Tuottava Maa Turvattu Luonto

Helsingin Sanomien tiedesivuilla 11.3.2008 olleet artikkelit luomupuuvillasta olivat täysin harhaanjohtavia ja vilisivät virheitä.

Kerroimme asiasta uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=31), ja jatkamme asiasta täällä.

* * *

Siihen on jo tavallaan tottunut, että ko. lehden muille palstoille, vaikkapa "Hinta & Laatu" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg134#msg134), ujutetaan luomupropagandaa, mutta että vielä tiedepalstallekin.

Ujuttamisen keino lienee ollut se, että toimittaja Saarinen kertoo olleensa paikanpäällä - ja tällä sitten on tarvittava uskottavuus hankittu. Mutta vahvoilla ideologisilla silmälaseilla näkee kyllä haluamansa, mihin olemme jo kiinnittäneet huomiota aiemminkin, viimeksi - tavallaan - täällä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=44.0)

Toimittaja Saarinen aivan varmasti "tiesi" kaiken kirjoittamansa jo paikalle lähtiessään. Artikkeliin "Luomupuuvilla elättää intialaisen" ei luultavasti tarvinnut lisätä kuin henkilö- ja paikannimiä *), piilomainonta-artikkelit "Sveitsin Coop ja Remei loivat luomukaupan" ja "Luomupuuvillan myynti kasvaa" saattoivat hyvin olla jo lähtiessä valmiina.

Artikkelissa "Luomupuuvillan myynti kasvaa" yritettiin teeskennellä objektiivisuutta, jotta HS:n tiedepalsta sen hyväksyisi, mutta "puolto" eli vääristymä on aivan selvä. Käydäänpä asiaa kohta läpi yksityiskohtaisemmin.
___________

*) Se muistuttaa kummasti tätä Sini Kuvajan artikkelia (http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_4/4933)!

Tällaista väittää Saarinen ”tausta-artikkelissaan”, joka tietysti on otsikoitu ”Luomupuuvillan myynti kasvaa”

Kerrottuaan aluksi ongelmattomasti oikeita faktoja, hän jatkaa:

QuotePuuvillan viljely perinteiseen tapaan kuormittaa ympäristöä. Kasvi on altis lukuisille sairauksille ja tuhohyönteisille ja kestää huonosti kuivuutta.

Tehoviljely on saastuttanut ja heikentänyt maaperää, mistä on esimerkkinä Aral-järven kuivuminen. Kymmenesosa kaikista maailmassa käytettävistä torjunta-aineista kuluu puuvillan viljelyssä.

Jopa 25 prosenttia hyönteismyrkyistä käytetään puuvillan tuotannossa.

Runsas kemikaalien käyttö on myös terveydellinen riski. Hyvin harva viljelijä käyttää tropiikissa suojausta levittäessään myrkkyjä pellolle. Torjunta-aineet joutuvat maaperään ja vesistöihin.

Maailmanpankin tilastojen mukaan maailmassa kuolee joka vuosi yli 300 000 ihmistä torjunta-aineiden myrkytyksiin

Tässä tapaamme tuon tutun luomumytologiaan kuuluvan väitteen, että tehoviljely saastuttaisi ja heikentäisi maaperää. Sen tausta on siinä uskomuksessa, että keinolannoitteilta jotenkin puuttuisi ”elämänvoimaa” eloperäisiin lannoitteisiin verrattuna. Uskomuksen perustelu on pelkästään filosofinen, minkään näköistä empiiristä näyttöä asiasta ei tietystikään ole olemassa. Kasvihan ”nauttii” lannoitteesta saatavat ravinteensa alkuainemuodossa, ei se ”tiedä”, mistä typpi tms. on peräisin. Sen sijaan lannoittamatta jättäminen kyllä heikentää maaperää, mutta se ei suinkaan ole ”tehoviljelyä” vaan ryöstöviljelyä.

Olenkin peräänkuuluttanut esimerkkiä siitä, missä ja milloin tehoviljely olisi maaperää heikentänyt. Nyt Saarisella on antaa esimerkki, mutta minkälainen: Aral-järvi. Asialla ei kuitenkaan ole minkään sortin tekemistä tehoviljelyn kanssa, vaikka pelloilla olisi keinolannoitteita ja torjnuta-aineita käytettykin. Syy Aral-järven  kuivuimiseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aralj%C3%A4rvi) oli jokien uomien uudelleenohjaamisessa.

Sen jälkeen Saarinen pelottelee torjunta-aineilla. Varsinaisesti hän ei valehtele, riskejä niiden käyttöön liittyy, mutta ”tarkoituksenmukaista” kerrontaa on, että

a)   hyvin harva käyttää tropiikissa suojausta �" koska tämä epäkohta on helpohkosti hoidettavissa, ohjeistuksella ja jopa lainsäädännöllä. Välineiden kehittämisellä, jos se on tarpeen. Asia ei ole mitenkään ylivoimainen
b)   300 000 kuolee. Näistä uhreista valtaosa, lähes kaikki, ovat kuitenkin ihmisiä, jotka tekevät itsemurhan juomalla torjunta-aineita. Mitenköhän sama ilmaistaisiin köydestä: ”Joka vuosi kuolee miljoona ihmistä köyden aiheuttamiin hengitysteiden toimintahäiriöihin”.   

QuoteGeenimuunneltu puuvillakaan ei ole tuonut yksiselitteistä apua. Kemikaalien käyttö on voinut lisääntyä tietyillä alueilla, kun gm-viljelyn vaikutuksia on seurattu pitkään.

Kiinassa ja Intiassa on havaittu tutkimuksissa, että Bt-kasvimyrkkyä erittävä geenimuunneltu puuvilla on kyllä vähentänyt kasvin ensisijaista tuholaista. Samalla se on luonut otolliset olot muille tuholaisille.

Tämä johtaa noidankehään: torjunta-aineiden käyttö lisääntyy ja sadot voivat pienentyä. Geenimuunneltu organismi voi myös siirtyä viljelykasvista rikkaruohoon. Silloin rikkaruohoja on yhä vaikeampi hävittää.

Kolmasosalla maailman puuvillapelloista kasvaa geenimuunneltua puuvillaa. Maailmanpankin mukaan Bt-puuvillan käyttö on vähentänyt kemikaalien käyttöä huomattavasti. Samalla se myöntää, että tulokset voivat vaihdella pitkän ajan kuluessa ja eri ympäristöissä.

Samoin tässä Saarinen ei suoranaisesti kerro mitään virheellistä, mutta harhaanjohtaa. Kuten ehdotuksessani kirjoitukseksi HS:n mielipidepalstalle jo sanoin:

Gm-puuvilla tuli Intiaan v. 2002. Vuoden 2007 lopussa Intiassa gm-puuvillaa oli 66% koko viljelypinta-alasta. Se kertoo yksiselitteisesti, että apua on tullut.

Vaikka Saarinen myöntää (ja viittaa myös Maailmanpankkiin asiassa), että tuloksia bt-puuvillalla on saatu, hän sitten ammentaa loput skenaarionsa suoraan Bioturvan tms. aineistoista, ja antaa kaikin tavoin ymmärtää, että tulokset voivat ”vaihdella pitkän ajan kuluessa”, so. huonontuvat myöhemmin. Vaikeudet, joista mainitsee, ovat kuitenkin täysin hoidossa, mitään ”noidankehiä” ei ole syntynyt.  Eivätkä sadot pienentyneet. Koska kaikkea tietysti ”voi” joskus hamassa tulevaisuudessa tapahtua, Saarinen on väitteineen ”turvassa”. 

”Geenimuunnellun organismin siirtyminen viljelykasvista rikkaruohoon” tarkoittaa ilmeisesti kyllä vain ko. geenin siirtymistä. Sekään ei kyllä bt-puuvillan tapauksessa liene mikään ongelma, Saarinen onkin ensimmäinen, jonka olen nähnyt asiasta tässä yhteydessä varoittelevan. 

* * *

Kun Saarinen toteaa, että …

QuoteOrgaanisen viljelyn osuus on edelleen alle prosentti kaikesta puuvillan tuotannosta, mutta luomupuuvillan kysyntä ja myynti on noussut kovasti viime vuosina.

… niin samalla hän kyllä faktisesti myöntää, että se ei ole luomupuuvilla, joka elättää intialaisen, vaan se 99% muuta puuvillaa. Josta siis 2/3 on bt-puuvillaa.

Tämä pääartikkeli vaatii vielä tarkemman pöyhimisen, minulla on siitä monia ajatuksia jo sanotun lisäksi, mutta lainaanpa sen tähän nyt kokonaan, jotta sitä ja kritiikkiämme voidaan verrata.

QuoteLuomupuuvilla elättää intialaisen

KASRAWAD, INTIA. Ilta-auringon säteet valaisevat Hasankhedin kylää, kun Gulab Rubsingh, 37, astelee kotiin puuvillapelloltaan.

Pellon laidassa seisoo uusi tiilitalo, jonka Rubsingh rakennutti perheelleen toista vuotta sitten. Perheeseen kuuluvat Rubsinghin lisäksi vaimo Kalibai, 35 ja poika Sunil, 10, sekä tyttäret Lalita, 8, Ganga, 5, ja Bhuri, 3. Samassa taloudessa asuu myös vanhempia sukulaisia.

Madhya Pradeshin osavaltiossa Intiassa pientilaansa viljelevä Rubsingh on nyt tyytyväinen mies.

Hänellä on mennyt taloudellisesti paremmin sen jälkeen, kun hän siirtyi 2004 tuottamaan luomupuuvillaa.

Sen ansiosta hän kykeni rakentamaan perheelle suuremman ja paremman talon. Pihamaalla on viisi lehmää.

"Meitä siirtyi samaan aikaan parikymmentä maanviljelijää luomuviljelyyn. Kemiallinen maanviljely oli liian kallista. Eikä sato ollut hyvä, vaikka käytin lannoitteita", toteaa Rubsingh.

"Kun käyttää kemiallisia lannoitteita, tarvitaan paljon vettä. Sama koskee tuholaismyrkkyjä. Lannoitteet ja tuholaismyrkyt maksavat paljon, joten niitä varten täytyy ottaa kallista lainaa."

Rubsingh kokee olevansa nyt vapaa ja itsenäinen, kun hänen ei tarvitse lainata rahaa korkealla 24 prosentin korolla.

"Mitä tahansa nyt ansaitsen, on se kaikki puhdasta tuloa." Hän saa orgaanisesta puuvillasta 20 prosenttia paremman hinnan kuin tavallisesta. Rubsingh kertoo, että hänen elämänlaatunsa on parantunut. Perheellä on nyt myös varaa syödä paremmin, joten kaikki ovat terveempiä.

"Sadot ovat suurentuneet koko ajan. Saan nyt satoa kolmen eekkerin puuvillapelloltani 400 kiloa eekkeriltä, mikä tekee yhteensä 1 200 kiloa".

"Luomuviljely vaatii vain työtä. Valmistan torjunta-aineita itse esimerkiksi neem-puusta, okrasta ja kirmoijasta käyttämällä. Siinä seoksen annetaan käydä ensin muutaman päivän ajan. Tämä karkottaa tuholaiset", sanoo Rubsingh.

Torjunta-aineiden seoksiin käytetään myös sipulia, chiliä ja valkosipulia.

Rubsingh pitää tärkeänä sitä, että orgaaniset lannoitteet ja torjunta-aineet ovat turvallisia käyttää. Kyläläisillä on ollut monenlaista harmia kemiallisista lannoitteista. Ne ovat aiheuttaneet heille pahoinvointia ja huimausta.

Luomuviljelyn periaatteisiin kuuluu vuoroviljely, jotta maaperä ei pääse köyhtymään.

Rubsingh viljelee puuvillan lisäksi vehnää, maissia, kikhernettä ja mung-papua. Viljelijöille neuvotaan kädestä pitäen, kuinka kompostoida tai valmistaa omatekoisia torjunta-aineita. Neuvojat käyvät myös tiloilla ja viljelijät vaihtavat tietoa keskenään. BioRe-yhtiö on sitoutunut ostamaan puuvillaa viljelijöiltä kahden vuoden siirtymävaiheen aikana. Tällöin viljelijä luopuu kemiallisten lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen käytöstä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka tutustui luomupuuvillan viljelyyn Intiassa viime vuoden lopulla.

RIITTA SAARINEN

Sanoma kun on osittain kätketty "viattoman" lauseen sisään. Mutta sitten tästä kohta kohdalta.

Aloitetaan tästä. Mitä ilmeisimmin haastateltu haluaa miellyttää haastattelijaansa, jonka tietää luomumyönteiseksi, ja todistaa asiassa - liian paljon:

Quote"Meitä siirtyi samaan aikaan parikymmentä maanviljelijää luomuviljelyyn. Kemiallinen maanviljely oli liian kallista. Eikä sato ollut hyvä, vaikka käytin lannoitteita", toteaa Rubsingh.

"Kun käyttää kemiallisia lannoitteita, tarvitaan paljon vettä. Sama koskee tuholaismyrkkyjä.

(lihav. HJ)

Kemiallisen contra luomuviljelyn hintaan myöhemmin, mutta tämä, ettei "sato ollut hyvä", on selvästi sitä miellyttämisen halua, kun tiedämme faktat. Jos hän vielä sanoo, että "sadot ovat suurentuneet koko ajan". Vielä uskottavaa olisi, että hänen satonsa ovat nyttemmin lähes samat, (mutta, että kokonaistalous plussan puolella tms.), mutta tässä hän todistaa siinä määrin liikaa, että epäilyksen olisi pitänyt herätä. *)

Se, että kemialliset lannoitteet edellyttäisivät enemmän vettä, on taas suoraan luomumytologiasta (http://www.tuottavamaa.org/artikkelit/translated/ruokafetismi.php). Viimeistään siinä vaiheessa olisi Saarisen "hälytyskellojen" pitänyt soida, kun väitetään jotain näin posketonta: "Sama koskee tuholaismyrkkyjä"! Mutta eipä soinut. Keksiikö joku ensimmäistäkään tapaa, miten tuholaismyrkyt vaatisivat enemmän vettä? No, etsimällä etsien löytää ehkä sen, että jotkin torjunta-aineet täytyisi sekoittaa veteen ennen käyttöä, mutta silloin on kyllä varsin marginaalisista vesimääristä kyse.     

Kyllä tästäkin olisi "häytyskellojen" pirahtaa täyteen pirinäänsä:

QuoteKyläläisillä on ollut monenlaista harmia kemiallisista lannoitteista. Ne ovat aiheuttaneet heille pahoinvointia ja huimausta.

(lihav. HJ)

Kemialliset lannoitteet kun ovat aivan samoja kuin Suomessakin. Oletteko kuulleet Suomesta, että lannoitteet olisivat aiheuttaneet viljelijöille pahoinvointia (olettaen tietysti - sekä Suomen että Intian viljelijöiden kohdalla -  kohtuullisen uskottavasti, ettei kukaan heistä niitä syö)? Kun tiedämme, mitä orgaanisella lannoitteella ("luomulannoitteella") yleensä tarkoitetaan, se minusta todennäköisemmin voisi aikaansaada ko. reaktion, mutta tuskin sekään heille, vaikka ehkä hajuun tottumattomalle kaupunkilaiselle.

Tästä miellyttämisen halusta on monia esimerkkejä, kun tietyllä tavalla asennoitunut (länsimainen) haastattelija lähtee kyselemään, ja jos myös tilalla on valmiit "kontrahdit" luomuostajan kanssa. Siellä täällä Intiassa on "luomukyliäkin", johon vihreät lehtimiehet lähtevät mielellään vierailemaan, suorastaan "pyhiinvaellukselle". Kun vähän skeptisempi haastattelija paikalla käy, tarinat joko muuttuvat tai niiden tarinaluonne paljastuu.

Vihreä haastattelija saa tulokseksi, että vaikkapa gm-lajikkeista oli kyläläisillä huonoja kokemuksia, siksi he siirtyivät luomuun. Skeptinen haastattelija selvittää, että gm-lajikkeista kyläläisillä oli vain toisen käden tietoa, kaukaa toisesta kylästä, toiselta alueelta, huhupuhetta, ja luomuun oli siirrytty länsimaisten aktivistien (ostajien) aloitteesta.

Hyvä vihreä haastattelija saa tulokseksi vaikka mitä, vaikka tällaisen uutisen (http://www.kepa.fi/uutiset/3164):

Quote"Luultavasti monet kuulivat ensimmäisen kerran puhuttavan GMO-tuotteista, mutta ongelma oli kaikille tuttu. Monet viljelijät ovat joutuneet huomaamaan että "parannetut" siemenet eivät kasva enää seuraavana vuonna. He haluavat siemeniä, joita voi säästää seuraavaan vuoteen, lainata ystäville ja myydä eteenpäin."

Näin, vaikka siis Mosambikissa ei tuolloin gm-siemeniä ollut ylipäänsä - ja siitä huolimatta, että tässä vihjattua "itsemurhasiementä" ei ollut silloin eikä nytkään käytössä missään, ja olemassakin hädin tuskin joissakin tutkimuslaitoksissa, hyvin "alkutekijöissään" sielläkin. Mutta kokemuksen asiasta hyvä haastattelija sai siis esille.
___________

*) mutta eiväthän epäilykset heränneet Sini Kuvajallakaan, jolle kerrottiin sama tarina, miten luomu oli kasvattanut satoja

Entä torjunta-aine:

Quote"Luomuviljely vaatii vain työtä. Valmistan torjunta-aineita itse esimerkiksi neem-puusta, okrasta ja kirmoijasta käyttämällä. Siinä seoksen annetaan käydä ensin muutaman päivän ajan. Tämä karkottaa tuholaiset", sanoo Rubsingh.

Torjunta-aineiden seoksiin käytetään myös sipulia, chiliä ja valkosipulia.

Tuosta listasta näkyy, että tämä perinteinen torjunta-aine (joka saattaa jossain määrin kyllä toimiakin) ei suinkaan ole ilmaista. Se vaatii työtä, mikä tuli esiin. Artikkelissa kerrotaan, että perheellä on myös viisi lehmää. Kaikkein ikävin tosiasia on, että tämän perinteisen torjunta-aineen valmistamiseen tuhraantuu myös paljon näiden lehmien maitoa, noiden muiden ihmisen syötäväksi kelpaavien aineiden lisäksi. Tämä torjunta-aine on eräiden intialaisten asiantuntijoiden mukaan juuri tältä pohjalta mitä viheliäisin, kun samaan aikaan Intian lapset tarvitsisivat tätä maitoa.     

Tätä asetelmaa sopii miettiä sen, joka päättää ostaa luomupuuvillatuotteita "eettisistä" syistä.

***

"Jatkuu huomenna". Silloin analysoidaan sitä taloudellista ajattelua, joka on artikkelin ja koko ideologian takana, fanaattista omavaraisuuspyrkimystä, ja sen keinon ja linjan tehokkuutta köyhyyden poistamisessa.

Sitten tähän "laihialaiseen" taloustieteeseen:

Quote”Lannoitteet ja tuholaismyrkyt maksavat paljon, joten niitä varten täytyy ottaa kallista lainaa."

Rubsingh kokee olevansa nyt vapaa ja itsenäinen, kun hänen ei tarvitse lainata rahaa korkealla 24 prosentin korolla.

"Mitä tahansa nyt ansaitsen, on se kaikki puhdasta tuloa." Hän saa orgaanisesta puuvillasta 20 prosenttia paremman hinnan kuin tavallisesta. Rubsingh kertoo, että hänen elämänlaatunsa on parantunut. Perheellä on nyt myös varaa syödä paremmin, joten kaikki ovat terveempiä.

On todellakin niin, että Intian maaseudulla nämä koronkiskurit saavat mellastaa, ja tällainen 24% korko saattaa olla totta, ja kauheata. Mutta onko tässä omavaraisuuteen pyrkimisessä silti, kokonaisuutena, mitään järkeä? Eikö pikemminkin pitäisi kehittää vaikkapa Muhammed Yunusin mikrolainakonseptia (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/K%C3%B6yhien+pankkiiri+pokkasi+Nobelin+rauhanpalkinnon/1135223582072), tai vaikkapa ihan Suomen mallia, jossa valtio on takana ja tukena?

Koska artikkelin linjalla, jossa kaikki tehdään kotona, asia ei paremmaksi muutu, se on saavuttanut sen tason, mihin se voi nousta. Mistä halusin julkaisemattomassa vastineessani (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=31) muistuttaa. *)

Tämä homma toimii juuri niin kauan, kun intialaisilla viljelijöillä on niin vähän muita vaihtoehtoja, että tällaiset nälkäpalkatkin ovat houkuttelevia, kun vielä ostosopimuksilla saadaan joku varmuus tulevaisuudesta, vaikka vain tällä länsimaisittain pöyristyttävän alhaisella tasolla.

Kokonaisuutena tämä on suunnatonta riistoa. Länsimaisten ihmisten päähänpinttymien takia tuotetaan asiat äärimmäisen työvaltaisesti siellä, missä työvoima on halpaa. Luomutuotanto tulleekin siirtymään vähitellen kokonaan kehitysmaihin �" siihen asti kunnes keskimääräisen palkkatason nousu tekee sen sielläkin kannattamattomaksi.

Ja kuten sanottu, se, että geenimuunneltu puuvilla valtaa alaa Intiassa valtavaa vauhtia, ja luomupuuvilla sinnittelee vain tuossa jossain prosentissa, osoittaa hyvin, että luomulinja ei viljelijöille oikeasti kannata. Ilmeisesti ainoa seikka, jota varten sitä jotkut harrastavat, on tämä ostosopimusten aikaansaama joku pieni turvallisuus. Vakka ei koskaan rikastukaan, ei ehkä menetä ihan kaikkea.

Hulluinta tässä kaikessa on, että luomupuuvillan kohdalla perustelut sen tarpeesta ihmisille ovat vieläkin kauempaa haettuja kuin luomuruoan. Luomuruoan kohdalla voi vielä ehkä jotenkin ajatella, että torjunta-ainejäämät olisivat syöjälle pahasta (vaikka eivät olekaan). Mutta kun puuvillaa ei syödä. Luomupuuvillan laadussa ei ole osoitettavissa mitään paremmuutta muuhun puuvillaan nähden. Koko juttu on rakennettu täysin mielikuvien varaan.

Niinpä on aika ihmeellistä, että HS:n tiedesivut antavat tilaa myynninedistämiselle tällaisen tuulesta temmatun mielikuvan avulla. Kolmas artikkeli oli sellainen, että se kyllä viimeistään oli pelkkää piilomainontaa, tiettyjä alalla toimivia firmoja ylistäessään ja esille tuodessaan. Jos sen suhteen toimisi, kuten vihreät usein toimivat (http://www.bioturva.org/art/mar05.htm), esittäisi kyllä epäilyksen siitä, kuka tässä on ”viulut maksanut”. Mutta emme toimi niin, vaan kutsumme vain HS:n ja toimittaja Riitta Saarisen korjaamaan erehdyksensä.  Tai tietysti - jos hänellä/heillä on vasta-argumentteja, esittämään ne.
____________

*) Ko. "laihialaisen" ajatuksen järkevyyttä voi maistella ja ajatuksellisesti testata soveltamalla sitä Suomeen (vaikka nykyiseen Laihiaan!). Siinä 100-200 vuotta sitten Suomen maatilat olivat pitkälle omavaraisia - oliko silloin kaikki hyvin, olisiko se yhä tavoiteltava päämäärä? Vandana Shivan mielestä se Intiassa on - ja tätä hän käy suihkukoneella saarnaamassa, korkeita palkkioita laskuttaen, länsimaissa, Suomessakin UM:n kutsumana.

Oikeastaan sama vaatimus, kuin tämän uutisen  (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=44.0)yhteydessä, voitaisiin esittää myös tämä HS:n/Saarisen artikkelin kohdalla:

heidän tulisi antaa ko. viljelijän osoitetiedot niin tarkasti, että

a) kriittinen lehtimies voisi vierailla samalla tilalla nyt ja
b) jonkun vuoden päästä, tarkistamassa tilanne

ja molemmissa tapauksissa haastattelemalla myös niitä naapureita, viljelijöitä, jotka eivät ole luomuun "hurahtaneet", ja tekemällä sitten vertailun.

Tämä lähti nyt emailina.

________________

Helsingin Sanomien tiedesivun toimitus
”Päätoimittaja” Timo Paukku
hs.tiede@hs.fi

Tiede-palsta HS:ssä on suunnattoman tärkeä, ja voi jo sanoa, instituutio suomalaisessa tiedonvälityksessä. Upeaa työtä, jopa parasta HS:n antia.

Siksi on hiukan surullista, että sen palstalla on 11.3.2008 julkaistu niin kaikesta tieteellisyydestä vapaa, ideologinen, suorastaan piilomainontaan asti menevä juttukokonaisuus, jonka toimittaja Riitta Saarinen sinne kirjoitti, ”Luomupuuvilla elättää intialaisen”.

Yritimme saada asiassa HS:n yleisönosastoon vastinetta, mutta sitä ei siellä julkaistu. Haluamme kuitenkin tiedoksenne sen, ja siihen kuuluvat lisäperustelut Saarisen jutun kelvottomuudesta. Ne löytyvät näistä nettilinkeistä:

http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=31
ja
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=49.0

Erityisesti haluaisimme kiinnittää huomiota tähän ajatukseemme:

”Tieteen tunnusmerkki on itsekorjautuvuus, so. virheet myönnetään, kriittisen keskustelun jälkeen. Eikö olisi ajateltavissa, että myös HS:n tiedepalsta noudattaisi tätä linjaa? Ja julkaisisi �" kun se on tarpeen �" korjauksia pieleen menneille, epätieteellistä tietoa sisältäneille artikkeleilleen? Itse palstalla, vaikka tarvittaessa toimituksen lyhentämänä?”

Tässä asiassa toivoisimme korjausta, vaikkapa epäsuorasti, esittelemällä gm-puuvillan menestystarinan, itse Intiassa ja myös kansainvälisesti.

Kuitenkin edelleen kunnioittavasti

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa �" Turvattu Luonto ry

PS. Tämän saa lähettää tiedoksi toimittaja Riitta Saariselle

Emmekä ole olleet edes yksin luomupuuvillaa kritisoimassa, vaikka jo mekin olemme sen tehneet. Useiden tällaisten yleisökirjoitusten (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63) (eri lehdissä) lisäksi on lähestytty sähkökirjeitse mm. Reilun  kaupan yhdistystä ja myös paria tuottajaa/kauppiasta.

Mutta sitten on taas YLEn palstalla tällainen uutinen:

Luomupuuvillan tuotanto lisääntyy voimakkaasti (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/08/luomupuuvillan_tuotanto_lisaantyy_voimakkaasti_917330.html)

Eikä todellakaan uutisen sanoma ole se, että tämä on vaarallista kehitystä.

Keskustelu asiasta oli YLE:llä auki vain päivän, mutta jo sinä aikana ehti tulla sinne lievästi kriittisiäkin näkemyksiä. Tuotiin esille, millainen vesisyöppö puuvilla yleisesti on. Mutta en saanut sinne enää illalla haluamaani täsmennystä: huonotuottoinen luomupuuvilla on lähes kaksinkertainen vesisyöppö. Ja myös peltoalasyöppö.

On ilmeisesti niin, että eräiltä toimittajilta vie sana "luomu" heti pois "hihnan päältä", kaikki kriittisyys unohtuu.

***

Pitänee olla vielä yhteydessä tuohon SFS-merkin myöntäjään, ja ehdottaa kylmästi, että luomupuuvillalle ei koskaan saisi myöntää ko. merkkiä.

Ja noihin firmoihin. Vaikka toivottomalta se tuntuu. Esim. Hennes & Mauritzin pitäisi olla tietoinen Ruotsissa esitetystä luomupuuvillan kritiikistä, mutta eipä näytä olevan. Tai sitten on, mutta sille merkitsee vain se, että ostajat luulevat asian olevan noin.

Asiassa on ilmeisesti menossa aggressiivinen myyntikampanja, eikä mikään tunnu auttavan.

Kauppalehdessä oli tavanomainen puutaheinää luomupuuvillan ympäristöystävällisyydestä:

Yhä useampi heittää luomua niskaan (http://www.kauppalehti.fi/5/i/vapaa-aika/uutiset/index.jsp?oid=2009/08/24924)

Lähetin paperilehteen kommentin.  Ellei sitä paperilehdessä julkaista, voi vielä kertoa asiasta sähköisesti.

Mutta että Uutispäivä Demarissakin, jonne aika äskettäin saimme oikeata tietoa asiasta (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63).

Tänään siellä kuitenkin "Ekovinkissä" Krista Leivo (Valonia), yleisotsikon "Ekologista tyyliä arkeen ja juhlaan" alla, mutta kuitenkin, kehuu luomupuuvillaa (lihav. HJ):

Quote"Ekologisten vaatteiden valmistuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän luonnonvaroja, keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Sen ansiosta ne sopivat erityisen hyvin allergikoille".

Luonnonvarojen käyttöä on jo kommentoitu em. UD-vasitineessamme (joka ei siis näyttä menneen mitenkään läpi).

Mutta entä tuo myyntipuhe "allergikoista"? Onko olemassa pienintäkään oikeaa evidenssiä sille, että torjunta-aineet (keinolannoitteista nyt puhumattakaan!) "kiipeäisivät" itse puuvillakuituun ja vaikuttaisivat sen laatuun tuolla tavalla? Luultavasti ei. Tarkistetaanpa.

PS. klo 19:30: Näyttää olevan mahdotonta ainakin Googlella löytää asiasta tieteellisiä tutkimuksia, kun kaikki mahdolliset hakusanat tuovat esiin (sivu- eli näyttökaupalla) vain joko luomupuuvillaa myyviä yrityksiä tai sitä puolustavia vihreitä järjestöjä. 

Tämän vinkin eli linkin (joka ei sekään ole tieteellinen) sain muulla tavoin, mutta se on hauska:

Reacting to organic cotton (http://www.dld123.com/q&a/index.php?cid=1019)

Siinä kysyjä on huolissaan ja ihmeissään siitä, että saa voimakkaita oireita luomupuuvillasta - mutta ei tavanomaisesta!

PS. 27.8. klo 7: Itse asiassa nämä kaupalliset luomupuuvillasovutkaan eivät väitä, että tavanomaisesta tulisi allergisia oireita. Ne vain tuovat esille, että luomupuuvillassa ei ole torjunta-ainejäämiä, jotka "saattavat" ("might") niitä aiheuttaa.

Asian tekee vielä kimurantimmaksi se, että on havaittu, että jotkut ihmiset ovat allergisia itse puuvillakuidulle (tai siitä lähtevälle hienojakoiselle pölylle). 

Tämä sivusto on puuvillan tuottajien (huomatkaa pehmeys, jolla suhtaudutaan luomupuuvillaan - senkin tuottajat kun ovat jäseniä ...):

Cotton industry running down myths and misinformation (http://deltafarmpress.com/news/060518-cotton-myths/)

Mutta muutama hyvä fakta tästä artikkelista löytyi:

* torjunta-aineiden käyttöä tavanomaisen puuvillan kohdalla liioitellaan 100 �" 500 �"kertaisesti (luomupuuvillan mainonnassa / tavanomaisen mustamaalauksessa)
* yhtä vaatetta kohti torjunta-aineenvljelyvaiheessa  käytetty määrä on "mikroskooppinen"
* puuvillan osuus maailman torjunta-aineiden kulutuksesta ei ole 25% vaan kuitenkin vain 8,5%

Mielenkiintoisin tässä asiassa jo saman puuvillan viljelijöiden sivuston toisessa artikkelissaan (http://westernfarmpress.com/news/05-28-06-cotton-sustainability-road/) antama tieto:

* johtava eurooppalainen laboratorio ei ole ikinä löytänyt torjunta-ainejäämiä yhdysvaltalaisesta puuvillasta

Sat sapienti, eli viisaalle kylliksi, sanoisivat tässä tilanteessa ehkä vanhat roomalaiset.

***

PS. Kukahan Suomessa tarkkailee näitä (epätodennäköisiä) jäämiä, jos kukaan? EVIRA, mutta kun puuvillaa ei syödä?

Eli tässä olisi nyt mitä ilmeisemin paikka vaatia, että luomupuuvillatuotteita kalliilla hinnalla myyvät firmat kustantaisivat sen kaksoissokkokokeen, esim. T-paidoilla.

Ja missä on EU?

Jos kuitenkin …

Quote•   johtava eurooppalainen laboratorio ei ole ikinä löytänyt torjunta-ainejäämiä yhdysvaltalaisesta puuvillasta

Sat sapienti, eli viisaalle kylliksi, sanoisivat tässä tilanteessa ehkä vanhat roomalaiset.

… avaan tätä vähän.

Jos

-   johtava eurooppalainen laboratorio ei USA:n puuvillasta ole koskaan löytänyt mitään jäämiä, ja
-    kun muistamme, miten analyysimenetelmät nyt erottavat jo triljoonasosia
-   sen täytyy merkitä sitä, että jos jostain muusta puuvillasta löytyykin ko. jäämiä, ne todennäköisesti ovat jossain tällä triljoonasosan tasolla.

Joka merkitsee sitä, että mahdollisen allergisen reaktion tuottaa siinä T-paidassa 100 �" 1000 �" 10 000 (jne.) kertaa todennäköisemmin joku muu tekijä, kuten

-   itse tämä puuvillakuitu
-   käsittelyprosessissa tulleet epäpuhtaudet
-   käytetyt väriaineet (ja niissä tiedetään todellakin olevan riskejä)

ja ihan saman T-paidan käytössä, samoja 100 �" 1000 �" 10 000 (jne.) kertaa torjunta-ainejäämiä suurempia allergiariskejä syntynee siitä, jos paita on

-   likainen tai
-   puhdas (pesuaineen jäämät!)

Niinpä alamme ymmärtää, miksi luomupuuvillan tarjoajat eivät uskalla varsinaisesti sanoa muuta kuin sen, että nämä torjunta-ainejäämät ”saattaisivat” olla jotenkin haitaksi. Siitä väitteestä ei jää mitenkään kiinni, ja voi turvallisin mielin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=164.0) viedä pankkiin ne rahat, jotka on saanut mm. herkässä mielentilassa olevilta nuorilta äideiltä.  Ja tätä ja vahvempia väitteitä ei tarvitse myyjän nykyään edes esittää, koska nämä ympäristötoimittajat hoitavat sen asian, hänen puolestaan (hekin varmasti aivan vilpittömässä hengessä).

***

Kun tähän kietoutuu siten vahvoja kaupallisia intressejä, lopputulema on se, että esim. Kauppalehti ei julkaise Debatti-palstallaan sellaisia kritiikkejä, minkä sinne lähetin (joka sisällöltään oli suurin piirtein sama kuin tämä (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63) Demariin lähetetty).  Firmoja �" jotka ovat varmasti ylpeitä uudesta ”aluevaltauksestaan” - ei kannatane lehden ärsyttää.

Nämä vaatefirmat nimittäin silloin tällöin saattavat maksaa lehteen vaikka koko sivun mainoksen, mutta  Heikki Jokipii tuskin koko loppuelämänsä aikana. 

***

Joten vastine Kauppalehteen oli lähetettävä sähköisessä muodossa. (http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=132584)

Tyypillistä asiassa on, että kun Iltalehti 29.8.2009 julkaisi artikkelin ”Ekomuoti �" luksusta vai pelleilyä?”, jossa (kuten otsikosta näkyy) osattiin olla osin kriittisiäkin tätä uutta hullutusta *) kohtaan, luomupuuvilla siinäkin artikkelissa kolmeen otteeseen mainittiin ihan ongelmattomasti ekologisena vaihtoehtona.

***

Kuten myös luomuruoka. Artikkelissa haastatellun Helsingin yliopiston tutkija Annukka Bergin mukaan ekologinen elämä ei ole välttämättä kalliimpaa, ja näin:

QuoteLuomuruoka maksaa enemmän, mutta lihansyönnin lopettaminen kompensoi kuluja.

(Ei muuten välttämättä edes kompensoi, kun luomuvihannekset saattavat maksaa kilolta saman kuin tavanomainen liha. HJ)
________________

*) jossa jokin kierrätysmateriaalista tehty laukku maksaa 300 euroa jne.

Luultavasti tätäkin juttua ...

Myrkkyfarkkuja vedettiin myynnistä Helsingissä  (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/myrkkyfarkkuja-todenn%C3%A4k%C3%B6isesti-my%C3%B6s-suomessa/482264)

... käytetään jatkossa hyväksi luomupuuvillan myynninedistämisessä, siitä huolimatta, että kyseessä oli säilytyksen - ei viljelyn - aikana käytetty torjunta-aine, homeita vastaan.

Muuta kantaa asiaan ei tässä vaiheessa voine ottaa, mutta katsotaan. Jostain alle miljoonasosien ylityksistä suosituksiin nähden oli kyse. "Loppupeleissä" kysyttäneen, mitä haittaa siitä tosiasiassa olisi ollut (aine on vastikään kielletty EU:ssa) ja mitä haittaa olisi (ollut) itse homeesta farkuissa? Ihan käyttäjän terveydelle.

PS. 12.9.2009 klo 13: Tässä kuitenkin EU:n perustietoa asiasta:

Kuluttajat: EU kieltää dimetyylifumaraatin kulutustavaroissa  (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/190&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en)

Ongelman laajuus ja merkitys, ehkä tahattomasti, selviää heti tekstin alusta (lihav. HJ):

QuoteDimetyylifumaraatti-nimisen biosidin käyttö aiotaan kieltää koko EU:ssa. Sitä käytetään päivittäisissä kulutustavaroissa kuten sohvissa ja jalkineissa, ja se on aiheuttanut allergisia reaktioita sadoille kuluttajille.

Ongelma itsessään on kyllä ihan aito. Luultavasti tehokkain keino asian poistamiseksi päiväjärjestyksestä voisi olla säteilytys. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46) Erityisesti, kun farkkuja ei yleensä syödä. Jolloin sen ei pitäisi olla EU:ssa kiellettyäkään?

Toisaalta. Tällainen uutinen, että ...

syötävä puuvilla on kohta tulossa (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2009-09/taac-ssr090309.php) (engl.)

... ei ole ylittänyt suomalaista uutiskynnystä. No, mitä, vain 500 miljoonan ihmisen proteiinintarve ... ei ole ollut innostusta edes kasvissyöntiä ajavilla tahoilla ...

(Siinäkään ei toki syödä itse puuvillaa, vaan sen siemeniä, joten edellisen puheenvuoroni EU:n nirppanokkien osalta jää voimaan.)

PS. Tuli mieleen, että jos mausteita on luvallista EU:ssakin säteilyttää, niin farkkujen kohdalla se lienee luvallista myös?

Kuten olemme lehdistä lukeneet, EU on laittanut tiukat rajat elintarvikkeiden terveysväittämille, ja nyt myös ryhtynyt tiukasti asiaa valvomaan. Jos elintarvikkeen terveysväittämälle ei ole mitään tieteellistä näyttöä, se on kylmästi kielletty. Näin kävi jo ensi "kierroksella" huomattavan monelle tuotteelle (tästä kertoi mm. Ilta-Sanomat).

Tuli tässä mieleen. Puuvillaa ei syödä, mutta sitä kuitenkin viljellään. Luomupuuvillaa sitten myydään tällaisilla terveysväittämillä, kuten edellä tuotiin esiin (esimerkki Kauppalehden artikkelista, muitakin löytyisi helposti):

Quote"Ekologisten vaatteiden valmistuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän luonnonvaroja, keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita. Sen ansiosta ne sopivat erityisen hyvin allergikoille".

Jos tai kun on niin �" kuten myös edellä tuotiin esiin �" että tällä luomupuuvillan terveellisyysväittämällä ei ole mitään tieteellistä näyttöä takanaan, eikö myös �" johdonmukaisuuden vuoksi �" senkin pitäisi olla EU:n alueella markkinoinnissa kielletty?

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”, alkaa aina Hesarin uuden pakinoitsijan pakina.

Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin Hesarin pääuutissiivulta johdantona, että ”uusi äitiyspakkaus on yhä luomumpi” ja varsinaisesta uutisesta, että ”osa vaatteista on luomupuuvillaa”.

Tähänkin loistavaan sosiaaliseen keksintöön on nyt joku saanut ujutettua tätä luomuhömppää. Kuten edeltä hyvin selviää, tällä ratkaisulla on vain nostettu kustannuksia, ei saavutettu mitään etuja.

Lähetin Liisa Hyssälälle KELAan kysymyksen siitä, miten ja millä perusteella tämä päätös äitiyspaikkauksen luomupuuvillasta tehtiin. Ja paljonko lisäkustannuksia asiasta tulee.

Mutta tässä Taloussanomien uutisesta taitaa löytyä tausta asialle:

Asiakkaiden toiveet muovasivat uutta äitiyspakkausta (http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/04/15/asiakkaiden-toiveet-muovasivat-uutta-aitiyspakkausta/20115443/12)

QuoteMyös kestotuotteita on aiempaa enemmän ja toiveiden mukaan vaatteiden ekologisuuteen on kiinnitetty huomiota. Osa vaatteista on tehty luomupuuvillasta.

Eli joku, luultavasti pieni, aktivistiryhmä sai lobattua KELA:lle ajatuksen, että halutaan luomupuuvillaa. Tai sitten isompi, asiassahan on saatu höynäytettyä niin monet. Mutta varsinaisia perusteluja ratkaisulle siis luultavasti ei löydy.

Kelasta vastattiin:

QuoteKelalle on tarjottu osasta tuotteista luomupuuvillaisia vaihtoehtoja samalla hinnalla, joten ekologisista syistä on päädytty valitsemaan luomupuuvillaiset tavallisen puuvillan sijaan.   

�,,itiysavustusraati tekee vuosittain päätöksen äitiyspakkauksen sisällöstä.

Ei siis sentään maksettu samasta tavarasta enempää.

Miten tuo oli muuten mahdollista? Olisikohan tämä luomupuuvillaisen vaihtoehdon tarjoaja laskenut, että asiasta saatava mainosarvo korvaa ajan mittaan korvaa nyt saatavan pienemmän katteen …`

Luomupuuvillan valinnan perusteeksi ei muuten sitten löydy ekologisia syitä, kuten tämän keskustelusäikeen aiemmissa puheenvuoroissa on jo selkeästi kerrottu.

Tälle äitiysavustusraadille pitää - ennen ensi vuoden päätöstä - lähettää yksityiskohtainen muistio siitä, miten epäekologista luomupuuvilla tosiasiassa on!

Voidaanhan mekin lobbailla ...

PS 8.5.2011: Pyysin edellisestä päätöksestä perustelut, pöytäkirjan.

Tämä lausuntomme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=196) ei ole niin hyvä kuin sen olisi suonut olevan. Asialle tuli yhtäkkiä erinäisitä syistä liian kiire - otan syyn omaan niskaani.

Mutta toivottavasti se kuitenkin tulee käsittelyyn mukaan Kelan kokouksessa.

Ja toivottavasti siitä ymmärretään perussanoma, joka on se, että nk. "todistamisen taakka" siitä, että luomusta olisi jotain hyötyä, on pikemminkin niillä, jotka ovat ajamassa luomupuuvillaa äitiyspakkauksiin.

Tämä IPS-artikkeli (joka mm. kehuu ruotsalaista H&M -rättikauppaa) tässä ...

Counting the Cost at 2,600 Litres of Water a T-Shirt (http://ipsnews.net/news.asp?idnews=107183)

... ei ota huomioon tai tuo esille, miten luomupuuvillasta tehtyyn T-paitaan menee (huonomman hehtaarisadon takia) vettä vielä ehkä kaksinverroin.

Tai olisiko vähän tietoinen ongelmasta, kun yrittää vakuuttaa, että luomuviljelyssä (muka, sanoisin) maaperä imee enemmän kosteutta.

Hyönteisten torjunta-aineet mainitaan ko. artiikelissa haitallisina. Bioteknisestä bt-puuvillasta (jonka viljelyssö torjunta-aineista voidaan olennaisesti vähentää) ei tietysti mainita sanallakaan.

 
Metro-lehti 25.5.2012, Heid Lämsän kolumni "Veriset kynsinauhat":

Kerrotaan, että "jopa seitsemänvuotiaita lapsia viedään pelloille" Uzbekistanissa.

Quote"Itsekin puuvillan keräämistä kokeillut Ander kertoo, että pehmeissä kuitupalloissa on teräviä, kuivuneista siemenkodista muodostuneita okia, jotka tunkeutuva kynsien alle ja raapivat poimijaa",

Ja:

Quote"Vain sirpale tuotannosta on luonnonmukaista."

Ja luomutuotannossako ei näitä okia siis olisi?

Nyt julkistettiin uusi äitiyspakkaus. Sitä koskevissa uutisissa ei mainita luomupuuvillaa. Kestävä kehitys kyllä mainitaan, mutta sitä edustaa kierrätyskuitu.

Sanoisin, että: hyvä! (Ja ehkä: hyvä me ...)


PS. melkein heti: Pah. Kelakaan ei tiedotesivullaan tuo luomua esille, mutta jos katsoo ko. pakkauksen sisältöä (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/100502155308EH?OpenDocument), yksi ja toinen vaate siellä on "100% orgaanista puuvillaa". Ketä tässä yritetään hämätä? Tuohan ei ole suomenkieltä. Suomeksi se on luomupuuvillaa. Suomenkielessä "orgaaninen" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Orgaaninen) tarkoittaa eloperäistä, ja sellaista on tietysti kaikki puuvilla.

Toisaalta ymmärtää Kelaakin. Sen kun täytyy yrittää miellyttää kaikkia. Jos äidit on saatu propagoitua hysteerisiksi, ja vaatimaan tätä luomupuuvillaa, kai Kelan täytyy taipua. Viime vuonna/kerralla väitettiin, ettei asiasta tullut lisäkustannuksia, ja ehkäpä asian väitetään olevan näin tänäkin vuonna.

Vaikka tässä uutisessa ...

Kemikaalijäämiä voi olla luomupuuvillavaatteessakin (http://www.hs.fi/kotimaa/Kemikaalij%C3%A4%C3%A4mi%C3%A4+voi+olla+luomupuuvillavaatteessakin/a1305628516797)

... todetaankin näin ...

QuoteTekstiili- ja muotialojen liittoa johtava Veli-Matti Kankaanpää uskoo EU:n kemikaalivalvonnan pitävän huolta siitä, ettei vaatteista löydy ihmiselle vaarallisia aineita.

"Jos löytyisi, niin tietenkin tuote vedettäisiin markkinoilta pois."

Kankaanpään ja Partasen mukaan sellaisia vaatteita, joissa ei ole lainkaan kemikaaleja, ei ole olemassakaan.

... tuollaisen uutisen julkaiseminen antaa kuitenkin vaikutelman, että asialla olisi kuitenkin jotain merkitystä. Mitä sillä ei ole.

Vaan asia kuuluu samaan kategoriaan kuin ne tapaukset keskiajalta, jolloin tuomittiin ihmisiiä siitä, että he olivat myrkyttäneet jonkun satulan!

Tässä uutisessa, Better than Organic (http://www.ipsnews.net/2013/01/better-than-organic/), jonka sattumalta löysin IPS:n uutistarjonnasta, se, mikä on "luomua parempaa", on merilevästä tehty kuitu, joka korvaisi puuvillan.

Syy, miksi puuvilla pitäisi korvata, on se, että sen viljely vie paljon viljelyalaa ja paljon vettä, jotka pitäisi käyttää ruokakasvien viljelyyn.

Siinä on jännittävä tieto (jonka todenperäisyyttä en muualta ole saanut vahvistettua), että Kiina (jolla viljelyala, ja vesi, todella on väestöön nähden "kortilla") olisi päättänyt tämän takia kokonaan luopua puuvillan tuotannostaan! Aikataulua ei sanottu. *)

Mutta jos näin on, niin varmasti Kiina ensin luopuu luomupuuvillan tuotannostaan. Ja jopa kaikesta luomuviljelystään … ja nyt siellä onkin muuten luomuviljely jyrkästi viime vuosina vähentynyt, mikä sinänsä olisi "linjassa" …(!?)

_________

*) mutta tottakai tämä tieto voi olla - puutaheinää ...

Tuo Gunter Paulin artikkeli ilmestyi sitten suomeksikin (mm. Demarissa), ja keskeisenä sisältönä on se, mitä jo tuossa edellä kuvasiin, ja joka selviää jo otsikostakin, ja tietysti itse jutusta:

Tulevaisuuden vaate syntyy levästä ja nokkosista (http://maailma.net/artikkelit/tulevaisuuden_vaate_syntyy_levasta_ja_nokkosista)

Siinä oli - koko uutisen sanomaan nähden - tämä outo kappale:

QuotePuuvilla, myös luomuna, vaatii liikaa vettä. Kemikaaleista luopuminen on askel eteenpäin, mutta se ei riitä kestävän kehityksen pohjaksi.

Lähetin Gunter Paulille kyssymyksen, etä millä lailla tuo kemikaaleista luopuminen on askel eteenpäin, jos luomupuuvilla suhteessa tuottoonsa vaatii vielä enemmän pinta-alaa. Eikö hänen päinvastoin olisi pitänyt tuomita koko luomupuuvilla?

Hän vastasi ns. diplomaattisesti, ettei hän halua tuomita ketään, mutta kaikki voivat miettiä tekojensa tarkoittamattomia seurauksia.

OK, nyt sitten hänen osaltaan, mutta kyllä tuo uutisen lause kyllä jää julkisuuteen luomupuuvillan mainoslauseena niille, jotka eivät vielä ole valmiita ostamaan itselleen - tai vauvoilleen  - levä- tai nokkosvaatteita.

Sanoisin kyllä myös, että Gunter Pauli on liian optimistinen asiassaan. Perinteet painavat vaatteissa melkein yhtä raskaasti kuin ruoassakin, vaikka nuo levävaatteet laadullisesti kuinka vastaisivat puuvillavaatteita, tai ne jopa siinä ylittäisivät. Tavallaan valitettavasti, koska hänen argumenttinsa asiassa ovat kyllä kohdallaan.

Tilannetta voisi muuttaa, jos puuvillan osalta se kehitystyö (ks. edellä) saataisin päätkseen ja tuotantoon, jossa puuvillan siemenistä tulisi ihmiselle ruokaa. Silloinhan puuvilla saisi paljon anteeksi, ja kiinalaisetkin voisivat miettiä uudelleen tuota päätöstään (jonka ehkä ovat tehneet - edelleen olemme tämän Paulin tiedon varassa).

Tuo leväkuitu on mielenkiintoinen, mutta nokkosiin suhtautuisin epäluulolla.

Sillä meillä on hyvä varoittava esimerkki, tämä jatropha, josta n. 10 vuotta sitten kovasti innostuttiin, saman tyyppisillä perusteilla: hyvin vaatiimaton kasvi, selviää joutomailla, joilla ei ole muuta käyttöä, pelkkää plussaa, ei kilpaile ruokakasvien kanssa.

Kunnes sitten kun bisnes aloitettiin, huomattiin, että kyllä, selviää joutomailla, mutta tuotot siellä ovat vaatimattomat. Ja kas kummaa, kun sitten jatropha-viljelmät levisivätkin paremmalle maalle. Ks. vaikka tänne:

Jatrophan viljely lisää nälkää Burmassa (http://www.kepa.fi/uutiset/6470)

Eikä näin käynyt vain Burmassa, vaan mm. Intiassa.

Jos nokkosvaatebisness lähtee hyvään käyntiin, saattaa käydä samalla tavalla?

Mikä tämä on (lihav. HJ):

***

”Se ei tarkoita, että Ikean omat sertifikaatit olisivat huonompia kuin reilun kaupan säädökset”, sanoo Suomen Ikean kestävän kehityksen vastaava Outi Karjalainen.

Yksi esimerkki Ikean omasta sertifikaatista on Better Cotton. Sen avulla pyritään vähentämään veden ja lannoitteiden käyttöä puuvillan tuotannossa.

”Sertifikaatti tekee puuvillan tuotannosta kannattavaa”, Karjalainen toteaa.

***

Luultavasti ... no, ei sanota mitään, ennen kuin on otettu selvää.

Lähde: Suomen Kuvalehti (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/yritysten-toiminnan-eettisyytta-ei-valvota-laissa)

Nyt väite luomupuuvillan erityisestä ekologisuudesta on palannut Hesariin, tänään Torstai-liitteen artikkelissa "Syksyn ekoin asu" (toim. Heidi Väärämäki).

QuoteMitä valita kaupassa, kun haluaa laadukasta ja ekologista? Asiantuntijat valitsivat täysvillaneuleen ja luomufarkut.

Villaakin ehdotettiin luomuna, mutta käydään tässä nyt (taas) läpi artikkelin väitteet luomupuuvillan puolesta:

QuoteFarkut

Valitse luomupuuvilla:

Perinteinen denim on aina puuvillaa. Yhä useammilla merkeillä, kuten Nudiella, Crockerilla, Kuyichilla ja K.O.I:lla on luomupuuvillaisia farkkuja. Jotkut valmistajat tekevät farkkuja myös hampusta.

Plussat:

+ Perinteisen puuvillan viljelyssä tarvitaan paljon lannoitteita. Luomupuuvilla on tuotettu ilman haitallisia keinolannoitteita tai torjunta-aineita.

"Haitallisia keinolannoitteita", niinpä. Mitä haittoja on mm. maidosta valmistetusta luomutorjunta-aineesta, on käsitelty edellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=49.msg201#msg201) tässä keskustelussa.

Quote+ Tuotannossa käytetään viljelykiertoa. Näin ympäristö rasittuu tavallista vähemmän.

+ Viljelyssä ei saa käyttää geenimuunneltuja lajikkeita.

Jos geenimuunnellun lajikkeen avulla saadaan enemmän irti hehtaarilta,  ympäristö rasittuu vähemmän. Tuossa "plussassa" on selvästi ajateltu, että se on itsessään muka ekologista.

Quote+ GOTS-merkitty luomupuuvilla kieltää myös lapsityövoiman tiloilla.

Juuri tuo sertifikaatti saattaa asian taata, mutta muutoin työvaltainen luomupuuvilla tekee lapsityövoiman käytön todennäköisemmäksi.

Quote+ Luomupuuvillassa ei ole kemikaalijäämiä.

Tavanomaisessakaan puuvillassa ei juuri koskaan ole kemikaalijäämiä. Ja vaikka olisikin, mitä haittaa siitä olisi. Hyvin harva yrittää syödä farkkujaan.

QuoteMiinukset:

- luomupuuvilla tarvitsee tavallisen puuvillan tapaan runsaasti pinta-alaa ja paljon vettä kasvaakseen

Siis "tavallisen puuvillan tapaan"? Onko älyllisesti rehellistä jättää mainitsematta, että luomupuuvillan tuotto on vain noin puolet tavanomaisesta, jolloin se tarvitsee pinta-alaa ja vettä kaksinkertaisen määrän?  Kuten on jo useasti ja kauan sitten sanottu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=63)!

(Hyvin outoa muuten, että HS oli tämän koko "miinuksen" jättänyt pois nettiversiostaan …)

Quote�" Pieni osuus maailman puuvillasadosta on luomua.

Edellä olevan perusteella se ei ole mikään miinus, vaan lopulta ekologian kannalta plussa, että näin on laita!

Lähteinä kerrottiin käytetyn näitä henkilöitä:

QuoteTekstiili-insinööri Irma Boncamper; ekologisten ja eettisten vaatemateriaalien asiantuntija, vaate-suunnittelija Anniina Nurmi; tutkijatohtori Tiina Härkäsalmi, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.

Täytynee todeta, ettei tämä tietynlainen luomututkimus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.0) mitä ilmeisemmin ole Suomessa vain Mikkelin luomuinstituutin varassa …

Näin siinä on nyt käynyt:

Ympäristökatastrofi saavutti huippunsa: Araljärven pääallas kuivui kokonaan (http://yle.fi/uutiset/ymparistokatastrofi_saavutti_huippunsa_araljarven_paaallas_kuivui_kokonaan/7498333)

Sen verran on asian uutisoinnissa opittu, että tämän ei väitetä tapahtuneen "tehoviljelyn" seurauksena.

Siinä odotuksessa tai pelossa, että tämäkin IPS:n artikkeli suomennetaan, linkataan se jo nyt tänne. Vaikka Intiassa asia onnistui täydellisesti ... niin Afrikassa se ei nyt ainakaan onnistu, kirjoittaa tämä "asiantuntija", jolla IPS on suonut palstatilaa:

Opinion: GM Cotton a False Promise for Africa (http://www.ipsnews.net/2015/06/opinion-gm-cotton-a-false-promise-for-africa/)

Monet tutut väitteet ovat mukana, mm. sopimattomuus pienviljelijöille, viljelijöiden velkaantuminen jne. Luomupuuvillavaihtoehtoa ei suoranaisesti mainita - mutta varmaan sitä taustalla salaa ajatellaan!  ;D

No, siellä on lopussa vastuuvapauslauselma:

QuoteThe views expressed in this article are those of the author and do not necessarily represent the views of, and should not be attributed to, IPS �" Inter Press Service.

Ekologisuus tuo kasvumahdollisuuksia vaatealalle (http://www.hs.fi/talous/a1437542872971)

... kertoo HS tänään. Ja miten se toteutetaan:

QuoteNurmi Clothing tekee ekologisia tuotteita, joiden materiaaleja ovat esimerkiksi hamppu, luomupuuvilla sekä kierrätyskuidut.

(lihav. HJ)

Vaikka Anniina Nurmi myöntää (jopa relativisoiden?) ...

QuoteEkologisuuden määritelmä vaihtelee Nurmen mukaan vaatealalla paljon.

... niin tämä määritelmä näyttää hänelle ilmeisesti pätevältä: luomupuuvilla = ekologisuus.

Vaikka asia - ks. edellä - on juuri päinvastoin. Ekologisesti luomupuuvilla on kaikkein viheliäisin vaihtoehto.

***

Kun artikkelin loppuosassa haaveillaan ihan todellisesta "puuvillasta" ...

QuoteTahvanainen kuvailee, kuinka Suomessa yritetään tällä hetkellä päästä tuottamaan kankaita samantyyppisellä kalustolla kuin paperia on tuotettu. Raaka-aineena toimisi selluloosa.

"Se olisi huima askel. Koko tekstiiliteollisuuden tuotantoprosessi lyhenisi. Suomalainen bio- ja metsämassateollisuus on vahvaa ja se tulisi hyödyntää."

... niin voi vain kuvitella - jos tuo onnistuu - miten siinä vaiheessa jotkut tulevat vaatimaan, että sellun raaka-aineena tulee käyttää luomusertifioitua puuta!  8)

***

Kun keskustelupalstalle ilmestyy tällaisia kysymyksiä (http://www.vauva.fi/keskustelu/4533252/ketju/pumpulista_kysymys#vastaa) (ilman käyttäjätunnusta!) ...

QuotePumpulista kysymys

Onko mahdollista että tavalliset kasvojen puhdistukseen käytettävät pumpulit voi aiheuttaa allergiaa? Ajattelin huomenna tilata luomu pumpulia.

... ja sitten siellä vastauksena (samana päivänä, myös ilman käyttäjätunnusta) kerrotaan eräästä luomupumpulista, tulee kyllä mieleen, että alunperinkin on kyse ko. tuotteen piilomainonnasta.

PS. 24.7.15: Tänä on edellisen teoriani testi. Sama kysynys - samalla oikeinkirjoitusvirheellä, "luomu pumpulia", ilmestyi myös toiseen keskusteluun. (http://keskustelu.suomi24.fi/t/13710742/luomu-pumpulia-kasvojen) Nyt odotellaan, ilmestyykö sinnekin saman firman mainos.

Tässäkin asiassa joudumme sitten taistelemaan videodokumentteja vastaan. Tämäkin (varmasti hyvää tarkoittava) bloginpitäjä oli netistä nähnyt sellaisen, ja uskonut sellaisenaan sen väitteet:

http://sormustin.blogspot.fi/2015/08/made-in-tulostettava-ymparistomerkkiopas.html

Eikä tuosta The True Cost -filmistä varmasti löydy käsikirjoitusta. Ja tätähän filmistä sitten kerrotaan siellä, missä se on tarjolla:

QuoteFilmed in countries all over the world, from the brightest runways to the darkest slums, and featuring interviews with the world’s leading influencers including Stella McCartney, Livia Firth and Vandana Shiva (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0).

(linkkaus HJ)

Myös viitattiin tähän sivustoon:

http://www.vihreatvaatteet.com

On ehkä syytä käydä läpi siellä esitetyt väitteet. Jaa-a, heti tuli jo selville, että sivuston ylläpitäjä on tuo juuri äskettäin, 23.07.15 edellä, mainittu Anniina Nurmi ...



PS. klo 20:20: Eli onko - oikeastaan - kuitenkaan syytä käydä - erikseen - näitä tämän yrittäjän väitteitä läpi?

PS2. 5.8: ... kun tiedämme vanhan sanonnan, jonka mukaan kukaan ei käsitä (selvääkään) asiaa, jos hänen toimeentulonsa on kiinni siitä, ettei hän sitä käsitä ...

Jännittäviä näkymiä, onko tulossa ihan oikeaa puuvillaa:

Pukeudumme pian puuhun �" vallankumouksellinen ioninen liuotin muuttaa koivun, kuusen ja männyn kankaaksi (http://www.hs.fi/tiede/a1450673070151)

QuotePuuvillan pitäisi maksaa maltaita jo nyt, jos hintaan laskettaisiin ekologiset vaikutukset. Sen viljelyyn kuluu valtavasti vettä, neljännes maailman torjunta-aineista ja arvokasta peltoalaa, jolla voisi kasvattaa ruokaa.

Vaikka muuntogeeninen bt-puuvilla on tuota torjunta-aineasiaa vähän helpottanutkin, niin muilta osin tuo valitus kyllä pitää paikkansa. Eli vaihtoehdolle on kyllä sosiaalinen tilaus.

Tämän selostuksen pohjalta aika merkillinen "dokumentti" eli videoteos:

Suomalainen matkusti Kolumbiaan ja Beniniin dokumentoimaan, mistä farkut oikeasti tulevat �" tältä siellä näytti (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1456370792449)

QuoteKärkkäinen sanoo, ettei hänen tarkoituksensa ole kritisoida epäeettistä vaatetuotantoa eikä toisaalta mainostaa tehtaita, joissa asiat on hoidettu hyvin. Hän haluaa näyttää, että tuotteiden alkuperää voi jäljittää.

... mutta jotenkin kuitenkin koko ajan asiassa on jokin vialla. Jotenkin on niin, että puuvillan, farkkujen tuotannossa on ihan pakko olla aina ongelmia. Joista kuluttajan täytyisi tietää. Ja joista on jo sinänsä ansiokasta tehdä tällaisia dokumentteja.  Vaikkei sitten varsinaisesta kärkeä, sanomaa asiassa löytäisikään.

Tämä kohta on vallan mystinen:

Quote”Minua kiinnosti, miten luomupuuvillasta maksetaan. Beninissä ei käytetä ylimääräistä, tuhoavaa kastelua, joten sieltä tulee paljon luomupuuvillaa. Jenkkimarkkinat kuitenkin pitävät hintaa niin ylhäällä, että Afrikan maiden on vaikea osallistua kilpailuun”, Kärkkäinen sanoo.

Kysymykset:

- mikä ihme on "ylimääräinen, tuhoava kastelu"?
- miten sen välttäminen tuottaisi luomupuuvillaa?
- miten ihmeessä korkeammat hinnat markkinoilla estäisivät kilpailun? Juuri päinvastainen, dumppaus, olisi ymmärrettävä asia, mutta ei tuo.

Ihan erikseen: mikä saa Kärkkäisen kiinnostumaan juuri luomupuuvillan hinnasta? Kun sitä on n. 1% koko maailman puuvillan tuotannosta? Onko taustalla (lausumaton) oletus, että Beninin luomupuuvilla olisi jotenkin USA:n puuvilllaa "eettisempää"?

***

Sanoman kärjen puute ilmenee tässäkin:

Quote”Kuluttajat pitäisi saada tottumaan vaatteiden normaaleihin hintoihin. Ihmisten pitäisi ymmärtää, mitä vaatteiden tuotanto todella maksaa, ja kiintyä yksittäisiin vaatteisiin ja käsityöhön”, Kärkkäinen sanoo.

(lihav. HJ)

Ja heti seuraavassa lauseessa:

Quote”Ongelmat johtuvat niistä, jotka tekevät vaatteita vanhoilla metodeilla ja koneilla, ja pystyvät työllistämään halpatyövoimaa”, Kärkkäinen sanoo.

Esimerkiksi työntekijöille myrkyllistä farkkujen kivipesua tehdään Kolumbiassa nykyään laserilla.

Eli juuri siirtyminen käsityömenetelmistä pois poistaa ongelmia.

Quote from: Heikki Jokipii on 06.05.11 - klo:05:16
Kelasta vastattiin:

QuoteKelalle on tarjottu osasta tuotteista luomupuuvillaisia vaihtoehtoja samalla hinnalla, joten ekologisista syistä on päädytty valitsemaan luomupuuvillaiset tavallisen puuvillan sijaan.   

�,,itiysavustusraati tekee vuosittain päätöksen äitiyspakkauksen sisällöstä.

Ei siis sentään maksettu samasta tavarasta enempää.

Miten tuo oli muuten mahdollista? Olisikohan tämä luomupuuvillaisen vaihtoehdon tarjoaja laskenut, että asiasta saatava mainosarvo korvaa ajan mittaan korvaa nyt saatavan pienemmän katteen …`

Luomupuuvillan valinnan perusteeksi ei muuten sitten löydy ekologisia syitä, kuten tämän keskustelusäikeen aiemmissa puheenvuoroissa on jo selkeästi kerrottu.

Ilmeisesti näin on yhä edelleen. Uudessakin äitiyspakkauksessa on tuotteita sekä luomupuuvillasta että tavallisesta. Samoin näyttää olleen viime vuonnakin.

Vastaväitteemmekin pätee siis edelleen.

Tässä luomuvaatteita myyvän firman nettisivulla yllättävästi vilahtaa pieni kriittisyyskin.

http://miboho.fi/index.php?route=information/information&information_id=12

Se kyllä kertoo "perinteiseen" tapaan luomupuuvillan ...

QuoteHyvät puolet:

* käsin poimittu -> parempi laatu kuidussa
* tuotettu ilman haitallisia keinolannoitteita tai torjunta-aineita
* tuotanto rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän
* GMO-vapaa
* taloudellisesti järkevää, etenkin kehitysmaiden pienviljelijöille

... mutta listaa sitten myös ...

QuoteHuonot puolet:

* Vie enemmän pinta-alaa viljelyssä kuin teollinen puuvilla (ei keinolannoitteita)
* tarvitsee silti paljon vettä kasvaakseen
* Luomutuotannon tieltä on raivattava enemmän metsää
* voi olla ekologisin vaihtoehto vain niin kauan kun kuluttajamäärät ovat pienet tai kun sitä käytetään yhdessä muiden kuitujen kanssa

... joilla se oikeastaan vetää maton alta useilta hyvien puolten listan väitteiltä. "Perinteisyyttä" tietysti oli se, että itsestään selvyytenä  "keinolannoitteet ja torjunta-aineet" ovat "haitallisia". Ja GMO-vapaus muka arvo sinänsä - kun se myös vähentää torjunta-aineiden tarvetta (joita luomussakin käytetään, vaikkei ihan samoja). Tietysti myös se, että luomupuuvilla olisi "taloudellisesti järkevää": miten ihmeessä sen osuus maailman puuvillan tuotannosta siinä tapauksessa olisi jäänyt alle prosenttiin? Alemmassa listassa löytyy tietysti sillekin selityksiä.

Tässä on hyvä ja selkeä tavanomaisen ja luomupuuvillan viljelyn vertailu:

Farmer’s view: Celebrities embrace organic cotton over GMOs, but is it more sustainable? (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/19/farmers-view-celebrities-embrace-organic-cotton-gmos-sustainable/)

Plus tarkastelu siitä, kumpi tapa olikaan "kestävämpi". USA:ssa ja globaalisti. (Tuossa ei olisi muuten toivottoman paljon kääntämistä, ja siitä saisi hyvin artikkelin, johon viitata suomalaisessakin keskustelussa?)

Kun Pakistanin puuvillan tuotannossa tapahtui tietty lasku, jopa romahdus, ei tämä kirjoittaja turhaan odota asian tarkempaa analyysiä, eikä sitä edes yritä, vaan vierittää syyn suoraan GMO-puuvillan päälle:

Cotton Crisis (http://www.ipsnews.net/2016/06/cotton-crisis/)

Hän joutuu myöntämään:

QuoteNow BT cotton (a genetically modified variety) is grown in 88pc of the cotton-cultivated area.

Miksi näin on tapahtunut? Tuttu vanha "shivalainen" selitys: yhtiöiden agressiivinen siementen kauppaaminen (ja siis tyhmät viljelijät).

Jos tämä artikkeli ilmestyy suomeksi, niin meidän täytyy asia analysoida, tarkemmin.

Näin tekee Lidl:

Lidl satsaa luomuun lasten vaatteissa ja ruuassa, hoitohuoneita imetyspaikoiksi ei ole luvassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/lidl-satsaa-luomuun-lasten-vaatteissa-ja-ruuassa-hoitohuoneita-imetyspaikoiksi-ei-ole-luvassa-1.158077)

QuoteLidl Suomi lahjoittaa 29.8.2016 syntyville vauvoille vauvapakkauksen 14-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Pakkausta voi tilata verkkosivuilta.

Pakkauksen vauvanvaatteet valmistetaan luomupuuvillasta, josta tehdään myös henkilökunnan kesällä käyttöön otetut työvaatteet.

Eikä MT eikä kaiketi kukaan muukaan esitä kysymystä: miksi ihmeessä? Nätti ele siis sinänsä, mutta miksi luomupuuvillasta?

No, kauppa tietysti toimii kysynnän mukaan, ja Lidlissä on ehkä laskettu, että tuo ele plus luomupuuvillaan satsaaminen sille kannattaa. Mutta samalla, ehkä tarkoittamatta, kerrotaan siinä viesti, että siinä olisi jotain järkeä. Että tuo lisäisi lasten hyvinvointia, ja/tai parantaisi lapsiperheiden palvelua, niinkuin eräät muut uutisessa mainitut toimenpiteet.

Tämä taitaa olla yksityishenkilön *) ilmoitus ...

http://www.huuto.net/kohteet/uusi-beobio-paris-paita-koko-4-v-ovh-29-/421894536

... mutta kolme väitettä siinä on luomupuuvillasta, joiden katson olevan sitä otsikossa mainittua puuta heinää:

QuoteTästä kauniin punainen lasten pitkähihainen paita, joka on valmistettu 100% luomupuuvillasta. Luomupuuvilla on mukava iholla ja kestävä materiaali. Luomupuuvillaiset vaatteet eivät nukkaannu pesussa.

(lihav. HJ)

Ei niin, etteivätkö kaikki väitteet sinänsä voisi tuon paidan osalta pitää paikkansa, mutta materiaalin luomuisuudesta se ei varmasti johdu.

____________

*) ei muuten ollut, kun katsoin tarkemmin. Yrityksestä oli kyse.

WWF on tietoinen uhanalaisten lajien elintilatarpeista ...

QuoteTule pelastamaan uhanalaisia lajeja ja niiden ainutlaatuisia elinympäristöjä ostamalla Panda-t-paita. Miesten kirkkaan vihreä Panda-t-paita on 100 % luomupuuvillaa.

... mutta siis yhä myy tuotteita, jotka vaativat tavanomaista enemmän viljelyalaa*). Joka on, ainakin kulman kautta, poissa tästä elintilasta. Jostain olen joskus lukenut ilmauksen, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea käsi tekee.

Ei, ei toki WWF ole tässä yksin. Kuten jo edellä on tullut esille, ja jonka voi Googlella vaikka heti vahvistaa, tämä väärä käsitys luomupuuvillasta erityisen ekologisena on yleinen. Valitettavasti jopa - vallitseva!

Myös järjestöistä lisäksi ainakin Maan Ystävät,  Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto suosivat myymässään pikkukamassa (T-paidoissa ym.) luomupuuvillaa.

***

Mutta kyllä sitä puutaheinää puuvillasta puhutaan muuallakin (GLP:n raportti):

Why business journalists should not write on science: Washington Post botches India GMO cotton exposé (https://www.geneticliteracyproject.org/2017/01/05/business-journalists-not-write-science-washington-post-botches-india-gmo-cotton-expose/)

Siinä taas kerran kumotaan Vandana Shivan ym. väitteitä GMO-puuvillasta Intiassa. Koska nuo suomalaiset järjestöt usein kertovat, että heidän tuotteisiinsa käytetään Reilun kaupan luomupuuvillaa, tuotakoon tämäkin tieto tai väite esille (erään tutkivan journalistin löytö), että kaikista sertifioinneista huolimatta:

QuoteLet us also not forget what happened when a Bloomberg journalist looked into labor practices on organic cotton farms “where Victoria’s Secret usually buys up the entire fair trade and organic-certified cotton crop to make the lingerie it sells in the West. There, the magazine found children of 12 and 13, laboring in the fields on pain of being whipped with switches by their bosses the cotton farmers”.

This is what happens when one does not use modern technology to farm, you are left with the age old practice of child labor.

Eli luomupelloilla käytettäisiin tavanomaista enemmän lapsityövoimaa (jota kohdeltaisiin erityisen huonosti). Jos modernista teknologiasta kieltäydytäään, aina jää jäljelle se ikiaikainen käytäntö: lapset töihin.

____________

*) ja tietysti myös enemmän vettä. Kuten tiedämme, puuvilla on kasvina tavattoman vesisyöppö. Mitä uhanalaisia lajeja Aral-järvessä sitten olikin (http://www.endangeredspecieshandbook.org/aquatic_rivers3.php), niiltä vietiin lopulta lähes koko elinympäristö.

Tämä kirjoittaja tuntee itsensä kyllä vähän epävarmaksi ja on kysymyksen suhteen epäileväinenkin:

Luomupuuvilla �" oikotie onneen? (http://www.helsinginuutiset.fi/blogi/375852-luomupuuvilla-oikotie-onneen)

Mutta nielee kuitenkin tämän luomun perusmytologian:

QuoteLuonnonmukainen viljely rasittaa vähemmän maaperää, pitää pohjavedet puhtaana ja suojelee luonnon monimuotoisuutta. Luomupuuvillan viljely toimii myös hyvin kasvupaikan muuntajana kaikkeen luomuviljelyyn sopivaksi ns. tavanomaisen maata köyhdyttäneen viljelyn jälkeen.

Eikä mitenkään ota tuossa huomioon pienempiä satoja (jotka johtuvat myös huonommasta tuholaisten torjunnasta). Kuten ei tässäkään:

QuoteMolemmat viljelytavat vaativat valitettavasti todella suuria määriä kasteluvettä, mikä on vaikuttanut esimerkiksi aikanaan maailman neljänneksi suurimman järven, Aralin, kuivumiseen.

Siis sitä, että suhteessa tuotettuun määrään luomupuuvilla vaatii suurempia määriä kasteluvettä.

Koska puuvilla ei ole typensitojakasveja, ei luomupuuvillan viljely  mitenkään rikastuta maaperää. Kaikki ravinteet pitää maahan saada kuitenkin muualta, muulla tavoin. Mutta jostain tuo väite, että tavanomainen viljely muka köyhdyttäisi maaperää, lähes automaattisesti on tullut kirjoittajan mieleen. Se on yleistä luomupuutaheinää, ei niinkään tähän puuvillaan liittyvää.

***

Tämä on mielenkiintoinen ajatus ...

QuoteNyt jo lopetetulla Uusi Musta �"sivustolla oli artikkeli, jossa pohdittiin luomupuuvillan hyviä ja mahdollisia huonoja puolia. Tekstissä todettiin, että parhaiten homma toimisi, jos luomupuuvillatuotteiden kysyntä ja kulutus pysyisi melko pienenä.

... josta tulee kyllä mieleen entisen tyttären/piian vastaus äidin/emännän kysymykseen, onko hän raskaana: "No, olen, mutta vain ihan vähän."

Mutta jollakin vastaavilla ajatuksilla täytynee noiden em. luonnonsuojelujärjestöjenkin perustella luomupuuvillan suosimista kuin tuo Helsingin Uutisten kirjoittajakin.

Löytyykö näitä niiden perusteluja netistä? Vai pitäisikö niiltä oikein asiasta erikseen kysyä?

WWF:n kansainvälisiltä sivuilta löytyi tämä:

How WWF is making cotton ‘better’ (http://wwf.panda.org/what_we_do/how_we_work/our_global_goals/markets/mti_solutions/certification/agriculture/cotton/solutions/)

Siinä ei tuoda esille, että tämä "parempi" puuvilla olisi välttämättä luomupuuvillaa!

Tämä voisi hiukan viitata siihen suuntaan ...

QuoteThe Initiative aims to reduce the water and chemicals used to grow cotton �" and to improve the lives and livelihoods of cotton farmers worldwide.

... mutta luomupuuvillaa ei siis ole mainittu. Eikä mainittu ko. sivun videopätkissäkään. Kemikaalien vähentäminen on muuten tavoitteena myös GMO-puuvillan kasvatuksessakin! (Jota sitäkään ei asetuta vastustamaan tuolla WWF:n sivuilla, tai siis ei mainita lainkaan.)


PS. klo 16:45: Eli voisiko olla, että Suomen WWF:ssä he olisivat - klassisen sanonnan mukaan - "paavillisempia kuin paavi itse"?

Miten lienee näissä muissa järjestöissä? Nyt voi olla kuitenkin, ettei asia selviä kuin kyselyllä.

Paljonko luomupuuvillan sadot ovat tavanomaisesta? Sitä tietoa onkin yllättävästi aika vaikea netistä löytää. Yleisesti luomupuuvillalle myönteiset sivut kääntävät tarkastelun äkkiä taloudelliseen tuottoon.

Mutta tältä sivulta (http://www.sustainablecotton.org/pages/show/market) löydämme tämän arvion:

QuoteWHY NOT ORGANIC COTTON?
The answer is simple: the cost to grow organic cotton in California is higher than retailers are willing to pay. Studies show that organic cotton fields in California yield 40% less fiber than conventional, and lacking a secure market farmers are unwilling to risk the lower yields and corresponding decrease in financial return.

(lihav. HJ)

Mutta linkkejä noihin mainittuihin tutkimuksiin ei tarjota.

Tältä luomumyönteiseltä sivulta löydämme tämän arvion:

Long-term trial in India shows: Organic Cotton is competitive with GM crops (http://www.fibl.org/en/media/media-archive/media-archive13/media-release13/article/langzeitversuch-in-indien-zeigt-biobaumwolle-ist-konkurrenzfaehig-mit-gentech-anbau.html)

Eli luomupuuvilla olisi taloudellisesti kovastikin kilpailukykyistä vaihtoehtoiseen tavanomaiseen GM-viljelyyn verrattuna. Tutkimukseen siinäkin vedotaan. Selittämättömäksi jää, miksi sitten kuitenkin on näin:

QuoteBt cotton is mostly grown by smallholders on a total of more than 99 percent of the cotton growing area. Compared to this, the production of organic cotton is vanishingly small; according to FiBL-statistics the volume is 0.6 percent of the whole cotton production in India.

Eli miten ihmeessä luomuvaihtoehto on onnistunut pysymään noin "häviävän" pienenä? Jos satotasokin olisi vain näin pikkuisen pienempi, viitatussa tutkimuksessa:

QuoteIn the observation period 2007-2010, organic cotton yields were on average 14 percent lower compared to conventional cotton.

Mutta tuotantokustannukset taas reippaasti pienemmät:

QuoteHowever, in economic terms organic systems were on par with conventional ones: after deduction of the 38 percent lower production costs, the organic farmer has as much in his pocket as his conventional counterpart.

Lisäksi muuten pelkään eli luulen,  ettei missään noissa tutkimuksissa ole otettu huomioon luomun piilohehtaareita eli välivuosia  Jotka tietysti ovat mukana myös puuvillan luomuviljelyssä. (Ja/tai sitten tämä ilmiö (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).)

Eipä päässyt Kela tästä irti, tänäkään vuonna. Satunnainen tuote uudesta äitiyspakkauksesta:

http://www.kela.fi/aitiyspakkaus-2017/-/blogs/puolipotkuhousut

Siinä tuoteseloste (lihav. HJ):

QuotePuolipotkuhousut
Valkoiset puolipotkuhousut, joissa umpinaiset lahkeet.

Koko: 50�"56 cm.
Materiaali: 100 % luomupuuvilla.

En nyt toista edellä jo sanomaani.

PS. 9.3.17: Tarkistuksen jälkeen: useimmat puuvillatuotteet olivat kuitenkin tavanomaista puuvillaa. Vain pari vaatetta mainittiin luomupuuvillaisiksi, itse asiassa. Järkevöitymiskehitystä? Vai eivätkö luomupuuvillaisten vaatteiden tarjoajat ole tänä vuonna kyenneet tarjoamaan tuotteitaan kilpailukykyiseen hintaan?

Mutta tänä vuonna ei siis oikeastaan tarvinnut mieltään pahoittaa:

Quote from: Heikki Jokipii on 16.04.11 - klo:07:07
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin”, alkaa aina Hesarin uuden pakinoitsijan pakina.

Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin Hesarin pääuutissiivulta johdantona, että ”uusi äitiyspakkaus on yhä luomumpi” ja varsinaisesta uutisesta, että ”osa vaatteista on luomupuuvillaa”.

Tähänkin loistavaan sosiaaliseen keksintöön on nyt joku saanut ujutettua tätä luomuhömppää. Kuten edeltä hyvin selviää, tällä ratkaisulla on vain nostettu kustannuksia, ei saavutettu mitään etuja.

Tällainenkin väite löytyy tältä kaupalliselta saitilta:

Riippumattojen Maailma (https://www.riippumatto.fi/pages/laatu-ja-valmistus)

QuoteNoin 25 % ympäri maailmaa käytetyistä tuholaismyrkyistä käytetään puuvillan tuotannossa. Samaan aikaan vain 2,4 %  maailmanlaajuisesta hyötyviljelyalasta on käytetty puuvillan viljelyyn. Tavanomainen puuvillantuotanto käyttää lisäksi erittäin paljon vettä, joka ei kaikkialla ole yhtä lailla ehtymätön luonnonvara kuin Suomessa.

Luomupuuvillan viljelemisessä veden käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin tavanomaisen puuvillan viljelyssä. Kiertoviljelyssä maaperän luonnollinen hedelmällisyys säilyy.

(lihav. HJ)

Mutta kuinkahan on? Hainpa Googlesta, ja päädyin ensimmäiseksi tälle sivulle:

Mythbuster: Increased water use of organic cotton? (https://sustainabilityinactionsports.wordpress.com/2010/01/23/mythbuster-increased-water-use-of-organic-cotton/)

Ja sieltähän sitä luomupuuvillan puolesta (!) tehtyä "myytinmurtamista" tuli:

QuoteWater Use {3}
Conventional cotton: Water use per pound of cotton: 0.002 AF
Organic cotton: Water use per pound of cotton: 0.0024 AF

So organic cotton doesn’t use pesticides, but it uses more water. Is this really true? There is evidence that once fields are transitioned to organic, the need for water is lessened.

Ja.sitten:

QuoteConclusion
The water use of organic cotton compared to conventional cotton is indeed a slightly higher (0.0004 AF). But after 1 or 2 rotation cycles the soil quality rises and allows for the same or even less water usage.

Tuossa ei sitten olleet lähteet eivät joko toimineet tai niitä ei ollut. Mutta tuo väite, että ajan myötä luomupuuvillan vedenkulutus olisi pienempi, on kyllä ihan vastaavanlainen kuin se, että luomusadot paranisivat ajan myötä. Yhtä helppo heittää, ja luultavasti yhtä katteeton väite kuin sekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0). Molemmissa kuulemma "on evidenssiä" - joka sitten on kyllä kovasti piilossa. Ei esitetty tuossakaan.

Ja mitä tuo kiertoviljely voisi luomupuuvillan viljelyssä olla? Eipä juuri muuta kuin muussakaan luomuviljelyssä: pellot lepovuorossa ja typpeä keräämässä, tai kompostia tuodaan muilta pelloilta. Niinpä myös vedenkulutukseen pitäisi laskea mukaan tämä vaihe. Olen aivan varma, ettei niin ei ole tehty, eli vertailtu on vain puuvillaa kasvavia peltoja (kuten satotasovertailuissakin aina tehdään).

(Hiukan hupaisa on tuo puolustelu siinä, että se oikeastaan sanoo: eihän tuo ole lainkaan totta, paitsi onhan se kyllä, "indeed" ...)

Lisäksi luomupuuvillan tuotto niiltäkin pelloilta on vain n. 75% tavanomaisesta, myöntävät ja toteavat nuo luomua puolustavatkin saitit. (Olen nähnyt alempiakin arvioita, ks. edellä 11.01.17.) Tuo vedenkulutus ilmoitettiin kuitenkin paunaa kohti, joten tällä ei välttämättä ole siinä merkitystä (vaikka muutoin on).

Mistä löytyisi tästä vedenkulutuksesta rehellinen ja objektiivinen vertailututkimus?

(Ohittaen nyt tässä muut ko. riippumattosaitin esittämät väitteet.)

Tämä sivusto on väitteessään jo hieman tavanomaista kohtuullisempi ...

Mistä vaatteesi on tehty? (https://ecofyi.fi/2017/05/11/mista-vaatteesi-on-tehty/)

... mutta kallistuu silti tavallaan suosittamaan luomupuuvillaa:

QuoteYhden puuvillakilon tuottamiseen kuluu jopa 20 000 litraa vettä. Kyllä, puuvilla on siis erittäin janoinen kasvi. Luomupuuvilla vaatii hieman vähemmän vettä, mutta silti huomattavan paljon. Puuvillan viljelyssä käytetään tavallisesti vaarallisia ja haitallisia kemikaaleja, jotka eivät ole hyväksi niin ympäristölle, viljelyksillä työskenteleville ihmisille kuin puuvillavaatteiden ostajillekaan. Luomupuuvillan käyttö on kuitenkin yleistymässä, vaikka se tuleekin tavallista puuvillaa kalliimmaksi. Sen viljelyssä ei kuitenkaan käytetä haitallisia kemikaaleja, joten mikäli vaatteiden kemikaalijäämät ja ympäristö huolettavat, on luomupuuvilla ei-luomua parempi vaihtoehto.

(lihav. HJ)

Eikä kyllä kerro lähdettä sille, miten tuo luomupuuvillan vähäisempi vedenkulutus on laskettu. Onkohan se todella laskettu tuotettua puuvillakiloa kohti? Vai sittenkin hehtaaria kohti tai oletuksella samasta hehtaarisadosta? Kun juuri edellä tuolta "Mythbuster"-saitilta löytyi tietoa, että luomupuuvillan tuotanto tarvitsee (nyt, tutkimusten mukaan) enemmän vettä, vaikkakin vain (siinä arvioituna) hitusen enemmän. Onko (tuolla suomalaisella saitilla)  luettu siitä tai jostain muualta vain tuo tulevaisuuden lupaus?

Eikä ota kantaa siihen, kuinka järkevää on olla huolestunut "vaatteiden kemikaalijäämistä". Kuittaa asian vain sanalla "mikäli". Tai evidenssiä sille, että tällaisia jäämiä ylipäänsä yleisesti löytyisi (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=49.msg1060#msg1060).

Eikä vahingossakaan tuo esille muuntogeenistä puuvillaa ja sitä, miten siihen pätevät tuossa kappaleessa esitetyt syytökset.

Ja onko tuollaisen (yhä vain noin tai alle) 1% osuuden kohdalla oikea, järkevä sananvalinta oikeastaan "yleistymässä"?

Tällainen terveyssidemainos (https://www.tokmanni.fi/vuokkoset-cotton-14-normal/6414100895703/dp) kertoo lukijoilleen rivien välissä, että luomupuuvillasta olisi ko. merkkien saamiseen ollut hyötyä (lihav. HJ):

QuoteAinutlaatuinen, hengittävä siivetön ohutside, jonka pehmeä pinta on aitoa 100% luomu puuvillaa. Yksittäispakattu. Valmistettu Suomessa. Tuote on saanut myös sekä ympäristö- että allergia- ja astmaliiton merkit.

Kysyttynä ei valmistaja tai kauppias asiaa ei varmasti osaisi mitenkään perustella tai selittää. Ja voisi tuossa tietysti aina sanoa, että emmehän me mitään ole väittäneet.

Tässä kertaus tästä vertailusta:

Your organic cotton t-shirt might be worse for the environment than regular cotton (https://qz.com/990178/your-organic-cotton-t-shirt-might-be-worse-for-the-environment-than-regular-cotton/)

Tämän on kirjoittajakin huomannut:

QuoteIt’s common to see the claim that organic cotton actually requires less water over time, in large part because soil with more carbon from organic matter stores water better. But generally a cotton plant requires the same amount of water whether it’s organic or not, and non-organic farmers also use plenty of methods to keep their soil heath.

Sitten artikkelissa on vertailu tuosta vedenkäytöstä, t-paitojen ja farkkujen kohdalla. Mutta emme varmaan tuosta väitteestä, että luomupuuvilla tarvitsisi vähemmän vettä, tuolla eroon pääse. Sillä sitähän on näin helppo perustella: toistetaan sitä väitettä yhä uudelleen!

Puuvillan (haitalliset) ympäristövaikutukset ovat vähentyneet ja vähenevät yhä ...

Cotton’s effect on the environment continues to diminish (http://www.southwestfarmpress.com/cotton/cotton-s-effect-environment-continues-diminish)

... eikä siinä asiassa luomupuuvillalla ole ollut eikä ole osaa eikä arpaa.

Mainos, mutta näinkin disinformaatiota levitetään:

Luomupumpuli, 100 g SIMPLY GENTLE (https://www.ruohonjuuri.fi/luomupumpuli-simple-5060202922031)

QuotePimpeli - pumpuli!

Luomulaatuinen vanu ihon puhdistuksen apuvälineeksi. Ihanan pehmeä valinta!

Tuotteella on Soil Association -luomusertifiointi

Siinä sanotaan, vaikkei suoranaisesti sanotakaan, että luomuvanu olisi erityisen pehmeätä. Ei takuulla ole. Tässä tapauksessa tarvittaisiin makutestin sijaan tuntotesti. Sokkona. Ei takuulla järjestetä. Tuo sanoilla ja mielikuvilla "hyväily" heille varmasti riittää.

S-ryhmän Foodiesta löytyi myös (tavanomaisen) pumpulivanun hinta. Pari tuotetta, molemmat alle kympin kilo. Kun tuo tuote maksaa kilolta 40 euroa. P:n puhumisesta (tai kirjoittamisesta) pyydetään kovaa palkkaa.

Hesarissa oli tänään juttu retkeilyvaatteista, jotka sisältävät keinokuituja, siis muovia. Ynnä varoitteluja, spekulaatioita mikromuovin vaaroista luonnolle ja ihmisellekin. Sinänsä aiheellista, varmasti. Tai ainakin, ehkä.

Mutta miksi vaihtoehtona systemaattisesti koko jutussa oli esitetty luomupuuvilla? Sitä ei jutussa mitenkään perusteltu,  näin vain oli tehty.

Tavanomainen puuvilla ei joka tapauksessa muovia sisällä. Kankaaseen sitä voidaan tietysti lisätä, mutta jutun esimerkkikin oli vaatteesta, joka sisälsi 35 prosenttia luomupuuvillaa ja 65% polyesteriä.

Tämäntyyppistä roskaa ja piilomainontaa julkaistaan yhä lapsiperheille suunnatussa aikakauslehdessä:

Luomu, eko ja öko �" mitä merkinnät lastenvaatteissa tarkoittavat?  (https://www.vauva.fi/artikkeli/perhe/arki/luomu_eko_ja_oko_mita_merkinnat_lastenvaatteissa_tarkoittavat)

Quote2. Luomu lupaa vähemmän kemikaaleja
Jos haluat lapsesi iholle mahdollisimman vähän kemikaaleja, valitse GOTS-sertifioitu luomupuuvilla. Se takaa Ökotex-laadun sekä sertifioidun luomupuuvillan käytön.
[...]
4. Tarkkana, jos iho on herkkä
Luomulaatu ja myrkyttömyys ovat hyvä valinta erityisesti vauvoille, allergisille ja atooppiselle iholle, mutta sopivat kaikille.

Kirjoittajan firma on tietysti luomupuuvillan myyjä.

Tällaisia perustelemattomia väitteitä saattaa putkahtaa milloin tahansa missä tahansa, niinkuin tässä:

Miljoonat sukkahousut lentävät roskiin, miksei niistä tehdä kestävämpiä? ”Markkinalogiikka toimii niin, että on parempi tehdä huonompaa” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005516386.html)

QuoteMistä ekologisen materiaalin tunnistaa?

Jos etsii puuvillaisia tai villaisia sukkahousuja, kannattaa suosia luomutuotantoa. Myös bambusukkahousuja voi pitää ekologisempana vaihtoehtona, koska bambu kasvaa nopeasti

Vaikka jo tuossa kappaleessa asia tavallaan kiistetään, eli tuottoisampi bambu on ekologisempi. Ja artikkelissahan oli jo sanottu:

QuoteLuonnonmateriaaleista tehdyt puuvilla- ja villasukkahousut eivät ole välttämättä yhtään ekologisempia tai eettisempiä. Puuvillan tuotanto kuluttaa paljon vettä, ympäristöä ja kemikaaleja.

Kaikkia noitahan heikkotuottoisempi luomupuuvilla kuluttaa vielä tavanomaista enemmän. Myös "kemikaaleja", niitä omiaan.

Mutta tuo luomuvaihtoehdon suosittelu on heillä kuin polvirefleksi lääkärin kumivasaran kopautukseen. Tai sitten markkinalogiikka tomii niin, että kannattaa myydä kalliimmalla sitä, mistä on ennenkin saatu kalliimpi hinta?

Tässä Elloksen mainoksessa esitetään vähintäänkin puolitotuuksia ja oikeastaan kyllä puutaheinää:

https://www.ellos.fi/name-it/nbfdakka-pant-housut/1515190-01-62 (Ja: "Lue lisää")

QuoteTuote sisältää ekologista puuvillaa, joka on viljelty ilman kemiallisia torjunta-aineita, keinotekoisia lannoitteita ja geenimuuntelua (GMO). Tämä tekee viljelijöiden työolosuhteista terveellisemmät ja parantaa maaperää.

Teoreettisesti torjunta-aineiden välttäminen vähentää työntekijöiden altistumista (mutta suojavarusteita on olemassa). Mutta niitä vähentäisi myös geenimuunneltujen lajikkeiden käyttö. Joka samalla kuitenkin säilyttäisi satotason tai sitä parantaisi.

Kaikkien kolmen mainitun välttäminen ei mitenkään paranna maaperää. Eikä geenimuuntelun ja keinotekoisten lannoitteiden välttäminen edes teoreettisesti tee työolosuhteita terveellisemmiksi.

"Ekologista puuvillaa" ei ole olemassa, kyse on luomupuuvillasta, suomenkielellä. Ruotsalainen firma, joka yrittää tuossa harhaanjohtaa suomalaisia samalla tavalla kuin ruotsalaisiakin harhaanjohdetaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg11321#msg11321). Tai tuon mainoksen toimittaja on aivan uusi alalla? Eikä osannut kääntää oikein?

Puhumatta nyt (uudelleen, ks. edellä koko tämä keskusteluosio) siitä, miten viljelyalaa ja vettä tuotettua kiloa kohti tuhlaavaa luomupuuvillaa ei millään voi kutsua "ekologiseksi", jolla sanalla yleisesti viitataan luontoa suojelevaan tai säästävään vaihtoehtoon.

PS. Palaute lähetetty nyt myös Ellokselle sen yhteydenottolomakkeella.

Ei ole Ellokselta vastausta tullut.

****

Entä jos edellä esitetyn perusteella haluaisi suosia muuntogeenistä puuvillaa, ekologisimpana vaihtoehtona? Siinä taitaisi olla vähän samanlainen tilanne kuin GMO-ruoassakin. Ainakin netin mukaan luomupuuvillaa tarjotaan kovasti, mutta muuntogeenistä puuvillaa ei ainakaan mainoksien mukaan ole Suomessa tarjolla. Tietysti sitä saattaa silti olla, mutta siitä ei ole vain raaka-aineiden selostuksessa mainittu (muuntogeenisten ainesosien ilmoittaminen muussa kuin ruoassa ei liene pakollista).

Vrt. tätä keskusteluamme:

GM:n ja luomun saatavuus ja kuluttajan mahdollisuus valita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=77.0)

Asia etenee, mutta rauhallisen järjestyneesti, virkatietä:

QuoteKiitos yhteydenotostasi.

Olemme lähettäneet viestisi eteenpäin tuotekuvauksista vastaavalle henkilölle.

Ystävällisin terveisin

Karoliina, Ellos asiakaspalvelu

Tässä tämä ekologisuutta  tavoitteleva blogisti ...

Ekologisempaa ja eettisempää sisustamista (http://pilviraitti.blogspot.com/2018/09/ekologisempaa-ja-eettisempaa.html)

... "onnistuu" tekemään valinnan, jonka seuraus on täsmälleen päinvastainen kuin se, jota hän tavoitteli:

QuotePuuvillatuotteille yritän miettiä vähemmällä vesimäärällä valmistuvia vaihtoehtoja, tai ainakin ostamaan puuvillani luomuna.

PS. Maininta tästä kirjoitettu nyt kommenttina ko. blogiinkin.

Juuri edellä mainittu blogisti vastasi ko. saitilla:

QuoteKiitos tästä tiedosta! En ole tiennyt tai tullut ajatelleeksi asiaa. Jotenkin olen ollut siinä uskossa, että luomupuuvilla olisi kaikin tavoin hyvä vaihtoehto. Täytyykin siis perehtyä asiaan enemmän.

Hyvä. Näin pitää tapahtua. Hän sai vastauksessani tämän nettiosoitteen, ja täällähän pääsee siinä hyvään alkuun.

Quote from: Heikki Jokipii on 23.12.15 - klo:03:38

Jännittäviä näkymiä, onko tulossa ihan oikeaa puuvillaa:

Pukeudumme pian puuhun �" vallankumouksellinen ioninen liuotin muuttaa koivun, kuusen ja männyn kankaaksi (http://www.hs.fi/tiede/a1450673070151)

QuotePuuvillan pitäisi maksaa maltaita jo nyt, jos hintaan laskettaisiin ekologiset vaikutukset. Sen viljelyyn kuluu valtavasti vettä, neljännes maailman torjunta-aineista ja arvokasta peltoalaa, jolla voisi kasvattaa ruokaa.

Vaikka muuntogeeninen bt-puuvilla on tuota torjunta-aineasiaa vähän helpottanutkin, niin muilta osin tuo valitus kyllä pitää paikkansa. Eli vaihtoehdolle on kyllä sosiaalinen tilaus.

Sosiaaliseen tilaukseen ollaan vastaamassa, ehkä kohta jo voi tehdä konkreettisen oikeankin tilauksen:

�,,änekoskelle 40 miljoonan koelaitos puupohjaisten tekstiilien valmistukseen (https://yle.fi/uutiset/3-10432109)

Ylellä on tuohon myös tausta-artikkelit noin parin vuoden takaa, lue myös "Lue myös".


PS. Ehkä siellä vielä Heikki Jokipii muistetaan? Tai tarkemmin Heikki Jokinen (1865-1951), jota nimeä hän aikuisikänsä käytti, vaikka Jokipii-sukua (http://jokiheik.tripod.com/Aapeli.htm) olikin. Hän oli minun isoisäni isä, joka toimi �,,änekoskella paperimestarina 1940-luvulle asti.

Ei, hän ei varmaankaan käänny haudassaan tuon hankkeen takia. Hän oli itseasiassa ensimmäistä tai toista teollista sukupolvea, jonka aikana ylipäänsä saatiin Suomessa paperia puusta. Sitä ennen oltiin siinä asiassa riippuvaisia - kankaasta, lumpuista!  ;D

Hesarissa oli tänään johdantosivulla jutttu "Tässä on ilmastotoivon resepti" ja sen yhteydessä pienempi juttu "Arjessa voi vaikuttaa". Kuinka ollakaan, se kertoi tällaisen esimerkin:

QuoteHelsinkiläinen muotoilu- ja tekstiilialan yrittäjä Tiina Taivainen, 38, suosii vaatteissaan kotimaisuutta ja luonnonmukaisuutta.

Maininta luomupuuvillasta valmistetuista perheen vaatteista mahtui lyhyeen juttuun vielä kaksi kertaa.

Vaikka siis luomupuuvilla on mahdollisesti kaikkein viheliäisin valinta ilmastonmuutoksen kannalta.

Eikä kotimaisuudenkaan suosiminen tuossa mitään auta, ainakaan ennenkuin kangas tehdään oikeasti puusta (ks. juuri edellä). Nykyisin puuvilla joka tapauksessa tuodaan kaukaa, vaikka sitten jalostamattomana raaka-aineenakin, joten kuljetuksissa ei tuossa noin voi säästää mitään.

Tätä Vandana Shivan vanhaa valhetta on ilmeisesti taas alettu levittää ...

GMO cotton not to blame for farmer suicides in India, expert reconfirms to UN panel (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/27/gmo-cotton-not-to-blame-for-farmer-suicides-in-india-expert-reconfirms-to-un-panel/)

.. joten huhulta täytyi taas kerran päättäväisesti katkaista siivet.

Huhun levittäminen voi liittyä yritykseen vastustaa muuntogeenisen puuvillan käyttöönottoa Afrikassa. Ainakin Nigeriassa on levitetty muitakin pelkoja:

Why fears in Nigeria over the safety of GMO cotton are misplaced (https://geneticliteracyproject.org/2018/11/26/why-fears-in-nigeria-over-the-safety-of-gmo-cotton-are-misplaced/)

Kun valehtelemaan ryhtyy, kannattaa sitten valehdella kunnolla:

https://www.pierrerobert.fi/fi_FI/what-is-organic-cotton/What_is_organic_Cotton.html

QuoteLUOMUPUUVILLA ON PAREMPI VALINTA, KOSKA:

Luomupuuvilla käyttää 1/10 osan siitä vedenkulutuksen määrästä, minkä tavallinen puuvilla vaatii.

Vrt. edellä 10.03.17. Ja tuo oli vasta yksi tuossa tekstissä olevista tuulesta temmatuista väitteistä.

Valehtelu ei ole luomuväellä ollut koskaan vaikeaa. Usein tekoa tai omaatuntoa lieventää joku selitys "mutta jos tarkastellaan vain...". Tässä tapauksessa tiukan paikan tulleen saataisiin ehkä selitys, että kyseessä on vain keinokasteluun käytettävä vesimäärä. Kai normaalissa, oikeassa viljelyssä usein keinokastelua käytetään ??? Ja luomussa mennään riman ali, luonnon ehdoilla, kuten Suomessa: "viljellään tukia".

Jatkoa edellisiin. Mutta tämä jää sitten heille (ja meille, tuon tekstin pohjalta) täydelliseksi mysteeriksi (lihav. HJ):

QuoteLuonnonmukainen viljely ja maatalous on ympäristöystävällisempää kuin perinteinen maatalous, sillä se kuluttaa tyypillisesti vähemmän vettä ja sen harjoittamisessa on kiellettyä käyttää kemiallisia torjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Eikö olekin mahtavaa! Mutta miksi kaikki eivät sitten käytä luomupuuvillaa raaka-aineena tavallisen puuvillan sijaan? Luomupuuvillan käyttäminen on yksinkertaisesti kalliimpaa (ja siten tuotteen loppuhinta on kuluttajalle kalliimpi), ja sitä voi olla haastavampi tuottaa riittävää ja toivottua määrää.

Miten ihmeessä se voi olla kalliimpaa, jos selvitään vähäisemmällä kastelulla, eikä rahaa kulu keinolannoitteisiin tai torjunta-aineisiinkaan?

Kalliimpaa luomun tuottaminen on, jos hintaan lasketaan puuhasteluun liittyvä yhteiskunnan tuki.
Mutta miksi tuote kaupan hyllylläkin saattaa olla kalliimpi... trendikäs brändituote ei tietenkään voi olla halvempi kuin "bulkki"? Kaikissa ketjun portaissa "huolehditaan" mielihyvin tästä ?

http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm

Tuo väite vähäisemmästä vedenkulutuksesta perustuu ilmeisesti teoriaan, että luomupuuvillaa ei keinokasteltaisi. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa, eikä sellaista ehtoa luomupuuvillassa ole. Ei Pierre Robertin mainitsemassa ja linkkaamassa GOTS-standardissakaan, tarkistin.

Tämä toinen luomupuuvillan tarjoaja myöntääkin asian.

http://www.vihreatvaatteet.com/materiaaliopas/luomupuuvilla/

QuoteLuomupuuvillan viljely vaatii yhtälailla paljon vettä kuin perinteinenkin puuvilla. Tässä suhteessa luomupuuvilla on ongelmallinen kasvi, sillä keinokastelu vie elintärkeitä vesivarantoja pois käytöstä juomavetenä tai ruoankasvatuksessa. Pahimmillaan keinokastelu voi jopa muuttaa luonnon vesitasapainoa ja kuivattaa laajojakin alueita.

Interenetistä tuo väite vähäisemmästä vedenkulutuksesta on löydetty, Pierre Robert -liikeyritys ei ole sitä keksinyt itse. Mutta jos totuuteen asiassa pyritään, se voisi olla suurinpiirtein tässä kohdassa:

Your organic cotton t-shirt might be worse for the environment than regular cotton (https://qz.com/990178/your-organic-cotton-t-shirt-might-be-worse-for-the-environment-than-regular-cotton/)

QuoteOne major reason, as various speakers pointed out at a May 23 panel held by Cotton Inc., a research group that serves the cotton industry, is that conventional cotton varieties have a higher yield, meaning a single plant will produce more fiber than its organic counterpart. That’s because conventional cotton has been genetically engineered for that purpose. In the past 35 years, cotton yields have risen 42% (pdf), largely due to biotechnology and better irrigation techniques.

Organic cotton, by definition, comes from plants that have not been genetically modified. Because of that difference, to get the same amount of fiber from an organic crop and a conventional crop, you’ll have to plant more organic plants, which means using more land. That land, of course, has to be tended and irrigated.

It will take you about 290 gallons of water to grow enough conventional, high-yield cotton to produce a t-shirt, according to Cotton Inc. To grow the same amount of organic cotton for a t-shirt, however, requires about 660 gallons of water. The disparity is similar for a pair of jeans. (It’s worth noting that Cotton Inc., a not-for-profit group, works to help boost the industry’s demand and profitability�"though it insists any claim it makes must be vetted by its legal department and the US Department of Agriculture.)

(lihav. HJ)

Sillä niin se on luomupuuvillan kuin muunkin luomun ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa: huonompi tuottavuus on tunnustettava, muutoin vaikutusarvioinnit ovat yhtä tyhjän kanssa, menevät harhaan.

***

Eräs asia, jota Pierre Robert ei ota lainkaan puheeksi, on se, että luomussa on myös kielletty käyttämästä muuntogeenistä bt-puuvillaa, joka torjuu puuvillan pahimman vihollisen, puuvillayökkösen hyökkäykset. Sen lajikkeen käyttö ei lisää kemiallisten torjunta-aineiden eikä lannoitteiden käyttöä, mutta nostaa silti satoja. "Eikö ole mahtavaa!", pitäisi ko. firman tähän sanoa.

Kuivuutta kestävä GMO-puuvilla:

New GMO cotton variety could boost yields while thriving under drought conditions (https://geneticliteracyproject.org/2019/02/08/new-gmo-cotton-variety-could-boost-yields-while-thriving-under-drought-conditions/)

Tuohon ei taida luomupuuvilla pystyä. Sen viljelyssähän säästetään vettä pääasiassa luomupuuvillafirmojen mainososastoilla!  ;D

Instagramista:

Quotefamilon_fi
Lapselle luomua eli Familon Hiphop Organic! 💕 Hiphop-sarjan lasten ja vauvan tyynyt ja peitteet ovat luomukangasta ja pikkuväelle mitä pehmoisin valinta. 💕 Tutustu raikkaisiin ja laadukkaisiin uutuksiin ja tarjoa parasta pieniin petiin.
👉🏻 www.familon.fi/organic

Nyt on jo loppunut kärsivällisyys kysyä, mitä etua lapsi tuosta luomukankaasta oikein saa, miten juuri se olisi lapselle "parasta". Ja miten sen voisi edes jotenkin osoittaa? Kärsivätkö lapset tai vauvat tavanomaisissa vuodevaatteissa, ovatko ne esim. itkuisempia tms.?

Olisiko joku viesti mennyt (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=196) perillle?

Uudessa äitiyspakkauksesssa ei minun selailuni pohjalta ollut yhtään tuotetta, jonka materiaaliksi olisi mainittu luomupuuvilla.

Eikä luomua mainittu asiaa kokevassa uutisoinnissakaan.

Ruotsissa luomuväki yrittää muuttaa ns. BCI-sertifioidun puuvillan (Better Cotton Initiative) säännöstöä sellaiseksi, että vain luomupuuvilla sallittaisiin siinä.

Syynä on se, etta BCI-puuvilla on vallannut markkinoita ja luomupuuvillan tuotanto on pudonnut puoleen vuodesta 2010 ("Samtidigt har produktionen av ekologisk bomull halverats sedan 2010"). Luomupuuvillan hinta on niin korkea BCI-puuvillaan verrattuna, etteivät ruotsalaiset luomupuuvillatuotteiden kauppiaat saa enää tuotteitaan kaupaksi.

https://www.gp.se/debatt/den-h%C3%A5llbara-bomullen-h%C3%A5ller-inte-m%C3%A5ttet-1.14624193

QuoteVi är mycket oroade över denna utveckling då BCI-bomull inte är odlad på ett hållbart vis, utan med kemiska bekämpningsmedel �" inte med ekologiska metoder. �,,ven om BCI har minskat användningen av kemiska bekämpningsmedel kraftigt på vissa håll så påverkas biodiversitet och mänsklig hälsa starkt negativt av dessa medel. Inte minst genom att många bomullsbönder odlar sin egen mat på eller bredvid bomullsfälten som sprutas med bekämpningsmedel. Dessutom är 95 procent av all bomull från Indien �" BCI-bomull inkluderad �" genmodifierad.

QuoteTrots dessa indikatorer på ohållbar bomullsodling så marknadsförs BCI som en legitim garant för hållbart mode och hållbara textilier. Konkurrensen på marknaden för hållbara kläder och textilier snedvrids därmed, för varför skall konsumenten välja dyra hållbara kläder och textilier när det finns billiga hållbara kläder att tillgå?

Genom att marknadsföra BCI-bomull som hållbar bomull så förs konsumenten bakom ljuset genom att tro att de kläder och textilier man köper är hållbara, när så inte är fallet. Att på ett icke sanningsenligt sätt marknadsföra BCI-bomull som hållbar innebär i förlängningen att marknadsmekanismen försvagas. Det låga priset på BCI-bomull i jämförelse med ekologisk bomull invaggar dessutom konsumenter i tron att hållbara kläder och textilier inte behöver kosta mer.

Den konkurrenssituation som uppstått mellan BCI och ekologisk bomull som hållbar bomull, får förödande konsekvenser för de företag som säljer kläder och textilier tillverkade av ekologisk bomull. Dessa företag tappar den konkurrensfördel som ekologisk odling de facto innebär gentemot de konsumenter som efterfrågar hållbara kläder och textilier. Därmed har dessa företag svårt att ta ut högre priser för att täcka kostnaderna för den ekologiskt odlade bomullen. Konsekvenserna av denna snedvridning är många och allvarliga inte minst för klimatet, biodiversitet och hälsa bland bomullsbönder och arbetare.

Behöver åtgärdas snabbt
Den snedvridning av konkurrensen på marknaden för hållbara bomullskläder och textilier som BCI skapar behöver snabbt åtgärdas. Det mest effektiva sättet är att utnyttja den imponerande organisation och struktur som BCI byggt upp. För att på allvar göra BCI-bomull hållbar krävs framför allt två åtgärder.

För det första behöver BCI-bomull odlas i enlighet med kriterier för ekologisk odling, det vill säga utan kemiska insatsmedel och genmodifierat utsäde.

För det andra behöver priserna för BCI-bomull justeras uppåt, tills dess att produktiviteten för bomull som är hållbar ”på riktigt”, ökat. Bara då kan företag som säljer kläder och textilier tillverkade av hållbart odlad bomull konkurrera på lika villkor och kunden vara säker på att hållbar bomull är lika med ekologiskt odlad bomull.

Asiaa sitten perustellaan tällaisilla heitoilla:

QuoteDessutom är 95 procent av all bomull från Indien �" BCI-bomull inkluderad �" genmodifierad. Genmodifierad bomull medför ohållbara effekter som till exempel ökad spridning av skadedjur. Inom ekologisk bomullsodling är genmodifierad bomull förbjuden. Från ett klimatperspektiv är BCI-bomull djupt problematisk �" koldioxidutsläppen per kilo är dubbelt så stora som för ekologisk bomullsodling.

Tuo sitten täytyy vain uskoa. Mutta pitääkö paikkansa, että muuntogeeninen puuvilla lisäisi vahinkoeläimien määrää? Ja nuo hiilidioksidipäästöt? Miten ne on laskettu tai arvioitu?

Minulla on vahva epäilys, että noin vain täytyy olla, kirjoittajien mielestä. Ja keskeinen syy on tuo, että muuntogeeninen puuvilla on luomussa kielletty.

Mutta näyttäisi siis siltä, että pää alkaa tulla vetävän käteen, luomupuuvillankin perusteluissa. Mutta vielä täytyy yrittää. Vaikka tuulesta temmaten. Nyt on meidän ehkä etsittävä tieteellisiä tutkimuksia, jos tuo propagandasota tulee Suomeenkin. Kuten se epäilemättä tulee.

Tätä yritetään edelleen (lihav. HJ):

QuoteDärmed har dessa företag svårt att ta ut högre priser för att täcka kostnaderna för den ekologiskt odlade bomullen. Konsekvenserna av denna snedvridning är många och allvarliga inte minst för klimatet, biodiversitet och hälsa bland bomullsbönder och arbetare.

Mielikuvilla, ei faktoilla. Kun vielä muistamme, että geenimuunneltu puuvilla on bt-varianttia, joka vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Ja on vaarallista täsmällisesti vain puuvillayökkösille.

***

Kaikkiaan tuosta tulee mieleen kantotuolin kantajat (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Sedan-chair.jpg/300px-Sedan-chair.jpg) 1700-luvun Lontoossa. Jotka yrittivät silloin saada äskettäin keksityt ja/tai halventuneet sateenvarjot kaupungissa kielletyiksi.

Tuo BCI-puuvilla tunnetaan nettisurffailun perusteella Suomessakin. Otetaan satunnaisena esimerkkinä Marimekko:

https://company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/faq/

QuoteMiten Marimekko varmistuu siitä, että sen käyttämä puuvilla on tuotettu reiluissa työolosuhteissa?

Puuvillan tuotantoketju on laaja, monivaiheinen ja vaikeasti jäljitettävä, koska usein eri maista kerätyt raakapuuvillakuidut sekoitetaan keskenään tasaisen laadun varmistamiseksi ennen langaksi kehräämistä. Marimekko on pieni toimija kansainvälisillä puuvillatuotteiden markkinoilla, eikä Marimekko itse toimi suoraan puuvillan viljelijöiden kanssa, joten parhaiten voimme vaikuttaa alan kehitykseen yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Liityimme vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisyrityksenä kansainväliseen Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä globaalista puuvillantuotannosta kestävämpää ja vastuullisempaa kouluttamalla puuvillan viljelijöitä ja luomalla kysyntää paremmalle puuvillalle läpi hankintaketjun. Lue lisää Better Cotton Initiative -aloitteesta.

Mitä ekologisia materiaalivaihtoehtoja Marimekko tarjoaa asiakkailleen?

Tavoitteenamme on kasvattaa vastuullisempien materiaalien osuutta tuotteissamme. Liityimme vuonna 2013 kansainväliseen Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteeseen ja jo yli puolet toimitusketjuumme hankitusta puuvillasta on BCI-kriteeristön mukaista puuvillaa. Lue lisää Better Cotton Initiative -aloitteesta. Sesonkikohtaisesti olemme käyttäneet myös luomu- ja kierräyspuuvillaa. Suurin osa Helsingin kangaspainossamme painettavista materiaaleista on Öko-Tex 100 -sertifioituja, mikä takaa että ne eivät sisällä haitallisia kemikaaleja.

Moni firma näyttää horjuvan tuon ja luomupuuvillan välillä. Mutta varsinainen kiista niiden kesken ei Suomessa näytä alkaneen.

Mutta varmaan tuo keskustelu, jopa kiista alkaa nyt tästä S-ryhmän päätöksestä kimmokkeensa saaneena:

Uusi suunta kaupan alalle �" S-ryhmän tavoitteena käyttää 100-prosenttisesti vastuulliseksi varmennettua puuvillaa (https://www.patarumpu.fi/2019/04/24/uusi-suunta-kaupan-alalle-s-ryhman-tavoitteena-kayttaa-100-prosenttisesti-vastuulliseksi-varmennettua-puuvillaa/)

QuoteS-ryhmä on ensimmäinen suomalainen kaupan toimija, joka on tehnyt päätöksen siirtyä käyttämään vain vastuullista puuvillaa. Muutos toteutetaan omissa merkeissä ja omassa maahantuonnissa asteittain vuoteen 2025 mennessä. Tuolloin puuvillan on määrä olla sataprosenttisesti luomua, kierrätettyä, Reilun kaupan tai Better Cotton Initiative -aloitteen mukaista. Turkmenistanilaisen ja uzbekistanilaisen puuvillan käyttö ei ole sallittua.

(lihav. HJ)

Luomuisuus ei muuten sitten mitenkään liity viljelijöiden tai maatyöläisten olosuhteisiin tai heidän mahdolliseen riistoonsa. Vaikka noita kahta täysin eri asiaa yritetään innokkaasti toisiinsa sotkea. Tavallaan niin tehdään tuossakin, jos luomuisuus siinä itsessään riittää takaamaan puuvillan hyväksyttävyyden, "vastuullisuuden".

Luultavasti tuo Jarrumiehen - Ruotsin tietojen pohjalta - antama ennakkovaroitus (22.04.19) oli aiheellinen.

Geenitekniikka saattaa näin hiukan auttaa puuvillaa ...

'Exotic' genes may improve cotton yield and quality (https://phys.org/news/2019-05-exotic-genes-cotton-yield-quality.html)

QuoteCotton breeders face a "Catch-22." Yield from cotton crops is inversely related to fiber quality. In general, as yield improves, fiber quality decreases, and vice-versa. "This is one of the most significant challenges for cotton breeders," says Peng Chee, a researcher at the University of Georgia.

To overcome the yield vs quality challenge, Chee and colleagues turned to obsolete cultivars�"or strains�"of cotton with 'exotic' genetic material. In a new study, they report findings that could help breeders improve cotton fiber quality while maintaining or even improving yield.

... sen epätoivoisessa viivytystaistelussa selluloosakuidun kasvavaa uhkaa vastaan. Mutta luomupuuvillaa tuo ei auta.

Suomenmaa:

Selluloosa on tulevaisuuden super­ma­te­ri­aali, ja siksi Kemin tehdas­han­kekin on monella tavalla tärkeä (https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/23/498803/5a042eae70)

QuoteKui­tu­lan­ka­tek­no­lo­gia, mis­sä lan­ka teh­dään suo­raan sel­lu­teh­taan sel­lu­mas­sas­ta, on lä­hel­lä te­ol­li­sen mit­ta­kaa­van tuo­tan­toa. Sel­lun ete­vyy­des­tä raa­ka-ai­nee­na ker­too, et­tä puu­vil­la­lan­gan val­mis­tuk­seen ver­rat­tu­na me­ne­tel­mäl­lä voi­daan sääs­tää 99 pro­sent­tia vet­tä ja 80 pro­sent­tia ener­giaa.

Tuota ratkaisua kehitetään kyllä �,,änekoskella, ks edellä 01.10.18 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=49.msg12671;topicseen#msg12671).

Olisi voinut laittaa glyfosaattitriidiimmekin. Nyt kampanjoidaan näin, tällaisesta asiasta:

Glyphosate-tainted tampons threaten public health? 4 pesticide safety agencies say no (https://geneticliteracyproject.org/2019/06/06/glyphosate-tainted-tampons-threaten-public-health-4-pesticide-safety-agencies-say-no/)

Tai tarkemmin. Tutkimuslaitokset tekevät hiki hatussa turvallisuustutkimuksia hyvin kaukaa haetusta teoreettisesta riskistä, että glyfosaattijäämät puuvillassa tamponeissa aiheuttaisivat jotain haittaa. Ja päätyvät hyvin odotettavasti kaikki negatiiviseen tulokseen. Mutta jotenkin tuota aika mieletöntä ideaa saadaan pidettyä yllä, huolen kohteena.

Itse asiassa tuossa esitellyisssä tutkimuksissa glyfosaattijäämiä ei edes löytynyt. Joten sekin jäi selvittämättä, mitä haittaa niistä olisi voinut olla.

Kun tarkistin, niin olihahan tämä idea jo Suomeenkin ehtinyt:

Kiisteltyä torjunta-ainetta tamponeissa (https://safkanet.fi/tamponeissa-glyfosaattia/)

Rohkeasti eli röyhkeästi syytää nyt vuorostaan Finlayson tätä puutaheinää uudessa myyntikampanjassaan:

https://www.finlayson.fi/pages/maailman-kaunein-lakana

QuoteHaluamme vähentää tavallisen puuvillan osuutta tuotteissamme, sillä sen tuottaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja, etenkin vettä. Luomupuuvillan kokonaispäästöt ovat hieman pienemmät kuin tavallisen puuvillan ja lisäksi luomuviljelyssä käytetään vähemmän keinokastelua sekä hyödynnetään sadevettä tehokkaammin. 

Puuvilla materiaalina ei tavallisesti ole jäljitettävää. Käyttämämme GOTS-sertifikaatti (Global Organic Textile Standard) vaatii, että jokainen tuotteet valmistukseen osallistuva toimija on sertifioitu ja säännöllisesti auditoitu. Luomupuuvillaa seurataan läpi toimitusketjun, joilloin voidaan varmistua myytävän tuotteen olevan varmasti luomua.

Tuo on niin masentavaa harhaanjohtamista, ettei edes tiedä, mistä kritiikki kannattaisi alkaa.

Sen voi heti sanoa, että keinokastelun käyttö tai käyttämättömyys ei millään tavalla liity luomuun.

Quote from: Heikki Jokipii on 23.12.15 - klo:03:38
Jännittäviä näkymiä, onko tulossa ihan oikeaa puuvillaa:

Pukeudumme pian puuhun �" vallankumouksellinen ioninen liuotin muuttaa koivun, kuusen ja männyn kankaaksi (http://www.hs.fi/tiede/a1450673070151)

QuotePuuvillan pitäisi maksaa maltaita jo nyt, jos hintaan laskettaisiin ekologiset vaikutukset. Sen viljelyyn kuluu valtavasti vettä, neljännes maailman torjunta-aineista ja arvokasta peltoalaa, jolla voisi kasvattaa ruokaa.

Vaikka muuntogeeninen bt-puuvilla on tuota torjunta-aineasiaa vähän helpottanutkin, niin muilta osin tuo valitus kyllä pitää paikkansa. Eli vaihtoehdolle on kyllä sosiaalinen tilaus.

Suomi on ottanut asian tosissaan:

Nostavatko puupohjaiset selluloosakuidut Suomen vaatebisneksen maailmankartalle? "Tutkimus on huipputasolla"  (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.503930)

Radio Suomessa oli eilen lyhyt ohjelma:

Vastuullista, eettistä, vihreää, luomua - voiko vaatteiden sertifikaatteihin luottaa? (https://areena.yle.fi/1-50398887)

Linkkasin tuon tänne koska siinä kerrankin puhuttiin myös jotain järkeä luomupuuvillasta. Siitä ei ole tekstiversiota saatavissa.

Tällainen mainospuhe tietysti on eri puolilla jatkunut koko ajan. Mutta poimitaan esimerkiksi:

VAUVAN BODYT (https://nosh.fi/category/46/vauvan-bodyt)

QuoteNOSH-vauvanvaatteet ovat pehmeää luomupuuvillaa, helppoja pukea ja käytössä kestäviä. Bodyjen haarassa on lisänepparit ja korkeat hihansuut voi kääntää aina sopiviksi. Näin body on vauvallesi sopivan kokoinen pitkään.

(lihav. HJ)

Ei väitetä mutta sanotaan silti, että luomupuuvilla olisi erityisen pehmeää tavanomaiseen verrattuna. Josta ei tietystikään ole minkäänlaista evidenssiä.

Mainospuhe on tietysti sitä. Mutta riskinä on, että se tihkuu muihinkin käsityksiin. Ja Kelaa vaaditaan laittamaan luomupuuvillaa äitiyspakkauksiin, myös  tuosta syystä...

Nyt on tullut kokonaan uusi kehitelmä kilpailijaksi, keinopuuvilla:

Puff piece: Lab-made ‘Incredible Cotton’ may grow 10 times faster and cut environmental impact of the traditional crop (https://geneticliteracyproject.org/2020/04/20/puff-piece-lab-made-incredible-cotton-may-grow-10-times-faster-and-cut-environmental-impact-of-the-traditional-crop/)

Vähän siihen tapaan kuin toisaalla kehitetään keinolihaa, laboratoriossa kasvavaa. Mutta vastaavalla tavalla luvataan, että tuotteella on aidon ominaisuudet.

Tuon kanssa kilpailemaan joutuu sitten suomalainen koivusta tehty Ioncell-kangaskin (josta Jenni Haukion iltapuku v. 2018 oli tehty). Keinoliha on kamppailut hintakysymyksen kanssa. Tuon tuotteen hinnasta ei löytynyt tietoa.

PS. Firma lupaa nettisivuillaan (linkki löytyy tuosta artikkelista) ettei yhtään torjunta-aineita käytetä. Voitaisiinko tuota myydä luomuna?   ;D

Quote from: Heikki Jokipii on 14.03.20 - klo:05:12
Ei väitetä mutta sanotaan silti, että luomupuuvilla olisi erityisen pehmeää tavanomaiseen verrattuna. Josta ei tietystikään ole minkäänlaista evidenssiä.

Mainospuhe on tietysti sitä. Mutta riskinä on, että se tihkuu muihinkin käsityksiin. Ja Kelaa vaaditaan laittamaan luomupuuvillaa äitiyspakkauksiin, myös  tuosta syystä...

Vaaditaan tai ei, niin siinä taas on käynyt.

Selasin uuden äitiyspakkauksen sisältöä. Ja lähes kaikki, jota sitä voivat olla, olivat 100% luomupuuvillaa.

Nyt on valittava sopiva sana. Eikä se sivustomme sopivaisuussääntöjen mukaan voi olla muuta kuin: huokaus.

Quote from: Heikki Jokipii on 20.04.20 - klo:12:43
Vähän siihen tapaan kuin toisaalla kehitetään keinolihaa, laboratoriossa kasvavaa. Mutta vastaavalla tavalla luvataan, että tuotteella on aidon ominaisuudet.

Tuon kanssa kilpailemaan joutuu sitten suomalainen koivusta tehty Ioncell-kangaskin (josta Jenni Haukion iltapuku v. 2018 oli tehty). Keinoliha on kamppailut hintakysymyksen kanssa. Tuon tuotteen hinnasta ei löytynyt tietoa.

Hinnasta saatiin hyvin pian arvio tästä artikkelista:

https://t.co/NHb4Y0693c?amp=1
Galy Grows Greener Cotton In A Lab, 10 Times Faster Than The Farm Variety

Quote“The method is ten times faster, and uses less than 80% water and land while emitting only a fraction of the greenhouse gas compared to traditional cotton. The price would be the same as for the high-quality cotton on the market today.”

Tuon viimeisen lauseen tiedon myötä pitäisi kaiken järjen mukaan rauhallisten yöunien mennä paitsi luomupuuvillan niin myös tavanomaisen puuvillan tuottajilta. Kuten myös suomalaisen koivukangashankkeen vetäjiltä.

Finlaysonilla on tässä... mielenkiintoinen vertailu:

https://aikamerkki.org/vedella-on-valia/

QuoteLUOMU S�,,�,,ST�,,�,, VETT�,,
�" Tavoitteenamme on, että viiden vuoden päästä vähintään 90 prosenttia Finlaysonin tuotteista olisi valmistettu vastuullisemmista materiaaleista. Siis esimerkiksi kierrätyskuiduista, pellavasta, luomupuuvillasta, hampusta ja ekologisemmista selluloosakuiduista. Vuonna 2015 luku oli neljä prosenttia, Beda Rasinen sanoo.

Viime vuonna Finlayson alkoi valmistaa vuodetekstiilinsä luomupuuvillasta, jonka viljelyssä hyödynnetään tehokkaammin sadevettä. Kun tavanomaisesta puuvillasta valmistettu pussilakanasetti kuluttaa 2 790 litraa vettä, luomupuuvillainen kuluttaa ainoastaan 240 litraa.

Mitä tuossa yritetään kertoa? Sadeveden kulutus ei ole vedenkulutusta lainkaan? Sadevettä kuluu puuvillan viljelyssä vähemmän kuin muuta vettä? Finlayson hankkii tavanomaisen puuvillansa aina ainoastaan raskaasti keinokastelluista pelloista?

Tuosta on pakko kysyä. Ja kysyttäessä vedota tutkimuksiin, joiden mukaan eroa ei joko ole tai asia on luomun tappioksi. Vertaa tähän, mitä täällä jo viime vuonna todettiin ja kerrottiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=49.msg13490#msg13490).

Tuossa ei näy päivämäärää, mutta toisaalta sivustolta selvisi, että juttu oli julkaistu 11/05/2020.

Avoin kirje hyvin tunnetulle vaatemyyjälle, jolla on toimintaa Suomessakin:

An Open Letter to H&M (https://www.thefarmersdaughterusa.com/2020/07/an-open-letter-to-hm.html)

QuoteI saw your recent commercial regarding sustainability. It shares your commitment to change your production now to help protect our environment for the future. You reported that already half of your materials “are recycled, organic, or sustainably sourced.” And you promise that by 2030, it will be 100 percent.
[...]
But I’m afraid at least one piece of your strategy is more virtue signalling than anything else. That’s your adoption of organic fabrics. I’m not surprised you’re confused though; organic marketing has done quite a good job of confusing people. As a result, people tend to associate organic with environmentally friendly.

If you’re using organic cotton though, you’re missing out on the benefits of modern agriculture. More specifically, genetically modified crops, which aren’t allowed in organic production.

Moni muukin firma sietäisi saada tuon tai tuolllaisen kirjeen. Mm. suomalainen Finlayson*). Amanda Zaluckyj, mighiganilainen "maanviljelijän tytär", jatkaa mm. näin:

QuoteBut organic producers have been completely left out. Because the USDA’s organic program doesn’t allow genetically modified crops, organic farmers are still spraying insecticide onto their fields (yes, organic farmers use pesticides, too). And they aren’t seeing the boost in yields. So it takes more organic acres�"and the resulting environmental impact�"to grow the same as conventional acres. In fact, some estimates indicate that organic cotton yields less than half the global average per acre of conventional cotton. That’s huge!

Lähteenä viitattiin tähän:

Organic Cotton: Hard to Grow (http://cottonanalytics.com/organic-cotton-hard-to-grow/)

________________

*) huomaan edeltä, että nyt olen laiminlyönyt tehtäviäni: Finlaysonilta on jäänyt kysymättä nuo kysymykset.

Twiitti:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Channa Prakash
@AgBioWorld
·
13t
Eat this Vandana: study shows that Bt cotton in India requires less pesticide consumption (28%) compared to non-Bt cotton in rain-fed areas. Because of Bt cotton’s resistance, the productivity increased by 34% and profitability by 98%.


https://t.co/Bf9nKeMrGo?amp=1

PS. Nyt se kirje Finlaysonille on lähtenyt! Ja siinähän kyse oli juuri sadeveden käytöstä, "rain fed areas".

Beda Rasinen Finlaysonilta vetosi vastauksessaan tähän tutkimukseen (pdf):

https://textileexchange.org/wp-content/uploads/2017/06/TE-LCA_of_Organic_Cotton-Fiber-Summary_of-Findings.pdf

Lähetin hänelle seuraavan vastauksen:

***

Beda Rasinen
Finlayson

Hei, kiitos vastauksesta.

Mutta kuten epäilinkin, reilusta vertailusta ei ollut kyse.

Relevantti on yhteenvedon s. 15. Siellä kerrotaan:

"In the regions under study, organically cultivated cotton receives relatively little irrigation in addition to naturally occurring rainfall. The irrigation water requirement of a crop is mainly determined by climatic conditions and the actual usage is also influenced by irrigation techniques. This is why low irrigation rates cannot be attributed exclusively to the organic cultivation scheme.

All regions under investigation in Cotton Inc. 2012 are at least partially irrigated. As a consequence, blue water consumption �" the impact category with a high environmental relevance �" of conventional cotton is reported to be 2,120 m³/1,000 kg cotton fiber (results of this study 182 m³/1,000 kg lint cotton fiber )

Figure 8: Blue water consumption of the global average organic cotton fiber production shown for 1,000kg of product at gin gate

Figure 9: Comparison of blue water consumption result against conventional benchmark"

"Sinisen veden" (keinokasteluveden) kulutus luomupuuvillassa oli minimaalista, mutta kokonaisvedenkulutus luomupuuvillalla kuviossa 8 oli yli 14 000 litraa puuvillatonnia kohti. Sama kyllä sanottiin edelläkin sivulla 14:

"The global average total of water consumed while producing 1 metric ton of organic cotton fiber is 15,000 m3."

Siinä mainitussa suomenkielissä artikkelissa puhutte kuitenkin "vedestä" eli siis kokonaiskulutuksesta. Käytitte siis noita "sinisen veden" suhdelukuja kuvaamaan koko tilannetta.

Tähän haluan tuoda rinnalle toisen tutkimuksen, josta yhteenveto löytyy tästä artikkelista:

https://qz.com/990178/your-organic-cotton-t-shirt-might-be-worse-for-the-environment-than-regular-cotton/

"It will take you about 290 gallons of water to grow enough conventional, high-yield cotton to produce a t-shirt, according to Cotton Inc. To grow the same amount of organic cotton for a t-shirt, however, requires about 660 gallons of water. The disparity is similar for a pair of jeans. (It’s worth noting that Cotton Inc., a not-for-profit group, works to help boost the industry’s demand and profitability�"though it insists any claim it makes must be vetted by its legal department and the US Department of Agriculture.)"

Siitä tulee siis täsmälleen päinvastainen kuva asiasta.

Ystävällisesti

Heikki Jokipii

Lsy. TM-TL ry

***

Keskustelumme voi tietysti yhä jatkua.

Kova on yritys:

Insect-resistant Bt cotton failed in India, claims study. Geneticist says anti-GMO authors designed research to seed doubt about crop biotech (https://geneticliteracyproject.org/2020/06/09/insect-resistant-bt-cotton-failed-in-india-claims-unprecedented-study-prominent-geneticist-says-report-by-anti-gmo-authors-designed-to-seed-doubt-about-crop-biotech/)

***

Vastaavanlainen on tuo jatkuvasti esiinpulpahtava myytti luomupuuvillan pienemmästä vedenkulutuksesta (ks. juuri edellä). Kirjataan tähän, ettei kirjeenvaihtomme Finlaysonin kanssa tuosta jatkunut.

Matin Qaimin twiitti 13t sitten:

In a short new paper in
@NaturePlants
I summarize the sizeable benefits of Bt cotton for smallholder farmers in India and explain why Kranthi and Stone, who recently argued that Bt cotton has no advantages, are wrong. #GMO  https://rdcu.be/b8po3

***

Vastauksena juuri edellisessä puheenvuorossa mainittuun tutkimukseen.

Twiitttejä ja linkki:

***

Stuart Smyth
@stuartsmyth66
·7t

If GM cotton has failed Indian farmers so badly, perhaps they'd like to explain why India has risen to be the worlds leading cotton exporter.

Lainaa twiittiä

Kathleen Hefferon, PhD
@KHefferon
· 10t

Viewpoint: GM cotton failed India's farmers? Another study says yes, but relies on false assumptions and misinterpreted data

https://geneticliteracyproject.org/2020/11/10/gm-cotton-failed-indias-farmers-another-study-says-yes-but-relies-on-false-assumptions-and-faulty-data/

Kyllä näin on:

Vaatekaupat vakuuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusvastuullisuuttaan, mutta kuluttajan on vaikea tietää, mikä on ”oikeasti” eettistä �" Asiantuntijan mukaan maalaisjärjellä pärjää pitkälle (https://www.maailma.net/uutiset/vaatekaupat-vakuuttavat-ymparisto-ja-ihmisoikeusvastuullisuuttaan-mutta-kuluttajan-on)

Mutta tuossa ei tule esille se, mikä on keskeisin syy tuohon sekaannukseen: juuri se, errä uskotellaan, että luomukriteerien täyttäminen olisi jotenkin eettistä. Tai GM-lajikkeiden välttäminen.

Vaikka jo ihan maalaisjärjellä kyse vallan eri asioista. Mutta niin vain tuokin artikkeli alkaa:

QuotePitäisikö valita luomupuuvillainen vai kierrätyskankaasta tehty paita? Uskaltaako Bangladeshissa valmistettua ostaa? Kannattaako etsiä merkintöjä sertifikaateista vai luottaa kaupan omiin vakuutteluihin?

Eli iloisesti sotketaan luomu aivan eri tyyppisiin seikkoihin ja valintaperusteisiin.

Tässä on kaksi pahaa virhettä:

https://www.spreadshirt.fi/shop/vauvat/vaatteet/vauvan-t-paidat/ydinvoima/

QuoteYdinvoima Ei ydinvoimaa - Vauvojen luomu-t-paita. Uusi.

Ensinnäkin tietysti se, että luomusta olisi vauvalle hyötyä. Ja toiseksi se, että ydinvoimasta ei olisi vauvalle hyötyä. Tuon jälkimmäisen tuo saitti osin myöntääkin: tarjolla on myös englanninkielisiä ydinvoimalle myönteisiä tekstejä.

Quote from: Heikki Jokipii on 25.04.20 - klo:05:11
Selasin uuden äitiyspakkauksen sisältöä. Ja lähes kaikki, jota sitä voivat olla, olivat 100% luomupuuvillaa.

Nyt on valittava sopiva sana. Eikä se sivustomme sopivaisuussääntöjen mukaan voi olla muuta kuin: huokaus.

Nyt julkaistiin uusi äitiyspakkaus. Ja ihan sama juttu kuin viime vuonnakin. Ei tarvinnut edes käydä listaa läpi*), kun Kela kertoi näin jo tiedottessaan:

https://kaksplus.fi/raskaus/tallainen-on-aitiyspakkaus-2021-klassikkotuotteiden-rinnalla-monia-uutuuksia/?shared%3D116579-28099d05-1

QuoteKelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen kertoo tiedotteessa, että Kela ottaa mielellään vastaan palautetta äitiyspakkauksen muutoksista.

�" Kokemukset pakkauksen sisällöstä ovat meille tärkeää tietoa.

84-vuotiaan äitiyspakkauksen tuotteiden kilpailutuksessa on painotettu laadun lisäksi vastuullisia materiaaleja. Puuvillasta valmistetuista tuotteista osa on 95 % luomupuuvillaa. Viidessä tekstiilituotteessa on käytetty osittain kierrätysmateriaalia.

Sama tieto luomupuuvillan käytöstä kerrottiin ääneen radiossakin. Sanottiin, että kilpailutuksessa tuollainen tuote oli saanut erityisen "luomupisteen". Jonka pisteen on täytynyt olla varsin ratkaiseva valituksi tulemiselle. Luomupuuvillaiset tavarat ovat hyvin todennäköisesti myös noin ostettuina kalliimpia.

Meidän pariinkin otteeseen antamaa palautettamme tuotteiden oikeasta vastuullisuudesta ei ole otettu ainakaan ajatuksella vastaan. Siispä taas sivustomme sopivaisuussääntöjen mukainen: huokaus.

______

*) ehkä se täytyy vielä läpi käydä. Jaa, eipä kannatakaan. Luomupuuvillaa raaka-aineena ei tänä vuonna ole merkitty Kelan tavaralistaan, siellä lukee vain: puuvilla. Mutta erään päävalmistajan (kilpailussa usein voittaneen) sivulta näemme, että luomupuuvillaahan sen kaikki tuotteet ovat.

Olisi kuviteltavissa, että "reilu puuvilla" ostettaisiin maista, joissa viljelijöitä ei tällä tavalla sorreta:

‘Let the government arrest us’: India’s farmers will plant more illegal glyphosate-tolerant cotton to protest GM crop restrictions (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/09/let-the-government-arrest-us-indias-farmers-will-plant-more-illegal-glyphosate-tolerant-cotton-to-protest-gm-crop-restrictions/?mc_cid=90e9cf4947&mc_eid=dafa93b6f2)

Tai ainakin ostajat täällä ilmoittaisivat ko. hallituksille, että emme katso tuota hyvällä.

Nämä varmastikin luomupuuvillaiset maskit ovat täyttä rahastusta:

https://www.spreadshirt.fi/shop/asusteet/kasvomaskit/luomu/

Ja ostajan saama hyöty yhtä olematon kuin luomukäsidesistä (http://kuin%20http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16959#msg16959).

Kun tämä oli menestys muuallakin, myös Kenia lähtee mukaan:

Kenya aims to multiply production of GMO insect-resistant cotton seeds 10-fold by 2022, and distribute across Africa (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/23/200000-farmers-in-23-countries-kenya-aims-to-multiply-production-of-gmo-insect-resistant-cotton-seeds-10-fold-by-2022-and-distribute-across-africa/)

QuoteThe target is to have about 200,000 farmers involved in commercial production of GMO cotton by the year 2022 and grow production 10 times from the current 20,000 bales to 200,000 bales of cotton.

Josain vaiheessa myös GMO-puuvilla kuului tuotteisiin, joiden kohdalla EU noudatti tiukkoja maahantuontiehtoja, so. sitä kohdeltiin kuin elintarviketta. Käsittääkseni niin ei ole enää. Ja tuo kenialainen puuvilla olisi hyvin tuotavissa tänne. Finlayson, harkitkaapa asiaa. Kun kaikenlaiset hyönteiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg21500#msg21500) nyt vaivaavat maata, täältä Suomesta voisi osoittaa vähän solidaarisuutta.

Juhlavuosi:

‘Despite the challenges of misinformation, the technology has enjoyed the confidence of farmers, researchers and policymakers’: Bt insect-resistant cotton celebrates 20 years of increased productivity
Hindustan Times | July 9, 2021 (https://geneticliteracyproject.org/2021/07/09/despite-the-challenges-of-misinformation-the-technology-has-enjoyed-the-confidence-of-farmers-researchers-and-policymakers-bt-insect-resistant-cotton-celebrates-20-years-of-increa/)

Quote from: Heikki Jokipii on 16.05.20 - klo:04:09
Mitä tuossa yritetään kertoa? Sadeveden kulutus ei ole vedenkulutusta lainkaan? Sadevettä kuluu puuvillan viljelyssä vähemmän kuin muuta vettä? Finlayson hankkii tavanomaisen puuvillansa aina ainoastaan raskaasti keinokastelluista pelloista?

Tuosta on pakko kysyä. Ja kysyttäessä vedota tutkimuksiin, joiden mukaan eroa ei joko ole tai asia on luomun tappioksi. Vertaa tähän, mitä täällä jo viime vuonna todettiin ja kerrottiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=49.msg13490#msg13490).

Tuossa ei näy päivämäärää, mutta toisaalta sivustolta selvisi, että juttu oli julkaistu 11/05/2020.

Vastausta tuohon ei tullut. Mutta näin Finlayson jatkaa:

https://www.finlayson.fi/products/reilu-pyyhe

QuoteReilussa on muutakin reilua kuin nimi. Tarkemmin sanottuna siinä on reilua kaikki: värit, laatu ja valmistusketju. Kaiken lisäksi Reilu on myös luomua, sillä ne ovat valmistettu sadevedellä kastellusta, käsin poimitusta luonnonmukaisesti viljellystä puuvillasta.

(lihav. HJ)

Tässä on tiettyä järkeä:

Kehittelyssä olevan Shades of Green -merkki tuo selkeyttä tekstiilien ekomerkkien viidakkoon (https://www.verdelehti.fi/2021/08/20/kehittelyssa-olevan-shades-of-green-merkki-tuo-selkeytta-tekstiilien-ekomerkkien-viidakkoon/)

Ja nimenomaan suhteessa puuvillaan!

Quote from: Heikki Jokipii on 25.04.21 - klo:03:05
Kun tämä oli menestys muuallakin, myös Kenia lähtee mukaan:

Kenya aims to multiply production of GMO insect-resistant cotton seeds 10-fold by 2022, and distribute across Africa (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/23/200000-farmers-in-23-countries-kenya-aims-to-multiply-production-of-gmo-insect-resistant-cotton-seeds-10-fold-by-2022-and-distribute-across-africa/)

QuoteThe target is to have about 200,000 farmers involved in commercial production of GMO cotton by the year 2022 and grow production 10 times from the current 20,000 bales to 200,000 bales of cotton.

Josain vaiheessa myös GMO-puuvilla kuului tuotteisiin, joiden kohdalla EU noudatti tiukkoja maahantuontiehtoja, so. sitä kohdeltiin kuin elintarviketta. Käsittääkseni niin ei ole enää. Ja tuo kenialainen puuvilla olisi hyvin tuotavissa tänne. Finlayson, harkitkaapa asiaa. Kun kaikenlaiset hyönteiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg21500#msg21500) nyt vaivaavat maata, täältä Suomesta voisi osoittaa vähän solidaarisuutta.

Valmista on:

Kenya’s first crop of GMO Bt insect-resistant cotton ready for harvest (https://geneticliteracyproject.org/2021/08/27/kenyas-first-crop-of-gmo-bt-insect-resistant-cotton-ready-for-harvest/)

Nyt, Finlayson, yhteyttä sinne!

Menestys muualla houkuttaa heitäkin seuraamaan esimerkkiä:

Zimbabwean farmers push for GMO cotton approval after South Africa, Sudan, Botswana, Malawi and Burkina Faso see increased outputs and poverty reduction (https://geneticliteracyproject.org/2021/09/17/zimbabwean-farmers-push-for-gmo-cotton-approval-after-south-africa-sudan-botswana-malawi-and-burkina-faso-see-increased-outputs-and-poverty-reduction/)

Oma hallitus taitaa olla viljelijöiden tiellä:

QuoteSince 2006, the Zimbabwean government banned the importation of GMO food and seeds on the basis that it is harmful to the soil and the environment. This position would need to be revised with key input from producers and other stakeholders.

Että hallitus on noin tehnyt, sillä on aika pitkä ja monipolvinen tarina. Tuolloin 2000-luvun alussa kyse oli maissista. Mugabe on jo väistynyt, mutta hänenkin haamunsa taitaa tuossa yhä vaikuttaa?

Tämä ajatus on ilmeisesti jollakin keinolla saatu syövytetyksi valitsijoiden aivoihin, hardwareen (lihav. HJ):

Kela nöyrtyi palautteen edessä: Kaksi klassikkotuotetta palaa äitiyspakkaukseen 2022 (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008458464.html)

QuoteViime vuosina Kela on muokannut äitiyspakkauksen kilpailutuskriteerejä niin, että myös vastuullisuuskysymykset voidaan huomioida paremmin. Kela kertoo valinneensa vuoden 2022 äitiyspakkauksen tuotteita tarkastellen niiden materiaaleja, laatua ja vastuullisuutta.

”Puuvillasta valmistetuista tuotteista suurin osa on luomupuuvillaa. Muutamassa tuotteessa on käytetty osittain kierrätysmateriaalia. Kaikkien tuotteiden täytyy tietenkin täyttää Suomen ja EU:n lainsäädännön turvallisuusvaatimukset”, Aholainen sanoo.

Eikä Kela siinä asiassa nöyrry minkään palautteen edessä. Yritetty on.

Hesarin juttu lupaa kriittisyyttä ja analyyttisyyttä...

Totuus t-paidastasi (https://www.hs.fi/paivanlehti/30122021/art-2000008445646.html)

QuoteVaatekaupassa erilaisten sertifikaattien viidakko on sakea. Pelkkä lupaus luomupuuvillasta ei kerro koko totuutta paidan vastuullisuudesta.

... mutta pettää lupauksensa. Ja muodostuu lopulta luomupuuvillan piilomainokseksi. Eri sertifikaattien vertailu on sitten sitä, että voiko varmasti luottaa siihen, että puuvilla on luomua.

Perusteellinen pohdiskelu siitä, onko luomupuuvillasta hyötyä, esim. GM-puuvillaan nähden, puuttuu täysin. Väite luomupuuvillan erityisestä ympäristöyystävällisyydestä julistetaan heti aluksi, lähtökohtana.

Sama juuri edellä mainittu artikkeli näyttää ilmestyneen Aamulehdessä:

”Luonnonmukainen” t-paita voikin olla teetetty pakkotyöllä �" Selvitimme, mitä lupauksia vaatekaupassa kannattaa epäillä (https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000008508236.html)

Samoin kommentein ja luonnehdinnoin kuin edelläkin. �" Jos muuten tarkkoja ollaan, niin luonnonmukaisuudessa ei ole luvattu, ettei sitä ole teetetty pakkotyöllä!

Hesarin artikkelissa (maksumuuri)...

Pärjääkö ketjuliikkeen raitapaita Marimekon klassikolle?
Testasimme trikoopaitojen laatua laboratoriossa,
ja etenkin yhdellä testituloksella oli selvä yhteys jäteongelmaan. (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008498420.html?share=8651a8f4cc22f7fe231c0fa042d8ebae)

... väitetään saamieni (minulle vuodettujen  8)) tietojen mukaan luomupuuvillasta tällaista:

QuotePuuvillaa ja polyesteriä vertailtaessa puuvilla on hiilijalanjäljen osalta parempi materiaali, mutta sen vesijalanjälki on huomattavasti suurempi.

”Vaikea ohjeistaa suoraan tietyn materiaalin käyttöön, mutta esimerkiksi luomupuuvillalla hiili- ja vesijalanjälki on usein tavallista puuvillaa pienempi.”

Horn kaivaa ruotsalaistutkimuksesta kiinnostavan laskelman. Siinä puuvillasta valmistetun t-paidan koko elinkaaren hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin 150 gramman kotimaisen naudanlihapihvin tai yksittäisen 10�"20 kilometrin mittaisen työmatka-autoilun.

Perustuuko väite ruotsalaistutkimukseen? Vai mihin? Otetaanpa selvää. Erikoistutkija Susanna Horn Sykeltä varmastikin meille sen mielellään kertoo.

PS. Tiedustelu lähetetty.

PS.2. Sain myös melko välittömästi ystävällisen ja hyvin dokumentoidin vastauksen. Tarkemman tutustumisen jälkeen esittelemme sitä täällä.

Sen verran jo nyt, että Horn vastauksessaan korosti tätä:

QuoteMutta kuten huomaat, olen itse sanonut ”luomupuuvillalla hiili- ja vesijalanjälki on usein tavallista puuvillaa pienempi”. Nämä tutkimukset on yleensä tehty jostain tietystä tilanteesta tai tuotantoketjusta, joten keskimääräistykset ovat aina hankalia.

(kor. tuossa alkup.)

Mutta jatkamme silti sen tutkimista, voidaako sanoa noinkaan. Erityisesti vesijäljen osalta on mahdollista, että väistämättä huonotuottoisemmalla luomupuuvillalla se ei ole koskaan pienempi. Vaikkapa sellaista taikatemppua emme tule hyväksymään, jossa verrataan sopivasti erilaisissa sadeolosuhteissa tapahtunutta viljelyä.

Tästä ollaan nyt ylpeitä:

S-ryhmä sai Suomen ensimmäisenä marketkauppiaana luomupuuvillan sertifiointiin liittyvän GOTS-sertifikaatin (https://s-ryhma.fi/uutinen/s-ryhma-sai-suomen-ensimmaisena-marketkauppiaana-l/3wmdidpyG7mTQRBRpeZsNV)

QuoteS-ryhmän marketkauppa sai alkuvuodesta GOTS-sertifikaatin ensimmäisenä markettina Suomessa. S-ryhmän marketkaupan GOTS-sertifiointi mahdollistaa jatkossa GOTS-luomupuuvillatuotteiden hankinnan yhteistyömallistoihin Finlaysonin kanssa. GOTS (Global Organic Textile Standard) on maailman suurin luomutekstiilien sertifiointijärjestelmä, jossa ketjun toimijoita sitovat kattavat ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerit.

Ollaan tietysti, kun kuva asiasta perustuu tähän rajoittuneeseen �" ja osin väärään �" käsitykseen:

QuoteS-ryhmän tavoitteena on käyttää omien merkkien ja oman maahantuonnin vaatteissa ja kodintekstiileissä vuoteen 2025 mennessä ainoastaan vastuullisesti tuotettua puuvillaa. Käytännössä linjaus tarkoittaa sitä, että tuotteissa käytetyn puuvillan tulee olla joko luomua, kierrätettyä, Reilua kauppaa tai Better Cotton -aloitteen periaattein hankittua puuvillaa.

Luomu ei lisää vastuullisuutta yhtään hiukkaa. Vaikka se erilaisin silmänkääntötempuin on saatu siltä kuulostamaan. Mm. tuolla tavalla oikeasti hyviin asioihin sanallisesti yhdistämällä.

Tämän mukaan se on otettu jollakin tavoin mukaan vaatimuksiin (lihav. HJ):

Joutsenmerkki tarttuu tekstiilialan ympäristökuormitukseen �" uudet kriteerit julkaistu (https://joutsenmerkki.fi/joutsenmerkki-tarttuu-tekstiilialan-ymparistokuormitukseen-uudet-kriteerit-julkaistu/)

QuoteJoutsenmerkityissä vaatteissa käytettävälle puuvillalle ja muille luonnonkuiduille on asetettu esimerkiksi luomu-, kierrätys- ja kemikaalivaatimuksia. Kaikkien synteettisten kuitujen tulee olla joko kierrätettyjä tai valmistettu uusiutuvista raaka-aineista.

Vielä tuosta jutusta ei selviä miten. Tai tämä selviää (lihav. HJ):

QuoteJoutsenmerkittyjen vaatteiden ja tekstiilien valmistuksessa:

  *  Käytetään kierrätettyjä tai uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja kuituja. Puuvillan on pääsääntöisesti oltava luomua.

Mutta ei esim. selviä, saako kaikki muut kriteerit täyttävä muuntogeeninen puuvilla Joutsenmerkin.

Olkoon kuva vähän propagandistinenkin, mutta:

QuoteChanna Prakash
@AgBioWorld
Today is #WorldCottonDay. Here’s Bt cotton (left) with Non-GMO cotton on right! Which cotton would you rather celebrate the #worldcottonday2022 with?

https://mobile.twitter.com/AgBioWorld/status/1578349748016140288/photo/1

Tuohon liittyvää ketjuakin sopii hyvin selata.

Tästä lähteestä...

https://www.herald.co.zw/gmo-cotton-could-generate-more-than-us600-million-in-revenue-a-year-for-zimbabwe/

... saamme tiedon, mihin suuntaan on kehitys puuvillassa Afrikassa menossa. Eli maa toisensa jälkeen ryhtyy viljelemään geenimuunneltua, puuvillayökköseltä turvassa olevaa puuvillaa.

Tästä lähteestä taas sen, mihin suuntaan sen täällä Suomessa luullaan olevan (lihav. HJ):

https://corporate.lidl.fi/vastuullisuus/tuotteet/puuvilla

QuoteTavoitteemme on, että vuoden 2022 loppuun mennessä kaikki tuotteissamme käytetty puuvilla on peräisin vastuullisista lähteistä �" ensimmäisenä päivittäistavarakauppana Suomessa. Tavoitteen saavuttamisessa auttaa Cotton made in Africa -aloite, minkä lisäksi tekstiileissämme nähdään esimerkiksi Global Organic Textile Standardin (GOTS), Organic Cotton Standardin (OCS), Reilun kaupan ja Better Cotton Initiativen (BCI) kaltaisia sertifiointeja.

***

Tässä vähän vilahti Reilun kaupan viikkokin. Entisen kaltaista mediajulkisuutta se ei saavuttanut.

Mutta tuosta ja muistakin asiasta julkaistuista tiedotteista tuli kyllä selväksi, että Reilun kaupan vähintään salakihlaus luomuaatteen kanssa yhä jatkuu.

QuoteLudger Wess
@LudgerWess·6t
#Organic #cotton more popular than ever! 🤡 Hat tip @DavidKucher
"The yield for all cotton in Kazakhstan in 2020/21 was ... 265% of the total yield", in Tajikistan, it was 258% of the national yield, and in Kyrgyzstan, 168%.

Linkillä:

Anomalies in the Textile Exchange Organic Cotton Market Report 2022 Indicate Continued Fraud (https://www.linkedin.com/pulse/anomalies-textile-exchange-organic-cotton-market-report-townsend/?trackingId=troUCp%2F3RrSLcf7O6zd5Iw%3D%3D)

Onkohan luomupuuvilla ollut mukana tässä tarkastelussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg29719#msg29719)?

Luomupuuvilla on jo itsessään sen verran petosta koko juttu, että tuo uutinen ei meitä lainkaan kauhistuta.

Tästä on (jopa vuosittain) ollut puhetta:

Vuoden 2023 äitiyspakkaus on tavanomaista niukempi (https://yle.fi/a/74-20008310)

QuoteEpävakaa maailmantilanne heijastuu Kelan vuoden 2023 äitiyspakkaukseen. Korona-aika nosti yleistä materiaalien kustannustasoa ja hankaloitti saatavuutta, ja Ukrainan sodan vaikutukset ovat entisestään hankaloittaneet tilannetta.

En osaa sanoa, olla asiasta varma. Mutta voisi kuvitella, etttä luomupuuvillaisista tuotteista luopumalla voisi jotain säästää. Tämän mukaan sitä ei ole tapahtunut:

Tältä näyttää äitiyspakkaus 2023: "Pakkauksen valikoima supistuu" (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/talta-nayttaa-aitiyspakkaus-2023-pakkauksen-valikoima-supistuu/8590176#gs.kjv20a)

QuoteEsimerkiksi puuvillasta valmistetuista tuotteista suurin osa on luomupuuvillaa, ja joissain tuotteissa on käytetty osin kierrätysmateriaalia. Kaikki tuotteet täyttävät Suomen ja EU:n lainsäädännön turvallisuusvaatimukset.

(lihav. HJ)

Näyttää luomuisuustekijä vaikuttavan näidenkin hinnoitteluun:

Finlayson Kumpula satiinipussilakanasetti 150x210 cm + 50x60 cm
79,90 �,� (https://www.veke.fi/product/finlayson-kumpula-satiinipussilakanasetti-150x21050x60-cm-vihreavalkoinen) (luomu)

Muutos
Pussilakanasetti
35,00 �,�
Normaali hinta
64,95 �,� (https://www.finlayson.fi/products/muutos-pussilakanasetti?dfw_tracker=61195-39796362608715) (ei-luomu)

Tai:

CURA Pussilakanasetti Puuvilla
39.00 EUR
19.50 EUR (https://curaofsweden.com/fi/cura-duvet-cover-set-cotton-white-150x210-50x60?=daisycon&utm_medium=affiliate&utm_campaign=daisycon_365365) (ei-luomu)

Mutta taitaa tuo mennä jo ohi yhdistyksemme "rootelista".

Niin, kuinka tämän kanssa on:

Is organic cotton actually more sustainable than conventional cotton? (https://sciencex.com/wire-news/439212330/is-organic-cotton-actually-more-sustainable-than-conventional-co.html)

Finlaysoninkin tulisi tutustua tuohon artikkeliin ja tutkimusyhteenvetoon. Ja Kelan.

Artikkeli pyrkii asiassa tasapuolisuuteen, myös luomupuuvillan puolesta esitetyt argumentit käsitellään. Tosin usein aika köykäisiksi havaitaan, kuten tässä:

QuoteWhile organic cotton is said to require less water than conventional cotton, the difference is likely not this great. More land is needed for organic cotton production in order to acquire the same amount of cotton fibres. However, the majority of organic cotton is grown on small farms, which are often rainfed. It is estimated that 80% of organic cotton production takes place in predominantly rainfed areas, while most conventional cotton is grown using irrigation. As no synthetic pesticides and fertilizers are used, less water is needed to grow the crops as pesticide-free soil is more water-efficient. Additionally, GMO crops often require more water than organic crops.

(lihav. HJ)

Villejä väitteitä luomupuuvillan jotenkin paremmista ominaisuuksista (lapsen iholle hellemmistä tms.) lopputuotteessa artikkeli ei käsittele.

Vaihteeksi tällainen tuote:

Naturkind LUX EVO Lastenrattaat
Oliv
Kaikki Naturkind tuotteet
Naturkind logo
Luonnonmukaisilla materiaaleilla Itävallassa valmistetut rattaat liikkuvat ketterästi ja liikkuvat isojen eturenkaiden sekä pehmeän jousituksen ansiosti vaivattomasti joka maastossa!
999,00 �,� (https://www.wauva.com/tuotteemme/naturkind-lux-evo-lastenrattaat-oliv/p/1101958/)

QuoteEkologiset ja turvalliset materiaalit

Naturkind Lux Evo -rattaissa käytetään vain puhdasta ja myrkytöntä luonnonmateriaalia, jotta vauva matkustaa turvallisesti ja mukavasti.

    Luomupuuvilla (GOTS-sertifioitu) �" hengittävä ja hellä iholle
    Luomu neitsytlampaanvilla �" viilentää kesällä, lämmittää talvella
    Korkki �" käytetty mm. työntöaisassa ja ratasistuimen selkänojassa, ekologinen ja ergonominen
    Kookoslateksi �" täydellinen patjamateriaali vauvan selän tukemiseen
    Poppeli �" kestävä, kevytrakenteinen puumateriaali

Ei haitallisia kemikaaleja, ei keinotekoisia käsittelyaineita �" vain puhdasta luonnonmukaisuutta.

(lihav. HJ)

Vaikka tuossa on muutakin käytetty kuin luomupuuvillaa.

Nämä rattaat näyttävät suurin piirtein samanlaisilta:

Hauck Shopper Neo II -matkarattaat, Caviar/Silver
Arvosana 4.5/5 perustuen 13 arvosteluun
arvostelua
Hintatiedot
Hinta 99.99 �,�. (https://www.verkkokauppa.com/fi/product/437492/Hauck-Shopper-Neo-II-matkarattaat-Caviar-Silver)