Tuottava Maa Turvattu Luonto

Nyt sitten …

Hallituksen luomuohjelma ja lähiruokaohjelma lähtivät lausuntokierrokselle (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130220_lahiruoka-luomuohj.html)

Tältä MMM:n sivulta löytyvät itse asiakirjat:

Lausuntopyynnöt (http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html)

Lausuntopyyntö on lähetetty vain "jakelussa mainituille", mutta luulenpa, että tulemme näihin juhliin "kuokkavieraana".

Luomusta varmasti sanomme. Mutta sanommeko tästä lähiruoasta? Se on toisaalta niin pelkkää kotimaisen ruoan myynninedistämistä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=107.msg3340#msg3340), ja toisaalta luonnon kannalta lopulta aika neutraali asia, että siitä voisi olla sanomattakin.

Aikaa on suhteellisen vähän, jos lausunnon pitää olla perillä 12.3.13 mennessä.

***

Asiasta on jo aloiteltu keskustelussamme: Suomesta "luomumaa"? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg3278#msg3278)

Avasin tätä vasten kuitenkin oman triidin, johon voi laittaa huomatuksensa asiasta ja ehdotuksia siitä, mistä lausunnossamme pitää mainita.

Aloitan jo tällä huomiolla. lainaamalla ko. luomuohjelmasta (kohta 4.3. Kannustetaan kuluttajia valitsemaan luomuruoka, s. 7):

QuoteValtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa vuodelta 2009 edellyttää, että luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. SYKE julkaisi syksyllä 2012 raportin (SYKEra 8/2012) Ohjauskeinoja asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään.

Kun sitten katsomme ko. SYKE:n raporttia, niin siellä  s. 105 on tällainen teksti:

QuoteOhjauskeinon (odotetut) vaikutukset CO2 päästöihin

VnP antaa ohjattavien valita, miten kestävät ruokapalvelut toteutetaan. Tällä hetkel­lä todennäköisimmältä näyttää kasvisvaihtoehdon valinta, etenkin kunnissa, jotka tuottavat valtaosan ruokapalveluista. Kasvisvaihtoehto on myös todennäköisesti kustannusneutraali: se ei lisää, mutta ei kuitenkaan myöskään merkittävästi vähennä julkisen sektorin kustannuksia.

Luomuvaihtoehdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin (Risku-Norja ym. 2009).

(kursivointi HJ)

Siinä oleva viite oli tähän tutkimukseen:

QuoteRisku-Norja, H., Kurppa, S. & Helenius, J. (2009) Dietary choices and greenhouse gas emissions �" assess­ment of impact of vegetarian and organic options at national scale. Progress in Industrial Ecology 6 (4): 340�"354.

***

Eivät ole edes omat tekstit ollleet ihan järjestyksessä ohjelman valmistelijoilla.

Ennen kaikkea meidän kannatta varmaan kritiikissämme keskittyä lukuun 2 �" ei tietystikään orjallisesti, vaan voimme kyllä tuoda esiin aspekteja, joita tuossa ei mainita, mutta myös esitetyt näkökohdat huomioiden. Tuon sen osan tekstiä nyt tänne, niin sitä on helpompi käsitellä (ja lainata, vaikka kohta kohdalta, lause lauseelta):

_____________

Quote2. Miksi luomua?

Luomuviljely hyödyttää ympäristöä monella tavalla. Luomutuotannossa periaatteena on paikallisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja kierrättäminen sekä mahdollisimman vähäinen uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. Se pitää yllä ja lisää luonnon monimuotoisuutta.  Ravinteiden kierrätys on ekologisesti kestävän maataloustuotannon mukaista ja yksi luomutuotannon periaatteista. Luomuviljelyn perustana on monivuotinen viljelykierto, mikä ehkäisee kasvituholaisten säilymistä kasvustoissa ja turvaa maan kasvukunnon säilymistä. Luomuviljely lisää eloperäisen aineen määrää maassa, mikä tekee viljelystä kestävämpää. Luomuviljely on energiatehokkaampaa kuin tavanomainen viljely ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovat vain noin kolmanneksen tavanomaisen tuotannon päästöistä.  Luomuviljelyssä ei synny torjunta‐ainepäästöjä pohja‐ ja pintavesiin tai ilmaan.

Kuluttajat arvostavat ruoan ekologista tuotantotapaa, erityisesti sitä, ettei synteettisiä kasvinsuojeluaineita käytetä. Luomuelintarvikkeissa sallittujen elintarvikelisäaineiden valikoima on rajoitettu. Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten hyvinvointi on korkeaa tasoa ja se täyttää erityisesti niiden lajikohtaiset käyttäytymistarpeet.

Luomutuotanto on tarkoin säädelty ja määritelty EU ‐lainsäädännössä (Neuvoston asetus EY N:o 834/2007) ja kansainvälisissä sopimuksissa. Tuotantoa valvotaan käymällä kaikilla maatiloilla ja tuotantolaitoksissa vähintään kerran vuodessa. Luomumerkki elintarvikepakkauksessa on kuluttajalle tae valvotusta tuotantoketjusta.

Luomuruoan kysynnän kasvu tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia viljelijöille ja erityisesti pienille luomuraaka‐aineita jalostaville ja markkinoiville yrityksille. Kuluttajat arvostavat lyhyitä tarjontaketjuja mutta vähittäiskaupan luomuvalikoiman tuotenimikkeistä noin 40 % on tällä hetkellä tuontia. Suomalaisen elintarviketeollisuuden mahdollisuuksina nähdään erikoistuminen, kotimaisuuden arvostus, luomu‐ ja lähiruoka, asiakaslähtöinen tuotekehitys, yhteistyö ja logistiikkaratkaisujen kehittyminen (TEM Elintarviketeollisuuden toimialaraportti 3/2012).

Tästä voisi aloittaa:

QuoteLuomuviljely on energiatehokkaampaa kuin tavanomainen viljely ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovat vain noin kolmanneksen tavanomaisen tuotannon päästöistä.

Tämä tiedoke, että kasvihuonepäästöt olsivat vain kolmannneksen, on takuulla revitty joltakin netin luomusivulta (ja perustuu johonkin "tutkimukseen", jossa on lähinnä vain laskettu typpilannoitteen päästöjä, ja hehtaarilta, huomioimatta satoeroja tms.).

Kunnolliset elinkaaritutkimukset päätyvät aivan toisenlaisiin tuloksiin.

Näistä esimerkkinä vaikka tämä …

Energy and environmental burdens of organic and non-organic agriculture and horticulture
By A G WILLIAMS, E AUDSLEY & D L SANDARS (http://www.fsli.org/filelibrary/energy.&.enviro.burdens.pdf)

(nyt olisi selvitettävä, mitä tästä asiasta tuli esille siinä tuoreemmassa Oxfordin yhteenvetotutkimuksessa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=233))

Elinkaaritarkastelussa luomun kasvihuonepäästöt siis ovat vähäisempiä tai suurempia kuin tavanomaisessa, riippuen tuotteesta, karkeasti viljassa se voittaa, eläintuotteissa häviää.

Tästä mitä ilmeisemmin johtuu, että Risku-Norja ym. (2009) olivat tulleet tulokseen, että luomutuotteiden lisäämisellä (julkisissa ravintoloissa) ei ole (yhteensä) merkitystä kasvihuonekaasujen vähentämisessä.

Ja varmaan tästä oli kyse, kun siinä selvityksessä, joka kuulemma oli valtioneuvoston päätöksen pohjana, päädytiin myös (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=16.msg852#msg852) samaan tulokseen: luomuruoan merkitys tässä asiassa on nolla.

Mikä ei tietenkään estänyt aikanaan valtioneuvostoa tekemästä päätöstä luomuruoan tarjonnan lisäämisestä �" siltä pohjalta …

***

Mitä energiatehokkuuteen tulee, niin siitähän täällä on jo väännetty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg1056#msg1056). Tuo tulos pitäisi saada vain muotoiltua lauseeksi, mieluimmin yhdeksi.

Quote from: Heikki Jokipii on 22.02.13 - klo:05:33(nyt olisi selvitettävä, mitä tästä asiasta tuli esille siinä tuoreemmassa Oxfordin yhteenvetotutkimuksessa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=233))

Jo itse  asiaa koskevasta uutisesta ...

Organic farms not necessarily better for environment (http://www.ox.ac.uk/media/news_releases_for_journalists/120903.html)

... löytyi tämä lause:

QuoteOrganic milk, cereals, and pork all generated higher greenhouse gas emissions per unit of product than their conventionally farmed counterparts �" although organic beef and olives had lower emissions in most cases.

Joidenkin tuotteiden kohdalla tuo yhteenvedon tulos siis poikkeaa Williamsin ym. edellä mainituista tuloksista - mutta ei siinä, että luomuviljelyn kasvihuonepäästöt tuotettua yksikköä kohti ovat käytännössä hyvin lähellä tavanomaisen viljelyn päästöjä, ja vaihtelevat tuotekohtaisesti, ja toisinaan alittavat, toisinaan ylittävät tavanomaisen päästöt. Ei liene luvatonta yleistää, että päästöt ovat jokseenkin samat.


PS. Olen itse virkamiehenä nuoruudessani joutunut mukaan järjestämään kampanjaa - aivan toisenlaisessa asiassa - johon numeroiden, tilastojen valossa ei ollut minkäänlaista syytä tai aihetta. Mutta kun "talon" johto oli siitä päättänyt, niin niin tehtiin. Siihen ei onneksi "palanut" paljon rahaa, jonkin verran kyllä virkamiesten työaikaa.

Eli sikäli kyllä ymmärrän näitä MMM:n virkamiehiä.

Pariin otteeseen kerrotaan, mitä kuluttajat kuulemma arvostavat. Mikään ei ole kuluttajia estänyt tuomasta esille näitä arvostuksiaan kaupan tiskillä, mutta sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Miksi ei, ja minkä tässä suhteessa oletetaan muuttuvan, ja miten?

Luomun kysynnän kasvu tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia? Mikä peruste se on? Mikä vastaus se on otsikon "miksi luomua" -kysymykseen? Eikö minkä tahansa asian kysynnän kasvu tarjoa liiketoimintamahdollisuuksia? Vaikka jonkin yksiselitteisesti haitallisenkin: koskenkorva/kannabis maitokauppoihin, tupakan myynnille tukea kieltojen sijaan?

Yhtälailla epärelevanttia tuon kysymyksen kannalta on viittaaminen lainsäädäntöön ja valvontaan.

Eli pari viimeistä kappaletta voidaan tavallaan unohtaa, tai kuitata yhdellä lauseella.

Oxfordin laajassa meta-analyysissä todettiin kasvihuonekaasujen suhteen näin:

Quote3.5. Greenhouse gas emissions

The median response ratio for GHG emissions was zero (Fig. 1C).
Therewere clear differences in the median response ratios between
different product groups (Fig. 4C). Organic olive, beef and some
crops had lower GHG emissions whereas organic milk, cereals and
pork had higher GHG emissions compared to conventional products.
The emissions from olive production were closely related to
the amount of fossil fuels used and that was found to be independent
of the farming system (Kaltsas et al., 2007).

In most of cases organic milk production had higher GHG emissions compared
with conventional systems. Higher GHG emissions in organic
systems were due to higher methane and nitrous oxide emissions
and lower milk production per animal (Thomassen et al., 2008).
Only Cederberg and Mattsson (2000) and one of the cases in Olesen
et al. (2006) found lower GHG emissions from organic milk
production. Organic beef production was found to have lower GHG
emissions compared to conventional due to lower emissions from
industrial inputs (Casey and Holden, 2006). GHG emissions from
organic pork production were higher, because of high nitrous oxide
emissions from straw litter.

Energiankäytön suhteen näin:

Quote3.4. Energy use

Median energy use showed 21% lower energy consumption in
organic farming systems per product unit (Fig. 1C) although the
variation was wide; from 63% lower energy use up to 40% higher
energy use in organic systems. Only three cases out of 34 found
higher energy use from organic systems of which two cases were
pork production (Basset-Mens and van der Werf, 2005) and one
potato production (Glendining et al., 2009) (Fig. 4B). Higher energy
inputs in conventional farming were mainly due to the high energy
needed for production and transport of non-organic fertilisers,
especially synthetic nitrogen fertilisers.

Kaikkein kohtuuttomin väite luomun puolesta (tuossa MMM:n muistiossa) on lopulta, että luomussa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän uusiutumattomia luonnonvaroja.

Sillä se viljelytapahan käyttää julmetusti maata joka on lopulta se uusiutumattomin luonnonvaramme. Jonka käyttöönotto on jossain tapauksissa (etelässä, sademetsät) se lopullisin toimenpide luontoa vastaan.

Sinänsä tuo perustelu nojaa kyllä täysin siihen ajateltuun säästöön, joka saadaan siitä, ettei käytetä maakaasusta valmistettua typpilannoitetta. Eivät he härillä täällä Suomessa kynnä, eivätkä siinä kyntämisessäänkään ym. säästä, konetyötä on (syötävää kiloa kohti) enemmän!

Tuo tieto, että keinotekoinen typpilannoite voidaan tehdä aivan yhtä hyvin uusiutuvilla luonnonvaroilla (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236) (ja että muissa asioissa luomuviljely on täysin samassa asemassa kuin nk. tavanomainenkin), pitäisi nyt saada muotoiltua iskeväksi.

***

Nyt alkaisivat olla kritiikin ainekset kasassa. Luulenpa, että jää nyt minun tehtäväkseni tehdä 1. versio tästä lausunnostamme. Lienee parasta, että sitä hiotaan sitten sähköpostitse, eli lähetän sen jäsenille (ja vähän laajennetullakin jakelulla) arvioitavaksi, kunhan nyt itse saan asiassa toimeksi. 

Tuollaisena (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=273) se nyt sitten lähti. Ja MMM:n kirjaamosta tuli kuittaus, että se on perillä.

Sitä olisi voinut hioa, laajentaa, yksityiskohtaistaa. Mutta tärkeintä minusta nyt on, että se lähti. Että tämä outo, perusteeton ja lopulta jopa pähkähullu poliittinen konsensus asiassa ei selvinnyt ilman mitään vastaväitteitä.

Voimme nyt (ja aikanaan) sanoa - että me sanoimme ...

Jos tässä vaatimattomassa  ehdotuksessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=278) oleva kerroin 3 tuntuu luomuväestä loukkaavalta, voihan sen tietysti laskea kahteen. Jolloin sen "könttäsumma" arvioidaan 3% pohjalta ja kaksinkertaistuneena 6 prosentin. Tai jos vaaditaan tunnustettavaksi, että luomu tuottaa n. 70% siitä, mitä tavanomainen, kerroin on silloin noin 1,5, jolloin luomutuen summan määräävät osuudet viljelyalasta ovat 2,25% ja 4,5% (= nykyinen luomuala pitäisi yhä  puolittaa, vaikka kysyntä tuplaantuisi).

Pyydän muuten anteeksi TM-TL:n jäseniltä, jos tuossa ehdotuksessa menin liiaksikin "vastaan" tätä luomun lisäämispyrkimystä, ikään kuin yhdistyksen nimissä. Mutta se oli niin sanoakseni luonnos, ja ehdotuksen ydin on, että joku mekanismi pitää olla, jotta luomutuotanto saadaan todella "kysyntää vastaavaksi" eikä "rehottamaan" sitä täysin riippumatta.

Lähetetäänkö kopio otakantaa.fi -keskusteluun?

Anna mennä vain sinne ota.kantaa -keskusteluun vaikka tuossa hieman viilaamista olisikin.

Luomuväelle kannattaa syöttää konkreettisia numeroita kuten noita tuottavuuskertoimia. Hehän pyrkivät kaikin tavoin välttämään täsmällisiä ilmaisuja ja numeroita, koska tietävät etteivät ne tue mielikuvia luomusta. Jos he kiistävät numeeriset laskelmamme niin he joutuvat vihdoin esittämään tilalle omat laskelmansa ja niiden perustelut ja lähteet.

Annetaan numeroiden ja muiden faktojen todistaa.

Taidanpa siis laittaa.

Tuli tässä mieleen, että tuonsuuntaisella järjestelmällä loppuisi myös ainainen kitinä siitä, että "luomun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa". Jos periaatteessa vain luomuna myydylle tavaralle saisi luomutukea, eivätköhän alkaisi kohdata. - Paitsi tietysti siltäosin, kuinka gallupissa aiotaan lisätä luomuostoksia (... kunhan hinta laskee tavanomaisen tasolle ....)

Mainio suunnitelma ... yllättävän asiallinen... :)
Tuo koko valvonnan siirtäminen Luomuliittoon ei saane luomuväen kannatusta? Nykyinen systeemi korostaa hyväksyttyä virallisuutta, tae järkevyydestä tms, luomun imagossa...

Panin tälläisen vastauksen otakantaa.fi:in:

Heikki Jokipiin ehdotus on hyvä. Tarkennan sitä kuitenkin sitä muutaman seikan osalta.

Hallitusohjelmassa luomun osalta luvataan, että ”tuotantoa… lisätään kysyntää vastaavaksi".
Jokipii käyttää luomun kysynnän arviona lukua 1,6 %. Tuo on vuonna 2012 luomun osuus elintarvikkeiden myynnin kokonaisarvosta eli euromääräisestä kysynnästä. Kysynnästä pitäisi kuitenkin käyttää osuutta elintarvikkeiden myynnin volyymistä eli kappale-, tilavuus- tai painomääräisestä myynnistä. Niistä meillä kuitenkaan ei ole tarkkoja lukuja.

Joten miten siis edetä laskelmissa? Miten saamme arvion luomun kysyntävolyymistä?

Pääsemme arvioon volyymistä jakamalla luomun myynnin arvo-osuuden eli euromääräisen osuuden luomun hintakertoimella.  Jos luomun hinta on kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna,  on luomun hintakerroin 2.  Sijoitamme luvut ja laskemme: luomun kysynnän volyymin osuus  =  1,6%/2 = 0.8%.

Luomun hinnasta verrattuna tavanomaiseen ei kerätä tarkkoja tilastoja.  Erilaisista vertailuissa luomutuotteiden hinnat ovat 1,5 �" 10 -kertaisia tavanomaisiin nähden. Tuo yllä käyttämäni kerroin 2 tuskin on ainakaan liian suuri.

Luomun satoisuus/tuottavuus välivuodet huomioiden on 29 % tavanomaisesta, joten luomupeltoa tarvitaan 3,45-kertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. (Tämä laskelma on purettu auki eräässä toisessa puheenvuorossani otakantaa.fi-palstalla: RE: Luomun pinta-alatavoite johtaa ruoan tuontiin, Jarrumies 5.4.2013 15:31)

Hallitusohjelman vaatima kysyntää vastaava luomupellon tuotantoalan osuus on siis: 3,45*0.8% = 2,8 % peltoalasta.

Nuo luvut heikosta luomun tilastoinnista johtuen eivät ole tarkkoja mutta aika hyvän arvion nykyisen kysynnän vaatimasta luomupellon osuudesta (alle 3 %) koko peltoalasta niiden avulla saamme.

Kysymys MMM:n luomusta vastaaville virkamiehille: Millaisia lukuja ja kaavoja te käytätte arvioidessanne hallitusohjelman vaatimusta ”tuotantoa… lisätään kysyntää vastaavaksi"?

Totta! Enkä taida nyt kirjoittaa vastinettani tuonne otakantaa.fi -keskusteluun ... varsinkin, kun esitit lopussa tuon erittäin hyvän kysymyksen ja vaatimuksen, että MMM nyt kertoo, millä laskelmilla se arvioi luomun kysyntää Suomessa.

Kun nyt vaikuttaa siltä, että sitä on arvioitu ja arvioidaan sen pohjalta, mitä tapahtuu - Ruotsissa!

***

Vaikkei luomutuotannon tai yleensäkään maataloustuotannon määrää pysty supistamaan volyymeina yhteen lukuun, so. "x tonnia", niinkuin rahatalouden puolella, niin tässä kaipaisi siitä helpommin ymmärrettävää tilastotietoa. Ja nimenomaan siten, että asia olisi esitetty loppu- eikä välituotteina. Luomuviljelystä esim. suuri osa on "nurmea". Ei tule tässä mieleen, koska perheeseemme olisi ruokakaupasta ostettu nurmea, sen enempää luomuna kuin tavanomaisenakaan. Eli tuollainen luku pitäisi "kääntää": paljonko se on vaikka maitona ja lihana?

Jos Suomessa olisi yksikin rohkea ja luomukrittinen kansanedustaja, hän pystyisi polkaisemaan nuo luomun reaalituotannon luvut esiin, vaikkapa vetoamalla poikkeusoloihin. Kysymällä, paljonko ihan oikeata syötävää ruokaa luomusektori jossain tällaisessa tilanteessa pystyy tuottamaan.

Tällainen uutinen Vihreässä Langassa:

WWF jyrähti metsälaista: Miksi ministeriö hylkäsi tieteellisen tiedon? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/wwf-jyr%C3%A4hti-mets%C3%A4laista-miksi-ministeri%C3%B6-hylk%C3%A4si-tieteellisen-tiedon)

Metsälakiin tässä nyt mitenkään kantaa ottamatta, koska WWF jyrähtää siitä, että tässä luomun lisäämisprojektissa MMM on hylännyt tieteellisen tiedon?

Tuli tässä mieleen vielä, että jopa sellainen tunnusluku kuin ruoan myynti hehtaaria kohti olisi ehkä hyödyllinen tuoda esille? Vaikka satoihin suhteuttamattakin?

Kun meidän polvemme koululaisia opetettiin laskemaan päissään, niin yritän. Teeskentelen tässä, ettei tuontia ole (ja se on luomussa ja tavanomaisessa samaa luokkaa).

Tavanomainen:

- parisen miljoonaa hehtaaria viljelyalaa
- n. 12 miljardia myyntiä
- hehtaaria kohti siis n. 6000 euroa

Luomu:

- parisen sataa tuhatta hehtaaria viljelyalaa
- n. 200 miljoona myyntiä
- hehtaaria kohti siis n. 1000 euroa

Tuo tuntuu niin uskomattomalta, että olen varmaan jossain tehnyt jonkun virheen?

(Voiko joku tarkistaa virallisilla luvuilla?)

Asian täsmentäminen ei oikeastaan paljon muuta asiaa.

Suomen peltoala v. 2012 oli yhteensä 2 285 000 hehtaaria. Jos siitä vähennämme luomualan, joka v. 2012 lopussa (siirtymävaiheessa olevat ml.) oli 205 000 hehtaaria, jäljelle jäävät nuo noin 2,08 miljoonaa hehtaaria, vähän pyöristettynä 2 ja se 205 000 hehtaaria luomualaa, käytännössä myös sama kuin yllä arvioitu.

Tuonti? Tuonnin osuus luomussa on noin 30%, ilmoittaa Pro Luomu. Tavanomaisen osalta ei oikein ole täsmällistä lukua, arviot vaihtelevat. Totuttu 20% saattaa olla liian pieni. Käytetään siis prosenttia 25%.

Näin siis tavanomaisen 12 miljardin myynnistä n. 9 miljardin myynti on alunperin tuotettu kotimaisilla pelloilla.

Näin siis luomun n. 200 miljoonan euron myynnistä n. 140 miljoonan myynti on alunperin tuotettu kotimaisilla pelloilla.

Jakolaskujen tulokset tässä, paljonko siis hehtaari tuottaa, euroissa, lopullisessa kaupan myynnissä.

Tavanomainen n. 4500 euroa.

Luomu n. 700 euroa.

_____ 

Tämän lisäksi tietysti on fakta, että noin puolet luomutiloilla tuotetusta tavarasta myydään tavanomaisena (tiedon lähde: Pro Luomu, Jarrrumiehen välittämänä). Jos, ja sikäli kuin olen ymmärtänyt, kun siitä myös saadaan vain tavanomainen hinta, se ei paljon heilauta asiaa, nostaa ehkä luomutilojen kokonaismyyntiansiot hehtaarilta lähemmäs tuhatta euroa, mutta ei juuri korkeammalle.

Joka tapauksessa siis hehtaarituotto euroissa - lopullisessa ruokamyynnissä arvioituna - jää luomutiloilla samaan noin kuudesosaan tavanomaisesta (kuin edellä) ilman tavanomaista, ja noin neljäsosaan sen tavanomaisen kanssa.

Ja siitä huolimatta Luomuliitto "ylpeänä esittää", miten luomutilojen kannattavuus (http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomutuotanto-kannattaa/) on tavanomaisia tiloja parempi!
_____

Eikö tämä ihmisen syömä ruoka ole hyvä kriteeri? Kaikkihan on lopulta kiertokulkua kyllä, mutta vaikkapa ihmisen tuottama jäte (jonka keräämistä talteen ravinteiden osalta vilpittömästi kyllä kannatamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103)) ei tässä taloudellisessa laskelmassa enää ole merkittävä erä.

Intuitiivisesti tuo yllä oleva kuulostaa eli näyttää minustakin paradoksaaliselta, ottaen huomioon, miten luomutuotteista revitään käsittämättömän korkeita hintoja, jotka kuitenkin joku osa kansasta suostuu maksamaan.

Mutta annoin kansakoulun matematiikan viedä, ja siinä se nyt on. Vai olenko jossain tehnyt huolimattomuuttani (kansakoulussa numeronani oli aina vain n. 7) jonkun pilkkuvirheen. Korjaus asiassa, jos se on tarpeen, otetaan kiitollisuudella vastaan.  So. uskallanko heittää tämän otakantaa.fi -keskusteluun?


PS. Klo 16:20: Käytyäni nuo luvut vielä pari kertaa läpi, en pystynyt sitä "pilkkuvirhettä" löytämään. Vaikka vatsanpohjassa on outo tunne, koska luvut näyttävät niin todella hulluilta, en sitten enää malttanut, vaan laitoin jutun otakantaa.fi -pastalle. 

Laitoin otakantaa.fi -pastalle myös toisen puheenvuoron, koskien pelottelua asiassa. Molemmat tietysti ilmestyvät siellä vasta virka-ajan alettua, maanantaina.

PS2: Käykääpä muuten myös palstan kyselyssä, sitä vähän realistisemmaksi tekemässä ...

https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Lisaa_luomua_Miksi_Miten/Lisaa_luomua_Miksi_Miten%2826818%29

... eli 1. kysymys ohittaen, toisiin kysymyksiin vastaten, että ei osta luomua eikä siitä ole kiinnostunut ... ;D

Pikaisesti katsottuna ei laskelmissa ole pilkkuvirhettä eikä muutakaan varsinaista teknistä laskuvirhettä.

Matti Pekkarinen olisi oikea mies vastaamaan noiden laskelmien perusteisiin mutta
muutama pikakommentti minultakin:

- Elintarvikkeiden kokonaismyynnin arvosta luomun osuus oli siis 1,6 % (202 milj. euroa). Nyt tuossa luvussa 202 on mukana myös muiden luomutuotteiden kuin viljatuotteiden myynti, mm. maito, kanamunat, liha.  Luomumyynnistä pitäisi tehdä hajotelma eri elintarvikelajien perusteella. Tuossa tulee kanamunamyyntikin jaettua hehtaareilla.

- Tuottajan saama hinta raaka-aineesta ja kaupan hyllyhinta jalostetusta tuotteesta ovat eri asia. Tämä vaikuttaa kanattavuusvertailuihin.

- Luomu kannattavuudesta tulee puolet tuista. Antamastasi linkistä: "Luomutilojen myyntituottojen ja tukien summana saatava kokonaistuotto on vuonna 2011 noin 138 000 euroa tilaa kohti. Tukien osuus siitä on 51 prosenttia. Tavanomaisessa tuotannossa kokonaistuotto on vuonna 2011 noin 144 000 euroa, 4 % pienempi kuin luomutiloilla. 37 prosenttia tuotoista on tukia."

- Mikähän mahtaa olla luomuviljelijän viherkesannointinurmen mahdollisesta myynnistä tuleva tulo?

No, joka tapauksessa olisi hyvä, että luomuporukat saataisiin vaikka tuon laskelman avulla näyttämään mitä virheitä niissä heidän mielestään on ja lyömään pöytään omat lukunsa ja kaavansa.

Miksi muuten suuremmat joukot viljelijöitä eivät siirry luomuun jos sen kannattavuus todella on tavanomaista suurempaa?

Alkaa olla jo 10 v ikää MKL:n laskelmalla, jonka väänsin Exceliin: http://mattipekkarinen.net/katelask.xls
Mutta ei tilanne ole paljoa muuttunut: luomutuki on noussut. ... apulannan hinta on noussut paljonkin. ... V 2003 tavanomaisen rukiin 3600 antoi saman katetuoton kuin luomun 800 kg/ha. Nyt, luomutuen ja apulannan hinnan noustua, ollaan varmaan tilanteessa, jossa luomussa jo 1/6 normaalisadosta antaa paremman tuloksen.

Se, että luomussa tukien osuus on "vain" 51%, selittyy karjatiloilla. Ne ovat luomussakin suht normaalisti hoidettuja, ja maitoa ja lihaa myydään paljon (luomuna tai muuten), ja siis myyntitulojen osuus tuloista on 49%
http://mattipekkarinen.net/KANNATTAVUUS/kannattavuus.htm (lähde: MLK, Maatalouden laskentakeskus)

Luomuviljatilojen tietoa taidetaan pantata: se ei mairittelisi. Veikkaan että tuen osuus on yli 80%... ja näkeehän sen tuosta Excel- tiedostostakin (v 2003): tulot /ha 858�,�, josta tuet 747. (Lähde MKL: Maaseutukeskusten Liitto)

T�,,�,,LT�,, LÖYTYY paaaljon tietoa rahavirroista, mutta luomua ei vaan mainita erikseen: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain

Olisi ehkä pitänyt käyttää jotain eri termejä, koska en tuossa varsinaisesti laskenut tilojen tuottoja vijelijöille, vaan sitä, paljonko hehtaaria kohti tulee kauppaan myytävää.

Myynnissä ovat tietysti mukana kaikki kulut, jalostus, kuljetukset, kaupan kate.

Mutta pohjalla ovat tavallaan aina hehtaarit: se muniva tipukin on joutunut nokkimaan koko joukon jyviä, ennenkuin saa munansa puserrettua, ja jos se on luomukana, niin vielä tavanomaista useamman jyvän.

Osittain tuossa hurjassa erossa on siis kyse varmasti myös jalostusasteesta. Luomu myydään enemmän perustavarana, ts. raaka-aineina: maito, munat, jauho. Jos nuo samat aineet myydään kaupassa täytekakkuna, se on todennäköisesti tavanomainen tuote.

Toinen tapa sanoa asia: luomuna myydään pääosin "bulkkitavaraa", ainakin suomalaiselta osin.

Koska se on bulkkitavaraa, olisi ilmeisesti suht. helppo tehdä laskelma, joka kattaisi suurimman osan Suomessa tuotetun luomun myynnistä tällaiseen taulukkoon:

- maitoa x litraa
- munia y kiloa
- jauhoja z kiloa

Jos saataisiin jostain jatkossa, vaikka  täältä  (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tuotantosuunnittain) laskelma luomukasvinviljelytilan myyntitulojen määrästä, pääsisimme jonkinmoisella tarkkuudella tietämään, mikä on todellinen sadon määrä... ja voisimme laskea esim sen, paljonko tukea tärväytyy per luomuviljakilo.

Laitoin Taloustohtorille asiaa koskevan kysymyksen, ja ymmärtääkseni toivoa on olemassa noiden tietojen saamiseksi.

Se on täytetty, minun osaltani. Pari puheenvuoroa sinne otakantaa.fi -keskusteluun vielä lähetin. Ne ilmestynevät huomenna, jolloin myös keskustelu loppuu, luultavasti klo 16:15.

Minulla ei ole mahdollisuutta osallistua nettikeskusteluun päivisin, mutta jos jossain jollakulla jäsenellämme on, huomenna voisi ehkä vielä tarkistaa, tuleeko sinne vielä joku viime hetken puheenvuoro, joka edellyttää kommenttia. Tähän asti, toimme siellä näkemyksemme selkeästi ja rauhallisesti esille, kiitos kaikille vaivannäöstä. On silti vaikea luvata tai julistaa, ettei meitä voida ohittaa - kun on nähty, mitä kaikkea tässä asiassa on voitu ... :(

Luomulle ja ohjelmalle tuli kaikenkaikkiaan reipasta kritiikkiä myös muilta keskusteluun osallistuneilta. Jos yhteenveto tehdään vilpittömästi, sen ei silloin pitäisi tuoda esille vain hymistystä ohjelmalle, kansan mielipiteenä.

Joo mielenkiintoista se onkin... pysyn areenalla loppuun asti...

Quote from: Matti Pekkarinen on 16.04.13 - klo:18:06
... pysyn areenalla loppuun asti...

Ja aivan varmasti myös pystyssä ... "tappelun" tähänastisesta kulusta päätellen! :)

Laitoin tänään klo 13 jälkeen uuden keskustelualoituksen nimellä "Ö-mappi, bittisanko vai rehellinen raportointi?" mutta ei ole ainakaan vielä klo 17 aikoihin ilmestynyt.

Se näyttää sinne nyt ilmestyneen. Ja siinä kysyit sen, mitä minäkin halusin ja haluan kysyä. (Olisiko sen ilmestyminen viipynyt siksi, ettei siihen enää olisi tarvinnut - vastata?)

Kaiken kaikkiaan näytämme voittaneen

a) argumentoinnin
b) myös yllättäen (tavallaan) kyselyn, koska vaihtoehdot "Luomu ei kiinnosta minua" (32%) ja "En osta luomutuotteita" (38%) nousivat lopussa oman osionsa kärkeen
c) myös yleisökilpailun ylös nostetuissa peukaloissa (jota on kyllä hankala arvioida)

Seuraavat seurattavat vaiheet ovat siis

1. Kyselyn tulosten julkistus Luomu- ja lähiruokamessuilla (ja sen uutisointi)
2. Keskustelun yhteenveto (julkistuksineen ja uutisointeineen)
3. Ja tietysti asian eduskuntakäsittely

Jossain tässä voisi tietysti yrittää iskua isoihin tiedotusvälineisiin ...

Näin sitten Valtioneuvoston sivulla julkaistiin kyselyn tulos (ja samaan tapaan tietysti lehdistössä, ainakin Maaseudun Tulevaisuus on asiasta tehnyt uutisen):

Kotimainen luomu on suosituinta (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=384063)

Kun luvut ovat oikein, niin ei ehkä kannata saivarrella siitä, että luomusta kiinnostumattomuus oli tosiasiassa kuitenkin suosituinta.

"Keskustelu luomutuotannon ja -tuotteiden lisäämisestä kävi vilkkaana", totta. Varsinainen keskusteluyhteenveto toki tulee myöhemmin, mutta minä en ( :D) olisi siitä yhden lauseen yhteenvetoa tehnyt tuohonkaan ihan näin:

QuoteKeskusteluissa moni nosti esille luomutuotannon vahvuutena myös sen, että tuotantotapa takaa eläimille mahdollisuuden luonnonmukaisempaan elämään.

Asiaan liittyen, ministeri Jari Koskisen puhe näiden Tosi Suurten Juttujen messujen avajaisissa:

Lähiruoka ja luomu kiinnostavat (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=384053)

Ainakaan vielä eivät esittämämme matemaattiset analyysit ole löytäneet tietään hänelle asti, jos hän edelleen kertoelee tähän tapaan (lihav. HJ):

QuoteKotimaisen luomutuotannon määrää pitää lisätä ja luomuelintarvikkeiden valikoimaa kasvattaa, jotta pystytään vastaamaan lisääntyvään kysyntään. Luomupeltoala lisääntyi 8 % toissa vuonna ja jopa 11 % viime vuonna. Kasvun pitäisi olla noin 10 % joka vuosi, jotta pääsemme hallituksen tavoitteeseen eli 20 %:iin viljelyalasta vuonna 2020.

Hän kyllä toteaa, että (lihav.) ....

QuoteHallitusohjelma nostaa kuluttajan avainasemaan: hyvin toimivassa elintarvikeketjussa kuluttajan tekemät valinnat ohjaavat kauppaa, teollisuutta, ravitsemuspalvelujen tarjoajia ja maataloutta toimimaan asiakaslähtöisesti.

... mutta sitten ne eivät enää seuraavissa lauseissa olekaan näitä rahalla tehtyjä valintoja, vaan jossain esitettyjä toiveita.

Jos jotain voi sanoa, niin Jari Koskinen on kyllä pettänyt kapitalismin asian!

Quote from: Heikki Jokipii on 26.04.13 - klo:16:24
Näin sitten Valtioneuvoston sivulla julkaistiin kyselyn tulos (ja samaan tapaan tietysti lehdistössä, ainakin Maaseudun Tulevaisuus on asiasta tehnyt uutisen):

Kotimainen luomu on suosituinta (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=384063)

Myös Länsi-Savo on tehnyt tuosta lievästi sanottuna "valikoivasta" raportoinnista uutisen:

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/kotimaa/kotimainen-luomu-pit%C3%A4%C3%A4-pintansa-54414

Parasta tuossa on linkki otakantaa.fi:n luomusivulle, josta joku saattaa mennä lukemaan mennä itse keskustelua, jonka me siis "voitimme".

Eilen haastateltiin Ruotsin television uutislähetyksessä tutkijaa, joka kertoi että lähiruoka on kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta vähämerkityksellistä tai olematonta vaikutukseltaan.

Tutkija oli Stefan �...ström (IVL Svenska Miljöinstitutet):
http://www.ivl.se/kontakt/medarbetare/medarbetare/astrom.5.7df4c4e812d2da6a416800024180.html

Kyseisen tutkimuksen Food Consumption Choices and Climate Change, 2013 sivu:
http://www.ivl.se/publikationer/publikationer/foodconsumptionchoicesandclimatechange.5.3d71f8313d6a4ffc7927e4.html

QuoteThe impact of locally grown food choices was relatively small, and in one case of the sensitivity analysis negligible.
Concluding results show that from a climate perspective it is more important to focus on what we eat rather than whether it is locally grown, has been transported a long distance, or how the food item was produced.

Suosittelevat lähinnä lihansyönnin vähentämistä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.  Lähiruoka, kuljetusmatka ja tuotantotapa ovat heidän mukaansa vähemmän tärkeitä seikkoja.

Suora linkki tutkimuksen pdf:ään:
http://www.ivl.se/download/18.3d71f8313d6a4ffc792ca6/1367211492000/B2091.pdf

Kun tämän MMM:n kyselyn tulos oli  julkaistu myös Ruokatiedossa (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/suomessa-viljelty-luomuruoka-kiinnostaa-kuluttajia-eniten), niin siinäkään ei osattu ottaa sitä edellisistä kyselyistä todella poikkeavaa tietoa esille.

"En osta / ei osteta lainkaan" -ryhmässä oli vaikka Pro Luomun sivulla olevasta Kuluttajabarometrissa (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/2012/10/Luomubarometri-2012-Kuule-Oy-Rapotti.pdf) (s. 12) vain n. 11-13%, suurimmillaankin vain jossain ryhmässä 21%.

Ja nyt tässä MMM:n tutkimuksessa näitä ostamattomia oli huikeat 38 prosenttia!  ;D

Luomu.fi esittelee tällaisen tutkimuksen:

Saksalaistutkimus: Kasvihuonekaasujen päästöt luomussa viidennestä pienemmät (http://luomu.fi/kirjoitus/saksalaistutkimus-kasvihuonekaasujen-paastot-luomussa-viidennesta-pienemmat/4/?ref=etusivu)

Ottamatta ihan nyt siihen muuten*) kantaa, niin voi todeta, että jopa sekin on jyrkässä ristiriidassa tämän MMM:n muistion väitteen kanssa (lihav. HJ):

QuoteLuomuviljely on energiatehokkaampaa kuin tavanomainen viljely ja sen kasvihuonekaasupäästöt ovat vain noin kolmanneksen tavanomaisen tuotannon päästöistä.

___________

*) paitsi ihan huomaten, että tämän tutkimuksen luomu.fi sitten esittelee, mutta on ollut aivan hiiskumatta Hanna Tuomiston (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=279) ja hänen ryhmänsä arvioista. Kuten huomaatte, meillä ei ollut ylivoimaisia vaikeuksia linkata tuohon luomu.fi:n uutiseen.

Niiin siinä sitten kävi, että luomuohjelma hyväksyttiin (kuten lähiruokaohjelmakin, mutta siitä ei sen enempää). Ei voi sanoa, että yllätyimme. Näin tästä uutisoivat MMM ja toisaalta me:

Luomulle ja lähiruoalle potkua hallituksen ohjelmilla (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/130516_luomujalahiruoka.html)

Laumasieluisuuden riemuvoitto (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=284)

Sen verran voimme katsoa vaikuttaneemme, että tuo em. väite vain kolmasosasta kasvihuonepäästöjä oli asiakirjasta hävinnyt. Mutta eipä voi tyytyväinen olla siihen, mitä tuli tilalle:

QuoteLuonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista maataloustuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa, koska luonnonmukaisessa tuotannossa ravinteet otetaan tarkemmin talteen ja hyödynnetään ja koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on kiellettyä.

Lähtökohtaisesti! Vaikka ohjelman valmistelijoiden ja hyväksyjien on aivan pakko ollut tietää Oxfordin ym. tutkimusten olemassaolosta.

Mutta sana "lähtökohtaisesti" kuvaa kyllä hyvin ohjelmaa ja sen käsittelyä. Lähtökohdat annettiin, kaikki oli jo hyvin päätettyä etukäteen, "on sovittu".

Siinä ei sitten tosiasioilla ole merkitystä. Niinpä ohjelman sivuilla ihan "sovussa" on tieto luomun oikean kysynnän surkeasta osuudesta 1,6% ja tavoite luomualan osuuden nostamisesta muutamassa vuodessa 20 prosenttiin.

Ruotsin tie olkoon meidänkin tiemme!?

Paljonko viljasato putoaisi, jos nykyistä (vuonna 2012) luomupeltoalan  osuutta 7,05 prosenttia, jolla nyt tuotetaan 2,2 prosenttia koko viljasadosta,  nostettaisiin  (a) 20:een tai (b) 50 prosenttiin, niin että kokonaispeltoala ei lisääntyisi? Siis kun luomupinta-ala kasvaa, niin tavanomaisen ala laskee samalla määrällä.  Oletetaan myös, että satoisuus säilyisi nykytasolla sekä luomussa että tavanomaisessa?

Vastaus: (a) 9,6 %     (b) 31,8 %

Laskutoimitukset:

Lasketaan yhteen tuotannot luomussa ja  tavanomaisessa uusissa tilanteissa ja vähennetään summa luvusta 100.

(a)   100 - (((20/7.05)*2.2) + (80/(100-7.05))*(100-2.2))  =    9.5846

(b)   100 - (((50/7.05)*2.2) + (50/(100-7.05))*(100-2.2))  =   31.7882

Pinta-alat ja sato, lähteet ks.:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg4035#msg4035
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely

Jotta tuotannon pudotus saataisiin kompensoitua, on joko lisättäva viljan tuontia ulkomailta vastaavalla määrällä tai otettava uutta peltomaata käyttöön - tai sitten syötävä vähemmän.

Itämeren suojeluun keskittyvän Järki-hankkeen sivuilla http://www.jarki.fi/fi/isku/isku-10-tulevaisuus
on pdf:nä Maaseudun Tulevaisuudessa tänään 27.5.2013 julkaistu Juha Heleniuksen haastattelu:
”Omavaraisuus on oikeus ja velvollisuus”
http://www.jarki.fi/sites/default/files/isku10/maastulli27.5.2013.pdf

Quote”Meidän pitää Suomessa nostaa
omavaraisuuden astetta. Se
on nyt painunut alle 70 prosentin.
Sen pitäisi olla paljon korkeampi.”

QuoteMaailman maa-alasta jo yli
kolmannes on peltoina, ja raja
uuden viljelymaan raivaamisessa
tulee vastaan.

Kumma kun tuo Helenius ei saa sanottua, että ainakaan siirtämällä peltoalaa tavanomaisesta tehottomaan luomutuotantoon ei omavaraisuutta lisätä.

Ehkä asia selviää näistä:
http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/opiskelu/luomu.html
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2012/12/HY-Helenius-FiDiPro-professuuri.pdf

Tätä asiaa voisi nyt kysyä Heleniukselta niin, että hän olisi moraalisesti velvollinen vastaamaan. Miten olisi MT:n yleisönosasto? Eli miten hallituksen 20 prosentin luomualatavoite nyt tähän hänen ideaansa lainkaan sopii?

Laita Heikki sinne kirjoitus/kysymys vaikka nyt heti, kun asia on vielä tuore.

Quote from: Jarrumies on 28.05.13 - klo:17:14
Laita Heikki sinne kirjoitus/kysymys vaikka nyt heti, kun asia on vielä tuore.

Vai josko Matti kirjoittaisi? Siellä kun juuri äskettäin tavallaan oli minun tekstiäni. ;)

PS. 1.6.2013: Sovittiin, että se kirjoittaja olen nyt minä. Kirjoitin. Sinne se nyt lähti tyrkylle. (Julkaistaan täällä aikanaan.)

Tästä saksankielisestä luomukritiikistä (http://www.novo-argumente.com/magazin.php/novo_notizen/artikel/0001382) selviää, ettei myöskään Saksan Liittotasavallan hallitus yritäkään luomuohjelmassaan perustella asiaa viitaten tieteellisiin tutkimuksiin, vaan esittelee luomun paremmuuden itsestäänselvyytenä. Siis aivan samaan tapaan kuin Suomenkin hallitus, joka selvittää asian niin, että luomu on "lähtökohtaisesti" sitä ja tätä (ks. edellä).

Marko Hamilo Suomen Kuvalhedessä oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan:

Luomuviljely ei ole niin ekologista kuin luullaan (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/luomuviljely-ei-ole-niin-ekologista-kuin-luullaan)

QuoteValtioneuvoston periaatepäätöksenä julkaistu ohjelma määrittää luomualan kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020. Sen mukaan ”luonnonmukaisen tuotannon harjoittamisesta aiheutuva vesistö- ja ilmastokuormitus on lähtökohtaisesti tavanomaista maataloustuotantoa vähäisempää ja luonnon monimuotoisuus runsaampaa”.
[...]
Ohjelmassa ei kuitenkaan viitata tutkimuksiin, jotka todistaisivat väitteet luomuviljelyn ympäristöhyödyistä.

Hamilo jatkaakin:

QuoteLuonnonmukaisia ja tavanomaista maataloustuotantoa vertailevia tutkimuksia on kyllä olemassa, mutta ne eivät anna alkuunkaan näin mairittelevaa kuvaa luonnonmukaisen viljelyn ympäristöystävällisyydestä.

PS. Hamilokin kirjoituksensa lopussa (ja/tai Hanna Tuomisto, johon hän viittaa?) sortuu turhaan sopuiluun, ja ottaa esille myytin, että tavanomaisella viljelyllä olisi jotain sellaista opittavaa luomuviljelystä, jota ei vielä  osattaisi.

MMM ja Pro Luomu kommentoivat (http://proluomu.fi/kommentti-luomu-auttaa-ymparistoa/) tuota Hamilon kirjoitusta.

Ja me kommentoimme tätä kommenttia:

Vuoden 2013 "Hölmöläisten peitto" -palkinto (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=288)

Heidän hurskas toiveensa ja kaiketi uskonsa on, että tähän haasteeseen pystyttäisiin vastamaan:

QuoteLuomukaan ei ole ”valmis” tuotantotapa, vaan vasta alkutaipaleella. Yksi keskeisistä tutkimushaasteista Suomessa on luomun satotason nostaminen.

Että ongelma Suomessa? Ei siis muualla? Ja juuri Suomessa pystyttäisiin kovalla tutkimuksella ongelma selvittämään?

Jos taas pyrkisin antamaan edes jonkun tunnustuksenkin, niin nyt täytyy sanoa, että onpa ainakin isänmaallista väkeä.



PS. Siinäkin kirjoituksessa ollaan tarjoamassa (Hamilon tavallaan ehdottamaa) "sovinnon kättä". Siihen ei kannata tarttua. Kärjistäen: vastapuolen toinen käsi hamuaa lompakkoasi.

Pro Luomun vastineesta poimittua:

QuoteHallituksen luomuohjelmassa ei esitetä, että luomutuotantoa Suomessa pitäisi kasvattaa uutta peltoa raivaamalla, vaan siirtämällä jo olemassa olevia hehtaareja luomuun. Jopa Tuomiston tutkimuksen perusteella voi päätellä, että luomutuotannon suhteellisen osuuden lisääminen pienentää ruoantuotannon ympäristökuormitusta Suomessa. Hallituksen luomuohjelma perustuu siis oikeisiin oletuksiin vesistö- ja ilmastokuormituksen vähentämisestä.

Eihän tässä ole mitään käytännön tolkkua?

Ei ole tolkkua.

Kun siinä nyt sitten vahvistettiin, että jo olemassa olevilla pelloilla pelataan, vahvistettiin samalla, että tapahtuu siis juuri niin, kuin uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=287) kerroimme, eli Suomen ruokaomavaraisuutta tällä valtiovallan päätöksellä vähennetään. Jossa siinäkään pyrkimyksessä ei tässä maailmantilanteessa ole tolkkua. Eikä moraalia.

Ja erityisesti tolkkua ei ole siinä, että hallitus melkein yhtäaikaa hyväksyi nk. lähiruokaohjelman, joka taas pyrkii eri tavoin lisäämään kotimaisen ruoan kulutusta.

QuoteHallituksen luomuohjelmassa ei esitetä, että luomutuotantoa Suomessa pitäisi kasvattaa uutta peltoa raivaamalla, vaan siirtämällä jo olemassa olevia hehtaareja luomuun. Jopa Tuomiston tutkimuksen perusteella voi päätellä, että luomutuotannon suhteellisen osuuden lisääminen pienentää ruoantuotannon ympäristökuormitusta Suomessa. Hallituksen luomuohjelma perustuu siis oikeisiin oletuksiin vesistö- ja ilmastokuormituksen vähentämisestä.

Voiko tosta löytää mitään muuta reittiä ulos kuin sen itsestäänselvyyden, että jos tuotamme riittävästi vähemmän ruokaa olemassa olevalla peltopinta-alalla, niin vesistö- ja ilmastokuormitus vähenee?

Tuomiston johtaman tutkimusryhmän meta-analyysissä elinkaaritason khk-päästöt olivat nimittäin tasoissa, mutta vesistöjen rehevöitymispotentiaali oli luomussa selvästi suurempi (n. 20%) kuin tavanomaisilla tiloilla.

Tai sitten kirjoittajilla on järkkymätön usko luomun satotasojen todella merkittävään paranemiseen. Tän uskon pohjalle on hyvin vaikea löytää tieteellistä näyttöä. Ehkä keskeisin esiin nostettu pointti on se, että luomun puolella on kuulemma (ja tämä on helppo uskoa lonkalta, syystä x ja x) isompi heittely satomäärien tasossa kuin tavanomaisen viljelyn puolella, mikä sitten automaattisesti laitetaan epäpätevien luomuviljelijöiden piikkiin. Jos luomuviljelijöiden tasoa nostetaan kauttaaltaan, niin satotasotkin paranevat. Onko tästä kokonaiskuviosta tarkempaa analyysiä jossain?

https://www.facebook.com/Lahiruokaohjelma

QuoteKuntatalon Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään -seminaarissa julkistettiin tänään myös opas lähiruoan lisäämiseksi kuntien julkisissa hankinnoissa. Luonnosvaiheessa olevaa opasta voi kommentoida kevättalvelle asti. Eli anna palautetta, mikä on hyvää oppaassa, ja mitä tietoja siihen kaipaat lisää

http://www.ekocentria.fi/fi/page/15?newsitem=130

QuoteTehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari 11.12.13
19.11.2013
Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään -seminaari järjestetään keskiviikkona 11.12.1013 Kuntatalolla Helsingissä. Seminaarissa julkaistaan Lähiruoan hankintaopas ja esitellään toimivia malleja lähiruoan hankintaan. Tilaisuudessa kuullaan myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin aluetalousselvityksen tulokset. Lisäksi tuodaan Brysselin terveisiä uudesta hankintalaista ja kuullaan ruokapalvelu- ja yrittäjäpuheenvuoroja.

Seminaari on tarkoitettu kuntapäättäjille ja hankintayksiköiden elintarvikehankinnoista vastaaville, julkisen sektorin ruokapalveluhenkilöstölle, lähiruoan tuottajille ja jalostajille, sekä alan asiantuntijoille ja kehittäjille.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/aek/maaseutupolitiikka/lahiruoka/opas/Sivut/default.aspx

Tällainen tulossa:

http://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/kutsu-medialle-tervetuloa-lahiruoka-ja-ruokaketjuhankkeiden-ajankohtaisseminaariin.html

QuoteKutsu medialle: Tervetuloa lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaariin!

Kutsu.
Julkaistu: 20.05.2014 klo 13:58
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö   

Tilaisuus: Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari

Aika: ke 11.6. klo 9.15�"16 (mahdollisuus haastatella asiantuntijoita klo 8.30�"9.15, 11�"12, 13.30�"14)

Paikka: Säätytalo, sali 15, Snellmaninkatu 9�"11, Helsinki

Ohjelma: http://www.mmm.fi/attachments/lahiruoka/joJDLkZJN/Ajankohtaisseminaari110614_ohjelma.pdf



Päivä alkaa hallituksen Lähiruokaohjelman hankkeiden päätösseminaarilla. Kello 9.15�"13.30 kuullaan lähiruoan liiketoimintamahdollisuuksista, sen aluetaloudellisista ja ekologisista vaikutuksista sekä kuluttajien lähiruokaan kohdistuvista odotuksista.