Tuottava Maa Turvattu Luonto

Erinomainen Ville Aarnikon video, jossa oleellisia asioita luomun ympäristövaikutuksista muutamassa minuutissa:
http://www.youtube.com/watch?v=f0NCURUWJ6Y

Onko luomumaatalous ympäristöystävällistä? Meta-analyysi eurooppalaisista tutkimuksista. Haastattelussa Hanna Tuomisto, jonka väitöskirja Oxfordin yliopistolta on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta:
http://oxford.academia.edu/HannaTuomisto
http://www.ox.ac.uk/media/news_stories/2012/120904.html

Videon sisältö:
00:33 Väitöskirjan sisältö
01:50 Kasvihuonekaasupäästöt
02:50 Energian kokonaiskäyttö
03:30 Vesistöjen rehevöityminen
04:37 Biodiversiteetti
06:52 Maa-alan kokonaiskäyttö
07:52 Onko tavanomainen viljely maaperän kannalta huono ratkaisu?
10:07 Minkälaisia ympäristöhyötyjä GM-tekniikalla voidaan saavuttaa?
11:37 Mikä on oma viestisi ympäristövaikutuksista kiinnostuneille?

Laittakaa jakoon eri foorumeille.

Tuo juttu on vallan erinomainen. Kiitos!

Jos jotain puutetta pitää tikulla etsiä, se voisi olla se - myönnän, hyvin vaikeasti selitettävä asia - miksei tuossa yhteenvetotutkimuksessa ollut mukana niitä "Rodale-instituuttien" tutkimuksia, joiden mukaan luomun satotaso on ihan melkein sama kuin tavanomaisen. Niitä, jotka luomuväki heti ko. tutkimuksen ilmestymisen jälkeen vyörytti julkisuuteen ...

Mutta tuo asia täytyy sitten selittää erikseen.

Mutta ikäänkuin vastapainoksi energiaosuudessa ei mainittu, että suorakylvöllä tavanomaisen energian tarve noin puolittuu. Ja  sitä ei mainittu, että korkea sato voidaan saada samalla energialla kuin alhainen, kun huolehditaan tarvittavasta kasvinsuojelusta.

Tuokin kyllä. Mutta sekin on ns. hyvin pitkä tarina, kuitenkin.

Mutta olisiko sinulla, Ville, vielä motivaatiota tehdä ihan oma juttu suorakylvöstä?

Sekin on kiistelty juttu: väitetään, että vaikka se muualla maailmassa toimisikin, niin Suomessa ei jne.

Luulisinpa vielä, että suorakylvöstä ei ole tehty yhtään kunnon TV-dokumenttia suomenkielellä. Nyt kyllä vain luulen, mutta tämähän on tarkistettavissa.

Apropos suorakylvö.

Radion aamulähetyksessä Ykkösaamu 15.4.2013
http://areena.yle.fi/radio/1890903 oli viikon luontoäänenä on töyhtöhyyppä, jonka esitteli Asko Hauta-aho.

Hän kertoi, että töyhtöhyyppien määrä on lisääntynyt 1930-luvun tasolle. Tähän on johtanut se, että
”nykyään pelloilla suositaan kevytmuokkausta ja suorakylvöä. Tämä merkitsee peltoympäristöön enemmän eliöitä ja siis ravintoa peltolinnuille. Samalla koneita liikkuu hiukan vähemmän lintujen pesimäalueilla…”

Tuo lainaus noin 42 min kohdalta.

Noita suorakylvön etuja kannattaisi tuoda esille. Luomussa ei suorakylvöä voi käyttää.

Kiitos palautteesta ja kommenteista!

Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.13 - klo:16:58
Tuo juttu on vallan erinomainen. Kiitos!

Jos jotain puutetta pitää tikulla etsiä, se voisi olla se - myönnän, hyvin vaikeasti selitettävä asia - miksei tuossa yhteenvetotutkimuksessa ollut mukana niitä "Rodale-instituuttien" tutkimuksia, joiden mukaan luomun satotaso on ihan melkein sama kuin tavanomaisen. Niitä, jotka luomuväki heti ko. tutkimuksen ilmestymisen jälkeen vyörytti julkisuuteen ...

Mutta tuo asia täytyy sitten selittää erikseen.

Rodalen 30-vuotinen tutkimus (sitä varmaan tarkoitit?) tehtiin Jenkeissä, Hannan väitöskirjassa analysoitiin kaikki (datakantaan ilmoitetut) vertaisarvioidut vertailututkimukset Euroopan maatiloilta. Epähuomiossa (ns. vanhasta tottumuksesta) nostin tän itsekin haastiksen aikana esiin jossain välissä, mutta vastauksen laadusta huolimatta aihe meni vähän liian kauaksi väitöskirjan sisällöstä, ja jäi arkistojen syövereihin. Ilman muuta hyvä aihe jossain muussa yhteydessä.

Quote from: Matti Pekkarinen on 18.04.13 - klo:17:10
Mutta ikäänkuin vastapainoksi energiaosuudessa ei mainittu, että suorakylvöllä tavanomaisen energian tarve noin puolittuu. Ja  sitä ei mainittu, että korkea sato voidaan saada samalla energialla kuin alhainen, kun huolehditaan tarvittavasta kasvinsuojelusta.

Muutamia muitakin täydentäviä pointteja jäi mainitsematta tai painottamatta, mm. se, että typpilannoitteita voidaan valmistaa myös uusiutuvalla energialla, varsinkin tulevaisuudessa, jolloin kasvihuonekaasupäästöjä syntyisi tavanomaisen puolella jo selvästi vähemmän kuin luomussa, nykyisen tasapelin sijaan. En kuitenkaan halunnut poiketa merkittävästi itse väitöskirjan sisällöstä, edes täydentävien kommenttien osalta. Tuo suorakylvö oli ehdottomasti kysymyslistalla, mutta tällä kertaa Helsingin rannikon kylmyys teki tepposet eikä kumpikaan meistä pysynyt enää paikallaan tai puhekykyisenä siihen asti. Oli tarkoitus ottaa puheeksi myös keinolihan potentiaaliset ympäristövaikutukset, mutta siitäkin saa lähitulevaisuudessa kiinnostavan aiheen itsessään :)

Quote from: Heikki Jokipii on 18.04.13 - klo:17:21
Mutta olisiko sinulla, Ville, vielä motivaatiota tehdä ihan oma juttu suorakylvöstä?

Juu, suunnitelmissa on, aikataulusta en osaa vielä sanoa sen tarkemmin.

Hieno ja informatiivinen video, joten kiitos siitä ja hyvin sitä on jo katsottukin. Muutamassa päivässä yli 700 kertaa.

Käsittääkseni luomuliitto on hieman tullut poterostaan ja Jani Jukka Lassila on nähtävästi kommentoinut, ilmeisesti tämän videon pohjalta, että pitää muistaa se, mitä ei-luomuruuan viljely vaatii, esimerkiksi öljyä lannoitteiden valmistukseen yms. Näin ainakin jossain päin sosiaalista mediaa nyt pyörii luomun puolusteluksi.

Ihmeellistä on tietenkin se, että vasta Villen video toi tämän hyvän tutkimuksen päivänvaloon, eikä sitä ole juurikaan missään mediassa noteerattu ja jos on Hesarissa ollut pieni maininta, niin sekin jossain sivulauseessa. Kuvan mahti on melkoinen ja tietenkin vaikuttaa se, että itse väitöskirjan tekijä on saatu haastatelluksi ja video on selkeä, ymmärrettävä, eikä tarvitse olla itse tohtori, että jotain sisällöstä tajuaisi. Tästä 10 pistettä ja yksi kaupan päälle.

Jos palataan tähän luomuliiton Lassilan pieneen yritykseen puolustaa luomutuotantoa tosiasioita vastaan, niin tuossahan taas toimitaan vain niin, että ei edes aleta keskustella asioista ilmitulleiden kaikkien tosiasioiden pohjalta, vaan pistetään tuttu luomulevy pyörimään ja sitten vain toivotaan, että kukaan ei huomaisi sitä, että soitetaan koko ajan kappaletta numero yksi, vaikka levyllä on 12 kappaletta, joissa niissäkin on sanomaa.

Putoksessa oli sketsisarja toimittajasta haastattelemassa päättäjiä ja sketsi meni niin, että toimittaja otti poliittisen päättäjän kanssa ikävän asian puheeksi ja vastaukseksi päättäjä siirsi keskustelun vaikkapa suloiseen koiraansa ja pakeni nopeasti paikalta. Tämä sketsi on vain valitettavasti todellista elämää silloin, kun alamme puhua luomun epäkohdista luomuväen kanssa.

Kiitos palautteesta Tarkkailija!

Tarkoitit varmasti Jukka Lassilaa, Jani Lassila on hieman eri alan asiantuntija :) Vaihdoin puhelimessa Jukan kanssa ajatuksia ennen videon valmistumista, valitettavasti en saanut enää sähköpostin kautta tarkennuksia muutamaan esittämääni kysymykseen. Keskustelu tulee varmasti jatkumaan, ja mitä avoimemmin tästä puhutaan, sen parempi. Kortit pöydälle ja paras käsi voittakoon, niin ympäristön kuin ihmisten ja muiden eläinten kannalta.

Tässä saksalaisessa tutkimuksessa (https://www.tum.de/en/about-tum/news/press-releases/short/article/31630/) sitten lisää tuosta Tuomistonkin teoksessa olleesta biodiversiteetistä luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä.

Tulos tiivistäen: luomuystävämme ovat siinä oikeassa, että luomupelloilta löytyy enemmän monimuotoisuutta kuin tavanomaisilta, mutta jo tilatason vertailussa ero häviää.

(Vinkki tähän: Eurekalert)

... ja tuohon tutkimustietoon nähden se, että MMM nyt (taas, huomenna) Suomen luonnon päivänä järjestää käyntejä luomutiloille, on melkoista harhaanjohtamista.

Vaikka se onkin tässä (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=423070) puffissaan näin rajoittanut väitteensä, eikä siis väitä luomun yleisesti edistävän monimuotoisuutta ...

Quote"Tapahtumaan osallistuvilla luomutiloilla esitellään tilan omaa toimintaa ja kerrotaan, miten luomutuotanto edistää maatalousluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä."

(lihav. HJ)

... niin siinä ei siis edelleenkään puhuta totta.

Puhumattakaan siitä, että tässä kaikessa kyllä sitten on se piilosanoma, että luomu yleisestikin olisi luonnolle hyvästä: suuri osa lukee vain otsikon ja/tai ei edes huomaa tuota(kaan) rajausta.

Nyt, kun vuosi on kulunut, MMM on menettänyt täysin "häpynsä" asiassa, ja esittää nyt "luonnon päivän" osalta hallitsemallaan sivustolla tällaista:

Luomu tutuksi luonnon päivänä (http://www.luonnonvarat.fi/aiheet/maatalous/luomu-tutuksi-luonnon-paivana)

Nyt siellä oli mahdollisuus vastata, ja totisesti vastasin!

Mutta miksi tuo artikkeli oli siellä? Eivätkö MMM:n virkamiehet yhtään lue ammattikirjallisuutta, tai käy edes netissä, ammattiasioissa? *)

Vai onko niin, että suomalainen virkamies - hyvässä ja pahassa - on todella lojaali istuvalle hallitukselle?

Uutisissamme olemme jo vaatineet, tämän ja erään toisen aktion osalta, että:

Ministeriöiden tulisi olla irti näistä hullutuksista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=348)
___________

*) nykyisin. Tunnemme kyllä erään MMM:n virkamiehen, joka piti yllä ammattitaitoaan ja tietotasoaan (http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/). (Ja pitää yhä! Eläkkeelläkin.)

Mutta niin vain MMM näitä tapahtumia järjestelee:

Suomen luonnon päivää juhlitaan luomutiloilla ja kalakohteissa (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150819_luonnonpaiva.html)

Eikä MMM nytkään ujostele olla mukana myynninedistämisessäkään (toki tässä pienimuotoisemmin kuin tässä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=377)):

QuoteNiin ikään useilla tiloilla on mahdollisuus ostaa luomutuotteita kotiinviemisiksi.

Nyt tällä kertaa kuitenkin me olemme antaneet ohjeet ( ;D), miten asiassa menetellä:

Luomutiloille Suomen Luonnon päivänä 29.8.2015, kaikki! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=387)

Jos siis satutte menemään vaikka tälle tilalle ...

Ylikalliossa kasvaa kyyttöjä ja lampaita (http://luomuailmanmuuta.fi/ylikalliossa-kasvaa-kyyttoja-ja-lampaita/)

... niin älkää keskittykö vain näiden söpöjen eläinten rapsutukseen, vaan muistakaa myös kiusalliset kysymykset!

Keneltä nyt siitten kysyisi, mutta edellä mainitusta MMM:n aktiosta olisi sitten kyllä kysyttävissa, loogisesti:

väittääkö MMM siis, että kaikki muu Suomen maatalous on luonnolle hatallista?

Vai miksi MMM tässä on ottaut erityiseen suojelukseensa juuri luomutilat?

***

Nyt juuri näiden ko. ohjelmassa olevien luomutilojen kohdalla voisimme kaivata vaikka tätä tietoa:

- tuotto hehtaarilta nyt ja
- tuotto silloin kun ei vielä luomussa oltu

Toistoa edelliseen, mutta tämä nyt lähti:

QuoteMMM
Kirjaamo
kirjaamo@mmm.fi


Suomen Luonnon päivänä 29.8.15 mainostatte tiettyjä luomutiloja, tarjoatte niille vierailuja.

Olisimme pyytäneet ja jopa vaatineet seuraavista tiloista, jotka uutisessanne mainittiin, eli näistä

http://luomuailmanmuuta.fi/suomen-luonnon-paiva/

seuraavat tiedot.

(Vaiikka tilat on listattu sivulla, joka ei ole teidän, teillä on linkki siihen.)

Paljonko kyseiset tilat tuottivat - ei rahassa, vaan viljassa tai maidossa ym. - ennen siirtymistään luomuviljelyyn? Ja paljonko nyt? Tonneina ja litroina?

Jotta niiden luontoystävällisyyttä pystyttäisin arvioimaan, tämä tieto on tietysti olennaisen tärkeä.

Oletamme, että nämä tiedot teillä MMM:ssä - tai alaisessa hallinnossa - ovat.

Heikki Jokipii [jne.]

Ei, en usko, että tässä vielä kiusaamme MMM:n kirjaamoa, tai sen virkamiehiä. Tämä ei ollut minusta kohtuuton pyyntö.

Bjørn Lomborgin kirjoituksessa ...

Organic food is great business, but a bad investment (http://www.usatoday.com/story/opinion/2016/08/11/organic-farming-harmful-damage-environment-inefficient-column/86988504/?siteID=je6NUbpObpQ-DhB89GNbtfs.t000N7YKtw)

... on tällainen yhteenveto Hanna Tuomiston ym. tuloksista:

QuoteA big study in Europe (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301479712004264) found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land. To produce meat, you need 82% more land, and for crops, it is more than 200%.

Kun säännöllisin välein tulee yrittäjiä, jotka väittävät tai antavat ymmärtää, että luomullakin voisi maailman ruokkia, kuten tämä kirjoittaja Guardianissa ...

Can we feed 10 billion people on organic farming alone?  (https://www.theguardian.com/sustainable-business/2016/aug/14/organic-farming-agriculture-world-hunger)

... niin tällaisista oletuksista lähdetään (lihav. HJ):

QuoteProponents have countered that increasing research could reduce the yield gap, and organic agriculture generates environmental, health and socioeconomic benefits that can’t be found with conventional farming.

QuoteWe found that although organic farming systems produce yields that average 10-20% less than conventional agriculture, they are more profitable and environmentally friendly.

Tuollaisilla lähtökohtaluvuilla tämän tuottavuuseron umpeenkurominen sitten saattaa näyttää mahdolliseltakin. Mutta ei kyllä Tuomiston luvuilla. *) Eikä Tuomiston ym. tutkimus kyllä jätä paljon tukea väitteille ympäristöeduistakaan.

"Sosioekonomiset" hyödyt kyllä ovat sitten katsojan silmässä: kuka hyötyy, jos luomuruoasta maksetaan enemmän ja/tai yhteiskunta sen tuottamista massiivisesti tukee? Ja missä määrin kumpaakaan voi soveltaa "maailmaan" eli kehitysmaissa?

Samaan päätyy myös Lomborg:

QuoteThink about organics beyond the USA. The world’s poorest inhabitants need cheaper food, which means more efficient farming. Better access to regulated fertilizers and pesticides is needed, not less.

Organics are not better for your health, worse for nature and the planet, and terrible for the world’s poor. What it boils down to is the world’s richest people spending their cash to support less efficient farming practices, to feel better about their choices. An organic label should inspire a dose of healthy skepticism.

________________

*) puhumattakaan meidän eli Pro Luomun luvuista (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=411). Niiden mukaanhan luomun tuotto ei ole 20% vähemmän, vaan noin sen verran, eli 25% tavanomaisesta tuotannosta. (PS. 17.8.16)

Olisiko Tuomistonkin viesti lopulta mennyt perille vai mistä lie kyse? Mutta tässä MMM:n (!) ja LUKE:n kampanjassa ei joka tapauksessa - ehkä vähän yllättävästikin  -  luomua mainita lainkaan:

Ota iisisti -kampanja muistuttaa ympäristöystävällisistä valinnoista (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ota-iisisti-kampanja-muistuttaa-ymparistoystavallisista-valinnoista)

Tieteen päälle on rakennettu, kerrotaan:

QuoteKampanjan ydinviestit pohjaavat tutkimukseen, ja niitä on työstetty alan, sen sidosryhmien ja tutkijoiden yhteistyönä. Viesteihin on koottu tutkimusten mukaiset, keskeisimmät keinot vähentää omaa ympäristökuormaa. Viesteissä on huomioitu myös suomalaiset ravitsemussuositukset.

Eli, ilmankos noin!

Tässä sitten Steve Savagen yhteenvetoartikkeli otsikossa mainitusta asiasta:

Is Organic Farming Better for the Environment? (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/02/16/organic-farming-better-environment/)

Tuossa artikkelissa on minusta erityisen ansiokasta se kritiikki, miten luomu sulkee pois monta ympäristölle hyvin edullista menetelmää, kuten esimerkiksi suorakylvön. Muitakin tällaisia mainitaan.

Mutta lähes automaattisesti S-ryhmä tässä kehuskelussaan ...

ympäristövaikutusten (https://www.s-kanava.fi/web/s-ryhma/vuosikatsaus/tunnusluvut/ymparistovaikutukset)

.... huomioon ottamisesta ottaa myös luomun (ja Reilun kaupan, joka sekin on pääosin luomua) siihen mukaan.

QuoteTuotteet ja palvelut

S-ryhmä haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tehdä valintoja omien arvojensa mukaisesti tarjoamalla laajasti kotimaisia sekä ympäristö- tai vastuullisuussertifioituja tuotteita eri tuoteryhmissä.
[...]
Ruokakauppojen, käyttötavarakaupan ja ravintoloiden valikoimissa on esimerkiksi luomu-, Reilun kaupan- ja ympäristömerkeillä merkittyjä tuotteita.

Kauppaliikkeeltä ei nyt tietysti voi edellyttää tieteellistä analyysiä, mutta silti on jotenkin surkuhupaisaa, miten se päätöksenteossaan nojaa luomumerkin todistusvoimaan.

Tekisi mieli toimittaa tuonne S-ryhmään edellä mainittua materiaalia. Ja vaikkapa tämä tuore yhteenvet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=121.msg10061#msg10061)o. Sitten tuli mieleen, että heillä on oikein palveluksessaan Ilkka Alarotu, joka on myös Pro Luomun vetäjä, joten tämä materiaali luultavasti siellä torjuttaisiin. No, saisipa hän ainakin selitellä ...  ;D

Nyt on ilmestynyt tällainen uusi erilaisten tuotantotapojen ympäristövaikutusten vertailu:

Comparative analysis of environmental impacts of agricultural production systems, agricultural input efficiency, and food choice (http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aa6cd5/meta;jsessionid=5EED19C983DCCF923E49456ACD271E2D.c1.iopscience.cld.iop.org)

Twiitti, jossa viitattiin tuohon viimeksi mainittuun tutkimukseen, ja oli napattu siitä tämä arvio/laskelma:

QuoteMichael Miersch uudelleentwiittasi
Bjorn Lomborg
Bjorn Lomborg @BjornLomborg
·
14 t
Organics use 55% more land (median) to produce same amount of food
That's 55% more that can't be used by nature

Laitan vinkin ja linkin tähän jatkoksi.

Jälleen on Ilmestynyt luomun ja tavanomaisen vertailu (johon kyllä jo edellä 17.6. viittasimmekin), pyrkimyksenään kokonaisanalyysi:

Conventional agriculture holds multiple ecological advantages over organic, analysis shows (https://geneticliteracyproject.org/2017/10/10/conventional-agriculture-holds-multiple-ecological-advantages-organic-analysis-shows/)

Päätyen siis tuohon loppupäätelmään. Mutta kannattaa lukea yksityiskohtaiset perustelut. Palaamme niihin myöhemmin.

Paradoksaalisesti muuten aikaisemmin luomuväki on usein yrittänyt käyttää kirjoittajista toisen, David Tilmanin erästä toista artikkelia, joka koski typen kiertokulkua, oman  näkökantansa tukemiseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.msg49#msg49)! (Tuo ei ole ainoa esimerkki tästä.)


PS. Hyvin alhainen arvio prosentuaalinen arvio, eli 25%, luomusatojen tarvitsemasta lisäviljelyalasta, tuntuu hallitsevan amerikkalaista tieteellistä keskustelua, mutta tämä tutkimus antaa sentään tämän yläarvion (lihav. HJ):

QuoteOne of the more significant problems facing organic farms is a pronounced yield gap �" particularly when it comes to row crops �" compared to conventional farming. Organic farms required 25 to 110 percent more land to make up for that gap, according to the study.

Mutta kuten olemme huomauttaneet muussa yhteydessä aiemmin, tuokin arvio on vielä alhainen. Jos "välivuodet" tai muut "piilohehtaarit" otetaan huomioon, puhumme helposti 200% lisäalasta.

Tämä esitys perustuu pitkälle edellä 17.6.17 mainittuun Clarkin & Tilmanin tutkimukseen ...

Is organic really better for the environment than conventional agriculture? (https://ourworldindata.org/is-organic-agriculture-better-for-the-environment)

... mutta on visuaalisesti havainnollinen, ja muitakin lähteitä mainitaan, ja mikä parasta, usein linkkinä.

Tässä lainauksessa ei ole yllättävä sen viimeisen lauseen sisältö - sehän on olennaisesti sama kuin edellä - vaan lähde:

QuoteLuomun ympäristövaikutusten osalta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osittain tämä johtuu siitä,
että nykyiset tutkimusmenetelmät, kuten LCA, eivät riittäväsi huomioi luomun erityispiirteitä.
Ympäristön osalta luomun vahvuuksia ovat maan kasvukunnosta huolehtiminen, luonnon
monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä kemikalisoitumisen vähentäminen. Luomumenetelmien
monet hyvät ympäristövaikutukset kuitenkin menetetään, kun ne suhteutetaan luomun satoihin.

Lainaus on Pro Luomun toimintakertomuksesta v. 2016. Löysin sen vasta nyt.

Nyt myös Cambridgen yliopiston tutkijoiden ympärille ryhmittynyt porukka on pureutunut samaan problematiikkaan ...

‘High-yield’ farming costs the environment less than previously thought �" and could help spare habitats (https://www.cam.ac.uk/research/news/high-yield-farming-costs-the-environment-less-than-previously-thought-and-could-help-spare-habitats)

... ja päätynyt hyvin samanlaisiin tuloksiin (kuin edellä mainitutkin selvitykset ja tutkimukset).

QuoteNew findings suggest that more intensive agriculture might be the “least bad” option for feeding the world while saving its species �" provided use of such “land-efficient” systems prevents further conversion of wilderness to farmland.

Vinkin tuohon linkkiin sain muuten A. Ylhäisen twiitistä, tai uudelleen twiittauksesta.

Kun tuo Cambridgen jne. tutkimus on maksumuurin takana, tämä toinenkin vähän  laajempi kuvaus sen sisällöstä on tervetullut:

Sustainability advantage: Why ‘high-yield’ agriculture outpaces organic farming in study (https://geneticliteracyproject.org/2018/10/01/sustainability-advantage-why-high-yield-agriculture-outpaces-organic-farming-in-study/)

Tämän tuokin yhteenveto oli siitä löytänyt keskeisimpänä sanomana:

QuoteInstead of what was expected�"the higher the yield, the more impact from these five effects�"the researchers found that a number of high-yield practices were quite positive, reducing greenhouse gases, water use, soil loss and nitrogen and phosphorus levels. But�"and this was a very important “but”�"these benefits only worked if the higher yields resulted in land being set aside for nature.

Tuonhan me tajusimme - tai aavistimme - yhdistystämme perustettaessa. Olemme mielestäni tuoneet tämän 15 vuoden aikana täällä muunkinlaisia näkemyksiä (ainakin) esille. Mutta kummasti näyttää siltä, että tuo alkuperäinen intuitiomme saa jatkuvasti enemmän tieteeltä vahvistusta. Tai ehkä niin päin, että tuolle vastakkainen näkemys ei sellaista kuitenkaan löydä, vaikka sen etsiminenkin on institutionalisoitu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.0).

Tähän jatkoksi. Alkaa ehkä olla vähän yksitoikkoistakin, mutta tässä taas yksi tutkimus päätyy aivan samansuuntaisiin tuloksin kuin edellisetkin:

The environmental costs and benefits of high-yield farming (https://www.researchgate.net/publication/327653888_The_environmental_costs_and_benefits_of_high-yield_farming)

Matt Ridley luonnehti sitä twiitissään näin:

QuoteKey point for Oxford farming conferences: Balmford et al 2018 found that �" for a given yield of food -- intensive farming not only uses less land but produces fewer pollutants, less soil loss and consumes less water than organic or extensive systems.

Koko teksti on luettavissa linkistä, mutta myös ladattavissa pdf-tiedostona. Vinkki tähän Annaleena Ylhäisen twiitistä.

Luomun maine ympäristöystävällisenä vaihtoehtona on eri tavoin viime aikoina kolhiutunut. Nyt Luomuliitto yrittää parannella tätä mainetta Suomessa vetoamalla tällaiseen saksalaiseen tutkimukseen:

Tutkimus: luomupelloilla suuremmat ympäristöhyödyt (http://www.luomuliitto.fi/tutkimus-luomupelloilla-suuremmat-ymparistohyodyt/)

Koska, niinkuin artikkeli kertoo, kyseessä on hyvin laaja tutkimus, meidän on sitä vaikea välittömästi kommentoida.

Sellaisen huomion kuitenkin tässä teemme, että kyse ei ilmeisesti ole vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Sen toikin esille Luomuliitto, ei esimerkiksi Luomuinstituutti. Tuon tutkimuksen "tunnustuksellisuus" tulee tässä julki:

QuoteSaksalainen Thünen Institut vertaili useamman tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa luomuviljelyä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta tavoitteena koota yhteen luomun tuottamia ympäristöhyötyjä.

***

Tätä voi jo kommentoida:

QuoteLuomutilat pärjäsivät paremmin myös vertailtaessa maan kasvukuntoon liittyviä tutkimuksia.

Eli siinä se taas tuli: kasvukunto, joka ei koskaan tule esille itse satojen kasvussa. Jotka jäävät - Saksassakin - selvästi tavanomaisia satoja pienemmiksi.

Sen voi myös jo huomata, että selvästikin verrataan hehtaareja, tuotetut kilot ohitetaan, oikeastaan edes mainitsematta. Kun taas tämän triidin ensimmäisenä kohteena ollut Hanna Tuomiston väitöskirja osoitti, että sen seikan huomioon ottaminen muuttaa kokonaiskuvaa olennaisesti.

Tuo Thünen-instituutti teki tai teetätti tuon tutkimuksen. Mutta kyllä se tiesi jo etukäteen tuloksen. Se sivustolta (lihav. HJ):

https://www.thuenen.de/de/bw/produktionssysteme/oekolandbau/

QuoteDer ökologische Landbau steht für eine besonders ressourcenschonende und umweltfreundliche Form der Landnutzung. Die Bundesregierung begrüßt daher die Umstellung von Betrieben und verfolgt im Rahmen ihrer Nachhaltigkeitsstrategie das Ziel, die Rahmenbedingungen für den Ökolandbau so zu gestalten, dass in den nächsten Jahren ein Flächenanteil von 20 % erreicht werden kann. Bisher liegt der Anteil mit etwa 7 % allerdings deutlich darunter. Was müsste sich also ändern, damit der Ökolandbau in Deutschland weiter wachsen und das politisch gesetzte Ziel erreicht werden kann? Welchen Stellenwert ist in diesem Zusammenhang der Entwicklung des ökologischen Landbaus in anderen Ländern beizumessen?

Jne.

Tuohon Luomuliiton uutiseen ei sitten ole viitattu esim. luomu.fi-sivustolla. Teenpähän vain tämän huomion. Luomuinstituutti kehuu luomua sivustollaan viittaamalla aiempaan italialaiseen tutkimukseen. Mutta ei viittaa tuohon uutiseen tai tutkimukseen.

Puolto asiassa ei tietysti automaattisesti tee tutkimusta kelvottomaksi. Mutta nyt on aavistettavissa, että tieteellinen luomuväki itse näkee, että tuossa Thünen-instituutin tutkimuksessa on sen verran "toivomisen varaa", ettei se sovellu tieteellisen keskustelun pohjaksi. Kyse on mahdollisesti nk. "harmaiden" aineistojen käyttämisestä?

Nyt en kyllä tiedä. Enkä tiedä vähään aikaan. Raportti on minulla kyllä imuroituna, mutta siinä on 361 sivua, joten aikaa siihen tutustuminen vie.

Ensimmäisiltä sivuilta näin, että tutkimusryhmässä oli kyllä edustajia yliopistoistakin. Mutta aina niiden luomututkimukseen omistautuneista laitoksista, joita Saksassakin näyttää riittävän. Mitä se sitten merkitseekään.

Niinpä toivoisi vähän tiivistetympää tieteellistä arviota tuosta tutkimuksesta. Sellaisena ei voi pitää IFOAM:in arviota siitä:

THÜNEN INSTITUTE PUBLISHES STUDY ON THE VALUE OF ORGANIC FARMING (https://www.ifoam.bio/en/news/2019/01/30/thunen-institute-publishes-study-value-organic-farming)

Siinä tietysti hyväksytään kaikki johtopäätökset. Ja luultavasti tuota kautta uutinen siitä on tullut Luomuliiton sivustolle.

Nyt Luomuinstituuttikin on antanut em. tutkimukselle tukensa:

https://luomuinstituutti.fi/luomupelloilla-suuremmat-ymparistohyodyt/

Teksti tuossa on minusta aivan sama kuin Luomuliitolla.

Meidän kannaltamme tilanne säilyy ennallaan: koska meillä ei ole asiaan resursseja, odotamme tieteellistä vertaisarviointia.

Yhä uutta evidenssiä siitä, että luomun ympäristöedut ovat näennäisiä:

Existing research may downplay environmental benefits of organic farming, new study claims (https://geneticliteracyproject.org/2020/03/24/existing-research-may-downplay-environmental-benefits-of-organic-farming-new-study-claims/)

Asiaa yritetään tuossa kyllä tarkastella mahdollisimman tasapuolisesti.

Iida Ruishalme ruotsalaisesta tutkimusraportista:

Organic vs. conventional farming: Which has lower environmental impacts? (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/09/organic-vs-conventional-farming-lower-environmental-impact/)

QuoteThe Swedish Food Agency (Svenska Livsmedelsverket SLV) recently published a report on a many-faceted breakdown of environmental effects in farming per one kilogram of farming product. This report was also discussed in an opinion piece in the Sweden’s largest newspaper, Dagens Nyheter (under the title “Organic farming has never been better for the environment”).

Iskevä ja havainnollinen taulukko. Sitten yhteenvetoa, johtopäätöksiä:

QuoteWhat conclusions can be drawn from this summary?

Neither conventional or organic is clearly environmentally superior. The claim that one of these two systems would be worth special subsidies, higher cost to consumer, or a better reputation, is not well founded �" if such a difference is hinted at, the benefit seems to reside slightly on the side of conventional farming.

Eli istutaanpa alas:

QuoteLet’s sit down at a neat table: Correct mistaken ideas

What makes this kind of review important is clear when you consider the common belief propagated by organic marketers: that theirs is the more environmentally friendly way to farm. I used to make the same Natural Assumption. But the environment does not in fact differentiate between a harmful impact from a ‘natural’ source (however that may be defined) and a ‘non-natural’ one.

If the organic label was committed to striving toward documented environmental benefits instead of the idea of some kind of superior naturalness, I would still be the loyal organic customer I used to be. As it is, there is little support in the science or in this SLV report for the claim of organic farming leading the way in the use of environmentally friendlier methods today.

Instead organic lobbying has marketed its idea of superiority to the degree that the Swedish state pays subsidies to support organic farming to the sum of 600 million Krona per year �" and half that again in the amount state institutions’ commitment to buying organic, and more still if you consider the cost to ordinary consumers who believe the same idea (figures are according to the Swedish ecologist and Emeritus Professor Torbjörn Fagerström and plant physiologist Jens Sundström in their article in DN). In the same vein, taking things to more of an extreme, a rather worrisome suggestion comes from the Swedish Green Party, where they campaign for a shift into 100 percent organic farming. It makes me wonder if farming methods have become all marketing and politics? Where does science fit in all of this?

Ihan erikseeen voi tuossa artikkelissa suositella tarkastelua luomun ja tavanomaisen viljelyn käyttämistä torjunta-aineista.

Meinasi mennä ohi. YLE Areenassa on nyt tällainen audio (toistaiseksi)::

https://areena.yle.fi/audio/1-62465994

QuoteTiedeykkönen
Tulevaisuudessa jätevesilietteet kierrätetään viljapelloille lannoitteeksi

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa.

Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa.

Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina?

Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

****

Pöh. �,,lkää ottako äskeistä suositukseksi. Lopulta tuotakin ohjelmaa koskee tämä:

Quote from: Heikki Jokipii on 29.07.17 - klo:04:08
Tuollainen filmi vaatisi ehdottomasti myös tekstiversion, jotta väitteet voisi läpi käydä yksityiskohtaisesti, yksi kerrallaan.

Melkoinen määrä vastaväitteitä tuli kuunnellessa mieleen. Mutta kieltäydyn ko. papatusta ensin itse puhtaaksikirjoittamasta. YLE saa tehdä sen.

Tässä taas vähän peruskritiikkiä(mme):

Viewpoint: Challenging myths �" Organic farming fleeces consumers and does not significantly promote sustainability (https://geneticliteracyproject.org/2023/03/21/viewpoint-challenging-myths-organic-farming-fleeces-consumers-and-does-not-significantly-promote-sustainability/)

QuoteIs organic safer or more nutritious, as the industry claims and many consumers believe?   A study published in the Annals of Internal Medicine by researchers at Stanford University’s Center for Health Policy aggregated and analyzed data from 237 studies to determine whether organic foods are safer or healthier than non-organic foods. They concluded that fruits and vegetables that met the criteria for “organic” were on average no more nutritious than their far cheaper conventional counterparts, nor were those foods less likely to be contaminated by pathogenic bacteria like E. coli or Salmonella.

Moreover, because of its lower yields, organic agriculture is wasteful of water and arable land.

What, then, is “organic” all about? Well, when organic standards were established in 2000, Secretary of Agriculture Dan Glickman was unequivocal, emphasizing the fundamental meaninglessness of the organic designation: “Let me be clear about one thing, the organic label is a marketing tool. It is not a statement about food safety. Nor is ‘organic’ a value judgment about nutrition or quality.” That really says it all.

It’s worth repeating: The organic label is no more than a marketing tool. And it’s a cynical one because so many unsuspecting consumers are ripped off by the high prices of organic products, without palpable benefit.