Tuottava Maa Turvattu Luonto

Kolme syytä, miksi aloitan ihan oman triidin typpilannoitteelle:

1. Huomasin äsken, ettei meillä sellaista ole, vaikka oma keskustelunsa on sekä fosforille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.0) että kaliumille (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=172.0)

(tietysti typpilannoite on täällä keskustelussa mainittu useita kertoja, ja ihan sitä koskevia uutisia on useita)

2. Huomasin, että typpilannoitteen historia on maailmalla kerrottu osin ja usein väärin!

Kyllä, ja se on yllättävää. Mutta näin on. Palaan tähän myöhemmin omalla puheenvuorolla. …

3. Typpilannoitteen tulevaisuus muuttuu koko ajan

Ja olennainen piirre siinä on, että näyttää yhä todennäköisemmältä, että synteettinen typpilannoite lakkaa kohta olemasta fossiilinen lannoite!

Uusin keksintö, joka tätä lupaa, on tämä, tässä kolmena linkkinä:

Tieteen läpimurto: kasveista vetyä! (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/04/tieteen-lapimurto-kasveista-vetya.html)
Läpimurto: kasvit valjastettiin vedyn tuotantoon (http://www.tekniikkatalous.fi/energia/lapimurto+kasvit+valjastettiin+vedyn+tuotantoon/a891686)
Breakthrough in hydrogen fuel production could revolutionize alternative energy market (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-04/vt-bih040313.php)

(Varsinkin tuo kolmas artikkeli ottaa pääosiin esiin vedyn mahdollisen käytön liikenteen polttoaineena, mutta mainitsee sekin lannoitteet. Siinä muuten tuodaan esille, miten ko. prosessissa voidaan käyttää hyväksi hukkalämpöä. Nämä tulevat vety- ja lannoitetehtaat ydinvoimaloiden viereen?)

Luvattu historiaan sukeltaminen. Tämä seuraava oli ainakin itselleni yllätys. Vaikkei asiaa mitenkään ole maailmassa salattukaan.

Se tieto, jonka olin saanut (tai säilyttänyt) myös lukiessani Vaclav Smilin kirjaa Enriching the Earth (http://www.amazon.com/Enriching-Earth-Fritz-Transformation-Production/dp/0262693135), että Haber-Bosch-menetelmä olisi ollut ensimmäinen synteettisen typpilainoitteen valmistusmenetelmä, osoittautui tiedokkeeksi.

Ensimmäisenä asian - kuten tätä englanninkielisestä wiki-artikkelista (http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_fertilizer) selviää - keksivät norjalaiset:

Birkeland�"Eyde process (http://en.wikipedia.org/wiki/Birkeland%E2%80%93Eyde_process)

Tällä menetelmällä myös lähdettiin tuotantoon jo v. 1905. Ja nykyinen Yara on jollakin tavalla siellä uraa uurtaneen firman perillinen, vaikka nykyisin käyttääkin Haber-Bosch-menetelmää.

Vaikka Smil ei siis tuonut tätä kirjassaan kunnolla esille, niin vaikkapa tässä hänen artikkelissaan se kerrotaan:

Nitrogen cycle and world food production (http://www.vaclavsmil.com/wp-content/uploads/docs/smil-article-worldagriculture.pdf)

Sen taulukosta 1 (Table 1.)  voi lukea, miten Haber-Bosch-menetelmä vasta 1930-luvulla syrjäytti muut menetelmät, tehokkaampana.

Siten Haber-Boscin keksintö suhteessa Birkeland�"Eyden keksintöön on vähän niin kuin Wattin höyrykone suhteessa Newcomenin koneeseen.

Historian ironiaa on, jos - niin kuin luulen - typpilannoitteesta tulee tulevaisuudessa fossiilitonta, että se myös alkoi sellaisena!

(Toisaalta myös ensimmäinen kaupallinen ydinreaktori oli hyötöreaktori, eli "fast breeder" ...)

Tuli välittömästi mieleen, että tuo vertaus hyötöreaktoreihin voi muuten olla siinäkin mielessä - valitettavasti - toimiva vertaus, että hyötöreaktoreita ei nyt kehitetä mm. siitä syystä, että nykyisen kaltaisiin ydinvoimaloihin vielä riittää halpaa uraanin isotooppia U-235. Samaan tapaan nyt liuskekaasun myötä tilanne voi olla sellainen, että halpaa maakaasua riittää pitkään, eikä lannoitevalmistajilla ole välitöntä syytä etsiä vaihtoehtoista tuotantotapaa typpilannoitteelle.

Ellei sitten esim. tuo edellä mainittu keksintö tee vedystä tosi halpaa.

Tällainen keksintö olisi kuulemma jo tehty itse Haber-Bosch-prosessissa …

Haber-Bosch power consumption slashed (http://www.rsc.org/chemistryworld/2012/10/haber-bosch-ruthenium-catalyst-reduce-power)

… eli energiankulutusta siinä olisi "leikattu", "väittävät japanilaiset tiedemiehet".

Kuinka paljon? Jos menee alkuperäiseen raporttiin (http://www.nature.com/nchem/journal/v4/n11/full/nchem.1476.html), siellä on hiukan epämääräisesti sanottu, että tarvittaisiin n. puolet reaktion "aktivointienergiasta". Jos se tarkoittaa (noin, suurin piirtein. lähelle) koko energiankulutusta, niin olisi kyse aikamoisesta säästöstä. Jos nyt tähän typpilannoitteen valmistukseen menee 1% maailman energiankulutuksesta, uudella menetelmällä se olisi siis enää n. 0,5%.

Onko enempää tietoa tästä, tai tietoa muista vastaavista tuloksista?

Prosessissa tarvittavan vedyn valmistamiseen, kilpailukykyiseen hintaan, olisi kuulemma kehitetty taas uusi nanoteknologiaan perustuva menetelmä. Vielä tämä on vasta keksintö, ei tuotannossa:

Rutgers Chemists Develop Technology to Produce Clean-Burning Hydrogen Fuel (http://news.rutgers.edu/news/rutgers-chemists-develop-technology-produce-clean-burning-hydrogen-fuel/20140713)

Ja "clean" tuossa - nykyiseen tapaan - tarkoittaa, ettei fossiilisia aineita asiassa lainkaan tarvita.

QuoteElectrolysis, however, could produce hydrogen using electricity generated by renewable sources, such as solar, wind and hydro energy, or by carbon-neutral sources, such as nuclear energy.

Tämä artikkeli kaipaa ja vaatii - luonnon takia - typen tehokkaampaa käyttöä tulevaisuudessa:

To save Earth, better nitrogen use on a hungrier planet must be addressed (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151123202342.htm)

Mutta synteettiselle typelle se ei näe eikä ehdota vaihtoehtoa: noin puolet maailman väestöstä kun jo nyt ruokitaan sen avulla.

Oli aika taas muistuttaa tästä faktasta. Tai molemmista faktoista, liika typpi on myös riski. Summary:

More than half of the world's population is nourished by food grown with fertilizers containing synthetic nitrogen, which is needed for large crop yields but causes significant pollution. With the global population expected to increase by two to three billion people by 2050, more efficient usage of fertilizer is needed on a global scale, researchers urge.

***

Tietysti tuosta tulee mieleen myös se ikivanha vitsi, jossa kiinalaiselta diplomaatilta cocktail partyilla kysyttiin (ja saatiin vastaus):

- What about elections in your country?
- Yes, that's just oul ploblem. We have too many elections evely day!

***

Jos ongelmia voi tulla jo kasvavan väestön ruokkimisessa, ongelmia voi varmasti tulla biopolttoaineiden kanssa, jonka tämä niille myönteinen (?) sivu myöntää (ja typestä tässä on suurelta osin kyse):

http://biofuel.org.uk/fertilizer.html

The use of fertilizer is essential if we are to produce enough biofuel to meet our energy needs. Unfortunately, fertilizer has a number of drawbacks and can seriously impact the environment. The scale on which fertilizer would be needed to produce biofuel is astronomical, with some estimates suggesting that it could be as much as three to four times the quantity used in producing food

Tämä MTT:n tutkimus on meiltä jäänyt käsittelemättä. Mutta tehdään se, käsitellään:

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä (http://www.ilmase.fi/site/palkokasvit-ovat-merkittavia-fossiilisen-energian-ja-vakilannoitteiden-saastamisessa/)

Ihan vilkaisulta: tämähän on taaaas todiste maajussien pohjattomasta hölmöydestä: rahaa humputellaan apulantaan mielettömästi.  Millä ihmeellä heidät saatiin harhautetuksi silloin 50- -60-luvulla. ? Jokos se Monsanto oli silloin.
(venäläinen sanonta: kun syyllinen tiedetään, niin kyllä hänelle rikos löytyy)

"Nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä." MUTTA: Viherlannoituksen ja aluskasvien käyttö vaatii paljon lisää peltoa, mikä on jätetty huomiotta? ....        "pALKOVILJOJEN T�,,YSIMITTAINEN VILJELY" ohoh...  ei kai leipää ja pottumuusia voida herneestä tehdä?  Pitänee etsiä, mitä tuolla tarkoitetaan.

"Lisäksi mm. nurmipohjainen biokaasun tuotanto voisi parantaa kannattavuutta edelleen. Bioenergian sivutuotteena saatavien lannoitteiden merkitys on lisäselvitysten arvoinen asia. Ympäristövaikutusten osalta tietovaje on suuri, mutta palkokasvien käytön lisäämisen positiiviset vaikutukset maan hiilivaroihin ja rakenteeseen ovat todennäköisiä."MUTTA: Lannan määrä ei tässäkään visiossa kasvane. Hiilivaroista olen lukenut havaintoja, että heinäkasvien maahan jättämä biomassa on SUUREMPI kuin apilan (johtuen siitä, että heinän juuristo uusiutuu jatkuvasti, ja apilan juuristo lahoaa vasta kasvin kuoltua). Lieneekö tästä uutta tietoa, joka kumoaa tuon?

"Selvitys osoittaa väkilannoitetypen käytön ja siihen liittyvän fossiilisen energian kulutuksen merkittävän vähentämisen olevan mahdollista biologisen typensidonnan avulla." JOO, jos biologisesta typensidonnasta tehdään itsetarkoitus.  Mielestäni maatalouden päätarkoitus on tuottaa riittävästi hyvää ruokaa ja jättää mahdollisimman paljon maata "vapaalle luonnolle".

KAIKKEA voidaan tietysti kyseenalaistaa. Onko lehmä huono valinta maidontuottajaksi? Vuohi olisi pienempi, söisi vähemmän ja on vaatimattomampi ruokinnan suhteen. Vielä taloudellisempi saattaisi olla kani tai hiiri. Yhteen tavalliseen navettaan saataisiin helposti mahtumaan 300 000 hiirtä, mikä on enemmän kuin koko Suomen lehmämäärä.

Tässä on MTT:n/LUKEn sivulla oleva yhteenveto (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/480767) tutkimuksesta.

Siitäkään ei tule selvästi esille, minkä tutkijat olettavat olevan Suomen ruoantuotannon tason tuon ehdottamansa muutoksen jälkeen. Tuo yhteenveto näyttää viittaavan vain tilakohtaiseen kannattavuuteen? (Jossa on tietysti tukia mukana.)

Sinänsä on helppoa laskea, paljonko energiaa menee typpilannoitteiden valmistamiseen. Ohimennen on kyllä annattava kiitosta siitä, että ko. tutkijat ovat pyrkineet asiassa todenmukaiseen *) arvioon, eivätkä turvautuneet vanhoihin iskulauseisiin. Tästä on sitten hellppo ynnätä Suomen koko energiankulutus siihen asiaan.

Mutta mikä on niin sanoakseni energiatase? Tästähän meillä oli jo juttua:

Vs: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056) 

Mutta tuossa MTT:n raportissa, kun sitä äsken selasin, ei näytä olevan kyse "puhdaslinjaisesta" ratkaisusta, siis tarkastelusta, jossa siirryttäisiin kokonaan luomuun. Useisemmissa kuvatuissa kokeissa käytettin viherlannoituksen lisäksi muuta typpilannoitusta.

***

Näkökulma on - tavallaan oikeuteusti, koska se on yhä nykytodellisuutta  - fossiilisen energian säästämisessä. Olisin kuitenkin kaivannut edes mainintaa siitä, että typpilannoitetta periaatteessa voitaisiin valmistaa ilman fossiilista energiaa.

____________

*) "Väkilannoitetypen valmistukseen kuluva energiamäärä laskettiin tämän hetken tehokkaimman valmistustekniikan perusteella."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Heinonen_(kemisti) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_Heinonen_(kemisti))  Reijo Heinonen  humusasioista: ks liite

Tässä nyt luvataan, että typpilannoitetta pystyttäisiin jatkossa tekemään aivan uudella, auringonvaloon ja nanotekniikkaan perustuvalla menetelmällä, joka täysin korvaisi Haber-Bosch-menetelmän (ScienceDaily):

Chemists shed new light on global energy, food supply challenge (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160421145805.htm)

QuoteBut now, Seefeldt and colleagues announce a light-driven process that could, once again, revolutionize agriculture, while reducing the world food supply's dependence on fossil fuels and relieving Haber-Bösch's heavy carbon footprint.

Ilmeisesti tuo keksintö on kuitenkin vasta tehty periaatteelisella tasolla, eli tuota typpilannoitetta ei ihan vähään aikaan ole maataloustarvikekaupassa saatavilla.

Energiaa uusikin prosessi kuluttaa, mutta sen väitetään olevan Haber-Boschia tehokkaampi. Eikä se sitten käyttäisi tuota synnillistä fossiilista energiaa.

Olennainen asia taitaa olla tuo tehokkuus. Olemmehan jo edellä tuoneet esille, että typpilainnoitteita voi valmistaa ja on valmistettu ilman fossiilista energiaa (ja raaka-ainetta) mutta aikanaan Haber-Bosch-systeemi syrjäytti nuo menetelmät juuri tehokkuutensa voimalla. Nyt se siis syrjäytettäisiin, samalla perusteella. (Tosin kerroimme edellä 08.04.13 väitteestä, että itse Haber-Bosch-menetelmän energiankulutus olisi mahdollista puolittaa.)

***

Artikkelissa oli arvio, että Haber-Bosch käyttäisi n. 2% maailman energiasta. Käytetään sitä lukua jatkossa.

Tässä on toinen artikkeli tuosta samasta asiasta:

http://cen.acs.org/articles/94/i17/Light-sparks-conversion-dinitrogen-ammonia.html

Ei, en väitä sitäkään täysin ymmärtäväni. Eräs puute siinä tuli kuitenkin esille: ehkä Haber-Bosch on yhä nopeampi prosessi? Mitä se sitten merkitseekin. "Mikäs kiire meillä tässä on, valmiissa maailmassa?"

Tässäpä vielä kolmaskin artikkeli siitä:

http://www.azocleantech.com/news.aspx?newsID=23302

Kaiketi tällä hetkellä lähes kaikki typpilannoitteet on yhä tehty Haber-Bosch-menetelmällä, ja vielä tarkentaen, yhä maakaasua hyväksikäyttäen. Mutta ei ole tavara nyt hinnalla pilattua:

Urean hinta sukelsi alimmilleen yli 10 vuoteen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/urean-hinta-sukelsi-alimmilleen-yli-10-vuoteen-1.156234)

Tietysti tuohon maailmanmarkkinahintaan tulee vielä lisää kuljetuksesta ja kaupasta. Mutta toisaalta tuo on tonnihinta. Yhden hehtaarin lannoittamiseen tarvitaan suomalaisella lannoitustasolla vain noin 1/10-osa tuosta tonnista tai alle sen.

QuoteMaailman tärkeimmän typpilannoitteen, urean, maailmanmarkkinahinta putosi viime viikolla alimmilleen yli 11 vuoteen. Ureatonnista maksettiin enää 182 euroa, runsaat 166 euroa, kun vielä vuosi sitten hinta oli lähes sata euroa enemmän.

Myös fosforin ja kalin hinnat ovat laskeneet, vaikka eivät yhtä paljon kuin typen.

Vaikka siis jossain "pimeässä" (lue: huonojen tieyhteyksien päässä olevassa) Afrikassa hinta olisi huomattavasti kovempikin, yhä ontommaltta tuntuu puhe siitä, ettei viljelijöillä siellä olisi "varaa kalliisiin keinolannoitteisiin".  Kun tiedämme, miten lannoitteet satotasoa nostavat. Ja jo pienikin lannoitemäärä tässä auttaa, Suomen keskimääräist nykytasoa paljon pienempi.

Kiinnittäisin myös huomiota siihen, miten tuolla hintatasolla lannoitteiden valmistus arvioidaan yhä kannattavaksi:

QuoteArovuori epäilee, että lannoitteiden hinnat eivät enää laske, eivät ainakaan merkittävästi. Urea on niin halpaa, että osa tehtaista joudutaan sulkemaan, jos hinnat vielä laskevat.

Mutta yhä vielä (2015) luomuväki ratsastaa tällä idealla, tuo tämän esille ikäänkuin annettuna tosiasiana hamaan tulevaisuuteen saakka:

QuoteLuomutuotantoa syytetään joskus globaalin ruokakriisin näkökulmasta riittämättömäksi sen tavanomaista tuotantoa matalampien tuotantomäärien takia. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: Globaalit ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos, aiheutuvat ennen muuta uusiutumattomien resurssien, lähinnä fossiilisen hiilen ja hiilijohdannaisten liiallisesta käytöstä.

Tavanomainen tuotanto ja sen korkeampi pinta-alakohtainen satotaso pohjautuu juuri näiden uusiutumattomien resurssien käyttöön. Tällöin siis lisäämällä tavanomaisen tuotannon laajuutta ja intensiteettiä lisätään samalla fossiilispohjaisten resurssien käyttöä maataloudessa. Tavanomainen tuotanto ei voi ratkaista maailman nälkäongelmia fossiilispohjaisten raaka-aineiden niuketessa.

Lähde: Tutkimuspohjainen ideapaperi: Luomutalous tuo uutta kasvua (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2015/09/Luomutalous_tuo_uutta_kasvua_tutkimuspohjainen_ideapaperi_20.8.2015.pdf) (s. 9)

Olennaisestihan tuossa on kyse typpilannoitteesta. Vaikenemalla sivuutetaan se jo osoitettu tosiasia, että typpilannoitteita voidaan kyllä tuottaa ilman fossiilisia raaka-aineita.

Siitäkin tietysti vaietaan, että vaikka niin ei välittömästi niitä ryhdyttäisikään tuottamaan, niin fossiilisten raaka-aineiden (erityisesti maakaasun) loppuminenkaan ei ole kyllä tapahtumassa välittömässä, nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa. (Nk. vesisärötyksen voittokulku maakaasun tuotannossa oli tuolloin v. 2015 jo hyvin nähtävissä!)

Ilmastonmuutosasiassakin lannoitetuotanto on pikku tekijä vaikka liikenteeseen verrattuna. Vaikka valmistusta nykymetelmin jatkettaisiin.

Käsittääkseni jopa oikeudessa saattaa saada syytteen ja tuomion väärästä todistajanlausunnosta, jos jättää jotain olennaista ja hyvin tietämäänsä todistajana kertomatta? Nimenomaan se "koko totuus" jäi noilta kirjoittajilta kertomatta!

PS. 20.1.17: Saksalainen sanonta: puolitotuus on täysi valhe. Osatotuus on sama asia kuin puolitotuus.

Tämäkin keksintö liittyy typpilannoitteen tulevaisuuteen, vaikkei se sen alkuperäiseen valmistukseen liitykään:

Nanoparticle fertilizer could contribute to new 'green revolution' (https://phys.org/news/2017-01-nanoparticle-fertilizer-contribute-green-revolution.html)

Nanoteknologian avulla typpilannoitteen liukenemista voidaan tarvittaessa hidastaa, ja siten

- säästää sekä rahassa, mikä on tärkeää erityisesti kehitysmaille, että
- välttää typen karkaaminen vesistöihin.

Lukijoita ei tarvinne muistuttaa, että myös nanoteknologia on luomussa ehdottomasti kielletty.

Helsingin Sanomissa harvinaisen järkevä kirjoitus pääkirjoitussivulla:

Kuka on ihmiskunnan suurin sankari?
Lauri Malkavaara
Julkaistu: 16.2.2017
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005089524.html

QuoteYkkösenä mainitaan usein saksalainen kemisti Fritz Haber, joka ensimmäisen maailmansodan aikaan kehitti tutkijakumppaninsa kanssa ammoniakin valmistusmenetelmän. Ammoniakista tehdään typpilannoitteita, ja niiden varassa toimii moderni maatalous, joka pitää hengissä maapallon miljardit asukkaat.

Ennen kuin kunnia ihmiskunnan suurimpana hyväntekijänä annetaan Fritz Haberille, pitää suorittaa yhteenlasku. Miinuspuolella on hänen keksintönsä toinen tunnettu käyttötarkoitus.

Ammoniakkia käytetään räjähteiden valmistuksessa. Eikä siinä kaikki, Haberia on pidetty myös kemiallisten aseiden isänä. Haberin keksintöjen avulla on siis sekä pelastettu että tapettu miljoonia.

Kommenttiosastosta löytyi tämä Kimmo Klemolan kommentti:

QuoteFritz Haberin keksinnön merkitykseen voi syvemmin tutustua kymmenen vuoden takaisesta pamfletistani "1900-luvun tärkein keksintö", jota Malkavaarakin lienee selannut:

http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf

Klemolan 1900-LUVUN T�,,RKEIN KEKSINTÖ
Fritz Haberin ja Carl Boschin testamentti ihmiskunnalle
http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf
vaikuttaa erittäin kiinnostavalta kirjoitukselta jo pikaisen tutustumisen perusteella.

Mikähän tämä keksintö on? Tätä täytyy ainakin seurata:

Bionic Leaf Makes Fertilizer From Sunlight And Air (https://www.forbes.com/sites/samlemonick/2017/04/05/bionic-leaf-makes-fertilizer-from-sunlight-and-air/#63627aad64ff)

Siinä valmistetaan typpeä. Kylläkin erästä (muuntogeenista) bakteeria hyväksikäyttäen, mutta normaalista typensidonnasta ei ole kyse.

Myöskään keksijä ei esitä, että se korvaisi maailman typpilannoitetehtaat, mutta kehitysmaille se voisi olla vaihtoehto:

QuoteThis isn’t going to replace the chemical factories that churned out about 145 million metric tons of ammonia in 2015, and Nocera’s the first to admit that. He envisions this technology being used in developing nations that can’t or don’t want to invest in chemical plants and distribution systems for ammonia.

(Minun päässäni kyllä syttyy pieni varoitusvalo, jos sanotaan, että jokin asia sopii vain kehitysmaille ... erityisesti tässä lannoituskysymyksessä ...)

Tässä sitten tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus asiasta:

Sustainable solar-to-fuels and solar-to-fertilizer production (https://ep70.eventpilot.us/web/page.php?page=IntHtml&project=ACS17SPRING&id=2644063)

Niin tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus, etten vielä muutamankaan lukemisen jälkeen ole saanut siitä täysin selvää.  ;) Mutta viimeisen lauseen ymmärtää:

QuoteThis approach can be powered by distributed renewable electricity, enabling the sustainable production of nitrogen fertilizer.

Eli tässä lähestymistavassa voisi käyttää pienimuotoista uusiutuvaa sähköä eli energiaa. Se ei siis edellyttäisi fossiilisia polttoaineita, kuten ei nähtävästi fossiilisia raaka-aineitakaan.

Muistaa nyt täytyy, että keksijäkin väittää vasta tuota mahdolliseksi, demonstroiduksi. Monia mutkia on matkalla kohti tuotantovaihetta.

Tässä Wikipedian perustiedot  em. keksijästä:

Daniel G. Nocera (https://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_G._Nocera)

Ei selvästikään mikään "turha jätkä". Mutta kun em. keksintö myös perustuu hänen aiempaan keksintöönsä, "keinotekoiseen (kasvin)lehteen", niin siitä tuo Wikipedia ei kerro yksiselitteistä menestystarinaa. Kun sitä yritettiin kaupallistaa, tormättiin kuitenkin kustannuksiin. Miten siis lienee tuon jatkokeksinnön kanssa? Noceran varovaisuus arviossaan, missä määrin ko. menetelmä voisi korvata Haber-Bosch-menetelmää (eli hyvin vähän), viittaa hiukan siihen, että tällainenkin ongelma saattaa asiassa olla.

Aika kiva eli mielenkiintoinen aikasarja Tanskasta:

Ny studie över 120 år: Kväveutlakningen i Danmark har fyrdubblats för att sedan halveras (http://www.greppa.nu/arkiv/nyhetsarkiv/2017-10-27-ny-studie-over-120-ar---kvaveutlakningen-i-danmark-har-fyrdubblats-for-att-sedan-halveras.html)


PS. 30.10.17: Tuo ei tietysti liity typpilannoitten valmistamiseen, mutta kyllä sen tarpeeseen. Tuossa on huomattava, että samaan aikaan sadot ovat kasvaneet. Typpi on tullut viljelykasvien käyttöön, typpipäästö vesistöön ei sitä tee. Kun mitään yhtä keksintöä tuossa ei mainita, on oikeastaan aika ihmeellinen (ja tervetullut) asia, että typpipäästöt ovat noin paljon viime aikoina vähentyneet (erilaisin pienin keinoin?)

Tässä puhutaan kierrätyslannoitteesta. Mutta selvästikin sellaisesta, joka ei sovellu luomuun:

Mineraaliravinteilla höystetty kierrätyslannoite peittoaa lietteen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.212747)

QuoteKesällä toteutetuissa astiakokeissa tutkittiin lietepelletin, kierrätyslannoitteen ja mineraalilannoitteen vaikutuksia kuiva-ainesatoon ja typen ottoon käytännön olosuhteissa.

Lietepelletti on kuivattu ja pelletoitu lannoite, kun taas kierrätyslannoitetta on täydennetty mineraaleilla. Italian raiheinän kasvatuskokeiden perusteella kierrätyslannoite on selkeästi lietepellettiä edellä sekä satomäärässä että typen otossa, mutta hieman mineraalilannoitetta jäljessä.

Tähän kuitenkin uskotaan:

Quote"Kierrätyslannoitteella päästään jo kohtuullisiin satoihin. Uskomme kirivämme vielä satoeron kuilua umpeen, sillä projekti jatkuu 2018 vuoden loppuun asti", ennakoi Euroopan liiketoimintojen kehitysjohtaja Jari Pentinmäki Yarasta.

Pentinmäen mukaan osa satoerosta selittyy myös sillä, että lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, ja se vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi.

Hiukan ihmettelen, että puhutaan "mineraalilannoitteesta". Koska typestä on selvästi koko ajan kyse, eikä sen valmistuksessa minusta oikeastaan käytetä tai tarvita mineraaleja. Vai onko maakaasu myös "mineraali"?

Luultavasti (?) tuon lietepelletinkin valmistuksessa on käytetty kemiaa, ja se on sentakia jo itsessään luomussa poissuljettu vaihtoehto.

Mutta tämä tieto ..

QuoteKevätvehnän kenttäkokeen perusteella satomäärissä kierrätyslannoite on vielä häviöllä 20 prosenttia mineraalilannoitteeseen verrattuna. Kierrätyslannoitteella saatiin 5600 kilon sato hehtaarilla, kun taas mineraalilannoitteella päästiin 7000 kiloon. Ensi vuonna pilotointivaihe siirtyy tilatasolle.

... suorastaan pakottaa kyllä tarkistamaan, paljonko se luomukevätvehnän sato keskimäärin olikaan.


PS. Vähän myöhrmmin: Tulihan tuo virallisisista tilastoista sitten tarkistettua:

- vuonna 2016 se oli 1690 kg
- ja edellisenä vuonna 20i5 se oli 2010 kg

Juu, luomun huippusadoistakin kevätvehnässä varmaan löytyy jostain tietoa. Laittakaa tähän perään vaan!

Tuore arvio tästä asiasta:

How many people does synthetic fertilizer feed? (https://ourworldindata.org/how-many-people-does-synthetic-fertilizer-feed/)

Eli kuinka monta ihmistä synteettiset lannoitteet (lähinnä typpilannoitteet) maailmassa ruokkivat. Katsokaa kuvasta. Siis noin puolet ihmiskunnasta, siinä 3,5 miljardia henkilöä. Arvion perusteet esitetty artikkelissa.

Eli vain tuon verran vapaaehtoisia, jotka sitoutuisivat olemaan syömättä, tarvittaisiin, ja maailma olisi valmis siirtymään kokonaan luomuun, mistä löytyisi, nostakaa käsi ylös! (Norman Borlaugin retorinen kysymys).

Tässä jutussa pohditaan myös typpilannoitetta ongelmana, laaja-alaisesti:

Can the World Find Solutions to the Nitrogen Pollution Crisis? (http://e360.yale.edu/features/can-the-world-find-solutions-to-the-nitrogen-pollution-crisis)

Mutta vaikka synteettisen typpilannoitteen käytön  vähentämisestä puhutaan, siitä luopumista ei esitetä. Keskiössä on käytön tehokkuus, hyötysuhde. Luomu ei siis ole optio. Erikseen Afrikasta kerrotaan:

QuoteThe scariest result from Zhang’s analysis is the prospect of Africa following the path taken by China. At present, most African farmers apply only small amounts of fertilizer. Supplies are sporadic and many farmers poor. As a result, Africa’s average grain yields are not much more than one ton per hectare, compared to three tons in most of Asia and seven tons in Europe and North America. But what fertilizer African farmers do use is readily taken up by nutrient-starved crops. So Africa’s average NUE is currently the highest in the world, at 72 percent.

But as it tries to grow more to feed itself �" the African green revolution called for by everyone from the World Bank to the Gates Foundation �" the law of diminishing returns will kick in here too. In future decades, we can expect a rapid rise in the amount of fertilizer run-off across the continent, says Zhang.

(lihav. HJ)

NUE on siis typen käytön tehokkuuden tunnusluku. Vaikka tuossa hiukan tai selvästikin pelotellaan mahdollisella tulevaisuudella, juuri nyt Afrikka hyötyisi selvästi typpilannoitteen lisäkäytöstä. Haittoja on odotettavissa vasta tulevina vuosikymmeninä.

Jutun loppupuolella tuodaan esille erilaisia teknisiäkin ratkaisuja typen käytön tehostamiseksi. Mikään niistä ei kuitenkaan erotu selvänä voittajana, Ratkaisuna.

***

Kaikilla hyviksi katsotuillakin pyrkimyksillä on tarkoittamattomia seurauksia. Tuo artikkeli:

QuoteThere may be environmental trade-offs along the way. Those gathered in New York last month were spooked by the impacts of the push to grow biofuels as a solution to climate change. By mid-century, biofuels could become the biggest source of nitrogen in the environment.

Eli bioenergian syntilistaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=637.0) on tulossa myös typpiongelman paheneminen.

Tässä pohditaan tämän vanhan konstin jonkinasteista hyödyntämistä metsän kasvatuksessa. Mutta sitten vastataankin, miksei siitä ole:

Leppä parantaa metsän typpitilannetta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.223436)

QuoteMuinaiset suomalaiset hyödynsivät harmaalepän typensidontaa kaskiviljelyssä. Kaskeamisen ja viljankasvatuksen jälkeen harmaaleppä pioneeripuuna valtasi alueen, joka voitiin 10�"20 vuoden kuluttua kasketa takaisin viljanviljelyyn uudestaan viljavana.

Olemmeko nyt lyhytnäköisempiä kuin nämä kaskeajat, kun emme hyödynnä leppää parantamaan metsämaan typpitaloutta?

Ehkä emme. Vaan tiedostamme, kuten metsätieteiden alalla mittavan uran tehneen professori Peitsa Mikolan (1915�"2016) oppilas Ilmari Schalin 1960-luvulla, että "Maan sitomista harmaalepän kasvattamiseen kokonaiseksi kiertoajaksi ei voida pitää taloudellisesti järkevänä".

***

Lepän kyvystä sitoa typpeä on ohimennen  ollut puhetta toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg1772#msg1772). Siinäkin kerroimme lopputuloksesta, jonka mukaan asiasta ei ole syytä innostua. Johon päätyi A.I. Virtanen, nobelistimme.

Tällä uutisella on merkitystä uusiutuvan energian kannalta, kuten uutinen kertookin ...

New catalyst produces cheap hydrogen (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2018-11/quot-ncp112918.php)

... mutta yhtä lailla typpilannoitteen valmistamisen kannalta. Se on potentiaalisesti yhtä vallankumouksellinen kummallekin asialle.

Nyt: Tarjoilija! Tuokaa hattuni! Ja paljon jäitä!

Jäitä on hatussa, mutta jos tuosta todella tulee vedyn valmistuksen vallankumous, Suomen Talvivaaran kaivoksellakin on siinä osansa:

Quote"Traditionally, catalysts for splitting water involve expensive precious metals such as iridium oxide, ruthenium oxide and platinum," he said.

"An additional problem has been stability, especially for the oxygen evolution part of the process.

"What we have found is that we can use two earth-abundant cheaper alternatives - cobalt and nickel oxide with only a fraction of gold nanoparticles - to create a stable bi-functional catalyst to split water and produce hydrogen without emissions.

Kobolttia ja nikkeliä siitä kaivoksesta löytyy. Mahtaisiko löytyä myös tuo tarvittava hippunen kultaakin?

Ironista on, kun ajatellaan kuka sitä kaivosta on vastustanut, jos se näin osallistuu uusiutuvan energian varastoinnin ratkaisuun. Joka ratkaisu on edellytys uusiutuvan energian laajemmalle käyttöönotolle. Eikä sellaista ratkaisua tarvittavassa mittakaavassa vielä ole ollut. *)

Mutta siinä sivussa, kuin huomaamatta, synteettisestä typpilannoitteesta tulee uusiutuva aine. Kuin sitä tehdään uusiutuvista raaka-aineista ja uusiutuvalla energialla. Täysin fossiilivapaasti ja ilman hilidiksidipäästöjäkin. Ilmakehän typpi ei tietysti varsinaisesti ole uusiutuva aine, mutta kun sitä on niin turkasen paljon, voidaan sitä pitää sellaisena. Ja sieltä ilmakehästä sitä ottavat typensitojabakteeritkin.

________

*) ei, en tässä silmänräpäyksessä lakannut kannattamasta ydinvoimaa. Ainakin breedereitä jatkossa kaivataan, ellei muuta niin hävittämään jo syntynyt ydinjäte. Ja miksemme käyttäisi siinä tohinassa syntyvää puhdasta energiaa? Jota riittäisi sadoiksi ellei jopa tuhansiksi vuosiksi, jo pelkästään Suomessa, sähköenergian kulutuksen nykytasolla.

Tämä keksintö ehkä poistaa yhden ongelman ...

German Karlsruhe Research Institute’s Awarding Winning Process For Producing Hydrogen Fuel From Methane (http://notrickszone.com/2019/01/09/german-karlsruhe-research-institutes-awarding-winning-process-for-producing-hydrogen-fuel-from-methane/)

... eli sen, että vedyn valmistaminen metaanista aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Mutta jättää sen asiain tilan ennalleen, että vedyn tuotannossa jäädään riippuvaisiksi uusiutumattomista raaka-ainelähteistä.

Typpilannoitteen valmistusta ei artikkelissa mainita erikseen, mutta tässä se tulee tavallaan sanotuksi:

QuoteApplications in the chemical industry are also possible. “So far, hydrogen for the chemical industry has mainly been produced from natural gas by steam methane reforming. During this process, considerable amounts of carbon dioxide are released,” says Stückrad.

Näin tuo keksintö voisi antaa lisäaikaa vanhalle typpilannoitteen valmistustavalle, jos sen "ilmastotaakkaa" saataisiin vähennettyä.

Jotenkin tuo ei kuitenkaan valtavasti innosta, kun edellä on jo tullut esille paljon huimempia visioita.

Tämä kunnianhimon taso näyttää riittävän niin Yaralle kuin EU:llekin:

https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/ymparisto/hiilijalanjalki/elinkaaritarkastelu/

QuoteEuroopan Unioni on määritellyt lannoitteiden tuotantoon parhaat käytettävissä olevat tekniikat, joilla saavutetaan 3,6 kilon hiilidioksidipäästöt typpikiloa kohti. Tämä on 50 prosenttia vähemmän kuin keskiarvo niillä eurooppalaisilla lannoitetehtailla, jotka eivät noudata parhaita käytäntöjä. Yaran tehtaat ovat energiatehokkuudeltaan maailman parhaiden joukossa.

Eikä mielenkiintoa riitä edellä esiteltyihin näkymiin, että typpilannoitetta voitaisiin valmistaa täysin ilman fossiilista raaka-ainetta ja fossiilista energiaa. Eli periaatteessa (ja käytännössä jos se toteutuu) täysin ilman hiilidioksidipäästöjä.

Artikkeli itse ei tällaista johtopäätöstä ihan suoraan tee ..

Inert nitrogen forced to react with itself (https://www.sciencedaily.com/releases/2019/03/190321141905.htm)

QuoteDate:
March 21, 2019
Source:
University of Würzburg
Summary:

Direct coupling of two molecules of nitrogen: chemists have achieved what was thought to be impossible. This new reaction opens new possibilities for one of the most inert molecules on earth.

... mutta luulenpa, että tuolla keksinnöllä voi olla vaikutusta myös otsikkomme asiaan. Ja vihjataanhan siihen kyllä aika vahvasti:

QuoteDespite the inertness of dinitrogen, nature is able to use it as an important feedstock for all kinds of living organisms. In biological systems, the very strong nitrogen-nitrogen bond in N2 can be cleaved and ammonia (NH3) can be produced, which then becomes the source of nitrogen for the entire food chain on Earth.

Completely new chemical reaction

Imitating nature, humans use the all-important Haber-Bosch process to break down nitrogen into ammonia, which can then be further processed to produce fertilizers [...]

This week, research teams from Germany, from Julius-Maximilians-Universität Würzburg (JMU) and Goethe University in Frankfurt, report a completely new chemical reaction in Science magazine. The new process uses boron-containing molecules to directly couple two molecules of N2 into a N4 chain. For the first time, they have succeeded in directly coupling two molecules of atmospheric nitrogen N2 with each other without first having to split the dinitrogen into ammonia, thus bypassing the Haber-Bosch process.

Tämän artikkelin pääkärki on toki toinen ...

Mitä ilmaston ystävä panee pääsiäispataan? Kaukaa tuotu lammas ei uhkaa ilmastoa sen enempää kuin lähilammas, tutkijat päättelevät (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006074524.html)

... mutta ohimennen se kertoo tämän:

QuoteUuden-Seelannin etu on suotuisampi ilmasto. Lampaat saavat laiduntaa ulkona suuremman osan vuotta. Laidunmaiden typpilannoituksessa voidaan käyttää teollisten lannoitteiden sijasta apilaa.

Eräänä päivänä saamme kuulla, että on haitta, jos hiilidioksidittoman teollisen typpilannoitteen sijasta joudutaan käyttämään apilaa.  ;D

"PassiiviIdentiteetti" on ansiokkaassa kirjoituksessaan tarttunut juuri tähän meidän kysymykseemme:

Typpilannoitteet…toisaalta ja toisaalta (https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2019/06/08/typpilannoitteet-toisaalta-ja-toisaalta/)

Siinä on myös nykytilanteen ja lähitulevaisuuden tarkastelua taloudelliselta kannalta, joka on ehkä meiltä täältä vähän puuttunut. Mutta on se näinkin:

QuoteMainitsin jo aikaisemmin, että typpilannoitteen hinta saattaa olla noin 5% maanviljelijän lopputuotteen arvosta ja se taas on pieni osa siitä hinnasta mitä kuluttajina maksamme ruuasta kaupassa. Mikäli vain tekisimme päätöksen fossiilisen vedyn kieltämisestä, tuskin se mitään suurempia mullistuksia aiheuttaisi etenkin mikäli samalla emme vaadi vedyn tuotantoa tavoilla, jotka ovat erityisen kalliita.

Eikä vielä ole sanottua, etteikö siinä vedyn valmistamisessa voitaisi edistyä, ks. edellä siellä täällä.

Lisäksi kirjoituksessa on muitakin hyviä huomioita vertailussa, jossa biologisen typensidonnan piiloseuraukset (eli kustannukset) tulevat hyvin esiin.

Vedyn valmistuksessa tehdään edelleen keksintöjä, jotka ovat vähintään lupaavia:

Promising new solar-powered path to hydrogen fuel production (https://www.eurekalert.org/pub_releases/2019-08/lu-pns080119.php)

Siitä tosiseikasta, että tuollaisia läpimurtoja on luvattu ennenkin, voisi tulla kyyniseksi. Mutta ei pidä tulla. Katsotaan, odotellaan.

Tässäkin on väite siitä, että vedyn valmistamisen hinta saataisiin olennaisesti laskemaan:

Ruotsissa testataan ratkaisua, joka mullistaisi yhteiskunnan ja romauttaisi päästöt �" ja idea voi tulla käyttöön ensimmäisenä Suomessa (https://yle.fi/uutiset/3-10942131)

QuoteSilloin kun tuulee ja paistaa, mutta kaikki uusiutuva sähkö ei mene kaupaksi, sen voisi hänen mukaansa varastoida vetyyn pilvisiä ja tuulettomia päiviä varten.

�" Akkujen käyttö on hyvin kallista, joten näemme vetytekniikan tässä suhteessa mielenkiintoisena, sanoo Nordlander.

Käytännössä varastointi tapahtuisi siten, että päivinä, jolloin energiaa on reilusti saatavilla, sitä käytettäisiin erottamaan vedessä olevat vetyatomit happiatomeista. Vety säilyisi joitakin viikkoja varastossa, ja prosessissa se muutettaisiin takaisin vedeksi. Näin valmistettava vety sopii myös sähkön varastointiin, koska se voidaan muuttaa myös takaisin sähköksi.

Professori Markku Ollikainen sanoo, että jos terästeollisuudessa kehitetään hyviä käytäntöjä vedyn hyödyntämiseksi, se on askel kohti vedyn hyödyntämistä muillakin aloilla.

Vai sanottiinko siinä? Kyllä ainakin rivien välissä sanottiin. Kun tuotiin esille, että tuo olisi akkujen käyttöä halvempaa.

Ja jos "ylimääräistä" vetyä tuolla tavalla syntyy, kaiketi sitä voisi vähän käyttää typpilannoitteenkin valmistamiseen?

Graafinen esitys siitä,  että typen osalta haukutaan väärää puuta.

Infographic: Eliminating synthetic fertilizer won’t solve agriculture’s nitrogen pollution problem (https://geneticliteracyproject.org/2019/09/30/infographic-eliminating-synthetic-fertilizer-wont-solve-agricultures-nitrogen-pollution-problem/)

Sanallisesti:

QuoteMany people argue that synthetic fertilizers are at the heart of the problem. Because synthetic fertilizers are the biggest contributor to nitrogen pollution, the thinking goes, we should radically limit their use, if not eliminate them entirely from the food system. The solution, in other words, lies in organic fertilizers such as animal manure.

However, this would be ineffective, infeasible, and counterproductive for several reasons. There is a strong environmental case to be made for synthetic fertilizer, captured in the suite of infographics below.

First, while we should make the best possible use of animal waste, applying manure to crops often generates even more nitrogen pollution than synthetic fertilizer. Synthetic fertilizers are responsible for the most pollution only because they are the most used, not because they are worse for the environment.

Viimeinen lause tuosta suomeksi: synteettiset typpilannoitteet ovat eniten vastuussa saastumisesta vain sen vuoksi, että niitä käytetään eniten, ei sen vuoksi, että ne olisivat ympäristölle huonompia.

Johon voi lisätä, että tuo eniten saastuttavuuskin lakkaa olemasta tosiasia sitä mukaa, kun täsmälannoitus lisääntyy. Sehän toimii parhaiten juuri keinolannoitteilla. Jutun valokuvassa oleva lannoitus ei taida olla täsmälannoitusta.

Mutta erilaisista lupaavista keksinnöistä huolimatta yhä nähdään tämä kytkentä tärkeänä:

Öljy ja lannoitteiden raaka-aineet halpenevat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.523546)

QuoteSaudi-Arabian öljykentille tehdyn hyökkäyksen aiheuttama hintapiikki jäi lyhyeksi.

Urea halpeni syyskuussa selvästi maailmanmarkkinoilla.

Maailmanpankin tilaston mukaan urea maksoi syyskuussa 237 dollaria tonnilta, kun elokuussa hinta oli 262 dollaria.

Halvempaa urea on viimeksi ollut kesäkuussa 2018.

Minuun taas tekee joka kerta näitä uutisia lukiessa vaikutuksen se, kuinka halpaa tuo typpilannoite on, ja tulee mieleen se, miten huimaavia sillä saadaan aikaan. Tietysti hinta viljelijälle on kaikkialla tuota maailmanmarkkinahintaa korkeampi, mutta on kuitenkin jossain suhteessa siihen. Toisaalta hehtaarille ei tarvita läheskään tonnia, joku kymmenesosa riittää. Ja sadot kohoavat huimasti. (Tietysti täytyy muistaa muutkin tarvittavat ravinteet, täytyy nyt tähänkin laittaa.). Ja siinä on portti ulos lamaannuttavasta, kaikkea inhimillistä rajoittavasta  ja tappavastakin köyhyydestä!

Samalla mieleen tulee tietysti se, miten turhanaikaista on se puuhastelu, jossa yritetään pärjätä ikivanhan typensidontailmiön varassa.  Missä en sano, että typpilannoitteen va!mistuksen kehittäminen mahdollisimman fossiilivapaaksi olisi turhanaikaista.

Annaleena Ylhäinen twiitillään muistutti 1. marraskuuta:

QuoteTeolliset lannoitteet ruokkivat puolet väestöstä tälläkin hetkellä. Se on hyvä muistaa, kun lannoiteteollisuutta haukutaan milloin mistäkin. Ammoniakin valmistukseen käytettävä Haber�"Bosch-menetelmä on yhä yksi 1900-luvun tärkeimmistä keksinnöistä.

Ja linkkasi tähän artikkeliin:

Fertiliser feeds half of the world’s population (https://www.futurefarming.com/Smart-farmers/Articles/2019/10/Fertiliser-feeds-half-of-the-worlds-population-490978E/)

Tiedetäänhän täällä tuo, mutta se olisi monen muunkin syytä tietää. Ja muistaa. Eli tuodaan mekin se täällä taas esille, näin.

Siitä tämä ei ole paha hinta:

QuoteSome half a billion tons of fertiliser is produced via the Haber process every year, requiring 2% of the world’s energy to apply the heat and pressure demanded to force nitrogen pumped from the air to bond with hydrogen to form ammonia.

Nimittäin elämästä. Eikä sitä kannata kuvitella, että juuri minä olisin kyllä hengissä muutenkin. Tai perheeni jne.

PS. Jopa luomuväki on pitkälle hengissä Haberin ja  Boschin ansiosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762)! Tuon ranskalaistutkimuksen mukaan jopa neljänneltä osaltaan. Joten myös luomuväen tulisi tässä nöyrtyä hiljaiseen kunnoitukseen, eikö?

Tässä ei ole kyse varsinaisesta fossiilivapaasta ratkaisusta:

Scientists extract hydrogen gas from oil and bitumen, giving potential pollution-free energy (https://phys.org/news/2019-08-scientists-hydrogen-gas-oil-bitumen.html)

Mutta tuo saattaisi myös vaikuttaa typpilannoitteen valmistustapaan. Ja hintaan.

Hiilivapaasta menetelmästä sen sijaan voitaisiin puhua. Tuon kuvauksen mukaan vety saataisiin talteen mutta hiili jäisi maan sisään. Kun nykyisin vety irrotetaan metaanista eli maakaasusta, prosessissa tulee väistämättä ylimääräistä hiilijätettä (hiilimonoksidia).

Tässä MT:n artikkelissa asia käsitellään varmaankin perusteellisesti. Tämän verran saan siitä näkyviin:

Lannoitteiden hiilijalanjäljissä on isot erot �" näistä syistä päästöt johtuvat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1061787)

QuoteMT Plus
Maatalous
08:00
Satu Lehtonen

Maakaasu tai kivihiili on lannoitetuotannon suurin kasvihuonekaasujen lähde. Jos ne pystyttäisiin korvaamaan uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä, päästöt laskisivat dramaattisesti.

Lannoitteiden hiilijalanjäljessä on melkoiset erot. Venäläisen NPK (typpi, fosfori ja kalium) -lannoitteen lukema on yli kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna, kiinalaisen peräti kolminkertainen.

Yaran NPK-lannoitteessa olevan typpikilon valmistaminen tuottaa 3,74 kiloa hiilidioksidia ekvivalentteina. Venäläisen vastaava lukema on 8,13 ja kiinalaisen 11,39.

Mistä näin iso ero johtuu?

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Yaran massiivisesta hankkeesta, jossa valmistetaan typpilannoitetta käyttämättä fossiilista raaka-ainetta tai energiaa:

Fertiliser giant Yara aims to decarbonise food production with green hydrogen trial in Pilbara (https://www.abc.net.au/news/rural/2020-06-19/pilbara-yara-engie-trial-aims-make-sustainable-fertiliser-green/12340826)

Australiassa. Vihje Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.

Haber-Bosch-menetelmääkin kehitetään:

New reactor could halve carbon dioxide emissions from ammonia production (https://www.sciencemag.org/news/2019/11/new-reactor-could-halve-carbon-dioxide-emissions-ammonia-production)

Tämä odotellessa täysin hiilidioksidivapaata ratkaisua. Jollaisen uskon olevan mahdollinen.

Tämä onkin sitten mielenkiintoista:

Ammonia: hydrogen’s green soulmate? (https://www.euractiv.com/section/energy/news/ammonia-the-missing-link-in-the-hydrogen-economy/)

Vedyn käyttö energianlähteenä ja typpilannoitteen valmistuksessa kytkeytyvät uusilla tavoilla toinen toisiinsa!

Tällainenkin läpimurto väitetään tehdyksi:

Spanish Researchers Claim a Green Hydrogen Breakthrough (https://wattsupwiththat.com/2020/11/04/spanish-researchers-claim-green-hydrogen-breakthrough/)

Ja jos se on totta, niin sillähän on edellä kuvatulla tavalla merkityksensä myös typpilannoitteen valmistamisessa.

Sitten on vielä tämäkin. Tämä saattaa olla mahdollista:

Quote from: Heikki Jokipii on 18.08.20 - klo:13:34
Kerran vielä tämä yksinkertainen laskelma:

Viewpoint: Europe can’t produce enough food if it cuts use of farm chemicals but opposes gene editing (https://geneticliteracyproject.org/2020/08/18/viewpoint-europe-cant-produce-enough-food-if-it-cuts-use-of-farm-chemicals-but-opposes-gene-editing/)

QuoteEurope is asking its farmers to use fewer pesticides and less fertilizer, while still producing the same amount of food.

If European governments were willing to adopt the latest agricultural innovations, like gene editing and precision ag, reaching such a goal might be possible.

(lihav. HJ)

Kyllä, on tässä jo toistoa. On tuo jo monin tavoin ja monen tahon toimesta edellä sanottu.

A Roadmap for Lowering Crop Nitrogen Requirement (https://www.cell.com/trends/plant-science/fulltext/S1360-1385(19)30150-5?_returnURL=https%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS1360138519301505%3Fshowall%3Dtrue)

Ja olisi kyllä hyvä asia. Mutta ilman tuota ei ole, vaan merkitsisi vain Euroopan ruoantuotannon pienenemistä.

Kehitystyötä, nyt Suomessa:

Yara leikkaa kasvihuonekaasupäästöjä seitsemän miljoonan euron investoinnilla Uuteenkaupunkiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1246012)

QuoteYaran kehittämä katalyyttiteknologia muuttaa vahvan kasvihuonekaasun, ilokaasun, typeksi ja hapeksi.

Tarkemmin täältä:

https://www.yara.fi/tietoa-yarasta/yara-suomi/tutkimus-kehitys-innovaatiot/innovaatiot/katalyytti/

Yara oli esitellyt asiaa täälläkin:

https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1331210995398750211/photo/1

Tämän tarinan pitäisi tavalla tai toisella kuulua kouluopetukseen:

Fritz Haber and Carl Bosch: The chemists who revolutionized fertilizer production and ‘changed the world for the better’ (https://geneticliteracyproject.org/2021/01/29/fritz-haber-and-carl-bosch-the-chemists-who-revolutionized-fertilizer-production-changing-agriculture-forever/)

Tuohon tapaan. Tai vähän laajennettuna. Johdannolla siitä, mitä tapahtui ennen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3837#msg3837). Ja jatko-osuudella siitä, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa tuon jälkeen.

Tästä muodostuu oikeastaan filosofinen ongelma:

Happamien sulfaattimaiden typpivarannot odotettua suuremmat (https://www.luke.fi/uutinen/happamien-sulfaattimaiden-typpivarannot-odotettua-suuremmat/)

Kieltämättä mitenkään asian tuossa kerrottuja etuja, mitenkä on tuon menettelyn kestävyyden kanssa? Aikanaan Chilen guanoesiintymätkin varmaan vaikuttivat loputtomilta. Ja eräänlaista "louhimista" kerran muodostuneesta esiintymästä tuo on:

QuoteHappamia sulfaattimaita on syntynyt Suomen rannikkoalueilla, kun aikaisemmin meren pohjassa olleet sulfidikerrokset ovat hapettuneet maan kohoamisen, viljelykseen oton ja kuivatuksen myötä. Sulfidikerrosten muodostuminen alkoi yli 8 000 vuotta sitten, kun rikkipitoisia sedimenttejä alkoi kerrostua nykyistä Itämerta edeltäneen ravintorikkaan Litorinameren pohjaan.

Ihan erilliskysymyksenä. Jos tuota varantojen hyväksikäyttöä pystytään vielä kehittämään tehokkkammaksikin, onko sen hyödyntäminen jatkossa oleva luomussa sallittua? Tuonhan osaa kuvitella vähentävän tarvetta käyttää peltoja typen sidontaan. Se typpi ei ole teollista, mutta.. no, kuulemme ehkä myöhemmin.

Tilannekatsaus typen valmistuksen tilanteesta:

https://wattsupwiththat.com/2021/04/29/considering-ammonia/

Kiinnitän huomiota nyt vain tähän:

QuoteAlternative production routes for ammonia

One route to greening ammonia production is using a fully electrical process.[4] First, we would produce hydrogen through electrolysis of water, then provide high pressure using electrically driven compressors rather than the more typical steam turbines or methane fueled industrial engines. All of the components of this version of the Haber-Bosch process are at a technical readiness level (TRL) of 9 (see [5] for an explanation TRL) and in that sense are ready for deployment. However, this version of the process is not market ready as the energy inputs are three times the fossil fuel version of Haber-Bosch. Electrolysis of water, for instance, is itself only about 60% efficient. No one makes hydrogen this way except those with extremely cheap hydroelectric sources.

(kursiv. HJ)

Tuosta (kursivoidusta) on nyt tällä hetkellä lähdettävä. Mutta tilanne voi kehittyä ja muuttua. Mutta jotain haittaa on ehkä siedettäväkin. Asiaahan on tarkasteltava tätä taustaa vastaan:

QuoteTo say that ammonia makes fertilizers and explosives doesn’t do justice to its importance. Probably one-half the human race depends on anhydrous ammonia or fertilizers derived from it for their food. In the form of high density ammonium nitrate prill it provides a safe and economical explosive.[1]  Since our elites are obsessed with remaking the modern world, a good question to ask is “what alternatives do they have to produce this essential substance without using fossil fuel?”

Estimates are that industry produces about 150 million metric tons of ammonia per year, and that this activity releases around 1.2% of the human emissions of CO2 each year.

(lihav. HJ)

Vaikka fossiilitonta vaihtoehtoa ei (heti) löytyisi, tuo tarkoitus sitä käyttää ei ole listassa ensimmäisenä, jos fossiilisista ryhdytään luopumaan.

Tämä saattoi olla läpimurto:

Making clean hydrogen is hard, but researchers just solved a major hurdle (https://wattsupwiththat.com/2021/07/19/making-clean-hydrogen-is-hard-but-researchers-just-solved-a-major-hurdle/)

Mutta on vielä kesken:

QuoteGoing forward, the team will work to improve the efficiency of the oxygen portion of water-splitting by increasing the reaction rate. The researchers’ next major challenge is then to move on to the other half of the equation.

“We were able to address the oxygen side of the reaction first, which is the more challenging part, ” Yu said, “but you need to perform both the hydrogen and oxygen evolution reactions to completely split the water molecules, so that’s why our next step is to look at applying these ideas to make devices for the hydrogen portion of the reaction.”

Tottakai asialla on onnistuessaan merkitystä muussakin kuin typpilannoitteen valmistuksessa, mutta tätä kysymystä on perinteisesti käsitelty tässä triidissä.

Onko tässä kyse samasta kuin edellä?

New Method Makes Vital Fertilizer Element in a More Sustainable Way (https://news.utexas.edu/2021/07/14/making-vital-fertilizer-element-in-a-more-sustainable-way/)

Taitaa siinä olla samasta kyse. No, siinä kuitenkin toinen selitys asiasta, jos se siitä olisi helpompi ymmärtää. Ja tuolta kautta löytyi myös linkki Naturen artikkeliin:

Selective electrocatalytic synthesis of urea with nitrate and carbon dioxide (https://www.nature.com/articles/s41893-021-00741-3)

Joka sitten on kyllä maksumuurin takana.

Mitäs tämä sitten on?

Lannoiteyhtiö Yara leikkaa tuotantoaan 40 prosenttia maakaasun kallistumisen takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1565003)

QuoteEnnätyksellisen korkea kaasun hinta Euroopassa heikentää ammoniakin tuotannon kannattavuutta. Sen takia lannoiteyhtiö Yara rajoittaa tuotantoaan useilla tehtaillaan.

Ammoniakki on yksi tärkeimmistä lannoitteiden raaka-aineista. Sitä valmistetaan pääasiassa ilmakehän typestä, vesihöyrystä ja maakaasusta.

Yhtiö leikkaa tällä viikolla 40 prosenttia ammoniakkituotannostaan.

Aivan tuolla tavalla se ei tämän mukaan ollutkaan:

Yara brings ammonia to Europe after gas price hike, CEO says (https://www.reuters.com/business/energy/yara-brings-ammonia-europe-after-gas-price-hike-ceo-says-2021-09-20/)

Vaan siis tuotantoa Euroopassa korvataan tuotannolla muualla.

Vielä ei voi sanoa vaihtoehtoisten typpilannoitteen tuottamistapojen ajan koittaneen.  8)

Ludger Wessin jatkotwiittaus:

https://mobile.twitter.com/skepteis/status/1451236831937417229/photo/1

Jossa siis synteettinen typpilannoite (1909) sijoittuu täysin ylivoimaiseksi ykköseksi ihmishenkiä pelastaneiden keksintöjen kisassa, 2,7 miljardilla.

***

Miettimään tässä, että rokotevastaisia valheita levittävät eivät oikeastaan ole niin pahoja kuin typpilannoitteesta pahaa puhuvat! �" Kuten vaikkapa professori Juha Helenius, joka on sanonut Biodynaamisen yhdistyksen FB-merkinnän mukaan Suomen Kuvalehdehdessä seuraavaa:

”On ekologisesti kestämätöntä, että peltokasveja ravitaan yhä keinolannoitteilla sen sijaan, että ylläpidettäisiin peltojen multavuutta eloperäisillä kierrätyslannoitteilla."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-on-turha-ylpeilla-ruoantuotannon-ymparistoystavallisyydella-professori-lyttaa-marinin-hallituksen-henkselien-paukuttelun/

Tämä on hintaero nyt:

https://kaytannonmaamies.fi/share/30372/424f0f

Eli hiilineutraalin ammoniakin hinta on 2-5 kertainen maakaasusta valmistettuun verrattuna.

Vihje tuohon Annaleena Ylhäisen twiittisivulta. Mutta sieltä löytyivät myös nämä twiitit:

Quote3. Jopa 90 % ammoniakin kustannuksista tulee suoraan maakaasun hinnasta.

Quote2. Typpilannoitteet valmistetaan pääosin maakaasun avulla. Haber-Boschin ammoniakkisynteesiä pidetään 1900-luvun kenties tärkeimpänä keksintönä. Ammoniakki valmistetaan tislaamalla typpi ilmasta ja yhdistämällä se vetyyn, joka otetaan yleensä maakaasusta.

Yhteensä tuosta tulee, että valtaosa kustannuksista tulee vedystä. Jota Yara ei vielä ole onnistunut valmistamaan hiilineutraalisti tuon edullisemmin. Mutta peli ei ole pelattu: alueella on muitakin innokkaita kehittäjiä kuin Yara. Eikä Yarankaan kehitystyö tuohon pääty.

Tuon KM:n artikkelin viimeisessä kappaleessa (jota ei pysty suoraan lainaamaan) kerrottiin EU:n komission selvittäneen, että maakaasusta valmistettu vetykilo maksaa 1,5 euroa, kun taas elektrolyysillä valmistettu 2,5-5,5 euroa.


PS. 02.11.21: Yksi näistä alueen toimijoista on suomalainen:

Suomalaisten siivu vetybuumista (https://www.hs.fi/visio/art-2000008346218.html)

QuoteHycamiten tuotantomenetelmässä kiinnostavaa on myös hinta, sillä tuotantotapa kuluttaa merkittävästi vähemmän sähköä kuin elektrolyysilla tuotettava vihreä vety. Jos vihreän vedyn hinta on nyt 2,5�"3 euroa kilo, Hycamiten mukaan sen menetelmällä hinta painuu lähelle 1,5 euroa kiloa kohden.

Mutta ennenkuin tuossa em. kehitystyössä edetään, nyt uhkaa käydä näin:

Nitrogen fertilizer shortage threatens to cut global crop yields -CF Industries (https://www.reuters.com/business/energy/nitrogen-fertilizer-shortage-threatens-cut-global-crop-yields-cf-industries-2021-11-04/)

(Vinkki tuohon uutiseen Annaleena Ylhäisen twiittisivulta.)

Mutta tietysti kysyntäjoustoa on hyvin vähän tuolla hyödykkeellä. Ja hintajoustoa kyllä on. Sitä on saatava, maksoi mitä maksoi. Tavalla kuin tavalla tuotettuna. Mutta pahin vaihtoehto on, jos joudutaan kovin laajamittaisesti turvautumaan biologiseen typensidontaan!!!

***

Vähän aikaa sitten jo kerrottiin, että tuolla olisi vaikutuksia Suomessakin:

Ruuan hinta lähtee Suomessa pian selvään nousuun �" yksi syy on lannoitteissa, joiden hintaan heijastuu Euroopan energiamarkkinoiden myllerys (https://yle.fi/uutiset/3-12156753)

QuoteMaakaasun hinta on noussut jyrkästi eri puolilla maailmaa, ja se tuntuu nyt maanviljelijöiden kukkaroissa. Maakaasun hinta vaikuttaa nimittäin suoraan lannoitteiden hintoihin, sillä lannoitteiden raaka-ainetta saadaan maakaasusta.

Kallistuneet lannoitteet ovat yksi syy siihen, miksi myös ruuan hinnan arvioidaan lähtevän Suomessa pian selvään nousuun.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteen mukaan ruuan hintakehitys vauhdittuu vuoden lopussa. Ensi vuonna ruuan hinta kallistuu PTT:n mukaan noin 1,8 prosenttia, mikä on enemmän kuin ennustettu yleinen kuluttajahintojen nousu.

Jotenkin on kuitenkin niin, ettei tuosta alle 2 prosentista jaksa järkyttyä, kun on tottunut aivan toisenlaisin hintaeroihin. Katso tämä koko triidi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg22777#msg22777).

Vaan kyllä yhä on tällainen väite esillä:

***

Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Antti J Saari
@AnttiJSaari1·14t

Yaran tj sanoo, että nykyhinnoilla ei lannoiteta kannata tehdä. Seurauksena ruokakriisi ensi vuonna.

‘I’m afraid we’re going to have a food crisis’: The energy crunch has made fertilizer too expensive to produce, says Yara CEO (https://fortune.com/2021/11/04/energy-crisis-food-shortage-security-fertilizer-prices-yara-ceo-madagascar-cop26/)

Quote"To produce a ton of ammonia last summer was $110," said Holsether. "And now it's $1,000. So it's just incredible."

***

Vaan uskoisiko vieläkään. Tuo on lähes 10-kertainen hinta. Mutta nythän tuohon väliin jo sijoittuu se "vihreän vedyn" avulla valmistettu typpilannoite, jonka hinnan KM/EU arvioi olevan vain 2-5-kertainen?

Vielä uudestaan Annaleena Ylhäinen @AYlhainen·11. marrask. esitti tämän näkemyksen:

QuoteLannoitteiden kalleus ja saatavuusongelmat tarkoittavat pienempää maissi- ja syysviljasatoa, siirtymistä palkokasveihin (esim maissista soijaan tai papuun/herneeseen) ja hintojen kallistumista. Nyt sanotaan jo ääneen, että kaikille lannoitteita ei riitä.

Tähän viitaten ja linkaten:

Düngerkrise und Düngerpreise 2021/22
Dünger kaufen für 2022: Was können Landwirte machen?  (https://www.agrarheute.com/markt/duengemittel/duenger-kaufen-fuer-2022-koennen-landwirte-587183?utm_campaign=share-link&utm_source=agrarheute&utm_medium=twitter)

Tällaisessa tapauksessa typpilannoitteen vähentäminen voi olla järkevää:

More for less: Biotech approach increases rice yields with fewer nitrogen inputs (https://geneticliteracyproject.org/2021/11/16/more-for-less-biotech-approach-increases-rice-yields-with-fewer-nitrogen-inputs/)

Itseisarvoisena tavoitteena se ei sitä ole. �" Tämä kana kynitään täällä vielä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg24019#msg24019). Kun sen aika tulee.

Varmasti näin...

Nord Stream 2 -kaasuputken lupien viivästys pitkittää Euroopan lannoitepulaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1647401)

... jos käytännössä ainoana vaihtoehtona typpilannoitteen (laajamittaisessa, kannattavassa) valmistamisessa yhä on maakaasu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg23801#msg23801).

Nämäkin asiat menevät eteenpäin:

Suomen lannoitetuotannon päästöt pääosin typpihappotuotannosta �" Yaran investointi vähentää yhden tehtaan päästöjä 90 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1715764)

QuoteYli puolet lannoitteiden elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä syntyy lannoitteen käytöstä pellolla. Neljäsosa aiheutuu lannoitteiden tuotannosta.

Vaikkei tuossa ilmeisesti ollut kyse mistään vallankumouksellisen uudesta teknologiasta.

Luke kertoo tämän perustosiasian:

Vuonna 2020 kolmannesta viljellystä alasta lannoitettiin karjanlannalla (https://www.luke.fi/uutinen/vuonna-2020-kolmannesta-viljellysta-alasta-lannoitettiin-karjanlannalla/)

QuoteMaatalouslaskenta 2020 -tiedonkeruussa kerättiin tietoa maatalousmaan lannoittamisesta. Puolta eli noin yhtä miljoonaa hehtaaria viljellystä alasta lannoitettiin pelkästään väkilannoitteella. Kolmannesta viljellystä alasta lannoitettiin joko pelkästään karjanlannalla tai karjanlannalla ja väkilannoitteella.

Tuo tosiasia pohjaksi tällekin keskustelullemme.

Tällä voi olla merkityksensä myös typpilannoitteen valmistamisessa:

Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos Harjavaltaan �" vähentää hiilidioksipäästöjä merkittävästi (https://yle.fi/uutiset/3-12298263)

Vaikkei se tuossa uutisessa tule esille.

Tätä nyt valitetaan valittamasta päästyäkin:

Lannoitteiden käyttökausi on jo lähellä, mutta lannoitekauppa kesken ympäri Euroopan �" korkea kaasun hinta on pitänyt lannoitehinnat ennätyksissä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1799836)

Typpilannoitteen maakaasuttomat tuotantotavat ovat tulleet esille oikeastaan käsittämättömän vähän.

Siellä täällä toki on joku huomannut, että luomuviljelijöiden ei ole nyt mitenkään aika valittaa!

Näin on nyt:

Typpilannoitteiden tärkeintä raaka-ainetta ei valmisteta Suomessa lainkaan �" 80 prosenttia ammoniakista tulee Venäjältä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1820293)

QuoteMaatalous 06:00 Tilaajalle
Satu Lehtonen
"Venäjän-tuonti on korvattavissa, mutta hinnat ja jopa saatavuus voivat kriisitilanteen pitkittyessä olla haaste", tutkija toteaa.

Mutta näin ei monella tavalla tarvitse aina olla. Ks. edellä. Sillä luultavasti maakaasu on Venäjän markkinaylivoimassa ratkaiseva tekijä.

Tämä Vieraskynä-kirjoitus saattaa liittyä uumoilemaamme luomukampanjaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25668#msg25668):

Palkokasvit edistävät ruokaturvaa ja ruokajärjestelmän kestävyyttä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008702804.html)

QuoteUKRAINAN SOTA on valtava humanitaarinen ja geopoliittinen kriisi. Sen myötä on noussut esiin, että ruoantuotanto Suomessa on perustunut pitkälti teollisella typpilannoituksella tuotettuihin vilja- ja nurmisatoihin. Huomattava osa lannoitteiden raaka-aineista on peräisin käynnissä olevan sodan osapuolina olevista maista. Riippuvuutemme lannoitteiden valmistamiseen tarvittavasta fossiilisesta energiasta ja ulkomaisista tuotanto­panoksista on kestämätöntä.

Mutta tarkastelkaamme sitä itsenäisenä kirjoituksena. Tämä lähtökohta siinä on asetettu tiukasti:

QuoteFOSSIILISEEN energiaan perustuvista tuotantotavoista täytyy pitkällä aikavälillä päästä eroon. Ilmastokriisi ei ole kadonnut mihinkään, ja ruokajärjestelmää on edelleen tarpeen muuttaa nykyistä kestävämmäksi. Typpeä ilmasta sitovien palkokasvien hyödyntämisellä on tässä merkittävä rooli.

.
Eli siis se, että typpilannoitetta voi valmistaa vain fossiilisella energiallla ja raaka-aineilla. Ja ainoa tai ainakin ainoa mainitsemisen arvoinen vaihtoehto on palkokasvien typensidonta.

Lukuja kirjoituksessa vältellään. Emme siis saa tietää, kuinka paljon tuolla keinolla arvioidaan mahdolliseksi teollisia typpilannoitteita korvata. Ehkäpä kirjoituksessa mainittu hanke tuottaa lähitulevaisuudessa niitä lukuja?

***

Me olemme edellä visioineet muunlaisia tulevaisuudennäkymiä. Joissa kyllä niissäkin irrottaudutaan fossiilisista.

Iso projekti, jonka kerrotaan perustuvan uusiin ideoihin:

Nutrien Announces Intention to Build World’s Largest Clean Ammonia Production Facility (https://www.nutrien.com/investors/news-releases/2022-nutrien-announces-intention-build-worlds-largest-clean-ammonia)

QuoteSASKATOON, Saskatchewan--(BUSINESS WIRE)-- Nutrien Ltd. (TSX and NYSE: NTR) announced today that it is evaluating Geismar, LA as the site to build the world’s largest clean ammonia facility. Building on the company’s expertise in low-carbon ammonia production, clean ammonia will be manufactured using innovative technology to achieve at least a 90 percent reduction in CO2 emissions. The project will proceed to the front-end engineering design (FEED) phase, with a final investment decision expected to follow in 2023. If approved, construction of the approximately US$2 billion facility would begin in 2024 with full production expected by 2027.

Suomen Kuvalehden juttu kuulemma hyvä ja perusteellinen:

KATASTROFI LAUTASELLA (https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/typpilannoitteet-ovat-nyt-ennatyskalliita-ilman-niita-maailmassa-olisi-jopa-puolet-vahemman-ihmisia/)

QuoteTyppilannoitteilla tuotetaan miljardien ihmisten ruoka. Nyt leipä on loppumassa maailman köyhiltä.

Mutta siis vain kurkistelee sieltä muurin takaa.  8)

MT unohtaa nyt sen...

Halpa energia sai meidät unohtamaan A.I. Virtasen opit vuosikymmeniksi, nyt ne ovat taas ajankohtaisia ‒ näin typpilannoitusta voidaan vähentää 60 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/48b12a1c-9410-454f-b3c5-6e44294078db)

QuoteVirtasen mallissa maaperän hiilivarastoa (humusta) lisäävät palkokasvipitoiset nurmet ja viljat seurasivat vuorovuosin toisiaan. Karjanlanta käytettiin viljoille, jotka nurmien esikasviarvon ja lannan ansiosta tuottivat hyviä satoja.

.... että Virtanen itse kuitenkin lopulta osittain hylkäsi mallinsa. Epäkäytännöllisenä. Ne sadot eivät kuitenkaan olleet niin hyviä kuin tehoviljelyn keinoin saadut. Eivätkä pellot olleet osan aikaa poissa pelistä, apulantaa käyttäen.

Ei. Nyt tuolla tavalla väärin muistettujen oppien kaivaminen naftaliinista on kaikkea muuta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg26563#msg26563) paitsi ajankohtaista. Ei niin, etteikö  lantaa pitäisi lannoituksessa käyttää. Mutta ei sillä noin huimia tuloksia saavuteta. �" Mutta mitä tarkkaan ottaen sanottiin? Taas se muuri.

***

(10.06.22) Myös lukijakommentti on maksumuurin takana:

Karjanlantaa ei riitä kaikille pelloille ‒ Suomessa on kaskiviljelyn jälkeen käytetty jokainen lantagramma peltokasvien ja puutarhojen ravinnelähteenä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/cf9ad627-c97f-4450-aac2-c08d76656698)

QuoteHuittisissa on käytettävissä paljon lantaa. Se käytetään tarkasti säädösten mukaan peltojen ravinnelisäykseen, jota kasvien kasvu vaatii. Silti tällä tarvitaan merkittävästi teollisia lannoitteita.

Tästä ideasta:

Viewpoint: ‘Farmers don’t need nitrogen fertilizers at all’ �" Why easy solutions to cut down on chemical fertilizers don’t work (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/05/viewpoint-farmers-dont-need-nitrogen-fertilizers-at-all-why-easy-solutions-to-cut-down-on-chemical-fertilizers-dont-work/)

QuoteOh, wait. What were those bales that used to scratch the heck out of my thighs right through my jeans when I was a kid in the 1970s? Clover. Not exactly a new idea.

…

Any farmer looking at this year’s inputs bill would be delighted to give up N. But cutting it to zero comes with, by some estimates, a 20 percent yield penalty that would drive margins underwater. And it would also do little to reduce early spring nitrous oxide release from soil microbes breaking down crop residue, which can account for up to 80 percent of a field’s emissions. And, and…

Well, if you see a simple, neat solution to the nitrogen problem, it’s probably wrong.

Ja 20 prosentin "rangaistus" ei riitä. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27245#msg27245)

Ei, se ei riitä alkuunkaan (lihav. HJ)

‘43% lower yields’: Challenging common wisdom, organic farming is ‘less efficient, more expensive, and worse for the environment’ (https://geneticliteracyproject.org/2022/07/06/43-lower-yields-challenging-common-wisdom-organic-farming-is-less-efficient-more-expensive-and-worse-for-the-environment/)

QuoteA study by the University of Melbourne in Australia shows that organic farming yields 43 percent to 72 percent less than conventional methods �" and that achieving the same output requires 130 percent more farmland.

Tuossa viitatussa tutkimuksessa onkin otettu laskelmassa huomioon typen keräämiseen vaadittava ala:

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0308521X22000403?via%3Dihub

***

Mutta kummasti tuo utopistinen idea silti pompahtaa yhä uudelleen esille. USA:ssakin. Niin innokkaita ollaan hyödyntämään tuota "ilmaista" typen lähdettä, että siitä suostutaan maksamaan vaikka mitä.

Jotain todella hurjaa on saattanut tapahtua:

Huikea läpimurto: Ilman tätä kemikaalia 5 miljardia ihmistä kuolisi nälkään �" Nyt sitä tehtiin ilmasta ja sähköstä 99 % hyötysuhteella: Voi mullistaa myös polttoaineet (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/huikea-lapimurto-ilman-tata-kemikaalia-5-miljardia-ihmista-kuolisi-nalkaan-nyt-sita-tehtiin-ilmasta-ja-sahkosta-99-hyotysuhteella-voi-mullistaa-myos-polttoaineet/47966475-597f-45da-acb1-f690471769e8)

QuoteTuomas Kangasniemi | päivitetty 12.8.2022, 11:41 TIEDE KEMIA

Uusi sähkökemiallinen ammoniakkisynteesi on 100 kertaa aiempia vastaavia nopeampi. Laboratoriosta on kuitenkin pitkä matka teollisiin sovelluksiin.

Ammoniakkisynteesin tutkimuksessa on saavutettu suuri läpimurto. Kemistit Australiasta onnistuivat valmistamaan ammoniakkia (NH₃) sähkökemiallisella reaktiolla siten, että sähkövirran sisältämästä sähkövarauksesta noin 99 prosenttia saatiin hyödynnettyä.

Mutta, ystävät. Jäsenet tai satunnaiset lukijat. �,,lkää ihan vielä ottako pääpuolen jäähdytysjärjestelmää pois päältä. Esimerkiksi niitä jäitä pois hatusta.

Vähäisin vihjein, arvaus. Onko kyse tästä firmasta:

We’re powering the Green Ammonia Revolution (https://www.jupiterionics.com/)

Jos on, niin tässä asiasta lisää:

Chemists make N₂ into NH₃ in most efficient electrochemical reaction ever (https://cen.acs.org/environment/green-chemistry/Chemists-make-N-NH-efficient/100/i27)

QuoteAlexandr Simonov, Douglas MacFarlane, and coworkers from Monash University improved on an electrochemical, lithium-mediated N2 reduction reaction to make NH3 at a rate 100 times as high as the rates of previous attempts. Simonov says changing the electrolyte increased the efficiency of the reaction in two ways: by increasing how much N2 is converted to NH3 and by improving what’s called the faradic efficiency. “It essentially means how much current is converted to the target product,” Simonov says.

Monash University (https://www.monash.edu/)

Myönnän: jää hatussani alkaa tuntua sulaneelta.  ;D

Mainos, jossa iskevästi tuodaan esiin tämän EU:ssa nyt niin halveksitun ravinteen merkitys:

Mikä on nurmien lannoituksen taloudellinen optimi? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/b59c1439-7b52-4866-8703-d0f41d3dd8c3)

Suorastaan vallakumoukselliselta tuntuu ajatus, että sitä käytettäisiin juuri sen verran kuin tarvitaan. Eikö tunnukin?

Lähde, johon tuossa viittataan, on tämä (pdf):

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 53/2022
Maatalouden typpihaaste �"
vaihtoehtoja ja ratkaisuja
Synteesiraportti (https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551964/luke-luobio_53_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Jos on näin...

Maakaasun hinta räjähti vuodessa 400 % kalliimmaksi �" Euroopan lannoitetuotanto hirveässä paineessa, mutta Yara jatkaa korotetuin hinnoin (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maakaasun-hinta-rajahti-vuodessa-400-kalliimmaksi-euroopan-lannoitetuotanto-hirveassa-paineessa-mutta-yara-jatkaa-korotetuin-hinnoin/1f176a35-1be0-48f2-a5e6-f94794a31d98)

... niin arkijärkeni mukaan vaihtoehtoiset menetelmät olisivat jo nyt tulleet kilpailukykyisiksi?

Voitaisiinko jopa palata aivan juurille?

Quote from: Heikki Jokipii on 07.04.13 - klo:05:48
Luvattu historiaan sukeltaminen. Tämä seuraava oli ainakin itselleni yllätys. Vaikkei asiaa mitenkään ole maailmassa salattukaan.

Se tieto, jonka olin saanut (tai säilyttänyt) myös lukiessani Vaclav Smilin kirjaa Enriching the Earth (http://www.amazon.com/Enriching-Earth-Fritz-Transformation-Production/dp/0262693135), että Haber-Bosch-menetelmä olisi ollut ensimmäinen synteettisen typpilainoitteen valmistusmenetelmä, osoittautui tiedokkeeksi.

Ensimmäisenä asian - kuten tätä englanninkielisestä wiki-artikkelista (http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_fertilizer) selviää - keksivät norjalaiset:

Birkeland�"Eyde process (http://en.wikipedia.org/wiki/Birkeland%E2%80%93Eyde_process)

Tällä menetelmällä myös lähdettiin tuotantoon jo v. 1905. Ja nykyinen Yara on jollakin tavalla siellä uraa uurtaneen firman perillinen, vaikka nykyisin käyttääkin Haber-Bosch-menetelmää.

Vaikka Smil ei siis tuonut tätä kirjassaan kunnolla esille, niin vaikkapa tässä hänen artikkelissaan se kerrotaan:

Nitrogen cycle and world food production (http://www.vaclavsmil.com/wp-content/uploads/docs/smil-article-worldagriculture.pdf)

Sen taulukosta 1 (Table 1.)  voi lukea, miten Haber-Bosch-menetelmä vasta 1930-luvulla syrjäytti muut menetelmät, tehokkaampana.

Tässä odotellessa, mitä näistä läpimurroista tulee (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792).

Sanoisin, että tässä on liioittelua:

Korkea kaasun hinta on tappamassa ison osan Euroopan lannoiteteollisuudesta �" seuraukset kohtalokkaita EU:n huoltovarmuudelle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bc3520e3-8e88-4eb8-beb8-dddff5ddebc4)

QuoteTyppilannoitteiden tuotantokapasiteetista on Euroopassa jo yli 70 prosenttia joko vähennetty tai ajettu alas kokonaan. Yksiselitteinen syy on maakaasun hinnan nousu, joka tekee kannattavan tuotannon mahdottomaksi.

Typpilannoitteelle kun ei oikeastaan ole vaihtoehtoja. Jos oma tuotanto ei ole kannattavaa, sitten ostetaan muualta. Vaikkapa Venäjältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28283#msg28283)?

Sitä odotellessa, jos em. maakaasuttomat tuotantotavat saadaan käyntiin. Vrt. myös puheenvuoroa juuri edellä: vv. 1905-193(?) pystyttiin se jo tekemään.

Näinhän Yara myöntää asian olevan:

Yara kovasta hinnankorotuksestaan: ”Jos lannoitteita haluaa ylipäänsä tuottaa, tällä hinnalla se on mahdollista” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/070eb30b-8592-467a-8044-7335cbdcdbd5) (30.08.22)

Quote”Ammoniakkia ei Euroopassa tällä hetkellä tuoteta, koska tuotantokustannukset ovat kaksinkertaiset siihen verrattuna, millä hinnalla ammoniakkia saa tuotua Euroopan ulkopuolelta.”

(lihav. HJ)

Vaikea sanoa, missä Venäjä Yaran maantieteessä sijaitsee.

Yaralla on iso hanke Australiassa:

ENGIE to build renewable hydrogen plant in Western Australia (https://www.reuters.com/business/energy/yara-build-renewable-hydrogen-plant-western-australia-2022-09-15/)

Yara at the forefront of clean ammonia in Australia (https://www.yara.com/news-and-media/news/archive/news-2022/yara-at-the-forefront-of-clean-ammonia-in-australia/)


PS. 19.09.22: Nyt vasta välähti. Australia ja Australia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). Onko näillä asioilla yhteyttä?

Nyt on noussut esiin seuraava kysymys. On toisaalta näin:

QuoteJoris van Dorp🔧⚡🌍
@EnergyJvd
International LNG shipments have all been bought up by rich "green" European countries like Germany and Belgium who need all the fossil fuels they can get in order to continue their nuclear phaseout policies without freezing in the dark.

Mutta myös niin, että yhä vielä maakaasua tarvitaan typpilannoitteen valmistamiseen. Heikentääkö tuo hamstraus mahdollisuuksia siihen? Viedäänkö tuolla politiikalla leipä jonkun köyhän suusta?

Tässä pulatilanteessa voi tuollainenkin ongelma kärjistyä. Vaikka optimistisesti yhä odotamme lisätietoja tästä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792).

Tätäkin hanketta on syytä seurata:

Turkulaisen Jussin yhtiö voi pelastaa Suomen nälänhädältä �" Valmistaa vihreää vetyä ja maailman tärkeintä kemikaalia, joka on toistaiseksi pakko ostaa Venäjältä: 260 M�,� hanke (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/turkulaisen-jussin-yhtio-voi-pelastaa-suomen-nalanhadalta-valmistaa-vihreaa-vetya-ja-maailman-tarkeinta-kemikaalia-joka-on-toistaiseksi-pakko-ostaa-venajalta-260-m-hanke/b453c22d-ee49-4606-a50a-30237ef119c9)

QuoteAmmoniakki on paitsi lannoitteille välttämätöntä myös laivapoltto­aine. Suomeen suurin osa tuodaan nykyisin Venäjältä. Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa.

Ruuan tuotanto Suomessa on tällä hetkellä vaarallisen riippuvaista Venäjästä, sillä lannoiteteollisuuden tarvitsemasta ammoniakista jopa 80 prosenttia tuodaan itä­rajan takaa. Loppu ostetaan Keski-­Euroopasta: omaa tuotantoa kotimaassamme ei toistaiseksi ole.

Vaikkei tuossa tuodakaan esille yhtä huimaavia näkymiä kuin Australiassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). Tai maksumuurin takana, joten emme tiedä, mitä kaikkea siinä kerrotaan.

Yaralta Euractiviin tullut mielipide siitä, mitä asiassa voisi tehdä:

Three ways to ensure Europe’s strategic autonomy in food and fertilizers (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/three-ways-to-ensure-europes-strategic-autonomy-in-food-and-fertilizers/)

Tämäkin on mukana:

Quote2. Accelerate the green transition

The transition to more sustainable, efficient fertilizer production by using renewable energy and recycling nutrients requires large-scale investments. Green ammonia holds great potential to transform not only the food system, but also other sectors of the European economy. Innovation and investment support, both from the EU and the national level, should be earmarked for the fertilizer sector to meet the three objectives of accelerating decarbonization by reducing our reliance on fossil fuels, reducing waste in the food system, and reducing our dependency on Russia.

Mutta ei tule vihjettä siitä, onko Yara nyt tuon kehityksen kärjen tuntumassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg28404#msg28404).

Tämä hanke ei ehkä ole (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792) kehityksen absoluuttisessa kärjessä:

Kokkolaan suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn hanke �" vihreälle ammoniakille on maailmalla kysyntää (https://yle.fi/a/3-12677057)

Quote70 prosenttia ammoniakista menee lannoiteteollisuuteen, ja ilman ammoniakkia maailma kuolisi nälkään, sanoo Schalin.

2050 meriliikenteen polttoaineissa on kuitenkin ennakoitu olevan yhtä kova kysyntä ammoniakille.

Mutta tukee yhtäkaikki omalta osaltaan kansainvälistä prosessia, jossa typpilannoitteen valmistus irrotetaan sen fossiilisesta lähtökohdasta. Eli maakaasusta. Nyt palataan tavallaan asian juurille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3837#msg3837). Mutta paljon kaikenlaista matkan varrella oppineina.

Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.22 - klo:04:47
Mutta näin ei monella tavalla tarvitse aina olla. Ks. edellä. Sillä luultavasti maakaasu on Venäjän markkinaylivoimassa ratkaiseva tekijä.

Maailman riippuvuus Venäjän lannoitteista? Katsokaapa tätä:

https://pbs.twimg.com/media/FiKlhQWXwAEzFkm?format=png&name=small

Kaksi twiittiä tästä meidänkin asiastamne:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
2. Maakaasu on ollut tänä vuonna niin kallista, että vihreän ammoniakin tuotanto on ollut kannattavaa. Ammoniakkituotanto on EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä, mutta se yksin ei ole vauhdittanut investointeja tarpeeksi nopeasti.

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
1. Maatalouden omavaraisuuden ytimessä ovat typpilannoitteet, joiden valmistuksessa käytetään ammoniakkia. Onneksi vireillä on nyt sekä vihreän ammoniakin että vedyn projekteja. Tämä Naantaliin nouseva tehdas sai juuri lisää rahoitusta. #greenammonia  https://gneh2.com/ajankohtaiset/green-north2-energylle-23-miljoonan-euron-tk-laina-business-finlandista-vihrean-vety-ja-ammoniakkituotannon-kehittamiseen/

Huomatkaa tuossa tieto tai väite, että vihreän ammoniakin tuotanto olisi jo nyt kannattavaa!

***

Heti perään tämä laskelma, ettei se sittenkään olisi:

My Energy Storage Report: Hydrogen As An Alternative To Batteries (https://www.manhattancontrarian.com/blog/2022-12-4-my-energy-storage-report-hydrogen-as-an-alternative-to-batteries)

QuoteMy very rough calculation in the Report, with the 20% solar capacity factor assumption, is that electricity from solar panels plus green hydrogen storage would start at somewhere in the range of 5 to 10 times more expensive than electricity from just burning the natural gas.  At the 10% solar capacity factor assumption, make that 10 to 20 times more expensive.

Kyse siis vihreästä vedystä energiantuotannossa, mutta vihreän vedyn hinta on varmastikin sama myös lannoitetuotannolle. Ja siis vedystä: tuoko vihreän ammoniakin tuotanto asiaan ratkaisevia lisäpiirteitä?

Tietysti tuo jos tästä tulee jotain (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). Mutta sitä ennen ja muilla tavoilla?

Tällaista ei tulisi ajatelleeksi:

Väitös: Hakkuutähdekasat kiihdyttävät typen kiertoa ja lisäävät typen hävikkiä - tähteiden tasaisempi levittäminen tärkeää (https://www.luke.fi/fi/uutiset/vaitos-hakkuutahdekasat-kiihdyttavat-typen-kiertoa-ja-lisaavat-typen-havikkia-tahteiden-tasaisempi-levittaminen-tarkeaa)

QuoteHakkuutähteet kiihdyttivät voimakkaasti typen kierron prosesseja jo ensimmäisen vuoden aikana erityisesti suurten hakkuutähdekasojen alla. Hakkuujätteiden tasaisemmalla levittämisellä voidaan välttää haitallisia ympäristövaikutuksia ja pitää yllä maaperän ravinnetasapainoa.

Se oli pääasia. Mutta tuossa tulee myös tieto:

Quote"[..] Typen pysymiseen metsämaassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota käytännön metsänhoidon toimenpiteissä erityisesti boreaalisilla alueilla, joilla typpi rajoittaa metsien kasvua.”

(lihav. HJ)

Joka toisaalta kertoo, ettei metsämaiden (luomusäännösten vastainen) lannoittaminen välttämättä ole lainkaan turhaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg21826#msg21826).

Varsinkin, jos synteettisen typpilannoitteen hinta em. syistä tulevaisuudessa laskee. Asiassa tulee tietysti silti säilyttää kohtuus ja järki. Ja ottaa huomioon mm. tuon väitöskirjan tulos.

Kehitystyö on ilmeisesti yhä kesken. Eikä vihreä vety ole vielä kilpailukykyistä. Mutta tällaiseen painostukseen voidaan silti mennä:

UN: Africa to Use Green Hydrogen to Produce Fertiliser (https://wattsupwiththat.com/2022/12/17/un-africa-to-use-green-hydrogen-to-produce-fertiliser/)

QuoteThe UN has been pushing poor, fossil fuel rich African countries to embrace intolerably expensive green solutions to their food production problems.

Vai olisiko sittenkin? Hesari tänään:

Suomi lähti vetybuumiin jälki­junassa, mutta 2022 oli käänne �" Suomeen investoidaan pian miljardeilla (https://www.hs.fi/talous/art-2000009260626.html)

QuoteSuurin yksittäinen julkisuuteen tuotu hanke tällä hetkellä on kehitysyhtiö Flexensin 500 miljoonan euron laitos Kokkolaan. Se valmistaisi puhtaasta vedystä ja ilmasta kaapatusta typestä ammoniakkia ensisijaisesti lannoiteteollisuuteen.

(lihav. HJ)

Jos tuon teemme itsellemme, sopii kyllä tehdä samoin heille (juuri edellä)!

Voisi tietysti vaatia, että Suomessa ensin selvästi näytetään, että noin voidaan tuottaa siedettävän hintaista typpilannoitetta.

MT uskaltaa tässä vuoden alussa visioida vain näin:

Kääntyvätkö lannoitteiden hinnat vuoden alussa laskuun? Syitä halpenemiseen olisi markkinoilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/55c36580-b0ed-4ed3-9b14-84bf134d4398)

QuoteLannoitteiden valmistuksessa käytettävän maakaasun hinta laski tuntuvasti vuoden 2022 lopussa.

Kun taas meillä täällä on esitetty pidemmälle meneviä visioita. Edellä.

Iltalehti pääkirjoituksessaan:

Pääkirjoitus: Kiihottavalta kuulostavien vihreän siirtymän hankkeiden edessä on pidettävä pää kylmänä (https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/25b07dfe-877b-40b7-bbac-25b680bd3b45)

QuoteTerästehtaan lisäksi Suomeen on kaavailtu muitakin puhtaan vedyn tuotannolle perustuvia hankkeita, lähtien aina täällä mahdollisesti tulevaisuudessa tuotettua vetyä Eurooppaan vievistä putkilinjoista.

Teräksen tuotanto ja kaasunvienti eivät vielä ole kovin korkean jalostusasteen bisnestä. Haavekuvissa siintävän ”Uuden Nokian” luominen edellyttäisi sitä, että Suomessa kehitettäisiin ja tuotettaisiin kaupallisesti menestyviä tuotteita vaikkapa ihan suoraan kuluttajille.

Tällaisista hankkeista on edellä mainittu tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg30264#msg30264). Ja tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg28960#msg28960).

Kyllä, varmasti täytyy pää pitää niissäkin kylmänä. Niiden kohdalla "hype" ei kyllä ole lainkaan samaa luokkaa kuin tuossa Inkoon hankkeessa, pääkirjoituksen varsinaisessa kohteessa.

PS. Vihreällä siirtymällä viitataan nyt kaikenlaisiin asioihin. Onko "Farm to Fork" -luomuohjelma vihreää siirtymää? Vai onko sitä tai siis tavoiteltava asia juuri tuo pyrkimys tuottaa typpilannoite CO2-vapaasti?

Tämä otsikon tieto on sekä hyvä että paha juttu:

Kaasun halpeneminen näkyy lannoitteissa ja mahdollisesti myös sähkön hinnassa �" fosfori ja urea ovat maailmalla halvimmillaan sitten syksyn 2021 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0a88c416-b760-41f9-ba9d-068cabc2a5a8)

Paha sikäli, että se on omiaan sementoimaan traditionaalisen Haber-Bosch-menetelmän asemaa. Juuri nyt, kun sille on häämöttämässä vaihtoehtoja. Joista edellä.

Fosforin osalta emme sano mitään. Tai ehkä sen, että maailman kapitalismi näytti taas voimansa. Eikä sen hintaan muuten pitäisi maakaasun hinnan vaikuttaa?!!! Mitä MT tuossa oikein sekoilee?

MT:n pääkirjoitus:

Vihreä vety tarjoaa Suomelle mittavat mahdollisuudet (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/b66eddfe-de00-4239-a5b3-af9c660a4a48)

QuoteKyse ei ole pelkästään vedyn tuottamisesta, vaan vetyinvestointien vanavedessä on syntymässä myös jatkojalostusta. Vetyä voidaan käyttää muun muassa teräksen valmistuksessa ja liikennepolttoaineena

Jossain määrin yllättävää, ettei MT tuo lainkaan esille vihreää typpilannoitetta!

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Olisiko tässä haastajaa Haber-Bosch-menetelmälle? Tammikuun Naturessa oli Berkeleyn yliopiston tutkijoiden tutkimus metalliorgaanisten verkkorakenteiden (MOF) käytöstä ammoniakin valmistuksessa.

A big step toward ‘green’ ammonia and a ‘greener’ fertilizer (https://www.eurekalert.org/news-releases/975909#.Y-f0EOCxoUE.twitter)

Tuon selostuksen pohjalta kyse ei olisi samasta keksinnöstä, josta edellä oli puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792).

Twiitti:

QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 @AYlhainen·7. maalisk.
"Typpiprofessori" Jan Willem Erisman on varoittanut  typpiongelmasta 80-luvulta lähtien. Minulle maantiedon ope opetti että Hollanti hukkuu paskaan. Nyt niillä on 25 mrd e käytettävänä ongelman ratkaisuun. Löytyykö muuta keinoa kuin eläinmäärän vähennys?

Eipä taida löytyä. Mutta kun nuo hollantilaiset osaavat tehdä niin pahuksen hyviä juustoja!!!  8)

***

Se tuosta ongelmasta �" joka ei ole lainkaan synteettisen typpilannoitteen ongelma. Mutta tässä typpilannoitteen ylistys:

Bureaucracies Utterly Incapable of Making Reasonable Tradeoffs (https://wattsupwiththat.com/2023/03/08/bureaucracies-utterly-incapable-of-making-reasonable-tradeoffs/)

QuoteSo no nitrogen, no proteins. And no proteins, no people. So where are we going to get the nitrogen to make up our proteins? The air is about 78% nitrogen �" how about just take it from there? But it turns out that neither plants nor animals have the ability to make direct use of the nitrogen in the air. Instead, the nitrogen needs to be “fixed” into the soil in some “reactive” form for plants to be able to use it; and then, animals get the nitrogen for their proteins from the plants. Throughout history, humans depended on the luck of the level of the nitrogen-fixing bacteria in the soil to grow edible plants to make their proteins. But often the soil quality would be low. One way to up the nitrogen content of soil was animal manure. And then came along the technological advance of figuring out how to combine nitrogen from the air with hydrogen, generally from natural gas, to make ammonia (NH3) for fertilizer that could be spread on the ground. Between widespread use of manure and increase in manufactured ammonia fertilizers, suddenly lack of usable nitrogen in the soil was no longer a limiting factor on ability to grow crops. Over the twentieth century, and particularly the later decades, yields soared.

Ja tämä:

QuoteBut how about the need for nitrogen for proteins to keep the human population alive? They seem to have completely lost track of that. This is an area where the absolute goal of “no nitrogen” is completely insane. Sure, too much nitrogen in the wrong form and in the wrong place at the wrong time can be a problem. But nitrogen in sufficient amounts in a form usable in the soil is completely essential to feeding the human population here on earth. Tradeoffs must be made. Yet the bureacuracies, in their zealotry, appear completely incapable of even considering such heritical ideas.

Tämä reaktio ei ole ollut hyvä:

Entire Global Food Supply at Risk From Disastrous Response to So-Called ‘Nitrogen Crisis’ (https://wattsupwiththat.com/2023/05/11/entire-global-food-supply-at-risk-from-disastrous-response-to-so-called-nitrogen-crisis/)

QuoteThe full horror of the ‘nitrogen’ war on agriculture is becoming more apparent every day. Food supplies around the world face collapse if the use of nitrogen fertiliser is severely restricted under Net Zero requirements. It is claimed that the fertiliser is warming the Earth and causing the climate to break down, as the by-product nitrous oxide is released into the atmosphere. In fact the entire global food supply is in danger of being trashed for the sake of what recent scientific work notes is almost unmeasurable 0.064°C warming per century.

Policies to address this non-existent crisis have already done enormous harm in Sri Lanka, where a ban on nitrogen fertiliser caused a rapid collapse in food yields, and led to the President fleeing the country in a hurry. The Canadian Government is committed to a 30% reduction in N2O levels by 2030. In the Netherlands, the Government is following European Union instructions and trying to remove farmers from the land. Any compensation paid will be tied to a restriction not to start farming again anywhere in the EU. Political discontent is growing, and there are already fears for the supply of agricultural products since the Netherlands is the second largest food exporter in the world.

Kun edetä olisi pitänyt jotain tätä linjaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). Tai jotain niistä, kun useampia lupaavia kehityslinjoja nyt on.

Kirja-arvostelu Kehitys-Utveckling -lehdessä:

Hiiletöntä maailmaa ei luoda vuosissa vaan vuosikymmenissä  (https://kehityslehti.fi/hiiletonta-maailmaa-ei-luoda-vuosissa-vaan-vuosikymmenissa/)

QuoteVauras elämäntapa perustuu vielä pitkään hiilellä tuotettuun lämpöön, öljyllä kulkevaan tavaraliikenteeseen ja maakaasusta jalostetulla typpilannoitteella tuotettuun ruokaan, kirjoittaa Vaclav Smil tuoreessa kirjassaan.

(lihav. HJ)

Hän ei siis näe, että vakuuttavaa vaihtoehtoa Haber-Bosch -menetelmälle olisi vielä kehitetty. Vai olisiko hän niistä tietoinen? Mutta korostaisi, että muutos vaatii aikaa? Täytyypä vilkaista itse kirjaa.

***

Sinänsä muuten Smil näyttää kuuluvan tässä kysymyksessä ns. "haaleisiin":

DeSmog on Vaclav Smil (this deep thinker is largely correct) (https://wattsupwiththat.com/2022/04/29/desmog-on-vaclav-smil-this-deep-thinker-is-largely-correct/)

Joka jossain määrin näkyy tuosta kirja-arvostelustakin. Smil ei kuitenkaan maalaile katastrofia, vaikka noin odottaa tapahtuvan.

Koko ajan syntyy uusia innovaatioita:

Vetyä voidaan valmistaa metaanista ilman CO₂-päästöjä �" Samalla syntyy myös pieniä hiilirakenteita (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/vetya-voidaan-valmistaa-metaanista-ilman-co-paastoja-samalla-syntyy-myos-pienia-hiilirakenteita/bf3ed963-8ae8-429c-9f3e-bcc4a2b3feb0)

QuoteYhdysvaltalaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän valmistaa metaanista vetyä. Toisin kuin tavallisessa vedyntuotannossa, yhtään hiilidioksidia ei synny.

Onko myös Haber-Bosch-menetelmäällä tuota kautta edessä uusi tuleminen?


Kuvateksti:

QuoteMetaanista eroon. Keski-Floridan yliopiston tutkijat Richard Blair (vas.) ja Laurene Tetard.KUVA: UNIVERSITY OF CENTRAL FLORIDA

Lisää sieltä:

UCF Researchers Develop New Technology to Recycle Greenhouse Gas into Energy, Materials (https://www.ucf.edu/news/ucf-researchers-develop-new-technology-to-recycle-greenhouse-gas-into-energy-materials/)

Mutta tällainen kilpailuasetelma siitä näyttää heti tulevan:

Malcolm Turnbull: Fossil Fuel Derived Hydrogen Must be Restricted for Green Hydrogen to Flourish (https://wattsupwiththat.com/2023/08/18/malcolm-turnbull-fossil-fuel-derived-hydrogen-must-be-restricted-for-green-hydrogen-to-flourish/)

QuoteThe good news is that it is possible to produce hydrogen using little or no emissions. That hydrogen can then be used as an alternative to fossil fuels in other heavily polluting industries such as steelmaking, shipping or aviation. The bad news is that the notion of “clean” or “low carbon” hydrogen has become ubiquitous and a subtext for promoting fossil-fuel derived hydrogen with emissions which are still too high for our planet to cope with.

Vrt. juuri edellä. Joka tuossa siis ehdotetaan ratkaistavaksi rajoituksilla.

Maakaasuvety on taas vahvoilla:

Vetyteknologian uusi päänavaus: kokonaan Suomessa kehitettyä tekniikkaa aletaan viedä Yhdysvaltoihin (https://yle.fi/a/74-20052929)

QuoteAiesopimuksen mukaan Oregonin osavaltion suurimman kaasuyhtiön NW Naturalin asiakkaat voisivat käynnistää laitoksia, jotka käyttävät Hycamiten uutta metaanin pilkkomisteknologiaa valmistaakseen maakaasusta päästöttömästi vähähiilistä vetyä täydentämään tai korvaamaan maakaasun käyttöä.

Hycamite hajottaa metaania katalyytin ja lämmön avulla avulla vedyksi. Vedyn lisäksi lopputuotteena on puhdasta hiiltä, jota voidaan käyttää esimerkiksi akkuteollisuudessa. Yrityksen teknologia vaatii vain 13 prosenttia siitä energiasta, joka tarvitaan vedyn tuottamiseen elektrolyysin avulla.

Tämä on "värioppi" hupaisa:

Vedyn väripaletti ja vetytalouden lyhyt oppimäärä (https://www.taitotalo.fi/artikkelit/vedyn-varipaletti-ja-vetytalouden-lyhyt-oppimaara)

QuoteEhkä tavoitelluinta on vihreä vety, jota valmistetaan hajottamalla vesi elektrolyysin avulla vedyksi ja hapeksi. Australiassa ja Intiassa, missä on paljon uusiutuvan energian lähteitä, vedystä toivotaan uutta vientituotetta. Tämä on toiveena myös Suomessa.
[..]
Suomalaisen Hycamite TCD Technologiesin ideana on valmistaa turkoosia vetyä. Yritys on kehittänyt teknologian vedyn valmistamiseksi maa- tai biokaasusta. Reaktoriin syötetään metaania ja sitä lämmitetään, jolloin katalyytit hajottavat metaanin puhtaaksi vedyksi ja hiilidioksidin sijaan syntyy kiinteää hiiltä. Turkoosin vedyn tuottamiseen tarvitaan vain 13 prosenttia siitä energiasta, minkä vihreän vedyn tuottaminen vaatii. Lisäksi kiinteästä hiilestä ovat kiinnostuneet niin akkuteollisuus kuin komposiitti- ja betoniteollisuuskin.

(lihav. alkup.)

Vedyn käyttötarkoituksista typpilannoitteet eivät noissa jutuissa tule esille. Mutta kyllä sekin siellä loogisesti on.

Tällaisia vaikutuksia:

Lannoitteisiin vaikuttavan kaasun hinta noussut tällä viikolla 24 prosenttia �" taustalla Itämeren kaasuputki, Israel ja Australia
Öljyn hintanousu rauhoittui nopeasti.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/45e08545-81b4-4413-b79e-73a27bb70100)

Mutta kuten edellä on tullut esille, me kyttäämme asiassa syvällisempiä muutoksia.

Asiat liittyvät toisiinsa:

”Se olisi meille katastrofi” �" Niiralan rajanylityspaikan sulkeminen voi tehdä ison loven Suomen lannoitetuotantoon (https://yle.fi/a/74-20061199)

Mutta on siis yhä näin:

QuoteCemagro on vuonna 2008 perustettu suomalaisomisteinen lannoiteyhtiö, jonka pääkonttori on Lohjalla. Se siirsi vuonna 2021 tuotantolaitoksensa Tallinnasta Tohmajärven Niiralaan.

Niiralassa säkitetään ja jatkojalostetaan Venäjältä tuotavia typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteita suomalaisille maatiloille.

Yhtiön raaka-aineiden tuonti on tähän asti jatkunut Venäjältä. Lannoitteita ja niiden raaka-aineita tuodaan Jukka Muhosen mukaan ainoastaan tehtailta, jotka eivät ole pakotteiden alaisia. Lannoitteita Cemagro tuo myös Latviasta, ja tuontia ollaan aloittamassa myös Uzbekistanista.

Olisiko niin, että fosfori- ja kaliumlannoitteiden osalta tuollaista riippuvuutta ei niin vaan puretakaan? Vaikka typpilannoitteessa tapahtuisi edellä kuvattua teknologista edistystä.

Muiden mukana tälläkin hankkeella on nyt näin:

Yle selvitti: Vetyhankkeiden piti tuoda Suomeen paljon töitä ja rahaa, mutta nyt moni projekti yhtäkkiä sakkaa (https://yle.fi/a/74-20065871)

QuoteAhvenanmaalaisen Flexensin ammoniakkitehdas Kokkolassa on sekin jäänyt puolisen vuotta jälkeen aikatauluistaan.

�" Vihreän siirtymän lopputuotteiden kysynnän varovainen kehittyminen on tällä hetkellä edelleen alan pullonkaula, muotoilee toimitusjohtaja Berndt Schalin.

Vaikka tämä onkin kaupallinen julkaisu, tätä voisi olla hyödyllistä silloin tällöin seurata:

Uusin Leipä leveämmäksi -lehti (https://www.yara.fi/lannoitus/leipaleveammaksi-oppaat-vaxtpressen/)

QuoteLeipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maa- ja metsätalouden ammattilaisille. Lue vuoden 2023 toisesta lehdestä esimerkiksi  tilaesittelyistä, erikoiskasviviljelyn haasteista ja käytännön toimintaohjeista päästöjen vähentämiseksi.

Ei ole tekniikka tai ainakaan talous asiassa edennyt:

HS: Yaran mukaan Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä lannoitteista �" urean tuonti Venäjältä kasvanut sodan aikana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/33b3a9c8-56a7-49c2-acb8-08f87be7dd62)

Eli typpilannoitteen valmistaminen ilman maakaasua. Ei ole Yarallakaan raportoida menestyksestä sen omissa hankkeissa.

Eräänlainen "kultareunus", Suomen kannalta  Kokkolan ammoniakkitehdas lähtee siis yhä "paalupaikalta". Eikä ole jäänyt kilpailijoistaan jälkeen (?).

Hesari viittasi pääkirjoituksessaankin tuohon Yaran lausuntoon:

Länsi myy Venäjälle edelleen köyttä, jolla tulee hirtetyksi (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010121066.html)

(maksumuuri)

Sen verran vielä jurppii, että mikäs hätä tässä on, ostetaan lannoitteet Monsantolta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=747.msg12874#msg12874).

Hesarikaan ei ottanut esille sitä, miten vauhdittaa esim. tuota Kokkolan hanketta. Jos esteenä on kysynnän varovainen kehittyminen, se valitettavasti voi suomeksi tarkoittaa sitä, että kyllin halvalla sitä ei vieläkään osata tuottaa.

Teknikkka & Talous kertoo kuitenkin jatkuvasti läpimurroista:
.
Suomessa kehitetty uudenlainen elektrolyyseri voi romauttaa uusiutuvien polttoaineiden hinnan (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-kehitetty-uudenlainen-elektrolyyseri-voi-romauttaa-uusiutuvien-polttoaineiden-hinnan/4bee2904-a48a-4f99-90d8-6ff79a9c9715)

Vieläpä Suomessa. Tuossa oli vain yksi.

Maksumuuri, mutta kommentti:

Lannoitteiden hinnat laskeneet syksyn korkeimmista lukemista �" lannoitekaupan vanha kaava ei enää toimi entiseen tapaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a52ea939-50c5-4c92-bf00-31fbb6b8c478)

QuoteKuluvan talven ja viime vuoden hintaliikkeet osoittavat, että entinen kaava, jossa lannoitteet hyvin harvoin halpenivat kesken kauden, ei toimi enää samalla tapaa.
Tilaajalle

Edellä mainituista syistä olen odotellut asiassa paljon syvällisempää muutosta.

Tähän perusteltuun huoleen....

Suomi on raskaasti riippuvainen lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja energian tuonnista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e11159a2-8456-4b4f-90a4-a059217d0544)

QuoteVenäjän täysimittaisen sodan alkaminen Ukrainaa vastaan oli kova shokki maailman ruokamarkkinoille. Eikä pelkästään ruualle, vaan myös sen tuotannossa tarvittaville lannoitteille ja energialle.

Hinnat nousivat vuonna 2022 hurjasti ja tuotantopanosten saatavuudestakin oli ajoittain huolta.

... salakuljetetaan tällaista:

QuoteTiedeyhteisö on viime vuosina nostanut esiin agroekologista -mallia, jossa paikallisessa kiertotalousjärjestelmässä ruoka, ravinteet ja energia kietoutuvat yhteen. Siihen kuuluu vahvasti muun muassa biokaasun tuotanto ja luomuviljelyn menetelmät.

(lihav. HJ)

Tässä triidissä on kerrottu, miten toinen osa tiedeyhteisöstä tekee ankarasti töitä sen eteen, ettei tuollaista enää tarvittaisi. Typen osalta. Mukana realistiset visiot siitä, että riippuvuus (Venäjän) maakaadusta voitaisiin täysin purkaa. Fosforin jne. kohdalla luomuviljely ei tarjoa mitään apua. Tämä on näillä näkymin luomussa kiellettyä (lihav. HJ):

QuoteLuken viime vuonna julkaiseman raportin mukaan tehokkaalla kierrätyksellä voitaisiin kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta Suomessa ja korvata lähes kymmenen miljoonaa kiloa mineraalilannoitefosforia vuosittain.

Viljelykasvien fosforilannoitustarve on raportin mukaan noin 23,3 miljoonaa kiloa. Kotieläintuotannon lannoissa sekä yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden sivuvirroissa fosforia on miltei yhtä paljon.

Ongelmana on, että lannan ja muiden biomassojen sijainnin sekä peltojen lannoitustarpeen välillä on merkittävää alueellista vaihtelua eli kuljetusta tarvitaan paljon.

Niinpä ratkaisu on tässä suunnassa:

QuoteWebinaarissa mainittiin myös vihreä ammoniakki eli uusiutuvan energian avulla valmistettava ammoniakki. Nyt tätä typpilannoitteiden raaka-ainetta valmistetaan maakaasun avulla.

Suomeen on suunnitteilla vihreän ammoniakin tuotantoa.

Paitsi vielä täytyy opetella sanomaan "hiilidioksdittoman". Joka ei ole välttämättä uusiutuvaa. Voi toki olla. Siihen olenkin visioinut Suomen tuulivoiman roolin. Mutta on esitetty vihjeitä siitä, että tuleva "vihreä" lannoiteteollisuuskin tarvitsee rinnalle myös luotettavampaa energiaa.

Hyviä ja huonoja uutisia:

Suomi voi nousta lannoitetuotannossa isoksi tekijäksi ja päästä irti kaasu- ja Venäjä-riippuvuuksista, uusi tehdashanke Naantaliin vireillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ef3e0c34-f638-4547-b8a8-1d9f04cd85a3)

QuoteSuomeen on suunnitteilla vihreää ammoniakkia tuottava tehdas. Se voisi toteutuessaan parantaa merkittävästi ruuantuotannon huoltovarmuutta.
Tilaajalle
Suomessa ei ole tällä hetkellä ammoniakin valmistusta, vaan sitä tuodaan muualta maailmasta ja edelleen myös Venäjältä.

When You Crunch The Numbers, Green Hydrogen Is A Non-Starter (https://wattsupwiththat.com/2024/02/17/when-you-crunch-the-numbers-green-hydrogen-is-a-non-starter/)

QuoteIf you think that a “de-carbonized” energy system is some kind of urgent priority for humanity, and you put your mind to how to achieve that, it won’t take you long to realize that hydrogen is the only way to get there. OK, there’s nuclear, but environmentalists and regulators have nuclear completely blocked. That means that to be carbon-free, most electricity must come from the wind and sun, and in turn that means need for energy storage far beyond the capabilities of any batteries. Hydrogen is the one and only remaining solution.

And not just any hydrogen. Only “green” hydrogen will do �" that is, hydrogen that is itself produced by some carbon-free process. The alternative is to get your hydrogen the way almost all hydrogen is produced today: you “reform” methane (CH4), separating out the hydrogen and discarding the carbon as CO2 into the atmosphere. But this process has the same CO2 emissions as if you just burned the methane (aka natural gas) in a power plant to get your energy in the first place. If the entire goal is de-carbonization, that is clearly not allowed.

Täältä tieto:

Naantalin vetylaitoksen ympäristövaikutusten arviointi vaatii täydennyksiä (https://yle.fi/a/74-20046590)

QuoteLaitoskokonaisuuteen kuuluvat elektrolyysi- ja ammoniakkilaitos sekä vety- ja ammoniakkivarastot. Ammoniakin tuotannossa käytettävä vety on tarkoitus tuottaa uusiutuvalla energialla.

(lihav. HJ)

Hesarissa lämmitetään tätä ajatusta....

Jos Suomi eristettäisiin muusta maailmasta, hernekeitto voisi olla pelastuksemme �" ”Nerokas ruoka” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010269493.html)

QuoteHernekeitto saattaisi olla Suomen ruokaturvan pelastus. Palkokasvien avulla voidaan myös parantaa sekä ympäristön että ihmisten terveyttä ilman talouden vaarantumista.
[..]
Herneiden ja muiden palkokasvien avulla Suomi voisi lisätä ruokajärjestelmän omavaraisuutta ja vähentää kalliiden keinolannoitteiden käyttöä. Tuontilannoitteiden tarve vähenisi, koska palkokasvit ottavat tarvitsemansa typen ilmasta.
[..]
VIIME aikoina lannoiteasia on noussut keskeiseksi. Valtaosa Suomen typpilannoitteista ja niiden raaka-aineista on tullut Venäjältä.

Ukrainan sodan myötä tuonti on tyrehtynyt ja lannoitteiden saatavuus heikentynyt. Samalla hinta on noussut rajusti.

”On siirrytty uudestaan miettimään palkokasvien viljelyä Suomessa. Viljelyn lisäämiselle olisi iso tarve”, Pajari kertoo.

...juuri nyt, kun ratkaisu täydelliseen typpiomavaraisuuteen on vahvasti lähestymässä. Joka ei ole tapahtumassa typensidontakasvien kautta. Vrt. edellä. Joistakin takapakeista ja viivästymisistä huolimatta.

Kyse on muistakin kuin typpilannoitteista, mutta niistäkin puhutaan tässä:

Vihreä ammoniakki ei poista ravinnekierrätyksen tarvetta �" ”Muuhun kuin maakaasuun nojaava ammoniakin tuotanto olisi enemmän kuin tervetullutta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/96527d80-2487-4862-aa73-85dbd8050d1c)

Ensin tämä:

QuoteSuomessa fosforilannoitustarpeesta 90 prosenttia voitaisiin kattaa kierrätyksellä.

Siitä ja sen hankaluuksista fosforitriidissämme. Mutta tämän pessimismin halusin tuoda tuosta esille:

QuoteLaajamittainen siirtymä vihreään vetyyn vie kuitenkin aikaa, Niskanen sanoo. Optimististen skenaarioiden mukaan maailmanlaajuisesti ammoniakin tuotannosta neljännes voisi olla vihreään vetyyn perustuvaa vuonna 2040.

Tavoitteen maali liikkuu koko ajan. ”Ammoniakin globaali tuotanto kasvaa, mutta niin kasvaa kysyntäkin.”

Tämähän siitä seuraa:

Quote”Ravinnehuoltovarmuuden kannalta typpi on kriittisin ravinne. Se on myös geopoliittisesti merkittävin”, Niskanen sanoo ja viittaa Euroopan riippuvuuteen Venäjästä kaasussa ja lannoitteissa.

”Muuhun kuin maakaasuun nojaava ammoniakin tuotanto Euroopassa olisi siis enemmän kuin tervetullutta.”

Vrt. optimismini teknisen kehityksen suhteen juuri edellä.

YLE:

Suomeen suunnitteilla jättimäinen vetyinvestointi �" lopettaisi kokonaan ammoniakin tuonnin Venäjältä (https://yle.fi/a/74-20080945)

QuoteTavoitteena on tuottaa vetyä ja ammoniakkia niin paljon, että Suomesta tulisi omavarainen ammoniakin tuotannossa. Se lopettaisi lannoitteiden raaka-aineiden tuonnin Venäjältä kokonaan.

Suomalainen Green North Energy suunnittelee vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitosten rakentamista Poriin ja Kemiin. Laitoksissa hyödynnettäisiin Naantaliin rakennettavan vety- ja ammoniakkilaitoksen konseptia.

Samalla Suomesta tulisi omavarainen lannoitteissa tarvittavan ammoniakin valmistamisessa, ja raaka-aineiden tuonti Venäjältä loppuisi. Ammoniakkia on tuotu Venäjältä Suomeen koko Ukrainan sodan ajan, koska sitä ei ole suuria määriä mahdollista saada Suomeen muualta.

Yritys suunnittelee Naantaliin vastaavaa tuotantolaitosta, joka olisi mallina myös Porin ja Kemin laitoksille. Naantalissa tuotanto on tarkoitus käynnistää vuoden 2027 lopulla.

Porin ja Kemin laitokset valmistuvat aikaisintaan 2030-luvun alkupuolella.

Mutta miksi aloittaa tavallaan aivan alusta? Mikä on esimerkikiksi tämän hankkeen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg36732#msg36732) kohtalo?

Tämä on tärkeä juttu. Ja typpilannoitteen ympärillä se asia pyörii.

Ministeri Essayah: EU:n proteiiniomavaraisuutta on vahvistettava (https://mmm.fi/-/ministeri-essayah-eu-n-proteiiniomavaraisuutta-on-vahvistettava)

Quote”EU:n oma korkeaproteiinisen kasvivalkuaisen tuotanto ei ole ollut riittävää. Covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat ikävällä tavalla konkretisoineet EU:n liiallisen riippuvuuden valkuaisen tuonnista ja sen tuomat riskit. On tärkeää vähentää tuontiriippuvuutta erityisesti fossiilisessa energiassa, lannoitteissa ja valkuaisrehun raaka-aineissa”, ministeri Sari Essayah kertoi aiheen  taustoista.

(lihav. HJ)

Ei tule kuitenkaan esille, että asiaa aiottaisiin yrittää luomukonstilla.

Tämäkin liittyy viime kädessä typpilannoitteeseen. Ja sen tulevaisuuteen:

Omavaraisuus, ruokaturva ja huoltovarmuus �" sisällöltään toisistaan eroavat käsitteet sekoittuvat keskustelussa herkästi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cb9794cd-d5fb-4e11-9d42-5a3c87f2978e)

QuoteSuomessa ruoan omavaraisuus on Luken laskelmien mukaan 80 prosenttia, mutta tuotantopanosten osalta emme ole omavaraisia. EU rajoittaa Suomen mahdollisuuksia säädellä ulkomaankauppaansa, joten ruokaomavaraisuus riippuukin pitkälti kuluttajien ostopäätöksistä, muistuttaa Kaisa Karttunen.

Maakaasua ei tietääkseni ole Suomessa löydettävissä. Mutta monta muuta asiaa on tehtävissä.

MT tarjoaa säästövinkkiä:

Ostotypen käytön voi puolittaa viljelykiertoa kehittämällä �" virnat voivat sitoa jopa 400 kiloa typpeä hehtaarille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c9070564-a7d3-46e5-b61e-c242274da834)

Säästö satasia (aivan satunnainen esimerkki):

https://www.maatalousisokarhu.fi/verkkokauppa/lannoitteet

Quote from: Heikki Jokipii on 15.01.24 - klo:13:39
Ei ole tekniikka tai ainakaan talous asiassa edennyt:

HS: Yaran mukaan Eurooppa on vaarallisen riippuvainen venäläisistä lannoitteista �" urean tuonti Venäjältä kasvanut sodan aikana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/33b3a9c8-56a7-49c2-acb8-08f87be7dd62)

Eli typpilannoitteen valmistaminen ilman maakaasua. Ei ole Yarallakaan raportoida menestyksestä sen omissa hankkeissa.

Eräänlainen "kultareunus", Suomen kannalta  Kokkolan ammoniakkitehdas lähtee siis yhä "paalupaikalta". Eikä ole jäänyt kilpailijoistaan jälkeen (?).

Tästä uutisesta:

Hallituksen lakihanke voi uhata jopa kahden miljardin investointeja (https://www.hs.fi/talous/art-2000010478056.html)

QuoteEsimerkiksi Flexens-niminen suomalainen yhtiö suunnittelee Kokkolaan 650 miljoonan euron investointia vihreää vetyä ja siitä ammoniakkia jalostavaan laitokseen.

”Hanke on hyvin pitkällä”, Sandberg sanoo.

Tuo on sitten sovitettava yhteen tämän tiedon kanssa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg38337#msg38337).

Ei ole oikeastaan CO2-vapaan ammoniakin kehityksen kannalta hyvä uutinen:

Lannoitteiden raaka-ainehinnoissa laskua uuden kauden lähestyessä �" urea halvinta vuosiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b5748a54-eb82-4150-b3d6-05cd4b9a8527)

QuoteLannoitteiden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet toukokuussa, ilmenee Maailmanpankin tilastosta.

Urea oli toukokuussa halvimmillaan sitten vuoden 2021 tammikuun. Toukokuussa hinta oli 284 dollaria tonnilta.

Kun tiettyä lyhytnäköisyyttäkin markkinataloudessamme on.

Vaikka kyllä tuo hintakin jo itsessään kyseenalaistaa erilaiset luomuväen argumentit. Mm. tämän:

”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin” (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120)

***

On se jo ihme, jos tästä ei tule potkua Suomen ammoniakkihankkeille:

Pakko päästä irti dieselistä (https://www.hs.fi/talous/art-2000010422867.html)

QuoteWärtsilä|Wärtsilä uskoo, että ennen pitkää suuri osa maailman laivoista kulkee kokonaan hiilettömällä ammoniakilla. Yhtiön tutkimuskeskuksessa Vaasassa käy kuhina, josta tulee mieleen kaikkien aikojen legendaarisimman suomalaisyhtiön huippukausi

Pieni silmäys siihen aikaan, kun keinotekoista typpeä ei vielä ollut:

Keskiajalla lannoitetta riitti peltoon vain yhdessä maakunnassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/c75484ac-b6c5-4567-9c36-ab45160fd82c)

Tuosta osaa valistunut lukija nähdä, miten osuva oli Vaclav Smilin kirjan nimi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg3837#msg3837), "Enriching the Earth", maailman tekeminen rikkaammaksi.

Periaatteessa ihan varmasti totta:

Tutkimus: Typen jakaminen tasaisemmin parantaisi maailman ruokaturvaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0084431f-6419-4b7e-a57e-257265a0baa7)

QuoteTyppilannoitteiden käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa, tutkimuksessa arvioidaan.
TILAAJALLE

Mutta mistä tuo siirtämisen idea tuohon on tullut? Eiköhän vain taka-ajatuksesta, että typpilannoitetta on maakaasusta riippuvainen rajallinen määrä maailmassa, joten jos jossain lisätään, jossain täytyy vähentää?

Onko siinä myös taustalla usko siihen, että kaikesta täsmälannoituksesta huolimatta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=910.msg15530#msg15530) kehittyneissä maissa yhä käytettäisiin typpilannoitteita liikaa?

Melko tarkkaan vuoden takainen:

Ammoniakkia ei valmisteta Suomessa vielä lainkaan, mutta pian voi olla toisin �" neljä syytä, miksi tuotantoa tarvittaisiin (https://yle.fi/a/74-20034487)

Mutta näin on asia Suomessa yhä jumissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg38337#msg38337).

Vaikkei noista 4 syystä ole mikään poistunut. Ja tämän olisi hyvin voinut ottaa omaksi kohdakseen:

QuoteKoska Suomessa ei ole omaa ammoniakin tuotantoa, typpilannoiteteollisuus on täysin riippuvainen ammoniakin tuonnista.

Se taas on suuri haaste maatalouden huoltovarmuudelle, mikä on huomattu varsinkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Valtaosa ammoniakista on aiemmin tuotu Venäjältä, joka on Kiinan jälkeen sen toiseksi suurin tuottaja.

Ammoniakin ja lannoitteiden tuonti Venäjältä on pyritty korvaamaan muilla markkinoilla.

Tässä yhä mennään ilman muita visioita:

Kaasun hinta nousi jyrkästi �" lannoitteiden hinnoissa korotuksia
Israelin ja Iranin kiristynyt tilanne ja sodan laajenemisen uhka Lähi-idässä nosti kaasun hintaa jyrkästi.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bc4e241e-796a-4432-998c-b5f64f728259)

Outo sokea piste oli Liisa Pietolallakin tässä artikkelissa (MMM:n keskustelussa):

Luonto on puolellamme (https://mmm.fi/keskustelua-ruokajarjestelmasta/-/blogs/luonto-on-puolellamme)

QuoteIlman ravinteita kasvit eivät kasva, eikä ole ruuan tuotantoa. Koska syömme lautaseltamme kasvinravinteita, kuten typpeä, sitä pitää voida palauttaa peltoon, uuteen kasvuun ja satoon. Olemme kuitenkin tuontitypen varassa. Ravinteet ja energia eivät kierrä, kuten luonto olisi sitä valmis kanssamme kierrättämään. Sen sijaan tuomme edelleen typpeä, kriisioloissakin, mistä asiantuntijaryhmä (https://www.sitra.fi/uutiset/asiantuntijaryhma-jatevesien-ravinteet-turvaamaan-ruuantuotantoa-lannoitekriisissa/) esitti huolensa hyökkäyssodan alettua Ukrainassa.

Nuo eivät ole ainoat vaihtoehdot. Vaan on olemassa se kolmas, jota tässä triidissä on lavealti esitelty: "vihreän" ammoniakin valmistus itse, esim. Suomessa. Tuossa Sitran asiantuntijalinkissä muistutetaan aivan oikein (lihav. HJ):

QuoteTyppi on sadon kannalta kriittisin ravinne. Kasvit tarvitsevat typpeä kasvunsa ja etenkin valkuaisaineiden muodostamiseen. Typen kierrätystä tehostamalla voisimme vähentää riippuvuutta fossiilisella energialla sidotusta mineraalitypestä, vaikka kierrätettävän typen kokonaispotentiaali ja biologisen typen sidonnan lisääminenkään eivät riittäisi kattamaan ruuantuotantomme typpilannoitustarvetta.

Kun tätä keinoa on niin luontevaa käyttää, yhtäkkiä huomataankin, että ollaan tällaisessa tilanteessa:

“Green” Hydrogen Subsidies Are 1,900x Larger Than What’s Given To Nuclear (https://wattsupwiththat.com/2024/08/13/green-hydrogen-subsidies-are-1900x-larger-than-whats-given-to-nuclear/)

QuoteHydrogen producers can get up to $25B per EJ in federal tax credits! That’s 9x solar, 47x wind, & 1,800x hydrocarbons [..]

Meillä "vihreän vedyn" saama tuki ei taida olla vielä ryöstäytynyt. Meillä voisi jopa olla pienoinen tuki vihreälle ammoniakille tarpeen. Jotta hankkeet pääsisivät taas liikkeelle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg40088#msg40088).

Maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu tasaantui (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e5b10db7-92d5-42f8-a3ae-430fb2d3893b)

QuoteSekä typpi- että yhdistelmälannoitteet halpenivat touko�"heinäkuussa noin 13 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2022 hintapiikistä lannoitteiden hinnat ovat puolittuneet. Merkittävänä syynä tähän on typpilannoitteiden valmistuksessa käytettävän maakaasun hinnan tasaantuminen lähelle energiakriisiä edeltävää hintaa.

Masentaako tuo taas em. "vihreitä" ammoniakkitehtaita suunnittelevat?  8)

Vailla mitään visioita tämäkin MT:n uutinen:

Lannoitekauppa on rauhoittunut �" kaasun hinta laskenut
Suuret kaasuvarastot laskivat sen hintaa Euroopassa. Riskejä kaasun saatavuudessa on silti edelleen.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e754d0a4-0906-4166-9bd2-f9f16961633f)

Se on vain se maakaasu. Niinkuin on aina ollut.

Tästä asiasta on saatu osin vähän ristiriitaisiakin tietoja:

Satoja metrejä pitkät tavarajunat Venäjältä ovat Vainikkalassa yhä arkea �" taustalla myös Kiinan valtapeli (https://yle.fi/a/74-20106170)

QuoteTullin tilastojen mukaan alkuvuodesta venäläistä nikkelimalmia on tuotu kolmannes vähemmän - noin 280 miljoonalla eurolla - kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Venäläisten lannotteiden tuonti on sen sijaan alkuvuodesta harpannut hurjaan kasvuun.

Alkuvuoden aikana lannotteita on tuotu jo noin 10,5 miljoonalla eurolla, kun viime vuoden kokonaisarvo oli vain 5,5 miljoonaa euroa. Venäläisten lannotteiden osuus kaikista Suomeen tuoduista lannotteista oli alkuvuonna noin 11 prosenttia.

Myös venäläisen ammoniakin tuonti jatkuu viime vuoden tasolla. Alkuvuonna tuonnin arvo on ollut 26,6 miljoonaa, viime vuonna kaikkinensa 49,9 miljoonaa euroa.

Maakaasu oli kuulemma korvattu muualta tuodulla. Mutta valmis ammoniakki sitten ei? Vai selittääkö asian tämä ilmio:

QuoteUlkomaille myydyt lannoitteet kuljetetaan Vainikkalasta Kotkan satamaan, jossa ne lastaa laivoihin Ylen tietojen mukaan venäläistaustainen Fertilog Oy.

Tiivis kaupankäynti Venäjän kanssa on mahdollista, koska Suomeen virtaavat raaka-aineet eivät kuulu pakotteiden piiriin EU:ssa.

Esimerkiksi lännen pakotteiden listalta löytyy vain yksittäisiä venäläisten lannoiteyhtiöiden johtajia.

(lihav. HJ)

Eli ainakin joiltakin osin tavara vain kulkee Suomen läpi. EU:n luvalla.

Tämä havainto ja löytö voi potentiaalisesti merkitä vakavaa iskua "vihreälle" vedylle:

Shock New Claim: ‘Green’ Hydrogen Produces 37 Times More Global Warming than Carbon Dioxide (https://wattsupwiththat.com/2024/09/01/shock-new-claim-green-hydrogen-produces-37-times-more-global-warming-than-carbon-dioxide/)

QuoteDangerous stuff all this ‘green’ hydrogen. Apart from a tendency to explode unless handled with extreme care, its higher combustion temperature can produce more harmful nitrogen dioxide than natural gas. Nitrogen dioxide is a nasty pollutant and has been linked to childhood asthma and other major ailments. Furthermore, hydrogen is the lightest of gases and escapes easily into the atmosphere �" where a newly-published (https://scijournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/ese3.1861) science paper suggests, pound for pound, it produces 37 times the warming of carbon dioxide over a 20-year period. This is because hydrogen is oxidised by the hydroxyl radical leading to the formation of tropospheric ozone and stratospheric water vapour. Both these gases are so-called ‘greenhouse’ gases and alarmist scientists are keen to exaggerate their effect. If you are worried about atmospheric pollution and greenhouse gases, despite all past observational evidence that suggests the ‘greenhouse’ impact of the gases ‘saturates’ at certain levels, then promoting hydrogen is a very bad look indeed.

Tuossa annetussa linkissä tarkempi selvitys, miten.

Niinkuin täällä on tapana ollut toppuutella liian hyviä uutisia, "tuoreita tutkimuksia", niin on toppuuteltava tuotakin. Ihan erikseen on selvitettavä, mitä tuo merkitsee "vihreälle" ammoniakille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg38164#msg38164),

Edellinen ei mitenkään ole tullut Suomessa tietoon:

Tankataanko autoihin kohta vedystä tehtyä bensaa? Sähköpolttoaineet halutaan huoltoasemille jo muutaman vuoden kuluttua (https://yle.fi/a/74-20102799)

QuoteElinkeinoelämä uskoo, että sääntely laittaa vauhtia vetyinvestointeihin. Käytännön toteutukseen huoltoasemilla liittyy vielä kysymysmerkkejä.

Monimutkaisemmaksi menee. Nyt on syntynyt tällainen hanke:

Hycamite avasi Euroopan suurimman metaanista vetyä pilkkovan tehtaan Kokkolaan (https://yle.fi/a/74-20109498)

Ja siitäkin kerrotaan:

QuoteSuomalainen Hycamite TCD Technologies avasi torstaina Kokkolan suurteollisuusalueella vedyntuotantolaitoksen, joka on sarjassaan Euroopan suurin.

Hycamite pilkkoo itse kehittämällään menetelmällä vetyä metaanista lämmön ja katalyytin avulla. Menetelmän etuna on se, että vetyä syntyy ilman, että valmistuksessa vapautuisi kasvihuonepäästöjä.

Vastaavalla tavalla toimivia laitoksia on muitakin, mutta ne toimivat hieman eri tekniikalla.

Näin kuulemma myös on:

QuoteHycamiten prosessi tarvitsee myös huomattavan vähän energiaa verrattuna vedyn tunnetuimpaan valmistustapaan, jossa vetyä valmistetaan sähköelektrolyysilla hajottamalla vesimolekyylejä hapeksi ja vedyksi.

Sitä tarina ei kerro, mistä se metaani tulee. Käsitykseni on, että ainoa, mistä sitä suurempia määriä saadaan, on maakaasu. Ja ainoa paikka, josta nyt maakaasua suurempia määriä saadaan, on... Venäjä?

Mutta kaikkiaan siis myös typpilannoitteen tuottaminen on nyt hyvin vallankumouksellisessa vaiheessa. Innovaatioita tulee esille koko ajan.

Hiukan ymmälläni kieltämättä olen. Hesari esittelee tänään tämän ikäänkuin aivan uutena ideana:

Suomeen suunniteltu jätti-investointi lähempänä toteutumista (https://www.hs.fi/talous/art-2000010843916.html)

QuoteVihreä siirtymä|Green North Energy sai Naantaliin suunnitellulle noin 600 miljoonan euron arvoiselle vihreän ammoniakin tuotantolaitokselle tärkeän kumppanin.
[..]
”Vihreä ammoniakki tarjoaa raaka-ainetta erityisesti maatalouden tarpeisiin. Sen tuotanto voi vähentää Suomen ja Euroopan riippuvuutta ammoniakin tuonnista muista maista, kuten Venäjältä, samalla kun se auttaa vähentämään maataloussektorin hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi vihreällä ammoniakilla on nouseva potentiaali alhaisten hiilipäästöjen polttoaineena meriliikenteessä, edistäen tälläkin tavalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistä”, Green North Energy kertoo aihetta koskevassa tiedotteessa.

Kuitenkin tämä toinen hanke lanseerattiin näin jo kaksi vuotta sitten:

Kokkolaan suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn hanke �" vihreälle ammoniakille on maailmalla kysyntää (https://yle.fi/a/3-12677057)

QuoteKokkolan suurteollisuusalueelle on tulossa erittäin suuri, 300 megawatin vetytehdas. Yle seurasi tiedotustilaisuutta aiheesta.
[..]
Laitoksen investointiarvio on 500 miljoonaa euroa. Tehdas työllistää toimiessaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Sen on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2027.
[..]
70 prosenttia ammoniakista menee lannoiteteollisuuteen, ja ilman ammoniakkia maailma kuolisi nälkään, sanoo Schalin.

2050 meriliikenteen polttoaineissa on kuitenkin ennakoitu olevan yhtä kova kysyntä ammoniakille.

Taas kerran:

Uuden ajan alku? (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010849388.html)

QuoteHarjavaltaan avautuu vetytehdas, joka voi jäädä teollisen Suomen historiaan. HS oli paikalla, kun laitos valmistautui tuottamaan ensimmäisiä eriä puhdasta vetyä. Vihreästä vedystä odotetaan maailmalla paljon, ja Suomella voi olla siinä iso rooli.

Tekstissä tosin myönnetään/kerrotaan:

QuoteVety voi osin ratkaista koko maapallon ilmastokriisiä, ja siksi vetytehtailta odotetaan paljon. Harjavallan laitos on Euroopan ensimmäisiä isoja puhtaan vedyn tehtaita. Sen vanavedessä Suomeen on suunnitteilla useita vastaavanlaisia.

Ja sitten, miten hanke toisensa jälkeen on lykkääntynyt. Ja alalla puhutaan jo "vetytalvesta".

Yksi lykkääntyneistä hankkeista on Kokkolan ammoniakkitehdas. Ja tuo toinen, joka aloitettiin näennäisen tietämättömänä Kokkolan hankkeesta. Ks. juuri edellä.

Näiden asioiden irtikoplausta ei saada aikaan:

Kaasun hinta nousussa, kun Ukraina sulki Venäjän hanan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ad0d2e6f-a6c6-48b6-9c2d-2e5fbdb70632)

QuoteLannoitteiden hintoihin vaikuttavan kaasun hinta nousi vuoden alussa korkeammaksi kuin kertaakaan viime vuonna.
Tilaajalle

Merkitseekö se sitä, että vielä hinnan noustuakin fossiilista maakaasua käyttävä ratkaisu on yhä hinnaltaan ratkaisevasti edullisempi? Ja globaalisti, ei yksin Suomessa, jossa vihreän ammoniakin tehtaat ovat juuttuneet lähtöruutuun? Ks. juuri edellä.

Otsikon tieto jo melkein riittää:

Lannoitteet kallistuneet Euroopassa kaasun hinnan takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7f8b05ae-c19f-400f-b7f4-e5ea53b63020)

QuoteKaasuvarastot ovat tyhjentyneet Euroopassa viime talvea nopeammin.
TILAAJALLE
Lannoitteiden hinnat seuraavat kaasun ja muiden raaka-aineiden hintoja, mutta myös lannoitteiden kysynnän muutoksia.

Eli missään Euroopassa (tai länsimaissa) eivät ole "vihreän ammoniakin" hankkeet edenneet. Kaikesta huolimatta.

Jossain tällaisessa edellisen salaisuus, selitys piilee:

Vihreän vedyn tuotanto on turkasen kallista, mutta nyt tutkija onnistui mallintamaan, kuinka hintaa saadaan alemmas (https://yle.fi/a/74-20135544)

QuoteLappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT-yliopiston) tutkija Lauri Järvinen on löytänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan keinoja tehostaa vihreän vedyn tuotantoa niin, että sen tuottamisen kustannuksia on mahdollista laskea.

�" Tutkimusryhmämme julkaisemissa simulaatioissa on päästy siihen, että vedyn kilohinta on kolme euroa täysin uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvassa tuotantolaitoksessa, Järvinen sanoo.

Maakaasusta tuotetun fossiilisen vedyn kilohinta on nykyisellään noin 1�"2 euroa, kun taas elektrolyysillä ja uusiutuvalla energialla tuotettu vihreä vety maksaa noin 4�"8 euroa kilolta.

Tästä on ollut viitteitä Suomessakin:

‘Miracle’ of Green Hydrogen Becomes Fading Mirage (https://wattsupwiththat.com/2025/01/27/miracle-of-green-hydrogen-becomes-fading-mirage/)

QuoteFanciful dreams of green hydrogen powering the future have met reality. The cost of producing this much-hyped fuel will remain prohibitively high for decades (https://www.bloomberg.com/news/articles/2024-12-23/green-hydrogen-prices-will-remain-stubbornly-high-for-decades) to come, crushing hopes of its rapid adoption across industries.

Green hydrogen start-ups are shuttering operations, major projects are being shelved, and investors are retreating from what was once seen as the next frontier in “renewable” energy. This shouldn’t come as a surprise to anyone whose attention to fundamentals has not been diverted by the extravagant claims of promoters.

Olisin kuvitellut, että "vihreän ammoniakin" laita olisi ollut toisin. Mutta tältä näyttää (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg42760#msg42760). Ellei sitten tuo LUT-yliopiston tutkija Lauri Järvinen (ryhmineen) ole keksinyt jotain täysin mullistavaa?

Kerrotaan, että nyt se on päässyt alkuun:

Vihreän vedyn aikakausi alkoi Suomessa �" Harjavallan laitos käynnisti kaupallisen tuotannon (https://yle.fi/a/74-20143005)

QuoteKyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitos. Se maksoi noin 70 miljoonaa euroa.

Mutta:

QuoteVihreä vety joutuu etsimään paikkaansa energiamarkkinoilta tilanteessa, jossa se ei ole vielä kilpailukykyinen (https://yle.fi/a/74-20135544) fossiilisten polttoaineiden kanssa. Valtion osuus Harjavallan tehtaan kustannuksista on 26 miljoonaa tukieuroa.

***

Tästä jo haaveillaan:

Saksassa virisi yllättävä idea: Nord Stream -putkeen vetyä Suomesta (https://yle.fi/a/74-20142814)

Tuostakin uutisesta käy ilmi oikein kartan kanssa, kuinka valtavasti vihreän vedyn hankkeita Suomessa on.

Nyt on näin:

Naantalin ammoniakki -hanke etenee �" tehdas tukisi huoltovarmuutta, sillä lannoitteissa tarvittavaa ammoniakkia ei valmisteta Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eec2be6c-6eb5-4224-b2cc-2651adc631bd)

QuoteIlman yhteiskunnan ohjausta maatalouden siirtymä vihreisiin lannoitteisiin olisi hidasta. Lannoitteisiin voi tulevaisuudessa tulla seosvelvoite.
Tilaajalle

Mutta... Naantalissa? Eikö sen pitänyt olla Kokkolassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg41860#msg41860)?

Quote from: Heikki Jokipii on 03.01.25 - klo:03:25
Näiden asioiden irtikoplausta ei saada aikaan:

Kaasun hinta nousussa, kun Ukraina sulki Venäjän hanan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ad0d2e6f-a6c6-48b6-9c2d-2e5fbdb70632)

QuoteLannoitteiden hintoihin vaikuttavan kaasun hinta nousi vuoden alussa korkeammaksi kuin kertaakaan viime vuonna.
Tilaajalle

Merkitseekö se sitä, että vielä hinnan noustuakin fossiilista maakaasua käyttävä ratkaisu on yhä hinnaltaan ratkaisevasti edullisempi? Ja globaalisti, ei yksin Suomessa, jossa vihreän ammoniakin tehtaat ovat juuttuneet lähtöruutuun? Ks. juuri edellä.

Ei nähtävästi saada edelleenkään:

Lannoitteiden hinnat todennäköisesti vain nousevat vielä pitkään �" yksi tekijä voisi kääntää hinnat laskuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8b29978c-6e28-45ea-833c-bd506440d966) (24.2.2025)

QuoteLyhyellä aikavälillä lannoitteiden hintoja nostaa kallis kaasu. Pitkällä aikavälillä vaikuttavat erilaiset tullit.
Tilaajalle

(lihav. HJ)

Selostus tästä:

Kokkolan 700 miljoonan euron vihreä tehdashanke piiputtaa ‒ tästä kiikastaa  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/1b8c74f0-3e97-4a2a-b00b-4e6e21700c30)

QuoteKehitysyhtiö Flexensin yrityssaneeraus lykkää vetytuotannon aloitusta vähintäänkin vuosilla eteenpäin.

Kokkolaan vety- ja ammoniakkitehdasta suunnitellut projektikehitysyhtiö Flexens hakeutuu yrityssaneeraukseen. Uutisen vahvistaa medialle Flexensin toimitusjohtaja Berndt Schalin.

Rahoitusvaikeuksien taustalla on isojen vetyhankkeiden aikataulujen viivästyminen. Yhtiö on perustettu velkarahoituksen varaan.

Tuleva aikataulu on masentava:

QuoteKokkolan vetyhanke lykkääntyy yrityssaneerauksen takia ainakin vuoteen 2026. Tuotannon aloitus siirtyy noin viidellä vuodella.

Onko asiassa annettu periksi, luovutettu?

EU-maat siunasivat lisätullit venäläisille lannoitteille − lupaukset haittojen lieventämisestä jäämässä laihoiksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8ab88fd1-3116-4b89-98d4-3573999d9b13)

QuoteViljelijät joutuvat maksamaan korkean hinnan Venäjä-riippuvuuden vähentämisestä.
Tilaajalle

Vuosi sitten MT:llä oli tämä pääkirjoitus:

Eurooppalaisen ruuantuotannon riippuvuus Venäjästä on vain pahentunut �" globaali työnjako toimii huonosti kriisien keskellä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/86dcc600-f54e-42d1-b151-f03867caa79b)

Tämä on siis periaatteessa mahdollista:

Peltoviljely porskuttaisi vuoden ja kotieläintilatkin kuukausikaupalla, vaikka Itämeri menisi kiinni �" näin ulkomaiset typpilannoitteet ja valkuaisrehut saisi korvattua kotimaisilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e7c9bdcc-70ef-4bdb-beed-177d9b9728fb)

QuoteValkuaisrehun, energian ja typpilannoitteiden omavaraisuutta on Csaba Jansikin mukaan mahdollista nostaa, mutta siihen menee aikaa.
Tilaajalle

Edellä on kuvattu sen käynnistämisvaikeuksia. Erityisesti typpilannoitteiden osalta.

Csaba Jansik on Luken asiantuntija.

Mikä lannoite on kyseessä?

Nyt myös Fazer ottaa käyttöön Yaran vähähiiliset lannoitteet �" viljelijöille luvataan lisähinta viljasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/101bb18c-8343-4d90-92ec-9a58b1e8c26e)

Quote"Haluamme varmistaa, että viljelijöille tarjottava taloudellinen kannuste on kilpailukykyinen suhteessa tehtyihin toimenpiteisiin”, Fazerista kerrotaan.

MT kertoi asiasta aiemmin näin:

93 suomalaisviljelijälle käyttöön aivan uudenlainen lannoite �" lisäkustannus vyörytetään ruokaketjussa eteenpäin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3519d105-b2a1-44ea-ac65-45fd6db04753)

QuoteUuden lannoitteen hinta on merkittävästi korkeampi verrattuna tavanomaisiin lannoitteisiin. Viljelyohjelmassa mukana oleville viljelijöille ei kuitenkaan synny lisäkustannuksia.
Tilaajalle

Oletettavasti puhutaan typpilannoitteista. (Nyt MT vältteli väärässä kohtaa piilomainostamista!  8))

Ankaria väitteitä vihreän vedyn taloudellisuudesta:

Kill Them All �" Stop Wasting Our Money on Green Pipe Dreams (https://wattsupwiththat.com/2025/04/09/kill-them-all-stop-wasting-our-money-on-green-pipe-dreams/)

QuoteEuropean energy expert Samuel Furfari sums up green hydrogen (GH) perfectly; “It’s like burning Louis Vuitton handbags for heat.” He says this because it is so very expensive. Federal law allocated $9.5 billion for GH hubs, and the Orwellian-named Inflation Reduction Act (Inflation Causing Act) expanded tax subsidies. Even with massive taxpayer subsidies, GH is a money loser.

Leftists claim GH is a way to replace batteries for transportation. It is at least five times more expensive, which doesn’t include all the extra costs associated with the production of natural gas, such as purifying massive amounts of water, which takes about 13 times more water than the hydrogen it produces. Desalination is an additional cost. Putting these processes anywhere they’ll need to compete for water resources is just plain stupid.

Ja se saattaa kyllä valitettavasti koskea myös vihreää ammoniakkiakin. Tällaista olemme nähneet Suomessakin:

Quote[..] Deep pocket oil companies are getting out of this boondoggle. BP cancelled 18 hydrogen projects because they were unprofitable, all in an effort to save $200 million a year. Shell cancelled a Norway hydrogen project and others for lack of demand, while a $750 million GH plant in Australia was cancelled because it was a money loser.

Meillä ehkä siinä muodossa, että yhä uusia projekteja aloitetaan.  8) Vrt. edellä.

Vetyhankkkeet eivät etene (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg43359#msg43359) tämän mukaan muuallakaan:

Brink Of Extinction. More And More Companies Rejecting Costly Hydrogen Technology (https://wattsupwiththat.com/2025/05/02/brink-of-extinction-more-and-more-companies-rejecting-costly-hydrogen-technology/)

QuoteFrom the NoTricksZone

By P Gosselin

Once considered a key technology in the green energy transition, companies are waking up and finding out that hydrogen isnt the answer to the challenges posed by renewable energies such as wind and sun.

Tässä nähdään ja availlaan vain tätä vaihtoehtoa:

Yliö: Palkokasvien viljely nousuun viljelyvarmuutta ja riskienhallintaa parantamalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c2c78234-fa64-4fd6-8b0b-027359563c6a)

QuoteSuomen maataloudessa käytetyistä typpilannoitteista yli 60 prosenttia on mineraalilannoitteita. Ruoantuotantomme on siten hyvin riippuvainen fossiilienergialla tuotetuista typpilannoitteista ja altis niiden saatavuuden ja hintojen vaihtelulle. Riippuvuutta ulkomaisista ja fossiilisista tuotantopanoksista voitaisiin vähentää hyödyntämällä palkokasvien, kuten herneen, härkäpavun ja apiloiden, kykyä sitoa typpeä biologisesti ilmakehästä.

(lihav. HJ)

YLE, uutisia lyhyesti:

QuoteEU aikeissa lisätä lannoitetuonnin Venäjältä pakotelistalle

EU aikoo lisätä Venäjältä tuotavat lannoitteet pakotelistalle heinäkuusta alkaen. Yli neljännes lannoitteista tulee nykyisin Venäjältä ja sen liittolaiselta Valko-Venäjältä.

Koko tuonti unioniin olisi määrä keskeyttää vuoteen 2028 mennessä.

Asiasta keskusteltiin Brysselissä keskiviikko-iltana.

Osa EU-parlamentaarikoista kannattaa pakotteiden lykkäämistä vuodella. Maataloustuottajat pelkäävät kiellon nostavan entuudestaan korkeita lannoitteiden maailmanmarkkinahintoja,

EU pyrkii vauhdittamaan omaa lannoitetuotantoa.

Jos, niin vaikuttaa muihinkin lannoitteisiin. Mutta nk. vihreä ammoniakki tulee uuteen tarkasteluun. Sitä koskeviin hankkeisiin on pakko laittaa vauhtia.

Tässä voisi ottaa taas esiin ihmettelyn, miksi sähkösyöpöt datakeskukset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg44341#msg44341) esitellään vihreinä investointeina:

EK: Suomeen tänä vuonna 8,5 miljardia euroa vihreitä investointeja (https://www.hs.fi/talous/art-2000011253447.html)

Mutta otetaan siitä vain tämä tieto:

QuoteEK:n mukaan uusiutuvaan sähköä käyttäviin teollisiin investointeihin pitäisi saada vauhtia, koska ilman niitä ei uutta sähkön tuotantoakaan synny. Varsinaista vetyteollisuutta ja vihreää vetyä käyttävää teollisuutta ei vielä ole juurikaan syntynyt. Valmistelussa hankkeita on paljon.

Tai siis vahvistus tiedolle, joka meillä jo oli. Ks. edellä passim.

Tähän triidiin, vaikka muistakin kuin typpilanoitteista on kyse.

Lannoituksen historiasta MT:

Markka maahan lannoitteina, kolme takaisin syytöksinä: Viljelijähaastatteluilla kerätään tietoa lannoituksen historiasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/179661f7-ba2e-43d7-813c-e5bdda4d1c08)

QuoteProjektitutkija Virva Silvennoinen kerää muistitiedosta aineistoa väitöskirjaa varten.
Tilaajalle

Lannoitus tosiaan sietää saada oman tutkimuksensa. Varmasti tuon lisäksi toisenkin. MT:n kainaloartikkelissa:

Keinolannoitteiden taika huumasi suomalaiset (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6310808e-7756-4b45-9fe1-b670b88866b3)

QuoteSuomen viljelysmaat olivat sodan jäljiltä surkeassa jamassa. Yksi ase osoittautui muita väkevämmäksi taistelussa nälkää vastaan, mutta käytössä sorruttiin myös ylilyönteihin.
Tilaajalle

Tässä tuhlataan paitsi energiaa, myös typpilannoitteen raaka-ainetta:

Venäjä toimii maailmalla surullisen kehityksen keihäänkärkenä: Uskomatonta resurssien haaskausta (https://yle.fi/a/74-20173457)

QuoteKansainvälinen energiajärjestö IEA haluaa lopettaa maakaasun hukka­polttamisen vuoteen 2030 mennessä. Muutamat suuret öljyntuottajat vievät kuitenkin kehitystä väärään suuntaan.

Wikipediasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Haber%E2%80%93Bosch-menetelm%C3%A4):

QuoteVetyä valmistetaan hajottamalla maakaasua (pääosin metaania CH4) vesihöyryllä höyryreformointiprosessissa, joka on taloudellisesti edullinen menetelmä (vrt. elektrolyysi).

Nyt ei ole vain oikein poliittisesti sopiva hetki kehottaa Venäjää säästämään maakaasunsa typpilannoitteen valmistamiseen.

Taustalla tietysti häämöttää käsitys fossiilisten aineiden yleisestä pahuudesta ja tuhoisista seurauksista. Ne uhkakuvat tietysti aika täysimääräisesti joka tapauksessa toteutuvat tuossa metaanin polttamisessa.

Kuten edellä on tullut esille, vaihtoehtoiset tavat tuottaa typpilannoitteita kehittyvät hyvin hitaasti.

Tästä MT:ssä olleesta lukijakirjoituksesta puuttuu kaksi perustelua:

Lukijalta: Ilman ruokaa ei ole itsenäisyyttä. Tuotanto ei saa olla riippuvainen Venäjästä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0b05c9b9-c5d4-4b99-9179-672c03193736)

QuoteNykyisin maatalouden panosteollisuus kerää rahat, Venäjä saa miljarditulojen lisäksi kyvyn painostaa Suomea ja viljelijälle jää työ, laskut ja haukut, kirjoittaa BSAG:n toimitusjohtaja Ville Wahlberg.

Ensin tieto siitä, miten riippuvainen Venäjästä maamme tosiasiassa nyt on.

QuotePahin uhka itsenäiseen ruuantuotantoon liittyy kuitenkin maarajan yli tulevaan tuontiin. Maatalouden typentarpeen kattamisessa Putinilla on suurin päätösvalta, sillä typen osalta olemme yhä riippuvaisia Venäjältä tuotavasta ureasta.

Prihtin mukaan lannoitteiden hinnat ovat nousseet 200 prosenttia. Samassa lehdessä kerrottiin Yaran tuloksen parantuneen valtavasti.

Yara? Ei Yara ole venäläinen firma!

Ja toiseksi tieto siitä, mitä oli tämä tällainen viljely:

QuoteTämän voi muuttaa. Kesäkuussa julkaistussa selvityksessä (EARA, 2025) osoitettiin, että uudistavasti viljelevät saivat 98 prosentin sadon 60 70 prosenttia pienemmällä määrällä lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Kun samalla parannetaan maan kasvukuntoa ja peltojen kykyä kestää niin kuivaa kuin sadetta, alkaa ratkaisu kuulostaa hyvältä.

(lihav. HJ)

Vähintään tuo edellyttäsi tarkempia lähdetietoa tuosta selvityksestä.

Pikku oheistietona tässä uutisessa:

Sveitsiläis­omisteinen yritys haluaa rakentaa Joensuuhun yli sadan miljoonan euron vetylaitoksen. Tästä on kyse (https://yle.fi/a/74-20189572)

QuoteHerkko Plit kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä yli 50 erilaista vetytuotannon hankesuunnitelmaa, joiden investointiarvo on yhteensä yli 25 miljardia euroa.

Vertaa edellä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg43359#msg43359).

Tässä yhä ollaan:

Peltoja lannoitetaan yhä poliittisesti kestämättömällä tavalla. Hallituksen olisi viimein puututtava venäläisen ammoniakin käyttöön (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c8d5b2e3-8b0f-4ea6-87d4-1c805d1afcf1)

QuoteSuomalaiset viljelijät ansaitsevat lähtökohdan, jossa heidän elinkeinonsa ei perustu venäläisen sotatalouden hyödyttämiseen. Suomalaiset ansaitsevat myös ruokaketjun, joka perustuu kotimaiselle vihreälle ammoniakille epäekologisen raaka-aineen sijasta.
[..]
Suomalaisia peltoja lannoitetaan edelleen poliittisesti kestämättömällä tavalla. Yaran Uudenkaupungin tehtaalle kuljetetaan viikoittain valtava määrä venäläistä harmaata ammoniakkia, joista norjalaisomisteinen tehdas tekee lähes kaikki suomalaisten tilojen tarvitsemat lannoitteet.

Eli tässä:

QuoteMaataloustuottajien lisäksi kaikki muutkin suomalaiset ansaitsevat ruokaketjun, joka perustuu kotimaiselle vihreälle ammoniakille venäläisen epäekologisen raaka-aineen sijasta.

Pisimmällä typpilannoitehanke on Naantalissa, jossa entisen öljyjalostamon tontille on suunniteltu kotimaista vihreää ammoniakkia tuottavaa tehdasta, jonka tuottama raaka-aine soveltuisi hyvin typpilannoitteiden valmistamiseen.

(lihav. HJ)

Edellä siitä, miten monta hanketta on kertonut olevansa jo hyvin pitkällä.

Myös Yara on kertonut olevansa vihreän vedyn suunnitelmissaan jo pitkällä. Mutta:

QuoteVarsinainen ongelma on Yaran houkutteleminen uuden vihreän ammoniakin käyttöön. Niin paljon halvempaa venäläisvalmisteinen epäekologinen tuote sille on.

Artikkeli sitten hahmottelee verotuksellia ym. keinoja, jolla tuon voisi muuttaa.

Luomuinstituutin tilaisuudessa oltiin aika lailla pihalla siitä, mikä vaihtoehto tässä asiassa on jo olemassa:

Säilyykö luomu kestävän tuotantomuodon edelläkävijänä? (https://luomuinstituutti.fi/sailyyko-luomu-kestavan-tuotantomuodon-edellakavijana/?lang=fi)

QuoteLuomulla on ollut ratkaisuja kautta aikain, esimerkiksi kiertotalouden osalta. Tässä ajassa on noussut esille riippumattomuus venäläisistä lannoitteista. Tähän luomulla olisi valmis ratkaisu, totesi Anne Kalmari.
[..]
Aleksis Kyrölle tuli ensimmäisenä mieleen, että luomu on paluuta vanhaan. Pitäisikin miettiä, miten muutoksen kierros etenee. Tällä hetkellä eurooppalainen luomutuotanto on poliittinen järjestelmä. Aleksis muistutti myös, että fossiiliset luonnonvarat tulevat loppumaan jossain vaiheessa ja on pakko siirtyä kiertotalouteen, mikä onkin luomutuotannon perusteiden mukaista.

(lihav. HJ)

Vaikka juuri edellisessä puheenvuorossa todettiin asian talous, on tosiasia, että tavanomainen viljely ei ole kiinni fossiilisista luonnonvaroista.

Ja miten siirrytään kiertotalouteen fosforin tai kaliumin kohdalla, siinä luomulla on esittää vain kelvottomia keinoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).

Tästä MT:n uutisesta:

Euroopassa maatalous luhistuu sääntelyn alle, Yhdysvalloissa Trump kosiskelee viljelijöitä keventämällä lannoitetulleja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/303b5d36-d6de-445b-9535-122a8818b62d)

QuoteOn muistettava, että eurooppalainen maatalous maksaa lannoitteista jo entuudestaan korkeampia hintoja EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle, perustellusti, asettamien suojatullien ja rajoitusten vuoksi. On kestämätöntä, että kotimaista vihreää ammoniakkia lannoiteraaka-aineeksi tuottavia tehtaita ei ole saatu edistettyä ajatusta pidemmälle, vaikka Euroopan riippuvuus kriittisten raaka-aineiden tuonnista on ollut esillä pitkään.

(lihav. HJ)

Tässä ei kiirehditä tai edes haikailla typpilannoitteen valmistamisen vaihtoehtoisia tapoja:

Natural Gas Is More Important and Cleaner Than Most Americans Realize (https://wattsupwiththat.com/2026/01/09/natural-gas-is-more-important-and-cleaner-than-most-americans-realize/)

QuoteNatural gas is a critical, abundant, reliable, and clean source of energy for the American economy, both commercially and environmentally. Beyond its well-known role in electricity generation, natural gas is central to the heating and cooling of homes, businesses, assembly lines, and laboratories across the country. For most Americans, natural gas is the reason the lights come on, the home stays warm, food stays affordable, and hospitals function safely.

What many Americans do not fully appreciate, however, is the role natural gas plays as a feedstock in producing thousands of everyday products. Fertilizers are essential to food production and security; plastics used in packaging, vehicles, and technology; synthetic fibers for clothing; pharmaceuticals; paints; detergents; shampoos; and even advanced products such as solar panels and wind turbines all depend on natural gas for their existence. From agriculture to health care to consumer goods, natural gas is indispensable to modern industry.

Näkökulma on paitsi ilmastoskeptinen, hyvin amerikkalainen. Siellä ei olla mitenkään riippuvaisia venäläisestä maakaasusta.

Lupaavaa:

Laivojen päästöistä lannoitteita. MERI-NEWS-hanke yhdistää merenkulun ja maatalouden kestävät ratkaisut (https://www.luke.fi/fi/uutiset/laivojen-paastoista-lannoitteita-merinewshanke-yhdistaa-merenkulun-ja-maatalouden-kestavat-ratkaisut)

QuoteMERI-NEWS-hankkeen lähestymistapa on kokonaisvaltainen: se kattaa teknologiat laivojen päästöjen ja jätevirtojen talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä tutkimuksen urealannoitteiden satovasteisiin ja peltojen ilmastopäästöjen vähentämiseen ureapohjaisten lannoitteiden avulla. Lisäksi hankkeen myötä perustetaan Ship Business Model Forum -asiantuntijaverkosto, joka kartoittaa uusia liiketoimintamalleja ja markkinoita laivapäästöistä johdetuille tuotteille. Kestävät ratkaisut lisäävät kilpailukykyä ja vauhdittavat siirtymää kohti vähäpäästöistä merenkulkua.

Mutta kaikissa typpeen liittyvissä hankkeisssa näyttää nyt olevan jokin negatiivinen yhteineb piirre. Kirous, sanoisi taikauskoinen. Ne aloitetaan mutta eivät sitten oikeasti lähde käyntiin.

Viittaan tietysti tähän (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg43359#msg43359). Kysehän oli sekä lannoitteista että  laivojen polttoaineista.

Rivien välistä voi lukea ...

Lannoiteteollisuus tyrmää tuottajajärjestön väitteet tuonnista
Lannoiteteollisuus katsoo tuottajajärjestön levittäneen harhaanjohtavia tietoja lannoitteiden tuonnista. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/488cddde-5632-4207-b875-262df9b1ab2c)

... ettei typpilannoitteiden vaihtoehtoisissa valmistumenetelmissä ole edistytty.

QuoteCopa katsoo syynä olevan vuodenvaihteessa käyttöön otetun hiilirajamekanismin (CarbonEU:n hiilirajamekanismin yksi tarkoitus on tukea Euroopan omaa lannoiteteollisuutta.
[..]
Euroopassa valmistuskustannukset ovat verrattain korkeat tiukkojen päästörajojen vuoksi. Border Adjustment Mechanism CBAM), mikä nostaa tuontilannoitteiden hintaa.

Pikkuovelaa, vähän arveluttavaa luomun piilomainontaa:

MTK:n valiokunta: Luomu ei tue Venäjän sotataloutta, vaan Suomen huoltovarmuutta
Luomu ei ole pelkkä tuotantotapa, vaan ratkaisu moniin aikamme haasteisiin, luomutuottajat sanovat.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/65d49697-a4db-468c-84b5-5a7d1afe5fa5)

Enempää ei saa lukea, mutta aika varma olen, että tekstissä puhutaan maakaasun tuonnista Venäjältä. Vaikka on kyse MTK:n kannanototosta, sylttytehdas on jossain Luomuliiton suunnassa.

Tällaisia haaveita, voi jo sanoa suunnitelmia on:

Laivojen pakokaasuista aiotaan valmistaa typpilannoitetta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/14c73f67-e8d1-461b-a3cf-802d6f840602)

Kun tuo edellisen kerran oli täällä esillä, sanoin jo tämän:

Quote from: Heikki Jokipii on 10.02.26 - klo:11:20Mutta kaikissa typpeen liittyvissä hankkeisssa näyttää nyt olevan jokin negatiivinen yhteineb piirre. Kirous, sanoisi taikauskoinen. Ne aloitetaan mutta eivät sitten oikeasti lähde käyntiin.

Viittaan tietysti tähän (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg43359#msg43359). Kysehän oli sekä lannoitteista että  laivojen polttoaineista.

Tämä on em. uutisessakin selvä asia:

QuoteArviolta puolet maailman väestöstä on riippuvainen perinteisistä fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta ammoniakista valmistetuista lannoitteista.

Eikä siinä mitään tällaista haihatella (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=47248).

Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.26 - klo:03:34Pikkuovelaa, vähän arveluttavaa luomun piilomainontaa:

MTK:n valiokunta: Luomu ei tue Venäjän sotataloutta, vaan Suomen huoltovarmuutta
Luomu ei ole pelkkä tuotantotapa, vaan ratkaisu moniin aikamme haasteisiin, luomutuottajat sanovat.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/65d49697-a4db-468c-84b5-5a7d1afe5fa5)

Enempää ei saa lukea, mutta aika varma olen, että tekstissä puhutaan maakaasun tuonnista Venäjältä. Vaikka on kyse MTK:n kannanototosta, sylttytehdas on jossain Luomuliiton suunnassa.

Niin siis kehotetaan rauhoittamaan omaatuntoa syömällä luomuruokaa.

Hiukan saattaa sitä hyvää omatuntuntoa tämä häritä:_

Oljyn ja maakaasun hinnoissa ennätyksellinen nousu, suurin vuoden 2022 energiakriisin jälkeen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d13ce258-e50b-45d2-8ad0-e9d57a1205f1)

QuotePitkittyessään tilanne voi aiheuttaa ruokakriisin kehitysmaihin.
Tilaajalle

Tämäkin vielä:

Putin uhkailee Eurooppaa kaasulla (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c5f8010e-50b4-4138-95a2-8b04b0df8c82)

QuotePutin sanoi keskiviikkoisessa televisiohaastattelussa, että Venäjälle voisi olla kannattavampaa lopettaa kaasun myynti välittömästi.

Muita markkinoita on avautumassa. Ehkä olisi meille kannattavampaa lopettaa toimitukset Euroopan markkinoille juuri nyt, Putin kommentoi.

Tämä ei ole päätös vaan tässä tapauksessa ääneen pohtimista. Aion ehdottomasti määrätä hallituksen työskentelemään asian parissa yritystemme kanssa.

Putinin kommenteista kertoo uutistoimisto Reuters.

Näin kävi:

Putinin uhkaus sysäsi kaasun hinnan uudestaan nousuun
Lähi-idän tilanne on nostanut Euroopassa huolta kaasun riittävyydestä. Lusikkansa soppaan laittoi nyt myös Venäjä.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0b0a46dd-394a-4702-bf7f-49c10251d1bf)

Jos vihreän vedym ja vihreän ammmonmikakin hankkeista olisi jotain tulluut, tilanne olisi ehkä toinen-

Essayah on osin oikealla asialla:

Unkarin ehdotus lannoitteiden hinnannousun hillitsemiseksi vain vahvistaisi Venäjän sotakassaa, sanoo Essayah (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cc2d355a-6ca1-4844-8070-b7279efd3f2c)

Muistaa jopa tämän:

QuoteEssayah peräänkuuluttaa myös kierrätyksen parempaa hyödyntämistä eurooppalaisessa lannoitetuotannossa.

Mutta vihreän ammoniakin hankkeista hän ei puhu mitään.

EU:n kiistellessä strategiasta Venäjä toimi itse näin:

TE: Venäjä pysäytti lannoitteiden ja räjähteiden raaka-aineen viennin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bbff1623-753e-4bb4-94dc-a6760f07ead2)

QuoteVenäjä päätti lopettaa ammoniumnitraatin viennin ulkomaille, kertoo Talouselämä.

Venäjän maatalousministeriön tekemä päätös vaikuttaa merkittävästi lannoitemarkkinoihin. Se on toistaiseksi voimassa huhtikuun 21. päivään asti.

Todennäköisesti päätökseen vaikutti Ukrainan helmikuinen isku ammoniumnitraattitehtaaseen. Ukrainan iskun myötä 11 prosenttia Venäjän ammoniumnitraatin tuotannosta on pois pelistä tilanteessa, jossa kasvukausi on alkamassa.

Ammoniumnitraatti on urean jälkein käytetyin typpilannoitteiden raaka-aine, mutta sitä käytettään myös räjähteissä.

Venäjä hyötyy lannoitteiden hinnan noususta maailmanmarkkinoilla. Kun hinnat nousevat, Venäjä saa enemmän rahaa viennistään, säilyttää kilpailuetunsa ja voi kasvattaa poliittista vaikutusvaltaansa globaalissa ruokajärjestelmässä.

Tuossa ja sem linkissä selitetystä syystä vaikutus ei lopulta ole kovin dramaattinen.

Vai onko silti?

Ukraina iski polvilleen Venäjän tärkeän teollisuusalan: Nyt tuli raju päätös Moskovasta. Koko maailma kärsii, kun välttämätön raaka-aine ja räjähde jää jumiin (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/e26a868a-30d0-4dd7-afde-75c7945a80e2)

QuoteVenäjä lopettaa ammoniumnitraatin viennin ulkomaille ainakin kuukaudeksi. Venäjä perustelee päätöstään sillä, että ainetta riittäisi kotimaan markkinoilla. Taustalla vaikuttaa mitä todennäköisimmin Ukrainan helmikuinen isku ammoniumnitraattitehtaaseen.

Tekniikka&Talous julkaisi tämän uutisen alun perin 25. maaliskuuta 2026. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

(lihav. HJ)

Näyttää siltä, että se on nyt kaksi uutta taikasanaa ja kiertoilmausta luomulle: kierrätyslannoitteet ja uudistava viljely.

Vihreä poliitikko vaatii maataloustukien uudistamista.  Fossiiliriippuvuus vaarantaa ruokaturvan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/639bf02c-6026-48c5-9004-699797646235)

QuoteVihreä kansanedustaja Tiina Elo peräänkuuluttaa maan hallitukselta toimia maataloustukien uudistamiseksi ja kierrätyslannoitteiden käytön vauhdittamiseksi.

Suomen maatalous on äärimmäisen riippuvainen ulkomaisista tuontilannoitteista, joiden hinnat ovat nousseet Iranin sodan vuoksi reippaasti. Vaikka tilanne Hormuzinsalmella näyttää ainakin hetkellisesti helpottavan, on vain ajan kysymys, milloin fossiiliriippuvuus lannoitteissa kostautuu meille seuraavan kerran, Elo painottaa.

Elo:

QuoteFossiiliriippuvuudesta irtautumista on tuettava, uudistavaan viljelyyn kannustettava ja kaiken maatalouden pohjaa nakertavaa luontokatoa torjuttava.

(lihav. HJ)

Tämä meppikin on periaatteessa oikealla asialla:

Viljelijä joutui jo Yhdysvaltain sotaretken maksumieheksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/dbdf2f6f-ef42-4dfb-816e-4b47417c202b)

QuoteVastaus Lähi-idän tilanteen nostamiin öljyn hinnan korotuksiin ei saa olla öljyriippuvuuden pitkittäminen vaan siitä irtautuminen ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen, kirjoittaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.).
[..]
Yhdeksi sotaretken maksumieheksi joutuu suomalainen viljelijä. Energiakustannusten kasvu näkyy tilojen lämmityksessä, tavaroiden kuljetuksissa ja uudelleen kohoavissa lannoitekuluissa. Kun tähän lisätään maatalouden investointien vaatimat panostukset sekä köyhtyvän valtion rajalliset mahdollisuudet auttaa kasvavista kustannuksista kärsiviä, ovat talousyhtälön ikävät ainesosat koossa.

(lihav. HJ)

Quote from: Heikki Jokipii on 31.03.26 - klo:03:56Mutta vihreän ammoniakin hankkeista hän ei puhu mitään.

Yllättävää ja ei:

Näin sota Lähi-idässä on nostanut lannoitteiden raaka-aineiden hintoja. Fosforin hinnassa yllättävä tieto
Urean hinta nousi maaliskuussa korkeimmilleen sitten kevään 2022. Fosfori oli nykyistä kalliimpaa viime syksynä.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/29108298-821f-4631-98ca-749ee353be77)

Sillä se on se maakaasu. Jolle ei yrityksistä huolimatta ole saatu kehitettyä vaihtoehtoa.

Luomuliitto otti yllätyksettömsti kantaa:

Onko Itämeri Hormuzinsalmemme? Luomutuotanto avain huoltovarmuuteen (https://www.luomuliitto.fi/edunvalvonta/onko-itameri-hormuzinsalmemme-luomutuotanto-avaimena-huoltovarmuuteen)

QuoteMaailman kriisit paljastavat suomalaisen ruokajärjestelmän heikon kohdan: riippuvuuden tuontipanoksista ja fossiilisesta energiasta. Luomuliiton kevätkokous esitti kannanotossaan 10.4. luomutuotantoa ratkaisuna, joka vahvistaa huoltovarmuutta ja suojaa sekä viljelijöitä että kuluttajia hintashokeilta.

Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, kuinka herkkä järjestelmämme, myös ruokajärjestelmä, on kansainvälisille häiriöille. Vaikka valtaosa tarvitsemastamme ruuasta tuotetaankin Suomessa, on ruuantuotanto täysin riippuvaista tuotantopanoksista, jotka valmistetaan fossiilisista raaka-aineista ja jotka ovat tuontitavaraa. Esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden tuonti Venäjältä jatkuu edelleen, neljä vuotta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Hormuzinsalmen kautta kulkee paitsi lannoitteita ja niiden raaka-aineita, myös niiden valmistuksessa tarvittavaa maakaasua. Uusin energiakriisi onkin saanut lannoitteiden hinnat pomppaamaan kattoon. Tästä kärsivät jo valmiiksi talousvaikeuksissa kamppailevat maatilat, mutta myös kuluttajat ruuan hinnan noustessa.

(lihav. HJ)

Siinä ei tietystikään otettu kantaa tähän matematiikkaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg47570#msg47570).

Luomuväki systenaattisestu unohtaa tuotetun ruoan määrän.

Eipä kyllä muistettu hintojakaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=47610).

Kummallisen auliisti ja hyväksyvästi MT esittelee Luo,uliiton näkemyksiä:

Luomu tarjoaa ratkaisuja ruuantuotannon ongelmiin. Viimeksi maatalouden kriisitukea valui Venäjälle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7a598b64-bd99-4d14-8c2f-a74aeae1ef79)

QuoteVaikka valtaosa tarvitsemastamme ruuasta tuotetaankin Suomessa, on ruuantuotanto täysin riippuvaista tuotantopanoksista, jotka valmistetaan fossiilisista raaka-aineista ja jotka ovat tuontitavaraa, Luomuliitto sanoo.

Esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden tuonti Venäjältä jatkuu edelleen, neljä vuotta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, tiedotteessa todetaan.

Olisiko tuossa muuten faktantarkistuksen paikka?

***

Tämä artikkeli oli jo aiemmin pohjustuksena:

MTK:n valiokunta: Luomu ei tue Venäjän sotataloutta, vaan Suomen huoltovarmuutta
Luomu ei ole pelkkä tuotantotapa, vaan ratkaisu moniin aikamme haasteisiin, luomutuottajat sanovat.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/65d49697-a4db-468c-84b5-5a7d1afe5fa5)

Mutta sitä emme saa vapaasti lukea. Ymmärtää. että MTK:n ja MT:n pitää jotenkin edustaa luomuviljelijöitäkin. Mutta minusta tuo on jo liikaa.

Kuten jo sanottu, vihreän ammoniakin mahdollisuus tuntuu kaikilta unohtuvan.

Hesari tiesi tämän:

Gasum on tuonut venäläistä kaasua Suomeen läpi sodan, mutta nyt sille tulee loppu
Pakotteet | Valtion­yhtiö Gasum on tuonut nesteytettyä maakaasua Venäjältä läpi Ukrainan sodan. Heinäkuussa tuonti loppuu. (https://www.hs.fi/talous/art-2000010520926.html)

QuoteEU hyväksyi maanantaina uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin, minkä seurauksena Venäjän nesteytetyn maakaasun eli lng:n tuonti Suomeen lopulta päättyy.

Siinä faktantarkistus. Luomuliitto ja MT väittivät toisin.

Luonnonsuojelulliton kirjoittajallekin vihreä ammoniakki on tuntematon asia:

Yliö: Fossiiliriippuvuudesta irtautuminen parantaa huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f028ba6a-3ef2-4376-be81-798b30e292ee)

QuoteMaataloudessa voidaan satsata fossiilisista polttoaineista luopumiseen työkoneissa, kierrätyslannoitemarkkinan kehittämiseen, biokaasun tuotantoon ja luomutuotantoon.
[..]
Esimerkiksi kasvinviljelyn panosriippuvuutta voidaan vähentää parantamalla maan kasvukuntoa esimerkiksi monipuolistamalla viljelykiertoa, lisäämällä typensitojien ja kerääjäkasvien viljelyä sekä luonnonmukaisen tuotannon menetelmien käyttöönotolla.

Tuore vahvistus asialle:

https://yle.fi/uutiset]

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan takia

Polttoainepulaa Suomessa ei ole, sillä Suomen raakaöljy ja kaasu saadaan Pohjanmereltä.

Luonnonsuojeluliiton asiantuntija ei saa visioitua tämän pidemmälle (lihav. HJ):

Asiantuntijalta: Fossiiliriippuvuudesta irtautuminen parantaa huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f028ba6a-3ef2-4376-be81-798b30e292ee)

QuoteMaataloudessa voidaan satsata fossiilisista polttoaineista luopumiseen työkoneissa, kierrätyslannoitemarkkinan kehittämiseen, biokaasun tuotantoon ja luomutuotantoon.

QuoteOmavarainen energiajärjestelmä parantaa sekä kotitalouksien, maatilojen että yritysten mahdollisuuksia ennakoida ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ravinneomavaraisuus suojaa tiloja lannoitteiden hintapiikeiltä. Mitä enemmän nojaamme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja kierrätyslannoitteisiin, sitä vähemmän Suomi on altis kansainvälisten markkinoiden hintavaihteluille tai geopoliittisille kriiseille.

Hänkään ei tunne vihreää ammoniakkia.

Asiantuntija lopulta rajoittaa suosituksensa suomalaiseen viljelykseen. Vaikka hänen olisi loogisesti pitänyt käsitellä kysymystä, kyettäsiinko luomulla maailma ruokkimaan. Mutta tässä rakennetaan Suomeen luomuidylliä:

QuoteOmavarainen energiajärjestelmä parantaa sekä kotitalouksien, maatilojen että yritysten mahdollisuuksia ennakoida ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Ravinneomavaraisuus suojaa tiloja lannoitteiden hintapiikeiltä. Mitä enemmän nojaamme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja kierrätyslannoitteisiin, sitä vähemmän Suomi on altis kansainvälisten markkinoiden hintavaihteluille tai geopoliittisille kriiseille.

Kierrätyslannoitteet ovat jo tämän takia (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.0#msg4762) falski idea.

Toinen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.150#msg47590) meppimme vähän rauhoittelee:

Elsi Katainen uskoo, että lannoitekriisiin saadaan jotain apua, mutta pelkää silti suomalaisten peltojen puolesta
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) uskoo, että runsaan parin viikon kuluttua esiteltävä EU-komission lannoitestrategia tuo kriisiin jotain hätäapua. Hän kuitenkin harmittelee, että suunnitelma maatalouden kannalta kriittiselle asialle on työpöydällä vasta nyt.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3fefd9f1-d2f8-461c-8277-2736a6de329a)

Hänkään ei selvästi usko, että asiasta selvittäisiin luomuväen suosittamalla tavalla.

Tässä tiedossa kuvittlelisi nyt olevan vihreän ammokiakin mahdollisuus:

Järkyttävä nousu lannoitekuluihin. Urean hinta on yli kaksinkertaistunut kevään aikana
Urean hinta on yli kaksinkertaistunut muutamassa kuukaudessa ja hinta lähestyy vuoden 2022 ennätystä.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/72c5a017-ce34-40b1-a963-5a863ebcc3c8)

Vaam ehkä ei. Yhä uudia hankkeita tulee:

Suomalainen vetyhanke saamassa 224 miljoonaa euroa EU:n innovaatiorahastosta (https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/suomalaisen-vetyalfa-oy-saamassa-hanketukea-eu-n-innovaatiorahastosta-9-karkihanketta-jatkaa-kilpailusta-kohti-avustussopimusten-allekirjoittamista)

Edellä siitä, miten nämä hankkeet tuppaavat jäävän kesken. Tai lähtevan liikkeelle hyvin hitaasti:

QuoteTällä rahoituskierroksella jatkoon valitut hankkeet ovat saamassa Innovaatiorahastosta avustuksia 1094 miljoonaa euroa. Tuet maksetaan hankkeiden käynnistyttyä vuodesta 2030 alkaen. Tähän huutokauppaan tuli 58 tarjousta 11 maasta. Tukien kysyntä ylitti huutokaupan 1,3 miljardin euron budjetin kuusinkertaisesti.

Hesarikin oli huomannut tämän:

Suomi yrittää muuttua vetytaloudeksi, ja siksi yli tuhannen suomalaisen maille on piirretty valtava putki (https://www.hs.fi/alueet/art-2000011955926.html)

QuoteVety | Valtionyhtiö on rakentamassa tuhansien suomalaisten maille vedyn siirtoputken. Vetyhankkeita toisensa perään on peruttu, mutta usko vetymarkkinan syntyyn elää yhä.

(lihav. HJ)

Hesarissa (paperilla) jutun painopisteenä on vedyn käyttö muuhun kuin lannoitteen raaka-aoeeksi.

Kokkolan hanke kyllä kuitenkin mainittiin. Ja kerottiin, että yhtiö oli tehnyt konkurssin.

Onko häneelläkään selvää visiota siitä, miten tämä tapahuu typpilannoitteiden osalta?

Riippuvuus fossiilisista iskee maatalouteen rajusti. Viimeinen hetki herätä ja irtaantua
MTK:n Jyrki Wallin peräänkuuluttaa mahdollisimman nopeaa siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin Suomessa.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a24398a6-b261-4a51-8e8b-6c3854ba19b0)

Maatalouskmissaari ei etsi ratkaisua luomusta:

Asiantuntijalta: Lannoitteet on nähtävä osana ruokaturvaa. Euroopan komissio valmistelee toimia kriisin helpottamiseksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f959950e-377f-4d45-ad93-d1d7a86c354f)
[

QuoteEU:n maatalouskomissaarin Christophe Hansenin mukaan komissiolta on tulossa viljelijöille pian merkittävä rahoitustukipaketti tuotannon turvaamiseen. Samalla lannoitemarkkinoiden haasteet on voitettava: On kaikkien etu, että lannoitteiden hinnat ovat kohtuullisia ja ennakoitavia viljelijöiden kannalta.

Vaikka vähän flirttailee luomun suuntaan:

QuoteToiseksi meidän on vähennettävä riippuvuuttamme tuontilannoitteista. Tähän pyritään helpottamalla eurooppalaisten vaihtoehtojen, erityisesti orgaanisten ja biopohjaisten lannoitteiden, kehittämistä ja käyttöä. Lannasta, elintarvikejätteestä, kompostista tai muista orgaanisista materiaaleista peräisin olevia ravinteita voidaan jo monin paikoin hyödyntää kierrätyslannoitteissa.

Ei kierrätysravinteita vastaan, mutta ne eivät ole ratkaisu:

Lannoitekriisi on myös markkinakriisi. Kierrätysravinteet eivät korjaa elintarvikeketjun tulonjakoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/paakirjoitus/6d676d0d-cf41-4a1d-bed3-65075bcc1a6d)

QuoteRavinteiden kierrätys ja fossiilisella energialla valmistetuista lannoiteraaka-aineista irtaantuminen on tärkeä tavoite, mutta sen kustannukset eivät saa kaatua vain viljelijöiden maksettaviksi. Ensimmäiseksi päättäjien on haettava ratkaisut markkinoiden ongelmiin.

Linjassa edellisten päätösten kanssa:

EU keskeyttää tiettyjen lannoitteiden tullimaksut vuodeksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d4626c03-b5ce-4e15-8a32-9c8fd2941edc)

QuoteEU:n neuvosto teki perjantaina päätöksen keskeyttää vuoden ajaksi tullimaksut keskeisille maataloudessa käytettäville typpipohjaisille lannoitteille. Näihin lukeutuvat lannoiteraaka-aineet urea ja ammoniakki.

Toimenpiteen tavoitteena on alentaa EU:n viljelijöiden ja lannoiteteollisuuden kustannuksia. Euroopan komissio arvioi vaikutuksen olevan 60 miljoonaa euroa.

QuoteToimenpide myös vähentää EU:n lannoiteriippuvuutta Venäjästä ja Valko-Venäjästä. Keskeytys ei koske niistä tuotuja tuotteita.