Tuottava Maa Turvattu Luonto

Siltä pahasti nyt näyttää.

Juuri ilmestynyt raportti Suomen kehitysyhteistyöstä maatalouden alueella on kirjoitettu, paitsi englanniksi, myös lisäksi sen verran ”turbobyrokratiaksi”, että sitä pitää analysoida vielä ajan kanssa.

Mutta kun ko. raportti julkistettiin, oli tämä ”asiantuntijatapaaminen” (http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=184165), jossa yhtenä esittelyn kohteena oli mm. tämä:

•   Kyösti Arovuori: Kehityspolitiikan keinot köyhien maiden ruokaturvan edistämiseksi

Kun kaivamme netistä Arovuoren  tutkimuksen esille �" sen täytynee olla tämä (http://www.ptt.fi/site/?lan=1&page_id=125&mode=tiedotteet&tiedote_id=1196) (toisena tekijänä Kalle Laaksonen) �" niin tällaista tekstiä löydämme, selvällä suomenkielellä, sen suosituksista (s. 77, lihav. HJ)

QuoteSuositus 3: Tuetaan vastaanottajamaan pyrkimyksiä luoda neuvonta- yms. tuki-instituutioita, joiden turvin maatalouden sekä taloudellinen että tuotannollinen toiminta edistyy aikaisempaa nopeammin.

Maatalouden tuottavuuden, eli hehtaarisatojen nostaminen on avaintekijä
myös Afrikassa. Kehittyneissä maissa ja myös vaurastuvassa Aasiassa
toivottu tuottavuuden nousu on saatu aikaan lannoitepanoksin, torjunta-aineilla, paremmilla siemenlajikkeilla sekä keinokastelulla. Nämä keinot ovat hyvin pääomavaltaisia ja myös usein ympäristön kannalta kuluttavia.

Suositus 4: Tuetaan ekologisesti kestävien, usein pienimuotoisten tuotantoteknologioiden kehittämistä.

Suomen politiikassa tulisi etsiä tuotantotapoja ja -vaihtoehtoja, jotka
ovat ekologisesti kestäviä myös Afrikan oloissa. Esimerkkinä voidaan
mainita agroforestry, jossa Suomella voisi olla aloitteellisuutta ja osaamistakin.

Suositus 5: Osallistutaan ravinnekierron kehittämiseen, missä otettaan
huomioon sekä ihmisten että kotieläinten jätteet. Tämä tarkoittaa sekä
kuivakäymälöiden kehittämistä että kompostointia, sekä näin saatavien
ravinteiden hyödyntämistä

Kestävään maatalouteen liittyy läheisesti ravinnekierron hoitaminen.
Ravinteet ovat köyhissä maissa suuri kustannus, ja pienviljelijöillä ei
useinkaan ole varaa ostaa keinolannoitteita. Kuitenkin viljelyn, kotieläinten ja ihmisten jätteet sisältävät huomattavan ravinnepanoksen, joka jää usein käyttämättä. Pahimmillaan jätteet päätyvät saastuttamaan juoma- tai talousvesiä, myös kasteluun tarvittavaa vettä.

Osa näistä suosituksista on tietysti täysin hyviä, mutta lihavoiduissa kohdissa, no sanotaan se, haisee "luomulanta"!

Tähän arviointiraporttiin noista edellä mainituista ajatuksista on tullut ainakin tämä (s. 15, lihav. HJ):

QuoteThe World Bank and FAO *) calls for more sustainable farming and better, smarter, ecologically friendly agricultural technologies which shows just as promising results with substantial increases in productivity of small farms. While such farm technologies require more labour, the cost is more than offset by savings in chemical fertilizer and pesticides. In Africa where labour is cheap and capital scarce, the benefits of this way of farming could be substantial. 

(kyllä, on "lontoota", käännetään myöhemmin, vai vaaditaanko UM:ää kääntämään: englantihan ei ole Suomen virallisia [hallinto]kieliä!)

Eli "kestävää viljelyä" on se, että lasketaan Afrikan halvan työvoiman varaan - jonka siis oletetaan "kestävästi" myös pysyvän jatkossakin aina halpana. Ja tässä käytetyt työvaltaiset teknologiat ovat vielä fiksuja, "smart"!

***

Toinen kehityspoliittinen tutkimus, johon raportin julkistamistilaisuudessa viitattiin, oli

• John Sumelius ym..: Sustainable Rural Development with Emphasis on Agriculture and Food Security within the Climate Change Setting

joka löytyy täältä (http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/abs/DP40.pdf) (pdf)

Siitäkin tutkimuksesta sana "fertilizer" löytyi kolme kertaa,  yhteyksistä, jossa puhuttiin

- fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan typpilannoitteen korvaamisesta biologisella typensidonnalla
- typpilannoitteen kasvihuonekaasuista
- siitä, miten kalliita lannoitteet ovat kehitysmaan viljelijöille

_______________

*) Huomaa, että lähdeviitteitä ei tässä kohdassa ollut. "World Bank" viittaa varmaankin surullisen kuuluisaan IAASTD-raportiiin (http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/IAASTDnatBiot.htm), "FAO" luultavasti johonkin IFOAMin raporttiin, jossa FAO on hiukan ollut yhteystyössä, antanut nimeään käyttää.

Nyt on käynyt niin, että mainittu lontoonkielinen muistio on kokonaan poistunut UM:n ko. sivulta. Se olikin ”draft” eli luonnos. Minulle kyllä jäi siitä kopio, eli jos joku sen haluaa, lähetän sen sähköpostitse, pyydettäessä..

Muuten tämä asia jäänee nyt odottamaan sitä, että ihan lopullinen versio ilmestyy

a) ko. arviointi- eli evaluointiraportista

ja ennen kaikkea samassa yhteydessä mainitusta

b)  ”maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittisesta linjauksesta”

Quote from: Heikki Jokipii on 04.02.10 - klo:17:57
[...] ja ennen kaikkea samassa yhteydessä mainitusta

b)  ”maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittisesta linjauksesta”

Pyysimme ja saimme tuon luonnosasiakirjan. Ja yhdistyksemme lausunto myös toivotettiin tervetulleeksi. Niinpä lähetämme sellaisen.

Lisäys klo 12:30: Sinne meni. Nyt voinee antaa asian valmistelijoille hetkeksi "työrauhan".

Lisäys 16.2.2010: Tiedoksi kuitenkin, että tällainen lausuntomme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=120) sitten oli.

Ulkopolitiikka-lehdessä 4/2009 oli oikein teemana ”Afrikka murroksessa” (http://www.ulkopolitiikka.fi/issue/33/).

Selaisin paperilehteäkin. Siellä täällä mainittiin toki nälkä, mutta oikeastaan vain yhdessä kohdassa, yhdessä kappaleessa koko lehdessä mainittiin ongelmana Afrikan maatalouden toivottoman huono tuottavuus.

Vertailukohtana siinä (samaisessa kappaleessa) mainittiin kyllä Aasian myönteinen kehitys 1960-luvulta alkaen, ja sen hyvä vaikutus maanosan yleiseen talouteen.

Selasinko huonosti, mutta en kyllä löytänyt ko. lehdestä yhtään muuta mainintaa tai johtopäätöstä asian suhteen Afrikassa.

***

No, katsotaan, miten asia kehittyy.

Kuinka siinä sitten oikein kävi, tämän Maatalouden ja ruokaturvan kehityspoliittisen linjauksen (http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=201996&nodeid=15453&contentlan=1&culture=fi-FI) kanssa?

Ennustettavasti. Meidän pääehdotustamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=120) …

QuoteEhdotamme, että Suomen linjaksi aivan selvin sanoin, eksplisiittisesti, ilmoitetaan modernin tehoviljelyn edistäminen myös kehitysmaissa. Eli Suomi ei usko siihen eikä kannata edes sen yrittämistä, että kehitysmaat pystyisivät kehittämään maatalouttaan jo Suomessakin tehottomaksi osoittautuneen luomuviljelyn keinoin.

… ei mitenkään otettu huomioon. Ei ollut joko ”kanttia” tai halua. Asia kun nyt on �" Suomessa - tällainen (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=115).

Ihan vailla ei tätä tavoitetta ko. ohjelma ei �" rivien välissä �" ole, koska siinä kuitenkin todetaan, että …

QuoteRuuantuotannon kasvu on kyettävä saamaan aikaan viljelyalaa olennaisesti lisäämättä. Viljelyä ei tule laajentaa alueille, jotka ovat jo muussa kestävässä käytössä kuten metsinä. Tärkeintä on tuottavuuden parantaminen olemassa olevilla viljelyalueilla.

Oliko siis vaatimuksemme tai ehdotuksemme siitä, että lannoitteet ja torjunta-aineet mainittaisiin ihan erikseen, turhan konkreettinen, jos kyse on ”ylätason” linjanvedosta?

No, kyseisessä raportissa mainittiin kolme aivan konkreettista asiaa:

-   metsäviljely (kahteen kertaan!) *)
-   tietotekniikka, käytännössä kännykät
-   pienimuotoinen varastointi (so. piensiilot)

(Kaikkia ehdotuksia luonnollisesti kannatamme! Metsäviljelyn osalta kuitenkin näine Pedro Sánchezin epäilyksin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg1653#msg1653))

Mikä siis esti ko. asiakirjaa mainitsemasta ehdottamiamme asioita?

***

Sen verran voi olla tyytyväinenkin, että luomuviljelyä ei linjauksessa lainkaan mainittu.

Tai siis, kuinka sen nyt ottaa. Toivomuksemmehan oli, että sanottaisiin linjana ja julki, että Suomi ei kannata luomuviljelyä kehitysmaissa.

__________ 

*) pientä pilkkaa: kun Suomessa sanoo ”metsä”, niin yleinen ”hyrinä” on, että siitähän me tiedämme kaiken. Metsäviljelyksestä ja sen nikseistä Suomessa ei luultavasti tiedetä hölkkäsen pölaystä!

Kiitimme luonnosta tässä:

QuoteErityisesti vielä kiitämme, että linjauksessa on ennakkoluulottomasti mainittu tämä:

”Geeniteknisten ja molekyylibiologisten menetelmien hallittu kehittäminen ja käyttö tarjoaa mahdollisuuksia edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä myös kehitysmaiden maataloudelle.”

Arvatkaa, oliko se lopullisessa versiossa? Ei, ei tarvitse arvata, katsokaa. No, okei, ei turhaan vaivata: se ei ollut, se oli poistettu!

Että niin. Sitä tietysti vielä täytyy kysyä, että kenen tahdosta se oli poistettu, mutta siinäkään ei juuri tarvitse arvailla (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sirkka-liisa-anttila-ja-gmo).

Kyllä se kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että tuossa linjauksessa on haluttu ihan tahallaan jättää tilaa myös luomuvaihtoehdolle, vaikka sitä ei ihan suoraan sanotakaan.

Mm. edellä siteeratun tuottavuusvaatimuksen jälkeen tulee heti lause:

QuoteMaatalouden lisäksi on huomioitava kala- ja metsätalouden, erityisesti peltometsäviljelyn, merkitys ruokaturvalle.

Peltometsäviljelys on typensidontaa luomukonstein. Tässä kyllä selvästi takana on tuo, mikä edellä kerrottiin Arovuoren ja Laaksosen esiselvityksissä. Ei niinkään Suomen joku metsäosaaminen (jota tässä asiassa tuskin onkaan).

Joka tapauksessa portti jätettiin siis luomuviljelylle auki, ja jatkossakin UM antaa siis luultavasti rahaa erilaisille luomuhankkeille kehitysmaissa.   

Vaarana on, että Suomi näin ajautuu täysin sivuraiteelle kehitysmaiden maatalouden kehittämisessä. Koska nähdäksemme asiassa on kansainvälisesti tapahtumassa suuri muutos toiseen suuntaan (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=109).

Ministeri Paavo Väyrynen �" tavallaan �" toi esille Vihreän vallankumouksen myönteisessäkin hengessä ko. linjanvedon julkistamistilaisuudessa, näin (http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=201821&nodeid=15145&culture=fi-FI&contentlan=1):

QuoteJos 1960-luvulla, vihreän vallankumouksen alkuaikoina, olisi ennustettu maailman nälkäisten lukumäärän saavuttavan 2000-luvulla miljardin, tuskin kukaan olisi uskonut. Maailman ruuantuotanto ei ole pysynyt väestönkasvun tahdissa. Vihreä vallankumous toteutui heikosti erityisesti Afrikassa. Mutta tarvittiin vielä ruokakriisi ja muutama sata miljoonaa nälkäistä lisää ennen kuin taas huomattiin tosiasia, että 75 % maapallon köyhistä asuu maaseudulla ja suurin osa saa tulonsa maataloudesta. Maatalous on siis avainasemassa köyhyyden ja nälän vähentämisessä, mutta maatalouden osuus kehitysyhteistyövaroista on ollut 2000-luvulla vain muutama prosentti.

Hän oli tässä oikeassa kahdessa asiassa:

-   ” Vihreä vallankumous toteutui heikosti erityisesti Afrikassa” [parempi ilmaisu kyllä olisi: se ei toteutunut Afrikassa ollenkaan. Jos Väyrynen yritti tuossa sanoa, että Vihreä vallankumous yleisesti toteutui "heikosti" - niin silloin tämäkin lause joutaa alempaan osastooni]
-   ” maatalouden osuus kehitysyhteistyövaroista on ollut 2000-luvulla vain muutama prosentti”

Mutta hän oli ehdottomasti väärässä �" muistaa ja/tai laskee ihan väärin �" kahdessa asiassa:

-   1960-luvulla ei suinkaan vallinnut tuollainen optimismi asian suhteen, vaan yleinen odotus oli se, että tästä edetään nälkäkatastrofiin, joka lopulta voisi koskea jopa kehittyneitä maita (http://en.wikipedia.org/wiki/The_Population_Bomb). Borlaugin ja kumppanien Vihreä vallankumous ja sen huimaava menestys oli poliitikoille ja eri sortin ”viisaille” ihan täysi yllätys. Jopa Väyrysen sankarille Kekkoselle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=166.msg1719#msg1719) - joka ei siis vielä v. 1972 oikeastaan edes kunnolla uskonutkaan asiaan!
-   1960-luvun alussa meitä ihmisiä oli n. 3 - 3,5 miljardia, Nyt noin 6,5 miljardia, tai yli. Silloin ihan oikeasti kuoltiin nälkään, massoittain mm. Intiassa. Nyt puhumme ”aliravitsemuksesta”, huonosta ravinnosta jne. �" ja (lähes) koko maailmassa keskimääräinen eliniänodote on noussut ja yhä nousussa. Jotain edistystä on ihan varmasti tapahtunut. Se edistys voi olla ”suhteellista”, mutta edistystä se on!

Myös FAO:n tilastojen mukaan ravinnontuotanto per capita on maailmassa 1960-luvulta kasvanut selvästi. Niinpä maailman ruuantuotanto on pysynyt väestönkasvun tahdissa.  Se, että sen olisi täytynyt edistyä vielä rivakammin - erityisesti Afrikassa (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/10/miljardi_ihmista_nakee_nalkaa_2047559.html) - on asia, josta voidaan olla samaa mieltä.

Ja mikä tuosta puheesta (ja myös kyseisestä linjanvedosta) puuttui, oli tämä lause:

Nyt sitten toteutamme Vihreän vallankumouksen myös Afrikassa. 

Väyrynen seuraa oppi-isäänsä Kekkosta muuten tässäkin. Kekkonen kun rauhoitteli (ja halusi näin olevan) ...

Quote”Vihreä vallankumous ei siis uhkaa Suomea eikä Suomen maataloutta.”

... niin Väyrynen (ja raportti) antavat tällaisia ohjeita kehitysmaille:

QuotePääasialliset markkinat kehitysmaiden tuotteille pitäisikin löytyä läheltä tuottajaa tai läheisistä maista. Alueellinen integraatio edistää myös sujuvaa maatalouskauppaa ja sitä kautta ruokaturvaa. Etäämmälle suuntautuva vientituotanto tulisi puolestaan suunnitella ja kohdentaa ensi sijassa etelä-etelä - kaupassa tarjolla oleville kasvaville markkinoille.

Eli Suomen markkinoille (ja niitä sekoittamaan) ei mielellään. Tehottomasta kotitarveviljelystä tuskin tietysti tänne tuotavaa riittäisikään - onko tämä se "win - win"?  8)

Quote from: Heikki Jokipii on 09.10.10 - klo:10:09
*) pientä pilkkaa: kun Suomessa sanoo ”metsä”, niin yleinen ”hyrinä” on, että siitähän me tiedämme kaiken. Metsäviljelyksestä ja sen nikseistä Suomessa ei luultavasti tiedetä hölkkäsen pölaystä!

Tässä olin väärässä. Nobelistimme A. I. Virtanen oli innostunut typensidonnasta ja löysi tosiasian, että lepät Suomessa sitovat huimasti typpeä!

Tämä tieto siis Suomessa on, ja on siis ollut jo vuosikymmeniä. Mutta en kyllä itse ole Suomessa nähnyt peltoja, joilla olisi komeita rivistöjä leppiä, sarkojen välissä.

PS. 13.10.2010: Luomuväki joskus vetoaa A. I. Virtaseen. Unohdetaan, että hän lopulta elämänsä loppupuolella myönsi, että typensidonta ja siihen liittyvät kokeet olivat pettymys, asiassa ei päästy kunnolla eteenpäin, Suomenkaan oloissa.

Heikki: "Tämä tieto siis Suomessa on, ja on siis ollut jo vuosikymmeniä. Mutta en kyllä itse ole Suomessa nähnyt peltoja, joilla olisi komeita rivistöjä leppiä, sarkojen välissä."

Luomuväki erehtyy vain hieman: pajua on paljon: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm

Matti

Pahalta näyttää edelleen, uudenkin hallituksen aikana, jos kehitysyhteistyöministerin ensimmäinen edustustehtävä on tällainen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1212916) (lihav. HJ):

QuoteOhjelmalavalla keskustellaan ruuasta ja grillataan muun muassa luomupossua kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalan seurassa ja karitsaa viihdelaulaja Paradise Oskarin kanssa.

Ja nyt sitten nähdään, kun kehitysyhteistyöminsteri Hautala antaa jatkossa jonkin lausunnon asiasta, viittaako hän kertaakaan YK:n maatalousjärjestö FAO:hon.

Pessimistinen ennustuksemme on (tältä pohjalta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=187)), että ei viittaa, vaan nimenomaan UNCTAD:iin, UNEP:iin ja De Schutteriin.

Toivomme olevamme väärässä.

Myös tietty tiedemiesryhmä ajaa yhä edelleen tavoitetta, että Suomi suosisi kehitysmaissa luomuviljelyä. Tällaisen seminaarin he olivat järjestäneet, ja mitä ilmeisemin vain samanmielisten kesken:

Tutkija: Voidaanko miljardit ihmiset ruokkia ilman luomuruokaa? (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1214447)

Asia on esitettynä myös Helsingin yliopiston sivuilla, pahaa aavistamattomille opiskelijoille:

Ei tulevaisuutta ilman luomua? (http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2011/30-14-26-34.html)

Tässä itse seminaarin linkki:

Seminaari: Agriculture and Forestry in a Changing World: Designing for the Future- seminaari (http://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=304&id=2491)

Olen pyytänyt yliopistolta tutustuttavaksi ainakin tuon Helena Kahiluodon esitelmän ”Feeding the 9 billion with organics?” (mainiten pyynnössäni, että mieluimmin kaikki, ja mieluimmin nettiin).

Ennen sen saamista on vaikea asiaa täsmällisemmin kommentoida. Vaikka jo mieli tekisi …  :o

*** 

Luokittelin tämän seminaarin näin, pyrkimyksenä tähän otsikon asiaan vaikuttamiseen, vaikka Ollilan jne. Suomen luomuprojekti linkeissä mainitaankin.

Suomikin on mukana tässä hankkeessa:

Vaeltajat tuovat elannon Nepalin vuoriston naisille (http://www.kepa.fi/uutiset/8517)

Yksityiskohta:

QuoteNaisia koulutettiin myös vihannesten ja maissin luomuviljelyyn, hotellinpidon perusasioihin ja käsitöiden tekoon.

Luonnon ja ympäristön kannalta hieman arveluttavaa on tämäkin kohta: ""Ennen perinnepolun kunnostamista seudulla kävi 20 000 matkailijaa vuodessa. Nyt luku on noin 80 000", Paudel jatkaa."

Mutta joo: On karhunpalvelus ja rikos, kun rikkaat maat edistävät/jopa pakottavat kehitysmaita pidättäytymään niistä maanviljelyn keinoista, joilla nälkä on itse voitettu.
Sambia kielsi gm-maissin  (http://yle.fi/mot/mb010304/kasikirjoitus.htm)

"Here we are talking about lack of food. So Europe has got surplus, they can decide to choose whether they want to have organically produced food or not accept genetically modified food and so on. But our situation here is a matter of life and death. That is why I say it:  Africans should be allowed to make their own choices based on their needs and aspirations”.

Oli vaikea päättää, mistä jatkaisi keskustelua tästä Suomen kehityspoliittisesta ohjelmasta. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=206) Sehän ei suoraan suosi luomuviljelyä �" kun se ei siis suosi tai ehdota käytännössä yhtään mitään!

Mutta rivien välissä se on kyllä sitä. *)

Tuo lainattu kohta on juuri sitä retoriikkaa, jolla kehitysmaiden (naisten) surkeata ja tehotonta pienviljelyä ihannoidaan. Ihan samaa, jota mm. syvästi inhoamamme Vandana Shiva (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7) harjoittaa. Ja saa täällä �" rikkaassa maailmassa �" siitä aplodeja.

Ihan vastaavalla tavalla kuin Suomen hyvinvoiva yläluokka ihannoi 1800-luvulla Runebergin Saarijärven Paavoa �" ja oli käytännössä täysin välinpitämätön maaseudun köyhän väestön suhteen.

_____________

*) Konkreettisemmin näin siinä, että tuo iankaikkinen metsäviljely on taas siellä näin esillä (lihav. HJ):

QuoteMetsät ylläpitävät lajien monimuotoisuutta, maan tuottokykyä ja torjuvat aavikoitumista sekä vahvistavat kuivien alueiden elinkelpoisuutta ja niistä riippuvaisten ihmisten ruokaturvaa

Otin puhelimitse yhteyttä asiassa UM:n sivulla mainittuun yhdyshenkilöön Iina Soiriin ja ihmettelin, miksi lausuntoa kehityspoliittisesta ohjelmasta pyydetään vain tietyiltä järjestöiltä. Hänen mukaansa kyse oli vain tietystä asioiden rationalisoinnista, ja vaikkapa meidän yhdistyksemme voi �" tottakai - aivan vapaasti lausuntonsa antaa.

Puitiin yhdistyksessämme sähköpostitse asiaa ja päätettiin, että asiasta on lausunto annettava. Niinpä se lähetettiin, UM:m kirjaamoon, ajoissa eli eilen, ja lupaukseni mukaisesti myös kopiona Iina Soirille.

Tässä se on. Siinä on käytetty pohjana uutisemme tekstiä, vähän tiivistäen, vähän terävöittäen. Lihavoinnit ovat mukana myös lähetetyssä versiossa. Vielä tarkistin, että se meni kirjaamoon perille.

*** 

Ulkoasianministeriö


Lausuntomme Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Me kiitämme luonnosta siinä, että yleiseksi tavoitteeksi on asetettu tukea erityisesti kaikkein köyhimpiä kehitysmaita ja sielläkin köyhintä väestönosaa.

Kuten kaikki tietävät, nämä kaikkein köyhimmät maat ovat erittäin riippuvaisia maataloudesta. Silloin olisi odottanut Suomen kehityspoliittiselta ohjelmalta jotain muuta kuin tätä latteata tekstiä, joka on kyllä sinänsä totta, mutta josta puuttuu juuri se ohjelma.

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman luonnos vain kuvaa, toteaa tilanteen - jopa ikään kuin sen hyväksyen, lähes siihen alistuen - ja on siis todellakin vailla mitään konkreettisia parannusehdotuksia, vailla edes sitä suuntaa, johon pyrittäisiin tai jota tuettaisiin.

Tähän tapaan �" ja tässä  on kaikki, mitä maataloudesta tai ruokaturvasta luonnoksessa mainitaan:

”Globaalin ruokaturvan saavuttaminen on kansainvälisen kehityspolitiikan suurimpia haasteita. Oikeus ruokaan on osa oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yli kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maaseudulla. Maatalous on pääelinkeino suurimmalle osalle maaseudun ihmisistä. Viisisataa miljoonaa pienviljelijää, joista suurin osa on naisia, tuottaa ruokaa noin kahdelle miljardille ihmiselle. He viljelevät 80 prosenttia Aasian ja Afrikan viljelyalasta ja tuottavat 80 prosenttia ruuasta, joka kulutetaan kehitysmaissa. Kehitysmaiden pienviljelijät ovat avainasemassa globaalin ruokaturvan saavuttamisessa.”

Tässä ei ollenkaan sanota, mitä asiassa pitäisi tehdä. Eikä kunnolla sitäkään, mistä tämä köyhyys johtuu. Tuntuu jopa siltä, että tämän tilanteen oletetaan pysyvän. Teksti antaa ymmärtää, että meillä on jatkossakin nuo 500 miljoonaa pienviljelijää. Jotka ovat avainasemassa.

Jos puoli miljardia viljelijää tuottaa ruoan vain kahdelle miljardille ihmiselle, kysehän on äärimmäisestä tuottamattomuudesta: he ruokkivat käytännössä vain perheensä.

Todetaan siis ongelma, mutta yhtään toimenpidettä ei ehdoteta. On aika kummallista, ohjelman myöhemmissä teksteissä, vaatia jotain ”johdonmukaisuutta”, jos yhtään tavoitetta ei ole asetettu.

Kyllä, johdonmukaisuus on varmaan tärkeä asia. Mutta sitä ei voi syödä.

Mutta jos tämä kehitysmaan viljelijä pystyisi yhden hehtaarin sijaan viljelemään kaksi, se olisi lisää syötävää. Tai myötävää.

Tai jos tämä kehitysmaan viljelijä saisi hehtaariltaan nykyisen sijaan kaksinkertaisen sadon, se olisi myös lisää syötävää. Tai myötävää.

(Kyllä, jossain vaiheessa joku viljelijä sitten lopettaa, ja siirtyy muihin tehtäviin. Tai poika tai tytär ei jatka maanviljelijän ammatissa. Jne. Tätä kutsutaan myös ”rakennemuutokseksi”. Se ei ole paha asia. Se on tapahtunut Suomessa.)

Mutta tällaisia tavoitteita ei kehityspoliittinen ohjelma aseta, saati sitten keinoja, joilla niihin päästäisiin.

Tuon tekstiluonnoksen pohjalta on vaikea sanoa, mitä ylipäänsä tavoitellaan. Ollaan kyllä johdonmukaisesti huolissaan, ja toivotaan parempia aikoja. Eikö tällaista otetta asiaan kutsuta neuvottomuudeksi?

Mitään ei �" ilmeisesti - uskalleta sanoa.

Me ehdotamme, että maataloutta koskeva osuus kirjoitetaan kokonaan uusiksi.

Keskeisenä tavoitteena siinä pitää mainita kehitysmaiden maatalouden tuottavuuden radikaali nostaminen.

Näistä tavoitteista ja keinoista löytyy tarvittaessa hyvää pohjatekstiä FAO:ssa v. 2011 hyväksytystä ”Save and Grow” �"raportista.

Olisi jopa skandaalimaista, jos Suomen ohjelma �" joka varmasti sitten käännetään englanniksikin �" tyytyisi tuolla tavalla vain taivastelemaan olemassa olevaa tilannetta!


19.1.2012

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa �" Turvattu Luonto ry

Tässä lausuntoasiassa Kepan jäsenjärjestöjen kommenteissa (http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenblogi/10771) maatalous ja ruokaturva oli huomioitu ja tuotu esiin näin, lainaukset epämääräisessä järjestyksessä, mutta tässä ne ovat kaikki:

QuoteSukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia tulisi vahvistaa laaja-alaisesti ruokaturvan toteutuksessa.

[...]

Ruokasuvereniteettia voisi edistää esimerkiksi kanavoimalla vähintään 10 % Suomen
kehitysyhteistyövaroista maataloussektorille paikallisen ruokaturvan sekä pienviljelijöiden
aseman parantamiseksi.

Pienviljelijöiden koulutusmahdollisuuksia tulisi edistää.

[...]

Maanomistus- ja ruokaturvaa sekä metsäkatoa käsitellessä huomiotta jää, että
agropolttoaineiden viljely on monessa tapauksessa syy maanomistusoikeusrikkeille ja
ruokaturvan vaarantumiselle. Suomen tulisi sitoutua lopettamaan viljelykasvipohjaisten
agropolttoaineiden tukeminen ja kannattaa EU:ssa vahvempia päästökriteereitä
agropolttoaineille.

Maanomistusoikeuksien selkeyttämisessä tulisi huomioida myös haavoittuvien ja
syrjäytyvien ryhmien oikeudet.

[...]

Tavoitteessa on kuitenkin unohdettu paikallisten ihmisten ja alkuperäiskansojen näkökulma, kulttuuri, uskonto, arvot ja käytännöt �" paikallinen omistajuus. Paikallisten ihmisten näkemys metsistä, vedestä ja luonnon monimuotoisuudesta on paljon laajempi kuin vain luonnonvaroja hyödyntämään pyrkivä näkökulma ja heidän oikeutensa luonnonvarojen käyttöön tulee varmistaa. Paikallisen omistajuuden korostamiseksi olisi tärkeää puhua ruokaturvan sijaan ruokasuvereniteetista.

[...]

Hintaheilahteluja tuottava spekulatiivinen riskisijoittelu finanssimarkkinoilla on myös tärkeä syy ruokakriisiin ja sen sääntelyyn tulisi sitoutua johdonmukaisuuden edistämiseksi.

[...]

Vastuulliseen luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvaa vihreää taloutta voidaan esimerkiksi edistää kestävällä ja ympäristöystävällisellä maanviljelyllä, peltometsäviljelyllä, vastuullisella metsänhoidolla, ekoturismilla ja uusiutuvan energian tuotannolla.

[,,,]

Maaseutukehitystä tulisi tukea vihreiden elinkeinojen ja työpaikkojen edistämisellä, kunnioittamalla silti omavaraisten pienviljelijöiden omia tarpeita ja haluja työllistyä virallisella sektorilla.

(Muutamat lihavoinnit, tässä enempää kommentoimatta,  HJ)

Itse KEPAn yhteenvetoon eli lausuntoon asti ei sitten tullut enää maanviljelystä mitään mainintaa.

Emme tiedä, mitä sitten muut asiasta kysytyt ovat UM:lle vastanneet.

Mutta luulenpa, että meidän näkökulmaamme nyt tarvittiin, siitä oli hyvä muistuttaa.

Tällainen asiakirja osui nyt vasta silmiini UM:n palstalta yli kuukauden sen ilmestymisen jälkeen:

Ruokaturvan ja maatalouden sanasto (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI)

Se pyrkii olemaan neutraali sanasto, ja kyllä se sitä pääosin onkin.

Mutta kuinka ollakaan, ”nenääni” tulee tietty ”tuoksu” �" vieno, mutta merkittävä, kuten entisaikoina naisen rakkauskirjeissä hänen hajuvedestään.

Muutamia esimerkkejä, vain.

Biodynaaminen viljely �" tämä toivoton Euroopan viimeinen laaja taikauskoinen ilmiö �" on siellä erikseen mainittu, vaikka voimme olla 100% varmoja, että sillä ei ole mitään osaa eikä arpaa kehitysmaiden nykyisessä tai tulevassakaan ruokaturvassa.

Biotekniikka, geenimuuntelun mahdollisuudet on mainittu hyvin niukasti, vain biofortifikaation kohdalla. Suorakylvön kohdalla siitä ei mainita.  Kuivuudenkestävyyttä tms. ei mainita. Itse asiassa olisi odottanut (tai toivonut), että ”muuntogeeninen viljely” olisi saanut ihan oman kappaleensa (eli vastaavan tiiviin selityksen), mutta sitä ei ole.

Entä ”vihreä vallankumous” ylipäänsä? Keinolannoitteet ja torjunta-aineet on kuvattu asioina, joita pitää mieluummin välttää. Tässä lainaus asiasta (lihav. HJ):

Painopiste …

Quote6.7. Ikivihreä vallankumous (Evergreen revolution) ja ruskea vallankumous (Brown revolution)

Nykyisin puhutaan niin ikivihreästä kuin ruskeasta vallankumouksesta vihreän vallankumouksen sijaan. Molemmilla käsitteillä halutaan korostaa sitä, että maataloudessa ei voida keskittyä vain tuottavuuteen �" nälänhädän poistamiseksi ruuantuotannon tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden
mukaista.

… faktojen tunnustus (kun on pakko myöntää) …

QuoteVihreäksi vallankumoukseksi kutsutaan 1960-luvulta 1990-luvulle kestänyttä ajanjaksoa, jolloin maatalouden tuottavuus kasvoi maailmanlaajuisesti. Kasvun mahdollistivat valtaosin teollisesti valmistettujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöönotto sekä uudet, satoisammat lajikkeet. Vihreän vallankumouksen aikana riisin, vehnän jamaissin sadot jopa tuplaantuivat Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

… mutta kuitenkin tutut, osin kohtuuttomat, osin väärät, (luomu)väitteet sitä vastaan:

QuoteTuottavuuden kasvu ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti kaikille alueilla ja maailmassa on edelleen lähes miljardi nälkäistä ihmistä. Menestystarinat jäivät useimmiten köyhien pienviljelijöiden ulottumattomiin. Vihreässä vallankumouksessa käytetyt lajikkeet ovat myös rasittaneet maapallon vesivarantoja ja vähentäneet viljelyjärjestelmien biodiversiteettiä.

Muitakin tällaisia pikku finessejä on löydettävissä. Lukekaa itse.

Muutama lisähuomio.

Erikseen mainitaan ko. sanastossa myös nk. agroekologia ja permakulttuuri, jotka siis meidän mielestämme ovat luomuviljelyn alalajeja. "Agroekologia" voisi tarkoittaa tiedettä, mutta tekstissä mainitun Altierin muodossa se on ideologia.  "Ruokasuvereniteetti" ja "Via Campesina" -liike niin ikään esitellään (luomuviljelyn asialla sekin, ja biotekniikkaa vastaan) ja vailla kritiikkiä (päinvastoin kuin tehoviljely, jota nälvitään).

Kummallisesti tällainen kappale on nk. tavanomaisen viljelyn kohdalla:

QuoteViimeisen 50 vuoden aikana lannoitteiden käyttö maailmanlaajuisesti on lisääntynyt 500 %:lla. Maataloutta varten on raivattu tai muokattu 70 % ruohomaista, 50 % savanneista, 45 % lauhkean vyöhykkeen lehtipuumetsistä ja 27 % trooppisista metsistä.

Siinä - kun ne näin yhdessä, allekkain esitetään - tämä raivaus pannaan ikäänkuin tehoviljelyn syyksi!

Turha lienee odottaa jatkoa tähän tekstiin, esim. näin (joka on meidän ehdotuksemme tähän yhteyteen):

QuoteOn arvioitu, että ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita maata olisi jouduttu raivaamaan luonnolta vielä suunnattomasti enemmän

Harhaanjohtava on myös raportin lause tavanomaisesta viljelystä: ” Vallitseva tuotantomenetelmä teollistuneissa maissa”. Siitä saa käsityksen, että se olisi vallitseva vain EU:ssa, USA:ssa jne. kun se on kuitenkin vallitseva erittäin monessa kehitysmaassakin.

Eli tällaisistakin yksityiskohdista tuo mainittu outo "tuoksu" tulee "nenään".


PS. Ja vielä kerran todettuna, niin kyllä tämä yhä massiivisempi ilmiö, tämä GM-viljely (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=213) olisi ansainnut omat tekstinsä. Ja jos tilasta oli pula - niin vaikka tuon biodynaamisen viljelyn sijasta!

PS2. Kun ko. sanastosta pyydettiin kommentteja ja kehitysehdotuksia, niin lähetin niitä - viittaamalla linkillä tähän keskustelutriidiin. Eli tänne kun laitatte lisää, ne ehkä (vaikka tähänastisen kokemuksen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg1765#msg1765) mukaan aika epätodennäköisesti) otetaan huomioon.


PS. 13.2.2012: Tuli vastaus, ja luvattiin ottaa huomioon, erityisesti GM-viljelyn osalta, jonka puuttuminen myönnettiin mokaksi. Kun kyseessä on verkkojulkaisu, muutokset saadaan aikaan helposti. Katsotaan.

Annoimme lausuntomme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg2663#msg2663) Suomen kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta, sen maataloutta koskevasta kohdasta.

Lausuntomme vaikutti.

Kokonaan ohjelmakohtaa ei uudelleen kirjoitettu, mutta tällaiselta ko. kappale nyt näyttää valtioneuvoston tänään hyväksymässä muodossa (asiakirja jatkaa matkaansa eduskuntaan). Tekstejä oli osittain järjestelty uudestaan, olen lihavoinut aivan uuden tekstin:

QuoteGlobaalin ruokaturvan saavuttaminen on kansainvälisen kehityspolitiikan suurimpia haasteita. Oikeus terveelliseen ja turvalliseen ruokaan on osa oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yli kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maaseudulla. Maatalous on pääelinkeino suurimmalle osalle maaseudun ihmisistä. Globaalin ruokaturvan edistämiseen tarvitaan eri toimijoiden monipuolista yhteistyötä ja politiikka-alojen johdonmukaisuutta. Ruokaturvan toteutuminen edellyttää, että muiden muassa kehitys-, maatalous-, kalastus-, kauppa-, energia-, terveys-, ympäristö- ja luonnonvarapolitiikat edistävät yhdenmukaisia tavoitteita. Hyvinvoinnin lisäksi ruokaturva edistää yhteiskunnallista vakautta ja turvallisuutta. Maatalouden tuottavuuden lisääminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla koko ruokaketjussa ja parantamalla viljelymaan tuottokykyä edistää talouskasvua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

(tässä vielä toinen linkki (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=206), jos haluaa verrata luonnoksen tekstiin)

Minusta voimme olla tyytyväisiä

-   (itsemme eli) tavoitteidemme kannalta
-   kehitysmaiden kannalta ja
-   Suomen kannalta.

Tavoite on mainittu, tuottavuuden kohottaminen. Ja myös viljelysmaan tuottokyvyn parantaminen.

Asian voi joku *) tietysti jatkossakin (pelkän tuon tekstin pohjalta) jatkossakin tulkita siten, että juuri luomumenetelmät edistäisivät näitä asioita kehitysmaissa (että juuri ne olisivat ”sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä” tapoja tms.). Mutta nyt sitten voidaan lähteä ja on lähdettävä ennakkoluulottomasti ja tieteellisesti selvittämään, millä menetelmillä tosiasiallisesti noita hyväksyttyjä **) tavoitteita parhaiten edistetään. 

__________

*) tällainen saattaa olla �" Vihreästä Liitosta kun taustaltaan on - jopa itse kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala …   ;)

**) uskoen tässä, että myös eduskunta ”siunaa” ko. asiakirjan

Pahalta näyttää, jos EU:n maatalousministerit  tällä tavalla, juuri ennen Rio+20 -kokousta, tunnustavat yhteistä uskoaan luomuun (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120601_neuvosto.html). Tuo voi tarkoittaa vain EU:n sisämarkkinoita, mutta se voi tarkoittaa sitäkin, että EU ja Suomi siinä mukana aikovat ajaa luomulinjaa myös kehitysmaiden ratkaisuksi Riossa. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=225)

Jos niin tapahtuu, toivoisinpa, että Malawin delegaatti esittäisi EU:ta (ja Suomea!) vastaan voimakkaan ja - pisteliään puheenvuoron!

Suomi on etukäteen ilmoittanut ottavansa Riossa painopisteaiheekseen veden kestävän käytön. Mutta jos ihmisen käyttämästä vedestä 70% kuluu maataloudessa, täytyy Suomen väistämättä ottaa kantaa siihenkin.

Quote from: Heikki Jokipii on 03.06.12 - klo:08:27
Pahalta näyttää, jos EU:n maatalousministerit  tällä tavalla, juuri ennen Rio+20 -kokousta, tunnustavat yhteistä uskoaan luomuun (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120601_neuvosto.html). Tuo voi tarkoittaa vain EU:n sisämarkkinoita, mutta se voi tarkoittaa sitäkin, että EU ja Suomi siinä mukana aikovat ajaa luomulinjaa myös kehitysmaiden ratkaisuksi Riossa. (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=225)

Jos niin tapahtuu, toivoisinpa, että Malawin delegaatti esittäisi EU:ta (ja Suomea!) vastaan voimakkaan ja - pisteliään puheenvuoron!

Suomi on etukäteen ilmoittanut ottavansa Riossa painopisteaiheekseen veden kestävän käytön. Mutta jos ihmisen käyttämästä vedestä 70% kuluu maataloudessa, täytyy Suomen väistämättä ottaa kantaa siihenkin.

Tässä lienee kyseessä vain poliittinen johdonmukaisuus. Luulisin, että myös luomujärjestöt ovat lobanneet hallitusta pysymään linjauksiensa takana kaikissa päätöksissään.

Jos kerran rakkaan Isänmaamme hallitus on linjannut, että luomutuotantoa on suosittava järkevän maanviljelyksen sijaan ja maanviljelyn painopiste on toistaiseksi kaupunkilaisten äänestäjien suosiman ruokatrendin tuotantotapa, niin olisihan se perin kummallista jos hallitus ei suosittaisi samaa muotitrendiä myös muiden maiden testattavaksi.

Täytyy muistaa, että vaalien kohtaloa eivät ratkaise Suomussalmen äänestäjät, vaan pääkaupunkiseudun äänestäjät, niin heidän trendejään on suosittava jos vallankahvassa aikoo pysyä.

Mutta voisihan siellä Rion kokouksessa keskustella myös siitä, että mistä se karja saadaan lantaa tuottamaan kehitysmaihin, jotta luomutuotanto onnistuisi. Voisivat keskustella myös siitä, että miksi kehitysmaihin pitää viedä sellaista tuotantomuotoa, jota täällä ei saa viljelijöille myytyä, vaan ainoastaan hyvin pieni osa viljelijöistä suostuu luomupuuhasteluun.

Sitten voisi kysyä, että onko luomuviljelyn lobbaamisessa kehitysmaihin vain se raadollinen ajatus taustalla, että ne maat pistetään tuottamaan luomuruokaa meidän trenditietoisille kaupunkilaisille, koska trenditietoisten kaupunkilaisten tarpeita ei saada tyydytettyä rikkaan pohjoisen tuotannolla, koska viljelijät eivät suostu tuottamattomilla metodeilla tuottamaan kuin lähinnä nurmea.

Aamun Hesarissa Rioon menossa olevat Suomen ministerit kirjoittivat mielipidepalstalla yhteisen kirjoituksen, voisi ehkä sanoa julkilausuman otsikolla "Ihmiskunnan kestävyysvaje saatava hallintaan".

Maataloudesta siinä mannittiin näin:

Quote"Ruokaturvan vahvistaminen edellyttää kehitysmaiden pienviljelijöiden, erityisesti naisten tuottavuuden ja tuotantoedellytysten parantamista maataloudessa."

Tuottavuus mainittu, hyvä. Mutta monitulkintainen asia on edelleen. Taidanpa pyytää asiaan täsmennystä, ja luulen, että kysyn sitä MMM:stä. 

Lähetin sitten selvennyspyynnön tuossa ministerikokousuutisessa mainitulle MMM:n yhdyshenkilölle maatalousneuvos Kari Valoselle, jossa sähköpostiviestissä kysyin, että merkitseekö tämä sitä, että Suomi tukee myös kehitysmaissa luomuviljelyä. Vielä tänään virka-ajan päättymiseen mennessä en saanut vastausta.

***

Jos saisi laittaa sanat suuhun tuolle "Malawin delegaatille" Riossa, se voisi olla jotenkin näin:

"Internetistä olemme ymmärtäneet, että Suomi on asettanut tavoitteekseen, että puolet sen viljelystä on luomuviljelyä. Jos Suomi - tai joku muu länsimaa - todella tekee sen ja hoitaa puolet ruokahuollostaan luomuviljelyn keinoin, olemme me kehittyvissä maissa ilman muuta valmiita harkitsemaan tätä samaa asiaa."

Löysin sitten tällaisen haastattelun Voima-lehdestä 5/12 (http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/rio-ohoi):

Quote”Raportissa suosittelemme kestävän kehityksen ratkaisua, mikä ei ole sinänsä kannanotto luomuun tai tehotuotantoon. Luomu tuottaa vähemmän, mutta toisaalta se kuormittaa ympäristöä vähemmän. Tehotuotannossa on päinvastoin, mutta ratkaisu pitää löytää kunkin maan itse”, te Velde sanoo.

Minusta tässä kielletään se, mikä haluttaisiin myöntää. EU ja Suomi haluaisivat suosia luomua, mutta eivät ihan kehtaa.

Kun oikea asenne asiaan olisi se, että nyt - ihan jopa kaikista pikkuvahingoista huolimatta (Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaikkapa mahdolliset lannoitepäästöt vesistöihin eivät ole pitkään aikaan mikään ongelma!) - se epämääräinen n. miljardi nälkäistä pitäisi ensin ruokkia!

Toisaalta on Suomen (ja EU:n ja erilaisten kansalaisjärjestöjen) taholta tullut esiin tätä otsikon pyrkimystä.

Mutta toisaalta erittäin monissa kommenteissa ja uutisissa on tullut myös esiin, että kehitysmaat nyt kovasti pelkäävät (ja vastustavat) ajatusta/linjaa/uhkaa. että nk. vihreän talouden "sateenvarjon" alla niitä ollaan ajamassa tai jättämässä köyhyysloukkuun.

Ja tässä maatalouskysymyksessähän asia epäilemättä kärjistyy ... Rion kokouksesta voi tulla mielenkiintoinen.

Vaikka en Raamattua kaikin osin todesta otakaan, niin paljon hyvää sieltä löytyy:

Matt 7:3 :"Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? "
- Rikka on kuvitelma siitä, että kunnollinen hallittu nykyaikainen maatalous (sitten joskus Afrikassa) muka roiskisi ravinteita järviin ja luontoon. Malka on miljoonat nälkään kuolevat Afrikassa ja toisaalta elintason myötä syntyneet (yleensä ei oikeaoppisesta maanviljelystä johtuvat) ympäristöongelmat länsimaissa.

Tietoisesta selänkääntämisestä Afrikan nälänhädälle tulee taaskin mieleen Dylanin "Raamatun" säkeet: How many times can a man turn his head, pretending he just doesn’t see?
http://www.youtube.com/watch?v=DFvkhzkS4bw

 
Näyttäisi siltä, ettei ennustamaamme kovaa vääntöä  (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=225)tulekaan tai että vääntö on jo väännetty. *)

Luonnos loppuasiakirjaksi löytyy täältä (http://www.cfact.tv/rio20-resources/).

Maataloutta koskeva osuus ss. 19-21 on ympäripyöreä, ei ota oikeastaan kantaa keskeisiin kiistakysymykisiin.

Ainoa lause, jossa luomuväen vaikutus vähän näkyy, on tämä kohdassa 109 sivulla 20:

QuoteWe also recognize the importance of traditional sustainable agricultural practices, including traditional seed supply systems, including for many indigenous peoples and local communities.

Suomeksi jotenkin näin:

QuoteTunnustamme perinteisten kestävien maatalouden käytäntöjen merkityksen, mukaan lukien perinteiset siementen jakelun järjestelmät, myös useille alkuperäiskansoille  ja paikallisille yhteisöille.

Tuossa lauseessa kuuluu Vandana Shivan ääni, mutta siitä tuskin kannattaa riidellä. Tai minä kyllä paikalla ollen riitelisin, ja ehdottaisin lisäystä, että näin, mutta vain sillä ehdolla, että perinteiset menetelmät tai siementen jakelujärjestelmät  eivät estä maatalouden tuottavuuden rajua nostamista.

Mutta luultavasti näin siis Suomikin välttyy ottamasta kantaa maatalousasioihin, nyt, tuolla Riossa.

__________________


*) Tässä kuvaus siitä, kuinka se kävi:

Buuausta ja taputuksia Rion loppuasiakirjaluonnokselle (http://www.kepa.fi/blogi/11551)

Mielenkiintoinen juttu:

QuoteYhtenä neuvottelujen kiistakapulana on ollut EU:lle tärkeä vihreä talous. Sen osakseen saama vastustus on tullut monelle yllätyksenä. Erityisesti monet kehitysmaat ovat suhtautuneet siihen varauksella.

Jostain luin, että Brasiliassa raivataan taas paljon metsiä pelloiksi: etanolia autoille ja ruokaa ihmisille. Käyttäen nykymenetelmiä, ml. geenitekniikka. Niin sitä pitääkin. Ihmiset ainakin pitää ruokkia. Autojen "ruoka" saisi kyllä löytyä muualta.
Ja ympäripyöreä julkilausuma on parasta mitä voi olla. Paitsi tietysti, kun eivät olisi kymmenintuhansia Rioon matkustaneetkaan. Vaan ehkä samba kiinnosti. Onhan se mukavan näköistä....

Euroopan komissio järjesti Riossa tällaisen oheistaphtuman ...

"Agriculture �" the way towards sustainability and inclusiveness" (European Commission side event at the Rio+20 Conference) (http://ec.europa.eu/agriculture/events/rio-side-event_en.htm)

... jossa kyllä niin että ajettiin luomua tai luomutyyppistä ratkaisua maailman maatalouteen. Jopa IFOAMin edustaja mukana, esittelemässä muka "parhaita jäytäntöjä"! Asiakirjoissa on tietysti tiettyä "sordiinoa", mutta sielläkin luomua luonehditaan "menestystarinaksi".

Jos tämä tällainen oli sitä "vihreää taloutta", jota EU (ja Suomi siinä mukana) Riossa ajoi, niin se tavoite joutikin kaatua.

Tässä artikkelissa väitetään, että ne olivat BRIC-maat, isot kehitysmaat, jotka ko. asian kaatoivat (mukana isäntämaa Brasilia) ...

Alan Oxley: Brics Defended Us From Anti-Growth Greens At Rio+20 (http://thegwpf.org/opinion-pros-a-cons/6045-alan-oxley-brics-defended-us-from-anti-growth-greens-at-rio20.html)

... ja siis, kirjoittajan mukaan "puolustivat meitä talouskasvun vastaisilta vihreiltä". Ja että nyt se olsii loppu, näiden vihreiden NGO:iden elämöinti ...?
.

Hesarin Tiede-palstalla tänään oli kaunis ja informaatiota sisältävä kuva Sahelin alueen puista.

Laitan tämän tänne, koska sen alla oli artikkeli peltometsäviljelystä, jota (katso edellä) mainostettiin jotenkin Suomen taitotiedon vahvuudeksi kehitysavussa.

QuoteSahelin toivo itää peltometsissä

Nälänhädästä kärsivä Saharan eteläpuolinen Sahel voisi tuottaa muutakin kuin pölyä. Vanha viljelymenetelmä panee kasvit auttamaan toisiaan.

Sa­hel on seu­tu, jos­ta tu­lee huo­no­ja uu­ti­sia. Par­hail­laan Sa­ha­ran ete­lä­puo­lis­ta sa­van­nia pii­naa pa­hin kui­vuus vuo­si­kym­me­niin, ja 18 mil­joo­naa ih­mis­tä nä­kee näl­kää. Edel­li­sen ker­ran alueen va­ka­va kui­vuus nou­si ot­si­koi­hin vuo­si­na 2010 ja 2005.

Pro­fes­so­ri Ola­vi Luuk­ka­nen kui­ten­kin väit­tää, et­tä jos sa­he­li­lai­set sai­si­vat rau­has­sa har­joit­taa pe­rin­teis­tä pel­to­met­sä­vil­je­lyä, he pa­ni­si­vat maan tuot­ta­maan pal­jon muu­ta­kin kuin pö­lyä. He kas­vat­tai­si­vat vie­rek­käin hyö­ty­pui­ta, dur­raa, hel­mi­hirs­siä ja ko­tie­läi­miä.

Tä­mä on eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää �" ja tuot­ta­vin­ta maan­käyt­töä, mi­tä luon­nos­taan ru­ti­kui­val­la tan­te­reel­la voi ol­la.

Luuk­ka­nen työs­ken­te­lee Hel­sin­gin yli­opis­ton Vii­kin tro­piik­ki-ins­ti­tuu­tis­sa ja on 30 vuot­ta tut­ki­nut pel­to­met­siä.

Eli yksi  tällainen asiantuntija Suomesta siis todellakin löytyy! Ettei se ollut ihan hatusta.

Mutta liiteartikkeli kyllä kertoo ...

QuoteSuomesta löytyy metsäpuutarhoja

Suo­mes­sa ei ole var­si­nais­ta pel­to­met­sä­vil­je­lyä, mut­ta tääl­tä löy­tyy jo­tain si­tä muis­tut­ta­vaa. Muu­ta­mat pio­nee­rit ovat pe­rus­ta­neet syö­tä­viä met­sä­puu­tar­ho­ja.

Sel­lai­nen löy­tyy hor­to­no­mi Yr­jö Vä­hä­kal­lion pi­hal­ta Ou­to­kum­mus­ta. Siel­lä re­hot­taa mel­koi­nen vii­dak­ko.

Hän muut­ti rin­ta­ma­mies­ta­loon kuu­si vuot­ta sit­ten ja huo­ma­si he­ti, et­tä loi­va, läm­min län­si­rin­ne on ihan­teel­li­nen paik­ka mo­ni­ker­rok­si­sel­le hyö­ty­kas­vi­vil­jel­mäl­le.

... jne. eli se Suomen varsinainen kokemus asiasta on, paitisi em. A. I. Virtasen vuosikymmenien takaisten kokeilujen, niin sitten tällaisten vapaaehtoisten asianharrastajien varassa.

***

Artikkeli tosin myöntää ...

QuotePel­to­met­sä­vil­je­lyä har­joi­te­taan eten­kin maa­pal­lon troop­pi­sel­la ja sub­troop­pi­sel­la vyö­hyk­keel­lä. Se ta­kaa ra­vin­non lu­ke­mat­to­mil­le köy­hil­le per­heil­le.

To­sin ki­lois­sa mi­tat­tu­na isom­pia sa­to­ja tu­lee ny­ky­ai­kaisil­ta te­ho­vil­jel­mil­tä �" siel­lä mis­sä on va­raa ko­nei­siin, kei­no­kas­te­luun, lan­noit­tei­siin ja tu­ho­lais­myrk­kyi­hin.

... mutta siinä ei tuoda esiiin, mietitä, miksi "siellä" ei ole varaa n. 20 euroa/dolalria näihin asioihin henkeä kohti - jonka arvioimme Malawissa olevan kustannus keinolannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen osalta.

Koneista ja keinokastelusta puhuminen tuossa on silkkaa hämäystä, mutta oikeastaan ilman niitäkin nämä "llu­ke­mat­to­mat köy­hät per­heet" jäävät lu­ke­mat­to­miksi köy­hiksi per­heiksi.

Oikeastaan on aika käsittämätöntä, jos alueella, jossa sateet ovat niinkin vaihtelevia kuin Sahelin alueella, ei juuri pitäisi satsata kenokastelun järjestämiseen.

Eikä oikeastaan tähän peltometsäviljelyyn.

Puiden istuttaminen sinänsä on tietysti oikein OK.

Sain tämän vastauksen:

QuoteHei,

kiitoksia palautteesta. Nettikirjaa ei todellakaan ole päivitetty julkaisun jälkeen, mutta nyt on tullut muitakin ehdotuksia sanojen lisäämiseen, joten otamme sen työnalle.

Ystävällisin terveisin


Sanna-Liisa Taivalmaa

Senior Adviser for Agriculture and Rural Development
Department for Development Policy/Unit for Sector Policies
Ministry for Foreign Affairs of Finland

... kun olin kirjoittanut hänelle:

QuoteNettikirja "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI

josta oli puhe n. vuosi sitten, näyttää yhä olevan aivan ennallaan.


Yhdistyksemme 10-vuotispäivänä 24.1.2013


Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa �" Turvattu Luonto ry

Asia oli viime vuonna (http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/muuntogeeninen_viljely_yleistyy_kehittyvissa_maissa) jo hilkulla, ja uuden ISAAA:n raportin (http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/44/executivesummary/default.asp) mukaan se on nyt totta: hiukan yli puolet GM-viljelystä tapahtuu nyt kehitysmaissa. Viimeistään nyt sopisi ulkoministeriön päivittää tuo sanastonsa, josta edellä on kerrottu.

Muuntogeeninen viljelysala lisääntyy maailmassa vuosittain suurin piirtein samalla määrällä, mitä aitoa luomualaa yhteensä on. Vuodesta 1996, jolloin GM-viljely maailmassa aloitettiin, viljelypinta-ala (nyt 170 milj. ha) on satakertaistunut.

Vaikka kehitysmaissa suuri osa tästä on muuntogeenista puuvillaa, eli ei ruokaa (n. 25 miljoonaa ha), on silläkin asialla merkitystä ruokaturvalle, kulman kautta. KELAn sopisi päättää ja varmistaa, että äitiyspaukkauksiin tulee vaateita muumtogeemisesta puuvillasta!

***

On muuten jännää, ettei tietoa tästä massiivisesta ilmiöstä kehitysmaissa paljon Suomessa kerrota. Ei ole kertonut UM, ei Kepa, Ruokatieto on kertonut viimeksi v. 2005. Ei YLE, Hesari jne. Tekniikan lehdet näyttävät lähes ainoina havaitsevan asian. Me olemme kertoneet, aina välillä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=213).

Demokraatti kertoi 29.5.2013 otsikolla "Kehitys alkaa naisista" kehitysyhteistyöhankkeesta Nepalissa, joka on mikkeliläisten aktivistien "kummikylähanke". Se saa kuitenkin tukea myös Suomen kehitysyhteistyövaroista, siksi tästä tämän otsikon alla.

Maanviljelystä alueella kirjoitetaan artikkelissa:

QuoteVirtsan käyttö luomulannoitteena on ollut kyläläisille uusi asia, mutta se on omaksuttu jo monissa perheissä. Keinolannoitteet ovat kalliita, ja niiden saatavuus on huonoa. Siksikin tällainen luomulannoitus on järkevää. Hanke on tarjonnut myös karjanhoitokoulutusta ja olemme järjestäneet kulkureittien raivaustalkoita kylän eri osien välille. Kylä on iso ja maasto paikoin todella vaikeakulkuista, raportoi Lilja.

Tässä ei siis - kiitettävää kyllä - asetuta periaatteessa luomulinjan kannalle.

Mutta sitä ei pohdita, voisiko sille, että keinolannoitteet "ovat kalliita, ja niiden saatavuus on huonoa", tehdä jotakin?

Mehän laskimme, että Malawissa keinolannoitus ei henkeä kohti maksanut kuin 10 dollaria. Eikö tätä voisi rahoittaa, vaikka suomalaisin varoin? Saatavuudessa kyse on usein samasta kulkureittien puutteesta, tieyhteyttä voisi käyttää molempiin suuntiin: lannoitteita kylään, suurempi satotulos myyntiin kaupunkiin? Jolloin asia kohta rahoittaisi itsensä?

Tässäkään ei luomua mainita. Epäselväksi jää mitä tutkijat tarkoittavat ilmaisulla "kestävä tapa". Se voi tietenkin olla eufismi luomulle.

Riittävä ruuantuotanto vaatii tehokasta viljelyä
http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=290263&contentlan=1&culture=fi-FI

QuoteUlkoministeriön rahoittama ja neljän kansainvälisen tutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä lukuisten paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä toteutettava FoodAfrica on ruokaturvaan keskittyvä tutkimusohjelma, joka jakaantuu seitsemään työpakettiin kuudessa Länsi- ja Itä-Afrikan maassa.

QuoteAfrikan maatalouteen kohdistuu paljon talousodotuksia sekä ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun luomaa painetta. Tuotantoa pitäisi tehostaa. FoodAfrica-ohjelmassa tuotetaan tietoa ja menetelmiä näiden kysymysten ratkaisemiseksi.

Quote”80 prosenttia Afrikassa syödyssä ruuasta on pienviljelijöiden tuottamaa. Tämän takia on erittäin suuri merkitys siinä, tuotetaanko pelloilla ruokaa vai jotain muuta”, toteaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen FoodAfrica-hankkeen koordinaattori Mila Sell.

Maailmanpankin tilastojen mukaan Afrikan mantereen maa-alasta yli 40 prosenttia on maatalouteen soveltuvaa. Maatalouteen käytettävää pinta-alaa voidaan vielä jossain määrin kasvattaa, mutta ongelmatonta se ei ole, sillä esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat jatkuvasti uusia haasteita ruuantuotannolle.

”Keskeinen kysymys on, paljonko meidän pitää tuottaa ruokaa suhteessa käytössä olevaan maa-alaan. Käytännössä meidän pitää tuottaa tehokkaammin, mutta kestävällä tavalla, mikä taas edellyttää maatalouden tutkimusta”, toteaa Sell.

Tänään minulla on Lucky Lukeakin (http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRKfEwHntfjaOpiSBgXuzs5gMWJeyrv4cr_o68htihdodwpHfDc) nopeammat .... mailin lähettämissormet. Tämä lähti justiinsa:

___________

Koordinaattori Mila Sell
mila.sell@mtt.fi
FoodAfrica-hanke

Olemme yhdistyksenä kiinnittäneet huomiota siihen, että sanaan "kestävä" hyvin usein piilotetaan jotain muita asioita.

Olet varmasti tietoinen siitä. että yhä vielä maailmalla on "kädenvääntöä" siitä, kehitetäänkö kehitysmaiden maataloutta Borlaugin jne. "vihreän vallankumouksen" suuntaviivojen mukaisesti vai - vihreällä (!) luomuviljelyn linjalla (mm. de Schutter).

Kun Sinä tässä uutisessa "Riittävä ruuantuotanto vaatii tehokasta viljelyä"

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=290263&contentlan=1&culture=fi-FI

kerrot, että ...

”Keskeinen kysymys on, paljonko meidän pitää tuottaa ruokaa suhteessa käytössä olevaan maa-alaan. Käytännössä meidän pitää tuottaa tehokkaammin, mutta kestävällä tavalla, mikä taas edellyttää maatalouden tutkimusta”, toteaa Sell.

... niin tässä nyt ihan reilu ja suora kysymys: onko vai eikö tähän "kestävään" tapaan piilotettu pyrkimystä edistää Afrikassa luomuviljelyä?

Yhdistyksemme vakaa kanta on se, että luomuviljelyn mahdollisuudet maailman ruokkimisessa ovat illuusio. Siihen on varaa vain rikkaissa maissa, eräänä (kalliin ja) "kauniin turhuuden" muotona. Kuitenkin eri yhteyksissä olemme havainneet, että Suomen kehitysyhteistyössä on ollut linja, jossa ajetaan luomuviljelyä kehitymaissa. Tästä yksityiskohtaisemmin nettikeskustelupalstallamme:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0

"Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?"

Nyt siis varmistaisimme tällä kirjeellämme, mistä on kysymys tässä teidän hankkeessanne.

Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry

Natur och Miljö'n vahvasti luomuun kallelaan olevassa julkaisussa  Ur jorden till borden (2012) Mila Sell vastaa toimittajan kysymykseen näin sivulla 15:

Afrika kan mätta befolkningen
http://www.naturochmiljo.fi/Site/Data/812/Files/Publikationer/2012_temahafte_webb.pdf

QuoteVilken roll har ekologiskt jordbruk
inom projektet?
�" För bönderna är det ofta inte
ett val, snarare en fråga om resurser.
Många har inte råd att köpa till exempel
bekämpningsmedel. Frågan ingår inte
specifikt i projektet. Fokus ligger på
hållbarhet och klimatförändring, och
användning av bekämpningsmedel är
inte utesluten. Bekämpningsmedlen har
sin plats under rätta förhållanden och i
lämpliga mängder, säger Sell.

Tuo vastaus tuskin on miellyttänyt julkaisun toimittajia.

Katsokaa vaikka toimittajien linjauksia julkaisun alkupäässa:
"Gamla metoder är framtiden"

Quote�" Det är en stor förändring att gå
tillbaka till traditionellt jordbruk. Den
stora utmaningen är att övertyga jord-
brukarna att fatta beslutet. Sedan är det
lättare att jobba vidare, och resultaten
är uppmuntrande.

*******
(PS. Nämä tämän ketjun Mila Sell -jutut voi ylläpitäjä tarvittaessa siirtää muuhun ketjuun.)

[siirretty tänne 18.10.13 HJ]

Jos uusi kehitysministeri ...

Pekka Haavisto �" Uusi kehitysministeri korostaa Afrikan omaa ääntä (http://www.kepa.fi/uutiset/10269)

... todella tekee niinkuin tuossa otsikossa lupaa, toivoisi, että se koskisi myös maatalousasioita. Eli Suomi noudattaisi NEPADin linjauksia Afrikan Vihreän vallankumouksen toteuttamisesta.

Ja tämän ...

QuoteHaaviston mukaan Afrikka voisi tosin hyvinkin vaatia avun lopettamisen vastapainoksi reiluja maailmankaupan pelisääntöjä �" parempia hintoja maataloustuotteilleen ja raaka-aineilleen ja ennen kaikkea vapaampaa maailmankauppaa esimerkiksi elintarvikkeille.

(lihav. HJ)

... soisi merkitsevän sitä, että Suomi ei kauppapolitikallaan estä Afrikan maiden GM-viljelyä.



PS. klo 19:10: Eli toivoisimme häneltä tässä asiassa tätä, joka on jo 2010 täällä sanottu:

Suomi rohkeasti tehoviljelyn kannalle kehitysmaiden maatalouden kehittämispyrkimyksessään! (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=120)

Se voi olla vihreälle poliitikolle vaikeata. Mutta jos hän tämän pystyy tekemään ... niin ... nousee valtiomiesluokkaan, minun silmissäni ainakin.

Mila Sell lähetti kysymykseemme nopeasti vastauksen:

QuoteHei Heikki,

kiitos viestistä. Ohjelmassamme emme erityisesti suosi luomua, vaan tehokkaampaa kestävää tuotantoa, johon tutkimus antaa uusia keinoja. Ohjelman eri hankkeisiin voit tutustua tarkemmin kotisivuillamme mtt.fi/foodafrica (http://mtt.fi/foodafrica) ja ”Work Package” kohtaisia kysymyksiä esittää suoraan kyseisen WPn johtajalle.

Ystävällisin terveisin,

Mila

Lupaava vastaus, hienoa.

Niin onkin!

Toisaalta sieltä selviää, että tämä ei ole varsinaisesti Suomen valtion hanke: Partners (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt_en/projects/foodafrica/Partners).

Oikeastaan tämä Carlo Leifert (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4989) ei ole niin vaarallinen Suomen projektissaan - se menee kuinka menee (meillähän on teoria, kuinka se menee) - mutta tässä hän saattaa olla:

Professori Leifert näkee luomussa ratkaisun kestävään ruoantuotantoon maapallon kasvavalle väestölle (http://luomu.fi/kirjoitus/professori-leifert-nakee-luomussa-ratkaisun-kestavaan-ruoantuotantoon-maapallon-kasvavalle-vaestolle/2/)

Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet saattavat kuunnella häntä, ja tämä saattaa suistaa Suomen kehityspolitiikkaa maatalousasioissa entisestään syvemmälle luomulinjalle, avun kohteiden vahingoksi.


PS. klo 15:00: Pahinta asiassa on, että Leifet ei itse asiassa (ainakin tulkiten hänen esitysdioistaan (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/02/Carlo_Leifert_presentation_04022014.pdf)), ei edes sanonut moista! Jutussa on kyllä koko joukko spekulaatioita luomumenetelmien hyvyydestä ja lupaavuudesta, mutta ei lopulta tuota väitettä. Varovainen kaveri! Eli jos toimittaja on tuon ajatuksen jostain saanut, niin (epämuodolllisesta) haastattelusta.

PS2. Esitysdiojen pohjalta Leifert yrittää jotain kovin "vanhanaikaista". Erään dian otsikkona on "Why will Phosphorus become a bottleneck for productivity?" Ja tämä asia ja ongelma - kuten täällä tiedetään - ei mitenkään liity erityisesti luomuviljelyyn, ei mitenkään sitä puolusta, vaan jopa aivan päinvastoin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103). Tästä voitaneen jatkaa jo aloitetussa fosforikeskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.0).

Se em. otsikko oli lähtöisin Luomuinstituutin tiedotteesta (lihav. HJ):

"Luomuinstituutissa pitämällään luennolla professori Leifert esitti runsaasti tutkimustuloksia, joiden valossa luonnonmukainen tuotanto olisi ratkaisu kestävään ruoantuotantoon maapallon kasvavalle väestölle."

Eikä muuten esittänyt! Ainakaan, jos hän seurasi yhtään esitysdiojaan. Niissä kerrottiin tasan yhdestä kiinalaisesta tutkimuksesta, ja sekin kohta oli vailla lähdeviitettä (tai muutakaan yksilöivää tietoa). (Täytyykö katsoa video?)

Quote from: Heikki Jokipii on 28.01.13 - klo:17:40
Sain tämän vastauksen:

QuoteHei,

kiitoksia palautteesta. Nettikirjaa ei todellakaan ole päivitetty julkaisun jälkeen, mutta nyt on tullut muitakin ehdotuksia sanojen lisäämiseen, joten otamme sen työnalle.

Ystävällisin terveisin


Sanna-Liisa Taivalmaa

Senior Adviser for Agriculture and Rural Development
Department for Development Policy/Unit for Sector Policies
Ministry for Foreign Affairs of Finland

... kun olin kirjoittanut hänelle:

QuoteNettikirja "Ruokaturvan ja maatalouden sanasto"

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI

josta oli puhe n. vuosi sitten, näyttää yhä olevan aivan ennallaan.


Yhdistyksemme 10-vuotispäivänä 24.1.2013


Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa �" Turvattu Luonto ry

"Hitaita on herrojen kiireet". Edelleen sivulla lukee: "Päivitetty 23.12.2011"

(Lähetin pienen muistutuksen asiasta. Jos näin vuoden välein tekee, ei kai vielä voida syyttää ärsyttävästä ahdistamisesta tai painostamisesta? :))

Tiedoksi kirjeenvaihtomme Sanna-Liisa Taivalmaan kanssa:
_____________________

Sanna-Liisa

Mielestäni en ole vielä ärsyttävä, jos muistutan asiasta vuoden välein. :)

Ks. http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg5031#msg5031

Heikki
______________________

Hei,

Eipä mitään, mukavaa, että joku oikeasti seuraa näitä asioita.  Sanaston päivittäminen on työn alla  ja lisättävät sanat on jo listattu, mutta tarkistaminen ja taittaminen vie aikansa.  Tulee varmasti ennen seuraavan vuoden muistutusta.:)

T. Sanna-Liisa

______________________

Entä poistettavat sanat?

Tällä välillä olen saanut tietooni, että Suomessa on yhteensä 15 biodynaamista tilaa!

Heikki

Huomenna ilmestyy tällainen kirja:

Kaisa Karttunen, Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys (http://www.gaudeamus.fi/karttunen-taivalmaa-nalka-ja-yltakyllaisyys/)

En tietysti tiedä vielä tarkemmin sisällöstä, mutta tällaisista asioista sen luvataan kertovan:

QuoteVuonna 2050 maapallolla on yli yhdeksän miljardia ihmistä. Onko mahdollista tuottaa tarpeeksi ruokaa tälle joukolle kestävällä tavalla ja vielä varmistaa, että ruoka on ravitsevaa ja että kaikki saavat sitä? Kenelle vastuu tästä kaikesta kuuluu? Ruoan turvaaminen kaikille vaatii muutoksia niin ruoan tuotannon kuin kuluttamisenkin tavoissa.

Jossa yhteydessä varmasti otetaan kantaa otsikonkin kysymykseen, jollakin tavalla.

Se ei tietystikään ole Suomen virallinen kannanotto, mutta laitan tämän tiedon ja mahdollisen keskustelun kirjasta tänne, koska tekijät ovat virkamiehiä, jotka ovat (ainakin olleet) tekemisissä juuri näiden asioiden valmistelussa. Kaksi tekijöistä oli mukana mm. täällä jo mainitun Ruokaturvan ja maatalouden sanaston (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI) laatimisessa - jonka päivittäminen on ehkä osaltaan saattanut viipyä tuon toisen kirjan tekemisen takia ...  :)

Nyt tämä ...

Ruokaturvan ja maatalouden sanasto (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=237163&culture=fi-FI)

... on päivitetty, päivämäärä siellä on nyt 3.4.2014 (ja sain siitä ilmoituksen sähköpostiinikin, kiitos siitä).

Mitä sanotte päivityksestä? (Päätin olla sanomatta itse ensin ...)

Nyt on oma (ja aika hyvä) kuvaus GMO:lle:

QuoteGeenimuuntelulla ja muilla biotekniikan keinoilla on mahdollista nopeuttaa esimerkiksi kasvinjalostusta ja parantaa sen tarkkuutta verrattuna perinteiseen risteytys- ja valintajalostukseen.
Geeniteknisten ja molekyylibiologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö tarjoavat mahdollisuuksia edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä maa-, elintarvike-, riista-, poro-, kala- ja metsätaloudessa.

Muuntogeenisten organismien käyttö ja tuotteiden markkinointi EU:n alueella perustuu ennakkohyväksymismenettelyyn,
jossa lupa myönnetään vasta kun niiden on osoitettu olevan turvallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Toki luvan myöntäminen näyttää nykyään perustuvan johonkin ihan muuhun kuin tieteelliseen tietoon, valitettavasti.

Luomun kohdalla pistää silmään, ettei haittojen kohdalla mainittu todella vähäisiä satotasoja ollenkaan:

QuoteTuotannon haittapuoliin voidaan laskea sen riippuvuus lannasta ja lannan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Kyllä ehkä tuo. Mutta GMO-viljely - huolimatta pienistä lupauksista siihen suuntaan - ei ole saanut omaa kappalettaan, lukuaan. Huolimatta globaalista osuudestaan, joka on jo 10% maailman peltopinta-alasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=213)!

Sen sijaan sen on saanut luomuviljely, josta kyllä kerrotaan, että sen osuus on 0,9% viljelyalasta, mutta sen lisäksi luomun alalajit ...

Agroekologia *)
Peltometsäviljely
Permakulttuuri
Biodynaaminen viljely

... jotka yhteensäkin sitten edustavat vain prosentteja tuosta 0,9%:ista!

Painotus on edelleen täysin käsittämätön! Noilla yllä mainituista ehkä peltometsäviljelyllä saattaisi olla jotain merkitystä, mutta loput ovat täysin rikkaan maailman pakkomielteitä ("fads"), joilla ei ole kehitysmaille mitään merkitystä!

Lisäksi edelleen mukana on tämä "ruokasuvereniteetti" - joka on länsimaisten aktivistien kehitysmaihin tyrkkäämä idea, että on hienoa viljellä ihan itse päättäen perinteisen tehottomasti! (Ja näin olla uhkaamatta Jose Boven - entinen Via Campesinan vetäjä - saamia EU-tukia ...)

Kaikki käsitteet voi tietysti kertoa ja tuoda esille, mutta jos niitä tuolla tavalla avataan, niin pitäisi myös esittää kriittinen näkökulma asiaan! Tätä ei tarvitse edes niin kaukaa oppia: Wikipedia on tehty näin!

__________

*) ... jonka osalta yritetään sanoa, että "Agroekologia on tieteenala" - mutta kun siinä edelleen mainitaan Miguel Altierin nimi, se ei edelleenkään ole tieteenala, vaan viljelyideologia, joka on luomun alalaji. Itse asiassa tuo väite on siis faktuaalinen virhe!

Quote from: Ville Aarnikko on 08.04.14 - klo:08:37
Luomun kohdalla pistää silmään, ettei haittojen kohdalla mainittu todella vähäisiä satotasoja ollenkaan:

QuoteTuotannon haittapuoliin voidaan laskea sen riippuvuus lannasta ja lannan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Miten heiltä sattuikaan unohtumaan? Sanastossa/kirjasessa, jossa on kyse maailman ruokaturvasta?

Peltometsäviljelyn ihmetarina Sambiasta, jossa kuitenkaan ei esitetä mitään satolukuja:

http://global.finland.fi//public/default.aspx?contentid=302918&nodeid=15782&culture=fi-FI&contentlan=1#.U0P1zaUFriE.twitter

QuoteArtikkelit ja kolumnit, 3.4.2014

Sambialaisviljelijä korjaa ennennäkemättömiä satoja

Peltometsäviljelmä kukoistaa, mutta markkinointi tuottaa päänvaivaa kylässä, jossa ei kännykkäverkko toimi

QuoteUteliaisuudesta Changwe kuitenkin päätyi sambialaisen kansalaisjärjestön Green Living Movementin tilaisuuteen, jossa kerrottiin, miten viljelymaata voi käyttää kestävämmin ja samalla tuottavammin peltometsäviljelyn avulla.

Jutun lopussa kerrotaan kuitenkin joitakin lukuja. Nimittäin summa jolla tämä on saatu aikaan ja maksajakin:

QuoteSinun kehitysyhteistyösi: Peltometsäviljelyä ja osuustoimintaa Sambiassa

Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta kouluttaa yhdessä sambialaisen Green Living Movement -järjestön kanssa maanviljelijöitä luonnonmukaisessa peltometsäviljelyssä ja mehiläisten hoidossa. Hanke kehittää myös kuljetuksia ja markkinointia.

Ulkoministeriö on tukenut hanketta 283 760 eurolla vuosina 2008�"2013. Se tekee viisi senttiä jokaista suomalaista kohti.

Jopas olikin!

Olen nyt kysynyt Global Finland -sivuston päätoimittajalta, miten tuota juttua voisi siellä kommentoida. Ja huomauttanut samalla numerotietojen täydelisestä puutteesta, ja kirjoituksen propagandistisesta luonteesta. Pyysin myös tuon artikkelin kirjoittajan yhteystietoja, jotta voitaisiin suoraan häneltä vaatia nuo tarkat numerotiedot.

***

Tässä muuten ko. Green Living Movement -järjestön sivut suomeksi (ja linkkaus juuri tuohon Sambian projektiin):

GLM Sambia �" Työn painopisteet (http://www.glmglobal.org/our-work/zambia/?lang=fi)

Quote[...] mutta teollisesti valmistetut lannoitteet ovat heille usein liian kalliita ja ajoittain vaikeasti saatavissa.

Niinpä niin. Mutta 283 760 eurolla saisi lannoitteita jo aika kasan ...  8) Tosin hankkeissa (http://www.glmglobal.org/our-work/zambia/projects/?lang=fi) näyttää olevan mukana muutakin, mutta selvästi läpikäyvänä teemana on luomuviljely.

Toimintaa järjestöllä on Suomessakin, ja näyttää olevan myös Kepan yhteistyötaho.

Kommentointimahdollisuutta palstalla ei ole, mutta nyt kirjoittajalle eli Hanna Koivistolle on lähtenyt pyyntö tuoda esiin kaikki asiaan liittyvät täsmälliset luvut. Ja Global Finland -palstan päätomittaja Marja-Leena Kultanen kertoi tapaavansa Koiviston ehkä jo tänään, ja keskustelevansa hänen kanssaan asiasta.

Tässä Vihreän Langan uutisessa ...

Hiili pellossa torjuu ilmastonmuutosta ja nälänhätää (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hiili-pellossa-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-n%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4%C3%A4)

QuoteHiilensidonnan todentamista käsittelevä, muun muassa Suomen Akatemian rahoittama, tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -tiedejulkaisussa.
[...]
Tutkimuksen mukaan muun muassa pelto-metsäviljely, laidunnuksen rajoittaminen ja lannan sijoittaminen peltoon ovat tehokkaita tapoja vähentää maatalouden päästöjä kehitysmaissa.

(lihv. HJ)

Asiasta saa ilman rahaa niukasti tietoa ko. tiedelehden nettisvulta:

Enabling food security by verifying agricultural carbon (http://www.nature.com/nclimate/journal/v4/n5/full/nclimate2209.html)

Onko siinä kyse samasta hankkeesta kuin tämä:

Suomen Akatemia (Tiedot 30.04.2014) Rahoituspäätös (http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=270106&UILANG=fi)

QuoteTässä tutkimushankkeessa hyödynnetään Etiopian rikasta palkokasvilajistoa peltometsäviljelyssä typen ja hiilen sitomiseksi ilmakehästä peltomaahan

(lihav. HJ)

Edellä (20.03.14) mainittu Nälkä ja yltäkylläisyys -kirja on lopulta hyvin objektiivinen, ja pelkäämääni luomuviljelyn puoltoa ei juurikaan ole. Jopa ei lainkaan.

Se korostaa ihan oikein tuottavuuden kasvun tarvetta, ja antaa mm. Vihreälle vallankumoukselle sille kuuluvan tunnustuksen.

Pikkuisen näitä tiettyjä luomuun liittyviä ilmiöitä - kuten vaikka peltometsäviljely tai kaupunkiviljely - siinä ehkä turhan myönteisessäkin valossa tuodaan esille, samoin Via Campesina -liike ja sen "ruokasuvereniteetti" -ajattelu (tosin sitä kohtaan osoitettu kritiikki mainiten) ja IAASTD-hanke (ilman kritiikkiä). Mutta kokonaisuutena kirja on arvioitava linjaltaan realistiseksi ja hyväksi.

Hyvää on, että esim. vielä "Ruokaturvan ja maatalouden sanastossa" ollut biodynaaminen viljely on aivan oikein jätetty kirjassa kokonaan - epärelevanttina asiana - mainitsematta.

(Joihinkin yksityiskohtiin ehkä vielä on puututtava.)

Takakannessa olevista kirjoittajien uraesittelyistä voisi ehkä päätellä, että Afrikka (nyt ei siis Siperia) olisi opettanut.  ;D

On ehkä syytä selventää: luonnollisesti kyse edellä on näiden kolmen kirjoittajan kirjasta, ei valtiovallan kannanotosta.

Mutta kun kyseiset kirjoittajat kuitenkin ovat olleer niinkin lähellä tätä valtiovallan päätöksentekoprosessia asiassa, niin uskaltanemme tulkita toiveikkaasti, että virallisemmatkin linjaukset Suomessa olisivat muuttuneet oikeaan, järkevämpään suuntaan.

(Viime tingassa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=8.msg5647#msg5647), ehkä.)

Tässä Green Living Movementin oma kuvaus tästä Suomen UM:n rahoittamasta luomuviljelyprojektista Sambiassa. Ja kuten jo otsikosta näkyy, asia on paketoitu näin, "myydään" ilmastohankkeena.

Ilmastokestävyyshanke tukee kyläyhteisöjen sopeutumista muuttuvassa ilmastossa (http://www.glmglobal.org/news/?lang=fi)

Sambiassakin luomusadot ovat kuulemma kehnoja vain aluksi:

Quote"Siirtyminen luomutuotantoon vie aikaa ja vaatii paljon työtä, mutta GLM:n kokemusten perusteella kolmessa vuodessa satomäärät kasvavat ja työmääräkin vähenee."

Tätä jaksetaan korostaa ...

QuoteLuonnonmukaisessa viljelyssä ei aiheudu lannoituskustannuksia [...]

... lausumattoma taustaoletuksena se, että työ on kehitysmaassa ilmaista.

Pitäisiköhän kysyä, mitä nämä ovat (lihav. HJ):

QuotePeltometsäviljelyssä pelloille istutetaan typpeä sitovia puulajeja, joista saadaan myös tuholaisten torjuntaan tarvittavia ainesosia, [...]

Pitäisi. Ja kysyin.

Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.14 - klo:10:04
*) ... jonka osalta yritetään sanoa, että "Agroekologia on tieteenala" - mutta kun siinä edelleen mainitaan Miguel Altierin nimi, se ei edelleenkään ole tieteenala, vaan viljelyideologia, joka on luomun alalaji. Itse asiassa tuo väite on siis faktuaalinen virhe!

Myös tämä GLP:ssä ilmestynyt artikkeli yrittää kertoa, että "agroekologia" olisi paitsi ideologia myös tieteenala ...

Has agroecology been hijacked by activists more concerned about anti-GMO purity than sustainability? (http://www.geneticliteracyproject.org/2015/04/27/has-agroecology-been-hijacked-by-activists-more-concerned-about-anti-gmo-purity-than-sustainability/)

... tai ainakin voisi sellaiseksi kehittyä.

Mutta minä pidän tuota käsitettä jo menetettynä. Sitä ei luultavasti saa "kaapattua" takaisin. Siitä on käytännössä luovuttava, tieteen nimityksenä. Vähän sihen tapaan kuin tähtitiedettä ei enää voi kutsua (johdonmukaisella) nimellä "astrologia" vaan on turvauduttava "astronomia" -nimitykseen.

Ruotsinkielellä tietysti koko ekologisuuden käsite on vaarassa, kun luomuviljely on "ekologisk odling". Det är svårt att övertyga människor, att ekologisk odling är oekologisk ... (kun tavallisella ihmisellä on hänen käyttämässään kielessä jo suuri osa hänen todellisuuskuvastaan, "tieteestään".)

Mitähän tässä keskustelussa sovittiin:

Ruokaturva innostaa tutkimusyhteistyöhön (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/150917_ruokaturvainnostaatutkimusyhteistyohon.html)

Kun yhtenä osapuolena oli IFPRI, ja kolmantena Afrikan maataloustutkimusfoorum FARA, niin uskoisinpa, että ei sovittu luomulinjalla etenemisestä. Tuskinpa edes kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sellaista ehdotti, vaikka mieli olisi tehnytkin.

Tässä (https://www.luke.fi/uutinen/luke-ja-fara-neuvottelevat-yhteistyosta/) on Luken tiedote asiasta. Sieltäkään eivät yksityiskohdat ihan selviä. Mutta siinä mainitusta FoodAfrica -hankkeesta meillä on jo tieto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=500.msg4591;topicseen#msg4591), ettei se erityisesti suosi luomua.

Tämä Green Living Movement on kyllä kansalaisjärjestö, mutta sen luomuviljelyhanke Sambiassa (Swazimaassa olevista hankkeista ei ole tarkempaa tietoa) saa siis tukea Suomen ulkoasiainministeriöltä:

http://www.glmglobal.org/fi/news/

(Tuollaisen tukitilaisuuden järjestäminen asialle 5.11.15 voisi kyllä viitata siihen, että hanke on jatkossa menettämässä tukensa, kun kehitysapumäärärahoja nyt leikataan?)

***

Tämän Maailman ruokapäivän seminaarin sanomaa ja sisältöä ei tästä selostuksesta aivan tarkasti vielä tiedä, mutta ainakin kahden esitelmöitsijän nimet jo lupaavat selvää painotusta luomulinjan suuntaan:

Invitation: World Food Day seminar 29.10. - topic food security, social protection and living soils - welcome! (http://www.helsinki.fi/af-faculty/faculty/news/151008_world_food_day.html)

Jos esitelmät tulevat jälkikäteen verkkoon, voimme tarkemmin palata asiaan.

Tuon Maailman ruokapäivän seminaarin taustaryhmänä oli myös MMM, ja siten esitykset löytyvät nyt sen "varastosta". Löytyvät esim. tämän linkin kautta:

Maa- ja metsätalousministeriön tilaisuuksien esitykset saatavilla verkosta (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/151105_maa-jametsatalousministeriontilaisuuksienesityksetsaatavillaverkosta.html)

***

Helenius pyörittelee asiaa vähän sinne tänne, mutta selvästi on tyytymätön "produktionistiseen paradigmaan" eli Vihreän vallankumouksen malliin, ja etsii tilalle (tai ainakin rinnalle) jotakin "ekologisesti integroitua paradigmaa". Joka kyllä on sitten sekoitus kaikenlaista, mutta selvästi siinä vähän luomuaatettakin on mukana.

Krogerin esityskään ei ole täysin eksplitiittinen, mutta kyllä se sieltä tässä lauseessa (s. 12) tuli:

"Agroecology has become the practical method for building food sovereignty at the farm scale (Altieri 2012)"

Eli luomuviljelyä sinne kehitysmaihin ajaa hänkin.

Mutta tämä projekti on jotain aivan toista!

Herättääkö Suomen tuki Sambian nukkuvan jättiläisen? (http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=337734&contentlan=1&culture=fi-FI)

Hyvä, Suomi! Hyvä, Sambia! Tämä onnistuu, tämä onnistuu!

Nyt on rohkeat, kunnon visiotkin:

QuoteOtetaan esimerkiksi maissi, joka on Sambian viljellyin maatalouskasvi. Maissin keskimääräinen sato on noin kaksi tonnia hehtaarilta ja usein pieniviljelijöiden sato jää tästäkin, alle tonniin. Samaan aikaan suurviljelijät saavat samoista lajikkeista jopa 11 tonnin satoja hehtaarilta.

Ilmastonmuutos taitaa nykyisin olla ihan pakko mainita: siitä on vähän - muodollisesti - juttua artikkelin lopussa, mutta siitä ei tehdä pääasiaa.

Tämä vaatimus tai ehdotus on esitetty Ruotsissa, mutta kyllä tämä Suomeakin koskee:

SIDA måste återställa biståndet till jordbruket i Afrika! (http://staffandanielsson.blogspot.fi/2018/01/sida-maste-aterstalla-bistandet-till.html)

Ehkä jopa yhteispohjoismaisena projektina:

QuoteJag har i motioner och debattartiklar mm också förespråkat att t ex nordens länder går samman för att samla resurser och visa på den framgångsrika nordiska modellen för att utveckla jordbruket i dialog mellan lantbrukare, livsmedelsindustri och samhället.

SIDA måste enligt min uppfattning återställa en betydligt större del av biståndet att gå till att utveckla det afrikanska jordbruket.

Mutta ei luomulinjalla (johon Staffan Danielssonkaan ei takuulla tuossa tähtää!). Vaan maatalouden tuottavuuteen keskittyen, sitä tukien. Vaikka nämäkin olisivat tärkeitä tavoitteita ...

Quote"Förutom traditionella mål som ekonomisk tillväxt och fattigdomsbekämpning ska regeringar idag också arbeta mot en mängd olika mål inom ramen för Agenda 2030: klimathänsyn, jämställdhet, biologisk mångfald med mera.[...]"

... niin Afrikka tarvitsee nyt tehokasta maataloutta. Eikä maanosaa pidä tuomita/uhrata eurooppalaisten vihreiden unelmien ja utopioiden kokeilualueeksi.

Quote from: Heikki Jokipii on 26.09.15 - klo:05:17
Mitähän tässä keskustelussa sovittiin:

Ruokaturva innostaa tutkimusyhteistyöhön (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/150917_ruokaturvainnostaatutkimusyhteistyohon.html)

Kun yhtenä osapuolena oli IFPRI, ja kolmantena Afrikan maataloustutkimusfoorum FARA, niin uskoisinpa, että ei sovittu luomulinjalla etenemisestä. Tuskinpa edes kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sellaista ehdotti, vaikka mieli olisi tehnytkin.

Tässä (https://www.luke.fi/uutinen/luke-ja-fara-neuvottelevat-yhteistyosta/) on Luken tiedote asiasta. Sieltäkään eivät yksityiskohdat ihan selviä. Mutta siinä mainitusta FoodAfrica -hankkeesta meillä on jo tieto (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.msg4591;topicseen#msg4591), ettei se erityisesti suosi luomua.

Eikä suosikaan. Hesarissa oli tänään pitkä juttu yhteistyöstä viljavuustutkimuksessa, ja täsmälannoituksessa, Afrikassa. FoodAfrican mainitaan olleen ja olevan tuossa hankkeessa mukana. Ja muidenkin suomalaisten.

Yritän saada sen linkattua tänne. Uutisen arvoinen asia on, että vastaus otsikon kysymykseen alkaa olla: ei. Vaikka Suomen mepit EU-parlamentissa niin tekevätkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg8609#msg8609).

Klo 13:30: Tässä se on:

"Iso osa nälänhädästä on niin sanottua piilonälkää”, sanoo professori �" nyt sitä torjutaan Afrikassa suomalaisista pelloista kerätyn tieto­pankin avulla (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005635193.html)

QuoteHänen mukaansa myös lannoiteteollisuus Afrikassa on kiinnostunut käyttämään uutta tietoa. Professori Esala arvelee, että edessä on lannoiteteollisuuden murros.

Afrikan markkinoilla on pääosin vain pääravinteita sisältäviä lannoitteita.

”Nyt lannoitus voidaan suunnitella tasapainoiseksi kasvien, eläinten ja ihmisten kannalta. Kun viljelijöiden tietoisuus kasvaa, he osaavat vaatia monipuolisempia lannoitteita”, Esala sanoo.

Tämä projekti - joka siis ei ollut otsikkomme mukainen - meni Luken uutisen mukaan oikein hyvin:

Paremmat eväät kestävään ruoantuotantoon: FoodAfrica edisti ruokaturvaa kuudessa Afrikan maassa (https://www.luke.fi/uutiset/foodafrica-edisti-ruokaturvaa-kuudessa-afrikan-maassa/)

QuoteSell näkee tutkimuksella tärkeän roolin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kohdemaidensa lisäksi FoodAfricassa tuotettu tieto on jaettavissa kaikille vastaavissa olosuhteissa toimiville Afrikan viljelijöille ja voi siten vaikuttaa maanosan ruokaturvan parantamiseen pysyvästi.

”Aitoa, kestävää vaikuttavuutta saadaan, kun käyttöön otettavat menetelmät perustuvat luotettavaan tutkimustietoon. Siksi yksi FoodAfrican keskeisistä tavoitteista oli vahvistaa paikallista tutkimusosaamista kohdemaissa ja parantaa tiedon viljelijöiden, kotitalouksien ja hallinnon pääsyä tutkimustietoon.”

Tuossa projektissa luotiin mallia seuraavillekin Suomen kehitysapuprojekteille. Ja saatiin tietoa, jonka täytyy olla niidenkin lähtökohtana. Tämä koskien myös järjestöjen hankkeita. Joista - niistäkin, koska niissä useimmiten on mukana myös julkkista rahoitusta - jokunen vuosi sitten esitimmekin tämän vaatimuksen:

Missä viipyy raportointi epäonnistuneista luomuviljelyhankkeista kehitysmaissa? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=380)

Tuo projekti - eli FoodAfrica - meni ilmeisesti todella hyvin, koska jopa tai myös maailma.net julkaisi siitä näin myönteisen arvion:

Lautasmalli Beniniin �" Suomalaisrahoitteinen tutkimushanke parantaa Afrikan ruokaturvaa (https://www.maailma.net/uutiset/suomalainen-tutkimusohjelma-vahvisti-ruokaturvaa-afrikassa-tutkimuksen-kautta-voidaan)

Vaikka yhtään epäselväksi ei jää, etttä mistään luomuviljelyn edistämisprojektista ei ollut kyse:

QuoteEsala oli mukana hankkeessa, jossa tutkittiin maaperän hivenaineita Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja kehitettiin uusi, halvempi menetelmä maaperän ravinteiden mittaamiseen.

”Uudella menetelmällä tutkimus voidaan tehdä suoraan viljelijän pellolla, eikä näytettä tarvitse lähettää monimutkaisiin laboratoriokokeisiin niin kuin ennen. Jos mittaus aiemmin maksoi viljelijälle 30 dollaria, uudella menetelmällä se maksaa dollarin”, hän kertoo.

Maaperän laatua ei ole alueella aiemmin tutkittu kattavasti. Hivenainetiedon perusteella voidaan kehittää kestävää lannoittamista, edistää paikallista lannoitetuotantoa ja kasvattaa satomääriä.

Jo Martti Esalan nimikin takaa, että ei ollut.

Tuollaisella kustannuksen pudotuksella 30:stä yhteen dollariin olisi tietysti merkitystä suomalaisellekin viljelijälle, muuta erityisen paljon se ymmärrettävästi merkitsee siellä, Afrikassa.

Quote from: Heikki Jokipii on 16.10.12 - klo:15:39

Hesarin Tiede-palstalla tänään oli kaunis ja informaatiota sisältävä kuva Sahelin alueen puista.

Laitan tämän tänne, koska sen alla oli artikkeli peltometsäviljelystä, jota (katso edellä) mainostettiin jotenkin Suomen taitotiedon vahvuudeksi kehitysavussa.

QuoteSahelin toivo itää peltometsissä

Nälänhädästä kärsivä Saharan eteläpuolinen Sahel voisi tuottaa muutakin kuin pölyä. Vanha viljelymenetelmä panee kasvit auttamaan toisiaan.

Sa­hel on seu­tu, jos­ta tu­lee huo­no­ja uu­ti­sia. Par­hail­laan Sa­ha­ran ete­lä­puo­lis­ta sa­van­nia pii­naa pa­hin kui­vuus vuo­si­kym­me­niin, ja 18 mil­joo­naa ih­mis­tä nä­kee näl­kää. Edel­li­sen ker­ran alueen va­ka­va kui­vuus nou­si ot­si­koi­hin vuo­si­na 2010 ja 2005.

Pro­fes­so­ri Ola­vi Luuk­ka­nen kui­ten­kin väit­tää, et­tä jos sa­he­li­lai­set sai­si­vat rau­has­sa har­joit­taa pe­rin­teis­tä pel­to­met­sä­vil­je­lyä, he pa­ni­si­vat maan tuot­ta­maan pal­jon muu­ta­kin kuin pö­lyä. He kas­vat­tai­si­vat vie­rek­käin hyö­ty­pui­ta, dur­raa, hel­mi­hirs­siä ja ko­tie­läi­miä.

Tä­mä on eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää �" ja tuot­ta­vin­ta maan­käyt­töä, mi­tä luon­nos­taan ru­ti­kui­val­la tan­te­reel­la voi ol­la.

Luuk­ka­nen työs­ken­te­lee Hel­sin­gin yli­opis­ton Vii­kin tro­piik­ki-ins­ti­tuu­tis­sa ja on 30 vuot­ta tut­ki­nut pel­to­met­siä.

Eli yksi  tällainen asiantuntija Suomesta siis todellakin löytyy! Ettei se ollut ihan hatusta.

Tuon me siis jo 7 vuotta sitten totesimme. Asia saa vahvistuksensa Luomuliiton 12.6.2019 tiedotteesta (lihav. HJ}:

Puita pelloille? Peltometsäviljely tulee Suomeen (http://www.luomuliitto.fi/kategoria/tiedotteet/)

QuoteIlmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ehdotettu peltojen metsittämistä. Puiden tuomat hyödyt ja peltojen viljelykäytön voi kuitenkin myös yhdistää. Suomen peltometsäviljelyverkoston 17.6. Paraisilla järjestämässä tapahtumassa tuodaan alan oppeja muualta Euroopasta sekä esitetään keinoja soveltaa niitä Suomen olosuhteisiin.

Eli Suomella ei ole ollut eikä ole mitään erityisosaamista peltometsäviljelyssä.

Puhumatta nyt siitä, mitä järkeä koko niksissä on, kehitysmaissa tai Suomessa. Kun typpilannoite on (tehoonsa nähden) hyvin halpaa, ja sitä voidaan kohta valmistaa käyttämättä fossiilista energiaa ja raaka-ainetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg8386#msg8386). Vielä ehkä vähän kalliimmalla, mutta luulenpa tuon kehityksen aika pian näkyvän tarjonnassa ja hinnoissakin. Katson optimismini asiassa perustelluksi, se ei ole toiveajattelua. Koska kaikkeen fossiilivapaaseen nyt satsataan valtavasti, ja useita tapoja on jo demonstroitu mahdollisiksi. Jo kauan sitten ...

Typpilannoitteet - tehoviljely - eivät ole periaatteessa riippuvaisia fossiilisista polttoaineista (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=236)

.. ja nyt siihen lisätään modernin tieteen uudet tulokset.


PS. taidanpa olla aika pitkävihainen.  ;D

Tässä hankkeessa ei kiitettävästi luomuaate paljon tuoksu:

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla (https://www.maailma.net/uutiset/ikuisuusongelma-miten-saada-kaikille-riittavasti-ruokaa-uusi-afrikkalais-eurooppalainen)

Mutta hiukan se vilahtaa:

QuoteOsasta viljelijöistä koulutetaan bisnesagentteja, jotka kouluttavat mobiilisovelluksen avulla paikallisia viljelijöitä siitä, miten maissia kannattaa viljellä ja varastoida, jotta sato olisi parempi. Keinot ovat yksinkertaisia.

”Viljelijöitä opastetaan esimerkiksi lisäämään papujen ja soijapapujen viljelyä maissin lomassa. Näin maaperään syntyy enemmän typpeä, jonka avulla maissi kasvaa paremmin”, Katareiha kertoo.

Vielä yksinkertaisempaa olisi ottaa typpeä sieltä lannoitesäkistä. Joista saisi yleensä samantien muutakin tarvittavaa. Mutta siihen ei opasteta.

Se tietty odotettavissa oleva vastaväite on jo käsitelty täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg14123#msg14183).

Sekään ei tule kyllä esille, että ugandalaiset viljelijät itse ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta GMO-lajikkeita kohtaan:

‘Why use dangerous pesticides when GM maize can help us fight fall armyworm?’ Ugandan farmers ask government (https://geneticliteracyproject.org/2020/09/24/why-use-dangerous-pesticides-when-gm-maize-can-help-us-fight-fall-armyworm-ugandan-farmers-ask-government/)

Tai se, että maan hallituskin on tullut myönteisemmäksi GMO-lajikkeille, nyttemmin. Ja tällaisiakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=55.msg19664#msg19664) yhteistyöprojekteja jo on. Mutta ei suomalaisilla ja eurooppalaisilla.

Uusimmassa (kotiini tulleessa) Kehitys-lehdessä (julkaisija UM) korostettiin eräässä artikkelissa tarvetta nostaa maanviljelyn tuottavuutta Afrikassa. Keinoina mainittiin keinokastelun jälkeen keinolannoitteet ja torjunta-aineet.

Jokin perustavanlaatuisesti muuttunut? (Olihan siitä jo vihjeitä edellä.)

Siinä tehtiin myös vertailu viljojen hehtaarisadoista maanosittain. Jossa Afrikan sijoitus oli erittäin kehno.

Mistä lienee kyse? Otsikkomme asiasta?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/48e9f0c1-7627-488a-9767-d50781424ca1

QuoteSuorakylvöä, peltometsäviljelyä ja sadeveden korjuuta. Suomalaiset keräsivät rahoitusta Tansanian pienviljelijöille
Paikallisille viljelijöille Njomben alueella opetetaan agroekologisista menetelmiä.
Tilaajalle

Suorakylvö viittaisi muuhun. Peltometsäviljely ja agroekologia juuri siihen.