Ei, ei se ihme ole, tai se on ihme samalla tavalla ja samassa mielessä kuin Suomessa tapahtui "Talvisodan ihme". Määrätietoisella toiminnalla ja selkeällä, järkevällä linjalla Malawista tehtiiin maataloudessa (yli)omavarainen.
Viittaan uutiseeemme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=45), jossa myös viitataan tänne.
Olen seurannyt tätä Malawin maatalouspolitiikkaa (netissä) nyt suurin piireitn tuon kolme vuotta. Kauheat "madonluvut" luettiin heti alussa, eikä yksin luomuväeltä. "Konseptin" kestävyyttä ja onnistumista epäiltiin muutenkin. Erikseen epäiltin tätä tukiaissysteemin järkevyyttä, ja maalailtiin sitä mahdollisuutta (joka
pieneltä osin valitettavsti toteutuikin) että hintatuetut maataloustarvikkeet virtaavat naapurimaiden mustiin pörsseihin.
Mutta tällainen jymymenestys se on nyt ollut,
kolmen vuoden ajan. Kyllä, voidaan sanoa, että on ollut hyvää "säkää" myös, luonto on jossain määrin suosinut, ei ole ollut mahdottomia säitä. Mutta
uskalllan arvoida, että nyt ja jatkossa Malawi alkaa kestää satunaisia säidenkin takaiskuja.
Peustan osittäin arvioni siihen, että
yleensä niin paljon
luomua suosivan uutistoimisto IPS:n on nyt ollut ilmeisen
pakko julkaista jutu tästä
menestystarinasta. ;D
Edelleen kyllä pätee myös se, että Afrikassa, jossa erilaiset tuholaiset ja sään ennustamattomat vaihtelut vaivaavaat maataloutta, on kehitettävä myös GM-tekniikkaa, nämä "vihreän vallankumouksen" konstit eivät
yksin riitä.
***
Jos IPS:n uutinen erikseen kertoo, että ...
QuoteHow Malawi achieved its 'Green Revolution' and tackled the food crisis was the focus for 200 international and local delegates at a Regional Stakeholders Policy Dialogue convened BY FANRPAN in Lilongwe Sep. 1-5.
... on mahdolllista, luultavaakin ja
toivottavaa, että kyseisen konferenssin osallistujat vievät idean omiin maihinsa, jotka sitten rohkeaasti matkisivat Malawin ratkaisua!
Myös Suomen IPS julkaisi tämän Malawia koskevan uutisen, lyhentäen, mutta sisältöä vääristämättä. Se ilmestyi tänään Uutispäivä Demarissa, ja se löytyy myös netistä, KEPA:n sivustolta:
Malawi pääsemässä eroon elintarvikeavusta (http://www.kepa.fi/uutiset/6636/)
Nyt IPS on julkaissut myös toisen (saman toimittajan) uutisen tästä mainitusta Malawinssa pidetystä maatalouskonferenssista, joka enemmän tai vähemmän päätyi juuri sille linjalle, että Malawin mallia ja esimerkkiä pitää nyt seurata koko eteläisessä Afrikassa!
AGRICULTURE-SOUTHERN AFRICA: Investment, Information Keys To Productivity (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=44009)
Tämän näissä uutisissa usein mainitun FANRPANin sivuilta (http://www.fanrpan.org/) löytyy lisää ”Malawin ihmeestä” ja muustakin tärkeästä.
Malawin politiikkaa on toki kritisoitukin, linkkaan myöhemmin kritiikkisivuillekin, jotta kritiikkiinkin voidaan ottaa kantaa.
Mutta sitä ennen vielä linkki IPS:n uutiseen, jossa kerrotaan vielä yhdestä, Malawissa käyttöönotetusta, yksinkertaisesta "vihreän vallankumouksen" keinosta, keinokastelusta:
DEVELOPMENT-MALAWI: Irrigation Promises to Increase Food Security (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=43856)
Epäilemättä Malawissa on saavutettu jotain .. eri asia kuka ja mitä.
Ei voi väittää etteikö Malawin mahdollinen ruokaomavaraisuus olisi mannaa gmo-teollisuuden korville.
Toisena näkökulmana lie jatkettava ajatusta jonka mukaan periaate "Syö gmo:ta tai kuole nälkään" olisi saanut Malawin virkamiehet harkitsemaan gmo-ruoka-avun vastaanottoa, jonka palkinnoksi heille olisi toimitettu kuivuutta kestävämpiä lajikkeita, gmo-lajikkeita tietenkin. Toivon Malawilaisille terveellistä pitkää ikää ja onnea valitulla tiellä sekä suuria ja mahdollisimman omavaraisia satoja.
Pyyteetöntä kehitysapuako?
Monet muut Afrikan maathan kieltäytyivät tästä avusta, eikä niille kaiketi tarjottu vastaavaa mahdollisuutta ruokaomavaraisuuden nostamiseen, mikä kaiketi onnistuisi ilman gmo:takin, mutta vaatisi perinteisin jalostusmenetelmin tietenkin hetken, ennen kuin kuivuutta kestävät lajikkeet olisivat valmiita. Viljavilla ja kosteilla lännen pelloillahan ei ole ollut tarvetta kehittää rutikuivuutta sietäviä lajikkeita. Epäilemättä se onnistuisi, jos siihen vain satsattaisiin. Eli näyttää siltä, että kuivuusjuoksukilpailussa perinteinen jalostus on turhaan antanut gmo:lle etumatkaa ...
Malawissa ei minun tietääkseni käytetty gm-lajikkeita. Ei missään uutisissa sitä mainittu, ainakaan minun silmiini ei ole tullut. Mutta ehdottomasti kyse ei ollut luomusta, vaan "vihreän vallankumouksen" metoideista.
Tässä on sitten etelä-afrikkalainen lehtijuttu, jossa Malawin menestyksestä kerrotaan ”ruohonjuuritasolla”, haastatellen tavallista maajussia siellä:
Malawi gives farmers a chance (http://www.mg.co.za/article/2009-01-13-malawi-gives-farmers-a-chance)
Menestyksen yhtenä mittarina oli käytetty jutussa sitä, mitä kaikkea viljelijä oli perheelleen pystynyt (parempia satoja saatuaan) hankkimaan:
- televisio
- kaksi polkupyörää
- kolme CD-soitinta
Lisäksi viljelijä oli pystynyt avaamaan pikkukaupan.
Eikö tuntuisi vakuuttavalta?
Mutta ei luomuväki ole antanut tässäkään periksi, vaan Independentissä on ilmestynyt sitten tällainen juttu, samaan tapaan tehty, luomuviljelystä Malawissa:
Independent Appeal: Malawi strikes organic gold (http://www.independent.co.uk/news/appeals/indy-appeal/independent-appeal-malawi-strikes-organic-gold-1225814.html)
Ja kuinka ollakaan, myös tuon artikkelin luomuviljelijä oli rikastunut, ja saanut hankittua itselleen nämä tavarat:
- sänky
- televisio
- polkupyörä
Yrittämättä nyt verrata näitä tavaramääriä ja niiden hintoja, eräisiin lukuihin on tässä asiassa kiinnitettävä huomiota.
Tuo luomua puoltava artikkeli
a) kertoo, että luomutiloja on nyt Malawissa jopa 20 000
b) ja kritisoi mm. sitä, että lannoiteohjelma tavoittaa ehkä alle puolet viljelijäperheistä
Tätä b-kohdan väitettyä tietoa ei heti tässä pysty nyt tarkistamaan, mutta oletetaan nyt vaikka väliaikaisesti, että se olisi tosi, ja laitetaan luvuksi " no, 40 prosenttia.
Mutta kun Malawissa on tiloja noin 1,7 miljoonaa, jo 40% tekee siitä noin 700 000 tilaa. Siitä 20 000 tilaa on n. 3 prosenttia, ja kaikista Malawin tiloista noin 1 prosentti.
Eli taas tässä " kuten muuallakin (Etiopian Tigrayn luomukokeilusta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0) on ollut puhe) jää luomuväelle aina vastattavaksi se kiusallinen kysymys: jos luomu kerran on niin tuottoisaa, ja jos se vielä, kuten he aina väittävät, on lisäksi lähes ilmaista, ei aiheuta lisäkustannuksia (edes tuon Malawin superale-hintaisen lannoitesäkin vertaa) - miten ihmeessä se ei leviä räjähdysmäisesti, miksi se aina säännönmukaisesti jää tuollaiseksi marginaali-ilmiöksi.
Quote from: Horizontal on 30.09.08 - klo:14:34
Pyyteetöntä kehitysapuako?
Kaksi piirrettä tässä Malawin luomuinnostuksessa herättävät yhtälailla epäilyksiä. Tästä Independent-artikkelista palasia, lihavoinnit HJ.
Tätä asiaa edistetään rikkaasta Euroopasta käsin …
QuoteA self-help club which Mr Kanyanga formed with 17 local families on about half an acre of land has burgeoned into the Lupangwe Organic Manure Demonstration Farm and is providing training in organic farming to more than 700 peasant farmers. It has become partner of a wider Malawi Organic Growers Association (Moga), which is supported by Voluntary Service Overseas (VSO), one of the three charities in this year's Independent Christmas Appeal.
[…]
And Mr Kanyanga has expanded his circle of influence, providing training over the years to a further 157 agricultural clubs in Malawi, each with about 20 to 30 members. It is with the next stage that the expertise of outside organisations such as VSO is vital. The organisation is supporting Moga with technical support, including production and marketing advice.
[…]
A quarter of its volunteers do not come from the UK but are sent from one developing country to another to share particular expertise.
…. ja selvästikin silmämääränä on luomutuotteiden - rahaisa - vienti Eurooppaan, ei niinkään Malawin tai Afrikan nälän poistaminen:
QuoteThe last word should go to that pioneer Jailos Kanyanga. He has seen how organic farming has transformed lives in those communities in which it is practised. And he believes that success can be spread throughout his nation so that collectives of peasant farmers there can end up selling to international retailers such as Tesco and Sainsbury.
That way, he says, Malawi " that small country known as the heart of the continent " could with time be transformed "into the Switzerland of Africa".
Quote from: Heikki Jokipii on 18.01.09 - klo:10:33…. ja selvästikin silmämääränä on luomutuotteiden - rahaisa - vienti Eurooppaan, ei niinkään Malawin tai Afrikan nälän poistaminen:
Olisihan se ihme jollei luomuun löytyisi kaupallista kiinnostusta - ihme se ehkä onkin, sen paljon parjattuun tehottomuuteen ja epäterveellisyyteen nähden (tällä sivustolla).
Sikäli kuin pitää paikkansa, että eurooppalaiset tukevat luomu-viljelyä Afrikassa (olettaen mainitsemallasi tavalla, että sato kärrätään Eurooppaan) niin johtuuko se luomun kysynnän puutteesta vai ehkä kuitenkin luomun kasvavasta kysynnästä ja hintapaineesta?
Toisaalta voi kysyä, jos malawilaiset saisivat luomusta vaikkapa vain kaksinkertaisen hinnan, niin kuinka kauan malawilaisen kannattaakaan miettiä tuotantosuuntaansa. Afrikassakin jossain määrin ymmärretään rahan päälle ja haistetaan bisnes - asiakkaille terveellinen ja itselle turvallisen tuottoisa bisnes, kestävä ja luontoystävällinen bisnes.
Noin voi tapahtua vain siinä määrin kuin EU:n luomujärjestöt ja -lobbarit sen sallivat, ja raja tulee vastaan nopeasti. UK:n Soil Association on jo aloittanut kampanjan "ruokakilometrejä" vastaan, eikä varmasti Suomen luomuväkikään kauaa sitä katsele, jos tuodaan Malawista tai mistä tahansa vastaavasta maasta ylivoimaisen halpaa luomua.
Mutta olennaista tässä Malawin ihnmeessä kyllä on se, että maa kykenee ruokkimaan itsensä. Lannoitesubventiohin menee kyllä valtion rahoista jotain 10% luokkaa, mutta säästäjäkin tulee, kun ei tarvitse ostaa viljaa ulkoa.
Ja tässä Malawin itsensä ruokkimisessa luomuviljelyllä on juuri tuo äärimmäisen marginaalinen merkityksensä.
IMF kertoo, että Malawi menestyi taloudellisesti huimaavan hyvin yleisestikin
v. 2008:
Malawi’s Economy Grew 9.7% in 2008 on Better Harvest, IMF Says (http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20670001&refer=africa&sid=aMJ73kItCCgM)
Ja selittää suuren (suurimman?) osan tästä paremmilla sadoilla, kuten otsikosta yllä näkyy. (Johon kuuluu kyllä tietysti tuo arveluttava tupakkakin ...)
Enkä usko, että uutinen on aprillia.
Eikä se tähän lopu. Nyt myös uutistoimisto IPS kertoo, miten maataloudessa mennään Malawissa yhä eteenpäin, kyse on tässä keinokastelusta:
AGRICULTURE-MALAWI: Water Makes the Difference (http://www.ipsterraviva.net/africa/currentNew.aspx?new=2547)
***
Onko se se vaikea tupla-wee nimessä, kun tässä Malawista ei tahdo suomenkielelle kääntyä uutisia - ainakaan tarpeeksi! :)
***
Kyllä se vähän jännittääkin, miten Malawissa tänä vuonna käy. Jos tulee pienintäkään takapakkia, siihen varmaan iskevät "tietyt" piirit. Jos olen oikein ymmärtänyt, siellä on (pää)sadonkorjuukausi huhtikuussa. Kohta kuulemme.
Alustavat tiedot ovat, että tulisi uusi ennätyssato (http://www.dailytimes.bppmw.com/article.asp?ArticleID=12953), puolitoistakertaisesti (x 1½) Malawin oman kulutuksen verran.
Esimerkin voima:
tässä uutisessa (http://allafrica.com/stories/200904130383.html)Sambiasta puolet uutisesta kertoo Malawin menestyksestä, tämä artikkeli (http://www.zimonline.co.za/Article.aspx?ArticleId=4502) Zimbabwesta kehottaa omaa maataan seuraamaan Malawin esimerkkiä.
Voisiko Afrikan vihreä vallankumous lähteä tästä? Maa kerrallaan?
Nyt arvioissa uudesta sadosta on päädytty kohtuullisempaan, mutta edelleen reippaaseen ylijäämään:
Malawi to export maize to Zimbabwe (http://www.africanews.com/site/Malawi_to_export_maize_to_Zimbabwe/list_messages/24649)
***
Muuten jutussa kerrotaan niin todella yksinkertaisista ja järkeenkäyvistä jutuista:
- lisätään sekä keinolannoitteita että orgaanisia lannoitteita
- Malawi myy nyt huonon sadon saaneelle Zimbabwelle (SADC-sopimuksen pohjalta) ylijäämäänsä (ja on oikeutettu vastavuoroisuuteen, jos ja kun ...)
- valtio perustaa yhtiön, joka rakentaa viljavarastoja ylijäämien säilömistä varten (Suomessa näitä sanottiin 1800-luvulla "pitäjänmakasiineiksi")
- kun tallettaa viljaa ko. varastoon, saa kuitin, joka sitten käy pankissakin rahasta (vaikka yksityiskohdista ei ole sovittu)
- kansalaisjärjestötkin tukevat tätä varastojen rakentamista
ja näin vältetään se tilanne kuin mm. tänä keväänä, jolloin nälkää kuitenkin paikka paikoin esiintyi, vaikka viime vuoden sato oli laskennallisesti riittävä. Viljasta kun mm. pilaantui hyvin suuri osa.
Varmasti näiden makasiinien rakentamisessa on otettava huomioon yhtä sun toista Malawin olosuhteissa, mitä vaikkapa Suomessa ei tarvitse miettiä, mutta en kyllä keksi mitään, miksei asia voisi onnistua. Ja olisi mitä mainioin asia heille.
Tästä osoitteesta (http://www.fanrpan.org/documents/d00709/) löytyy powerpoint-esitys siitä, miten he sen tekivät, esittäjänä Idriassa M. Mwale, Malawin maatalousministeriö.
Kalvo 20: maissin tuotanto ollut 4 vuoden ajan suurempi kuin maan tarve.
Kalvo 17: kuluja (satokautena 2007/2008) noin 100 miljoonaa US.dollaria.
Se on noin (vähän alle) 10$ asukasta kohti (väkiluku n. 13 miljoonaa).
Kalvosta 14 voi päätellä, että 2008/2009 (mm. kohonneiden lannoitteiden hintojen takia) kulut ovat luultavasti olleet lähes tuplasti.
Mutta se on edelleen alle 20$ asukasta kohti.
Kalvosta 14: ”Investointi maanviljelyyn on avain köyhyyden vähentämiseen”
***
Karkea laskelma siltä (epärealistiselta) pohjalta, että rikkaat länsimaat joutuisivat kustantamaan tästä ikuisuuteen nämä tällaiset kulut, ja koko eteläiselle Afrikalle.
Olkoon tuettavien määrä puoli miljardia, eli 500 000 000.
Ja tuo kustannus per asukas siis se 20 dollaria.
Vuodessa siis kustannus siitä, että nälkää ei enää olisi: 10 miljardia dollaria. Jos rikkaita maksajia olisi miljardi, siis helle kymppi (http://usrarecurrency.com/WebPgFl/BL00002040A/Final1999$10SnBL00002040A.jpg) vuodessa (eli vähemmän kuin tämä (http://www.126bay.com/images/banknote/europe/eURO/10%20Euro%202002%20-%20F.jpg)).
***
Vertailukohdaksi se, mitä Irakin sota on maksanut USA:lle v. 2007 mennessä: 1200 miljardia (http://www.nytimes.com/2007/01/17/business/17leonhardt.html?_r=1) eli siinä 200 miljardia vuodessa.
World Food Programin (WFP) vuosibudjetti on siinä 6 miljardia dollaria (http://www.foxnews.com/story/0,2933,520033,00.html) (joka ei uutisen mukaan ehkä edes riitä).
Tämän uutisen mukaan (http://www.tolerance.ca/Article.aspx?ID=44551&L=en) olin arviossani aika oikeassa, maatalouden tukemiseen on käytetty nyt tällä ”kierroksella” (vuonna?) 183 miljoonaa dollaria.
Tämä Bingu wa Mutharika ilmeisesti tulee valituksi uudelleen presidentiksi. Jonka hän mielestäni myös todella ansaitsee!
PS. Tekisi mieli lähettää yhdistyksen onnittelut, jos (kun) näin käy!!! Missä on Malawin Suomen lähetystö? "Your Excellency ..." --- miten se nyt pitää sitten laittaa? -- Ja vielä, kuka kerkiää käydä Malawissa, jos yhdistykselle tulee kutsu virkaanastujaisiin? ;D
Viljasiilojen rakentaminen jatkuu tämän uutisen (http://www.dailytimes.bppmw.com/article.asp?ArticleID=13190) mukaan.
Ja kyseiset siilot eivät enää ole näitä (http://www.fao.org/DOCREP/W0078e/P191.gif), vaan nyt tällaisia (http://www.africaguide.com/photolibrary/images/uploads/1/stand_1213295480.jpg) (pääkaupunki Lilongwen lähellä) tai jotain tällaisia (http://www.g-grain.com.cn/jgu/UploadFiles/200810810546364.jpg) (ne 600, jotka nyt rakennetaan).
PS. Etsikääpä minulle lainaus, jossa UNEP ja Klaus Töpfer ovat kehottaneet rakentamaan moderneja viljasiiloja.
PS2. Nämä ovat tiedot UM:n sivuilta (http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17256&culture=fi-FI&contentlan=1). Nyt on vaikea sanoa, mihin onnittelu - taiteen sääntöjen mukaan - lähetään. Jostain syystä en löydä yhteyttä Malawin hallituksen virallisille sivuille - mikä on oikea osoite? Wikipedian ehdottamat osoitteet eivät vastaa.
***
Tunteeni ja tunnelmani on näin liikuttunut ja pateettinen tässä tapauksessa, että tämä tuli luonnokseksi:
Quote"Your accomplishment was not a miracle as our famous Winter War actually was not that either. No, with a resolute action and with a clear and intelligent planning and consequent leadership [...] just as you did! Compared to our enemy decades ago, you and your small nation have resisted (and now - we hope and presume - even won) a much greater enemy, The Hunger, an enemy with which there is no way to negotiate (as we, in our case, luckily, in time, had) [...]"`?
Mutta ehkä kuitenkin vähän "sordiinoa", jos onnittelun lähetämme. Mutta tuon jätän nyt tuohon!
Mutharika tuli valituksi. Tässä hänestä henkilöprofiili.
PROFILE: Malawi's President Mutharika: The Maize Man (http://www.earthtimes.org/articles/show/269898,profile-malawis-president-mutharika-the-maize-man.html)
Juttu alkaa: “Malawilaiset äänestivät vatsoillaan tämän viikon vaaleissa”!
***
Tässä muuten Maailma.netin uutiskooste Malawista (http://www.maailma.net/tiedonhaku/afrikka/itaafrikka/malawi) vuosien varrelta, suomen kielellä, käänteisessä aikajärjestyksessä.
Ajallisesti ensimmäinen uutinen oli tämä (linkki ei kyllä näytä enää toimivan)
QuoteRuokapula ei hellitä eteläisessä Afrikassa
24.05.2002
Uusi sato on hieman parantanut eteläisen Afrikan elintarviketilannetta, mutta avustusjärjestöt ennustavat tilanteen pysyvän kriittisenä erityisesti Malawissa.
***
Lisäys 23.5.2009:Tässä vielä vähän tieteellistä analyysia asiasta:
Input Subsidies to Improve Smallholder Maize Productivity in Malawi: Toward an African Green Revolution (http://www.plosbiology.org/article/info:doi/10.1371/journal.pbio.1000023)
Se on nyt sitten virallista: Malawin ihme!
Jos ja kun (ja jopa!) Worldwatch-järjestön sivulla puhutaan nyt "Malawin ihmeestä" - jota ilmaisua me jo käytimme täällä. Siitä on siis tulossa Käsite.
African Leaders Pursue “Malawi Miracle” (http://www.worldwatch.org/node/6119)
PS. ... ja jos ja kun vielä tämä maan piirittämä valtio saa tämän kanaalin (http://www.allbusiness.com/transportation/transportation-infrastructure/11789607-1.html), jota kautta pääsee valtamerelle, ja niin vienti kuin tuontikin (ml. lannoitteet) kuljetuskustannuksiltaan halventuu, niin vielä parempi.
PS2. aamulla 29.5.2009: Ben Block antaa kyllä em. jutussaan tilaa myös ”Malawin ihmeen” kriitikoillekin " niin kuin hyvän lehtimiehen toki tehdä sopiikin.
Mutta tällainen kohta siinä herätti ajatuksia (lihav. HJ):
QuoteSanchez said that Malawi is attempting to use nitrogen-fixing trees or other organic methods, but the financing of organic or ecosystem-based agriculture alternatives simply do not exist in much of sub-Saharan Africa.
"We know very well that continuing to use mineral fertilizers without organic fertilizers is wrong," Sanchez said. "I would hope to see that in 10 years or so, a lot of fertilizers are organically fixed through cover crops or other means."
Tuolla edellä olleen uutisen mukaan Malawissa pyritään nyt käyttämään hyväksi myös orgaaniset lannoitteet. Mutta se, mitä tuossa on, rivillä ja rivien välissä, on tämä:
- orgaaninen lannoittaminen, luomuviljely ei suinkaan ole ilmaista sekään.
- meillä on tehoviljelyn osalta joku hintahaarukka kuluista, koska tiedämme mitä keinolannoitteet maksavat, maailmanmarkkinoilla ja paikallisesti. Ja niitä kuluja on nyt sitten kohonneiden lannoitteiden hintojen takia helppo luomun kannattajien taivastella
- mutta me emme tiedä luomuviljelyn kuluja, Afrikassa
- niitä kuitenkin täytyy merkittävästi olla, koska tuo rahoituksen puute on mainittu ongelmana
- lasketaanko näihin kuluihin, rahoitustarpeeseen, edes itse viljelijöiden (lisä)työpanosta?
- on siis täysin mahdollista, että
myös Afrikassa luomuviljely tulee
kalliimmaksi kuin tavanomainen
- jolloin nämä ”Tigrayt” (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=63.0) eli luomukokeilut ovat ehkä mahdollisia vain jonkun länsimaisen vihreän järjestön massiivisella tuella
- joka olisi selitys sille, etteivät kokeilut leviä: länsimaisen järjestön säkin pohja?
Malawin karjatalouskin on kuulemma edistymässä:
Livestock production up 40% (http://www.dailytimes.bppmw.com/article.asp?ArticleID=13313)
Jutusta selviää, että nyt Malawin lihankulutus henkeä kohti vuodessa on 5 kiloa. Joka oli Suomen taso joskus 100 vuotta sitten, eli vertailuni uutisessamme täällä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85), oli siis aika osuva. Jutusta selviää myös, että kyse on lihakarjasta, ja maitotalous maassa on vasta lähdössä liikkeelle. Ja luvuista, että kaikessa on todella matkaa Suomen tasoon - mutta ehkä matka on alkanut ...
***
Otin tähän asiaan liittyen ja viitaten kantaa myös KEPAn blogiin, Jari Nousiaisen kirjoitukseen, täällä:
Mikä on ruoka-avun tavoite? (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2009/06/02/mik-on-ruoka-avun-tavoite)
Kuten odottaa saattoi, asian ympärillä kuuluu nyt ”kestäväkätys”.
Mm. tämän uutisen mukaan …
MALAWI: Bountiful maize harvest tempered by input costs (http://www.irinnews.org/Report.aspx?ReportId=84808)
… maan hyvä sato ei olekaan niin hyvä, kun mukaan lasketaan tuotantopanokset ja kustannukset. jotka ovat kuulemma ”epäkestäviä” (”unsustainable costs”).
Ko. jutusta ei kyllä sitten oikein selviä, miksi ja miten ne kustannukset olisivat kestämättömiä. Tuolla laskin, että yhtä malawilaista kohti maataloutta tuetaan valtion budjetin kautta siinä 10 eurolla.
Jos se on ”kestämätöntä”, mitä pitäisi sitten sanoa Suomen maataloudesta, jota tuetaan suomalaista syöjää kohti noin 300 " 350 eurolla?
PS. klo 13:30:
En millään nyt löydä tuoretta lukua, paljonko perusluomutuki Suomessa maksaa yhteensä valtiolle, mutta jos se hehtaaria kohti on n. 100 euroa ja hehtaareja on jotain 150 000, niin
- onko se sitten jotain 15 miljoonaa? Vai laskiko luomutuki vähän? No, sanotaan 10 miljoonaa euroa (tämä siis pelkkää erillistä luomutukea, muutakin tukea luomuviljely saa)
- ja sillä ruokitaan laskennallisesti noin prosentti väestöstä eli noin 50 000 ihmistä " koska luomumyynti on se noin prosentti kaikesta ruokamyynnistä.
Näin yhtä luomuihmistä kohti tämä erityistuki on 10 000 000 jaettuna 50 000:lla eli 200 euroa. Joitakin tukia luomu ei saa, mutta uskaltaisimmeko arvioida, että suomalaisen luomuihmisen saama tuki on ainakin noin 500 euroa? Eli 50 kertaa se rahamäärä, jonka kohdalla Malawissa esitettiin epäilys, että onkohan tämä nyt enää ”kestävää kehitystä”.
Uutisessamme G8-kokouksesta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=88) kirjoitettiin:
”Eli Malawin loistava esimerkki ei voi " eikä saa " olla vaikuttamatta G8-maiden päätöksentekoon asiassa.”
Eikä se ollut! Malawin ihme (ilmeisesti) poiki toisen ihmeen.
Nyt muutkin saavat saman mahdollisuuden:
”Päivitys 10.7.2009: Tämä päätös ja juuri toivottu linjaus - siis ei ruoka-apua vaan apua oman viljelyn kehittämiseen - myös hyväksyttiin, ja summa vieläpä kohosi 20 miljardiin dollariin eli 14,3 miljardiin euroon. Nyt uskaltanee sanoa, että ”vihreä vallankumous” " vihdoin " saavuttaa Afrikan!"
Ja Norman Borlaug (http://en.wikipedia.org/wiki/Norman_Borlaug) ehti vielä kuulla tämän!
Lähetitkö onnittelut?
Quote from: Heikki Jokipii on 20.05.09 - klo:16:36Tunteeni ja tunnelmani on näin liikuttunut ja pateettinen tässä tapauksessa, että tämä tuli luonnokseksi:
Quote"Your accomplishment was not a miracle as our famous Winter War actually was not that either. No, with a resolute action and with a clear and intelligent planning and consequent leadership [...] just as you did! Compared to our enemy decades ago, you and your small nation have resisted (and now - we hope and presume - even won) a much greater enemy, The Hunger, an enemy with which there is no way to negotiate (as we, in our case, luckily, in time, had) [...]"`?
Saako mestaroida?
Jätä talvisota pois, ei ne siitä mitään tiedä. Ensimmäinen rinnastava lauseesi jää vastaanottajalle arvoitukseksi, samoin enemy-virkkeen viittaus meidän viholliseemme. Ihan oikeasti, talvisotakyynelehtiminen tässä yhteydessä on vähän höhlää.
En ole lähettänyt, ja tiedä häntä, onko se nyt tarpeen. Kun kaikki kyynelehtiminenkin näyttää nyt turhalta. Malawin esimerkkihän näyttää voittavan, Afrikan laajuisesti. Tuo G8-maiden 3-vuotinen tukiraha riittää (karkean laskuni mukaan)
koko Saharan eteläpuoleiselle Afrikalle, se on henkeä kohti suurin piirtein sitä tasoa, mitä Malawi on sijoittanut asiaan (Malawikin toki sai myös muualta tukea).
Jos kaikki menee hyvin, siellä tehdään nyt historiaa, koko maanosassa. Nälkä saatetaan voittaa "että heilahtaa".
Näin YLE:
G8-maat lupasivat maatalousapua köyhille maille (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/g8-maat_lupasivat_maatalousapua_koyhille_maille_857161.html)
QuoteKyseessä on suunnanmuutos, jolla yritetään huolehtia Afrikan ruokaturvasta. Kyseessä on merkittävä siirtymä, sillä tähän asti Afrikkaan on annettu lähinnä hätäapua; nyt Afrikkaa aiotaan tukea niin, että maanosa kykenisi toimimaan omavaraisesti.
Suurin muutos tapahtui käsittääkseni USA:n linjassa. Mutta Obama oli jo antanut merkkejä (http://newsblaze.com/story/20090403122108tsop.nb/topstory.html) siitä, että suunta on muuttumassa.
PS. Vielä ei KEPA (http://www.kepa.fi/) ole kerinnyt kertoa asiasta mitään ... (no, ehkä maanantaina kertoo)
PS2. Tässä on sopimuksen koko teksti englanniksi tai pikemminkin "byrokratiaksi", mutta kyllä siitä - hiukan vaivaa nähden - selviää, että niin päätettiin kuin uutistoimistot kertoivatkin:
Full Text of G8 Summit Statement on Global Food Security (http://www.nowpublic.com/world/full-text-g8-summit-statement-global-food-security)
PS. 14.7.2009: Ei ole KEPA asiasta vieläkään kertonut. Lähetin nettipalautteen:
QuoteEttekö todellakaan huomanneet, että G8-kokouksessa, Barack Obaman myötävaikutuksella, annettiin (tai ainakin vakaasti luvattiin) perjantaina
20 miljardia dollaria
kehitysmaiden maatalouden kehittämiseen?
Siis nimenomaan kehittämiseen, ei USA:sta ostettuun maissiin.
Asiasta ei ainakaan uutisissanne ole ollut sanaakaan?
Tämä hieman peitelty luomujärjestö GRAIN yrittää tällaisella artikkelilla vähätellä Malawin ihmettä ja keksiä sille kaikkia mahdollisia huonoja piirteitä ja seurauksia. Eli siis tyypillinen ”väärin sammutettu” "vuodatus, vaikka ”analyysinä” yrittää esiintyäkin:
Unravelling the “miracle” of Malawi’s green revolution (http://www.grain.org/seedling/?id=665)
En kommentoi sitä nyt tässä vielä sen enempää, mutta odotellaan, tulevatko nämä siinä esitetyt ajatukset Suomen ”markkinoille”, ja palataan sitten asiaan.
Malawissa on ollut kuivuutta, ja ilmeisesti mitään ennätyssatoa ei tule, eli jopa reippaasti vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta Mutharika usko kuitenkin, että satoa saadaan riittävästi Malawin kulutukseen, ja jopa pientä ylijäämää:
Malawi President Says Food Sufficient After Report on Shortage (http://www.businessweek.com/news/2010-02-23/malawi-president-says-food-sufficient-after-report-on-shortage.html)
Sanan ”lannoite” tai ”fertilizer” täytynee olla Claire Ngozon mielestä nk. ruma tai tuhma sana, jota naistoimittajan ei sovi käyttää? Niin tiiviisti hän välttää sitä sanaa käyttämästä Malawia koskevassa IPS:n artikkelissaan:
MALAWI: Climate Change Is Changing Farming Methods (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=50572)
Jotenkin tältä toimittajalta unohtuu myös Bingu wa Mutharikan lausunnon loppuosa. Hän kertoo, miten presidentti valitteli, että tuotantomäärä huonojen säiden takia (toimittajalle ja otsikossa se on tietysti ”ilmastonmuutos”!) pudonnee nyt 30% - mutta unohtaa sanoa, miten Mutharika uskoo Malawin sillä kuitenkin selviävän (vaikka vientiin ei tänä vuonna liene mahdollisuuksia).
***
Malawis sak är vår! Kestäkää, pääskää tästäkin ylitse, näyttäkää maailmalle! "Enough is enough"!!!
Andrew Daudi, Malawin maatalousministeriön kansliapäällikkö:
Quote”Odotamme tuottavamme tänä vuonna 3 miljoonaa tonnia maissia, joka antaisi meille 600 000 tonnin ylijäämän [kulutukseen nähden]”
Näin uutisessa
Southern Africa nations expect bumper maize harvest (http://af.reuters.com/article/investingNews/idAFJOE63T09W20100430)
Hyvältä näyttäisi, Malawissa,
taas! Kuitenkin, vaikka sääolosuhteiden takia pelkoja oli.
Mutta uutisotsikkohan oli ”Eteläisessä Afrikassa odotetaan muhkeita maissisatoja” " kuinkahan sen kanssa nyt on?
Vertailumaissa odotetaan satoja:
- Sambia 1,9 miljoonaa tonnia
- Zimbabwe 1,3 miljoonaa tonnia
Asetelma, suhteessa maissimäärään henkeä kohti, olisi siis aika lailla sama kuin v. 2009, josta oli uutisemme:
Tänä vuonna Afrikassa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85)
Eli edelleen juuri Malawi on ylivoimainen, vaikka säät satoja leikkasivatkin. Käsittääkseni enää ei voi isoja yllätyksiä tulla, vaikka lopputulos tietysti tarkentuu.
Mutta Sambian tai ainakaan Zimbabwen kohdalla satoja ei edelleenkään voi kovin hyvinä pitää.
Kyseisen uutisen ulkopuolelta tiedetään, että mm. Etelä-Afrikan sato onnistui kyllä hyvin. Niinpä kokonaistilanne voi eteläisessä Afrikassa olla uutisen mukainen. Sambiakin uutisen mukaan valmistautuu viemään maissiaan muualle, jota en lukujen valossa kyllä ihan ymmärrä, mutta maassa on ehkä maissin lisäksi muuta satoa tulossa.
Malawin presidentti Mutharika näyttää ”repineen pelihousunsa” eli suuttuneen nyt vähän "yli äyräiden" lehdistölle:
'I will close down newspapers that lie' (http://www.iol.co.za/index.php?set_id=1&click_id=84&art_id=nw20100826182312683C957824#more)
Täältä länsimaista katsoen moinen uhkaus lehtien lakkauttamisesta ei tunnu nätiltä ja oikealta.
Mutta toisaalta raivon voi ymmärtääkin. Jos joku on kerta kaikkiaan onnistunut, tällainen ”vänkytys” ja epäily tuntuu kohtuuttomalta. Epäilyssähän on etukäteen sanottu, että Malawi ei pystyisi hoitamaan yhteensä riittävästä viljantuotannostaan ruokaa niille alueille maata, joissa sato ei ollut yhtä hyvä.
Malawin maissisadosta odotetaan taas hyvää:
Malawi sees another white maize surplus in 2011 (http://af.reuters.com/article/investingNews/idAFJOE7130GG20110204)
Jos tuo 3,9 miljoonaa tonnia toteutuu, se olisi uusi ennätys, vielä hiukan parempi kuin v. 2009 ennätyssato 3,7 miljoonaa tonnia.
Eli kuten uutinen kertoo:
Quote”Siementen ja lannoitteiden tukiaisohjelma, jota Britannian hallitus tukee, on tehnyt Malawista alueellisen ’leipäkorin’ viimeisen kuuden vuoden aikana”
Nyt olisi
Suomenkin hallituksen valittava, minkä Afrikan maan vastaavalle ohjelmalle se antaa tukensa. Mutta Suomen hallituksen halu tähän onkin sitten toinen juttu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0).
PS. 6.2.2011: Tässä sitten vielä hinta-arvio asialle. Malawin valtion budjetissa asiaan laitettiin vähän yli 300 miljoonaa dollaria. Iso määrä rahaa, mutta
yhtä malawilaista kohti tuon ohjelman kustannukseksi tuli vain n.
20 dollaria, vaikka lannoitteiden hinnatkin ovat nyt korkealla. Tätä lukua voi käyttää pohjana, kun arvioidaan erilaisten kehityspapuhankkeiden tuloksellisuutta,
panosta ja tuotosta. Niin, saavat siis syödäkseen. Mutta miten maa muuten kehittyy? Vaikea kaikesta sanoa, mutta ainakin tämä indeksi (http://www.indexmundi.com/malawi/gdp_real_growth_rate.html) näyttää muutoinkin hyvältä.
Mutta pitkä, pitkä aika vielä kuluu, ennen kuin Malawin olosuhteista voidaan sanoa jotain ihan varauksetonta hyvää ... erilaisten "onnellisuusindeksien" (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-haluavat-onnen-hallitusohjelmaan) mahdollinen soveltaminen alkaa siellä vasta paljon Suomea myöhemmin ...
Tässä on taas esimerkki kirjoituksesta, jossa on taas löydetty tämä viisaus ...
Analysis: Subsidies not the only answer for Malawi's farmers (http://www.irinnews.org/Report.aspx?ReportId=92520)
… oikein analyysillä (!), että maataloustukiaiset [siemeniin ja lannoitteisiin] eivät ole ainoa vastaus [keino, ratkaisu] viljelijöiden ongelmiin Malawissa.
Epäillään, että se on keinonakin ”kallista”, väliaikaista ensiapua, ”laastarointia” (band-aid). Haastateltu valittaa, että on viljelyksessä muitakin ongelmia, jotka eivät saa tarpeeksi huomiota osakseen.
Ja mitä ne muut ongelmat sitten ovat. Ensimmäisenä mainitaan tämä:
“One of the main problems faced by farmers in Malawi is an increasingly unpredictable climate.”
Suomeksi: “Eräs Malawin viljelijöiden pääongelmista on yhä ennustamattomammaksi muuttuva ilmasto.”
Sitten mainitaan entistä suurempi väestö, väestöntiheys.
Mitä Malawin hallituksen pitäisi sitten tehdä, jotta sää saataisiin ennustettavammaksi, ei jutussa kerrota. Väestöasiaankaan ei jutussa etsitä ratkaisua.
Vaan sitten kun ”etsitään vaihtoehtoja”, niin sieltähän ne taas tulevat, typpeä juuriinsa sitovat puut! No, viitataan siellä kyllä myös joihinkin ”muihin toimenpiteisiin”. Mutta tätä ”peltometsäviljelyä” ei koskaan unohdeta Malawille suosittaa!
Malawi on pulassa.
Tämän uutisen mukaan …
Malawi pegs maize at K25 per kg (http://www.nationmw.net/index.php?option=com_content&view=article&id=18830:malawi-pegs-maize-at-k25-per-kg&catid=1:national-news&Itemid=3)
… Malawin hallitus yrittää nyt varmistaa, että maissikilon hinta siellä ei putoa alle 11 eurosentin!
***
Vertailukohdaksi:
Itäkeskuksen Prismassa äsken kaksi ”bongausta”, molemmat tosin pakatusta ja ”esikypsytetystä” maissista.
Tavanomainen noin 3,5 euroa kilo.
Luomumaissi yli 10 euroa kilo
Tämän uutisen mukaan …
Malawi cut 200,000 farmers from fertiliser subsidy (http://www.malawidemocrat.com/politics/malawi-cut-200000-farmers-from-fertiliser-subsidy/)
… Malawi olisi tämän vuoden maissisadossaan edelleen hiuksenhienosti ennätysvauhdissa, hallitus ennustaa nyt 3,8 miljoonaa tonnia.
Myös muiden viljojen (riisi, kassava, jne) sadoista ennustetaan parempia kuin viime vuonna.
***
Otsikossa jo on tieto, että lannoitetukiaiset aiotaan poistaa noin 200 000 viljelijältä. Uutinen ei kerro, millä perusteella nämä on valittu (yhteensä viljelijöitä on 1,6 miljoonaa). Jotenkin asia liittyy tavoitteeseen, että Malawi siirtyisi nykyisestä tupakanviljelystä puuvillan tuotantoon.
***
PS. 19.8. muuten murheisena (ks. alla): Tuo uusi ennätys maiissisadossa syntyi.
Malawin hyvä tilanne on nyt ikävästi vaarantumassa Mutharikan, miten sen nyt sanoisi, tuittupäisyyden tai ”ohuen nahan” takia. Ja reaktiokin on sitten tavallaan samaa ilmiötä.
Hän otti nimittäin niin nokkiinsa brittilähettilään puheista, että karkotti lähettilään Malawista. Eikä edes puheista, vaan vuotaneesta sähkeestä.
Ja britit sitten ovat reagoimassa tähän, pahimmillaan lopettamalla rahoituksensa Malawin lannoitetukiaisille ja muutoinkin, ks. näitä:
UK aid freeze to Malawi could harm all DfID's good work there (http://www.guardian.co.uk/global-development/poverty-matters/2011/may/25/malawi-aid-freeze-could-harm-dfid-good-work)
Britain stops fertilizer subsidy support to Malawi (http://af.reuters.com/article/commoditiesNews/idAFLDE7510JF20110602)
Tässä nyt on onneksi talvi (Malawin talvi!) aikaa sovitella asiaa, ennen seuraavaa kylvökautta.
Malawin yleistilanne näyttää nyt hyvin hankalalta. Asia ei ihan suoranaisesti liity maatalouteen.
Uutistoimisto IPS kertoo nyt levottomuuksista. (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=56688)
Ison-Britannian tiukka asenne " ymmärrettävästi " säilyy:
Foreign Secretary on UK relations with Malawi (http://ukinmalawi.fco.gov.uk/en/news/?view=PressS&id=631051082)
Pieni toivonkipinä tuossa lausunnossa on, että UK jatkaa tukeaan ohjelmissa, jotka suojelevat Malawin köyhää väkeä.
Onko tuki maataloudelle tässä mukana?
(Olemme yhdistyksenä tehneet pienen eleen asian auttamiseksi, mutta sen onnistuminen on hyvin epävarmaa. Emme kerro siitä nyt.)
Valitettavasti näyttää siltä, että ”Malawin ihme” on nyt pahasti uhattuna.
Ulkopoliittisten vaikeuksien lisäksi on maassa nyt paha sisäinen kriisi, jossa ei kuolonuhreiltakaan ole vältytty:
Malawin mellakoissa useissa kuolleita (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/malawin-mellakoissa-useissa-kuolleita/art-1288402954784.html?ref=rss)
Protestoijat syyttävät Mutharikaa itsevaltaisuudesta ja monesta muustakin asiasta. Asiaan on vaikea näin kaukaa ottaa kantaa.
Mutta kriisi on aiheuttanut sen, että länsimaat laajemminkin ovat ottaneet Mutharikalta - ja samalla Malawilta - poliittisen ja taloudellisen tukensa pois. Tässä Kristin Palitzan artikkelissa tilanne näkyy:
When Good Presidents Go Bad: The Lessons of Malawi (http://www.time.com/time/world/article/0,8599,2089375,00.html)
(“Kun hyvät presidentit ryhtyvät huonoiksi: Malawim opetus”. Palitzan artikkelissa voi muuten olla vähän ”puoltoa toiseen suntaan" " olen oppinut tuntemaan hänet uutistoimisto IPS:stä luomuviljelyn vankkana kannattajana. Mutta ehkäpä ei.)
Mutta jos " vielä tarvittava " rahoitus asialta loppuu, ”Malawin ihmeen” jatko on vaarassa.
***
YK on nyt tehnyt voitavansa, ja tarjoutunut välittämään kriisissä:
UN rep urges govt., NGOs to cool down heated political rhetoric (http://www.maravipost.com/malawi-politics/society/5636-un-rep-urges-govt-ngos-to-cool-down-heated-political-rhetoric.html)
(“YK:n edustaja kehottaa hallitusta ja NGO:ita rauhoittumaan, jättämään pois kuumentuneen poliittisen retoriikan”)
Uutisessa kerrotaan, että välitysasialla on YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin tuki. Sama kerrotaan YK:nkin sivuilla.
***
Me " yhdistyksenä täällä " emme voi muuta kuin olla murheellisia, ja odottaa, ja toivoa parasta.
Monimutkainen, ikävä juttu. Tässä kuitenkin linkit lisäksi kahteen muuhun yritykseen analysoida Malawin tilannetta:
Is democracy at war with development in Malawi? (http://www.newsday.co.zw/article/2011-08-07-is-democracy-at-war-with-development-in-malawi)
(“Onko demokratia sodassa kehityksen kanssa Malawissa?”)
ja
WHY ARE WESTERN DONORS NOW ANGRY WITH MUTHARIKA? (http://thecitizen.co.tz/sunday-citizen/43-sunday-citizen-opinion-editorial/13491-why-are-western-donors-now-angry-with-mutharika-2.html)
(“Miksi läntiset lahjoittajat ovat nyt vihaisia Mutharikalle?)
***
Tämä kaikki nyt, kun juuri Maailmanpankki raportissaan om myöntänyt, että vastoin sen neuvoja tehty Malawin projekti oli menestys. KEPA:
Maailmanpankki: Afrikka menestyy (http://www.kepa.fi/uutiset/8486)
Malawista ei nyt ole tullut juuri muuta tietoa kuin että Muthaharika on erottanut koko hallituksensa, ja ottanut itse haltuunsa kaikki "salkut". Tilanne ja sen tulkinta ovat epäselviä. *)
Riittävän kiistelty Mutharika nyt on, jotta hänelle ei luovutettukaan erästä amerikkalaista ruokajärjestön palkintoa, joka jo oli periaatteessa myönnetty.
Näillä näkymin jäänee siis myös häneltä Nobel saamatta, vaikka siihen mahdolllsuuteen vielä jokunen aika sitten uskoin.
_________
*) ja tietysti kansainvälinen huomio on juuri nyt ihan toisessa Afrikan maassa.
Malawin sisäiset levottomuudet jatkuvat, ja sisäpoliittisesti sekava tilanne.
Nyt Malawi myös neuvottelee "veitsi kurkulla" suhteiden uudelleen solmimiseksi Iso-Britannian kanssa (ja tietysti samalla sen antaman avun jatkumiseksi) :
Malawi in do or die talks with UK (http://www.nationmw.net/index.php?option=com_content&view=article&id=25534:malawi-in-do-or-die-talks-with-uk&catid=62:national-news&Itemid=59)
Uutisen mukaan tuntuu kummankin osapuolen olevan vaikea myöntää virheitään tai pyytää anteeksi. Neuvotteluja vetää Malawin puolelta presidentin veli Peter Mutharika.
Tuki maataloudelle on uutisen mukaan myös kärsinyt suhteiden rikkoutumisesta.
Myös Saksa on uutisen mukaan uhannut puolittaa Malawille antamansa avun.
Ja kaikki tämä vain, koska eräs ”sähke”, todennäköisesti kyllä sähköposti, jossa oli hiukan ikävästi sanottu Malawin presidentistä, pääsi vääriin käsiin … 13 miljoonaa ihmistä saattaa tämän vahingon, vuodon takia joutua kärsimään. Ovatko nämä erilaiset ”vuotajat” aina hyvän puolella? Tekojensa seurausten osalta, vaikka tarkoituksiltaan ehkä olisivatkin?
Kimurantti juttu. Eikö tässä voisi olla haastetta vaikka Martti Ahtisaarelle? (http://www.cmi.fi/contact-martti-ahtisaari.html) *)
***
Samaan aikaan toisaalla. Maailmanpankki kertoo, että neljä Afrikan valtiota tulee todennäköisesti saavuttamaan kehityksen ns. vuosituhantistavoitteet, millennium-tavoitteet vuoteen 2015 mennessä:
Four African nations will achieve MDGs goal by 2015, says World Bank (http://www.thenationonlineng.net/2011/index.php/news-update/20500-four-african-nations-will-achieve-mdgs-goal-by-2015-says-world-bank.html)
Ne ovat Kap Verde, Etiopia, Ghana ja Malawi.
______________
*) selvitetty soittamalla toimistoon. Eriitäin asiallinen ja ystävällinen sihteeri selvitti tilanteen. Ahtisaarenkin kohdalla asia vaatii "mandaatin", so. joko osapuolet tai joku muu "korkeampi" taho pyytää sovittelua. Myös vaikka Kofi Annan voisi tulla kyseeseen - mutta taas edellytetään "mandaattia" ... eli kansalaisaktivismista ei tässä kysymyksessä ole apua. Valitettavasti.
(lisäys 28.9.11 klo 19:40)
Hajanaisten uutisten mukaan Mutharika ei saa nöyrryttyä, eivätkä Malawin ja UK:n neuvottelut (joita kyllä käydään) oikein etene.
Ja nyt on tullut asiaan "kantona kaskessa" mukaan tällainenkin. UK aikoo vähentää apuaan maille, joissa homoja vainotaan. (http://theweek.com/article/index/220198/cutting-aid-to-anti-gay-nations-britains-bold-and-necessary-plan)
Tällainen maa Malawi valitettavasti epäilemättä on. Mutahrika kyllä armahti jokin aika siiten erään homon kuolemantuomiosta, mutta 2 vuotta vankeutta tämä silti sai.
Huokaus.
Asioiden järjestymisellä, esim. Malawin ja UK:n sovulla, alkaa olla kiire.
Siementen ja lannoitteiden pitäisi olla viljelijöillä joulukuussa, ja jakeluun menee Malawin liikenneyhteyksillä aikaa.
Ainoa hirtehinen lohdutus asiassa täältä katsoen - missä tällaiseen näkökulmaaan on varaa - voisi olla seuraava:
jos kaikki menee pieleen, eivätkä viljelijät saa lannoitteitaan, tuleepa niiden merkitys lopullisesti ja kiistattomasti testatuksi, ihan satotasosta tulevana kautena.
Tämän 13.10.2011 päivätyn uutisen mukaan lannoitteiden tukiaisohjelma Malawissa kuitenkin vain "kutistuisi", eikä jäisi kokonaan toteutumatta:
Malawi:Farm Subsidy Programme Shrinks (http://allafrica.com/stories/201110140068.html)
Pudotus olisi sellainen, että tukea jaettaisiin vain 1,4 miljoonalle viljelijälle (viime vuonna 1,6 miljoonalle) ja tukihinnoin jaettavien lannoitteiden määrä putoaisi viime vuoden 170 000 tonnista nyt 140 000 tonniin.
Projekti rahoitetaan ilmeisesti säästämällä muista kehityshankkeista. Mutta onko tämä vasta suunnitelma vai jo päätös, vaikea sanoa. Eräs mahdollisuus on, että Malawi olisi jostain kuitenkin saanut lainaa?
Lisätieto! Irlanti ((!) antaa lannoiteohjelmaan 2 miljoonaa euroa:
Ireland Commits K473 million to Malawi Subsidy Programme (http://www.malawitoday.com/news/68470-ireland-commits-k473-million-malawi-subsidy-programme)
(Kun päivän hinta maailmanmarkkinoilla on n. 450 euroa DAP-lannoitetonnilta, se tarkoittaa ehkä noin 4500 tonnia, eli 2-3 prosenttia kokonaistarpeesta. Tai luultavasti vähemmän, Malawin hinnoin. Mutta kuitenkin.)
Paikallisella lehdellä oli tieto, että vain 50 000 tonnia lannoitteita olisi saatu jakoon, eikä hallitus kiistänyt uutista.
Toisen uutisen mukaan keinottelu on jo alkanut, kolme henkilöä on pidätetty, kun he ovat vaatineet hintatuetuista lannoitteista tuplahintaa, eli kaupan myyjinä lahjusta.
Hyvin ei mene. Toivottavasti katastrofi vältetään.
PS. klo 19: Toisaalta, keppi yhdistettynä porkkanaan, on hyvä väline. Ihmisoikeuksien edistäminen samassa yhteydessä ... on se hyvä asia, on! ...hemmetin vaikea sanoa ... homojen kohtelu näissä maissa (Malawi ei ole ainoa) ja toisaalta sitten muiden ihmisten kohtelu - jos sinne taas tullee nälänhätä ...
Nyt näyttäisi sittenkin paremmalta.
Britain redirects Malawi aid, not tied to gays (http://www.nyasatimes.com/malawi/2011/11/04/britain-redirects-malawi-aid-not-tied-to-gays/)
Iso-Britannia antaa kuitenkin apua, ei sido sitä homoihin ja heidän kohteluunsa, vaan jotenkin "yleisiin ihmisoikeuksiin", ja jollakin tavalla "suuntaa uudelleen". Uutisen mukaan siten, että apu ei mene hallituksen kautta, vaan jotakin yksityisiä kanavia pitkin.
Mutta olennainen tieto on tässä (tämän triidin aiheen kannalta): rahalla tuetaan lannoitteiden hankintaa!
"Me emme voi antaa Malawin kansan kärsiä." Sieltä se tuli, lopulta.
Toivottavasti aika ei lopu kesken. Sitä on siis käytettävissä n. kuukausi.
Kuten olettaa sopi, vaikeuksiin jouduttiin. Nyt ei ole dieseliä kuorma-autoille, joilla siemeniä ja lannoitteita kuljetettaisiin:
Fuel scarcity paralyses subsidy fertilizer distribution (http://www.nyasatimes.com/malawi/2011/11/16/fuel-scarcity-paralyses-subsidy-fertilizer-distribution/)
(= Polttoainepuute halvaannuttaa hintatuettujen lannoitteiden jakelun)
Erityisjärjestelyjä on tehty, että tietyt huoltoasemat tankkaavat vain näitä kuljetusautoja.
Kupongit (”voucherit”), joilla näitä siemeniä ja lannoitteita erikoishintaan saisi, on saatu jaettua. Mutta mitä niillä sitten käytännössä saa, on siis toinen juttu.
Korruptio eli kiskurihintojen pyytäminen on edelleen ongelma.
Aika kuluu, uhkaavasti. Ellei jakelua saada hoidettua ennen sateiden tuloa, jopa suurin osa viljelijöistä voi jäädä vaille näitä tuotantopanoksia, uutisen mukaan.
PS. Tragikoomista on, että Malawin talous on ”kuralla” sen vuoksi, että tupakan (jonka viennistä maa on ulkomaankaupassaan riippuvainen) maailmanmarkkinahinta on romahtanut, ehkä siitäkin syystä, että tupakointi on rikkaassa maailmassa vähentymään päin. Siitä hintaromahduksesta johtuu nyt Malawin huutava valuuttapula, josta seuraa tämä huutava polttoainepula.
Tupakan, josta sattumoisin juuri oli puhetta täälläkin. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg2536#msg2536)
Malawin poliittinen tilanne on edelleen sekava. Mutharika kävi välillä lomalla ulkomailla (sairausloma vai ei?), ja herätti sillä teollaan pahennusta, mutta on nyt palannut takaisin. Oppositio suunnittelee mielenosoituksia.
Mutta yllättäen sitten on tällainen hyvä uutinen.
Nyt Malawi näyttää saaneen juuri näihin viljelyn "panoksiin" tukea sekä Iso-Britannialta, Irlannilta että Norjalta:
Malawi gets K7.7bn from UK, Norway and Ireland for farm inputs (http://www.nyasatimes.com/malawi/2011/11/23/malawi-gets-k7-7bn-from-uk-norway-and-ireland-for-farm-inputs/)
Ohjelmalla (projektilla) on nimikin, jota emme ole täällä ennen taitaneet käyttää: Farm Input Subsidy Programme (FISP)
Tuo mainittu summa on internetin valuuttamuuntimen mukaan 35 miljoonaa euroa. Se on jo paljon merkittävämpi summa kuin Irlannin edellinen, vähän "symbolinen" lahjoitus (ks. edellä), mutta edelleen yhteensä vain 1/3 siitä summasta, joka viime vuonna oli uutisen mukaan asiaan käytetty (eli n. 100 milj. euroa - joka on yllättävän pieni summa, on mainittu isompiakin?!). Mutta ohjautuisiko siis, kuten UK uhkasi, osa avusta muita kanavia pitkin, ei hallituksen kautta?
Uutisen mukaan viljelijät ovat muokkaamassa peltojaan, ja valmiita kylvämään heti kuin sääpuolen viranomaiset antavat asialle luvan. Maatalousministeri on (”viran puolesta”?) optimistinen, että lannoitteet ehtivät perille ajoissa.
***
Mutta tässä tilanteen kehittymistä odotellessa pari tieteellistä tutkimusta näiden hintatuettujen keinolannoitteiden vaikutuksesta Malawin maanviljelyyn, läheisessä menneisyydessä.
a) Työnsivätkö keinolannoitteet tieltään lannan käytön Malawissa? Tämän tutkimuksen mukaan eivät, vaan lantaa ja keinolannoitteita käytettiin rinnakkain, toisiaan täydentävinä lannoitteina:
Do fertilizer subsidies crowd out organic manures? The case of Malawi (http://www.eldis.org/go/display&type=Document&id=59207?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+eldis-agriculture+%28Eldis+Agriculture%29)
b) Millainen vaikutus lannoitetukiaisilla on ollut ruokaturvaan? Kaiken kaikkiaan, yhteensä hyvä ...
Effects of Maize Fertilizer Subsidies on Food Security in Malawi (http://ideas.repec.org/p/wai/econwp/11-14.html)
.... mutta on alueellisia eroja: eteläinen Malawi on jäänyt jälkeen. Myös maissin ylivaltaa pitäisi vähentää, muita ruokakasveja lisätä.
Tämän uutisen mukaan …
Donors Tell Malawi to Rethink Subsidy (http://www.zodiakmalawi.com/zbs%20malawi/index.php?option=com_content&view=article&id=3469:donors-tell-malawi-to-rethink-subsidy&catid=42:banner-stories&Itemid=102)
…. asia menisikin yllättävän hyvin, ja 90% lannoitteista ja siemenistä olisi jo saatu jaettua maaseudulle.
***
Ja tuo otsikkohan on suomeksi ”lahjoittajat kehottavat Malawi harkitsemaan tukiaisiaan uudelleen"!.
Ja olikin valittu varsinkin hyvä haastateltava tämä sanomaan, Norjan lähettiläs, joka korosti, ettei tämä tällainen voi olla "pysyvä ratkaisu".
Norjan, joka antaa viljelijöilleen luultavasti eniten maailmassa (OECD, 2009) eli noin 2,9 miljardia euroa vuodessa, eli yhtä Norjan asukasta kohti yli 600 eruroa. Malawissa tuki on henkeä kohti laskettuna edelleen se noin kymppi. Kyllä, Norja oli tässä (suur)lahjoittaja. Yhtä norjalaista kohti lahjoitus oli noin 2 euroa.
Malawin tilanteesta nyt on monenlaisia arvioita.
On tietoja, että paikallinenkin lannoitetehdas on pystynyt tuottamaan 5 500 tonnia lannoitteita (http://www.bnltimes.com/index.php?option=com_content&view=article&id=2878:5000-tons-boost-to-subsidy-programme&catid=45:business&Itemid=404), tähän hätään.
Samasta uutisesta ilmenee, miten hallitus on asiassa optimistinen. Samoin FISP-projektin johtaja. Samoin itse tehdaskin, joka uhoaa kyvyllään tuottaa lisääkin.
Nyt Malawin hallitus kuitenkin on asettanut maissille vientikiellon. Sen ei tosin tarvitse liittyä seuraavan vuoden sato-odotuksiin, vaan sillä yritetään ehkä varmistaa, että maissia riittää siihen asti, eli ensi kevääseen.
Tämän (Sambian kautta tulleen) uutisen mukaan Malawi kuitenkin ”taistelee”, että saisi lannoitteet jaettua:
South Africa - Malawi struggles to get fertiliser to farmers (http://www.meattradenewsdaily.co.uk/news/161211/south_africa___malawi_struggles_to_get_fertiliser_to_farmers.aspx)
Tässä uutisessa (http://www.nyasatimes.com/malawi/2012/01/02/locals-fire-up-forex-saving-solutions/), jossa etsitään keinoja Malawin valuuttapulan helpottamiseksi, on lause, josta selviää suurin piirtein lannoitteiden (lienee kyse yhdistelmälannoitteista) hinta siellä:
"For instance the Malawi Institute of Engineers (MIE) said it is cheaper to produce fertiliser local at below K10,000 per 50kgs rather than importing the commodity at about K25,000 each 50 kgs."
Suomennos: "Esimerkiksi Malawin Insinöörien instituutti (MIE) totesi, että on halvempaa tuottaa lannoitteet paikallisesti alle 10 000 K(wahcan) hintaan 50 kg [säkiltä] kuin tuoda tätä hyödykettä noin 25 000 K:n hintaan 50 kg [säkiltä]."
Tonnihinta saadaan kertomalla 20:llä, eli paikallisesti tuotettu 200 000 kwachaa tonni, tuotu 500 000 kwachaa tonni.
Euroissa hinnat ovat siis 944 paikallinen ja 2361 tuontitavara, tonnilta.
Eli melkoisia, hirvittäviä hintoja, kehitysmaalle, eikö?
Mutta siitä huolimatta tämä Malawin linja näyttää kannattavan!
Ja, tuli tässä mieleen - jos Malawin sato nyt jostain näistä edellä mainituista syistä - ei kuitenkaan onnistu .. totta kai sinne viedään sitten ruoka-apua - silloin kustannuksista ja politiikasta välittämättä!
Mitä seurauksia tällä Malawin maatalouden läpimurrolla on ollut?
Tämän artikkelin mukaan (http://www.theglobeandmail.com/news/opinions/opinion/development-is-less-about-infrastructure-more-about-institutions/article2312377/?utm_medium=Feeds%3A%20RSS%2FAtom&utm_source=World&utm_content=2312377) Malawin odotettavissa oleva elinikä on tänä aikana hypännyt 46 vuodesta 54 vuoteen - maassa hyvin yleisestä AIDSista huolimatta.
Luvut on ilmeisesti saatu tässä WHO:n raportista (http://hdrstats.undp.org/images/explanations/MWI.pdf).
Tarkkaan ottaen eliniänodotteen myönteinen kehitys on siinä alkanut jo hiukan ennen vuotta 2005. Mutta varmaankaan ei ruoan parempi saatavuus ole ollut vaikuttamatta siihen, että se on tasaisesti jatkunut.
Malawin eteläosa ja keskiosan tärkeä maissialue eivät ole saaneet kunnon sateita (http://www.irinnews.org/report.aspx?reportid=94825). Sato voi myöhästyä, pula uhkaa, tänä vuonna ei mene yhtä hyvin kuin viime vuonna, siltä näyttäisi.
Vielä tällä hetkellä varastoissa on kyllä ruokaa riittävästi. Eikä toivoa hyvästä sadostakaan ole vielä täysin menetetty, jos sateet nyt paranevat.
Muukin talous yskii. Rahakasvi tupakka ei mene kaupaksi, valuutasta on (pitkälle tupakan vientitulojen romahduksesta johtuen) pulaa, paineita olisi tehdä devalvaatio jne.
Rahaa länsimaisilta auttajilta olisi jäänyt - uutisen mukaan - saamatta n. 800 miljoonaa, edelliseen vuoteen verrattuna. - Toisaalta Intia on antanut 40 vuoden lainan (http://www.zodiakmalawi.com/ZBS%20Malawi/index.php?option=com_content&view=article&id=3787%3Aindia-loans-malawi-farm-equipment&Itemid=124), traktoreina (177 kpl) ja maissin käsittelylaitteina (http://www.google.fi/search?tbm=isch&hl=fi&source=hp&biw=872&bih=568&q=maize+sheller&gbv=2&oq=maize+sheller&aq=f&aqi=g-L2&aql=&gs_sm=3&gs_upl=1689l9475l0l10501l15l15l2l5l5l0l93l568l8l8l0) (”maize sheller”, 144 kpl). Erittäin hyvä juttu, mutta silti aika pieni apu.
Eikä sisäpoliittinenkaan tilanne ole kehuttava.
***
Malawi on tämän keskustelun keskiössä, kansainvälisesti. Jos kaikki menee pieleen ja Malawin sato tänä vuonna epäonnistuu, voi olla aika varma, että ”vastapuoli” eri tavoin yrittää käyttää sen täysimääräisesti hyväkseen, ja vakuuttaa yleisöä, että (siitä ja siitä syystä) Malawin linja ei siis ollutkaan ”kestävä”. Kuuden vuoden menestyksestä huolimatta. No, katsotaan, kuinka tässä yleensä käy, ja sitten sitä siitä seuraavaa (kansainvälistä) keskustelua.
***
Joku voisi ehkä syytää minua, että olisin (tässä yhteydessä, toisaalla) vahingoniloinen Kuuban suhteen, mutta en ole. Viimeisessä puheenvuorossani (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=507.msg2730#msg2730) sanon jopa näin:
Quote”Tämä on suurelta osin mysteeri. Ei luomuviljelylläkään noin huonosti pitäisi mennä.”
Quote from: Heikki Jokipii on 26.10.11 - klo:15:52
Tämän 13.10.2011 päivätyn uutisen mukaan lannoitteiden tukiaisohjelma Malawissa kuitenkin vain "kutistuisi", eikä jäisi kokonaan toteutumatta:
Malawi:Farm Subsidy Programme Shrinks (http://allafrica.com/stories/201110140068.html)
Pudotus olisi sellainen, että tukea jaettaisiin vain 1,4 miljoonalle viljelijälle (viime vuonna 1,6 miljoonalle) ja tukihinnoin jaettavien lannoitteiden määrä putoaisi viime vuoden 170 000 tonnista nyt 140 000 tonniin.
Projekti rahoitetaan ilmeisesti säästämällä muista kehityshankkeista.
Malawissa on systeemi, että maan tilassa ja taloudessa tehdään myös puolivuotistarkastelu. Tällaisessa tilaisuudessa maan eduskunnassa viime viikolla valtionvarain- ja kehitysministeri vakuutti, että tämä hiukan supistettu ohjelma olisi saatu toteutettua. Jos näin on, loppu olisikin sitten kiinni näistä säistä.
Ovat niin penteleen yritteliäitä. Nyt yksi briitiläinen hyväntekeväisyysjärjestö on rahoittanut koulua Malawissa, ja saanut siitä oikein jonkun palkinnonkin (http://www.maravipost.com/malawi-business-and-development/business-development/659-malawi%E2%80%99s-ganet-s-adventure-school-wins-%E2%80%98educating-africa%E2%80%99-award.html).
Palkinto on varmaan monessa suhteessa ansaittu, mutta mitä
ihmettä tekee tämä asia opetusohjelmassa (suomennos ja lihavointi HJ):
Quote"Koululla on iso permakultuurinen puutarha, ja se järjestää työpajoja oppilaille ja vanhemmille menetelmistä kasvattaa satoja vähemmällä vedenkulutuksella ja käyttämätttä lainkaan keinolannoitteita"
Mutharikan kuolemaan suhtauduttiin, kuten uuutisessamme jo sanottu (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=218), ristiritaisesti. Oli niitäkin uutisia, joissa asiaan suhtauduttiin enemmän tai vähemmän peitetyllä riemulla.
Mutta miten asia Malawissa jatkuu?
Asiaan ei välttämättä tule isoja muutoksia.
Jo Mutharikan aikana myös oppositioväki hyväksyi hänen linjansa maataloudessa. Osa poliitikoista jopa yritti otaa kunnian koko asian keksimisestä! Kritiikki kohdistui sen toteuttamis- ja toteutumistapaan, ilmenneisiin väärinkäytöksiiin jne.
Nyt iloitaan siitä, että Mutharikan äkkipikaisuuuden vuoksi sulkeutuneet rahahanat, mm. Iso-Britanniasta, taas aukeaisivat.
Luulen, että niitä mahdollisia uusia rahoja käytetään jatkossakin edelleen Mutharikan aloittamaan FISP-ohjelmaan. Jotan painotuseroja voi olla, mutta kuitenkin. Malawin riippuvuutta tupakan viljelystä ja viennistä pyritään varmasti vähentämään - mutta Mutharikan aikana tämänkin asian suunnittelu jo aloitettiin.
Aika lailla 100% varmaa on myös, että rikkaiden maiden (vihreiden järjestöjen) seireenilaulut luomulinjalle siirtymisestä eivät siellä tule enää kuulluiksi.
Mielenkiintoista on edelleen seurata, miten Malawin sato kehittyy, nyt tänä vuonna. Jotain epämääräisiä uutisia on esiintynyt, että jotain vähennystä olisi odotettavissa, mutta ei kuitenkaan kovin merkittävää, yhteensä, vaikka alueellisia eroja on. Säät eivät varsinaisesti ole suosineet tänä vuonna. Siitäkin asiasta on ristiriitaista tietoa, osin ehkä ovatkin.
Jos sato kuitenkin on tyydyttävä, vain vähän edellisvuodesta pienentynyt - sitä voidaan pitää Murharikan postuumina saavutuksena! Tässä tietysti muistaen, että varsinaisen työn ovat tehneet Malawin maajussit. Vaikka olisivat "maajustiinoitakin".
Minusta tässä voidaan käyttää Kalevalan ilmaisua: "Mahti ei mene maan rakohon, vaikka mahtajat menevät". Eivätkä edes "mahtajat" ole maan rakoon menneet - käsittääkseni Malawilla on edelleen iso asiantuntijoiden ja tekijöiden joukko jatkamaan tätä projektia. Jos maan hallitus edelleen asiaa tukee, asia menee edelleen eteenpäin.
Jeffrey Sachs kirjoittaa sanoilla linjoilla kuin minäkin, eli kaikki ei ollut hyvää, mutta ...
How Malawi fed its own people under Mutharika (http://www.nyasatimes.com/malawi/2012/04/19/how-malawi-fed-its-own-people-under-mutharika/)
eli "Kuinka Malawi ruokki oman väkensä Mutharikan aikana".
***
Bingu wa Mutharika viedään maanantaina 23.4.2012 kunnioittavasti hautaan ...
Thousands of Malawians pay last respects to Mutharika (http://www.newstimeafrica.com/archives/25247)
... ja on mahdollista, että kansa, osallistumisellaan, tällöin kertoo mielipiteensä hänestä.
Näyttäisi ensimmäisten satoarvioiden mukaan siltä, että Mutharika saisi vielä postuumisti ansioluetteloonsa myös tämän vuoden sadon:
Malawi maize crop seen down, still in surplus (http://af.reuters.com/article/investingNews/idAFJOE83O03X20120425)
Pientä laskua siis viime vuodesta, mutta kun se oli ennätysvuosi, tulos on (kaikki em. vaikeudet muistaen) suorastaan hämmästyttävän hyvä. Ja yhä ylijäämää, mahdollista vientiä (tai varastointia) varten on, ihan reippaasti.
Tämä toinen uutinen samasta asiasta …
Maize estimates decreases with 7.1% (http://www.bnltimes.com/index.php/daily-times/headlines/national/6061-maize-estimates-decreases-with-71)
Siinä on se lisätieto, että useimpien muiden viljojen kohdalla olisi onnistuttu jopa viime vuotista paremmin.
Ja myös se lisätieto, että tupakan viljely olisi (tavoitteiden mukaisesti) vähentynyt noin kolmanneksella.
Malawi jatkaa FISP-ohjelmaa eli tukiaisten antamista siemenille ja lannoitteille, myös nyt Bandan aikana. Se selviää tästä Malawi Today -lehden artikkelista:
Has the subsidy programme really been a success? (http://www.malawitoday.com/news/125331-has-subsidy-programme-really-been-success)
Eli: onko tukiaisohjelma ollut todella menestys? Kirjottaja vastaa periaatteessa kysymykseen myönteisesti, mutta valittaa, että siitä nyt on tullut jo eräänlainen "kiviriippa". Suuri osa tukea saaneista viljelijöistä olisi jo "kuivilla", ja kykenisi itsekin ostamaan tarvitsemansa tuotantopanokset, mutta asiasta on nyt tullut "poliittinen hyödyke", ja tuen purkamista tai sen uudelleen suuntaamista on käytännössä mahdotonta harkita. Tai ainakin vaikeaa.
Itse katsoisin, että rahat eivät kuitenkaan mene tässä tapauksessa täysin hukkaan, vaikka olisikin osoitettavissa, että ne auttaisivat enemmän johonkin muuhun (esim. tiestön parantamiseen) sijoitettuna. Seitsemän lihavan vuoden jälkeen voi tulla laihojakin.
Tällainen uutinen aiheeseen liittyen:
Lapsen ravitsemuksessa ratkaisevat ensimmäiset tuhat vuorokautta (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1232863)
QuoteYli 80:ssa maailman maista ainakin viidennes lapsista kärsii aliravitsemuksen vuoksi vajaaksi jääneestä ruumiillisesta ja henkisestä kehityksestä. Osassa maita vajaakehittyneiden lasten osuus on jopa yli 40 prosenttia kaikista lapsista.
Raportti paljastaa, että 73:stä kehitysmaasta vain neljässä lasten ravitsemuksen tilanne on erittäin hyvä. Nämä maat ovat Malawi, Madagaskar, Peru ja Solomonsaaret. Neljässä kärkimaassa valtaosa alle 2-vuotiaista ruokitaan suositusten mukaisesti.
Jotenkin outo on tämä otsikko ...
Massive crop failure imperils millions in Malawi (http://mg.co.za/article/2012-07-10-massive-crop-failure-imperils-millions-in-malawi)
... jonka mukaan siis massiivinen sadon menetys uhkaa "miljoonia" Malawissa.
Kun lukee itse uutisen, sato on tuhoutunut vain Etelä-Malawissa, ja "1,63" mljoonaa malawilaista siellä uhkaa nälkä. No, pyöristettynä se on 2 miljoonaa, ja se siis ehkä oikeuttaa monikon.
Mutta samassa uutisessa sitten kerrotaan, että maa on saanut 3 miljoonan tonnin maissisadon. Eli reippaan tai ainakin riitttävän ylijäämän. Ei luulisi olevan mahdotonta kuljettaa ylimääräistä viljaa tarvitseville, kuitenkin alueeltaan Suomea paljon pienemmässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Malawi) valtiossa.
Tässä nyt ei paljon muuta kuin tämä linkki, mutta pidetään edelleen silmällä Malawia. Näin Guardian:
Could Malawi's empty grain stores signal return to the bad times? (http://www.guardian.co.uk/global-development/2012/aug/21/malawi-empty-grain-stores?newsfeed=true)
Otsikko, jossa kysytään, voisivatko [joissain paikoin] tyhjät varastot olla merkki huonojen aikojen palaamisesta, on pessimistisempi kuin itse juttu.
Maan eteläosassa on siis (taas) ruokapulaa odotettavissa, mutta ...
QuoteOnnellisesti Malawin viljareservit - varastoituina suuriiin siiloihin (http://www.africaguide.com/photolibrary/images/uploads/1/stand_grain_silo_near_lilongwe_malawi-1213295480.jpg) Lilongwen ulkopuolella - pursuavat 800 000 tonnin ylijäämästä aiemmilta vuosilta [...]
... ja ...
Quote"Kansallisella tasolla ruoka riittää", Makina sanoi. "Maa on itse asiassa pärjännyt hyvin."
Ongelmana on
joka vuosi ollut ruoan jakaminen, ilmeisesti sekä taloudellisesti että logistisesti, vaikka
joka vuosi on ylijäämää saatu. Joka vuosi tämä ongelma muuten taitaa olla, tavalla tai toisella, ratkottukin. Siellä Malawin eteläosassakaan ei mielestäni toteutunutta nälänhätää ole ollut,
jokavuotisista ennakkovaroituksista huolimatta. *)
Ja "joka vuosi" tarkoittaa tässä siis seitsemää (7) vuotta!
Eikä
lainkaan kannata olla taikauskoinen, että nyt sitten "seitsemän lihavan vuoden" jälkeen välttämättä seuraisi "seitsemän laihaa vuotta" ...
_____________
*) lyhytpinnainen Mutharika eräänä vuonna hermostuikin eräisiin lehtimiehiin, jotka epäilivät Malawin kykyä hoitaa asia. Ja uhkasi lehtiä lakkauttamisella! Tästä kerrottiin 29.8.2010 täälläkin.
Itse asiassa Malawin tulos pieneni hämmästyttävän vähän aiemmasta, tässä SADC:n eli eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestön ruokaturvaraportissa, jossa sivulla 3 on eteläisen Afrikan eri maiden viljasatojen tulokset, verrattuna aiempiin vuosiin:
Food Security Early Warning System FOOD SECURITY UPDATE " JULY 2012. (http://www.sadc.int/fanr/aims/rews/SADC_Food_Security_Update_-_August_14_2012.pdf)
Mutta myös tuossa raportissa on (s. 4) edellä mainittu arvio, että yli puolentoista miljoonan malawilaisen ruokaturva on tästä huolimatta uhattuna. Eli se eteläinen Malawi.
Palataan asiaan. Kun myöhemmin nähdään, miten tosiasiassa maassa käy.
PS. Kiinnittäkää huomiota myös Zimbabween, ja sen lukuihin. Joka on kutakuinkin väestöltään samankokoinen kuin Malawi. Vrt. uutisemme vuodelta 2009. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85)
Kuten edellä kerrottiin, Malawi selvisi ruoantuotannossaan "säikähdyksellä" el yllättävän hyvin viime satokaudesta. Vaikka pahaa oli pelättävissä, täällä kerrotuista syistä.
Mutta nyt ovat mustat pilvet toisen maataloustuotannon osa-alueen yllä Malawissa: tupakkatuotannon. Vaikka Malawi jo Mutharikan aikana - ainakin päätöksissään - pyrki vähentämään riippuvuutta tupakan viennistä, niin yhä vielä maa saa siitä valtaosan (70%) vientituloistaan. Ja kuten joko muistatte tai voittte katsoa edeltä, Malawin sisäpoliittinen kriisi lähti vähentyneistä vientituloista.
Nyt tämän uutisen mukaan ...
Dark Days Loom for Malawi Tobacco (http://www.ipsnews.net/2012/11/dark-days-loom-for-malawi-tobacco/)
... WHO on tekemässä päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa Malawin tupakkatalouden romahtamisen.
Toivon, että WHO tekee päätöksensä harkiten. Kyllä, tupakka on kauhea asia, itse sen tiedän, kun en pääse siitä irti, vaikka tiedän, ettei se minulle hyvää tee. Mutta jos ja kun asiasta ei päästä maailmassa kuitenkaan nopealla aikataululla eroon - koska minunlaisiani raukkojan (ainakin ikäpolvessani) on liian paljon - mieluummin viljeltäköön sitä Malawin kaltaisissa köyhissä maissa. Tai ainakin annettakoon Malawille asiassa aikaa, taloutensa suunnan muuttamiseen. Kovat ja äkilliset toimenpiteet voi suunnata maihin, joiden talous sen kestää, kuten vaikka USA:han.
Tässä on tällainen artikkeli ...
The Dark Side of Scientific Rationality (http://thebreakthrough.org/index.php/journal/past-issues/online-content/the-dark-side-of-scientific-rationality/)
... jossa puhutaan muustakin, ja yleisemminkin, mutta Malawi on esimerkinä. *)
Haluaisin kiinnittää huomiota yhteen lauseeseen siinä:
QuoteBritain's Department for International Development evaluated the program and found that Malawi's $74 million annual corn fertilizer subsidy was worth $120 to $140 million annually -- a nearly 100 percent return on investment.
Eli aivan (liike)taloudellisesti Malawi sai voittoa investoinnistaan. Eli se sitten - viimeistään - siitä, että köyhillä kehitysmailla ei ole "varaa kalliisiin keinolannoitteisiin".
_______
*) Artikelin kuvaus asiasta ei ole kaikissa yksityiskohdissaa ihan oikea. Tämä Malawin ratkaisu asiassa ei tietääkseni tullut kuvatulla tavalla aivan yhtäkkiä, vaan oli aika pitkän valmistelun tulos. Jos Google antaisi siihen mahdollisuuden - mitä siinä ei nykyisin ole - esittäisin linkit uutisiin asian vamistelutoimenpiteistä. Nyt teidän täytyy vain uskoa minun hyvään muistiini ... ;)
Mitä ihmettä on Malawissa tapahtunut?
Vielä kesäkuun lopulla näytti ihan hyvältä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=290).
Nyt siellä puhutaan uhkaavastaa nälästä (http://www.irinnews.org/report/98586/malawians-brace-for-another-year-of-hunger).
(Saman uutisen mukaan de Schutter oli ottanut asiakseen vierailullaan opettaa malawilaisille, että näiden täytyisi käyttää enemmän luomumenetelmiä ...)
Nyt siellä säännöstellään maissia (http://www.nyasatimes.com/2013/09/10/malawi-goes-for-maize-rationing-of-10kg-per-person/)
Ja presidentti Joyce Banda myy suihkukoneensa (http://www.aljazeera.com/news/africa/2013/09/20139618279200771.html) ostaakseen viljaa köyhille.
Kuitenkin toisaalla raportoidaan, että Malawissa olisi ylijäämää (http://www.fews.net/docs/Publications/South%20Alert_09_03_2013.pdf) viljasta, vaikka viimevuotista vähemmän?
Onko taas kyse samasta ilmiöstä - johon Mutharika aikanaan hermostui - että jonkin alueen huono sato ja vaikeudet yleistetään uutisoinnissa koko maata koskeviksi? Eikä uskota malawilaisten kykyyn toimittaa ruokaa puuteaulueille?
Vai oliko viljaylijäämä sittenkin riittämätön? Kasvanut väestö, mahdolliset varastointituhot?
Tämä tarina on surullista luettavaa, jos *) siihen on uskominen. Korruption, huonon suunnittelun ym. vuoksi Malawin FISP-ohjelma ei sen mukaan kuitenkaan ole toiminut ja toimi, ainakaan niinkuin sen pitäisi:
Malawi’s Failed Subsidy Programme Left Millions to Starve (http://www.ipsnews.net/2013/11/malawis-failed-subsidy-programme-left-millions-to-starve/)
Tosin senkin mukaan vain n. 14% asukkaista on ruoka-avun varassa.
Vaikka kyseessa on IPS:n uutinen (!), itse FISP:n periaatteisiin ja tavoitteisiin sillä ei ole huomautettavaa, vain toteutukseen. Se ei esim. esitä tai kannata luomulinjaa asian vaihtoehtona.
______________
*) kun Malawin maataloudesta on kyse, kannattaa olla yhtä varuillaan kuin Kuuban maataloudesta lukiessa, vaikka päinvastaisella tavalla ja päinvastaisesta syystä ...
Maailma.net kertoo tämän ikävän uutisen Malavista:
Rajut tulvat koettelevat Malawia (http://maailma.net/artikkelit/rajut_tulvat_koettelevat_malawia)
QuoteTulvat ovat tuhonneet myös satoa ja karjaa sekä ihmisten koteja, teitä ja siltoja. Maan hallitus arvioi, että satojen menetykset vaikuttavat noin 638 000 ihmisen elämään.
Mutta unohtaa kertoa, että Malawi kuitenkin todennäköisesti kestää tämän takaiskun (http://www.fao.org/giews/countrybrief/country.jsp?code=MWI).
Jostain syystä Malawi on nyt se maa, jonka WFP (ja maailma.net) ottaa syyniin tässä asiassa:
Nälkä maksaa Malawille vuosittain puoli miljardia euroa (http://maailma.net/artikkelit/nalka_maksaa_malawille_vuosittain_puoli_miljardia_euroa)
Raportin tiedot ovat varmasti ihan totta, Malawi ei luultavasti ole ihan "kuivilla" ruokatuotantonsa osalta, varsinkaan varmaan ravinnon laadun suhteen. Mutta olisin silti ottanut esille, miten maa on nostanut merkittävästi ravitsemustasoaan, aikaisempina vuosina. Ja sen, että se luultavasti, kuten tuossa jo sanoin - jos hyvin toimitaan, ehkä pienellä avulla - kestää tuossakin mainitut tulvien aikaansaamat satovahingot. Tiettyä ylijäämää maalla on, ainakin siinä mielessä, että edellinen sato oli hyvin riittävä, eli jos siitä nyt pudotaan alaspäin, siihen on tavallaan "varaa". Vaikkapa naapurimaa Zimbabwen tosi kurjista luvuista ollaan yhä kaukana.
***
Päätin sitten katsoa varsinaista raporttia, joka löytyy täältä (pdf):
The Social and Economic Impact of Child Undernutrition in Malawi (http://documents.wfp.org/stellent/groups/public/documents/newsroom/wfp274603.pdf)
Sen taulukossa sivulla 11 oli vertailu eräiden Afrikan maiden välillä. Ja todellakin, tämä lyhytkasvuisuus oli Malawin kohdalla korkeimmalla tasolla. Mutta samassa taulukossa oli sitten toinen tieto, joka tässä yhteydessä nyt rupesi ihmetyttämään: aliravittujen osuus koko väestöstä oli Malawissa toiseksi matalin ko. maista, jopa paljon matalampi kuin monissa muissa taulukon maissa. Joissa sitten taas tämä lyhytkasvuisuus oli vähäisempää.
Paljonko tässä asiassa nyt vaikuttaa se, että Malawi on ollut nälän suhteen (jotenkin) "kuivilla" vasta niin lyhyen aikaa, itse asiassa vasta noin 10 vuotta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=45)?
Tämä artikkeli on kummallisen tietämätön siitä, miten Malawissa jo kerran suoritettiin otsikkomme kertoma hyppäys maatalouden tuottavuudessa:
Maissi on poliittinen kysymys Malawissa (http://maailma.net/artikkelit/maissi_on_poliittinen_kysymys_malawissa)
QuoteSato on epäonnistunut maassa jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna sen pilasivat rankat tulvat, tänä vuonna kuivuus.
"Ilmastonmuutos on toki syy kuivuuteen, mutta se, että maata kohtaa tämän tason humanitaarinen kriisi, tarkoittaa omalla tavallaan kehityksen epäonnistumista", [UNDP:n Malawin koordinaattori Mia] Seppo sanoo.
"Kehitysyhteistyö ei ole johtanut niihin tuloksiin, jotka olisivat antaneet ihmisille sen verran liikkumavaraa, että he selviytyisivät yhdestä kriisistä."
Väestönkasvulla yhdistettynä heikkoon talouteen, huonoon hallintoon ja vanhentuneisiin maanviljelytekniikoihin, on ollut vaaralliset seuraukset.
"Se, että maatalous on kokonaan säiden varassa, on hyvin riskialtista."
(lihav. HJ)
Kyllä varmasti parannettavaa on, mutta tuossa nyt unohtuu, miten ennen näitä kahta huonoa vuotta saatiin monta vuotta melkoisen hyviä satoja (joista riitti jopa vientiin). Kun ainakin
osittain modernisoitiin maanviljelytekniikoita.
Quote"Maatalous toimii naisvoimalla ja työkaluna on kuokka. On hyvin vähän traktoreita tai muuta mekanisoitua maataloutta ja tehokkaita kastelujärjestelmiä. Tuotanto on per hehtaari erittäin vähäistä."
Onko se "erittäin vähäistä"? Verrattuna siihen, mitä a) se oli ennen ja b) naapurimaihin (esim. Zimbabwe)? Varmasti se on erittäin vähäistä siihen nähden, millaisia maissisatoja saadaan USA:n Iowassa.
Tuo liiallinen tukeutuminen maissiin on tietysti ongelma, joka toki on jo aimminkin Malawissa todettu ja tuotu esiin. Kyllä sekin näyttää olevan totta, että aiemmat hyvät tulokset ruokahuollossa on jo ennen näitä huonoja vuosia myös jo syöty siellä pois, melko räjähdysmäisellä väestönkasvulla.
Malawissa ei ole käytykään pitkään aikaan:
https://t.co/OSROxkWNML?amp=1
NEWSClimate-smart agricultural practices increase maize yield in Malawi
Siellä halutaan Malawin ihmeen jatkuvan.
***
Vinkki linkkiin: Annaleena Ylhäisen twiitti
IPS ja KU kertovat pitkästä aikaa Malawin maatalouspolitiikasta, ja sen vaikeuksista nykytilanteessa:
Lannoitteiden korkeat maailmanmarkkinahinnat kurittavat malawilaisia maanviljelijöitä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4656415-lannoitteiden-korkeat-maailmanmarkkinahinnat-kurittavat-malawilaisia-maanviljelijoita)
Mitään periatteeellista negatiivisuutta ei yllättäen artikkelissa ole. Erilaisista hankaluuksista kerrotaan, mutta yleisesti luodaan kuva, että järjestelmä voisi toimia. Ja on tähän asti toiminut. IPS ei nyt jatkanut perinteistä linjaansa. Juuri Malawin kohdalla se muuten poikkesi siitä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg21070#msg21070) myös alkuvuodesta.
Tuo KU:n/IPS:n uutinen on itseasiassa raportti menestystarinasta:
QuoteMalawilainen maissin pienviljelijä Ellena Joseph, 63, on huolissaan. Hän on juuri saanut peltonsa valmiiksi ja syyssateet ovat tulossa, mutta hänellä ei ole rahaa lannoitteiden ostoon.
Joseph on yksi 3,7 miljoonasta maanviljelijästä, joiden pitäisi hyötyä Malawin hallituksen tämän vuoden maatalouden tukiohjelmasta. Ohjelman puitteissa valtio tukee pienviljelijöiden lannoite- ja siemenostoja. Malawin maanviljelijöistä yli 80 prosenttia on pienviljelijöitä.
Tukiohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2005, ja joka vuosi sitä ovat rasittaneet korruptio sekä toimitusvaikeudet. Tämän vuoden lisärasitteena on lannoitteiden lähes sadan prosentin hinnannousu.
Tänä vuonna viljelijän on maksettava omana osuutenaan 50 kilon lannoitesäkistä noin 7 000 Malawin kwachaa (7,5 euroa). Viime vuonna osuus oli 4 400 kwachaa (4,75 euroa).
Sillä ei tuota projektia olisi jatkettu 16 vuotta, ellei sillä olisi saavutettu ainakin jotain siitä, jota on tavoiteltu.
Tottakai jutussa tuodaan esille ongelmia " ilman ongelmia lehtimies ei aiheeseen tartu.
Me olemme seuranneet tuota projektia alusta asti. Mutta emme mekään ole väittäneet, että ilman ongelmia olisi selvitty. Ks. vaikka triidin ensimmäinen puheenvuoro (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=69.msg279#msg279) . Tai uutisemme vuodelta 2008:
Malawin jymymenestys maataloutensa uudistamisessa jatkuu jo kolmatta vuotta (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=45)
Seurasimme tosiaan Malawin tilannetta jo v. 2005. Siihen tuli oma palvelinkatastrofimme väliin, joten vanhimmat puheenvuorot täällä ovat vuodelta 2008.
***
Tuossa on tieto hinnasta, jonka viljelijä lannoitteista maksaa. On hiukan vaikea arvioida, mitä se olisi PPP-dollareina. Valtio maksaa karkeasti arvioiden kustannuksista noin puolet. Joka tapauksessa uskaltaa sanoa, että noilla köyhillä viljelijöillä on varaa keinolannoitteisiin! (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg1120#msg1120)
Tämä on jo käännetty suomeksi:
https://www.ipsnews.net/2022/02/zero-yield-bumper-harvest/
Mutta jostain syystä ei nyt julkaistu kokonaisena missään.
PS. 22.02.22: tuli se ulos KU:ssa heti samana päivänä:
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4692886-kauheista-katovuosista-runsaisiin-satovuosiin-malawissa
On muuten aiheemme kannalta täysin neutraali.
Malawi on mukana tässä:
Malawi farmers claim 100% yield boost using insect-resistant Bt cotton (https://geneticliteracyproject.org/2022/04/12/malawi-farmers-claim-100-yield-boost-using-insect-resistant-bt-cotton/)
Se ei ole ruokaa. Mutta monessa yhteydessä on edellä tullut esille maan huutava vientitulojen tarve.
Pitkästä aikaa takaisin Malawiin. Lomborgin porukalta on tullut ulos tällainen:
Malawi Priorities (https://www.copenhagenconsensus.com/Malawi-priorities)
QuoteThe Malawi Priorities Project is a research-based collaborative project implemented by Malawi’s National Planning Commission, the African Institute for Development Policy, and the Copenhagen Consensus Center. The project seeks to provide the government of Malawi with a systematic process to help prioritize the most effective policy solutions to maximize social, environmental, and economic benefits on every kwacha invested. Cost-benefit analysis is the primary analytical tool adopted by the project.
(lihav. HJ)
Tarkemmin: yhteistyöprojektista on kyse. Kuten selosteestakin selviää.