides) in favor of subsidies to promote ecological agriculture.

***

EU muuten ei ole sitoutunut "agroekologiaan" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13781#msg13781). Ainakaan siitä ei ole konsensusta.

Fingo on voinut saada käsityksensä europarlamentin sekoilusta vuonna 2016 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609)..

Eivätkä siitä vaihtoehdosta pidä afrikkalaisetkaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg13787#msg13787). Ja ovat siis kiusaantuneita länsimaisten NGO:iden innostuksesta asiaan!

Luultavasti on syytä selventää tässä uutisena kirjoitetussa avoimessa kirjeessämme ...

Fingo, nyt on aika lakata ajamasta luomuviljelyn asiaa! (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=473)

... olevaa väitettä tai teesiä:

QuoteTuo harharetki on nyt lopulta syytä päättää, noin parinkymmenen vuoden jälkeen.

Tuon aikamäärän arvioin Kepan Ruoka-aikakampanjasta vv. 2002-2005. Ihan 20 vuotta siitä ei ole, mutta kutakuinkin on. Silloin otettiin käytöön mantra luomusta, lähiruoasta ja Reilun kaupan tuotteista. Ja kampanjan luomusuositus viittasi sekä kotimaan kulutukseen että kehitysmaiden viljelytapaan. Kepan sivuilla ihannoitiin tuolloin mm. Kuuban luomuviljelyä, löytämäni ja tallentamani esimerkki täällä:

Uskomaton uutinen Luomu-Kuubasta (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=74)

Useasti myös Kepan sivuilla esiteltiin myönteisesti tätä kirjaa ...

https://www.maailmankuvalehti.fi/2002/1/12-myyttia-nalasta

... joka oli siihen aikaan ellei luomuaatteen raamattu niin kyllä jonkinlainen katekismus. Asia ei ehkä näy nykylukijalle kovin hyvin tuosta Maailman Kuvalehden kirjaselostuksesta, mutta sellaisena sitä siihen aikaan käytettiin. Tuossa kirjassa esitettiin myös Kuuba todistuksena siitä, että luomuviljelyllä kyllä pärjätään. Ja se oli painettu jo v. 2000 suomenkielisenä. Eli noin 20 vuotta, pysyn siinä.

Sitä ei nykyisin sanota ihan suoraan. Mutta kyllä se on sieltä luettavissa. Selostus Maailma kylässä -festivaalin tilaisuudesta:

Kestävä ruoantuotanto vaatii muutoksia maanviljelyssä, kauppapolitiikassa ja kuluttajien asenteissa (https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/kestava-ruoantuotanto-vaatii-muutoksia-maanviljelyssa-kauppapolitiikassa-ja)

QuoteFingon Maailma kylässä -festivaalilla järjestämässä Ruoka vaarassa! -paneelikeskustelussa pohdittiin, miten maailman ja Suomen ruoantuotannosta saataisiin kestävämpää.
[...]
Ihmiskunta voi olla pian tilanteessa, jota emme ole joutuneet kohtaamaan satoihin vuosiin: maailman ruoan kokonaistuotanto saattaa alkaa vähentyä. Tällä dramaattisella tiedolla BIOS-tutkimusyksikössä työskentelevä Ville Lähde avasi sunnuntaina 26. toukokuuta Fingon Ruoka vaarassa! -paneelikeskustelun Maailma kylässä -festivaalilla.
[...]
Ilmastonmuutos ei ole vain kehitysmaiden viljelijöiden ongelma, vaan myös Suomessa maanviljely tulee olemaan tulevaisuudessa erilaista kuin nyt, Lähde huomautti.

Tämä ei tarkoita siirtymistä tehotuotannosta luomuun, vaan paljon suurempaa muutosta.

Kielletäänkkö siinä luomu? Ei vaan vaaditaan sitäkin rajumpaa muutosta, mutta luomumenetelmien suuntaan. Toisesta kohdasta:

Quote”Kahvin ilmastovaikutuksista kaksi kolmasosaa syntyy viljelyvaiheessa. Luomutuotannossa viljelijän pitää ottaa huomioon luonnonmetsät ja kahvi viljellään varjokasvien alla, mikä monipuolistaa tuotantoa”, Kettunen puolestaan vahvisti luomutuotannon edut.

(lihav. HJ)

Eli hänkin puolestaan muisti, mitä kuuluu tilaisuudessa sanoa.

Lisäksi nämä ruokaosuuskunnat joihin viitataan ...

QuoteRuokaosuuskuntaan kuuluva Lumme on puolestaan oppinut, että viljelyssä pitää huomioida se, että yhtä tiettyä kasvia kasvattaessa täytyy miettiä, mitkä muut lajikkeet vaikuttavat sen hyvinvointiin.

... ovat kaikki luomusellaisia tai biodynaamisia. Se tiedetään muutenkin, mutta tuossakin oli selvä viittaus typensitojakasveihin.

Ja mikä ainakin tuon selostuksen mukaan loisti poissaolollaan tuossa tilaisuudessa, oli kaikkinainen viittaaminen tieteen uusiin saavutuksiin maatalouteen vaikuttavana tekijänä, jopa tilanteen pelastajana. Ei puhuttu muuntogeenisistä lajikkeista mutta ei muustakaan kehityksestä.

Ihmiskunta on muuten samassa tilanteessa, jossa se on ollut jo noin 50 vuotta: (vähintään) niin kauan on varoiteltu siitä, että kohta ruoka meiltä loppuu.

***

Tai miten tuo aikamäärä lasketaan. Markuksen evankeliumissa (13:8, kirjoitettu noin 1950 vuotta sitten) Jeesus kertoo lopun aikojen varmoista merkeistä:

QuoteSillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.

(lihav. HJ)

Mutta Matteus (6:26)  kertoo hänen silti olleen jonkinlaisen superluonnonmukaisen (;D) viljelyn kannattaja:

QuoteKatsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!

Tosin  Vatikaani ja nykyinen paavi tulkitsevat tuon asian aivan toisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=501.msg14174#msg14174).

Kyllä, tämä oli eksymistä pääaiheesta.

Netin uutispalvelu maailma.net on kehitysyhteistyöjärjestöjen napanuorassa, ja julkaisee yleensä uutistoimisto IPS:n uutisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg288#msg288). Ja julkaisee niin ollen paljon luomuviljelyä puoltavia uutisia. Siksi tämä sen uutinen nyt yllättää;

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-hankaloittaa-viljelya-suomessa-tutkitaan-voisiko-yhteyttamisen-tehostaminen)

Sillä varmaankaan tuossa tutkimuksessa ei rajoituta luomussa hyväksyttyihin menetelmiin:

QuoteFotosynteesi eli yhteyttäminen tarkoittaa prosessia, jossa auringonvalo muuntuu kemialliseksi energiaksi. Fotosynteesi saa kasvit kasvamaan. Prosessin tehostaminen keinotekoisesti rivakoittaisi kasvua, tuottaisi siis enemmän ruokaa nopeammin.

(lihav. HJ)

Vrt. tähän toisessa tridissä olevaan puheenvuoroon (http://=http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg13869#msg13869), ja siinä olevaan linkkiin.

Tässä ei pohdita sitä...

Rikkaan pohjoisen järjestöt jyräävät köyhien maiden kansalaisjärjestöt �" Rahoituksesta vain murto-osa etelän järjestöille (https://www.maailma.net/nakokulmat/rikkaan-pohjoisen-jarjestot-jyraavat-koyhien-maiden-kansalaisjarjestot-rahoituksesta)

... mutta itse pohtisin:

mitä tämä rahoituksen epätasapaino vaikuttaa järjestöjen linjanvetoihin, politiikkaan? Voisiko olla vaikka niin, että luomuviljelyn, luomuaatteen ylenmääräinen esille tulo kehitysyhteistyössä lähtee aika puhtaasti siitä, että sille löytyy kannatusta täällä rikkaassa maailmassa?

Tuo asetelma on sitten omiaan siihen, että kehitysmaan kansalaisjärjestöstä tulee osa rikkaasta maailmasta johdettua kansainvälistä järjestöä. Ja kummasti se kehitysmaan osasto tai "filiaali" sitten myötäilee kansainvälistä järjestöä, kaikissa kannanotoissaan. Ja syntyy Thomas R. DeGregori v. 2002 kuvaama "vatsastapuhumisilmiö":

NGOs Don't Speak for the Hungry (http://www.gene.ch/gentech/2002/Aug/msg00175.html)

Tätä on sinänsä  pidettävä hyvänä asiana:

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa (https://www.maailma.net/uutiset/suomalaisjarjestot-saavat-lisaa-rahaa-kehitysyhteistyohon-afrikassa)

Muuta emme voi välttyä huomaamasta, että myös sellaiset järjestöt saavat lisää rahoitusta, jotka siellä Afrikassa ajavat meidän mielestämme huonoa linjaa, joka ei johda parempaan. Vaan on enemmän tai vähemmän omiaan jäädyttämään nykyisen huonon tilanteen.

Tästä ulkoministeriön listasta (https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/kansalaisj-c3-a4rjest-c3-b6jen-kehitysyhteisty-c3-b6h-c3-b6n-22-5-miljoonan-euron-lis-c3-a4rahoitus-osana-hallitusohjelman-toimeenpanoa) löytyy niitäkin. Niitä on aiemmin mainittu tässä keskustelussa.

QuoteTällä hakukierroksella lisärahoitusta saa 17 suomalaista kansalaisjärjestöä: Crisis Management Initiative (CMI), Fida International, Fingo, Kirkon Ulkomaanapu (KUA), Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Reilu kauppa, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK), Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Taksvärkki, Vammaiskumppanuus, WWF Suomi, Abilis, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS ja Siemenpuu. Kaikki järjestöt ovat ulkoministeriön ohjelmatukea saavia kumppaneita. Myönnetyllä lisärahoituksella vahvistetaan niiden nykyisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afrikassa.

Myös voidaan kysyä, onko tämä Afrikassa nyt se ykkösprioriteetti (lihav, HJ(:

QuoteViime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Nyt:

Maailma kylässä -festivaali muuttaa Suvilahteen ja hakee uutta nimeä (https://www.maailma.net/tiedotteet/maailma-kylassa-festivaali-muuttaa-suvilahteen-ja-hakee-uutta-nimea)

QuoteTältä keväältä peruuntunut Maailma kylässä -festivaali uudistuu vuodesta 2021 lähtien. Festivaali muuttaa Suvilahden tapahtuma-alueelle, kirkastaa konseptiaan ja avaa nimikilpailun, jolla haetaan ideoita uudeksi nimeksi. Osallistumalla yleisökyselyyn voit vaikuttaa tapahtuman tulevaisuuteen.

(lihav. HJ)

Tätä tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Kirjoitan sinne yhdistykseltämme kirjeen (sähkössä, tietysti).

Vaikka ei ehkä ole todennäköistä, että saisimme tilaisuuden tai sen järjestäjän yleistä luomua suosivaa linjaa kerralla muutettua, voisi olla ehkä mahdollista, että saisimme marginaalisen biodynaamisuuden pudotettua sieltä pois. Vedoten mm. sen maailmanlaajuiseen erittäin vähäiseen merkitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg15417#msg15417) kehitysmaiden tulevaisuuden kannalta. Jolloin sen jatkuva esillä olo (vaikka pienikin) näillä kansainvälisyyteen pyrkivillä festivaaleilla luultavasti herättää säälinsekaista huvittuneisuutta.

Ohjaajaa haastellaan kohta pidettävässä virtuaalisessa Maailma Kylässä -festivaalissa (https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/festivaaliradio-parahtaa-eetteriin-viikonloppuna-ohjelmakartta-julkaistu):

QuoteAsiantuntijahaastattelujen lisäksi festivaaliradio tarjoaa ohjelmaa kulttuurinnälkäisille. Viikonlopun aikana kuullaan Helsingissä asuvan artisti Nicole Willisin ja brasilialaissyntyisen dokumentaristi Iara Leen haastattelut. Festivaaliviikonlopun aikana Leen elokuvia on katsottavissa Maailma kylässä -festivaalin YouTube-kanavalla.

Mitä hänen filmeistään Youtubesta aiotaan esittää, ei etukäteen kerrota, mutta mm. tällainen on hänen ansioluettelossaan:

BURKINABÈ BOUNTY �" directed by iara lee (Cultures of Resistance Films) (https://culturesofresistancefilms.com/burkinabe-bounty)

QuoteBurkinabè Bounty chronicles agricultural resistance and the fight for food sovereignty in Burkina Faso�"a small, landlocked country in West Africa. Showcasing activist farmers, students, artists, and leaders in the local Slow Food movement, the film looks at how the Burkinabè people are reclaiming their land and defending their traditions against the encroachment of corporate agriculture. From women gaining economic independence by selling "dolo" beer, to youth marching in the streets against companies like Monsanto, to hip-hop musicians reviving the revolutionary spirit of Thomas Sankara, Burkinabè Bounty shows the creative tactics people are using to take back control of their food, seeds, and future.

Ymmrtänette tietyn epäluuloni. Niin monta tuttua iskusanaa ja ideaa tuossa on.

Nyt huomaan, että juuri sama henkilö oli haastateltavana ja filmeineen esillä viime vuonnakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg13956#msg13956). Ja juuri tuo filmi silloin esitettiin.

Tulee ihan mieleen, että onkohan tuo haastattelu uusi ollenkaan? Vai esitetäänkö viime vuonna purkitettu haastattelu? Ja sama filmikin?

Fingon sivuilta löytyy merkkejä siitä, että tämä onneton linja yhä jatkuu. Vaikka ei olekaan yhtä eksplisiittistä ja päällekäyvää kuin ennen. Jo tämän heinäkuisen jutun otsikoinnista:

Miljoonia puita, biokaasua ja luomuviljelyä �" näin järjestöt tukevat kehittyviä maita ilmastonmuutoksen hillinnässä (https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/kehitysyhteistyon-tulokset/jarjestojen-tyon-tuloksia/miljoonia-puita)

Tekstissäkin se tulee kerran esille (lihav. HJ)

Quote”Ympäristökasvatuksen ja ympäristöystävällisiin viljelymenetelmiin siirtymisen ansiosta osalla alueista tuottamattomasta maasta on saatu tuottavaa. Tällaisia kestäviä menetelmiä ovat esimerkiksi luomuviljely ja peltometsäviljely, jossa puita ja hedelmäpuita istutetaan viljeltävien lajikkeiden lomaan”, sanoo kehitysyhteistyökoordinaattori Anna Holmström Suomen Lähetysseurasta.

Tuottavuudesta kerrotaan, mutta mitään lukuja ei katsota tarpeelliseksi antaa. Jonkun hehtaarisadon mainitseminen olisi tuossa ollut valaisevaa. Mutta luultavasti vakuuttavaa lukua siitä ei löytynyt. Luomuviljelyn avulla ei löydy.

Sen sijaan tämä uudempi artikkeli ei ko. ideaa tyrkytä:

Tukea tuottajille, kriisikestävyyttä ja käteisavustuksia �" näin järjestöt parantavat kehittyvien maiden ruokaturvaa (https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/kehitysyhteistyon-tulokset/jarjestojen-tyon-tuloksia/tukea-0)

Mutta ei kyllä siinäkään maatalouden moderneista keinoista puhuta. Kun kerrottiin esim. Afrikkaa koronan lisäksi  vaivaavista muista ongelmista, siihen olisi ollut mahdollisuus. Puhua vaikkapa "armeijamatoa" torjuvasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=156.msg18100#msg18100) geenimuunnellusta maissista. Ei puhuta.

Tämä ei varsinaisesti liity tähän asiaan, mutta huomataan se:

QuotePienviljelijät tuottavat jopa 70 prosenttia koko maailman ruoasta, mutta käyttävät vain noin neljäsosan kaikista resursseista.

Ensinnäkin tuo on todennäköisesti myytti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=179.msg17933#msg17933). Toiseksi tuossa resurssien käyttämättömyydessa on vihje �" luomutuotantoon: niukasti tuotantopanoksia, lannoitteita jne.

Tässä hankkeessa tämä yksityiskohta kerrotaan ohimennen (lihav. HJ):

Parempaa tulevaisuutta on vaikea edistää, jos seuraavasta päivästäkin on vaikea selviytyä (https://www.maailma.net/nakokulmat/parempaa-tulevaisuutta-on-vaikea-edistaa-jos-seuraavasta-paivastakin-on-vaikea-selviytya)

QuoteSiemenpuu on vuoden 2018 lopulta alkaen tukenut Nepalissa hanketta, jossa vahvistetaan maaseudun naisryhmien valmiuksia puolustaa oikeuksiaan ja edistää yhteisöjen ruokasuvereniteettia sekä perheiden monipuolista ravitsemusta.

Naisille on annettu koulutusta luonnonmukaisesta puutarhaviljelystä tukeutuen olemassa olevaan paikalliseen ruokakasveja ja ruuan tuotantoketjua koskevaan osaamiseen.

Tuo jälkimmäinen lause kuulostaa kyllä vanhalta tutulta linjalta: kaiken täytyy tulla paremmaksi mutta mikään ei saa muuttua.  Myös ilmaisu 'yhteisöjen ruokasuvereniteetti' antaa vihjeitä samasta.

Ainakin näitä vastoinkäymisiä vastaan olisi voinut kuitenkin toimia aivan toisenlaisin keinoin:

QuoteVuoden 2020 toisella neljänneksellä iskivät viljelmiin tuhohyönteiset, jotka aiheuttivat laajoja vahinkoja. Ensin kasvustoihin iskivät kiinni uuden tulokkaan eli viljayökkösen toukat ja sitten vielä kesäkuun lopuilla Intiasta kulkeutuneet aavikkokulkusirkkojen parvet.

Moderni teknologia voisi osin olla avuksi myös sään aiheuttamiin ongelmiin. Toisessa osiosamme täällä olemme keskustelleet mm. säänkestävistä muuntogeenisista lajikkeista. Väittämättä tässäkään, että niillä olisi voitu sääongelmat täysin ratkaista.

Kun sitten täytyi todeta näin ...

QuoteHankkeen koordinaattori Sarita Lama kirjoitti elokuun lopulla varsin lannistuneen oloisesti: ”Olemme varmoja siitä, että olisimme voineet tehdä paljon parempaa ja esimerkillisempää työtä hankealueillamme. Emme kuitenkaan onnistuneet.”

... syyllistä etsitään rikkaan, modernia teknologiaa käyttävän maailman aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Ei siitä, että on pitäydytty vanhaan, perinteiseen keinovalikoimaan. Minä heittäisin takaisin tämän kirjoituksen lopussa olevan retorisen kysymyksen:

QuoteKetkä ovat niitä, joille on annettu valta määrätä muidenkin tulevaisuudesta?

Ja vastaisin siihen niin, että he ovat myös niitä, jotka yrittävät ajaa kehitysmaissa hyvin länsimaista luomuaatetta. Osa EU-parlamentista, mutta myös tietyt kansalaisjärjestöt. Kuten Siemenpuu.

***

Kyllä, totta on, että artikkelissa luomu mainitaan vain tuon yhden kerran. Ja muuten puhutaan muista kysymyksistä, kuten naisten oikeuksista jne. Mutta ehkä juuri tuo on se hämäävyydessään vaarallisin tapa. Juuri se, jollaista esim. Vandana Shiva (jonka artikkeli on suomennettuna Siemenpuun sivustolla) käyttää: hän naamioi modernin maanviljelyksen vastustamisensa heittäytymällä "ekofeministiksi".

Tällaisessakin tuo vinouma tulee esille:

Kuinka hyvin tunnet ruokaostostesi hiilijalanjäljen? Testaa, miten ilmastoystävällisiä ostoksia teet! (https://felm.suomenlahetysseura.fi/kuinka-hyvin-tunnet-ruokaostostesi-hiilijalanjaljen-testaa-miten-ilmastoystavallisia-ostoksia-teet/)

QuoteNepalissa uusia tuhohyönteisiä torjutaan itse tehdyillä luonnonmukaisilla hyönteismyrkyillä, joihin tulee muun muassa puhvelin virtsaa, yrttejä, chiliä ja sitruunaa.

Kyseessä on Suomen Lähetysseura. Joka siis ohjaa nepalilaisia tekemään noin, tyytymään siihen.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.05.20 - klo:05:01
Mitä hänen filmeistään Youtubesta aiotaan esittää, ei etukäteen kerrota, mutta mm. tällainen on hänen ansioluettelossaan:

BURKINABÈ BOUNTY �" directed by iara lee (Cultures of Resistance Films) (https://culturesofresistancefilms.com/burkinabe-bounty)

QuoteBurkinabè Bounty chronicles agricultural resistance and the fight for food sovereignty in Burkina Faso�"a small, landlocked country in West Africa. Showcasing activist farmers, students, artists, and leaders in the local Slow Food movement, the film looks at how the Burkinabè people are reclaiming their land and defending their traditions against the encroachment of corporate agriculture. From women gaining economic independence by selling "dolo" beer, to youth marching in the streets against companies like Monsanto, to hip-hop musicians reviving the revolutionary spirit of Thomas Sankara, Burkinabè Bounty shows the creative tactics people are using to take back control of their food, seeds, and future.

Ymmrtänette tietyn epäluuloni. Niin monta tuttua iskusanaa ja ideaa tuossa on.

Tämä artikkeli sitten kertoo, paljonko tuo ruokasuvereniteetti on Burkina Fasoa auttanut:

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee �" Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP (https://www.maailma.net/uutiset/sahelin-humanitaarinen-kriisi-syvenee-osissa-burkina-fasoa-ollaan-askeleen-paassa)

No, ehkä tuo on minun puolestani vähän kohtuutontakin. Eivät hitaan ruoan kannattajat ole syyllisiä konflikteihin, joista tuo nälänhälän uhka johtuu.

Tämä FIDA:n toinen lause on tässä listassa (https://nenapaiva.fi/järjestöt) hyvin virkistävä:

QuoteBurundissa tuetaan vähemmistökansojen oikeuksien toteutumista, etenkin batwa-kansanryhmän lasten oikeutta koulutukseen. Köyhiä maaseudun perheitä autetaan ottamaan käyttöön nykyaikaisia viljelymenetelmiä.

Mutta juuri FIDA on kunnostautunut tuolla tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg10527#msg10527) ennenkin. Vaikeissa olosuhteissakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=728.msg11347#msg11347). Siellä jouduttiin lopettamaan, kun Pohjois-Korean viranomaiset tekivät avustusrahan liikkumisen mahdottomaksi.

Näin voi olla, juuri nyt:

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi �" Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen (https://www.maailma.net/uutiset/oxfam-metsan-istutus-ei-riita-paastojen-vahentamiseksi-pahimmillaan-johtaisi-ruokaturvan)

QuoteHiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tuossa esille tuleva vaihtoehto on kuitenkin kelvoton:

QuoteOxfamin mukaan metsän istuttaminen on toki tärkeää, mutta se pitäisi tehdä kestävästi eli maanviljelyksen edellytykset huomioiden. Yksi keino on esimerkiksi peltometsätalous, jolloin samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita.

Myöskin Oxfamin täytyy tuolla tavalla suositella luomuista vaihtoehtoa.

Vaikka maatalouden tehostaminen, myös muuntogeenisillä lajikkeilla, olisi se ilmeinen parempi vaihtoehto.

Fingon osalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg18464#msg18464) me jo tuosta luomuaatteen "salakuljetusyrityksestä" jo huomautimmekin, viime vuonna. Hyvän vinkin siitä, onko peltometsäviljely kelvollinen keino, saa tekemällä kysymyksen: paljonko sitä harrastetaan Suomessa? Tai Britanniassa, Oxfamin syntymaassa?

Vaikkapa tämä Jari Lepän artikkeli on hipihiljaa peltometsäviljelystä:

Suomen nielutavoite on haastava, mutta saavutettavissa (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/suomen-nielutavoite-on-haastava-mutta-saavutettavissa)

Voima-lehti on usein lähellä kehitysyhteistyöjärjestöjä (laitetaan siksi tähän). Ja se on tässä asiassa aiemmin osoittanut tiettyä taipumusta puoltoon.

Pukinsorkka tulee edelleen näkyviin (lihav. HJ):

Ministeriö korjaili ministerin väitteitä maatalouden ilmastopäästöistä (https://voima.fi/artikkeli/2021/ministerio-korjaili-ministerin-vaitteita-maatalouden-ilmastopaastoista/)

Quote[..] sanoo maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta .

”Keinoina meillä on jo hiiltä sitova uudistava viljely, monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys ja vajaatuottoisten turvepeltojen ennallistaminen sekä kosteikkoviljely. Maataloustuotantoa ei tarvitse ajaa alas, paremmat aidosti vaikuttavat viljelykäytännöt pitää vain saada leviämään tukien kannustimia muuttamalla.”

”Huoltovarmuuden kannalta hiiltä sitovat kuohkeat pellot typensitojakasveineen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat monin verroin tärkeämpiä kuin tuontipanoksiin, kuten venäläisiin lannoitteiden raaka-aineisiin nojaava vallitseva viljelytapa. Pinta-ala- ja tuotantotukien sijaan maanviljelijöitä tulisi kannustaa tulosperusteisilla ja hyvin kohdennetuilla tuilla monimuotoisuuden, ilmaston ja vesien tilan parantamiseen”, Joona ehdottaa.

Perinteistään ei Fingo pääse irti. Ne tulevat jo Kepan ajalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=8.msg2912#msg2912). Sen Maailma kylässä -festivaalissa on nyt tällainen osio:

Systeemisyys ostoskorissa
Su 29.5.2022 13.45-14.15 (https://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/systeemisyys-ostoskorissa/)

QuoteMiten muutamme ruokajärjestelmän eli systeemin niin, että se on kestävää maapallolle ja sen ihmisille? Mitä kukin meistä voi tehdä omassa arjessaan? 

Aiheesta keskustelemassa WWF Suomen ruokaohjelman suojeluasiantuntia Elisa Niemi ja luomuviljelijä Jukka Lassila. Keskustelua johdattelee kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen Fingosta.

Jos keskustelijoiksi on valittu Luomuliiton entinen toiminnanjohtaja ja entinen puheenjohtaja, aika hyvin on tuossa kerrottava sanoma ennustettavissa. Eiköhän se ole edelleen "luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita"?

Quote from: Heikki Jokipii on 20.05.12 - klo:05:11
Tulipa nimittäin  mieleen se noin 10 vuoden takainen KEPAn ruokakampanja, johon myös mm. kirkon Vastuuviikko-organisaatio lähti mukaan, jossa kehotettiin syömään "luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita". Näistähän vain Reilun kaupan tuotteet edes teoreettisesti *) voisivat hyödyttää kehitysmaita, mutta niitä kaikkia vain ajettiin, ikäänkuin maailman köyhiä hyödyttävinä valintoina. Ja kampanjaan mukaan tulleet varmaan myös jotenkin kokivat kaupassa luomuhyllyn äärellä auttavansa nälkäisiä.

Ja tietysti täältäkin löytyy ...

https://www.maailmakylassa.fi/naytteilleasettajat/

... Biodynaaminen yhdistys.

Tästä puheenvuorosta ei tiedä:

Keynote Kumi Naidoo: Kohti oikeudenmukaisempaa ilmastotyötä (https://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/keynote-kumi-naidoo-kohti-oikeudenmukaisempaa-ilmastotyota/)

Kerran aiemmin hänen rohkeutensa tässä asiassa petti:

Greenpeace muuttamassa kantaansa muuntogeeniseen ruokaan? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=113)

Vai oliko se hänen järjestönsä rohkeus? (Uutisestamme vuodelta 2010 näyttävät valitettavasti linkit vanhentuneen.)

Kopio tästä twiitistä:

Ludger Wess
@LudgerWess
#hunger While Putin blocks the export of cereals to the starving South, these German #eNGOs demand to stop the export of #pesticides to Africa and Asia. I am ashamed. https://www.washingtonpost.com/climate-environment/2022/06/13/climate-disasters-collide-with-ukraine-war-deepen-hunger-crisis/

https://mobile.twitter.com/LudgerWess/status/1536951195272720384/photo/1

Siinä kuvassa on saksalaisten luomu-, ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen logoja.

Quote from: Heikki Jokipii on 17.10.21 - klo:09:51
Voima-lehti on usein lähellä kehitysyhteistyöjärjestöjä (laitetaan siksi tähän). Ja se on tässä asiassa aiemmin osoittanut tiettyä taipumusta puoltoon.

Uusimman Voima-lehden 8/2022 teemana on ruoka:

https://voima.fi/

Ja arvatkaapa mitä: joka artikkelissa luomua, luomua, luomua. Vähän ehkä välillä sen nimeä vaihdellen. Esimerkkejä:

https://voima.fi/artikkeli/2022/valta-pitaa-ottaa-haltuun-itse-tekemalla-sanoo-kumppannusviljelija-ruby-van-der-wekken/

QuoteLuomuviljely ylläpitää ja vahvistaa biodiversiteettiä, mikä on erityisen tärkeää nyt lajikadon aikana. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin ruokasuvereniteetti ja ekologinen demokratia, jossa ihmiset voivat itse hallinnoida elämän perusasioita.

https://voima.fi/artikkeli/2022/ruoanlaitto-ja-syominen-nuo-katoavat-kansalaistaidot/

QuoteLuomua vaativat ihmiset ovat monin tavoin oikeassa. Mitä luonnon monimuotoisuuteen tulee, yksipuolinen tehoviljely ei suosi matoja, mönkiäisiä eikä mehiläisiä, ja pienimpien eläinten kadotessa katoavat isommatkin, kuten jyrsijät ja linnut.

https://voima.fi/blogit/paakirjoitus/2022/paakirjoitus-joka-hallitsee-ruokaa-hallitsee-maailmaa/

QuoteTehomaatalous ei ole syntynyt tuottajien aloitteesta. Maanviljelyä on näennäisesti tehostettu ja keskitetty yhä suurempiin tilakokoihin yhä pienemmälle alueelle poliittisilla päätöksillä. Tiloista on tehty tehtaita. Tästä on seurannut ympäristöongelmia ja kosolti inhimillistä kärsimystä muun muassa velkaantumisen muodossa, tehotuotannon eläimille aiheuttamista kärsimyksistä nyt puhumattakaan. Ruoantuotanto on tehty entistä riippuvaisemmaksi sekä maailmantalouden heilahteluista että kemianteollisuuden lannoitteista, joista nytkin on pulaa.

https://voima.fi/artikkeli/2022/mtkn-mies-pitaa-ruokajarjestelman-muutosta-tarpeellisena/

QuoteNykyaikainen viljely tukeutuu maasta kaivettujen ravinteiden ja maakasusta valmistetun typen varaan. Nämä pystytään kyllä korvaamaan ravinteiden kierrätämisellä, mutta toistaiseksi kierrättäminen on ollut kalliimpaa. Maaperästä on siis pumpattu ravinteita pelloille levitettäväksi samalla, kun kun esimerkiksi pelloilta valuva typpi rehevöittää vesistöjä.

Aina muistaen morkata tehoviljelyä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=160.msg19986#msg19986).

Kepa/Fingo vain koventaa linjaansa:

https://maailmakylassa.fi/ruokamyyjaksi/

QuoteVain kasvisruokaa

Festivaali siirtyy keväästä 2024 alkaen vain kasvisruokaa tarjoavaksi festivaaliksi, joten festivaalilla on kiellettyä myydä lihaa, kanaa ja kalaa. Maitotuotteita ja kanamunaa sisältävien annosten myynti on sallittua. Lisäksi jokainen ruokamyyjä sitoutuu tarjoamaan vähintään yhden vegaanisen ruoka-annoksen. Suosittelemme festivaalin ruokamyyjiä tarjoamaan kokonaan vegaanista ruokaa festivaalilla.

Suosimme vegaanista luomu- ja lähiruokaa

Ympäristö ja kestävä kehitys otetaan huomioon mahdollisimman hyvin Maailma kylässä -festivaalilla. Tämä näkyy myös festivaalin ruokatarjonnassa. Ruokamyyjien valinnoissa suositaan vegaanista, luomu- ja lähiruokaa tarjoavia toimijoita. Ruoamyyjiä velvoitetaan korvaamaan mahdollisuuksien mukaan tavalliset raaka-aineet sertifioidulla reilun kaupan tuoteilla.

Vuoden 2017 festivaalin kävijätutkimuksen mukaan lähes puolet festivaalikävijöistä valitsee luomu- ja lähiruokatuotteen aina kun mahdollista.

Fingolta/Kepalta alkaa jo hiukan unohtua, että sen piti olla kehitysyhteistyön puolesta puhuva järjestö.

Kasvisruokaan sitoutuminen on tuossa uutta. Perusteluna varmaan se, että niin vähennetään ilmastopäästöjä. Jota varmaankin kuvitellaan tehtävän myös luomuruokaa suosiessa.

Tosin se ei ole festivaaleista ensimmäinen:

Ahkera kyläseura kyrsiintyi Provinssin lihalinjauksesta ja lopettaa talkooavun �" ”Märällä rätillä on maakunnan väkeä lyöty” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/74-20074694)

Vaikka siellä linja oli pehmeämpi:

QuoteIlmajokelaisen Könnin kyläseuran suivaannutti Provinssin uusi linjaus, jonka mukaan ravintoloitsija saa myyntipaikan vuokrasta alennusta yhdestä kolmeen prosenttiin sen mukaan, miten riisuttu ruokalista on lihasta, siipikarjasta ja merenelävistä.

Täysi kolme prosenttia irtoaa vegaanisesta ruokalistasta.