Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä? (sivut 275-279, 282):
http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=false
Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..
Tekninen juttu. Linkin voi esittää ”siistimmin” tähän tapaan:
Agroecology: ecological processes in sustainable agriculture (http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=true)
Vastalinkin esitän siististi tässä, ”abstrakti” eli tiivistelmä toisaalla jo mainitun ruotsalaisen teoksen yhdestä luvusta:
Energy Analysis of Organic and Conventional Agricultural Systems (http://www.springerlink.com/content/p1l7457r31166l18/?p=11c52d23132d4fd1a2212b26431d03a6&pi=8)
***
Mutta älkäämme ”pommittako” toisiamme linkeillä, vaan lähtekäämme suomenkieliseen keskusteluun asiasta. Olen iloinen, että otit asian puheeksi. Mutta otetaan …
Quote from: palstaviljelijä on 19.08.09 - klo:08:21
Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..
…. aluksi
lähtökohta 1: typpilannoitteen tuotanto ei sinänsä
edellytä fossiilisia polttoaineita, vaikka energiaa kovasti siihen kuluukin. Mikä tahansa energia kelpaa, uusiutuvakin. Itse asiassa Norjassa oli vielä n. 20 vuotta sitten tehdas, joka tuotti ko. lannoitetta ilman fossiilisia, vesivoimalla (tieto em. kirjasta).
Hyväksynet tämän?
Lainaan tämän laskelman jo mainitusta ruotsalaisesta kirjasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=121.msg1025#msg1025). Siinä (s. 185) on arvioitu asiaa ruotsalaisin luvuin, eli sen pohjalta, mitä luomun tuotavuudesta (sadoista) Ruotsissa tiedetään. Sama pätee kyllä Suomeenkin.
Ainoat maat muuten, joilla on
virallista tilastotietoa luomuviljelyn sadoista, ovat Ruotsi ja Suomi.
Joudun laittamaan nämä allekkain, vaikka vaikuttavampi olisi ko. teoksessa ollut kuva. Asia perustuu tietysti siihen, että luomusadot ovat pienempiä. Näin energiana, hehtaaria kohti:
Luomu1 hehtaarin tuotto 40 gigajoulea (GJ)
_______________
Energian kulutus kyntöön ym. " 5,3 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin " 0 GJ
_______________
Netto n.
35 GJTavanomainen1 hehtaarin tuotto ensiksi tämä 40 GJ
ja sen lisäksi samalta hehtaarilta lisää 33 GJ
_______________
Energian kulutus kyntöön ym. " 5,7 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin " 4,5 GJ
_______________
Netto n.
63 GJ***
Energiaa siis saadaan reippaasti enemmän pelloista tavanomaisella viljelyllä ja nimenomaan
nettotuloksena.Näin päädymme siihen, että kun
on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa " jota aina tässä yhteydessä väläytellään " että fossiiliset polttoaineet loppuisivat
tykkänään, niin
edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille
paljon lisäenergiaa.
Erityisenä harjoituksena ko. kirjan tekijät laskivat, paljonko
ylimääräistä bioetanolia saataisiin, jos luomuviljely lopetettaisiin Ruotsissa kokonaan. Tuloksena oli, että etanolia saataisiin **) joka luomuhehtaaria kohti yhden normaalin ruotsalaisen henkilöauton kulutuksen verran, eli kun siellä on n. 90 000 hehtaaria luomulla,
luomusta luopumalla n. 90 000 henkilöauton kulutus voitaisiin tyydyttää
"uusiutuvalla energialla"! ***
Niinpä voisimme tässä kysymyksessä
myöntää ”palstaviljelijän” olevan oikeassa tässä:
QuoteHyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä?
Mutta mitä
merkitystä tällä ”suhteella” näin ollen on?
***
Kaikenalaisen rahapelin itse nyttemmin lopettaneena tulee kuitenkin
esimerkkinä mieleen:
kumpi varsinaisesti
voitti, satunnainen "pajatson" pelaaja, joka voitti yhdellä eurolla kaksi (hyötysuhde 100%) vai "himopelaaja", joka 100 euroa koneeseen hakattuaan sai sieltä 150 euroa (hyötysuhde 50%).
(Valitsin esimerkin osin siltä pohjalta, että muistin vielä vanhan sanonnan: "Peli tuo, peli vie - mutta maanviljelys se on onnenkauppaa!")
______________
* ja tätähän ei ”palstaviljelijä” tai kukaan muukaan täällä ole siis nyt yrittänyt kiistää
**)
sama ruokamäärä kuin luomutuotannolla tuotettaisiin tässä laskelmassa tavanomaisella. Luomuruoan tuotannolta
säästyneellä viljelypinta-alalla tuotettaisiin etanolia.
(Selvennys 27.8.2009)
Samainen Mark Lynas, jonka viimeisen komean kirjoituksen Ville Aarnikko (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=74.msg3510#msg3510) toi esille, on myös tehnyt tämän selvityksen, kysymällä lisää:
How land-inefficient is organic agriculture? (http://www.marklynas.org/2012/07/how-land-inefficient-is-organic-agriculture/)
Eli: "kuinka tehoton maan käytössä luomuviljely on?"
Siinä lähtökohtana on Naturen artikkeli:
Comparing the yields of organic and conventional agriculture (http://www.nature.com/nature/journal/v485/n7397/full/nature11069.html)
Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?
Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeilista on suoraan luettavissa.
Jossain määrin on yllätys, että asiaa ei Naturen artikkelissa ole otettu huomioon. Itse ilmiö ei meille ole yllätys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=548.msg2326#msg2326).
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Quote" Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
Tuo oli mainio löytö, ja aniaa taustatukea uutisellemme ....
Luomulihaa vai pienempi ilmastokuormitus? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=261)
... jonne tein lisäyksen (linkaten) tämän tiedon kertoen.
Linkkasin tämän uutisen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267) tänne, tähän keskusteluun, koska täällä jo on tuotu esiin, miten vähän typpilainnoitteet ovat rippuviaisia "fossiiliperäisistä tuotantopanoksista".
Voidaan tietysti väittää, että Maarit Kari tarkoitti yleensä tuotantopanoksia, hänhän sanoi: "suuressa määrin fossiiliperäisistä tuotantopanoksista". (Hän voi halutessaan itsekin tulla tänne tarkentamaan, meillähän sana on aivan vapaa! (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=24.0))
Mutta väitän, että näin ei ole, koska näitä skenaarioita voi rakentaa vain fossiilisperäisten polttoaineiden niukkenemisen varaan. Typpilannoitteistahan *) on kyse. Energiaa, vettä (vetyä) ja typpeä ei kyllä maailmasta saa loppumaan.
Mutta olennainen saattoi silti jäädä sanomatta: minkä suhteen ruoantuotannon pitää olla tehokasta ja "kestävää".
Se ei välttämättä ole lainkaan fossiilisen tai muun energian suhteen, vaan maan: sitä on kaikkein rajallisimmin, sitä tuhlaamalla aiheutamme eniten vahinkoa. Ja valitettavan usein vahinko on luonnon kannalta lopullinen.
_________
*) muiden lannoitteiden (ravinteiden) suhteenhan luomuviljely on täsmälleen samassa asemassa kuin tavanomainen viljely, kuten täällä on tätä tosiasiaa jo ehkä ikävystyttävyyteen asti toistettu. Kari puhuu yhden kappaleen verran "luontaisesta viljavuudesta huolehtimisesta". Se ei onnistu, jos fosfori ja kalium ovat maasta vähissä. Ja niitä ei loputtomiin voida tilan sisällä kierrättää, nykyaikana.
Maarit Karin yksi kappale täytyy vielä lainata - ja "suomentaa"!
Quote"Ei ole hedelmällistä etsiä voittajaa tavanomainen vai luomu -kisassa. Tärkeintä on, että ravinteiden kierrätystä, luontaista viljavuutta ja myös tulevaisuudessa varmemmin käytettävissä olevia keinoja käytetään ja kehitetään, sillä niitä tarvitaan."
"Suomennokseni":
- lopetetaan tämä kiusallinen luomun ja tavanomaisen vertailu, ja julistetaan tasapeli
- ja sitten suosittakoon *) luomuviljelyä (ja myös tavanomaista pitää ajaa luomun suuntaan)
- (koska öljy ja maakaasu loppuvat tuossa tuokiossa)
***
Ravinteiden kierrätyksenhän Kari oli jo määritellyt aiemmin tapahtuvan näin:
Quote"Luomussa huolehditaan maan humuksen säilymisestä ja biologisesta aktiivisuudesta ja ravinteita hyödynnetään tilan varoista ja ilmakehästä."
(lihav. HJ)
Ja todellakin,
voi teitä, te tavanomaiset viljelijät, jotka ette lainkaan välitä ja huolehdi "maan humuksen säilymisestä ja biologisesta aktiivisuudesta", lähettää MMM Maarit Kari siinä teille terveisiä.
__________
*) missä määrin luomuviljelyä voi "kehittää", siitä olikin jo puhe uutisessamme
MMM:n luomusivuilla http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/luomu.html on
on linkki Ismo Tuormaan juttuun (Suomen Luonto -lehti 8/2012, "Luomun läpimurto lähellä")
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/6Bb9mMBpL/Spadasjokia12101810270_2.pdf
Juttu on täysin luomumyönteinen mutta siinä on kiinnostavia väitteitä luomun satotasosta ja luomutuotannon ongelmistakin.
Koska juttu on kuvaimagena, niin tekstiä voi suoraan kopioida enkä ehdi käsin kirjoittamaankaan, joten lukekaa ja kommentoikaa.
Jos tuo jutussa mainittu "Grotenfelt ei sulata väitettä" luomun alhaisemmista satotasoista, vaan kyse on vain ammattitaidosta, niin voisimmehan todella kokeilla mallia, jossa luomuviljelyn (sertifikaatin yms.)
edellytyksenä olisi sellainen ammattitaito, että sadot olisivat samankokoiset kuin tavanomaisessa ... ;D
***
Toisaalta tuossa juuri päättyneellä Lisää luomua -kiertueella (http://www.proluomu.fi/lisaa-luomua-kiertue-vei-viestia-luomun-kasvusta/) Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottila pääsi sanomasta:
QuoteLuomuviljelijät ovat osaavaa väkeä
[…]
" Seminaareihin oli saatu puhumaan mainioita luomuviljelijöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan realistisesti, kannustavasti ja myös hauskasti. Meillä on eri puolilla Suomea erittäin ammattitaitoisia luomuviljelijöitä, joiden osaamisesta on paljon hyötyä koko alan kehittämiselle.
Mutta Nils Grotenfeltin ja Matilda/TIKE:n tilastotietojen mukaan siis ei ole,
valtaosa on poropeukaloita, jotka eivät pääse tähän tavanomaisen viljelyn satotasoon, joka siis Grotenfeltin mukaan olisi pelkkä ammattitaitokysymys.
Tuon Mark Lynasin näkökulman ("varjomaa") lisäksi on kysytty, mikä on tavanomaisen viljelyn suojavaikutus luomuviljelylle. Tässä artilkkelissa ...
Former inspector says organic study lacking (http://brownfieldagnews.com/2012/05/25/former-inspector-says-organic-study-lacking/?utm_source=feedburner&utm_medium=twitter&utm_campaign=Feed:+BrownfieldAgNews+%28Brownfield+Ag+News%29)
... entinen luomutarkastaja Mischa Popov toteaa, miten luomutiloja (USA:ssa) on vain siellä täällä tavanomaisten tilojen "meressä", ja ne nauttivat epäsuorasti siitä kemiallisesta kasvinsuojelusta, joka kohdistuu tavanomaisiin tiloihin. Ellei näin olisi, luomutilojen tulos olisi nykyistäkin huonompi. Eli tässä on tavallaan myös eräänlainen "panos", joka olisi asiassa laskettava mukaan. *)
Siitä huolimatta Popov katsoo, että tuo tutkimus, johon Lynaskin viittaa, oli liian optimistinen, oikea arvio hänen mukaansa on, että luomutilojen tuotto on 50 - 75 prosenttia tavanomaista huonompi (25% sijasta). Ero tietysti voi syntyä siitä, että Naturen tutkimukset kaiketi kohdistuivat koetilohin.
Tämä Popov on siitä merkillinen tapaus, että hän on kirjoittanut kirjan luomuhuijauksista ja niinkuin näkyy, on hyvin realistinen satotuolksiin nähden - ja kuitenkin hän näkee jotain hyvää luomussa.
___________
*) en tiedä tätä ilmiötä tutkitun / arvioidun Suomessa. Onko?
Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) verrattuna tavanomaiseen kesannointi huomioiden
Luomupellot kesannoivat tai ovat muuten pois viljan tuotannosta viiden vuoden jakson aikana kaksi tai kolme vuotta. Tuolloin viljaa ei tuoteta.
Matildan tilastoissa huomioidaan vain korjattu sato vuosittain. Noita kesannoinnissa olevia hehtaareja ei huomioida tilastoissa keskimääräisiä hehtaarisatoja laskettaessa ja siksi luomutuotanto vaikuttaa tehokkaammalta kuin se todellisuudessa on.
Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely mukaan: ”Suomen peltopinta-alasta oli luomuviljelyssä 9,0 % (205 000 hehtaaria) vuonna 2012 (ennakkotieto). Suomen viljasadosta luomun osuus oli 2,2 % (82 milj. kiloa) vuonna 2012.”
Tuossa luvussa 9,0 % on mukana siirtymävaiheessa olevat pellot. Siirtymävaihe kestää yleensä kaksi vuotta ja siirtymävaiheen pelloilta tuotettua viljaa ei tilastoida luomuksi. Vuonna 2009 luomussa ja siirtymävaiheessa oli yhteensä 7,2 % pelloista. Tuo 7,2 % ainakin oli luomutuotannossa vuonna 2012.
Noiden lukujen (2,2 % ja 7,2 %) avulla voidaan yksinkertaisesti laskea luomutuotannon tehokkuus verrattuna tavanomaiseen niin, että kesannointivuodetkin tulevat (”automaattisesti”) huomioitua.
Luomusato pinta-alayksikköä kohden = a/b
jossa
a = luomun osuus tuotannosta
b = luomun osuus peltopinta-alasta
Tavanomaisen viljan sato pinta-alayksikköä kohden = (100 "a)/(100 " b)
jossa
100 - a = tavanomaisen viljan osuus tuotannosta
100 - b = tavanomaisen viljan osuus peltopinta-alasta
Luomusadon osuus suhteessa tavanomaiseen pinta-alayksikköä kohden = (a/b)/(100-a)/((100-b))
Sijoitettaan arvot ja lasketaan prosentteina:
100*(2.2/7.2)/((100-2.2)/(100-7.2)) = 28.9934 %
Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) oli siis pyöristettynä 29 % tavanomaiseen verrattuna vuonna 2012.
Luomupeltoa tarvitaan siis yli kolminkertainen (tarkasti 3,45-kertainen) määrä, jotta saataisiin sama sato kuin tavanomaisen pellon määrällä.
Quote from: Jarrumies on 30.01.13 - klo:15:51
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Quote" Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
Tätä ei ollut varmaan lukenut Iltalehden toimittaja, joka tänään "vanhasta muistista" tai kirjan kirjoittajaan luottaen esiteli erään keittokirjan ingressillä:
Quote"Jos haluaa olla ekologinen ja silti syödä lihaa, vähiten syntistä on syödä lähitilan luomulammasta."
(Tämän "bongauksen" olisi voinut laittaa piilomainontaketjuunkin)
Quote from: Heikki Jokipii on 26.01.13 - klo:13:21
Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?
Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeiista on suoraan luettavissa.
Tämän Mark Lynasin huomio (Seyfertin ym. tutkimuksesta) on nyt vahvistettu (David J. Connor) vertaisarvioidussakin tutkimuksessa, jonka sisältö tiiviisti löytyy täältä:
Organically grown crops do not a cropping system make and nor can organic agriculture nearly feed the world (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/04/organically-grown-crops-do-not-cropping.html)
("[yksittäiset] Luomusadot eivät muodosta viljelysysteemiä eikä luomuviljely kykene läheskään maailmaa ruokkimaan" - vaikea kääntää hyvin suomeksi ..)
"Varjomaasta" siinäkin puhutaan, vaikkei tätä Lynasin (
iskevää) termiä käytetäkään: muualta tuoduista resursseista, jotka jätetään vertailuarvioissa luomun osalta huomiotta. Tutkimuksen koko teksti on valitettavasti (vielä) "maksumuurin" takana.
(Tämä liittyy myös aiheeseemme "Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.0)", jonne tämän olisi myös voinut linkata)
Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2012 - on juuri ilmestynyt kolmella kielellä:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa%2Bevirasta/julkaisut/?a=view&productId=341
QuoteTiedot vuoden 2012 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2012 -julkaisuun. Viljasadon laatu oli pääosin hyvä huolimatta viileästä ja sateisesta kasvukaudesta. Myös luomuviljan laatu oli hyvä, mutta satotaso matala.
Leipäviljojen laatu ei vuonna 2012 yltänyt edellisvuoden huippulaatuun. Kauran ja ohran laatu oli hehtolitrapainojen osalta hyvä, koska ne kehittyivät viileänä kasvukautena ennätyksellisen korkeiksi. Luonnonmukaisesti viljellystä viljasta tutkittiin edellisvuosia enemmän näytteitä kokonaiskuvan saamiseksi luomuviljasta. Viljan laatuseuranta kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta viljalajeittain, lajikkeittain ja viljelyalueittain. Laatutekijöitä ovat muun muassa hehtolitrapaino, jyväkoko, valkuainen, sakoluku, rikkapitoisuus ja kostea sitko.
Uutuutena tuossa on mm. tiedot siitä, että luomussa on suuremmat rikkapitoisuudet kuin tavanomaisessa.
Aineisto antaisi mahdollisuuden paljon tarkempaan (ja paljastavampaan) luomun ja tavanomaisen vertailuun. Tässäkään julkaisussa ei esimerkiksi edes mainita sitä, ettei luomun välivuosia (kesannointi ym. välivuodet, joita on kaksi viiden vuoden jaksoilla) ole otettu huomioon satovertailuissa.
Tutkikaapa tarkemmin Viljaseulaa (pdf ladattavissa) ja kertokaa havainnoista täällä.
Tuo on todellakin tärkeä näkökulma. Alustava yritys kuukkelilla tuotti yhden maininnan, että tieteellisiä vertailuja luomu- ja tavanomaisen viljan laadusta olisi tehty vähän. Mutta jotain olisi kuitenkin tehty?
Mainintoja löytyi myös siitä, että luomuviljan. laatu "vaihtelee". Josta siis voisi päätellä, että laatu voisi olla ongelma. Erityisesti ilmeisesti vehnässä.
Viime vuonna (2012) erityinen ongelma on ollut DON-hometoksiini. Mainittiin em. Eviran raportissakin:
QuoteVaikka hometoksiineja ei tässä julkaisussa käsitellä, niin on kuitenkin huomioitava, että etenkin kauralla on koko maassa todettu korkeita deoksinivalenoli (DON) pitoisuuksia, jotka ovat joissain tapauksissa ylittäneet elintarvikekäytölle asetetut raja-arvot.
Onko näin enemmän luomussa, en kuitenkaan ole löytynyt tietoa.
Quote from: Jarrumies on 30.01.13 - klo:15:51
HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html
Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Quote" Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
Vastaaja, luomuviljelijä, tässä Vihreän Langan uutisessa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/onko-luomulihan-jalanj%C3%A4lki-pienempi) päättää unohtaa koko metaanin:
QuoteKuinka suuria arvioisit tuotteidenne jalanjälkien olevan verrattuna tavanomaisiin naudanlihajalosteisiin?
”Toivon, että ylipäänsä luomulihan jalanjälki olisi pienempi. Pienellä lähitilalla tuotettu luomuliha ei välttämättä aina ole vähähiilisin vaihtoehto, sillä sitä on saatettu joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, ja esimerkiksi makkaroiden mausteita on voitu tilata ulkomailta.”
Eikä toimittajakaan katso tarpeelliseksi tuoda asiaa esille.
PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän.
http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm
Luomun osalta päästöjä lisää myös runsaampi maanmuokkaus.
Karjanlantaa käytetään molemmissa... luomussa usein kompostoiden tai lietelannan kohdalla ilmastaen, mutta hiili päätyy taivaalle myös kun käytetään "raakaa" lantaa.
Quote from: Matti Pekkarinen on 11.05.13 - klo:04:30
Ehkä sillä ei ole paljoa väliä, puhutaanko (kun vertailemme luomun ja tosiviljelyn haittoja) yksittäisestä kaasusta vai kh-kaasuista yhteensä, sillä käsittäääkseni kaasucocktail on molemmissa sama, siis luomussa ja tosituotannossa. Ja tuotettua tuoteyksikköä kohden päästöt lienevät luomussa isommat, sillä luomussa tehdään suunnilleen samat toimet, mutta syötävää tulee vähermmän
Minusta tästä syystä metaanin merkitys korostuu, vertailussa.
Täytyy ehkä kuitenkin vielä tarkistaa tämä Maailman tila "kirjakin, tässä. Nimittäin tästä Maaseudun Tulevaisuuden kirjan tietojen pohjalta tekemästä uutisesta …
Maailman maatalous entistä energiatehokkaampaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079)
... tulee yllättävää taustatukea em. ajatukselle, että juuri hiilidioksidin merkitys maatalouden päästöissä olisi, ainakin maailmanlaajuisesti, toissijainen:
QuoteMaatalouden kasvihuonekaasupäästöistä lähes puolet on metaania, jota syntyy eniten märehtijöiden ruuansulatuksessa.
Runsas kolmannes päästöistä on typen oksideja ja 14 prosenttia hiilidioksidia.
***
Onko tässä odotettavissa jonkun sortin puolueetonta arviota? Joka ottaa huomioon kaikki?
Jos tämä MTT:n suunniteltu "laskuri" keskittyy (Vihreän Langan mukaan?) vain hiilidioksidiin, niin edellä olevien prosenttilukujen valossa se antaa luultavasti hyvin väärän kuvan asiasta, ja varsinkin luomulihasta.
Tämä siis oletuksella, että nk. kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi nyt ilmaston muuttumisen "veturina".
***
Otsikossa on "hyötysuhde". Mutta tämä keskustelu pysyy silti aiheessa, koska hyötysuhteen rinnalla tietysti voidaan myös laskea "vahinkosuhde". Jos (ja kun) maataloudesta tulee tiettyjä haittoja, ne voidaan laskea samaan tapaan, vaikka ne olisivat ulkoisiakin, eivät suoraan tilan taloutta.
10.5.2013 MT:ssä onkin juttu ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)
Quote from: Heikki Jokipii on 10.05.13 - klo:07:25
PS. klo 18:45: Ja olisiko niin, että myös MTT on päättänyt unohtaa metaanin?
Ei ole.
Ei tarvinnut edes kysyä, MTT:n sivulta …
Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2013/Kuluttajat%20kaipaavat%20enemm%C3%A4n%20tietoa%20ruoan%20ilmastovaikutuksista)
… ja vielä selvemmin sen linkistä ...
Mikä hiilijalanjälki on? (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/climatecount-communication/climate-communication-I-II/hiilijalanjalki)
… selviää, että MTT:n tutkimuksessa
kyllä otetaan huomioon myös metaani ja typpioksiduuli, vaikka asia ilmaistaankin hiilidioksidiekvivalentteina.
Huomasin tänään, että Evira on julkaissut tarkennetut tilastot luomutuotantoalasta:
31.12.2012
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu2012ep.pdf
Tarkennetun tilaston mukaan luomussa (+ siirtymävaiheessa) oli vuonna 2012 8,7 % peltoalasta.
Ennakkotilastossa vastaava luku oli hieman isompi, 9.0 %:
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2012 Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2012
Ennakkotietoja 1.9.2012
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/ennakkotietoja_2012.pdf
Hieman yllättävää on, että myös osa aiempien vuosien luvuista on muuttunut, mm. luomutoimijoiden määrät ja tilakoot. Muutokset ovat aika pieniä mutta noita uusia lukuja kannattaa käyttää laskelmissa.
Uutuus tarkennetussa tilastossa on se, että nyt siirtymävaiheen peltoalan määrä on eritelty. Tosin sen prosenttiosuudet joutuu laskemaan itse käyttämällä Matildan "Käytössä oleva maatalousmaa 2012" -tilastoja:
http://www.maataloustilastot.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2012_fi
Tässä osuudet koko maan peltoalasta vuonna 2012 laskettuna kahden desimaalin tarkkuudella:
Luomun + siirtymävaiheen osuus:
100*197751/2285200 = 8.65 %
Luomun osuus (ilman siirtymävaihetta):
100*161190/2285200 = 7.05 %
Siirtymävaiheessa olevan alan osuus:
100*36561/2285200 = 1,60 %
Siirtymävaiheessa olevan alan tuotantoa ei voida myydä luomuna ja kyseinen ala ja sen sato esiintyy tilastoissa käsitttääkseni tavanomaisena. Siirtymävaiheessa oleva peltoala ja sen todennäköisesti heikko sato laskee näin monissa satotilastoissa ja vertailuissa tavanomaisen viljelyn satolukuja luomuun verrattuna. Ja näin hieman vääristää vertailuja luomun eduksi.
Maaseudun tulevaisuus julkaisi Maaseudun tiede liitteessään 16.12.2013 muutamia tietoja kauran ja rukiin sadoista (vuosi 2012 tai 2013, ei käy selvästi ilmi jutusta). Tiedot perustuvat Eviran Anne Mäittälän ja Elina Sieviläisen antamiin tietoihin.
Keskimääräiset hehtaarisadot:
kaura: luomu 2444 kg/ha, tavanomainen 4029 kg/ha
ruis: luomu 1763 kg/ha, tavanomainen 3657 kg/ha
Luomun satotasoja tavanomaiseen verrattuna ei ollut laskettu mutta lasken ne tähän noista luvuista:
Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna huomioimatta välivuosia:
Kaura: 60,7 % Ruis: 48,2 %
Luomusato 2013 tavanomaiseen verrattuna, kun huomioidaan luomuviljelyn 2 välivuotta 5 vuoden jaksolla ( eli vähennetään 40 %):
Kaura: 36,4 % Ruis: 28,9 %
Vehnästä ja ohrasta ei lukuja julkaistu mutta nekin varmaan saisi, jos joku (vaikkapa Ylläpitäjä) kysyisi. Jutussa oli maininta: Lisätietoja anne.maittala@evira.fi , puh. 040 7401300.
Lehdessä oli samassa jutussa myös muita kiinnostavia lukuja mutta juttua ei ole (ilmeisti) julkaistu netissä. Uusi tieto, juttu netissä: http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4
Jutussa oli valaiseva kuvio satotasoluokista, jossa oli yhdistettynä kaura, ruis, vehnä ja ohra. Alimmassa satotasoluokassa <=2000 kg/ha oli luomun osuus näytteistä yli 40 % ja tavanomaisen alle 5 %.
Kahdessa ylimmässä luokassa ei ollut kuviossa ollenkaan luomua, kun taas tavanomaisia oli toiseksi ylimmässä luokassa 4501-5000 kg/ha n. 14 % ja ylimmässä 5001+ kg/ha luokassa oli tavanomaista n. 10 %. Kuviosta näkyy, ettei Suomessa taida olla tiloja, joilla luomun avulla päästäisiin hyviin satoihin.
Vaikka "nykyaikaista" luomuviljelyä on Suomessa harjoitettu jo ainakin parikymmentä vuotta eivät kokeneetkaan luomuviljelijät näytä pääsevän hyviin satoihin.
Luomun keskimääräisiä huonoja satoja ei myöskään selitä se, että aloittelevat tai pysyvästi poropeukaloiset luomuviljelijät vain laskisivat keskiarvoja eivätkä luomun huiput heidän vuokseen pääsisi keskiarvoissa näkyviin. Niin on, että huippuja ei ole.
Luomun satotietoja vuodelle 2013 tuli tänään:
Tiken tiedote:
http://www.maataloustilastot.fi/node/3563
Luomusatotilastot 2013:
http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
Luomusato 2013 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099
Luomusato 2012 (excel)
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2012.xls&nid=2812
Kannattaa tutustua itse tilastoon, koska siitä ilmenee oleellisempia kokonaistilannetta kuvaavia seikkoja kuin tiedotteesta. Tilastosta ilmenee, että luomun osuus kokonaissadosta ei ole noussut. Kokosin yllä olevista lähteistä tiedot seuraavaan taulukkoon:
Luomun osuus kokonaissadosta
Vuosi
2013 2012
Leipävilja (vehnä, ruis) 1,9 % 2,1 %
Rehuvilja (ohra, kaura, seosvilja) 2,3 % 2,3 %
Viljat yhteensä 2,2 % 2,2 %
Luomun osuus on laskenut leipäviljoissa, rehuissa sailynyt ennallaan ja viljoissa yhteensä säilynyt ennallaan (laskettuna yhden desimaalin tarkkuudella).
Kun ottaa huomioon sen, että luomun osuus peltopinta-alasta on noussut edellisvuodesta, niin luomuviljan satotaso kokonaisuudessaan on heikentynyt suhteessa tavanomaiseen verrattuna vuoteen 2012.
Luomusadot 2006-2012 :
http://www.maataloustilastot.fi/luomusato-vuonna-2012_fi
Seuraavaan taulukkoon yhdistin tiedot yllä olevista lähteistä:
Luomusadot, viljat yhteensä
Vuosi sato kg/ha
2006 1 950
2007 2 080
2008 1 950
2009 2 020
2010 p.t.
2011 2 120
2012 2 070
2013 2 120
Tuosta käy ilmi, etteivät luomusadot ole oleellisesti parantuneet viime vuosina vaikka luomuneuvontaa on samanaikaisesti lisätty paljon.
Taulukkoon pitäisi rinnalle lisätä vertailtavaksi tavanomaisen viljan sadot. Onko niitä muuten jossakin valmiina?
Tiken tilastoissa on kyllä kokonaissadot:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4
Mutta kokonaissadoista pitäisi puhdistaa pois luomun osuus jotta saataisiin tavanomaisen sadot. Miksei Tike muuten halua julkaista selkeitä vertailuja luomun ja tavanomaisen välillä? Heillä on siihen tarvittavat tiedot helposti saatavilla.
"Tuo koruntont' on kertomaa".
***
Tämä Maaseudun Tiede löytyi netistä täältä:
http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_4
Jarrumiehen mainitsema artikkeli löytyy sivulta 15.
Siellä voi nyt visuaalisesti tarkastella sitä, miten tavanomaiset ja luomutilat jakautuvat näihin erilaisiin luokkiin, hehtaarituottonsa mukaan.
Perussanoma oli tuossa artikelissa, että viljan laadun suhteen ei olennaista eroa löytynyt. Väliotsikkoon asti oli kuitenkin tullut tieto, että luomurukiin laatu on heikompi. Sikäli kuin osaan arvioida, missään osassa laatukisaa luomu ei voittanut.
Olin yhteydessä puhelimitse Anne Mäittälään, ja hän kertoi, että ko. artikkeli oli tutkimuksen ensimmäinen julkistus, mutta siitä tulee vielä Eviran sivuille (http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/viljan+laatu/tilastot+viljasadon+laadusta/) laajempi selostus. Varsinaista tieteellistä julkaisua asiasta ei ole tulossa.
Kysyin, voisiko hänen aineistonsa pohjalta arvioida, miten se, miten kauan pelto on ollut luomussa, vaikuttaa satotuloksiin, mutta vedin vesiperän: hänen aineistonsa on osaotos Tike/Matildan aineistosta. Josta jo kysyimmekin, eikä ko. tietoa siellä kysytä.
Mäittälän kanssa keskusteltaessa tuli esille, että tämän em. asian tutkiminen voisi olla sinänsä mielenkiintoista, eikä välttämättä niin vaikeaa, koska jokaisesta tilasta kuitenkin on virallinen tieto, koska se on hyväksytty luomutilaksi (eli asiaa ei välttämättä tarvitse erikseen edes kysyä, jos tiedetään tila). Mäittälän "mietintämyssyyn" asia siis jäi.
Mäittäläkään ei muistanut, että sellaisia tutkimuksia olisi ainakaan Suomessa tehty, joissa olisi seurattu luomusatojen kehitystä ajan myötä, luomuun siirtymisen jälkeen.
Mikä on oikeastaan kummallista, siihenkin nähden, että luomuväenkin perinteinen iskulause/teoria on ollut, että kyllä, sadot kyllä saattavat hetkeksi pienetä luomuviljelyyn siirryttäessä, mutta sitten kasvavat, jopa entiselleen tai yli (kertojasta riippuen). Kuvittelisi, että selvästi luomuun kallellaan olevat tutkimuslaitokset ja/tai -projektit olisivat halunneet näyttää tämän toteen.
Onko tätä tutkittu ulkomailla?
Tämä aihe on sen verran mielenkiintoinen ja kun se ei ihan kuulu tämän triidinkään otsikon alle, niin avataanpa sille ihan oma aiheensa:
Luomusatojen kehitys ajan myötä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0)
Tuolla edellä (18.12.13) Jarrumies läpikävi luomuviljojen tilannetta. Laitetaanpa jatkoksi Pro Luomun katsaus samaan asiaan (vaikkakin aiemmalta satokaudelta). Melkoisen "surumielinen" on sekin tarina, vaikka yrittääkin pitää yllä toiveikasta ilmettä ("käyttö kasvoi"):
Luomuviljan markkinakatsaus 2012/13: tuotanto laski, käyttö kasvoi (http://proluomu.fi/luomuviljan-markkinakatsaus-201213-tuotanto-laski-kaytto-kasvoi/)
Täsmälleen sama kuva siitäkin tulee: asia on täysin jämähtänyt paikoilleen. Ja tämä koskee myös vientiä.
Tämä keskustelu alkoi luomun ja tavanomaisen energiallisesta hyötysuhteesta, ja sen asian arvioimisessa voimme varmaankin yhä käyttää sitä noin 50-60% luomusatoarviota, koska oletettavasti luomun välivuodet eivät juuri (tai ainakaan paljon? Kuinka muuten on?) kuluta ylimääräistä energiaa. Mutta jos arvioimme sitä, mikä on kummankin suhteellinen tehokkuus maankäytön kannalta, meidän ei kyllä pidä enää suostua mukisematta tuohon noin puolet -arvioon! Kyllä se on vain yksi kolmasosa: asian voi laskea siitä tiedosta, että noita välivuosia on, tai sitten noista tilastoista, joissa luomun osuus viljapelloista on noin/vähintään kolmikertainen suhteessa sen osuuteen tuotetusta sadosta.
Laskin vuoden 2013 luomutuotantoalan ilman siirtymävaiheen (SV) alaa, koska Eviran tilastotaulukkoon se ei ole mahtunut:
Eviran Maataloustilastojen mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala mukaan lukien siirtymävaiheessa oleva ala oli 206365 ha eli 9,0 % käytössä olevasta maatalousmaasta (2283310 ha).
Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171776 ha. Sen prosenttiosuutta taulukkoon (ks. lähde 1 ja 2 alla) ei ole laskettu mutta se on helppo laskea itsekin. Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa v. 2013 oli 7,5 % (laskutoimitus: 100*171776/2283310 = 7,5).
Edellisenä vuonna 2012 luomun (ilman SV) osuus oli 7,1 %.
Siirtymävaiheessa olevan pellon tuotantoa ei saa myydä luomuna. Ilmeisesti vertailuissa luomusatoihin olisi käytettävä luomualaa ilman siirtymävaihetta. (Tosin tiedot luomusadosta kerätään kyselyillä luomuviljelijöiltä joten saattaa olla, että he ilmoittavat myös siirtymävaiheenpeltojen sadon luomuksi kyselylomakkeissa. Arviota asiasta pitäisi kysyä Tikestä.)
Luomusadon osuus viljojen kokonaissadosta vuonna 2013 oli 2,2 % (ks. lähde 3). Myös edellisenä vuonna 2012 luomusadon osuus oli sama 2,2 %.
Lähteet:
1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf
2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.
3. Luomusato vuonna 2013 18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099
Kun Jaakko Nuutila Etelä-Suomen Sanomissa kertoo, että ...
Luomuketju katkeaa usein matkalla kuluttajalle (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/02/02/luomuketju-katkeaa-usein-matkalla-kuluttajalle)
... ja siinä yhteydessä, että ...
Quote" Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Se on järjettömän suuri luku. Hävikkiin pitäisi puuttua heti, jos Suomessa halutaan lisätä nopeasti luomun määrää, Nuutila toteaa.
... niin samalla hän tulee kertoneeksi myös, että
koko luomutuotannon osuuden Suomessa täytyy olla
selvästi alle 2% kaikesta maataloustuotannosta. Kun otamme huomioon luomumyynnin osuuden kaikesta, luomutuonnin ja luomun korkeammat hinnat.
Ja tämä siis tilanteessa, jossa jo yhdeksän prosenttia peltopinta-alasta on luomuviljelyä (http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/ajankohtaista/?bid=3632)
Näin, Nuutilan tuon tiedon pohjalta, aiemmin käyttämämme kerroin, 1/3, taitaa olla liian suuri, oikeampi olisi siis 1/4 tai
jopa 1/5.
***
Luultavasti Nuutila tulevassa (aika kauan valmistelemassaan) väitöskirjassa "luomun ylivoimatekijöistä" ei tule ko. tekijöiden joukkoon lukemaan hehtaarituottoa.
No lasketaan parhaan mahdollisen tiedon pohjalta likimäärä.
Jos oletamme seuraavaa:
1. Luomun osuus euromääräisestä elintarvikemyynnistä = 1,7 % vuonna 2013 (viime vuonna 2012 oli 1,6 %)
2. Luomusta päätyy luomuna myyntiin 60 % (Jaakko Nuutila: "Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna").
3. Luomun kotimaisuusosuus on 70 % (toisin on näkyvyt myös lukuja että tuonnin osuus luomusta olisi jopa 40%)
4. Luomun hinta on 2-kertainen tai 1,5-kertainen tavanomaiseen nähden.
Tällöin saamme
luomun tuotanto-osuudeksi koko elintarviketuotannon volyymistä:
Jos hinta on kaksinkertainen:(1/0.6)*(0.7*1.7/2) = 0.99% eli
noin 1,0 %Tai jos hinta on vain 1,5-kertainen:(1/0.6)*(0.7*1.7/1.5) =1.32 eli
noin 1,3 % Kahteen prosenttiin päästään vain,
jos oletetaan luomun olevan kaupassa samanhintaista kuin tavanomainen:
(1/0.6)*(0.7*1.7/1) = 1.98 % eli
noin 2,0 %***
Tiken luomutilastoista tiedämme, että koko
viljasadosta vuonna 2013 luomuviljan osuus oli 2,2 %.
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Nuutilan luku 40 % koski koko luomutuotantoa, josta luomuvilja on vain osa. Saattaa olla, että tuotetusta luomuviljasta päätyy myyntiin luomuna suurempi osa kuin muusta luomutuotannosta. Mikähän mahtaa olla viljan ja viljatuotteiden osuus koko luomumyynnistä?
Onko tarkempaa tietoa tuoteryhmittäisestä luomutuotannosta ja -myynnistä kuin tämä niukka Pro Luomun julkisuuteen antama tieto:
http://proluomu.fi/luomun-myynti-nousi-yli-200-miljoonaan-euroon/
QuoteSuomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %.
Myös Maaseudun tulevaisuudessa Jaakko Nuutila toistaa tuon ” 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna”.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomun-matkalla-ruokap%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-on-karikkoja-1.55706
QuoteLuomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila tietää valikoimapulan syyn. Hänen mukaansa kaikki tuotettu luomu ei lähde luomuna maatiloilta eteenpäin, sillä osa luomusta poistuu jo alkutuotannossa ja matkalla siitä eteenpäin.
Noin 40 prosenttia tuotetusta luomusta ei saavuta kuluttajaa luomuna. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että luomurehua syötetään oman tilan tai naapuritilan tavallisessa tuotannossa oleville eläimille. Näin luomukelpoisuus poistuu ja luomuketju katkeaa, väitöskirjaansa luomun laatutekijöistä viimeistelevä Nuutila kertoo.
Hänen mukaansa luomulla on matkalla maatilalta kuluttajalle monia muitakin karikkoja: luomuna kasvatettu liha päätyy teurastuksessa herkästi tavanomaisen lihan joukkoon tai marjat saatetaan myydä luomutiloilta tavallisina eteenpäin, kun jatkojalostajaa ei löydy.
Sama luku on myös kirjassa Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.):
Hyvä ja paha ruokahttp://www.gaudeamus.fi/mononen_hyva_ja_paha_ruoka/
Tuija Monosen artikkelissa kerrotaan:
s. 142:
”…vuonna 2008 noin 40 prosenttia suomalaisista luomutiloista ei tuottanut luomutuotteita markkinoille (Heinonen 2009).”s. 145-6:
”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint "esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.
Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.
Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat
99 % YhteensäTiken luomusatotilastot vuosilta 2008 ja 2013 paljastavat, että tilanne ei ole tuosta parantunut.
Esimerkiksi leipäviljan korjuuala oli 9400 ha vuonna 2008 ja vuonna 2013 ala oli 9200 ha eli pienentynyt 200 ha vaikka koko luomuhyväksytty ala oli kasvanut vastaavana aikana 134825 hehtaarista 171776 hehtaariin (kasvua 21,5 %). Leipäviljan korjuuala oli 7,0 % koko luomuhyväksytystä alasta vuonna 2008 ja 5,5 % vuonna 2013.
Miksi nämä luvut eivät ole näkyvästi esillä luomusta käytävässä julkisessa keskustelussa?
Luomualan kasvu on mennyt pääasiassa muualle (nurmi, rehu, kesanto) kuin suoraan ihmisten käyttämän ravinnon tuottamiseen.
Johtopäätös tuosta on, että ihmisten suuhunpantavan luomun kasvanut myynti on lisännyt tuontiluomun määrää. Tästäkin vahvistuu käsitys, että tuontiluomun osuus olisi kasvanut voimakkaasti usein aiemmin ilmoitetusta luvusta 30 prosenttia.
Nyt tarvittaisiin tarkempaa tietoa luomun tuonnin ja viennin kehityksestä. YLEn jutussa esitetään luku 30 % tuonnin osuudeksi mutta sen täytyy olla liian pieni, koska samaa lukua on toistettu jo monta vuotta.
http://yle.fi/uutiset/suomeen_tulee_yha_enemman_ulkomaista_luomua/6747168
LIS,,YS 9.2.2014:
Laskin lisää lukuja kirjasta:
Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf
Taulukoista luomun pellonkäyttö (sivu 144) ja tavanomaisen pellonkäyttö (s. 93) voidaan laskea, että tavanomaisessä viljelyssä nurmikasvien osuus oli 27,6 % vuonna 2011, luomussa vastaava luku oli 49,3 %. Kesannon osuus tavanomaisessa oli samana vuonna 12,1 % ja luomussa 11,5 %. Tuossa tavanomaisen luvuissa on "rasitteena" mukana luomun siirtyvaiheen peltoala, koska siirtymävaiheen nurmen ja kesannon aloja ei ole julkistettu eikä niitä näin ollen voi vähentää kokonaisalaluvuista.
Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...
Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.
Luomumaitoa myydään näennäisesti aika paljon, mutta se koskee vain nestemäistä maitoa. Kun muita luomumaitotuotteita on ja myydään niukasti, luomumaidon osuus kaikesta maidosta on yllättävän pieni (oliko noin prosentti, luku on täälläkin jossain). Niinpä jos laskemme tylysti asialle "omistettu" hehtaari lähtökohtanamme, luomumaidon "ekologinen jalanjälki" on valtava. (Laskekaamme!)
PS. heti: luomumaidon osuus oli suurempi kuin muistin, Pro Luomun mukaan (http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/) se on 1,8% meijerien vastaanottamasta maidosta. Mutta siis kuitenkin vain 1,8%, eli samoissa lukemissa ollaan kuin viljankin kohdalla. Eli sekin tukee (ks. edellä) kertoimen 1/4 tai 1/5 käyttämistä luomutuotannon hehtaaritehon arvioinnissa.
Laskin tarkat luvut maitotilastojen excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Vuonna 2012 luomumaidon osuus vastaanotetusta maidosta oli 1,72 % ja vuonna 2013 osuus tulee olemaan noin 1,87 %, pyöristettynä yhden desimaalin tarkkuudella 1,9 %. Siis pienessä 0,15 %-yksikön nousussa luomumaidon tuotanto on.
Pro Luomun katsauksessa
http://proluomu.fi/luomumaidon-markkinakatsaus-suomen-myydyin-luomutuote/
kerrotaan:
QuoteLuomumaito on Suomen myydyin luomutuote. Luomumaitotuotteiden osuus Suomen noin 215 miljoonan euron luomumarkkinasta on noin kolmannes.
Juustojen, jogurttien, voin ja ruuanvalmistustuotteiden myynti luomuna on vielä melko vähäistä. Luomumaidon osuudeksi maidonmyynnistä arvioitiin vuoden 2012 lopussa lähes neljä prosenttia, kun esimerkiksi juustoissa vastaava osuus oli vain noin yksi prosentti.
Eli euromääräisestä myynnistä luomumaidon osuus oli vuonna 2012 lähes 4 % mutta litramääräisestä vastaanotetun maidon volyymistä vain 1,7 %. Tuossa nyt näkyy se, että luomumaito on kalliimpaa kuin tavallinen. Tavanomaisen maidon ja luomumaidon tuonti ja vienti pitäisi tietää tarkempia laskelmia varten. Samoin pitäisi tietää kuinka paljon vastaanotettua luomumaitoa sekoitetaan tavanomaisen maidon sekaan ja myydään tavanomaisena.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.02.14 - klo:03:46
Kuitenkin luomulihasta on kuulemma aina puute.
Josta hyvänä esimerkkinä tämä, miten tämä tukkuliike (http://www.h-lihapalvelut.fi/uutisarkisto/68-luomu-lihaa) (!) ilmoittaa netissä näin
mitättömistä määristä:
"Myymäläämme saapuu ensi tiistaina 11.2. erä luomu naudanlihan osia.
- ulkofilee 5kpl 22,50 ,/kg
- sisäfilee 3kpl 36,80 ,/kg
- paahtopaisti 3kpl 14,50 ,/kg
- ulkopaisti 2kpl 11,95 ,/kg"
Kun luomunurmen suuresta määrästä äkkinäinen päättelisi, että luomulihaa pitäisi olla paljonkin tarjolla. Vai kerätäänkö sillä nurmella pääosin vain typpeä viherlannoitukseen, edes kierrättämättä sitä lehmien kautta?
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
Ellei tällaista tietoa tai arviota ennestään ole, voisimme tietysti (veronmaksajina) ehdottaa ja jopa vaatia, että Luomuinstituutti tuottaa tällaisen perustiedon (meitä ja) päättäjiä varten!
Luomun kadonneet, sadottomat hehtaarit
Koko luomuala mukaan lukien siirtymävaiheen ala oli 206 365 hehtaaria vuonna 2013. Koko tuolta alalta myönnetään luomutuet.
Luomuviljelty peltoala ilman siirtymävaiheen alaa vuonna 2013 oli 171 776 ha. Tuosta alasta vuoden 2013 luomusatotilaston mukaan korjuuala, josta satoa korjattiin, oli yhteensä vain 120 500 hehtaaria (yhteensä lukua ei ole tilastoon laskettu valmiiksi vaan se pitää itse laskea).
Siis 51 276 hehtaarilta, 29,9 % luomuhyväksytystä alasta, ei korjattu mitään, mikä olisi tilastoitu. Huomatkaa, että luomun kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, vihantavilja ja tuorevilja on jo tilastoitu tuohon 120 500 hehtaarin alaan. Ilmeisesti tilastoimaton ala on viherlannoitusta - nurmea, kesantoa ja ”kokonaan tuhoutunutta” satoa. Vai mitä muuta? Mutta siltäkin alalta ilmeisesti tuet kerätään.
Taulukot:
1. LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2013, Ennakkotietoja 2.9.2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf
2. Käytössä oleva maatalousmaa 2013, ennakkotiedot 27.6.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/35
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/kaytossa_olevan_maatalousmaa_2013_ennakkotiedot_27.6.2013.xls&nid=3045
Käytössä oleva maatalousmaa 2013 oli 2283310 ha.
3. Luomusato vuonna 2013 18.12.2013
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Excel-taulukko:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/luomusato_2013.xls&nid=3099
4. Maatilatilastollinen vuosikirja 2012
www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012.pdf
Katso luomun pellonkäyttö sivu 144.
Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on ilmestynyt paperisena.
http://www.maataloustilastot.fi/node/1131
Ei saatavissa vielä pdf:nä ilmaiseksi. Tilastot päättyvät siinä vuoteen 2012.
(Vuoden 2012 versio netissä ilmaiseksi pdf:nä:
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/vuosikirja_2012_0.pdf)
Tuossa uudessa Maatilatilastollinen vuosikirja 2013 on luomutilastoja koottu lukuun 5 Luomutuotanto. Luomun yleisesittelyssä sivulla 149 kerrotaan nyt:
”Luomuviljojen hehtaarisato on keskimäärin 60 prosenttia tavanomaisen viljan hehtaarisadosta.”
Tämä merkittävä lausunto on nyt ensimmäistä kertaa Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Tieto on virallisinta mahdollista vaikka ilmeisesti ole tarkka vaan sopivaan pyöreään tasalukuun pyöristetty, koska tuon laskelman perusteita ei kirjassa avata mitenkään.
Lainausta kannattaa käyttää sopivissa yhteyksissä. Huom. Tuossa luvussa 60 % ei ole otettu huomioon luomun välivuosia, joita on yleensä kaksi viidestä, mikä vähentää todellista luomun hehtaarisatoa 5-vuotisjaksolla vielä 40 % tuosta 60 %:sta. Välivuodet huomioiden luomun sato on 36 % tavanomaisesta.
Huono puoli vuosikirjassa on, että mitään yksityiskohtaisia viljalajitteisia vertailuja luomun ja tavanomaisen sadoista ei vuoden 2013 versiossakaan vielä ole. Laskutoimitukset eivät olisi kovin vaikeita mutta vertailutieto olisi sitäkin tärkeämpää.
*********
Lisäys: Tarkasti laskien vuonna 2013 luomuviljojen sato on 55,8 % tavanomaisesta, jos ei luomun välivuosia huomioida.
Laskin vuoden 2013 tiedoista jo aiemmin vertailuja tänne:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4915#msg4915
Lainaan tuon kohdan tähän alle:
Nyt laskettu luomusta puhdistetuista kokonaissadoista luomun osuudet.
Tavanomaisen satotasot on saatu ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha).
Taulukko: Luomun satotason osuus (%) tavanomaisesti viljeltyjen viljojen satotasosta viljakasveittain Suomessa 2013 (luomun välivuosia ei huomioitu laskelmissa)
% Viljelykasvi
54,54 Vehnä - Vete - Wheat
51,69 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
55,15 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
54,69 Ruis - Råg - Rye
48,37 Leipävilja yhteensä -
60,08 Ohra - Korn- Barley
58,27 Kaura - Havre - Oats
72,50 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
57,89 Rehuvilja yhteensä -
55,77 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
64,08 Rypsi - Rybs - Turnip rape
54,13 Peruna - Potatis - Potatoes
63,28 Herne - ,,rter - Peas
83,78 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
Lähteet: Tiken satotilastot 2013. Laskettu alla olevissa verkkosivuilla olevista vuoden 2013 excel-taulukoista:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4
HUOM 1. Yllä olevissa laskemissa tavanomaisesti viljellyn viljan satolukuja rasittavat siirtymävaiheessa olevien luomupeltojen sato, koska niitä ei voi markkinoida luomuna vaan tavanomaisena viljana.
HUOM 2. Mikäli luomun kaksi välivuotta (jolloin luomupellot eivät ole viljan viljelyssä) viiden vuoden jaksolla otettaisiin huomioon niin noistakin prosenttiosuuksista pitäisi vielä vähentää 40 %.
Luomun osuudet laskevat puhdistuksen jälkeen eniten niissä kasveissa, joissa luomuala on suurin kuten rukiissa. Verratkaa edelliseen taulukkoon.
(Prosenttilukusarake on tuossa taulukkokäytännöistä poikkeavasti ennen nimisaraketta. Tämä siitä käytännön syystä, että tässä huonossa softassa toisena oleva numerosarake alkaisi kiemurtelemaan spagettina.)
Olen tarkistanut lähtökohtaluvut ja laskelmat. Mikäli epäilette virheitä, niin tarkistakaa itse ko. Tiken taulukoista laskien.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.02.14 - klo:05:33
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
Tämä lähti äsken, MMM:n kirjaamoon, otsikolla "Luomulla ruokittavissa olevien suomalaisten määrä?"
_____________
Maa- ja metsätalousministeriö
Lähestymme kysymyksellämme teitä, mutta luonnollisesti voitte välittää sen eteenpäin, asiasta parhaiten tietävän tahon vastattavaksi.
Kysymyksemme:
Onko MMM:llä - tai sen alaisella hallinnolla - tietoa (tai perusteltua arviota) siitä, kuinka paljon Suomen luomupelloista saadaan ihmiselle käyttökelpoista ruokaa? Yhteensä, oli se sitten viljaa, vihanneksia, maitoa tai lihaa.
Olemme tietoisia siitä, että osa luomutuotannosta myydään tavanomaisena. Kuten myös siitä, että luomun korkeampien hintojen takia luomumyynnistä on vaikea tehdä arvioita todella syödyn ruoan määrästä. Olemme tietoisia luomupinta-aloista, ja TIKEn tilastostoista luomusadoista, emme kysy niistä.
Ruoalle ei ole sovittua yhteistä mittaria (voisi ehkä olla - joule?), mutta kysymyksemme koskee siis sitä, kuinka suuri määrä (osuus) suomalaisista voitaisiin (periaatteessa) ruokkia nykyisellä luomutuotannolla? Huomioon ottaen sekä kasvis- että eläintuotteet, kaiken, nykytilanteen mukaan, eli sen mukaan, mitä luomuna nyt Suomessa tuotetaan (vaikkei ehkä sellaisena myydä).
Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
Hyvä kysymys.
Mutta olisitpa myös pyytänyt, että vastaukseen liitetään laskelmien perustana olevat luvut ja kerrotaan laskutapa. Tällöin laskelmat voisivat myös muut tarkistaa.
Nyt sieltä voi tulla mitä vain jota ei voi tarkistaa.
Kyllä teen tarvittavat lisäkysymykset, jos vastaus on ylimalkainen.
Huomaan tuossa, että sana "periaatteessa" voi jo vaatia täsmmennystä. Olisi pitänyt laittaa selvennys, että "suomalaisten nykyisellä ruokavaliolla" (enkä siis etsi skenaariota pula-ajan ääriolosuhteista). "Peraatteessa" oli viittaus siihen, että luomua myydään myös tavanomaisena.
Kannattaisi varmaan lähettää sinne täsmennetty kysymys korvaamaan tuo entinen ennen kuin ehtivät käsitellä asian. Voivat myöhemmin vedota siihen, ettei laskelmia tallennettu yms. ja ettei ole aikaan alkaa käsitellä asiaa uudelleen.
Jarrumiehellä on nyt turhan pessimistinen kuva asiasta! :)
Minä entisenä valtion virkamiehenä uskon edelleen, että Suomen hallinnon päämääränä on vilpittömästi palvella kansalaisia, ja tyydyttää myös kansalaisten tiedontarve, demokratiassa kun tietoa tarvitaan.
Kuten edellä on tuotu esiin, erittäin suuri osa luomutuotannosta syötetäään eläimille. Ihmiset sitten tietysti aikanaan syövät nämä eläimet. Tässä joitakin lukuja luomulihasta v. 2012:
Luomulihan markkinakatsaus - tarjonta lisääntymässä (http://luomu.fi/blog/2013/10/01/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/)
Quote"Luomun osuus koko lihamarkkinasta on vajaan prosentin. *)
Luomulihan tarjonta parantunut
Luomulihaa saadaan Suomessa eniten naudoista ja lampaista. Vuonna 2012 luomun osuus naudanlihantuotannosta oli 2,1 % ja lampaanlihan tuotannosta jopa 12,4 %. Sen sijaan sianlihasta luomun osuus oli vain 0,2 %. Siipikarjanlihaa ei tuotettu luomuna lainkaan kanoja ja kalkkunan koe-eriä lukuun ottamatta."
Eli se on tässä ollut teesini ja ihmettelyni aihe: näiden prosenttien pitäisi olla huomattavasti suurempia, juuri siitä johtuen, että niin suuri osa luomupinta-alasta menee eläinten ruokintaan.
Eli jossain tässä on varmaankin se Jaakko Nuutilan mainitsema reikä tai musta aukko. Viljellään tukien takia luomurehua, mutta eläimet eivät sitten kuitenkaan kokonaan ole luomustatuksella, eli luomutuotteita ihmisille ei synny? Vai mikä on syynä ja selityksenä? **)
Joka tapauksessa
nyt luomun tuottavuus lihatuotannon puolella näyttää
vielä kehnommalta kuin viljantuotannossa, asiaan käytettyä hehtaarimäärää tarkastellen.
_________________
*) eli hinnat huomioon ottaen myydyn lihan määrästä
huomattavasti alle prosentin
**) rehutuotannon huonompi tuottavuus, luomueläinten pidempi elinikä, enemmän kaloreja kuluttavaa liikuntaa? Jne.?
Vihannestuotanto on tuossa vielä arvioimatta, mutta yhteensä se siis näyttää kyllä jo siltä, että MMM:n on pakko vastata, että nyt 7-9% pinta-alaosuudella kyetään luomussa tuottamaan korkeintaan 2% osuus ihmisten syömästä ruoasta.
Eli Carlo Leifertin ryhmällä on todella "kirittävää" tästä "takaa-ajoasemasta" (tällaisia ajankohtaisia ilmaisuja nyt käyttääkseni)! Ja Pro Luomun Marja-Riitta Kottilalle "pääkatsomossa" "kannustettavaa ja jännitettävää" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4991#msg4991).
Laskin Tiken ja Eviran tilastojen avulla kuinka mikä kokonaissato olisi verrattuna vuoden 2013 satoon tilanteessa, jossa luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta.
Eviran tilaston mukaan vuonna 2013 luomuviljelty peltoala (ilman siirtymävaihetta) oli 171 776 ha eli 7,525 % koko peltoalasta.
Tiken Luomusato vuonna 2013 "tilaston excel-taulukossa on luomusadon osuus kokonaissadon volyymistä (kg). Esimerkiksi leipäviljoissa se oli 1,9 % (kahden desimaalin tarkkuudella 1,88 %).
Jos luomuala kasvaa hallituksen tavoitteen mukaan 20 prosenttiin, niin luomualan pitää kasvaa 2,7-kertaiseksi ( tarkemmin 20/7.52 = 2.658) verrattuna vuoden 2013 tilanteeseen.
Jos luomuala kasvaa Maabrändityöryhmän esittämän tavoitteen mukaan 50 prosenttiin niin kasvukertoimen pitää olla 6,6. Jos koko peltoala olisi 100 prosenttisesti luomua, niin kerroin olisi 13,3.
Noiden lukujen avulla voidaan helposti laskea paljonko viljelykasvilajeittain tuotanto olisi suhteutettuna vuoden 2013 tilanteeseen. Oletuksena tässä on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.
Seuraavassa taulukossa on sato (%) suhteessa vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis 0 prosenttia. Vuonna 2013 pinta-alasta luomua oli 7,525 % ja tavanomaista 92.475 %.
Luomu 100 % Viljelykasvi
Tavanom. 0 % Odlingsväxt
Sato Crop
suhteessa
satoon 2013
%
19,4 Vehnä - Vete - Wheat
30,4 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
18,9 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
208,5 Ruis - Råg - Rye
25,0 Leipävilja yhteensä
8,5 Ohra - Korn- Barley
50,0 Kaura - Havre - Oats
299,0 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
294,1 Korsivilja - Stråsäd - Cereals
300,6 Valkuaiskasvi + vilja -
30,2 Rehuvilja yhteensä
29,0 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
46,1 Rypsi - Rybs - Turnip rape
14,8 Peruna - Potatis - Potatoes
194,6 Herne - ,,rter - Peas
290,2 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
Esimerkiksi leipäviljojen sato olisi vain 25,0 % nykyisestä (pudotusta 75 %), kaikkien viljojen yhteensä 29,0 % vuoden 2013 sadosta. Sen sijaan hernesadon määrä kiloissa lähes kaksinkertaistuisi ja härkäpavun lähes kolminkertaistuisi. Tämä siis vertailuna tilanteeeseen, jossa luomusadon ala kasvaa 7,525 prosentista 100 prosentttiin.
Seuraavaan taulukkoon on laskettu sato suhteessa (%) vuoden 2013 satoon, jos luomua olisi 20 %, 50 % tai 100 % koko peltoalasta ja tavanomaista siis vastaavasti vähemmän. Koska excel-taulukon sarakkeet kopioitaessa tähän softaan kiemurtelevat spagettina, panen sarakeselitykset tähän. Koettakaa kestää ja yrittäkää saada selvää.
S1 = Luomun osuus kokonaissadon volyymistä 2013
S2 = Luomu 20 %, Tavanom. 80 %, sato suhteessa satoon 2013 %
S3 = Luomu 50 %, Tavanom. 50 %, sato suhteessa satoon 2013 %
S4 = Luomu 100 %, Tavanom. 0 %, sato suhteessa satoon 2013 %
S5 = Viljelykasvi
S1 S2 S3 S4 S5
1,46 89,1 63,0 19,4 Vehnä - Vete - Wheat
2,29 90,6 68,0 30,4 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
1,42 89,1 62,7 18,9 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
15,69 114,6 149,8 208,5 Ruis - Råg - Rye
1,88 89,9 65,5 25,0 Leipävilja yhteensä
0,64 87,7 58,0 8,5 Ohra - Korn- Barley
3,76 93,3 77,0 50,0 Kaura - Havre - Oats
22,5 126,8 191,4 299,0 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
22,13 126,2 189,1 294,1 Korsivilja - Stråsäd - Cereals
22,62 127,1 192,1 300,6 Valkuaiskasvi + vilja -
2,27 90,6 67,9 30,2 Rehuvilja yhteensä
2,18 90,4 67,4 29,0 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
3,47 92,7 75,2 46,1 Rypsi - Rybs - Turnip rape
1,11 88,5 60,8 14,8 Peruna - Potatis - Potatoes
14,64 112,8 143,4 194,6 Herne - ,,rter - Peas
21,84 125,7 187,4 290,2 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
Esimerkki laskutavasta: Lasketaan leipäviljojen sadon osuus vuoden 2013 sadosta, jos luomun pinta-alaosuus olisi 20 % ja tavanomaisen 80 %:
(20/7,525*1,88) + (((80/(100-7,525)*(100-1,88)))) = 89,9 %. Tuossa luomun osuus on 4,99 prosenttiyksikköä ja tavanomaisen 84,88 prosenttiyksikköä leipäviljasadon vuoden 2013 määrästä. Leipäviljojen sato siis tippuisi 10,1 % vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna.
HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.
Lähteet:
Tiken Luomusato vuonna 2013 "tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf
Laitetaan vielä laskelma sellaisesta ideaalitilanteesta, jossa 100 prosenttisen luomualan sadon volyymi suhteutetaan 100 prosenttisen tavanomaisen peltoalan sadon volyyymiin (vuoden 2013 peltoalasta ja satoluvuista laskettuna).
Taulukko: Luomusadon osuus (%) tavanomaisen sadosta viljelykasveittain tilanteessa, jossa samansuuruiset peltoalat olisivat luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä vuoden 2013 peltoalan ja satolukujen suhteessa.
%
18,2 Vehnä - Vete - Wheat
28,8 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1)
17,7 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat
228,7 Ruis - Råg - Rye
23,5 Leipävilja yhteensä -
7,9 Ohra - Korn- Barley
48,0 Kaura - Havre - Oats
356,8 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops
349,2 Korsivilja - Stråsäd - Cereals
359,2 Valkuaiskasvi + vilja -
28,5 Rehuvilja yhteensä -
27,4 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total
44,2 Rypsi - Rybs - Turnip rape
13,8 Peruna - Potatis - Potatoes
210,8 Herne - ,,rter - Peas
343,4 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
Oletuksena tässäkin on, että kasvilajien keskinäiset suhteelliset pinta-alaosuudet ja satotasot pysyvät samoina luomun kokonaisalan kasvaessa.
Excelissä käytetty laskukaava esimerkkinä leipäviljan osalta:
(1,88/7,525) / ((100-1,88)/(100-7,525))*100 = 23,546 eli pyöristettynä 23,5 %.
Jos koko peltoala olisi luomussa niin esimerkiksi leipäviljaa saataisiin vain 23,5 % siitä mitä saataisiin, jos koko peltoala olisi tavanomaisessa viljelyssä. Seosviljaa, ruista, herneitä ja härkäpapuja sen sijaan saataisiin moninkertaisesti. Niiden satojen kasvaminen noin voimakkaasti potentiaalisessa 100 prosenttisessa luomuviljelyssä johtuu pääsosin siitä, että luomuviljelyssä niitä viljellään suhteellisesti suuremmalla alalla kuin tavanomaisessa viljelyssä. Satotaso hehtaaria kohden niissäkin on pienempi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Katso tarkemmin aiempaa laskelmaani hehtaarikohtaisista satotasoista, jossa laskelmat on tehty käyttäen Tiken ilmoittamia korjuualoja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078
Vertaa tilannetta myös sarakkeeseen S4 edellisessä viestissä yllä.
HUOM. Tavanomaisen satoja rasittaa luomun siirtymävaiheen ala ja sato, joka sisältyy tavanomaisen viljelyn lukuihin, koska siirtymävaiheen satoa ei saa markkinoida luomuna eikä niin ollen myöskään lasketa luomusatoihin. Siirtymävaiheen satoja en pysty eristämään tavanomaisen sadoista, koska Tike ei julkista siirtymävaiheen satolukuja. Siirtymävaiheen satotaso on olettavasti selvästi huonompi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten yllä olevat laskelmat kaunistelevat luomun tilannetta.
Lähteet:
Tiken Luomusato vuonna 2013 "tilaston excel-taulukko: http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/89
Evira: LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2013
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2013ep.pdf
Kiitos, Jarrumies, upeista laskelmista. Nuo täytyisi saada esille visuaalisesti näyttävämmässä muodossa artikkelipuolellemme (nyt teknisiä vaikeuksia, palaan asiaan ...)
Nyt ilmeisesti enää puuttuu luomuvihannestuotannon (marjat ml.) tarkastelu.
Perustiedot kaikesta vihannestuotannosta löytyvät puutarhatilastosta. (http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/20) Sieltä jo heti ensi silmäyksellä näemme, että hehtaarimäärät ovat tällä sektorilla suhteellisen pieniä, eli yhteensäkin vain n. 16 000.
Raportin (http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf) sivulla 15 on taulukko, jossa esitellään luomun pinta-alaprosentit ja osuudet tuotannosta.
Mutta olen aika lailla varma (tämänkin voinee tarkistaa), etteivät tuossakaan tilastossa näy luomun "piilohehtaarit" (kuten eivät näy viljatilastoissakaan).
Vaikkei piilohehtaareita saataisikaan selville, eivät luomuvihannekset käytännössä muuta kokonaiskuvaa siitä, miten todella vähän ihmiselle syötävää luomuhehtaareilta saadaan.
Tuo taulukko on muuten hölmösti rakennettu. Siellä on mainittu joitakin vihanneksia ja marjoja, mutta ei omaa riviään "Muut" (yhteensä-rivien summat ovat siten suurempia, mitä ylempänä olevista luvuista tulee).
(Seuraava tilaston päivitys näyttää muuten olevan tulossa hyvin pian eli 24.03.2014)
Luomuvihannesten ja marjojen viljelyn pinta-ala ja satotietoja verrattuna tavanomaiseen viljelyyn vuonna 2012
S1 = Luomun satotason osuus tavanomaisen viljelyn satotasosta %
S2 = Luomun osuus kokonaisadon määrästä %
S3 = Luomun osuus viljellystä pinta-alasta %
S4 = Laji
S1 S2 S3 S4
% % %
51,4 0,7 1,3 Tarhaherne
79,1 1,9 2,4 Valkokaali
83,9 3,1 3,6 Porkkana
66,3 2,2 3,2 Ruokasipuli
85,0 2,0 2,3 Vihannekset yhteensä
49,8 1,8 3,6 Mansikka
38,4 7,6 17,6 Herukat
28,9 1,4 4,6 Vadelma
26,8 2,5 8,7 Marjat yhteensä
36,1 2,6 6,8 Omena
Laskettu TIKEn julkaisemasta taulukosta:
PUUTARHATILASTOT 2012
http://www.maataloustilastot.fi/e-lehti-puutarhatilastot-2012/Puutarhatilastot%202012_190613.pdf
Luomun satotasot verrattuna tavanomaiseen ovat vihanneksissa aika hyviä - luokassa "Vihannekset yhteensä" 85,0 % tavanomaisesta.
Marjoissa kuitenkin hyvin pieniä. Luokassa "Marjat yhteensä" satotaso on vain 26,8 % tavanomaisesta.
Tässä ei taaskaan ole mitenkään tilastoitu noita "piilohehtaareja".
Lähdetaulukosta (ja tästäkin) puuttuu Muut -rivejä kuten Jokipii yllä jo huomautti. Voisihan ne laskea vähentämällä yhteensä-riveistä mutta en viitsi. TIKEn kyllä pitäisi viitsiä tehdä täydellisemmät koontitaulukot ja vertailut - ei kauaa veisi aikaa.
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:
Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%
Maito 1,9%
Liha 1-2%
Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.
Sopivasti pyöristäen voitaneen siis sanoa:
luomuviljely tuottaa 7%:lla Suomen pelloista 2% suomalaisten ruoasta.
Tai toisinpäin: ruokaa (ihmiselle) tuottaa luomuhehtaari vain n. 30% siitä, mitä tuottaa tavanomainen hehtaari.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.02.14 - klo:05:34
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista näyttäisi siis tältä:
Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%
Maito 1,9%
Liha 1-2%
Tuon ulkopuolelle jää ehkä jotain (kalat, nahat, villat?) mutta siinä se pääosa Suomessa tuotetusta tavarasta on, ja siis luomun osuuksista.
Tuohon voi lisätä luomukananmunat:
Kananmunat 3,8 %
Laskin tarkan luvun 3,765 % vuodelle 2013 seuraavan sivun excel-taulukosta (sivulla puhutaan pyöreästi 4 prosentista):
http://www.maataloustilastot.fi/kananmunien-tuotanto
Aivan, kuinka nyt minulta tuo unohtui.
Sitten tarvittaisiin vielä - kokonaisarvioon - tieto munien tuotantoon käytetyistä hehtaareista, luomussa ja tavanomaisessa.
PS. 1.3.14: Tästä Suomen Luonto -lehden jutusta
http://epaper.hansaprint.fi/sluonto/SL13_08/files/assets/basic-html/page15.html
... saa hiukan ensi haarukkaa asialle: 50 ha, 10 000 kanaa, 8 500 munaa päivässä.
Jos luomukanoja Suomessa on siis 140 000 ja ne syövät saman verran kuin. ko. tilalla, hehtaareja kuluisi asiaan yhteensä 700.
Mutta nuo näyttävät kaikki olevan munivia kanoja: mukaan on laskettava myös kanankasvattamot ym. järjestelyt, joilla kanat saadaan munintaikään.
Tuolla esimerkkitilalla oli vain viidennes viherlannoituskäytössä: oliko silläkin "piilohehtaareita"? Vai riittääisikö tuossa tapauksessa kanankakan tehokas kierrätys?
Koontitilanne nyt:
Alustava yhteenveto Suomessa tuotetun, ihmisten syötävissä olevan luomuruoan osuuksista Suomessa tuotetusta ruoasta
(uusimmat käytettävissä olevat tiedot, vuodet 2012 tai 2013):
Leipävilja 2,2%
Vihannekset 2,0%
Marjat 2,5%
Kananmunat 3,8 %
Maito 1,9%
Liha 1-2%
Liha eriteltynä:
Naudanliha 2,1 %
Lampaanliha 12,4 %
Sianliha 0,2 %
Siipikarja 0,0 %
Kala 0,0 %
Ruokarasvat ja -öljyt alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)
Juustot alle 1 % ?
(muut kuin maitopohjaiset)
(Luomuvoi ja osa juustoista sisältyy jo vastaanotetun maidon lukuihin.)
Kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä enintään noin 2 %.
Huom: Luomuruoan tuotannosta suuri osa (30-40 % ?) myydään tavanomaisena tuotteena tai joutuu hävikkiin.
Tarkistetaan laskelman realistisuutta lähtien Suomessa myydyn luomuruoan arvon (euroissa) osuudesta elintarvikkeiden kokonaismyynnistä muuttamalla se volyymiosuudeksi.
Lähtökohtaluvut:
- Luomuruoan myyntiosuus euroissa 1,7 % vuonna 2013 (oletus, vuonna 2012 oli 1,6 %).
- Luomun hinta 50 % kalliimpaa (eli kerroin 1.5, voi olla vaikkapa 2) kuin tavanomainen.
- Kotimaisuusaste tavanomaisessa 75 %, luomussa 70 % (eli vastaavasti desimaali-ilmaisuna 0.75 ja 0.70)
- Luomutuotannosta myydään tavanomaisena (plus hävikki ennen kuluttujalle päätymistä) on noin 30 % eli kuluttajalle päätyy luomuruokana 70 %.
Noita lukuja käyttäen saadaan luomun volyymiosuudeksi:
(1/0.70)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/1.5) = 1.54 %
Siis tuon perusteella kaikki luomuruoan kotimainen tuotanto yhteensä olisi 1,5 % tavanomaisen ruoan kotimaisesta tuotannosta.
Toinen laskuesimerkki. Muutetaan hieman tekijöitä: alla tavanomaisena myydään 40 % (kuluttajalle päätyy 60 % luomuruokana), luomun hinta kaksinkertainen (tekijä 2).
Saadaan:
(1/0.60)*(1-(0.75-0.70))*(1.7/2) = 1.35 %
***
Lihantuotanto eritelty yllä tämän sivun tietojen mukaan:
http://proluomu.fi/luomulihan-markkinakatsaus-tarjonta-lisaantymassa/
Ja kala:
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ministerio+luomukalan+tuotanto+selvitykseen/201306439537
http://proluomu.fi/miksi-luomukala-ei-polski-suomessa/
Kun Jarrumiehen tavoin ihmettelin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg5136#msg5136), missä viipyy raportti v. 2013 luomumyynnistä, meninpä Pro Luomun sivuille ja vilkaisin heidän tätä v. 2012 yhteenvetoaan eli kalvosarjaa:
Luomu Suomessa 2012 -katsaus (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2012-katsaus/)
(Avaa sieltä erikseen pdf-tiedosto)
Sieltä sivulta "Luomukotieläintuotanto" löytyikin
aika täsmälliset luvut lihataloudesta, eli teurastusmäärät:
luomua yhteensä 2,3 milj. kiloa, 273,6:sta, eli 0,84 prosenttia.
(Siipikarjaa ei ole mainittu, mutta sen voinee unohtaa, kun sitä ei käytännössä ole.)
Edellisestä kalvosta opimme, että ...
QuoteKaikista luomutiloista noin 40 % on kotieläintiloja, mutta niistä vain noin kolmannes *) kuuluu luomueläintuotannon valvontajärjestelmään eli myös markkinoi kotieläintuotteensa´luomuna.
(Lihav. HJ)
Jos nyt yksinkertaisuuden vuoksi kerromme kolmella, niin luomutilojen
potentiaalinenkin osuus lihatuotannosta olisi siis 3 kertaa 0,84 eli 2,5 prosenttia. Hiukan siis parempi kuin viljantuotannossa, mutta ei missään järkevässä suhteessa asiaan käytettyihin luomuhehtaareihin.
Mutta siis
tässä ja nyt **) tuotetusta lihasta (sertifioidun) luomulihan osuus jää siis
alle yhden prosentin. Jonka tuottamiseen siis menee n. 80% luomualasta, ja sitä kautta siis luomutuistakin jne.
PS. Samasta kalvosarjasta selvisi, että kananmunia suomalaiset yhteensä syövät n. 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin muna joka toinen tai kolmas päivä, kaloreissa ehkä korkeintaan noin 2 prosenttia (muissa ravinteissa toki enemmän, se on superruokaa!). Mutta luomumunien suhteellisesti hyväkään osuus tästä ei siis lainkaan muuta kokonaiskuvaa.
________
*) miksi? Miksi ihmeessä?
**)
ellei sitten seuraava Pro Luomun yhteenveto muuta kerro - jota tuskin tapahtuu
Quote from: Heikki Jokipii on 08.02.14 - klo:05:33
Mietin tässä, eikö viranomaisilla pitäisi olla jotain lukuja - vaikkapa poikkeusolojen suunnittelua varten - Suomessa tuotetun ruoan reaalimäärästä, siis arvioituna kiloina, ei euroina. Ja tässä tietokannassa myös tieto siitä, paljonko luomuruokaa maassa tuotetaan, kiloina. Tai kaloreina/jouleina tms. (kun peruna-, vilja- ja lihakilot jne. eivät ole suoraan yhteen laskettavissa).
Yhteismitallisen suureen laskeminen ruoka-aineille olisi tärkeä asia. Energiamäärä olisi järkevä yhteinen mitta.
Jotta Suomen koko ruokatuotannon energiamäärä (joule, kalori) voitaisiin laskea niin tarvitaan seuraavat tiedot:
1. Tuotetun ruoka-aineen volyymi (kg, litra tai kappalemäärä) - löytyy melko helposti
2. Energiamäärä volyymiyksikköä kohden ruoka-aineittain (esim. kaloria/kg tai kaloria/litra) - tieto pitäisi löytyä tieto helposti
3. Tavanomaisen ja luomun osuudet volyymistä ruoka-aineittain - nämä tiedot meillä jo melkein on
Jos nuo kootaan, niin luomun osuus Suomen ruoantuotannon koko energiamäärästä on helppo laskea.
Mutta tiedot pitäisi ensin koota tänne.
***
Ilmeisesti MMM ei ole vastannut mitään Jokipiin lähettämään kyselyyn? Hitaita ovat ...
Sirpa Pietikäinen haluaa (IL:n blogi) utopistisessa kirjoituksessaan (http://blogit.iltalehti.fi/sirpa-pietikainen/2014/03/25/ruuantuotanto-kokonaan-luomuun-vuoteen-2050-mennessa/) *) elvyttää tämän idean:
QuoteToisaalta luomutuotannon kritisoidaan olevan tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen. Tuotto-panossuhde luomussa on kuitenkin samalla tasolla kuin tavanomaisessa tuotannossa, toisinaan jopa korkeampi. Luomutuotanto on tarkemmin arvioituna resurssitehokas maatalouden ja ruoantuotannon muoto.
Tämä on jo käsitelty tämän triidin alussa, ja osoitettu, miten vähän merkitystä tuolla (tietyllä tavalla lasketulla) tuotto-panossuhteella maailman (EU:n, Suomen) ruokkimisen kannalta on.
Eli viitaten vielä pajatsovertaukseeni: jos euron panoksella saa kaksi euroa, se on kyllä 100% tuotto - mutta ei sillä saa vielä edes toista kaljaa ...
Tuon idean viehätys, että kun oikein vähän investoidaan, ja silti saadaan (suhteessa) jotain tuottoakin, on kyllä aika käsittämätön. Ja erityisen käsittämätöntä on, jos sitä kannattaa talousasioissakin päättämään valittu poliitikko. Pietikäinenhän ei tuolla kappaleellaan edes pystynyt
kieltämään sitä, että luomutuotanto on "tehotonta maailman koko väestön ruokkimiseen"!
__________
*) kirjoitinko "utopistinen"? Käytännössä tuossa Pietikäisen visiossa on kyllä kyse dystopiasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia)!
Quote from: Heikki Jokipii on 26.08.09 - klo:17:04
Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa " jota aina tässä yhteydessä väläytellään " että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.
Voiko olla niin, että Suomessa tästä faktasta ei olla tietoisia?
(Tai siis myös tästä faktasta? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236))
Nyt nimittäin Ilta-Sanomien artikkelissa tänään (2.4.14) "Näin Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta" oli tällainen kohta (lihav. HJ):
Quote"Me olemme maataloudessa nykyisin vielä hyvin öljyriippuvaisia. Mistä energia tulevaisuudessa saadaan ja mihin hintaan? Miten ostolannoitteen hinta kehittyy? [MTT:n tutkija Riitta] Savikko kysyy.
Vastausta etsitään muun muassa uusiutuvan lähienergian tuotannosta ja viljelykiertoon tulevien typensidontakasvien käytöstä."
Onko siis niin, että MTT ja Suomi suunnittelevat, ilmastonmuutokseen varustautumisessa, ainakin "suunnitelmana B" siirtymistä
luomuviljelyyn? Ja tämän asian suunnitteluun ja tutkimiseen
laitetaan rahaa?(PS. Tämän asian esille tuonti olisi tietysti ollut mahdollista myös tässä triidissä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.0).)
Pro Luomu näyttää nyt julkaisseen tämän:
Luomu Suomessa 2013 -katsaus päivitetty (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2013-katsaus-paivitetty/)
Paljon muutoksia aiempaan siinä ei näytä olevan, mutta käytettäköön nyt sitä, tuoreimpana, jos ja kun tuoreita lukuja tarvitaan.
Ainoastaan yksi muuttunut luku nousi silmään: luomunaudanlihan osuus kulutuksesta oli noussut aiemmasta 2,1%:sta
hiukan järkevämpään 3,1%:iin. Joka ei kyllä edelleenkään ole
järkevä, jos ottaa huomioon luomun osuuden viljelyalasta, ja sen, että luomussa tehdään
pääosin ruokaa juuri lehmille (ks. edellä) ja että juuri siinä luomun suhteellisen "handicapin", alivoimaisuuden pitäisi olla
pienempi.
Kun siinä oli tällainenkin tieto ...
QuoteIsoimpien kauppojen valikoimissa on laajimmillaan noin 3 000 luomutuotetta. Niistä noin 60 % on kotimaisia.
... niin olisi tietysti voinut olla tieto/arvio siitä, paljonko
myydystä tavarasta oli kotimaisia. (Varsinkin, kun asiasta on viime aikoina saatu vaikeasti tulkittavia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5279#msg5279) lausuntoja.)
Luomulakolla on Maatilan Pellervosta bongattuna erinomainen juttu, jossa käsitellään luomuviljelyn tehottomuutta:
http://luomulakko.blogspot.fi/2014/04/ala-luomuviljelijaksi.html
Siitä käy ilmi, että luomussa saattaakin olla jopa kolme välivuotta viiden vuoden viljelykierron aikana:
QuoteTaitavimmat luomuviljelijät pääsevät kohtuullisen hyviin hehtaarisatoihin, mutta heilläkin viiden vuoden luomu-viljelykierrossa on yleensä ainakin kaksi viherlannoituskautta. Lisäksi juuririkkakasvien torjunta vaatii hyvin usein yhden kasvukauden avokesannointia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälläkin luomutuottajalla on viidestä vuodesta usein vain kahtena vuotena varsinaista sadontuotantoa.
"Tästä johtuu, että seitsemän prosentin luomuala tuottaa vain vajaan prosentin elintarvikkeista", Kivistö sanoo.
Olisi nyt kiva vielä tietää, kuka tämä Kivistö on, jotta voisi kysyä, mistä hän on saanut tuon meidänkin arvioitamme lohduttomamman "vajaan prosentin" -tiedon.
Me nimittäin vieläkin odottelemme asiasta virallista tietoa, jota pyysimme MMM:ltä kaksi kuukautta (!) sitten (kirjaamon kautta, viesti ei ole voinut matkalla hukkua).
PS: klo 8:30: Lähetin äsken asiasta Maatilan Pellervon toimitukselle tiedustelun.
Mutta kyllä tässä jo täytyy taivastella. Jos tuo "vajaa prosentti" -tieto todella on tieto, niin on se kyllä järkyttävä!
Nyt tuli mieleen - joka on tässä "hässäkässä" eli oikeastaan hajamielisyydestä tms. johtuen - kokonaan unohtunut:
EU on kaikessa julistautunut avoimen tiedon alueeksi.
Paljonko EU:ssa siis tuotetaan luomuna? Ihan siis ihmiselle syötävää ja ihan siis EU:ssa?
Jotkut myynti- ja toisaalta pinta-alatiedot asiassa eivät riitä, varsinkaan sen jälkeen kun eräs EU-virkamies tuli tavallaan lipsauttaneeksi tämän, että noin puolet luomuna syödystä EU:ssa onkin tuontiruokaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg5352#msg5352).
"Pro Luomu on päivittänyt Luomua lisää -kehittämisohjelman toimintasuunnitelman yhteistyössä luomualan sidosryhmien kanssa."
http://proluomu.fi/luomua-lisaa-toimintasuunnitelma-paivitetty/
Suunnitelma pdf:nä:
http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2014/04/Luomua-lis%C3%A4%C3%A4_suunnitelman-p%C3%A4ivitys_F.pdf
Pdf:ssä on jonkin verran uutta tietoa.
Sivulla 7 on esitetty tuoteryhmittäin "Arvio luomumyynnin arvosta v. 2013 t,". Valittavasti täsmällisiä lukuja ei ole näkyvissä, palkin pituuden avulla näkee kuitenkin likimääräisen arvon. Tietoja tuoteryhmittäisestä myynnistä ei ole ennen tuossa määrin paljastettu julkisuudessa.
Sivulla 13 on lukuja ja luomun osuus tuotantoeläinten* teurastusmääristä.
*Kirjoittajat käyttävät näköjään termiä 'kotieläin' kun tarkoittavat vain tuotantoeläimiä. Kotieläimiin kuuluvat nimittäin tuotantoeläinten lisäksi myös lemmikit (kuten kissat ja koirat, joita Suomessa ei ainakaan toistaiseksi tiettävästi luomussakaan pidetä elintarviketuotantoa varten).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotiel%C3%A4in
Evira käyttää termiä tuotantoeläin:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu+ja+elainten+pito/elainsuojelu+pitopaikoissa/tuotantoelaimet/
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.
Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).
Mutta tässä se sitten olikin. Sillä heti tätä artikkelia seurasi, tai melkein siihen liittyi,
vastaväitteet asiallemme (eräs hyvin tuntemani, samassa taloudessa elävä henkilö, kiinnitti huomiota lehden mainoksiin, ja sanoi, että näin tietysti lehden kannalta täytyy ollakin ... tiedä nyt hänen mielipiteestään.)
Ja asia oli sitten myös otsikoitu niin, että (lihav. HJ): "
Asiantuntija vastaa vastustajien väitteisiin luomusta". Ja vastaajana täällä jo esitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=14.0) akroekologian professori Juha Helenius.
Kun ko. artikkeleita ei ole netissä, niin naputtelenpa itse tähän pari lainausta hänen vastaväitteistään, koskien luomun tuottavuutta:
Quote"Suomessa luomumenetelmien kehittäminen on vaiheessa. Esimerkiksi luomulannoitusta ei ole saatu vielä kuntoon. MTT:n monivuotisessa tutkimuksessa ilmeni, että kun luomuviljely toteutetaan asiallisesti, sadot ovat samaa luokkaa kuin tavallisessa viljelyssä"
Quote"MTT:n tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että jos luomusato on 75 prosenttia tavallisesta, sen päästöt ovat samaa tasoa."
Tässä kyllä tulee kaksi mielleyhtymää. Ensin tietysti se, johon tuolla jo viittasin
poliitikoista puheen ollen, että miksi "denialisti" - sanaa ei käytetä tässä yhteydessä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=531.msg5496#msg5496)?
Toiseksi - atk-asioiden kanssa työtäni aikanaan tehneenä - tämä vanha sen alan vitsi, että alalla on myytävänä kolmenlaisia tuotteita: "hardware" eli laitteita, "software" eli ohjelmistoja ja "promiseware" eli lupauksia.
PS. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka paljon Helenius, Kottilan tavoin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=770.msg5049#msg5049), pani tuossa haastattelutilanteessa - joka on varmaan hänelläkin ollut aiemmin keväällä - uskonsa ja toivonsa siihen, että Leifert muuttaa asiassa Suomessa kaiken?
PS2. Siinä kysymyksessä, että onko luomun terveysvaikutuksista näyttöä, kaikki kunnia Heleniukselle, joka totesi/myönsi siinä samassa lehdessä - vähän "pyöritellen" asiaa kylläkin - että tällaista näyttöä
ei ole.
Taas yksi esimerkki luomutuotannon epäeettisestä tehottomuudesta, josta seuraa tuhlausta ja kaikenlaisten resurssien hukkakäyttöä.
Lihatalot eivät huoli luomukanoja - Yle: "Lihaa menee tuhansia kiloja hukkaan"http://www.talouselama.fi/uutiset/lihatalot+eivat+huoli+luomukanoja++yle+lihaa+menee+tuhansia+kiloja+hukkaan/a2249179
QuoteSuurin osa luomukanoista ei päädy hyötykäyttöön munintansa jälkeen, kertoo Yle. Lihataloille luomukanan jalostaminen ruokatiskeille on kannattamatonta.
"Luomukana on tarkoitettu munintakanaksi. Sen lihana hyödyntäminen on siinä mielessä ongelmallista, että sen lihasaanto on varsin pieni. Teuraspainoltaan luomukanat ovat luokkaa 700"900 grammaa. Syötävää ei siitä yhdestä kanasta kovin paljon silloin tule", Pajuniemen luomutuotevastaava Arto Jokinen sanoo Ylelle.
Saa nähdä vaatiiko luomuväki nyt helpotuksia kuljetussääntöihin luomukanoille:
QuoteVaikka lihatalot saisivat kanat ilmaiseksi, valmiista tuotteesta tulee liian kallis pienten erien ja pitkien välimatkojen vuoksi.
"Ongelmaksi tulee lainsäädäntö, jossa on asetettu tietyt tuntimäärät kuinka kauan kuljetus saa kestää. Tietysti on myös se kuljetuskustannus kun pieniä määriä kerätään ja kaikki kanat joudutaan käsin keräämään siltä tilalta. Se on kallista, vaatii ihmistyövoima ja aikaa. Se maksaa sitä kautta", sanoo Jokinen.
Suomessa on lähes 200 000 luomukanaa. Ne tuottavat luomumunia vuoden, puolentoista ajan.
Itselleni harvinaisella tavalla käytin puhelinta! Mutta kuitenkin niin, että vastaus tulee sähköpostiin.
Olen nyt kysynyt EU:lta, sen palvelunumeron kautta, paljonko luomuruokaa todella tuotetaan yhteisön alueella.
Palvelun vastaajahenkilö oli suomenkielinen, selvästikin älykäs. Hän otti varmasti kysymyksemme täsmällisesti vastaan. Keskustelussamme rajattiin, mistä emme ole kiinnostuneita, ts. minkä jo tiedämme.
Ja sieltä tuli vastaus kuin "pyssyn suusta", käytännössä heti. "Jukupliut", minä lakkaan tässä paikassa haukkumasta EU:ta, ainakin
tiedonsaannin osalta! :D
Se oli tämä:
QuoteHei Heikki,
Kiitos soitostasi.
Löydät luomuruokatuotannon määrä EU-alueella, Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) verkkosivuilta. Klikkaamalla alla olevaa linkkiä pääset luomumaataloutta käsittelevään tilastotietokantaan. Valitse sivulla ” Certified organic crop production and yields from fully converted areas by crops products” tilaston, klikkaamalla tekstin edellä olevaa kuvaketta. Tilastot avautuvat uuteen ikkunaan. Tilastoikkunassa voit valta viljelytuotteen ”CROPITEM” valikosta, klikkaamalla pudotusvalikon vasemmalla olevaa plusmerkkiä:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/organic_farming/data/database
(englanniksi)
Ja ihan tuon ohjeen mukaan löytyy luomuviljan tuotantomääriä. Sen lisäksi, alempana, löytyy myös "Certified production of organic animal products by type of products", jossa on luomulihan tuotantomääriä.
Tähän saakka OK. Mutta nuo tilastot ovat
äärimmäisen puutteellisia! Isoista maista puuttuu tietoja! (Ja pienistä -
Suomi mukaan lukien!)
Niinpä tilanne on se - jos EU:n tieto on tuossa - että
EU ei tiedä, paljonko luomuruokaa yhteensä EU:n alueella tuotetaan!
(Muistaen vielä senkin, että luomumaidosta ja luomuvihanneksista ei ole edes tuollaista puutteellista tilastoa. Ainakaan siis tuossa.)
***
Kyseinen email
antoi ohjeet vielä siihen, miten kysyä asiasta lisää. Sen teen. (Klo 13:12:
tehty.)
Mutta
jossakin loogisesti pitää olla ainakin valistunut
arvio EU:n luomutuotannon kokonaismäärästä, jos tällainen tieto on Ruokatiedollekin (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/eu-pelkistaa-luomun-alkuperaisiin-kriteereihin) tullut (lihav. HJ):
QuoteLuomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.
Tuossa ei sanota, mikä oli 10 vuotta sitten tuontiluomun osuus. Mutta sillä "ystävällisellä" olettamuksella, että se oli 10 vuotta sitten 0%, olisi EU:n
oman tuotannon myyntiarvo ollut n. 5 miljardia, ja nyt siis
10 miljardia. *)
Eli paljonko tuo on kiloissa?
(Rahassahan se on 20 euroa per asukas.)
Ei, vielä hetken mietyttyäni: edelleen on tietysti mahdollista, että EU:lla on arviot
vain näistä
euromääristä myynnissä, vaikka
eroteltuna noin, mutta ei kuitenkaan tietoa EU:ssa tuotetuista kilomääristä. Mutta odotellaan vastausta kysymykseeni, sieltä, niin sanoakseni, "paikanpäältä".
___________
*) tietysti, jos tuontiluomun osuus 10 vuotta sitten olisi ollut vaikka 10%, oman tuotannon arvo olisi olllut 4,5 miljadia, ja nyt sitten 9 miljardia - ja yli 50% nykyisin siis tuontiluomua ... ja oman luomutuotannon myyntiarvo per asukas siis n. 18 euroa jne.
Tässä Ylen jutussa (http://yle.fi/uutiset/luomulla_vasta_pieni_lohko_mansikkamarkkinoista/7275255) on selityksiä sille, miksi luomumansikat maksavat mansikoita.
Viljelypinta-alasta 4%, kokonaissadosta 2%. "Teho" siis n. puolet tavanomaisesta. Huono, mutta onko aavistuksen verran parempi kuin esim. viljoilla? *)
Jutun kuvasta tulee mieleen kysymys: luomussa keinolannoitteet on kielletty. Usein niiden huonona puolena mainitaan, että niitä valmistetaan fossiilisista raaka-aineista. Mutta muovi on siis sallittu. Paitsi ettei muovi niin luonnolliselta muutenkaan tunnu, eikö sekin pääosin valmisteta fossiilisista raaka-aineista?
*)
PS. 5.6.14:Quote" Itse istutuskeväänä ravinteet täytyy saada peltoon. Perustana ovat orgaaniset lannoitteet eli käytännössä karjan lanta.
Piilohehtaarit! Oikea vastaus kysymykseeni on siis: ei.
Nyt ei vastaus tullut ihan paluupostissa (ks. viestini 28.05.14), mutta tässä ollaan nyt:
Quote
AGRI-INFO@ec.europa.eu (AGRI-INFO@ec.europa.eu)
Lisää yhteyshenkilöihin
2.6.2014
Vast.ott.: jokiheik@hotmail.com
AGRI-INFO@ec.europa.eu
Arvoisa vastaanottaja Jokipii,
Kiitos kysymyksestäsi Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolle.
Sahkopostiviestisi on rekisteröity numerolla Ares(2014)1793940 ja lâhetetty tästä asiasta vastuussa olevalle yksikölle ja he vastaavat sinulle suoraan.
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg5617#msg5617
Ruotsissa vuonna 2013 luomuelintarvikkeiden osuus myynnin arvosta oli 4,7 %. Ks. http://www.ekoweb.nu/?p=11248
Ruotsissa vuonna 2013 tuontiluomun osuus luomuruoan kulutuksesta oli noin puolet ruotsalaisen arvion mukaan. Ks. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5509#msg5509
Jos oletetaan, että tuo tuontiluomun hinta on samaa luokkaa kuin Ruotsissa tuotetun luomun hinta, niin ruotsalaisen luomun myyntiosuus on noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %. Mutta myös tavanomaisesta ruuasta osa on tuontiluomua. Kuinka suuri? Sitä lukua Ruotsin osalta ei minulla tässä ole käytettävissä mutta ainakin Suomessa tuonnin osuus luomussa on suurempi kuin tavanomaisessa. Jos Ruotsissakin tuonnin osuus on suurempi luomussa niin silloin ruotsalaisen luomun osuus on alle 4,7 % kaikesta Ruotsissa tuotetusta ruoasta.
Joka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.
Luomutuotantoeläinten erillinen arvointi tietenkin muuttaa tilannetta jonkin verran mutta ei oleellisesti (vrt. keskustelua Suomen tilanteesta tässä samassa ketjussa yllä, esim. http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5142#msg5142). Ja Ruotsissakin luomun vienti on vähäistä, joten senkään huomiointi ei muuta tilannetta oleellisesti. Jos tuontiluomu on oleellisesti halvempaa kuin Ruotsissa tuotettu, niin sitten tilanne muuttuu jonkin verran.
Siis Ruotsissa luomun 15 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä) 2 - 3 prosentin haarukassa olevan osuuden .
Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.
Luomutuotanto on lumetuotantoa!
Juuri ilmestyi Puutarhatilastot -verkkojulkaisu
http://www.maataloustilastot.fi/node/3935
Ei sisällä vertailua tavanomaiseen vaikka kertookin pinta-alat tuotantomäärät lajeittain. Vertailu olisi ollut helppo tehdä joten tämä poisjättö on tietoinen valinta.
Sen pdf:stä ote luomutuotannon osalta:
"Puutarhayritykset viljelevät luonnonmukaisesti eniten mansikoita, herukoita,
porkkanoita ja tomaatteja. Luomumarjoja ja -vihanneksia viljelevien
tilojen määrä ja ala on säilynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen
verrattuna.
Luomuvihanneksia avomaalta ja kasvihuoneesta
Viime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205
hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa
kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa.
Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi
miljoonaa kiloa. Määrä on ollut viime vuosina nousujohteinen. Porkkanoista
luonnonmukaisesti tuotettua oli kolme prosenttia. Luomuruokasipulin
satomäärä on myös kasvanut, sipulia tuotettiin 486 tonnia. Ruokasipulin
tuottajista 15 prosenttia ja viljelyalasta kolme prosenttia on
luomua. Keräkaalin (valkokaali) viljelyalasta kaksi prosenttia on luomussa.
Sitä tuotettiin yhteensä 342 tonnia. Luomuna viljellyn keräkaalin
satomäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosina.
Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan
myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on
tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä
3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin runsaan
miljoonan kilon verran, joka on kolme prosenttia
koko tomaattituotannosta.
Joka viides herukanviljelijä viljelee
luomusti
Luomumarjoja viljeltiin 236 tilalla ja 452 satoikäisen
hehtaarin alalla. Luomumarjoja tuotettiin yhteensä
438 tonnia, joka on kolme prosenttia koko marjatuotannosta.
Marja-alasta noin puolet oli herukoiden
viljelyssä ja satoa saatiin 169 tonnia. Tuotannosta yhdeksän
prosenttia tuotettiin luomuna. Määrällisesti
tärkein marja luomuviljelyssäkin on mansikka, josta
satoa kerättiin 220 tonnia. Mansikka-alasta neljä
prosenttia on luomua.
Luomuomenia viljeli 57 tilaa 31 satoikäisen hehtaarin
alalla. Luomuomenasta saatiin satoa viime vuonna
50 tonnia. Koko omena-alasta luomutuotannossa
oli viisi prosenttia. Luomuomenan viljelyssä näkyy
palaaminen puhtaasta luomutuotannosta tavanomaisen
tuotannon suuntaan.
Lue lisää:
Eviran luomutilastot
Katso taulukko
Luomutiedot saadaan yhdistämällä
tilastoja tukitietoihin
Luomupuutarhatuotannon määrä laskettiin Tikessä
tärkeimpien kasvien kohdalta yhdistämällä puutarhatutkimuksen
yhteydessä saadut satotiedot tukirekisteristä
saataviin luomutuen
saajien pinta-alatietoihin.
Erot Eviran luomutietoihin johtuvat Puutarhatilastojen
yritysjoukosta, joka sisältää vuodesta 2013
alkaen vain taloudellisen kynnysarvon (2000 euroa)
ylittävät yritykset. Lisäksi marja- ja omena-alasta
mukana oli vain satoa tuottava varsinaisessa luomutuotannossa
oleva ala, ei siirtymävaiheen alaa."
Luomulihan kohdalla on sitten tällainen ilmiö, joka vaikuttaa sen määrään tarjonnassa:
www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomunaudanlihan-tuotantoon-uusi-opas-1.65195
Ilmeisesti siis tällaisella osittaisella luomukasvatuksella saa revittyä riittävästi luomutukia, mutta asian loppuun vieminen ei enää kannatakaan.
Tähän asiaan sitten varmasti tuleva EU-direktiivi, joka kieltää luomun ja tavanomaisen sekoittamisen samalla tilalla, vaikuttaa. Millä tavalla, jää nähtäväksi.
Luomumansikanviljelijän mukaan "luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta".
http://luomuailmanmuuta.fi/mehilaiset-veivat-mansikkatilan-luomuun/
QuoteKeskitalo luonnehtii yritystä kannattavaksi, mutta ei erittäin kannattavaksi.
" Meillä mansikkalaatikko maksaa noin 35 euroa. Ero tavanomaisesti tuotetun hintaan on noin 10 euroa. Kyllä hinta merkitsee kuluttajalle, sen ymmärtää. Mutta sanoisin, että luomumansikan sato on noin puolet tavanomaisesta, siitä hinnanero tulee.
[/size]
Häikäilemättömästi *) Carlo Leifert (Pro Luomun, ilmeisesti Marja-Riitta Kottilan kirjoittaman uutisen (http://proluomu.fi/luomumarkkinat-kasvavat/) mukaan) valehtelee ja harhaanjohtaa tässäkin (lihav. HJ):
QuoteLuomua tarvitaan varmistamaan maailman ruokaturvaa
Carlo Leifertin mielestä luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä on tutkittava myös maailman ruokaturvan vahvistamiseksi. Hän muistutti, että tavanomaisen maatalouden tuottavuus on täysin riippuvainen uusiutumattomista tuotantopanoksista: typpilannoitteista ja energiasta sekä mineraalifosforista ja vedestä. Niiden kaikkien saatavuus heikkenee tulevaisuudessa.
a) typpilannoitteita voidaan valmistaa täysin ilman uusiutumattomia energianlähteitä, tässä uutisessamme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236), sen linkissä, kerrotaan
eräästä tavasta (muitakin on) **)
b) energiaa sinänsä (muuta energiaa) kuluu luomuviljelyyn
enemmän per tuotettu ruokakilo (traktorityö - mutta myös muunlainen työ (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0)!)
c) "mineraalifosfori" on ihan samaa fosforia kuin kaikki muukin, mitään luomufosforia ei ole olemassa (tästä on jo tuolla fosforikeskustelussa kommentti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg5971#msg5971))
d)
jos vedestä tulee puute, niin luomuviljelyn kaltainen tehoton viljelytapa on täysin anteeksiantamatonta, suorastaan rikos ihmiskuntaa vastaan!
_____________
*) aika kovia sananvalintoja - mutta tämä professorismies
ei voi olla asioista tietämätön eli siis "bona fide" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bona_fide)
erehtyä**) PS. Ja sitten tästä täysin
riippumaton kysymys on, heikkeneekö
todella edes uusiutumattoman energian saatavuus. Kyllä, mutta siinä 2000 - 3000 vuotta siihen menee (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=44.0) -
ainakin! Jossain määrin luultavasti Pro Luomun pidemmänkin tähtäimen suunnitelmien tuolla puolen.
***
Myöskään luomuväen argumentit eivät näytä olevan uusiutuvia, aikakaan siinä mielessä että uusia - tai edes vähän parannettuja - tulisi esille. Samoja ovat. Ehkä sitten siinä mielessä ovat, että niitä
kierrätetään? Ja otetaan käyttöön se, jota viime aikoina on vähän käytetty, jostain "argumentaatiopankista" tms (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=268).
Sitten
me olemme myös pakotettuja
yhä uudelleen samoja väitteitä kritisoimaan. Nämä asiat jo käytiin täällä läpi vähän yli vuosi sitten keskustelussamme Maarit Karin yleisökirjoituksesta Hesarissa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=267).
Tässä YLEn uutisessa ...
Luomutuottaja vs. luomun tyrmännyt " "Meitä tavallisia viljelijöitä mustamaalataan" (http://yle.fi/uutiset/luomutuottaja_vs_luomun_tyrmannyt__meita_tavallisia_viljelijoita_mustamaalataan/7499230)
... käytännön maamies (tuo tavanomainen viljelijä) taitaa tässä antaa meille arvionsa ...
Quote" Ymmärrän luomuviljelijäitä ja kunnioitan heidän linjavalintaansa. Mutta sitä en ymmärrä, kuinka nykyään kehutaan tätä luomua maasta taivaisiin ja samalla mustamaalataan meitä niinsanottuja tavallisia viljelijöitä, Hiltunen jyrähtää.
" Suomessa on elintarvikkeet ovat suhteellisen puhtaita. Minua ihmetyttää jatkuva höpötys, että luomu on puhdasta. Vähän ihmetyttää sekin, että säästääkö se luontoa, kun pitää olla pinta-alaa enemmän, miettii Hiltunen.
Hiltusella on reilut 60 hehtaaria peltoja, jotka riittävät oman karjan ruokkimiseen, ja loput rehut Hiltunen myy tilan ulkopuolelle. Hänen mukaansa luomuviljelijöillä on peltoa 200 hehtaaria tai jopa enemmänkin, koska luomupellot eivät tuota yhtä hyvin kuin lannoitetut.
Hiltunen harkitsi itsekin aikoinaan luomuun siirtymistä, mutta peltoalaa olisi pitänyt kasvattaa niin paljon, että mies totesi vaihtoehdon kannattamattomaksi.
" Ei minun maat olisi riittäneet luomutuotantoon siirtymiseen.
... siitä, paljonko enemmän maata luomuviljely tavanomaiseen nähden tarvitsee. Eli tuossa suhteessa, 200:60. Se olisi kyllä hyvin linjassa sen kanssa, mitä me olemme täällä tilastoista esiin kaivaneet!
Hannu Hiltusen näkemykset ovat tuossa
muutoinkin lukemisen ja huomioon ottamisen arvoisia.
Ruotsin tavanomaisen ja luomutuotannon sadoista tässä vertailuja:
http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2014/11/20/fascinerande-fakta-om-ekologiskt-odlad-spannmal/
http://jordbruketisiffror.wordpress.com/2013/05/12/4219/
Luomun sadot ovat selvästi pienempiä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Noissa hehtaarikohtaisissa luvuissa ei ilmeisesti ole otettu huomioon luomun välivuosia, joiden huomioonottaminen osoittaisi luomun olevan vieläkin heikompituottoista.
Lisäksi noista vuosien 2009-2013 luvuista käy ilmi, että luomun tuottavuus suhteessa tavanomaiseen ei ole kohentunut kyseisellä neljän vuoden jaksolla.
Luomun ja tavanomaisen satotilastot, ennakko vuodelle 2014 (27.11.2014), ovat ilmestyneet:
http://www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto
Luomusato on nyt vuonna 2014 2,5 % kokonaissadosta. Edellisenä vuonna se oli 2,2 %. Sertifioitu luomuala on kasvanut vuoden 2013 7,5 %:sta 8,5 %:iin (lukuja ei tuossa ole vaan olen ne tilastoista laskenut aiemmassa postissani).
Siis sertifioitu luomuala on noussut 1 %-yksikköä ja luomusato vain 0,3 %-yksikköä vuodessa.
Jo tuosta näkyy luomun heikko satoisuus.
Tarkemmin tilanne näkyy seuraavassa taulukossa. Ylläolevin linkkien exceleiden tietojen avulla laskettu luomun hehtaarisadon osuus tavanomaisesta (%) vuonna 2014. (Laskelmissa puhdistettu kokonaissadoista luomun osuudet. Tämä taytyy tehdä itse koska tilastoissa kokonaissadossa on mukana sekä tavanomainen että luomu. Tämänkin jälkeen tavanomaisen sisään jää luomun siirtymävaiheen sato.
Tavanomaisen satotasot on saatu ensin vähentämällä kokonaissadoista (kg) luomusadot (kg) ja vähentämällä kokonaisalasta (ha) luomualat (ha) ja sitten laskettu näistä tavanomaisen satotaso (kg/ha). Laskelmat kenen tahansa helposti tarkistettavissa).
Taulukko 1: Luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).
Luomu (kg/ha) per
Tavanomainen (kg/ha)
%
53.59 Vehnä - Vete - Wheat 2)
51.86 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
53.84 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1) Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
53.34 Ruis - Råg - Rye 3)
50.69 Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)
56.57 Ohra - Korn - Barley
55.15 Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
60.13 Mallasohra - Malt korn - Malt Barley
54.33 Kaura - Havre - Oats 2)
78.10 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)
58.93 Rehuviljat - Fodersäd - Feed grain 2), 4)
56.77 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)
72.77 Rypsi - Rybs - Turnip rape
0.00 Rapsi (ei luomutuotantoa?)
37.99 Peruna - Potatis - Potatoes
0.00 Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)
88.84 Herne - ,,rter - Peas
73.68 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
161.34 Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 6)
Luomun satotaso suhteessa tavanomaiseen on Viljoissa yhteensä 57 % (tark. 56,77 %). Edellisenä vuonna vastaava luku oli 55,77 % eli vuodessa parannusta on tullut yksi prosenttiyksikkö eli käytännössä luomun ja tavanomaisen satoisuuden suhde ei ole muuttunut kuin hyvin vähän.
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.
Katso vuoden 2013 laskelmat (ja tarkemmat selitykset):
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5078#msg5078
Lisäys 29.11.2014:
Laitan alle vielä satotasot (pyöristettyinä kokonaisluvuiksi) ja luomun ja tavanomaisen saton suhteen (prosentteina yhden desimaalin tarkkuudella). Tavanomaisesta on siis puhdistettu pois luomun osuus.
Taulukko 2: Satotasot ja luomun satotaso suhteessa tavanomaisen viljelyn satotasoon (%) viljelykasveittain vuonna 2014 Suomessa (ennakko).
S1: Tavanomainen (kg/ha) S2: Luomu (kg/ha) S3: Luomu/Tavanomainen %
S1 S2 S3
4105 2 200 53.6 Vehnä - Vete - Wheat 2)
4415 2 290 51.9 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
4049 2 180 53.8 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1) Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 2)
3506 1 870 53.3 Ruis - Råg - Rye 3)
4064 2 060 50.7 Leipäviljat - Brödsäd - Bread grain 2)
3748 2 120 56.6 Ohra - Korn - Barley
3663 2 020 55.2 Rehuohra - Fodder korn - Feed barley 1)
4124 2 480 60.1 Mallasohra - Malt korn - Malt Barley
3534 1 920 54.3 Kaura - Havre - Oats 2)
3470 2 710 78.1 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 2)
3665 2 160 58.9 Rehuviljat - Fodersäd - Feed grain 2), 4)
3770 2 140 56.8 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 2),5)
1209 880 72.8 Rypsi - Rybs - Turnip rape
1969 Rapsi (ei luomutuotoa?)
27875 10 590 38.0 Peruna - Potatis - Potatoes
44532 Sokerijuurikas (ei luomutuotantoa?)
2668 2 370 88.8 Herne - ,,rter - Peas
2592 1 910 73.7 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
3756 6 060 161.3 Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 6)
Toivomustamme, että nuo satotasot tavanomaiseen verrattuna laskettaisiin ja merkittäisiin taulukkoihin suoraan "viran puolesta" (kuten Ruotsissa menetellään) ei siis vieläkään otettu huomioon, vaan jouduit ne itse laskemaan.
Kiitos, muuten, että teit sen! Siinä (edellinen puheenvuoro) ne ovat nyt kuitenkin sitten käytettävissä, jos/kun niitä tarvitaan.
Tämänkin asian huomioimisesta ...
Quote from: Jarrumies on 27.11.14 - klo:20:58
Näissä luvuissa ei ole huomiotu luomun välivuosia. Niiden huomioiminen heikentäisi huomattavasti luomun satoisuustuloksia.
... olemme vähän ikäänkuin
vihjanneet TIKE:lle. Siinä on kuitenkin vaikea ehdottaa sopivaa menettelyä, koska ilmeisesti tämä välivuosien määrä vaihtelee. Useimmiten kai välivuosia on 2 viidestä, mutta esiintyy myös sitä, että joka toinen vuosi on välivuosi.
"Oikea" vertailuluku siis pitäisi löytää kertomalla nuo edellä mainitut satotasoluvut vielä joko 0,6:lla tai 0,5:llä (kuten jo aiemminkin on tullut esille). Niinpä vaikka edellä laskettu leipäviljojen satotaso 50.69% muuttuttuisi joko 30.4%:ksi tai 25.3%:ksi - joka olisi todellisen hehtaarituoton vertailuluku, prosentteina (välivuosia käyttämättömän) tavanomaisen viljelyn tasosta.
Kaikki ihmiset eivät ehkä hahmota prosentteja, eivätkä aina niin numeroitakaan. Luomulakko uusien satotilastojen julkistusta koskevassa artikkelissaan (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/11/uudet-satotilastot-julkaistu.html) on esittänyt satotason tämän viljelykierron ja välivuosien merkityksen absoluuttisina lukuina näin:
QuoteVielä murheellisemmaksi satotilastot menevät, jos otamme huomioon luomun vaatiman viljelykierron, eli että viidestä vuodesta kahtena luomu ei tuota jyvääkään tai perunaakaan meille syötäväksi. Käytännössä siis näin, eli on yksi hehtaari peltoa viljelyssä viisi vuotta ja sillä tuotetaan leipäviljaa.
Tavanomainen pelto, 5* keskimäärin 3990 kg/ha = 19950 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Luomupelto, 3*2060, koska 2 vuotta pelto on viherlannoituksessa = 6180 kiloa leipäviljaa viidessä vuodessa.
Mietinpä, että pitäsikö tuo ero vielä saada
visualisoitua eli tehdä kuvaksi, vaikkapa käyttäen viljasäkkejä (tai siiloja, aittoja, kuorma-autolavoja ...)?
________________
Ihan alkeellisena grafiiikkana (* = tonni), kokeilu:
Luomu:
*****
Tavanomainen:
********************
Nuo pystyyn (siilot) ja ehkä vierekkäin, ja paremmalla kuvaelementillä kuin tuo (*)!
Viiden vuoden käyttämiselle löytyisi sellainenkin hyvä peruste, että suurin piirtein sehän nyt on valtion luomusuunnitelmienkin aikajänne (=2020)! ;D
Luomulakolta jäi huomaatta, että kokonaissadoissa ovat luomusadot mukana. Itse puhdistin kokonaissadosta luomusadot saadakseni tavanomaisen sadot omassa taulukossani. Luomulakon taulukossa siis tavanomaisen sadot ovat liian pienet!
Laitoin vielä satotasot Taulukkoon 2 lisäyksenä edelliseen postaukseeni. Katsokaa täältä:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6186#msg6186
PS
Erilaisia hienoja pylväskuvioita olisi helppo tuottaa minuuteissa vaikkapa excelillä mutta tämä huono softa ei salli kuvioiden lisäämistä. Olisi aika vaihtaa softa nykyaikaisempaan! Nyt jopa yksinkertaiset taulukot menevät helposti spagetiksi.
Kun et itse saanut sitä aikaiseksi niin minä lähetin tuon kritiikkisi Luomulakon palstalle (linkkien kanssa)! ;D *)
***
Kyllä, nyt on täällä meillä softassa puutteita (eikä niin vähäisiäkään). Mutta edes tällainen pylvästaulukko ei välttämättä puhuttelisi. Juuri iskevinä, konkreettisesti ymmärrettävinä kuvina, sitä tuossa hain. Lehtimies - joka saatat lukea tätä ja jolla on käytössään kaikki nämä visuualiset tehokeinot:
koska sinä kuvitat artikkelin luomusta ja tavanomaisesta tällaisella tehokkaalla tavalla?
_________
*) ei vaan taisitpa sittenkin jo itsekin lähettää tietosi nimimerkillä "Anonyymi"!
SLU:n tutkijoiden uudesta luomukirjasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=356) sain vahvistuksen sille, joka täällä on varmasti jo oikein arvattukin, ennestään:
Ruotsinkaan luomun satotilastoissa ei mitenkään ole näitä välivuosia otettu huomioon.
Vaikka ne sielläkin "syövät" luomun tosiasiallisesta tuottavuudesta yhtä paljon.
Mutta yhtälailla ne sielläkin tuntuvat keskustelusta unohtuvan. Sekä luomun puolustajilta että vastustajilta eli kriitikoilta. (Vrt. vaikka Staffan Danielsson (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg3274;topicseen#msg3274), joka aina käyttää tuottavuusarvioissaan näitä "virallisia" lukuja, sellaisenaan.)
Tuli muuten mieleen, myös: jos joku vielä esittää väitteitä siitä, että luomulla olisi satotasoja kehitysmaissa nostettu, niistäkin väitteistä on vähennettävä tuo noin 2/5:aa! Jo heti "päältä" ...
PS. Luomulakko otti, Jarrumies, korjatut laskelmasi (ks. edellä) varteen, ja korjasi lukujaan. Ja tietysti vain paransi argumenttiaan. (Jonka me täällä tietysti jaamme.)
LUKE (johon entinen TIKE nyt kuuluu) kertoo näennäisen "reilusti" luomun heikommasta satotasosta tässä tiedotteessaan ...
Viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen reilusti (http://www.luke.fi/tiedote/viljasato-kattaa-kotimaisen-kulutuksen-reilusti/)
QuoteLuomuvilja vaatii lähes tupla-alan
Luomuviljan satotaso oli koko maan keskiarvona 50−60 prosenttia tavanomaisesti tuotetun viljan satotasosta. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siten luomutuotannossa lähes kaksi kertaa suurempi viljelyala kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.
... mutta ei kuitenkaan kerro, koska tuostakin on unohdettu luomun välivuodet. Niinpä saman määrän tuottamiseen tarvitaan tosiasiassa noin
kolme-neljä kertaa suurempi viljelysala kuin tavanomaisessa tuotannossa, koska välivuosiaankin viettävä peltoala on dedikoitu viljan tuottamiseen, eli loogisesti kuuluu vilja-alaan.
Mutta TIKE:n eli nyttemmin LUKE:n tilastointitavassa ko. ala luokitellaan toisin. Vähintäänkin olisi LUKE:lta vaadittava, että se tekisi
uuden luokan tälle alalle, esimerkiksi "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala"!
Enempää asiaa tässä perustelematta, koska vertailun vaikeudet on edellä hyvin dokumentoitu. LUKE veti tuossa mutkia suoriksi, yksinkertaisti asiaa.
Quote from: Jarrumies on 04.02.14 - klo:15:54
s. 145-6: ”Luomuhyväksytystä peltoalasta noin kolme viidesosaa on nurmea, ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja. Reilut kuusi prosenttia luomupeltoalasta on kesantoa. Noin kymmenesosalla luomualasta tuotetaan leipäviljoja, perunaa, puutarhakasveja ja marjoja. Näin koko suomalaisen luomualan tuotannosta voi edes potentiaalisesti päätyä kuluttajille vain noin kymmenesosa.” (Heinonen 2009).”
Tuo "Heinonen 2009" on kirjan lähdeluettelon mukaan ”Heinonen, Sampsa (2009), Luomutuotanto Suomessa, Powerpoint "esitys”. Nykyisen (luomualan) ylitarkastaja Heinosen esitystä ei muuten löydy netistä.
Panin tähän selvennykseksi luvut allekkain, jolloin tilanne on helpompi hahmottaa.
Luomutuotantoalan jakauma v. 2008 Sampsa Heinosen mukaan:
60 % Nurmi
23 % Rehu- ja palkokasvit
6 % Kesanto
10 % Leipävilja, peruna, puutarhakasvit, marjat
99 % Yhteensä
Johon jo kommentoinkin, että:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.02.14 - klo:03:46
Tuon n. 80%:n täytyisi näkyä siinä, että sitten olisi hyvin tarjolla eläintuotteita luomuna: maitoa, juustoa, lihaa ...
Mutta ei se ainakaan lihantuotannossa näy, jos yhä tämänkin tuoreen artikkelin mukaan on seuraavasti. Vaikka ...
Luomulihan tuotanto laajeni edelleen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)
... niin yhä on näin (lihav. HJ):
QuoteLuomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa (luullisena), kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin.
Noin siis tuotannosta. Mutta eipä se liha ole merkittävässä osassa luomun kulutuksessakaan:
QuoteTuoretta luomulihaa myytiin noin 8,6 miljoonalla eurolla, mikä oli yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan jalostettujen luomulihavalmisteiden myynti laski hieman ja oli noin 3,5 miljoonaa euroa.
Yhteensä siis 12,1 miljoonaa. Eli luomumyynnistä vain noin 5%. Edelleen tuo huikea epäsuhta: jotain 80% luomualasta menee ("virallisesti") eläinten ruokkimiseen, mutta eipä niistä hehtaareista sitten kuitenkaan juuri ihmisille tule syötävää (luomumaidonkin huomioon ottaen).
Tietysti tuo kaikki merkitsee sitä, että luomualasta
tosiasiassa on paljon
suurempi osa vain typpeä keräämässä kuin "virallisesti" ilmoitetaan eli tilastoidaan. Eli kuuluu tähän meidän ehdottamaamme luokkaan (ks. edellä) "satoa (tai: ruokaa) tuottamaton viljelyala".
***
PS. Laitetaanpa tähän vielä vertailukohdaksi linkki Lihatiedotuksen tietoihin Suomen koko lihantuotannosta v. 2013 (http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/lihatuotanto/index.php):
QuoteLihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2013 yhteensä lähes 387,4 miljoonaa kiloa.Siitä sianlihan osuus oli suurin, 194,5 miljoonaa kiloa. Naudanlihan tuotanto oli 80,4 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin 111,1 miljoonaa ja lampaanlihaa 0,7 miljoonaa kiloa (Suomen Gallup Elintarviketieto 2014).
Jos tuossa Pro Luomun uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ) ...
QuoteLuomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
... niin tässä luomu.fi:n uutisessa kerrottiin, että (lihav. HJ):
Viljelyala on kasvanut (http://luomu.fi/kasvit/luomuviljelyn-kehitys/)
QuoteSuomessa luomutiloja oli vuonna 2012 noin 4 300 ja luomuviljeltyä peltoa 205 000 hehtaaria eli 9 % koko viljelyalasta. Viljelyala kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7 %.
Samanlaista pientä kasvua pinta-alassa on ollut sen jälkeenkin. Niinpä se
suhde säilyy hyvin samana: luomulihaa ei tuoteta käytännössä enempää lisää kuin mitä näitä luomuhehtaareja on lisätty. Ja suhteessa luomun käyttämiin kokonaishehtaareihin yhtä vähän kuin ennenkin.
Tämä suhde näyttäisi myös säilyvän näissä luomualan lisäysskenaariossakin:
QuoteSuomessa on noin 4200 luomutilaa, mikä on runsas seitsemän prosenttia aktiivitiloista. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala oli 206 170 ha (9 % koko peltoalasta). Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta luomutiloilla. Viljoista eniten viljellään kauraa. Luomukauran viljelyala oli 24 350 ha vuonna 2013. Samana vuonna luomuohran viljelyala oli 6446 ha ja luomuvehnän 6311 ha.
Luomuviljellyn peltoalan nosto tavoitteeksi asetettuun 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä nostaisi luomukauran viljelyalan noin 54 000 hehtaariin, luomuohran noin 14 000 hehtaariin ja luomuvehnän noin 14 000 hehtaariin.
(Luomuinstituutin lajiketutkimusta koskevasta uutisesta (http://luomuinstituutti.fi/luomulajiketutkimusta-tarvitaan/))
Siten kokonaisluomualan noin tuplaus nykyisestä noin tuplaisi myös noiden kolmen viljan viljelyalan. Eli jos LUKE:n mukaan (ks. edellä) on näin ...
QuoteLuomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kaksi prosenttia.
(lihav. HJ)
... niin silloin, tuon skenaarion toteutuessa, nuo lihavoidut lukusanat olisivat kahdeksan ja neljä *). Ja luomun pääsuuntana edelleen säilyisi nurmi.
_________
*) tai hiukan enemmän ehkä sitä kautta, että tavanomaisesta viljelystä
poistuisi tuo n. 11% osuus, ja sen viljasadotkin olisivat sen myötä
pienemmät.
Viitaten tuohon uutiseemme ...
Luomun vienti ja tuonti - todella outo kuvio (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=374)
... ja myös tuonti- ja vientikeskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0%3Cbr%3E), pitäisi oikeastaan yrittää laskea (arvioida), paljonko peltoalaa, "piilohehtaarit" mukaan lukien, menee siihen, että 70% luomuviljastamme viedään, hyvin halvalla hinnalla, ulkomaille.
Pro Luomulla on jo jonkin aikaa ollut sivustollaan tällainen päivitys:
Luomu Suomessa 2014 -kooste (http://proluomu.fi/aineistot/luomutilastot-2014/)
Jos sieltä avaa pdf-tiedoston (uusin versio 7.4.15), niin ainakin seuraava luku tai arvio on muuttunut:
Quote• Vuonna 2014 luomupeltoala oli 215 700 hehtaaria (siirtymävaiheen
tilat ja ala mukaan lukien). Se oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna.
• Suomen koko peltoalasta luomulla oli 9,5 %
Nyt tuossa ei kerrottu, paljonko sitä siirtymävaiheessa olevaa alaa on, hehtaareina. Toisesta TIKE:n julkaisusta tuli tieto vuodelta 2013, jolloin puhuttiin yhteensä 9% osuudesta ja että varsinaista luomualaa oli 83% ja loput siirtymävaiheessa, eli silloín voi arvioida varsinaisen luomualan osuudeksi n. 7,5% koko Suomen viljelyalasta. Jos suhde on säilynyt samana,
varsinaista luomualaa olisi nyt noin 7,9% kaikesta. (Nyt en löydä mistään uusimpia tarkkoja tietoja siiitä, mikä on tämän siirtymävaiheen osuus.)
Jos sitten samasta koosteesta saamme tietää, että ...
- luomuviljojen osuus oli "2,5 % Suomen koko viljantuotannosta"
- luomumaidon osuus oli 2% kaikesta tuotetusta maidosta ja
- (vähän toiseenkin Pro Luomun julkistukseen kurkistaen (http://proluomu.fi/luomulihan-tuotanto-laajeni-edelleen/)) luomulihan osuus oli alle 1%
... niin tuosta voi varmasti pyöristää asian niin, että kaikesta tuotetusta ruoasta luomun osuus on edelleen se noin 2% tai alle. Ja sitä lukua sitten pitää verrata tuohon
7,9% osuuteen viljelyalasta. Jakolaskun tulos sitten on se noin neljännes, eli luomu vaatii edelleen Suomessa tavanomaiseen viljelyyn käytetyn maa-alan
nelinkertaisena, saman ruokamäärän tuottamiseen.
***
Hesarin jo mainitussa nettiuutisessa (http://www.hs.fi/ruoka/a1428979977727) oli myös pieni keskustelu. Siellä eräs keskustelija yritti väittää, että typenkeräysvuodetkin voi luomussa täysin hyödyntää (ja niin tehdään?). Tässä vastaukseni kopiona tännekin (siinä en vielä osannut käyttää tätä em. tarkempaa 7,9% arvioita):
Quote[mkl11:] "Ns. latausvuonna syntyvät typensitojakasvin, apilan, virnan jne. sadon voi hyvin korjata rehuksi, eikä mitään luppovuosia synny."
[HJ:]Mihin tämä tuotanto sitten menee? Lihan ja maidon tuotanto luomuna on ihan samoissa lukemissa kuin viljantuotantokin, eli siinä 2% kokonaistuotannosta, Suomessa. Luomuviljelyyn käytetty ala on siinä 9% kaikesta viljelyalasta.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä käytetään sanaa "denialismi", jolla siis tarkoitetaan ilmeisten tosiasioiden kiistämistä. Kyllä tässä luomusatojen asiassa tämä sama sana on enemmän kuin paikallaan.
Jos vain luomufanaatikot tätä luomuviljelyn satotason yhdenvertaisuutta tolkuttaisivat, asia olisi ymmärrettävämpi. Mutta itse asiassa poliitikkojen, puolueiden linjaukset perustuvat enemmän tai vähemmän tähän samaan illuusioon.
Ellei sitten poliitikkojen ja/tai valtion linjana ole Suomen maatalouden alasajo tällä "pehmeällä" tavalla, ja suomalaisen elintarviketuotannon korvaaminen halvemmalla tuontiruoalla? Jota ei kansalle ihan niin sanota?
Laskin ko. luvut jo 30.10.14 tänne silloisista Eviran julkaisemista ennakkotiedoista (se kirjoitus kopioituna alla). Nyt tuossa uudessa Eviran pdf:ssä ovat lopulliset tarkistetut luvut, jotka hieman poikkeavat ennakkotiedoissa olleista.
Kopioin tuon 30.10.14 julkaisemani kirjoituksen vielä tähän:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg6067#msg6067
**********
LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2014
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf
Luomuhyväksytty ala + siirtymävaiheen (SV) ala kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 9,5 % koko maan peltoalasta, yhteensä 215 714 ha.
Pelkkä luomuhyväksytty ala (ilman SV) oli 8,5 % (193 052 ha) koko maan peltoalasta vuonna 2014. (Taulukossa tuota prosenttilukua ei ole mutta laskin sen.)
Siirtymävaiheessa on nyt vain 22 662 ha, joka on 37 % vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna luomuhyväksytyn alan kasvu tulee hidastumaan.
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
***********
Teen, kunhan ehdin vielä uudet, tarkistetut laskelmat Eviran 31.12.14 pdf:n ja LUKEn tietojen mukaan (ks. lähteet alla):
No niin, sain nyt 19.4.2015 klo 11 jälkeen laskettua Eviran ja LUKEn tarkistetuista, lopullisista luvuista tarkat, lopulliset määrät ja prosentit. Tarkistettuhin laskelmiini tuli nyt pieniä muutoksia prosenttilukujen desimaaleihin. Tärkein muutos on, että luomuhyväksyttyä ala vuoden 2014 lopussa oli 8,3 % (ennakkotiedoista laskettuna se oli 8,5 %). Tarkistetut laskelmat alla:
Luomuhyväksytty + siirtymävaiheen peltoala 2014 : 212 653 ha
Pelkkä luomuhyväksytty ala 2014: 188 720 ha
Siirtymävaiheen peltoala 2014: 23 933 ha
Kokonaispeltoala 2014: 2 267 200 ha
Luomu- ja siirtymävaiheen peltoalojen osuudet koko peltoalasta vuonna 2014:
Luomuhyväksytty ala + siirtymävaiheeen ala (SV): 100*212653/2267200 = 9,379 % eli 9,4 %
Pelkkä luomuhyväksytty ala: 100*188720/2267200 = 8,323 % eli 8,3 %
Pelkkä siirtymävaiheen (SV) ala: 100*23933/2267200 = 1,055 % eli 1,1 %
Siirtymävaiheen osuus koko koko luomualasta (luomuhyväksytty + SV): 100*23933/212653 = 11,254 % eli 11,3 %
Lukujen lähteet:
Luomualat 2014: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2014ep.pdf
Käytössä oleva maatalousmaa 2014, excel-taulukko sivulla: http://www.maataloustilastot.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa
Määritelmä: "Luomuhyväksytty ala eli ala, jonka satoa voidaan markkinoida luomutuotantoon viittaavin merkinnöin". Tuo luomuhyväksytty ala on siis 8,3 % vuonna 2014 kaikesta käytössä olevasta maatalousmaasta.
Huom: Tuossa Pro Luomun 7.4.2015 päivitetyssä pdf:ssä (http://www.proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/04/Luomu_Suomessa_2014_paiv.pdf) on vanhentuneet, virheelliset luvut, koska siinä käytetty vieläkin vanhoja Eviran ennakkotietoja.
Turhaan siis tuossa yrittelin itse laskea, kun olit jo laskenut asian tarkkaan. Mutta sainpahan sinut päivittämään laskelmasi! ;D
Kuten yksityismaileissa totesimme, tarkimmat laskelmat luomuviljelyn tilanteesta löytyvät nyt meidän palstaltamme! Kiitos sinun, Jarrumies.
Luomuna tuotetusta, lopputuloksesta ei kuitenkaan ole sen virallisempaa tietoa kuin Pro Luomun arviot. Niiden ja meidän lukujemme yhdistelmä on sitten tuo uutisemme tyrmäävä johtopäätös:
Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376)
Mielessäni maistelen sitten mahdollisia vastaväitteitä tuohon. Voidaan tietysti sanoa, että kaikkia "taiteen sääntöjä" noudattaen luomuviljelyn tulos voisi olla Suomessa tuota parempi. Esimerkiksi satokilpailuissa on luomuviljelyllä ylletty korkeisiinkin tuloksiin, paljon korkeampiin kuin luomusatotilastoissa. Mutta siihen voi sitten todeta, että miksi niin ei sitten tehdä? Jos osa luomuviljelijöistä ei ole niin kovin taitavia (ehkä kokemattomuuttaan tms.) niin samanhan voi sitten kyllä sanoa tavanomaisista viljelijöistäkin (ja aivan aloitteilijoita eivät luomuviljelijät ole, jos on olemassa tuo kolmen vuoden siirtymäaika). Jos osa luomuviljelijöistä on "jäähdyttelijöitä", joille satotaso ei merkitse mitään, niin kyllä sellaisia varmasti löytyy tavanomaisistakin viljelijöistä, eikö? (Voi olla, ettei suhteessa löydy niin paljon?)
Joka tapauksessa tuosta neljänneksen tuotosta uskaltaa nyt keskusteluissa lähteä. Jos joku sille vastaväitteen esittää, voi häneltä sitten kysyä, mitä sitten tuotetaan, ellei ruokaa tai minne se ruoka sitten katoaa (kuten jo muualla vitsailin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=75.msg4760#msg4760), niin väitetyillä 1:1 tuloksilla, tai paremmilla, ainoa looginen vaihtoehto eli selitys olisi, että luomuviljelijät myyvät pääosan tuotannostaan pimeillä markkinoilla ... ;D)
Tuosta hurjasta suhdeluvusta (1:4) tuli mieleeni, että onkohan sittenkin "salaliittoteoriamme" ... ei, kun siirretään keskustelu sinne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg6723#msg6723).
Quote from: Matti Pekkarinen on 12.05.13 - klo:03:48
Quote10.5.2013 MT:ssä onkin juttu ( http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maailman-maatalous-entist%C3%A4-energiatehokkaampaa-1.39079 ), joka kertoo, että hiilidioksidin osuus maailman maatalouden päästöjen ilmastovaikutuksesta on 14%. Metaani on tärkein, ja sitä syntyy nautojen ruuansulatuksessa. Ja kun luomussa lihanaudan kasvu on hitaampaa ja lypsylehmän tuotanto on alhaisempi, niin metaanipäästöt tuotettua ruokakiloa kohden ovat isommat.
... samoin ovat luomueläimen rehun tuottamiseen käytetyn viljelyn päästöt (jotka ovat pääosin hiilidioksidia ja typen oksideja)
(lihav. HJ)
Tämä ei estä "Farmit"-palstaa kirjoittamasta eli otsikoimasta näin, kyllä kehtaavat:
Luomumaitoa lisää " kestävästi! (http://www.farmit.net/blog/2015/05/20/luomumaitoa-lisaa-kestavasti)
Vaikka sitten jo artikkelin toisessa "luvussa" kerrotaan näin (kursivointi HJ):
QuoteKorkeampi maitotuotos säästää luontoa
Maatalous on vastuussa 9 prosentista kotimaamme kasvihuonepäästöistä. Tästä lähes kolmasosa on peräisin kotieläinten ruoansulatuksesta. Suurimpia ilmastovaikuttajia ovat lypsylehmämme, mutta syy ei kuitenkaan ole itse eläimessä. Tuotetut päästöt ovat suoraa seurausta ihmisen tekemistä ruokinnallisista valinnoista.
Mitä korkeampi maitotuotos lehmällä on, sitä vähemmän se tuottaa ympäristöpäästöjä maitokiloa kohti. Nykyiset lypsylehmämme on jalostettu pitkällä tähtäimellä hyvinkin korkeatuottoisiksi ja oikealla ravinnolla ne saavuttavat tämän potentiaalin vaivattomasti ja luonnostaan. Tarkkaan suunniteltu ruokinta antaa eläimelle tarvittavan ravinnon maidontuotantoon ilman yliruokintaa ja tämän myötä syntyviä turhia ympäristöpäästöjä
Mutta kun on jonkinlaisesta myynti- eli mainosartikkelista kyse, ei ehkä voi kovin suurta analyyttisyyttä odottaakaan. Se on suunnattu niille asiakkaille (viljelijöille), jotka ovat jo valintansa tehneet.
Olemme edellä eri lähteistä poimineet tietoja siitä, mikä on luomuviljelyn osuus tuotannosta, lopputuotteesta, so. ruoasta. Nyt meillä on mahdollisuus katsoa ja verrata näitä tietoja tällaiseen viralliseen LUKE:n lähteeseen:
Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 (http://jukuri.luke.fi/handle/10024/486005)
Pdf-tiedosto löytyy ja aukeaa ko. sivulta. Siitä nämä tiedot:
QuoteVihanneksilla luomun osuus pinta-alasta samoin kuin sadosta oli 2 %
Tuo väite nyt hiukan ihmetyttää, "virallisuudestaan" huolimatta, jos noin vuoden takaisessa Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomukasvisten-tuotanto-ei-pysy-kysynnan-perassa/) oli tällainen tieto:
QuoteKun luomun osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on yhdeksän prosenttia, puutarha-alasta se on noin viisi prosenttia.
(lihav. HJ)
QuoteMarjoilla luomun osuus pinta-alasta oli 8 %. Sen sijaan luomumarjojen osuus sadosta oli vain noin prosentin.
QuoteVuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.
QuoteKananmunista 33 % tuotettiin lattia- ja ulkokanaloissa, 62 % virikehäkkikanaloissa ja 5 % luomukanaloissa.
Paljonko luomumunien tuotanto on hehtaareina? Laskin tällaisen karkean arvion.
Suomessa on n. 3,5 miljoonaa kanaa. Niistä n. 5% on luomukanoja. Tekee 175 000.
Luomuehtojen mukaan luomukanoja saa olla korkeintaan 380 kpl hehtaaria kohti (siis sitä hehtaaria, jolla sen ruoka - periaatteessa - tilalla tuotetaan). Oletetaan tuo korkein sallittu määrä. Jakolaskun tulos 460.
Eli luomukananmunien tuotanto Suomessa "söisi" noin 460 hehtaaria.
(En keksi, miten laskisi vastaavan luvun tavanomaisille kananmunille, vertailukohdaksi. Enkä ole sellaista suoraankaan mistään löytänyt.)
Surkeeta, mutta tuet kyllä pelastavat luomuviljelijän puintipäivän: http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=61796.msg1105103#msg1105103
Quote from: Jarrumies on 15.06.14 - klo:19:05
Ruotsissa vuonna 2013 sertifioitu luomuala oli 15,0 %.
Tämä (Jarrumiehen) päivitys tuolla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947) linkkeineen ei olennaisesti muuta tilannetta. Vuonna 2014 sertifioitu luomuala Ruotsissa oli 15,3%.
QuoteJoka tapauksessa luomun osuus elintarvikkeiden myynnin volyymistä (määrästä) on selvästi alle 4,7 %, koska luomu on kalliimpaa kuin tavanomainen. Jos luomun hinta oletetaan noin kaksinkertaiseksi, niin Ruotsissa tuotetun luomun osuus olisi noin puolet 4,7 prosentista eli noin 2,4 %.
Luomumyynnin osuus oli noussut (tieto Pro Luomulta) 4,7%:ista ja oli 5,6%:in vuonna 2014. *) Tuolla samalla oletuksella siis osuus myynnin volyymista olisi 2,8%.
Johtopäätös ei muutu kuin vähän - muuttaen tässä Jarrumiehen paria lukua (kursiv.):
QuoteSiis Ruotsissa luomun 15,3 %:n pinta-alaosuus tuottaisi kaikesta Ruotsissa tuotetun ja myydyn ruoan määrästä (volyymistä) noin 3 prosentin osuuden .
Laskelma ei ole tietenkään täsmällinen mutta jo tämä laskuharjoitus osoittaa kuinka uskomattoman tehotonta luomutuotanto Ruotsissakin on.
Luomutuotanto on lumetuotantoa!
Jos luomun ja tavanomaisen hintaero ei olisi Ruotsissa aivan yhtä suuri kuin meillä, ehkä tuo 3% voisi olla lähempänä neljääkin. Mutta kuitenkin ollaan suurin piirtein samassa arviossa kuin Suomenkin osalta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376), että samalta alalta saadaan luomussa vain
neljännes tuotosta.
Ja - tulipa mieleen - ilman tätä realistisen kuvan tavoitteluakin, niin jo ihan "raa'at" prosenttiluvut 15,3 (peltoalasta) ja 5,6 (myynnistä) eivät kyllä hyvää kerro luomun tuottavuudesta.
Siitäkin tulee tuotoksi vain hiukan yli
kolmannes (36,6%).
Jos tuolla toisaalla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=775.msg6984#msg6984) totesin, miten "Suomisen perheen statuskilpailu Svenssonien" kanssa luomualan lisäämisessä tulee kalliiksi "Suomisen perheelle" niin tulee se kalliiksi "Svenssoneillekin"!
Ruotsin luomutuotannon täsmälliset volyymit ja täsmälliset osuudet kokonaistuotannosta (ainakin erikseen viljasta, maidosta, lihasta jne.) ovat varmaan Jordbruksverketin hallussa. Ellei niitä löydy netistä, voisi niistä varmaan sieltä kysyä?
***
Suuri tuonnin osuus luomussa ei varmaan Ruotsin osalta paljon muuta, koska
myös tavanomaisessa ruoassa on siellä suuri tuonnin osuus, molemmissa noin 50%. Niinpä voidaan arvio tehdä, että
Ruotsissa tuotetun ruoan osalta on noin.
___________
*) josta noususta vastasi muuten aika suurelta osin luomualkoholin kulutuksen kasvu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg6413#msg6413), 83% nousu edellisestä vuodesta. Mutta viljasta ym. sekin tehdään.
Tässä uutisessa ...
Rehunteko pari viikkoa myöhässä (http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/416283.html)
... on luomutilallisen oma todistus (lihav. HJ):
Quote" Viime kesä oli niin hyvä, että parhailla mailla pääsi kolmeen satoon, kun luomussa kaksikin on hyvä.
Onkohan tästä asiasta tilastoja, vertailua tavanomaisiin tiloihin? Olen kyllä jo aiemmin lukenut, että luomusadot kypsyvät tavanomaisia hitaammin. Paljonko tällä on vaikutusta luomun huonompaan hehtaarituottoon, Suomessa ja myös siis rehupuolella?
PS. Tietysti
yksikin sato on hyvä, verrattuna tähän tapaukseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6999#msg6999), josta Matti (21.06.15) epäilee, ettei tule yhtään ...
Koko EU:n osalta voimme myös arvioida karkeasti, haarukoida, luomuviljelyn tuottavuutta näin:
- luomumyynti 22 miljardia
- koko elintarvikkeiden vähittäismyynti n. 1100 miljardia
Luomun osuus myynnistä siis noin 2%.
Luomun osuus viljelypinta-alasta 5,7% (http://www.fibl.org/en/themes/organic-farming-statistics.html).
Mutta tuolta toisaalta saimme tiedon, että EU tuo noin puolet luomustaan alueensa ulkopuolelta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg5652#msg5652). Osuus on siis jopa hivenen suurempi kuin Suomessa (so. 40%).
Luomuhinnat ovat kaikkialla EU:ssa tavanomaisia korkeampia. Niinpä tuo 2% myynnistä on tuotannosta lähempänä 1 prosenttia.
Yhteensä: luomuviljelyn tuottavuus siihen käytettyä hehtaaria kohti on koko EU:ssa kutakuinkin yhtä surkea kuin Suomessakin.
(Vaikka ym. luvut vielä tarvitsevatkin tarkistusta.)
Tarkistuksetkaan eivät muuksi muuta sitä, että noin ollen Sirpa Pietikäisen ym. meppien ehdotus siitä, että koko EU:n viljelyalasta pitäisi 20% olla luomua, merkitsisi yksinkertaisesti, että EU:n oma ruoantuotanto vähenisi noin 10% tai jopa enemmän!
Nyt, kun olemme, siinä määrin kuin olemme, jo ruoan nettotuojia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.msg6703#msg6703). Kaukana ovat ne ajat, jolloin "dumppasimme" ruokaamme maailmanmarkkinoille.
Sekään, että sekä luomutuotanto että -kulutus jakautuvat EU:n sisällä hyvin jyrkästi, ei muuta noita kokonaislukuja.
Niinpä, yksinkertaisesti: vihaksi pistää. EU:lla ei ole oikeutta käyttäytyä noin - edes ehdotuksen tasolla. Mepeillä ei ole edes oikeutta olla noin tietämättömiä!
Saksassa on esitetty idea (https://m.facebook.com/permalink.php?story_fbid=773272999436433&id=227145967382475), että tavalliset (teho)viljelijät jättäisivät tahallaan pienen kaistaleen pellostaan, sen laidalta, kokonaan vaille keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Ja laittaisivat sitten siihen ohikulkijoille selittävän kyltin, mitä he olivat sen osalta tehneet, tai siis pikemminkin tekemättä jättäneet, eli miksi se kaistale näyttää niin erilaiselta muuhun peltoon nähden.
Hupaisa idea. Voisi ehkä käyttää Suomessakin. Varmasti kannattaisi koululaisiakin kuljettaa siitä ohi!
Hiukan ehkä tasapuolisempi idea olisi, että pari viljelijää, luomu- ja tavanomainen, sopisivat viljelevänsä ihan samaa kasvia vierekkäisillä pelloilla. Ja sitten lapset ja asiasta kiinnostuneet (ja tietoa tarvitsevat) aikuisetkin niitä molempia katselemaan (eikä yksin vierailemaan luomutiloilla (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=642.msg7119#msg7119)). Mutta suostuisiko luomuväki tähän?
Itse asiassa Matti on jo järjestänyt meille kuvallisen seurannan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) kahdesta tällaisesta pellosta (nyt en tosin ole ihan varma, viljelläänkö niissä samaa kasvilajia? Tai siis, tarkemmin, onko niihin kylvetty samaa lajia? :D)
Quote from: Heikki Jokipii on 21.05.14 - klo:11:19
Huili-lehden (http://www.huililehti.net/) toimittaja Veera Jussila haastatteli minua puhelimitse (n. 45 minuuttia!) tässä keväällä. Nyt lopulta sain paperiversion lehdestä. Siellä on artikkeli "Nyt puhuvat luomun vastustajat", jossa haastatteluni, toimittajan "purkamana", on. Toinen asiassa haastateltu on Jussi Tammisola.
Se, mitä minun kerrottiin sanoneen, on suht. OK, eli niinkuin sanoin (pikkuvirheisiin ei tässä kannata puuttua). Luulisin, että näin on laita myös Jussi Tammisolan osalta (siis suurin piirtein).
Nyt kyseinen Huili-lehden artikkeli näkyy netissäkin:
Tapaa luomun vastustajat (http://www.huililehti.net/tapaa-luomun-vastustajat)
Katso tarkemmin, mitä siitä ja sen kainaloartikkelista (joka nettiversiossa on liitetty pääartikkelin jatkoksi) sanoin sen ilmestyttyä keväällä 2014 (edellä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg5508#msg5508)).
_____
Oikein hyvä muuten, ettei painovirhepaholainen ole iskenyt tuohon nettiversion otsikkoon. ;D
Tämä ympäristöhallinnon sivusto otsikoi kyllä näin ...
Luomutuotanto kääntyi kasvuun (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Vihrea_talous/Luomutuotanto_kaantyi_kasvuun(28657))
... mutta oikeastaan kertoo ja myöntää, ettei se kasvu oikeastaan kunnolla enää (4% < 10%) jatku, ja löytää sille syynkin:
QuoteLuomuviljelyn kasvua rajoittaa se, ettei luomuviljelyn vaatima karjankasvatus lannoituksen varmistamiseksi ole kaikilla tiloilla mahdollista.
Huomaa tuossakin: ollaan puhuvinaan tuotannosta, mutta puhutaan itse asiassa luomualasta. Lausettakaan ei ko. uutinen suo sille, paljonko ruokaa saatiin aikaiseksi. Eli mikä siis oli se
tuotanto.
PS. klo 10: Laitoin tuon viimeisen huomion palautteena ko. sivustollekin.
Tuossa ymärisöhallinnon sivulla tiedot vielä laahaavat vuoden jäljessä.
Tällä palstallamme on ollut aiemmin ennakkotiedot ja lopulliset tiedot luomualasta vuonna 2014:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg6708#msg6708
Tämän MT:n uutisen mukaan ...
Ruotsalainen luomutuotanto kasvu-uralla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsalainen-luomutuotanto-kasvu-uralla-1.126468)
... luomumaidon tuotanto vastaisi Ruotsissa Suomea paremmin sitä pinta-alaa, mitä luomuun on uhrattu. Mutta lukuja on tietysti analysoitava tarkemmin.
Jo lähtökohta on netistä saatujen tietojen mukaan tällainen: Suomen koko maidontuotanto on n. 2,3 miljardia litraa, Ruotsin - vain - 2,9 miljardia litraa.
Tämä tieto ei ole tuotantoa, mutta taustana tuohon edelliseen tietoon: suomalainen juo vuodessa maitoa n. 130 litraa, ruotsalainen n. 90.
***
Niin, hyöty ja hyöty. Samaisessa MT:ssa oli sitten Suomesta tämä uutinen:
Maitotilojen tulos romahtaa, ero luomun hyväksi kasvaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/maitotilojen-tulos-romahtaa-ero-luomun-hyv%C3%A4ksi-kasvaa-1.126521)
Tuosta kannattavuuslaskelmastakin täytyisi nyt saada tietää yksityiskohdat, mistä se koostuu. Jos nuo laskelmat on tehty Lukessa, lienevät ne silti julkisia, vaikka ne olisi tehty lehden pyynnöstä.
Ai, se onkin näin (Luomuliiton uutisesta):
Kustannustehokas ravinnehuolto yksi syy luomubuumiin (http://www.luomuliitto.fi/kustannustehokas-ravinnehuolto-yksi-syy-luomubuumiin/)
QuoteStreitin mukaan ymmärtämällä maan biologiaa paremmin, päästään huomattavasti kustannustehokkaampaan kasvintuotantoon kuin nykyisellä kemikaali-intensiivisellä tuotannolla. Välineinä ovat mm. uudet viljavuusanalyysimenetelmät sekä hivenlannoitteet ja kasvunedisteet.
Noin siis Amerikassa. Mutta kyllä Suomessakin:
Quote" Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
***
*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246) myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon? ;D
Ennakkotiedot vuoden 2015 sadosta ovat ilmestyneet.
Oleellisin tieto: Sekä koko viljasato (tavanomainen+luomu) että luomun viljasato pieneni: koko sato - 9,8 % ja luomu - 22,3 %. (Luvut laskin tarkoista satoluvuista joten ne poikkeavat hieman Luken tiedotteen pyöristetyistä ilmauksista). Luomun osuus pieneni siis enemmän ja luomun osuus on nyt 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viime vuonna osuus oli 2,5 %. Merkittävä pudotus, kun ottaa huomioon, että luomun osuus koko peltopinta-alasta on tänä vuonnakin hieman kasvanut.
Luomuviljojen (vehnä, ruis, ohra, kaura ja seosvilja) korjuuala on pudonnut viime vuoden (2014) 48300 hehtaarista 38300 hehtaariin eli vähennystä on 20,3 %. Ja sato on siis pudonnut hieman enemmän (22,3 %). Tästä jo näkeekin, että luomun satotaso (kg/ha) on pudonnut viime vuotisesta hieman. Vuodesta 2007 alkaen luomuviljojen satotasot ovat melkein polkeneet paikalllaan - pientä heilahtelua vain vuosittain.
Lasken tarkemmat tiedot (tavanomainen ja luomu vertailut) kun lopulliset tiedot helmikuussa 2016 ilmestyvät.
Kokonaissato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/satotilasto-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2015_fi
Luomusato 2015 ennakko:
http://stat.luke.fi/luomusato-2015-ennakko_fi
Ja Lukelle sekä Vilja-alan yhteistyöryhmälle kiitos: tilastojen saatavuus, selitteet, omat muokkausmahdollisuudet yms. ovat parantuneet!
Toivomuksista muutama tärkein:
Nyt omissa laskuissa kokonaissadoista pitää itse erotella luomu pois, jotta pääsisi laskemaan tavanomaisen satotiedot. Lukessa olisi helppo heti laskea erikseen tavanomaisen tiedot ja tehdä samantien vertailut tavanomainen vs. luomu.
Korjuualan määritelmä:
http://stat.luke.fi/tilasto/89/laatuseloste/4355
"Ala on ilmoitettu tuhansina hehtaareina (1 ha = 10 000 m2). Se tarkoittaa alaa, jolta sato on korjattu eli satovahinkoala ja muu korjaamaton ala ei sisälly tähän alaan."
"Pääosalle tilaston satokasveista ala (korjuuala) lasketaan vähentämällä viljelyalasta satovahinkoilmoituksista saatava täysin tuhoutunut ala. Nämä kasvikohtaiset alat saadaan maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä."
Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?
Minäkin kiitän Lukea. Tilastot ja niden esitystapa todella paranevat koko ajan. (Kiitän myös Jarrumiestä - vielä sitäkin paremmista ja tarkemmistä luvuista!)
Quote from: Jarrumies on 26.11.15 - klo:16:54
Olisi hyvä saada määrällisiä ja suhteellisia lukuja tavanomaisen ja luomun "täysin tuhoutunut ala" ja "muu korjaamaton ala" -tiedoista. Kummasakohan niitä on suhteellisesti enemmän?
Näin olisi erityisesti seuraamani perunan osalta. Sateisena viime kesänä puhuttiin erityisesti perunaruton uhasta, ja siitä, miten se uhkaa juuri luomupeltoja. Kuinka siinä sitten kävi?
Olisiko (myös?) luomuohralle tapahtunut jokin onnettomuus? Hehtaarisadot ovat vähän pienentyneet, mutta korjuuala ja kokonaissato suorastaan romahtivat. En ole ainakaan kuullut, että sen viljelylaa olisi tarkoituksellisesti haluttu pienentää.
Toinen hankaluus on tuo tuorevilja. Luomusatotilaston otsikkosivulla kerrottaan:
QuoteJo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Mitä se on, kertoo Tiken/Luken Tietosarka vuodelta 2010:
Mikä ihmeen tuoreviljasato? (http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2010/maaliskuu/tuoreviljasato.php)
Nyt tästä taulukosta (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=6a510928-d4ff-4b8b-8628-9038ccf2e9ed) näkyy, että näin korjatun viljan ala luomussa on viime vuodesta yli kaksinkertaistunut. Mutta mitä tavaraa tuo "Tuorevilja yhteensä" tuossa siis on? Oma ongelmansa, edellisestä tiedon puutteesta johtuva tietysti, on se, mihin ihmeeseen pitäisi hehtaarituottosarakkeessa olevaa lukua verrata. Tuoreviljan osalta kun luomun hehtaarisato (v. 2014 tieto, uutta ei vielä ole) on tavanomaista
korkeampi - ja siihen kun minä en usko! ;)
Myös yhdyn tuohon toiveeseen, että luomu heti eroteltaisiin tavanomaisesta, jotta vertailut helpottuisivat.
Tietysti edelleen on olemassa se "ikuisuuskysymys", miten ottaa satotilastossa huomioon ja esittää peltoala, jossa vain kerätään sitä typpeä, eli lepovuorossa oleva ala luomussa.
Nyt ei sekään minulle tuosta ihan varmasti selviä, onko tämä edellä mainitsemani tuorevilja laskettu mukaan tähän luomuviljan kokonaissatoon. Eli siihen 80 miljoonaan kiloon? Selviääkö sinulle, Jarrumies?
Ja tietysti: onko tuoreviljan korjuuala mukana kokonaiskorjuualassa? Eli eihän sen osuuden kasvu ole näennäisesti vähentänyt kokonaiskorjuualaa?
Ei ole.
Laskin nuo jo eilen:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg7700#msg7700
Tuorevilja ei ole alla olevien luomuviljojen korjuualassa 48,3 eikä kiloissa 80,3 mukana:
Korjuuala*
(1 000 ha) Sato (milj. kg)[/b
Vehnä yhteensä 5.5 12.5
Ruis 5.2 8.9
Ohra yhteensä 3.8 7.2
Kaura 20.6 44.6
Seosvilja yhteensä 3.2 7.1
Yhteensä 38.3 80.3
Asian voi myös itse tarkistaa taulukosta:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=c481eca1-b8d0-427c-9d5f-25f0eba0eeb8
Pientä yhteenlaskua tarkistus tuon taulukon avulla kyllä edellyttää.
Kiitos selvennyksestä. Minua alkoi kiinnostaa, minkä tyyppistä viljaa tämä tuorevilja on. Ei oikein löytynyt eksaktia tietoa tai määrittelyä, mutta useimmiten se mainittiin eläinten ruokkimisen yhteydessä, kun asiaa kuukkeloin. Tässä uutisessa (kokonaisviljasadosta) asia sanottiin näin selvästi:
Syysviljoista saatiin ennätyssato (http://www.sss.fi/2015/11/syysviljoista-saatiin-ennatyssato/)
(Julkaistu 26.11.2015 | Salon Seudun Sanomat)
QuoteSatoa pienensi myös ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.
(lihav. HJ)
Niinpä voitaneen tosiaan todeta varsinaisen, ihmisten syötävissä olevan luomuviljasadon määrän ja viljelyalan todella merkittävästi pienentyneen.
Yhä suurempi osa luomutuotannosta siis menee eläinten ruokkimiseen? Niinkuin kai sitten (tuon uutisenkin mukaan) tavanomaisenkin puolella, mutta luomussa ainakin tuo tuoreviljan osuus oli suurempi, noin viidesosa.
Se mysteeri täytyy vielä selvittää, miten ja miksi tuoreviljan hehtaarisato ilmoitetaan luomussa suurempana.
Quote from: Heikki Jokipii on 07.11.15 - klo:07:14
Quote" Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Tässä voisi olla joku tällainen uusi menetelmä tulossa, eli on tehty huomio, joka saattaisi johtaa sen keksimiseen *), miten juuri tuota typensidontaa tehostettaisiin (Science Daily):
Harnessing a peptide holds promise for increasing crop yields without more fertilizer (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151124143514.htm)
Mutta ainakin tässä vaiheessa tuokin uutinen näkee idean sovellusmahdollisuudet näin rajattuna (lihav. HJ):
QuoteWang says, "We haven't solved it all yet," but discovering NCR211 peptides that maintain bacterial survival inside host cells may turn out to be a key factor in future efforts to improve legume crops without using more fertilizer, which would be an important advance for farming in developing countries and organic farming in the developed world.
Eli hyötyä olisi kehitysmaiden viljelylle **) ja luomuviljelylle kehittyneissä maissa. Mutta varsinaista "opittavaa" tavanomaiselle viljelylle ei siitäkään olisi?
______________
*) tietysti sillä edellytyksellä, että keksitty tapa olisi luomun kannalta "kosher", siinä ei esim. olisi käytetty geenimuuntelua tms.
**) ilmeisesti sillä tutulla oletuksella, että siellä "ei ole varaa kalliisiin lannoitteisiin"?
Ohitetaan tästä Pro Luomun uutisesta ...
Luomufoorumi tarkasteli kasvun mahdollisuuksia (http://proluomu.fi/luomufoorumi-tarkasteli-kasvun-mahdollisuuksia/)
... nuo kasvun mahdollisuudet, ja tarkastellaan vain tutkija-kokeilija-viljelijä Tuomas Mattilan esitelmää, uutisen viimeisessä luvussa, "Satotasoa pitää nostaa merkittävästi".
Quote" Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole hyvä, jos luomussa tuotetaan vähän ruokaa per hehtaari, kun käytettävissä olevat hehtaarit vielä vähenevät ilmastonmuutoksen myötä, Mattila perusteli.
Voi sanoa, että todellä yllättävä ajatus - luomufoorumissa esitettynä!
Quote" Yksi keino luomun tuottavuuden kasvattamiseksi on poistaa kasvien kasvua rajoittavat tekijät lannoituksella: esimerkiksi rikin, boorin, mangaanin ja sinkin puute leikkaavat luomusatoja.
Mattila arvioi, että luomupellon satotasoa on mahdollista nostaa merkittävästi EU:n nykyisen luomulainsäädännön puitteissakin.
Mattila ei sitten kuitenkaan pohdi eteenpäin, mitä järkeä, hänen ensin esittämästään näkökulmasta, koko EU:n nykyisellä (tai tulevallakaan) luomulainsäädännöllä on. Eli mitä järkeä on kamppailla tällaisten asioiden kanssa:
QuoteOngelmana tahtoo vain olla se, että hivenlannoitukseen soveltuvia luomulannoitteita ei Suomen markkinoilla tällä hetkellä pahemmin ole jokseenkin kompleksisen lannoitelainsäädännön takia.
Se, ettei Mattila enempää tuota pohtinut, ei taas ole yllättävää, luomufoorumissa. Mattilankin esitelmä löytyy täältä (http://proluomu.fi/hankkeet/koordinaatiohanke-2015-2017/luomufoorumi-3-4-2-2016/), myös videona.
***
Mattilallakin oli puolittain sama näkemys asiasta kuin Ruotsin SLU:n tutkijoilla (lihav. ja kursiv. HJ) ...
Quote" Samalla kun luomun satotaso nousee, pellon kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Jo nyt luomuviljely sitoo enemmän hiiltä maaperään kuin tavanomainen tuotantotapa, Mattila muistutti.
... mutta toisaalta hän uskoi myös tuohon
kursivoituun. Siitä asiasta on meillä jo oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg8049#new).
Quote from: Heikki Jokipii on 24.05.15 - klo:04:18
QuoteVuonna 2014 meijerit ottivat vastaan 2 288 milj. litraa maitoa, mikä oli 3 % ja 68 milj. kg edellisvuotta enemmän. Edellisen kerran maitoa tuotettiin yhtä paljon vuonna 2005. Luomumaitoa tuotettiin vajaat 47,2 milj. litraa (+14 %).
Luomumaidon osuus oli siis hyvin tarkkaan 2%.
Nyt on tuore tieto vuodelta 2015, tästä lähteestä (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomumaito/):
QuoteVuonna 2015 meijerit vastaanottivat luomumaitoa noin 54 miljoonaa litraa, mikä oli noin 2 % kaikesta vastaanotetusta maidosta.
Tarkempi luku löytyi "sisäsivuilta", se on
2,15%.
Edelleenkin säilyy melkoinen, jopa suunnaton epäsuhta tuon luvun ja Suomen (mitä ilmeisemmin karjatalouteen suurelta ellei jopa valtaosin käytetyn) luomuviljelyalan välillä. Edelleenkin vahvistuu arvio, että luomualalta saadaan Suomessa
vain neljännes siitä ruoasta, mikä saataisiin siltä alalta tavanomaisesti viljelemällä.
PS. Kohta saamme varmaan tarkennettuja lukuja luomulihantuotannostakin v. 2015, tuosta samasta lähteestä eli Pro Luomulta.
Kaipa Pro Luomultakin tieto tulee, mutta kiiruhdin jo "lunttaamaan" täältä, Pro Agrian tästä lähteestä (https://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/proagria_luomumarkkinatilanne.pdf) (pdf) asiaa. Sen mukaan (s. 16) luomulihaa olisi - siipikarja ei ole vieä luvussa mukana - vuonna 2015 tuotettu noin 4 miljoonaa kiloa (TNS Gallup, teurastamokysely).
Siipikarjanlihan mukaan ottaminen ei nostane lukua paljon, alle 100 000 kiloa, edellisvuodesta päätellen. Mutta jos nuo luvut muutoin ovat oikein, luomulihan osuus olisi noussut nippa nappa yli prosentin. Siis tuotannosta, osuus myynnistä on sitten toinen juttu.
Mikä ei pahemmin auta tasoittamaan em. suunnatonta epäsuhtaa. Edelleen jää epäselväksi, mitä luomupelloilla oikein tuotetaan, kun se ei näytä juurikaan olevan ruokaa ... 8)
Meidän on ehkä päivitettävä lukujamme siitä, mikä tarkkaan ottaen on luomualan osuus kaikesta peltoaalasta, mutta meidän ei tarvitse päivittää sitä em. tietoamme, tuonkaan pohjalta, että luomuviljelyllä Suomessa tuotetaan ruokaa hehtaaria kohti vain n. neljännes siitä mitä tavanomaisessa viljelyssä.
SIIS, mitä luomussa tuotetaan: (http://mattipekkarinen2.net/vitstees.htm#strategia)
TUKIPOLITIIKKAAN ja MARKKINOINTIIN PANOSTETAAN ... LAAJAMITTAISTA MARKKINOINTIVIESTINT,,,, ... LUOMUOSAAMISTA tai -PROFILOITUMISTA ... LUOMUVIESTINT,,,,.... POSITIIVISIA ruokaMIELIKUVIA TV-ohjelmissa, messuilla ja reseptipalvelulla. ... * SITOUTTAA koko arvoketju yhteiseen luomumerkitsemisstrategiaan, * edistää ELINTARVIKEKETJUN SITOUTUMISTA LUOMUTUOTANTOON.
Vanhassa tarinassa rikas mies kysyi vävykokelaalta: "mitä voit tarjota tyttärelleni, mitä minä, isänä, en ole voinut hänelle antaa?" --- Nuori mies vastaa: "kurjuutta"
Tässä on päivitys myös luomuviljan osalta (eli siinäkin myytäväksi tai muuten nautittavaksi jää pääosin noita Matin esille tuomia "tuotteita"):
Pari prosenttia viljasadosta luomua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pari-prosenttia-viljasadosta-luomua-1.139362)
Tarkempi prosenttiosuus on siis 2,2%.
Tämä edellä keskusteltu ilmiö tuli myös esiin:
QuoteYli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Tuon viidenneksen kanssakin osuus olisi ollut vain n. 2,7%. Kuten edellä on tuotu esiin, tuon tuoreviljan pitäisi sitten jotenkin näkyä luomueläintuotteiden määrässä. Ei näy. LUKE tiivistää omassa uutisessaan (http://www.luke.fi/tiedote/viljasadosta-riittaa-vientiin/):
QuoteSekä kotieläin- että kasvintuotannossa luomun osuus on keskimäärin 1"2 prosenttia lähes kaikkien tuotteiden osalta.
Nyt sieltä samasta paikasta löytyvät myös lopulliset, viralliset satotilastot vuodelta 2015.
Tämä muuten sitten pätee koko viljasadon osalta:
QuoteReilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 miljardia kiloa [3,7:stä] käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 miljardia kiloa jää muuhun käyttöön " kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.
Mutta tavanomaisessa tuotannossa se sitten näkyy, eli muuttuneessakin muodossa tulee ihmisruokana markkinoille.
Kylläpä on YLE:llä sananvalinta (!):
Luomuko viljelyn pelastus? "Voi tuoda tulosta, mutta ei ole automaattisesti kultakaivos" (http://yle.fi/uutiset/luomuko_viljelyn_pelastus_voi_tuoda_tulosta_mutta_ei_ole_automaattisesti_kultakaivos/8750149)
QuoteMaanviljelijät vaihtavat luomuun yhä useammin paremman tuottavuuden toivossa. Monen luomutilallisen tuotteet myydään käsistä. Rikkaruohojen nyppiminen vaatii kuitenkin melkoista sitoutumista.
(lihav. HJ)
Rahallinen tulos on tietysti myös "tuottavuutta", mutta, mutta ... kun se vielä pääosin toteutuu näin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=246). Eikä silloin tätäkään tarvitse juuri pelätä:
QuoteMäkinen ei pelkää kilpailua vaan kannustaa muitakin samoille markkinoille.
" Muillekin riittäisi tilaa, sillä luomulla on runsaasti kasvuvaraa Suomessa.
Sinne "tukimarkkinoille" kyllä yhä mahtuu, kun
kertaakaan eivät luomutuet ole olleet esillä edes hallituksemme säästö
ehdotuksissa. Eivät edes keskustelussa. Ei sitä kyllä ole ehdottanut oppositiokaan.
PS. Tästä täytyy nyt saada tarkemmat luvut, vuodenvaihteen tilanteesta:
QuoteYli 10 prosenttia Suomen pelloista on jo valjastettu luomuviljelyyn. Käytännössä luomutilallisia on maassa nyt noin 4 500.
Poistaen mm. siirtymävaiheen pellot. Eviraltahan löytyvät jo nämä tilastot myös vuodelta 2015:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot+ja+tietohaut/
Sieltä muuten heti oli luettavissa, että 31.12.2015 kokonaisluomualan osuus oli 9,9%. Eli ei ainakaan silloin vielä "yli 10 prosenttia". Myös "alkutuotannon luomutoimijoita" oli vain 4 328, joista luomutiloja 4 251. Ei oikein pyöristy 4500:aan.
Luomuhyväksytyn alan osuus olisi ollut 8,44%. Ehkä se on ehtinyt sen verran nousta, että se olisi nyt 8,5%, ainakin pyöristäen. (Eli siihen lukuun sitten voi verrata noita edellä kerrottuja luomun
tuotantomääriä ja niiden osuuksia v. 2015.)
Joka tapauksessa tämä Jarrumiehen n. vuosi sitten tekemä ennuste pitää edelleen hyvin kutinsa:
Quote from: Jarrumies on 19.04.15 - klo:06:01
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule toteutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.
Tässä vielä linkki suoraan Eviran kyseiseen pdf-tiedosttoon, josta em. tiedot:
LUOMUTILAT (kpl) JA LUOMUTUOTANTOALA (ha) 2015
Ekogårdar (st) och ekoareal (ha) 2015 (http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/luomu_2015ep.pdf)
Kohtalon oikusta (?) meillä on nyt sitten käytettävissämme myös tämä luomuneuvoja Reijo Käen
Katetuottolaskelma (http://www.reijokaki.com/p/talous.html)
Tuo katetuottolaskelma todellakin näyttää siltä, että nykyinen järjestelmä palkitsee reippaasti siitä, joka tuottaa reippaasti vähemmän. Mutta onko siinä kaikki, tuossa laskelmassa? Edellä oleva uutinenkin viittasi mm. suurempiin työmääriin. Olisiko lopulta myös luomun kysyntä rajana: luomutuetkaan eivät riittäisi asiaa paikkaamaan, jos luomutila joutuu myymään tuotteensa tavanomaisina, niillä hinnoilla?
Joka tapauksessa edelleen suurin osa viljelijöistä pysyy tavanomaisina. Viime vuonna kyllä 330 viljelijää päätti siirtyä luomuun. Mutta sitten myös ennätysmäärä viljelijöitä eli 275 päätti siitä luopua. Miksi? Eikä tuo luopuminen ollut mitenkään uuttakaan, joka vuosi luopujia on ollut, usein jopa enemmän kuin aloittajia (vv. 2010 ja 2013).
***
Joissakin laskelmissa kannattaa käyttää myös tuota 9,9% lukua. Oletettavasti myös siirtymävaiheen sadot putoavat samalle tasolle kuin kokonaan hyväksytyn luomupinta-alan. Niinpä vaikkapa sen arvioimisessa, paljonko luomuviljely vähentää ruokaomavaraisuuttamme, pohjana on oltava tuo 9,9% ja koko sen osalta arvio, että tuotto on n. 1/4 tavanomaisesta: "virallinen" (Pro Luomun kertoma) luomutuotanto plus n. 15% sen päälle.
Kasvisten ja myös luomukasvisten osalta ovat tilastot kaiketi jäljessä? Vuodelta 2014 tästä uutisesta (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vihannekset%20puutarhatuotanto%202014%20luonnonvarakeskus-33835) *) löytyy tieto, että:
QuoteVihanneksia tuotettiin Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan viime vuonna [siis 2014] avomaalla 186 miljoonaa kiloa ja kasvihuoneissa 83 miljoonaa kiloa.
Siis kaikkineen, tavanomainen ja luomu yhteensä, yhteensä 269 miljoonaa kiloa. **)
Viimeisimmät tilastot Pro Luomun sivuilla (Luken tilastoja) kertovat myös vasta vuodesta 2014. Yhteensä luomukasvisten tuotanto oli niiden mukaan n. 5,3 miljoonaa kiloa. Silloin siis prosenttiosuus oli n. 2%.
Mutta asia ei liene siitä juuri muuttunut? Eikä siis kokonaiskuva, eli tuo Luken arvio osuudesta "keskimäärin 1"2 prosenttia". Vihannestuotantoon käytetään kummallakin "puolella" hehtaareita hyvin vähän, verrattuna viljoihin ja eläintuotteisiin. (Kasvihuoneiden hehtaareita on vaikea laskeakin, saada ne verrannollisiksi tavallisten avomaan hehtaarien kanssa.)
_____________
*) ko. uutinen oli päivätty 26.3.2015. Olisiko siis tuoreempaa tietoa kohta luvassa?
**) kaukana ollaan muuten ravitsemussuosituksista, vaikka tuota tietysti "paikataankin" tuontivihanneksilla ja erityisesti hedelmillä. Suositushan on puoli kiloa kasviksia päivässä, joka Suomessa edellyttäisi vuodessa
miljardin kilon kulutusta ja siis tuotantoakin! 8)
Nyt on Pro Luomukin kertonut luomulihan tuotannosta, tai tarkkaan ottaen TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:
Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)
Siinä on nyt siipikarjakin mukana, yhteensä siis 4,14 miljoonaa kiloa. Linkissä olevassa pdf-tiedostossa on laskettu luomulihan prosenttiosuuskin: 1,0%. Siis edelleenkin vain prosentti. Ilman siipikarjaa 1,4%. Toistamatta edellä 24.02.16 jo sanottua.
Kasvun selityksiä on kaksi:
QuoteLuomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kasvun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen verrattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomulihan lisääntynyt kysyntä.
Mikä on niiden suhteellinen painoarvo, jos Atriakin äskettäin ilmoitti (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133), miten se myy osan luomulihastaan ulkomaille ja osan tavanomaisena. Jos luomulihan myynti ilmoitetaan tällaisella haarukalla ...
QuoteLuomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi viime vuonna selvästi ja nousi noin 13-15 miljoonaan euroon.
... kyse ei ole arviosta vaan arvauksesta. *) Edellisenä vuonna myynti oli 12,1 miljoonaa. Kerrotaanpa tämä asia myös Pro Luomun uutisessa:
QuoteSuomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomunaudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin.
Tässä taitaa siis olla vankempi selityksistä:
QuoteLuomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emolehmätiloja siirtymään luomuun.
(lihav. HJ)
______
*) jos käytämme suurinta arviota, ja jaamme sen tuotetulla kilomäärällä, kilohinnaksi tulee alle 4 euroa. Sillä hinnalla ei kyllä luomulihaa kaupassa myydä! Eikä myydä 4,5 eurollakaan, jos poistamme arviosta suoraan tiloilta myydyn viidenneksen (ellei se ollut siinä mukana).
Suuri osa valtalehdistä julkaisi sitten tuon Pro Luomun lehdistötiedoteen suurin piirtein sellaisenaan. Näin teki myös Helsingin Sanomat, tässä vaiheessa vain netissä:
Kotimaisen luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen vuonna 2015 (http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730)
Nettiin lähetin jo kiusallisen kysymyksen. Jos ko. uutinen vielä tulee paperillakin, sinnekin kiusallinen kysymys pitää lähettää. (Oikeastaan toivon sitä!)
PS. klo 16: Pöh, artikkeli olikin maksumuurin takana! Näkyykö siis tuo minun netikommenttinikaan, juuri kenellekään?
Jokipiin kommentti Hesarissa näkyvissä. Kannattaa lukea ja kommentoida:
http://www.hs.fi/ruoka/a1458615082730
Jostain syystä tuo ei näy "plättärilläni" eli käsikoneellani. Mutta näkyy kyllä tällä, eli pöytäkoneella, joka kuitenkin on kannettava sekin (?).
Nyt sinne oli tullut yksi vastaus, johon sitten omat vastaukseni lähetin. Ja ilman vastausta, lisäykseni, jossa totesin muunkin luomutuotannon surkeat prosentit, eli sen noin 2% joka jutussa.
Paperilla HS:ssa ei asiasta sitten uutista kuitenkaan ollut. (Harmi! :))
Tuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=77.msg8281#msg8281) sen enempää kuin Atrian tapaus (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg8133#msg8133) eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.
Pro Luomun lihatyöryhmän (http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomuliha/) uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):
Tuoteryhnä myynti luomun luomumyynti
(1000 euroa) osuus (%) (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha 922 436 1,3 12 109
lihaval-
misteet 879 482 0,38 3 317
Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.
Pro Luomu on tuottanut hyvän yhteenvedon luomun tilanteesta v. 2015. Laitan tämän linkin tänne, koska mielestäni kiinnostavimmat tiedot siinä ovat tiedot luomutuotannosta:
Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-tilastokooste-kertoo-luomun-kehityksesta/)
Ja "pokka pitää"! Ei edes
tarjota mitään selitystä sille, miten tuotantomäärät (eli osuudet) eivät ole missään järkevässä suhteessa luomuviljelyalaan.
Mutta näin nyt kyllä on, josta pitää tavallaan Pro Luomua kiittääkin:
Quote[...] Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoamasta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta.
Varsinainen kooste on pdf-tiedosto, joka löytyy ja aukeaa tuosta linkistä.
Quote from: Heikki Jokipii on 18.03.16 - klo:06:04
Vaikka siirtymävaiheessa oleva hehtarimäärä olikin nyt noussut n. 10 000 hehtaarilla, eli palautunut tasolle, jossa se oli n. 2 vuotta sitten. Aikaa on siis enää viisi vuotta, ja noin 0,5 prosenttiyksikön vuosinousu ei tavoitteeseen riitä, vaikka jatkuisikin.
Maaseudun Tulevaisuuskin oli sen huomannut (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/joka-kymmenes-pelto-kohta-luomua-1.142501):
QuotePro Luomu julkaisi torstaina katsauksen luomutuotannon tilanteesta ja kehityksestä. Se kertoo luomun kasvattavan tasaisesti suosiotaan, mutta tahti on silti turhan verkkainen, jotta virallisiin luomutavoitteisiin voitaisiin yltää.
Hallitusohjelmassa luomutavoite nostettiin 20 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2020. Jotta se onnistuu, Luomuun pitäisi siirtyä 45 000 hehtaaria peltoa vuosittain. Viime vuosina on jäänyt runsaaseen 10 000 hehtaariin.
Kummasti MT:n toimittajiakin vaivaa sellainen "silmäsairaus", ettei niihin osu noiden prosenttien jyrkkä (järkyttävä) ero: peltoalaprosentti, tuotantoprosentit, myynnin osuus. "Viralliset luomutavoitteet" otetaan itsestäänselvyyksinä. Tahti on
"turhan verkkainen", kynä tai näppäimet siellä eivät saa kirjoitettua, että tavoite on
turhanaikainen!
Tässä Iisalmen Sanomien yleisökirjoituksessa on muitakin aika tyypillisiä ja tavallisia luomuharhoja ...
Luomutuotantoa kannattaa kasvattaa (http://www.iisalmensanomat.fi/news/luomutuotantoa-kannattaa-kasvattaa/)
... mutta kiinnittäisin huomiota tähän
vahvaan uskoon. Vaikka ollaan tietoisia tästä ...
Quote On totta, että satotasot jäävät jopa merkittävästi pienemmiksi luomupelloilla kuin tavanomaisessa viljelyssä olevilla pelloilla.
Ihmisten määrä kasvaa maailmassa koko ajan, joten onko kestävää lisätä luomua ja ruokkia ihmisiä pienemmillä hehtaarisadoilla?
... niin uskotaan näin käyvän, tulevaisuudessa:
QuoteMitä satotasoihin tulee, uskomme, että hyvällä lajikejalostuksella tulemme vielä joskus saamaan myös luomusta kannattavia satoja.
Vaikka juuri luomussa kaikkein tehokkain kasvinjalostus on ehdottomasti kielletty. Tietysti myös: jos parempia lajikkeita saadaan kehitettyä, ne ovat tietysti myös tavanomaisen viljelyn käytettävissä. Ja ero säilyy, edelleen on kysyttävä tuo ensimmäinen kysymys.
Myös on kysyttävä: jos tosiaan ihmisten määrä kasvaa maailmassa "koko ajan" ja tuo satotason nousu tapahtuu vasta "joskus", mitä oletetaan ihmisten syövän sillä väillä? Vähintäänkin olisi vaadittava, että luomuviljely pidetään
siihen asti kokeiluluontoisena, ja viljelyala sen mukaisesti
hyvin pienenä. Eli sitä ei pitäisi
sitä ennen kasvattaa!
Viitaten tähän toseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg8417#msg8417) ja tähän uutiseemmekin ...
Alkaako luomuväkeä itseäänkin arveluttaa " tai jopa hävettää " ettei luomuviljelyssä tuoteta ruokaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=415)
... niin eläintuotetuotannon osalta meidän täytynee tätä asiaa tarkentaa:
luomuviljelyn avulla tuotetaan siis vähän enemmän eläintuotteita, mitä olemme ehkä edellä sanoneet. Vaikkei niitä sitten luomutuotteiksi sanotakaan.
Siis siten, että vaikka nuo 25% (mukama) luomutilaa eivät tuotakaan rehua (viljaa, mitä hyvänsä) niin paljon ja tehokkaasti, mitä periaatteessa voisivat, tavanomaisille lehmilleen, niin jotain syötävää ne niille kuitenkin tuottavat! Sen määrän arvioiminen on hankalaa, mutta jotain se on. Eli pieni osa tästä eläintuotannosta tavallaan on arvioitava luomutuotannoksi, jos sen kokonaistuottavuutta arvioi.
Tuon 25% tuotanto on varmaan sinänsä jo laskettu luomupeltojen tuotantoon mukaan, viljana tai kasvituotteina. Vaikka sen syöjät (siis) olisivatkin tavanomaisesti hoidettuja eläimiä.
Tilastoinnissakin järjestelmä, jossa koko tila olisi yhden säännön noudattaja, yksinkertaistaisi asioita huomattavasti. Siihen asti, kunnes (jos) se toteutuu, aika tärkeä tieto, asioiden arviomiseksi, olisi, miten paljon nuo n. 25% (pinta-alasta, siis n. 700 kpl) mukama-luomutiloja pelloillaan tuottavat.
Mutta niin vain on, että kun tuottaa mahdollisimman vähän, niin se kummasti muuttuu Luken tilastoissa ja kaavioissa kannattavuudeksi:
Kannattavuuskerroin (luomu/tavanomainen tuotanto) (http://stat.luke.fi/indikaattori/kannattavuuskerroin-luomutavanomainen-tuotanto)
Täytyypä tähän heti siteerata Maaseudun Tulevaisuuden tuoretta (1.6.16) artikkelia:
Maatalousopiskelijat: Viljelijät ostavat peltoa tappiolla, näennäisviljely pitää hinnat korkealla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatalousopiskelijat-viljelij%C3%A4t-ostavat-peltoa-tappiolla-n%C3%A4enn%C3%A4isviljely-pit%C3%A4%C3%A4-hinnat-korkealla-1.146992)
QuoteMaatalousekonomian opiskelijat eivät pidä tilannetta kestävänä ja odottavat peltohintojen laskevan lähitulevaisuudessa. Heidän mielestään näennäisviljelyn suosio pitää pellon hinnat korkealla.
"Osa tilanpidon lopettaneista saattaa jatkaa näennäisviljelyä, jolloin pelto ei vapaudu myyntiin tuottavampaan käyttöön. Maataloustukien kerääminen on käytännössä helppoa myös viljelyyn panostamattomille näennäisviljelijöille", kirjoittajat huomauttavat.
"Jos tuotantovälineistön rapautumisesta ei välitetä, niin viljelijän tilille saapuvat tukirahat saattavat antaa väärän kuvan viljelyn taloudellisesta kannattavuudesta."
Quote from: Jarrumies on 19.04.15 - klo:06:01
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:
Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)
QuoteAlustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Lieneekö tämä arvio realistinen luopujien osalta:
QuoteLuomuun on siirtymässä koko maassa yli 230 uutta tilaa, ja vastaavasti luomusta on ilmoittanut luopuvansa alle 50 tilaa.
Viime vuonna luopujia oli 275. Viitenä sitä edeltäneenäkin vuotena luopujia oli yli 100 vuosittain. Mutta ei tuo 20% tavoite v. 2020 joka tapauksessa toteudu.
***
Lähes joka kerta kun googlaan, mitä uutta on luomusta sanottu, saan tuloksiin mukaan MMM:n "Lisää luomua!" -sivut. Vaikkei siellä mitään uutta olisikaan, johtunee siitä, että Google tulkitsee kaikki MMM:n uudet uutiset luomu-uutisiksi.
Mutta niinhän se oikeastaan on meidänkin kantamme, kun oikein aatellaan: kyllä tuolla lähes 10% peltoalaosuudella pitäisi saada
lisää luomua! Ja tietysti kaupaksikin,
paljon enemmän (kuin sen 1,8% osuuden, josta myynnistä 40% on vielä tuontia).
Ennenkuin sitä pinta-alaa riennetään kasvattamaan. ;D
Mutta yhä tämä ei edes tunnui nostattavan kulmakarvoja, jos Maaseudun Tulevaisuuden toisinnossa tuosta uutisesta on lopussa tällainen suositus, tällaiset otsikot allekkain:
QuoteLue myös:
Joka kymmenes pelto kohta luomua
Pari prosenttia viljasadosta luomua
Jarrumies tuolla toisaalla:
Quote from: Jarrumies on 23.07.16 - klo:10:43
Sen verran kommentoin kuitenkin, että jutussa mainittu 70 % (luomun sato verrattuna tavanomaiseen) on aivan liian varovainen. Tuottavuus Ruotsissa ei poikkea paljon suomalaisesta, jos otetaan luomun välivuodet yms. huomioon.
Tähän samaan olen kiinnittänyt ruotsalaisissa luomukriitikoissa huomiota myös: he käyttävät tästä tuottavuuserosta aivan liian varovaisia, liian "kohteliaita" arvioita. Näin tekee mm. Staffan Danielsson ja näin teki myös Den ekologiska drömmen -kirja.
Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?
Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan
määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).
Olisiko meidänkin syytä suorastaan takoa ja tolkuttaa tuota iskulausettamme, että luomu tuottaa vain neljänneksen, julkisuuteen? Ja vastata sillä
joka kerta, kun joku yrittää kertoa, miten tuo luomun ja tavanomaisen tuottavuusero olisi (esim. joidenkin koetilojen tms. tulosten perusteella) kurottavissa umpeen? Ja myös
joka kerta tuoda esiin, että se perustuu Pro Luomun tietoihin!
PS. Asiaan tarjoutuu muuten rinnastuskin: tuulivoima tuottaa vain
neljänneksen nimellistehostaan ... (ja yhtä vähän kuin siinä, kykenemme luontoa pakottamaan luomutuotannon säännöillä tms.?)
Kannattaisi kirjoittaa DN:ään. Laskin nyt luvut uusista vuoden 2015 Ruotsin tilastoista. Tulos: neljäsosa (25,3 %) Ruotsissakin!
Tässä laskelmat.
Luomusadot Ruotsissa 2015, sivu 10, taulu A:
http://www.scb.se/Statistik/JO/JO0608/2015A01/JO0608_2015A01_SM_JO14SM1601.pdf
Tablå A. Totala spannmålsskördar från arealer med ekologisk odling och
totala spannmålsskördar från omställd ekologisk areal 2015
Luomuviljelyalat 2015, sivu 10, taulu 1a:
https://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Arealer/JO13/JO13SM1601/JO13SM1601.pdf
1a. Areal jordbruksmark, omställd och under omställning 2015, hektar
1a. Areas of agricultural land, converted and under conversion 2015, hectares
Ruotsissa 2015 luomuhyväksytyltä alalta (omställd
areal) korjatun sadon osuus oli 4,4 % koko sadosta.
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.
Lasketaan luomuhyväksytyllä alalta (omställd
areal) saatu luomusato suhteessa tavanomaisen satoon.
Jotta saisimme laskut täsmälleen oikein on laskettava tavanomaisen sadon ja viljelyalan osuudet vähentämällä 100:sta luomun prosenttiosuudet.
Tulos:
(4.4/15.4)/((100-4.4)/(100-15.4))*100 = 25.2839 eli 25,3 %
Jos laskettaisiin vain karkeasti "pikakaavalla" (= luomusato%/luomuala%) (ja siis väärin) niin tulos olisi: (4.4/15.4)*100 = 28.5714 eli 28,6 %. Pikakaavan tuottama virhe ei ole suuri, jos luomun pinta-alaosuus on pieni. Virhe kasvaa progressiivisesti luomualan osuuden kasvaessa.
Luken tilastoista on nyt helposti saatavissa tiedot luomun osuudesta kokonaissadosta vuodesta 2006 alkaen eri vuosina vuoteen 2015 ja eri viljelykasveilla. Koska alkuperäinen linkki on pitkä, tein siitä tinyurlin:
http://tinyurl.com/Luomun-osuus-kokonaissadosta
Tilastosta käy ilmi, että luomupinta-alan kasvusta huolimatta luomun osuus kokonaissadoista ei ole kasvanut seuraavissa viljelykasveissa 10-vuotisjaksolla 2006-2015 juuri ollenkaan, joissakin jopa laskenut:
Vehnä yhteensä 1)
.Syysvehnä
.Kevätvehnä 1)
Ruis 2)
Ohra yhteensä 1)
.Rehuohra 1)
.Mallasohra
Seosvilja
Peruna
Herne
Härkäpapu
Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
Rypsi
Suurta kasvua on seuraavissa:
Kuivaheinä
Säilörehu yhteensä
Tuorerehu
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
***
Vuonna 2006 luomuhyväksytty tuotantoala (siirtymävaihe ei mukana) oli 130 940 ha (5,7 % koko maatalousmaasta) ja vuonna 2015 se oli 191 490 ha (8,4 %) eli kasvua oli kuluneen 10-vuotisjakson aikana 46,24 %.
Lukujen lähteet:
http://stat.luke.fi/sites/default/files/kaytossa_oleva_maatalousmaa_2006.pdf
http://tinyurl.com/Maatalousmaa-2015
https://www.evira.fi/globalassets/kasvit/viljely-ja-tuotanto/luomu/luomu_2015ep.pdf
https://www.evira.fi/globalassets/yhteiset/luomu/tilastot/vanhemmat/luomu2011ep.pdf
***
Tinyurlin tekeminen on helppoa:
http://tinyurl.com/
Siihen kannattaa lisätä heti selväkielinen osa "Custom alias"-kohdassa.
Quote from: Jarrumies on 21.08.16 - klo:16:50
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan
vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta):
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:
Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)
Mutta
edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.
Quote from: Jarrumies on 21.08.16 - klo:16:50
Pientä kasvua on seuraavissa:
Kaura
[...]
Josta kaurastakin se
hyvälaatuinen osa valuu pääosin ulkomaille. Loppuosa taitaa siitäkin mennä rehuksi. Asia on toisaalla selvityksen alla (so. odottelemme tiedusteluumme vastausta, se on meille luvattu, "lomien jälkeen").
Luke tilastoista on saatavissa Meijerimaidon tuotanto vuosittain -taulukko:
http://tinyurl.com/Maitotilastoja
Siinä ei ole prosentteja laskettu valmiiksi, mutta laskin ne luomun osalta:
Vuosi Vastaanotetun luomumaidon osuus koko vastaanotetusta maitomäärästä, %
2000 0,69
2001 0,79
2002 0,98
2003 1,17
2004 1,38
2005 1,18
2006 1,16
2007 1,21
2008 1,28
2009 1,33
2010 1,35
2011 1,43
2012 1,72
2013 1,86
2014 2,06
2015 2,33
|
Vuodesta 2006 vuoteen 2015 luomun osuus on kasvanut 1,2 %:sta 2,3 %:iin eli kaksinkertaiseksi.
Quote from: Heikki Jokipii on 02.07.16 - klo:01:24
Quote from: Jarrumies on 19.04.15 - klo:06:01
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Ei se tämänkään perusteella muulta näytä, nyt kun vuoteen 2020 on viisi vuotta:
Luomuala lisääntyy arviolta viitisen prosenttia (http://proluomu.fi/luomuala-lisaantyy-arviolta-viitisen-prosenttia/) (Pro Luomu)
QuoteAlustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn uusista luomusitoumuksista.
Evira nosti tätä prosenttilukua omassa ennakkoarviossaan (Pro Luomun uutinen):
Evira ennakoi: luomuala lisääntyy 8 % (http://proluomu.fi/evira-ennakoi-luomuala-lisaantyy-8/)
Tuollakaan tahdilla, vaikka se toteutuisi ja jäisi pysyväksikin, ei kyllä hallituksen 20% tavoitetta annetussa määräajassa saavuteta, lähimainkaan.
Sieltä saa sitten tämänkin tiedon, jolla on relevanssia tuon luomumaidon ja -lihan tuotantolukuja ja -osuuksia arvioitaessa:
QuoteYli puolet luomutuotantoalasta on nurmella, eli karjan laidunmaina ja rehunurmen tuotannossa.
Ja ehkäpä tälläkin tiedolla, kun saamme arvion siitä, mikä osa näiden peltojen luomutuotannosta menee eläinten suihin:
QuoteTärkein kotimainen luomuvilja on kaura, jonka tuotantoala lisääntyi lähes neljänneksellä viime vuodesta ja nousi 30 000 hehtaariin.
Edelleen puuttuu muuten noista arvioista "välivuosilla" olevan luomutuotantoalan osuus. Mukanahan se tietysti siellä jotenkin on, mutta vieläkään ei ole keksitty, miten se tilastoidaan ja/tai esitetään.
***
Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta
"luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli
heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.
Quote from: Heikki Jokipii on 26.07.16 - klo:04:47
Pitäisikö suorastaan kirjoittaa Dagens Nyheteriin ihmettelymme tästä? Kertoen, että Suomessa tuotto on tosiasiassa vain noin neljäsosa - vaikka siis luomuviljatilastoissa tilanne on kutakuinkin sama kuin Ruotsissa?
Niinpä on hyvin oletettavaa, että myös Ruotsissa luomuna tuotetun ruoan määrä on hyvin vaatimaton, suurehkoon viljelypinta-alaan nähden. Tätähän olemme jo täällä yrittäneet arvioidakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5618#msg5618).
Ennenkuin kirjoitetaan, on ehkä syytä selvittää, mitä tietoa jo löytyy netistä. Tältä sivulta löytyy Jordbruksverketin tietoja muusta luomutuotannosta kuin viljantuotannosta:
22 % av de får och lamm som slaktas är uppfödda ekologiskt (https://jordbruketisiffror.wordpress.com/2016/08/24/22-av-de-far-och-lamm-som-slaktas-ar-uppfodda-ekologiskt/)
Vaikka otsikko on tuo, muustakin kerrotaan. Luomulihantuotannon kokonaisuus näyttää siellä samantapaiselta kuin Suomessa. Vaikka lampaassa ja naudassa osuus on korkeampi, itse asiassa hyvinkin korkea, siipikarjassa ja sianlihassa osuus on sitten surkea.
QuoteTrots ökningen är andelen ekologisk slaktkyckling-produktion mindre än 1 %.
[...]
Knappt 2 % av de slaktade grisarna är uppfödda med ekologiska produktionsmetoder.
(Ruotsin kaikesta
kulutuksesta nämä jälkimmäiset lihalaadut ovat kuitenkin yli 2/3, ks. 1. taulukko ja kaavio täältä (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtion/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html). Noista luvuista yhteensä olisi siten arvioitava, paljonko luomulihan osuus on, yhteensä. Nyt asiaa voi sotkea tuontilihan suuri osuus Ruotsissa, ks. alempi kaavio.)
Sen sijaan siinä on yllätys, että luomumaidon osuus onkin
kovin korkea, erityisesti Suomeen (ks. Jarrumiehen aikasarja edellä 22.08.16) verrattuna:
QuoteInvägningen av ekologisk mjölk uppgick 2015 till 370 300 ton. Invägningen var oförändrad mellan åren 2014 och 2015. ...r 2015 var knappt 13 % av den totala mängden invägd mjölk ekologisk.
(lihav. HJ)
Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)
Tässä vielä linkki toiselle sivulle, jossa kerrotaan samasta asiasta, ja jossa on koko pdf-raporttikin ladattavissa:
Ekologisk animalieproduktion 2015 (http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Animalieproduktion/JO27SM1601/JO27SM1601_ikortadrag.htm)
Quote from: Heikki Jokipii on 07.11.15 - klo:07:14
Quote" Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:
QuoteMTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.
" Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
(lihav. HJ)
Mutta tämä on jo aika käsittämätöntä ajattelua. Jos ja kun luomun kannattavuus ja "kilpailukyky" perustuu runsaampiin tukiin ja korkeampiin hintoihin, niin miten tavanomainen tila näitä "hyviä puolia" hyödyntäisi? Vaatimalla
myös sille isompia tukia ja/tai sen tuotteille myös samat, luomusta maksettavat hinnat?
Kun nuo "niksit" eivät tule tietystikään tule kyseeseen, luultavasti Kauhanenkaan ei kysyttäessä osaisi kertoa, millä luomun keinoilla tavanomainen tila voisi taloudellista kilpailukykyään parantaa. Tai sitten hänkin "ylentää" luomuksi yleisesti tiedossa olevat ja käytetyt (hyviksi havaitut, ikiaikaisetkin) keinot?
PS. Koskahan joku hyväntahtoinen haastateltu kertoo, että tavanomaisen viljelyn hyviä puolia "soisi hyödynnettävän" luomupuolella? 8)
_____________
*) Vaan tiedä häntä, miten se luomutieteessä on. Lasketaanko siellä luomutuet myös (tehokkaaseen) ravinnehuoltoon? ;D
(toistaen näin ilkeilyni 7.11.15 puheenvuorostani)
Quote from: Heikki Jokipii on 26.08.16 - klo:01:38
Tuo "invägd mjölk" lienee sama asia kuin meijeriin toimitettu maito Suomessa. Tuo tieto nyt "huutaa" selitystään. (Alustavasti mietin, että on tarkistettava, paljonko maitoa tuodaan. Absoluuttisia maitomääriä - luomun ja tavallisen - Suomessa ja Ruotsissa on myös verrattava. nekin tietysti väkilukuun suhteutettuina.)
Alustavat tiedot tässäkin ovat, että todellakin maidon
kokonaistuotanto meitä parisen kertaa suuremmassa Ruotsissa ei ole kuin
hiukan suurempi. Eli (omaa) maitoa siellä kulutetaan noin puolet siitä mitä meiillä. Mutta luomumaitoa tuotetaan meillä vain vähän yli 50 miljoonaa litraa, eli Ruotsin luomumaidon kokonaismäärä 370 miljoonaa litraa on edelleen
paljon suurempi, myös suhteutettuna väkilukuun.
Nyt täytyy olla varovainen, ettei suhteuta moneen kertaan. Mutta tästä tiedosta lähtien (paremman puutteessa) ...
Quote from: Jarrumies on 26.07.16 - klo:20:10
Ja luomuhyväksytty viljelyala (omställd
areal) oli vuonna 2015 15,4 % koko viljelyalasta.
... myös tuo luomumaidon osuus täytyy tuohon suhteuttaa. Eli jos se on vajaa 13%, olisi se silti suhteessa vähemmän kuin luomualan osuus. Mutta ei ollenkaan niin jyrkästi kuin Suomessa.
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
Hanna Tuomiston ym. yhteenvetotutkimuskin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=693.msg8882#msg8882) kun päätyi tällaiseen arvioon (Lomborgin artikkelista lainattuna);
QuoteA big study in Europe found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land.
Eli luomumaidon tuotanto vaatisi
vain noin 1,6 -kertaisen alan. Jolloin nuo ruotsalaiset luomumaidon prosenttiluvut vaikuttaisivat jo aika uskottavilta? Tai ainakin
vähän uskottavammilta: niiden mukaan maan lisätarve olisi vain n. 20%. Olisiko meidän nyt "uhrattava" tämä
kaunis 1/4:n tuoton luku ja
kokonaisarvio vain suomalaisena ilmiönä? Kuitenkin? (
Osin se kyllä näyttäisi pätevän, Ruotsissakin.)
(Tietysti, jos tähän päädytään, niin sitäkin kiukkuisempia voimme olla sen jälkeen juuri
suomalaista luomuviljelyä kohtaan! ;D)
Kun tuo Pro Luomun juuri edellä 28.08.16 mainittu uutinen ilmestyi myös Savon Sanomissa ...
Luomutuotanto on kovassa kasvussa Pohjois-Savossa (http://www.savonsanomat.fi/talous/Luomutuotanto-on-kovassa-kasvussa-Pohjois-Savossa/826626#comments)
... niin sinne laitoin kommenttini:
QuoteLuomun kilpailukyky perustuu ennen kaikkea tuotteista maksettaviin korkempiin hintoihin ja luomuviljelyn saamiin suurempiin tukiin. Kumpaa keinoa Jari Kauhanen soisi myös tavanomaisen viljelyn käyttävän? Ja miten se tapahtuisi?
Tässä Maatilan Pellervon pääkirjoituksessa (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://maatilanpellervo.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/09/MP916.pdf&ved=0ahUKEwjP-8jR4O_OAhUNSJoKHfTVDtI4HhAWCBcwAA&usg=AFQjCNFzIIyyDlM-Pvc2C9aFNrLmp69YBQ&sig2=1gSwigXYZOc8jIVmfhgMSw) (1.9.16, nro 9/2016, pdf) on tällainen väite:
QuoteLUOMUTUOTANNOSTA OVAT innostuneet etenkin emolehmätilat, joilla ainakin pellot on siirretty luomuun. Tässä Maatilan Pellervossa Luken tukitietäjä sanoo, että luomun tukipolitiikka soveltuu parhaiten juuri emolehmätuotantoon: ”Sopii kuin nenä päähän.”
Valitettavasti tuon tukitietäjän artikkeliin ei ole pääsyä. Mutta tulkitsen tuon sanan "ainakin" niin, että juuri se järjestely on Suomessa erittäin tavallinen. Ja juuri se on myös tilalle
taloudellisesti kannattavin. Jos asia on Ruotsissa olennaisesti toinen, olisi se siis osaselitys siihen, että luomumaitoa Suomessa syntyy luomupinta-alaan nähden niin
peräti vähän, Ruotsiin verrattuna. Osin se jopa selittäisi muunkin ihmisille tarkoitetun luomutuotannon vähäisyyttä: tuollaisen tilan peltojen tuotto sitten syötettäisiin pääosin lehmille, kuitenkin? Tukipolitiikan takia se olisi kannattavaa, ja tavanomaisten lehmien ravintoahan voi sitten vapaasti täydentää?
Eli toistaen nämä kysymykseni ja uumoiluni, sillä lisäkysymyksellä, että kulkevatko myös tukirahat vähän eri tavalla näissä kahdessa maassa:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.08.16 - klo:02:22
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
Tässä Satakunnan luomuviljelyn edistämishankkeessa tuodaan faktat esiin kunnioitettavan rehellisesti:
http://uuttakasvualuomusta.fi/markkinat-ja-kannattavuus/kannattavuus/
Huonompi tuottavuus mainitaan. Tai, no,
aika rehellisesti. Olen muussa yhteydessä sanonut, että jos joku käytettävissä ja löydettävissä olevan keskiarvon sijasta käyttää lukuhaarukkaa, voidaan jo olettaa, että valehtelusta, hämäysyrityksestä on kyse. Mutta välivuodet tulevat esiin, se on rehellistä:
QuoteLuomutuotantoon siirryttäessä satotaso laskee. Viljoilla satotaso voi laskea 5 - 40 % ja nurmilla 0 - 30 %. Viljelykierrosta johtuen myyntikasvien viljelyssä oleva osuus peltopinta-alasta pienenee.
Vaikka siitäkään ei kyllä kerrota, kuinka todella
paljon se pienenee. Tässäkin tulee tavallaan puolitotuus ...
QuoteLuomutuotannon kannattavuuden avaintekijä onkin tavanomaista tuotantoa korkeampi liikevaihto myytävän tuotteen määrää kohti.
... koska luomutukia ei mainita. No, tuleehän se yhden kerran jutussa esille, vähän kuin ohimennen:
QuoteKorkeammat tuottajahinnat ja tukitaso muodostavat pohjan kannattavalle luomutuotannolle.
(Lihav. HJ)
Mutta jos ko. sivun ja hankkeen vaikutusyritysten kohteena ovat (kokeneet) viljelijät, ei täysin estottomasti kannata luikuria laskeakaan.
Sarjastamme "pokka pitää", Elisa Niemen haastattelusta (http://luomulaakso.fi/haastattelussa-luomuliiton-toiminnanjohtaja-elisa-niemi/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+Luomulaakso+%28Luomulaakso%29):
QuoteKeskustelu maatalouden tulevaisuudesta saa Elisan vakavaksi. Hän pohtii kannattavuutta ja omavaraisuutta. Kannattavuus on yksi keskeisimpiä ongelmia kotimaisessa maataloudessa ja pitäisi myös miettiä, haluammeko maamme olevan omavarainen jatkossakin. Molemmat ovat isoja kysymyksiä ja ne tulisi ratkoa yhteistuumin.
Omavaraisuutta ei saa takaisin hetkessä ja toimiva ruuantuotanto on tärkeä etenkin kriisitilanteissa.
[...] sillä menetelmät, jotka parantavat ruuantuotannon onnistumista sään ääriolosuhteiden lisääntyessä, ovat yksi tapa lisää turvata ruuantuotantoa. Elisa mainitsee yhtenä hyvänä keinona eloperäisen aineen lisäämisen pelloille, jotka eivät enää ole hedelmällisiä. Näin keinolannoitteiden köyhdyttämät pellot saadaan taas kukoistamaan.
Omavaraisuus? Lisää? Ruoan
tuotannon turvaaminen? Lannoitteiden köyhdyttämät pellot?
Eviran ja Luken tilastojen mukaan 2015:
- luomuhyväksytty viljelyala (pl. siirtymävaiheen ala) oli 8,4 %
- luomuviljasato oli vain 2,3 % Suomen koko viljantuotannosta (ei mukana luomun siirtymävaiheen alalla tuotettua viljaa)
Ylläolevien lukujen perusteella vuonna 2015:
- tavanomainen viljelyala oli 91,6 % (sis. luomun siirtymävaiheen alan!)
- tavanomainen viljelysato oli 97,7 % koko sadosta (sis. luomun siirtymävaiheen sadon!)
Yksinkertaisella laskukaavalla saadaan tavanomaisen viljelyn tehokerroin luomuun nähden. Tehokerroin ilmaiseen kuinka monikertainen pinta-ala tarvitaan, jotta luomu tuottaisi saman määrän viljaa kuin tavanomainen.
Laskukaavassa lasketaan ensin tavanomainen ja luomusato pinta-alayksikköä kohden (satotasot) ja sitten jaetaan saatu tavanomaisen sato pinta-alayksikköä kohden vastaavalla luomun luvulla.
Vuonna 2015 tehokerroin oli (97.7/91.6)/(2.3/8.4) = 3.9.
Eli miltei nelinkertainen ala luomussa vaaditaan.
Tuosta kertoimesta on myös helppo laskea luomun satotaso prosentteina tavanomaisesta vuonna 2015:
100*1/3.9 = 25.6 %
Quote from: Jarrumies on 19.04.15 - klo:06:01
Näiden tietojen perusteella voi sanoa, että viljelijöiden halukkuus siirtää peltoja luomuun on hiipumassa.
Hallituksen tavoite, 20 % pelloista luomussa v. 2020, ei tule totetutumaan. Vuoteen 2020 on nyt kuusi vuotta.
Viimeisen kuuden vuoden aikana (2009-2014) luomu+SV on kasvanut 7,2 %:sta 9,5 %:iin eli 2,3 %-yksikköä . Jos kasvu jatkuisi samaa tahtia niin vuoden 2020 lopussa luomu+SV olisi 11,8 % koko maan peltoalasta.
Vaikka Pro Luomu vielä koosteessaan vuodesta 2015 puhuu yhä hallituksen 20% tavoitteesta vuonna 2020, eräässä sen sisäisessä muistiossa (syyskuulta 2016) esitetään sille vuodelle jo realistisempaa ennustetta:
QuoteLuomupeltoalan on arvioitu nousevan 13 %:iin kokonaispeltoalasta (nyt 10,6 %).
PS. Toisaalta ja toisaalla olemme jo kiitelleetkin Pro Luomua tietystä realismista, verrattuna eräisiin muihin "luomutoimijoihin" (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=851.msg7389#msg7389). Kun tuon arvion kerrottiin perustuvan MMM:n selvityksiin, olisiko lupa toivoa, että (tällainen, jonkinlainen) realismi olisi saamassa jalansijaa myös siellä?
Quote from: Heikki Jokipii on 28.08.16 - klo:05:11
Quote from: Heikki Jokipii on 07.11.15 - klo:07:14
Quote" Myös Suomessa parempi taloudellinen kannattavuus *) saa monet tuottajat siirtymään luomuun. Luomuviljelyn ravinnehuoltoon ovat alusta alkaen kuuluneet typensitojakasvit ja viljelykierto. Tehokkuutta tuotantoon tulee jo tuosta perusideasta, jota täydennetään koko ajan uusilla menetelmillä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Perusidean mukanaan tuomasta tehokkuudesta ... no, niin, no (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=376). Mutta mitähän ovat ne "uudet menetelmät"? Ja missä se näkyisi? Ovatko ne niitä, joista Marja-Riitta Kottilan mukaan tavanomaisella viljelyllä olisi jotain opittavaa? Mutta esimerkkiä esiin, Talvitie ja Kottila.
Myös tässä Pro Luomun uutisessa (http://proluomu.fi/luomulla-olisi-kasvunvaraa-pohjois-savossa/) kerrotaan, nyt uudella suulla, että opittavaa olisi:
QuoteMTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen toteaa luomun olevan nykyaikainen ja taloudellisesti kannattava tapa tuottaa ruokaa.
" Luomu on monessa mielessä taloudellisesti varsin kilpailukykyinen tuotantomuoto ja sen hyviä puolia soisi enemmänkin hyödynnettävän tavanomaisella puolella. Etenkin investoiville tiloille luomu on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä luomutuotannon kannattavuus on tavanomaista parempi, Kauhanen pohtii.
(lihav. HJ)
Yhä tätä ajatusta hellitään luomuväen parissa:
Luomun myynti kasvaa kaupoissa (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/tyotalous/luomun-myynti-kasvaa-kaupoissa) *)
QuoteLuomutuotannossa kehitetään aktiivisesti uusia ratkaisuja, joista hyötyy myös koko maatalous. Olennaista on tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyö sekä viljelijöiden tiedonvaihto keskenään, kertoo itsekin Luomuliiton mentor-toiminnassa mukana oleva Luomuliiton varapuheenjohtaja Janne Rauhansuu.
(lihav. HJ)
Mutta ei ainakaan tämä esimerkki ajatusta kyllä tukenut:
QuoteThomas Keller on sveitsiläissyntyinen Ruotsin maatalousyliopiston dosentti. Hän kertoo lukuisien julkaisujensa pohjalta maan kasvukunnon parantamisesta. Erityisesti keinolannoitteiden käytöstä luomuun siirtyvien peltojen osalta täytyy tehdä töitä pellon saamiseksi tasapainoon ravinteiden ja rakenteen osalta.
Tavanomainen viljely ei noista Kellerin mahdollisista tuloksista kyllä hyödy tai opi mitään, mitä ei olisi jo osannut.
Tämäkin ratkaisu luultavasti edellyttää ...
QuoteKosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum kertoo ympäristöratkaisuista omalla tilallaan Salossa. Kartano on kehittänyt lantalogistiikkaa yhteistyössä naapuritilojen kanssa sekä pilotoinut Vapo Clean Waters Oy:n kanssa pajuhaihdutuskentän, jolle ravinteikkaat valumavedet ohjataan.
... että nuo naapuritilat ovat tavanomaisia, ja vain siten saadaan niitä "ravinteikkaita valumavesiä" ohjattavaksi. Eli on sitä loisimista (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).
________________
*) Kaupunkimedia Aamuset, Turku. Turussa järjestetään nyt valtakunnalliset luomupäivät, siitä ja siksi ehkä tuo uutinen. Tuota otsikon ajatusta ei tarvitse kommentoida, koska sen taustalla ei ollut mitään omaa "tutkivaa journalismia", ainoastaan Pro Luomun julkaisema tieto myynnin 12% kasvusta.
Vuoden 2016 satotilastojen ennakot ilmestyivät. Tässä luomusatotilasto:
Luomusato 2016, ennakko (http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi)
QuoteVuoden 2016 luomuviljasato - 79 miljoonaa kiloa on 5 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Jo yli viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Hyvä ei ollut sato tavanomaisellakaan puolella (ts. kokonaissato), n. 4% viime vuotta pienempi. "Hajurako" näyttäisi (ensi silmäyksellä) säilyneen ennallaan.
Tuo sama ilmoitus tuoreviljan osuudesta luomussa annettiin viime vuonnakin, eli sen osuus ei nähtävästi tänä vuonna olennaisesti kasvanut?
Oikeastaan ainoa menestynyt viljalaji luomussa oli yllättäen peruna, jossa yllettiin lähes ennätyssatoon, pikkaisen vajaaseen 7 miljoonaan kiloon. Kun tavanomaisella puolella meni vähän huonommin, niin ennätysosuus syntyi: 1,2 prosenttia perunasadosta oli luomua. *)
Luomukaurasta täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.msg9351#msg9351).
Mutta tutkitaanpa nyt tilastoja rauhassa, erilaista mielenkiintoista voi löytyä. Ja tietysti suhteutuksetkin täytynee nyt tehdä uusiksi.
Tästä voisi aloittaa. Kokonaissatotilaston mukaan: "Viljasato vuonna 2016 oli 3,5 miljardia kiloa." Siitä 79 miljoonaa kiloa on 2,3% eli se kyllä säilyi samana. Mutta saavutettiinko tuo hitusen entistä
suuremmalla viljelyalalla?
________________
*) mutta tuokaan osuus ei oikeastaan vielä oikeuta siihen, että juuri perunaa käytettäisiin yleisemmässä luomua koskevassa artikkelissa kuvituskuvana, minkä olen huomannut olevan aika yleisenä tapana. (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tarja-cronberg-%E2%80%9Dluomulle-on-nyt-tilausta%E2%80%9D) Vaikka tuo tapa tietysti johtuu
perunapussista, jossa lukee se "luomu".
Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa v. 2016 sadosta:
Toiseksi pienin viljasato 2000-luvulla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/toiseksi-pienin-viljasato-2000-luvulla-1.169797)
QuoteLuomun osuus vaihtelee. Kun rukiista joka kymmenes kilo on luomua, ohrassa liikutaan prosentin tuntumassa. Herne ja härkäpapu sopivat typpeä sitovina kasveina luomuun ja palkokasveissa luomun osuus on viljoja suurempi.
(lihav. HJ)
Mutta kun katsomme tarkemmin Luken tätä tilastoa (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=a98d2d09-8afb-4dfe-9b86-3e43b3f13546), niin noissakin kahdessa luomun osuudet kokonaissadosta ovat vain nämä: herne 11,2 ja härkäpapu 14,3 prosenttia.
Jos on näin ...
QuoteHärkäpapusato on kahdeksan peräkkäisen tilastointivuoden aikana jatkanut nousuaan. Tänä vuonna sato kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta.
... niin härkäpavun tavanomainen viljely näyttää kasvaneen luomua enemmän, luomun osuus on laskenut. Vuosina 2013-14 sen osuus oli lähes 22%.
***
Kun 2000-luvun aikana heikoin kokonaissato oli vuonna 2010, niin vieläkin vähän kaihertaa se, että juuri siltä vuodelta meiltä puuttuu tieto luomusadosta, tilastoa ei lainkaan tehty.
Laskin LUKEn tilastoista (kokonaissato ja luomusato)
http://stat.luke.fi/sato-sek%C3%A4-viljasadon-laatu-ennakko-2016_fi
ja
http://stat.luke.fi/luomusato-2016-ennakko_fi
seuraavan taulukon.
Taulukko. Luomun hehtaarisadon (kg/ha) osuus (%) kokonaissadosta (kg/ha) eräissä viljelykasveissa eri vuosina, vuosi 2016 ennakkotieto (Huom. Kokonaissatoon sisältyy myös luomusato, ts. kokonaissadosta ei ole vähennetty luomun hehtaareja eikä satomäärää. Luomun välivuosia ei myöskään ole huomioitu.)
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
51,4 49,6 53,3 49,3 ei tietoa 54,8 56,2 56,0 54,5 53,2 45,9 Vehnä yhteensä 1)
39,4 39,2 51,8 48,3 ei tietoa 43,4 59,0 54,8 54,0 56,1 52,2 .Syysvehnä
53,2 52,1 53,3 49,5 ei tietoa 57,5 54,3 56,4 54,5 51,1 44,7 .Kevätvehnä 1)
62,7 59,5 56,6 67,5 ei tietoa 56,0 51,1 64,6 59,8 49,1 51,9 Ruis 2)
66,6 57,3 53,8 58,0 ei tietoa 61,8 53,7 61,3 58,7 69,2 50,1 Ohra yhteensä 1)
62,3 60,8 57,6 56,1 ei tietoa 61,4 58,2 60,1 56,6 62,6 56,8 Kaura 1)
76,6 81,3 78,8 79,1 ei tietoa 84,1 98,4 77,3 87,9 70,5 68,2 Seosvilja yhteensä 1)
77,4 83,5 67,2 79,8 ei tietoa 71,5 84,9 70,9 77,5 64,8 69,7 .Seosvilja (korsivilja) 1)
84,5 81,1 97,0 79,1 ei tietoa 92,1 104,1 80,3 88,6 78,4 77,2 .Seosvilja (palkokasvit + korsivilja) 3)
|
.
Luomun satotaso suhteessa kokonaissatoon on tänä vuonna 2016 heikentynyt viime vuoteen nähden, taulukon kasveista vain luomurukiin (ja seosviljan korsivilja-alaryhmän) prosentti on hieman parantunut.
Kun aikasarjaa katsoo kokonaisuutena niin huomaa, että luomun osuudet monessa kasvissa eivät ole vuosien mittaan kasvaneet vaan jopa heikentyneet.
Jos kokonaissadosta olisi vähennetty luomusato olisivat prosenttiluvut olleet hieman pienempiä, koska luomusatotietojen sisällyttäminen kokonaissatoon pienentää kokonaissatotasoa (kg/ha). Olisin tuonkin korjauksen voinut laskea mutta ei ole nyt aikaa. Kun lopulliset vuoden 2016 satotiedot tulevat niin lasken tarkat luvut (luomu/tavanomainen) ja otan mukaan kaikki mahdolliset viljelykasvit. LUKE voisi kyllä parantaa tilastojensa tasoa tältäkin osin, laskut on helppo tehdä.
Luomuviljelyssä on viiden vuoden jaksossa yleensä kaksi välivuotta. Jos ne huomioitaisiin niin taulukon prosenttilukuja pitäisi vielä korjata ottamalla välivuodet huomioon.
***
Lisäys:Viime vuosi oli noiden lukujen perusteella todella huono. Koko sato putosi Luken mukaan noin 4 % ja luomusato 5 % (nämä ovat siis ennakkolukuja, lopulliset ilmestyvät 23.2.2017). Luomun osuus Suomen koko viljantuotannosta putosi tänä vuonna Luken ilmaisun mukaan "noin 2 prosenttiin". Viime vuonna 2015 se oli 2,3 % ja 2014 luomun osuus oli suurin koskaan, 2,5 %.
Koko ajan luomun pinta-alan osuus kasvanut ja tavanomaisen vähentynyt mutta luomun osuus viljantuotannosta saavutti tähänastisen huippunsa 2014 ja on sen jälkeisenä kahtena vuonna laskenut.
Vuosi 2016 oli huono satovuosi. Mutta luomussa siis huonompi kuin tavanomaisessa. Onko tämä nyt näyttöä siitä, että luomu kestää heikkoja luonnonoloja heikommin kuin tavanomainen?
Tässä esitteessä ...
Luomu Rokkaa " Haluatko luomuviljelijäksi? (http://proluomu.fi/luomu-rokkaa-haluatko-luomuviljelijaksi/)
... nyt myönnetään (dia 4), että:
QuoteLUOMU ei lupaa pelkkää ruusutarhaa
ja
QuoteLuomussa on pienemmät sadot.
Mutta se onkin tarkoitettu ammatti-ihmisille. Ei kannata vedota toiveajatteluun. Olisiko myös (jo usein kiittämämme) Pro Luomussa vallitseva tietty realismi vaikuttanut asiaan?
Tuolta osin ehkä ko. infopaketti onkin "raikas", mutta muilta osin kyllä paljolti yhä vanhan tutun luomupropagandan kyllästämä, eli
minä sanoisin sitä aika tunkkaiseksi.
Lainaus käyttäjältä: Heikki Jokipii - 03.04.16 - klo:04:01
QuoteTuo toisaalla kerrottu Harjun Luomu Oy:n tapaus sen enempää kuin Atrian tapaus eivät muuten taida tätä em. lihantuotannon suurta epäsuhtaa sitten lankaan selittää: teurastamoon asti liha mitä ilmeisemmin tulee luomuksi luokiteltuna, vaikka se sitten tavanomaisena myytäisiinkin.
Pro Luomun lihatyöryhmän uusin pöytäkirja oli muuten nettiin lopulta tullut, ja sieltä tuli luomulihan myynnistä tiedot (kaupan arvio 11/2015):
Tuoteryhnä myynti luomun luomumyynti
(1000 euroa) osuus (%) (1000 euroa)
_________________________________________________
tuoreliha 922 436 1,3 12 109
lihaval-
misteet 879 482 0,38 3 317
Näin siis tuosta 1% tuotetusta luomulihastakaan ei mene kaikki luomuna kaupaksi (yhteensä tuosta tulee noin 0,86% osuus). Ja tuo on euromääriä! Jos ja kun luomuliha on kaupassa kalliimpaa, kiloina se on tietysti vielä vähemmän. Mikä ei estä ko. työryhmää edelleen puhumasta "nousussa" olevasta kysynnästä ja maalailemasta moninkertaista myyntiä tulevaisuudessa, ja arvioimasta siihen tarvittavien eläinten määriä.
Jos nuo luvut, jotka olivat tuossa kyllä loppuvuonna tehtyjä arvioita, pitivät kuitenkin paikkansa, niin tämä Patarummussa oleva tieto sitten kyllä hiukan ihmetyttää:
"Lihamyynti nojaa kotimaisuuteen " myynti pienessä kasvussa"
Lainaus
QuoteLuomulihan myynti oli vuonna 2016 vahvassa noin 20 prosentin kasvussa. Tavanomaiseen verrattuna luomulihan myynti on pientä, sen osuus tuorelihan myynnistä on noin 0,8 prosenttia.
Tuo prosenttiluku 0,8 on pienempi kuin edellisvuoden 1,3. Kuitenkin S-ryhmä tiettävästi myy enemmän luomua kuin muut ryhmät. Miksi se myy luomulihaa vähemmän kuin muut?
(Jatkoin tähän, vaikka aiheesta olisi voinut puhua myös kysyntäosiossakin.)
Kohta varmaan saamme päivitetyt luomulihan tuotantoluvut, ja arviot luomulihan myyntiosuudesta koko maassa. Mutta jo nyt alkaa tuntua siltä, että myös luomulihan kohdalla on samaan tapaan kuin luomuviljan: sitä tuotetaan valtion tuella, mutta suurelta osin muiden maiden kulutukseen?
Näin siinä sitten luomusadolle kävi vuonna 2016, lopulliset satotiedot:
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi
Luomusato pienentyi absoluuttisesti 6 % edellisestä vuodesta ja myös suhteessa tavanomaiseen tuotantoon vaikka tuossa ei vielä ole muuta tietoa kuin vain "noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta" eli tarkka osuus puuttuu vielä. Joskus (vuonna 2014) luomusato on ollut jopa 2,5 % kokonaissadosta. Mutta koska koko viljasato pieni 3 % niin on selvää, että luomusadon osuus kokonaissadosta pieneni enemmän kuin tavanomaisen. Koko sadon tilasto:
http://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2016_fi
LIS,,YS: Luken excel-taulukossa luomusadon osuus 2016 on jo laskettuna: 2,2 % koko viljasadosta.
"Luonnonvarakeskus
23.02.2017
Luomusato 2016
Vuoden 2016 luomuviljasato - 78 miljoonaa kiloa on 6 % pienempi kuin vuonna 2015. Määrä on noin 2 % Suomen koko viljantuotannosta. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
- Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 46 miljoonaa kiloa eli yhtä paljon kuin vuonna 2015.
- Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
- Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,4 %.
- Luomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato - 7,2 miljoonaa kiloa on noin 1,2 % koko perunantuotannosta
- Luomutuotannossa nurmirehujen ja valkuaiskasvien osuus on tavanomaista tuotantoa suurempi. Luomutuotanto vastaa keskimäärin 10-20 % herneen, härkävun ja nurmirehujen kokonaistuotannosta.
Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/luomusato-2016_fi
"
Tässä prosentit lajeittain mutta kokonaisprosentti puuttuu:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ae204d48-5c1c-47d7-b672-036e412dce79
Laskin Luken lopullisesta vuoden 2016 luomutilastoista ison excel-taulukon alkaen vuosille 2006-2016. Valitettavasti sitä ei pysty esittämään tässä ikivanhassa kurjassa softassa.
Mutta siitä käy ilmi mm. seuraavaa:
Koko luomuhyväksytystä alasta (2016: 200 441 ha, ei sisällä siirtymävaiheen alaa) viljaa korjattiin vain 21,2 % alalta. Rypsi, peruna, herne ja härkäpapu oli yhteeensä 3,1% .
Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.
Luomun korjuuala oli yhteensä 170 200 ha vuonna 2016. Siis sellaista alaa, jolta ei tilastoitu mitään korjattavaa oli yhteensä 30 241 ha eli 15,1 %. Nämä ovat luomun kadotetut hehtaarit. Niistäkin ilmeisesti (?) maksetaan luomutukia, koska ne tilastoidaan luomuhyväksyttyyn alaan mukaan.
Päivitetyt luvut, ennakkotieto 2016 (LUKE):
Luomulihan tuotanto vuosittain (http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=02c0fa05-3b5a-41d3-992c-e0b9d92436f8)
(Linkki aukeaa ainakin täältä: http://stat.luke.fi/lihantuotanto )
Hiukan kasvua - mutta naudanlihan kohdalla hienoinen lasku?! Mutta karkeasti samalla tasolla mennään, luomulihan osuus pysyy siinä vähän yli yhden prosentin*) tasolla. Vaikka siis on näin:
Quote from: Jarrumies on 24.02.17 - klo:20:45Rehuja (kuivaheinä, säilörehu, tuorerehu, tuorevilja ja vihantavilja sailörehuksi) oli yhteensä 60,6 %. Siis todella iso osuus. Vuodesta 2012 asti lähes kaikki luomun pinta-alan lisäys on mennyt rehujen kasvatukseen.
Myös luomusiipikarjan tuotanto surkeasta tasostaan vielä
laski. Jonka jo tavallaan tiesimmekin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=721.msg9805#msg9805), mutta että vielä laskua.
_________
*) tarkemmmin: 1,1% eli vähemmän kuin lihankulutuksen 2% kasvu edellisvuodesta v. 2016.
Tästä Pro Luomun uutisesta ei löydy lisätietoa Luken julkistukseen ...
Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)
... paitsi ehkä hiukan selkeämpi yhteenvetotaulukko lihalaaduittain. Mutta mikä sieltä puuttuu: yhteenveto kaikesta luomulihan tuotannosta, kilomäärä ja prosenttiosuus (eli se 1,1%). (Tekstissä tieto on.)
Sen kyllä näki selvästi siitäkin taulukosta, ettei luomusianlihan kolmanneksen kasvu järin suuria merkitse, jos tuotannon osuus sen myötä kasvoi 0,4:stä 0,5:een prosenttiin.
Pro Luomu ei sitten (tietystikään?) vertaa noita tuotanto-osuuksia viljelyalan osuuksiin.
Mutta niin vain on tähän valtavaan hajurakoon ja epäsuhtaan totuttu ...
Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden (http://proluomu.fi/luomu-suomessa-2016-kokoaa-hyvan-luomuvuoden/)
QuoteLuomun osuus maan viljelyalasta nousi yli 10 %:iin ja luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupassa 2 %:iin.
... ettei tuota faktaa ei esitetä mitenkään nolona tai häpeillen, kuten oikeastaan pitäisi, vaan ihan "ylpeänä esittää" -hengessä. Kuten vielä täältä tiedämme, sama hurja suhde kyllä pätee tuotantoonkin, ei yksin myyntiin (juuri yllä surkeasta lihantuotannon osuudesta).
Vaikkapa joku Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tuon uutisen tänään "silmää räpäyttämättä".
Vaikkei tuossa uudessa koosteessa (http://proluomu.fi/aineistot/luomu-suomessa-2016-kooste/) paljon eroa vanhaan ole, erityisesti ei luomutuotantoa koskevissa tiedoissa, sitä pitää nyt jatkossa käyttää. Ellei meillä itsellämme ole tarkempaa tietoa.
Tässä sitten tieto tästä kirjoituspöydällä aikaansaadusta luomutuotannosta:
QuoteTärkeimmät luomuluonnontuotteet ovat mustikka, puolukka ja koivun mahla. Suurin osa luomuluonnontuotteista menee vientiin.
Eli odotetusti ulkomaalaiset menevät lankaan, suomalaisia ei saada maksamaan samoista marjoista kovempaa hintaa.
Mutta ei se juuri eri tavalla ollut luomuviljankaan osalta. Sen kahden prosentin osuudesta oli puolet kauraa, ja sitten:
QuoteSuomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa
menee vientiin.
Jäljelle jäävästä 1 prosentistakin osa menee vientiin. Eli tehottomasti tuotetusta luomuruoasta
siitäkin suorastaan järkyttävän vähän menee siis suomalaisten omaan kulutukseen. Siinä mielessä järkyttävän, kuinka asiaa juuri suomalaisten ostohaluilla perustellaan, ja kuinka paljon tuo koko lysti maksaa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=425), meille kaikiille.
***
Ceterum censeo: tietoja tuonnin osuudesta Suomen luomumyynnissä ei ole vieläkään näkynyt. Alkaisi jo olla aika, että näkyisi.
Näin kerrotaan (lähes kirjaimellisesti) toiselta puolelta maailmaa:
Vehnäennätys Uuteen-Seelantiin: Melkein 16,8 tonnin tuotos hehtaarilta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vehn%C3%A4enn%C3%A4tys-uuteen-seelantiin-melkein-16-8-tonnin-tuotos-hehtaarilta-1.184239)
Tuon huiman tuloksen salaisuus:
QuoteHän kertoo menestyksensä perustuvan läheiseen yhteistyöhön Yaran ja Bayerin kanssa. Yaran tuotteilla hoidetaan peltojen lannoitus ja Bayerin tuotteilla rikkakasvien ja sienitautien torjunta.
Taustatietoa, Uudessa Seelannissa - kuten Britanniassakin - on esim. Suomeen*) verrattuna todella hyvät viljelyolosuhteet:
QuoteAiempi ennätys saavutettiin Britanniassa kaksi vuotta sitten ja se oli 16,519 tonnia. Uuden-Seelannin kastellut pellot tuottavat keskimäärin 12 tonnia hehtaarilta.
Entäpä luomuviljely siellä? Tällaiselta sikäläiseltä luomuviljelysivulta ...
THE MIRACLE OF GROWING FOOD REGENERATIVELY (http://www.sustainablegardener.org/grain-production/)
... löytyy tällainen arvio (onko se sitten keskiarvoinen vai optimistinen):
QuoteWHEAT (Triticum spp)
[...]
Yields can vary, but 5.0-5.8 tonnes per hectare should be achievable.
________
*) noihin lukuihin verrattuna Suomen vuoden 2016 syysvehnän keskimääräinen satotaso 3 690 kiloa hehtaarilta, tuntuu todella surkealta. Luomusyysvehnästä nyt puhumattakaan: 2 140 kiloa hehtaarilta. Tietysti ennätykset ovat täälläkin tuota suurempia. Mutta eivät taida yltää edes Uuden Seelannin keskiarvotasolle.
Pro Luomu kertoo tiedotteessaan koosteensa tuloksista:
QuoteLuomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden
22.3.2017
Sekä ruoan tuotanto että kulutus Suomessa luomuistuivat viime vuonna.
Mutta onko näin? Kun lisääntynyt hehtaarimäärä ei itsessään vielä ole tuotantoa. Otetaanpa esimerkiksi vihannekset. Niistä tuo kooste (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2017/04/Luomu_Suomessa_2016.pdf) (pdf) kertoo (s. 5):
QuoteSuomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
Mtutta katsotaanpa sitten samalla sivulla olevaa taulukkoa. Huippuvuodesta 2014 ainoastaan porkkanan tuotannon määrä oli säilynyt samana, tomaatteja tuotettiin noin neljännes
vähemmän ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin
kolmannekseen.
Vähemmän tärkeistä (?) myös kurkun tuotanto oli vähentynyt noin kolmanneksen verran. Marjojen tuotanto oli kasvanut vuodesta 2014, mutta vähentynyt vuodesta 2015. Ainoastaan tarhaherneen ja omenien tuotanto oli kasvanut.
Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. Ja luomukaurahan on oikeastaan Saksan viljelyä, jota vain harjoitetaan Suomen maaperällä ... ja Suomen valtion tuella. Eikä luomukauran prosenttiosuus vuodesta 2015 kasvanut, se on sama.)
Luomueläintuotannossa (s. 8 ) oli hyvin hienoista kasvua. Lähinnä kasvu oli luomusianlihan varassa, jonka tuotanto absuuttisina lukuina kuitenkin on yhä pientä. Maidon ja kananmunien tuotanto kasvoi, mutta hyvin vähän.
Luomukeruuta, tuota kirjoituspöytätyön tulosta, en vaivaudu kommentoimaan.
Niinpä tuosta samasta koosteesta olisi oikeastaan yhtä oikeutetusti voinut tehdä sellaisen yhteenvedon, että huolimatta luomuhehtaarien lisäyksestä (7%) Suomen ruoan
tuotanto ei käytännössä juuri yhtään luomuistunut.
PS. eli "ceterum censeoni": mitä luomukulutukseen tulee, niin
vieläkään ei ole päivitettyä tietoa luomutuonnin osuudesta. Niinpä voi hyvin olla, että tämän Ylen tuoreen uutisen näkemys luomukulutuksen ja tuotannon yhteydestä sen tiedon julkaisemisen jälkeen romahtaa, menettää uskottavuutensa:
"Kaikilla luomutuotteilla on nyt kysyntää" " kannattavuus nostaa viljelijänkin motivaatiota (http://yle.fi/uutiset/3-9565191)
QuoteKannattavuus ja kysyntä lisäävät luomun suosiota viljelijöiden keskuudessa. Puhtaus ja tarina vakuuttavat kuluttajan, mikäli ostopäätös ei törmää hintaan.
Vaan luomun suosio lisääntyy muista syistä viljelijöiden parissa.*) Kun viljelijät sitten tuottavatkin
niin vähän vastauksena tähän suomalaiseen kysyntään. Jopa vähemmän kuin teoriassa pystyisivät, jopa meidänkin "raadollisten" tuottavuusarvioidemme mukaan. (Tai sitten tuo "mikäli"-ehto laukeaa lähes aina. Jopa lopulta noiden mainitun Syrjälän tilan luomulampaidenkin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=66.msg9997#msg9997) kohdalla eli senkin kaupaksi menolla on rajansa, eikä siinä ole välttämättä odotettavissa mitään dramaattista kasvua.)
_________
*) sikäli kuinka lisääntyy. Ks. edellä analyysit siitä, miten hallituksen 20% pinta-alatavoitteen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä.
Tästä Luomuliiton tiedotteesta näkyy ...
Kevään luomuviljelyryntäys on huomioitava tukimäärärahoissa (http://www.luomuliitto.fi/kevaan-luomuviljelyryntays-on-huomioitava-tukimaararahoissa/#more-6268)
QuoteLuomuliitto vaatii, että nopeasti kasvavalle luomutuotannolle varataan riittävästi tukea. Puolivälitarkasteluun pian kokoontuvan hallituksen tulee Luomuliiton mukaan varmistaa, että luomun kasvulle on Suomessa jatkossakin hyvät edellytykset ja riittävästi luomutukirahaa. Luomuliitto haluaa hallitukselta vahvistuksen siihen, että uusille ja nykyisille luomutuottajille varmistetaan voimassa olevan tukitason mukainen luomutuki.
... kasvun mittariksi käy hyvin rekisteröidyn luomualan kasvu. Varsinaista
tuotannon kasvua ei edellytetä. Eikä sellaista oikeastaan siis ole tapahtunutkaan (ks. juuri edellä). Mutta tuossahan ei pitkään aikaan ole mietitty sen enempää tuotantoa kuin kulutustakaan (kysyntää): hallitus nyt vaan on sitoutunut tuohon 20% tavoitteeseen. Luomukurssin käyneen
halu muuttaa peltonsa luomuksi on muka myös riittävä perustelu.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.04.17 - klo:02:07
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:
Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)
Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...
QuoteLiedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.
(lihav. HJ)
... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.
Vaikka oli näin:
QuoteViime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):
Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)
Quote• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.
Viljakasvien korsien ei nykyisin katsota olevan optimaalista ravintoa eläimillekään eli lehmille, kertoi Matti minulle Savossa. Niinpä luomuviljelyssä kasvatetaan tuotetta, joka ei oikein kelpaa kenellekään/millekään eli tuota kortta.
Paitsi korkeintaan esteetikoille: pitkäkortiset viljapellot varmaan lainehtivat tuulessa kauniimmin? Esteettisessä suhteessa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg6994#msg6994) luomupellot ovat aiemminkin saaneet tämän umpikaupunkilaisen eli minun silmissäni voiton.
***
Tällainenkin toivottava ominaisuus esitelmässä mainitaan, kaikille lajikkeille, muuta luultavasti erityisesti luomulajikkeille:
QuoteAikaisuus etenkin lyhyessä
kasvukaudessa
• Itäminen, tähkiminen, kypsyminen
Kun on ollut tämä kylmä kevät*, niin uskallan ennustaa, että kotimaisista varhaisperunoista tulee sitten kesän alussa pulaa. Ja
erityisesti luultavasti luomuperunoista, vaikka niiden kysyntä olisi pientäkin. Ravinteiden (lannoitteiden) niukkkuus kun rajoittaa kasvunopeuttakin.
*) jolloin ainakaan tämä perinteinen istutusajan määritystapa ei varmaan vielä ole antanut suurimmassa osassa Suomea positiivista tulosta: jos maassa pystyy istumaan paljaalla pepulla, perunat voi istuttaa. ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 24.08.16 - klo:04:31
Eviran itsensä ennakkoarviopaperissa, eli tässä (https://www.evira.fi/globalassets/luomu-2016ep1.pdf) (pdf), kiinnitin huomiota yhteen yksityiskohtaan. Vuonna 2015 aloittaneita oli ollut 330, mutta luopujia myös paljon eli 275. Nyt tänä vuonna luomuviljelyn aloittavia arvioidaan olevan vähemmän eli 256 mutta "luopuneiden" määrä putoaisi dramaattisesti eli heitä olisi vain 80. Voi tietysti pitää paikkansakin, mutta jossain pääni sisällä jokin kuiskii, että voi olla pitämättäkin.
En vieläkään tiedä, miten on asian laita, mutta tällaisessa arviossa pitäis kyllä olla mukana arvio tuostakin.
Kiihkeä luomukeskustelu ei näy luomuun hakeutuvien määrässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kiihke%C3%A4-luomukeskustelu-ei-n%C3%A4y-luomuun-hakeutuvien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4-1.187242)
QuoteEviran ylitarkastaja Sampsa Heinonen on alustavasti kysellyt sitoumusmääriä 12 elykeskuksesta. Hänen tämänhetkinen arvionsa koko maan uusista sitoumuksista on hiukan vajaa 250.
Viime vuonna uusia sitoumuksia tehtiin 253.
"Eli aika samaa tahtia mennään kuin viime vuonna."
[...]
Vuonna 2015 luomuun liittyneitä oli paljon. Heidän peltonsa ovat nyt ohittaneet siirtymävaiheen ja tuottavat tänä kesänä luomusatoa.
Kun luomuhyväksytty ala viime vuonna kasvoi 4 prosenttia, nyt se kasvaa 13 prosenttia
Kun juuri 2015 luopujien määrä oli suurempi kuin nyt aloittavien määrä. Niinpä se luku pitäisi saada mukaan kokonaisarvioon. Mutta vaikka se luku olisi nollakin, ei olla sinä 20% tavoitteen (v. 2020) tahdissa. Siltä osin uutisartikkeli on otsikoitu oikein.
Nähdään sitten, miten tässä käy:
QuoteHeinonen arvioi, että esimerkiksi luomukaurapula saattaa kääntyä jopa ylitarjonnan puolelle, jos vuosi on hyvä.
Kuten jo todettu, tämä asia onkin sitten monesta tekijästä kiinni. Viljelypinta-alan lisääminen ei itsessään auta mitään, jos ei pystytä tuottamaan vientikelpoista laatua. Tai ylipäänsä syötävää laatua (hometoksiinit!).
Samanlaiselta se näyttää Keskisuomalaisenkin silmin:
Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa " ennätysluvuista silti jäädään (http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/517262-luomupohina-poikkeuksellisen-kovaa-ennatysluvuista-silti-jaadaan)
QuoteLuomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.
Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä
Mutta kuitenkin (kun viime tiistai oli viimeinen ilmoittautumispäivä):
QuoteLukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.
Vaikkei siis luopujien määrästä ei edes tietoa vielä julkaistu.
Oikeastaan se kuuluu meidänkin pohdittavaksi: miksei avokätinen tuki kuitenkaan kelpaa?
Toukokuun Tiede-lehdessä (5/2017) oli vähän outo artikkeli, otsikolla ja ala-otsikolla (tarjolla vain paperilla):
QuoteLuomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.
Artikkeli myönsi heikommat luomusadot, ja totesi aivan oikein, että luomun väitetyt edut jäävät sen vuoksi toteutumatta. Mutta satotasojen arviossa se käytti kummallisen pieniä prosentteja: luomusadot olisivat sen mukaan vain 19-25% tavanomaisia pienempiä. Mitenkään ei mainittu välivuosia, jotka jo yksinään pudottavat satotasoa tuohon tai alle. Plus siihen jo virallisista tilastoista näkyvä huonompi tulos per hehtaari, niin tuo kirjoituksen arvio ei kyllä vaikuta tieteelliseltä.
Sen lisäksi, niinkuin jo otsikosta näkyy, nähtiin, että luomuviljely voi kehittyä. Vaikka nykyisellään se ei voi ratkaista maailman ruokatuotantoa, sillä on kuitenkin mahdollisuuksia, jos se saa "uusia viljelylajikkeita ... lisää orgaanisia lannoitteita ja torjunta-aineita". Vaikka sitten jo seuraavissa lauseissa myönnettiin luomuviljelyn loisiminen ja asioiden meneminen mahdollisesti huonompaan suuntaan luomuviljelyn yleistyessä. Eikä mitään konkreettisia keinoja luomusatojen parantamiseen kerrota, ei esim. yhtään esimerkkiä uudesta luomuviljelyyn sopivasta lajikkeesta. Ei kyllä luomulannoitteestakaan, esim. sellaisesta, josta saisi fosforia.
QuoteSilti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.
Uusia? En tunne maanviljelyn historiaa niin hyvin, että osaisin noihin käytäntöihin suoraan liittää ensi käytön vuosisataluvun, mutta sen verran kuitenkin, että osaan kertoa niiden olevan pieniä lukuja, eli hyvin varhaisia vuosisatoja. Maankäännön osalta tästä Wikipedia-artikkelista aurasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Aura_(maanviljely)) saamme tietää, että sana tuli suomenkieleenkin jo ajanlaskun alussa (n. 0-200).
Tutkijat, joihin Tiede-lehdessä viitataan, ovat tässä (ja myös tarkat viitetiedot ko. tutkimuksesta):
Organic is only one ingredient in recipe for sustainable food future (https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170310142337.htm)
Heidän käsityksensä Tiede-lehti siis esitteli maataloustieteen viimeisenä sanana. Ja lopuksi lukijoille tällaisen kotiinvietävän opetuksen:
QuoteTutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.
Okei, aloitanpa heti. Jotta luomutuotanto ei enää varastaisi tarvitsemiaan ravinteita (esim. fosforia ja kaliumia), siinä ryhdyttäköön käyttämään väkilannoitteita, ihan reilusti ja avoimesti. Olisi erityisesti myös käytettävä - ilman fossiilisia raaka-aineita tuotettua, mutta keinotekoista - typpilannoitetta, jotta viljelyalaa maailmassa säästettäisiin. Eikö? Miksi ei?
Ihan viimeinen lause artikkelissa on tämä "poliittisesti korrekti":
QuoteLisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.
Olemme kyllä haaskauskeskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=129.0) aika hyvin osoittaneet (me ja siellä linkatut lähteet), että juuri
vauraan maailman haaskauksen lopettamisella olisi hyvin minimaalinen vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseen. Ja että juuri luomuviljely - kaikkialla - on loogisesti tällaista haaskausta.
Tuo alkuperäinen tutkimusartikkeli näyttää olevan maksumuurin takana.
Quote from: Heikki Jokipii on 01.05.17 - klo:04:34
Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):
Luomulajikkeita luomutuotantoon (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2017/04/Hakala-Lajikkeita-luomuun.pdf)
Quote• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi
Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.
Kun tuon olin oppinut, niin törmäsinpä heti tällaiseen mainokseen, jossa selvästikin mainostettiin luomuviljelyyn sopivaa lajiketta:
Sangaste -syysruis (https://naturcom.fi/tuote/viljat/syysruis/)
Josta kerrottiin muun muassa:
Quote klassikkoruis Virosta
tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
[....]
korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
pärjää matalalla lannoitustasolla
kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa
Mutta korkeita hehtaarisatoja ei siis luvattu.
Uusi versio Luken luomupuutarhatilastoista (päivätty 21.4.2017) antaa luomutomaatin osalta vähän erilaisen luvun kuin Pro Luomun kooste 2016 (?). Tuotanto olisi v. 2015 ollut kyllä sama 1110 tonnia, mutta v. 2016 vain 562 tonnia. Ei siis laskenut neljänneksellä, kuten edellä 15.04.17 sanoin, vaan romahtanut siis
puoleen.
Kun sekin kuulemma kuului näihin ...
QuoteSuomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.
... niin lähellä on jo yleistys, että Suomen luomupuutarhatuotanto on romahtamassa. Koska vain porkkana oli niistä säilyttänyt entisen tuotannon tasonsa.
Itse asiassa Luomukasvisten arvoketjutyöryhmässä 30.3.17 ainoa vihannes, jolla selvästi nähtiin olevan kasvupotentiaalia, olikin porkkana.
Mistä tämä luomuväelle niin epätyypillinen pessimismi? Onko kysynnässä tapahtunut romahdus, johon tuotanto on jo sopeutunut? Onko ulkomainen kilpailu ylivoimaista? Vai ennakoidaanko jo, ettei EU hyväksy jatkossa luomukasvisten kasvihuoneviljelyä siten, kuinka se Suomessa vain olisi mahdollista? Vai olisiko tuotannossa ilmennyt jotain ongelmia, josta meillä ei ole tarkempaa tietoa? Olisiko luomutomaatinkin kimppuun iskenyt jokin yllättävä vihollinen, kuten luomusipulin ja luomukaalin?
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!
Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
>> Tilastotietokanta >> Maataloustilastot >> Tuotanto >> Puutarhatilastot >> Luomuviljely (vihannekset, marjat, omena)
Tällaiset tiedot löytyi (ensimmäinen numero pn vuosi 2015 ja toinen 2016)
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3c96cdf2-03ef-4c37-a021-11eec4a492f4
Luomuviljely muuttujina Muuttuja, Laji ja Vuosi
Sato (1 000 kg) 2015 2016
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 3 352 3 495
Tarhaherne 35 80
Valkokaali 338 297
Porkkana 2 200 2 318
Ruokasipuli 338 247
Muut avomaanvihannekset 442 553
TOMAATTI 1 110 962
KASVIHUONEKURKKU 131 279
MARJAT YHTEENS,, 517 488
Mansikka 336 288
Herukat 95 131
Vadelma 29 29
Muut marjat 57 40
OMENA 70 123
Quote from: Jarrumies on 29.05.17 - klo:20:06
Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!
Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
Löysin tuon tiedon Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän kokouksen 30.3.2017 muistiosta (http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2013/02/Avoketjutyo-kasvis_poytakirja-3003-1.pdf). (pdf, dia tai sivu 5).
Hetken epäilinkin, tuli mieleen, että olisiko kyse paino- tai näppäilyvirheestä, mutta sitten päätin luottaa siihen. Ei ehkä olisi pitänyt.
Mutta nyt meillä on siis
kolme tietoa ( ;D) luomutomaattien tuotantomäärästä v. 2016:
Löytämäsi Luken tilasto: 962 tonnia
Luomu Suomessa 2016: 889 tonnia
Työryhmän muistio: 562 tonnia
Mutta täysin pieleen ei tuo analyysini silti mennyt, täysin turhia eivät kysymykseni silti olleet, vaikka tuo löytämäsi Luken tieto olisi se oikea (niinkuin se epäilemättä on). Tomaatin tuotanto on selvästi silti laskenut. Kun ainoa merkittävä nousija oli luomuporkkana, niin muistaa täytyy, että porkkana on myös halpaa, vain noin kolmanneksen kilohinnaltaan luomutomaattiin verrattuna.
Samaisesa muistiossa esitetään myös seuraavalla sivulla 6 "Luomutuotteiden kasvupotentiaalit", jossa käyrä luomutomaattien osalta ei ole käyrä, vaan tasainen suora viiva 2020-luvulle asti, s.o.. sillä ei arvioida edes olevan kasvupotentiaalia. Porkkanan taas arvioidaan nousevan kuin raketti.
Keskustelussa asiasta tuli esiin:
Quote• Tomaatin kehitys kiloina olematonta.
• Tuotannossa on ollut ongelmia
• Myös pikkutomaatit ottavat perustomaatilta tilaa, kilot vähenevät,
mutta arvo kasvaa. Trendi maukkaisiin, naposteltaviin
Ja myös tämä:
Quote• Kasvihuonetuotantoa rasittaa yleisesti luomuasetuksen tila
Ceterum censeo:
tuonnista on vain tämä yksi maininta ....
Quote• Kukka- ja parsakaali ovat nousevia tuotteita, mutta tuontipuolta on
paljon.
... mutta ei
kokonaisarviota, vaikka Marja-Riitta Kottila oli kokouksessa läsnä. Ja vaikka netistä saa käsityksen, että luomuna tarjotaan kaupaksi jopa pääosin toinen toistaan eksoottisempia vihanneksia ja hedelmiä, joita Suomessa ei edes viljellä.
Tuossa Luomu Suomessa 2016 -koosteessa on lisääkin ihmeteltävää. Se kertoo, että luomutiloja oli 4 415 kappaletta ja sitten, että
eläintiloja oli niistä oli 959. Ja kaikki tämä oli siinä mukana (s. 8 ):
Quote• Vuonna 2016 Suomessa oli 959 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 48 tilaa.
Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:
QuoteHeinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa
vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa
korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että
tyypillinen luomutila ei tuota
juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
Näin merkittävä "peluri" on tämä
yksi firma luomukasvisten viljelyssä kasvihuoneissa (tästä uutisesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ikaalisten-luomu-ei-luovuta-juuriongelma-voisi-ratketa-maaper%C3%A4n-eristyksell%C3%A4-1.196503)):
QuoteIkaalisten Luomu on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja. Viljelyssä on noin 4 hehtaaria, mikä on puolet koko Suomen luomukasvihuonealasta.
Yhtiö kasvattaa erilaisia tomaatteja, yrttejä ja salaatteja. Ympäri vuoden tuotettavista kasviksista Ikaalisten Luomulla on noin 70 prosentin markkinaosuus, Kulmanen kertoo
Luultavasti siis tämän firman tuotanto näkyy luomuvihannesten kokonaistilastoissakin?
Pro Luomu haluaa kertoa näin ....
Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin (http://proluomu.fi/luomulihan-kysynta-kasvaa-tuotantoa-ripeammin/)
... sen tosiasian, että luomuviljely tuottaa surkean vähän. ,,skettäinhän Luomuliittokin omalla tavallaan toi esiin ...
Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä (http://www.luomuliitto.fi/suomiareenassa-jarkevat-proteiinit/)
QuoteLuomutuotannossa hyödynnetään suurelta osin omalla tilalla tai lähialueella tuotettua luomurehua. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Monipuoliset viljelykasvit ovat hyväksi peltomaalle ja nimenomaan Suomessa on järkevä kasvattaa rehukasveja, kun suuressa osassa maata kasvukausi on liian lyhyt lähes kaikille ruokakasveille
.
... sen tosiasian, että valtaosa luomuviljelystä on rehuntuotantoa ja tähtää siis myös lihantuotantoon. Jonka mekin olemme edellä tuoneet esille. Kuitenkin yli 8% osuus peltoalasta tuottaa vain vähän yli 1% Suomessa tuotetusta lihasta.
Siinä ei lihatalon ruikutus oikeastaan auta ...
QuoteViime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.
Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.
" Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.
... eikä siis ongelma ole siinä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaisi tms. Vanha tuttumme luomukinkkukin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=6.msg9570#msg9570) putkahtaa esiin:
Quote" Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.
Hieman tehostuu? Kyllä meidän näkökulmastamme ja lukujen perustteella (ml. hinta) näyttäisi siltä, että luomukinkkuja saataisiin lisää - jos niitä ei tarvitsisi tuottaa luomumenetelmin! ;D
PS. Hyvin vanhaan tapaan tiedotusvälineet näyttävät taas julkaisevan tuon Pro Luomun lehdistötiedotteen kritiikittömästi sellaisenaan.
Vaikka tämä YLE:n uutinen ei ollut tuo tiedote sellaisenaan, sen väitteet on sellaisinaan nielty:
Yhä useampi haluaa lihansa luomuna (https://yle.fi/uutiset/3-9708519)
Kerrottiin näin olevan ....
QuoteKeskiviikkona julkaistu Pro luomu ry:n tiedote kertoi, että luomulihan kysyntä kasvaa nyt tuotantoa ripeämmin.
... mutta sielläkään asia ei herättänyt kysymystä,
miksi se tuotanto on niin vähäistä. Ja miksi näin tuntuu aina olevan: vaikka vuosikausia luomun kysynnän on (jossain tuotteessa) kerrottu ylittäneen tarjonnan, niin millään eivät luomuviljelijät saa koskaan tuota rakoa kurottua umpeen? Miten luomulihankin osuuden nostaminen noin yhdestä prosentista vähän lähemmäs kahta tuottaa jo ylivoimaisia vaikeuksia?
PS. Tässäkin on uutisen kirjoittajalle ihmettelemistä:
QuoteVaikka kasvisruokabuumista voisi muuta luulla, suomalaisten lihankulutus jatkaa vain kasvuaan.
Jos siis uskoo joulutonttujen olemassaoloon (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=161.msg9962#msg9962).
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):
Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)
Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.
Tässä arviossa muuten ...
QuoteSuomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitalouden aikaan yhden ihmisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin viisi hehtaaria maata, kun nykyään samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.
... ei välttämättä ja varmaankaan ole verrattu hehtaarisatoa silloin, kun kaskesta tulee satoa. Vaan on otettu huomioon käsken kaikki vaiheet. Kaskesta nimittäin saattoi ensimmäisenä viljelyvuonna saada jopa huimia satoja (
parempia kuin peltoviljelyssä, silloin!). Jotka sadot kuitenkin nopeasti pienenivät. Oliko se kolme vuotta mitä kaskipeltoa yleensä kannatti käyttää ja sen jälkeen laittaa uusi kaski.
Eli asetelma on aika lailla samantyyppinen kuin luomusatojen kohdalla. Pelkkä "raakatieto" hehtaarisadosta viljelyvuotena antaa harhaanjohtavan kuvan.
***
Tämä kai suurin piirtein päteä luomutuotantoonkin:
QuoteVain 20 prosenttia kaikesta viljeltävästä tulee suoraan ihmisten ruoaksi. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen. Kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu 80 prosenttia Suomen peltomaasta, Nuoranne kertoo.
Quote from: Heikki Jokipii on 13.07.17 - klo:02:45
Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):
Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/forssan-lehti-suomalainen-ruoka-vie-0-42-hehtaaria-1.198214)
Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.
Likimääräinen arvio luomukuluttajaa kohti on laskettavissa tietyin oletuksin.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Anneli Nuorannen mukaan siis Suomessa on peltoalaa noin 0,42 hehtaaria jokaista asukasta kohti. (Lähde: Forssan lehti 12.7.2017).
Alla esitän laskelmani yksityiskohtaisesti. Tässä aluksi kuitenkin jo lopputulos:
Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen luomun” kuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.
Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” kuluttajaa varten tarvitaan 0,38 hehtaaria.
Luomukuluttaja tarvitsee siis 7.8-kertaisen määrän hehtaareja tavanomaisen ruuan kuluttajaan verrattuna.Ja tässä laskelmat ja perustelut:
Jutuista MT:ssä ja alkuperäisessä jutussa Forssan lehdessä ei ole kerrottu minkä vuoden hehtaari- ja väkilukuja on käytetty eikä tuo kahden desimaalin tarkkuuskaan ole riittävän tarkka estämään pyöristysvirheitä. Mutta jatketaan ja oletetaan, että on käytetty vuoden 2016 lukuja.
Aloitetaan laskeminen Matlabilla (seuraavassa suoraan tuloksen Matlabin notaatiota käyttäen Huom. Potenssimerkinnät e+ ):
Vuonna 2016 Suomessa oli asukkaita 5503297.
>> 5503297*0.42 = 2.3114e+06 eli siis 2 311 400 hehtaaria oli maatalousmaata.
Luken tilastojen mukaan käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2016 oli 2 278 500. Riittävän lähellä luvut ovat, kun vielä pyöristysvirhettä voi olla olemme, joten voimme turvallisesti jatkaa laskemista vuoden 2016 luvuilla.
Pro Luomun mukaan luomualan osuus oli 10,6 prosenttia vuonna 2016 maatalousmaasta:
https://www.mtk.fi/maatalous/luomutuotanto/fi_FI/mita_luomu_on/_files/97660616708916308/default/Luomu_Suomessa_2016.pdf
Luomuala oli siis:
>> 0.106*2.3114e+06 = 2.4501e+05 eli 245 010 hehtaaria. Tämäkin on riittävän lähellä Pro Luomun lukua 241 463 hehtaaria, joten jatketaan.
Tavanomaista maatalousmaata oli siis:
>> 2.3114e+06 - 2.4501e+05 = 2 066 390 hehtaaria
Nyt onkin sitten se hankalin kohta: Miten arvioida tavanomaisen ja luomukuluttajien määrät? Lähes kaikki kuluttajat ovat ”sekakäyttäjiä” eli käyttävät sekä tavanomaista että luomua. Mutta kyllä tästäkin selvitään. Ideani on laskea laskennalliset ”100-prosenttisen luomun” ja ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrät luomun myynnin perusteella.
Tiedämme samasta Pro Luomun pdf:stä että luomun osuus päivittäiskaupan euromääräisestä myynnistä oli 2,0 prosenttia vuonna 2016. Emme kuitenkaan tiedä luomun volyymikulutuksen määrää. Sekin voidaan kuitenkin arvoida myynnin euromäärän ja luomun hintakertoimen perusteella. Jos luomun olisi keskimääräisesti kaksinkertaista hinnaltaan olisi tällöin luomuruuan volyymimäärä 1 % tavanomaisesta. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä. Mutta muutetaan tuota luomun hintaoletusta luomun hyväksi siten, että arvioidaan luomun hinta vain 1,5-kertaa tavanomaista kalliimmaksi niin. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä olisi 1,5 % väestöstä.
>> 5503297*0.015 = 82 549 henkeä on laskennallisen”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä.
Jaetaan nyt luomuala ”100-prosenttisen luomun” käyttäjien määrällä jolloin saadaan luomuala käyttäjää kohden:
>> 2.4501e+05/82549 = 2.9681 eli yhtä luomukuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.
Lasketaan ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrä:
>> 5503297-82549 = 5 420 748 henkeä
Jaetaan nyt tavanomaisen ala ”100-prosenttisen tavanomaisen” käyttäjien määrällä jolloin saadaan tavanomaisen ala käyttäjää kohden:
>> 2066390/5420748 = 0.3812 eli yhtä tavanomaisen ruuan käyttäjää kohden tarvitaan 0,38 hehtaaria.
Lasketaan vielä suhdeluku tarvittavien luomuhehtaarien ja tarvittavien tavanomaisen hehtaarien suhteen:
>> 2.9681/0.3812 = 7.7862 eli luomukuluttaja tarvitsee 7.8-kertaisen määrän hehtaareja.
Aika karu tulos.
LIS,,YS: Tein tuon laskelman nopeasti lähtien Nuoranne antamasta hehtaariluvusta 0,42 ha katsoakseni miten hän on laskelman tehnyt. Laskelman voi tehdä vielä tarkemmin käyttämällä vuoden 2016 todellisia LUKEn sivuilla olevia tavanomaisen ja luomun hehtaarilukuja. Teen laskelman niillä kunhan ehdin.
Tuollasenaankin laskelma on oikein hyvä, ja juuuri sellainen, jollaista kaipasin. Antaa suuntaa. Mutta jos vielä saat sitä kehitettyä, niin sitäkin parempi. Tuosta voi saada iskulauseita. Tuon hehtaarimäärän llisäksi mieleeni tulee, että paljonko yhteiskunnan tukea tuo "laskennallinen 100% luomukuluttaja" saa jne.
***
Pro Luomu yrittää puolustaa luomuviljanviljelyn mainetta, myös tuottavuuden osalta:
Luomuvilja kasvatetaan vankalla ammattitaidolla (http://proluomu.fi/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla/)
Tätä tehdään vielä vuoden 2016 luvuilla, vaikka muutaman kuukauden sisään saamme ennakkotiedot vuodesta 2017.
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:
QuoteKamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on
hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.
Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran
keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.
(Nämä em. keskiarvotiedot tietysti Lukelta.)
Sitä paitsi tästä hän ei kertonut lukuja:
QuoteLuomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.
Paljonko tuo söi peltoalaa - omaa tai naapurin? Toisen luomutilan tai sitten tavanomaisen?
Myös tämä lienee sitä luomuviljanviljelijän ammattitaitoa:
Quote" Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta.
Tämän asian artikkeli kertoo totutun ylpeänä ...
QuoteSuomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % kaikesta maassa tuotetusta viljasta.
... vaikka siis, kuten olemme todenneet, tuon prosentin osalta pitäisi olla oikeastaan vähän nolona (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444).
Pro Luomun kooste 2016 kertoo: "Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä 42 800 hehtaaria". Siinä luvussa ei siis ole lepovuorossa oleva ala ym. Mutta jos silla luvulla jaamme tuon 80 miljoonaa kiloa, saamme luomuviljan keskisadoksi 1 869 kiloa hehtaarilta. Ei sekään siis oikein niissä luvuissa, joita Jaana Elo maalaili, omasta tilastaan.
Tämä ei pidä paikkaansa:
QuoteLuomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä.
Kyllä sen erottaa. Luomupelto on paljon kauniimpi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg6995#msg6995). :D
Sitten kun - kuten tavallista - osa lehdistä julkaisee tuon tiedotteen sellaisenaan (näin teki ainakin Oulun Uutiset (http://www.oulunuutiset.fi/tiedotteet/luomuvilja-kasvatetaan-vankalla-ammattitaidolla.html), olin näkevinäni myös Turun Sanomissa, mutta en löydä uudelleen) niin vaikkei sitä suoraan sanottukaan, varomattomalle lukijalle jätetään vaikutelma, ettei se luomu satoja pienennä. Kuin korkeintaan hetkeksi.
Ja teepä tuollaisesta uutisesta sitten oikaisuvaatimus, vaikka sen sanoma onkin täysin valheellinen!
Suomen viljelykasvien 2017 sadon ennuste ilmestyi:
http://stat.luke.fi/satoarvio-2017-tilanne-177_fi
Kokonaissato kasvaa muilla kuin ohralla ja sokerijuurikkaalla vaikka viljelyala kokonaisuudessaan laskee hieman. Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.
Tämä tilasto siis vain kokonaissadon osalta (johon luomukin sisältyy). Luomusatoennusteita ei ole vielä julkaistu.
Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.
Muutos-% 2017-2016 Viljelykasvi
hehtaarisato (kg/ha)
7,0 Vehnä - Vete - Wheat 1)
8,7 Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
7,0 Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)
0,9 Ruis - Råg - Rye 2)
5,5 Ohra - Korn - Barley 1)
8,3 Kaura - Havre - Oats 1)
12,7 Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 1)
6,4 Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 1)
ei tietoa Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 3)
20,3 Rypsi - Rybs - Turnip rape
6,5 Rapsi - Raps - Rape
1,0 Peruna - Potatis - Potatoes
-5,5 Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet
11,7 Herne - ,,rter - Peas
15,2 Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) - Exkl. färsk spannmål (helsädesensilage och ensilerad spannmål) - Excl. cereals harvested green
2) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårråg - Incl. winter and spring rye
3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål: vårvete, korn, havre
och blandsäd - Incl. cereals harvested green e.g. spring wheat, barley, oats and mixed crops
4) Tiedot perustuvat Maaseutuviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 17.7.2017. -
Uppgifterna baserar sig på situationen i Landsbygdsnäringsförvaltningens informationssystem den 17.7.2017.-
The data is based on the situation of the Rural Business Administration Information Systems on 17/7/2017.
5) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika
kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Advisory Centres
6) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area
7) Härkäpapu - Bondböna - Broad bean 2010 - 2016
Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto
Källa: FOS: Naturresursinstitutet, Skördestatistik
Source: OSF: Natural Resources Institute Finland, Crop Production Statistics
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):
Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa " Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)
Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.
Suuren suuri ei luomun panos tuohon parantuneeseen kokonaissatoon kyllä ole. Jopa siinä tapauksessa, että se ei se olisi tuottanut mitään, ei sen noin 2% puuttuminen juuri edes näkyisi tuossa tilastossa.
Varsinaista luomuhyväksyttyä alaa on muuten ELY-keskusten ennakkotiedon mukaan 226 700 hehtaaria eli hiuksenhienosti yli 10 prosentin. Tuon tiedon avulla voi nyt tänä vuonna helpohkosti päässä laskea, minkäkokoinen luomutuotannon oikeastaan pitäisi olla. 8)
Quote from: Heikki Jokipii on 18.07.17 - klo:00:31
MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:
QuoteKamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.
Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.
Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.
Ja ettei totuus unohtuisi, tässä rinnalle tämä toinen kauraa v. 2016 viljellyt
varsinais-suomalainen tila tästä MT:n artikkelista:
"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4%C3%A4n-viljaa-ei-kannata-kylv%C3%A4%C3%A4-jos-tavoitteena-on-kolmen-tonnin-hehtaarisato-1.178394)
QuoteMaanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.
Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.
Tietysti tuokaan esimerkki ei ole
tilastollisesti edustava vaan epätyypillinen sekin. Mutta tilastothan myös edellä esittelin.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.07.17 - klo:05:29
MT kertoi saman samasta asiasta (kuin Jarrumies edellä):
Luonnonvarakeskus povaa isoa satoa " Härkäpapu ja rapsi nosteessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luonnonvarakeskus-povaa-isoa-satoa-h%C3%A4rk%C3%A4papu-ja-rapsi-nosteessa-1.199186)
Tuollaista vastaavaa ennustetta ei ilmeisesti luomusatojen osalta ole tulossa. Ainakaan Luke ei ole sellaista luvannut. Eli on odotettava marraskuuhun ja silloin kerrottavaan ennakkotietooon (jo) toteutuneesta sadosta.
Nyt tuohon optimismiin on tullut tällaisiä varjoja:
Kesä ollut idässä ja pohjoisessa kylmempi kuin katovuonna 1987 " viljojen ehtiminen puintikuntoon epävarmaa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kes%C3%A4-ollut-id%C3%A4ss%C3%A4-ja-pohjoisessa-kylmempi-kuin-katovuonna-1987-viljojen-ehtiminen-puintikuntoon-ep%C3%A4varmaa-1.200005)
Quote”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.
Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?
Tämmöinen pätkä oli ohjeessa peltokasvien luonnonmukaisesta viljelystä (http://luomu.fi/materiaalit/Luonnonmukainen%20maatalous%20-kirja/6_Peltokasvit_44_s.pdf) (pdf, aika iso):
QuoteLuomuviljelyssä kevätvehnän kasvuaika piteni useil-
la päivillä. Kasvuajan piteneminen saattaa johtua typen
pitkään kestävästä vapautumisesta kasvukaudella. Myös
niukka fosforin saanti voi pidentää kasvuaikaa. Tämän
vuoksi luomuviljelyn lajikevalinnassa korostuu lajikkei-
den aikaisuus. Luomuviljelyssä käytössä on tässä suh-
teessa erilaisia viljelykäytäntöjä.
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...
QuoteLuomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.
" Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)
... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".
Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.
Jos tuota johonkin vertaisi, niin vaikka YLE:ssä olleeseen juttuun helsinkiläisestä miehestä, joka oli yli 10 vuotta kyennyt elämään vailla sähköä (https://yle.fi/uutiset/3-9671314), sähkösopimusta. Hän elämällään osoitti, että se on yhä nykymaailmassakin mahdollista. Pärjääminen on kyllä vaatinut kekseliäisyyttä ja vaivannäköä. Mutta hän ei siis tuona aikana ole joutunut maksamaan ensimmäistäkään sähkölaskua. Eikä tietysti ole yhtään tuhlannut sähköä. Häntä ei myöskään tuona aikana ole uhannut sähköisku eikä tulipalo viallisten sähkölaitteiden takia. Sähkökatkotkaan eivät hänen elämäänsä ole vaikuttaneet haitallisesti. Todellakin, mikä
ihailtava riippumattomuus ulkoisista (tuotanto)panoksista! Mutta ... tai siis ...
Tämä kuulemma alkaa näkyä vasta nyt ...
EU-tukitarkastaja: sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen näkyy pelloilla (https://yle.fi/uutiset/3-9757650)
... mutta kyllä se meidän havaintojemme mukaan on tavallaan näkynyt luomuviljelyssä koko ajan. Vaikka vain viitaten iskulauseeseemme, miten sillä Suomessa tuotetaan n. 2% ruoasta 8-10% peltoalalla.
Mutta tuosta uutisesta minulle ei selvinnyt, onko tuollainen näennäisviljely nyt EU:ssa sallittua vai ei.
Toisaalta kerrotaan, että sadon saa jättää peltoon, mutta toisaalta olisi näin:
QuoteEU edellyttää tukiehdoissaan, että kaikilla tukimuodoilla viljelijä tuottaa "korjuu- ja markkinointikelpoista satoa". Tukiehtojen täyttymistä valvotaan joka vuosi osalla tiloista, joista osa valikoituu kohteeksi satunnaisotannalla, osa riskikartoituksen perusteella.
Olen ymmälläni. Ainoa looginen ulospääsy tuosta olisi se, että tuotetaan korjuukelpoista satoa, joka kuitenkin jätetään korjaamatta? Se kuulostaa täysin järjettömältä, mikä ei tietysti estä sitä, että se olisi totta.
Taitaa hiukan olla veitsenterällä kaikiltakin osin:
Viljan puinnit täyteen vauhtiin vasta syyskuun puolivälissä, kesä uhkaa loppua kesken
Öljykasvien ja härkäpavun valmistuminen on jo veitsenterällä. (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viljan-puinnit-t%C3%A4yteen-vauhtiin-vasta-syyskuun-puoliv%C3%A4liss%C3%A4-kes%C3%A4-uhkaa-loppua-kesken-1.200941)
Eli miten käy sadon? Ja miten käy luomusadon? (Ks. 2.8.17 edellä)
Tämä löytyi luomukasvistyöryhmän muistiosta:
Quote• Monissa luomukasviksissa ongelma, että vasta heinäkuussa saadaan
avomaalta uutta tavaraa kauppaan
• Tavanomaisella puolella lannoitteet toimivat paremmin kylmässä,
luomussa ravinteiden saanti perustuu niin paljon maan kuntoon ja
mikrobeihin, maan oltava lämmin jotta maan ekosysteemi toimii kunnolla
• Taimia on turha laittaa maahan turhan aikaisin
Eli sääntö tuo taitaa olla? Luomuviljely ei oikein hyvin sovi tänne pohjoisiin oloihin?
Siis jokseenkin päinvastoin, mitä MEP Petri Sarvamaa ja Pro Luomu 5 vuotta sitten väittivät:
Suomen arktisuus antaa ”luontaiset edellytykset” luomulle? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=242)
Quote”Keski-Euroopasta katsoen Suomi on syrjäinen, arktinen ja harvaanasuttu maa. Nämä ominaisuudet voidaan nähdä myös voimavaroina: ne antavat meille luontaiset edellytykset kehittyä vahvaksi luomumaaksi.”
(lihav. HJ)
Jos luomuviljelty ala olisi niin suuri, että sillä olisi merkitystä Suomen huoltovarmuudelle, tuo sadon hitaampi kypsyminen olisi jopa jonkinlainen riski.
Toivottavasti en tässä syyllisty rusinoiden poimintaan pullasta, mutta hiukan tämäkin uutinen tukee sitä, mitä edellä sanoin (lihavoinnit minun):
Laadunmenetykset huolettavat viljanviljelijöitä " "seiniä on syöty jo pitkään" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laadunmenetykset-huolettavat-viljanviljelij%C3%B6it%C3%A4-seini%C3%A4-on-sy%C3%B6ty-jo-pitk%C3%A4%C3%A4n-1.202662)
QuotePuontin peltopäivä toi viime viikon perjantaina viljelijät yhteen. Myöhässä oleva kasvukausi puhutti paikan päälle saapuneita.
QuoteMyöhäisen sadonkorjuun aiheuttamien haasteiden lisäksi miehet pelkäävät laadunmenetyksiä. Laatu menetetään helposti, jos säiden takia puinteja joudutaan paljon lykkäämään.
Quote”Luomuviljoille kevät oli epäedullinen, sillä vilja kasvoi hitaasti. Rikkaruohot kasvavat aina, ja ne saivat tänä keväänä vallattua alaa viljalta”, Kari Raininko toteaa.
Rainingon luomutila on maatalousyhtymä, jossa viljellään viljojen lisäksi myös kvinoaa, hernettä ja härkäpapua.
”Herne on kärsinyt tästä vuodesta eniten, mutta kaikki kasvit ovat myöhässä lajista riippuen jopa kolme viikkoa”, Juha Raininko huokaisee.
Quote”Tarvitaan lisäksi hyvää tuuria, että kaikki toimii ja koneet sekä miehet pysyvät kunnossa”, Juha Raininko lisää.
”Päivät lyhenevät nopeasti. Puintikelpoinen aika vähenee samaa tahtia, sillä kaste tulee yhä aikaisemmin”, Kari Raininko toteaa.
Hän lisää, että keväällä hyvin tilaa saaneet rikkakasvit lisäävät kasvuston kosteutta entisestään. Nyt toivotaan aurinkoa ukkoskuurojen sijaan.
Selventäen, mitä halusin sanoa: ainakin tämän esimerkin valossa nämä inhottavat säät kohtelevat kaltoin erityisesti luomuviljelyä?
Lopullinen totuus on tietysti syksyn satotilastoissa.
Luomulihan osuus Ruotsissa on tuotannosta ja kulutuksesta selvästi suurempi kuin meillä ...
Ruotsissa luomubroilerin tuotanto kasvaa vauhdilla (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ruotsissa-luomubroilerin-tuotanto-kasvaa-vauhdilla-1.202956)
QuoteLuomun osuus koko broilerintuotannosta on vain yksi prosentti.
[...]
Kaikki sianlihantuotanto huomioiden luomun osuus on kaksi prosenttia.
[...]
Naudanlihan osuus kokonaisteurasmäärästä on 15 ja lampaan 23 prosenttia.
. .. mutta yhteensä kuitenkin melko alhainen sielläkin, jos tarkastelemme tilannetta yhteensä. Tässä tarkoituksessa otamme tiedon eri lihalajien kokonaiskutusksesta täältä, Jordbruksverketiltä:
Konsumtion och förbrukning av kött (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/konsument/livsmedelskonsumtionisiffror/kottkonsumtionen.4.465e4964142dbfe44705198.html)
Noilla tiedoilla sitten saamme arviot "medelsvenssonin" luomulihan kulutuksesta (kg, 2016):
Sianliha 33.5 * 0.02 = 0.67
Naudanliha 25.6 * 0.15 = 3.84
Broileri, linnunliha 26.1 * 0.01 = 0.26
Lampaanliha 1.8 * 0.23 = 0.41
Tuossa siis kunkin lihalajin koko kulutus per asukas, luomun osuus, luomulihan kulutus tuolla osuudella laskien.
Yhteensä ruotsalainen söi siis 87 kiloa lihaa. Josta luomua oli 5.18 kiloa. Eli osuus 0.0595, pyöristettynä 6 prosenttia.
Moninkertainen määrä Suomeen verrattuna (alle 1 kilo/asukas), mutta vähän, jos sitä ja sen osuutta vertaa Ruotsin luomualan 17,1 prosenttiin.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.08.16 - klo:02:18
Quote from: Jarrumies on 21.08.16 - klo:16:50
Eli luomuhyväksytyn tuotantoalan lisäys 46 % vuodesta 2006 vuoteen 2015 mennessä on tuottanut lisäystä käytännössä vain rehupuolella, ei "ihmisen syötäväksi tarkoitetun luomun" puolella.
Tuon sitten pitäisi näkyä jotenkin luomulihan ja -maidontuotannossa. (Onkohan niistä saatavissa yhtä pitkiä aikasarjoja?) Ja tavallaan vähän näkyykin, tässä (ihan viime vuosilta):
http://stat.luke.fi/maito-ja-maitotuotetilasto
Klikkaa vaihtoehtoa "Vastaanotettu luomumaito". Samaan tapaan luomulihan tuotannon on kerrottu kasvaneen:
Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomulihantuotanto-kasvoi-kolmanneksen/)
Mutta edelleen niidenkin prosenttiosuus jää huomattavasti sen alle, mikä olisi "odotusarvo" tuo viljelypinta-ala huomioon ottaen. Eli on siinä 1,4-2,4 prosenttia, kaikesta tuotannosta.
Tämä uutinen ei tuota kuvaa muuta:
Luomulla väkevä kesä - maitoa lisää ja kasvisten jalostajakin innostui (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomulla-v%C3%A4kev%C3%A4-kes%C3%A4-maitoa-lis%C3%A4%C3%A4-ja-kasvisten-jalostajakin-innostui-1.203210)
QuoteLuomumaidon tuotannossa eletään taas vahvaa nousukautta viime talven lievän notkahduksen jälkeen. Heinäkuussa tuotettiin 5,6 miljoonaa litraa luomumaitoa, mikä on lähes viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
Luke julkaisi perjantaina heinäkuun maidontuotannon tietoja. Luomumaitoa tuotettiin yli miljoona litraa enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tavanomaisessa tuotannossa maitomäärä pysyi ennallaan.
Sillä viidenneksen kasvun jälkeenkin luomumaidon osuus jää noin 3 prosenttiin.
Meitä hämästytetään uutisella, jossa kerrankin myönnetään, että luomutuotanto saattaa törmätä huonoon kysyntään (lihav. HJ):
QuoteLuomuväkeä hemmoteltiin myös toisella myönteisellä uutisella.
Elintarvikekonserni Apetit on lähdössä luomumarkkinoille. Kaksi kertaa yritys on lopahtanut kysynnän puutteeseen, mutta nyt kauppa on alkanut vaatia kotimaisia luomupakastekasviksia, kertoo johtaja Markku Iivonen Apetitilta.
Vrt. laskelmiin edellä, joissa tuli esille, miten luomuvihannesten kokonaistuotannossakin kasvu näyttää vähintäänkin pysähtyneen. Vaikka samaan aikaan meille kerrotaan, kuinka "Suomi luomuistuu" (kun sen osuus myynnistä on noussut 2 prosenttiin!).
Eikä ihan varmoja olla siitäkään, meneekö tuo luomumaitokaan kaikki kaupaksi. Se sanotaan näin:
QuoteLuomumaidon tuotanto saattaa kasvaa turhankin nopeasti eivätkä markkinat ehdi mukaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 02.08.17 - klo:03:58
Quote”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Tuo ei varmaan koske koko maata, mutta jos pahin toteutuu, niin kyllä se tilastoissa ja keskiarvoissa näkyy.
Ja ihan erikseen: eikö ole niin, että se luultavasti näkyisi erityisen hyvin juuri luomusatotilastoissa? Eikö luomuvilja kypsy korjuukuntoon hieman tavanomaista hitaammin?
Perunan osalta nämä pahat aavistukset sitten toteutuivat:
Peruna ei yllä normaalisatoon " halla puri myöhässä olevia kasvustoja (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peruna-ei-yll%C3%A4-normaalisatoon-halla-puri-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-olevia-kasvustoja-1.203302)
QuotePerunantutkimuslaitos varoitteli sunnuntaina yöhallasta. Ja syystä " maanantaina aamulla Ylistarossa oli maanpinnassa miinus 1,5 astetta, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.
Halla ei ole tavallista aikaisemmassa, mutta kun kasvustot ovat 2"3 viikkoa normaalista myöhässä, sen vaikutukset tuntuvat. "Tänä vuonna olisi toivonut, että hallat olisivat tulleet vähän myöhemmin."
Tuomiston mukaan perunasato ei tänä vuonna yllä normaalilukemiin.
Myöhemmin saamme tietää, kuinka luomuperunan on käynyt. Voi olla, että ei niin huonosti kuin olettaisi, koska käsittääkseni suuri osa luomuperunasta viljellään Ahvenanmaalla, jota meri suojelee halloilta.
Ei, nyt olin mutu-tietoineni väärässä! Ahvenanmaalla ei luomusatotilastojen mukaan luomuperunan viljely ole kovin merkittävää, sen sijaan Pohjanmaalla (suhteessa) on. Tuon väärän vaikutelman olin saanut jostain kaupan luomuperunapusseista. Ehkä ne Ahvenanmaan luomuperunat (n. 200 000 kiloa v. 2016) myydään juuri Helsingissä?
***
Muitakin viljoja tuo halla on voinut vahingoittaa:
Puintien aloitus venyy entisestään " halla nipisti jo keskenkasvuisia kasvustoja (https://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/puintien-aloitus-venyy-entisest%C3%A4%C3%A4n-halla-k%C3%A4v%C3%A4isi-jo-pelloilla-1.2379084)
Tuossakaan ei ole erikseen tietoja luomuviljelystä.
Tuli tästä mieleen ...
QuoteSyyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi
tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)
***
Tässä vielä Pro Agrian tuore eli tälle päivälle päivätty yleisarvio asiasta:
AJANKOHTAISTA KASVINTUOTANNOSTA 28.8.2017 (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/ajankohtaista-kasvintuotannosta-2882017-8696)
Otetaan siitä esille:
QuotePeruna
Aikaisimmat perunalajikkeet alkavat tuleentua. Satonäkymät ovat tyydyttävällä tasolla. Satovaihtelut ovat tänä vuonna perunalla erittäin suuria. Ruttopaine on melko kova ja ruttoa näkyy kasvustoissa, jos ruiskutusväli on vähänkin venynyt. Viileä sää on kuitenkin hidastanut ruton etenemistä kasvustossa. Perunakasvustotkin kaipaavat vielä lämpöä. Tärkkelysperunan vastaanotto alkaa 6.9.. Tärkkiperunalla tärkkipitoisuudet ovat ajankohtaan nähden tavallista matalammalla tasolla. Viime yönä halla vioitti perunakasvustoja kylmimmillä alueilla.
Yhä vielä on näin :
Kasvukausi edelleen jopa kolme viikkoa myöhässä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvukausi-edelleen-jopa-kolme-viikkoa-my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4-1.203457)
Nyt asian kehittyminen on tavallaan vain ... jännää. Silloin joskus +100 vuotta sitten kirkonkellot olisivat kutsuneet koko kansaa rukoilemaan ...
Mutta minulla on kyllä asiassa tämä (voisiko sanoa) "verenhimoinen" odotus ja ennustus: erityisesti
luomusadot romahtavat tänä vuonna. Se on siinä nyt sanottu, jotta ei voi syytttää jälkiviisaudesta. Elllei niin käy, niin myös etukäteistyhmyydestä voi minua syyttää, tietysti, sitten, sinä tapauksessa.
Tämä "etiäinen" on nyt vaihteeksi sellainen, etten tätä nyt pyri tai pysty tavanomaiseen tapaan yksitlyiskohtaisilla tieteellisillä asiantuntijalähteillä perustelemaan. Mutta jotain syitä asialle on edellä esitetty.
Edelleen
30.8.17:
Asiantuntija varoittaa: Pohjoisen viljat eivät ehkä ehdi valmistua (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/asiantuntija-varoittaa-pohjoisen-viljat-eiv%C3%A4t-ehk%C3%A4-ehdi-valmistua-1.203556)
Quote"Syyskuu ratkaisee", Peltonen toteaa.
Jos syyskuu on tavallista lämpimämpi, tilanne on taulukossa esitettyä parempi.
"Jos se taas on sateinen ja kylmä, huonosti käy monien kasvustojen osalta."
Kaikkia kasveja ei tämän kesän sää ole haitannut:
Mitä kuuluu sokerijuurikkaalle? No hyvää! (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mit%C3%A4-kuuluu-sokerijuurikkaalle-no-hyv%C3%A4%C3%A4-1.203812)
QuoteKaikilla Suomessa viljeltävillä kasveilla ei kuluva kasvukausi ole mennyt niin huonosti. Suomalainen sokerijuurikas kasvaa ja voi hyvin.
Viileä kasvukausi ei ole vaikuttanut juurikkaisiin yhtä paljon kuin muihin viljelykasveihin.
"Juurikkaan osalta ei olla myöhässä ja sadon osalta ollaan viiden vuoden keskiarvossa", Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner kertoo.
Mutta siinäkin tulee samalla kerrottua, että joitakin kasveja se sää
on haitannut.Kun siinäkään ei muuta kerrota, uskallan olettaa, että se tilanne on säilynyt samanlaisena kuin ennen: sokerijuurikasta ei vieläkään viljellä Suomessa luomuna. Ei, en minä sitä erityisesti kaipaa, muuhun kuin korkeintaan joihinkin vertailuihin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=610.msg7794;topicseen#msg7794).
Vaikka sokerijuurikas voisi olla juuri sellainen MEP Petri Sarvamaan ja Pro Luomun näkemyksen (ks. edellä 23.08.17 ja linkit) mukaan Suomen luomuimagoon sopiva
arktinen viljelykasvi:
Quote"Tällainen sää, että päivisin lämpötila kohoaa lähelle 20 astetta, saa juurikkaat kasvamaan voimakkaasti. Syyskuulle toivomme aurinkoisia päiviä ja pieniä yöpakkasia, jotta sokeri siirtyy tehokkaasti lehdistä juuriin", Tanner luettelee.
Pakkanen saa sokerijuurikkaan varastoimaan lehdistössä olevan sokerin itse juureen. Siksi pienet kylmät jaksot ovat juurikasmailla toivottuja.
(lihav. HJ)
(Oli, oli tämä pilkkaa, ei niinkään rakentavaa keskustelua. Mutta pilkallakin on oma paikkansa.)
Quote from: Heikki Jokipii on 28.08.17 - klo:11:04
Tuli tästä mieleen ...
QuoteSyyskuussa riskit kasvavat kuitenkin koko ajan, ja multavien maiden kauravainioiden tuleentuminen voi jäädä yllättävän myöhään. Nyt on olemassa suuri riski, että myöhäisimmät kylvöt eivät ehdi valmistua.
... että eikö ole keino sitä tuleentumista jouduttaa? Nimittäin se glyfosaatti. Sen käyttö tässä tarkoituksessa on Suomessa kiellettyä. Mutta ihan viaton kysymys: eikö tuohon voisi tällaisina kesinä antaa poikkeuslupia? Jos siitä siis on apua? (Koska siitä ei syöjille kuitenkaan ole merkittävää haittaa, kuten vaikka Saksasta tiedämme.)
Minulle tavallaan vastattiin (VYR):
Viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla kielletty! (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/09/viljojen-pakkotuleennuttaminen-glyfosaatilla-kielletty)
QuotePakkotuleennuttamisen seurauksena viljasato menettää kauppakelpoisuutensa. Elintarvikekäyttöön menevää viljaa ei Suomessa saa käsitellä glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta. Rehuohran ja -kauran glyfosaattikäsittely ei ole tarkoitettu pakkotuleennuttamista varten vaan ainoastaan juolavehnän torjuntaan. Rehuviljojen kohdalla tästäkin käytöstä on vapaaehtoisesti luovuttu sopimustuotannossa. Glyfosaattikäsittely ennen puintia heikentää viljan laatua, erityisesti itävyyttä, mutta suurin riski sillä on tehdä merkittävää vahinkoa suomalaisen viljan sekä siitä jalostettujen elintarvikkeiden imagolle.
Korostimpa kuitenkin
lihavoimalla nuo sanat. ;D
Jos sitten toisaalta on näin ...
QuoteLaadun suhteen pelkona katovuosi
Kasvukausi on kahdesta kolmeen viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Puintien viivästyminen aiheuttaa huomattavan laaturiskin. Esimerkiksi Pohjanmaalla kevätvehnäkasvustot ovat vielä vihreitä. Lämmin syksy voi parantaa tilannetta. Syyskuussa lämpösumman kertyminen on kuitenkin hidasta ja puintipäivät uhkaavat jäädä lyhyiksi.
... niin mitkä ovat nuo laadun heikkenemisen riskit kummassakin vaihtoehdossa, toisiinsa verrattuina?
Jos näin tehdään ...
Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)
... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.
Tulokset eivät olisi julkaisukelpoisia. Tutkijoita syytettäisiin vihapuheesta....
Aiemmin puheena olleeseen, kysymyksestä siitä, koskeeko kylmyys ja kasvien kehityksen viivästyminen enemmän luomuun vai tosiviljelyyn, sanoisin, että eroa ei ole muuten kuin taloudellisen lopputuloksen kannalta: luomussa halla on viljelijälle selvästi parempi... jopa toivottu(?): http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm .
Halla ja syyssateet haittaavat viljoja molemmissa tuotantosuunnissa suunnilleen samalla lailla molempia. Teoreettisesti voisi kyllä ajatella, että luomussa eloperäisten lannoitteitten runsas (?) käyttö venyttäisi kasvien typensaantia ja siten myös viljan kypsymistä. Tosiasiassa luomupellot näyttävät olevan yleensä alilannoitettuja. Ja luomussa ainakin aiemmin suosittiin "perinnelajikkeita", jotka ovat aikaisempia kuin uudet, satoisat lajikkeet.
Voi olla, ettei tuota eroa ole. Kun näinkin nyt kerrotaan:
Puinnit myöhässä mutta luomuruis irtoaa silti pellosta Mikkelissä (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/puinnit-myohassa-mutta-luomuruis-irtoaa-silti-pellosta-mikkelissa-371220)
Pariinkin kertaan tuossakin lajikkeet mainitaan:
QuoteSilti Siitari pitää vielä mahdollisena laadultaan ja määrältään kohtalaista satoa kasvattamastaan maatiaisrukiista, joka on hybridilajikkeita viljelyvarmempaa vaikkei välttämättä yhtä satoisaa.
[...]
Rukiin viljelijöitä on Etelä-Savossa vähän, mitä Siitari ei ihmettele.
" Ikä on mennyt opetellessa kylvö- ja korjuuaikoja ja lajikevalintoja, sanoo hän " arvellen jotain myös oppineensa.
***
Jos kuitenkin itsepäisesti vielä jatkan spekulaatioitani. Viime talvena kiinnitimme huomioita
tämän uutisen (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/luomua-on-viljasadosta-edelleen-vain-noin-kaksi-prosenttia-1.179992)tähän tietoon:
QuoteViidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, mikä vähensi kuivaviljan määrää.
Nyt:
a) onko tuo tuoreviljan osuus luomussa suurempi kuin tavanomaisessa?
b) voisiko (joskus? usein?) käydä niin, että säiden takia (luomu)vilja olisi pakko korjata tuoreviljana, vaikka muuta olisi alunperin suunniteltu?
Luken luomusatotilaston tieto, että tuoreviljassa yhteensä luomun osuus oli 12,2% (v. 2016), voisi viitata ainakin kohtaan a).
PS. 6.9.17: Selvennys. Kun kokonaistilanne oli tämä (lihav. HJ):
QuoteKaikkiaan luomuviljaa korjattiin 78 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kaksi prosenttia Suomen koko viljantuotannosta.
Sen osuus ei siis ole muuttunut. Toissa vuonna luomuviljasato oli 2,3 prosenttia koko viljantuotannosta.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.09.17 - klo:03:53
Jos näin tehdään ...
Mustialan tutkimus- ja opetustila siirtyy luomutuotantoon 2020 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mustialan-tutkimus-ja-opetustila-siirtyy-luomutuotantoon-2020-1.204343)
... niin eikö tuossa ole mainio paikka ja tilaisuus tutkia, mitä tuo vaikutti? Ennen, jälkeen. Tilaa luulisi olevan helppo verrata siihen itseensä. Vertailtavaa dataa luulisi tutkimustilalla olevan jo olemassa, menneestä ja nykytilanteesta.
Kyseisen päätöksen perusteena tämä selitys ei minusta oikein pidä vetta:
Hamkin opetusmaatila siirtyy luomuun " Taustalla luomutuotannon parempi kannattavuus (https://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/335168-hamkin-opetusmaatila-siirtyy-luomuun-taustalla-luomutuotannon-parempi)
Quote" Toimenpiteitä siirtymän toteuttamiseksi on jo tehty. Taustasyinä on yleinen maatalouden kehitys sekä luomutuotannon parempi kannattavuus, kertoo maaseutuelinkeinojen koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen.
Miksi tuo opetusmaatila on tuolla tavoin kannattavampi? Onko niin, että se saa, maatilana, kaikki viljelyyn, ja erityisesti vielä myös luomuviljelyn tuet? EU:sta ja Suomesta? Oppilaitoksena se ei varmaankaan ole riippuvainen tilan tuloksesta?
Miten on, en tiedä. Mutta tavallaan tästä tulee yhä mielenkiintoisempi tapaus. Koska minun käsittääkseni tuon laitoksen koko talouskin on julkista tietoa? Jo nyt, jos olen oikeassa?
Jos kyse ei ole tuosta opetustilan kannattavuudesta vaan luomutuotannon yleisestä kannattavuudesta ... niin ....tutkitaan asiaa lisää ....
Pahalta näyttää, tämä yleistilanne:
Sateinen viikonloppu tulee pahaan saumaan: Alkutekijöissään olevat puinnit keskeytyivät jo nyt (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/sateinen-viikonloppu-tulee-pahaan-saumaan-alkutekij%C3%B6iss%C3%A4%C3%A4n-olevat-puinnit-keskeytyiv%C3%A4t-jo-nyt-1.204846)
Vaikka ehkä siis tuon asian tarkkailu menee aiheestamme, otsikostamme hiukan sivuun, niin onpahan kuitenkin taustana, kun syksymmällä vertailemme kummankin viljelytavan suoritusta tänä vuonna.
Tuohon edelliseen MT tänään vielä lisää:
Puinneissa katastrofi jo häämöttää, mutta viljelijöillä riittää vielä uskoa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinneissa-katastrofi-jo-h%C3%A4%C3%A4m%C3%B6tt%C3%A4%C3%A4-mutta-viljelij%C3%B6ill%C3%A4-riitt%C3%A4%C3%A4-viel%C3%A4-uskoa-1.205024)
Eikä Ilmatieteen laitosskaan oikein tuota uskoa tue tai anna toivoa:
Kaatosateet jatkuvat " Kainuussa sataa melkein vaaksa viikossa (https://yle.fi/uutiset/3-9824539)
Ja sataa (https://karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/154987-kaatosade-johti-puintien-lykkaantymiseen-pohjois-karjalassa) ... muuallakin maassa.
[13.9.17: ] Toinen kuva:
Lukijan pysäyttävä kuva uivista pyöröpaaleista: "Ei ole oikein puintikelit" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lukijan-pys%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4-kuva-uivista-py%C3%B6r%C3%B6paaleista-ei-ole-oikein-puintikelit-1.205244)
Näin ...
Puintisyksystä on tulossa pitkä ja osa saattaa jäädä puimatta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puintisyksyst%C3%A4-on-tulossa-pitk%C3%A4-ja-osa-saattaa-j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4-puimatta-1.205238)
... mutta:
QuoteSato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, kunhan se vain saadaan korjattua. Jos sateinen ja märkä sää jatkuvat, viljaa, erityisesti kevätvehnää sekä valkuaiskasveja jää monin paikoin puimatta.
Tästä 1800-luvun nälkävuosia koskevasta (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet) wikipedia-artikkelista löytyi tällainen tieto:
QuoteKaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Suomen viljantuotanto oli ollut normaalisti neljä miljoonaa tynnyriä, mutta vuonna 1867 vain 2,4 miljoonaa tynnyriä.
Toisesta paikasta tämä:
QuoteTynnyriä käytettiin ennen myös tilavuusmittana. Vuodesta 1855 Ruotsissa tynnyri nestetavaran mittana oli 125,62 litraa ja kuivan tavaran mittana 146,35 litraa. Suomessa tynnyri kuivaa tavaraa oli 164,88 litraa. Tervatynnyrin koko oli 125 litraa (Rostockin mitta).
Niinpä normaalisato tuolloin oli 4 000 000 * 164,88 litraa. Eli noin 660 miljoonaa litraa.
Vuoden 2016 viljasatoa pidettiin Suomessa aika pienenä kun se oli n. 3500 miljoonaa ki!oa. Karkeaan vertailuun varmaan kilo ja litra voidaan samaistaa. Väkiluvut: silloin n. 2, nyt noin 5,5 miljoonaa.
Silloin koko viljasato oli luomua.
Jos nyt o!isi, niin saamme
hyvin karkean arvion siitä, mikä sato olisi kertomalla v. 2016 luomusadon noin 80 miljoonaa kiloa kymmenellä. Eli 800 miljoonaa kiloa.
Pientä paniikin makua tässä jo on:
MTK-liittojen toiminnanjohtajat vaativat kriisitoimien pikaista valmistelua kadon varalle: "Pahin syksy vuoden 1987 jälkeen" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtk-liittojen-toiminnanjohtajat-vaativat-kriisitoimien-pikaista-valmistelua-kadon-varalle-pahin-syksy-vuoden-1987-j%C3%A4lkeen-1.205456)
Vaikkei tilannetta voikaan verrata 150 vuoden takaiseen. Eikä siis ihmishenkiä ole uhattuna, taloudellisia arvoja kyllä. Osa eläimistä saattaa menettää henkensä aiemmin kuin on suunniteltu:
QuoteHän [Jari Kauhanen Pohjois-Savosta] ja Matti Tyhtilä Pohjois-Suomesta ovat huolissaan kotieläintilojen rehutilanteesta.
"Eläimistä on satotilanteen takia jouduttu jopa luopumaan", Tyhtilä kertoo.
PS. Nykyisin on siis näin:
QuoteUusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?
Pieneen paniikkiin onkin hyviä syitä:
Puinteja aloitetaan nyt puolipakolla: Viljaa jäämässä kasapäin peltoon kolean kesän takia (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/puinteja-aloitetaan-nyt-puolipakolla-viljaa-j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-kasap%C3%A4in-peltoon-kolean-kes%C3%A4n-takia-1.205658)
QuoteLämpösummaa on kertynyt paljon kitsaammin kuin kaksi vuotta sitten, mutta enemmän sentään kuin katovuonna 1987.
QuoteSyksystä on tulossa katastrofaalinen monelle tilalle, kun kolean kesän takia viljat eivät valmistu. Tilanne on paljon pahempi kuin edellisenä koleana kesänä 2015. Silloin lämmin syksy pelasti sadon, nyt niin ei ole käymässä.
PS. 16.9.17 Annaleena Ylhäinen, Käytännön Maamiehen toimittaja twitterissä 13.9.17:
QuoteJoko on esitetty veikkauksia siitä, minkä verran valtakunnassa jää viljaa korjaamatta? Oma veikkaus 30 %. Tästä eteenpäin myös laatuongelmia
Quote from: Heikki Jokipii on 14.09.17 - klo:04:54
PS. Nykyisin on siis näin:
QuoteUusia keinoja tarvitaan, koska satovahinkojen korvausjärjestelmä poistui käytöstä 2015.
Hoidetaanko tuohon varautuminen nykyisn vakuutuksilla vai miten?
Vastaus tuli MT:ssa. Vakuutuksillapa hyvinkin. Miten kuten:
Satovahinkovakuutus ei korvaa kylmän kesän aiheuttamia menetyksiä (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/satovahinkovakuutus-ei-korvaa-kylm%C3%A4n-kes%C3%A4n-aiheuttamia-menetyksi%C3%A4-1.206017)
Tämän uutisen tästä tiedosta ...
"Isännät eivät mielellään jätä viljaa peltoon" " märkä syksy lisää kuivauslaskua 40 miljoonaa euroa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/is%C3%A4nn%C3%A4t-eiv%C3%A4t-mielell%C3%A4%C3%A4n-j%C3%A4t%C3%A4-viljaa-peltoon-m%C3%A4rk%C3%A4-syksy-lis%C3%A4%C3%A4-kuivauslaskua-40-miljoonaa-euroa-1.206302)
QuoteNyrkkisääntönä voidaan arvioida, että 17 prosenttia kostean viljan kuivaukseen kuluu öljyä 20 litraa hehtaaria kohti ja 25-prosenttisen 80 litraa, kun hehtaarisato on 3 500 kiloa.
... tulee mieleen kuinka luomuväki syyttää tehoviljelyä typpilannoitteen valmistukseen (nykyisin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236)!) kuluvan öljyn takia. Nyrkkisääntöarviona on, että myös sitä kuluu Suomessa n. 80 litraa hehtaaria kohti. Jos siis halutaan tuollaisia satoja.
Tämä kokonaissysteemi näyttää todella tehokkaalta. Niin tehokkaalta, ettei edes valtion toisella kädellä harjoittama luomuseikkailupolitiikka sitä hetkauta:
Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia " "Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään" (https://yle.fi/uutiset/3-9842602)
QuoteMerkittävä osa viljasadosta uhkaa jäädä korjaamatta huonon sään vuoksi. Sillä voi olla isoja vaikutuksia moneen asiaan, mutta ruisleipää pöydästä ne eivät vie.
Edellisen kerran todella huono sato saatiin vuonna 1987.
" Vuonna 1987 viljasato puolittui normaalista, eikä kansalaiset huomanneet mitään, muistuttaa valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.
Mutta toisaalta luomuviljely ei kyllä tätä toimintaa käytännössä yhtään tuekaan. Luomuviljelystä ei käytännössä juuri jää ylimääräistä varastoitavaksi, ja käytettäväksi niin sanoakseni tällaisessa normaalissa poikkeustilanteessa. Kun vielä valtaosa (ihmiselle kelvollisesta) luomuviljasta viedään maasta pois.
Vaikka luomuväki usein puhuukin huoltovarmuudesta luomun
perusteena. Mutta siinä onkin sitten taustalla äärimmäinen skenaario, jossa yhtäaikaa loppuvat ruoka, lannoitteet ja ehkäpä vielä (maan rajojen ulkopuolelta saatu) energiakin. Tai (ja?) sitten taustalla on tämä idea (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=713.msg8257#msg8257), eli että peltoja pidetään
viljelykelpoisina, vaikkeivät ne nyt juuri mitään tuottaisikaan.
Mustialan osalta tämä on jo alustavasti laskettu:
Mustialan opetusmaatila siirtyy luomuun (http://www.hameenraitti.fi/uutiset/mustialan-opetusmaatila-siirtyy-luomuun/)
QuoteMustialan opetus- ja tutkimusmaatila siirtyy luomutilaksi. Siirtymävaihe peltojen osalta aloitetaan vappuna 2018 ja maidontuotannon osalta vuonna 2019. Vuoteen 2020 mennessä sekä pellot että maidontuotanto ovat luomussa.
─ Siirrymme luomuun taloudellisista syistä. Luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa. Pystymme siirtämään tätä säästöä henkilöstökuluihin ja opetukseen, kertoi Maaseutuelinkeinot-koulutuksen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen HAMK:sta
─ Tuottavuus saadaan tuotteiden korkeammasta hinnasta sekä vähäisistä panoskustannuksista, vaikka tuotostasot putoavatkin luomuun siirtymisen myötä jonkin verran, Korhonen jatkoi.
Nyt sitten odotetaan enää tietoa, kuinka paljon ne tasot putoavat/putosivat. Muistaen myös välivuodet tai mahdollinen loisiminen ravinnehuollossa.
Kun tämä ilmeiseti on koko operaation tarkoitus ...
QuoteRönnin mukaan asenteet ja muutosvastarinta sekä vertaistuen puute ovat tähän asti olleet esteenä luomuun siirtymiselle.
─ Nyt tarvitaankin positiivisia esimerkkejä ja vuorovaikutusta. Siksi Mustialan siirtymisellä luomuun on suuri merkitys alueen viljelijöille. Uskon, että perinteisen maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomuun noteerataan myös valtakunnallisesti, ja sillä on vaikutusta koko Suomessa, Päivi Rönni summasi.
... niin vaatia voi, että tämän mallitilan
kaikki luvut esitetään sitten
erityisen täsmällisesti. Siltäkin osin, paljonko lisää
maataloustukea tuolla järjestelyllä saadaan.
Jukka Korhonen unohti tuossa mainita luomutuet kokonaan.
Kannattaa heti pyytää laskelmat nykyisestä satotasosta ja ennuste tulevasta luomun satotasosta lajikkeittain.
Ja nuo laskelmat, joihin päätös perustuu ja joiden mukaan "luomutuotanto on laskelmien mukaan noin 80.000 euroa kannattavampaa".
Käsittääkseni HAMKin on nuo luvut annettava julkisuuslain perusteella.
Pari merkintää Pro Luomun luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouspöytäkirjasta 7.6.2017:
Quote• Luomurehujen raju hinnannousu kevään aikana on nostanut
etenkin luomusianlihan tuotantokustannuksia.
• Lihanjalostajilla on pulaa sekä luomunaudasta että -siasta.
Kotimaisia luomujoulukinkkuja tulossa aiempaa vähemmän.
Tuotannolla on siis yhä vaikeuksia nostaa volyymia, vaikka saman pöytäkirjan mukaan:
Quote• Markkinoilla luomuliha menee hyvin kaupaksi, joskin
kaupparyhmäkohtaisia eroja on. Naudanlihan menekki suurempi
kuin sianlihan, myös luomulihajalosteiden myynti lisääntynyt.
Miksei siis luomulihan tuotanto tarpeellisessa määrin lisäänny? Vaikka viljelyalastakin on valtaosa suunnattu rehuntuotantoon?
Luomuväki ihmettelee sitä ilmeisesti itsekin:
Quote• Päätettiin esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että
luomulihantuotannon kehityksestä tehtäisiin välitarkastelu
suhteessa kansallisen luomuohjelman tavoitteisiin.
Jos tuo välitarkastelu on tehty tai tehdään, kiinnostaa se kovasti meitäkin.
Tuolloin, ihan kesän alussa, ei vielä ollut ainakaan varmaa tietoa siitä, että (rehu)sadosta tulisi niin huono kuin sitten tuli (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg10823#msg10823).
Tässä esitellään Suomen maataloudelle toinen strateginen tavoite:
Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
QuoteJo pitkään on Peltonen-Sainion mukaan ollut tiedossa, että satokuilu eli satopotentiaalin ja toteutuneen sadon välinen ero on Suomessa ollut kasvussa.
”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Sen toisen strategisen tavoitteen jo tiedättekin.
Väitetään:
UUSI TEKNIIKKA KASVATTAA LUOMUSATOA (http://www.uusimaaseutu.fi/uusi-tekniikka-kasvattaa-luomusatoa/)
Epäilemättä nuo kuvatut vempaimet ja robotit voivat tuottavuutta jossain määrin parantaa.*)
Mutta jos tuo yksi kuvattu ratkaisu perustuu vinassiin, niin siitä on jo täällä sanottu sanottavamme:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064
Tämä on aika "kauniisti" kirjoitettu kuvaus siitä, miten luomuviljelijä - yhteistyön merkeissä - ensin varastaa resursseja tavanomaiselta villjelijältä ...
Quote-Luulen, että lannoitteiden kiertoa täytyy tarkastella laajemmassa kokonaisuudessa kuin vain oman tilan osalta. Vinassin ja muiden uusien lannoitteiden käyttö ovat uusia askelia luomuviljelyssä. Lähestymme tavanomaista viljelyä, mutta toimimme kuitenkin kestävämmällä tavalla, arvioi Mathias.
... ja sitten kuitenkin julistautuu tätä pyhemmäksi.
***
Tuo artikkeli on muuten oikeastaan oikein hyvä kuvaus siitä, mikä luomuviljelyssä mättää, miksi sen tuottavuutta on hyvin vaikeata kasvattaa.
________
*)
PS. 22.10.17: Mutta muistettava on, että konventionaalisella puolellakin tapahtuu koko ajan vastaavaa teknistä kehitystä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=910.0).
Tämä Pave Maijasen väite (https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/miksi_pave_maijanen_ei_enaa_koske_valkoviiniin) on varmaan sinänsä totta (erityisesti kiloa kohti. Vrt. myös 03.08.17 edellä) ...
QuoteRaaka-aineista Pave hankkii luomuna niin paljon kuin mahdollista.
" Luomu on myrkyttömämpää, mutta kyse on myös siitä, että luomuviljelijät näkevät enemmän vaivaa tuotteiden kasvattamisessa. Minä haluan tukea sellaisia ihmisiä, Pave sanoo.
(lihav. HJ)
... mutta muistuttaa kovasti tarinaa Raumalta, jossa palokuntajuhlissa n. 100 vuotta sitten palopäällikkö antoikin yllättäen poikien juoksukilpailussa palkinnon viimeiseksi tulleelle. Perustellen asiaa, että "se poik jakso kaikken kauimmite juast".
Nyt niitä tietoja on ryhdytty keräämään ...
Maatilojen satotilanne syynissä " vastaa verkossa viimeistään viikonloppuna (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211237)
... mutta siis noin kuukausi menee ennen kuin saamme tuloksia. Turha tuon tutkimuksen tekijöitä on varmaan neuvoa, mutta mieleen tulee, että kaikki otokseen osuneet pitää mukaan ottaa. Se, että tilalta ei esimerkiksi tullut eli saatu korjatuksi yhtään satoa, ei ole peruste sen pudottamiseen aineistosta. Vaikka voi kuvitella, ettei tilallinen ehkä tuossa tilanteessa ole kovin innokas vastaamaan. Kun muutenkin -taa. Olisi muuten korrektia mainita noiden tutkimusten julkaisemisten yhteydessä myös vastausprosentti. Ellei se sitten aina ole niin korkea, ettei sillä ole tuloksen arvioinnissa merkitystä. Korkeasta vastausprosentista pidetään uutisen mukaan voimaperäisesti kyllä huolta.
Kyllä, epäluuloni on tämä: kun luomutilallinen kyntää epäonnistuneen satonsa peltoon, voiko hän näin jälkikäteen ilmoittaa tämän vuoden sittenkin viherlannoitusvuodeksi, jota ei lasketa? Vaikka tarkoitus olisikin ollut sato saada?
Niin, ja jos tarkoitus olikin viherlannoittaa, ja tuohon otokseen saattuu osumaan, mitä luomutilallinen silloin ilmoittaa?
Quote from: Heikki Jokipii on 15.04.17 - klo:02:07
Katsotaanpa sitten viljantuotantoa (s. 6). Siellä taulukossa oli laskettu prosenttiosuudet valmiiksi. Huippuvuodesta 2014 vain kauran ja perunan luomuosuus oli kasvanut. (Luultavasti tuon vuoden 2016 hyvä luomuperunasato jää onnenkantamoiseksi, joka ei enää tänä vuonna tai myöhemminkään toistu. [...])
Kun on ollut väärässä, niin sitten vaan on, ja se on kohtuullista heti myöntää. Nyt luomuperunan osalta saamme tuoreista luomusatotilaston 2017 ennakkotiedoista tämän tiedon:
http://stat.luke.fi/luomusato-2017-ennakko_fi
QuoteLuomuperunasta nostettiin vuosikymmenen suurin sato, 10 miljoonaa kiloa (+32 %), on noin 1,6 % koko perunantuotannosta
*)
Tuo, samoin kuin ohran ja vehnän kasvu, perustuivat sekä parantuneisiin hehtaarisatoihin, että lisääntyneeseen viljelyalaan.
Tämä taas sitten ...
QuoteHerne- ja härkäpapusato lähes puolittuivat viime vuodesta.
... perustui vastaavasti sekä heikentyneisiin keskimääräisiin hehtaarisatoihin että pienentyneeseen viljelyalaan. Erikseen tuohon yhteenvetoon ei ole otettukaan esiin, miten myös rypsisato puolittui (ja oli v. 2014 verrattuna vain
neljännes!)
Mutta luomueläinten ruokkimisen osalta toiveet kotimaisen valkuaisen osuuden lisäämisestä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=773.msg10307#msg10307) eivät siis toteutuneet.
***
Analysoimme ko. tilastoja varmasti tarkeminkin, osittain kuitenkin jättäen asian lopullisten tulosten julkistamien ajankohtaan (alkukeväästä 2018). Jarrumies onkin jo tehnyt eräitä vertailulaskelmia, joita lähetti minulle sähköstitse, ja lupasi lisää keväällä. Hän päättänee itse, mitä on syytä täällä niistä julkaista ja miten.
_______
*) niinpä luomuperunaa on saatavissa jo lähes 2 kiloa suomalaista kohti, vuodessa.
VYR eli vilja-alan yhteistyöryhmä - joka samalla muuten toimii omalla alueellaan Pro Luomun "arvoketjutyöryhmänä" - haluaa kertoa tämän näin, tätä korostaen:
LUKE: LUOMUVILJASATO KASVOI 12 % " OSUUS 2,6 % SUOMEN KOKONAISVILJANTUOTANNOSTA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luke-luomuviljasato-kasvoi-12-osuus-2-6-suomen-kokonaisviljantuotannosta/)
Mutta ei tuo esille, että luomuviljelyalan osuus on nyt myös noussut, ollen nyt jo noin 10%. Niinpä se epäsuhta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=444) on edelleen hyvin voimassa, että viljoissa luomusatoa saadaan vain neljännes siitä, mitä kokonaisalojen pohjalta olisi odotettavissa.
Tähän tilaisuuteen ei tiettävästi kukaan meistä ehtinyt osallistumaan ...
LUOMU KIINNOSTAA " VYR LUOMUVILJASEMINAARISSA YLI 150 OSALLISTUJAA (http://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2017/11/luomu-kiinnostaa-vyr-luomuviljaseminaarissa-yli-150-osallistujaa)
... mutta tuossa nettiin tuleviksi luvatut esitysdiat ja/tai taltioinnit kiinnostavat varmasti ensi viikolla meitäkin.
Komea tulos:
Yli kaksinkertainen sato verrattuna keskiarvoon: Vainion veljekset Perniöstä veivät voiton ruiskisassa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.215839)
Quote20 hehtaarin ruissato keskimäärin 8 730 kiloa per hehtaari. Aikamoinen suoritus!
Tällä tuloksella perniöläiset Juho ja Kalle Vainio kuittasivat tämän vuoden Ruismestari-kisan voiton.
Suomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.
Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.
VYR:in luomuviljaseminaarin diat ovat nyt verkossa, mutta mitään järisyttävää uutta siellä ei tullut esille.
Ei esimerkiksi tullut selvää arviota luomukauran vientinäkymistä tänä vuonna, jota vähän odottelin.
Puutetta luomurehusta tänä vuonna myös siellä ennakoitiin. Mutta sille asiallehan on jo ratkaisu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=455).
Mukana oli myös Pro Agrian Heikki Ajosenpään esitys "Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot". Vaihtoehtona mainittiin myös nämä:
QuoteLuomulannoitteet
• Kiertotalous, luomun suosion kasvu ja moni muu tekijä
lisännyt tarjontaa
• Raaka-aineina lanta, lihaluujauho, veri, muut
elintarviketeollisuuden sivuvirrat
• Tuotteita nestemäisenä, pelletöityinä ja rakeisina.
Sitä ei sitten, ainakaan dioilla, problematisoitu, mistä ne ravinteet ovat alunperin peräisin näissä "luomulannoitteissa". Tämä tieto hänen esityksessään on ajatuksia herättävä (lihav. HJ):
QuoteRikkakasvien hallinta
• perustuu luomussa ennakointiin
• pelottaa eniten luomuun siirtymisessä
• Muuttuu haastavammaksi, kun lannoitusta lisätään
Minun tulkintani: tuokin asettaa jonkinlaista rajaa pyrkimyksessä nostaa luomusatoja tavanomaisen tasolle. Ihan laillisia luomulannoitteitakaan ei voi rajattomasti lisätä, hyöty valuu helposti rikkakasvien "parempaan satoon"?
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...
Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)
... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme:
miten se näkyy? Kun jo tuossa selostuksessa kerrotaan:
QuoteTypen mineralisaatio on intensiivisempää luomussa kuin tavanomaisessa, minkä seurauksena typen kierto tehostuu luomuviljelyssä. Vaikka tutkimus osoitti, että maaperän mikrobisto voi kiistatta paremmin luomuviljelyssä, se ei näyttänyt vaikuttavan suoraan satoa parantavasti. Varsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä. Sadon määrään vaikuttavat useat eri tekijät, joista moniin pystytään vaikuttamaan.
(lihav. HJ)
Keskimäärin 20% heikompi? Tuon väitteen lähdeviite on tarkistettava. Ihan varmasti se ei ole Ruotsin ja Suomen viralliset satotilastot. Myös viite sille, että satotasot ovat huonompia "varsinkin" pohjoisessa, on nähtävä. Minä epäilen, että tuo perustuu joko Pekkarisen Matin kehittämään luomuviljelyn rautaiseen etäisyyslakiin ("mitä kauempana paikka on kertojasta, sitä suuremmat sadot") tai siihen, että vain täältä pohjoisesta löytyvät ylipäänsä jotenkin luotettavat satotilastot.
Mutta miten se kasvukunto siis näkyy? Ilkeämielisiä tulkintoja on helppo keksiä: vaikkei parempia satoja, korret kasvavat pidemmiksi, rikkakasveja on merkittävästi runsaammin ..
Tuossa sitten on yksi ehdotus siitä, miten tavanomainen voisi oppia luomulta (aika - tavanomainen):
QuoteLuomuviljelyssä tyypilliset viljelykierrot, luomulannoitteet ja palkokasvien vuorottelu voitaisiin ottaa käyttöön myös tavanomaisessa viljelyssä. Nämä tekijät todennäköisesti lisäisivät viljelymaan mikrobien hyvinvointia, ekosysteemipalveluja ja ravinteiden kiertoa sekä tehostaisivat taudinaiheuttajien ja tuholaisten torjuntaa tavanomaisessakin viljelyssä.
Mutta - huomatkaa - parempia satoja tavanomaiseen viljelyyn tuota kautta ei uskalleta luvata!
Mikrobit ovat tulleet esille toisessakin keskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=922.msg11130#msg11130).
Tuossa satotasoasiassa näytetään vedotun Seufertiin ja yhteen toiseen:
QuoteUnfortunately, our dataset does not enable to test whether enhanced microbial abundance and activity are also correlated with higher plant productivity and more stable yields because yield data were not reported in the vast majority of the included studies. Therefore, direct conclusions cannot be drawn. However, since the effect of farming practice on plant productivity and yields has been compared in previous meta-studies [41,54], it can be assumed that abundance and activity of soil microbial communities does not directly correlate with plant productivity which is on average 20% lower in organic systems [41,54]. In addition, other factors like the choice of crop varieties and agricultural inputs such as chemical fertilizers and pesticides strongly determine yield of farming systems.
Quote41. Seufert V, Ramankutty N, Foley JA. Comparing the yields of organic and conventional agriculture. Nature. 2012;485(7397):229"32. pmid:22535250
[...]
54. De Ponti T, Rijk B, Van Ittersum MK. The crop yield gap between organic and conventional agriculture. Agric Syst. 2012;108:1"9.
Ja datasta oli kyse, kuten arvelinkin (samat lähdeviitteet):
QuoteNevertheless, organic farming nowadays still produces on average 20% less yield compared to conventional (data mainly originating from the Northern hemisphere) [41,54], mainly due to nitrogen shortage, diseases, pests and the cultivation of non-adapted crop varieties.
Onko tuo edes tulkittavissa, suomennettavissa näin:
QuoteVarsinkin pohjoisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, luomuviljelyssä satotaso on pääsääntöisesti keskimäärin 20 % heikompi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Tuota Seuferin artikkelia ja sen 20% arviota on jo täälläkin käsitelty (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=759.msg4904#msg4904), ja tuossa puheemvuorossa linkatussa Mark Lynasin artikkelissa. Sen käyttäminen ei ole oikein rehellistä, ja tuo "varsinkin" siis yhtä epärehellistä, tai ymmärtäväisemmin sanottuna, (käännös)virhe.
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa, muuta ei nimissä (esipuheessa korostetaan, että kyse on kirjoittajien mielipiteistä), on julkaistu tällainen selvitys ...
Future Nordic Diets: Exploring ways for sustainably feeding the Nordics (http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1163192&dswid=-4794)
... joka pistää paremmaksi Ollilan ryhmästä: visioi, että kaikki Pohjoismaat yhdessä siirtyisivät 100% luomuun.
Tähän, koska selvitys kertoo käyttäneensä luomusadoista "kirjallisuudesta" löytyneitä arvioita. Viitteenä on "Ponti 2012" ja viidenneksen huonommista sadoista puhutaan.
Nähtävästi tämä korttitalostrategia katsotaan nyttemmin hyväksyttäväksi: selvästi epärealistinen väite voidaan esittää ja jopa sen päälle rakentaa, jos jostain tieteelliseksi luokitellusta julkaisusta tuollainen väite on löydettävissä. Eikä ko. julkaisun mahdollista rajauksesta tai varauksista tarvitse enää välittää. Tuota -20% keskiarvolukua käytetään tuossa sitten koskemaan koko Pohjoismaiden luomutuotantoa, välittämättä lainkaan siitä, mitä maiden omat luomusatotilastot kertovat.
(Tuota selvitystä on jo hyödynnetty (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=33.msg11147#msg11147).)
Tuodaanpa tämäkin luku esille. Mikä on maissin hehtaarisadon maailmanennätys?
How Did David Hula Grow Over 532 Bushels of Corn An Acre? (http://www.genesis.ag/world-record-corn-yield/)
Se on siis 532 bushelia eekkeriltä. Artikkeli kertoo, kuinka se on saatu, mutta lasketaanpa se eurooppalaisiin mitoin.
1 busheli on Wikipedian mukaan mukaa 25,4 kiloa maissia.. 1 eekkeri on 0,4 hehtaaria. Tarkemmin 1 hehtaari on 2,47 eekkeriä. Eekkkeriä kohti siis 13 513 kiloa. Hehtaaria kohti siis 33 377 kiloa.
Tässä Tilastokeskuksen taulukko vuodelta 2003, jossa on esitetty myös keskiarvot maittain:
Neljä maata tuottaa puolet viljasadosta (https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html)
Melkoisen järkyttävä on tieto, että tuolloin löytyi maita Afrikasta (jossa maissia juuri paljon viljellään) joissa keskisato oli noin
sadasosa tuosta ennätyssadosta!
Maailman keskiarvo oli silloin siis 3 055 kiloa. Lienee vielä etsittävä tieto, mikä se on maissilla. Ja mikä se on luomumaissilla. Tästä lähteestä vuodelta 2009:
Increasing Crop Productivity to Meet Global Needs for Feed, Food, and Fuel (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2613695/)
QuoteGlobal corn yields average 4.9 tonnes/ha and have been increasing steadily for many years (Fig. 2).
Luomumaissin globaalia satokeskiarvoa onkin sitten vaikeampi löytää. Niin vaikeaa, etten löytänyt.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.12.17 - klo:05:31
Tämä Luomuinstituutin esille nostama tutkimus vaatii toki tarkempaa perehtymistä ...
Luomuviljely parantaa maaperän mikrobien aktiivisuutta ja niiden runsautta (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-parantaa-maaperan-mikrobien-aktiivisuutta-ja-niiden-runsautta/2/?ref=etusivu)
... mutta väitteisiin maaperän "kasvukunnon" parantumisesta meillä on kyllä perinteinen kysymyksemme: miten se näkyy?
Ymmärrän kyllä mitä tällä VYR-seminaarissa sanotulla (twiitti) ...
QuoteFarmit.net
@FarmitInfo
Korkeaan satotasoon pitää pyrkiä aina maan kasvukuntoa kuunnellen. Maan kasvukunnon hoidossa voisi ottaa oppia luomun parhaista puolista. "Karjanlanta ei ole jäte, vaan resurssi", viljelijä Mika Lehtinen muistutti #VYRseminaari'ssa. #vyr #farmit
... yritettiin sanoa, mutta kyllä meidän kysymyksemme säilyttää relevanssinsa. Onko ravinteiden kierrätyksen kohdalla melkein automaattisesti aina viitattava luomuun, ja olla vakuuttunut, että luomulla täytyy olla näitä "parhaita puolia"? Vaikkei niitä sitten itse keskustelun alla olevassa asiassa näkyisikään. Tuossakin puheenvuorossa eli twiitissä oll juuri silmämääränä:
korkea satotaso!
Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).
Luomun osuus maidon ja munien tuotannossa kasvaa (https://www.verkkouutiset.fi/luomun-osuus-maidon-ja-munien-tuotannossa-kasvoi-viime-vuonna/)
QuoteLuomumaidon tuotanto sen sijaan jatkoi edelleen kasvuaan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 62 miljoonaa litraa, mikä on 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
QuoteKananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
Erityisesti maidon suhteen kysymys edelleen kuuluu: miten ihmeessä noin vähän? Kun luomuviljelyala ja sen osuus on kasvanut, on tuo tuotannon osuus edelleen säilynyt yhtä hämmästyttävän alhaisena kuin aiemminkin.
PS. 1.3.18: Tuo uutinen oli itse asiassa toisinto Luken tiedotteesta:
Siipikarjanlihaa tuotettiin jälleen ennätysmäärä (https://www.luke.fi/uutiset/siipikarjanlihaa-tuotettiin-jalleen-ennatysmaara/)
Kun siinä ei sitten otsikossa sanottu mitään luomulihasta, ei sillä sarallla ilmeisesti tapahtunut mitään merkiittävää muutosta. Juu, ei tapahtunut :
QuoteLuomunaudanlihaa tuotettiin 2,62 miljoonaa kiloa, luomusianlihaa 0,84 miljoonaa kiloa ja luomulampaanlihaa 0,32 miljoonaa kiloa.
Tarkemmin taulukoista:
Ei, vaan tapahtui: lampaanlihan tuotanto säilyi ennallaan, muissa oli
laskua vuodesta 2016. Luomusiipikarjasta tieto puuttui. Luomunaudanliha laski kiloissa luomulampaanlihan tuotantomäärän verran, ja vaikka Pro Luomulla vielä viime keväänä oli kannaltaan iloista kerrottavaa ...
Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen (http://proluomu.fi/luomusianlihantuotanto-lisaantyi-kolmanneksen/)
... niin pudotusta vuoden 2016 0,95 miljoonasta kilosta oli nyt noin kymmenesosa, vaikkei sitä edeltäneeseen tilanteeseen ihan palattukaan. Ilmeisesti oli syytä tällaiseen esiselvitykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg11090#msg11090) vaikka luomujoulukinkkujen aina kasvavasta myynnistä ja sitä kautta tuotannostakin myös viime joulun alla luomuväen taholta uhotttin.
Noistakin luvuista pitää myös edelleen kysyä: miten ihmeessä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444) noin vähän?
Tuo tieto pienenevästä luomulihan tuotannosta pitää myös laittaa vastakkain tämän Pro Luomun myyntiuutisessa (http://proluomu.fi/kuluttajatrendit-ja-uutuudet-siivittivat-luomun-myynnin-kasvua/) olevan tiedon kanssa:
QuoteMyös tuoreen luomulihan myynti lisääntyi paljon, mikä selittyy luomujauhelihan hyvällä menekillä.
Jotenkin ne ehkä onnistuvat olemaan yhtaikaa totta. Mutta hyvin oudolta tuo tuo tuntuu.
Hyvin kummalliselta tuntuu myös se, että luomulihan tuotanto ei pysty vastaamaan kuulemma (loputtoman?) suureen kysyntään, jonka jo vuosikausia on kerrottu olevan olemassa. Ellei jo vuosikymmeniä. Niin, ettei esim. luomussa vaadittu siirtymäkausikaan enää oikein voi toimia asiantilan selityksenä.
Luomulihan erityinen kysyntä havaittiin äskettäin mm. Keski-Suomessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg10566#msg10566). Voi olla, että juuri tuohon väitettyyn kysyntään ei tuotanto olisi ehtinyt vastaamaan. Mutta että tuotannon määrä
laski?
Muodollisesti tämä on oikea tieto, oikein pyöristetty:
QuoteLuomun osuus maidontuotannosta oli vajaa kolme prosenttia.
Mutta pyöristetty jostain syystä reippaahkosti ylöspäin. Tarkempi osuus on 2,7 prosenttia (sekin vähän ylöspäin pyöristetty). Luomumaitoa tuotettiin v. 2017 edellisvuotta enemmän 8 miljoonaa litraa, prosentteina koko maidontuotannosta 0,3. Niinpä sitä luomumaitoa tuli edelleen se vain noin
neljännes siitä, mitä olisi voinut luomuviljelylan osuuden pohjalta odottaa (10,7% vuoden 2017 alussa, siinä kyllä mukana siirtymävaiheen ala).
Kun luomumunien osuus on noussut n. 1 prosenttiyksiköllä, ja toisaalta saadun tiedon mukaan niistä saatu hinta eli myynti n. 2 prosenttiyksiköllä, eli edelleen on myyntimääriin nähden noin kolminkertainen, voinemme siitä päätellä, että luomukananmunatuotannonkin tehottomuus on säilynyt ennallaan.
Tämän VYR-ryhmän (joka on samalla Pro Luomun viljan arvoketjutyöryhmä) ...
LUOMUVILJAMARKKINAT
Vilja-alan yhteistyötyhmän luomutyöryhmä laatii arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa. (http://www.vyr.fi/fin/luomu/)
... raportit ovat tänä vuonna reippaasti myöhässä. Viime vuonna ne olivat valmiit jo kuukausi aikaisemmin. Nämä "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2015/16 sekä 2016/17" ilmestyivät nettin jo 8.2.2017.
Niitä tarvittaisiin nyt sen arvioimiseksi, paljonko luomuviljaa sitten todella tuli ihmisten käytettäväksi. Ja myös sen, paljonko suomalaisten käyttöön, eli mikä osuus meni vientiin. Erityisesti sitten vielä: miten sen luomukauran kävi? Paljonko sitä todella tuli ja meni, ja sitä kautta: mikä oli sen (ja koko) luomuviennin todellinen tilanne?
Facebookissa Pro Luomu totesi asian 28.2.2018 näin lakonisesti:
QuoteLuomukotieläintuotannon vuosi 2017:
- luomumaidontuotanto +14 %
- luomukananmunien tuotanto +16 %
- luomulihantuotanto -10 %
Eikä kommentoinut tuota luomulihantuotannon huomattavaa - kasvaneeseen luomuviljelypinta-alaan ja toitotettuun luomulihan suureen tyydyttämättömään kysyntään nähden jopa katastrofaalista - laskua mitenkään.
Nyt tuli lopullinen
Luomusatotilasto 2017 (http://stat.luke.fi/luomusatotilasto)
Sen mukaan luomu pärjäsi viime vuonna suhteessa entistä paremmin ...
QuoteVuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 59 miljoonaa kiloa eli kasvua 23 % vuodesta 2016
... mutta oli siis kuitenkin vain 2,8% kaikesta, vaikka siinä parannusta olikin. Parannusta oli myös luomuviljelyalassa, joka taisi viime vuonna hipoa 10 prosenttia. *) Eli karkeasti edelleen 100:n prosentin Luomu-Suomi tuottaisi alle kolmanneksen viljastaan.
Luomukauran tilannetta on tuosta luvusta vaikea arvioida, siihen tarvitaan VYR:in tarkempaa tietoa.
Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...
QuoteLuomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.
Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.
___________
*) tarkemmin: se oli 9,5%. Eli luomuhyväksytty ala, pois lukien siirtymävaiheen ala.Luomun "hyötysuhteeksi" tässä, viime vuonna voidaan siis arvioida 29 prosenttia (lisäys 11.3.18)
Varsin vaikuttava, jopa uskomaton on ollut kehitys tässä asiassa:
Hurjasti maitoa - lehmien keskituotos ylitti 10 000 kiloa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.229553)
QuoteMaidontuotannosta tehtiin taas uusi ennätys, kun Pro Agrian tuotosseurannassa olevien karjojen energiakorjattu maitomäärä ylitti ensimmäisen kerran 10 000 kiloa, olleen tarkalleen 10 129 kiloa. Lisäystä on 133 kiloa edellisvuoteen.
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)
Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:
QuoteLuomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.
Luken tilastosta saa maidontuotannon (l/lehmä) vuosina 1960-2017:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto/03_Maidon_kokonaistuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=ce99cb41-84c9-4cc3-aa35-58690c9490e4
Maidon kokonaistuotanto muuttujina Vuosi ja Tuotanto/käyttö
Maitotuotos (l/lehmä)
1960
3 044,00
1961
3 051,00
1962
2 997,00
1963
3 074,00
1964
3 184,00
1965
3 277,00
1966
3 324,00
1967
3 321,00
1968
3 373,00
1969
3 406,00
1970
3 680,00
1971
3 806,00
1972
3 888,00
1973
3 839,00
1974
3 856,00
1975
3 997,00
1976
4 200,00
1977
4 197,00
1978
4 260,00
1979
4 336,00
1980
4 478,00
1981
4 450,00
1982
4 493,00
1983
4 778,00
1984
4 799,00
1985
4 812,00
1986
4 935,00
1987
4 905,00
1988
4 990,00
1989
5 246,00
1990
5 547,00
1991
5 619,00
1992
5 613,00
1993
5 648,00
1994
5 869,00
1995
5 982,00
1996
5 993,00
1997
6 183,00
1998
6 225,00
1999
6 443,00
2000
6 786,00
2001
6 932,00
2002
7 117,00
2003
7 251,00
2004
7 404,00
2005
7 505,00
2006
7 646,00
2007
7 796,00
2008
7 767,00
2009
7 850,00
2010
7 896,00
2011
7 859,00
2012
7 876,00
2013
7 977,00
2014
8 201,00
2015
8 323,00
2016
8 406,00
2017
8 534,00
Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.
Miten tuo "energiakorjattu maitomäärä" oikein tarkkaan ottaen lasketaan, pitäisi ehkä ottaa selvää. Jarrumiehen löytämät ja esille tuomat luvut näyttävät olevan systemaattisesti pienempiä kuin mm. MT:ssä käytetyt, sen aiemmissakin uutisissa. Vai onko otos erilainen Agrian seurannassa ja Lukella?
Matin artikkelista hänen linkistään:
QuoteAsiaa selventävää historiaa: Nurmiviljely ja muukin karjan rehujen viljely on suhteellisen nuorta (noin 100 vuotta). Aiemmin lehmät laidunsivat metsissä, rannoilla ja luonnonniityillä, ja talvirehu kerättiin samoin luonnosta. Niinpä lehmän tuotostaso olikin 1800-luvun alkupuoliskolla vielä reilusti alle 1000 kg maitoa/vuosi. Nyt ollaan suunnilleen kymmenkertaisissa luvuissa.
Ja seurauksena olikin tämä suomalainen (oliko myös ruotsalainen?) erikoisuus:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Riukuaita
QuoteAidat kehittyivät, kun pellot ja niityt ympäröitiin aitauksella, jotta eläimet pysyisivät niiden ulkopuolella. Jo 1800-luvun jälkipuolella kotieläinten omistajat yritettiin lailla määrätä pitämään eläimensä laidunaitojen sisäpuolella, mutta lopullisesti aitaustapa muuttui vasta 1950-luvulla.
Mutta vielä lapsuuteni muistikuvissa 1950-luvulta maaseudusta se oli riukuaitojen täyttämää. Ne olivat suurelta osin vielä jäljellä, vaikkei niitä enää rakennettukaan.
Sekin oli muuten ilmiö, joka vähensi maatalouden tuottavuutta. Vaikka riukuaita kesti yllättävän kauan, noin sukupolven tai yli, arviot noiden aitojen määristä yhteensä Suomessa ovat huimia. Niiden rakentaminen ja kunnossapito oli kuitenkin poissa muusta. Ja jälkikäteen ajatellen oikeastaan turhaa työtä, tai ainakin tuottamatonta.
Jos Matin luvuista ja kehityskäyristä sitten (mielessään) laskee kehitystä siinä suhteessa, paljonko maapinta-alaa on tarvittu kulloisenkin maitomäärän tuottamiseen, kehitys näyttää vielä hurjemmalta. Syynä tietysti viljelytekniikan lisäksi karjan jalostustyö.
Mutta edelleen tänä päivänä tarvittaisiin arviota siitä, paljonko luomumaito "maksaa" pinta-alassa, tavalliseen maitoon verrattuna. Sen tiedon rinnalle, mitä se euroissa kaupassa maksaa.
***
Tietysti saimme noista vanhoista ajoista myös tämän iki-ihanan paimenpoikalaulun (https://m.youtube.com/watch?v=N65N89jezXU) (ohita mainos!). (Joka on kaunis, mutta ei kerro kaunista asioista: tuollainen on tänä päivänä usean kehitysmaan lapsen osa.)
Mitenkään häpeilemättä, ilman nolouden häivääkään, tämä hankekin esittelee tuloksensa:
Faktameemit
Täsmäluomu-hankkeessa on tehty ns. faktameemejä, jotka kertovat suomalaisen luomutuotannon ja -kulutuksen tasosta vuonna 2016. (http://proluomu.fi/faktameemit/)
Siellä ne ovat allekkain. Että:
- Vuonna 2016 yli 10 peltoalasta viljeltiin luomusti
Ja sitten toisaalta, että:
- Suomessa tuotetusta maidosta noin 2,5% on luomua
- Suomessa tuotetusta lihasta noin 1% on luomua
- Suomalaisista porkkanoista 3% on luomua
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Wikipedia väittää rukiista:
QuoteRuis tulee toimeen ravinteiltaan ja kosteudeltaan vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se soveltuu vaatimattomuutensa vuoksi luomuviljelyyn parhaiten kaikista viljoista.
Mutta miten tuon väitteen kanssa sopivat yhteen tosiasiat, että luomuruista tuotettiin v. 2017 vaatimattomat n. 6 miljoonaa kiloa.. Ja se, että luomurukiin viljelyala vieläpä laski 29% edellisestä vuodesta.
Samaa soveltuvuutta korostaa myös VYR:
LUOMURUKIIN VILJELY (http://www.vyr.fi/rukiin-viljelyopas/miten-viljelen-ruista/luomurukiin-viljely/)
Eikä sekään tarjoa selitystä, miksi sitä ei sitten viljellä tai viljellään noin vähän.
"Luomurukiin satotasot ja etenkin katetuottolaskelmat kestävät vertailun tavanomaisten kanssa."
Mitä tuo vertailun kestäminen luovuissa tarkoittaa? Tätä (seuraava puheenvuoro):
Quote from: Heikki Jokipii on 02.12.17 - klo:05:08
QuoteSuomen tämän vuoden rukiin keskisato oli 3 960 kiloa, joten Vainiot saivat yli tuplasti keskimääräisen sadon.
Olikohan noissa kisoissa luomusarjaa? Usein kun on. Olisimme saaneet vertailukohdaksi parhaan luomusadon.
Nyt meidän on tyytyminen Luken tietoon luomurukiin keskisadosta: 2080 kiloa.
Hei, odottamamme Luomu Suomessa 2017 -kooste on nyt ilmestynyt, ja ladattavissa pdf:nä täältä:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/
Nyt vaan tutustumaan. Siinähän on odotettuja tietoja useampaankin keskustelumme täällä.
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:
Quote• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun " tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.
Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?
Ainoastaan viljoissa tuo kooste voi kertoa suhteellisesta menestyksestä:
QuoteLuomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2017 yhteensä
95 milj. kg. Sato lisääntyi lähes viidenneksen
edellisvuodesta.
• Luomuviljasato oli 2,8 % maan koko viljantuotannosta.
Mutta jos edelleen kaurasta viedään n. 70%, ja ...
QuoteTärkein luomuvilja on kaura: yli 60 % luomuviljasadosta
oli kauraa.
... niin noin 40% luomuviljan tuotannostamme palveli menestyksekkäästi - "saksalaisia". Suurempikin osa koko luonnonmukaisesta viljantuotannosta, koska myös muista luomuviljoista viedään suuria osuuksia. Viennistä saadusta hyödystä toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11661#msg11661).
Luomulihan tuotannon romahduksesta jo edellä (28.02.18). Se kerrotaan koosteessakin rehellisesti (kuitenkin: siipikarja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg11662#msg11662)!). Mutta edelleen täytyy ihmetellä. Jos ...
QuoteLuomualasta yli puolet on nurmentuotannossa.
... ja tuosta viljastakin hyvin suuri osa menee eläinten suihin, miten noin on päässyt käymään? Mihin valtava luomuala, joka koosteen mukaan on jo 11,4% kaikesta, oikein käytettiin ja käytetään? *)
Hiukan, mutta vain hiukan, selittävät vähän kasvaneet luomumaidon ja -kananmunien tuotanto. Mutta niissäkin osuudet olivar vain 2,7 ja 5,7 prosenttia.
____________
*) ollaan tarkkoja: siinä oli siirtymävaiheen ala mukana. Varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus v. 2017 oli noin 9,5%. Mutta valtava ala jo sekin.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.06.17 - klo:04:54
Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg10187#msg10187), että:
QuoteHeinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
Tuossakaan suhteessa ei ilmeisesti mitään muutosta tapahtunut. Uuden koosteen (https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/) mukaan v. 2017:
Quote• Vuonna 2017 Suomessa oli 974 luomukotieläintilaa. Niistä valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 13 ja luomubroileritiloja kolme. Luomukananmunia tuotti 51 tilaa.
Luomutiloja yhteensä kerrottiin olevan 4 587. Luomukotieläintiloja oli siis edelleen vain 21 prosenttia.
Quote from: Heikki Jokipii on 30.03.18 - klo:04:51
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.
Pro Luomu on päivittänyt koosteensa ja kiinnitti itse twitterissä huomiota tähän:
QuotePro Luomu ry @ProLuomu · 10. huhtik.
#Luomu #tilastot kokoava Luomu Suomessa 2017 -kooste kertoo mm. avomaan luomuvihannesten tuotantoalan yli tuplaantuneen. Luomumustikoiden ja -puolukoiden sato sen sijaan romahti.
Tuo koskee siis keruumarjoja. *) Puutarhamarjoissa tuollaista ei tapahtunut. Mutta ei se luomupuutarhatuotantokaan aivan loisteliaasti mennyt, ks. kommentti 05.04.18 edellä.
Tuo luomukeruu on tietysti alunperinkin jonkinlaista kikkailua, "kirjoituspöytätyötä". Mutta Suomessa siltä odotettiin paljon.
Me emme kyllä odottaneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg11566#msg11566). Tuon täytynee olla luomuväelle pettymys.
Luonnonmarjojenhan piti olla tärkeä tekijä luomuviennissäkin. Nyt ei ollut. Josta viennistä koosteeseen
ei ollut vieläkään päivitetty sen kokonaisarvoa euroissa. Eikä tietysti niinmuodoin, mikä osuus siinä viennissä on ja on ollut luomuluonnonmarjoilla.
***
Pro Luomu twiittasi eilen tämmöisenkin:
QuotePro Luomu ry @ProLuomu · 18t
Vähennetään kulutusta syömällä vähemmän mutta parempaa. Syödään siis #luomu´a.
#ylikulutuspaivä #ylikulutus
Ja kyllä se vähän noin onkin. Sikäli kuinka maailmassa siirrytään luomuun, vähemmän syödään. Suuri osa näkee jopa nälkää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11694#msg11694). Vaikka ei se luomu parempaa ole eikä vähennä rasitusta luonnolle (jota twiittaja varmaan yritti sanoa).
_____________
*) hiukan on minulle tuossa epäselvää, mikä varsinaisesti on epäonistunut: luomusato vai luomusadonkorjuu?
Quote from: Heikki Jokipii on 03.08.17 - klo:04:19
Kun lukee noita yllämainittuja luomupeltoviljelyn ohjeita, niin on tämä tottakin, mitä tuossa Pro Luomun uutisessa kerrotaan ...
QuoteLuomuviljelijä Jaana Elo vertaa luomuviljelyä kokonaisvaltaiseen palapeliin, joka vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Elo viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa. Tänä kesänä he kasvattavat luomuviljoja 90 hehtaarilla.
" Luomutilan kasvinsuojelussa panostetaan ennaltaehkäisyyn, ja viljelykierron avulla torjutaan kasvitauteja, jotka yksipuolisessa viljelyssä jäävät helposti muhimaan peltoon. Lisäksi viljelijän on osattava valita pelloilleen sopivat lajikkeet, ja peltojen vesitaloudesta eli salaojien ja piiriojien kunnosta on pidettävä hyvää huolta, Elo listaa luomutuotannon kulmakiviä.
(Jne.)
... eli kyllä luomuviljely on vaikeatakin, vaatii monennäköistä osaamista, "vankkaa ammattitaitoa", on suorastaan eräänlaista "taidetta".
Mutta siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä, onko tämän "taiteen" harjoittaminen vaivan väärti, lopputulokseen nähden.
Mutta samasta asiasta yrittää YLE antaa lisäpisteitä luomulle tässäkin jutussaan:
Tie osaavaksi luomuviljelijäksi on pitkä ja kivinen, silti luomuviljelyn suosio kasvaa (https://yle.fi/uutiset/3-10152945)
QuoteMaatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvonen on tutkinut luomuviljelijöiden osaamisen kehittymistä väitöskirjassaan. Juvonen haastatteli väitöstutkimusta varten seitsemään luomutuottajaa Itä- ja Etelä-Suomesta. Juvonen väitteli aiheesta huhtikuun alussa Itä-Suomen ylipistossa.
Juvonen havaitsi, että luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Juvosen mukaan tavanomainen tuotanto sen sijaan on hyvin täsmällistä ja nopeasyklistä. Keinot hallita tuotantoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla ovat hyvät, kun taas luomutuotannossa nopeasti vaikuttavia keinoja ei ole olemassa.
Eli jotenkin hienoa on, jos sittenkin tyytyy vain kovaan harjoitteluun, eikä sorru "dopingiin"?
Säälipisteitäkin kerätään tai yritetään etsiä selitystä sille, miksei kehitystäkään asiassa oikeastaan tapahdu:
Quote" Luomuviljelijän osaaminen kehittyy hitaasti, koska Suomessa taitojaan viljelijänä pääsee kokeilemaan vain kerran kasvukaudessa, Juvonen kertoo.
Valmista sapluunaa luomutuotantoon ei ole.
Tuohon kyllä tulee välittömästi mieleen, etteivät ne luomutuotannon suhteelliset tulokset sen kaksisempia ole niissäkään maissa, joissa voidaan viljellä ympäri vuoden.
Kuinka yleinen tämä tilanne on? Ote tästä uutisesta (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/8c7aad1c-7ebd-4acb-8e44-d69bc99051ac):
QuoteKaipia yrittäisi mielellään ansaita parempaa tuottajahintaa tarjoamalla luomumaitoa, mutta se ei ole mahdollista. Lappeenrannassa ei nimittäin ole ainakaan toistaiseksi luomumaidon keräilyä. Nyt Kaipian pellot ovat luomutuotannossa, mutta maito on tavallista.
Onko tästä tilastoja? Kuinka monta luomutilaa seudulle tarvitaan, jotta keräily kannattaa?
Tätä tuossa juuri edellä (uudestaan) mietin:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.08.16 - klo:02:22
Tässä Ruotsin luomumaitoasiassa täytyy vertailussa ottaa huomioon myös Suomen pään merkillisyydet. Olisiko se ilmiö tai tapa, että pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisia (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=673.msg6219#msg6219) Suomessa huomattavasti Ruotsia yleisempi?
Ruotsin maatalous kun on hyvin etelään keskittynyttä. Niinpä ei jäisi esim. sellaisia katvealueita, joilta ei kannata luomumaitoa erikseen kerätä? Mikä Suomessa lienee aika yleistä? Josta paljolti johtuu tuo em. ilmiö.
Tuollaisten tilojen määrästä sinänsä on olemassa aika tarkka tieto. Mutta onko ilmiön syistä? Miksi Lappeenrannassa ei ole luomumaidon keräilyä? Siellä ei olla "tiettömien taipaleiden takana".
Onko se aina kiinni siitä, ettei keräilyä ole paikkakunnalla järjestetty? Vai onko tuo sen ulkopuolella oleminen jossain tapauksissa jopa luomuviljelijälle edullista? Tuo haastateltu viljelijäkin sanoo tällaisen monitulkintaisen lauseen:
Quote" Luomu ei lisää kannattavuutta automaattisesti, mutta siinä olisi mahdollisuuksia.
Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.
Luomuviljelyn ja -tilojen "kannattavuudesta" pitää varmasti avata oma triidi. Mutta laitan tämän Luomuliiton valituksen tähän ...
http://www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto/
... koska siinä on samalla mielenkiintoista tietoa siitä, miten luomupeltoja luokitellaan. Ja siten tietysti tietoa siitä, miten hehtaarituottoja
pitäisi ja olisi pitänyt arvioida.
Näin on ollut:
QuoteMaaseutuvirasto on muuttanut tulkintaansa viherlannoitusalojen merkitsemisestä kesken tukikauden: ”Mavin ohje 2018: Viherlannoitukseen käytettävät alat tulee ilmoittaa tukihakemuksella viherlannoituksena, mikäli jo keväällä tiedetään, että nurmilohko on ainoastaan viherlannoituskäytössä”. Aikaisempi ohjeistus on ollut että luomutiloilla viherlannoitsnurmet on merkitty satonurmiksi/säilörehuiksi.
Kuten on täällä epäiltykin: koko se ala, joka käytännössä on omistettu esim. viljasadon tuottamiseen, ei ole sellaisena (tilastoissa) näkynyt. Samoin nurmen valtava osuus luomualasta saa (selvemmin aukikirjoitetun) selityksensä. Myös luomueläintuotannon suhteellinen pienuus selittyy: tuota nurmea eivät eläimet ole saaneet syödäkseen. *)
MMM:n vastauksesta selviää, että asia on ollut huomattavan sekava - ja sellaiseksi ehkä jääkin:
QuoteTietyissä tapauksissa on selvää, että typensitojakasveja sisältävästä nurmesta ei ole tarkoitus korjata satoa, vaan se murskataan peltoon ja käyttötarkoitus on tällöin viherlannoitus. Jos tila on kotieläintila tai kasvitilalla on yhteistyösopimus kotieläintilan kanssa, ei välttämättä aina ole selvää, milloin on kyseessä viherlannoitusnurmi ja milloin satonurmi. Tällöin nurmen voi ilmoittaa muullakin koodilla kuin viherlannoituksena. Myös satonurmi voi täyttää viljelykierron typensitojakasvivaatimusta.
*)
_______________
*) Tuolla toisaalla viitatussa analyysissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg11597#msg11597) tuli esille, että palkokasvien viljely sinänsä - vaikka sitookin typpeä - ei ole kovin tehokasta asiassa, jos ne syötetään eläimille. Ainoa todella tehokas niksi lienee apilan kyntäminen peltoon?
Mitähän tässä oikein ehdotetaan, sitä on vaikea sanoa:
Luomusatojen lisäämisen riskit ja mahdollisuudet (https://luomuinstituutti.fi/luomusatojen-lisaamisen-riskit-ja-mahdollisuudet/)
Useaan kertaan mainitaan typpilannoitteen lisääminen. Ei kai sentään keinolannoitteilla? Toisaalta kerrotaan:
QuoteTutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää Ruotsin luomujärjestelmän kehittämisessä, ns. Luomu 3.0 "työssä.
Eli maistellaanko sittenkin tuossa prof. Gerold Rahmannin näkemystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg10332#msg10332), etteivät "mineraalilannoitteet" tietyin ehdoin olisikaan pahoja, ja ne voisi "Luomu 3.0":ssa hyväksyä?
Tavoite ei myöskään ole mitenkään selvä (lihav. HJ):
QuoteRiskit tai mahdollisuudet luomutuotannon kannattavuudelle riippuvat strategiavalintojen kustannuksista ja vaikutuksista viljelijöiden tuotto-odotuksiin samoin kuin kuluttajien odotuksista ja hyväksynnästä.
Sadon lisääminen ja tuotannon tehostaminen ei siis aina olekaan yksiselitteisesti tuotannon kestävyyttä lisäävä tekijä.
Vaan se, että sato menee luomuna ja luomuhinnoin kaupaksi?
Näitä satokisoja emme ole vähään aikaan seuranneet. Ehkä olisi taas syytä seurata:
http://kaytannonmaamies.fi/share/19622/ebab07
Edelleen on tietysti kaksi sarjaa, tavanomainen ja luomu.
Luomuohran keskiarvosato on liikkunut siinä 2000 kilossa hehtaarilta eli noin 60% tavanomaisen ohran tasosta. Tuon prosentuaalisen eron ennustetaan siis säilyvän myös tässä ennätysten tavoittelussa. Mitään läpimurtoa luomusadoissa ei selvästikään odoteta.
Farmit.net on luvannut seurata kisan etenemistä:
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/04/30/tana-vuonna-kisataan-ohralla-ja-herneella
Tässä puolirunollisessa luomuviljelyn ylistyksessä Pro Luomun sivuilta ..
Simo Larmo: Maanviljely on kietoutunut viljelijän DNA:han (https://proluomu.fi/simo-larmo-maanviljely-on-kietoutunut-viljelijan-dnahan/)
... tulee esiin vähän samoja fundeerailuja kuin tuossa ruotsalaisessa tutkimuksessakin (edellä 26.4.28).
QuoteViljelijä elää vahvassa symbioosissa ympäristönsä kanssa. Me olemme riippuvaisia luonnosta, mutta luonto ei välttämättä meistä. Siksi koen erittäin tärkeäksi, että Birkkalan tila siirtyi luomuun vuonna 2011. Ensiksi se oli ihan asiakkaiden ”vaatimuksista” tai ”toiveista”, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että siinä oli syvempikin merkitys.
Asiakaslähtöinen toimintatapa on tärkeää myös maanviljelyssä. Tärkeä asiakkaani ei ole ainoastaan viljeltävä kasvi, vaan tulee ajatella myös maan pintaa syvemmälle, jossa lierot ja pieneliöt asuvat.
Jos pieneliöt voivat hyvin, myös viljelysmaa voi hyvin. Tämä mahdollistaa ”primäärin” asiakkaan optimaaliset kasvuolosuhteet, jolloin se saa hyvin ravinteita maasta ja pystyy kasvattamaan mahdollisimman hyvän sadon.
[...]
Luomuviljelijänä haluan saada pelloltani optimaalisen ja hyvälaatuisen sadon, mutta luonnon ja ympäristön ehdoilla. Optimaalinen on eri asia kuin maksimaalinen. Toiminnan tehokkuudesta emme tingi.
[...]
Valmistamme ruoanvalmistuksen korkealaatuisia perusraaka-aineita, joita ihmiset voivat huoletta syödä, koska he tietävät, miten ne on valmistettu ja kasvatettu.
Olemme äärimmäisen ylpeitä tuotantotavastamme. Emme ole Birkkalan tilalla ainoastaan kasvattamassa ja jauhamassa spelttiä. Me olemme täällä parantamassa asiakkaidemme, eli ihmisten ja ympäristömme hyvinvointia.
Eli viljellään niin tehokkaasti kuin se on mahdollista, samalla kuitemkin ostajien odotukset luomuisuudesta säilyttäen. Ostajien odotuksiin (mielikuviin) kuuluu tuo lierojenkin hyvinvointi, vaikka näyttö siitä, että luomuviljely sitä erityisesti edistäisi, on kyllä kyseenalainen tai olematon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=512.msg11515#msg11515).
Jaaha, Luomuliiton aktiivisuuden takia (ks. edellä 25.4.18) palattiin vanhaan käytäntöön:
Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon (http://www.luomuliitto.fi/kannanotolla-vaikuttamista/)
QuoteMavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.
Ja näin vältettiin tämä ikävä sudenkuoppa:
Quote[...] viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille
Mutta tämän jälkeen sitten myös
me tiedämme, mikä se vakiintunut käytäntö on.
Quote from: Heikki Jokipii on 06.04.18 - klo:00:34
Quote from: Heikki Jokipii on 30.03.18 - klo:04:51
Hanke uskaltaa kyllä olla varma, ettei kukaan kuitenkaan kysele mitään:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Noin viime vuonna. Kun Pro Luomun uusi kooste kohtapuoleen ilmastyy, niin uskonpa, ettei muutosta asiassa tapahdu, vaan yhtä kiltisti ja ihmettelemättä valtamedia julkaisee taas lehdistötiedotteen lähes sellaisenaan. Tietysti toivon erehtyväni.
Itse asiassa Pro Luomun kooste 2017 on ollut jo noin viikon valmis (sen sivuston päivämäärien mukaan), mutta jostain syystä Pro Luomu ei ole tänä vuonna kiirehtinyt tekemään siitä lehdistötiedotetta. Niinpä joudumme yhä odottamaan valtamedian reaktioita.
Nyt olemme jo toukokuussa. Lehdistötiedotetta ei ole tullut. Eikä valtamedian versioita ja kommenttejakaan.
Niitä ei taida tänä vuonna tullakaan. Tietysti tulee mieleen kysymys, miksi ei.
Quote from: Heikki Jokipii on 10.03.18 - klo:04:27
Luomuperunakin pärjäsi näin hyvin ...
QuoteLuomuperunaa nostettiin 9 miljoonaa kiloa (+29 %), joka on noin 1,5 % koko perunantuotannosta
... mutta oli siis edelleen alle 2 kiloa per kansalainen, vuodessa, eli siis ei edes yhtä perunaa viikossa.
Eli sen verran "harrastelijamaista piipertelyä" luomu edelleen on, eikä se käsitys ole lainkaan "aikansa elänyt", voisi Luken Sari Iivoselle (https://www.luke.fi/blogi/luomu-osaamista-vaativa-kasvuala/) tuosta sanoa.
Tuolta toisesta keskustelusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg11803#msg11803), jatkan täällä. Siellä mainitusta raportista (jossa toisena kirjoittajana oli Iivonen) tällainen tieto:
QuoteLuomuruokaperuna (301 ha) on yksi viljelypinta-
alaltaan yleisempiä luomukasviksia luomupork-
kanan ja -sipulin jälkeen Suomessa. Vuonna 2017
luomuperunan hyväksytty tuotantoala oli kaikkiaan
736,4 ha. Vastaavasti tavanomaisesti viljellyn peru-
nan kokonaispinta-ala oli 21 335 ha. Koko perunan-
tuotantoalasta luomun osuus on 3,5 %.
Eli luomuruokaperunaa saatin vain 40% alalta. Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.
Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.
Apetit yrittää sivullaan (https://www.apetit.fi/fi/apetit-kotimainen-luomu) tätä, itse kysymällä ("USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET") ...
QuoteEikös luomun tuottavuus ole huonompi, kun peltoaluetta käytetään samaan satoon enemmän?
... ja itse vastaamalla:
QuoteLuomun tuottavuus hehtaaria kohti vaihtelee kasveittain. Esimerkiksi herneessä ja pinaatissa sato on yhtä hyvä, vaativissa juureksissa eroa voi olla enemmän. Apetit pyrkii kehittämään myös luomua mahdollisimman satoisaksi menetelmäksi.
Ikäänkuin noilla parilla hyvin poikkeuksellisella vastaesimerkillä asia olisi kuitattu, tuo yleiskäsitys osoitettu vääräksi.
Sitäpaitsi noista vain herneellä on typensidontaominaisuus. Niinpä toisen mainitun, pinaatin, hehtaarisato
ei edes ole sama, jos "piilohehtaarit" lasketaan. Eikä ole sanottua, etteikö herneelläkin ole piilohehtaareja, ainakin muiden ravinteiden osalta.
PS. Itse asiassa juuri pinaatin eräs muoto, babypinaatti, oli yhteen aikaan kärjessä "kilpailussamme" hulluimmista luomuhinnoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg2317#msg2317). Mikä niissä maksoi, jos sadot olivat "yhtä hyviä"?
PS2. 19.5.18: Onko muuten "babypinaatti" lajiltaan pinaatti ollenkaan? Englanniksi sitä kutsutaan välillä nimellä "baby leaf". Olen asiasta epävarma, kun netistäkään ei tunnu löytyvän selvää vastausta.
Eipä sitten tullut uutisia ja kommentteja vuoden 2017 koosteesta. Tässä uutisessa (YLE) puhutaan jo tästä vuodesta ja tulevaisuudesta:
Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja " Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua (https://yle.fi/uutiset/3-10213756)
Mutta siinä nyt oikeastaan oli kaipaamani ajatus, tai vähän alkua sille:
QuoteMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan ...berg kertoo, että luomuviljelyn kasvu ei kuitenkaan näy kaupoissa niin paljoa kuin voisi. Luomun markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 2,3 prosenttia. Sen pitäisi olla suurempi, kun vertaa sitä peltojen pinta-alaan, ...berg huomauttaa.
Mutta sitten seltyksenä asiantilalle hän ottaa esiin luultavasti aika epätyypillisen tapauksen:
QuoteSyitä on monia. Yksi on se, että osa luomutuotannosta menee tavanomaiseen käyttöön.
" Eläimet syövät luomuravintoa, mutta ne eivät ole luomuja, sillä ne eivät täytä kaikkia luomun kriteerejä. Esimerkiksi ulkoiluvaatimukset voivat olla liian hankala järjestää, vaikka kiinnostusta olisi, ...berg kuvaa tilannetta.
Sen sijaan, että hän ottaisi esille luomuviljelyn luontaisen tuottamattomuuden. Jos joku tyytyy luomun pienempiin satoihin, luulisi hänen ainakin yrittävän ulosmitata asian kalliimmissa lopputuotteissa? Voiko tuollainen olla kannattavaa pelkkien luomutukien pohjalta?
Tälle ei sitten selitystä löydykään:
Quote...bergin mukaan markkinoilla on pulaa myös kotimaisista luomuvihanneksista ja -hedelmistä. ...berg kertoo, että tuotannollisia ongelmia ei pitäisi olla.
" Kuulen paljon vihannespuolelta, että kaupan katteet ovat kohtuuttoman suuret kuluttajatuotteissa. Tällöin tuottaja ei saa kuin murto-osan hinnasta.
" Tämä asia on koko elintarvikeketjun sisällä mietittävä, jos hinnoittelu estää kotimaisen tuotannon tarjonnan lisääntymisen, ...berg jatkaa.
Myös liian matalalle jäävät hinnat eivät houkuttele panostamaan luomutuotantoon, ...berg sanoo.
Mutta eivät kaupan katteet tuota selitä, se on minusta jo moneen kertaan osoitettu. Kuten myös se, että luomun kysynnän kasvun suurin este on luomun korkeampi hinta!
Se kysymys jää myös esittämättä, mihin ihmeeseen tarvitaan lisää luomupinta-alaa, jos kysynnän prosentit ovat tuollaisia. Aukikirjoitettuna, kyllähän ne siellä lukuina törröttävät ja "huutavat". Eivätkä eläimet sitä luomurehua vaadi tai edes osaa olla siitä kiitollisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg6996#msg6996).
Tämä väite on outo ...
Quote...bergin mukaan naudan pihvilihan kasvatus on selkeästi siirtymässä luomutuotantoon. Tällöin tilalla on emolehmä, joka synnyttää vasikat ja kasvattaa ne loppuun saakka.
" Se on tällainen itseuudistuva naudanlihatuotanto, ...berg kuvailee.
Luomukasvatukseen siirtymistä tukee se, että pihvikarjaa pidetään tavanomaisessakin viljelyssä paljon laitumella. Myös nurmirehu on mahdollista muuttaa luomuksi. Sen sijaan possun- tai broilerinlihan kasvattajia ei vielä luomuna oikein ole.
... siihen nähden, mitä Pro Luomu meille äskettäin kertoi: juuri luomunaudanlihan tuotanto v. 2017
pieneni edellisvuodesta.
***
Kertaus siitä, mihin pinta-aloihin pitäisi verrata:
Quote" Luomussa pidetään yleensä noin viiden vuoden viljelykierto. Kahtena vuotena pyritään pitämään apilanurmiseos, joka sitoo maahan typpeä ja ehkäisee rikkakasvien muodostumista ja sitten parina vuonna pidetään viljakasvia ja yhtenä vuonna palkokasvia, Lukkarinen kuvailee.
Eli ainoastaan tuo apilavaihe sitoo nettona typpeä, palkokasvivaihe menee ilmeisesti typen kannalta omillaan.
Mutta yhdelle vuodelle tasoitettuna puhumme siis 40% suuremmista viljelypinta-aloista luomussa.
Evira samasta:
ENN,,TYSM,,,,R,, UUSIA LUOMUVILJELIJÖIT,, (https://www.evira.fi/kasvit/ajankohtaista/2018/ennatysmaara-uusia-luomuviljelijoita/)
Heinonen ei em. epäsuhtaan (jonka ...berg edellä huomasi) kiinnitä huomiota:
QuoteLuomutuotannossa eletään voimakkainta kasvua 20 vuoteen. Luomuviljelyn aloittaa vuonna 2018 lähes 500 maatilaa ja luomutilojen määrä kasvaa noin yhdeksällä prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.
”Luomun kasvua kirittävät useat tekijät. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja luomutuotannon kannattavuus etenkin viljatiloilla on selvästi parempi kuin tavanomaisen tuotannossa. Viljelijät on saanut liikkeelle myös epävarmuus siitä, voiko uusia luomusopimuksia tehdä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakauden 2015 - 2020 viimeisinä vuosina”, pohtii ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
(lihav. HJ)
Sillä tuskinpa 2,3% osuus myydystä ruoasta, joka vielä hinnat huomioiden on määränä lähempänä 1 prosenttia, luo mitään painetta luomuviljelyn pinta-alan lisäämiseen. Luomun kehnompi tuottokin huomioon ottaen. Vaikka se kysyntä siitä 10% kasvaisikin, eli noin 0,2 prosenttiyksikköä.
***
Jännittävä on sensijaan tuo huhu siitä, että uusia luomusopimuksia ei enää jossain vaiheessa tehtäisi. Jonka Evira siis antaa kulkea, tuossa sitä ei ammuttu alas.
Liittyisikö tuo EU:n maatalouskulujen vähentämispyrkimyksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=874.msg11879#msg11879)? Vai olisiko EU:ssakin tultu tulokseen, että joku tolkku, jokin raja tämän tuottamattoman toimeliaisuuden tukemisessa pitää olla? Jos perusteena koko maataloustuelle on ollut Euroopan ruokaomavaraisuuden varjeleminen? (Siitähän asia kaikkialla II mailmansodan jälkeen lähti.)
Evira päättää uutisensa:
QuoteNormaalisti peltoa on viljeltävä kaksi vuotta luomuehtojen mukaisesti ennen kuin sato voidaan myydä luomuna tai käyttää luomurehuna. Siten tänä vuonna siirtymisen aloittavat noin 32 000 hehtaaria tuottavat luomusatoa vuonna 2020.
Vuonna 2016 luomuviljelyyn siirtyminen aloitettiin noin 20 000 hehtaarilla ja vuonna 2017 noin 18 000 hehtaarilla, mikä merkitsee sitä, että lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita.
Mutta ei se välttämättä sitä merkitse. Kummasti kotimainen luomuviljely, ja sen pinta-ala on osannut olla heijastumatta tuotetun luomuruoan määrään. *)
Yksityiskohtia itse Eviran julkistamasta ennakkotilastosivusta:
- vaikka uusia luomutiloja tuli lähes 500, niin uusia luomueläintiloja syntyi vain 51 kappaletta (verrattuna viime vuoteen) ja se tilanne jatkuu, että näitä eläintiloja on edelleen vain noin viidennes (vrt. tarkastelu edellä 5.6.17)
- nyt myös varsinainen luomuala meni yli 10 prosentin, ollen nyt 10,3%. Sitä lukua täytyy nyt käyttää erilaisissa jakolaskuissa.
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut
________
*) Heinonen on muuten itse todennut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg5008#msg5008) tuon oudon tosiasian PP-esityksessään vuodelta 2009
(lisäys 24.5.2018)
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.
Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?
MT:ssä juttu: Kaupan lihamestari jättää luomuruhon ostamatta: "Pitäisi olla eri tilat, eri veitset"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.236537
Tuon perusteella Agronetissä mielenkiintoinen keskustelu luomulihasta:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=83022.0
Sieltä Agronetin keskustelusta voi heti lainata tämän nimimerkki "-SS-":n 23.5.2018 puheenvuoron ...
QuoteOlennaista on, että luomu on erittäin hyödyllinen viljelytekniikka siinä suhteessa, että koska ruuantuotannon perusrunko hyvin pitkään perustuu tavanomaiseen tehoviljelyyn, niin luomun lisääntyessä kokonaistuotannon määrä supistuu. Luomutuotteiden määräsuhde on historiassa ollut sen verran, että tällä hetkellä noin 15% viljelystä on luomua, noin 2% tuotteiden tarjonnasta ja kulutuksesta on luomua. Eli koko Suomen siirtyminen luomuun merkitsisi, että noin 80% ruoka-aineista on tuotava ulkoa Suomeen. Tällöin myös kotimainen ruuanjalostus hyvää tarkoittavista pienteurastamo- ja spelttimyllyhöpötyksistä huolimatta perustuisi ulkomaiseen raaka-aineeseen tai ruokatuotteiden suoratuontiin ulkomailta.
... vaikka luvut tuossa ovatkin vähän epätarkkoja. Luomuviljelyn osuus on noin 10% (12,8% siirtymävaiheen pellon kanssa) ja tuotteiden tarjonta ja kulutus jossain 2,5% hujakoilla.
***
Mutta mikä olikaan luomutuotannon ja -tuen tarkoitus alunperin? Siihen johdatteli meitä samassa keskustelussa nimimerkki "Suuri Ajattelija" viittaamalla Lakiin maataloustuotannon tasapainottamisesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1989/19891261#Pidp450095568) (1261/1989). Vaikka ko. laki sellaisenaan oli voimassa vain 5 vuotta, siinä luotiin pohja asialle.
QuoteTasapainottamistoimenpiteet
Valtion varoista voidaan maksaa tasapainottamispalkkiota maataloustuotteiden tuotannon vähentämisestä, lopettamisesta tai kohdentamisesta tässä laissa säädetyllä tavalla.
Siinä luomu mainittiin sellaisten toimenpiteiden joukossa kuin:
- Maataloustuotannon vähentäminen
- Pellon kesannoiminen
- Pellon metsittäminen
Em. lukujen (tarkennettunakin) pohjalta lainsäätäjä voi olla varsin tyytyväinen lain tavoitteiden toteutumiseen.
Lain tavoitteet voi jossain määrin lukea itse laistakin, mutta jokaiseen lakiin liittyy myös virallinen perustelumuistio. Sitä ei valitettavasti ole saatavissa netistä, mutta mm. Eduskunnan kirjastosta se löytyy. Nyt tekee mieli käydä tarkistamassa, mitä tuon lain perusteluissa luomusta sanottiin v. 1989.
Tämä lihavoimani ajatus näyttää nyt uineen muihinkin asiaa koskeviin uutisiin:
Luomu kiinnostaa pohjoissavolaisia viljelijöitä (http://www.radiokuopio.fi/uutiset/paikallinen/luomu-kiinnostaa-pohjoissavolaisia-viljelijoita)
QuotePohjois-Savon ELY "keskuksen ylitarkastaja Minna Mustosen mukaan luomussa on mukana tiloja aina karjatiloista siemenviljelyyn. Luomuviljelyn aloittamiseen vaikuttaa kuluttajien kysyntä sekä kannattavuus verrattuna tavanomaiseen viljelyyn.
Edellä on perusteltu, miksi se tuskin on asiaan voimakkaasti vaikuttava tekijä. Ainakaan siten, että lisää luomutiloja ja luomualaa tarvittaisiin. Tietysti taustalla on hyvä olla se pieni prosentti kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomuhintoja. Mutta aika pitkälle ilman sitäkin pärjätään. Luomutuotannon päätehtävä ei ole tuotanto.
***
Vaikkapa tässä YLE:n uutisessa ....
Isot karjatilat vetävät viljatiloja luomuun " Kurikan Polvenkylästä tuli luomukylä (https://yle.fi/uutiset/3-10221309)
QuoteLuomutuotanto kasvaa voimakkaasti tänä vuonna ja osittain myös keskittyy tietyille alueille. Kurikan Polvenkylän pelloista jo 80 prosenttia on luomulla.
... ollaan kyllä puhuvinaan tuotannosta, mutta pääasia näyttää olevan tuo prosenttiosuus, ei se paljonko luomuruokaa tuotetaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 23.05.18 - klo:10:57
Sain Sampsa Heinoselta sähköpostitse selityksen tuosta epävarmuudesta. Se on jokavuotinen, jokaisena vuonna tehdään erikseen EU:n päätös noista määrärahoista, eikä siis etukäteen voida tietää noista tulevista vuosista. Mutta tänä vuonna se oli erityisesti vaikuttanut halukkuuteen aloittaa luomuviljely, tehdä nyt tuo sopimus.
Minun jatkospekulaationi: olisivatko sitten asiaan vaikuttaneet uutiset EU:n pyrkimyksestä laskea maataloustukia yleensä?
Tässä on nyt vähän lisäpolttoainetta tuolle epävarmuudelle:
EU haluaa kiristää ympäristöruuvia " maataloustukea ei heru, ellei pelto pysy talvisin kasvien peitossa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.244671)
Haluaako EU nyt luomun sijasta tukea suorakylvöä? Nyt en lainkaan tiedä, tämä oli ensi reaktioni.
Näin pahalta näyttää. Sadon voi (osin) viedä Suomessa hallan lisäksi helle:
Viljan sadosta jo viidennes menetetty (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.248521)
Onko siinä sitten eroa, miten tuo vaikuttaa tavanomaisiin ja luomusatoihin? En oikeastaan tiedä, mutta eiköhän se sitten syksymmällä nähdä.
PS. Outo alaotsikko Iltalehdessä tänään artikkelissa "Kuivuus piinaa viljelijöitä ja satoa":
QuoteKuivuus voi ajaa luomutuen piiriin rynnistäneet viljelijät ojasta allikkoon
Paperilehden itse artikkelissa ei tuolle ollut selitystä, asiaan ei siinä palattu. Enkä löytänyt artikkelin nettiversiota.
Ihan väärä väittämä. Nimenomaan luomulle vahinko on pieni. Tukia ei vie halla eikä helle.
http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
Täällä on nettiversio, joka on täysin sama kuin paperiversio:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806052200993688_u0.shtml
On siis monella tavalla mysteeri, miten ja miksi tuo lause eli alaotsikko on tuohon tullut.
Kysyin asiasta myös Iltalehden keskustelussa. Saa nähdä, huomaako uutisen kirjoittaja kysymykseni, ja vastaako hän siihen. Vahvistin kysymystäni lähettämällä sen myös suorana sähköpostiviestinä.
Toimittaja Liisa Kauppinen vastasi, palautteesta kiittäen:
QuoteIkävä kyllä ingressin kohdalla on käynyt puhdas vahinko: tarkoitukseni oli käsitellä jutussa tätä luomutuotantokysymystä, mutta jätin sen lopulta pois. Ingressiin asiaa siitä kuitenkin jäi.
Tietojeni mukaan luomutuotannossa viljelijän osaamisen merkitys korostuu, samoin kuin vaikeissa olosuhteissa. Yhtälö on haastava, vaikka kasvuston kunto on toki tärkeässä roolissa kaikille tuottajille.
Varmaan niinkin. Toisaalta kuivuus tuo nyt tällaisia vaikeuksia tavanomaiselle viljelijälle, omine konsteineen:
Rikkatorjunta-aineiden teho heikkenee kuivissa oloissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinterveys/artikkeli-1.250104)
Quote from: Heikki Jokipii on 23.05.18 - klo:07:30
- luomusta luopuvia tilojakin oli 86, vähän enemmän kuin parina viime vuonna, mutta mikään erityisen vilkas luopumisvuosi tämä ei ollut
Ei todellakaan ollut, kuten ei ollut pari edellistä vuottakaan.
Mutta sitä ennen, vuodesta 2014 taaksepäin oli tavallista, että luopujia oli usein suurin piirtein sama määrä kuin aloittajia. Parina vuonna 2000-luvulla heitä oli jopa enemmän.
Mistä tämä voisi johtua, onko tälle selitystä? Tuen ehdot eivät mielestäni olennaisesti muuttuneet?
Eläytyen kuvittelen, että tällainen luopuminen leikistä olisi aika raskasta, ja siinä olisi erilaisia konkreettisia ja henkisiä kustannuksia. Isojakin.
Vai olenko väärässä, ja tuollainen väliaikainenkin luomuviljelijäksi ryhtyminen voisi kannattaa?
Kuivuus näyttää yhä hurjemmalta:
Peltojen kuivuus pian kriittisellä tasolla: "Välttävän ja katastrofin välimaastossa liikutaan" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.253995)
Miten se sitten kohtelee luomua ja tavanomaista, ja onko siinä mitään eroa, jää nähtäväksi. Mutta suorakylvöstä kerrotaan tämä:
QuoteKevätviljat ovat yleisesti ottaen orastuneet epätasaisesti. Parhaiten kasvuun lähtö on sujunut aikaisin kylvetyillä ja suorakylvetyillä pelloilla.
Tässä Pro Luomun/Luomuliiton jutussa ...
Noora Mantere: ,,ärimmäiset sääolot vaativat maalta paljon (https://proluomu.fi/noora-mantere-aarimmaiset-saaolot-vaativat-maalta-paljon)
QuoteSääoloista riippumatta viljelijän tärkein tuotantopanos oman pääkopan ja hyvinvoivan karjan lisäksi on tuottava maa. Maaperä pidättää vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja siten muodostaa yhdessä sääolojen kanssa olosuhteet kasvien kasvulle. Mitä korkeampi on maan multavuus, eli orgaanisen aineksen määrä, sitä enemmän se pystyy varastoimaan vettä kuivien jaksojen varalle ja toisaalta läpäisemään vettä sateisten kausien aikana. Hyvinvoiva maa toimii kuin pesusieni säädellen veden määrää kasvien juuriston ympärillä.
Luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla maan orgaanisen aineksen, eli humuksen määrä on keskimääräistä korkeampi. Tämä johtuu ainakin osittain monipuolisesta viljelykierrosta, joka sisältää myös nurmikasveja. Maan viljelijällä on taskussaan muitakin työkaluja maan multavuuden hoitoon: kasvipeitteisyyden maksimointi, muokkauksen keventäminen, ojituksen hoito, orgaaniset maanparannusaineet jne.
... oli ainakin uloslausumaton, implisiittinen
ennuste siitä, että nyt tästä kuivuudesta selviävät luomupellot tavanomaisia paremmin.
Nyt voisi ottaa esiin joitakin yksityiskohtia, kuten sen, että esim. muokkauksen keventäminen ei ole luomulle kovin tyypillistä.*) Mutta enpä ota. Vaan otan tuon kokonaisennusteena.
Vaikka itse olen asiassa nyt oikeastaan agnostikko: en osaa ennustaa puoleen enkä toiseen. Mutta se on jo ennuste tuota ennustetta vastaan: mitään eroa ei ole, luomu ei tule pärjäämään yhtään tavanomaista paremmin.
Mikä ratkaisi sen, kuinka kävi? Se ei voi olla "maan kasvukunto" tms. vaan suhteellinen sato. Tässä tapauksessa emme tietenkään vertaa luomusatoja tavanomaisiin (joka
tässä tapauksessa olisi epäoikeudenmukaista) vaan molempien viiljelytapojen satoja edellisten vuosien tuloksiin. Sitten syksymmällä. Yrittäen ottaa tämän jälkeekin muuttuneet olosuhteet huomioon.
________________
*) vrt. juuri edellä, jossa MT jo kertoi, että suorakylvöpellot ovat nyt pärjänneet. Mutta luomupeltoja ei suorakylvetä.
Tätä en tullutkaan ajatelleeksi, mutta näinhän se tietysti on. Ote Pro Luomun artikkelista (https://proluomu.fi/timo-kaila-yhdessa-enemman-luomua/):
QuoteTämän kevään olosuhteet ovat olleet jälleen haastavat, tällä kertaa tosin pitkään jatkuneen kuumuuden ja kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi liekitys, tärkeä menetelmä rikkaruohojen torjunnassa, on ollut metsäpalovaroituksien vuoksi mahdotonta.
Muutoin ko. firma on varma, että kun tehdään kuitenkin periaatteessa samoin kuin ennen, niin tällä kertaa se kyllä onnistuu:
QuoteApetitin luomuohjelmassa on siis käynnistynyt toinen vuosi. Yhteensä Apetitin historiassa käynnissä on kuitenkin jo kolmas kerta luomun parissa, ensimmäiset panostukset tehtiin jo 1990-luvulla. Aiemmin aika ei ole ollut vielä kypsä teollisen mittakaavan luomutuotannolle, mutta nyt tilanne vaikuttaa toiselta " luomulle on selkeästi kysyntää.
Viljelijöiden valintoja ohjaavat useat eri tekijät. Lopulta viljelijän toiminnan takaa hyvä sato tuotteesta, jolle löytyy ostaja oikeaan hintaan. Luomun osalta kysyntä näyttää edelleen kasvavan Suomen lisäksi myös ulkomailla, ja luomun maailmanmarkkinat ovat nosteessa. Suomalaisen viljelyn tuotteet ovat laadullisesti ja puhtaudeltaan maailman kärkeä, mikä on vahva kilpailutekijä.
Nyt tehtävänämme on jatkaa viljelymenetelmien kehitystä niin, että saamme nostettua luomutuotannon määrää yhä tulevinakin vuosina.
Ja luomuvihannesten
tuotanto myös nousee. Pakkohan sen on nousta? Vaikkei se vuosiin ole käytännössä kasvanutkaan, vaan on edelleen täysin marginaalista. Ks. edellä 5.4.18.
Nuo maailmanmarkkinat ja niihin vetoaminen tuovat kyllä mieleen sen jutun, jossa mies oli saattanut kaveriaan yöjalkaan joskus muinoin. Ja paleltuaan aitan ulkopuolella koko yön, kysyi aamulla aitasta ulos tulevalta kaveriltaan: "Saatiiks me?"
Mutta jos Apetit on Suomen suurin viljelyttäjä, tämän pitäisi sitten jo näkyä tilastossakin:
QuoteApetitin luomuohjelma elää nyt toista vuottaan. Kuluvalla satokaudella viljelytämme lähes kaksinkertaisen määrän luomukasviksia viime vuoteen verrattuna.
Katsotaan, kuinka käy. Mutta ne siis täytyy saada liekittämättömiltä kasvimaalta. Ellei nyt sitten ennustettu sateinen juhannusviikko pelasta tilannetta.
Tähän hypoteesiin tai väitettyyn havaintoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg10169#msg10169) ...
QuotePS2. Tähänkin ko. tutkimuksen väitteeseen on syytä palata:
Lainaus
QuoteAnd ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. In drought years, Rodale found, its yields were 31 percent higher than conventional yields. And ecological agriculture’s advantages promise to be even greater under climate change. I
Olisikohan tuosta skandinaavisia vertailuaineistoja? Eli olisiko täällä sen n. 10 vuoden aikana, jolloin luomusatotilastoja on ylläpidetty, ollut yhtä tai useampaa erityisen kuivaa vuotta?
... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa:
Ankara kuivuus sai EU-tuottajat kirjelmöimään komissiolle: "Vaadimme korvaavia toimenpiteitä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.259787)
QuoteSuomen, Viron, Latvian, Liettua, Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöt lähettivät perjantaina maatalouskomissaari Phil Hoganille kirjeen, jossa he pyytävät Euroopan komissiolta apua useita kuukausia kestäneeseen kuivuuteen.
Se Rodalen tutkimus löytyy täältä, jostain (http://rodaleinstitute.org/our-work/farming-systems-trial/).
Keskustelua siitä on ollut täällä aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429).
PS. 25.6.18: Kun tilanne vielä pääosin jatkuu samanlaisena:
Juhannussateet helpottivat kuivuutta " vettä saatiin 20"40 milliä
Vesivajeen poistoon sateet eivät riittäneet (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.260440)
Quote from: Heikki Jokipii on 05.04.18 - klo:03:43
Luomupuutarhatuotannosta em. vuoden 2017 kooste kertoo:
Quote• Suomalainen luomupuutarhatuotanto on lähtenyt selvään
kasvuun " tuotannon kasvu on markkinalähtöistä.
• Vuonna 2017 avomaan luomuvihanneksia viljeli 176 yritystä
yhteensä 771 hehtaarilla. Avomaan luomuvihannesten
tuotantoala yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
Mutta mukana oleva taulukko paljastaa armottomasti, että kaikkissa muissa vihanneksissa paitsi tarhaherneessä, on laskua huippuvuodesta 2014. Suosituimman luomuvihanneksen, porkkanan tuotanto on vähentynyt myös edellisvuodesta, samoin tomaatin ja sipulin.
Mihin se yli kaksinkertainen tuotantoala oikein käytettiin? Lisättiin massiivisesti tarhaherneen viljelyalaa?
Tuota täytyy korjata siten, että myös luomukurkun tuotanto kasvoi. Mutta oli kyllä silti kiloina aika vähäinen.*) Tuota voi täydentää näillä luomukasvisten arvoketjutyöryhmän arvioilla 17.1.18 vuodesta 2017:
Quote• Poikkeuksellisen huono satovuosi on huonontanut jo ennestään
heikkoa saatavuutta
• Luomutuottajista on pulaa
• Uusien tuotteiden viljelyn aloittaminen kallista ja riskialtista
• Huono satovuosi tulee vaikuttamaan myös ensi kauteen, monella
tilalla on jäänyt syystyöt tekemättä.
Eli meriselitys - vai onko se tässä tapauksessa maaselitys? - on jo olemassa, ellei kotimaisten luomukasvisten tilanne tänäkään vuonna olennaisesti kohene.
Myös, jos uudet tuotteet ovat ongelmallisia, taitaa sekin merkitä sitä, että luomuvihannesten tarjonta on jatkossakin aika tuontivoittoista?
_______________
*) 390 000 kiloa, eli suomalaista kohti 71 grammaa, reippaasti alle yhden, pienenkään kurkun verran
Quote from: Heikki Jokipii on 24.06.18 - klo:04:09
... on nyt ilmeisen hyvät testausmahdollisuudet tai mahdollisuus koota vertailuaineistoa, täällä Pohjoismaissa ja Baltian maissa: <klips>
Parahiksi meille luvataan Luomuliiton Valtakunnallisiila Luomupäivillä kertoa:
http://www.luomuliitto.fi/luomupaivat-15-16-11-2018/
QuotePääpuhuja Stephen Briggs opastaa, miten luomutuotannossa voidaan sopeutua ääreviin sääilmiöihin.
Silloin syksyllähän meillä on jo tieto siitä, mitä tämän kesän äärevä sääilmiö eli kuivuus vaikutti.
Kokonaissadosta on jo tällainen etukäteisarvio ...
Viljasato jäämässä pienimmäksi sitten katovuoden 1987 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.263945)
... mutta luomusadosta ei vastaavaa ole, ei tuossa eikä tietääkseni muuallakaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.18 - klo:03:11
Tuon ilmiön (sekatilat) jatkuminen joka tapauksessa EU:n uusissa luomusäännöissä sallittiin (vaikka korostettiin viljelymuotojen erillään pitämistä). Asian valmisteluvaiheessa väläyteltiin sitäkin, ettei se olisi enää mahdollista.
Mutta onko tässä asiassa kuitenkin jotain tapahtunut? Luomulihan arvoketjutyöryhmässä 22.05.18 kerrottiin tällaisesta tutkimuksesta:
QuoteMiltä näyttää luomun tulevaisuus?
Kotieläintilat valinnan edessä vuonna 2020 "
opinnäytetyö Nina Kolehmainen & Milla Sirviö
• Selvitettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla
luomukotieläintuotannon kehittymistä kyselytutkimuksen
avulla.
• Fokuksessa olivat kotieläintilat, joiden pellot ovat luomussa,
mutta eläimet eivät.
• Yhteensä tiloja 140
• Kyselyyn vastasi 32 tilaa
• Vastaajista 16:lla oli lihanautoja ja kymmenellä oli emolehmiä.
Lypsykarjaa oli 8 vastaajalla. Näistä tuli vastauksia jo yli vastaajien
määrän (34), jolloin voidaan todeta, että lihanautatilalla voi olla
myös joko lypsylehmiä tai emolehmiä.
• Suurin osa vastaajista (87%) tiesi nykyisestä
luomusitoumusehdosta, jonka mukaan viiden vuoden
sitoumuskauden jälkeen pitää pelloista 30% kasvattaa
myyntikasveja tai siirtää myös eläimet luomuun.
(lihav. HJ)
Eli tällä tavalla nyt hiljaa painostettaisiin siihen, että koko tila olisi sitten luomussa, jos luomuun ryhdytään? Ainakin 5 vuoden jälkeen.
Tuon selvityksen tuloksen mukaan eläinten siirtäminen luomuun ei tunnu helpolta ratkaisulta. Suurin piitein yhtä suuri osa 23% ilmoitti luopuvansa luomusta tuolloin kuin aikoi eläimet siihen siirtää eli 22%. Lisäksi 10% ilmoitti luopuvansa viljelyksestä kokonaan. Suosituin vastaus 45% tuohon oli lisätä myyntikasveja vaadittu määrä.
Jos tuo 140 on kaikkien tällaisten tilojen lukumäärä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla, keskikokoisesta ongelmasta on kyse. Se osaltaan voi selittää sitä, miksi luomueläintuotteiden määrä on suhteellisen vähäinen, esim. Ruotsiin verrattuna.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.05.18 - klo:02:25
Jos satotaso oli arvioidaan keskimäärin samaksi, merkitsee se, että luomuperunoita saatiin (suoraan) syötäväksi vain n. 3,6 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti siis n. 654 grammaa eli keskimäärin ehkä 1 peruna kuukaudessa. Jatkan: jne.
Kummassa tuo hypoteettinen keskiarvoihminen yhden luomuperunansa sitten nauttiikin, kotona tai joukkoruokailussa.
Tällä Pro Luomun retkellä (https://proluomu.fi/retki-luomuperunatilalle/) varmaan pyritään siihen, että se peruna nautittaisiin yhdessä muiden kanssa.
Nyt tämä väite on sitten esitetty Suomessakin:
Luomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin (https://proluomu.fi/luomupellot-kestavat-kuivuutta-keskimaaraista-paremmin/)
QuoteLuomutilat ovat selviämässä alkukesän kuivuudesta keskimääräistä paremmin. Etenkin jo pitkään luomussa olleet viljelijät hyötyvät nyt siitä, että luomussa käytetyt viljelymenetelmät kohentavat maan kasvukuntoa ja pitävät huolta pellon vesitaloudesta.
Edelleen:
QuoteLuomutiloilla satonäkymät ovat tavanomaisia tiloja toiveikkaammat. Luomuviljelijä Juuso Joona Joutsenosta kertoo, että hänen pelloillaan kuivuus ei ole aiheuttamassa dramaattisia satomenetyksiä. Samansuuntaista viestiä Joona on kuullut useilta muiltakin eteläsuomalaisilta luomutuottajilta.
Mutta emme nyt kysele asiasta enempää, vaan odotttelemme tyynesti virallisia satotilastoja. Joita tosin saadaan ennakkotietoinakin vasta joskus marraskuussa.
Juuso Joonan Tyynelän tilan hehtaarisatoja ei ole vieläkään julkaistu. Ja tilan verkkosivujen kasvukausiblogia ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/kasvukausiblogi/
Samoin verkkosivujen osiota Juttuja tilalta ei ole päivitetty sitten vuoden 2015:
http://tyynelantila.fi/juttuja-tilalta/
Ehkäpä hehtaarisadot eivät ole kehittyneet niin hyvin kuin Joona haastatteluissaan odotti:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=745.0
QuoteJuuso Joona kuvailee ekologisiin viljelymenetelmiin perustuvaa viljelyä positiiviseksi kierteeksi, joka kohentaa pellon kykyä pitää yllä ekologista tasapainoa ja selvitä erilaisista äärimmäisistä sääolosuhteista " ja lopulta tuottaa korkeita satoja vähäisillä negatiivisilla ympäristövaikutuksilla.
Koska tämä "lopulta" tulee? Ilmeisesti Joonan omalla tilalla se ei ole vielä noin 7 vuodessa tullut, jos hänellä siitä ei ole ollut tarvetta tai syytä lukijoillensa kertoa.
QuoteJuuso Joonan isännöimä Tyynelän tila on ollut sertifioidussa luomuviljelyssä seitsemän vuotta.
Myös tuossa kuivuuden kestävyydessä korostetaan "etenkin pitkään luomussa olleita" tiloja.
Olisi jo korkea aika ehdottamallamme aika yksinkertaisella tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4830#msg4830) virallisesti tutkia, mitä luomussa oloaika vaikuttaa. Tilastoista, tuollainen mutu-tieto on hyvin heppoista. Vaikka olisi kavereiltakin kysytty.
Tämän kuivan vuoden tilastoihin ja analyysiin voisi suoraan ottaa yhdeksi tiedoksi sen, kauanko tila luomussa on ollut.
PS. Jos kuitenkin kävisi tänä vuonna niin, että tavanomainen viljasato jäisi 40% normaalia pienemmäksi? Mutta luomusato ei olisi kuivuudesta moksikaan, niinkuin nyt tuossa artikkelissa väitetään? Ja jäisi ihan
normaaliin tapaan yli 40% pienemmäksi?
Mutta niin vaan tuo Pro Luomun kuivuusuutinen näyttää jatkaneen matkaansa, ihan kuin tieteellisenä tosiasiana esitettynä, ainakin joihinkin pienempiin lehtiin (Karjalainen, Aamuset).
Pitäisikö kuitenkin, ennen syksyisiä luomusatotilastoja, kysyä jonkun suomalaisen tiedemiehen arviota siitä, onko tuosta minkään näköistä tieteellistä viitettä tai evidenssiä Suomessa? Tai ruotsalaisen tiedemiehen?
Kuinka ollakaan, kun Ruotsissa kuivuuden takia uhkaa rehupula, niin paikallinen luomuliitto Krav on antanut tällaisen poikkeusluvan:
Krav tillåter annat foder i höst och vinter (http://www.atl.nu/lantbruk/foderbristen-leder-till-regelandring-hos-krav/)
QuoteFoderbristen gör att Krav har beslutat om en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
(Vaatii vielä myös Jordbruksverketin hyväksymisen.)
Eihän tuon Juuso Joonan/Pro Luomun mukaan pitäisi olla lainkaan tarpeen? Siltä pohjalta päinvastoin ne olisivat tavanomaisia tiloja, jotka rehupulasta kärsivät?
YLE:n ruotsinkieliset uutiset viittasi tässä Pro Luomun kuivuusartikkeliiin, mutta olikin sitten ...
Ingåbonde: Det kan vara en fördel att vara ekoodlare en torr sommar (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/07/12/ingabonde-det-kan-vara-en-fordel-att-vara-ekoodlare-en-torr-sommar)
QuoteEkogårdarna ser ut att i genomsnitt ha klarat av torkan bättre menar ekoodlarnas samorganisation Pro Luomu.
Nina Långstedt odlar ärter, havre, bovete och vete på Krämars gård i Ingå. Hon har nu odlat ekologiskt i nio år.
... löytänyt luomutilallisen, joka oli kuitenkin oli poikkeus säännöstä. Mutta joka itse
kuitenkin uskoi sääntöön (!):
QuoteMärker du av att du som ekoodlare inte är lika utsatt för torkan?
- Det här stämmer säkert generellt, men jag skulle säga att här på vår egen gård har vi Västnylands fulaste broddar.
Eli hyvin huonosti oli itänyt, hänelläkin. Pidemmällä tähtäimellä se on kuitenkin totta:
Quote,,ven om skördeprognoserna just i år ser dåliga ut på Krämars gård håller Långstedt fast vid att ekologisk odling på sikt gör att jorden blir i bättre skick och blir bättre på att behålla fukt i marken.
Hon tror att det handlar om att det kanske krävs mer än de nio år av ekologisk odling för att se effekterna.
(lihav. HJ)
Täytyy vain olla kärsivällinen. Tähän tarvitaan vain hitunen lujaa uskoa.
Ruotsalainen metsänomistaja ja viljelijä Anders Bockgård, jolla on 20 vuoden kokemus luomuviljelystä, kirjoittaa, että luomun kestää huonommin tämän vuoden kaltaisia äärimmäisiä sääilmiöitä ja vahinkoja.
http://www.nt.se/bloggar/anders-bockgard-lpo/skam-pa-torra-land/?blog=15125233&entry=15234340
QuoteAnders Bockgård, 68 år, jord- och skogsbrukare på en släktgård i Tryserum sedan medeltiden, entreprenör, historiker och författare. Ledamot i kommunfullmäktige i Valdemarsvik för Landsbygdspartiet Oberoende.
***
MP:s Isabella Lövin har genom ett utspel idag deklarerat att vi behöver höja självförsörjningen av livsmedel i Sverige, och så långt håller jag med. Men så påstår hon att ökad ekologisk odling och produktion är rätt väg att gå för att nå det målet. Nej, säger jag med 20 års erfarenhet av ekologisk odling, som ger 30-40 % lägre skördar.
Ekologisk odling må ha sina fördelar, men inte löser det foder och livsmedelsbrist. Ekologisk odling innebär större risktagande och är betydligt mer känslig för extrem väderlek och för skadeangrepp, som i år.
Suomen koko viljelysmaan käytöstä on julkaistu tällainen selvitys:
Ruisala romahti, kuminan voittokulku jatkuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.270958)
Vastaavat vertailukelpoiset ja yhtä tuoreet luvut tarvittaisiin nyt luomuviljelyalan käytöstä.
***
Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:
https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg
Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.
Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.
Ennen kuin saamme luomupeltojen käytöstä tuoreempaa päivitettyä tietoa, voimme viitata tähän noin viisi vuotta vanhaan tietoon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg4208#msg4208):
"Noin kolme viidesosaa luomupelloista on nurmea ja reilulla 23 prosentilla viljellään rehu- ja palkokasveja."
Nurmea on luomussa siis noin 60%, kun tavanomaisessa sitä on 33%. Syyn eroon tiedämme. Rehunurmea ei luomussa ole noin paljon*), mutta on lupa se nurmeksi luokitella. Se typen keräämiseen tarvittu ala.
Joka keräysala jätetään sinnikkään systemaattisesti ottamatta vertailulaskelmissa huomioon. Ruotsissakin, jos siellä puhutaan 30-40% pienemmistä luomusadoista (edellä16.07.18 ja myös sellainen luomulle kriittinen kirjoittaja kuin Staffan Danielsson).
PS. Vuoden 2017 Eviran tilastoissa nurmen osuus oli vähentynyt n. 50 prosenttiin, mutta oli siis sen verran kuitenkin. (Pro Luomun tietojen mukaan luomueläintuotanto oli v. 2017 pysynyt vanhalla vaatimattomalla tasollaan, peltopinta-alaan nähden, ks. edellä kevään puheenvuoroja, joissa tietoja niistä on.)
_______
*) ja miksi olisikaan, kun luomueläimiä, rehun syöjiä, ei ole niin paljon, että se tuota edellyttäisi
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):
Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)
Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.
Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?
Tuosta nurmialasta. Kannattaisiko laskea, paljonko nurmea on eläinyksikköä (s.o.. nautaa) kohti luomussa ja tavanomaisessa? Ja mitä se kertoisi? Alustava arvioni Eviran luomueläintilastoista olisi, että luomu käyttää tai tarvitsee noin 2 hehtaaria*) eläintä kohti. Mutta tarkempi laskelma olisi tehtävissä.
Tuo tieto tietysti demonstroisi sitä, kuinka nurmiin luomussa on piilotettu typen keräysalaa.
_________
*) kun nyrkkisääntö tavanomaisessa on n. 1 hehtaari tai alle sen. Kaikkiaan nurmea on Suomessa n. 750 000 hehtaaria, nautoja ja "nautayksikköjä" sitä lukua enemmän, yhteensä.
Vaatinee hiukan laskuja, mutta näistä muuntokertoimista voisi aloittaa:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8134.html
Tässä olisi Eviran taulukosta poimittu lista luomueläinten määristä v. 2017.
***
Eläinryhmittäin Per djurgrupp
Lypsylehmä Mjölkko 9 128
Nauta alle 8 kk Nötkreatur under 8 mån 15 838
Hieho (lypsy- tai emolehmäksi) Kviga (för mjölk- eller diko) 12 348
Siitossonni Avelstjur 1 035
Lihanauta Slaktnöt 8 234
Emolehmä Diko 20 255
Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån) 22 447
Pässi Bagge 1 992
Kuttu (kileineen, 0-6 kk) Get (med killing, 0-6 mån) 981
Pukki Bock 13
Lihasika Slaktsvin 4 277
Emakko, ensikko Sugga, gylta 783
Karju Galt 14
Muniva kana Värphöna 231 267
Broileri Broiler 26 204
Kukko Tupp 8
Kalkkuna Kalkon 388
Hanhi Gås 2
Ankka Anka 11
Hevonen Häst 7
Poni Ponny 3
Biisoni Bison 64
***
Jos tuon muuttaisi eläinyksikkökertoimilla samaksi yksiköksi, ja laskisi yhteen, niin saisiko siitä arvion, paljonko peltoa tarvitaan / käytetään noiden ruokkimiseksi? (Mehiläiset jätin listasta pois. Niiden määrää ei luultavasti koskaan arvioida nautayksiköissä?)
Pitäisikö yksimahaiset myös poistaa nurmen tarpeen arvioimiseksi? Mitkä kaikki noista eläimistä hyötyvät nurmesta?
Nyt myös MT liittyy tähän kuoroon:
"Luomu kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.274958)
QuoteLuomuviljelijä Antti Ritala Sastamalasta on tyytyväinen. Syysrypsi on jaksanut kuivasta kesästä huolimatta tuottaa kelpo sadon
[...]
Satoa kertyi noin 1 300 kiloa hehtaarilta.
[...]
Ritala on vakaasti sitä mieltä, että luomuviljelyn monipuolinen viljelykierto on auttanut kasvustoja kuuman kesän kynsissä. "Luomuviljely kestää ääriolosuhteita tavanomaista viljelyä paremmin." Ritalan mielestä kohtuullinen luomurypsisato on tästä hyvä esimerkki.
Onko tuo hehtaarisato "kohtuullinen" tavanomaisen viljelyn mittapuulla? Eikö sillä puolella ole arvioitu, että rypsissä vasta jollain 1450 kilolla hehtaarilta päästään yli kannattavuusrajan?
Mutta joka tapauksessa tuo on yksittäistapaus. Vasta satotilastoista syksyllä voimme arvioida tuon otsikon väitteen oikeaanosuuvuutta.
Kuten tuosta yllä olevasta Eviran listasta ilmenee, meillä on jopa muutamia hevosia (7) luomuravinnolla.
Josta tulee kyllä mieleen, että ratsastus saisi menettää imagonsa viattomana luonnonläheisenä harrastuksena. Tavanomaisenkin ratsastus, mutta varsinkin tuo luomuratsastus.
Ja ansaitsisi sen, että sen hiilidioksidi- ym. päästöt laskettaisiin. Ja verrattaisiin niitä autoiluun ja etelänmatkoihin.
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...
Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)
... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.07.18 - klo:04:11
Olisiko tämä kuivuuden seurausta (maksumuuri, lainaan kuitenkin otsikon):
Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.272495)
Ainakin se on, että perunaruttoa on nyt esiintynyt tavanomaista vähemmän.
Niinpä voitaisiin ehkä kuitenkin sanoa, että luomuviljelyn suhteellinen tilanne olisi kuivuuden takia tullut paremmaksi? Jos perunarutto iskee, on luomuviljelijä sen edessä varsin avuton. Mutta ellei se iske, niin niin kaikki hyvin?
Näin nyt arvellaankin:
Tänä vuonna perunan kasvua ei rajoita rutto, vaan kuivuus (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.276978)
QuoteTänä vuonna luomuperunasta on saatavissa tavanomaiseen perunaan nähden kohtuullinen sato.
"Jos ruttoa ei nähdä ennen elokuun puoltaväliä, siitä ei muodostu suurta kasvurajoitetta luomuperunalle. Pahin rajoite tänä vuonna on kuivuus."
Mitä tuo "kohtuullinen" sitten numeroissa tarkoittaa, se nähdään myöhemmin. Se voi tarkoittaa sitäkin, ettei luomusato tänä vuonna ole yhtä surkeasti pienempi kuin on yleensä. Mutta on silti pienempi, hehtaaria kohti?
PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?
Quote from: Heikki Jokipii on 31.07.18 - klo:03:49
Myönnän, etten nyt ihan ymmärrä, mitä poikkeuslupia luomulle tässä kuivuuden takia Ruotsissa annetaan ...
Regler lättas på grund av torkan
Fritt val när ekologiska fokusarealer sås om. (http://www.atl.nu/lantbruk/regler-lattas-pa-grund-av-torkan/)
... mutta luomuviljelylle ne siis annetaan. Eli Ruotsissa ei väitetä tulleen esille, että luomu olisi mitenkään immuuni kuivuuden vaikutuksille. Tai väitetään sielläkin, mutta ei tuossa.
Ja väärinhän tuossa käsitin. Johtuen siitä, että ekologinen/ekologisk -sanaa käytettiinkin vaihteeksi tuossa sen oikeassa yleismerkityksessä. Tässä Jordbruksverketin seloste asiasta:
Ekologiska fokusarealer (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/forgroningsstod/villkor/ekologiskafokusarealer.4.2587b71d1525a28283862174.html)
QuoteDet här är ekologiska fokusarealer
Ekologiska fokusarealer är områden som kan förbättra den biologiska mångfalden. Det betyder inte att de behöver vara ekologiskt odlade. De ekologiska fokusarealerna har olika omräkningsfaktorer som du ska multiplicera med för att få fram hur stor areal de räknas som.[...]
PS. 3.8.18: Ruotsiksi tuossa siis jouduttiin sanomaan, että ekologisen viljelyalan ei tarvitse olla ekologista viljelyalaa! Tuollainen on jo syytä viedä siellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=597.msg11321#msg11321) markkinatuomioistuimeen! Tai jos Ruotsissa on elin kuten Suomessa, joka tarkistaa lait ja asetukset myös kielellisesti, niin sitten sinne.
Näin Ruotsissa kuitenkin tapahtuu:
Många ekobönder ansöker om konventionell dispens (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/manga-ekobonder-ansoker-om-konventionell-dispens/)
QuoteEtt rekordstort antal ekobönder har ansökt om att få utfodra sina djur med konventionellt foder. Detta sedan Jordbruksverket på grund av torkan öppnade för att ekobönderna som en följd av torkan och foderbristen, efter en ansökan.
Mitä ei pitäisi tapahtua, jo luomu kestää kuivuutta tavanomaista paremmin.
PS. 3.8.18: Joka tapauksessa tuo on hyvä esimerkkiI siitä, miten luomuviljelylle on hyvä asia, jopa välttämättömyys, että sillä on tavanomainen backuppi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg10823#msg10823). Suomessa tuota optiota ei kuulemma viime kesänä paljon käytetty, mutta se oli siis kuitenkin olemassa. Miten lienee tänä kesänä, Suomessa?
Quote from: Heikki Jokipii on 02.08.18 - klo:04:40
PS. Jokerikortti asiassa on tänä vuonna gammayökkönen. Käykö se luomuperunapeltojen kimppuun, saadaanko se niillä siinä tapauksessa torjuttua?
Suomeksi gammayökkösestä Suomessa:
Gammayökkösen toukat tuhoavat kasvustoja (https://www.kaakonkulma.fi/2018/08/03/gammayokkosen-toukot-tuhoavat-kasvustoja/)
Pääkohde on härkäpapu, mutta perunakin kelpaa, todistaa jo kuva ja sen teksti. Kovin suureen paniikkiin tuon perhosen ja sen toukan takia ei yleisesti kuitenkaan kannata joutua, jos viimeksi näin kävi vuosina 1922 ja 1946. Vaikka se tänä vuonna jotenkin puraisisikin.
Maaseudun Tulevaisuus tiesi maksullisen artikkelinsa otsikossa:
Gamma-aikuisia on nyt liikkeellä runsaasti " seuraava toukkasukupolvi vielä mahdollinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kasvinterveys/tilaajille-7.140698?aId=1.278443)
Voi silti olla mahdollista, että vaihingot jäävät satunnaisiksi ja paikallisiksi. Lisäksi myös luomuviljelyssä on asiaan sallittu myrkky (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg12253#msg12253). Ei siis välttämättä näy tilastoissa.
Tämä artikkeli antaa taas vuorostaan kuvan, että tilanne olisi hyvinkin vakava.
Gammayökkönen rynnisti Etelä-Karjalan pelloille: Puolet rypsi-ja rapsisadosta uhattuna, myös viljat ja perunat voivat olla vaarassa (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/f016f26e-5c02-4b9b-a91d-4d6157800511)
Torjunta-aineiden saatavuudesta oli tämä tieto (26.7.18):
QuoteBiologinen torjunta-aine pääsi jo loppumaan kaupoista, ja saatavilla on ollut vain yhtä kemiallista torjunta-ainetta. Tänään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ilmoitti, että gammayökkösten torjunnassa on lupa käyttää kahta muutakin valmistetta. Vihdoinkin, Eino Heinola iloitsee.
Onko siis juuri se luomuhyväksytty aine ollut lopussa? Onko sitä saatu lisää?
Tämä YLE:n uutinen luo vielä uhkaavamman kuvan:
Miljardit tuholaisperhoset ryntäsivät Suomeen " söivät rypsipellon tyhjäksi parissa päivässä (https://yle.fi/uutiset/3-10335168)
QuoteToukan torjuntaan sopivat aineet ovat nyt kaupoista lopussa.
Kasvinsuojelun asiantuntija Juha Sohlo ProAgriasta arvelee, että torjunta-aineet ovat lopussa laajemminkin Euroopasta.
" Viljelijöillä voi olla vielä omia varastoja, mutta kauppiailta ei torjunta-aineita enää tänä kesänä saa, Juha Sohlo kuvaa tilannetta.
Gammayökkösen myrkyttämiseen sopivia torjunta-aineita kuluu normaalisti eniten alkukesästä, kun kasvustoja ruiskutetaan kirvojen ja rapsikuoriaisten leviämisen estämiseksi. Kesän lopulla gammayökkösen toukkien tuhovoima yllätti kaikki.
Tämänkään uutisen mukaan Luonto ei ole kohdellut eli koetellut Suomea tällä vitsauksellaan tasapuolisesti:
Viljasato jopa alle puolet tavanomaisesta " maitotilallinen valitsee jo teuraaksi meneviä lehmiä heinäpulan vuoksi
Pahimmin kuivuus koettelee Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan pelloilla. (https://yle.fi/uutiset/3-10340306)
Vrt. edellä 5.7.18 ja 19.7.18.
Eli kun syksymmällä vertailuja teemme, niitä on tehtävä maakunnittain.
Olipa tuolla tällainenkin lause, tuon mainitun maitotilallisen hastattelusta (lihav. HJ):
QuoteSastamalasta ja Orimattilasta tilalle on saatu joitakin kuormia heinää.
Vrt. edellä 27.7.18!
Pro Agrian katsauksesta 07.08.2018:
KUIVUUS PAKKOTULEENNUTTAA VILJAKASVUSTOJA (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/kuivuus-pakkotuleennuttaa-viljakasvustoja-10330)
QuoteSuorakylvetyt kasvustot ovat menestyneet perinteisesti muokattuja kasvustoja paremmin, mutta erot kasvustojen välillä ovat tasoittuneet kesän edetessä. Luomutilat ovat kärsineet tavanomaisten tilojen lailla pitkään jatkuneesta kuivuudesta, eikä yksiselitteisiä ja selkeitä eroja eri tuotantotapojen välillä ole havaittu. Luomutilojen apilanurmet ovat kuitenkin selviytyneet tavanomaisten tilojen nurmikasvustoja paremmin kesän kuivuudesta.
Mutta yhä Pro Luomun ykkösuutisena on otsikoltaan tämä, 5.7.18 päivätty:
QuoteLuomupellot kestävät kuivuutta keskimääräistä paremmin
Edellä 5.7. linkattu, lainattu ja sen sisällöstä keskusteltu.
Mutta varsinainen tilinpäätös asiassa on syksyllä, kuten jo olemme todenneet ja luvanneet.
Juuri äsken Ylen Aamu-tv:ssä klo 7.14
https://areena.yle.fi/1-4257116
oli aiheena Helteet ja luomutuotanto.
Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.
Ohjelma on katsottavissa yllä olevasta linkistä piakkoin.
Lisäys: YLE on nostanut nyt myös uutislähetyksiinsä tuon "luomupelto kestää kuivuutta tavanomaista paremmin".
Quote from: Jarrumies on 08.08.18 - klo:04:29
Siinä Luomuliiton puheenjohtaja Talvitie sanoi, että luomupellot kestävät pikkaisen paremmin kuivuutta kuin tavanomaiset, koska luomupeltojen humuspitoisuus on suurempi.
Sanoi, ja sitten (syksyllä) tilastoista katsomme, näkyykö tuo "pikkaisen" niissä mitenkään.
Talvitie muuten myönsi, ettei luomukaan mitenkään immuuni kuivuudelle ole. Oli aika lailla kohtuullisempi väitteissään kuin vaikka Juuso Joona (edellä). Toi jopa itse esille, että tänä vuonna luomutuotteiden tuonti voi kasvaa, korvata puuttuvaa omaa tuotantoa.
PS. Kun aikanaan saamme analyysimme valmiiksi, niin voisimme itse tarjoutua Aamu-TV:n haastateltaviksi! Oikeastaan riippumatta siitä, mihin tulokseen päädymme!
Quote from: Heikki Jokipii on 19.07.18 - klo:04:58
Kuivuusongelma ei tämän kartan mukaan ole Suomessa suinkaan pahimmillaan:
https://pbs.twimg.com/media/DiUZVawX4AMnNzD?format=jpg
Suomessa on punaisia laikkuja Länsi- ja Lounais-Suomessa, ja sitten parilla alueella ihan pohjoisessa, kun taas käytännössä koko Ruotsin maanviljelysalue hohkaa punaisena.
Tuo kuivuusilmiön alueellinen vaihtelu voi olla selityksenä Juuso Joonankin havainnoille: havainnot olivat sinänsä aitoja ja oikeita, mutta tulkinta ei. Hänen peltonsa olivat selvinneet vähäisemmin vahingoin, mutta eivät siksi, että olivat luomussa. Vaan siksi, että sijaitsivat Joutsenossa.
Tämä uutinen vahvistaa tuon kartan tiedot:
Kuivuus ja kuumuus laskivat Euroopan vehnäsatoa kymmenyksellä " Saksan ja Skandinavian sato on "katastrofaalinen" (https://yle.fi/uutiset/3-10345870)
Suomea kun ei maantieteellisesti lasketa Skandinavian osaksi, vaikka poliittisesti usein lasketaankin.
Erilainen on kaupunkilaisen asenne asiaan. Vekkuli pieni perhonen, tarkkaile sitä, kun siihen nyt on tilaisuus:
Kuuma kesä aiheutti jopa miljardien gammayökkösten invaasion kaupungeissa " Asiantuntija kehottaa panikoimisen sijaan rakentamaan niille punaviinisyötin (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005785745.html)
Pahin, mutta hyvin epätodennäköinen skenaario on, että sellainen menee korvaan.
Tällainen arvio siinä oli, jolla on maajussillekin merkitystä:
QuoteEnsimmäinen suomalainen gammayökkösten sukupolvi on vielä kotelossa ja odottaa kuoriutumistaan. Gammayökkösiä onkin tulossa lisää, ja niiden huippukaudeksi ennustetaan elokuun loppua.
Eli juuri nyt tuo sukupolvi on toukkavaiheessa ja jyllää pelloilla. Ja torjunta-aineita ei ole juuri nyt kunnolla tarjolla (mikä tiedetään muualta, ei mainittu tuossa. Perhosen viljelylle jo aiheuttamat tuhot toki siinä mainitaan.)
Tämä väite on tullut esille Ruotsissakin:
Ekologiska bönder kan klara torkan bättre (http://www.landlantbruk.se/lantbruk/ekologiska-bonder-kan-klara-torkan-battre/)
Mutta kun myös Ruotsissa on erinomaiset satotilastot, voimme myös sen osalta palata asiaan syksymmällä (tai viimeistään ensi vuoden alussa).
Artikkelissa listataan erilaisia syitä, miksi näin voisi tai pitäisi tapahtua. Ei oikeastaan vielä varsinaisia havaintoja siitä, kuinka on käynyt. Eli odottelemme niitä lopullisia tuloksia, sielläkin. Huvittavaa, että haastateltu luomuviljelijä on tutkijan kanssa vain "osittain" samaa mieltä.
PS. Suomen osalta MT vahvisti uutisessaan tänään, että viljasato on nyt heikoin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Juttu maksullinen, mutta varmaankin jostain sen luvut löytyvät ilmaisina. No, eihän niillä nyt kiirettä ole.
Kuivuusongelmasta yleensä: Euroopan sato jäänee noin 10 prosenttia tavanomaisesta. Mutta vaikkapa Amerikassa odotetaan nyt ennätyssatoja! Tehokkaan maailmankaupan ansiosta puutetta ei enää Suomeen tai Ruotsiiin koskaan tule. Jotain +150 vuotta sitten oltaisiin kummassakin maassa tässä tilanteessa oltu jo epätoivoisia.
Juuri kun tuo edellä oli tutkijan toimesta kerrottu, niin sitten tässä maksumuurin takana (vain otsikko siis) on Ruotsista tämä tieto:
Ekomjölken allvarligt hotad
Utslaktningen av de ekologiska korna är i gång. Produktionen av ekomjölk riskerar att falla med 25 procent eller mer. (http://www.atl.nu/lantbruk/arla-riskerar-stort-bortfall-av-ekomjolken-i-sparen-av-torkan/)
(Hupsista. Tarkoitus oli tavalliseen tapaani kopioida tuohon vain otsikko ja ingressi, mutta tähän lipsahtikin koko teksti. No, jos vahinko on jo tapahtunut, niin antaa sen olla tuossa. Se ei ollut minun syyni.)
Quote" Arla måste höja priset på ekologisk mjölk nu. I oktober är det för sent, säger Elin Rydström, styrelseledamot i Ekologiska Lantbrukarna till ATL.
I ett öppet brev ställt till Arlas ledning beskriver Ekologiska Lantbrukarna en annalkande kris för ekomjölksproducenterna. Produktionen riskerar att falla kraftigt i höst och vinter om inte priset höjs. En enkät bland medlemmarna pekar på att produktionstappet kan bli mellan 20 och 30 procent det närmaste året.
Under 2015 rekryterade Arla Foods nya ekoleverantörer och sedan dess har invägningen av ekomjölk ökat. Nu riskerar företaget att tappa hela den ökningen och lite till som en konsekvens av torkan.
" Arla har höjt priset på konventionell mjölk med ett antal tioöringar i sommar. Det behövs lika mycket på den ekologiska sidan, säger Elin Rydström, ekologisk mjölkproducent på Lovö Prästgård, utanför Stockholm.
Tid att vända läget
Hon menar att det ännu finns tid att vända läget. Ett pågående väderomslag ger hopp om ytterligare en vallskörd och det finns fortfarande ekologiskt foder att uppbringa för den som har råd att köpa. Men det krävs positiva besked om mjölkpriset för många lantbrukare väljer att dra ner på djurantalet i stället. När Ekologiska Lantbrukarna gjorde sin enkät i början på augusti hade genomsnittsbonden bara fått ihop drygt hälften av sitt foderbehov. Utslaktning av kor väntar.
" Vårt lokala slakteri är fulltecknat in i januari månad och så ser det ut hos övrig slakt också, säger Elin Rydström.
Halva augusti har gått och Arla Foods väntas meddela september månads á contopris inom kort. Företaget har policyn att inte kommentera priset mer än när det tillkännages och man gör inget undantag för det öppna brevet från Ekologiska Lantbrukarna.
" Vi har jättemycket kontakter med våra ägare och följer utvecklingen dag för dag men vi vill inte föra den typen av resonemang i media, säger Erik Bratthall, presschef för Arla i Sverige, till ATL.
Erik Bratthall, presschef på Arla Foods i Sverige.
Enkät bland producenterna
,,ven Arla Foods har nyligen gjort en enkät bland sina ekologiska mjölkproducenter för att få en uppfattning om situationen på gårdarna.
Vad gav den enkäten för resultat?
" Jag har inte sett de resultaten och kan inte säga något om den.
Om vi antar att Ekologiska Lantbrukarna har rätt i sin bedömning att 25 procent av den svenska ekomjölken kan försvinna, vad skulle det få för konsekvenser på marknaden?
" Det vill jag inte spekulera i. Det får man i så fall räkna på rejält. Vi får se vad som händer, om det regnar och blir en tredjeskörd. Det är lite för tidigt för oss att bedöma konsekvenserna.
Dramatiskt scenario
Ekologiska Lantbrukarnas öppna brev beskriver en dramatisk utveckling där utslaktningen av svenska ekologiska kor redan har börjat.
Har Arla Foods uppfattningen att det är så?
" Vi vet att det är väldigt stora problem, men jag kan inte bekräfta att utslaktning har börjat eller kommer att börja. Där är de som skriver under brevet närmare gården än vad vi är. Med det sagt, så har vi jättemycket kontakt med våra ägare och vi har inga uppgifter om att nödslakt har börjat, säger Erik Bratthall.
Det finns nästan 500 ekologiska mjölkbönder i Sverige som säljer sin mjölk till Arla Foods. Många av dem hoppade på ekotåget så sent som 2015 när Arla deklarerade att man skulle bli världsledande på ekologisk mjölk.
" Att ställa om är ett långsiktigt åtagande och ett risktagande. Arla kommunicerade att man ville har mer ekologisk mjölk. Det medför ett ansvar i sådana här tider. Vi förväntar oss en reaktion nu, i oktober är det för sent, säger Elin Rydström.
Niinpä siis Ruotsissa joudutaan hätäteurastamaan melkoinen joukko lypsäviä luomulehmiä. Ja minkäpä muunkaan vuoksi, kuin siksi, ettei niille nyt riitä luomurehua.
Vai onko tuo tulkittava niin, että Arla on arvioinut, että luomumaidon kysyntä on nyt tyydytetty? Enempää ei mene kaupaksi?
Mutta kyllä jutussa rehun niukkuudestakin puhutaan.
Vielä yhtä nurmirehusatoa (kolmatta) toivotaan. Mutta Pekkarisen Matin minulle kertoman mukaan se ei ainakaan Suomessa ole kovin tavallista, että sellainen luomussa saataisiin. Tavanomaisessa kyllä on.
Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:
Norrmejerier garanterar ekoprodukter (http://www.atl.nu/lantbruk/norrmejerier-ruckar-inte-pa-reglerna-kring-ekologiska-mejeriprodukter/)
Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.
QuoteDet har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Meillähän ei ole jyrkkää kantaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=373) siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.
PS. Pro Luomulla on nyt yli kuukauden ollut ykkösuutisena juttu luomun kuivuudenkestävyydesta. Saa nähdä, jos osoittautuu, ettei se ihan pidäkään paikkaansa, julkaiseeko Pro Luomu sitten sen tiedon. Mehän edellä jo lupaisimme, että julkaisemme tuloksemme, mitä ikinä ne sitten osoittavatkaan.
Tässä voisi tietysti ihmetellä, miksi paikallisruokatempaukseen ...
Näin hyvin yhteistyö pelaa Vihdissä: Reilu hinta viljelijälle, laadukasta ruokaa kauppiaalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.285481)
... on vasiten etsitty yhteistyökumppaniksi juuri luomuviljelijä. Mutta napataanpa artikkelista sen sijaan tämä:
QuoteOmilla pelloilla maaperä on hyvässä kunnossa, joten kesän kuivuus ei ole ollut ylittämätön ongelma, Paananen jatkaa. "Kaksi ensimmäistä vuotta teimme tilalla pelkkää maanparannusta."
Muutakin maanparannusta on tietysti voinut olla, mutta varmasti osa sitä on ollut typpivarastojen keräämistä peltoon.
Niinpä tuo artikkelissa kuvattu tuotteiden runsaus on saavutettu 3 kertaa tavanomaista suuremmalla peltoalalla.
Tai jos kuivuudenkestävyys on saavutettu noin, voidaan kysyä, mitä on saavutettu. Luopumalla vapaaehtoisesti 2/3 -osasta satoa, ei menetetä siitä 1/3 -osasta niin paljon?
Tässä on kyllä sitten tietoa, että tehoviljelyn keinoihin voitiin nytkin luottaa:
Korkeampi typpi antoi kuivanakin kesänä paremman nurmisadon (https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvuohjelmat/nurmen-kasvuohjelmat/korkeampi-typpi-antoi-kuivanakin-kesana-paremman-nurmisadon/)
QuoteVaikka kesän olosuhteet olivat haastavat, saatiin korkeammalla typpitasolla seoskasvustossa noin 1800 kg ka/ha korkeampi satotaso verrattuna paikkakunnan keskimääräiseen lannoitukseen verrattuna. Kokonaissato kahdella korjuukerralla oli keskimäärin noin 9400 kg ka/ha.
Tämä neuvotaan tekemään ...
QuoteKolmas säilörehun korjuu on monin paikoin mahdollista, joten korjattavat alat kannattaa lannoittaa säilörehumäärän maksimoimiseksi.
... jotta ei tarvitse lainata tai ostaa rehua naapurista tai kauempaa.
Täytyy tietysti muistaa, että ko. koetila oli Mikkelin seudulla, jota kuivuus ei niin kurittanut kuin pahimpia alueita Suomessa.
Hiukan outoa, että tuosta Luken Karilan koetilasta (muualla) kerrotaan, että siellä keskitytään luomututkimukseen. Mutta kyllä tuo edellinen tutkimusasetelma selvästi tehoviljelyltä vaikutti:
QuoteKorkeamman typpitason lannoituksessa käytettiin NPK-ja NK-tuotteita ympäristökorvauksen maksimimäärän mukaan. Lisäksi korkeammalla typpitasolla käytettiin myös lehtilannoitusta.
***
Kovin pitkä matka ei Mikkelin Karilasta muuten näytä olevan Joutsenoon, ja Juuso Joonan Tyynelän tilalle.
Kiva olisi verrata nurmen hehtaarituottoja, jos Joona ne omalta tilaltaan julkistaisi. Kun eräänlaiseksi koetilaksi hänkin on tilansa julistanut.
Mitä ihmeen hyvää tai ansiokasta tässä itsessään on?
Luonnonvarakeskus: Suomen viljatilat käyttävät Itämeren rantavaltioista vähiten keinolannoitteita (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.286785)
QuoteKasvinviljelytiloilla niin keinolannoitetypen kuin -fosforinkin käyttömäärät olivat Suomessa Itämeren maista pienimpiä.
Saatiin kyllä tuossa tietysti päivitetyt luvut käyttömääristä. Sillä tiedolla on käyttöä täälläkin monissa keskusteluaiheissamme.
Mutta mikä tuosta MT:n (Luken) artikkelista puuttui, ja mikä olisi ollut siinä olennaista: suhteutus saatuihin
satoihin. Mitä noilla panoksilla saatiin? Eri maissa?
Joka tapauksessa tiedämme jo muuten, että myös hehtaarisadot ovat Suomessa EU:n pienimmästä päästä. Johon toki on useita syitä, ei ainoastaan lannoitus.
Vielä tämäkin, Ruotsissa:
Ruotsalaislehti: Arlalta 100 miljoonan kruunun apupaketti luomuviljelijöille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.287373)
Vaikka sielläkin siis (ks. edellä 15.8.18) uskottiin tai ainakin uskoteltiin, ettei luomuviljelyn pitäisi kuivuuden takia olla ollenkaan yhtä suurissa vaikeuksissa kuin tavanomaisen viljelyn. Raha tekee joskus kumman rehelliseksi ja vilpittömäksi. Tuo apupaketti on varmasti saatu kärttämällä, kertomallla kurjasta tilanteesta eli kurjista luomusadoista.
Suomessa kuivuus ei iskenyt lainkaan yhtä pahasti kuin Ruotsissa. Mutta odotamme nyt, mitä täällä tällä "sektorilla" tapahtuu. Tuleeko luomulle Suomessa tuollainen "yllättävä" apupaketti?
Jotain on em. asiassa Suomessakin pohdittu, mutta selvää vastausta tästä ei saa, onko jotain päätetty:
Arla päätti Ruotsissa kriisipaketista viljelijöilleen " näin Suomen Arla ja Valio kommentoivat suunnitelmiaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.287584)
Mutta se tieto tuosta tihkuu läpi, ja sanotaankin aika suoraan, etteivät luomutilat Suomessakaan suinkaan selvinneet kuivuudesta ongelmitta:
QuoteNousiaisen mukaan poikkeuksellinen kuivuus on aiheuttanut ongelmia sekä luomutuottajille että myös tavallista maitoa tuottaville tiloille. Tilojen tilanteet kuitenkin vaihtelevat hänen mukaansa hyvin paljon eri puolilla Suomea.
Valion luomusopimustiloille tehdään rehukartoitus syys-lokakuun vaihteessa. Sen jälkeen lokakuun puolella Valio pohtii Nousiaisen mukaan yhdessä luomuneuvottelukuntansa kanssa rehutilanteen parantamiseksi mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä.
Nyttemmin Pro Luomullakin se kuivuudenkestävvyysuutinen on lopulta laskenut listassa kolmanneksi. ;D
Staffan Danielsson reagoi tämän väitteen toitottamiseen Ruotsin mediassa:
Fake news från SLU, och från TT. Ekojordbruk klarar inte torkan bättre. (http://staffandanielsson.blogspot.com/2018/08/fake-news-fran-slu-och-fran-tt.html)
Vaan asiain tila voi olla juuri päinvastainen:
QuoteJag såg en artikel om att skörden av ekospannmål bara var ca 50 % av normalskörd, medan skörden i det vanliga miljövänliga jordbruket var 30 % lägre...
Det är rätt uppenbart att det moderna vanliga jordbruket har betydande fördel av sin mineralgödsel under ett extremt torrår som detta, vårgrödorna etableras snabbare och har förutsättningar för att klara torkan bättre. Likaså gör mineralgödsel på vallåterväxten att en sista vallskörd kan bli betydligt bättre.
Tuossa ei nyt ollut lähdeviitettä tuohon mainittuun artikkeliin, mutta eiköhän Ruotsistakin nämä luvut syksymmällä selviä. Jopa SLU itse saattaa tehdä asiassa vertailututkimuksen, sitten kun dataa on. ;D (Oikeastaan Danielsson tuossa kirjoituksessaan suorastaan vaatii SLU:lta tuollaista selvitystä!)
Danielsson kiinnitti huomiota myös samaan kuin mekin, ja tulkitsi sen samoin:
QuoteAndra indikationer på att ekojordbruket snarare har större svårigheter ett extremt torrår är att man fullt ut konkurrerar med det vanliga jordbruket om att köpa dess halm, samt att KRAV och Staten därtill ger ekogårdar tillåtelse att också konkurrera med det vanliga jordbruket om dess vall- och spannmålsfoder, med oförändrade ekostöd och med full möjlighet att ändå sälja sina livsmedel till fulla ekopriser.
Nyt Danielsson on päivittänyt sivuaan, ja nyt siellä näkyy paremmin, mikä oli se hänen näkemänsä artikkeli, jonka mukaan luomupellot kärsivät kuivuudesta tavanomaisia peltoja enemmän (-50% versus tavanomaisten -30%).
Ko. artikkeli ja sen ao. sivu näkyvät siellä. Arvio oli Göran Karlssonin, osuuskunta Lantmännenin luomuviljan myyntivastaavan.
Merkillisesti ja ei varmasti puhtaan sattumanvaraisesti HS on löytänyt tähän juttuunsa luomuviljelijän edustamaan viljelijöiden mielipiteitä. Mutta samassa haastattelussa tulee heti alussa esiin tietoja, tähän meidän keskusteluumme, joiden pohjalta teoria luomuviljelyn erityisestä kuivuudenkestävyydestä vaikuttaa yhä enemmän tuulesta temmatulta:
Viljelijä haluaisi teollisuuden ja kaupan vastaantuloa kuivuusongelmissa " ”Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005808355.html)
Quote”T,,SS,, kismittää se, että valtion pitää tulla tähän mukaan tukemaan. Ei veronmaksajien kuulu maksaa näitä viuluja”, sanoo luomuviljelijä Christian Nyholm Tähtelästä.
Myös Nyholmin tila kärsi Etelä-Suomen ankarasta kuivuudesta. Kaikkiaan 280 hehtaarin viljelyksillä on tulossa huono sato. Viljasato on kolmanneksen tavallista pienempi, härkäpapusato jää puoleen normivuodesta.
Tieto Aamulehden uutisesta (https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomen-suurimmalla-luomumaitotilalla-virroilla-lehmia-taytyy-joskus-lypsaa-viemariin-lehmia-saa-laakita-vain-kolmesti-vuodessa-muuten-maito-ei-tayta-luomun-kriteereita-201164148/), joka muutoin on tarkoitettu tilaajille:
QuoteSuomen suurimmalla luomumaitotilalla [VIrroilla] katovuosi puolitti pelloilta saadun rehumäärän.
Tuo tieto ei myöskään mitenkään tue Juuso Joonan ja Maria Wivstadin (Ruotsin SLU, sen luomukeskus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=674.msg12426#msg12426), ks edellä 15.8.18) teoriaa. Wivstad muuten erityisesti puhui juuri luomunurmien kuivuuden kestokyvystä.
Mutta nyt lienee kerätty riittävästi tietoja näistä yksittäistapauksista. Aika siirtyä tyynesti odottamaan syksyn (puiden lehtien kellastumista ja) satotilastojen (ennakkojen) ilmestymistä.
Luonnonvarakeskuksen satoarvio ilmestyi tänä aamuna. Siinä ei ole erillisenä arviota luomusadosta.
Quote31.08.2018
Satoarvio 2018, tilanne 27.8.
Vuoden 2018 satoarvio elokuun 27. päivänä Suomen pelloilta:
- Viljasadosta tulossa pienin yli 30 vuoteen yhteensä 2,7 miljardia kiloa (-21 %, verrattuna viime vuoteen)
- Ohra 1 223 miljoonaa kiloa (-16 %)
- Kaura 869 miljoonaa kiloa (-14 %)
- Vehnä 528 miljoonaa kiloa (-34 %)
- Ruis 49 miljoonaa kiloa (-57 %)
- Rypsi ja rapsi yhteensä 80 miljoonaa kiloa (-12 %)
- Peruna 503 miljoonaa kiloa (-18 %)
- Sokerijuurikas 349 miljoonaa kiloa (-19 %)
- Herne 17 miljoonaa kiloa (+89 %)
- Härkäpapu 36 miljoonaa kiloa (+7 %)
Vuoden 2018 satotilanne tarkentuu 22.11.2018, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.
Tilastojulkistus on luettavissa kokonaisuudessaan verkko-osoitteessa
http://stat.luke.fi/satoarvio-2018-tilanne-278_fi
Lisätietoja ruoka- ja luonnonvaratilastoista saat sähköpostiosoitteesta stat@luke.fi.
Luonnonvarakeskus
Tilastopalvelut
Tarkemmin satoarviota 2018 voi verrata vuoden 2017 toteutuneeseen satoon tästä:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/aa4c58e5-2830-4f53-94f1-825f57fdd16b
Jarrumies johdatti silmäni Luomuliiton Luomulehteen, elokuun numeroon. Siellä oli artikkeli kuivuuden vaikutuksista,
Haastateltu luomuviljelijä arvioi, ja ennusti, että pulaa tulee olemaan, erityisesti luomukaurasta. Sadosta tulee pieni, "hyvä jos puolet 2-3 vuoden takaisesta". Vuodet 2016 ja 2015 olivat aika normaalivuosia, kun taas v. 2017 saatiin luomukaurasta tavallista suurempi sato.
Tavanomaisen kauran sadon eli kauran kokonaissadon arvioidaan olevan vain n. 14% pienempi kuin edellisenä vuonna (ks. juuri edellä, Luken satoarvio). Ja siinä luvussa lienee jo mukana tuo luomukaurasadon romahdus (?).
Näinkö siis kollegojen kesken kerrotaan yhdenlaista "sisäpiirin tietoa". Ja suurelle yleisölle sitten toista tarinaa luomun erityisestä kuivuuden kestävyydestä? Vai oliko tuo aito yllätys: luomun piti olla erityiskestävää, mutta ei sitten ollutkaan? Joka oli nyt elokuussa nähtävissä?
***
Tuo koski siis luomukauraa. Mutta luomukaura on vastannut yli puolesta luomuviljojen viljelystä, ainakin tähän asti. Eikä myöskään niillä muilla luomuviljoilla tuon artikkelin mukaan kovin hyvin ole mennyt.
Ihan erikseen artikkeli vahvistaa, että gammayökkönen on todellakin aiheuttanut tuhoja, niissä viljelyskasveissa, joihin se iskee. Vaikkapa luomuhärkäpavussa ei saada tänäkään vuonna hyvää satoa, vaikka siis eri syystä kuin viime vuonna.
Kaikkineen näyttää siltä, että luomusadosta tulee ennätyskehno. Koska myös laadussa on ongelmia, eipä taida luomu tänä vuonna toimia toivottuna "vientivalttinakaan". Vaan siitäkin vähästä, joka saadaan, menee suurempi osa kuin haluttaisiin omien eläinten rehuksi, eikä hyvällä hinnalla ulkomaille. Luomukauran hintakehitys on kyllä ollut hyvä, mutta kun myyntikelpoista tavaraa ei nähtävästi paljon ole.
Mutta ennätyskehno tulee tavanomaisestakin sadosta. Kuten noista Luken ennakkoarvioista näkyy.
Muistaa täytyy, että vielä meillä ei ole kunnon tilastodataa luomusadoista, vaan vain tuo Luomulehdessä ollut yhden luomuviljelijän arvio. Plus enemmän tai vähemmän satunnaisia tietoja yksittäistapauksista. Mutta vielä emme tosiasiassa voi sanoa mitään siitä, kuinka kumpikin viljelytapa on kuivuutta suhteellisesti paremmin kestänyt.
Yleensä aika kuluu kai liian nopeasti. Mutta nyt tuntuu, että tuohon marraskuun loppupuolelle on kiduttavan kauan. Kun nyt niin mielellään saisi tähän asiaan selvyyttä, ihan pian eli mieluimmin heti.
Tämän uutisen mukaan poikkeuslupia luomutiloille käyttää tavanomaista rehua on tänä vuonna myönnetty aiempaa enemmän:
Eläintilojen rehusta tulee talvella kova pula (http://www.turuntienoo.fi/index.php/uutiset/etusivun-nostot/4485) (Turun Tienoo)
QuotePoikkeuslupien lopullinen määrä varmistuu syksyn ja kevään aikana, kun viimeiset säilörehut ja puinnit saadaan tiloilla tehtyä. Mikäli tila ei halua vielä poikkeuslupaa hakea, voi kunnan maaseutuasiamieheltä pyytää jo nyt varmuudeksi lausunnon tilan rehutilanteesta. Sillä lausunnolla poikkeuslupaa voi hakea vaikka kevätpuolella, mikäli tilan luomurehut käyvät vähiin.
Uutisen mukaan käytäntö herättää hiukan närää toisten luomuviljelijöiden parissa.
Luomumaidon arvoketjutyöryhmässä 12.9.18 luonnehdittiin tilannetta näin:
QuoteRehutilanne
• Kaikkien viljojen satotaso on laskenut, eniten vehnän. Vilja on kevyttä,
mutta toisaalta hometoksiinit eivät ole riesana. Luomuviljaa on
riittävästi rehuksi.
• Valkuaiskasvien tilanne heikompi, etenkin hernesato romahtanut ja
härkäpapu kärsi gammayökkösen tuhoista. Turvauduttava tuontiin,
hinnat korkealla. Karkearehujen laatu vaihtelee, tuontiin turvaudutaan.
• Kesän sadekertymää katsomalla voi päätellä, missä päin Suomea
tarvitaan poikkeuslupia tavanomaisen rehun käyttöön.
Siinäkin siis vahvistetaan, että tuohon viimeksi mainittuun keinoon täytyy jossain päin Suomea turvautua. Ja sen verran merkittävässä määrin, että se on tullut tuossa kokouksessakin esille.
Tuon luonnehdinnan pohjana olevassa selvityksessä oli luku, että härkäpapusato oli kasvanut +7%. Koskiko se luomusatoa? Ja oliko viljelyala kasvanut, kun voidaan sanoa, että se oli "kärsinyt"?
Näin väittää viljelijä omista pelloistaan (tuolta toisesta paikasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=128.msg12665#msg12665)):
Quote"Maan kasvukunto ja sen vaaliminen ovat olleet avainasioita kahden poikkeuksellisen satovuoden aikana.
Mitä paremmin pelto ja sen mikrobit voivat, sitä paremmin se kestää äärioloja ja tuottaa satoa myös silloin, kun kasvun edellytykset eivät ole suotuisat, toteaa maanviljelijä ja suorakylvökokeen perustaja Tuomas Levomäki Loimaalta.
Se on Levomäen mukaan nähty kolmentoista vuoden suorakylvökokeessa. Hän on vakuuttunut menetelmän soveltuvuudesta Loimaan savikoille.
Sato on ollut kevytmuokattuja ruutuja parempi ja ylivoimainen kyntöön verrattuna etenkin äärioloissa kahtena viime vuonna [...]
Suorakylvöä käyttäviä peltoja ei valitettavasti tilastoida erikseen, emmekä siten voi syksyllä verrata niitä luomupeltoihin, kun sitten tarkastellaan kuivuuden vaikutusta satoihin, tänä vuonna.
KRAV-järjestön edustajalle on annettu tilaa debattiartikkelille Land & Lantbruk -lehdessä. Hän käyttää sitä niin, että ratsastaa ilmastonmuutoksella ja toistaa väitteet siitä, että luomuviljely olisi sen vastustamisessa hyvä juttu. Mukana on väite, että luomu kestäisi äärisäitä tavanomaista paremmin:
"Vi måste satsa på hållbar livsmedelsproduktion" (https://www.landlantbruk.se/debatt/vi-maste-satsa-pa-hallbar-livsmedelsproduktion/)
Quote2. Öka andelen ekologiska jordbruk
Krav har flera klimatregler och ekologisk odling är ett medel för att öka mullhalten i marken vilket innebär att mer koldioxid kan lagras in. Forskning visar också att den högre mullhalten och att det finns fler arter i ekologisk odling innebär att systemet blir mer robust och kan tåla klimatförändringar bättre.
En högre andel ekologiska jordbruk kan därför innebära större motståndskraft mot extremväder. Detta är aspekter utöver att ekologisk odling bidrar till minskad användning av naturfrämmande kemikalier samt bidrar till ökad biologisk mångfald.
Kuivuuden kestävyyttähän tuo tänä vuonna tarkoittaa. Mehän olemme jo päättäneet, että resurssiemme rajoissa teemme mahdollisimman tarkan analyysin kuivuuden vaikutuksista, kun Suomen satotilastot ilmestyvät. Siis Suomen osalta. Pitäisikö samaa yrittää myös Ruotsista?
Toisaalta se olisi kyllä oikeastaan Ruotsin maatalousyliopiston, SLU:n, asia selvittää, kuinka noissa kaikissa kysymyksissä on asian laita. Tavallaan "sisällään", ottaen mukaan sen oman luomuosastonsakin, jos on tarpeen.
Pitäisikö meidänkin yrittää työntää Suomessakin tätä vertailututkimuksen tekemistä yliopistojen tutkijoille tai Lukelle? No, kyllä me alustavan vertailun kuitenkin teemme.
Tarkastelkaamme välillä tätä toista päätä. Kuivuudesta huolimatta Käytännön Maamiehen kisa voitettiin erinomaisella tuloksella:
KM: OHRAKILPAILUN VOITTO ETEL,,-POHJANMAALLA VILJELEV,,LLE KARI ALASAARELLE (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/10/18/km-ohrakilpailun-voitto-etela-pohjanmaalla-viljelevalle-kari-alasaarelle)
Vaikka ennätyksestä jäätiin lähes 1000 kiloa, saatiin kuitenkin 8 586 kiloa. Kyllä luomuohrallakin on samassa kilpailussa saavutettu joskus hyvänä vuonna noin 5 500 kiloa, mutta tuo hajurako on olemassa.
Kasvinsuojeluseura twiittasi, että kokonaiskuvan saamiseksi Luke kerää tietoja gammayökkösen esiintymisestä, nettikyselyllä. Kun Luke on kokonaiskuvan muodostanut, se varmaan julkistaa sen kaikille, meillekin. Ja me voimme yhdistää sen tiedot toiseen tavoittelemaamme kokonaiskuvaan.
MMM:n tuoreesssa uutisessa (https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luomuohjelma-on-tukenut-sektorin-kehittymista-lisapanostuksia-tarvitaan) kerrotaan:
QuoteLuomupuutarha- ja luomuperunantuotanto ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti. Tärkeimmät tuotantosuunnat luomukotieläintuotannossa ovat naudanliha ja maito. Luomussa on kaikista Suomen emolehmistä noin 35 %, lampaista 15,7%, munivista kanoista 6,2% ja lypsylehmistä 3,4%.
Kuten edellä olemme kertoneet, puutarhatuotanto ja perunantuotanto eivät Pro Luomun ja Luken mukaan ole kasvaneet tasaisesti. Ainoastaan vuoden 2017 luomuperunasato oli poikkeuksellisen hyvä. Mutta vaikkapa luomuvihannesten tuotantomäärät ovat vuodesta toiseen heitelleet kumpaankin suuntaan.
Hupaisaa on, että luomukanat ja lehmätkin hiukan jäävät ideaalitavoitteestaan jälkeen. Kanat sielläkin puolella lähes tekevät sen yhden munansa päivässä, mutta luomumunien osuus oli kuitenkin vain 5,7% Pro Luomun tiedon mukaan v. 2017. Luomumaidonkin osuus oli vain 2,7% eli pienempi kuin lypsylehmien osuuden pohjalta odottaisi. Nyt ei kyllä ole ihan satavarmaa, ovatko luvut täysin samalta ajalta eli tuolla lailla vertauskelpoisia.
Eikä myöskään luomunaudanlihan 3,1% osuus (2017) ole kunnolla luomulehmien osuuden mukainen. Siitä nyt tässä enempää nalkuttamatta, että suurin osa ilmoitetusta 12,8% luomualasta on ainakin nimellisesti omistettu luomunautojen ruokkimiseen:
QuoteLuomualasta yli puolet on nurmea.
Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:
Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia (https://blog.hamk.fi/porkkanapuu/luomuun-siirtyminen-edellyttaa-tarkkaa-dokumentointia/)
Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.
Quote from: Heikki Jokipii on 16.08.18 - klo:04:55
Lisätietoa tuosta, samoin ATL Tidningistä:
Norrmejerier garanterar ekoprodukter (http://www.atl.nu/lantbruk/norrmejerier-ruckar-inte-pa-reglerna-kring-ekologiska-mejeriprodukter/)
Eli eräät meijerit lupaavat pysyä tiukkoina luomumaidon suhteen.
QuoteDet har varit svårt att få tag på ekologiskt foder till mjölkkorna under sommarens svåra torka. I flera fall har reglerna för fodret blivit snällare med hänsyn för den svårare torkan. Bland annat så gick Krav ut i mitten av sommaren med en tillfällig regeländring så lantbrukare som inte kan få tag på Krav-märkt grovfoder kan använda sig av annat foder och fortfarande ha kvar sin Krav-certifiering.
Men Norrmejerier menar att deras ekologiska produkter kommer fortsätta vara 100 procent ekologiska.
Meillähän ei ole jyrkkää kantaa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=373) siihen, onko ko. tuotteiden myyminen kaikesta huolimatta luomuna sopivaa. Mutta siinä vahvistuu aiempi tieto, että kuivuus on iskenyt Ruotsissa yhtä pahasti tai jopa pahemmin luomunurmiin kuin tavanomaisiin.
Tämä uutinen vielä varmistaa ja vahvistaa asian:
Rekordmånga eko-bönder får fodra djuren oekologiskt (https://24falkenberg.se/rekordmanga-eko-bonder-far-fodra-djuren-oekologiskt_5f47e3f5)
Eli luomunurmista tuli satoa niin heikosti, että ennätysmäärä luomutiloista on hakenut tuon poikkeusluvan käyttää tavanomaista rehua. Näin siis Ruotsissa.
Muuta tietoa tai uutista luomu- ja tavanomaista sadoista eli niiden kuivuuden kestävyydestä siellä en ole vielä löytänyt.
Vastaava tieto kuin yllä Suomesta (Pro Luomun maitoryhmän 12.11.18 pöytäkirjasta):
QuoteRehutilanne
• Evira on myöntänyt 17 luomutilalle poikkeusluvan tavanomaisen
karkearehun käyttöön (elokuu-12.11.2018).
Ei tuo monta ole. Mutta ei ollut kuivuuskaan täällä yhtä paha kuin Ruotsissa. Nyt ei ole varmaa, oliko tuossa kaikki, vai voidaanko niitä poikkeuslupia vielä myöntää lisää, pitkän talven kuluessa.
Tuohon edelliseen vertailutiedoksi tämä ote Pro Luomun liharyhmän 11.9.18 pöytäkirjasta:
Quote• Ruotsista käydään ostamassa korsirehua
• Eläimet teuraaksi kun rahaa ei ole
• Kaikkialla Suomessa ei ole niin huono tilanne, monilla alueilla ok tai
melkein ok. Ja syksyn viimeinen säiilörehusato voi olla ihan hyvä.
• Etelä-Pohjanmaalta vakkaSuomeen tilanne huonoin
• Tanskassa ja Ruotsissa tilanne todella huono
• Ulkomaan rehussa ja kuivikkeessa tautiriskejä
• Luomussa laidunnusvaatimus on ääriolosuhteissa ´haastavaa,
ylilaidunnus, poljenta…
• Pohjois-savo, pois-karjala ja kainuu, hyviä alueita
• Varsinais-Suomia, E-Pohjanmaa huonoja
• Poikkeuslupia tavanomaisen karkearehun käyttöön 10, viime vuonna
vähemmän
Ja samassa kokouksessa esitellystä erillisestä selvityksestä:
QuoteKARKEAREHUTILANNE
• Kasvanut viljelyala helpotti ongelmaa
" Nautatilat keränneet karkearehua paaleina kasvinviljelytiloilta
Osittain siis luomueläintilat ovat saaneet apua muilta luomutiloilta. Mutta kaikille sitä apua ei ole ollut tarjolla. Vaan on tarvittu apua tavanomaiselta tiloilta. Ja poikkeuslupien määrä oli 2 kuukauden aikana
kasvanut (10 → 17). Eli poikkeuslupia voi tulla vielä lisääkin, tuosta päättelemme.
Kunnianhimoisia tavoitteita ei puutu tulevassa luomufoorumissa (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2019/):
Quote13.3.2019 Luomun kasvuloikka "seminaari
Tavoitteena tuplata luomu neljässä vuodessa.
[...]
11.45 Miten luomun myynti tuplataan?
kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu, SOK
12.15 Miten luomun vienti tuplataan?
ohjelmajohtaja Esa Wrang, Business Finland/Food from Finland
13.00 Lounas (omakustanteinen)
14.00 Ammattikeittiöiden merkitys luomun tuplaamisessa
hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria
14.45 Miten luomun sadot tuplataan?
puhuja auki
[...]
Kaikkia noita esityksiä tulemme aikanaan kommentoimaan, sikäli kuinka ne nettiin ilmestyvät. Mutta erityisellä mielenkiinnolla odottelemme tuossa viimeksi mainittua esitystä.
Olettaen, ettei siinä tarjota sellaista vastausta, että tavoite saavutetaan tuplaamalla luomuviljelyala. Tai kommentoimme toki silloinkin, mutta silloin esitys ei ole mielenkiintoinen.
Tietysti muistaen, ettei tuokaan riitä tavanomaisen viljelyn tason saavuttamiseen. Johon luomussa tarvittaisiin oikeastaan (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=411) hehtaarisadon nelinkertaistaminen.
PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:
QuoteVaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Toisen keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13320#msg13320) kannalta.
Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.
Luomulihan arvoketjutyöryhmän pöytäkirja 20.11.18 kertoo luomulihan tuotannosta ja myynnistä aika epämääräisesti:
QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
• Kun tarjontaa tulee lisää, volyymi kasvaa
• Myynti kasvaa eniten kasvukeskuksissa, mutta alueelliset ja jopa
myymälöiden väliset erot isoja
• Myymälän panostus luomuun merkityksellistä
• Rehupula vaikuttaa tuotantoon, emolehmätiloilla eläinten
määrää vähennetään.
• Luomunaudan lihaa saataisiin enemmän, mikäli kaikki
emolehmätilojen vasikat saataisiin loppukasvatukseen luomuna.
Eli täytynee vain odotella kärsivällisesti Luomu Suomessa 2018 -koostetta, ennen kuin tietää, tapahtuiko luomulihan tuotannossa viime vuonna mitään olennaista muutosta. Vai jatkuiko se yhä (oikeastaan
käsittämättöman) alhaisella tasollaan (esim. Ruotsiin verrattuna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=758.msg13504#msg13504))?
Talouselämä-lehti kiinnitti tänään jo otsikossaan huomiota tähän:
Vain pikkuruinen osa lihasta ja maidosta on luomua " tavislehmä lypsää jo 8 650 litraa maitoa vuodessa (https://www.talouselama.fi/uutiset/vain-pikkuruinen-osa-lihasta-ja-maidosta-on-luomua-tavislehma-lypsaa-jo-8-650-litraa-maitoa-vuodessa/a7d8ea61-7eaf-3a9a-91ea-eb7ae7675267)
QuoteLuomulihaa tuotettiin viime vuonna vajaat neljä miljoonaa kiloa. Tuotanto sisältää nautojen, sikojen ja lampaiden luomuteurastukset. Luomulihasta reilut 70 prosenttia oli naudanlihaa. Luomun osuus lihantuotannosta oli noin prosentti, mutta lampaanlihasta luomua oli yli neljännes.
Luomu on yllättävän pientä
Maidon tuotanto väheni väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Meijerit vastaanottivat maitoa noin 2 285 miljoonaa litraa.
"Luomumaidon tuotanto sen sijaan lisääntyi edelleen ja oli 69 miljoonaa litraa. Luomun osuus meijerimaidosta oli vajaat kolme prosenttia", kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta.
Yllättikö meitä? Ei oikeastaan enää voi sanoa niin, jos olemme asiaa vuosikausia seuranneet. Mutta tuotannon vähäisyys tietysti yhä saa meidät äimistelemään.
Luomueläintuotteiden tuotannossa ei siten viime vuonna käytännössä tapahtunut juuri mitään muutosta. Se on yhä yhtä vaikeasti ymmärrettävän alhainen, siihen nähden, että luomuviljelyala ainakin muodollisesti tuottaa pääosin syötävää juuri eläimille.
Tuon tiedon saimme siis näin, ennen kuin odottamamme Pro Luomun kooste ilmestyi.
PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:
Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia (https://www.luke.fi/uutiset/sianlihan-tuotanto-vaheni-seitseman-prosenttia/)
Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen
väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta
alle (1) prosentti oli luomua.
Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...
QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.
Tämäkin vaatii päivitystä ...
Quote from: Heikki Jokipii on 28.02.18 - klo:13:36
Pari tietoa luomutuotannosta, jo ennen Pro Luomun kohta ilmestyvää kokonaisraporttia (eli Luomu Suomessa 2017).
[...]
QuoteKananmunista 60 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 6 prosenttia luomukanaloissa. Kymmenen vuotta sitten virikehäkeissä tuotettiin 79 prosenttia munista, lattia- ja ulkokanaloissa 19 prosenttia ja luomukanaloissa 2 prosenttia.
... mutta ei siinäkään suurta muutosta tapahtunut v. 2018:
QuoteSuurin osa, 58 prosenttia, kananmunista tuotettiin virikehäkeissä. Lattiakanaloissa tuotettiin 33 prosenttia, ulkokanaloissa kaksi ja luomukanaloissa seitsemän prosenttia kananmunista.
PS. Kun täältä toisaalta (https://proluomu.fi/luomun-myynnin-kasvu-jatkui-viime-vuonna/) saamme tietää, että luomukananmunien osuus myynnin
arvosta v. 2018 oli 18%, niin siitä voimme päätellä, että luomumunien suhteellinen hinta oli ehkä hiukan laskenut, mutta oli silti yhä reippaasti yli kaksinkertainen tavanomaisiin verrattuna.
PS2. Eikun: jos 7 munalla saa 18 rahaa, yhdellä saa 2,57 rahaa. Jos 93 munalla saa 82 rahaa, yhdellä saa 0,88 rahaa. 2,57 jaettuna 0,88:lla on 2,92. Eli aika tarkkaan kolminkertaisesti luomumunat yhä maksoivat.
Hesari ei sitten omassa versiossaan tuosta uutisesta ...
Maitoa tuotettiin viime vuonna 423 litraa asukasta kohti " Lehmien tuottavuus on parantunut niin paljon, että yksi lehmä tuottaa jo 23 litraa päivässä (https://www.hs.fi/talous/art-2000006017609.html)
... ei juurikaan korostanut luomua. Mainitsi, mutta kuittasi näin vähällä:
QuoteLuomutuotannon osuus oli lihantuotannosta noin prosentin ja maidontuotannosta noin kolme prosenttia. Munista luomua oli seitsemän prosenttia.
Eikä yhtään ihmetellyt tai kommentoinut noita lukuja.
Kuten olemme jo todenneet, noihin alhaisiin tuotantolukuihin on niin totuttu:
Koska joku journalisti pistää luomuväen tästä suunnattomasta epäsuhdasta koville? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444)
Quote from: Heikki Jokipii on 11.01.19 - klo:03:06
PS. Ihan erikseen olisi tämäkin mielenkiintoinen tapahtuma:
QuoteVaalipaneeli
17.00-18.30 Mikä on ruokapolitiikan painopiste seuraavalla hallituskaudella?
Paneelin vetää Simo Frangén, keskustelemassa pääosin pirkanmaalaisia eduskuntavaaliehdokkaita.
Toisen keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13320#msg13320) kannalta. Olisi, ellei olisi vahvasti luultavaa, että panelistit ovat valikoituneet niin, ettei odotettavissa ole kuin vanhaa tuttua kritiikitöntä luomuhyminää.
Oikein arvattu. Pro Luomun twiitti eilen:
QuoteLuomu yhdistää! Koko vaalipaneeli pitää luomualan yhteisiä tavoitteita hyvinä ja toivoo niitä mukaan hallitusneuvotteluihin.
Tietysti asia olisi selvempi, jos se todella käsiteltäisiin hallitusneuvotteluissa, eikä vain automaattisesti ja orjallisesti omaksuttaisi edellisten hallitusten linjauksia. Neuvotteluissa joku osapuoli voisi teoreettisesti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg13717#msg13717) kiistääkin luomualan tavoitteet.
PS. Kyseisen tilaisuuden esityksiä ei vielä Pro Luomun sivuilla ole, mutta eivätköhän ne sinne pian tule.
Nyt ne esitykset ovat siellä (https://proluomu.fi/luomufoorumi-2019/). Paitsi Alarotun esitys, josta jostain syystä ilmoitetaan, ettei sitä julkaista. Täytyisikö laittaa Heidi Hautala (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg13709#msg13709) asialle kysymään, mistä moinen salailu? 8)
Mutta nyt tutustumaan!
Käsitellään varmaan kukin esitelmä sille soveltuvassa triidissämme. Täällä käsitellään juttu "Miten luomusadot tuplataan?"
Niinpä tämän esityksen kimppuun eli analyysiin:
Quote14.45 Miten luomun sadot tuplataan? (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2019/03/anttila_lf2019.pdf) (pdf)
luomuviljelijä Tapio Anttila, Tattarin tila
Ensin täytyy sanoa, että oli kyllä pieni pettymys, jos tuo otsikon asia kuitattiin esityksessä yhdellä posiitiivisella tapausesimerkillä, mutta olkoon nyt sitten niin. Tuo tilahan näyttää saaneen luomutilaksi vallan huikeita satoja:
QuoteTattarin tila
•Kirjoitettua historiaa alkaen vuodesta 1622
•Peltoa 365 ha
•Metsää 620 ha
•Luomussa vuodesta 1995
•Satotavoite 5 000 kg/ viljaha
•Paras keskisato 4 600 kg / ha
85 hehtaarilta
Tässä sitten dia siitä, kuinka tuo on tehty:
QuoteKorjaavat toimenpiteet tilalla halutun satotason saavuttamiseksi
Viljelykierto
•1. vuosi Suojavilja Perustetaan nurmi, nurmen lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä tai vinanssilla
•2. vuosi Nurmi Jankkurointi, puukuidun levitys (n. 50 t/ha), nurmen lopetus kultivoinnilla, syysviljan kylvö
•3. vuosi Syysvilja Kevätlannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla
•4. vuosi Kevätvilja Lannoitus biokaasulaitoksen lietteellä/vinanssilla, hivenravinnepeittaus, mahdollinen mangaani-ruiskutus 1-2 krt/kesä
Toisesta käytettyjen keinojen listasta:
Quote[...]
•Puukuitua levitetty 19 000 t (vuodesta 2014)
•Hivenravinnepeittaus ja lehtilannoitus
•Biokaasulaitoksen liete, vinanssi, melassi
[...]
Ainakin nämä huomiot tuosta:
1. Vain osasta peltoja kerrottiin saadun noita komeita satoja. Eli sielläkään ei ole mitenkään päästy välttämättömyydestä luomuviljelyssä aina välillä "ladata" peltoja
2. Melkoisen paljon tuossa oli käytetty selvästi ulkoisia tuotantopanoksia:
mistä tuo puukuitu tai biokaasulaitoksen liete oli tullut, ei tuosta selviä, mutta ainakin vinassi ja melassi tuli käytännössä varmasti tavanomaisen viljelyn puolelta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064).
Mutta oli tuon kanssa miten oli, niin aika vähän eväitä saatiin sen tosiasian muuttamiseksi, että luomupelloista saadaan vuodesta toiseen tavanomaista pienempiä satoja. Kuten Luken juuri valmistuneet lopulliset satotilastot vuodesta 2018 jälleen kerran osoittivat. Käsittelemme niiden tuloksia tarkemmin tänä vuonna tämän otsikon alla:
Vs: Luomuviljelyn erityinen kuivuuden sietokyky? (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg13754#msg13754)
Aura Lamminparras oli ollut tuossa tilaisuudessa ja heti twiittasi:
Quote[...]Tänään todistettiin ettei #luomu ole tuomittu huonoihin satoihin ja sadot on mahdollista jopa tuplata.
Mahtava Tapio Anttila saa hehtaarilta lähes 5000 kg luomuviljaa! Huippua myös, että Anttilan mukaan parempia satoja tukee mm. talviaikainen kasvipeitteisyys.
Todistettiin ja todistettiin. Meihin ei tee vaikutusta. Käytännön Maamiehen satokilpailussa on nähty tuota parempiakin luomusatoja. Mutta siitä on vielä todella pitkä matka siihen, että luomun keskimääräinen satotaso lähestyisi tavanomaista tasoa.
Plus nuo huomautuksemme 1 ja 2 edellä.
Pro Luomu: Luomu houkuttelee tuottajia (https://proluomu.fi/luomu-houkuttelee-tuottajia/)
QuoteViime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteesta tai arviosta, että 20% saavutettaisiin jo v. 2020, on nyt epärealistisena luovuttu, Entä mitä tuolla suuremmalla alalla uskotaan saatavan aikaan? Tämä:
QuoteTilojen kiinnostuksen realisoituminen lisäisi suomalaista luomutuotantoa merkittävästi. Esimerkiksi luomukananmunien tuotanto voi tuplaantua nykytasosta, ja luomumaidontuotanto lisääntyä jopa 70 %. Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa 40 %.
Otetaan tuosta maitotuotanto. Oletetaan, että arvio koskee vuotta 2025. Nykytaso saadaan n. 10% pinta-alaosuudella (nyt on paljon siirtymävaiheen alaa, selviää Ruokaviraston tilastoista). Vuoteen 2025 mennessä oletettavasti tuo 16% on hyväksyttyä luomualaa. Se on siis nykyisestä kasvanut n. 60%. Niinpä "hyötysuhteen" ei uskota juuri paranevan!
Edelleen tuotetaan luomumaitoa
huomattavasti vähemmän, mitä luomualan osuuden pohjalta voisi odottaa.
PS. 30.3.19: Eli nyt luomumaidon osuus on n. 3%. Tuon odotetun kasvun jälkeen se olisi n. 5%.
Ja luomuala on edelleen pääosin nurmea. Jota se luultavasti on tuossa 16%:in skenaariossakin.
Luomulampaanlihan- ja luomusianlihantuotanto voi kasvaa tuon, mitä tuossa sanotaan, ja on sen jälkeenkin kiloissa mitätöntä. Kiinnittäisin huomiota myös siihen mitä
ei sanota: vaikka luomumunien tuotannon oletetaan noin hurjasti kasvavan, luomusiipikarjan
lihasta ei ennusteta mitään. (Eikä muuten luomunaudanlihastakaan?)
Quote from: Heikki Jokipii on 28.02.19 - klo:17:01
PS. 1.3.19: Linkki Luken tiedotteeseen, josta tuon uutisen tiedot ovat peräisin:
Sianlihan tuotanto väheni seitsemän prosenttia (https://www.luke.fi/uutiset/sianlihan-tuotanto-vaheni-seitseman-prosenttia/)
Siitä pääsee itse tilastoihinkin käsiksi. Varsinaisesta tilastosta on nähtävissä, että tuotetun luomulihan kokonaismäärä (ilman siipikarjaa, josta puuttui tieto) oli 3,71 miljoonaa kiloa. Tuo 4 miljoonaa oli reipas pyöristys ylöspäin. Luomulihan tuotanto ei siis edellisvuodesta kasvanut, vaan hiukkasen väheni. Ei niin paljon kuin edellisenä vuonna, mutta trendi on edelleen se. Ja kaikesta tuotetusta lihasta alle (1) prosentti oli luomua.
Kun luomuväeltä toisaalta vuodesta toiseen tulee tällaisia viestejä (ks. juuri edellä) ...
QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomulihakauppa käy hyvin, satsaukset onnistuvat
• Kysyntä kasvussa
... niin meidänkin täytyy - vuodesta toiseen - ihmetellä, miksei tuo kysyntä heijastu tuotantoon.
Tämä uutinen yrittää kertoa, että luomulammas menee hyvin kaupaksi:
MT:n kauppakierroksen masentava tulos: alle kolmannes lammastarjonnasta oli kotimaista, vaikka sitä riitti Ruotsiinkin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.411749)
QuoteLuomuun keskittynyt Lihatukku Harri Tamminen myy karitsaa tänä vuonna 10-15 prosenttia edellisvuotista enemmän.
"Ne, jotka haluavat kotimaista luomukaritsaa, saavat sitä. Varastoon ei jäänyt yhtään", kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.
Tamminen toimittaa luomukaritsaa Suomen kolmeen isoon kauppaketjuun ympäri vuoden. Valtaosa myydään pakasteena.
"Pakaste on sesonkituotteessa helpompi. Aloimme ottaa ruhoja pääsiäistä ajatellen sisään jo heinäkuussa."
Mutta kun lammasta tuotetaan ja myydään yhteensä niin vähän, ei luomun neljänneksen osuus siinä muuta yleiskuvaa. Luomulihaa syntyy käsittämättömän vähän.
Ja koska luomulammaskin maksaa reilusti tavanomaista enemmän, eikä esiinny tarjouksissa, tuo MT:n ihmettelemä asetelma säilyy.
Ei nyt voi sanoa, että paljon myöhässä, mutta tuntuu siltä, että lopultakin Pro Luomun Luomu Suomessa 2018 -kooste ilmestyi. Löytyy vanhasta paikasta:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/
Ei kun kimppuun! ;D
Luomualasta uusi kooste kertoi:
QuoteLuomualan kehitys
• Suomen luomuviljelty peltoala oli 296 645 hehtaaria
vuonna 2018. Siitä lähes 62 000 hehtaaria oli
siirtymävaiheen alaa.
• Luomupeltoala lisääntyi 14 % edellisvuoteen verrattuna.
• Suomen koko peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,1 %.
Siirtymävaiheen alaa oli siis v. 2018 koko luomualasta viidennes, noin 21%. Varsinaisen hyväksytyn luomualan osuus koko peltoalasta oli siis noin 10,3%.
Sen alan olisi pitänyt tuottaa luomutuotteita myyntiin. Vaan eipä juuri tuottanut. Luomun osuus elintarvikemyynnistä oli samana vuonna edelleen vain 2,4%.
Eli edelleen vain neljännes (23%) siitä, mitä "pitäisi". Siinä suhteessa "hyötysuhde" on ennallaan, ellei sitten luomulle pikkuisen entistä kehnompi.
Entä sitten tuotanto, aikaan saatu ruoka? Viljassa osuus oli 3,2%, lihassa n. 1%, maidossa 3%, munissa 6,7%. Kasviksissa on vaikea antaa eli löytää yhtä lukua tuosta koosteestakaan. Mutta mutumenetelmällä uskaltanemme arvioida, että yhteensä liikumme siinä 2-3 prosentin hujakoilla. Kutakuinkin ennallaan on senkin tilanne.
***
Hesari (Jaana Savolainen) muistutti tänään tästä:
Yltäkylläisyyden keskellä on helppo unohtaa, että vain muutama sukupolvi sitten ruokapula oli arkea Suomessakin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006081372.html)
Mutta eipähän tuonut esille, mitä luomun idealla leikkiminen tuossa perspektiivissä merkitsee.
Innostunut ote on säilynyt:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila (https://proluomu.fi/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila/)
Nyt, kun tuo on Pro Luomun sivustolla ilmestynyt, niin epäilemättä siitä on myös julkaistu lehdistötiedote.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.04.19 - klo:15:37
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Ilmeisesti ensimmäisenä ehti Päivän Lehti:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila " osuus ruokamyynnistä silti vain pari prosenttia (https://www.paivanlehti.fi/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila-osuus-ruokamyynnista-silti-vain-pari-prosenttia/)
Julkaisi kyllä Pro Luomun tiedotteen lähes sellaisenaan, mutta olisiko tuo otsikointi tulkittavissa vähän kriittiseksikin kommentiksi?
Tämä versio uutisesta näyttää levinneen useisiin maakuntalehtien:
Suomalaista luomumustikkaa poimittiin viime vuonna myyntiin ennätysmäärä " luomu-sanan käyttö vaatii metsän sertioinnin (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4560078/Suomalaista+luomumustikkaa+poimittiin+viime+vuonna+myyntiin+ennatysmaara++luomusanan+kaytto+vaatii+metsan+sertioinnin)
Hiukan oudosti luomumustikka ja -sertifiointi on nostettu pääasiaksi. Mutta onhan siinä muitakin tietoja, ja myös tämä arviointi:
QuoteLuomutuotteiden suosio on kasvussa ruokakaupoissa, vaikka markkinaosuus jää yhä pieneksi.
[...]
Luomun markkinaosuus ruokamyynnistä on silti tällä hetkellä vain 2,4 prosenttia.
" Luomun osuus vaihtelee todella paljon tuoteryhmittäin, Lamminparras huomauttaa.
Vaihtelee, mutta on siis yhteensä, keskimäärin tuo. Kun haastateltiin, olisi voinut tivata enemmänkin. Vaikkapa siitä tuontiluomun osuudesta. Jolloin olisi tullut vielä selvemmäksi, miten mitättömän vähän syötävää Suomen luomupelloista saadaan.
Mutta Forssan Lehti oli edelleen vaikuttunut vain luomun jatkuvasta kasvusta:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila " Suomalaista luomua viedään myös maailmalle (https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila-suomalaista-luomua-viedaan-myos-maailmalle-268186)
Myös kulutuksen kasvusta. Eikä ollut yhtään häiriintynyt siitä, kuinka mitättömän pieni sen osuus yhä on, vaikka tuon saman 2,4 luvun ilmoittikin. Luomupinta-alan saavutettua 13,1 (10,3) prosentin osuuden.
PS. Tuo näyttää menneen maksumuurin taakse, mutta se oli itse asiassa täysin Pro Luomun tiedotteen mukainen.
Kun tuo mustikkasato tuntui nyt olevan luomuväen ainoa valopilkku vuodessa 2018, ja pääsi siis otsikoihinkin, niin etsitäänpä sillekin vertailukohta.
Iltalehden (https://ww.%20w.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806252201033224) tietojen mukaan:
QuoteMustikka on yleinen metsien aluskasvi koko maassa ja puolukan jälkeen tärkein kaupallinen luonnonmarja. Suomen metsien mustikkasadosta poimitaan vuosittain noin kymmenesosa, 150-250 miljoonaa kiloa.
Se "ennätysmäärä, yli 3,38 miljoonaa kiloa" ei enää tuota taustaa vasten tunnukaan kovin suurenmoiselta. 2-3 prosentin osuudesta on tuossakin kyse, eikä tuo ennätys niin iso ollut: suurinpiirtein sillä tasolla on luomumarjojen keräystulos jo jonain vuonna ollut. Useina vuosina kyllä selvästi huonompikin.
Lähes maagisesti olemme siis niissäkin luomutuotteissa hyvin samoissa prosenteissa kuin muissakin!
Jos Suomen luomukeruuala on noin kolmannes koko maailman luomukeruualasta, niin sitäkin pitäisi riittää? Mutta senkin alan lisäämistä on luomuväki vaatinut. Varmaankin se on edellytyksenä myös luomumarjamäärien kasvattamiselle? Jos heiltä kysytään?
***
Myös puutarhamarjojen kohdalla näytti olevan näin. Luken mukaan (https://www.luke.fi/uutiset/marjoista-ja-hedelmista-hyva-sato-2018-avomaanvihannekset-karsivat-kuivuudesta/):
QuoteAvomaalta saatiin 25 miljoonaa kiloa marjoja ja hedelmiä sekä 163 miljoonaa kiloa vihanneksia.
Kun Pro Luomun kooste kertoi luomupuutarhamarjojen tuotannon v. 2018 olleen 547 000 kiloa, niidenkin osuus kaikesta oli se maaginen noin 2%! Jos siihen lisätään vielä 153 000 kilon luomuomenasato, päästään n. 3 prosenttiin. Viljelyaloista ei nyt tähän hätään ole tietoa. Eikun luomumarjoista on:
QuoteLuomumarjoja tuotettiin 678 hehtaarilla [...]
Löytyi sitten tämä tieto marjanviljelyalasta yhteensä v. 2017: 6 348 hehtaaria. Avomaantuotantoala oli silloin yhteensä 19 341 hehtaaria.
MT julkaisi tänä vuonna tämän uutisen maksullisena:
Luomutilojen osuus nousi viime vuonna reilusti yli 10 prosenttiin " tänä vuonna kasvulle tulee stoppi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.418457)
QuoteMT Plus Maatalous 09:00 Juhani Reku
Tänä vuonna luomun kasvu pysähtynee, sillä uusia luomusitoumuksia ei tehdä eikä lisäaloja hyväksytä vanhojenkaan luomutilojen sitoumuksiin.
Luomutuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna vahvasti, tiedottaa Pro Luomu ry. Yhdistyksen mukaan viime vuonna jo joka kymmenes suomalainen maatila oli luomutila.
Tarkkaan ottaen luomutilojen osuus kaikista tiloita oli viime vuonna 10,6 prosenttia.
Tieto perustuu Pro Luomun kokoamaan Luomu Suomessa 2018 -tilastokoosteeseen.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tuossa pikku otteessa ei ole vielä oikeastaan kommentteja tuosta asiaintilasta. Eipä siis meilläkään ole muuta sanottavaa tuosta kuin se, että noin näyttää nyt olevan asiain laita.
Pro Luomun liharyhmän pöytākirja 19.03.19 on tāllā vālin ilmestynyt verkkoon. Sen mukaan krooninen kysynnān ja tarjonnan kohtaamattomuus (joka idea tai hātāselitys on vāhintāān 10 vuotta vanha) senkun vain jatkuu. Se kertoo:
Quote• Luomulihan kysyntä kasvaa sekä vähittäiskaupassa että
ruokapalveluissa.
• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
Sen sijaan se ei kerro, miten
menekki voi kasvaa, jos tuotteita ei yksinkertaisesti ole olemassa. Eikā tarjoa selitystā sille, miten noin voi olla. Ja nimenomaan kroonisesti, vuosikausia, onko jo vuosikymmeniā?
***
Sama muistio kertoi tāstā toisesta asiasta:
QuoteRehutilanne
• Tänä vuonna 26.2. mennessä myönnetty 4 lupaa.
• Vuonna 2018 yhteensä 30 myönteistä ja yksi kielteinen päätös
poikkeusluvista
Tuolla tavalla loisiminen oli siis loppujen lopuksi aika vāhāistā, koski vain noin 3 prosenttia ko. tiloista. Selvennys: kyse oli siis siitä poikkeuksesta, että luomueläimiä sai ruokkia tavanomaisella rehulla, tietyin ehdoin, kun luomurehua ei kaikille viime vuoden sadosta riittänyt. Muunlaista loisimista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg14028#msg14028) toki yhä harjoitetaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 09.11.18 - klo:03:49
Mustialan osalta tulee ainakin kaikki tarkkaan kirjatuksi:
Luomuun siirtyminen edellyttää tarkkaa dokumentointia (https://blog.hamk.fi/porkkanapuu/luomuun-siirtyminen-edellyttaa-tarkkaa-dokumentointia/)
Tuo opinnäytetyön tekijäkin näyttää uskovan vahvasti luomuun. Mutta niin hänelle kuin opistolle itselleen voi olla edessä yllätyksiä, kun nuo rätingit kaikkineen saadaan valmiiksi. Tai sitten niitä ei tule, vaan laskevat satotasot ja nousevat tukitasot on jo etukäteen osattu ottaa huomioon.
Nyt arpa on heitetty:
Maatalousalan opetus heräsi kasvavaan luomuintoon: HAMKin opiskelijat kyntävät pian lähes 200 hehtaarin luomupeltoa (https://yle.fi/uutiset/3-10756669)
Näin tarkkaan luvataan tutkia ....
QuoteLuomussa vara parempi -hanke haluaa lisätä koko ruokajärjestelmän luomuosaamista. Mustialan pelloilla on havaintokaista muun muassa maatalousyhtiö Hankkijalla ja yhteistyötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.
" Mustiala on opetustila, emmekä voi tehdä kovin pitkälle menevää tutkimusta, mutta tämä työ voi antaa tutkijoille viitteitä siitä, mihin luomutukimuksessa kannattaa tulevaisuudessa panostaa, toteaa Jukka Korhonen.
.. mutta kyllä tuokin tarkkuus riittää sen vertaamiseen, paljonko sadot olivat ennen ja jälkeen.
Ja eiköhän saada lisäselvyyttä siihen, mihin tuo 500 lisätilan luomun kasvu varsinaisesti perustuu:
QuoteOpetustilaa luomuun kannusti sekä yleinen kehitys että taloudellinen kannattavuus.
" Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Mikä parasta:
QuoteHankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
Saatavilla siis meillekin.
Em. liharyhmän pöytäkirjan pohjalta vielä. Noin vuosi sitten samaisessa pöytäkirjassa puhuttiin Luomusikaa2020 "
hankkeesta. Se ei kyllä näyttänyt v. 2018 purreen, koska tuotanto laski 12 prosenttia, edellisen vuoden tapaan. Tämä mystinen tilanne ...
Quote• Menekki kasvaa, mutta tuotanto ei -> markkinan kasvu on erityisesti
alkutuotannon haaste!
... taitaa olla erityisesti voimassa juuri luomusian kohdalla. Mehän olemme mm. vuosikausia seuranneet luomukinkkujen loputonta "menekkiä". Uutisissa, aina joulun alla. Joka kuitenkin näkyy tuollaisena tuotannon laskuna. Tuotanto oli v. 2018 noin samalla tasolla kuin 5 vuotta aiemmin.
Eipä silti, kyllä luomunaudassakin kilomääräinen ennätys on 4 vuoden takaa. Vaikka siinäkin "menekin" kerrotaan jatkuvasti kasvavan.
Vielä ehtii hakea tätä unelmahommaa:
https://www.jobbsafari.se/jobbannons/arbetsformedlingen/14014063
Extrajobb 20 maj-14 juni, ogräsrensare ekologisk odlingQuoteWIDEGRENS G...RD AKTIEBOLAG
Publicerad 2019-05-02
Antal platser 5
Yrke Växtskötare
Sista ansökningsdag 2019-05-12
Tästä luomujobista kuvia täällä:
https://www.facebook.com/Widegrensgard/photos/pcb.1249696178521529/1249695748521572/?type=3&theater
ja lisää kuvia ko. kuvaa klikkaamalla.
Pro Luomu on uutisessaan tehnyt puolestamme tämän kokonaisarvion:
KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/)
QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Sama maaginen 2-3% luku näyttää siis vallitsevan niissäkin. Myös tämä taika tai kirous näyttää olevan voimassa, jatkuvan:
QuoteEnemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Eli kysyntä ei sitten millään näytä heijastuvan tarjontaan. Sen enempää siis kasviksissa kuin lihassakaan.
Kasvisryhmän sivulla onkin tämä kiinteä ingressiteksti:
QuoteLuomukasvisten arvoketjutyöryhmän tavoitteena on lisätä luomukasvisten tuotanto Suomessa vastaamaan kysyntää.
Mutta tavoitteeksi jää, vuodesta toiseen?
***
Puuttuvatko Suomesta ehkä nuo mainiot "koneet", joita Jarrumies juuri edellä esitteli?
Luomuperunat oli tuossa laskettu toiseen kertaan, vihanneksina. Nehän on toisaalla jo laskettu mukaan luomuviljasatoon.
Väkilukuun suhteutettuna luomuvihanneksia tuotettiin v. 2018 noin 820 grammaa per suomalainen.
Täältä saamme tämän arvion vuodesta 2017:
Näin suomalainen söi viime vuonna: Kulutti 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 64 kiloa vihanneksia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.263175)
Niinpä luomuvihannesten osuus oikeasti oli lähempänä yhtä, noin 1,3%. Tuosta laskettuna. Arvio on kyllä epätarkka mutta oikeampi kuin tuo 2-3%.
Yksityiskohta: sipulimädän ongelmaa ei ilmeisesti ole luomussa vieläkään ratkaistu. Vaan luomuviljelijät ovat pikemminkin reagoineet luovuttamalla.
Luomusipulin tuotanto on viidessä vuodessa pudonnut kolmannekseen, 650 000 kilosta v. 2014 viime vuoden 215 000 kiloon. Sen viljelyalakin väheni vielä hiukan myös v. 2018.
Niinpä ei ole yllättävää, että Foodiessa on tarjolla vain ulkomaista luomusipulia. Sitä 39 grammaa luomusipulia, joka viime vuonna yhtä suomalaista kohti tuotettiin (noin yhden sipulin kolmannes), ei enää kaupassa ole.
PS. Pro Luomun kasvisryhmän uutta pöytäkirjaa ei vieläkään ole tullut nettiin. Tuorein on yli vuoden takaa. Siinä oli tämä tieto (lihav. HJ):
QuoteMyös vähittäiskaupassa luomukasvisten myynti on kehittynyt hyvin. Vuonna 2017 luomuhevin myynti lisääntyi, mutta kasvu tuli enemmän hedelmistä kuin vihanneksista.
Luomubanaani.
Hesarin mielipidepalstalla oli tänään kirjoitus:
Luomutuotantoa tulee kehittää pitkäjänteisesti (https://www.hs.fi/paivanlehti/07052019/art-2000006095410.html)
QuoteYksi keskeinen suomalaisen luomutuotannon haaste on, että luomutilat ovat verrattain pieniä.
Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet pitkään. Suomessa luomutuotteita myydään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän. Vuonna 2018 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 336 miljoonalla eurolla.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
(Loput siis maksullista, mutta tuokin jo hyvin riittää. Viittaan tässä kommentissani myös paperilehteen.)
Mitä siis siitä, että luomutilat ovat keskimäärin tavanomaisia tiloja suurempia. Mitä siitäkään, että niillä jo suurehkoilla tiloilla tuotetaan myyntiin mitättömän vähän. Niiden täytyisi kirjoittajan mielestä yhä vain kasvaa. *)
Kirjoittajan, Varsinais-Suomen ely-keskuksen johtajan Timo Metsä-Tokilan, yksi närän kohde oli se, ettei tänä vuonna tehty uusia luomusopimuksia. Sen muuttamisesta hän teki ehdotuksen tulevalle maatalousministerille.
Meilläkin on kyllä ehdotuksia siitä, miten luomukysymystä pitäisi hallituksessa käsitellä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=469). Pitkäjänteisesti, mutta ei tuolla Metsä-Tokilan ehdottamalla tavalla. Niinpä mekin jännitämme sitä, mitä asiasta hallitusneuvotteluissa sovitaan. Ja jo sitä,
sovitaanko mitään, avoimesti ja julkisesti!
_________
*) PS. Hiukan jälkeenpäin tuli mieleen: ajatus on kyllä siinä mielessä looginen, että luomutilojen tulisi keskimäärin olla
neljä kertaa tavanomaisten tilojen kokoisia, tuottaakseen yhtä paljon ruokaa kuin ne, keskimäärin! Mutta sitä ei Metsä-Tokila kirjoituksessaan kyllä tuonut esille. (Minä nyt toin.)
Jos luomun kysyntä kasvaa kaksin
kolminkertaiseksi lähivuosina, niinkuin hän uskoo käyvän, niin kutakuinkin tuo tarvittaisiin. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät: nykyisellä luomualalla on pystytty vain siihen 2,4 prosenttiin (menemättä nyt siihen, paljonko siitäkin on tuontia, tai luomun lisähintaa).
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.17 - klo:05:13
Quote from: Heikki Jokipii on 15.04.17 - klo:02:07
[...] ja valkokaalin ja sipulin tuotanto oli romahtanut noin kolmannekseen.
Luomukaalin tuotanto siis suorastaan romahti. Oliko tämä ilmiö syynä:
Kaalikoista voi tulla entistä pahempi vitsaus (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kaalikoista-voi-tulla-entist%C3%A4-pahempi-vitsaus-1.185484)
Vaikka tuossa MT:n artikkelissa tulivat esille vain oikeastaan nämä keinot ...
QuoteLiedon työpajassa pohdittiin, millaisilla luontaisilla torjuntamenetelmillä kaalikoita voitaisiin torjua.
(lihav. HJ)
... niin tietääkseni vielä nyt torjunta-aineet eli hyönteismyrkyt ovat olleet keskeisessä roolissa tuon uhan tarjumisessa, tavanomaisessa viljelyssä. Se keino näyttää myös tepsineen. Luken puutarhatilastojen (http://stat.luke.fi/puutarhatilastot) mukaan tavanomaisen valkokaalin tuotanto on vv. 2014-2016 säilynyt kutakuinkin ennallaan eli samana.
Vaikka oli näin:
QuoteViime kesä toi Suomeen niin hurjat määrät kaalikoita, että jopa tutkat havaitsivat hyönteispilvet.
Mutta luomukaalit eivät tuosta selvinneet?
Nyt on ehkä taas sellainen vuosi, jolloin tuo ötökkä on Suomen maatalouden kiusana:
Luke: Kaalikoit ovat saapuneet Suomeen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.426961)
Annetaan yleisneuvo ...
QuoteTorjunnan ajoitukseen ja ruiskutustekniikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
... mutta edelleenkään ei tule selväksi, mitä ihmettä luomupelloilla voisi tuota vitsausta vastaan tehdä. Kaikki tuossa mainitut keinot viittaavat tehoviljelyyn. Paitsi ehkä tarkkailu. Mutta on vaikea kuvitella, miten siitä yksinään olisi apua.
Vuonna 2016 valkokaalin tuotanto luomuna romahti, viime vuonna se oli aika normaalitasolla. Kuinka tänä vuonna?
Quote from: Heikki Jokipii on 01.05.19 - klo:13:48
Quote" Opetustila toimii samoilla lainalaisuuksilla kuin muutkin. Oppilaitoksena meillä on myös velvollisuus tarjota alalle valmistuville kaikki mahdollisuudet pärjätä tällä alalla, toteaa Jukka Korhonen.
Mikä parasta:
QuoteHankkeen aikana koottu tieto on myös verkossa kaikkien saatavilla, luvataan Mustialasta.
Saatavilla siis meillekin.
Mutta nyt maineeltaan hitaat hämäläiset eivät ole hitaita, vaan ovat jo ennen tutkimusta päättäneet panna hihat heilumaan. Eli hutkia:
Häme puskee luomua kasvuun (https://proluomu.fi/hame-puskee-luomua-kasvuun/)
QuoteKuluvan vuoden alussa alkanut Luomussa vara parempi -hanke aikoo tuplata Hämeen luomutuotannon ja -kulutuksen. HAMK:n vetämän kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on nostaa luomun osuus maakunnan pelloista 20 %:iin, ja kasvattaa sekä luomutuotannon määrää että luomuruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Hanke aikoo valjastaa myös digitalisaation palvelemaan luomukehitystä.
Tuloksia vaikkapa tästä ei jäädä odottelemaan ...
QuoteHiljattain luomuun siirtynyt Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on Hämeessä koealusta, jossa luomumenetelmiä hiotaan tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena on luomun sato- ja tuotostasojen nostaminen.
(lihav. HJ)
... vaan heti ryhdytään kouluttamaan ja sitouttamaan.
Oudosti näinkin on päässyt käymään:
Oletko huomannut? Tätä merkkiä et kaikista Oivariini-purkeista löydäkään (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/oletko-huomannut-tata-merkkia-et-kaikista-oivariini-purkeista-loydakaan/7405738z)
QuoteTarkkasilmäiset kuluttajat ovat kuitenkin huomanneet levitepakkausten kyljissä yhden selkeän eron: luomuversiosta puuttuu kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkintä. Mistä tämä oikein johtuu?
Suomalaisista luomuraaka-aineista pulaa
Valion kategoriapäällikkö Mirva Tolletin mukaan suomalaisen luomurypsiöljyn tuotanto ei riitä kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeita, minkä vuoksi Oivariini Luomuun käytettävä luomurypsiöljy täytyykin tällä hetkellä tuoda Ruotsista. Tämän vuoksi tuote ei täytä Hyvää Suomesta -merkin kriteerejä.
Eli luomurypsiäkään ei pystytä tuottamaan sen valtavaa kysyntää vastaavasti. Ihmeellistä, mutta tämän saamme joka puolella kuulla. Korjuuala oli Luomusatotilaston mukaan kyllä rypsllä ja rapsilla edellisestä vuodesta kasvanut (?).
Pro Luomun 6 vuoden takaisen uutisen mukaan luomurypsin viljelyn ei pitäisi olla vaikeata:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
Quote from: Heikki Jokipii on 25.04.19 - klo:15:37
Innostunut ote on säilynyt:
Joka kymmenes suomalainen maatila on luomutila (https://proluomu.fi/joka-kymmenes-suomalainen-maatila-on-luomutila/)
Nyt, kun tuo on Pro Luomun sivustolla ilmestynyt, niin epäilemättä siitä on myös julkaistu lehdistötiedote.
Niinpä kohta saamme nähdä, miten enemmän tai vähemmän sellaisenaan media sen toistaa. Eikä esitä kysymyksiä (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=444). Mutta katsotaan nyt.
Media ei paljon reagoinut tuohon Pro Luomun julkistukseen keväällä. Nyt se tuntuu antavan hyvin tilaa tälle Luken tiedotteelle:
Luonnonmukaisia tuotteita syödään yhä enemmän " luomumaidon tuotanto nelinkertaistunut (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4630684/Luonnonmukaisia+tuotteita+syodaan+yha+enemman++luomumaidon+tuotanto+nelinkertaistunut)
Eikä tätä vieläkään hämmästellä:
QuoteLuomun markkinaosuus ruuan vähittäismyynnistä on Suomessa edelleen pieni, 2,4 prosenttia. Silti luomutuotannossa oleva peltoala laajentuu nopeasti.
Suomen peltoalasta luomuviljelyssä oli viime vuonna 13 prosenttia eli luomuviljeltyä peltoa oli lähes 300 000 hehtaaria. [...]
Eikä tätäkään:
QuoteLuomun osuus Suomen naudanlihantuotannosta on noin kolme prosenttia, sianlihasta alle puoli prosenttia, mutta kananmunista jo seitsemän prosenttia.
(lihav. HJ)
Vaikka tuon 13 prosentin*) ilmoittamisen jälkeen sitä kyllä pitäisi hämmästellä. Ja tietysti sitä, tuossa sanomatonta, että muutoin osuuttaan kasvattavassa kananlihassa (broilerissa) luomun osuus on n. 2
promillea (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg12004#msg12004). Tai sitä, ettei otsikkoon vedetyn luomumaidonkaan osuus (3%) ole kovin kaksinen, vieläkään, siihen peltoalaan nähden. Eikä viljankaan (3,2%).
Toinen kysymys on, miten sekään vähä (ja kallis) liha menee kaupaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14325#msg14325).
_________________
*) oikeammin 10,3% (varsinainen luomuhyväksytty ala v. 2018). Mutta ei tuo pienempi luku poista hämmästelyn aihetta.
Mitä tämä on?
Liettua julisti hätätilan kuivuuden vuoksi " poikkeustilanne mahdollistaa EU:n tuotantotavoitteisiin liittyvien rangaistusten kiertämisen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.463566)
QuoteLiettua julisti keskiviikkona maahan hätätilan vakavan kuivuuden vuoksi. Kuivuuden pelätään tuhoavan jopa puolet maan tämän vuoden sadosta, kertoo STT.
Hätätilan julistus antaa Liettuan hallitukselle mahdollisuuden korvata viljelijöille osan kuivuuden aiheuttamista tappioista. Lisäksi viljelijät voivat välttyä EU:n tuotantotavoitteiden täyttämättömyyttä koskevilta rangaistuksilta.
Haluatko jatkaa lukemista?
Onko siis EU:lla tuotantotavoitteita? Samaan aikaan, kun sillä on tavoitteita luomualan lisäämisestä?
Ja looginen jatkokysymys: mitkä mahtavat olla (EU:n asettamat) Suomen tuotantotavoitteet?
Näin on nyt ...
”Ehkä tuskastutaan siihen, jos pellolla ei viljelykierto onnistu ja rikkakasvit ottavat valtaa” " Satakunnan luomupeltojen kasvu taittuu tänä vuonna (https://www.satakunnankansa.fi/a/5cce44b0-fd46-4b05-9254-6c4ccfc4dcfd)
QuoteSatakunnan luomuviljelty peltoala kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna peräti 14 prosenttia.
ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Anne Johansson kuvailee kehitystä hienoksi, joskin ikävä uutinen on, ettei valtiolla ole tänä vuonna rahaa uusiin luomusitoumuksiin.
... koko maankin suhteen. Siitä seuraa se mielenkiintoinen tilanne, että Pro Luomu joutuu tänä vuonna raportoimaan luomun
bruttoalan kasvuksi 0 prosenttia. Tai jopa hiuksen hienosti negatiivisen prosentin, jos ja kun kuitenkin jokunen luomutila myös lopettaa.
Quote from: Heikki Jokipii on 04.05.19 - klo:02:38
Pro Luomu on uutisessaan tehnyt puolestamme tämän kokonaisarvion:
KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/)
QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Sama maaginen 2-3% luku näyttää siis vallitsevan niissäkin. <KLIPS>
Kun tuo KOULU-hanke kestää vuoden 2021 loppuun, emme varmaan sitä ennen saa paljon tietoja siitä, kuinka se on onnistunut. Samoin Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän uusia pöytäkirjoja ei ole nettiin ilmestynyt nyt yli vuoteen. Niinpä me olemme edelleen noiden v. 2018 tietojen varassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Poimitaanpa sieltä esille luomukurkku: 459 000 kg. Suomalaista kohti siis 83 grammaa. Pienen perheen osuuden Suomen luomukurkkujen tuotannosta (240 g, 1 kurkku) voi juuri nyt ostaa S-kaupasta hintaan 1,67 euroa (kilohinta n. 7 euroa).
QuoteKysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.06.17 - klo:04:54
Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.
Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
Tässä on sitten esimerkki tuota toisesta ryhmästä:
Kustannustehokkuus ja paremmat tuotot kannustavat siirtymään luomuun " maitotilalle se oli oikea ratkaisu (https://op.media/teemat/maatalous/kustannustehokkuus-ja-paremmat-tuotot-kannustavat-siirtymaan-luomuun-maitotilalle-se-oli-oikea-ratkaisu-97fca62bb1614ce4904f50a76252a23d)
QuoteLuomuun siirtymisen jälkeen Peltolan maitotilan liikevaihto on noussut reilusta 500 000 eurosta lähes miljoonaan.
Tätä selittää erityisesti tukien suuruus sekä peltoalan kasvu kolmanneksella noin 320 hehtaariin. Pellot ovat toistaiseksi tilalla eniten tulosta tuova tekijä.
" Tukien määrä nousi reilusta 600 eurosta per hehtaari päälle 900 euroon.
Mutta kuten tuosta näkyy, siinäkin ryhmässä luomun kannattavuus perustuu merkittävältä osaltaan yhteiskunnan tukeen. 320*900 on lähes 300 000 euroa.
Mutta jollekin Osuuspankille se lienee samantekevää: rahaa saa tulla niin ovista kuin ikkunoistakin.
Nämä ovatkin jo nyt saatavissa (ilmestyneet 24.07.19):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteLuomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)
Tässä me sitten kuitenkin erehdyimme, ennakoimme väärin:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.07.19 - klo:05:00
Siitä seuraa se mielenkiintoinen tilanne, että Pro Luomu joutuu tänä vuonna raportoimaan luomun bruttoalan kasvuksi 0 prosenttia. Tai jopa hiuksen hienosti negatiivisen prosentin, jos ja kun kuitenkin jokunen luomutila myös lopettaa.
Bruttoluomuala kuitenkin kasvoi 7 prosenttia, ja sen osuus on nyt 13,9%. Näin vaikka luomutilojen määrä väheni prosentilla, lopettaneita oli. Mutta toisaalta luomutilojen keskimääräinen koko kasvoi 8% eli 4,5 hehtaarilla.
Uusiakin luomutiloja oli 68 kappaletta. Millähän ehdoilla ne nyt toimivat? Ilman luomutukia?
Käsitellään asia ehkä vielä tarkemminkin, mutta tehdään tässä huomio, että edelleen varsinaisesta luomuhyväksytystä alasta 66% on nurmea. Eli sen osuus on edelleen noin kaksinkertainen tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. Nurmen osuus luomussa oli jopa noussut edellisvuodesta, jolloin se oli 63%. Vuonna 2016 osuus oli ollut 60%. Hei, tuossa nurmen osuudessahan on selvä kasvutrendi!
Tuohon nurmialatarkasteluuni meinasin jo liittää ihmettelyni siitä, että luomueläintilojen määrä on samana aikana pysynyt lähes samana: 1016 vuonna 2016, noussut vain lukuun 1086 tähän vuoteen mennessä.
Mutta eihän sitä voi noin vielä verrata. Tarvitaan vielä luomuläinten kokonaismäärä, ja sen kehitys. Se ei valitettavasti ole noista tilastoista ihan helposti nähtävissä. Käytetään liian hienoa jaottelua erilaisiin eläimiin. Tuossa olisi kyllä tarve nautayksikölle, verottajien (muinoin) ja historioitsijoiden käyttämälle käsitteelle. Sehän kyllä nykyisinkin tunnetaan (nimellä eläinyksikkö), mutta sitä ei käytetä näissä tilastoissa. (Tältä vuodelta tietoja luomuläinten määristä ei ole vielä julkaistukaan.)
***
Kun luomutilojen kokonaismäärä oli vähentynyt 44:llä, ja uusia oli tullut 68, luopujia oli siis 112. Eli siis n. 2%.
Luomuhyväksytty ala oli kasvanut 266 812 hehtaariin ja kasvua siinä oli 14%. Mutta siirymävaheessa oleva ala oli laskenut 49 795 hehtaariin, siinä oli pudotusta, -19%.
Varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus on sitten nyt
11,7%. Sitä lukua käytämme nyt, kunnes saamme muuta tietoa, vertailulaskelmissamme.
Jonkinlaisella kasvu-uralla siis yhä ollaan. Mutta tähän tavoitteiden reivaamiseen oli kyllä syytä:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.03.19 - klo:17:48
Pro Luomu: Luomu houkuttelee tuottajia (https://proluomu.fi/luomu-houkuttelee-tuottajia/)
QuoteViime kevään buumin myötä Suomen luomuviljelyala nousi viime vuonna lähes 297 000 hehtaariin. Luomutiloja on nyt hieman yli 5 000.
Luomuviljelyssä on nyt noin 13 % Suomen koko peltoalasta.
Kantar TNS:n viime vuonna tekemän Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -kyselytutkimuksen perusteella luomuala laajenee myös jatkossa. Realistinen ennuste on, että luomun osuus peltoalasta nousee 16 %:iin vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteesta tai arviosta, että 20% saavutettaisiin jo v. 2020, on nyt epärealistisena luovuttu.
Tuo 16% näyttäisi "tasaisen vauhdin taulukon" mukaan olevan saavutettavissa. Toinen asia on sitten, mitä sellaisella alalla tehdään.
Ainakaan luomulihan tuotanto ei ole viime vuosina kasvanut:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8d41c1c3-1376-4a05-b133-d15c7c834191
Vaan pikemminkin laskenut.
Ainakaan siitä ei siis löydy selitystä sille, miksi nurmen osuus luomuviljelyssä on edellä kuvatulla tavalla kasvanut.
Luomumaidon tuotanto on kyllä kasvanut 2015-2018 55,2 miljoonasta litrasta 69 miljoonaan litraan (Pro Luomun koosteen mukaan).
PS. 30.7.19: Mutta jos nurmi lasketaan maidontuotannon piikkiin, luomuviljely tarvitsee 8,3% Suomen nurmista, tuottaakseen 3% Suomen maidosta. Kyllä, tiedetään, ja on jo edellä käsitelty: tuossa nurmialassa on piilotettuna typenkerääjäpeltoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11753#msg11753). Ja se on yhä vakiintunut käytäntö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11791#msg11791). Tilastoissakaan ei ole omaa sarakettaan viherlannoitusalalle.
Luomuviljoista rukiin viljelyala oli 4 819 ha (kasvua 62%), vehnän 6 988 ha (13%) kauran 33 289 ha (2%) ohran 7567 ha (17%). Siinä ne teoreettisesti ihmiselle syötettavät viljat suurin piirtein olivatkin (eivät tosin ihan, palko- ja öljykasveja nauttivat ihmisetkin, eri muodoissa).
Vaikka esim. rukiin viljelypinta-ala kovasti kasvoi, siinä oikeastaan vain palattiin muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Eikä kokonaisasetelma muuttunut: kaura dominoi yhä luomuviljelyä, sitä viljellään noin kaksi kertaa sen verran kuin noita muita yhteensä.
Ja muualta tiedämme, että se kaura viedään pääosin ulkomaille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11697;topicseen#msg11697) (sikäli kuin pystytään). Kun vielä vehnänkin kohdalla tilanne on aika sama, eivät saa suomalaiset juurikaan luomuviljaa syödäkseen. Jonka tietää Pro Luomukin (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/), vaikka ei tuossa mainitse, että viljaa sitä leipää varten tuotetaan suomalaista kulutusta varten hyvin vähän.
Puutarhaviljelyn pinta-alatilastot ilmestyivät viime vuonna vasta joulukuussa. Kun nyt taitaa käydä samoin (tosin niistäkin voi sitä ennen tulla ennakkotietoja?), emme osaa vielä tehdä arvioita siitä, tapahtuuko sillä puolelle tänä vuonna mitään.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.07.19 - klo:07:59
PS. 30.7.19: Mutta jos nurmi lasketaan maidontuotannon piikkiin, luomuviljely tarvitse 8,3% Suomen nurmista, tuottaakseen 3% Suomen maidosta. Kyllä, tiedetään, ja on jo edellä käsitelty: tuossa nurmialassa on piilotettuna typenkerääjäpeltoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11753#msg11753). Ja se on yhä vakiintunut käytäntö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11791#msg11791). Tilastoissakaan ei ole omaa sarakettaan viherlannoitusalalle.
Lisäys lisäykseen. Oikeastaan tuo viherlannoitusala
täytyisi esittää selkeästi mm. huoltovarmuuden arvioimiseksi poikkeusoloissa.
Jos siitä ja koko luomualasta on ajateltu jotain "reserviä" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=713.msg4999#msg4999), kyllä se pitäisi avoimessa demokraattisessa järjestelmässä suoraan ilmoittaa, eikä tuolla tavalla kätkeä katseilta.
Kukaan ei muuten ole yrittänyt kiistää sitä meidän tietoamme, joka ilmestyi Hesarissa minun yleisökirjoitukseni muodossa, että ruokaa saadaan luomulla vain neljännes. Ei kukaan. Se on vain ohitettu.
Tästä kyllä näkee ...
Fazer Myllyn viljojen perushinnat 31.7.2019 (https://www.farmit.net/kasvinviljely-talous/2019/07/31/fazer-myllyn-viljojen-perushinnat-3172019)
... että siitä noin tai (reippaastikin) alle puolikkaasta sadosta voi saada tonnilta suurinpiirtein tuplahinnan. Ja mitä tuosta vielä jää puuttumaan, siihenhän on keinonsa: mehän tiedämme, että luomutilojen kannattavuus on tavanomaisia parempi. Sitähän meille on usein kerrottu.
Quote from: Heikki Jokipii on 30.07.19 - klo:02:30
Vaikka esim. rukiin viljelypinta-ala kovasti kasvoi, siinä oikeastaan vain palattiin muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Eikä kokonaisasetelma muuttunut: kaura dominoi yhä luomuviljelyä, sitä viljellään noin kaksi kertaa sen verran kuin noita muita yhteensä.
Ja muualta tiedämme, että se kaura viedään pääosin ulkomaille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg11697;topicseen#msg11697) (sikäli kuin pystytään). Kun vielä vehnänkin kohdalla tilanne on aika sama, eivät saa suomalaiset juurikaan luomuviljaa syödäkseen. Jonka tietää Pro Luomukin (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/), vaikka ei tuossa mainitse, että viljaa sitä leipää varten tuotetaan suomalaista kulutusta varten hyvin vähän.
Sama kauran ylivalta näkyy VYR:in viimeisessä luomuviljaraportissa (miljoonia kiloja):
Quote Vehnä Ruis Ohra Kaura
Tuotanto 2018 10,0 4,2 11,8 45,9
Raportista ei saa kaikkia niitä tietoja kuin ennen, mutta tämän tiedon saa:
Quote Vehnä Ruis Ohra Kaura
Käyttö rehuksi 6,41 0,14 10,2 22,7
Niinpä (voi sanoa) valtaosa kotimaisesta luomuviljojen itsessään vähäisestä tuotannosta menee vielä eläinten suihin. Ymmärtävätkö ne edes olla kiitollisia siitä, että saavat luomulaatuista ruokaa?
Kun vienti vielä otetaan huomioon, niin
suomalaista ihmistä kohti ja ihmistä varten Suomessa viljellään tai syntyy luomuna alle puoli kiloa vehnää, alle puoli kiloa ruista, ohraa ei oikeastaan juuri ollenkaan ja ehkä kilo kauraa. Tämä siis vuodessa. Päiväannoksen saa tietysti jakamalla 365:llä.
Vaikka Luomu Suomessa 2018 -koosteessaan Pro Luomu pääsee kertomaan (ihan kyllä Luken mukaan) ...
QuoteKasvintuotanto
• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2018 lähes
87 milj. kg. Luomua oli 3,2 % maan koko viljasadosta.
... ja sekin on jo surkea tulos luomuviljelyalan osuuteen nähden, niin todellinen tilanne luomuviljan osalta on siis tuolla tavalla vielä surkeampi.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.10.18 - klo:06:46
Tarkastelkaamme välillä tätä toista päätä. Kuivuudesta huolimatta Käytännön Maamiehen kisa voitettiin erinomaisella tuloksella:
KM: OHRAKILPAILUN VOITTO ETEL,,-POHJANMAALLA VILJELEV,,LLE KARI ALASAARELLE (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/10/18/km-ohrakilpailun-voitto-etela-pohjanmaalla-viljelevalle-kari-alasaarelle)
Vaikka ennätyksestä jäätiin lähes 1000 kiloa, saatiin kuitenkin 8 586 kiloa. Kyllä luomuohrallakin on samassa kilpailussa saavutettu joskus hyvänä vuonna noin 5 500 kiloa, mutta tuo hajurako on olemassa.
Tässä ovat tuon kisan tulokset taulukkona:
https://kaytannonmaamies.fi/share/21563/0a5b67?fbclid=IwAR0WRQtuao8aWqpOfx6lPMEdVBebRc83IYS2jNoOW23YR5vfgqiFZuF19yM
Sieltä voi lukea, että paras tulos luomuviljelyllä tuossa kisassa oli 4002 kg/ha. Eli hajurako hyvin pysyi.
Vaikka tuo tulos oli itsessään erinomainen: luomuohran keskimääräinen satotaso liikkuu siinä 2000 kg/ha kieppeillä.
Tuolla satotasolla eläimet siis saattavat jäädä pettyneiksi, mutta ihmiset tuskin
keskimäärin huomaavat mitään, nauttiessaan sen noin 270 gramman annoksensa suomalaista luomuohraa, muodossa tai toisessa. Kun luomuoluestakaan ei ole Suomessa mitään menestystuotetta tullut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg11680#msg11680). - Luomuohran mahdollisesta viennistä en löytänyt luotettavia lukuja, mutta VYR:in mukaan sitä tuodaan noin puoli miljoonaa kiloa (2018/2019).
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Mutta tämän suosituksen täyttämiseen ei siten koko Suomen luomukasvisten tuotannosta ole paljon apua:
Suomalaiset ravitsemussuositukset (https://www.kasvikset.fi/ravitsemus/ravitsemussuositukset)
QuoteKasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, ainakin 500 g päivässä.
Kaksi päivää suomalaiset siis pärjäisivät suomalaisella luomutuotannolla, tuossa asiassa.
***
Voisi ehkä tehdä laskelman sillä oletuksella, että jos tiloista n. 1/10 ja myös pelloista n. 1/10 on luomussa, niin niiden pitäisi myös ruokkia 1/10 väestöstä. Pro Luomu varmaan toisessa yhteydessä arvioisi, että tuon verran suomalaisista on luomuihmisiä.
Paljonko tuo 1/10 saisi syödäkseen?
Edellä on jo arvioitu kaikissa tuoteryhmissä luomutuotannon määrä yhtä suomalaista kohti. Enää täytyisi niistä puristaa teoreettinen laskelma, paljonko niistä tulisi yhtä "luomuihmistä" kohti.
Taidanpa kohta tuollaisen taulukon tai listan koota. Mutta uskallan jo arvioida, että kotimaiseen luomuun pitäytyminen ei ainakaan lihottaisi.
Ryhdytäänpä toimeen.
Luomulihan 3,71 mijoonaa kiloa jaettuna 0,55 miljoonalla tekee 6,75 kiloa vuodessa. Eli noin puoli kiloa kuussa. 18,5 grammaa päivässä.
Luomumaidon 69 miljoonaa litraa jattuna samalla luvulla tekee 125 litraa vuodessa. Eli n. 10 litraa kuussa. Noin 1/3 litraa päivässä.
Suomalaisia luomuvihanneksia saisi tämä teoreettinen luomuihminen syödäkseen vajaan kilon verran kuussa. Pienehkön porkkanan verran, päivässä.
Quote from: Heikki Jokipii on 02.08.19 - klo:03:36
Kun vienti vielä otetaan huomioon, niin suomalaista ihmistä kohti ja ihmistä varten Suomessa viljellään tai syntyy luomuna alle puoli kiloa vehnää, alle puoli kiloa ruista, ohraa ei oikeastaan juuri ollenkaan ja ehkä kilo kauraa. Tämä siis vuodessa. Päiväannoksen saa tietysti jakamalla 365:llä.
Teoreettinen luomuihminen saisi tietysti noita noin kymmenkertaisen annoksen. Luomuperunaa tulisi luomuihmiselle 25 kiloa vuodessa eli noin 2 kiloa kuussa. Päivää kohti se tekisi 68 grammaa eli noin yhden perunan.
Mutta eipä tuolla dieetillä todellakaan olisi liikalihavuuden vaaraa: peruna, hiukan vihanneksia, nokare lihaa, hiukan leipää tai puuroa, lasillinen maitoa. (Tuosta voisi vielä yrittää laskea kilokalorit tai joulet.)
Quote from: Heikki Jokipii on 04.08.19 - klo:06:41
Mutta eipä tuolla dieetillä todellakaan olisi liikalihavuuden vaaraa: peruna, hiukan vihanneksia, nokare lihaa, hiukan leipää tai puuroa, lasillinen maitoa. (Tuosta voisi vielä yrittää laskea kilokalorit tai joulet.)
Pieni lisä tuohon äskeiseen tulee vielä luomumunista. Niitä tuotettiin 4,67 miljoonaa kiloa v. 2018, josta tulee yhtä teoreettista luomuihmistä kohti 8,49 kiloa. Se on noin 142 luomumunaa. Noin 12 munaa kuukaudessa, yksi muna hiukan useammin kuin joka kolmas päivä.
Keskiarvosuomalaista kohti se olisi tietysti luomumuna n. kerran kuussa.
Niinpä kovin niukalta näyttää luomutuotannon osuus Suomen ravitsemuksessa. Ei, en unohtanut tuontiluomua. Se tietysti mahdollistaa yksittäiselle ihmiselle luomun osuuden nostamisen ruoassaan. Mutta se ei ole luomutuotantoa, täällä. Sitä ei valtio yritä tukipolitiikallaan ylläpitää.
Luken luomualatilastosta (vuoden 2019 ennakko) selviää, että kesannon määrä putosi luomussa v. 2015 yli 22 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin. Jossa se on sen jälkeen suurin piirtein pysynyt.
Sen sijaan nurmen määrä nousi v. 2015 suurin piirtein sillä määrällä, jolla kesanto väheni. Kaikkiaan nurmen määrä on vuodesta 2013 yli kaksinkertaistunut. Eli kasvanut selvästi luomun kokonaisalaa nopeammin (kasvu siinä n. 57%).
Muuttuiko laki tai lain tulkinta eli käytäntö v. 2015 jotenkin? Vai mitä tapahtui? Siinäkö kohtaa päätettiin häivyttää tuo luomun "latausala" tilastoista?
PS. Jokatapauksessa nurmea ja kesantoa - molemmat potentiaalista "latausalaa" - on nyt yhteensä 66% koko hyväksytystä luomualasta. Ja 6,8% kaikesta peltoalasta.
Koska tuosta luomupeltojen latausalasta ei anneta selkeitä tietoja, täytyy vain jatkaa osin spekulatiivista haarukointia.
Nurmesta voi siis saada eläimille syötävää, ja varmaan sitä siitä otetaankin, myös luomuviljelyssä. Eläintiloja on siellä kuitenkin suhteellisen vähän, vain noin viidennes kaikista tiloista, noin tuhat. Voidaan tietysti kuvitella, että muut luomutilat myyvät rehua eläintiloille. Tapahtuuko sitä, kuinka paljon?
Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi. Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna? Kuinka suuri osa siirtymävaiheen alasta on vain latautumassa, tulevaa luomutuotantovaihetta varten? Siis oikeastaan, meidän näkökulmastamme: käytännössä poissa käytöstä, ikäänkuin "paketissa"? Näin ulkopuolisesta tuntuisi, ettei sillä kannata viljellä luomuviljaa, jonka sitten joutuisi myymään tavanomaisen viljan hinnalla?
Joka tapauksessa noista luomuviljelyalan käyttömuodoista ei suoraan tule ihmiselle paljoa syötävää. Eikä tule epäsuorastikaan: olemmehan jo edellä kiinnittäneet huomiota siihen, miten luomuna tulee lihaa ja maitoakin myyntiin suhteellisen vähän. Vaikka niiden tuottamiseen käytetään viljaakin (VYR:in luomutilastot, ks. edellä 02.08.19).
Tässä on luomu.fin uutinen eli tulkinta Ruokaviraston julkaisemista tiedoista:
Ruokaviraston ennakkotiedot kertovat luomualan kehityksestä 2019 (https://luomu.fi/kirjoitus/ruokaviraston-ennakkotiedot-kertovat-luomualan-kehityksesta-2019/)
Sinänsä hyvin asiallinen. Eikä luomu.fi:ltä voine ehkä odottaakaan mitään kriittisiä näkemyksiä, edes kummastelua. Kun he näkivät luomurukiin viljelyalan kasvun, näkivät he tietysti nurmialan vielä voimakkaamman, noin kymmenkertaisen kasvun. Mutta siinä ei ollut heidän mielestään mitään ihmeellistä, edes mainittavaa.
Quote from: Heikki Jokipii on 13.08.19 - klo:01:08
Entä siirtymävaiheen ala? Missä käytössä se on? Sen olen ymmärtänyt, ettei sen tuotosta voi myydä luomuna, ihmisravinnoksi. Mutta voiko sitä käyttää luomurehuna?
Vastaus siihen löytyi Ruokaviraston luomurehuohjeista varsin nopeasti:
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon
siirtymävaiheessa saatu rehu
Luonnonmukaisen tuotannon siirtymä-
vaiheessa saatua rehua (ns. SV2-rehu)
voidaan käyttää kotieläinten ruokinnassa
luomutiloilla. Jos luomutuotannon SV2-
rehu on muualla kuin omalla tilalla tuotet-
tu, sen käyttö voi olla enintään 30 %
rehuannoksesta. Lisätietoja siirtymävai-
heessa saadun rehun käytöstä löytyy
eläintuotannon ohjeesta.
Menemättä yksityiskohtiin, se on siis mahdollista. Ja tuolla tavalla rajoitetusti mahdollista käyttää muuallakin kuin omalla tilalla.
Viime vuoden aikana, jolloin luomutiojen nurmiala kasvoi
valtavasti, luomueläintilojen määrä pysyi kutakuinkin ennallaan. Uusia kyllä tuli, mutta vanhoja lähti sen verran, että kokonaismäärä laski 3:lla. Vielä emme tietysti tiedä luomueläinmäärän kehitystä.
Luomu.fi otti uutisessaan esiin tämän "kilpailutuloksen":
QuoteAhvenanmaalla luomutiloja tiheimmin
[...]
Tilastosta ilmenee, että ahvenanmaalaisista viljelijöistä yli kolmasosa on luomutuottajia. Pohjois-Karjalassa joka viides. Pienin luomuviljelijöiden osuus maakunnan viljelijöistä on Lapissa, jossa luomutuottajia on reilut kolme prosenttia viljelijöistä.
Ahvenanmaa meni siis luomuisuudessa tavallaan kärkeen tänä vuonna, ohittaen viime vuoden "mestarin".
Ahvenanmaa on kärjessä myös luomunurmen osuudessa. Nurmea molempina vuosina 79%. (Koko maassa 66%.)
Mutta siihen löytyy ehkä selitys. Eläintiloja oli siellä 52 (yhteensä 135 luomutilasta) v. 2019 eli 39%, joka on lähes kaksi kertaa niin korkea suhteellinen osuus kuin koko maassa.
Olisiko kyse lampaista? Sen käsityksen saa tältä kaupalliselta sivulta:
https://www.chipsters.fi/fi/tietoa-uutisia/tietoa-ahvenanmaan-lampaasta
Mutta täytyypä tarkistaa virallisista lähteistä. Mutta nyt tuleekin eteen mutta eli tenkkapoo. Ahvenanmaa
puuttuu ely-keskuksittain eritellystä eläinmäärälistasta 2018 (samoin edellisenkin vuoden tilastosta). Outoa.
***
Ahvenanmaalla muuten luomutilojen keskimääräinen tilakoko on aika pieni, noin puolet koko maan keskiarvosta, mutta kasvoi kyllä 27,4 ha:sta 34,1 hehtaariin, viime vuodesta. Mutta kun koko maan keskiarvo myös kasvoi, edelleen vertailutilanne on sama.
Maaseudun Tulevaisuus:
Luomupinta-ala kasvaa siitä huolimatta, että uusia luomusitoumuksia ei tehdä
Uusia luomusitoumuksia ei tänä vuonna tehdä, mutta luomutilalliset haluavat silti kehittää tilaansa ja kasvattaa pinta-alaansa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.488577)
Se oli kyllä havaittavissa Ruokaviraston tilastoissa, että luomutilojen tilakoko oli oikeastaan hyvinkin rajusti kasvanut.
Luomualan lsäämiseenkään ei saanut tukea, mutta oliko näin:
Quote"Hyvään vauhtiin päässeet luomutilat ovat katsoneet, että viljelypinta-alaa voi kasvattaa, vaikka siihen ei heti luomutukea saakaan".
Varmaankin osa niistä oli eläintiloja (tai sellaisten naapureita), jotka voivat heti hyödyntää luomunurmensa (ks. edellä 15.08.19).
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Kun tuo KOULU-hanke kestää vuoden 2021 loppuun, emme varmaan sitä ennen saa paljon tietoja siitä, kuinka se on onnistunut. Samoin Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän uusia pöytäkirjoja ei ole nettiin ilmestynyt nyt yli vuoteen. Niinpä me olemme edelleen noiden v. 2018 tietojen varassa.
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Poimitaanpa sieltä esille luomukurkku: 459 000 kg. Suomalaista kohti siis 83 grammaa. Pienen perheen osuuden Suomen luomukurkkujen tuotannosta (240 g, 1 kurkku) voi juuri nyt ostaa S-kaupasta hintaan 1,67 euroa (kilohinta n. 7 euroa).
QuoteKysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Tämä oli huomattu asiakirjassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014"2020 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg14768#msg14768):
QuoteLuonnonmukaisessa puutarhatuotannossa tuotto- ja kustannuseroja aiheutuu samoista toimenpiteistä kuin muussakin kasvinviljelyssä. Puutarhaviljelyn tuotto- ja kustannustaso on huomattavasti korkeampi kuin normaalissa peltoviljelyssä. Koska markkinoilta saatava hinta ei keskimäärin riitä kattamaan kohonneita kustannuksia luomutuotannossa, on luomupuutarhaviljelylle perusteltua maksaa luomukorvausta
Markkinoilta
pyydetystä hinnasta meillä on juuri luomuvihanneksista paljon bongauksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg1070#msg1070).
Niinpä tämä katsottiiin tarpeelliseksi (lihav. HJ):
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon korvausta maksetaan 160 ,/ha/v, avomaan vihannestuotannossa 600 ,/ha/v
Mutta ei tuo erityistoimenpide, korotettu tuki näytä auttaneen. Viimeisimmät tiedot eivät kerro, että surkeassa tilanteessa olisi tapahtunut muutosta. Eikä edelleenkään luomukasvisten arvoketjutyöryhmästä ole mitään kuulunut.
Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.
Quote from: Heikki Jokipii on 20.08.19 - klo:03:11
Mutta luomun yleisissä mainos- tai kuvituskuvissa vihannekset taitavat edelleen olla se tavallisin käytetty aihe.
Tämä luomu.fin jutun kuvituskuva on tyypillinen - esittäessään hyvin epätyypillisen tilanteen:
https://luomu.fi/tapahtuma/luomubuumi-lisaa-luomutuotteita-tyopaja-2/
a) hyvin harvoin luomutuotteita tarjotaan torilla. Kuva voi tietysti olla, ja luultavasti onkin, erityisiltä luomumarkkinoilta (kuva ei ole feikki, kyllä liitutaudulla näkyvät hinnat ovat luomuhintoja!)
b) luomuvihanneksia on tarjolla vähän (kuten edellä osoitettiin), ja siis myös harvoin
Lainaan tuolta toisesta keskusteluosiosta (http://=http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=5.msg14776#msg14776) tämän Hesarin pätkän uudelleen:
QuoteRistilä korjasi ruista perinnetalkoissa Takalan luomutilalla Virolahden Klamilassa. Isäntä Lauri Takala viljelee maatiaisruis Hermannia, rekisteröityä alkuperäiskasvia ja muita maatiaiskasveja kuten ryvässipulia, jota hän toimittaa Michelin-ravintoloille Helsinkiin.
(lihav. HJ)
Ryvässipuli on keltasipulilajike, joka on varmaankin laskettu mukaan tilastoon, joka osoittaa, että luomusipulin tuotanto on vuodesta 2014 pudonnut kolmannekseen v. 2018. Ja oli 215 000 kiloa v. 2018. Suomalaista kohti siis 39 grammaa. Sipuleina noin 1/3 sipulia, tai yksi sipuli jaettuna tasan pienelle perheelle. Tämähän todettiin jo edellä 5.5.19 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14091;topicseen#msg14091).
Myös luomusipulin viljelyala on siitä vuodesta 2014 pudonnut puoleen v. 2018. Vuoden 2019 puutarhakasvien luomuviljelyaloja ei ole vielä saatavilla.
Mutta eivät siis suomalaiset saa merkittävästi syötäväkseen luomuviljelyssä tuotettuja tuotteita, sen enempää ruista kuin sipuliakaan. Paitsi Helsingin Michelin-ravintoloissa, josta HS halusi meitä informoida. Vielä itse tässä korostan, että kyseinen viljelijä ei siis toimittanut sipuliaan Helsingin kauppoihin myytäväksi.
Tutkimustulos, joka meitä ei millään tavalla yllätä:
QuoteMaailmanlaajuisesti luomukierroissa on vähemmän viljoja ja enemmän rehukasveja sekä typpeä sitovia palkokasveja
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri viljelykierrossa olevien kasvilajiryhmien suhteellista osuutta luomuviljellystä tai tavanomaisesti viljellystä maa-alasta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna luomukierroissa oli 10 % vähemmän viljoja verrattuna tavanomaisiin viljelykiertoihin. Luomukierroissa oli myös 2,8 kertaa enemmän nurmi- ja nurmipalkokasveja, kuten raiheinää, apilaa, sinimailasta ja niiden seoksia kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla pelloilla. Luomussa yleisemmin käytettyjen kerääjä- ja aluskasvien osuudet viljelykierroissa on 3,2 ja 12,1 kertaa suurempia kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Myös palkoviljojen, kuten papujen ja herneiden viljely on luomussa hieman runsaampaa ja vastaavasti öljykasvien ja juurikaskasvien viljely vähäisempää. Typpeä sitovien palkokasvien yhteenlaskettu osuus on luomukierroissa selvästi suurempi ja ne sitovat 2,6 kertaa enemmän ilmakehän typpeä maahan kuin tavanomaisten kiertojen palkokasvit.
Luomu.fin/Luomuinstituutin artikkelista (21.8.19):
Luomuviljelyn viljelykierroissa viljelykasvien lajisto on monimuotoisempaa kuin tavanomaisessa tuotannossa (https://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljelyn-viljelykierroissa-viljelykasvien-lajisto-on-monimuotoisempaa-kuin-tavanomaisessa-tuotannossa/2/)
Noin on siis maailmanlaajuisesti. Mutta miksi Suomessa on vielä jyrkemmin (nurmen osuus tänä vuonna 66%)? Siihen ei artikkeli edes yritä vastata.
Yritetään tätä:
QuoteTutkimuksissa on myös osoitettu, että luomun monipuoliset viljelykierrot mahdollistavat satotasoerojen kaventamisen luomupeltojen ja tavanomaisten peltojen välillä. Luomutuotannossa saavutettavia satoja verrataan useimmiten tavanomaisessa tuotannossa saatavaan yhden kasvin satoon. Yksittäisten satokasvien satotasojen vertailusta olisi siirryttävä koko viljelykierrossa olevan kasvivalikoiman satotasojen vertailuun, jotta luomutuotannon sadontuottopotentiaalista saataisiin realistisempi kuva.
Oikeastaan olemme tehneet täällä juuri noin. Eikä kuva ole yhtään lohdullisempi. Lähtökohtamme, että viljelyllä pitää saada ihmiselle syötävää, on täysin perusteltu ja hyväksyttävä. Tuossa artikkelissa lähtökohtana näyttää olevan, että viljelyn tarkoituksena on tuottaa "ekosysteemipalveluita".
Kokonaisviljasadosta annetaan tällaisia sanallisia arvioita jo nyt:
Kuivuus kiusasi viljasatoa " rukiista ennätyssato (https://www.luke.fi/uutiset/kuivuus-kiusasi-viljasatoa-rukiista-ennatyssato)
Mutta luomusadon osalta joudumme odottamaan tätä päivämäärää:
QuoteSeuraava, maatiloilta saataviin tietoihin perustuva satotilasto, julkaistaan 22.11.2019. Satotilasto laajenee ja tarkentuu käsittämään alueittaisia satotietoja. Samalla satotilaston ennakkotiedoissa arvioidaan viljansadon määrä Ruokaviraston laatumääritelmien mukaisesti. Lopullisena vuoden 2019 satotilasto valmistuu vuoden 2020 alkupuolella.
Tietysti nuokin tiedot laittavat mielikuvituksen kihelmöimään, spekuloimaan sillä, mitä nuo arviot merkitsevät luomusadon kannalta.
Artikkelin kuva, jossa sadot on esitetty säkkeinä, on hyvin havainnollinen. Samaa ideaa voisi kyllä soveltaa sitten 22.11.2019 asiaa uutisoidessa: tavanomaiset ja luomusadot kuvaan vierekkäisinä säkkeinä! 8)
PS. Jos luomurukiin sato saman kokoinen kuin viime vuonna, ja vaikka vähän isompikin, se ei enää olisi tuossa kuvassa olisi säkki vaan pienen pieni pussi.
Tämä Mauno Konttilan opinnäytetyö vuodelta 2016 on hyvin selkeä esitys otsikomme aiheesta (pdf):
Kirjallisuuskatsaus satotasojen eroista luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä (http://www.theseus.fi/bitstream/10024/113884/1/KIRJALLISUUSKATSAUS+SATOTASOJEN+EROISTA+LUOMU-+JA+TAVANOMAISEN+VILJELYN+VALILLA.pdf)
Vaikka otsikko puhuu kirjallisuuskatsauksesta, mukana on myös täsmäliset taulukot satotasojen eroista vuosina 2006-2015. Poislukien tietysti vuosi 2010, joka jäi luomusatotilastoissa väliin.
QuoteOpinnäytteen aihe saatiin Luomuinstituutin professorilta Pirjo Siiskoselta, jonka mielestä kirjallisuuskatsaus satotasoeroista luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä yleisimmillä viljoilla olisi hyödyllinen.
Niin olisi, meidänkin mielestämme. Tekijä kertoo pohdintaosuudessa:
QuoteKävin selvittämään suurella mielenkiinnolla syitä satotasojen eroihin odottaen löytäväni jotakin ainakin itselleni uutta. Tavoitteeni toteutui, ja tulokseksi saatiin rajauksien sisällä suurempi luku kuin oletin. Oma veikkaukseni perustui noin kolmanneksen kokoiseen eroon, joka paljastui riittämättömäksi.
Ei ole ehkä yllättävää, että hän oletti eron pienemmäksi, koska pienempää arviota tästä erosta meille aktiivisesti tyrkytetään. Mutta suomalaiset tilastot ovat tässä suhteessa sanoisinko "armottomia".
Kirjoittaja oli tavallaan tietoinen tästä ...
QuoteHyvällä esikasvivaikutuksella viljasato voi olla esimerkiksi palkokasvin jälkeen jopa 80-90% tavanomaisesta satotasosta, kun viljan jälkeen viljeltynä sato jää yleensä 50-70%:iintavanomaisesta. Viljelykierrossa ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa viherlannoittaa joka toinen vuosi.
... mutta ei hänkään (kuten tavanomaista tai pikemminkin sääntö) laskenut viherlannoitusta mukaan (eli siis kaytettyihin hehtaareihin) satotasoja arvioidessaan ja laskiessaan.
Mutta "raakasadot" Suomessa löytyvät nyt helposti yhdestä paikasta. Lähteistä löytyy myös kirjallisuuskatsaus, tosin rajoittuen pääosin suomalaisiin kirjoituksiin asiasta.
Jari Leppä oli huomannut tämän (lihav. HJ):
Jari Leppä luomupäivässä: Luomutuotteita pitää saada lisää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.520454)
QuoteMaa- ja metsätalousministerin mukaan kaupan hyllyllä ei ole riittävästi luomutuotteita, vaikka luomupinta-ala kasvaa joka vuosi.
"Kotimaisia luomutuotteita on saatava lisää. Hallitus on valmis tukemaan tätä tavoitetta", Jari Leppä lupasi avatessaan Luomuelintarvikepäivän Helsingissä keskiviikkona.
Hallituksen tuki tarkoittaa muun muassa luomuvientiin ja viejien koulutukseen panostamista.
Hiukan oudolta tuntuu. Vientiä pitäisi olla, vaikka tuotteita ei riitä edes Suomen kauppojen hyllyille? Siitä nyt puhumatta, että mitä järkeä on siinä, että pyritään suosimaan kotimaisia luomutuotteita, ja samaan aikaan toimitaan tukirahoilla muiden maiden samaa pyrkimystä vastaan?
Onko tuossa nyt kunnolla mietitty, miksei niitä riitä? Joka tapauksessa se luomuväen suosittelema keino, että luomupinta-alaa lisätään, ei siis näytä auttavan.
***
Löytyisikö asiaan osvittaa Mauno Konttilan em. opinnäytetyöstä:
QuotePäätekijänä voidaan pitää erilaisia tavoitteita ja painotuksia. Luonnonmukaisessa viljelyssä sadon laatua tarkastellaan eri tavalla, siinä painotetaan enemmän ympäristövaikutuksia niin paikallisesti kuin globaalistikin ja pyritään käyttämään luonnon ravinnekiertoa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi ilman kemiallis-synteettisiä tuotantotarvikkeita. Nämä luomun tavoitteet ja periaatteet eivät aina suosi runsaita satomääriä.
Niinpä niitä luomutuotteita ei kaupan hyllyille paljon tule. Kasvukuntoa kaiketi niillä laajenevilla luomupelloilla olisi, mutta sitä on vaikea kaupassa myydä.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.07.19 - klo:07:59
Ainakaan luomulihan tuotanto ei ole viime vuosina kasvanut:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto/03a_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout1/?rxid=8d41c1c3-1376-4a05-b133-d15c7c834191
Vaan pikemminkin laskenut.
Ainakaan siitä ei siis löydy selitystä sille, miksi nurmen osuus luomuviljelyssä on edellä kuvatulla tavalla kasvanut.
Luomumaidon tuotanto on kyllä kasvanut 2015-2018 55,2 miljoonasta litrasta 69 miljoonaan litraan (Pro Luomun koosteen mukaan)
Luomuväki on ihmetellyt sitä itsekin. Sallittaneen lainata tämä kalvo tai dia Pro Luomun liharyhmän 14.5.19 pöytäkirjasta:
QuoteEläin- ja tilamäärät ovat kasvaneet,
lihantuotanto ei. Mistä johtuu?
Näkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syys, että emolehmätuottajille riittää luomutuet " emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
• Pitäisi selvittää tarkasti kuinka suuri osuus menee luomuna
jatkokasvatukseen?
• Jatkokasvatukseen ei tunnu olevan kiinnostusta
• Vieroitettujen nautojen loppukasvatus luomuvaatimuksineen voi olla
joissain tapauksissa haasteellista " mm. kaikkien hiehojen pitää laiduntaa
kesäisin
• Luomuväkirehu kallista
• Sonnipalkkion maksaminen on lopetettu 20 kk ikäisille
• Pellot voi olla luomussa, mutta eläimet ei. Luomuhyväksyttyihin
rakennuksiin investointi ei houkuttele.
• Toisaalta eläintenhyvinvointikorvauksen avulla voi saada hyvää tukea
ulkoilutuksesta ja laidunnuksesta, jolloin edes luomutuki ei houkuttele
niin paljon
Keskustelua tuossa kokouksesssa ei pöytäkirjan mukaan käyty sian ja siipikarjan lihan tilanteesta. Asiaan kuitenkin luvattiin kaikkineen palata ryhmän syyskuun kokouksessa.
Luomulihan tavoitekasvu ensi vuoteen 2020 mennessä esitetttin kuitenkin kaikkien lihalaatujen osalta tuplana tai lähes tuplana v. 2015 verrattuna, samaisessa pöytäkirjassa. (Myös luultavasti luomuboilerin, vaikka sitä koskevissa luvuissa oli pöytäkirjan taulukossa ilmeinen pilkkuvirhe, ja kilotavoite näytti minimaaliselta.)
Talman Luomun konkurssia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14380#msg14380) ei tuon kokouksen pitohetkellä 14.5.19 ollut vielä tapahtunut.
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Niinpä kai. Jos tuo hypoteettinen (keskimääräinen?) perhe haluaisi samana vuonna ostaa toisenkin luomukurkun, tarjonnan eli tuotannon pitäisi kaksinkertaistua.
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Nyt myös Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmän pöytäkirja 18.03.19 ilmestyi nettiin. Siinä myönnetään:
QuoteKuiva kesä verotti satoa ja menekkiä olisi osittain enemmän kuin tarjontaa
• Erityisen huono kesä oli sipulien ja kaalin kohdalla
• Porkkanat riittää huhtikuuhun, perunaa vielä on
• Salaattien ja yrttien kohdalla tuotanto ja markkinat balanssissa
Mutta mitättömiä ne olivat luomukaalin ja -sipulin tuotantomäärät aiempinakin vuosina. Pöytäkirjassa luvattiin, että:
Quote• Kaudelle 2019 tulossa Suomessa tuotettuja uutuustuotteita
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Luomulihan tuotannon vähäisyyttä ihmetellessä Pro Luomun liharyhmän kokouksessa (ks. edellä 22.10.19 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15286#msg15286)) tuli esiin tällainenkin seikka:
QuoteOnko luomupihvilihalle tarpeeksi kysyntää?
• Suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä ns. oikean pihvilihan päälle
ja voi olla vaikea ymmärtää, että hinnassa on sekä pihvilisä että
luomulisä.
Vaikka tuo on kauppaa, ei tuotantoa, heijastuu se tuotantoonkin.
Paradoksaalisesti voi olla niin, että siasta menevät luomuna kaupaksi parhaat palat, eli se luomukinkku jouluna. Mutta naudasta sitten vain halpa jauheliha?
Mutta kumpikin tuosta vaikuttaa siihen, mitä kannattaa tuottaa. Tai siten, ettei kannata tuottaa. Jos ja kun luomutuet pyörivät muutenkin. Uudestaan lainaten:
QuoteNäkökulmia aiheeseen:
• Suomessa n. 600 emolehmätilaa (yli 20 000 emolehmää luomussa),
joista tulee luomuvasikoita, mutta loppukasvattamoja on vähän. Kun
vasikat 6kk iässä vierotetaan ne myydään usein tavanomaisena
eteenpäin.
• Yksi syy, että emolehmätuottajille riittää luomutuet " emolehmillä n.
70% hinnasta tukea, muilla vain 50%
Harmi, että tämä uutinen meni uudelleen maksumuurin taakse ...
Mustiala sai luomupelloilta paremman tuloksen kuin tehoviljelystä " Ensi vuonna myös kotieläintuotanto hyppää luomuun (https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mustiala-sai-luomupelloilta-paremman-tuloksen-kuin-tehoviljelysta-ensi-vuonna-myos-kotielaintuotanto-hyppaa-luomuun-417729)
... mutta sen ehdin siitä nähdä, että kyse oli euromääräisestä tuloksesta. Jossa yhtenä tekijänä olivat luomutuet.
Siinä oli myös linkki, josta näkisi tarkemmin. Nyt se täytyy etsiä uudelleen, sitä en ehtinyt tai ymmärtänyt napata talteen.
Mehän edellä (01.05.19) lupaisimme, että yritämme kriittisesti seurata tätä Mustialan tapausta.
Em. Pro Luomun liharyhmän kokouksessa 14.05.19 esiteltiin voimassa olevat luomulihan tuotannon kasvutavoiteet.
Mutta sitten tässä kohdassa ryhmä päätti tehdä tämän:
QuoteRyhmän toiminnan painopisteet vuonna
2019. Mitä tehdään?
1. Päätettiin tehdä realistinen luomulihantuotannon kasvutavoite
• Vk + horeca + vienti. Ensimmäisille vuosille enemmän.
• Asiaa mietitään lisää, kun tieto loppukasvattamisen kannattavuudesta
saatavilla
***
Vielä ei ole joulu. Mutta tuossa tuokiossahan se tulee. Katsoin Foodiesta:
joulukinkkuja on jo saatavilla. Mutta luomukinkkuja ei. Vaikka me olemmekin asian jo periaatteessa riittävän monta kertaa tehneet, luomukinkkujen tuotannon (ja tarjonnan ja hinnan) tarkkailu voisi olla tänä vuonna kuitenkin tarpeen. On tavallaan erikoistilannne, kun yksi suuri toimija (Talman Luomu) on nyt pelistä pois.
Tällaista väittää nyt HAMK:
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/mustialan-opetus-ja-tutkimusmaatila-kokonaan-luomuun.html)
QuoteLaskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.
(lihav. HJ)
Tuota ei kyllä purematta niellä. Vaan erityisesti satotason osalta tarkistetaan, missä määrin se pitää ylipäänsä paikkansa. Ja missä määrin suhteellisen hyväkin tulos on saavutettu loisimalla. Kun tila ei vielä ole ollut kokonaan luomussa, se on voinut loisia itseään!
Luomun parempi kannattavuus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=939.msg12182#msg12182) onkin sitten kokonaan toinen juttu.
Tämän ei pitäisi ainakaan olla luomueläintuotannon lisäämisen esteenä:
QuoteSiirryttäessä luomuun peltokasvien kolmannen vuoden sato voidaan markkinoida luomuna. Maitopuolella tuote on luomua, kun eläin on ollut 6kk luomuhoidossa ja naudanlihassa 12kk. Naudantuotannossa kuitenkin aina vähintään ¾ kunkin eläimen elämästä.
Lähde:
https://www.proagria.fi/toimialat/luomutuotanto
Ainakin se muuttuu kummalliseksi, miten vuosia, jopa vuosikymmeniä valitetaan siitä, miten luomulihassa "tarjonta ei vastaa kysyntää".
Pro Luomun liharyhmän kokous, johon luvattiin luomulihan realistinen kasvutavoite (joka voisi valaista asiaa enemmän), on jo syyskuun alussa pidetty, mutta sen pöytäkirjaa ei ole verkkoon ilmestynyt.
Hommia. Luomusatotilaston 2019 ennakko on ilmestynyt:
https://stat.luke.fi/luomusatotilasto
Yleissilmäys: nousua näyttää olevan. Mutta niin on viljelyaloissakin, joista nyt on haettava tuoreet luvut toisaalta.
Myös koko satotilaston ennakko 2019 on vertailukohdaksi saatavissa:
http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/4
Siinäkin vilkaisulla näkyi reipasta nousua heikkoon viime vuoteen nähden.
Ensimmäinen hyvin karkea arvio. Jos nyt on näin ...
QuoteMäärä on 3,5 % Suomen koko viljantuotannosta.
... ja viime vuonna osuus oli 3,2%, niin osuus on kyllä noussut. Mutta samaan aikaan luomualan osuus on noussut lukemaan 13,9%. Siinä on tosin mukana siirtymävaihe. Tarkempaa analyyysiä tarvitaan. Hetkinen.
Eli tuolla edellähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14625#msg14625) se on jo arvioitu: varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuus 11,7%.
Vieläkin tarkempaa analyysiä tarvitaan. Mutta tuosta voi jo tehdä jakolaskun: 3,5/11,7.
Eli luomuviljantuotannossa sen mukaan olisi saatu melko tarkkaan 30% siitä, mitä
keskimäärin. Nyt on yritettävä vielä, totuttuun tapaan, etsiä luku tavanomaiselle viljelylle (eli luomu erottaa tuosta koko sadosta).
Tein excelin LUKEn taulusta:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=4b20f601-0c23-4adf-9e14-33b925fae30a
Siinä kaikkien 25 luomuviljalajin satotasot (kg/ha) 2006-2019.
Excelin tuloksia tämä saitti ei pysty näyttämään.
Mutta lyhyesti kiteyttävin tulos:
Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.
Laskin myös luomun satotason osuuden kokonaissadon (siinä luomu mukana) satotasosta. Sitäkään ei täällä teknisistä syistä voi helposti ja kauniisti esittää. Mutta eipä siinäkään mitään erityistä ole.
Vieläkin ihmetyttää miksi LUKE ei halua esittää vertailuja tavanomaisen ja luomun satotasojen välillä. Kyllähän kokonaisadosta saa irti luomun hehtaarit ja kilot. Muutaman kerran olen sen tehnyt mutta taidan nyt jäädä odottamaan lopullisten tilastojen ilmestymistä maaliskuussa 2020 - teen silloin luomun erotuksen kokonaissadosta vuosina 2006-2019.
Luulenpa, että pyydämme Lukea tekemään erikseen taulukot tavanomaisen viljelyn sadoista. (On taidettu jo kerran esittää tämä toivomuksemme, mutta esitetään uudelleen.)
Tässä alkaa meillä olla jo perinteitä. Teet, Jarrumies, aina hienot vertailulaskelmat, ja teet ne sitten yleensä lopullisista tiedoista. Se on perusteltua tälläkin kerralla. Nyt ei ole erityistä kiirettä. (Nuo jo tehdyt excelit voinet jakaa sähköpostitse jäsenille?)
Mutta tarkastellaan vielä kuitenkin näitä suuria summalukuja: 11,7 prosentilla alasta saatiin 140 miljoonaa kiloa viljaa (luomu) ja 88,3 prosentilla alasta saatiin 4000 miljoonaa kiloa. (tavanomainen, ei kiinnitetä nyt huomiota siihen, että jälkimmäisissä luvuissa on mukana luomun siirtymävaiheen alaa).
Prosenttiyksikköä kohti peltoalasta tuli satoa näin:
Luomuviljely 11,97 miljoonaa kiloa
Tavanomainen 43,3 miljoonaa kiloa
Kun nuo suhteutetaan, pääsemme taas tutun näköiseen iukuun: 0,28. Eli luomu tuotti noin 28% siitä, mitä tavanomainen viljely tuotti. Vähän yli neljänneksen.
Kyllä, peltoalaa käytetään myös muuhun kuin viljanviljelyyn. Mutta tarkempi tarkastelu tulee sitten aikanaan Jarrumiehen lopullisissa taulukoissa.
Luomun kohdalla kuitenkin tosiasiassa suuri osa muodollisesti nurmea olevasta alasta on piilossa olevaa viljanviljelyalaa: "latautumassa" olevat pellot kannattaa ja saa ilmoittaa nurmialana. Siten tuo yllä oleva kokonaialojen vertailu on perusteltua.
***
Jos ohitamme siis valtavan nurmen osuuden luomuviljelyssä, kauran huima ylivalta siinä jatkuu edelleen. Käsitellään asiaa toiseesa triidissä, kun saamme uusimmat tiedot asiasta, mutta ennen on ollut näin: luomukaura ei juurikaan päädy suomalaisten ravinnoksi, vaan valtaosa siitä menee vientiin.
Myös muiden viljojen tuotantomäärät luomussa ovat edelleen koko väestöön suhteutettuna hyvin vaatimattomia: vehnä 17, ohra 17 ja ruis 9 milj. kiloa. 5,5 miljoonalla ja koko vuodelle jaettuna ei niistä paljon tule. Eikä n. 12,5 miljoonasta luomuperunakilostakaan. Luomuherneet otettiin näin esille tekstissä...
QuoteLuomuherne- ja härkäpapu sato kasvoivat - molemmat lähes 70 % - molempien osuus kokonaissadosta on noin 15 %.
... mutta ei pylväskaaviossa tai absoluuttisena kilomääränä. Jos olisi otettu, olisi jouduttu kertomaan, että luomuherneitä tuotettiin 5 miljoonaa kiloa. Ei siis täyttä kiloakaan henkeä kohti.
***
Jos sitten katsoo tätä taulukkoa...
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/a97a13fe-ac14-464a-a44d-9ebc5f578a63
.. niin näkee, että luomulla on suuria osuuksia oikeastaan vain rehuviljoissa, eli eläinten syötäviksi viljellyissä kasveissa. Ihmisten syömät lajit jäävät yleensä noin 2 prosenttiin.
Onko tuo ym. 5 miljoonaa kiloa hernettäkin muuten rehuhernettä? Ja tarhaherne ihmisille on erikseen?
Siltä eli tuolta pohjalta odottaisi, että luomueläintuotanto nyt kasvaisi. Mutta tapahtuuko sitä? Saamme tulevaisuudessa tietää.
Luke kertoo uutisessaan lyhyesti luomusadoistakin näin:
Ohra- ja kaurasato tavanomaisia " ruissato suurin lähes 30 vuoteen (https://www.luke.fi/uutinen/ohra-ja-kaurasato-tavanomaisia-ruissato-suurin-lahes-30-vuoteen/)
QuoteMyös luomusato oli hyvä
Luomuviljely on laajentunut Suomessa viime vuosina ja monista peltokasveista korjattiin ennätyssatoja. Kaura on eniten viljelty luomuvilja ja sen sato kasvoi lähes 70 prosenttia. Korjattu noin 77 miljoonan kilon luomukaurasato on noin 6,5 prosenttia Suomen noin 1,2 miljardin kilon kaurasadosta.
Jos tavanomaisella puolella olisi saatu suurempia kokonaismääriä viljaa sen vuoksi, että viljelyalaa olisi laajennettu, puhuttaisiinko "ennätyssadoista"? Ehkä puhuttaisiin. Mutta vain tuolla tavalla väite ennätyssadoista voi olla yhtä aikaa totta tämän kanssa:
Quote from: Jarrumies on 22.11.19 - klo:15:19
Kaikista 25 luomuviljasta vain vehnällä viimeisimmän vuoden 2019 satotaso on suurempi kuin jonakin aikaisempana vuonna 2006-2019. Kovin systemaattista kasvua ei luomun aikasarjassa näy.
Tavanomainen itse asiassa jyräsi:
Satoennätykset paukkuivat viime kesänä " syysviljoista huimia hehtaarisatoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.558338)
QuoteKuiva kesä tuotti lopulta häkellyttävän suuria satoja maan länsiosissa, missä syysviljoista korjattiin yleisesti 5,5"6 tonnin hehtaarisatoja. Koko maan keskisato harppasi myös uudelle tuhatluvulle, 4 230 kiloon hehtaarilta.
Tämä oli huomioitu näinpäin:
QuoteKokonaissadossa ei ylletty ennätykseen, koska vilja-alan on supistunut lähes 15 prosenttia 2010-luvun alun hyvistä viljavuosista. Hehtaarisadoissa harpattiin kuitenkin uudelle tuhatluvulle, kun koko maan keskisato nousi viljoilla 4230 kiloon.
Edellinen ennätys on kahden vuoden takaa, 3 980 kiloa hehtaarilta.
Vaikka luomusadot vetivät tuota keskiarvoa alaspäin, eivätpä ne pystyneet estämään uuden ennätyksen syntymistä.
Myös VYR:in ...
ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNN,,ST,, 2019/2020
(aikaväliltä 1.7.2018 - 30.6.2019), päivitetty 22.11.2019 (https://www.vyr.fi/document/1/915/06026ae/luomum_2b23cb2_Julkinen_Luomuviljatasearvio_2019_2020_22_11.pdf) (pdf)
... ilmestyi. Siinä on mm. jo laskettu luomusatojen keskiarvot:
QuoteSato (kg/ha)
Vehnä 2 500 Ruis 1 900 Ohra 2 480 Kaura 2 420
Eli kaikkien neljän satotaso reippaasti alempi kuin koko sadon keskiarvo 4 230 (yllä eli edellä). Tuotannon lukuina oli käytetty Luken ennakkotilaston lukuja, tuon otsikon aikavälin loppupäivämäärästä 30.6.2019 huolimatta. Käytöstäkin annettiin tietoja, mutta niitä lukuja täytyy vielä "maistella".
PS. Muistutus pohjoisesta sijainnistamme: Saksan luomusadot ovat suurin piirtein sillä tasolla kuin meidän tavanomaiset satomme. Ja nuo tavanomaisen "häkellyttävän" suuret luvut (yllä, edellä) noin Saksan tavanomaisen viljelyn keskiarvoja.
PS2. En saa tätä Luken tietoa stemmaamaan:
QuoteVuoden 2019 luomuviljasato " 140 miljoonaa kiloa on 63 % suurempi kuin vuonna 2018.
Mitkä kasvit tuossa 140 miljoonassa kilossa pitäisi olla mukana? Luke ei sitä oikein selvästi kerro.
Käytöstä VYR esittää arvion (miljoonia kiloja):
Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä
QuoteKäyttö elintarvikkeeksi
teollisuudessa 4,4 4,9 2,3 38,0 49,6
Käyttö rehuksi 7,5 0,1 10,9 26,5 45,0
Lisäksi kerrotaan, että kauraa tuodaan 1 ja viedään 2 mijoonaa kiloa. Todellista vientimäärää emme taaskaan saa: osa teollisuuskäytöstä menee myös vientiin.
Aika suuri osa noistakin viljalajeista menee eläinten suihin. Kyse lienee usein laadusta: luomukauran laatu ei ole aina riittänyt vientiin. Siksi luomukauraa on ennen aika paljon tuotu Virosta. Eläimille menee tämäkin Luken vuosittain ilmoittama:
QuoteKuudennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana.
Kuten myös se, mitä tulee nurmialalta.
PS. Lähetin Lukelle tänä aamuna kysymyksen, mistä kasveista kokonaisluomusato muodostuu. Samalla uudistin toivomuksemme, että myös tavanomainen viljely laskettaisiin ja esitettäisiin Luken sivuilla erikseen.
Anneli Partala Lukesta vastasi meille ystävällisesti ja täsmällisesti:
QuoteNeljän perusviljan lisäksi viljasato sisältää kuivaviljana korjatun seosviljan. Sitä on yhteensä 21,1, milj.kg. Olen perinteisesti tehnyt excel-taulukon tilaston kotisivulle, jossa vertailu edelliseen vuoteen. Se on alla olevassa kuvakaappauksessa Luomusato 2019e excel-taulukkona (22.11.2019). Toki samat luvut löytyvät myös tietokantalinkkien takaa.
Nyt tiedämme tuonkin. Ja, pitää lisätä, että kaikki mahdollinen pitää siis tilastoon lisätä, sen peittämiseksi, ettei (suomalaisille, vaikkei esillä tuossa) hmisille synny toimeliaisuudesta syötävää. Tämä ei luonnollisesti ole Partalan syy.
Me kiitämme tuosta ensimmäisestä vastauksesta. Ehkä vielä enemmän kiitämme tästä toiseesta vastauksesta;
QuoteKiitos tuosta toiveesta tavanomaisen sadon erottelusta. Se on kyllä työlistallamme, mutta ei aivan vielä työn alla.
Ja toivomme, ettei tuo työlista ole turhan pitkä. Lainaanpa vielä sähköpostitse esittämääni perustelua:
QuoteSamalla uudistaisin jo joskus esitetyn toivomuksemme, että tavanomaisen viljelyn, "tehoviljelyn" sadot pitäisi esittää erikseen. Ne voi kyllä "kaivaa" kokonaissadoista, mutta kun teillä on paremmat tietokoneet ...😊
Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä erityisesti liharyhmä panttaa tietoa eikä julkaise pöytäkirjojaan netissä. Sen 14.05.19 kokouspöytäkirjasta:
QuoteSeuraavat kokoukset
• 20.8. klo luomuliharetki // sikatila + nautatila
• 29.8 klo 13.00 HoReCa-kokous yhdessä
kasvisarvoketjutyöryhmän kanssa
• 5.9. klo 10-13 Liharyhmän kokous Keskolla Kalasatamalla
• 26.11 kaikkien arvoketjutyöryhmien pikkujoulut
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
Mikä oikeus meillä on ne nähdä? Tämä:
QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Otetaan tähän välillä sekin, mihin tehoviljely todella pystyy:
Rukiin satoennätys on nyt 10 633 kiloa hehtaarilta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.560630)
QuoteAlastarolainen Kimmo Polo voitti tämän vuoden Ruismestari-tittelin rikkoen samalla aiemmat rukiin satoennätykset kirkkaasti. Kolme muuta tilaa ylsi yli 10 tonnin keskisatoon.
Vertailu ei ehkä ole ihan reilu, mutta viitataan VYR:in juuri meille kertomaan tietoon, että luomurukiin keskiarvosato tänä vuonna oli 1,9 tonnia. Eli 1 900 kiloa. Eli noin 18% tuosta ennätyksestä. Eli alle viidesosa.
Pro luomu oli saanut tiedotteensa ...
Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuvilja-aluetta (https://proluomu.fi/kaakkois-suomi-on-vahvaa-luomuvilja-aluetta/)
... läpi YLE:n uutisiin (https://yle.fi/uutiset/3-11093537) ja Maaseudun tulevaisuuteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.560752).
Pääsanomana, että alue on luomun vilja-aitta.
QuoteKaakonkulmalla tuotetaan etenkin luomuviljaa. Kotimaisten viljalajikkeiden lisäksi luomuna viljellään hernettä, härkäpapua ja rypsiä.
Ainakin Kymenlaakson osalta, kuten tiedotteen liitteenä olevassa pdf-tiedostossa kerrotaan:
QuoteKYMENLAAKSO
Suomen luomuvilja-aitta
Iso tilakoko
10,5% kaikista tiloista luomutiloja
8% kaikista kotieläintiloista luomutiloja
Mutta sen enempää tiedotteessa kuin pdf-tiedostossa ei ole lainkaan tietoja siitä,
paljonko sitä sitä viljaa tuotetaan. Niinpä päätimme ottaa selvää. Katsoimme luomusadon ennakkotilastoja tältä vuodelta. Keskitymme pääviljalajeihin, unohdamme nyt tuoreviljan. Nämä tiedot löytyivät (miljoonaa kiloa):
Vehnä yhteensä 1,6
Ruis 0,6
Ohra yhteensä 1,4
Kaura 6,4
Siitä tulee yhteensä miljoonia viljakiloja 10.
Sitä lukua pitää sitten verrata Kaakkois-Suomen 20 900 hehtaarin luomualaan. Tai samojen kasvien noin 120 miljoonan kilon luomusatoon koko Suomessa.
Tai samojen kasvien koko satoon Suomessa. Joka oli 3938 miljoonaa kiloa 2019. Siitä Kaakkois-Suomen luomuala tuotti 2,5
promillea.
YLE:n ja MT:n uutiset eivät kiinnittäneet huomiota luomun kulutukseen Kaakkois-Suomen alueella. Me kiinnitimme, toisessa triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg15597#msg15597). Mutta tuon Ely-keskuksen alueen väkiluku on noin 300 000. Niinpä luomuviljaa sille tuotettiin noin 33 kiloa henkeä kohti. Päivässä siitä tulee noin 90 grammaa. Karkeasti arvioiden Kaakkois-Suomen asukkaille riittää siitä noin yhteen päivittäiseen annokseen luomupuuroa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=468).
PS. 07.12.19: Vai riittääkö siihenkään, jos Kaakkois-Suomessakin luomuviljasta menee 38% rehuksi? Kuten VYR kertoi koko maassa tapahtuvan. Ynnä luomukaurasta iso osa vientiin?
Quote from: Heikki Jokipii on 29.11.19 - klo:03:40
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
Päivitystä kaipaisi esim. siinä, mitä sitten tuli Luomusikaa2020-hankkeesta, josta pari vuotta sitten Pro Luomun sivuilla innnokkaasti kerrottiin. Viimeksi siitä puhuttiin liharyhmän kokouksessa 20.11.18, sen jälkeen ei ole tietoja tullut.
Käytännön maanviljelijöillä ei ole tässä suhteessa harhaluuloja, vaikka luomuun ovat päättäneetkin siirtyä:
Valta vaihtuu kurikkalaisella luomutilalla (https://op.media/teemat/maatalous/valta-vaihtuu-kurikkalaisella-luomutilalla-3dad9e8e2fb44145bdc2d764c12acb21?cmpid=.yapankki..huom.maaseuduntulevaisuus.banner.mt_native.ya_jn_mame)
Quote" Luomuun siirtyminen tuntui myös taloudellisesti houkuttavalta, kun saatoimme luopua apulannasta ja torjunta-aineista, mitkä isolla tilalla ovat tuntuvia kustannuseriä. Toisaalta piti myös varautua satotasojen muutoksiin, sillä esimerkiksi puhtaan viljan viljely luomuna tuottaa 30-40 prosenttia pienemmät sadot, Tikka laskee.
Jää sitten luomuun sitoutuneiden tiedemiesten tehtäväksi löytää monimutkaiset selitykset, miksi satotaso kuitenkin on yhtä hyvä. Käyttäen tarvittaessa esim. tulevaisuutta hyväkseen: eräänä päivänä, pitemmällä tähtäimellä. Tms.
Tuon pariskunnankaan laskelmissa ei ole otettu huomioon välivuosia tai muuta typensidonnan tai muunlaisen hankinnan keinoa. Se kun ei ole näissä vertailuista tapana. Vaikka pitäisi olla, kuten olemme monesti edellä esittäneet.
Luomulihan arvoketjutyöryhmä kokouksessaan 22.10.2019 ihmetteli taas tätä:
QuoteMistä johtuu, että tila- ja eläinmäärät
kasvavat, mutta lihantuotanto vähenee?
• Asia oli esillä edellisessä kokouksessa, jonka jälkeen Johanna
Andersson ja Susanna Vehkaoja ovat pyrkineet selvittämään asiaa
lisää.
• Mitään erityisen radikaalia ei ole tullut ilmi selvityksissä.
• Vaikuttaa siltä, että loppukasvattamoja ei ole, koska se ei ole
tarpeeksi kannattavaa ja vaatii enemmän kuin emolehmien kasvatus.
• Tukipolitiikka on yksi syy asiaan, sillä yli 20 kk vanhoista sonneista ei
saa tukea.
• Hyvä kuitenkin muistaa, että mitä hitaammin nauta kasvaa, sitä
huonompi se on ilmaston kannalta. Lisäksi eläinten hyvinvoinnillekin
on parempi tehokas kasvu.
• Lihaan vaikuttaa paljon onko kyseessä hieho vai sonni, pihvi- vai
maitorotu?
• Jauhelihassa ei väliä, mutta sisäfilepihvissä eron maistaa.
• Luomumaitoketjun sonnivasikat ovat kompleksinen asia
• Juomarehun järjestäminen todella vaikeaa ja kallista.
Että näin oli todella käynyt, ilmeni tilaisuudessakin esitellyistä tilastoista. Nautojen kokonaismäärä oli vuodesta 2016 kasvanut tuhansilla, mutta naudanlihan määrä pudonnut saman vuoden 2,91 miljoonasta kilosta 2,61 miljoonaan kiloon v. 2018.
Me täällä kyllä spekuloimme, että asia saattaa johtua siitäkin, että hintaeron sisäfilepihvissä todella huomaa. Siksi sitä on luomuna tarjolla hyvin niukasti. Päinvastoin kuin luomujauhelihaa, joka näyttää kaupoissa olevan se yleisin luomuna tarjottu liha. Mutta sen mahdollinen menekki ei näytä kokonaistilannetta auttaneen.
Tämä kysymys siirrettiin ko. kokouksessa seuraavaan kokoontumiskertaan:
Quote1. Realistinen luomulihan kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Sen työstäminen ei ollutkaan niin helppoa: sitä on jo vähintään ryhmän 19.03.19 kokouksesta asti puserrettu.
Sitten taas toisella pöytäkirjakalvollaan em. kokous vaikutti näin tyytyväiseltä:
QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
• Luomuliha myy vähittäiskaupassa hyvin.
• Uusia tuotteita on tulossa eri lihataloilta.
• Lihataloilla on melko hyvä balanssi luomunaudanlihan
tarjonnan ja kysynnän suhteen.
• Luomujauhelihaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi kampanjointiin.
• Luomulihalle haetaan kasvua nyt myös HoReCa-
puolelta " kun volyymia saadaan lisää, niin voidaan
tarjota varmemmin ja tasaisemmin myös kaupoille.
• Alkutuotannon puolella tilanne melko vakaa " ehkä
hienoista kasvua tuotannossa.
Eli minun sanoillani: luomulihaa tuotetaan kutakuinkin sen verran kuin sitä menee kaupaksi. Vaikka se onkin vähän. Juuri tuota ennen oli esitetty nämä tiedot:
QuoteKatsaus markkina- ja tuotantotilanteeseen
Markkinan kehitys 1.7.2018-30.6.2019
• Kokonaismyynnin arvon kehitys +7 %
• Tuorelihan myynnin arvon kehitys +6,9 %
• Lihavalmisteiden myynnin arvon kehitys -22,5 %
Mutta jos tuon muuttaa arviolta tuotannoksi, niin lihantuotanto olisi hädin tuskin palaamassa tasolle, jossa se oli v. 2016. Joka taso ei sekään ollut mitenkään korkea: noin puoli kiloa luomulihaa suomalaista kohti.
Uusin luomukasvisten arvoketjutyöryhmän pöytäkirja antaa odottaa itseään. Eli ei ilmesty nettiin. Viimeisestä saatavissa olevasta pöytäkirjasta tiedämme, että kokous on pidetty 29.8.19.
Liha- ja maitoryhmien syyspuolen kokouspöytäkirjat ovat netissä, mutta ei kasvisryhmän. Siinä pöytäkirjassa olisi jo saattanut olla arvioita, millainen luomukasvisten tilanne tänä vuonna oli.
Kaikkein kehnoin julkaisutilanne on kuitenkin luomuluonnontuoteryhmällä: sen uusin pöytäkirja netissä on 2 vuoden takaa.
Lukella on kyllä tällaista kerrottavaa luomukasvisten
mahdollisista tulevaisuuden näkymistä...
Tehokkaampi luomuviljely kasvihuoneessa sataa sekä kuluttajan että tuottajan laariin " hinta alenee ja kysyntä kasvaa (https://www.luke.fi/uutinen/tehokkaampi-luomuviljely-kasvihuoneessa-sataa-seka-kuluttajan-etta-tuottajan-laariin-hinta-alenee-ja-kysynta-kasvaa/)
... mutta ei juurikaan mitään nykytilanteesta.
Emmekä siis yhteensäkään tiedä, onko mikään keväästä/viime vuodesta muuttunut:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.10.19 - klo:02:41
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot
Kaksi tilastoa, joita ehkä voi verrata.
Vihannesviljely avomaalla / kokonaistuotanto muuttujina Vuosi, ELY-keskus, Laji ja Muuttuja (http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/7997b38d-2510-46fd-9f80-703c3aea2d76)
Luomuviljely muuttujina Vuosi, Laji ja Muuttuja (http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/8d0a868f-70f3-4228-bd55-1c1137457dfe)
Niistä alkuun summakohta (vuosi 2018):
Yrityksiä (kpl) Pinta-ala (ha) 2) Sato (1 000 kg)
YHTEENS,, (laji) 1 430 11 314 163 337 [tavanomainen, eli kaikki yhteensä]
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 180 1 027 4 479 [luomu]
Tuosta saadaan hehtaarituotoiksi: tavanomainen/yhteensä noin 14 800 kiloa, luomu n. 4 400 kiloa. Tätäkin tilastoa koskee pyyntömme, että myös tavanomainen viljely esitettäisiin erikseen.
Puutarhatilastoista en ole löytänyt vastaavia ennakkotietotilastoja kuin viljoista. Niinpä joudumme odottamaan tämän vuoden tilastoja ensi vuoteen asti (maaliskuuhun?).
Nämä rivit luomutilastossa kertonevat molemmat kasvihuoneviljelystä:
TOMAATTI 16 4 1 427
KASVIHUONEKURKKU 14 1 459
Vastaavat yhteensä-luvut haettuna toisesta taulukosta:
KOKO MAA [tomaatti] 484 2 162 89 547
[kurkku] 179 524 45 459
Tuossa käytetään kuitenkin pinta-alayksikkönä 1 000 neliömetriä eli 1/10 hehtaaria.
Tomaattien hehtaarituotto tavanomaisessa kasvihuoneviljelyssä oli n. 408 000 kiloa, luomussa n. 357 000 kiloa. Kurkkujen vastaavasti tavanomaisessa n. 870 000 kiloa, luomussa n. 459 000 kiloa.
Ero ei ole yhtä dramaattinen kuin avomaanviljelyssä. Joten juuri edellä kerrottu Luken toiveikkuus ei ole täysin tuulesta temmattua. Kasvihuone jo itsessään suojaa tuholaisilta, ja luomuviljelyä suhteellisesti enemmän.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.07.19 - klo:12:22
Nämä ovatkin jo nyt saatavissa (ilmestyneet 24.07.19):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteLuomuvalvonnan tilastot ja tietohaut
Tilastot
Vuosi 2019
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf, 60 kt)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 ENNAKKOTIETOJA (pdf)
Mutta tänä vuonna lopulliset tilastot näyttävät viivästyneen. Viime vuonna ne olivat valmiita jo vuoden vaihteessa.
Jos viljanviljelyn osalta nuo ennakkotiedot riittäisivätkin, meiltä puuttuu nyt tietoja vihannesviljelystä ja eläintuotanniosta luomuna vuonna 2019.
Ei nyt iso epäkohta, mutta sanotaan nyt kuitenkin: olisi jotenkin luontevampaa, että sama viranomainen pitäisi tilastoja sekä pinta-aloista että tuloksista (sadoista jne.).
Quote from: Heikki Jokipii on 20.01.20 - klo:06:12
Mutta tänä vuonna lopulliset tilastot näyttävät viivästyneen. Viime vuonna ne olivat valmiita jo vuoden vaihteessa.
Jos viljanviljelyn osalta nuo ennakkotiedot riittäisivätkin, meiltä puuttuu nyt tietoja vihannesviljelystä ja eläintuotanniosta luomuna vuonna 2019.
Nyt sinne on ilmestynyt kaksi uutta tilastoa koskien vuotta 2019:
Luomueläinmäärien yhteenveto 2019 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 (pdf)
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Ensimmäisestä vilkaisusta tämä tieto: luomueläintilojen määrä oli pysynyt käytännössä aivan ennallaan (lukumäärä vähentynyt yhdellä vuodesta 2018).
Eläinmäärissä oli muutoksia, mutta niitä täytyy tarkastella kaikessa rauhassa.
Outo yksityiskohta: Ahvenanmaa puuttui tuosta jälkimmäisestä tilastosta. Mutta niin se puuttui viime vuonnakin.
Nautojen määrien muutokset ei kategorioissa menivät sillä tavalla kuitenkin molempiin suuntiin, että voinee yleistää, ettei mitään suurta muutosta yhteensä tapahtunut.
Lihasikojen määrä on kasvanut, mutta vain hiukan. Niinpä ei liene odotettavissa, että luomun hyvin vähäinen osuus sianlihasta ei edelleen jatkuisi tosiasiana.
Ennuste tuolta pohjalta olisi, että kun tulee tietoja luomun toteutuneesta tuotannosta, niin eläintuotteiden vähäinen määrä edelleen pistää silmään. Kun siis ajattelee sitä, että ihmisruokaa luomuna ei ole aiottukaan suurimmalla osalla luomuviljelyalaa tuottaa.
Pyydän taulukkojen yhteydenotto-osoitteesta selitystä sille, miksi Ahvenanmaan tiedot puuttuvat. Samalla pyydän selvennystä tai ohjetta siitä, miten noita lukuja pitää ja voi oikein tulkita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg16245#msg16245).
Ahvenanmaa on toki hyvin pieni osa Suomesta. Mutta se on omalla tavallaan mielenkiintoinen: maakuntahan on prosentuaalisesti luomuviljelyn ehdoton ykkönen luomutilojen osuudessa, ja luomuviljelyalan osuudessakin hyvin lähellä kärkeä. Luomueläintilojen osuus 38% luomutiloista on Ahvenanmaalla suurin.
Sain Ruokaviraston Leena Kankaanpäältä vastauksen, että Ahvenanmaan luomueläimet on luokiteltu eri lailla kuin (muissa) ELY:issä. Siksi niitä ei ole yhteenvedossa. Ja ohjeen:
QuoteAhvenanmaan tilastolukuja voi kysellä ...lands landskapsregeringenistä
Ja kysellä varmaankin täytyy, koska täältä niitä ei valmiina löydy:
https://www.regeringen.ax/naringsliv-foretagande/ekologisk-produktion-certifiering
Löytyy kyllä lista luomutiloista, jossa on tieto, mitä eläimiä kullakin tilalla on. Mutta ei määriä, ei valmiiksi tehtyä tilastoa.
***
Kyselin tai jupisin vielä:
QuoteMutta vaivaan vielä yhdellä kysymyksella:
onko Ahvenanmaan itsehallinto todella niin vahva, että heillä on oikeus pitää tilastojakin muusta Suomesta poikkevalla tavalla?
Me kun olemme päinvastoin jo jonkun vuoden toivoneet, että EU antaisi sitovan direktiivin siitä, miten luomutilastoja on pidettävä täsmälleen samalla tavalla jokaisessa EU-maassa (ja hyvänä mallina minusta olisivat Ruotsi ja Suomi).
Vastaus:
QuoteKyllä vaan Ahvenanmaan itsehallinto itse päättää.
Laitetaanpa tähän paremman puutteessa kuitenkin suora linkki siihen Ahvenanmaan listaan (pdf):
EKOLOGISKA PRODUCENTER på ...land (https://www.regeringen.ax/sites/www.regeringen.ax/files/attachments/page/akej-register-januari-2020-hemsida.pdf)
Siitä voi sitten ainakin laskea ne tilat, joilla mitäkin eläimiä on. En vielä laskenut tarkkaan, mutta lampaita tuntui monella olevan. Mutta oli kyllä nautojakin.
Tehdäänpä se.
Ahvenanmaa
_________________
Luomueläintiloja, joissa (kpl)
Nautoja 24
Sikoja 1
Lampaita 29
Vuohia 2
Munintakanoja 3
_______________
Luvut menevät osittain päällekkäin, koska on myös joitakin tiloja, joissa on useamman lajin eläimiä. Eläintiloja oli yhteensä v. 2019 lopussa 52 kappaletta, Ruokaviraston mukaan. Ja osuus kaikista luomutiloista siis, saman lähteen pohjalta, 39%.
Samma på svenska.
Mutta näin olemme tehneet loppuun " niin pitkälle kuin se oli tehtävissä " tuon viranomaistoimen. 8)
Luonnollisesti esim. nautojen tarkempi erittely (ja niiden määrät) olisi ollut tarpeen. Mutta minkäpä me niiden tietojen puutteelle nyt voimme. Lampaiden suuri merkitys Ahvenanmaan luomuviljelylle tuli tuossakin esille (vaikka on toki jo tiedossa muutenkin).
Quote from: Heikki Jokipii on 16.08.19 - klo:04:54
Ahvenanmaa meni siis luomuisuudessa tavallaan kärkeen tänä vuonna, ohittaen viime vuoden "mestarin".
Ahvenanmaa on kärjessä myös luomunurmen osuudessa. Nurmea molempina vuosina 79%. (Koko maassa 66%.)
Mutta siihen löytyy ehkä selitys. Eläintiloja oli siellä 52 (yhteensä 135 luomutilasta) v. 2019 eli 39%, joka on lähes kaksi kertaa niin korkea suhteellinen osuus kuin koko maassa.
Olisiko kyse lampaista? Sen käsityksen saa tältä kaupalliselta sivulta:
Kyse on siis sekä naudoista että lampaista. Ja ilmeisesti se "augmenttitila" -menettely siellä toimii: ne luomutilat, jotka tuottavat vain tai pääasiassa nurmea, saavat sen myytyä luomueläintiloille. Vaikka sielläkin tietysti tarvitaan peiteltyä typen latausalaa.
Nyt Ruokavirasto on julkaissut myös tämän:
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2019 (pdf) (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2019.pdf)
Ensi huomiot:
- luomuporkkanan viljelyala on hiukan kasvanut, 7%
- sensijaan luomusipulin kanssa on edelleen vaikeuksia: "5%
- luomukaalin viljelyalassa oli merkittävää kasvua, 46%
Pro Luomun kasvisryhmän kokous on pidetty 29.8.2019. Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole näkynyt. Emme nyt tiedä, miten siinä on käynyt. Pystyttiinkö viime vuonna lisäämään luomuvihannesten mitättömiä määriä?
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Jotka ovat juuri niin masentavia kuin ovat. Luomuvihanneksia ei syntynyt suomalaista kohti edes yhtä kiloa. Ilmoitetut luvut eivät muuten jostain syystä ihan stemmaa. Luomu Suomessa 2018 -koosteen listasta tulee tuotettujen luomuvihannesten summaksi n. 5,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti yksi kokonainen kilo. Siitä valtaosa oli porkkanaa ja tomaattia, kiloissa yhteensä yli 4 miljoonaa, muut sitten n. puoli miljoonaa kiloa tai sen alle.
Luken tuotantotuloksia (satoja) koskevat puutarhatilastot koskien vuotta 2019 ilmestynevät tavanomaiseen tapaan taas maaliskuussa. Ne ovat täällä:
Puutarhatilastot 2018 (https://stat.luke.fi/puutarhatilastot) ja yhtenä omana osanaan:
Luomuviljely (http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/8d0a868f-70f3-4228-bd55-1c1137457dfe)
Nyt ne koskevat vielä vuotta 2018. Mutta jos menemme asioiden edelle, ja ekstrapoloimme tuossa, että myös luomukaalin sato kasvaisi 46% kuten sen viljelypinta-alakin, luomuvalkokaalin sato nousisi 410 000 kilosta noin 600 000 kiloon. Luomukaalin Ruokaviraston ilmoittamassa viljelyalassa 2018 oli kyllä ilmeisesti mukana n. 12 hehtaaria muutakin kaalia.
Mutta näin siis osaamme edelleen kuvitella, että kun rivitaloyhtiö haluaa oman osansa Suomen luomukaalisadosta, se ostaa yhden kaalinkerän, joka sitten jaetaan perheiden kesken, perheenjäsenten lukumäärä huomioon ottaen siten, että jokaista syöjää kohti tulee 109 grammaa.
Jos lähin kauppa sattuu olemaan Prisma, juuri nyt sieltä saa sellaisen 1,2 kilon mötikän hintaan 2,59 kilo. Sitten tarkkana: älkää ostako, jos tuon haluatte tehdä, vahingossa tavanomaista keräkaalia hintaan 0,98 kilo! ;D Vaikka samaan hintaan saisittekin rutkasti enemmän syötävää, noin 3 kiloa.
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Tuo arvio oli siis Pro Luomun viimekeväisessa tiedotteessa (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/). Voimme nyt ihmetellä erikseen tuota luomusipulia v. 2018 luvun perusteella, kun Ruokaviraston viljelyalatiedon pohjalta jo tiedämme, ettei tilanne ole siitä parantunut.
V. 2018 luomusipulia tuotettiin 215 000 kiloa. Yhtä suomalaista kohti se merkitse 39 grammaa. Netin kotitaloussivujen mukaan se on yksi, pieni sipuli.
Kyllä, sen ymmärrämme mistä tuo johtuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg10813#msg10813). Tämänhän totesimme jo viime keväänä:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.05.19 - klo:03:17
Yksityiskohta: sipulimädän ongelmaa ei ilmeisesti ole luomussa vieläkään ratkaistu. Vaan luomuviljelijät ovat pikemminkin reagoineet luovuttamalla.
Luomusipulin tuotanto on viidessä vuodessa pudonnut kolmannekseen, 650 000 kilosta v. 2014 viime vuoden 215 000 kiloon. Sen viljelyalakin väheni vielä hiukan myös v. 2018.
Ja siitä siis viljelyala on vielä vähentynyt 5%. Herneen osalta täytyy vielä odottaa Luken tuotantotilaston ilmestymistä, ennenkuin tiedämme, onko meidän paljon muutettava viimevuotista arviotamme:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.10.19 - klo:02:41
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Sitten on kyllä vielä luokka "Muut puutarhakasvit", joita viljeltiin v. 2019 yhteensä 1067,6 hehtaarilla kaikkiaan 2031,9 hehtaarin puutarhaviljelyn luomualasta. Niistä on kuitenkin saatavissa olevan tilastoaineiston pohjalta vaikea sanoa mitään. Tai ehkä sentään jotain. Niiden viljelyala yli kaksinkertaistui edellisen vuoden 448,0 hehtaarista. Jos edelleen oletamme myös tuotannon kasvaneen samassa suhteessa, saimme v. 2019 "muita avomaanvihanneksia" luomuna 647 000 kilon sijasta 1 552 000 kiloa. Eli lähes 300 grammaa suomalaista kohti. " Eli melkein jo sen määrän, mitä ravitsemusasiantuntijat suosittelevat syömään vihanneksia
päivässä (= 500 grammaa).
PS. Vaikka hehtaarimäärät puutarhaviljelyssä ovat paljon, paljon pienempiä kuin peltoviljelyssä, laskettaneen sitten, kun Luken tilastot ilmestyvät, hehtaarisatovertailut myös sille vuonna 2019.
Ruokaviraston nämä tilastot (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/) olivat muuttuneet ennakkotilastoista lopullisiksi:
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2019 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2019 (pdf)
En huomannut niissä mitään suurempia muutoksia ennakkotietoihin.
Tästä lähtien käytämme varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuudesta arvoa 11, 7%. Kun saamme viime vuoden lopulliset luomusatotilastot. Jonka pitäisi edellisten vuosien perusteella tapahtua maaliskuun alkupuolella. Luomulihan tuotannostakin v. 2019 tulee samalla pohjalla tässä tai ensi kuussa tiedot ulos.
Iskulauseissa voimme joskus puhua 12 prosentista! ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 14.02.20 - klo:05:30
Kun saamme viime vuoden lopulliset luomusatotilastot. Jonka pitäisi edellisten vuosien perusteella tapahtua maaliskuun alkupuolella. Luomulihan tuotannostakin v. 2019 tulee samalla pohjalla tässä tai ensi kuussa tiedot ulos.
Kun tarkistin asian uudestaan, niin kyllä ne lähes kaikki ilmestyvät vasta maaliskuun lopulla. Näin olemme aina alkuvuodesta vähän pimeässä sen suhteen, kuinka luomuviljely edellisenä vuonna pärjäsi. Ja tämän vuoksi pitkälle Pro Luomun satunnaisen tiedotuksen varassa. Emmekä näin ollen pysty ottamaan kantaakaan kaikkiin asioihin, joihin haluaisimme.
Pro Luomun selkeä "Luomu Suomessa" -yhteenveto ilmestyykin sitten pian sen jälkeen, huhti-toukokuussa. Viimeistään silloin ovat asiat paremmin.
Nyt olemme tällaisessa suvantokohdassa: useitakin jännittäviä tilastojulkistuksia ja tutkimustuloksia on tulossa - sekä vuosittaisia että kertaallisia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=869.msg16406#msg16406) - mutta on vain odoteltava.
Ennen tietoja lihan tuotannosta antaa Luke vuoden 2019 tiedot muusta eläintuotannosta:
Maidontuotanto väheni hieman viime vuonna " tuottajahinta pysyi samalla tasolla (https://www.luke.fi/uutinen/maidontuotanto-vaheni-hieman-viime-vuonna-tuottajahinta-pysyi-samalla-tasolla/)
Linkit tilastoihin löytyvät uutisen vieressä olevasta "laatikosta". Tiedot luomutuotannosta löytyvät muiden tietojen joukosta.
Quote" Maidon tuotanto väheni vuonna 2019 prosentin verrattuna vuoteen 2018. Kaiken kaikkiaan maitoa tuotettiin 2 305 miljoonaa litraa. Tuotanto väheni neljättä vuotta peräkkäin. Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli 2 262 miljoonaa litraa. Luomumaidon tuotanto jatkoi edelleen kasvuaan ja tuotanto oli 74 miljoonaa litraa, kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Niinpä luomumaito pysyi kutakuinkin entisessä osuudessa, ollen viime vuonna 3,2%. Käytämme varsinaisen luomuhyväksytyn alan osuudesta arvoa 11,7%. Sen pohjalta syntyviin odotuksiin nähden tulos oli edelleen vain vähän yli neljännes, 27,3%.
Vastaavaa tarkastelua ei taida pystyä tekemään kananmunista, mutta tämäkin tilanne on käytännössä ennallaan:
QuoteKananmunista 58 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 32 prosenttia lattiakanaloissa, kaksi prosenttia ulkokanaloissa ja kahdeksan prosenttia luomukanaloissa.
Sen voi tietysti sanoa, että luomukananmunatkaan, korkealla 8 prosentillaan, eivät saavuta teoreettista 11,7% osuutta.
Kananmunien tuottajahinnat on uutiseen meille jo laskettu. Kuluttajahinnat saimme toista kautta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg16391#msg16393).
Quote from: Heikki Jokipii on 13.02.20 - klo:04:00
Quote from: Heikki Jokipii on 16.07.19 - klo:03:23
Kummallista muuten myös, että "valkokaali, herne ja sipuli" mainittiin tuossa "tärkeimmiksi", jos niiden tuotantomäärät luomuna olivat vielä kurkkuakin mitättömämämpiä.
Tuo arvio oli siis Pro Luomun viimekeväisessa tiedotteessa (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/). Voimme nyt ihmetellä erikseen tuota luomusipulia v. 2018 luvun perusteella, kun Ruokaviraston viljelyalatiedon pohjalta jo tiedämme, ettei tilanne ole siitä parantunut.
V. 2018 luomusipulia tuotettiin 215 000 kiloa. Yhtä suomalaista kohti se merkitse 39 grammaa. Netin kotitaloussivujen mukaan se on yksi, pieni sipuli.
Tämän ilmoituksen kuvassa on sipuleita:
Tuotteiden jakopäivä
Wed Mar 11 2020 at 05:00 pm
Joensuun luomu- ja lähiruokapiiri, Tulliportinkatu 3, Joensuu, Finland (https://allevents.in/mobile/amp-event.php?event_id=200018738951311)
Niinpä tuonne täytyy sen rientää, joka aikoo saada kotimaisia luomusipuleita. Kaupasta ne ovat loppuneet jo aikoja sitten.
Edellyttäen tietysti, että hän on muistanut tuolta niitä ennakkoon tilata. Joka ilmoituksen mukaan vaaditaan.
Tässä luomupuutarhatuotannon 2019 tilastoja odotellessa.
Luken lihantuotantilasto ilmestyi luvatussa aikataulussa eli tänään:
Lihantuotanto lisääntyi ja tuottajahinnat hienoisessa nousussa vuonna 2019 (https://www.luke.fi/uutinen/lihantuotanto-lisaantyi-ja-tuottajahinnat-hienoisessa-nousussa-vuonna-2019/)
Otetaanpa päältä tämä tieto tuohon toiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg16382#msg16382) keskusteluumme:
QuoteLihaa tuotettiin viime vuonna noin 400 miljoonaa kiloa eli vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Sekä naudan- että sianlihan tuotanto lisääntyi prosentin edellisvuodesta ja siipikarjanlihan tuotanto kolme prosenttia.
Ja sitten katsotaan, mitä tilastoilla on kerrottavaa luomulihan tuotannosta.
***
Tässä lihantuotantotilaston pääsivu:
https://stat.luke.fi/lihantuotanto-vuosi-2019_fi
Ja tästä suoraan luomulihan tuotantotietoihin:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/731b0e0b-664b-4a21-8547-53a94d53aa5c
Ja kas kummaa: luvut olivat
melkein samat kuin v. 2018. Naudan ja sian luomulihan tuotanto oli hiuksenhienosti kasvanut, mutta kumpikaan ei huippuvuosiensa tasolle. Lampaanlihaa tuli hitusen vähemmän. Siipikarjan luomulihaa tuli edelleen niin vähän, että sitä koskevia lukuja ei julkaistu.
Suomalaista kohti luomulihaa tuotettiin siis edelleen hyvin vähän, alle kilo, noin 700 grammaa. Jos ja kun se varmaankin myös syötiin, osuus lihankulutuksesta oli luomulla edelleen noin 1%.
Niinpä Kottila joutui taas (https://proluomu.fi/luomun-myynti-tuplaantui-reilusti-vuosikymmenessa/) kertomaan tämän:
Quote[...] Myös luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut.
" Teollisuuden ja kaupan mukaan tuoreelle lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi, mutta viime vuonna myyntiin vaikuttivat erityisesti saatavuusongelmat, kertoo Marja-Riitta Kottila.
Niinkuin oikeastaan kaikkina edellisinäkin vuosina. 8)
Nyt meillä on siis luomukasviksia vaille*) valmis yhteenveto siitä, millaisia tuotanto-osuuksia saavutettiin luomuviljelyn 11,7 prosentin viljelyala-osuudella v. 2019:
Vilja 3,6%
Kasvikset (")
Maito 3,2%
Kananmunat 6,9%
Liha 1%
Tuossa lihan 1% on saatu armeliasti ylöspäin pyöristämällä, sillä oletuksella että luomubroilereita on tuotettu v. 2019 yhtä paljon kuin parhaana vuonna aiemmin. Tässä sitten luomun "handikapit", siitä lähtökohdasta, että samaan pitäisi pystyä:
Vilja "8,1%
Kasvikset (")
Maito "8,5%
Kananmunat "4,8%
Liha "10,7%
Tuossa olikin suurinpiirtein kaikki mitä luomuna tuotetaan. Uuden EU:n luomuasetuksen myötä tosin kyllä tulee uusia, uudenlaisia luomutuotteita:
QuoteMuutoksia soveltamisalaan
Uusia tuotteita
• Kanit ja tarhattu riista
• Merisuola ja muut suolat
• Luonnonkumit ja hartsit
• Eteeriset öljyt
• Eräät kasvipohjaiset rohdosvalmisteet
• Karstaamaton villa
Mutta katsotaan sitten asiaa uudelleen, kun tuota asetusta ryhdytään soveltamaan.
___________
*) vaikka voimmekin jo viljelypinta-aloista arvioida, etteivät luvut viime vuodesta paljon muutu, merkitään tuohon nyt kuitenkin, että tieto puuttuu. Niin kauan kun se virallisesti puuttuu, eli maaliskuun loppuun.
PS. 08.05.20: Lukuja hiukan korjattu Pro Luomun koosteen 2019 pohjalla.
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:
Quote1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.
Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".
Erikseen luomusianlihasta:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.07.19 - klo:05:28
Vaikkapa Luomusika2020 -hankkeesta ei ole kohta kahteen vuoteen kuulunut mitään. Esim. luomulihan arvoketjutyöryhmän viimeisessä kokouksessa siitä ei puhuttu. Ja luomusianlihan (jo ennestään pieni) myynti laski v. 2018 edellisestä vuodesta.
Nyt siitä ei edelleenkään ole kuulunut mitään, noin kahteen vuoteen. Luomulihan arvoketjutyöryhmän kokouksissa v. 2019 sianlihan tilanne on myös systemaattisesti ohitettu.
Quote from: Heikki Jokipii on 01.12.19 - klo:03:50
Quote from: Heikki Jokipii on 29.11.19 - klo:03:40
Jos tuon pikkujoulun ohittaa, ryhmällä on ollut jo 3 kokousta, ilman pöytäkirjoja. Nyt, kun juuri kaipaisi luomulihan tilanteesta enemmän tietoja. (vaikkapa tämänvuotisen luomukinkkukeskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg15404#msg15404) taustaksi.)
Päivitystä kaipaisi esim. siinä, mitä sitten tuli Luomusikaa2020-hankkeesta, josta pari vuotta sitten Pro Luomun sivuilla innnokkaasti kerrottiin. Viimeksi siitä puhuttiin liharyhmän kokouksessa 20.11.18, sen jälkeen ei ole tietoja tullut.
Luomusianlihan tuotanto oli kasvanut (milj. kiloa) edellisen vuoden 0,74:stä 0,76:een. Siis surkeasta surkeaksi. Ainakaan tuloksia tuolla hankkeella ei ole kerrottavissa. Vaikka nyt on se hankkeen nimessä oleva vuosi 2020. Tänäkään vuonna tuskin tapahtuu mitään, koska Ruokaviraston 31.12.19 päivätyn raportin mukaan luomusikatilojen määrä on pysynyt ennallaan.
Nämä vielä sieluni vaatii juuri tuosta luomulihan tuotannosta sanomaan.
Jos luomukuluttajat olisivat muutoin samanlaisia kuin me muutkin, he haluaisivat myös erilaista lihaa samassa suhteessa kuin me muutkin. Eli miljoonina kiloina:
- naudanlihaa 87,75
- sianlihaa 171,18
- siipikarjanlihaa 139,12
- lampaanlihaa 1,49
- hevosenlihaa 0,26
Ja prosentteina:
- naudanlihaa 21,9%
- sianlihaa 42,7%
- siipikarjanlihaa 34,7%
- lampaanlihaa 0,4%
- hevosenlihaa 0,1%
Nyt tuo oletus ei ole mitenkään varma. Saattavathan luomukuluttajat olla muutoinkin vähän erilaisia.
Mutta jos oletetaan sen olevan tosi, luomuviljely on tehotonta luomukuluttajien tarpeisiin vastaamisessa. Sillä niin dominoi naudanliha luomutarjontaa. Kun taas muussa tuotannosta ja kulutuksessa sika ja siipikarja ovat sen täysin suosiossa ohittaneet.
Se on oletettu kuluttajien halu. Tässä sitten taas jonkinasteinen tutkijoiden konsensus:
Katso, löytyykö sinun ruokaympyrästäsi nämä viisi pahinta saastuttajaa (https://yle.fi/uutiset/3-10603217)
Broileri pääsee jopa hyvisten joukkoon, sianliha pahisten häntäpäähän. Nauta pahisten selvään kärkeen. Mutta käytännössä vain sitä on luomuna saatavana.
Yksityiskohta: lampaissa luomulla on kyllä suuri osuus, noin neljännes. Mutta kun lampaanlihalla kokonaisuutena on hyvin pieni osuus Suomen lihan tuotannosta, jää luomulampaan osuus 0,1 prosenttiin. Eli noin samaan kuin hevosenliha, ehkä vähän yli.
Luomulihaan pitäytymistä voi kyllä kiivaskin kasvissyönnin kannattaja suositella: määrähän on alle 2 grammaa päivässä, kaikille suomalaisille jaettuna. Luken päätilastosta:
QuoteLihaa tuotettiin viime vuonna noin 400 miljoonaa kiloa eli vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Eli muu lihantuotanto v. 2019 kasvoi noin kaksi kertaa sen verran, mitä oli koko luomulihan tuotanto.
Miten ihmeessä tässä on voinut noin käydä, jos kolmisen vuotta sitten oltiin tietävinään:
Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin (https://proluomu.fi/luomulihan-kysynta-kasvaa-tuotantoa-ripeammin/) (05.07.2017)
Quote[...] Myös luomulihan kysyntä kasvaa; jopa siinä määrin, että raaka-aineen niukkuus hidastaa kasvua.
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.
Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.
Viitattiin siis ennätysvuoteen 2016. Sitäkin kysynnän nähtiin kasvaneen. Kyllä noin 2-3 vuotta olisi pitänyt riittää kysyntään vastaamiseen. Mutta sen sijaan tuotanto on laskenut. (Viime vuonna pysyi käytännössä samoissa.)
Siirtymävaiheella voi asiaa tiettyyn pisteeseen selitellä. Mutta näyttäisi siltä, että luomueläintilojen määrä ei ole vuoteen kasvanut (Ruokavirasto). Miksei se ole, jos kysyntä tiedetään tuollaiseksi? (Kasvu oli hidasta sitä ennenkin.)
Ennen niin vankka uskoni kapitalismiin alkaa horjua! ;D
Harjoitellaan jo edellisen vuoden 2018 luvuilla.
Luomu:
****
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 4, 479 miljoonaa kiloa
[...]
Porkkana. 2, 906 miljoonaa kiloa
TOMAATTI 1, 427 miljoonaa kiloa
KASVIHUONEKURKKU 0,459 miljoonaa kiloa
***
Ja tavanomainen eli kaikki:
QuoteAvomaavihannessato oli 163 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa 67 miljoonaa kiloa.
[...]
Kasvihuonevihannestuotanto oli 90 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 45 ja tomaattia 39 miljoonaa kiloa.
***
Luomu prosenttia tavanomaisesta:
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2,7%
Porkkana 4, 3%
TOMAATTI 3,6%
KASVIHUONEKURKKU 1,0%
***
Tuosta on vaikea laskea yhtä lukua. Mutta tällainen haarukka tietysti saadaan: 1, 0"4,3%. Jos noista SUURILLLA kirjoitetuista ottaa keskiarvon, se on 2,3%. Yritetään ehkä uudelleen maaliskuun lopulla.
Toinen juttu on sitten laskelmat todellisilla viljelyaloilla, mutta palataan niihinkin sitten v. 2019 luvuilla.
Kaikkea tuota täytyy verrata sitten tähän:
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2018? (https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2018/)
Kunhan nuo tiedot vuodelta 2019 julkaistaan. Mikä tapahtuu tuon uutisen julkaisupäivämäärän perusteella vasta kesäkuussa. Mutta voitaneen toimia samaan tapaan kuin vihannesten kanssa edellä, ja nostaa väliaikaisesti esiin tiedot vuodelta 2018:
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 155 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 12 kiloa kananmunia, 79 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Jos tuonti unohdetaan, niin tuo tuotettiin 100%:lla viljelyalasta.
Reilun pelin vuoksi on muistettava myös se ryhmä vihanneksista, jonka viljelyalassa oli Ruokaviraston tilastossa hyvin selvää kasvua v. 2019:
Muut puutarhakasvit 1067,6 ha (oli ollut 448,0 ha v. 2018)
Nämä kasvikset voivat olla vaikka tällaisia:
Rainingon luomutila (http://www.luomukvinoa.fi/)
QuoteLuonnonmukaiseen tuotantoon tila siirtyi 1995, mikä oli merkittävä muutos tilan toiminnassa. Tilan siirtyminen luomuun oli suuri päätös ja kvinoan kulku suomalaiseen keittiöön uraauurtavaa.
(lihav. HJ)
Miten tuota ryhmää yhdellä luvulla luonnehtisi? Onko kilomäärä siihen liian karkea mittari? No, paremman puutteessa sen on kelvattava. Mikä se muuten on?
Viime vuonna emme voineet olla ihan tyytyväisiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14557#msg14557) Pro Luomun kertomiin summatietoihin. Mutta tänä vuonna saadaan luultavasti/toivottavasti ihan uudet luvut. Joissa ovat sitten mukana kvinoan kaltaiset kasvit. Eli ne muut.
Tämän mukaan tällä hankkeella ...
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU) (http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/default2.asp?active_page_id=277)
... on ollut yksi "kasvisseminaari" tänä keväänä. Mutta sen aineistoja ei ollut tuolla saatavissa.
Tästä 6 vuotta vanhasta Pro Luomun jutusta ryhdyin miettimään:
Luomukasvisten tuotanto ei pysy kysynnän perässä (https://proluomu.fi/luomukasvisten-tuotanto-ei-pysy-kysynnan-perassa/)
QuoteTiken maataloustilastojen mukaan luomupuutarhatuotantoa harjoitti vuonna 2012 noin 430 tilaa yhteensä 690 hehtaarilla. Eniten tuotettiin luomuporkkanaa, " sipulia, -mansikkaa ja -kaaleja.
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Nyt meillä ei ole lukua luomuvihannesten kokonaistuotannolle (ks. juuri edellä). Mutta
jos se oli v. 2018 miljoonina kiloina lähellä samaa kuin Suomen väkiluku, eli n. 5,5 miljoonaa*), ja luomuvihanneksia siis noin 1 kilo henkeä kohti, vuonna 2019 olisi odotettavissa n. 1,5 kiloa. Mutta suurelta osaltaan siis muita vihanneksia kuin noita meillä totuttuja lajeja. Em. ravinnetaseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16552#msg16552) tietoja pohjana pitäen luomuvihannesten osuus nousisi 1,5%:sta yli kahteen (n. 2,3%)**).
Jos Pro Luomulta tulee tuosta tiedote, varmaankin se mieluimmin käyttää tuota n. 54% prosenttilukua. ;D
________
*) korjaan arvioitani nyt vain näin: Luken tietojen pohjalta se olisi lähempänä lukua 6,5 miljoonaa.
**) ellei meille virallista lukua tuosta osuudesta anneta, jotenkin tuolla tavalla arvioitua lukua joudumme käyttämään (ks. edellä 28.02.20)
Ilkka-Pohjalainen näkee tässä jotain ihmeteltävää:
Kuluttajat ja tuottajat valitsevat luomun yhä useammin, mutta tauot luomutuissa eivät kuitenkaan kannusta uusia tuottajia vaihtamaan luomutuotantoon. (https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/ymparisto-ja-liikenne/tilaajalle-7.3187110?aId=1.3824309)
Quote24 tuntia sitten · Luomutuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina huimasti. Pro Luomu arvioi, että luomutuotteita myytiin viime vuonna 368 miljoonalla eurolla. Myynti on lähes tuplaantunut vuodesta 2011.
Mutta onko kuluttajien valinnoilla asiassa juurikaan merkitystä? Luomun huonollakin tuottavuudella pystytään jo tuottamaan se lisääntynytkin 2,6% luomun osuus. Tai sen suomalainen osuus, tuontiahan tuosta on suuri osa.
Yhä selkeämmin on perusteltu se Matti Pekkarisen idea, että kaikki (hyvin vähäinen) myyntiin tarvittava luomu ostettaisiin ulkomailta. Ja luomuviljely Suomessa tyystin lopetettaisiin. Kananmunia ehkä lukuun ottamatta tuollaisen aika ison järjestelyn ylläpitäminen tuntuu aika turhanaikaiselta. Munintakanoillekin voitaisiin varsin helposti tuoda tarvittava luomurehu tuoda muualta.
Kyllä se kotimaisen luomun osuus kasviksissakin Luken puutarhatilastojen (https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2018_fi) tuotantotiedoista on laskettava. Ja pelkistetty summatieto riittää. Tässä pohjaksi ja vertailuun tiedot vuodelta 2018:
Vihanneksia yhteensä 253 miljoonaa kiloa, josta luomua 6,365 miljoonaa kiloa, osuus 2,5%.
Marjoja yhteensä 18 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,547 miljoonaa kiloa, osuus 3,0%.
Omenia 7 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,153 miljoonaa kiloa, osuus 2,1%.
***
Keskimääräinen hehtaarisato vihannesten avomaan tuotannossa 8 520 kiloa, luomussa 4 361 kiloa, eli 51% tavanomaisesta.
***
Siinä nuo luvut odottamassa, kunnes kohta näemme, millä tavalla tilanne oli muuttunut v. 2019. Mutta se maaginen n. 2-3 prosentin "sääntö" (jopa " kirous?) näytti vallitsevan luomukasvistuotannossakin vielä vuonna 2018.
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.
Nämä avomaanviljelyssä. Todellakin noin alhaiset prosentit
30% ja 22%! Ja nuo
ilman "piilohehtaareita"! Tuo taitaisi vaatia erityisselitystäkin: miksi luomu pärjää noissa noin huonosti?
***
Otetaanpa vielä erikseen mansikka kun siitä luomumansikasta joka vuosi kovasti kohkataan (https://proluomu.fi/mita-on-luomu/mika-tekee-ruuasta-luomua/mika-tekee-mansikasta-luomua/).
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 3690,2 kg, luomussa 1810,2 kg, eli 49% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,3%. Tuon enempää ei luonto v. 2018 auttanut:
QuoteLuomumansikan kasvatuksessa ei käytetä kemiallista tuholais- tai rikkakasvien torjuntaa, eikä kemiallisia homemyrkkyjä. Niiden sijaan luomussa luonto on viljelijän apuna onnistuneessa mansikankasvatuksessa.
Näissäkin satotasoissa tavanomainen pärjäisi vielä hitusen paremmin, jos sille nuo satotaso laskettaisiin erikseen. Tuossa luvut olivat kokonaissadoista (joita siis kehnompi luomusato siinä mukana vähän heikentää).
Yhdellä prosentin kymmenyksellä korjattiin tässä ennakkotietoa:
Luomusato 2019 (https://stat.luke.fi/luomusato-2019_fi)
QuoteVuoden 2019 luomuviljasato " 143 miljoonaa kiloa on 66 % suurempi kuin vuonna 2018. Määrä on 3,6 % Suomen koko viljantuotannosta.
Ennakkotieto oli 3,5%. Luomun osuutta viljelyalasta ei ole korjattu. Siitä meillä on lopullinen tieto: 11,7% vuonna 2019.
Kauran leijonanosa luomutuotannossa tuli esille jo ennakkotiedoista: yli puolet, 76 miljoonaa kiloa.
Näissä molemmissa näkhy se, että vuosi 2019
ei ollut yhtä kuiva kuin vuosi 2018 (vrt. toinen keskustelumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg13025#msg13025)):
Quote* Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 76 miljoonaa kiloa - 66 % enemmän kuin vuonna 2018
* Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa " yli kaksinkertaistui vuodesta 2018
Mutta luomurukiissa myös se, että sen viljelyala oli kasvanut 62%.
***
VYR toimii Pro Luomun viljanviljelyn "arvoketjutyöryhmänä". Sen tälle sivulle tulee hyvin hissukseen uutta:
https://www.vyr.fi/fin/luomu/
Lisäksi sen vuosittainen arvio luomuviljan kysynnästä ja tarjonnasta on muuttunut hyvin vaikealukuiseksi.
PS. 19.03.20: Tuo VYR-raportti on päivitetty eilen. Mutta yhtään ymmärrettävämpää siitä ei tullut.
Samalla sivulla on myös kuva luomuviljojen hintakehityksestä 2015-2020 (päivitetty 28.2.2020):
https://1811285197.rsc.cdn77.org/resources/cache/ImagickResize/aab388f64952446bcebb5a49d3be81a4/image.png
Hinnat näyttävät laskeneet noin vuoden 2017 tasolle.
Ja ymmärrettävä tuo hintakehitys onkin Annaleena Ylhäisen twiitin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16402#msg16402) tiedon pohjalta.
Twiitissä näkyy vielä seminaarissa esitelty vanhempi 29.11.19 versio VYR:in taulukosta "Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20". Jossa tuontia oli vain luomukaurassa, ja vain 1 miljoonaa kiloa. Tässä sen rivin päivitys (milj. kiloa)
Quote Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä
Tuonti 1,5 0,6 [0,0] 7,6 9,7
Varsinainen luomukauran vienti kätkeytyy edelleen riville "Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa". Mutta tuosta tuontiluvusta voimme nähdä, että sinänsä (edelliseen vuoteen verrattuna) hyvästä luomukaurasadosta huolimatta ei saatu kylliksi vientikelpoista luomukauraa. Vaan asiaa jouduttiin paikkaamaan tuonnilla, luultavasti Virosta. Spekulaation varassa ollaan, koska VYR:in raportti kuittaa asian näin:
QuoteArviossa ei ole huomioitu sadon laatua ja sen riittävyyttä täyttää eri käyttötarkoituksien vaatimukset
Unohdetaanpa nyt hetkeksi luomukaura, kun sen kohtalosta ei nyt ole tarpeeksi tietoa (esim. paljonko siitä menee vientiin).
Mutta leikitäänpä sitä leikkiä, että luomusato jakautuisi tasan kaikkien kansalaisten kesken, luomuvehnän, luomurukiin ja luomuohran kanssa.
Kun VYR:in raportin pohjalla vähennämme kaikista rehuksi menneen osan, ihmisille jää 10,3 mijoonaa kiloa luomuvehnää ja 9,8 miljoonaa kiloa luomuruista, ja 7,2 miljoonaa kiloa luomuohraa. Suomen väkiluvulla jaettuna kutakin saa siis Rouva Suomalainen yhden n. 2 kilon pussin. Vaikka olisi Herrakin.
Nyt mukavasti jauhoja usein myydään nykyisin 2 kilon pusseissa. Rouva Suomalainen siis pystyy ostamaan koko osuutensa kerralla. Jos hän tekee sen Itäkeskuksen Prismassa (Foodie) maksaa hän luomuvehnäjauhoista 2,59/kpl (1,30,/kg) ja luomuruisjauhoista, joita myytiinkin vain kilon pusseissa, 2* 2,15/kpl (2,15,/kg) samoin luomuohraa, siis 2*1,79/kpl (1,79,/kg).
Tavanomaiset jauhonsa hän saisi noin puoleen hintaan. Yhteensä hän maksaa siis tuosta koko luomusato-osuudestaaan 12,47 ,. Ei siis niin paljon, mutta vuosi on aika pitkä aika pärjätä noilla jauhoilla, jos Rouva Suomalainen sattuu olemaan jauhopeukalo. Ja jos joku muu hänelle leipoo, kauppa taikka leipomo, ei tuossakaan järin paljon syömistä ole. Jos ei ollut luomuvihanneksissakaan, samalla tavalla "kristillisesti" jaettuna.
VYR:in raportisssa on tällainen maininta:
QuoteHuomioitu myös: VYR luomuviljatyöryhmän asiantuntijanäkemykset
Mutta se onkin sitten ainoa, jossa ne on huomioitu. Jossa ryhmä ylipäänsä tulee esiin.
Vaikka kaikki arvoketjuryhmät näyttävät toimivan vähän epäsäännöllisesti ja harvoin, olisiko tuo viljalyhmä laiskin?
Ei, ei ole. Se sentään saa joka vuosi nämä raportit aikaiseksi. Vaikkei sitten juuri muuta saakaan.
Luomuluonnontuoteryhmä on kokoontunut viimeksi 26.10.2017. Se on se laiskin. Voi olla, ettei se ole keksinyt itselleen tehtävää. Asiaahan yritetään muualla, on LULUME-hanke ym. Metsähallitus ja Luke.
Nyt kun ei missään tapahdu mitään, olisi näillä arvoketjutyöryhmienkin sihteereillä aikaa kirjoittaa rästiin jääneet pöytäkirjat puhtaaksi. ;D
Päättelen, että sellaisia on.
Pro Agrian ohjeesta uusista luomusopimuksista:
Quote2015 tehty/uusittu luomusitoumus,
pellot luomussa, eläimet eivät
• Jotta luomusitoumusta voi jatkaa:
" Viljelyyn myyntikasveja 30% (vuonna 2020 oltava 30 %)
sitoumusalasta TAI
" Luomuvalvontaan eläimet, jotka syövät pääosan tuotetusta
rehusta
• Tavoitteena tuottaa mahdollisemman paljon myyntikasveja
ja tuotteita luomuna eteenpäin
Eli nyt on tullut esille selvä pyrkimys siihen, että luomutuotanto myös tuottaisi jotakin.
Lähde:
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/luomu-aineisto.pdf
PS. 27.03.20: Tämä olikin jo yleisemminkin puhuttanut:
Maataloustuet mietityttävät: Onko oikein, että pelloista voi saada samat tuet tekemällä työtä vuorotta tai lähes laittamatta tikkua ristiin? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1019664)
Mutta kiireetöntä tämäkin on (em. Pro Agrian ohjeista, lihav. HJ):
QuoteLuomusitoumusehdot, kotieläin
Eläinten myyntivaatimus
• Jos olet antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta
kotieläintuotannosta, on tilaltasi myytävä luonnonmukaisesti
kasvatettuja eläimiä tai kotieläintuotteita viimeistään viidentenä
sitoumusvuonna .
"Augmenttilat" on huomioitu:
QuoteRehuntuotantosopimus
luomukotieläintilan kanssa 2020
• Luomukasvitilalla voi edelleen olla
rehuntuotantosopimus luomukotieläinsitoumustilan
kanssa, jolloin tila tuottaa yli 50 %:lla sitoumusalasta
rehua vuosittain luomukotieläinsitoumustilalle→ ei
myyntikasvivelvoitetta
Mutta yhteensä tästä järjestelystä pitää siis jotain tavaraa tulla. Viimeistään viidentenä vuonna.
Mutta mitään hehtaarituottovaatimusta ei tietystikään aseteta.
Jotain muutoksia on tulossa piilohehtaarienkin suhteen (samasta em. ohjeesta):
QuoteLuomusitoumukset huomioitavaa
2020
• Jos rehuntuotannosta yhteistyösopimus, on yhteistyötä tapahduttava myös
käytännössä: pystyttävä näyttämään toteen esim. luomukirjanpidosta
• Viherlannoitus: yksittäinen lohko voi olla enintään 3 peräkkäistä vuotta
viherlannoituskäytössä
" ei makseta ympäristökorvausta (jos tukihakemuksessa kasvikoodi on
viherlannoitusnurmi)
" Ilmoitettaessa tavallisena nurmena, maksetaan alalle myös
ympäristökorvaus
• Kasvulohkolomakkeelle merkitään luomun siirtymävaihe KAIKILLE
maankäyttölajiltaan peltoa oleville lohkoille, myös sitoumuksen ulkopuolella
oleville lohkoille
• Kesantoa ja LHP-nurmia voi olla enintään 25 % sitoumuslohkoista vuosittain
-Jos on enemmän, maksetaan kesannoista ja LHP-nurmista sille alalle,
joka saadaan jakamalla muiden kasvien ala kolmella
Esim. kesantoja 50 % -> maksetaan 66,67 %:lle sitoumusalasta
Mitkä ne muutokset tarkkaan ottaen ovat, selviää varmaan seuraavista Ruokaviraston luomualatilastoista. Kesannon ja nurmien osuus ei ehkä kasva niin voimakkaasti kuin v. 2019?
Suomen Luonto 3/2020 kiinnitti huomiota samaan kuin mekin:
Joko tai: Suomi-omena vai ulkomainen luomuomena? (https://suomenluonto.fi/artikkelit/joko-tai-suomi-omena-vai-ulkomainen-luomuomena/)
QuoteKauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.
Tätä se ei sitten yhtä selvästi tuonut esille:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.03.20 - klo:10:55
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.
Nämä avomaanviljelyssä. Todellakin noin alhaiset prosentit 30% ja 22%! Ja nuo ilman "piilohehtaareita"! Tuo taitaisi vaatia erityisselitystäkin: miksi luomu pärjää noissa noin huonosti?
Jatkoa edelliseen puheenvuoroon. Kyllähän Aura Lamminparras osasi syyt kertoa:
Quote”Luomuomenan viljelyssä haasteena ovat kasvinsuojelukysymykset. Erityisesti märkinä vuosina hedelmiä saattaa uhata omenarupi. Myös pihlajanmarjakoi voi pahimpina vuosina tuhota koko sadon. Muita satunnaisia tuholaisia ovat esimerkiksi kirvat, luteet, lehtikirvat, lehtikääriäiset, omenakempit sekä hedelmäpuupunkit”, Lamminparras sanoo.
Osaa näistä voidaan torjua luomutuotannossa sallituin toimenpitein, kuten feremonipyydyksillä ja suojelemalla tuholaisten luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja.
Mutta että näistä syistä johtuen
vain 22% normaalisadosta samankokoiselta alalta!
Ehkä olisi kuitenkin parempi, että myös luomuomenatkin tuotaisiin. Kuten käytännössä kaikki muutkin luomuhedelmät.
PS. Jo huomenna saamme tietää senkin, miten kävi luomuomenasadolle v. 2019!
Maaseudun Tulevaisuus:
60 lehmän tilalla viivan alle voi parhaimmillaan jäädä jopa 30 000 lisäeuroa nurmituotantoa tehostamalla
"Tavoitteeksi pitäisi ottaa ainakin kahden tonnin nosto nurmen keskisatoon." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1033213)
Niinpä niin. Mutta miten teet tuon luomutilalla? Vaikka luomutiloilla sitä nurmea juuri onkin. Ruokaviraston mukaan 64 prosenttia luomuviljelyalasta vuoden 2019 lopussa.
Kaikesta huolimatta yritetään kuitenkin epätoivoisesti tätä:
Luomu ja erikoiskasvit kiinnostavat tällä hetkellä viljelijöitä (https://www.keskilaakso.fi/2020/03/29/luomu-ja-erikoiskasvit-kiinnostavat-talla-hetkella-viljelijoita/)
Vaikka joudutaan tämä myöntämään, se tehdään ikäänkuin ohimennen:
QuoteRuokahuolto ja -varmuus on puhuttanut viime päivinä monella tasolla.
[...]
Luomu kiinnostaa tällä hetkellä viljelijöitä ja myös erikoiskasvit. Nämä muuttavat viljelykiertoa ja saattavat jollain aikavälillä vähentää kauppaan tulevan viljan määrää.
Aivan. Esimerkiksi sellaisella aikavälillä, jolla luomuviljelyä on Suomessa ja maailmassa harrastettu.
Haastateltu ei tuntunut olevan tietoinen siitä, mistä Luomuliitto, VYR ja Annaleena Ylhäinen olivat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg16782#msg16782).
PS. Kovasti odottelin myös Luken tilastoja luomuvihannessadosta, jotta olisin voinut esittää kokonaisarvion siitä, paljonko luomu v. 2019 vähensi kauppaan tulevien elintarvikkeiden määriä. Luke on kuitenkin hiukan siirtänyt niiden ilmestymistä. Ne julkistetaan ylihuomenna 1.4.2020. Mutta ovat varmasti silti totuuden mukaisia. ;D
Luke julkaisikin puutarhatilastonsa (https://stat.luke.fi/puutarhatilastot2019ennakko_fi) lupaamanaan aikana eli eilen. Mutta jostain syystä juuri luomusatotilasto oli päivittämättä, ja siellä ovat edelleen luvut vuodelta 2018.
Lähetin kysymyksen, mitä se johtuu, ja onko sille ehkä oma aikataulunsa.
PS. Sain vastauksen. Asialle oli selityksensä: uudistettu tiedonkeruu ja sitä kautta tietokannat. Tulossa on.
***
Jotain muutakin hässäkkää siellä on. Ylempi linkki ei toimi, alempi toimii:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot2019ennakko_fi
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot
PS. 06.05.20: Tuo hässäkkä meni ohi. Mutta vieläkään ei päivitystä siellä ole. Seuraava siellä luvattu pvm on 12.05.20.
Nyt se on huomattu, Lukessakin:
Luomun tuotantoalan kasvu ei näy luomutuotteiden määrässä (https://www.luke.fi/uutinen/luomun-tuotantoalan-kasvu-ei-nay-luomutuotteiden-maarassa/)
Lopultakin, sanoisin. Tämä oli tietysti huomattu:
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon viljelyala on kasvanut useiden vuosien ajan. Suuri osa pinta-alan kasvusta on kuitenkin luonnonmukaisesti tuotettujen rehunurmien alan kasvua.
Mutta sitä ei ainakaan tuossa uutisessa osattu kysyä, miksei tuo näkynyt eläintuotannonkaan tuotteiden määrissä.
Tuossa uutiset mukana olevassa julkaisussa on varmasti paljon valmiiksi laskettuja lukuja. Mutta viimeistelemme silti oman selvityksemme siitä, kuinka vähän ruokaa tuotettiin luomupinta-alalla v. 2019. Kunhan saamme vielä nuo luomupuutarhatuotannon luvut.
Luken uutinen oli muuten julkaistu myös Valtioneuvoston sivulla.
Vielä en ole saanut edellä mainittua Luken julkaisua auki, mutta täältä se löytyy:
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545641
Mutta sen otsikon pohjalta voi asiaa jo kommentoida alustavasti:
QuoteTuplasti luomua : Millä keinoilla luomutuotteiden määrä saadaan kaksinkertaistettua nykyisellä luomupinta-alalla?
Jos kaikkia noita keinoja onnistuneesti käytetään, niin
silloin luomun tuottavuus olisi
puolet tavanomaisesta!
Itse raportissa tämä sanotaan jo selvemmin. Ensin tiivistelmästä:
QuoteSuuri osa, 60 %, luomurehunurmista on muilla kuin luomukotieläintiloilla, jolloin luomurehunurmesta osa käytetään joko tavanomaisten eläinten rehuksi tai viherlannoitukseksi.
Sivulla 18 palataan asiaan:
QuoteTuotetusta luomunurmesta hyvin suuri osuus, yli 60 %, menee muuhun käyttöön kuin luomukotieläinten rehuksi. Kuvassa 16 on tarkasteltu sitä, kuinka monta hehtaaria rehunurmea viljellään niillä tiloilla, joilla myös eläimet ovat luomussa. Luokitteluperusteena on, että nämä kyseiset tilat ovat saaneet luomukotieläintilan tukea. Tämä tarkastelu paljastaa sen, paljonko tuotetun rehunurmen alasta menee luomukotieläinten rehuksi ja mikä osuus menee luomuketjun ulkopuolelle esimerkiksi tavanomaisena tuotettujen kotieläinten rehuksi tai käytetään muiden luomukasvien viherlannoituksena.
Ja vielä johtopäätöksissä:
QuoteNoin 65 prosenttia luomualasta on erilaisia nurmia. Näistä viljellyistä luomunurmista 40 % on karjatilojen nurmia, jolloin ne todennäköisesti jalostuvat luomukotieläintuotteiksi. 60 % nurmista on joko luomukasvinviljelytiloilla tai sellaisilla tiloilla, joilla tuotantoeläimet ovat tavanomaisessa tuotannossa. Tämän nurmialan sato päätyy todennäköisesti lähes kokonaan joko luomuketjun ulkopuolelle tavanomaisten kotieläinten rehuksi, tai sitten se käytetään viherlannoituksena luomukasvinviljelyssä. Toisin sanottuna ainoastaan 35 prosentilla luomualasta viljellään suoraan elintarvikkeeksi tulevaa tuotetta, kuten viljoja, palkokasveja tai puutarhakasveja.
Tuohon viherlannoituskysymykseen ei kuitenkaan perusteellisemmin pureuduta. Mutta se tulee selväksi, että luomunurmen pääkäyttökohteet ovat:
- tavanomaiset eläimet
- viherlannoitus
Luomuviljelyn tuottamattomuuden yhtenä merkittävänä selityksenä tuossa raportissa on myös se, ettei satoa ollenkaan korjata. Koska EU sallii senkin.
Quote5. Toimenpide-ehdotuksia
5.1. Sadonkorjuuvelvoite
Sadonkorjuuvelvoite poistui viime tukiuudistuksessa vuonna 2014. Seuraavassa tarkastelemme, miten sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen on vaikuttanut siihen alaan, jolta ei korjata satoa lainkaan. Satotilastoinnissa korjaamaton ala on ilmoitetun viljelyalan ja ilmoitetun korjuualan erotus. Vuotuisessa korjaamattoman sadon alassa tulee esille haastavat sadonkorjuuolosuhteet vuosina 2012 ja 2017, mutta myös yleinen trendi korjaamattoman sadon alan kasvusta (kuva 31 ja kuva 32). Hehtaareissa tarkasteltuna sellaisen luomukaura-alan määrä, jolta satoa ei ole korjattu, on kasvanut lähes kaikissa tilakokoluokissa tarkastelujaksolla.
Pari numerotietopoimintaa:
QuoteKorjaamattoman kaura-alan määrää voidaan tarkastella myös suhteellisella osuudella koko luomukaura-alasta. Korjaamattoman alan osuudessa näkyy vuotuinen vaihtelu. Keskimäärin korjaamaton. ala luomukauralla on viime vuosina ollut noin 20 prosenttia koko luomukaura-alasta (kuva 32).
QuotePuutarhakasveilla on havaittavissa sama ilmiö sadonkorjuuvelvoitteen poistumisen myötä. Esimerkiksi tarhaherneen satoaineistoja tarkasteltaessa huomataan, että vuodesta 2014 vuoteen 2017 sellaisten tilojen määrä, jotka eivät korjaa satoa (sato 0 kg/ha), on kasvanut (kuva 34). Sama kehitys on ollut porkkanalla (kuva 35). Mustaherukalla sen sijaan suurempi osa tiloista korjasi sadon vuonna 2017 kuin vuonna 2014 (kuva 36).
Satoa korjaamattomien tilojen osuus kuvissa käy joissakin kokoluokissa herneelllä 20 prosentissa ja porkkanassa 15 prosentissa.
***
Meille lienee
pakollista huomauttaa, että joka tapauksessa jää lähes 50% satoa korjaamatta. Koska sitä ei synny. ;D
Sitten tähän. Kaksi ensimmäistä keinoa tästä:
Quote5.3. Ehdotettuja muita mahdollisia keinoja tuotannon lisäämiseksi
nykyiseltä luomupinta-alalta
5.3.1 Satotasojen parantaminen typpilannoitusta lisäämällä
Typpi on kasvien kasvun kannalta tärkein ravinne ja usein luomutiloilla on pulaa typestä optimaalisen kasvuston aikaansaamiseksi. Markkinoille on tullut luomuhyväksyttyjä kierrätyslannoitevalmisteita, mutta näiden typpisisältö on melko pieni. Siksi ne eivät ole kovin houkuttelevia viljelijänäkökulmasta. Tarvitaan lisää tutkimusta ja kehitystyötä parempien luomuhyväksyttyjen typpilannoitteiden aikaansaamiseksi.
Kun nyt EU asettaa rajoituksia tavanomaisten tilojen varassa loisimiselle, täytynee tuon keinon merkitä sitä, että yritetään löytää teollisuuden sivuvirtoja. Ja yritetään saada ne luomuhyväksytyiksi.
Rivien välissä tuossa myönnetään, ettei se typensidonta olekaan niin hyvä ja tehokas keino. Eli tosiasiassa tuo ongelma liittyy aiemmin mainittuun nurmen hämmästyttävän suureen osuuteen. Sitä tarvitaan yllättävän paljon. Juuri tuohon tarkoitukseen.
Quote5.3.2 Rikkakasvien torjunnan tehostaminen
Rikkakasvit alentavat satotasoja useilla luomutiloilla. Luomutuotannossa rikkakasveja torjutaan viljelykierroilla ja mekaanisilla menetelmillä. Rikkakasvien torjuntaan tulisi kiinnittää kuitenkin nykyistä enemmän huomiota hyvien satojen aikaansaamiseksi.
Huomiota kehotetaan kiinnittämään, mutta onko keinoja? No, robotit ovat.
***
Sitten muistiossa on vielä kaksi taloudellisiin kannustimiin liittyvää ehdotusta. Ne vaativat vähän miettimistä, ennenkuin ryntään kommentoimaan.
Taloudellisissa kannustimissa raportti kiinnittää huomiota kahteen asiaan:
a) se huomaa, että erityisesti hyvin pienet luomutilat saavat aikaiseksi hyvin vähän syötävää suhteessa tukeen. Tähän tapaan:
QuoteTilakokoluokittain voidaan tarkastella myös sitä, miten luomukauran tuotantoala jakaantuu eri SO tilakokoluokkien kesken (kuva 15). Kehitys on ollut saman suuntainen kuin kuvan 14 kokonaissatotarkastelussa. Erona on vain se, että suurimman tilakokoluokan osuus tuotantoaloista on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2018 kahdesta prosentista 17 prosenttiin, kun kokonaissadosta suurten tilojen osuus on kasvanut kahdesta prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Se kertoo siitä, että suuret tilat ovat tuottaneet pinta-alaan nähden enemmän lisäsatoa kuin pienet tilat.
Ehdotusosastossa se näkyy näin:
Quote5.2. Tuen kohdentaminen tilakoon mukaan
[...]
Taulukossa 2 tarkasteltiin sitä, mikä vaikutus olisi kokonaissatoon, jos luomutuen maksulle määritettäisiin tilan minimikoko. Taulukon 2 minimikokotarkastelussa on käytetty SO-luokittelua. Mikäli luomutuen saajat rajattaisiin yli 8 000 SO:n tiloihin, tarkoittaisi se sitä, että tuotetusta sadosta jäisi yksi prosentti tuen ulkopuolelle. Tukisäästö vastaavasti olisi noin 17 000 euroa. Mikäli tuetun tuotannon raja asetettaisiin 25 000 SO:n, olisi tuen ulkopuolelle jäävä sato 10 % ja vastaavasti tukisäästö 118 000 euroa.
b) toinen asia tulee esille oikeastaan vain ehdotuksissa:
Quote5.3.3 Maataloustuen maksuperusteiden määräytyminen
[...]
Ympäristönäkökulmasta kehitys ei välttämättä ole huono " lisäähän nurmenviljely hiilensidontaa ja muita ympäristöhyötyjä. Mutta jos politiikan tavoitteena on tuottaa kattavammin luomutuotteita markkinoille, niin silloin kannusteet tulee kehittää sellaisiksi, että ne myös motivoivat viljelijöitä tuottamaan ja kehittämään kuluttajille myytäviä luomutuotteita.
Tuen maksuperusteita tulisikin muuttaa siten, että tukea maksettaisiin nykyistä enemmän tuotettujen tuotteiden määrän mukaan nykyisen pinta-alatuen sijasta, jotta viljelijöillä säilyisi tuotantomotivaatio.
Ihan varmasti kumpainenkin keino*) voisi tehota. Siitä lähtökohdasta, että kansa pitäisi saada syömään lisää kotimaista luomuruokaa. Mutta onko se hyvä tavoite?
Mutta sehän tuossa (rivien välissä tosin) realistisesti myönnetään, että luomutuotteita ei koskaan pystytä tuottamaan samaan hintaan kuin tavanomaisia. Ja sekin realistisesti ymmärretään, että jos niiden hinta olisi moninkertainen, niiden kysyntä olisi hyvin rajallinen.
Mutta kahta vaihtoehtoa ei tarkastella:
b) entä jos tuotannon määrän annettaisiin ohjautua täysin sen mukaan, kuinka paljon luomua menisi kaupaksi tuohon kalliimpaan hintaan? Mikä pakko valtiolla on jollakin tavalla kuitenkin sille tukia maksaa?
b) onko sen myytävissä olevan luomun pakko olla kotimaista? Halvin ulkomainen luomu pärjäisi varmaan hyvin kustannustehokkaasti, so. aivan ilman tukea?
Quote from: Heikki Jokipii on 08.03.20 - klo:06:06
Yhä selkeämmin on perusteltu se Matti Pekkarisen idea, että kaikki (hyvin vähäinen) myyntiin tarvittava luomu ostettaisiin ulkomailta. Ja luomuviljely Suomessa tyystin lopetettaisiin. Kananmunia ehkä lukuun ottamatta tuollaisen aika ison järjestelyn ylläpitäminen tuntuu aika turhanaikaiselta. Munintakanoillekin voitaisiin varsin helposti tuoda tarvittava luomurehu tuoda muualta.
Vastaehdotus: koko luomuruoan kysyntä Suomessa voidaan helposti tyydyttää tuonnilla (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=391)
Tuon v. 2015 uutisemme luvut ovat vähän vanhentuneita. Mutta eivät olennaisesti. Mm. viimeinen saatavissa oleva tieto luomun osuudesta ruoan vähittäismyynnistä oli vain 2,6 prosenttia. Ja myyty määrä hintataso huomioiden edelleen siinä 1 prosentin kieppeillä.
_________
*) tuo ensimmäinen huomio ja keino on vähän ikävä luomumytologian kannalta: siihenhän olennaisesti kuuluu kuva
pienistä tiloista, jotka kuitenkin yhteensä tuottavat enemmän kuin tehoviljelyn suuret tilat. Erityisesti Vandana Shiva on tätä mielikuvaa levittänyt.
Tässä Luken puutarhatilastoja odotellessa voimme huomata, että Pro Luomun kasvisryhmä on nyt ensimmäisenä julkaissut yhden tämän vuoden 2020
pöytäkirjansa (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/04/kokouspoytakirja-28.1.2020.pdf) (pdf).
Otetaan siitä nämä huomiot, taustaksi tuleville Luken tilastoille:
Quote1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.
Kommentoidaan tätäkin Luken tilastojen ilmestymisen jälkeen, siinä yhteydessä.
Uusi kooste ilmestyi:
Luomuviljoista huippusato " luomukeruuala romahti (https://proluomu.fi/luomuviljoista-huippusato-luomukeruuala-romahti/)
Olimme jo valmistautuneet kehumaan, että tänä vuonna (tietyiltä osin) me kerkisimme ensin. Mutta sitten Luken puutarhatilastot myöhästyivät. Pro Luomu teki tämän ratkaisun:
QuoteLuomu Suomessa 2019 -kooste päivittyy toukokuun aikana puutarhatilastoilla ja löytyy Pro Luomun verkkosivuilta.
Mutta muilta osin tuo kooste on valmis ruodittavaksi. Täältä löytyy jo suuri osa sen datasta, myös koskien vuotta 2019. Ja suhdelukujakin laskettuna, meidän tavallamme. Toki koosteesta löytyy uuttakin tietoa, joka tähän asti on ollut vain Pro Luomun hallussa. Ei kun raporttia tutkimaan, yhdistyksemme väki!
Tätä täytyy heti kommentoida. Paremmista viljelyolosuhteista otetaan kunniaa luomulle, otsikossa ja tässä:
QuoteVuonna 2019 saatiin luomuviljasta 66 % parempi sato edellisvuoteen verrattuna. Vehnän, ohran, rukiin ja kauran luomusadot olivat tilastohistorian parhaita. Yhteensä luomuviljoja tuotettiin lähes 143 miljoonaa kiloa.
Kun v. 2018 oli surkea " kaikillekin " siihen on kiva verrata. Kun tuo on kerrottu, kerrotaan tämä (lihav. HJ):
QuoteKuluttajamarkkinoiden kaurabuumi näkyi myös luomussa. Vuonna 2019 luomukauraa viljeltiin 66 % enemmän kuin edellisvuonna. Kaura onkin tärkein luomuvilja: yli puolet koko luomuviljasadosta oli kauraa. Valtaosa luomukaurasta viedään jalostettuna vientiin.
Eli kuinka paljon edelleen Suomi tuotti luomuviljaa "saksalaisten" käyttöön? Suomen valtion tuella. Eikä tuo kooste pystynyt kertomaan, että jotain olisi edes siitä saatu takaisin. Koska luomuviennistä siinä oli vanhat luvut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg17236#msg17236).
Maaseudun Tulevaisuuskin poimi uutiseensa Pro Luomun tiedotteesta tämän tiedon viljasta:
Luomuviljasta viime vuonna kaikkien aikojen ennätyssato " kananmunista luomua on jo melkein seitsemän prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1086185)
Raportista olisi ollut luettavissa, että tuo ennätyksellinen luomusato oli vain 3,6% tavanomaisesta sadosta (tai kokonaissadosta). Jota Luke luonnehti keskinkertaiseksi vuonna 2019.
***
Ylen versiossa muistetaan kertoa pienestä osuudesta:
Kauran suosio siivitti myös luomumarkkinoita " Pohjois-Pohjanmaa merkittävä luomun tuotantoalue (https://yle.fi/uutiset/3-11337701)
QuoteLuomuviljan kysyntä kasvoi viime vuonna, mutta osuus koko maan ruokatuotannosta on vielä pieni.
[...]
Pro Luomun kokoamien tilastojen mukaan luomutuotteita myytiin viime vuonna hiukan aiempaa enemmän. Luomun menekkiä on lisännyt erityisesti kauran ja kauratuotteiden suosio, sillä kaura on yleisin luomuvilja.
Mutta siinäkin unohdetaan kertoa, miten se luomukaura pääosin syötetään "saksalaisille".
Ja vuodesta toiseen Pro Luomu kertoo meille tämän:
Quote• Kauppojen luomuvalikoimiin toivotaan
eniten lisää lihaa sekä leipää ja muita
viljatuotteita
Mutta ei niitä sinne kauppoihin kuitenkaan tule.
Tässä Stara lupaa liian paljon:
Luomutuotteet lapsiperheiden suosiossa " tutkimus paljasti miksi (https://www.stara.fi/2020/05/09/luomutuotteet-lapsiperheiden-suosiossa-tutkimus-paljasti-miksi/)
Sillä tuo on vain toisinto, versio Pro Luomun tiedotteesta. Sellaisena muuten vasta kolmas netistä löytämämme (Pro Luomun omaa ja luomu.fi:n uutista ei lasketa). Tänä vuonna tuo koostetta koskeva tiedote ei näytä saaneen normaalia levikkiään paikallis- ja maakuntalehdissä.
Luke vain panttaa puutarhatilastojaan. Siellä oli jo päivämäärä 12.05.20, nyt se on muutettu päivämääräksi 20.05.20. Nyt emme enää voi olla varmoja, pitääkö sekään.
***
Mutta viimeistelkäämme joutessamme katsauksemme luomueläintuotantoon. Ruokaviraston tilastojen mukaan tavallisempien eläinten lisäksi luomuna kasvatettiin 31.12.2019 myös seuraavia eläimiä.
Vuohia:
Kuttu (kileineen, 0-6 kk) Get (med killing, 0-6 mån) 8 tilalla 3061 kappaletta
Pukki Bock 4 tilaa 35 kpl
Ankka Anka 1 tila 4 kpl
Hevonen Häst 3 tilaa 8 kpl
Biisoni Bison 1 tila 48 kpl
Vuohen lihaa (tai maitoa) tai biisonilta samoja voi ehkä juuri ja juuri erikoistilauksella Suomesta luomuna saada. Mutta luomuankkaa tai luomuhevosta tuskin lautaselleen saa. Tai jos saa, se on sitten ulkomaista.
Vähänkään isommassa kuvassa nuo kaikki voi tietysti täysin unohtaa.
Rupesin miettimään tätä sivua (s. 10) Pro Luomun koosteessa vuodelta 2019:
Quote• Vuonna 2019 Suomessa oli 1 036
luomukotieläintilaa.
• Luomumaitoa tuottavia tiloja oli 150
ja naudanlihaa tuottavia 396.
Luomusikatiloja oli 15 ja
luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 53 tilaa.
150+396+15+3+53=617. Mitä siis tuottaa 419 eläintilaa?
Selitys ei löydy edellisessä puheenvuorossa kerrotuista vähän epätavallisempia eläimiä kasvattavista tiloista, koska niitä oli yhteensäkin vain 17. Mitä siis tuottaa noin 400 luomueläintilaa?
Onko selitys esim. siinä, että jos tila ei kasvata eläimiä suoraan ruoaksi vaan nuoria eläimiä jatkokasvatettavaksi, niin siinä tapauksessa tila ei näennäisesti tuota mitään? Nk. emolehmätilat? Ja sikojen puolellakin on vastaavia.
Tuo on kuitenkin yksityiskohta, joka ei vaikuta kokonaismäärien arviointiin. Luomueläintuotteita tuotetaan "loppupeleissä" juuri se surkea osuus kuin tuotetaan.
Nyt Luken puutarhatilastot 2019 viimein ilmestyivät:
Lämmin kesä siivitti avomaan puutarhatuotantoa (https://www.luke.fi/uutinen/lammin-kesa-siivitti-avomaan-puutarhatuotantoa/)
Pieni hetki, vielä.
***
Ei, nyt alkaa kyllä "käämit palaa". Tarkoituksenani oli tietysti verrata tavanomaista ja luomua. Mutta vieläkään siellä ei ole tietoja luomusta!!!
Soitin asiasta, ja ystävällisesti keskusteltiin. Ensi viikolla olisi tulossa, mutta luvattiin katsoa, jos asiaa voisi kiirehtiä.
Quote from: Heikki Jokipii on 10.05.20 - klo:04:41
Sillä tuo on vain toisinto, versio Pro Luomun tiedotteesta. Sellaisena muuten vasta kolmas netistä löytämämme (Pro Luomun omaa ja luomu.fi:n uutista ei lasketa). Tänä vuonna tuo koostetta koskeva tiedote ei näytä saaneen normaalia levikkiään paikallis- ja maakuntalehdissä.
Pieneellä viiveellä tämä kuitenkin löytyi:
Suurin luomusato viime vuonna (https://selkosanomat.fi/kotimaa/suurin-luomusato-viime-vuonna/) (Selkosanomat)
Selkeätä? On ja ei. Ovat ottaneet Pro Luomulta sen sanoman, että luomun kasvu on (tuotannossa ja myynnissä) lähes räjähtävää. Mutta sitten on jotain kerrottava sen osuudesta. Joka on selkeästi hyvin pieni. Ihan totuudessa ei edes pysytä:
QuoteVain muutama prosentti Suomen ruoasta on luomuruokaa. Luomuruoan määrä kuitenkin kasvaa koko ajan. Yhä useammat haluavat syödä ruokaa, joka on tuotettu luonnonmukaisesti.
"Muutama" kun tarkoittaa suomenkielessä määrää 3 tai enemmän. Ja niin monta prosenttia ei luomuruoan osuus ole.
Yksityiskohta. Kuvatekstissä:
QuoteKuvassa on kauppa, joka myy luomuruokaa kauppakeskus Triplassa Helsingissä.
Olikohan tuo kuva kovin tuore? Ei kai se vaan ole otettu tästä kaupasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg15660#msg15660)? Aika paljon Selkosanomien kuvassa oleva rouva muistuttaa ko. lopettanutta yrittäjää (FB-kuvista katsottuna), vaikka ihan varma en voi olla.
Kun kohta (toivon mukaan) tarkastelemme puutarhatilastoja, ja saattaa näyttää vallan ihmeelliseltä, kuinka tavattoman paljon parempia hehtaarisadot ovat kasvihuoneissa, tämä lyhyt pätkä auttanee asiaa ymmärtämään:
Millaista on tilalla, jossa kausityövoimaa ei tarvita? Valvottu kasvihuonetuotanto tulee lisääntymään räjähdysmäisesti, ennustaa vertikaaliviljelmiään kehittävä viljelijä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1100384)
QuoteLapinjärvellä kausityövoimaa ei tarvita. Kun avomaalta saadaan kolme satoa, valvotussa kasvihuonetuotannossa saadaan jopa 12 satoa vuodessa.
Tuohan koskee sitten yhtälailla tavanomaista viljelyä ja luomua. Kasvihuonetekniikassa voi toki olla eroja. Mutta se ei ole välttämättä erottava tekijä luomulle. Eikä toistaiseksi Suomessa EU-määräyksissäkään ole eroa, jos on ajoissa perustettu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11747#msg11747) luomukasvihuone.
Tähän Pro Luomun tiedotteeseen...
Paras hevikauppa löytyi Helsingistä " luomuhevin voitto Tampereelle (https://proluomu.fi/paras-hevikauppa-loytyi-helsingista-luomuhevin-voitto-tampereelle/)
... olisi ollut kiva saada vierelle mahdollisimman tuore tieto siitä, kuinka vähän noista hyvin esille pannuista luomuvihanneksista oli keskimäärin kotimaisia. Tarkoitan tietysti tässä Luken puutarhatilastoja 2019. Jotka nyt ovat viivästyneet (luomun osalta) niin paljon, että vuoden 2020 sato alkaa jo osittain olla tulossa. Kasvihuonetuotannon osalta jo tietysti täydessä vauhdissa, ks. juuri edellä.
Mutta malttaa nyt täytyy nämä viimeiset hetket: tällä viikolla ne on luvattu.
Näin voi olla, ja varmaan onkin:
QuotePro Luomu iloitsee, että kaikissa finaalikaupoissa luomu oli hyvin esillä. Luomun myynti on Suomessa yli kaksinkertaistunut 2010-luvun aikana ja hedelmä- ja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä.
Mutta kovin suuri osa siitä
ei ole voinut olla kotimaista. Ks. edellä. Pinta-alojen pohjalta jotain parannusta siinä osuudessa saattaa nyt olla v. 2019 tapahtunut. Mutta siis odotamme. En enää lisää tuohon määrettä "kärsivällisesti".
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.19 - klo:03:44
Eli luomurypsiäkään ei pystytä tuottamaan sen valtavaa kysyntää vastaavasti. Ihmeellistä, mutta tämän saamme joka puolella kuulla. Korjuuala oli Luomusatotilaston mukaan kyllä rypsllä ja rapsilla edellisestä vuodesta kasvanut (?).
Pro Luomun 6 vuoden takaisen uutisen mukaan luomurypsin viljelyn ei pitäisi olla vaikeata:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
Kerrotaan tästä tavoitteesta:
RYPSIRAPSI 2025 - UUDEN VUOSIKYMMENEN VILJELYSTRATEGIA ÖLJYKASVEILLE (https://www.farmit.net/oljykasvit/2020/05/26/rypsirapsi-2025-uuden-vuosikymmenen-viljelystrategia-oljykasveille)
QuoteTärkeimpinä tavoitteina on parantaa uusin viljelyteknisin keinoin öljykasvien viljelyvarmuutta ja kannattavuutta sekä nostaa keskimääräistä satotasoa 2 000 kiloon hehtaarilta kevätöljykasveilla ja 2 500 kiloon hehtaarilta syysöljykasveilla vuoteen 2025 mennessä.
Mikähän tavoite asetetaan luomuöljykasveille? Kun vuoden 2019 keskimääräinen hehtaarisato luomurypsillä ja - rapsilla oli 630 kg. Kun tavanomaisella puolella tämä lähtökohtataso oli 1 330 kg.
Kun asia on tuolla tavalla ajankohtaistunut, Luomuliittokin haluaa olla asiassa mukana:
Mitä asioita tulee huomioida kevätrypsin viljelyssä luomussa? (http://www.luomuliitto.fi/mita-asioita-tulee-huomioida-kevatrypsin-viljelyssa-luomussa/) (29.5.2020)
Mutta saadaanko nuo kaikki asiat huomioon ottamalla satotasoa luomukeinoin nostettua siltä 630 kg tasolta? Sitä ei varsinaisesti tuossa kirjoituksessa luvata.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.05.20 - klo:04:49
Tarkoitan tietysti tässä Luken puutarhatilastoja 2019. Jotka nyt ovat viivästyneet (luomun osalta) niin paljon, että vuoden 2020 sato alkaa jo osittain olla tulossa. Kasvihuonetuotannon osalta jo tietysti täydessä vauhdissa, ks. juuri edellä.
Mutta malttaa nyt täytyy nämä viimeiset hetket: tällä viikolla ne on luvattu.
Eikä niitä kuitenkaan tullut. Eli sitä meidän kannaltamme olennaista, luomutilastoa 2019.
Nyt päädyin kirjoittamaan asiasta emailin, jossa kerroin olevani hyvin pettynyt.
Mainitsin kirjeessäni, että juuri nyt noilla tiedoilla on yhteiskuntapoliittisesti suuri merkitys. Nyt, kun EU painaa luomualan lisäämistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17226#msg17226), täytyisi päättäjillä olla tieto siitä, mitä ratkaisusta olisi seurauksena.*)
PS. Hetken jo mietin, että ehdottaisin Pro Luomun Marja-Riitta Kottilalle, että me
yhdessä paheksuisimme viivästymistä. ;D
________
*) tätä en sanonut kirjeessäni, mutta Suomen hyvien tilastojen pohjalta
koko EU saisi asiasta paremman kuvan. Viljojen ja eläintuotteiden osalta se voidaan jo tarjotakin, mutta puutarhatuotteet jäävät nyt harmillisesti puuttumaan.
Nyt kun Luken puutarhatilastojen (https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2019_fi-0) tuotantotiedoista on julkistettu*) uusi versio, voimme päivittää tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 10.03.20 - klo:03:06
Tässä pohjaksi ja vertailuun tiedot vuodelta 2018:
Vihanneksia yhteensä 258 miljoonaa kiloa, josta luomua 6,365 miljoonaa kiloa, osuus 2,5%.
Marjoja yhteensä 18 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,547 miljoonaa kiloa, osuus 3,0%.
Omenia 7 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,153 miljoonaa kiloa, osuus 2,1%.
Vuoden 2919 tiedot:
Vihanneksia yhteensä 289 miljoonaa kiloa, josta luomua 6,505 miljoonaa kiloa, osuus 2,2%.
Marjoja yhteensä 21 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,618 miljoonaa kiloa, osuus 2,9%.
Omenia 8 miljoonaa kiloa, josta luomua 0,116 miljoonaa kiloa, osuus 1,5%.
Päivitetäänpä nämäkin:
QuoteKeskimääräinen hehtaarisato vihannesten avomaan tuotannossa 8 520 kiloa, luomussa 4 361 kiloa, eli 51% tavanomaisesta.
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 2 680,8 kg, luomussa 806,8 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 10 692,4 kg, luomussa 2 353,8 kg, eli 22% tavanomaisesta.
Vuoden 2919 tiedot:
Keskimääräinen hehtaarisato vihannesten avomaan tuotannossa 14 437 kiloa, luomussa 4364 kiloa, eli 30% tavanomaisesta.
Marjojen keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 2 681 kg, luomussa 796 kg, eli 30% tavanomaisesta. Omenien keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 10 692 kg, luomussa 1 681 kg/ha kg, eli 16% tavanomaisesta.
Ja mansikka:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.03.20 - klo:10:55
Otetaanpa vielä erikseen mansikka kun siitä luomumansikasta joka vuosi kovasti kohkataan (https://proluomu.fi/mita-on-luomu/mika-tekee-ruuasta-luomua/mika-tekee-mansikasta-luomua/).
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2018 oli 3690,2 kg, luomussa 1810,2 kg, eli 49% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,3%.
Vuoden 2919 tiedot:
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 3 690 kg, luomussa 2402 kg, eli 65% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,6%.
Tavanomaisen hehtaarisadoissa on taas edellä hiukan "oikaistu": kyse on tarkemmin ottaen kokonaisadon keskimääräisistä hehtaarisadoista. Tavanomaisen hehtaarisadot ovat oikeasti hitusen korkeampia.
***
Tämä odotuksemme ei täyttynyt, ei ilmennyt satotilastossa:
Quote from: Heikki Jokipii on 07.03.20 - klo:08:38
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Muissa puutarhakasveissa luomutuotantoa oli vain 0,850 miljoonaa kiloa, eli tuo viljelyalan hurja kasvu ei näkynyt tuloksessa.
______
*) ja eilen 2.6.2020 sillä täydennyksellä, että myös luomusatotilastot ovat mukana. Unohdamme tietysti heti närkästyksemme edellä, ja kiitämme Lukea.
Nyt meillä on siis valmis yhteenveto siitä, millaisia tuotanto-osuuksia saavutettiin luomuviljelyn 11,7 prosentin viljelyala-osuudella v. 2019:
Vilja 3,6%
Kasvikset 2,2%
Marjat 2,9%
Hedelmät (omena) 1,5%
Maito 3,2%
Kananmunat 6,9%.
Liha 1%
Tuossa lihan 1% on saatu armeliasti ylöspäin pyöristämällä, sillä oletuksella että luomubroilereita on tuotettu v. 2019 yhtä paljon kuin parhaana vuonna aiemmin. Tässä sitten luomun "handikapit", siitä lähtökohdasta, että samaan pitäisi pystyä. Prosenttiyksiköissä, vaikka käytänkin tässä %-merkkiä:
Vilja "8,1%
Kasvikset "9,5%
Marjat "8,8%
Hedelmät (omena) "10,2%
Maito "8,5%
Kananmunat "4,8%
Liha "10,7
Tuossa olikin suurinpiirtein kaikki mitä luomuna tuotetaan. Sille omistetulla pinta-alalla Suomessa.
Näin me tänä vuonna ehätimme hiukan Pro Luomua edelle, tältä osin: sen vuosittainen yhteenveto ei ole vielä ihan valmis. Molempia meitä viivästytti Luken "muniminen" kasvisten tietojen julkistamisessa (marjat ml.)
Voimme edelleen käyttää turvallisin mielin, liioittelematta tai vähättelemättä, iskulausettamme, että syötävää luomuviljely tuottaa vain neljänneksen tavanomaisesta.
Luken asiasta vastaava virkamies Anna-Kaisa Jaakkonen kertoi vastausmailissaan alustavasti, että EU on tilastointiaan uudistamassa.
Mutta jo tuollaisenaan luulen, että Suomen tilasto voi palvella tätä tarkoitusta:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.05.20 - klo:04:49
Mainitsin kirjeessäni, että juuri nyt noilla tiedoilla on yhteiskuntapoliittisesti suuri merkitys. Nyt, kun EU painaa luomualan lisäämistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17226#msg17226), täytyisi päättäjillä olla tieto siitä, mitä ratkaisusta olisi seurauksena.
Vaikkkeivät siellä EU:ssa sattuisi juuri tänne meidän sivuillemme vilkaisemaankaan. Mutta hyvä olisi, jos niin tekisivät. Tuo edellisen puheenvuoron tilasto on aika järisyttävä.
Otetaanpa tämä vielä ihmettelyn kohteeksi.
Quote from: Heikki Jokipii on 07.03.20 - klo:08:38
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Nuo viljelyalat olivat Ruokaviraston lukuja. Sen mukaan koko avomaan luomutuotantoala oli 1319,9 ha v. 2018 ja 2031,9 ha v. 2019. Kasvua siis tuo 712 ha. "Muut puutarhakasvit"
448,0 ha v. 2018 ja
1067,6 ha v. 2019.
Kuvittelin, että "Muut puutarhakasvit" tarkoittaa samaa kuin "Muut avomaanvihannekset" Lukella. Mutta eipä ollutkaan niin. Luken pinta-alaluvut olivat paljon pienempiä:
Muut avomaanvihannekset
2018
Yrityksiä (kpl) 121
Pinta-ala (ha) 115
Sato (1 000 kg) 647
2019
Yrityksiä (kpl) 137
Pinta-ala (ha) 145
Sato (1 000 kg) 850
Luomupuutarhaviljelyn avomaan kokonaispinta-alojen lukujakaan en saa stemmaamaan. Viljelläänkö luomuna myös esim. ammattimaisesti paljon
kukkia, ja ne tuossa sotkevat?
Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.
Käytännön Maamies on taas julistanut tämän kisan:
Satokisa 2020 (https://kaytannonmaamies.fi/satokisa-2020/)
QuoteKasvukaudella 2020 kilpaillaan kevätvehnällä ja kuminalla. Kevätvehnällä järjestetään sekä kilo- että talouskilpailut, kuminalla järjestetään vain kilokilpailu.
Ilmoittautumisaikaa on toukokuun loppuun saakka. Kilpailuun voi ilmoittautua
lähettämällä sähköpostia Käytännön Maamiehen toimituksen sähköpostiosoitteeseen: toimitus@agraari.fi.
Kerro viestissä nimesi, yhteystietosi, ikäsi, lajikkeesi ja viljeletkö tavanomaisena vaiko luomuna. Käytännön Maamiehen toimituksesta otetaan yhteyttä jokaiseen
ilmoittautujaan.
Tuon kisan tuloksista on varmaan hauskaa riipimistä sitten syksymmällä, meidänkin aiheemme kannalta.
Tietooni olen saanut, että siinä on myös tällainen osallistuja:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://m.facebook.com/HAMKMustiala/photos/a.156244251153142/2745924652185076/%3Ftype%3D3%26source%3D57%26__tn__%3DEH-R&ved=2ahUKEwiK6vjE5uzpAhUNiYsKHda8BEYQFjACegQIBBAC&usg=AOvVaw0-X8A6qM0euNcxoqqJz37C
Lisäpiirre satokisassa tänä vuonna. Twiitti:
***
Käytännön Maamies
@KMaamies
·
8t
Kaikilta #satokisa -lohkoilta otetaan maanäytteet, jotka lähetetään #EurofinsViljavuuspalvelu Maan kasvukunto- ja laaja ravinnetilatutkimukseen. Tuloksia hyödynnetään sitten syksyllä, kun pohditaan mikä pelto tuotti suurimman sadon. Tapio Lipponen Liedosta keräsi eilen näytteet.
Ilmari Schepel puheenvuorossaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.1100928) MT:ssa:
QuoteMikä sitten häiritsi Sepon kirjoituksessa? Ei se, että luomuviljatilat joutuvat käyttämään viherlannoituksen ”välivuosia”. Se nyt on vain niin.
Schepel tuon tietää. Mutta tietävätkö Suomen ja EU:n päättäjät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg17383#msg17383)? Vai kuvittelevatko he, että ainoa seuraus luomualan lisäämisestä on se, että suurempi osa ruoasta on sitten luomua? Valitettavan luultavasti se on niin. Se nyt on vain niin. P-le!
PS. 10.06.20: Tässäkin jutussa olisi voinut olla maininta siitä, että paine tuoda ruokaa muualta kasvaa, kun oma tuotanto vähenee:
New sustainable food policy bears risk of unsustainable imports, ministers warn (https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/new-sustainable-food-policy-bears-risk-of-unsustainable-imports-ministers-warn/)
Mutta eipä ollut, ei. Vai oliko sittenkin, rivien välissä? Vaikka tässä:
QuoteSeveral member states voiced concerns about the risk of asymmetries between the new high demands on EU producers and lower standards of imported products.
According to the Spanish minister Luis Planas, the compliance with the strategy’s goals may imply other costs for member states related to imports from third countries, whose production is not subjected to these sustainable requirements.
Tosisuomentaen: on se niin väärin, jos muut pystyvät käyttämään kaikki modernin tieteen keinot, ja pystyvät siten tuottamaan paljon ja myymään halvemmalla, kun taas eurooppalaisten on tuotettava luomua tai melkein luomua (tuossa "new high demands").
Quote from: Heikki Jokipii on 03.06.20 - klo:02:06
Näin me tänä vuonna ehätimme hiukan Pro Luomua edelle, tältä osin: sen vuosittainen yhteenveto ei ole vielä ihan valmis. Molempia meitä viivästytti Luken "muniminen" kasvisten tietojen julkistamisessa (marjat ml.)
Itse asiassa voitimme tänä vuonna kokonaisella 10 päivällä, vähintään. Pro Luomun kooste ei ole vieläkään valmis, vaan puutarhatuotannon sivulla on vuoden 2018 luvut ja teksti:
QuoteHUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.
Aina silloin tällöin olemme yltäneet siihen saavutukseen, että jokin meidän alueemme uutinen tai tieto on ollut ensimmäisenä nähtävissä suomenkielellä meidän sivustoltamme. Nyt oli tavallaan taas niin.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.06.20 - klo:02:04
Vuoden 2919 tiedot:
Mansikan keskimääräinen hehtaarisato v. 2019 oli 3 690 kg, luomussa 2402 kg, eli 65% tavanomaisesta. Ja luomumansikoiden osuus koko mansikkasadosta on hyvin tutunoloinen luku 2,6%.
Mutta yhtä kaikki Pro Luomu tekee tavanomaisen suuren numeron tietysti juuri luomumansikasta, niinkuin sen tehtävänä on:
Luomumansikkaa pääsee poimimaan turvallisesti myös tänä kesänä (https://proluomu.fi/luomumansikkaa-paasee-poimimaan-turvallisesti-myos-tana-kesana/)
Tuossa tiedotteessa heilläkin olivat jo v. 2019 luvut hallussa:
QuoteLuomumansikkaa viljellään Suomessa noin 170 hehtaarilla. Viime vuonna luomumansikan kokonaissato oli 406 000 kg. Yleisimmät luomuviljeltävät mansikkalajikkeet ovat Polka ja Boynty.
Viime vuonna siis luomumansikkaa tuotettiin suomalaista kohti 74 grammaa. Tänä vuonna myyntiin saadaan tiedotteen perusteella luultavasti vähemmän.
***
Periaatteessa kyllä Suomesta on saatavissa jopa biodynaamista mansikkaa. Tuohon tiedotteeseen liittyvästä tilojen listasta löytyy pari, jotka ovat jo toisesta yhteydestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg16201#msg16201) tuttuja.
Tämä on jäänyt kommentoimatta, tehdäänpä se nyt:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.04.20 - klo:07:58
Tässä Luken puutarhatilastoja odotellessa voimme huomata, että Pro Luomun kasvisryhmä on nyt ensimmäisenä julkaissut yhden tämän vuoden 2020
pöytäkirjansa (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/04/kokouspoytakirja-28.1.2020.pdf) (pdf).
Otetaan siitä nämä huomiot, taustaksi tuleville Luken tilastoille:
Quote1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Luomuperuna nousussa, vaikka yleisesti peruna ei.
• Luomuperunalla hyvä sato viime vuonna. Nykyään ongelmana
vihertyminen kaupassa, paikat liian valoisassa/led-valot.
• Kasvihuonevihanneksilla joiltakin osin haasteellinen vuosi.
• Leikattuja salaatteja menisi enemmän kuin pystytään
tuottamaan.
• Avomaalla tuottajia tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut.
Satokautta venytetään molemmista päistä. Viime kesä
monelle tuottajalle hankala säiden vuoksi.
Kommentoidaan tätäkin Luken tilastojen ilmestymisen jälkeen, siinä yhteydessä.
• Kotimaisen luomutomaatin tuotanto todellakin romahti puoleen, kotimaisen luomusipulin tuotanto vähän kasvoi, mutta koska määrä on vieläkin hyvin vähäinen, se tilanne varmaankin säilyi, että siinä on oltu tuonnin varassa. Nopea tarkistus Foodiessa äsken: vain hollantilaista luomusipulia oli tarjolla.
• Luomuperunan sato ja sen osuus tosiasiassa hiukan pienenivät, osuus 2019 oli 2%, laskua 0,2 prosenttiyksikköä edellistä vuodesta
• Kasvihuonevihanneksilla vuosi oli todella haasteellinen, koska myös luomukurkun sato romahti puoleen edellisvuodesta
• (Leikatuista salaateista meillä ei ole lisätietoja - mutta panemme taas merkille luomutuotannon kroonisen kyvyttömyyden lisätä tarvittaessa tuotantomääriä)
• Avomaan tuottajia on ehkä tullut lisää ja tuotemäärä kasvanut. Edellä jo totesimme, että näin tapahtui kuitenkin yllättävän vähäisessä määrin. Asiaa ja vuoden 2019 lukuja siltä osin käsiteltiin tässä puheenvuorossa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17558#msg17558), ja tultiin johtopäätökseen:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.06.20 - klo:02:17
Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.
***
Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.
Mutta kyllä nyt täytyy sanoa, että he Pro Luomussa tänä vuonna munivat todella. Kolme viikkoa on kulunut siitä, kun sen olisi voinut tehdä (ja me täällä teimme) mutta vieläkään sen koostetta 2019 ei ole puutarhatuotannon osalta päivitetty. Eivätkö tyhjät vuoden 2019 ruudut ja tämä teksti siellä ala jo nolottaa:
QuoteHUOM! Vuoden 2019 puutarhatilastot
luomuvihannesten osalta valmistuvat toukokuun
2020 aikana.
Töissä siellä on oltu, koska tällä välillä on julkaistu tekstit luomumansikoista ja luomuviineistä.
Tällaista kiinnostusta kuulemma nyt on:
Viljelijöiden kiinnostus lupaa kasvua luomulle (https://proluomu.fi/viljelijoiden-kiinnostus-lupaa-kasvua-luomulle/)
QuoteLuomutuotannon kehitysnäkymät ovat maatiloille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hyvät. Luomuun on kiinnostunut siirtymään 11 % tavanomaisista tiloista. Eniten suosiotaan kasvattavat luomumaidon ja luomukananmunien tuotanto, kasvintuotannossa luomukauran viljely lisääntyy edelleen.
Toisaalta oli tällaistakin havaittu:
QuoteKiinnostus on hiipunut hieman kahdessa vuodessa. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut epävarmuus tulevan ohjelmakauden ehdoista ja tukipolitiikasta sekä luomusäädösten tulevista muutoksista.
Uskotaan nyt noin tietoihin, niin kauan kuin meillä on vain ne. Toisaalta Ruokaviraston ennakkotilastot ilmestyivät viime vuonna jo heinäkuussa.
***
Vaikka Pro Luomu on saanut tuon tiedotteen aikaiseksi, vieläkään se ei ole päivittänyt koostettaan 2019. Mikä siinä oikein mättää? Ei sitä oikeastaan ymmärrä, vaikka jotain tällaista selitystä edellä yriteltiinkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 14.06.20 - klo:02:10
Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.
Tämä on lähtökohta, jonka Pro Luomu tietysti hyväksyy sellaisenaan:
QuoteEuroopan komission uusi Pellolta pöytään -strategia asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2030 EU:n alueen peltoalasta 25 prosenttia on luomutuotannossa. Suomessa luomuviljelty peltoala on jo selkeästi EU:n tämänhetkistä keskiarvoa suurempi ja viljelijöillä on edelleen kiinnostusta siirtyä luomutuotantoon. Strategian tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat valmisteilla olevan CAP-ohjelman tarjoamat edellytykset luomutuotannon kasvulle sekä luomun kysynnän ja markkinan kasvu.
(lihav. HJ)
Jota ei kuitenkaan pitäisi hyväksyä. Julkisvallan tai viljelijöiden kiinnostus asiaan ei pitäisi olla ratkaiseva. Vaan nimenomaan tuon ihan viimeiseksi mainitun lihavoimani asian. Jolloin oikeastaan mitään EU-strategiaa ei asiassa edes tarvittaisi.
Eikä sitä kysyntää valtiovalta kykene millään hyväksyttävissä olevilla keinoilla lisäämään. Hiukan jää luomuviljelyn kannattavuus vielä riippuvaiseksi kuluttajien valmiudesta maksaa kalliimpia luomuhintoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg14038#msg14038).
Siitä taas seuraa se, etteivät viljelijöiden kyselyssä ilmoittamat halut välttämättä sitten pysykään. Jolloin ratkaisevaa on, kuinka moni todella luomusopimuksen tekee. Se selviää melko pian ilmestyvästä Ruokaviraston ennakkotilastosta hyvin luotettavasti. Siinä kerrottua lukua tulemme sitten vertaamaan tuohon 11% lukuun hyvin säälimättömästi.
Tosin kyselyssä oli annettu näin väljät aikarajat:
QuoteKantar TNS Agrin toteuttaman tutkimuksen mukaan kaikista tavanomaisista tiloista 11 prosenttia voisi olla kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon vuoteen 2027 mennessä. Todennäköisinä siirtyjinä pidetään kyselyssä siirtymävuoden maininneita, joita oli noin puolet kaikista kiinnostuneista.
Mutta yritetään verrata järkevästi. Eri vuosille jyvittäen. Mutta ottaen huomioon, että tuo 11% kuitenkin tarkoittaa luomutilojen määrän lähes tuplaantumista nykyisestä, alle 10 vuodessa.
Pro Luomu ei antanut linkkiä Kantarin tutkimusraporttiin. Sen täytyy olla tämä:
https://www.epressi.com/media/userfiles/143747/1593410655/luomutuotannon-kehitysnakymat-2020_2027-mmm.pdf
Siitä voi poimia tämän selvennyksen (s. 43):
QuoteSuurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin
(kirj.virheen korj. HJ)
Niinpä mitään dramaattista muutosta ei tuolta pohjalta ole odotettavissa Ruokaviraston luvuissa tältä vuodelta.
Raportissa esitellään (ss. 10-11) samoja lukuja luomuviljelyalan osuudesta ja luomun osuudesta eri tuoteryhmissä kuin mekin täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17534#msg17534). Mikä Kantarilta puuttuu, on ihmettely siitä, miksi luomun osuus tuotetusta ruoasta on niin pieni kaikissa ryhmissä.
Kantarin kehitysennusteet ovat nämä (ss. 16-17):
QuoteEnnusteen mukaan luomutilojen (kasvinviljelyn osalta) määrä kasvaa lähes 10 prosenttia vuoteen 2022 mennessä
QuoteLuomualan osuus koko maan peltoalasta nousee ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä 15 prosenttiin (2019: 13,5 %) ja vuonna 2027 noin 17 %:iin
Tuotetusta luomuruoasta ja sen osuudesta Kantar ei tehnyt yhtä täsmällisiä ennusteita. Nämä se kyllä teki (ss. 21-24):
QuoteLuomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella
[...]
Luomulampaiden määrä voisi kasvaa noin 20 % vuoteen 2025 mennessä
[...]
Luomusianlihan tuotantoon ei suurta suosiota
[...]
Luomukanojen määrä voi kasvaa yli 70% vuoteen 2027 mennessä kiinnostuksen perusteella
Merkille pantavaa on, ettei yleisesti suosiotaan kasvattavaa (https://yle.fi/uutiset/3-11415210) broilerinlihaa mainittu raportissa lainkaan. Luomulihan osalta tuossa nyt ovat viimeisimmät näkymät*), koska tätä ei ole puoleen vuoteen vielä tullut ulos:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.02.20 - klo:11:25
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:
Quote1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.
Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".
Loppuosa Kantarin raportista olikin sitten tilojen kannattavuuden yms. analyysiä. Meitä ei yllätä, että siinä maataloustuet nousivat merkittävään asemaan. Tämän verran tuli esille kuluttajien halukkuus ostaa ja maksaa (s. 53):
QuoteSuuremmilla tiloilla varsinkin markkinoilta saatava hinta vaikuttaa pienempiä enemmän
_____
*) vaikka nuo toteutuisivat, ei luomun osuus tuotetusta ruoasta vieläkään nousisi järjellisiin lukemiin: maito olisi noin 5%, lihassa ei käytännössä muutosta nykyiseen (eli jopa siinä n. 1%:ssa pysyttäisiin?), kananmunissa osuus n. 12%. Mutta noita lukuja siis verrattaisiin 17% viljelyalaosuuteen!
Quote from: Heikki Jokipii on 29.06.20 - klo:08:29
Vaikka Pro Luomu on saanut tuon tiedotteen aikaiseksi, vieläkään se ei ole päivittänyt koostettaan 2019. Mikä siinä oikein mättää? Ei sitä oikeastaan ymmärrä, vaikka jotain tällaista selitystä edellä yriteltiinkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 14.06.20 - klo:02:10
Ehkä siltä pohjalta ymmärtää Pro Luomun kiireettömyyden koosteensa puutarhatuotantosivun päivittämisessä: siitä ei tänä vuonna saa kerrottua mitään menestystarinaa.
Mitäpä tuota odottelemaan. Tehdään tämä sivu 8 kosteesta Pro Luomun puolesta. Tässä on ainoastaan siirretty Luken uudet tiedot 2019 (ilmestyneet siis jo yli kuukausi sitten 3.6.20) vanhaan Pro Luomun taulukkoon.
Luomupuutarhatuotanto 1000 kg
2019 2018 2017 2016 2015
____________________________
Tarhaherne 595 300 367 80 35
Valkokaali 592 410 530 297 338
Porkkana 3113 2906 2145 2318 2200
Sipuli 388 215 222 247 338
Tomaatti 746 1427 958 962 1110
Kurkku 221 459 390 279 131
Marjat 618 547 581 488 517
Omena 116 153 346 123 70
____________________________
Uutta tekstiä emme ehdota. Siellä oli vielä tänä aamuna teksti, jossa kuvattiin vuotta 2018 näin:
Quote• Kasvukausi oli poikkeuksellisen kuiva, mikä alensi useiden luomupuutarhatuotteiden satoa.
Tietysti voisimme kysyä, ja siis tässä kysymmekin, että miksi sadot eivät olennaisesti v. 2019 kasvaneet, ja joissakin tuotteissa jopa pienenivät, vaikka:
- olosuhteet olivat paremmat
- viljelypinta-ala luomukasviksille kasvoi yhteensä
paljon Ja juuri luomuvihannekset toimivat hyvin usein luomun "kansikuvapoikina tai -tyttöinä", myös Pro Luomulla. Silti niitä tuotetaan noin surkean vähän. Edellisten vuosien suhteutuksemme väkilukuun toimivat yhä, käytännössä sellaisinaan. Vaikkapa tämä kaalilaskelmamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16354#msg16354). Jossa oli kyllä jo " ja aika oikein " ennakoitu v. 2019 tilannekin. Tänä vuonna tuo tuplaantunut luomuhernemäärä saattaisi riittää yhteen annokseen:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.10.19 - klo:02:41
Mutta ei luvattu, että vanhoja tuotteita kyettäisiin tuottamaan noita surkeita määriä enempää. Tarhahernettäkään, jonka n. 300 000 kilon tuotantomäärä luomuna riittää suomalaista kohti tuskin yhteen annokseen hernekeittoa.
Quote from: Heikki Jokipii on 04.07.20 - klo:02:04
*) vaikka nuo toteutuisivat, ei luomun osuus tuotetusta ruoasta vieläkään nousisi järjellisiin lukemiin: maito olisi noin 5%, lihassa ei käytännössä muutosta nykyiseen (eli jopa siinä n. 1%:ssa pysyttäisiin?), kananmunissa osuus n. 12%. Mutta noita lukuja siis verrattaisiin 17% viljelyalaosuuteen!
Tuo luomulihan 1% (meidän karkea arviomme/arvauksemme) saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta taustalla on tämäkin trendi (Lihatiedotus):
Viime vuonna suomalaisten syömästä lihasta jo reilu kolmannes oli siipikarjanlihaa (https://www.lihatiedotus.fi/uutiset/viime-vuonna-suomalaisten-syomasta-lihasta-jo-reilu-kolmannes-oli-siipikarjanlihaa.html)
QuoteSiipikarjan kulutus jatkoi kasvuaan ja oli 26,6 kiloa henkeä kohti, lähes neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten syötiin edelleen sianlihaa, 30,8 kiloa vaikka kulutus vähenikin viitisen prosenttia edellisestä vuodesta. Naudanlihaa syötiin 18,8 kiloa, puoli kiloa vähemmän kuin vuonna 2018.
Näin siis kulutus on vahvaa juuri niissä laaduissa/lajeissa, joissa luomuliha on heikoilla: siipikarjassa ja sianlihassa. Eikä luomulihan
tuotanto noista eläimistä sekään näytä Kantarin mukaan piristyvän. Lampaanlihassa luomu on aika vahvoilla, mutta sen kulutus on sitten taas hyvin pientä, niin pientä, ettei vahvakaan osuus siitä juuri näy lihan kokonaiskulutuksessa. Niinpä ainoa mahdollisuus olisi, että luomunaudanlihaa tuotettaisiin enemmän.
Luomunaudanlihan tilanne ei sinänsä näytä heikolta, mutta tässä kehityksestä luvut, jotka ovat saatavissa (Pro Luomun koosteesta):
Vuosi, milj. kiloa, osuus%
2017 2,62 3,1
2018 2,61 3
2019 2,67 3,04
Mitään voimakasta, selvää trendiä ylöspäin ei siis siinäkään näy. Jos tuota vielä edellisestä kosteesta täydentää, niin huippuvuosi oli ollut v. 2015: 2,95 milj. kiloa, 3,4%. Mutta tuon parhaan vuoden tasokaan ei riitä edes koko prosenttiin
kaikesta lihankulutuksesta.
Sitten on vielä havaittu tämä paradoksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15771;topicseen#msg15771): kasvanut luomunautamäärä ei näy luomulihan tuotannossa.
Mutta jäämme siis yhä odottamaan luomulihan arvoketjutyöryhmän "realistista luomulihan kasvutavoitetta".
Quote from: Heikki Jokipii on 09.07.20 - klo:02:20
Sitten on vielä havaittu tämä paradoksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg15771;topicseen#msg15771): kasvanut luomunautamäärä ei näy luomulihan tuotannossa.
Mutta jäämme siis yhä odottamaan luomulihan arvoketjutyöryhmän "realistista luomulihan kasvutavoitetta".
Ja tuo havainto oli siis Pro Luomun ko. arvoketjutyöryhmän 20.10.19 kokouksesta. Samasta, jolloin tuo uuden tavoitteen arvio luvattiin heti ensimmäisessä kokouksessa tänä vuonna. Jollaisesta ei ole pöytäkirjaa näkynyt Pro Luomun sivuilla.*)
Onko kuitenkin asia osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi? Tavoitteen kun pitäisi olla sekä optimistinen että realistinen.
_______
*) eikä se siitä johdu, että siellä oltaisiin kesälomalla. Joku ainakin on töissä, viimeksi toissapäivänä ilmestyi sivuilla uusi tiedote (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg17856#msg17856). " Josta kyllä tuli mieleen, että pitäisikö
minun pitää kesälomaa. Ja jättää hetkeksi tämä kyyläämiseni? Mutta kun ei malta. ;D
Tämä MT:n uutinen on maksumuurin takana ...
5 600 luomutilaa vuonna 2027 " kanat luomutuotantoeläinten kovimmat kirijät (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1138423)
... mutta siinä puhutaan em. Kantarin tutkimuksesta. Tämä toiveikas näkemys on siinä omaksuttu:
QuoteLuomutilojen määrä kasvaa ja niillä on entistä enemmän peltoa, nautoja, uuhia ja kanoja. Lisäksi luomutuottajien kuva tilansa nykyisestä ja tulevasta kannattavuudesta on edelleen tavanomaisia tiloja positiivisempi.
Nyt luomussa olevat tilat aikovat myös jatkaa valitsemallaan tiellä, selviää Kantar TNS Agrin tekemästä Maatilojen kehitysnäkymät 2027 -tutkimuksesta.
Haluatko jatkaa lukemista?
Siitä ei luultavasti ole puhetta, mitä tuo maatalouden tuotannolle merkitsisi. Sellainen tuntuu tässä yhteydessä olevan suorastaan epähieno kysymys. Samoin tuntuu, että EU-poliitikotkin kuvittelevat, että seuraus 25% luomualasta olisi vain se, että sitten ruoastakin olisi 25% luomua.
Jos tuon uutisen kaaviota lukee minun silmälasini päässään, se aika hyvin tukee sitä tulkintaani, ettei
luomulihan tuotannossa tulla tulevina vuosinakaan näkemään mitään suurta muutosta.
Kantar siis arvioi:
QuoteLuomumaidontuotanto voisi kasvaa 60 % vuoteen 2027 mennessä ja emolehmien määrä kuudenneksella
Mutta näin arvioi luomumaidon arvoketjutyöryhmä 12.09.2019 kokouksessaan:
QuoteLyhyt katsaus tuotanto-ja markkinatilanteeseen
• Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laskee yleisesti.
• Tämä vaikuttaa tietenkin myös luomuun, jonka myynti ei juurikaan kasva vähittäiskaupoissa.
• Luomumaidon myynti kasvaa kuitenkin edelleen hyvin kokonaisuutena "kasvu tulee nyt HoReCa-puolelta, jonne halutaan lisää luomua.
• Luomumaitotuotteista kasvaa vahvasti myös vähittäiskaupassa juustot ja keltaiset rasvat
Pro Luomun kosteen mukaan luomumaidon tuotanto kasvoi kyllä 69:stä 74 miljoonaan litraan ja osuus koko maidontuotannosta 3,0%:sta 3,2 %:iin vv. 2018-2019. Jos katsomme edellisten 7 vuoden kehityksen, niin vuonna 2012 tuotanto oli 37,6 miljoonaa litraa, eli prosentuaalinen kasvu oli vielä vauhdikkaampaa. Mutta onko enää odotettavissa, että niin käy?
Kantarin optimistisen arvion takana on ainakin kaksi oletusta:
- Horeca-myynti kasvaa. Mutta se kasvaa luultavasti vain, jos kunnat jatkavat ja lisäävät luomumaidon juottamista lapsille. Yksityisellä puolella ei kasvua juuri ole näkynyt, luomumaitotuotteissakaan.
- luomujuustoissa saadaan läpimurto aikaiseksi. Mutta ne ovat sitten väistämättä kalliimpia tuotteita, ja samanlainen asetelma häämöttää kuin eläinten ruhon kalliimmissa osissa lihapuolella.
Tuossa siis meidän hiukan toisenlaiset skenaariomme.
***
Pro Luomun maidon arvoketjutyöryhmälläkään ei ole tuon viime syksyn jälkeen ollut uutta kerrottavaa. Kuten ei liharyhmälläkään, josta jo edellä mainittiin.
Tyytyväisiä pääosin ollaan:
Suurin osa tuottajista tyytyväisiä luomukorvauksen 30 prosentin myyntikasvivaatimukseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1139128)
Mutta kyllä se sitäkin merkitsee, että luomussa jatkossakin varsinaisesti tuotetaan hyvin vähän syötävää. Ei tuosta uudesta vaatimuksesta isoa muutosta seuraa.
Kesannointi ei enää kiinnosta " viljeltyä peltoa toiseksi eniten EU-aikana (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1142241)
QuoteKesanto vaihtuu yhä useammin nurmeksi osin luomun suosion imussa. Myös hernettä on kasvamassa ennätyksellisen paljon. Viljallakin on hieman enemmän peltoa kuin kahtena edellisenä vuonna.
Onko taustalla tällaista:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.08.19 - klo:05:33
Luken luomualatilastosta (vuoden 2019 ennakko) selviää, että kesannon määrä putosi luomussa v. 2015 yli 22 000 hehtaarista noin 4000 hehtaariin. Jossa se on sen jälkeen suurin piirtein pysynyt.
Sen sijaan nurmen määrä nousi v. 2015 suurin piirtein sillä määrällä, jolla kesanto väheni. Kaikkiaan nurmen määrä on vuodesta 2013 yli kaksinkertaistunut. Eli kasvanut selvästi luomun kokonaisalaa nopeammin (kasvu siinä n. 57%).
Muuttuiko laki tai lain tulkinta eli käytäntö v. 2015 jotenkin? Vai mitä tapahtui? Siinäkö kohtaa päätettiin häivyttää tuo luomun "latausala" tilastoista?
PS. Jokatapauksessa nurmea ja kesantoa - molemmat potentiaalista "latausalaa" - on nyt yhteensä 66% koko hyväksytystä luomualasta. Ja 6,8% kaikesta peltoalasta.
Eli luomuviljelijän kannattaa luokitella maa-ala ikäänkuin pelloksi? Vaikka se tosiasiassa olisi viherlannoittamiseen käytettyä?
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:
Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin (https://www.luke.fi/uutinen/viljasadosta-tulossa-keskinkertainen-hernesato-kaksinkertaistuu-ja-on-tilastohistorian-suurin/)
Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.
Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti. Se menee näin:
QuoteLuken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 13. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
Seuraava, elokuun 24. päivän tilannetta kuvaava satotilasto, julkaistaan 28.8.2020. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
Kai sen noin täytyy olla. Vai voisivatko ProAgria-keskusten asiantuntijat arvioida myös alueensa luomusatoja? Luomuviljelynkin pinta-alat kyllä ovat Ruokaviraston tiedossa. " Nyt odottelemme juuri niiden julkaisemista: ne ovat luultavasti jo valmiit, luomusopimuksethan on tehty jo keväällä.
Ymmärrämme tämän ja olemme tavallaan myös tiedon potentiaalisia käyttäjiä:
Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä " "lisää avoimuutta peliin" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1162688) (Maaseudun Tulevaisuus)
Vaikka emme välttämättä tarvitse juuri samaa tietoa, jota tuossa tarkoitetaan. Jos omalta osaltamme voisimme esittää toivomuksen, se olisi se, ettei viranomainen turhaan pantaisi tietoa, kun se on valmista ja viranomaisen hallussa. Jopa virheisiin voisi suhtautua huolettomammin: netissä on helppo korjata, viimeisen päivityksen päivämäärä mukaan! Eli ennakkotiedot heti nettiin, jos saa pyytää! Ks. edellinen puheenvuoro.
Sikäli kuinka Pro Luomu valtion- ja EU:n apua nauttivana on jonkinlaisessa viranomaisasemassa, tuo koskisi sitäkin. Se käyttää kyllä itsekin viranomaistietoa, mutta osin sillä on tietoa, jota ei ole muualla (mm. luomumyynnistä ja luomutuotteiden tuonnista)
Vaikka Pro Luomulta on vielä viimeistelemättä (päivittämättä) vuoden 2019 yhteenvetonsa, me ja Ruokavirasto etenemme jo seuraavalle kierrokselle, eli vuoteen 2020.
Quote from: Heikki Jokipii on 04.07.20 - klo:02:04
Siitä voi poimia tämän selvennyksen (s. 43):
QuoteSuurin osa luomusta kiinnostun[eista] ajattelee siirtyvänsä luomuun vasta 2024 tai myöhemmin
(kirj.virheen korj. HJ)
Niinpä mitään dramaattista muutosta ei tuolta pohjalta ole odotettavissa Ruokaviraston luvuissa tältä vuodelta.
Nyt nimittäin ennakkotiedot luomualoista 2020 ovat ilmestyneet. Täällä ne ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Käytettävissä on kaksi uutta yhteenvetotaulukkoa:
Vuosi 2020
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2020 - ennakkotietoja (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2020 - ennakkotietoja (pdf)
Aluksi niistä, lähinnä ensimmäisestä, se tärkein, luomutilojen ja luomualan kokonaiskehitys.
Luomutiloja on nyt 5 191. Niistä eläintiloja 1 183. Eläintilojen osuus on edelleen vain noin viidennes, 22,8%. Uusia tiloja oli tullut 301, mutta poistuneitakin oli 149.
Luomuviljeltyä peltoalaa on nyt:
Yhteensä 321 969 ha, kasvua 5%, osuus koko peltoalasta 14,1%
Josta luomuhyväksyttyä 286 751 ha, kasvua 22%
Siirtymävaiheessa 35 218 ha, kasvua (eli vähennystä) -28%
Tuosta on meidän itse laskettava luomuhyväksytyn alan osuus. Se on nyt
12,6%. Sitä lukua käytämme tämän vuoden osalta vertailuihin, kun tietoja luomutuotannosta alkaa tippua. Tietysti luvun vielä tarkistaen kun lopullisempi tilasto Ruokavirastoltakin tulee.
Mitään dramaattista muutosta ei tapahtunut. Luvuissa näkyy oikeastaan se, mitä eräät viljelijät päättivät luomusta 2 vuotta sitten. Pinta-alassa mennään suurin piirtein Kantarin ennusteen mukaan.
***
Tässä samalla täytyy kiittää Ruokavirastoa: se toimi tuossa edellisessä puheenvuorossa esitetyn toivomuksemme mukaisesti.
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoaloista 2020 on nähtävissä, että luomukauran ylivalta yhä jatkuu, ja on tullut yhä silmiinpistävämmäksi. Ala on kasvanut 40 660 hehtaariin.
Mutta ei se kyllä tietystikään nurmialaa voita, jota on 178 428 hehtaaria. Edelleen siis leijonanosa kaikesta luomualasta. Kasvua siinä 10%. Luomueläintilojen määräkin oli kasvanut suurin piirtein samalla prosentilla. Luomueläinmääristä saamme tietoa myöhemmin. Tuotetuista luomueläintuotteista vielä sitäkin myöhemmin.
Sitten vasta pääsemme kunnolla "naattimaan" tuolla uudella 12,6%:"in luvulla!
Quote from: Heikki Jokipii on 28.02.20 - klo:11:25
Tämä luomulihan arvoketjutyöryhmän kokous on saatettu jo pitääkin:
Quote1.Realistinen luomulihan
kasvutavoite
• Tavoite asetetaan vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa
Mutta pöytäkirjaa siitä ei ole saatavissa.
Mutta kyllä siinä jonkinlaista kasvutavoitetta tarvitaankin: tuo 1% osuus on itse asiassa tosiasiana jo vähän nolo. Varsinkin kun on vuosikausia kohkattu siitä "potentiaalista".
Lopultakin se liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisen palaverin kokouspöytäkirja tuli verkkoon:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/08/kokouspoytakirja-29.1.2020.pdf
Se olikin jo pidetty, mutta siinä ei käsitelty tuota realistista kasvutavoitetta. Se asia siirrettiin kesäkuun kokoukseen. Joka sekin siis on jo pidetty. Mutta siitä meillä ei ole pöytäkirjaa nähtävissä.
Vuoden 2020 toimintasuunnitelmana ryhmällä oli tehdä vielä pidemmänkin aikavälin kysyntä- ja tuotanto arvioita.
PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä. >:(
Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
Sen verran tuo luomulihan arvoketjutyöryhmä asiaa kuitenkin sivusi, että se totesi kaupan käsityksen olevan, että kaikissa tuoteryhmissä olisi potentiaalia, jos saatavuus olisi parempi.
Eli se asia on ennallaan. Tuolla ihmeellisellä tolalla: kun potentiaalia pitäisi olla myös saatavuuden parantamiseen. Eläinten ruokintaan suunnattu luomuala sen kun kasvaa. Mutta viimeinen bongaus luomulihan osuudesta (2019) on se 1%. Tuotannosta, sen toimittaminen kauppaan saattaa sitten vielä olla toinen juttu.
Hiukan hupaisakin oli pöytäkirjan kohta, jonka mukaan kaupan edustajien vaatimuksesta merkitään erikseen, että ryhmän kokouksissa ei puhuta hinnoista.
Pro Luomu ja Ruokavirasto ovat antaneet yhteisen lehdistötiedotteen:
Luomuala kasvoi hyvin vahvoilla viljelyalueilla (https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/luomuala-kasvoi-hyvin-vahvoilla-viljelyalueilla.html)
Sen kertomat tiedot ovat luonnollisesti täysin oikeita. Ruokaviraston julkaistujen tilastojen päälle tulee lisätietoja ja arvoita. Kuten tämä:
QuoteUusia luomukotieläintiloja siirtyi luomuun runsaat sata, mikä on noin tuplasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Uusista luomukotieläintiloista valtaosalla on emolehmiä tai lampaita.
Osittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.
”Noin puolet uusista kotieläintiloista on niitä, jotka ovat siirtäneet eläimet luomuun sitoumuksen vaatimuksen vuoksi”, arvioi ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta. Pohjois-Karjalan ja Kainuun peltoalan väheneminen kertonee siitä, että täxmä sitoumuksen vaatimus on saanut muutamat kotieläintilat myös siirtymään pois luomusta.
Mutta odomme nyt, näkyykö tuo jatkossa (ja jo tänä vuonna) luomulihan surkeissa tuotantoluvuissa.
Kyllä mekin tämän osasimme tilastosta nähdä, mutta tuleepahan selvästi ulos sanotuksi:
Quote Viime vuosina nurmen osuus luomualasta on kasvanut. Tämä vuosi kuitenkin ennakoi käännettä.
”Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan viljojen ja palkoviljojen pinta-ala kasvoi selvästi nurmea enemmän”, iloitsee Sampsa Heinonen.
Jonkinlainen muutos tapahtui, mutta tämä jää edelleen vallitsevaksi tosiasiaksi:
QuoteNurmi on edelleen yleisin luomupeltojen kasvi, mutta viljojen ja palkoviljojen pinta-ala on kasvanut merkittävästi. Kasvua on siivittänyt luomuviljelyn lisääntyminen viime vuosina eteläisessä Suomessa.
Nurmi ja viherlannoituskasvit kuuluvat viljelykiertoon jokaisella luomutilalla joko rehunurmena, laitumena tai maan hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä.
Numeroina: nurmea oli 178 428 hehtaaria kaikista luomuhyväksytyistä 286 751 hehtaareista. Prosentteina:
62%. Edellä olemme jo esittäneet toivomuksen, että tilastossa eriteltäisiin, mikä osuus käytetään "hyvän kasvukunnon ylläpitäjänä". Eli viherlannoituksen, typen keräämiseen.
Erikseen voisi myös esittää, kuinka suurella alalla tuotetaan ihmiselle syötävää. Luken satotilastoissa ilmenee jo pyrkimystä tähän.
PS. Tuossa asiassa Pro Luomu sai meidät noin aikataulullisesti kiinni. Mutta äsken katsoin, että sen 2019 koosteen puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. " Eikä pöytäkirjoja arvoketjuryhmien jo pidetyistä kokouksista ole sivustolle tullut. Luonnontuoteryhmän viimeinen kokouspöytäkirja täyttää lokakuussa 3 vuotta.
Vielä samasta. Systeemi näyttää nyt tällaiselta (em. Pro Luomun ja Ruokaviraston tiedotteesta):
QuoteOsittain luomueläinten lisääntyminen johtuu luomun tukiehdoista. Luomutilat tekevät tukea saadakseen viisivuotisen sitoumuksen luomutuotannosta. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta sopimuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet tekemään valintoja. Tilat voivat joko siirtää myös kotieläimet luomuun, lisätä viljojen ja muiden myytävien kasvien viljelyä tai luopua luomusta.
Mutta ei tuo muutos kuitenkaan kovin dramaattiselta näytä: eläintiloja on tänä vuonna 1 183, joista uusia 117. Tuskinpa mitään hyppäystä luomueläintuotteiden määrässä on syksyllä/ensi vuoden alussa ilmestyvissä tiedoissa odotettavissa.
***
Hahmotelmaa,
hyvin alustavaa, luomunurmen osuudesta ja käytöstä.
Lasketaanpa karkeasti tästä, paljonko luomun pitäisi tuottaa. Luke:
QuoteNurmen viljely on maamme yleisin pellonkäyttömuoto (n. 30 % pinta-alasta) ja noin puolet maataloustulosta tulee nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihantuotannosta. Nurmentuotannon merkitys Suomen maatalouden kannattavuudelle ja kilpailukyvylle on ratkaiseva.
Mutta luomussa siis 62%. Koko peltoalasta on luomunurmea n. 7,8%. Joka on n. 26% kaikesta nurmesta. Sen pitäisi tuottaa 13% noista saaduista maataloustulosta. Ja siis tuotteista. Kuitenkin maidossa ja naudanlihassa osuus on vähän yli 3% kummassakin. Luultavasti tänä vuonnakin, mutta siis osuutena tuotemääristä.
Arvataan, että puolet menee viherlannoitukseen. Numerot olisivat silloin 3,9%, 13% ja 6,5%.
Mutta edelleen paradoksaalisesti kaikki (eli pääosin tavanomaiset) tilat harrastavat
enemmän eläintaloutta. Täältä (https://stat.luke.fi/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-ennakko_fi):
QuoteKasvinviljely on tuotantosuuntana kahdella kolmesta ja kotieläintalous 30 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
Luomuviljelyssä eläintalouden eli -tilojen osuus säilyy tuon pienen muutoksenkin jälkeen n. 23 prosentissa.
(Tuo vaatii kyllä paljon tarkempaa analyysiä. Mietintämyssyyn.)
Quote from: Matti Pekkarinen on 27.03.18 - klo:18:08
Täältä löytyy tilastokäyriä 1920-luvulta alkaen: http://mattipekkarinen.net/sadot.htm
Lehmän tuotos on sadassa vuodessa lähes kymmenkertaistunut. Hyvin on hoidettu.
Tässä tuore MT:n uutinen:
Nauta-lehti: Satatonnareita kirjataan yli 500 vuodessa " Kallion tilalla Nivalassa on juhlittu jo 35 satatonnaria (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1172585)
QuoteAlkuun satatonnariksi ylsi vain muutama lehmä vuodessa, nykyisin noin 1,5 lehmää päivässä.
Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.
Luomutiloillakin (https://luomu.fi/tietopankki/luomulehma-lucia-on-virkea-satatonnari/) on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
Quote from: Heikki Jokipii on 22.08.20 - klo:06:42
PS. Tuossa asiassa Pro Luomu sai meidät noin aikataulullisesti kiinni. Mutta äsken katsoin, että sen 2019 koosteen puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. " Eikä pöytäkirjoja arvoketjuryhmien jo pidetyistä kokouksista ole sivustolle tullut. Luonnontuoteryhmän viimeinen kokouspöytäkirja täyttää lokakuussa 3 vuotta.
Jossain määrin merkillistä tiedotuspolitiikkaa. Katsoin äskenkin, eikä puutarhatuotannon sivua ei ole vieläkään päivitetty. Mutta sen sijaan Pro Luomu on julkaissut pääsivullaan tämän:
Luomuvihannesten valikoima on laajentunut (https://proluomu.fi/luomuvihannesten-valikoima-on-laajentunut/)
Jossa sitten on kerrottu mm. tällaisia tilastollisia tietoja:
QuoteLuomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun. Viime vuonna Suomessa toimi 195 luomupuutarhatilaa, ja ne tuottivat yhteensä 1 269 hehtaarilla avomaan luomuvihanneksia.
Viime vuosi on tietysti 2019. Mutta koosteessa ovat edelleen v. 2018 tiedot.
QuoteVuonna 2018 avomaan luomuvihanneksia viljeli 180 yritystä yhteensä 1 027 hehtaarilla. Viljelyala lisääntyi yli kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.
Eli kasvua on. Määrällisestä kehityksestä esitimme oman yhteenvetomme 07.07.20 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827). Siinä oli tietysti se puute, että vain "isot" vihannekset olivat mukana. Tuo valikoiman kasvu saattaa tietysti sen ohella olla tosiasia. Kaivattaisiinko tässä kokonaiskilomäärää? Valikoima voi olla suuri silloinkin, vaikka kutakin valikoimaan kuuluva tuotetta on vähän.
Kaupan valikoimilla ei lisäksi ole suoraa suhdetta tuotantoon. Saamme kyllä tietää tämän:
QuoteParhaillaan käynnissä olevan satokauden myötä kauppojen hevi-osastoille on tullut useita luomuvihanneksia, joita aiemmin ei ole ollut saatavilla kotimaisena. Tämän syksyn luomu-uutuuksia ovat esimerkiksi suomalainen fenkoli, jättisipuli, kyssäkaali ja lehtiselleri.
Eli jossain määrin kotimainen tuotantokin on lisääntynyt. Mutta kuinka paljon? Rivien välissä tuossa kerrotaan, että tuontituotteina noita on ollut aiemminkin saatavissa. Ja on varmaankin vieläkin.
Jotain muutosta odottelimmekin. Lainaan kokonaan tämän puheenvuoron alkukesältä:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.06.20 - klo:02:17
Otetaanpa tämä vielä ihmettelyn kohteeksi.
Quote from: Heikki Jokipii on 07.03.20 - klo:08:38
Nyt pitäisi todellakin olla odotettavissa iso muutos. Sillä luomupuutarhatuotannon viljelyala yhteensä kasvoi aika radikaalisti vuodesta 2018: 712 hehtaarilla. Prosenteissa 54%. Josta kasvusta siis valtaosa tapahtui luokassa "Muut puutarhakasvit".
Nuo viljelyalat olivat Ruokaviraston lukuja. Sen mukaan koko avomaan luomutuotantoala oli 1319,9 ha v. 2018 ja 2031,9 ha v. 2019. Kasvua siis tuo 712 ha. "Muut puutarhakasvit" 448,0 ha v. 2018 ja 1067,6 ha v. 2019.
Kuvittelin, että "Muut puutarhakasvit" tarkoittaa samaa kuin "Muut avomaanvihannekset" Lukella. Mutta eipä ollutkaan niin. Luken pinta-alaluvut olivat paljon pienempiä:
Muut avomaanvihannekset
2018
Yrityksiä (kpl) 121
Pinta-ala (ha) 115
Sato (1 000 kg) 647
2019
Yrityksiä (kpl) 137
Pinta-ala (ha) 145
Sato (1 000 kg) 850
Luomupuutarhaviljelyn avomaan kokonaispinta-alojen lukujakaan en saa stemmaamaan. Viljelläänkö luomuna myös esim. ammattimaisesti paljon kukkia, ja ne tuossa sotkevat?
Sitä kuvaa tuo ei heilauta, että vaatimatonta luomuviljely on, myös muiden avomaanvihannesten osalta. Suomalaista kohti niitä tuotettiin 155 grammaa vuonna 2019, siis koko vuoden kulutukseen.
Hiukan meillä on siis vaikeuksia saada lukuja stemmaamaan. Mutta se yleiskuva tuostakin syntyy, ettei kokonaiskilomäärä tuotetuissa luomuvihanneksissa ole vieläkään suurensuuri. Eikä valikoiman laajeneminen ole sitä tosiasiaa muuttanut. "Isojen" vihannesten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827) kokonaistuotantomäärä 2019 tuohon lisäksi oli n. 5,6 miljoonaa kiloa, yhteensä siis n. 6,5 miljoonaa kiloa. Eli vähän yli kilosta vuodessa per kansalainen edelleen puhumme.
Syksy on tulossa ja sen myötä alkaa tippua tarkempia tilastoja: puutarhakasvien eritellymmat luomualat v. 2020 ja luomusadon ennakkotiedot.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.08.20 - klo:03:55
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:
Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin (https://www.luke.fi/uutinen/viljasadosta-tulossa-keskinkertainen-hernesato-kaksinkertaistuu-ja-on-tilastohistorian-suurin/)
Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.
Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.
Tässä se uusi:
Sadonkorjuu käynnissä " kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa (https://www.luke.fi/uutinen/sadonkorjuu-kaynnissa-kaurasadosta-odotetaan-normaalia-ja-ruissato-notkahtaa/)
Mutta luomusadosta siis lisää marraskuussa.
Katsahtakaamme kuitenkin siihenkin, millainen oli hyvin tavallisten vihannesten tilanne luomuna 28.01.2020, jolloin luomukasvisten arvoketjutyöryhmä kokoontui (josta meillä on viimeisin pöytäkirja):
Quote1. Lyhyt kierros markkina- ja
tuotantotilanteesta
• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.[...]
Epäilemättä saatavuudessa oli ongelmia, jos Luken mukaan tuotettu edellisenä vuonna oli näin vähän:
Sipuli 388 000 kg " 71 grammaa suomalaista kohti, yksi pienehkö sipuli
Tomaatti 746 000 kg " 136 grammaa suomalaista kohti, yksi keskikokoinen tomaatti
Nuo jakolaskut on tietysti tehty täällä, ei Lukessa.
Luomuomenista löysin Pro Luomulla aiemmilta vuosilta 3 mainintaa:
Luomukasvisten markkinakatsaus: kampanjoita kaivataan (https://proluomu.fi/luomukasvisten-markkinakatsaus-kampanjoita-kaivataan/) (2013)
QuoteLuomuomenan tuotanto kasvaa vuosi vuodelta, mutta vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin.
Pieni luomutietovisa (https://proluomu.fi/testaa-tietosi-luomusta/) (2015)
Quote2. Miksi luomuomena nahistuu nopeammin kuin tavanomainen omena?
a. Tavanomaiset omenalajikkeet on jalostettu rypyttömiksi.
b. Luomuomenoita ei käsitellä säilöntäaineilla nahistumisen estämiseksi.
c. Tavanomaisissa omenissa on paksumpi kuori.
d. Luomuomena masentuu, jos sitä ei syödä.
Lankea luomuun Lepaalla (https://proluomu.fi/lankea-luomuun-lepaalla/) (2016)
QuoteLAUANTAI 13.8.2016
[...]
Klo 13.00 luomuomenanviljelijä Johannes Vuorinen/Terissaari Oy: Hedelmäpuut kotimaassa
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia. Ja tietovisaan täytyy liittää vaihtoehto e. Luomuomena masentuu, koska sillä on niin vähän kavereita, toisia luomuomenia. 8) Mutta näinhän Pro Luomu meille kuitenkin kertoi (https://proluomu.fi/luomuvihannesten-valikoima-on-laajentunut/).
QuoteLuomukasvisten myynti päivittäistavarakaupassa on lisääntynyt koko 2010-luvun ajan, ja koronakevät kasvatti luomuhedelmien ja -vihannesten menekkiä entisestään.
(lihav. HJ)
Kun tuonnin osuutta ei vieläkään tuoda avoimesti esiin, ja kun juttu muuten keskittyy kotimaiseen tuotantoon, annetaan siinä ymmärtää, että hedelmissäkin olisi niin laita. Ei siis ole.
PS. Pro Luomu ei ole vieläkään päivittänyt koostettaan 2019. Puutarhatuotanto siltä vuodelta yhä puuttuu. Tänään se on myöhässä tasan 3 kuukautta.
Annaleena Ylhäinen twiittasi 4.9.2020:
***
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1301745756366200834/photo/1
Nyt on satokisan molemmat luomuvehnät puitu. Eilen korjattiin Hannu Mikkolan #luomu #Sibelius Mänttä-Vilppulassa. #satokisa #vehnäkisa
***
Toivottavasti Käytännön Maamies julkaisee tuota kisasta vertailukelpoisia tuloksia maksumuurin ulkopuolella. Toinen luomuosallistuja oli tietääkseni Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila.
Näkisimme, päästiinkö tänne päinkään:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.11.19 - klo:06:07
Tällaista väittää nyt HAMK:
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/mustialan-opetus-ja-tutkimusmaatila-kokonaan-luomuun.html)
QuoteLaskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.
(lihav. HJ)
Quote from: Heikki Jokipii on 29.08.20 - klo:15:10
Quote from: Heikki Jokipii on 03.08.20 - klo:03:55
Kokonaisviljasadosta saamme jo nyt jonkinlaisen arvion:
Viljasadosta tulossa keskinkertainen, hernesato kaksinkertaistuu ja on tilastohistorian suurin (https://www.luke.fi/uutinen/viljasadosta-tulossa-keskinkertainen-hernesato-kaksinkertaistuu-ja-on-tilastohistorian-suurin/)
Ja toisen, luotettavamman, jo tämän kuun lopulla.
Mutta luomusadosta joudumme odottamaan ensimmäistä ennakkoarvioita marraskuulle asti.
Tässä se uusi:
Sadonkorjuu käynnissä " kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa (https://www.luke.fi/uutinen/sadonkorjuu-kaynnissa-kaurasadosta-odotetaan-normaalia-ja-ruissato-notkahtaa/)
Mutta luomusadosta siis lisää marraskuussa.
Tässä on Käytännön Maamiehessä vähän yritystä sanoa jotain jo nyt:
Luomuviljan tuotanto kasvaa " kasvaako kysyntä?
Käytännön Maamies 27/08/2020 (https://kaytannonmaamies.fi/luomuviljan-tuotanto-kasvaa-kasvaako-kysynta/)
QuoteLuomuviljan näkymät 2020
ProAgrian luomuasiantuntija Pekka Terhemaa kommentoi sadon arvioimisen olevan hyvin haasteellista tänä vuonna. Jälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.
”On hyvin vaikea arvioida millainen luomusato on nyt tulossa laadullisesti tai määrällisesti”, Terhemaa kommentoi.
Mutta tuohon se yritys siis tyssäsi.
Kuminakisan tuloksistaan Käytännön Maamies jo kertoikin:
KM:n kisahistorian ensimmäinen kuminakisa: Kesän parhaat kuminat (https://kaytannonmaamies.fi/kmn-kisahistorian-ensimmainen-kuminakisa-kesan-parhaat-kuminat/)
Mutta odottelemme täällä vehnäkisan tuloksia. Johon kisaan hekin osallistuivat:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.09.20 - klo:03:07
Annaleena Ylhäinen twiittasi 4.9.2020:
***
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1301745756366200834/photo/1
Nyt on satokisan molemmat luomuvehnät puitu. Eilen korjattiin Hannu Mikkolan #luomu #Sibelius Mänttä-Vilppulassa. #satokisa #vehnäkisa
***
Toivottavasti Käytännön Maamies julkaisee tuota kisasta vertailukelpoisia tuloksia maksumuurin ulkopuolella. Toinen luomuosallistuja oli tietääkseni Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila.
Satokisa on tietysti vähän erikoinen asetelma. Mutta se on omiaan testaamaan sitä väitettä, että luomumenetelmillä taitavissa käsissä
voisi saada yhtä suuria satoja kuin tavanomaisessakin.
No, tiedämme kyllä jo etukäteen, miten kisatuloksiin luomuväen piirissä suhtaudutaan: jos ja luultavasti kun satokisassa saadaan saman tasoinen tulos kuin tavanomaisessa viljelyssä
keskimäärin, katsotaan yhtä suuret sadot saavutetuiksi. Mutta me tulemme sitten nostamaan vertailukohdaksi tavanomaisen viljelyn satokisasadot.
Edellä perusteltiin luomusadon ennustamisen vaikeutta:
QuoteJälkiversontaa on paljon kuin myös alueellisesti liiallista kuivuutta tai märkyyttä.
Ja Ylekin kertoi (yleistilanteesta):
Pahin jälkiversonta miesmuistiin " puinnit venyvät lokakuulle saakka
Tänä vuonna ei ole luvassa hyvää viljasatoa. Joillakin tiloilla sato epäonnistuu ja osa pelloista saattaa jäädä jopa puimatta. (https://yle.fi/uutiset/3-11519972)
KM taas näin (myös yleistilanteesta):
Tuoreviljaa tarjottiin vilkkaasti (https://kaytannonmaamies.fi/tuoreviljaa-tarjottiin-vilkkaasti/)
QuoteJälkiversonnan vuoksi tuoreviljaa tarjottiin tänä syksynä A-Rehulle edellisvuosia vilkkaammin ja määrällisesti selvästi enemmän kuin sille on käyttöä.
Vuoden 2017 selosteesta:
QuoteVuoden 2017 luomuviljasato, 95 miljoonaa kiloa, on 19 % suurempi kuin vuonna 2016. Määrä on 2,8 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomurukiin osuus koko maan rukiin tuotannosta on 5,1 % ja luomukauran vastaavasti 5,8 %. Viidennes luomuvilja-alasta korjattiin tuoreviljana, joka vähensi kuivaviljana korjattua määrää.
Nyt voi hyvin olla, että tuon jälkiversonnan vuoksi tänäkin vuonna suuri osa luomuviljasta menee tuoreviljaksi. Mutta niin voi kyllä käydä tavanomaisellekin sadolle. Onko siinä asiassa eroa?
Mutta tässä sitä jo mennään Lukessakin:
Tuliko sato vai kato? Viljelijöiden antamat tiedot auttavat luomaan oikeaa kuvaa tilanteesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1205494)
QuoteJoka kahdeksas tila saa Lukelta kirjeitse ohjeet satotietojen ilmoittamiseen. Myös Ruokaviraston näytekeruu jatkuu.
Tarvittava määrä luomutilojakin on tietysti tuossa otoksessa mukana.
Kun on näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:02:09
Vaikka Pro Luomulta on vielä viimeistelemättä (päivittämättä) vuoden 2019 yhteenvetonsa, me ja Ruokavirasto etenemme jo seuraavalle kierrokselle, eli vuoteen 2020.
Ja kohta siis myös Luke.
Laitetaanpa tämä samantien, koska huomenna olen matkoilla, ja minulla huonohkot mahdollisuudet päästä nettiin.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:08:42
PS. Pro Luomu ei ole vieläkään päivittänyt koostettaan 2019. Puutarhatuotanto siltä vuodelta yhä puuttuu. Tänään se on myöhässä tasan 3 kuukautta.
Huomenna se on myöhässä tasan 4 kuukautta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17533#msg17533). (Vai onko se jo tänään? Luke päivitti tietonsa 2.6.20.)
Omalta osaltamme olemme tahtoneet täällä tuota Pro Luomun viivyttelyä eli tumpelointia paikata (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827). 8)
Eikä tämäkään ongelma ole ratkennut:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:04:09
PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä. >:(
Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
Yhtään uutta arvoketjutyöryhmien pöytäkirjaa ei myöskään ole nettiin tullut. Uusimmat ovat yhä tammikuulta, luomuluonnontuoteryhmän lokakuulta 2017.
***
,,sken tarkistin tilanteen kummankin asian osalta, ja se oli juuri noin.
Ilmari Schepel kirjoitti 14.10.2020 Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosastossa:
Suomi olisi voinut valita myös toisin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1214674)
QuoteSuomi olisi voinut valita samanlaisen tien kuin Itävalta: Tuotetaan yhdessä hieman vähemmän, mutta samalla satsataan enemmän laatuun.
Sitten hän kertoo luvuista:
QuoteVertailun vuoksi on kuitenkin hyvää mainita, että Itävalta on EU:n johtava luomumaa 24,7 prosentin osuudella (2018) heti Liechtensteinin jälkeen (38,5 prosenttia). Suomen sijoituspaikka on tasoissa Tšekin kanssa, mutta tulee vasta Viron, Ruotsin, Latvian, (Sveitsin) ja Italian jälkeen.
Jatketaanpa vertailua. Muualta tiedämme, että Itävallassa luomumyynnin osuus on suuri, noin 9%. Suomella 2,6% vuonna 2019. Mutta tottakai myös Itävallassa luomutuotteet maksavat enemmän.
Niinpä ilmaus "hieman vähemmän" on kyllä vähättelyä. Itävallassakin luomulla tuotetaan noin 1/3-1/4 siitä mitä tavanomaisella. Mitä "laatua" luomuviljelyllä taatusti saadaan? Sillä saadaan " luomulaatua! Muusta laadusta ei ole takeita.
PS. Olisin tuon kommentin laittanut myös MT:n palstalle, kirjoituksen perään. Mutta se vilahti taas maksumuurin taakse.
[klo 14:30] Jotenkin taisin saada äsken sinne, toista kautta, lyhyen kommenttini kuitenkin sujautettua.
Yritin jo vähän kysellä lisää ennakkotietoja vuoden 2020 luomuviljelyaloista, mm. vihannestuotannossa. Sampsa Heinonen minulle ystävällisesti vastasi:
QuoteKiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.
Siitä mailissa saamastani taulukosta sopinee täällä julkaista tämä koko maan yhteisluku:
Quoteha 2020 ha 2019 muutos%
2091 2032 3
Luomupuutarhakasvien viljelyala oli siis edellisestä vuodesta kasvanut. Mutta aika vähän siihen nähden, minkälaisen kuvan Pro Luomu meille antoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18402#msg18402) elokuussa:
QuoteLuomukasvisten valikoiman laajenemisen taustalla on sekä luomupuutarhatilojen kasvivalikoiman lisääntyminen että luomutilojen määrän kasvu, kun tavanomaisia puutarhatiloja on siirtynyt luomuun.
Pro Luomun mainostama KOULU-hankekaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14557#msg14557) ei kyllä noissa luvuissa näy. Ja tuon linkatun puheenvuoron luomun kannalta surkeat suhdeluvut säilynevät kutakuinkin ennallaan.
PS. ,,sken katsottuna Pro Luomu on
yhteenvedossaan luomuvihanneksissa yhä vuodessa 2018. 8)
Pro Luomun luomukasvisten arvoketjuryhmän pöytäkirjassa 28.01.20 oli tällainen lause:
Quote• Luomumyynti vihanneksissa ja hedelmissä kehittyy hyvin.
Tomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
(lihav. HJ)
Se oli siis talvella ja koski edellisvuoden satoa. Nyt on syksy ja tarjolla on viime kesän sato.
Kun nyt olen surfaillut netissä ilmeisessä tarkoituksessa ostaa luomusipuleja, en ole sellaisia kuitenkaan löytänyt. Keskeisesti Foodie ja minulle läheisin Itäkeskuksen Prisma ei niitä tarjoa.*)
Poimimme tuolla edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827) tämän käänteisen aikasarjan luomusipulin tuotannosta
Sipuli 388 215 222 247 338
Vuonna 2019 tuotanto oli edellisestä vuodesta lähes kaksinkertaistunut. Onko se nyt romahtanut takaisin edellisten vuosien tasolle? Tai jopa siitä " hyvin jyrkästikin " alaspäin? Virallista tietoa siitä joutunemme odottamaan kauemmin kuin tietoa viljasadosta.
______
*) vai johtuuko se siitä, että Foodie on epäjohonmukainen siinä, millä sanoilla pitää hakea? Haulla "sipuli luomu" löytyikin jotain, vaikka sanalla "luomusipuli" ei löytynyt. Nyt minun pitäisi tarkistaa asia paikan päällä.
(Lisäys 30.10.20)
Merkitään tiedoksi tännekin, että tänään Pro Luomu on lopulta päivittänyt koosteessaan 2019 luomupuutarhatuotannon sivun. Lukuja ei viitsi toistaa, koska ne ovat tietysti samat, jotka meillä täällä jo on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827). Siellä myös jo totesimme, ettei asiassa ole paljon hurraamista, vaikka olisi ollut näinkin (Pro Luomu, nyt vuodesta 2019):
Quote• Lämpimän sään johdosta saatiin hyviä satoja
monista avomaan puutarhakasveista. Myös
sademäärät olivat keskimääräistä vähäisemmät,
joten kastelun merkitys oli suuri.
Sen sijaan luomuviennistä käytettiin yhä arviota vuodelta 2018. Eikä luomutuonnista annettu vieläkään mitään arvioita.
***
Tämä on ennallaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 02.10.20 - klo:06:15
Eikä tämäkään ongelma ole ratkennut:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:04:09
PS. Kun minä olin vielä töissä, ei pöytäkirjojen kanssa sopinut kuukausikaupalla viivytellä. Jotkut sihteerit kannettavan koneen kanssa kehittivät jopa ammmattitaidon, että pöytäkirja oli valmis kokouksen loppuessa. En itse siihen ihan pystynyt, mutta kyllä minullakin oli pöytäkirja valmis yleensä viimeistään seuraavana päivänä. >:(
Jos on sovittu, että nuo arvoketjutyöryhmien kokouspöytäkirjat pitää tarkastaa ja hyväksyä ennen julkaisua, ei siihenkään kyllä saa noin paljon aikaa kulumaan, nykyaikana.
Yhtään uutta arvoketjutyöryhmien pöytäkirjaa ei myöskään ole nettiin tullut. Uusimmat ovat yhä tammikuulta, luomuluonnontuoteryhmän lokakuulta 2017.
Luomuluonnontuoteryhmän uusimmalla pöytäkirjalla on juuri tänään 3-vuotissynttärit.
Myöskään VYR, joka toimii myös Pro Luomun arvoketjutyöryhmänä, ei ole tarjonnut verkossa luomusta kovin ajantasaista tietoa (viimeisin päivitys 18.03.20, joka perustui vuoden 2019 satoon). Mutta ehkä sitä tässä tilaisuudessa tulee:
https://www.vyr.fi/fin/luomuwebinaari/
Tänään. Webinaari, joten yhdistyksestämme saattaa joku osallistua. Jos näin, niin raportteja tänne. Ellei, niin toivotaan, että esitykset tulevat vielä muullakin tavalla verkkoon. Toivottavasti myös muulla tavalla kuin YouTubessa. Eli siis muodossa, jossa esityksiä on mahdollista osittain lainata, kommentteja varten.
Viljastahan Luke on kyllä luvannut ennakkotilastonsa jo 23.11.20. Mutta ohjelman mukaan tuossa seminaarissa on puhetta myös luomuviljan käytöstä, kulutuksesta. Viennistäkin luvataan tietoa. Täydentämään siis em. Pro Luomun jo iäkästä arviota.
PS. 28.10.20: Kohta puoleen sen jälkeen 25.11.20 onkin jo arvoketjuryhmien yhteinen pikkujoulu. Siitä ei välttämättä tehdä pöytäkirjaa, mutta toivoa sopii, että sitä ennen ne tehtäisiin muista vuoden aikana pidetyistä kokouksista.
Käytännön Maamiehen Satokisan tulokset ovat vehnänkin osalta tulleet. Tässä Annaleena Ylhäisen twiitti asiasta:
https://mobile.twitter.com/KMaamies/status/1321733723541413889/photo/2
Sieltä näemme, että voittajan Matias Rönnqvistin tulos oli 8 719 kg/ha.
Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.
Kovin kauas se jäi tästä kerskauksestaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.11.19 - klo:06:07
Tällaista väittää nyt HAMK:
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila kokonaan luomuun (https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/mustialan-opetus-ja-tutkimusmaatila-kokonaan-luomuun.html)
QuoteLaskelmien mukaan luomussa on tavanomaista parempi kannattavuus ja tuotteille hyvä kysyntä. Jo ensimmäisten vuosien satoihin ollaan tyytyväisiä: kahden vuoden keskiarvojen perusteella päästään luomuviljelyssä tavanomaisen viljelyn satotasoihin, jos käytetään lietelantaa tai muuta täydennyslannoitusta. Ensi vuonna, lehmienkin siirryttyä luomuun, saadaan analysoitua taloudellinen tulos koko maatilan osalta.
(lihav. HJ)
Syysvehnän
keskimääräinen hehtaarisato v. 2020 oli Luken ennakkoarvion mukaan 4 130 kg ja kevätvehnän 3 640 kg. Ja keskiarvossahan ovat luomusadot mukana, eikö niin? Jotka ovat n. 2 500 kilon kieppeillä, vielä ei niistä ole julkistettu tarkkoja lukuja.
Tästä tuoreesta julkaisusta tuli sopivasti lisäkommentti edelliseen:
Vahtila O., Michelson A., (2020). LuomuHäme Visio 2030 - hämäläisen luomun tiekartta. , In: HAMKin e-julkaisuja 5/2020, Hämeen ammattikorkeakoulu. (https://www.theseus.fi/handle/10024/346542)
QuoteRuokaviraston 2019 tilastojen mukaan Hämeessä on luomuviljeltyä peltoa yhteensä 15 478 hehtaaria, joka on 8,3 prosenttia peltoalasta.
[...]
Luomupellosta suurin osa, noin 7 000 hehtaaria on nurmella. Pinta-alassa on mukana sekä kotieläintilojen rehuala että kasvinviljelytilojen viherlannoitukseen käytetty nurmiala. Viljoista kauraa viljellään eniten, noin 2 000 hehtaarin alalla. Leipäviljoista vehnää oli viljelyssä noin 500 hehtaaria ja ruista 300 hehtaaria. Mallas- ja rehuohraa sekä härkäpapua viljeltiin 200 hehtaarin ja hernettä 100 hehtaarin alalla. Parhaaseen hehtaarisatoon, 2 640 kg/ha päästiin kauralla. Muiden viljojen keskisato oli noin 1 800 kg/ha. Luomuperunan ala oli alle 100 ha ja kokonaissato 200 000 kiloa. (Ruokavirasto, 2019a; Ruokavirasto, 2019b; Luonnonvarakeskus: Luomusato ELY-keskuksittain, 2019; Ruokavirasto, 2019c).
(kursiv. ja lihav. HJ)
Ja todellakin, "Vehnä yhteensä" keskisato luomussa oli Hämeessa 1 880 kg.
Siihen nähden HAMK kyllä ylsi kelpo tulokseen tuossa em. kisassa.
Tuossa kerrankin reilusti myönnettiin luomun suhteettoman suuren nurmialan toinen tarkoitus (kursivoitu). Mutta myönnettiinkö tuo tosiasia HAMK:in kisatuloksen arvioinnissa? Eipä siitä tällaisessa yhteydessä yleensä puhuta, vaikka siis tuloksen saavuttamiseen hyvinkin tosiasiassa tarvittiin kolmannes ja jopa lähes puolet lisää "piilohehtaareita".
Quote from: Heikki Jokipii on 27.10.20 - klo:03:10
Tänään. Webinaari, joten yhdistyksestämme saattaa joku osallistua. Jos näin, niin raportteja tänne. Ellei, niin toivotaan, että esitykset tulevat vielä muullakin tavalla verkkoon. Toivottavasti myös muulla tavalla kuin YouTubessa. Eli siis muodossa, jossa esityksiä on mahdollista osittain lainata, kommentteja varten.
Ainakin osa esitysdioista tuli:
https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/menneet-tapahtumat/luomuviljawebinaari-2020/
Ei kun näyttävät olevan siellä kaikki esitykset myös tuossa muodossa. Niinpä sinne "tonkimaan"!
Alustavasti selattuna aivan uusia "paljastuksia" esim. luomuviljasadosta niissä ei ole: käytetään vähän päivitettyjä, jo keväällä julkaistuja tietoja vuoden 2019 sadosta.
***
Myös Luomuliiton Luomupäivien esityksiä on saatavissa nyt tässä osoitteessa:
http://www.luomuliitto.fi/luomupaivat/ohjelma/
Susann Rännärin esityksestä noilla luomupäivillä:
QuoteMINK,,LAISTA
TULEVAISUUDEN
KUVAA HALUTAAN
TAVOITELLA?
Luomuliiton jäsenkysely
" miltä luomu näyttää vuonna 2030
• Luomusta tulee "uusi normaali"
[...]
Ehkäpä tuollaista halutaan tavoitella. Vai onko sekään niin varmaa? Jos luomu on se normaali, voi se merkitä sitäkin, että hinnat ovat myös normaaleja, so. eivät enää reippaasti tavanomaisia suurempia jne.? Luomun tavanomaistuminen ei välttämättä ole olemassa olevien luomuviljelijöiden etu?
Mutta jos nyt lähdetään tilanteesta, jossa sekä tuotannon että kulutuksen osuus on luomulla n. 3% ja tavanomaisen osuus niinmuodoin molemmissa n. 97%, kyllä kuvitelma siitä, että ne jotenkin vaihtaisivat paikkaa, on utopistisuudessaan " uskallan käyttää tätä ilmausta " täysin
naurettava.
Eikä tämäkään visio näytä kovin todennäköiseltä...
Quote• Toimivia lyhyitä arvoketjuja,
paikallinen tuotanto yleistyy.
... siihen nähden, että Suomessa ei tuoteta luomuna sitä, mikä menee täällä kaupaksi. Vaan tuontiluomun osuus on myynnistä niin suuri, ettei sitä kehdata sanoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg18338#msg18338). Ja viljaa viljellään hyvin suurelta osin sitten vientiin: ei ole mitään paikallista tuotantoa, sen kuluttajien näkökulmasta.
Käytännön Maamiehen satokisasta vielä tämä lehden oma selvitys:
Kastelulla vehnäkisan voittoon (https://kaytannonmaamies.fi/8%e2%80%89719-kg-ha-kws-mistralilla-vaasassa-kastelulla-vehnakisan-voittoon/)
Quote8 719 kg/ha KWS Mistralilla Vaasassa.
Tulevaisuudessa ruokaa tulisi tuottaa entistä enemmän nykyistä pienemmillä lannoitemäärillä, kierrätysravinteita hyödyntäen, vaihtelevissa sääolosuhteissa ja aiempaa ympäristöystävällisemmin. Matias Rönnqvist näytti vehnäkisassa miten se on mahdollista " altakastelun avulla. Vettä pumpattiin kesäkuussa kisalohkolle 90 mm sateen verran. Se riitti vehnäkisan ylivoimaiseen voittoon.
Tuo kaikki on siis mahdollista. Mutta luomun keinoihin rajoittumalla se ei ole. Vaan lopullisessa "ääntenlaskennassa" toisen "ehdokkaan" tulos jäi tällaiseksi:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.10.20 - klo:10:08
Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.
Kuten jo edellä kerrottiin. Mitään "vaalivilppiä" tuossa ei ollut. Eikä tuloksesta tai voittajan julistamisesta tuossa (täältä julistetussa, keskinäisessä) kisassa voi valittaa edes Juvan kuntaan! ;D
Pekka Terhemaan esityksestä VYR:in webinaarissa (dia 4):
QuoteKatsaus luomuviljan viljelyyn
• 2020 luomuviljaa 80 500 ha (2019
65 800 ha) arvio 14.7.2020
" Syysvehnä 1 700 ha (1 800 ha)
" Kevätvehnä 7 200 ha (5 100 ha)
" Ruis 4 400 ha (4 500 ha)
" Rehuohra 7 800 ha (5 800 ha)
" Mallasohra 3 200 ha (1 700 ha)
" Kaura 40 600 ha (32 700 ha)
Tuon mukaan useimmissa viljalajeissa olisi odotettavissa ennätyssato, kun luomusatotilasto 23.11.2020 julkistetaan.
Mutta luultavasti se ei tätä muuta. Jarkko Arrajoen esityksestä samassa webinaarissa (dia 13):
Quote• Luomuvalikoimaa toivotaan lisää, muttei yhtä hanakasti osteta
• Leivässä osuus on noin parin prosentin luokkaa, pysyen suhteellisen tasaisena
Luomuolutta on ehkä ensi vuonna hyvin saatavissa, mutta se ei automaattisesti merkitse, että sitä myös myytäisiin entistä enemmän. Ja jos myynti tästä tasosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16306#msg16306) kasvaa, se on edelleen aika merkityksetöntä.
Molemmat esittäjät käyttivät pohjana tätä VYR:in keväistä taulukkoa:
https://www.vyr.fi/document/1/956/28430a5/taseet_9077f9a_Luomuarvio_201920.pdf
Jossa on vain rivi: "Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa". Mutta ei enempää tietoa siitä, mihin teollisuus sen käytti. Edes sitä, tehtiinkö jotain suomalaisille vai ulkomaalaisille. Olisi kiva tarkemmin tietää, mikä luomuviljamäärä riittäisi tyydyttämään kotimaisen kysynnän.
Aiemmin kerran VYR julkaisi tällaisen tiedotteen:
ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNN,,ST,, 2018/19 MUKAAN LUOMUVILJAN TUOTANTO EI RIIT,, KATTAMAAN KOTIMAAN K,,YTTÖ,, " ETENKIN KAURASTA PUUTETTA (https://www.vyr.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/2019/03/arvio-luomuviljan-tarjonnasta-ja-kysynnasta-2018-19-mukaan-luomuviljan-tuotanto-ei-riita-kattamaan-kotimaan-kayt/)
Mutta vaikka asiaa tuossa vähän pyöritetään, siinä ei lopulta kerrota, minkä kokoinen se kotimaan käyttö on. Nimenomaan täällä asuvien ihmisten käyttö: varmaankin voimme olettaa, että kotimaiset eläimet syövät sen viljan, joka menee rehuksi. Tämä tieto oli tuonaikaisesta tilanteesta:
QuoteLähes kaikki elintarviketeollisuudessa käytetty luomukaura lähtee vientiin hiutaleina ym. valmisteina.
Eli lähes kaikki 32,9 milj. kilosta vientiin. Silloin ei paljon jäänyt kotimaiseen kulutukseen. Nyt sato on varmaan suurempi, ja nyt siis jää. Mutta, kuinka paljon? Ja meneekö se kaupaksi? Vai tuleeko taas valtakunnallinen luomupuuron syöntikilpailu?
Vielä yksi tarina KM:n satokisasta:
KM:n vehnäkisan voitto 8 719 kilon hehtaarisadolla kuivasta kesästä huolimatta (https://www.farmit.net/kasvinviljely-kevatvehna/2020/10/30/kmn-vehnakisan-voitto-8-719-kilon-hehtaarisadolla-kuivasta)
Siitä:
QuoteRönnqvistin käyttämä ravinnemäärä oli yksi kilpailun maltillisimmista. Silti satoa tuli eniten. Tutkimus on osoittanut, että kastelun avulla lannoitusmäärää voi pienentää. Rannikkoseudun happamilla sulfaattimailla altakastelu nostaa pohjamaan ravinteita kasvin juurien ulottuville.
Rönnqvistin vehnäsato on käyttänyt 218 kiloa typpeä ja 35 kiloa fosforia hehtaaria kohti. Kasvusto on imuroinut pohjamaasta irronnutta typpeä 118 kiloa ja fosforia 22 kiloa hehtaarilta, loput ravinteet annettiin lannoituksena.
Opimme ainakin sen, että lannoitteita ei tarvitse pelloile "syytää". Mutta niitä on tarpeellinen määrä käytettävä.
Tätä odottelemme mielenkiinnolla:
QuoteKM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa
KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).
Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).
Kirjoituksen lopussa oleva ennätysten lista ansaitsee myös huomiota. Listasta löytyy myös yksi kelpo tulos luomuviljelystä. Kuitenkin näin, jos nämä olisivat lähinnä vertailtavia tuloksia:
Quote[...]
Ohra: Vilde 9 499 kg/ha (2008, Tuula ja Seppo Vätti, Säkylä)
Luomumallasohra: Streif 5 559 kg/ha (2012, Janne Kallio, Elimäki)
[...]
Quote from: Heikki Jokipii on 27.10.20 - klo:03:10
PS. 28.10.20: Kohta puoleen sen jälkeen 25.11.20 onkin jo arvoketjuryhmien yhteinen pikkujoulu. Siitä ei välttämättä tehdä pöytäkirjaa, mutta toivoa sopii, että sitä ennen ne tehtäisiin muista vuoden aikana pidetyistä kokouksista.
Voimme jo nyt merkitä tänne, että näin ei tapahtunut. Tällä välillä asiasta on vaihdettu maileja Pro Luomun tiedottajan Minna Kyynyn kanssa, joka antoi erilaisia selityksiä sille, miksei noin ole tapahtunut. Kokousten luonne oli ollut sellainen, ettei varsinaisia/tavallisia pöytäkirjoja syntynyt. Oli ollut ulkopuolisten esityksiä, joiden laittamista verkkoon voisi kyllä harkita, jos lupa siihen saadaan.
Kun erikseen kaipasin tietoja "realistisesta luomulihan kasvutavoitteesta", joka oli määrä asettaa liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa, hän vetosi siihen, että mm. kilpailulainsäädäntöön on tullut muutoksia, jonka takia se ei ole ollut mahdollista.
PS. 24.11.20: Uskotaan tuo, mutta siitä ei ollut kyllä mainintaa liharyhmän viimeisessä pöytäkirjassa. Jossa tuo itsessään mainittiin, tehtävänä tälle vuodelle. Ko. pöytäkirja on muuten netissä yhä poikittain, vaikka siitä Kyynylle kantelin.
Sitten kun mennään Amerikkaan, satotaso nousee vielä. Annaleena Ylhäisen twiitti:
QuoteUSAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.
Samojen viljojen ennätykset Suomesta, KM:n kisasta:
QuoteSyysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl ...berg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
Olisi tietysti mielenkiintoista saada vertailuumme myös kaikkien aikojen paras luomuvehnäsato USA:sta. Tai vuoden voittajakin riittäisi.
Huomasin yhden yksityiskohdan viime vuoden 2019 luomusatotilastosta (uuden ilmestymistä tänään odotellessani):
Pääsivulla (https://stat.luke.fi/luomusato-2019_fi) kerrottiin:
QuoteRuissato oli 10 miljoonaa kiloa " yli kaksinkertaistui vuodesta 2018
Mutta jos katsoi tätä taulukkoa ...
Luomusadon osuus (%) kokonaissadosta (http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/a97a13fe-ac14-464a-a44d-9ebc5f578a63)
... niin osuus oli kuitenkin vähentynyt 10,0:stä 5,4 prosenttiin. Kas kun viime vuonna saatiin rukiista tavanomaisella puolella ennätyssato.
Sen lisäksi, ettei tuossa alle 2 kilossa henkeä kohti kyllä kovin moneen ruisleipään tai -puuroon ollut kuluneen vuoden aikana aineksia.
Sen sijaan seosvilja yhteensä oli yltänyt luomussa jo niin korkeaan osuuteen kokonaissadosta v. 2019 kuin 45,3%. Mutta olen ymmärtänyt, että se menee rehuksi, eläimille.
Luke (Anneli Partala) on aina täsmällinen! Tämä tuli ulos juuri luvattuna päivänä:
Luomusatotilasto
Luomusato 2020, ennakko (https://stat.luke.fi/luomusatotilasto)
Tässä vaiheessa meille riittää tämän toteaminen:
QuoteYli puolet viljasadosta oli kauraa - 80 miljoonaa kiloa - 5 % enemmän kuin vuonna 2019
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2019
Ohrasato kasvoi neljänneksen 22 miljoonaan kiloon
Vehnäsato kasvoi hieman - sato oli lähes 19 miljoonaa kiloa
Luomuhernesato kasvoi kolmanneksen, kun taas härkäpapusato jäi vuoden 2019 tasolle
Ja tämä yleisimmän tason tieto:
QuoteVuoden 2020 luomuviljasato " 153 miljoonaa kiloa on 7 % suurempi kuin vuonna 2019. Määrä on lähes 5 % Suomen koko viljantuotannosta.
Myöhemmin katsomme, mitä kaikkia vertailuja tuosta irtoaa. Tämän luvun selvitimme edellä:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.20 - klo:02:09
Tuosta on meidän itse laskettava luomuhyväksytyn alan osuus. Se on nyt 12,6%. Sitä lukua käytämme tämän vuoden osalta vertailuihin, kun tietoja luomutuotannosta alkaa tippua.
***
Nuo perustiedot voi lukea myös MT:stä:
Luomusato kasvaa reipasta tahtia - mallasohra on uusi luomuhitti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1247992)
Edellä saimme toista kautta tiedon luomumallasohran viljelyalan rajusta kasvusta (= n. 2X!) ja spekuloimme näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 10.11.20 - klo:03:33
Luomuolutta on ehkä ensi vuonna hyvin saatavissa, mutta se ei automaattisesti merkitse, että sitä myös myytäisiin entistä enemmän. Ja jos myynti tästä tasosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg16306#msg16306) kasvaa, se on edelleen aika merkityksetöntä.
Tästä viljasta voimme kyllä jo heti ottaa tämän esiin:
QuoteOsuus kokonaissadosta (%) [vuosittain]
[...]
Ruis 2) 13,5 9,8 10,0 15,6 .. 8,4 7,8 15,7 12,0 8,2 9,0 5,1 10,0 5,4 15,0
[...]
Niinpä aika täsmälleen samalla tuloksella luomuruis paransi noin hurjasti prosenttiosuuttaan!
Voi käydä tavanomaisessakin viljelyssä... no, ohrasesti:
Sadonkorjuu käynnissä " kaurasadosta odotetaan normaalia ja ruissato notkahtaa (https://www.luke.fi/uutinen/sadonkorjuu-kaynnissa-kaurasadosta-odotetaan-normaalia-ja-ruissato-notkahtaa/)
QuoteRuissadossa huimia vuosittaisia satovaihteluita
" Ruissatoarvio, vajaa 70 miljoonaa kiloa, ei kata kotimaista vuosittaista käyttöä. Rukiin vuosittaiset satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria, pääosin kylvöalan vaihtelun vuoksi. Viime vuoden 183 miljoonan kilon huippusatoa edelsi heikko 42 miljoonan kilon sato, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.
***
Tuo oli jo tämän vuoden kokonaissadon ennakkoarvioista. Vielä tulee tänään uudempi arvio. Ellei siinä ole mitään yllättävää, taidan liittää mahdolliset pienet kommenttini iltapäivällä tähän puheenvuoroon.
Päätinpä kuitenkin, että teen tästä oman puheenvuoronsa. Kun siitä tulee vähän pitempi. Eikä palveluntarjoajamme meitä erikseen käytettyjen puheenvuorojen määrän mukaan laskuta. ;)
Ensiksi täytyy taas todeta, että satotilaston ennakko, joka siis tänään myös täsmällisesti luvattuna aikana julkaistiin, on kyllä edelleen niin rakennettu, että kyse on kokonaissadosta. Ei siis sellaisenaan tehoviljelyn/konventionaalisen viljelyn tuloksesta.*)
Sato ja viljasadon laatu 2020, ennakko (https://stat.luke.fi/sato-ja-viljasadon-laatu-2020-ennakko_fi)
Mutta tässä on siis vuoden 2020 vähän murheellinen kokonaistulos:
QuoteViljasato vuonna 2020 oli 3,3 miljardia kiloa eli 18 % edellisvuotta pienempi. Viljasato on 2000-luvun kolmanneksi pienin.
Ohrasato, 1 342 milj. kg, väheni viime vuodesta 20 %
Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
Vehnäsato, 667 milj. kg, pieneni 26 %
Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
Rypsi- ja rapsisato, 31 milj. kg, väheni 26 %
Perunasato 602 milj.kg " on hieman pienempi kuin viime vuonna (-3 %)
Hernesato (52 milj. kg) kasvoi 54 %
Koska tavanomainen viljely on valtavirtaa, tuota voidaan kuitenkin käyttää hyvänä arviona siitä, kuinka juuri sille kävi.
Tämä vertailu täytyy tietysti nyt heti tehdä. Hehtaarisadot luomussa v. 2020 (poimittu luomusatotilaston taulukosta):
Vehnä yhteensä 2 170
.Syysvehnä 3 270
.Kevätvehnä 1 910
Ruis 2 130
Ohra yhteensä 2 400
.Rehuohra 2 420
.Mallasohra 2 370
Kaura 2 250
Ja hehtaarisadot
kaikessa viljelyssä (luomu mukana, poimittu satotilaston taulukosta):
Vehnä yhteensä 3 370
.Syysvehnä 4 400
.Kevätvehnä 3 240
Ruis 3 580
Ohra yhteensä 3 470
.Rehuohra 3 460
.Mallasohra 3 480
Kaura 3 640
Se vissi ero on siis hyvin selkeästi säilynyt. Valtaosa viljelystä kun on tavanomaista, yhä vielä. Tuota eroa on edellisten vuosien tapaan yhä mahdollista tarkentaa.
____________
*) vaikka Anneli Partala jo kerran ilmaisi myötämelisyytensä ideallemme, jota ehdotimme, että myös itse konventionaalisen viljelyn luvut tulisi erikseen esittää. Sitä ei siis kuitenkaan ole vielä toteutettu.
Tarkastellaan kahta*) viljaa, joissa luomun osuus on suuri. Yhteensä:
Kaurasato, 1167 milj. kg, on samansuuruinen kuin viime vuonna
Ruissato, 66 milj.kg, pieneni 64 %
Ja luomu:
Yli puolet viljasadosta oli kauraa - 80 miljoonaa kiloa - 5 % enemmän kuin vuonna 2019
Ruissato oli 10 miljoonaa kiloa - yhtä paljon kuin vuonna 2019
Tavanomainen siis (miinuslaskua):
Kaura 1087 miljoonaa kiloa
Ruis 56 miljoonaa kiloa
Näistä koko sadon hehtaarisadoista ...
Kaura 3 640
Ruis 3 580
... voimme "taaksepäin" päätellä, että on käytetty näitä viljelyaloja:
Kaura 320604 ha
Ruis 18435 ha
Selvitetään luomuviljelyalat suoraan Ruokavirastolta:
Kaura 40660 ha
Ruis 4746 ha
Taas vähennyslasku ja tavanomaisen viljelyn alat:
Kaura 279944 ha
Ruis 13689 ha
Jakolaskua, tavanomaisen viljelyn hehtaarisadot (kg/ha);
Kaura 3883
Ruis 4091
Otetaan tuolta ylempää noiden viljojen valmiiksi lasketut hehtaarisadot luomussa, vertailtavaksi noihin:
Kaura 2 250
Ruis 2 130
***
Eikä tietysti tuossakaan ole koko totuus. Vaan on siinä sitten vielä tämäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg6190#msg6190), jota me ja Luomulakko olemme jo vuosia sitten "saarnanneet".
______
*) muissa viljoisssa luomun osuus on pienempi, ja kokonaissadon hehtaarisatoja voidaan pitää hyvinä arvioina tavanomaisen hehtaarisadoista
Tarkastellaan vielä tätä viljaa, joissa luomun osuus on aika suuri, 5,5%. Yhteensä eli koko sato:
Syysvehnä 98,0 milj. kg
Ja luomu:
Syysvehnä 5,4 milj. kg
Tavanomainen siis (miinuslaskua):
Syysvehnä 92,6 milj. kg
Koko viljelyala:
Syysvehnä 22 300 ha
Luomuviljelyala:
Syysvehnä 1 700 ha
Tavanomaisen viljelyn ala:
Syysvehnä 20 600 ha
Jakolaskua, tavanomaisen viljelyn hehtaarisato (kg/ha);
Syysvehnä 4 495
Otetaan valmiiksi lasketut hehtaarisadot luomussa, vertailtavaksi:
Syysvehnä 3 270
***
Kun koko sadon keskiarvo oli 4 400 kg/ha, virhettä syntyi siis 95 kilon verran, eli vain noin 2%. Kun muissa (ihmisten syömissä) viljoissa luomun osuus sadosta on 1,4-2,8%, voinee niissä käyttää koko sadon keskiarvoa hehtaarisadoista aika turvallisesti.
Mutta jos luomuala vielä lisääntyy, toiveemme erikseen laskemisesta on perusteltu. Voi myös käydä niin kuin rukiin kohdalla tänä vuonna kävi.
Tämän voi ottaa esille ihan lyhyesti. Peruna:
Koko sato 29 760 kg/ha, 602,0 miljoonaa kiloa
Luomusato 17 310 kg/ha 16,4 miljoonaa kiloa 2,7% osuus kokonaissadosta
Luomusato siis siis 58% normaalisadosta. "Raakana" suhteena, kokonaisuutta arvioimatta.
Eli luomuperunaa on kansalaisella keskimäärin syötävissa 3 kiloa. Vuodessa. Siitä voinee lukija päässään arvioida, paljonko olisi kuukaudessa, viikossa, päivässä.
Tuosta ei edes maksaisi itseään ihan kipeäksi. Halvimmillaan Foodiesta löytyi luomuperunaa 1,33,/kg. Jolloin oman "osuutensa" saisi 4 eurolla. Eri asia on sitten, lähtisikö sillä vuodeksi (perunoiden) nälkä. ;D
Peruna tuntui muuten olevan, esim. Pro Luomun artikkeleita selatessa, tuote, jota kerrotaan kaivattavan kauppoihin lisää. Mutta jota ei sitten tule. Ja jättää tulematta, vuodesta vuoteen. Siitä huolimatta, että se on tuolla tavalla luomutuotteeksi aika halpa. Mutta itsepäisesti prosentti oli tänäkin vuonna vain tuo 2,7%. Ja viime vuonna 2,0%. Sitä edellisenä vuonna 2,2%.
Pari vuotta sitten oli luomukasvisten arvoketjuryhmässä kokonainen esitys aiheesta "Miten lisää luomuperunaa (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/11/2018/06/liite-18.1.-poytakirjaan-saija-peltomaa-miten-lisaa-luomuperunaa.pdf)" (pdf). No, saatiinhan sitä lisää, lopulta tänä vuonna. ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 21.11.20 - klo:03:37
Sitten kun mennään Amerikkaan, satotaso nousee vielä. Annaleena Ylhäisen twiitti:
QuoteUSAn vehnäkilpailun voitti kasteltu syysvehnä, lajike Limagrainin Jet. Sato 206,7 bushelia eekkeriltä eli 13,9 tn/ha. Suurin kevätvehnäsato oli sekin kasteltu, 172,6 bushelia eekkeriltä eli 11,6 tn/ha.
Samojen viljojen ennätykset Suomesta, KM:n kisasta:
QuoteSyysvehnä: Skagen 10 217 kg/ha (2014, Karl ...berg, Inkoo)
Kevätvehnä: Kruunu 9 602 kg/ha (2006, Samuli Sarviharju, Janakkala)
Olisi tietysti mielenkiintoista saada vertailuumme myös kaikkien aikojen paras luomuvehnäsato USA:sta. Tai vuoden voittajakin riittäisi.
Ja Britanniassa:
Bumper grain yields in Yen awards despite tough season (https://www.fwi.co.uk/arable/harvest/bumper-grain-yields-in-yen-awards-despite-tough-season)
QuoteWinter wheat yields topped 15t/ha and oilseed rape 7t/ha for Lincolnshire Wolds grower Tim Lamyman as he won gold awards for both crops in a top-yield competition at the end of a tricky growing season.
Samalla huomaan, että meiltä puuttuu täältä tietoja Britanniankin luomusadoista. Sekä huipputulokset että keskiarvot. Manner-Euroopasta meillä on tietoja paremmin. Tuosta samasta lehdestä löytyi luomuviljelystä UK:ssa tällainen suht. uusi (16 May 2019) artikkeli:
Organic land in UK continues long-term decrease (https://www.fwi.co.uk/business/organic-land-in-uk-continues-long-term-decrease)
Tilastotietoa siinä on, mutta ei tietoa satotasoista. Jatketaan etsimistä. Ehkä täältä löytyy:
https://www.gov.uk/government/statistics/organic-farming-statistics-2019
Ei, alustavasti katsottuna noitakin vaivaa sama kuin muitakin EU:n luomutilastoja: viljelyala on kyllä tarkkaan kirjattu, mutta sadoista ei sitten ole puhetta. Mutta jatketaan yhä etsimistä.
PS. Tuollaisenakin tilasto on kyllä informatiivinen: luomualakin tosiaan on vuosia ollut Britanniassa laskussa. Huippuvuosista yli 730 000 hehtaarista ala on pudonnut alle 500 000 hehtaariin (luomu+siirtymävaihe). Se maa ei millään sovi mukaan otettavaksi luomuväen "suureen kertomukseen". Vaikka historiallisesti onkin toinen luomuviljelyn syntysijoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=994.msg17745#msg17745). Nyt maassa on luomuviljelyalaa hädin tuskin enemmän kuin Suomessa (yli 300 000 ha). Osuus Britanniassa on vain alle 3%.
VYR antoikin tämän selvityksensä jo nyt:
ARVIO LUOMUVILJAN TARJONNASTA JA KYSYNN,,ST,, 2020/2021
(aikaväliltä 1.7.2020 - 30.6.2021), päivitetty 25.11.2020 (https://www.vyr.fi/document/1/1004/5c54270/kotima_2b110a0_Luomuviljatasearvio_2020_21_25_11_2020_tiivis.pdf) (pdf)
Mutta edelleen siellä on se meille muille lukijoille aukeamaton rivi:
QuoteKäyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa 5,8 4,4 1,5 43,7 55,4
Josta kyllä ymmärtää sen, että siinä on lueteltu viljalajit (vehnä, ruis, ohra, kaura ja yhteensä, miljoonaa kiloa) mutta ei edelleenkään sitä, mitä sille viljalle siellä tehtaalla ja sen jälkeen tapahtuu. Mutta noihin lukuihin kutenkin kätkeytyy myös leijonanosa viennistä. Eikä riville "Vienti". Vrt. edellä 10.11.20.
Eipä silti: noin 25 miljoonaa
tuotettua luomuviljakiloa tuntuisi tuon taulukon mukaan häviävän niin, ettei niitä käytetä mihinkään?!
Seminaariaineisto, myös tältä vuodelta, löytyy nyt kiitettävästi samasta paikasta:
https://www.vyr.fi/fin/luomu/
Tämän artikkelin/ohjelman sanoma on lopulta se, ettei suomalaisilla luomutiloilla saada aikaiseksi sitä, jota kuluttajat, tässä tapauksessa ravintolat, haluaisivat ostaa:
Svårt att hitta ekologiska råvaror trots ökande utbud och efterfrågan - restauranger jagar varor varje vecka (https://svenska.yle.fi/artikel/2020/02/16/svart-att-hitta-ekologiska-ravaror-trots-okande-utbud-och-efterfragan) (16.02.2020)
QuoteAntalet finländska gårdar som antingen odlar ekologiskt eller föder upp ekologisk boskap ökar år för år.
Utbudet av ekologiska varor har också vuxit i dagligvaruhandeln. Trots det upplever krögare och företagare i branschen att vissa råvaror fortfarande är svåra att få tag på året runt.
Pulaa on siis:
- luomuvihanneksista
- luomulihasta
- välillä vähän kaikesta
Vaikka luomutiloja tulee lisää vuosi vuodelta.
Luomuväen vastaus tunnetusti on, että sitten asia ratkeaa kun niitä tulee vielä enemmän. Tuossa nähdään ostaminen suoraan tuottajilta pelastuksena:
QuoteTrots att produktionen av ekologiskt i Finland har fördubblats på tio år
är partihandlarnas utbud av kött och i synnerhet inhemska färskvaror fortfarande ojämnt och osäkert.
- Kött har de väldigt dåligt av, den sidan finns inte. Partihandlarna är ganska dåliga på ekologiska sidan. Nog är det direkt från producenterna som man måste ta varan. Det som man hittar hos partihandlarna är kryddor och annat som behövs till matlagningen, säger Gustav Söderström.
Kyllä sitä hintaakin mietitään, ja täytyihän tämänkin väitteen tulla:
QuoteIbland är ekologiskt billigare
Malin Furu nämner också att vissa ekologiska varor i säsong kan vara billigare än konventionella och att lokala köpmän ibland överraskar med rea på ekologiska frukter och grönsaker, till exempel aubergine och citron.
- Nu får man förstås blodapelsiner, för det är säsong, så det får vi väl frossa i nu för tillfället.
- Priserna lever hela tiden så man måste kolla dem varje vecka.
Mutta mainitut halvat luomutuotteet olivatkin sitten tuontitavaroita.
***
Tuolla toisaalla juuri huomasimme, että ongelmassa yrittää yhteiskuntakin tulla vastaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg19490#msg19490). Ja juuri Uudellamaalla.
Yritysten lukumäärän perusteella luomutuotteita pitäisi olla saatavilla ihan suhteessa viljelyalaan:
Aitoja makuja -yritystilastoon on koottu tuoreimmat tiedot Suomen ruokasektorista (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/aitoja-makuja-yritystilastoon-on-koottu-tuoreimmat-tiedot-suomen)
QuoteValtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke ja maakunnalliset elintarvikealan kehittäjät kokosivat vuonna 2020 yhteistyössä maakunnittaisen Aitoja makuja -yritystilaston. Uuden tilaston mukaan Suomessa on 2 893 jalostavaa elintarvikeyritystä, joista 388 jalostaa myös luomua.
Vaan eipä taida sittenkään olla. Vrt. juuri edellä oleva valitusvirsi.
Alkutuotannon luomutoimijoita, jotka eivät ole maatiloja, on Ruokaviraston viimeisimmän tilaston mukaan 90. Miten nuo yritykset tuon hankkeen selvityksen mukaan jakautuivat, saa selville tästä graafista:
https://aitojamakuja.fi/wp-content/uploads/2020/11/Elintarvikeyritykset_infograafit_2020_toimialoittain_valtakunnallisesti.pdf
Luomulehdestä 1/2020:
Luomuaterian ainekset
vartissa (https://www.artbysofia.net/wp-content/uploads/2020/01/taitto-sofia1.pdf)
QuoteSaako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luo-
muateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi
parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa
kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin.
Lainataan tähän tiedusteluretken tulos:
QuoteOstoslistalla olivat:
Jauheliha
Prisma - Kyllä, Atria
Citymarket - Kyllä, Atria
Lidl - Ei
Makaroni
Prisma - Kyllä, useita laatuja
Citymarket - Kyllä, useita laatuja
Lidl - Kyllä, yksi laatu
Juusto
Prisma - Kyllä, yksi kova juusto.
Merkki Rainbow, alkuperämaa
Tanska.
Citymarket - Yksi luomujuusto,
Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi.
Lidl - Ei
Sipuli
Prisma - Vain valkosipuli löytyi
luomuna. Alkuperämaa Espanja
Citymarket - Luomusipuli oli
egyptiläistä. Luomuvalkosipuli
Espanjasta
Lidl - Ei
Maito
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimaista ja
ruotsalaista
Lidl - Kyllä, tanskalainen
Kananmunat
Prisma - Kyllä, kotimainen
Citymarket - Kyllä, kotimainen
Lidl - Kyllä, kotimainen
Jauhot
Prisma - Kyllä.
Citymarket - Kyllä.
Lidl - Ei
Hunaja
Prisma - Kyllä, kolmea erilaista.
Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuo-
lella.
Citymarket - Kotimaista luomuhu-
najaa oli.
Lidl - Ei.
Hillo
Prisma - Vain mustikkahilloa löytyi
luomuna. Alkuperämaa EU.
Citymarket - Paljon paikallisia
ei-luomuja. Yksi mustikkahillo
luomuna, alkuperämaa EU
Lidl - Ei.
Salaattiainekset
Prisma - Salaattiaineksista oli vain
runsaudenpula. Monipuolisesta
tarjonnasta ruokakoriin valittiin ko-
timaista luomubasilikaa, parsakaalta,
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
Citymarket - Vihreä salaatti ja
tomaatit kotimaista luomua. Kukka-
kaali EU.
Lidl - Salaatiksi laskettavaa löytyi
luomuna vain porkkanat (kotimai-
sia) ja tomaatit (Hollanti)
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.
Kauppareissu oli tehty talvella, ja siinä tehtiin sama havainto kuin mekin olemme tehneet: tuohon mennessä on kotimainen luomusipuli jo kaupoista loppunut. Syynä tuohon lienee edelleen sipulimätä, jota vastaan ei ole kunnon keinoja luomuviljelyssä löydetty. Ja joka lisäksi näyttää masentaneen luomusipulin viljelijät niin, että myös sen viljelyala on pienentynyt (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2019.pdf) (pdf). Huipputasostaan v. 2014 alle puoleen.
Yleisemminkin voi huomata, että mitä jalostetummasta tuotteesta on kyse, sitä vaikeampi sitä on löytää kotimaisena luomutuotteena. Muut ainekset tuossa löytyivät. Kirjoittaja oli kyllä asettanut itselleen yksinkertaisemman tehtävän kuin mikä edellä mainituilla ravintoloitsijoilla on aina edessään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19514#msg19514).
Muistutetaanpa vielä tästä:
Quote[...] valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta,
tomaatteja ja kesäkurpitsaa.
(lihav. HJ)
Muista vihanneksista ei ole tarkkaa tietoa, mutta luomutomaatin tuotanto tuotanto romahti vuonna 2019 aika surkeaan 740 000 kiloon. Eli kansalaista kohti 135 grammaa, noin kaksi tomaattia. Joten vastaus kysymykseen, miksei luomutuotetta löydy helposti, on hyvin usein: koska sitä ei ole tuotettu.
Kun tämä ensi syksynä (2021) valmistuu, ja tulokset kaikkien saatavaksi (2022), antanee se lisätukea meidänkin yrityksellemme ottaa selvää, missä nyt mennään:
Maatalouslaskenta läpivalaisee suomalaisen maatalouden (https://www.maatalouslaskenta.fi/2020/11/03/maatalouslaskenta-lapivalaisee-suomalaisen-maatalouden/)
Puolet tiedoista tosin kerätään valmiista rekistereistä. Niitä nähdäksemme olemme jo oppineet aika hyvin käyttämään.
Mikä tuossa on merkittävää, niin tilasto kerätään maailmanlaajuisesti. Niinpä myös EU:n laajuisesti. Voi olla, että jotakin sellaista vertailukelpoista tietoa tulee siitä käytettäväksi, jollaista ei ole ollut saatavilla.
Tai voi olla, että emme sellaista saa, varsinkaan otsikkomme kysymyksen arvioimiseksi. Luomupinta-alatietoahan on meillä jo ollut koko EU:n alueelta. Mutta tulostiedon, eli mitä sillä pinta-alalla on saatu aikaiseksi, saatavuudessa on ollut ongelmia. Eikä tämäkään laaja kysely välttämättä sitä ongelmaa poista.
Maailmanlaajuisuuden myötä voi tulla jotain uutta. Kehitysmaiden luomuviljelystä voi tulla parempi näkemys, ja yksittäisenä kysymyksenä vaikka Australian luomuviljelyn oikea volyymi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=45.msg16385#msg16385) selviää virallisesti? Ja myös Argentiinan ja Kiinan.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.11.20 - klo:04:42
Tätä odottelemme mielenkiinnolla:
QuoteKM:n vehnän talouskisa ratkeaa joulukuussa
KM:n vehnäkilpailuun osallistui kaksikymmentä vehnänviljelijää ympäri Suomen. Mukana oli myös kaksi luomuvehnäpeltoa, jotka kilpailevat joulukuussa julkaistavassa vehnän talouskisassa, jossa haetaan suurinta taloudellista hehtaaritulosta. Kilokilpailussa kisattiin suurimmalla hehtaarisadolla. Kuivan kesäkuun vuoksi keskisato jäi harvinaisen pieneksi (5 575 kg/ha).
Sitten näemme tarkemmin, kuinka HAMK viljeli peltojaan. Kilokisassahan sillä ei kunnon tulosta tullut. Samassa yhteydessä tulee ehkä tietoja siitäkin, miten HAMK hoiti ravinnekysymyksen (tietoa esim. niistä piilohehtaareista).
Nyt se tuli. Hauskasti kävi näin:
Suurin sato voitti (https://kaytannonmaamies.fi/suurin-sato-voitti-2/)
QuoteMatias Rönnqvistin kasteltu vehnälohko voitti talouskisan. Luomuvehnä oli aivan kannoilla. Rönnqvistin sato oli 2,5-kertainen luomusatoon verrattuna, mutta katetuotto samaa luokkaa. Edullisin vehnätonni tuotettiin 88 ja kallein 278 eurolla. Tulosta paransi vehnän noususuuntainen hinta. Talvella olisi kannattanut tehdä pörssihintaan sidottu basis-sopimus.
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot, usein sanotaan. Talouskisan voittoresepti on kuitenkin yhdistelmä näitä kahta. Tällä kertaa suurimmat tulot voittivat täpärästi pienimmät menot.
Parasta taloudellista tulosta kisalohkollaan tehneellä Matias Rönnqvistillä oli kisan suurimmat tuotot.
Toiseksi tulleella Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla oli puolestaan pienimmät menot.
Kustannuksista on sitten siinä tarkastelu. Mutta eiköhän se sitten tässä ole tärkeä syy, jonka vuoksi HAMK tuossa kisan osassa pärjäsi:
QuoteVehnän hinnat kysyttiin Hankkijalta viikolla 47. Leipävehnän hinta oli Lahdesta ja rehuvehnän hinta Turusta. Perushinnat olivat 185 ja 177 euroa tonnilta.
Luomuvehnän hinta pyydettiin Fazer Myllyltä Lahdesta. Siinä perushinta oli 310 euroa tonnilta.
Täytyy ehkä etsiä käsiinsä tuo lehden numero, josta löytyvät tarkat laskelmat.*) Mutta tämä oli siinä jännittävä tieto:
QuoteTalouskilpailun kustannusvertailussa tavanomaisen ja luomutuotannon lannoituskustannukset ovatkin olleet jo useamman vuoden samalla tasolla.
Siihen nähden, miten olemme jo vuosikausia "tapelleet" tätä ideaa ja iskulausetta vastaan:
Vs: ”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin” (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=171.msg18977#msg18977)
______
*) olivatko esim. maatalouden tuet mukana?
Quote from: Heikki Jokipii on 19.11.20 - klo:04:56
Kun erikseen kaipasin tietoja "realistisesta luomulihan kasvutavoitteesta", joka oli määrä asettaa liharyhmän vuoden 2020 ensimmäisessä palaverissa, hän vetosi siihen, että mm. kilpailulainsäädäntöön on tullut muutoksia, jonka takia se ei ole ollut mahdollista.
PS. 24.11.20: Uskotaan tuo, mutta siitä ei ollut kyllä mainintaa liharyhmän viimeisessä pöytäkirjassa. Jossa tuo itsessään mainittiin, tehtävänä tälle vuodelle. Ko. pöytäkirja on muuten netissä yhä poikittain, vaikka siitä Kyynylle kantelin.
Voimme merkitä tänne, että tuota toistakaan asiaa ei ole yli kolmeen viikkoon, kohta kuukauteen korjattu, vaikka luvattiin. Ko. pöytäkirja on yhä poikittain. Pro Luomulle on ilmeisen samantekevää, lukeeko suuri yleisö noita pöytäkirjoja.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:08:42
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
Hieman vanhempi. Haluaisivat suositella, ja suosittelevatkin, mutta...
Joko tai: Suomi-omena vai ulkomainen luomuomena? (https://suomenluonto.fi/artikkelit/joko-tai-suomi-omena-vai-ulkomainen-luomuomena/)
QuoteKauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.
Viime vuonna asiaan ei siis muutosta tullut. Tai tuli, mutta väärään suuntaan. Ja niin luultavasti tänä vuonnakin.
Joten tätä kampanjan suosittelemaa reseptiä...
https://luomumerkki.fi/resepti/omenapiirakka/
... ei ole mahdollista tarjota kovin monelle tai kovin usein.
Kun Ruohonjuuri tarjoaa tätä...
https://www.ruohonjuuri.fi/collections/organic-health/products/organic-health-omenarengas-100-g
... se kertoo:
QuoteOmena on hyvin laajasti viljelty puu, jolla on Suomessakin pitkät perinteet ja jota löytyy lukemattomia eri lajeja.
Mutta häivyttää näkyvistä, että tuo ei ole Suomesta vaan tuontituote. Kärsivällisesti etsimällä löytyy tieto, että alkuperämaa on Chile.
***
Tuolta toiselta puolelta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg19802#msg19802) tulee rinnastus mieleen: koska joku väittää, että niin ja niin monta prosenttia suomalaisista ostaisi luomuomenia,
jos se olisi mahdollista? Kun kilomäärät ja osuudetkin ovat hyvin samoja?
Quote from: Heikki Jokipii on 20.10.20 - klo:02:12
Yritin jo vähän kysellä lisää ennakkotietoja vuoden 2020 luomuviljelyaloista, mm. vihannestuotannossa. Sampsa Heinonen minulle ystävällisesti vastasi:
QuoteKiitos kysymästä. Saamme kyllä tuki-ilmoituksiin perustuvat pinta-alat samaan tapaan kuin muistakin kasveista, mutta yksittäisten kasvien kohdalla erot lopulliseen tietoon (siis vuoden lopussa) ovat niin merkittäviä, että olemme oppineet jättämään ne julkaisematta. Ohessa kuitenkin ennakkotieto puutarhakasvien yhteenlaskettujen alojen osalta ELY-keskuksittain ja vertailu vuoden 2019 lopulliseen tietoon.
Sama koskee luomueläintuotannon tietoja, mm. lukumääriä. Eli vuoden lopussa tulevat. Vaikka meillä ei mikään kiire olekaan (varsinkaan enää, kun parin viikon sisällä tiedot ovat siellä), pannaanpa merkille, että kokonaislukumääristä on jo ennakkotieto tarjolla:
Kotieläinten lukumäärät keväällä 2020 (ennakko) (https://stat.luke.fi/kotiel%C3%A4inten-lukum%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t-kev%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4-2020-ennakko_fi)
Siihen on varmaan syynsä, että Luke pitää tuota tilastoa, mutta Ruokavirasto taas vastaavaa luomueläimistä. Vai onko siihen hyvää syytä?
Tässä YLE:n uutisessa 2 vuoden takaa*) todetaan ongelma, ja yritetään sitä selittääkin:
Johanna Huhtalan "onnellisten nakkien" etsintä helpottuu vuosi vuodelta " Luomuruokaa tuottaa ennätysmäärä maatiloja, mutta kaupan hyllyillä se näkyy vuonna 2020 (https://yle.fi/uutiset/3-10487900)
QuoteLuomulihan vähyys selittää osaltaan myös sitä, miksi luomun osuus elintarvikemyynnin arvosta on yhä pieni. Vaikka kasvua on ollut tasaisesti jo vuosikymmenen ajan, on luomun markkinaosuus yhä vain 2,3 prosenttia.
Eniten luomutuotteita ostetaan tuoteryhmistä, joiden hinnat eivät ole kalleimmasta päästä. Luomun markkinaosuus on suurin puurohiutaleissa, kasviöljyissä, lastenruuissa ja kananmunissa.
" Jos myytäisiin enemmän arvokkaita tuotteita, kuten lihaa, luomumyynnin markkinaosuus olisi suurempi, sanoo Iivonen.
Tehdään myös kohtuullisen täsmällinen ennustus:
QuoteVoi olla, että lähivuosina Huhtalan lautaselle päätyy rantasalmelaisen Tiia Hakulisen ylämaankarjan lihaa. Menee kuitenkin vielä hyvä tovi, ennen kuin Hakulisen karja on syönyt riittävän kauan luomurehua ja elänyt luomun tuotantovaatimusten mukaan. Siirtymäajat tavallisesta tuotannosta luomuun ovat pitkiä.
Lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita. Kun tänä vuonna luomuun on siirretty noin 32 000 hehtaaria peltoa, luomusatoa ne tuottavat vuonna 2020.
" Kauppa on ennustanut, että seuraamme luomumyynnissä Ruotsin kehitystä. Siellä markkinaosuus on jo kahdeksan prosenttia, sanoo Iivonen.
Tähän mennessä ei juuri luomulihan osalta mitään räjähtävää kasvua ole tapahtunut, kuten vastauksessa toiseen vanhaan YLE:n uutiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg19697#msg19697) juuri totesimme.
Kaikki jää siis tämän vuoden varaan. Emme neuvoisi lyömään vetoa sen puolesta, että mitään merkittävää muutosta tuossa tapahtuisi. Vaikkapa Pro Luomu näyttää pitkälle unohtaneen tuon vaikean kysymyksen: kolmeen vuoteen sillä ei ole ollut siitä asiasta tiedotteita. Senhän olemme jo todenneet, miten sen luomulihan arvoketjutyöryhmä selvästi välttelee (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19338) tekemästä "realistista luomulihan kasvutavoitetta".
Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä. Mutta niistä on pikkuisen vaikea nähdä luomulihan tuotantolukuja. Tästä saamme tietysti ensi vuoden alussa (tai ehkä jo 31.12.2020) päivityksen:
https://stat.luke.fi/lihantuotanto-vuosi-2019_fi
Ja siellä voi varmaan silloinkin klikata linkkiä "Luomulihan tuotanto". Jossa sitten näkyvät vuoden 2020 luvut.
_______
*) kun nyt talvilomakauden johdosta tulee huonosti uutta aineistoa kommentoitavaksi, niin otetaan sitten käsittelyyn vanhoja! ;D
Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:
Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden " koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1283536)
QuoteMyös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898). Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.
QuoteFAO ja Maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat, että jokainen aikuinen söisi vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.
Suomen osalta me (ja myös Pro Luomu) olemme jo laskeneet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18407#msg18407), ettei tuota tavoitetta täällä juuri edistetä, jos luomu vihanneksia tuotetaan jokaista kansalaista kohti vain noin (hiukan yli) 1 kilo vuodessa, ja kotimaisia hedelmiä ei sitäkään vähää. Ne eivät siis keskimäärin ole
kenenkään ulottuvilla.
Tässäpä satavarma niksi. Facebookissa:
QuoteIkaalisten Luomu Oy
5. tammikuuta kello 19.53 ·
Muistatko vielä Heikin uskomattoman tarinan? Hän laihdutti miltei 40kg Ikaalisten Luomun pikkukurkkujen avulla! 👏🏻👏🏻 Katso yllä löytyvästä My Day -kohokohdasta, kun hän kertoo itse tarinansa ja inspiroidu! 🤩
Jos kaikki suomalaiset inspiroituisivat, ja söisivät vain luomukurkkua, eivätkä mitään muuta tai pääosin vain sitä, niin kyllä laihtuisivat. Viime vuonna sitä tuotettiin 221 000 kiloa, eli n. 40 grammaa henkeä kohti. Suurimmillaankin tuotanto on ollut alle 100 grammaa henkeä kohti.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.12.20 - klo:03:40
Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.
Emme saaneetkaan. Emmekä myöskään luomupuutarhatuotannon vuoden 2020 lukuja. Viime vuonna ko tiedostot oli päivätty 31.12.19. Tänä vuonna niitä ei ole vieläkään näkynyt.
Jostain syystä asia on tuosta luvatustakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) vielä vähän myöhästynyt.
Kun Pro Luomun arvoketjuryhmien raportit ovat noin vuoden vanhoja, ja sen kooste tulee vasta myöhemmin keväällä, olemme hetken aikaa hiukan pimeässä, ilman ajantasaista tietoa.
Tässä Pro Luomun idyllinmaalauksessa...
Bovikin tila: Luomua, laatua ja maisemanhoitoa (https://proluomu.fi/luomua-laatua-ja-maisemanhoitoa/)
QuoteRavintoloissa ympäri pääkaupunkiseutua Bovikin karitsanlihasta on tullut synonyymi laadulle ja tilan nimi mainitaan usein myös ruokalistassa. Suoramyynti ravintoloille ja kuluttajille onkin tilan ainoa myyntikanava. Aiemmin otettiin puhelin käteen ja soitettiin asiakkaille, että on lihaa tarjolla. Nykyään käytössä on myös sosiaalinen media.
... halutaan peittää tuollaisiin mielikuviin se, että luomulihaa on Suomessa niin surkean vähän tarjolla. Siihen nähden, kuinka suuri on eläintuotantoon omistettu luomupinta-ala.
Lampaanlihassakin, jossa
osuus on niinkin suuri kuin n. 23% (2019) kilomäärä jää 340 000:en. Eli n. 62 grammaan suomalaista kohti. Siinä on kuluttajankin käytettävä erikoisia kanavia, jos on sen perään. Jauhelihaa Tammiselta näkyi Foodiessa olevan. Muuta en löytänyt.
Entä tämä sitten:
QuoteLaidunnus vaatii Bovikin väeltä melkoisen työn. Keväällä vie noin kolme viikkoa saada kaikki eläimet luonnonlaitumille. Osa eläimistä viedään karja-autolla kauemmas ja osa proomulla saariin. Luonnonlaitumilla lampaat ja kyytöt saavat olla niin kauan kuin ruokaa riittää, sen jälkeen siirrytään tarvittaessa peltolaitumille.
Mutta onko tuossa eroa tavanomaiseen lammastilaan nähden? Perusteleeko se tätä:
Quote”Meidän hinnat eivät ole halvimmasta päästä, sillä tuotantokustannukset ovat korkeat. Mutta pyrimme siihen, että laatu olisi aina hyvää. Kun eläimillä on ollut hyvä elämänlaatu ja myös kaikki muu on hoidettu laadukkaasti niin toivomme tietenkin, että lopputulos on priimaa”, Emmi sanoo.
Luultavasti ei, kumpaankin kysymykseen.*) Mutta tuolla eläinten elämänlaadulla on hyvä ratsastaa. Ja yrittää ylläpitää mielikuvaa, että se on luomun erikoisominaisuus.
***
Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on
yhä poikittain. Se ei viesti " laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19337) huomautimme.
______
*) Millaisia ne hinnat sitten ovat? Kun lampaan hinnoista juuri toisaalla oli puhe, verrataanpa hiukan. Täältä saamme yhden tiedon vertailuun:
https://bovik.fi/fi/tuotteet/
Quote½ Karitsa (n. 5-9kg) 18,/kg
Sis. viulu, parikyljykset, niskakiekot, ribsit, lapa 3:ssa osassa ja jauhelihaa.
Ohitetaan vähän yksityiskohdissa, ja verrataan tuota hintaa näihin hintoihin:
Quote from: Heikki Jokipii on 13.04.17 - klo:12:53
Tein näin, kuten edellä lupasin. Halal-lampaan osalta hinnat olivat näin. Ja molemmissa tapauksissa kyse oli karitsanpaistista:
- ensimmäisessä kaupassa 10,90 kilo
- toisessa kaupassa 11,90 kilo
Tämäpä uutinen (Luomuinstituutti):
Luomutuotantoa harjoittavien kasvinviljelytilojen taloudellinen tehokkuus on parantunut (https://luomuinstituutti.fi/luomutuotantoa-harjoittavien-kasvinviljelytilojen-taloudellinen-tehokkuus-on-parantunut/)
Ja siinä nimenomaisesti tämä:
QuoteToisaalta, mikäli luomutuotannon positiivinen tehokkuuskehitys jatkuu edelleen, ei luomutuotannolle maksettaville tuille ole jatkossa enää tarvetta ja niistä voidaan pitkällä aikavälillä luopua.
Mutta otetaan nyt rauhallisesti ja katsotaan tarkemmin, minkälaisiin oletuksiin ja teorioihin tuo ulostulo pohjautuu.
Quote from: Heikki Jokipii on 16.01.21 - klo:05:20
Quote from: Heikki Jokipii on 27.12.20 - klo:03:40
Tätä luomulihan kysymystä on vaikea seurata yhtä ajantasaisesti kuin kasvintuotantoa. Kohta saamme kyllä Ruokaviraston luvut luomueläinten määristä.
Emme saaneetkaan. Emmekä myöskään luomupuutarhatuotannon vuoden 2020 lukuja. Viime vuonna ko tiedostot oli päivätty 31.12.19. Tänä vuonna niitä ei ole vieläkään näkynyt.
Jostain syystä asia on tuosta luvatustakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) vielä vähän myöhästynyt.
Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Luomueläintilastot. Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.
Taulukkoja täytyy vielä analysoida tarkemmin, mutta ensi silmäyksellä on nähtävissä, että kahden erityisesti seuraamiemme luomutuotantoeläimien määrä oli vuodesta 2019 laskenut: lihasikojen -11%, broilerien -12%.
Myös luomulampaiden määrissä oli nähtävissä vähentymistä: -10%. Samoin näissä volyymeissaan pienemmissä eläinlajeissa: vuohi (-46%) ja biisoni (-25%). Kyse ei näissä tai em. tapauksissa kuitenkaan ollut niitä kasvattavien tilojen määrän vähentymisestä. Tilamäärät olivat pysyneet samoina (lammastiloissa jopa hiukan eli 4% kasvanut), eläinmäärät tilaa kohti pienentyneet. Luomuhevosten määrä oli prosenteissa valtavasti kasvanut, mikä lieneekään syynä. Luultavasti kuitenkaan ei aiota lanseraata jotain uutta luomutuotetta hevosenlihasta, jos luomuhevosten kokonaismäärä maassa kuitenkin on vain 37. Erikoistuote esim. jollekin (kalliille) ravintolalle on tietenkin mahdollinen. Kuten Suomen 36 luomubiisoninkin lihasta.
Luomuvuohista ja -biisoneista on ollut puhetta ennenkin 10 vuotta sitten, toisen otsikon alla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg1891#msg1891). Silloisista luvuista luomuvuohien määrä valtavasti kasvoi, mutta on siis tänä vuonna tuon verran vähentynyt.
***
Kun myöskään lypsylehmissä (+6%) ja lihanaudoissa (+9%) ei mitään järisyttävän suurta kasvua tapahtunut, voimme odottaa, että luomulihan tuotannossa ja myynnissä ei kerrota mitään olennaista nousua tapahtuneen. Sitten kun ne tiedot tulevat.
Quote from: Heikki Jokipii on 23.01.21 - klo:04:53
Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti " laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19337) huomautimme.
Nyt nuo kaikki pöytäkirjat ovat yli vuoden ikäisiä. Ja liharyhmän pöytäkirja yhä poikittain. Luomuluonnontuoteryhmän pöytäkirjat ovat yli kolme vuotta vanhoja.
Ei siis halua Pro Luomu tuosta meille kertoa, vaikka sen on julkisista varoista rahoitettua toimintaa:
QuoteArvoketjutyö on osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Tuon alla vielä EU:n ja valtion logot.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.01.21 - klo:11:46
Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Luomueläintilastot. Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.
Outoa, että puutarhatilastot puuttuvat sieltä vielä. Vaikka viime vuonna ne oli päivätty 31.12.19.
Tässä nyt on noiduttu odottelemaan. Yhdessä jos toisessakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg20633#msg20633) asiassa.
Sensijaan Luken tilasto lihantuotannosta ilmestyi juuri luvattuna päivänä:
https://stat.luke.fi/lihantuotanto-vuosi-2020_fi
Ja tiedot luomulihankin tuotannosta löytyvät:
QuoteLuomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, mikä 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta. Luomusianlihaa tuotettiin hieman edellisvuotta vähemmän, ja luomulampaanlihan tuotanto oli lähes samalla tasolla.
Tarkemmat tiedotkin löytyvät. Paitsi siipikarjasta (broilereista), joista edelleenkään ei ole tietoja. Ja juuri noin siinä kävi. Naudanliha nousi, muu pysyi käytännössä ennallaan.
Eivätpä juuri heilahtaneet nämäkään luvut. Luomulihaa tuotettiin suomalaista kohti n. 800 grammaa (eikä se luku juuri muuttuisi, vaikka luomubroileri olisi mukana (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg19358#msg193589)). Luomun osuus kaikesta lihantuotannosta pyöristyy edelleen yhteen (1) prosenttiin. Broilerin kanssa n. 1,1%.
***
Toiseen keskusteluumme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg20459#msg20459) (lihav. HJ):
QuoteLihaa tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä, vajaa 410 miljoonaa kiloa, mikä on reilu kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Siipikarjanlihan ja sianlihan tuotanto kasvoivat, kun taas naudanlihan ja lampaanlihan tuotanto väheni edellisvuodesta.
Luomuliha kytkeytyy jännittävästi hyvin moneen luomun problemaattiseen kysymykseen:
- luomu nauttii hyvästä imagosta hyvin suurelta osin sen kautta, että eläimiä oletettavasti siinä kohdeltaisiin tavanomaista viljelyä paremmin
- luomun talous - ilman tukia - on hyvin suurelta osin riippuvainen eläintuotannosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10239#msg10239)
- vaikka muitakin luomueläintuotteita toki on (maito, kananmunat), lihakin on siinä tärkeä
- luomuviljelyn ravinnetalous on hyvin riippuvainen eläimistä, erityisesti muun kuin typen osalta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg16355#msg16355)
- kuitenkin eläintilojen osuus luomutiloista on juuttunut sille tietylle vaatimattomalle tasolle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18286#msg18286), noin viidennekseen
- kuitenkin luomulihan osuus on juuttunut tuohon n. 1 prosenttiin, viime vuosi siis mukaan lukien
- Pro Luomu yrittää vierittää ongelman (https://proluomu.fi/luomun-myynti-ylitti-400-miljoonaa/) siihen, ettei jalosteita ole (lihav. HJ):
QuoteLuomun markkinaosuuden kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää tuotekehitystä ja uusia tuotteita erityisesti leipiin, makkaroihin ja leikkeleisiin.
- mutta ongelma taitaa kuitenkin olla hinnassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg18264#msg18264). Leikkeleitä ei pysty luomuna valmistamaan ja myymän kilpailukykyiseen hintaan, jos jo on vaikeuksia siinä perusjauhelihassakin
- jos luomulihan koko tuotanto on noin vähäistä, riittääkö siitä edes raaka-aineita luomulihajalosteiden lisäämiseen?
- koko muu luomutuotanto on kuitenkin rakennettu siihen malliin,
ikäänkuin tehtäisiin eläimille ruokaa. Mitäpä nurmi, valtaosa luomualasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg20112#msg20112), nimensä mukaisesti muuta olisi? Aivan, tottakai sen nimen taakse on kätketty valtavia alueita vallan toiseen tarkoitukseen, viherlannoitukseen eli typen keräämiseen.
- sitten on vielä olemassa yritys muokata luomun imagoa niin, että se saataisiin yhdistettyä kasvissyöntiin. Mutta se on perusteiltaan falski yritys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=161.msg6647#msg6647).
Quote from: Heikki Jokipii on 26.02.21 - klo:06:58
Quote from: Heikki Jokipii on 29.01.21 - klo:11:46
Näin kävi, mutta nyt ne siellä ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Luomueläintilastot. Luomupuutarhatuotannon luvut vielä uupuvat.
Outoa, että puutarhatilastot puuttuvat sieltä vielä. Vaikka viime vuonna ne oli päivätty 31.12.19.
Tässä nyt on noiduttu odottelemaan. Yhdessä jos toisessakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=177.msg20633#msg20633) asiassa.
Ei jouduta odottamaan enää. Lumous katosi. Siellä se nyt on:
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2020 (pdf) (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2020.pdf)
Siinä toisessakin asiassa on odotuksemme sittemmin palkittu. ;D
Entä mitä tuosta em. tilastosta oli luettavissa. Se, että luomuviljelyala viime vuonna, vuoden 2019 pienen kasvupyrähdyksen jälkeen, on pysynyt hyvin ennallaan.
Tarhaherneessä ja "muissa puutarhakasveissa" oli luomuviljelyala kasvanut, 5% tai alle. Mutta näissä Pro Luomun satotilastoissaan erikseen esiin nostamissa kasvilajeissa oli viljelyala pienentynyt: porkkana -2%, sipuli -18% (!) ja kaali -9%.
Ainakaan tässä Pro Luomun arvoketjuryhmän vuoden takaisessa huomiossa ei muutosta ole tulossa (lihav. HJ):
QuoteTomaatti ja sipuli laskussa mm. saatavuuden takia.
Eivätkä nämä luvut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17533#msg17533) tule muutenkaan paljon viime vuodesta muuttumaan.
Mutta palataan asiaan sitten kun tuotantoluvut tulevat. Siihen ei kovin kauaa enää mene. Siinä kieppeillä ne saadaan kuin koronarokotuksetkin. 8)
Otetaanpa vertailuun sitten todella kova tulos maailmalta. Yara:
Taas maailmanennätyssato Uuden-Seelannin Eteläsaarelle! (https://www.yara.fi/maailmanennatyssato/)
QuoteEric ja Maxine Watson viljelevät maata Uuden-Seelannin Eteläsaarella. He pääsivät Guinnessin ennätystenkirjaan vuonna 2020 vehnäsadollaan, joka oli uskomattomat 17,398 tonnia hehtaarilta.
Epäilemättä tuotantopanoksia tuohon tulokseen käytettiin paljon:
QuoteVehnää lannoitettiin koko 300 päivän mittaisen viljelykauden ajan. Typpeä annettiin 347 kg/ha, fosforia 45 kg/ha, kaliumia 100 kg/ha, kalsiumia 100 kg/ha ja rikkiä 88 kg/ha.
Fosfori levitettiin pellolle ennen kylvöä. Rikkiä annettiin syksyllä ja keväällä sekä kaliumia kevään keskivaiheilla. Nestemäistä typpeä ja hivenaineita annettiin koko kasvukauden ajan.
Paitsi yhtä tuotantoresurssia. Pinta-alaa tuohon hehtaarisatoon tarvittiin vain yksi hehtaari. Tuohon rinnalle suomalainen kärki samalta vuodelta:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.10.20 - klo:10:08
Sieltä näemme, että voittajan Matias Rönnqvistin tulos oli 8 719 kg/ha.
Sieltä näemme myös, että HAMK kyllä voitti luomusarjan. Mutta tulos oli 3 587 kg/ha.
Nyt vihdonkin se tapahtui: tavanomaisen sadotkin nyt saatavilla mutta vain vuodesta 2020 alkaen.
https://stat.luke.fi/luomusatotilasto-yhdistyi-satotilastoon_fi
Luomusatotilasto yhdistyi SatotilastoonQuoteSatotilastoinnin tietokantataulukointi uudistui. Nyt satotilastossa on saatavilla kaikista tilastoon sisältyvistä kasveista uutena luokitteluna myös tavanomaisesti tuotettujen kasvien satotiedot. Toinen merkittävä muutos on Luomusatotilaston sisällyttäminen Satotilastoon. Uudistuneessa Satotilastossa on siis entistä helpompi verrata luomusatotietoja Suomen kokonaistuotantoon sekä myös tavanomaiseen tuotantoon, sekä päinvastoin.
Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen ja luomutietojen osalta vuodesta 2006 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen ja luomun osalta vuodesta 2014 alkaen. Tavanomaisesti tuotetut satotiedot ovat saavavilla vuodesta 2020 alkaen.
Täällä siis tavanomaisten sato, luomusato ja molemmat yhteensä:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/
Huono puoli on siis tämä: "Tavanomaisesti tuotetut satotiedot ovat saavavilla vuodesta 2020 alkaen."
Eli takautuvaa aikasarjaa ei voi muodostaa.
Tässä luomusatotaso (kg)/ha) verrattuna tavanomaisen satotasoon prosentteina vuonna 2020
(Laskin uusista Luken tilastoista, ks. ed. kommentti. Minulla olisi täydellinen excel mutta tässä alustassa ei pysty esittämään muotoiltuja taulukoita, sarakkeet kiemurtelisivat spagettina! Tästä syystä alla vain kaksi saraketta)
Kasvi Luomu per tavanomainen, %
Vehnä yhteensä 1) 60.2 %
.Syysvehnä 67.4 %
.Kevätvehnä 1) 55.6 %
Ruis 2) 50.5 %
Ohra yhteensä 1) 67.9 %
.Rehuohra 1) 68.7 %
.Mallasohra 66.4 %
Kaura 1) 59.1 %
Seosvilja yhteensä 1) 87.2 %
.Seosvilja (korsivilja) 1) 77.9 %
.Seosvilja (sis. valk.kasv.)3) 143.4 %
Tattari ..
Rypsi ja rapsi yhteensä 67.7 %
.Rypsi yhteensä 69.8 %
.Rapsi yhteensä ..
.Kevätrypsi 65.9 %
.Kevätrapsi ..
.Syysrypsi ja -rapsi 64.1 %
Öljypellava ..
Kumina 4) ..
Peruna yhteensä 53.3 %
.Ruokaperuna 42.0 %
.Varhaisperuna ..
.Ruokateollisuusperuna ..
.Tärkkelysperuna ..
.Muu peruna 5) ..
Sokerijuurikas ..
Herne 11) 67.5 %
Ruokaherne 11) 53.6 %
Rehuherne 11) 72.8 %
Herne, säilörehu 97.7 %
Härkäpapu 11) 94.3 %
Härkäpapu, säilörehu 160.7 %
Timotein siemen 52.0 %
Kuivaheinä 103.1 %
Ruokohelpi 6) ..
Säilörehu yhteensä 7) 67.1 %
.Esikuivattu säilörehu 7) 65.8 %
.Tuoresäilörehu 7) 88.1 %
Tuorerehu 7) 117.7 %
Tuorevilja yhteensä 122.5 %
.Kokoviljasäilörehu 9) 91.8 %
.Tuoresäilövilja 10) 77.7 %
Vihantavilja säilörehuksi 94.0 %
Luomun ja tavanaomaisen korjuualat, luomu ensin ja sen alla tavaomainen
Kasvi luomu Korjuuala%
Vehnä yhteensä 1) 3.4 %
Ruis 2) 1.8 %
Ohra yhteensä 1) 3.8 %
Kaura 1) 14.4 %
Seosvilja yhteensä 1) 3.4 %
Tattari 0.1 %
Rypsi ja rapsi yhteensä 0.8 %
Öljypellava 0.0 %
Kumina 4) 0.1 %
Peruna yhteensä 0.4 %
Sokerijuurikas 0.0 %
Herne 11) 1.6 %
Ruokaherne 11) 0.4 %
Rehuherne 11) 1.2 %
Herne, säilörehu 0.1 %
Härkäpapu 11) 1.1 %
Härkäpapu, säilörehu 0.1 %
Timotein siemen 0.3 %
Kuivaheinä 6.8 % 6.8 %
Säilörehu yhteensä 7) 53.5 % 53.5 %
Tuorerehu 7) 0.7 % 0.7 %
Tuorevilja yhteensä 5.3 % 5.3 %
Vihantavilja säilörehuksi 0.7 % 0.7 %
Yhteensä 100.0 % 67.0 %
Huom. tässä loppupäässä on vielä heinien ja rehujen viljelyalat laskettu yhteen. Luomussa niiden pinta-alaosuus on peräti 67,0 %, tavanomaisessa vastaava osuus on huomattavasti pienempi 40,2 %, ks. alla vastaavassa taulukossa olevat tavanomaisen osuudet.
Kasvi tavanomainen Korjuuala%
Vehnä yhteensä 1) 11.3 %
Ruis 2) 0.8 %
Ohra yhteensä 1) 22.8 %
Kaura 1) 17.2 %
Seosvilja yhteensä 1) 0.5 %
Tattari 0.1 %
Rypsi ja rapsi yhteensä 1.3 %
Öljypellava 0.0 %
Kumina 4) 0.9 %
Peruna yhteensä 1.2 %
Sokerijuurikas 0.7 %
Herne 11) 1.0 %
Ruokaherne 11) 0.2 %
Rehuherne 11) 0.8 %
Herne, säilörehu 0.0 %
Härkäpapu 11) 0.6 %
Härkäpapu, säilörehu 0.0 %
Timotein siemen 0.4 %
Kuivaheinä 5.0 % 5.0 %
Säilörehu yhteensä 7) 28.2 % 28.2 %
Tuorerehu 7) 0.3 % 0.3 %
Tuorevilja yhteensä 5.7 % 5.7 %
Vihantavilja säilörehuksi 0.9 % 0.9 %
Yhteensä 100.0 % 40.2 %
Kiitoksia, Jarrumies! Tuosta ne ovat sitten saatavilla, vertailut satotasoista aivan viimeiseltä vuodelta. Ja on hieno juttu, että Luke nyt on toiminut noin ja helpottanut vertailujamme.
Samaan Luken uutiseen oli yhdistetty myös tämä artikkeli:
Vuoden 2020 viljasato oli kymmenyksen keskimääräistä pienempi " riittääkö se tarpeeseemme? (https://www.luke.fi/uutinen/vuoden-2020-viljasato-oli-kymmenyksen-keskimaaraista-pienempi-riittaako-se-tarpeeseemme/)
Kysymys on jo nyt relevantti, mutta relevantimmaksi tulee, jos EU:n suunnitelmat luomualan lisäämisestä toteutuvat ja toteutuvat myös Suomessa. Prof. Juha Heleniuksen huomautus omavaraisuudesta ja "toisten riisikupeista" (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=287) tulee yhä tärkeämmäksi. Vaikkei Helenius siinä kysymyksessä kovin johdonmukainen ole ollutkaan, luomuviljelyä kannattaessaan.*)
Siinä esitetään myös tämä kysymys:
QuoteMikä on luomuin viljamme?
Vastauksia voisi olla ainakin kaksi. Määrällisesti eniten luomuna tuotetaan kauraa, yli 80 miljoonaa kiloa. Suuresta kaurasadostamme luomun osuus on kuitenkin (vain) seitsemän prosenttia. Toinen vastaus voisi olla ruis. Koko ruistuotannostamme luomuna tuotetaan 14 prosenttia, määrällisesti se on lähes 10 miljoonaa kiloa.
Hiukan ironisesti artikkelissa oli aiemmin maalailtu tällaisia uhkakuvia:
QuoteMikä on rukiin laita ensi syksynä?
Voiko ensi syksynä tuudittautua kotimaisen rukiin riittävyyteen? Ei voi, sillä viime syksynä rukiin kylvöala, eli ensi kesänä kasvava ruis, jäi melko pieneksi. Vain huippusato ensi syksynä voisi taata riittävän ruismäärän sadonkorjuun jälkeiseksi vuodeksi, siis syksystä 2021 syksyyn 2022 asti. Jos rukiin satovuosi 2021 on sen sijaan heikko, voi seurauksena olla heikoin sato vuosikymmeniin.
Vaikka rukiilla on monien suomalaisten sydämissä rakkaimman viljan paikka, lempiruisleivän muodossa, ei sen kotimainen tuotanto ole mitenkään taattua joka vuosi. Moni viljelijä sanoisi syyksi hankalien kylvöolosuhteiden lisäksi siitä saatavan heikon hinnan.
Jos luomurukiin sato on 50.5% tavanomaisesta, ei sen viljelyn lisääminen ainakaan tuossa maalailtua uhkaa hälvennä. Artikkelin kuvituksena olevista viljasäkeistä tyhjin oli ruista, ja luomun prosenttiosuus 14% suurin.
***
Noista mukavasti rinnakkain tarkasteltavista satotiedoista ei siis ihan vielä saa pitkiä aikasarjoja, koska tavanomaisen tiedot puuttuvat. Mutta kyllä nuo viime vuoden tulokset jo sellaisenaan antavat taas kerran vastauksen myös kysymykseen, paranevatko luomusadot ajan myötä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822).
Ja se vastaus on: eivät parane.
_______
*) tosin hän ei ole siinä luomun kannattamisessakaan täysin johdonmukainen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=14.msg16365#msg16365)
Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.21 - klo:07:24
Entä mitä tuosta em. tilastosta oli luettavissa. Se, että luomuviljelyala viime vuonna, vuoden 2019 pienen kasvupyrähdyksen jälkeen, on pysynyt hyvin ennallaan.
" klips "
Mutta palataan asiaan sitten kun tuotantoluvut tulevat. Siihen ei kovin kauaa enää mene. Siinä kieppeillä ne saadaan kuin koronarokotuksetkin. 8)
Ihan noin se ei mennyt. Ei ole tainnut vielä kukaan meistä saada rokotusta (minulla on kyllä aika jo varattuna!).
Mutta Luken 2020 puutarhatilastot ovat tulleet:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2020_fi
Ja siellä luomutilastokin:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=8d0a868f-70f3-4228-bd55-1c1137457dfe&timeType=top&timeValue=1
Pieniltä näyttävät tuotantoluvut ensisilmäyksellä tänäkin vuonna. Mutta tehdään vielä perinteinen vertailu edellisiin vuosiin. Vaikka taas Pro Luomun ko. taulukon mukaisena, kuten ennenkin.
Eli näin se meiltä käy. Vanhan pohjaan v. 2020 numerot:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2020 2019 2018 2017 2016 2015
Tarhaherne 638 595 300 367 80 35
Valkokaali 712 592 410 530 297 338
Porkkana 3176 3113 2906 2145 2318 2200
Sipuli 476 388 215 222 247 338
Tomaatti 676 746 1427 958 962 1110
Kurkku 162 221 459 390 279 131
Marjat 631 618 547 581 488 517
Omena 107 116 153 346 123 70
Avomaan vihanneksissa listan alkupäässä oli pientä nousua. Se oli jo pienoinen saavutus, koska pinta-alakehitys niissä oli mennyt näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 04.03.21 - klo:07:24
Mutta näissä Pro Luomun satotilastoissaan erikseen esiin nostamissa kasvilajeissa oli viljelyala pienentynyt: porkkana -2%, sipuli -18% (!) ja kaali -9%.
Vai näkyikö v. 2019 luomupuutarhaviljelyalan lisäys vasta viiveellä?
Mutta kasvihuonevihannekset tomaatti ja kurkku olivat sensijaan menneet alaspäin. Luomumarjat ja luomuomena käytännössä ennallaan.
Myös jo yhdellä vilkaisulla äsken saatu vaikutelma säilyy: surkean pienistä määristä oli myös v. 2020
kaikkien kasvisten kohdalla kyse. Huvittuneet laskelmamme edellisiltä vuosilta siitä, miten suomalaista kohti olisi tarjolla vain lautasellinen luomuhernekeittoa yms. voi pitää ennallaan.
***
Viime vuonna Luke myöhästyi luomupuutarhatilastojensa julkaisemisessa. Mutta sen päälle vielä Pro Luomu muni koosteensa päivittämisessä niin kauan, että me julkaisimme sen puutarhatuotantosivun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17827#msg17827) ensimmäisenä täällä heinäkuussa. Mutta nyt olemme tehneet saman ennennäkemättömän ripeällä aikataululla! Päivämäärä on tänään 17.03.21 ja Pro Luomun koostetta vuodesta 2020 ei ole vielä julkaistu lainkaan.
Laskin luomuvihannesten satotasot (kg/ha) Luken taulukosta:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout1/
Huom. Kasvihuonekurkusta on hehtaariarvoksi Luke sijoittanut vain luvun 1, sen avulla laskettu satotaso ei ole järkevä.
Satotasot heittelevät voimakkaasti vuosittain. Mitään satotason parantumista ei useimmissa luomukasveissa ole havaittavissa.
Luomuvihannekset
Vuosi Satotaso(kg/ha) Pinta-ala(ha) 2) Sato(1 000 kg)
Tarhaherne 2007 1148 27 31
Tarhaherne 2008 800 10 8
Tarhaherne 2009 1682 22 37
Tarhaherne 2010 1800 25 45
Tarhaherne 2011 .. .. ..
Tarhaherne 2012 1053 38 40
Tarhaherne 2013 1) 1222 36 44
Tarhaherne 2014 1125 40 45
Tarhaherne 2015 778 45 35
Tarhaherne 2016 1702 47 80
Tarhaherne 2017 763 481 367
Tarhaherne 2018 383 784 300
Tarhaherne 2019 603 987 595
Tarhaherne 2020 612 1042 638
Valkokaali 2007 18750 8 150
Valkokaali 2008 16600 10 166
Valkokaali 2009 26267 15 394
Valkokaali 2010 19583 12 235
Valkokaali 2011 .. .. ..
Valkokaali 2012 30692 13 399
Valkokaali 2013 1) 24429 14 342
Valkokaali 2014 31000 18 558
Valkokaali 2015 24143 14 338
Valkokaali 2016 22846 13 297
Valkokaali 2017 26500 20 530
Valkokaali 2018 24118 17 410
Valkokaali 2019 26909 22 592
Valkokaali 2020 28480 25 712
Porkkana 2007 34071 28 954
Porkkana 2008 24576 33 811
Porkkana 2009 35160 50 1758
Porkkana 2010 39489 47 1856
Porkkana 2011 .. .. ..
Porkkana 2012 31685 54 1711
Porkkana 2013 1) 33356 59 1968
Porkkana 2014 36095 63 2274
Porkkana 2015 34375 64 2200
Porkkana 2016 32648 71 2318
Porkkana 2017 28600 75 2145
Porkkana 2018 33791 86 2906
Porkkana 2019 34589 90 3113
Porkkana 2020 36091 88 3176
Ruokasipuli 2007 12800 25 320
Ruokasipuli 2008 8783 23 202
Ruokasipuli 2009 9176 34 312
Ruokasipuli 2010 11273 33 372
Ruokasipuli 2011 .. .. ..
Ruokasipuli 2012 12972 36 467
Ruokasipuli 2013 1) 14727 33 486
Ruokasipuli 2014 15476 42 650
Ruokasipuli 2015 10563 32 338
Ruokasipuli 2016 11227 22 247
Ruokasipuli 2017 11100 20 222
Ruokasipuli 2018 8958 24 215
Ruokasipuli 2019 15520 25 388
Ruokasipuli 2020 19833 24 476
Muut avomaanvihannekset 2007 5972 36 215
Muut avomaanvihannekset 2008 4357 42 183
Muut avomaanvihannekset 2009 6571 56 368
Muut avomaanvihannekset 2010 9158 38 348
Muut avomaanvihannekset 2011 .. .. ..
Muut avomaanvihannekset 2012 6500 60 390
Muut avomaanvihannekset 2013 1) 8338 65 542
Muut avomaanvihannekset 2014 3548 135 479
Muut avomaanvihannekset 2015 4376 101 442
Muut avomaanvihannekset 2016 4254 130 553
Muut avomaanvihannekset 2017 3092 174 538
Muut avomaanvihannekset 2018 5626 115 647
Muut avomaanvihannekset 2019 5862 145 850
Muut avomaanvihannekset 2020 3686 220 811
TOMAATTI 2007 .. .. ..
TOMAATTI 2008 .. .. ..
TOMAATTI 2009 .. .. ..
TOMAATTI 2010 .. .. ..
TOMAATTI 2011 .. .. ..
TOMAATTI 2012 .. .. ..
TOMAATTI 2013 1) 270500 4 1082
TOMAATTI 2014 300750 4 1203
TOMAATTI 2015 277500 4 1110
TOMAATTI 2016 192400 5 962
TOMAATTI 2017 239500 4 958
TOMAATTI 2018 356750 4 1427
TOMAATTI 2019 186500 4 746
TOMAATTI 2020 169000 4 676
KASVIHUONEKURKKU 2007 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2008 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2009 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2010 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2011 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2012 .. .. ..
KASVIHUONEKURKKU 2013 1) 135000 1 135
KASVIHUONEKURKKU 2014 160000 1 160
KASVIHUONEKURKKU 2015 131000 1 131
KASVIHUONEKURKKU 2016 279000 1 279
KASVIHUONEKURKKU 2017 390000 1 390
KASVIHUONEKURKKU 2018 459000 1 459
KASVIHUONEKURKKU 2019 221000 1 221
KASVIHUONEKURKKU 2020 162000 1 162
MARJAT YHTEENS,, 2007 584 505 295
MARJAT YHTEENS,, 2008 679 498 338
MARJAT YHTEENS,, 2009 665 618 411
MARJAT YHTEENS,, 2010 552 536 296
MARJAT YHTEENS,, 2011 .. .. ..
MARJAT YHTEENS,, 2012 918 450 413
MARJAT YHTEENS,, 2013 1) 969 452 438
MARJAT YHTEENS,, 2014 680 566 385
MARJAT YHTEENS,, 2015 928 557 517
MARJAT YHTEENS,, 2016 889 549 488
MARJAT YHTEENS,, 2017 985 590 581
MARJAT YHTEENS,, 2018 807 678 547
MARJAT YHTEENS,, 2019 1256 492 618
MARJAT YHTEENS,, 2020 819 770 631
Mansikka 2007 1359 117 159
Mansikka 2008 1664 113 188
Mansikka 2009 1682 129 217
Mansikka 2010 1582 122 193
Mansikka 2011 .. .. ..
Mansikka 2012 2352 108 254
Mansikka 2013 1) 2018 109 220
Mansikka 2014 1907 129 246
Mansikka 2015 2489 135 336
Mansikka 2016 2028 142 288
Mansikka 2017 2047 169 346
Mansikka 2018 1810 195 353
Mansikka 2019 2402 169 406
Mansikka 2020 1769 216 382
Herukat 2007 399 291 116
Herukat 2008 415 284 118
Herukat 2009 400 360 144
Herukat 2010 234 303 71
Herukat 2011 .. .. ..
Herukat 2012 464 267 124
Herukat 2013 1) 638 265 169
Herukat 2014 354 297 105
Herukat 2015 309 307 95
Herukat 2016 404 324 131
Herukat 2017 466 339 158
Herukat 2018 351 370 130
Herukat 2019 585 234 137
Herukat 2020 382 424 162
Vadelma 2007 200 20 4
Vadelma 2008 476 21 10
Vadelma 2009 680 25 17
Vadelma 2010 579 19 11
Vadelma 2011 .. .. ..
Vadelma 2012 563 16 9
Vadelma 2013 1) 789 19 15
Vadelma 2014 650 20 13
Vadelma 2015 1318 22 29
Vadelma 2016 1450 20 29
Vadelma 2017 900 20 18
Vadelma 2018 1048 21 22
Vadelma 2019 1000 21 21
Vadelma 2020 1208 24 29
Muut marjat 2007 221 77 17
Muut marjat 2008 263 80 21
Muut marjat 2009 317 104 33
Muut marjat 2010 228 92 21
Muut marjat 2011 .. .. ..
Muut marjat 2012 441 59 26
Muut marjat 2013 1) 576 59 34
Muut marjat 2014 175 120 21
Muut marjat 2015 613 93 57
Muut marjat 2016 635 63 40
Muut marjat 2017 952 62 59
Muut marjat 2018 473 91 43
Muut marjat 2019 794 68 54
Muut marjat 2020 547 106 58
OMENA 2007 226 31 7
OMENA 2008 1421 19 27
OMENA 2009 960 25 24
OMENA 2010 1160 25 29
OMENA 2011 .. .. ..
OMENA 2012 3100 40 124
OMENA 2013 1) 1613 31 50
OMENA 2014 1279 43 55
OMENA 2015 1321 53 70
OMENA 2016 2121 58 123
OMENA 2017 5164 67 346
OMENA 2018 2354 65 153
OMENA 2019 1681 69 116
OMENA 2020 1551 69 107
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2007 13352 125 1669
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2008 11709 117 1370
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2009 16209 177 2869
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2010 18426 155 2856
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2011 .. .. ..
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2012 14960 201 3007
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2013 1) 16493 205 3381
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2014 13443 298 4006
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2015 13145 255 3352
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2016 12394 282 3495
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2017 4931 771 3802
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2018 4361 1027 4479
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2019 4364 1269 5538
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 2020 4155 1399 5813
Vuosi:
2013 1):
1) Sisältää vuodesta 2013 alkaen vain taloudellisen kynnysarvon (SO 2000 euroa) ylittävät yritykset.
Muuttuja:
Pinta-ala (ha) 2):
2) Marjat ja omena: Satoikäinen kasvusto.
Laskin vielä seuraavan vihannesten ja hedelmien satotasovertailun Luken taulukoista:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/03a_Avomaatuotanto_syotavat.px/
Tavanomaisen tuotannon puhtaita lukuja ei ollut saatavissa vaan oli vain tavanomaisen ja luomun yhteenlasketut luvut. Mutta tämä nyt riittäkööt. En ala erottamaan luomua kokonaissadon luvuista, koska tällaisenakin tilanne selviää riittävän hyvin: katsokaan viimeistä saraketta, jossa prosentit.
Kaikkia vihanneksia ja ei ollut vertailukelpoisesti saatavissa - olisi pitänyt poimia esim. kasvihuonetuotannon taulukoista lisätietoja. Luke voisi itse tehdä nämäkin vertailut melko helposti, jos haluaisi. Vain porkkanassa luomun satotaso on kohtuullisen hyvä, muissa ei.
Samoin Pro Luomu voisi laskea luvut helposti, mutta jostain kumman syystä ;D se ei ole koskaan halunnut tehdä tavanomaisen ja luomun satotasojen vertailuja.
Vihannekset ja hedelmät, satotasojen vertailu
Kasvi Vuosi Satotaso_Luomu(kg/ha) Satotaso_Tavanomainen+luomu yht.(kg/ha) Luomun satotaso per tavanomainen+luomu yht. %
Tarhaherne 2014 1125 2223 50.6 %
Tarhaherne 2015 778 1684 46.2 %
Tarhaherne 2016 1702 1961 86.8 %
Tarhaherne 2017 763 1758 43.4 %
Tarhaherne 2018 383 1334 28.7 %
Tarhaherne 2019 603 1809 33.3 %
Tarhaherne 2020 612 1382 44.3 %
Valkokaali 2014 31000 41361 74.9 %
Valkokaali 2015 24143 37606 64.2 %
Valkokaali 2016 22846 36012 63.4 %
Valkokaali 2017 26500 40989 64.7 %
Valkokaali 2018 24118 35360 68.2 %
Valkokaali 2019 26909 .. ..
Valkokaali 2020 28480 .. ..
Porkkana 2014 36095 44939 80.3 %
Porkkana 2015 34375 38786 88.6 %
Porkkana 2016 32648 42956 76.0 %
Porkkana 2017 28600 35370 80.9 %
Porkkana 2018 33791 36342 93.0 %
Porkkana 2019 34589 42118 82.1 %
Porkkana 2020 36091 47057 76.7 %
Ruokasipuli 2014 15476 22761 68.0 %
Ruokasipuli 2015 10563 23266 45.4 %
Ruokasipuli 2016 11227 23208 48.4 %
Ruokasipuli 2017 11100 21925 50.6 %
Ruokasipuli 2018 8958 18509 48.4 %
Ruokasipuli 2019 15520 25421 61.1 %
Ruokasipuli 2020 19833 24288 81.7 %
Mansikka 2014 1907 4392 43.4 %
Mansikka 2015 2489 4793 51.9 %
Mansikka 2016 2028 3334 60.8 %
Mansikka 2017 2047 3628 56.4 %
Mansikka 2018 1810 3690 49.1 %
Mansikka 2019 2402 4100 58.6 %
Mansikka 2020 1769 3429 51.6 %
OMENA 2014 1279 7790 16.4 %
OMENA 2015 1321 9050 14.6 %
OMENA 2016 2121 9615 22.1 %
OMENA 2017 5164 10672 48.4 %
OMENA 2018 2354 10699 22.0 %
OMENA 2019 1681 11638 14.4 %
OMENA 2020 1551 10662 14.5 %
Kiitokset taas Jarrumiehelle edellisestä. Ja näinhän on " vaikka näin onkin:
Quote from: Jarrumies on 17.03.21 - klo:20:48
Luke voisi itse tehdä nämäkin vertailut melko helposti, jos haluaisi. Vain porkkanassa luomun satotaso on kohtuullisen hyvä, muissa ei.
Samoin Pro Luomu voisi laskea luvut helposti, mutta jostain kumman syystä ;D se ei ole koskaan halunnut tehdä tavanomaisen ja luomun satotasojen vertailuja.
***
Tässäkin löytyi pikkuinen handikappi:
https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/lypsykarjan_tuotosseurannan_tulokset_2020.pdf
Quote• 10 168kg maitoa/ lehmä (+231 kg)
luomu 9325 kg maitoa/lehmä (+214 kg)
• 10 771 kg EKM /lehmä (+237 kg EKM)
luomu 9610 kg EKM /lehmä (+200 kg EKM)
Jarrumies edellä teki meille aikasarjan. Mutta ilo on jo katsoa nyt tätä perustaulukkoa vuodesta 2020:
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92&timeType=top&timeValue=1
Kun yhdistyksellämme on ollut asiassa aloitteellisuutta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg13784#msg13784). Ehkä siten vähän ansiotakin.
PS. 23.03.21: Pöh. Se ei avaudukaan enää kunnolla. Mutta kun menee pääsivun kautta ...
https://stat.luke.fi/satotilasto
... ja valitsee linkin "Viljelykasvien sato", niin sitten.
Pääsivullaan viime vuoden sadosta....
https://stat.luke.fi/satotilasto
... Luke tuo luomusadosta esiin seuraavan:
QuoteLuomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %.
Mutta ei sitten vaivaudu kertomaan, että viljelyalasta luomukauran osuus kaikista kaurapelloista oli n. 13 ja luomurukiin viljelyala kaikista ruispelloista n. 33%. Mitäpä sitä, jos se taulukosta "Viljelykasvien sato" ilmenee. ;D
Pro Luomu ry ei tuosta Luken uudesta tavasta ollut moksiskaan, vaan julkaisi 16.03.31 tämän ihan ylpeyttä "äänessään"
https://m.facebook.com/Proluomu/photos/a.443237125753863/3736375246440018/?type=3
QuoteLuonnonvarakeskus julkaisi tänään vuoden 2020 Satotilaston. Tilastoon on tehty merkittävä muutos: Luomusatotilasto on nyt sisällytetty Satotilastoon. 👍 Ja hyvältähän se luomusato näyttää: sato oli viime vuonna 9 % suurempi kuin vuonna 2019 eli satoa tuli noin 156 miljoonaa kiloa.
Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa ja luomukauran osuus koko maan tuotannosta on 7 %. Luomurukiin osuus koko maan tuotannosta on 14 %. Myös ohran, herneen ja härkäpavun luomusadot ovat kasvanee… Näytä lisää
1 kommentti
1 jako
Siihen heti tullut kommentoija oli Jouko Kääriäinen:
QuoteKoko maan viljasato oli noin 10 prosenttia pienempi kuin edellinen - elikkä 3,3 miljardista kilosta se pelkkä kato olisi yli KAKSI KERTAA suurempi kuin KOKO luomuviljasato!
Kauraa ja ruista olemmekin juuri edellä täällä kommentoineet.
Luomuliitto oli kannanotossaan huomannut tämän, ja sen tavallaan myönsi tosiasiaksi (lihav. HJ):
Tuleva luomukorvaus ehtoineen hahmottumassa (http://www.luomuliitto.fi/9445-2/)
QuoteTavoitteeksi ministeriön luonnoksessa on myös asetettu, että luonnonmukaisesti tuotetun raaka-aineen tuotantoa lisätään, jotta voidaan vastata luomutuotteiden kysyntään. Vaatimuksena tämä on oikein hyvä. On huomioitava, että luomuraaka-aineen tuottaminen ei takaa, että se päätyy luomutuotteena markkinoille.
Luomualalle on osoitettu kritiikkiä siitä, että hehtaareja on tullut, mutta tuotteita ei samassa määrin. Luomukorvaus on ollut hyvä ympäristölle ja kehittänyt alaa voimakkaasti. Kymmenen vuoden aikana luomutilojen koko on kasvanut melkein 20 hehtaarilla ja Suomen luomuviljelty pinta ala on lähes kaksinkertaistunut. Luomumarkkina on kasvanut kovaa vauhtia.
Ongelmaa lopputuotteiden vähäisyydestä ei ratkaista alkutuotannon päässä vaan arvoketjun seuraavissa portaissa. Luomun tasapainonen kasvu edellyttää, että luomutuotantoa edistetään kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään luomukorvauksen muodossa tuottajille.
Kuitenkin toisessa kohdassa "paperia" jatketaan vaatimista entiseen malliin:
QuotePinta-alatavoite pettymys alalle
Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu määrälliset tavoitteet, joiden mukaan tarvittavat määrärahat varataan. Luonnoksessa esitetty tavoite 20 prosentin luomupinta-alasta vuoteen 2027 mennessä on Luomuliiton mielestä ristiriidassa komission esittämien suositusten ja Suomen hallitusohjelman kanssa. Lisäksi tavoite on sama kuin edellisellä rahoituskaudella.
Komissio on esittänyt Pellolta pöytään -strategiassa, että luomuviljelyn osuus EU:n viljelyalasta tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:ssa on keskimäärin alle 8 prosenttia luomuviljeltyä pinta-alaa. Luomuliitto esittää, että Suomen kansallisen tavoitteen tulisi olla tätä kunnianhimoisempi, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon, 14 prosenttia.
Joten todellista nöyrtymistä sen tosiasian edessä, että luomuhehtaareilla tuotetaan vain neljännes tavanomaisesta, ei ilmene.
Erilaisissa ehdotuksissa kyllä tulee esille, että he hyvin tietävät, miten luomutuotanto ei oikein ole tuotantoa:
QuoteMyyntikasvivaatimuksen voisi korvata osittain tai kokonaan järjestelmällä, joka tuottaa luomuelintarvikkeita kuluttajille; esimerkiksi lisätuella, jossa tuotteen ostaja sitoutuu jalostamaan ja toimittamaan pääosan tuotteesta luomusertifioituna kuluttajamarkkinoille.
Tämä EU:sta tuleva vaatimus näyttää nyt todella huolestuttavan:
QuoteMaa- ja metsätalousministeriön luomukorvausluonnoksessa ehdotetaan, että eläintilan kotieläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Periaatteena tämä on kannatettava asia. Käytännössä vaatimus on radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa.
Muutos aiheuttaa haasteita luomukentässä. Tämä voi johtaa luomupinta-alan pienenemiseen ja vähentää luomutuotteita markkinoilla. Syyt siihen, miksi eläimet eivät ole luomussa kaikilla tiloilla, ovat moninaiset. Valmiit luomupellot ovat tärkeitä, jos markkinatilanne muuttuu niin, että kotieläintila saa mahdollisuuden tuottaa luomukotieläintuotteita.
Kaikki EU:sta päin tuleva tavoitteenasettelu ei siten ollutkaan OK. Tiettyä luovuutta on ehdotuksissa:
QuoteLuomuliitto on ehdottanut, että koko tila luomussa -ehtoa pohdittaisiin kunnolla eikä muutosta toteutettaisi ryminällä. Vaihtoehtoja on useampia. Esimerkiksi tässä vaiheessa voitaisiin luopua koko tila luomussa -vaatimuksesta ja laittaa sen sijaan nurmialalle rajoitus. Tai luomukasvintuotannon tukea voitaisiin leikata, mikäli eläimiä ei siirretä luomuun. Tai ympäristökorvaukseen voitaisiin luoda tuki, jossa peltoja viljellään ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
Mutta taustalle siintää tietysti tosiasia, että Suomen(kin) luomualasta leijonanosa on nurmea. Jonka
pitäisi näkyä siinä, että luomueläintuotteita tulisi runsaasti markkinoille. Mutta joka ei näy.
Viimeinen lause lienee kai ehdotus siitä, että jatketaan niin kuin ennenkin? Mutta EU:n hämäämiseksi asialle keksittäisiin ehkä uusi nimi? Ja tukirahat tulisivat toiselta momentilta?
Quote from: Heikki Jokipii on 03.02.21 - klo:03:07
Quote from: Heikki Jokipii on 23.01.21 - klo:04:53
Se asia on Pro Luomulla ennallaan, ettei luomulihan arvoketjuryhmältä ole tullut kohta vuoteen uutta pöytäkirjaa. Ei ole kyllä tullut muiltakaan ryhmiltä. Mutta liharyhmällä tuo korostuu siten, että sen viimeisin pöytäkirja netissä on yhä poikittain. Se ei viesti " laadusta! Kun siitä jo hyvin kauan sitten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19338#msg19338) huomautimme.
Nyt nuo kaikki pöytäkirjat ovat yli vuoden ikäisiä. Ja liharyhmän pöytäkirja yhä poikittain. Luomuluonnontuoteryhmän pöytäkirjat ovat yli kolme vuotta vanhoja.
Ei siis halua Pro Luomu tuosta meille kertoa, vaikka sen on julkisista varoista rahoitettua toimintaa:
QuoteArvoketjutyö on osa Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
Tuon alla vielä EU:n ja valtion logot.
Tuon viestini haluan nostaa esille uudestaan, kokonaan.
Ei ole tullut uuden toiminnanjohtajankaan myötä tuohon muutosta.
Jopa se liharyhmän vanha pöytäkirja on
yhä poikittain!
Luomuliiton uudesta kannanotosta, joka muutoin on yllätykseton ja jatkoa edelliselle (kommentoitu yllä 12.04.21), yritämme etsiä syytä sille, miksi eläintuotanto luomussa on niin vähäistä, suhteessa viljelypinta-alaan.
Luomuliiton kevätkokouksen kannanotto: Suomen panostus luomuun seuraavalla tukikaudella riittämätöntä (http://www.luomuliitto.fi/kannanotto-kevatkokous-2021/)
Kannanotto tähän uuteen EU:n/valtion linjaukseen:
QuoteAjatus on periaatteena kannatettava, mutta radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa. Muutos aiheuttaisi luomukentässä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon. Siirtymistä kohti koko tila luomussa periaatetta tulisi loiventaa kaikin mahdollisin tavoin.
Luomuliiton tekemän kyselyn mukaan kolmasosa tuottajista, joilla pellot ovat luomussa, mutta kotieläimet eivät, olisi siirtymässä peltojenkin osalta tavanomaiseen tuotantoon, mikäli ehto tulee voimaan. Tämä aiheuttaisi merkittävän pudotuksen luomuviljellyssä peltopinta-alassa.
Kuinka suuri osa luomutuottajista tuo kaikkiaan on? Sen pystymme lukemaan Ruokaviraston tilastosta, että kaikkiaan 5 010 luomutilasta 1 176 on eläintiloja. Mekaanisesti tuosta laskettuna olisi siis olemassa 3 834 sellaista tilaa, jossa eläimet eivät ole luomussa. Kolmasosa niistä olisi jo merkittävä 1 278 tilaa. Ihan näin (tai läheskään) se ei varmaan ole, koska tuossa 3 834 tilassa on tietysti mukana nekin, jossa todella ei eläimiä lainkaan ole.
Tällainen arvio oli ko. tekstistä poimittavissa ylempänä:
QuoteEsimerkiksi, jos kaikki luomutiloilla syntyneet vasikat kasvatettaisiin luomuna loppuun asti, luomulihan määrä markkinoilla kaksinkertaistuisi.
Paljonko se olisi? Katsotaan LUKE:n naudanlihan tuotantolukua vuodelta 2020.
Se oli 3,35 miljoonaa kiloa. Tuplattuna 6,7 miljoonaa kiloa. Nyt jo vähän vaikuttavampi osuus kokonaistuotannosta, joka oli naudanlihassa 87 miljoonaa kiloa. Siitä siis 7,7%. Jos oletamme muun luomulihan tuotannon pysyvän muuttumattomana, luomulihaa tuotettaisiin tuolloin yhteensä n. 7,74 miljoonaa kiloa. Osuus kaikesta 410 miljoonasta kilosta olisi n. 1,9%. Ei edelleenkään vakuuttava luku luomuviljelyalan osuuteen verrattuna. Tai reippaammin ilmaistuna: skandaalimaisen pieni luku.
***
Edelleen muuten ihmetellen, onko Luomuliiton tai täsmentäen, sen jäsenien edun mukaista, että luomupinta-alaa Suomessa tuolla tavalla väkisin lisättäisiin, mitä tuo julkilausuma vaatii.
Joka tapauksessa rajallisille tukirahoille olisi silloin enemmän jakajia kuin ennen.
Ja sitten se (josta myös EU on epävarma): löytyykö kalliille luomuruoalle (lisää tai innokkaampia) ostajia? Entä jos Suomen nykyinen 2,6% markkinaosuus ei kasvakaan? Ihan taloustieteen peruskaavan mukaan liikatarjonta laskee hinnat. Jos olettaa, että jotain noilla lisähehtaareilla tuotettaisiin. Vaikka se edelleen olisi vain neljännes tavanomaisesta. " Eikä sitä kaikkea saa menemään julkisisiin keittiöihinkään. Kun se ei ole tähän mennessäkään luomuväen toivomalla tavalla onnistunut.
Tässä MT:n jutussa ei luomua mainita:
Korona muutti perunan kysyntärakennetta, vihanneksilla menekki on tasaista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1372738)
Mutta tästä...
QuoteVarastovihannesten menekki on jatkunut normaalisti ja varastomäärät ovat pienentyneet kevään edetessä, MTK:n markkinakatsauksessa kerrotaan.
Keräkaalin menekki on tällä hetkellä normaalia. Sitä riittää toukokuulle saakka.
Porkkanan markkinatilanne on jatkunut normaalina. Porkkanan varastomäärä oli suurempi kuin edellisellä varastokaudella, mutta sato mahtuu hyvin markkinoille.
Osalla toimijoista varastot ovat jo vähissä tai loppuneet. Osalla porkkana riittää toukokuun puolelle. Varastosäilyvyydessä on näkynyt pitkän ja lämpimän syksyn vaikutukset.
Myös sipulin menekki on jatkunut tasaisena.
... tulee kyllä mieleen, että miten ovat ne luomun vähäiset varastot säilyneet? Vaikka kysyntä olisikin pieni? Katsotaanpa tilanne Foodiesta noiden 4 mainitun vihanneksen osalta.
Perunaa, porkkanaa ja keräkaalia oli kotimaisena luomuna saatavilla. Mutta sipulin kohdalla on turvauduttava alankomaalaiseeen tuotteeseen, jos luomussa haluaa pysyä. Siitä saa maksaa 2.38,/kg. Kun taas tavanomaista suomalaista sipulia kyllä saa hintaan 1.29,/kg.
Sipuli on suomalaiselle luomuviljelylle tunnistettu ja tunnustettu ongelma, joka ei millään tunnu ratkeavan. Kysyntääkin jossain määrin olisi, kuten Foodiesta näemme. Mutta sen viljelyn epävarmuuteen on vastattu niin, että viljelyala on vuodesta 2014 pudonnut viime vuonna n. kolmannekseen. Eikä sitä tietysti sitten paljon tullutkaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986): 476 000 kiloa. Suomalaista kohti noin yksi sipuli. Vähäiselläkin kysynnällä siinä varastot tyhjenevät.
Muiden Pro Luomu arvoketjutyöyhmien pöytäkirjat sen kun vanhenevat (ovat kaikki viime vuoden alusta, tai sitäkin aiempia) mutta VYR (viljaryhmä) on tänä vuonna tuottanut vuotuisen tuotoksensa ajallaan:
https://www.vyr.fi/document/1/1042/b4b072f/taseet_db0f943_Luomuviljatasearvio_2020_21_19_3_2021_tiivis.pdf
Katsotaan sieltä, miten luomuviljaa käytetään (päivitetty 19.3.2021):
Vehnä Ruis Ohra Kaura Yhteensä (milj. kg)
Käyttö elintarvikkeeksi teollisuudessa 5,1 5,0 1,5 44,4 56,0
Käyttö rehuksi 9,4 0,2 9,8 29,7 49,0
Muissa viljalajeissa, paitsi rukiissa, korostuu tuossa se, että hyvin suuri osa viljastakin menee rehuksi. Yhteensä lähes puolet. Sen lisäksi, että leijonanosa luomupeltojen tuotosta on nurmea, joka kaikki tietysti menee vain eläinten suihin. Sikäli jos menee: hyvin suuri osa kun on oikeasti viherlannoitusta.
Mutta tuon rehuna käytetyn viljankin täytyisi jotenkin näkyä tuotetuissa ja markkinoille tarjotuissa luomueläintuotteissa, niiden määrissä. Eipä näy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg21459#msg21459).
Quote from: Heikki Jokipii on 07.01.21 - klo:03:13
Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:
Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden " koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1283536)
QuoteMyös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898). Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.
Merkittävä kannanotto FAO:n aluejärjestöltä:
‘Organic agriculture is not a synonym for safe food’: United Nation’s FAO challenges misleading marketing and public misconceptions (https://geneticliteracyproject.org/2021/04/28/organic-agriculture-is-not-a-synonym-for-safe-food-united-nations-fao-challenges-misleading-marketing-and-public-misconceptions/)
Olisiko FAO:ssa nyt fundeerattu uudelleen, kannattaako luomua edes hiljaisesti ja passiivisesti tukea?
Hyvin varovaisesti tosin irrottautumisessa edetään. Mutta taidetaan FAO:takin sanoilla hämätä:
QuoteIn March 2021, the FAO Regional Office for Asia and the Pacific published a booklet entitled “Organic foods " Are they safer?” (http://www.fao.org/3/cb2870en/cb2870en.pdf). This concise resource discusses the social and economic aspects of organic agriculture and its relationship to food safety, and it helps acquaint readers with agroecology, an approach that favours the use of natural processes and limits the use of external inputs.
(lihav. HJ)
Kirjanen on näkevinään tuossa lihavoidussa pelastavan ilmiön.
Mutta ehkäpä merkittävintä tuossa kannanotossa kuitenkin on, että luomun myönnetään olevan "niche"-ilmiö. Ja tämä Amesin tutkimustulos tulee kirjasessa esille:
QuoteIn fact, pesticides that are physiologically produced by plants are vastly abundant in food, although general concerns over biocides have led some consumers to seek food that is grown without chemicals (i.e. organic food). For instance, Ames et al.(1990) have shown that over 99 percent of pesticides in US diets are produced physiologically by plants. At high dosages, even these kind of pesticides are carcinogenic (David et al., 2011).
Conventional and organic farmers both need to follow the same safety standards. The choice of organic foods and farming has little to do with food safety standards, but is rather dictated by the consideration of social and environmental aspects of food systems.12
Luonnollista johtopäätöstä, että nämä kuluttajat ostavat luomua, vaikka siihen ei ole mitään syytä, ei kuitenkaan sanota ulos.
Tästä teemavuodesta vielä:
Quote from: Heikki Jokipii on 07.01.21 - klo:03:13
Kaksi syytä, miksei luomusta kannata tämän teemavuoden yhteydessä puhua:
Hedelmät ja vihannekset saivat kansainvälisen nimikkovuoden " koronapandemia korostaa tasapainoisen ruuantuotannon ja syömisen merkitystä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1283536)
QuoteMyös FAO:n kumppanuuksien ja YK-yhteistyön johtaja Marcela Villarreal otti julkistustilaisuudessa kantaa pandemiaan. Hän kehottaa tarkastelemaan maailman ruokajärjestelmiä uudelleen. Hänen mukaansa on varmistettava, että ravitseva ruoka on kaikkein vähäosaisimpienkin ulottuvilla.
Luomuvihannesten korkeista hinnoista on ollut puhetta useasti, viimeksi täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg19898#msg19898). Luomuviljellyt vihannekset eivät ole vähäosaisten, so. köyhien, ulottuvilla.
Myöskään MMM:n blogissa luomu ei tullut mitenkään esille:
Vuosi 2021 on hedelmien ja vihannesten vuosi (https://mmm.fi/blogit/-/blogs/vuosi-2021-on-hedelmien-ja-vihannesten-vuosi)
Vaikka oikeastaan sen olisi pitänyt tulla, koska tämäkin asia on luomumielisten kähmimä:
QuoteTärkeä toimenpide hedelmien ja vihannesten käytön ja tietoisuuden lisäämiseksi on Euroopan unionin rahoittama koulujakelutuki. Sitä myönnetään Suomessa päiväkotilasten sekä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaiden kulutukseen tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten hankintaan ja kulutusta edistävään viestintään.
EU-tukea on Suomessa suunnattu kouluille juuri luomuvihannesten hankintaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=16.msg14803#msg14803). Vaikka tätä tavoitetta...
QuoteMaailman terveysjärjestö WHO suosittelee syömään vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin.
... ei edes koululaisten ja päiväkotilasten osalta pystyttäisi Suomen luomuvihannesten ja -hedelmien tuotannolla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) saavuttamaan!
Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.
Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta jotain uutta tietoa saattaisi olla siitä löydettävissä. Sanotaan siis suoraan, että jo ikävöimme sitä. Ihan kiva olisivat tietysti myös arvoketjuryhmien vähän uudemmat pöytäkirjat, mutta siitähän oli jo edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg21399#msg21399).
Vaikka tuotantoon liittyvät luvut meillä oikeastaan jo on, kulutukseen, kauppaan, vientiin ja tuontiin liittyviä tuoreita lukuja meillä ei ole. Ja niiden päällä juuri Pro Luomu istuu!
Näistä osa on sitten ajantasaisempaa materiaalia kuin edellä mainitut:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/maakuntakoosteet/
Eli kerrotaan jo vuodesta 2020.
Ikävä tapaus:
Suomesta löytyi uusi omenan tuholainen, jota ei aiemmin ollut koko EU:ssa " Hedelmiä tai taimia ei pitäisi tuoda Venäjältä ilman todistusta (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4153320)
Ruokaviraston tuota asiaa koskevasta uutisesta (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/uutiset/uusi-omenan-tuholainen-loytynyt-suomesta/) löydämne lauseen:
QuoteKartoituksen jälkeen voidaan päättää mahdollisista torjuntatoimenpiteistä.
Tuleeko siihen toimenpiteiden kirjoon sitten myös luomumenetelmiä? Ellei, meneekö tämä tilanne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) luomuomenien osalta vielä surkeammaksi? Eikä luomuomenaa enää löydy kansalaista kohti edes sitä 20 grammaa, joka oli saatavissa v. 2020? Eli sitä yhtä omenanviipaletta.
On se sitten kanssa, että näin ylistetään näiden ryhmien toimintaa:
Pasi Tamminen: Arvoketjuryhmät lisäävät ymmärrystä koko ketjun toiminnasta (https://proluomu.fi/pasi-tamminen-arvoketjuryhmat-lisaavat-ymmarrysta-koko-ketjun-toiminnasta/)
Kun niiden toiminnasta kertominen on yhä niin rempallaan, kuin edellä toin esille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg21399#msg21399)!
Mutta tällainen on kyllä sitä perusymmärrystä:
QuoteMyös kaupan edustajat ovat kertoneet, että arvoketjuryhmien myötä he nyt ymmärtävät, miten heikko sato tosiaan vaikuttaa lihankin hintaan, Pasi Tamminen sanoo.
Ja luomusatohan on aina heikko. Tämä on tavallaan totta:
QuoteVaikka luomulihan ja etenkin luomulihavalmisteiden markkinaosuudet ovat edelleen pieniä, niin Pasi Tamminen tunnistaa, että kehitystä on tapahtunut kuluneen kymmenen vuoden aikana.
" Markkinaosuudet vähän hämäävät, kun volyymit kokonaisuudessa nousevat. Luomulihaa myydään nyt kiloissa paljon enemmän kuin 2010-luvun alussa.
No, paljon ja paljon. Vuonna 2012 luomulihaa tuotettiin ja myytiin 2,3 miljoonaa kiloa. Vuonna 2019 sitä tuotettiin 3,8 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti ei siis kumpanakaan vuonna edes yhtä kiloa.
Mutta missään järkevässä suhteessa se ei ollut silloin eikä ole edelleenkään viljelypinta-aloihin. Vuonna 2012 luomun osuus siitä oli 8,7 %, tuona myöhempänä vuonna 13,5 %. Keskimäärin suomalaiset söivät tuolloin lihaa yleensä jokseenkin saman verran kuin nytkin, hitusen alle 80 kiloa vuodessa. Luomulihaa siitä oli n. 400 grammaa, ja nyt on n. 700 grammaa.
(Liha on eräs suosituimmista myymälävarkauksien kohteista. Tilastoja ei kilokohtaisesti löydy, mutta olisi kiva tietää, varastetaanko lihaa enemmän kuin luomulihaa myydään.)
Täytyy kuitenkin kääntää vielä veistä haavassa. Tuosta em. haastattelusta (lihav. HJ):
QuoteLiha-alan toimijat liittyivät muita aloja ripeämmin Pro Luomun jäseniksi: Pajuniemi oli jo perustajajäsen ja Atria, Saarioinen ja Westchark liittyivät Tammisen tavoin jo 2011.
" Ehkä liha-alalla oli patoutunut tarve päästä markkinoille, ja oppia kaupan kanssa, miten tuote saadaan kaupan hyllylle, arvelee Pasi Tamminen.
Pajuniemestä tai sen osasta tuli sittemmin Talman Luomu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg14380#msg14380). Joka teki sittemmin konkurssin. Ja vetäytyi samantien vailla fanfaareja Pro Luomun toiminnasta. Pajuniemeä, sen jäljelläkään olevaa osaa, ei näy viimeisessä (vaikeasti luettavissa olevassa! Yhä poikittain.) liharyhmän pöytäkirjassa.
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.21 - klo:11:20
Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.
Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta " klips "
Se on kummallisesti myöhässä. Mennään jo kesäkuussa 2021. Kaiken vuotta 2020 koskevan tiedon kuvittelisi jo olevan kasassa.
Lisäksi, jos tuota koostetta joku muu (kuin me) käyttää (kuten esim. valtiovalta budjetinvalmistelussaan), sen tulisi jo olla käytettävissä.
Tuli tästä mieleen tarkistaa...
Ahvenanmaa antoi rouskuvan satavuotislahjan: jokainen Suomen kaupunki sai saarella nimikko-omenapuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1431551)
QuoteEnsin harkittiin, että lähetettäisiin omenapuun taimi jokaiseen kaupunkiin, sillä Ahvenanmaalla tuotetaan 70 prosenttia kotimaisista omenoista.
... että paljonko tuosta oli luomuomenia. Ja eipä ollut paljonkaan, Ruokaviraston mukaan. Muutenkin niukoista luomuomenahehtaareista Ahvenanmaalla oli vain 0,1.
Lopultakin Pro Luomun kooste 2020 ilmestyi. Uutinen siitä oli otsikoitu näin:
Luomun hyvä kasvu jatkui myös poikkeusvuonna (https://proluomu.fi/luomun-hyva-kasvu-jatkui-myos-poikkeusvuonna/)
Nyt sitten katsomaan, mitä se on syönyt. Mutta tuon uutisen alusta voisi ottaa jo nämä lauseet:
QuoteKoronapandemia toi haasteita monille luomualan toimijoille, mutta lisäsi myös kuluttajien kiinnostusta luomuruokaa kohtaan. Vuonna 2020 uusia kotieläintiloja siirtyi luomuun ennätysmäärä, yli sata.
Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus on saattanut näkyä kyselytutkimuksissa, mutta ostoissa se ei ole liiemmälti näkynyt. Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on 2,6 %. Lause on prikulleen sama kuin viime vuonnakin, silloin vuodesta 2019.
Eläintilojen tästä tuotosta oli kuitenkin pakko kertoa tämä:
QuoteLuomulihan tuotanto kasvoi 17 % ja sitä tuotettiin yhteensä 4,4 miljoonaa kiloa
Ja tämä lause viime vuodelta toistaa:
QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 % kaikesta lihantuotannosta.
Johtuen tietysti mm. siitä, että yhä edelleen van 1 126 tilaa yhteensä 5 010 luomutilasta oli eläintiloja v. 2020. Eli edelleen pyöristettyna vain viidennes. Koosteesta löytyi myös (dia 5) tämä selitys:
QuoteTilojen kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna prosentin. Tämä johtui osin luomun tukiehdoista. Kotieläintilat ovat voineet siirtää luomuun ensin vain peltotuotannon, mutta viisivuotisen sitoumuskauden päättyessä nämä tilat ovat joutuneet joko siirtämään eläimet luomuun, lisäämään myytävien kasvien viljelyä tai luopumaan luomusta. Vaatimuksen takia kotieläintiloja on poistunut luomusta.
Uudet EU-säännöt alkavat purra.
Itse raportista jo selviää, jos sitä osaa lukea, ettei kyse voi olla samoista hedelmistä ja vihanneksista tässä (dia 17):
QuoteSuurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat
hedelmät, vihannekset, maito ja muut
nestemäiset maitotuotteet, joiden osuus koko
luomumyynnistä oli kolmanneksen.
(lihav. HJ)
Ja toisaalta puutarhatuotannon diassa (dia 7). Tuo dia on keskustelussamme jo hyvissä ajoin esitetty täällä 17.03.21 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986).
Ne määräthän ovat niin pieniä, että valtaosan myydyista luomuhedelmistä ja -vihanneksista on pakko olla tuontitavaraa.
***
Kolmannes luomumyynnistä v. 2020 oli n. 136 miljoonaa euroa. Muutoin noiden tuotteiden rahallista osuuksista kerrotaan:
Hedelmät 7 %
Vihannekset 5,5 %
Maito 4,5 %
Hmm...
Quote from: Heikki Jokipii on 14.06.21 - klo:09:48
Hedelmät 7 %
Vihannekset 5,5 %
Maito 4,5 %
Hmm...
https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Myyntitiedotteet/Myyntitiedotteiden_liitteet_2020/Tuoteryhmittainen_myynti_2020/Elintarvikkeiden_paivittaistavaramyynnin_kehitys_2020_korjattu_080421.pdf
Noissa tuoteryhmissä vähittäiskaupan kokonaismyynnit olivat v. 2020 noin, euroa:
Hedelmät 1 miljardi
Vihannekset 1,3 miljardi
Maito 2,5 miljardia
Luomua tuosta arvioituna noin:
Hedelmät 70 miljoonaa
Vihannekset 71,5 miljoonaa
Maito 112,5 miljoonaa
Ei oikein stemmaa ... voisi Pro Luomu itse kertoa miljoonatkin, prosenttien lisäksi. Kaikkia luomua koskevia tietoja se ei halua kertoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg22087#msg22087).
Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.
***
Ja jos näin kerrotaan elintarvikemyynnistä yleensä...
Koronavuonna 2020 vihannekset valloittivat ostoskorin (https://www.pty.fi/ajankohtaista/tiedotteet/uutinen/article/koronavuonna-2020-vihannekset-valloittivat-ostoskorin/)
... niin kotimaisia luomuvihanneksia se ei voinut koskea. Koska niitä ei ollut. Muuta kuin se surkean vähäinen määrä henkeä kohti, joka on edellä useassakin puheenvuorossa laskettu. Kaalinkerä per rivitaloyhtiö (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16354#msg16354) kerran vuodessa jne. Siinä ei kuluttajien gallupeissa ilmoittama
kiinnostus paljon auta.
Paljonko mansikkaa kaikkineen viime vuonna tulikaan:
Trooppisen tiristäjän ikävä vaikutus: mansikkasadosta jopa 20 prosenttia pienempi (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a2ad17c2-60a2-4117-90f5-e8b6eff8dc9f)
Quote" Jos tavallisena vuotena mansikkaa tulee noin 18 miljoonaa kiloa, niin tänä vuonna odotetaan noin 14"15 miljoonaa kiloa, sanoo Ruutiainen.
Niin joka tapauksessa näin pieni osuus siitä oli luomumansikkaa (Pro Luomun mukaan (https://proluomu.fi/luomumansikan-satokausi-on-alkanut/)):
QuoteViime vuonna luomumansikkaa viljeli Suomessa 171 yritystä yhteensä 216 hehtaarilla, mikä oli 28 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaissato oli noin 382 000 kiloa. Luomumansikan viljelijöiden määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, joten luomumansikoita on tarjolla yhä useammille mansikan ystäville.
Eli se "maaginen" 2-3 prosentin osuus. Jos sato on vähän noussutkin, niin niin pieni se on ollut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20993#msg20993), että helppo on ollut määrän noustakin.
Kovin räjähtävästä tuotannon/kysynnnän kasvusta ei kuitenkaan voida puhua. Jos tuo määrä "levitetään" kaikille suomalaisille, se on noin 70 grammaa. Noin 2-3 isoa mansikkaa?
QuoteLuomumansikka viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita. Tauteja ja tuholaisia torjutaan biologisin keinoin käyttämällä esimerkiksi mehiläisiä harmaahomeen torjunnassa ja feromoni- ja liima-ansoja peltoluteiden torjunnassa. Mansikkakäytävillä ruoho pidetään mahdollisimman lyhyenä, mikä osaltaan estää tuholaisten liikkumista mansikkakasvustosta toiseen.
Lisäksi tulee luomumansikkaviljelyn ase: se siunattu muovi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg22134#msg22134). Jota kuluu paljon (https://yle.fi/uutiset/3-11947222). Jota ei kuitenkaan myyntipuheessa kovasti mainita, koska se ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta. Pro Luomun mansikkauutisten (https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/) kuvituskuvissa muovia ei koskaan näy.
(Lisäys 1.7.21:) Rekolan mansikkamaalta löytyi tässä suhteessa tosi vaikuttava kuva:
https://www.facebook.com/rekolanbiodynaaminenmaatila/photos/a.754514561297076/4038758776205955/
***
Hintavertailun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg17786#msg17786) teimme viime vuonna. Koska siinä asiassa tuskin isoa muutosta tulee, sitä ei tarvinne toistaa. (Tuli kuitenkin pienesti toistettua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg22258#msg22258).
Lisäys 30.06.21.)
Jossain määrin liikuttavaakin on se uskollisuus, jolla Pro Luomu joka vuosi julkistaa tuon luomumansikkatilojen listan. Liikuttavaa on tämäkin huoli:
QuoteKoronapandemia lisäsi viime kesänä kuluttajien kiinnostusta suoraan tiloilta ostamiseen, ja monilla luomumansikkatiloilla koettiinkin suorastaan asiakasryntäys. Tänä kesänä tilat varautuvat ruuhkaan ja monet toivovatkin kuluttajien tarkistavan mansikoiden saatavuuden ennen tilalle tulemista. Näin ihmismäärät saadaan pidettyä kohtuullisena eivätkä mansikanostajat joudu ajamaan tilalle turhaan, mikäli marjoja ei riitä kaikille.
Tuossa peittyy täysin se, miten idioottimaista lopulta ylipäänsä on, että kaupunkilaiskuluttajat ajavat yksitellen itse maalle hakemaan yhtä tai kahta mansikkalaatikkoa. Ja itse poimimalla petkuttavat itseään, luovat illuusion, että saivatpa luomumansikoita halvalla.
Jotain liikuttavaa on ehkä siinäkin uskollisuudessa, kuinka me täällä joka vuosi kommentoimme tätä vuosittaista mansikkauutista. ;D
***
PS. 23.06.21: Ei mansikkakuva, mutta muuten vaikuttava kuva muovin määrästä. Kaupunkilaisten Oman Pellon FB:sta:
https://m.facebook.com/ruokaosuuskunta/photos/pcb.4517445058265531/4517445011598869/?type=3&source=49
Koska viime vuoden kokokonaistuloksessa näissä tuotteissa ei ollut paljon kehumista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) Pro Luomu päättää luvata kaiken kohta, tänä vuonna muuttuvan:
Luomukasvikset tekevät kauppansa " satokausi aikaistunut ja valikoima parantunut (https://proluomu.fi/luomukasvikset-tekevat-kauppansa-satokausi-aikaistunut-ja-valikoima-parantunut/)
QuoteUuden sadon luomusipulia ja luomuvarhaiskaalia on jo kaupoissa ja luomulehtikaalin satokausi on juuri käynnistymässä. Kuluttajille on tarjolla pidemmän ajan yhä parempi valikoima kotimaisia luomuvihanneksia.
Lähtötason ollessa kovin alhainen ei tällaisilla kasvuprosenteillakaan korkealle ylletä:
QuoteKasvikset ovat tehneet koronapandemian aikana kauppansa. Luomukasvisten myynti kasvoi vuonna 2020 yli 15 % edellisvuoteen nähden ja myös tämän vuoden alkupuoliskolla se on jatkanut kasvuaan.
Yritetään kyllä luoda vaikutelmaa ja käsitystä, että kotimainen tuotanto olisi kasvanut:
QuoteKaupat ottavatkin kotimaisten luomukasvisten satokauden aikaistumisen ilolla vastaan. Kaupparyhmien mukaan se tulee tukemaan myynnin kasvua. Lisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.
Mutta vuoden päästä saanemme taas kuulla, että eipä ollutkaan. Joskus silloin saamme myös kuulla, saatiinko tässä asiassa muutosta aikaan:
QuoteKalliolan luomu tuottaa myös luomusipulia, jossa haasteena on sipulilla yleinen sipulimätää aiheuttava Fusarium-sieni. Antti Vauhkosen mukaan haastetta taklataan istuttamalla sipulit taimesta istukassipuleiden sijaan. Tähän saakka taimet ovat tulleet Puolasta, Hollannista tai Saksasta, mutta tavoitteena on jatkossa tuottaa taimet itse, ja Kalliolan luomu kokeileekin tänä vuonna toista kertaa omaa taimikasvatusta.
Tuosta niksistä on puhuttu jo joitakin vuosia, mutta vielä ei onnistumisesta voi puhua, jos luomusipuleita v. 2020 tuotettiin 476 000 kiloa. Eli se yksi pienehkö sipuli per kansalainen. Joka ei paljon ole, siihen nähden kuinka yleinen sipuli on suomalaisessa keittiössä, ruokaresepteissä.
Luomuliitto on tyytymätön:
Luomuliitto on tyrmistynyt luomukotieläintiloille suunnitelluista tukileikkauksista (https://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-on-tyrmistynyt-luomukotielaintiloille-suunnitelluista-tukileikkauksista/#more-9534)
QuoteEsitys luomukotieläin tuen yksityiskohdista sotii luonnonmukaisen tuotannon periaatteita vastaan ja tarkoittaa käytännössä isoa tukileikkausta luomukotieläintaloudesta.
Ehkä hieman epäselväksi jää, kumpi heitä harmittaa enemmän, periaatteiden rikkominen vai (oletettu, arvioitu) tukien väheneminen. Tämä on kyllä totta:
QuoteEi ole mitään mieltä ajaa luomutuotantoa pakkokeinoin tehotuotannon suuntaan, Rauhansuu huomauttaa.
Mutta yhtä totta on myös, ettei ole mielekästä pakottaa tehotuotantoa luomun suuntaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg22201#msg22201). Tätä vaaditaan:
QuoteSiksi Luomuliitto esittääkin, ettei vaatimus saa missään tapauksessa olla yli 0,5 eläinyksikköä hehtaaria kohti.
Mutta jos me täältä sivusta tarkkailemme luomuviljelyn kokonaisuutta, ei tuo raja millään tavalla uhkaisi rikkoutua. Luomueläintiloja on on niin vähän, että hehtaaria kohti ei tule lähellekään noin monta eläinyksikköä. Karkeasti Ruokaviraston tilastoista arvioiden päästäisiin noin 0,2 eläinyksikköön hehtaaria kohti
Tästä on asiassa kyse:
Luomukotieläintuottajat tyrmistyneitä ministeriön aikeista nipistää tukieuroja " pudotus jopa 70 prosenttia nykyisestä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1411552)
QuoteSuomessa on 5 000 luomutilaa, joista 900 tilan pellot ovat luomussa mutta tuotantoeläimet eivät. MMM:n esityksen mukaan kaiken tilan tuotannon pitäisi olla luomua. Ehdotuksella halutaan estää luomupeltotukien valuminen tavanomaiseen kotieläintalouteen. Rännäri pitää perustetta teennäisenä.
"Ei ole yksin tuottajista kiinni, ettei heidän harjoittamansa kotieläintalous ole luomua", toiminnanjohtaja tähdentää.
"Ylipäätään tuottajat saavat kritiikkiä, ettei luomua tule riittävästi markkinoille. Alkutuotanto on kuitenkin vaikeassa tilanteessa, jos seuraava porras ei toimi", Rännäri huomauttaa.
Hän luettelee esimerkkejä. Meijerit eivät tee lisää luomusopimuksia, eikä luomumaitoa kerätä, jos tila ei ole maitoauton reitillä. Luomuvasikoita ostetaan kasvattamoihin tavanomaiseen tuotantoon, koska teurastamo ei ota niitä vastaan luomuna.
Osalle tiloista investoinnit luomukotieläintuotannon aloittamiseksi voivat yksinkertaisesti vaatia liikaa euroja, joten koko tila luomuun -vaatimusta ei voi toteuttaa.
Eli rahasta.
Mutta me täällä tarkastelemme vain lopputulosta. Ja sehän on se, että vaikka valtaosa luomuheehtaareista on ainakin muodollisesti tarkoitettu eläintuotantoon, silti luomueläintuotteita tulee markkinoille hyvin vähän, siihen pinta-alaan nähden. Kenen syy se sitten onkin.
Rännärin näkökulmasta on tietysti niin, että tukieurojen tulee pysyä ennallaan tai jopa kasvaa. Vaikkei juuri mitään syötävää synnykään.
Nähdäkseni tuossa lisäksi haukutaan väärää puuta, kun syytetään MMM:ää. Eikö vaatimus koko tilan siirtymisestä tule EU:sta? " Ks. myös edellinen puheenvuoro.
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Ensimmäiset havainnot: luomutilojen määrä on edellisestä vuodesta laskenut 50:llä. Ja on nyt niukasti alle viiden tuhannen. Mutta luomueläintilojen määrä on taas nousssut tasan 50:llä. Silti mitään dramaattista muutosta ei tapahtunut: luomueläintilojen osuus on edelleen vain noin 25%.
Luomueläintiloja oli nyt 1 226. Onko sen
lisäksi n. 900 tilaa, joissa pellot ovat luomussa, mutta eläimet eivät? Vertaa edellinen puheenvuoro, ja Rännärin tieto siinä. Tämä asia edellyttää lisäselvityksiä. Olisiko esim. niin, että kyse oli vasta MMM:n
esityksestä, ja tänä vuonna asiat ovat vielä entisellään?
Luomualaa on nyt 329 221 ha, ja osuus 14,5%. Noita lukuja siis tästä eteenpäin käytetään, jakolaskuissamme, suhteutuksissamme. Ei, kokonaan luomuhyväksyttyjä alaa on 291 106 ha. Siitä on vielä laskettava prosenttiosuus, tiettyihin laskelmiin. " Laskettu, se on
12,8%.
Luomuviljelyala oli kasvanut n. 5%. Ei mitenkään dramaattisesti siis sekään. Looginen seuraus edellisestä tietysti oli, että luomutilojen keskikoko oli kasvanut.
Entä mihin tuota luomuhyväksyttyä alaa käytetään? Useimpien käyttötarkoitusten, esim. viljojen, alat olivat käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta merkittävää kasvua (n. 10%) oli nurmessa, jota nyt viljellään luomuna 186 332 hehtaarilla. Eli 64% luomuviljelyalasta on nurmea. Kesantoa on lisäksi 5 479 ha (1,9%). Muihin aloihin liene mielekästä tarkemmin puuttua vasta satotilastojen ilmestyttyä?
Alla Ruotsin satotasovertailu vuosina 2009-2020: Luomu/tavanomainen, satotaso (kg/ha), %.
Lähde:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/
ja tarkemmin:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H02.px/table/tableViewLayout1/
Yleishavainto: Viimeisten viiden vuoden aikana Ruotsissa ei havaittavissa mitään johdonmukaista luomun osuuden parantumista.
Luomun välivuosia näissä luvuissa ei ole huomioitu. Välivuosia on useimmiten 2 viiden vuoden jakson aikana eli noin 40 % ajasta luomupellot ovat "latauksessa" eivätkä varsinaisessa luomutuotannossa. Tilastoja laadittaessa otetaan huomioon vain ne peltohehtaarit, jotka ovat varsinaisessa luomutuotannossa.
Viimeisellä sarakkeella alla olevassa taulukossa luomun satotaso (kg/ha) suhteessa tavanomaisen satotasoon (kg/ha).
Ylläpitäjä voi kirjoittaa halutessaan suomennokset tähän ruotsinkielisen nimen viereen.
Kasvi Vuosi Luomu/tavanomainen, satotaso (kg/ha), %
Höstvete 2009 49.0
2010 51.0
2011 55.0
2012 51.0
2013 49.0
2014 52.0
2015 53.0
2016 58.0
2017 62.0
2018 67.0
2019 61.0
2020 60.5
Vårvete 2009 57.0
2010 57.0
2011 62.0
2012 54.0
2013 55.0
2014 54.0
2015 54.0
2016 60.0
2017 63.0
2018 71.0
2019 64.0
2020 56.1
Råg 2009 44.0
2010 41.0
2011 37.0
2012 53.0
2013 43.0
2014 50.0
2015 55.0
2016 53.0
2017 56.0
2018 61.0
2019 63.0
2020 54.8
Höstkorn 2009 ..
2010 ..
2011 ..
2012 ..
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 57.0
2017 64.0
2018 55.0
2019 63.0
2020 61.7
Vårkorn 2009 57.0
2010 55.0
2011 53.0
2012 48.0
2013 60.0
2014 58.0
2015 58.0
2016 62.0
2017 59.0
2018 72.0
2019 62.0
2020 60.4
Havre 2009 57.0
2010 57.0
2011 60.0
2012 55.0
2013 59.0
2014 59.0
2015 62.0
2016 66.0
2017 65.0
2018 68.0
2019 65.0
2020 68.2
Rågvete 2009 55.0
2010 59.0
2011 65.0
2012 61.0
2013 62.0
2014 63.0
2015 54.0
2016 67.0
2017 64.0
2018 .
2019 .
2020 67.1
Höstrågvete 2009 .
2010 .
2011 .
2012 .
2013 .
2014 .
2015 .
2016 .
2017 .
2018 79.0
2019 73.0
2020 67.4
Vårrågvete 2009 .
2010 .
2011 .
2012 .
2013 .
2014 .
2015 .
2016 .
2017 .
2018 ..
2019 ..
2020 ..
Blandsäd 2009 69.0
2010 70.0
2011 69.0
2012 62.0
2013 71.0
2014 81.0
2015 81.0
2016 74.0
2017 84.0
2018 88.0
2019 82.0
2020 67.8
Majs 2009 ..
2010 ..
2011 ..
2012 ..
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 ..
2019 ..
2020 ..
Spannmål totalt 2009 .
2010 .
2011 .
2012 .
2013 .
2014 .
2015 .
2016 .
2017 .
2018 .
2019 .
2020 .
,,rter 2009 62.0
2010 74.0
2011 65.0
2012 54.0
2013 77.0
2014 66.0
2015 61.0
2016 72.0
2017 73.0
2018 83.0
2019 81.0
2020 77.0
...kerbönor 2009 86.0
2010 76.0
2011 85.0
2012 78.0
2013 82.0
2014 80.0
2015 84.0
2016 79.0
2017 73.0
2018 82.0
2019 76.0
2020 76.0
Höstraps 2009 40.0
2010 49.0
2011 47.0
2012 52.0
2013 53.0
2014 71.0
2015 66.0
2016 71.0
2017 66.0
2018 53.0
2019 52.0
2020 61.3
Vårraps 2009 ..
2010 ..
2011 ..
2012 38.0
2013 56.0
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 ..
2019 ..
2020 ..
Höstrybs 2009 ..
2010 71.0
2011 ..
2012 ..
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 55.0
2017 73.0
2018 81.0
2019 ..
2020 ..
Vårrybs 2009 ..
2010 ..
2011 ..
2012 ..
2013 67.0
2014 ..
2015 ..
2016 68.0
2017 40.0
2018 ..
2019 43.0
2020 ..
Oljelin 2009 ..
2010 ..
2011 ..
2012 ..
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 ..
2019 ..
2020 ..
Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder 2009 .
2010 .
2011 94.0
2012 96.0
2013 79.0
2014 75.0
2015 81.0
2016 88.0
2017 95.8
2018 95.0
2019 88.0
2020 88.1
Majs till grönfoder 2009 .
2010 .
2011 90.0
2012 77.0
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 86.0
2019 64.0
2020 66.4
Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder 2009 .
2010 .
2011 71.0
2012 85.0
2013 52.0
2014 63.0
2015 83.0
2016 73.0
2017 103.3
2018 90.0
2019 82.0
2020 73.4
Matpotatis 2009 41.0
2010 48.0
2011 46.0
2012 45.0
2013 54.0
2014 50.0
2015 58.0
2016 64.0
2017 63.0
2018 68.0
2019 67.0
2020 69.6
Slåttervall. Första skörd 2009 .
2010 .
2011 .
2012 .
2013 .
2014 .
2015 .
2016 .
2017 .
2018 .
2019 .
2020 .
Slåttervall. ...terväxt 2009 .
2010 .
2011 .
2012 .
2013 .
2014 .
2015 .
2016 .
2017 .
2018 .
2019 .
2020 .
Slåttervall. Total vallskörd 2009 76.0
2010 78.0
2011 94.0
2012 86.0
2013 89.0
2014 84.0
2015 85.0
2016 85.0
2017 88.0
2018 90.0
2019 87.0
2020 85.9
Tämänkin julkistuksen taulukko-osassa on nyt luomu ja tavanomainen esitelty omilla sarakkeillaan:
Satoarvio 2021, tilanne 12.7. (https://stat.luke.fi/satoarvio-2021-tilanne-127_fi)
Mutta vielä ei tiedonkeruu ole ihan tahdissa mukana: yhteensä-tiedot löytyvät, mutta muilta sarakkeilta tiedot puutuvat. Mutta ehkäpä puuttuvat tiedot sinne kohta tulevat?
***
MT tulkitsee tilannetta näin:
Vanhoja viljavarastoja syödään tyhjiksi ensi talvena, tämän syksyn ohra- ja ruissato eivät yksin riitä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1479533)
Luomusta ei tuossa puhuta. Mutta selvää on, ettei kasvanut luomualamme omavaraisuuttamme yhtään paranna. Mutta ehkä emme kohtuuttomasti rasita kuitenkaan ensi talvena muuta maailmaa, jos on näin:
QuoteMaailmalla satoennusteita on kesän edetessä hiukan laskettu, mutta ne povaavat edelleen ennätyssuurta satoa. Myös kulutus on ennätyssuurta.
Tämä nyt on " tai on olevinaan " uutinen:
Luomumaidon osuus tuotannosta kasvaa " tuotantomäärä kasvanut samalla kun tavanomaisesti tuotetun on laskenut (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1493951)
QuoteMaitoa tuotettiin kesäkuussa 185 miljoonaa litraa. Tuotanto väheni neljä prosenttia suhteessa viime vuoden kesäkuuhun, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken julkaisemasta kesäkuun tuotantotilastosta.
Samaan aikaan luomumaidon tuotantomäärä nousi kaksi prosenttia 6,9 miljoonaan litraan. Koko tuotetusta maitomäärästä luomumaidon osuus on noussut vuodessa 3,4:stä 3,7 prosenttiin.
Hiukan luomuväen odottamaan suuntaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg17870#msg17870) kehitys on siis mennyt.
Mutta edelleen tuo prosenttiosuus alkaa vain kolmosella. Kun taas viljelyalan osuudessa mennään jo toisella kymmenellä. Tuoreen tiedon mukaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.07.21 - klo:04:09
Luomualaa on nyt 329 221 ha, ja osuus 14,5%. Noita lukuja siis tästä eteenpäin käytetään, jakolaskuissamme, suhteutuksissamme. Ei, kokonaan luomuhyväksyttyjä alaa on 291 106 ha. Siitä on vielä laskettava prosenttiosuus, tiettyihin laskelmiin. " Laskettu, se on 12,8%.
Luomuviljelyala oli kasvanut n. 5%. Ei mitenkään dramaattisesti siis sekään. Looginen seuraus edellisestä tietysti oli, että luomutilojen keskikoko oli kasvanut.
Entä mihin tuota luomuhyväksyttyä alaa käytetään? Useimpien käyttötarkoitusten, esim. viljojen, alat olivat käytännöllisesti katsoen ennallaan, mutta merkittävää kasvua (n. 10%) oli nurmessa, jota nyt viljellään luomuna 186 332 hehtaarilla. Eli 64% luomuviljelyalasta on nurmea. Kesantoa on lisäksi 5 479 ha (1,9%). Muihin aloihin liene mielekästä tarkemmin puuttua vasta satotilastojen ilmestyttyä?
Nurmeahan lehmät syövät. Mutta ei valtava luomunurmen kasvatus tuon enempää luomumaidon tuotannossa näy. Eikä tule näkymään luultavasti lihantuotannossakaan, kun siitä tilastoja alkaa julkisuuteen tippua.
Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:
Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-yhteinen-jaettu-visio-vie-luomualaa-eteenpain/)
QuoteArvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:
”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”
Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?
QuoteTuomas Salusjärvi on myös visioinut luomun tulevaisuutta.
”Ehdotin taannoin hallituksessa Luomu 2.0-suunnitelman tekemistä, lähinnä siitä näkökulmasta, että kun maailma muuttuu, niin olisi hyvä miettiä, miten luomun tulisi muuttua. Jos luomu pysyy muuttumattomana, jää helposti tilaa kilpaileville suuntauksille.”
Luomu 2.0 on Pro Luomussa vielä ajatuksen asteella, mutta ehkä seuraavan 10 vuoden aikana se kirkastuu.
Siinä hän kyllä ehdottaa Pro Luomulle liian isoa palaa haukattavaksi. Tuo kun ei välttämättä onnistu EU-parlamentissakaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg18325#msg18325). Hyvä, että nyt pystytään sopeumaan vuosikausia valmisteltuun uuteen EU:n luomuasetukseen. Joka tulle tällä vuosikymmenellä hitaasti voimaan.
Jos luomu tarpeeksi muuttuu, se ei enää ole luomua. On kyllä jossain jo väläytelty jopa sitä, että luomusatojen jälkeenjääneisyyttä kurottaisiin kiinni harkitsevalla ja varovaisella keinolannoitteiden käytöllä. Joka siis siinä skenaariossa luomussa sallittaisiin. Useita ehdotuksia, etenkin USA:ssa, on tehty siitä, että tuota ei sallittaisi, mutta sen sijaan kyllä muuntogeenisten lajikkeiden käyttö.
Mutta kaikki tuollainen tarkoittaisi, että luomuala itse loisi
sisällään niitä tuossa pelättyjä "kilpailevia suuntauksia"!
Ei lisää varsinaista tietoamme, mutta merkitään tiedoksi, että tässäkin päivityksessä...
Satoarvio 2021, tilanne 23.8. (https://stat.luke.fi/satoarvio-2021-tilanne-238_fi)
... taulukossa on varattu tila erikseen tavanomaiselle ja luomusadolle.
Mutta sarakkeet ovat edelleen tyhjät (vain kokonaissummat löytyvät) joten joudumme yhä odottamaan perinteistä päivämäärää:
QuoteVuoden 2021 satotilanne tarkentuu 24.11.2021, kun valmistuu satotilaston ennakkotieto. Se perustuu maatiloilta saatuihin satotietoihin.
Vasta silloin näemme senkin, miten tämän kesän olosuhteet kohtelivat kutakin viljelytapaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg22774#msg22774).
Quote from: Heikki Jokipii on 14.06.21 - klo:19:09
Mutta esim. 107 000 kilon kotimaisesta luomuomenasadosta saisi netistä löytyvällä vähän yli 3 euron luomuomenan kilohinnalla vain noin 0,3 miljoonaa euroa. Muita kotimaisia luomuhedelmiä tuotetaan niin vähän, etteivät ne ole edes päässeet Pro Luomun koosteeseen.
Olisiko ensimmäinen kerta kun tätä on Foodiesta löydettävissä:
https://www.foodie.fi/entry/hiekkalan-tilan-luomu-omena/2001752600003
Ainakaan en muista ennen nähneeni. Luomuomenia on myyty suoraan tiloilta tms. Tuostakin kerrotaan, että
"Tuotetta ei ole valitun myymälän valikoimassa", eikä Foodiesta löydy yksinkertaista tapaa selvittää, missä sitä olisi.
Ulkomaista luomuomenaa löytyy kyllä helposti valitusta myymälästäkin. Useastakin myymälästä, olisiko melkein kaikista.
Suomenmaan artikkelissa unohdetaan systemaattisesti se, että luomuun siirtyminen merkitsee vapaaehtoista tuotannon vähentämistä. Lihavoinnit HJ:
"Sitä voi itsekin hyvin, kun eläimet voivat hyvin" " Nuoret luomutuottajat haluavat pienentää ympäristökuormaa sekä maaseudun ja kaupungin kuilua (https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sita-voi-itsekin-hyvin-kun-elaimet-voivat-hyvin-nuoret-luomutuottajat-haluavat-pienentaa-ymparistokuormaa-seka-maaseudun-ja-kaupungin-kuilua/)
Quote
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta näkee suomalaisessa ja maailman maataloudessa selkeitä trendejä. Hän muistuttaa, että maatalous ei toimi yksinään, vaan koko ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus.
" Suomen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet Suomen sisäiset, EU:n laajuiset ja globaalit ilmiöt, päätökset ja trendit. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa väestön- ja elintason kasvun myötä. Maitotuotteiden kysyntä kasvanee lihan kysyntää enemmän, koska teollistuneissa maissa lihankulutus on kääntymässä hienoiseen laskuun.
QuoteKOTIMAISUUS korostuu suomalaisten ruokavalinnoissa yhä enemmän. Suomalaisilla on tulevaisuudessa myös enemmän globaalia vastuuta. Tämän tunnistavat myös Hirvilammen emolehmätilalliset.
" Etelä-Euroopassa vähenee ruokamulta ja kuivuus kasvaa. Tuotantoa on oltava, ja se keskittyy yhä pohjoisempaan.[..]
QuoteTutkija lisää, että jo nyt sääolot vaikuttavat aiempaa enemmän viljelyn onnistumiseen. Tulevaisuuden näkymä on joiltain osin lohduton.
" Osa maailman alueista muuttuu lähes tuotantokelvottomiksi, jolloin kasvavan väestön ruoka on pystyttävä tuottamaan tuotantokykynsä säilyttävillä alueilla. Myös kansainvälisen kaupan on toimittava, jotta ruoka saadaan tarvitsijoiden ulottuville. Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomi kuuluu alueeseen, jossa tuotantokyky säilyy kohtuullisen hyvänä muuttuvasta ilmastosta huolimatta.
Mutta siis, selventäen: kuvataan ihannoiden tuontatapaa, jolla ei missään tapauksessa kyetä lihavoituihin haasteisiin vastaamaan.
Näin MT:n otsikko kertoo:
Kotimainen luomuomena käy hyvin kaupaksi, mutta viljely onnistuu vain venäläisillä lajikkeilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1596541)
Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
Tässäkin väitetään näin:
Jos Panu Hiekkala ei olisi sairastunut MS-tautiin, hänestä tuskin olisi tullut EU:n pohjoisinta hedelmätarhuria (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1602043)
QuoteKotimaiset luomuhedelmät ja jalosteet ovat onneksi menneet hyvin kaupaksi, sillä jalosteita ei tuota Suomessa kaupallisessa mittakaavassa kukaan muu. Niiden valtteja ovat puhtaus, aromikkuus ja korkea hedelmäpitoisuus. Jalosteita saa muun muassa K-kaupoista ja Minimaneista sekä luomuruokatukusta. Myös jotkut kunnat, kuten Muurame, käyttävät niitä lasten ruokailussa.
(lihav. HJ)
Tuossa edellisessä MT:n uutisessa samasta asiasta suhtauduttiin asiaan varovaisemmin:
Quote[..] K-kaupoista saa Pohjolan Hedelmän hilloa ja siirappia " jos kauppias niitä tilaa. Myös Minimani-myymälöistä ja joistain yksittäisistä kaupoista, kuten Heinolan Heilasta, tuotteita saattaa löytyä.
Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. " Tuo yksi havainto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
Quote from: Heikki Jokipii on 27.08.21 - klo:05:05
Tässä arviossa täyttyy ihmetellä kahtakin sen pointtia:
Tuomas Salusjärvi: Yhteinen, jaettu visio vie luomualaa eteenpäin (https://proluomu.fi/tuomas-salusjarvi-yhteinen-jaettu-visio-vie-luomualaa-eteenpain/)
QuoteArvoketjuyhteistyö on Tuomas Salusjärven mielestä Pro Luomussa parasta:
”Koko arvoketju on mukana, ja lisäksi tiivis vuorovaikutus viranomaisten ja tutkimuksen kanssa. Siinä on ollut hienoa olla mukana. Olemme yhdessä nousseet puuhastelusta uskottavaksi toimialaksi.”
Jos arvoketjutyö on niin tärkeä juttu, miten voi olla, että luomumaitoryhmä on viimeksi kokoontunut 13.1.2020? Vai onko vain unohdettu pistää pöytäkirjoja nettiin?
Kottila Pro Luomun 10-vuotishistoriikissaan (https://proluomu.fi/pro-luomun-ensimmaiset-10-vuotta/) (pdf):
QuoteArvoketjutyö käynnistyi vuonna 2012, kun
lihan ja kasvisten arvoketjuryhmät
perustettiin. Vuonna 2013 käynnistyi
maitoarvoketjuryhmä. Vuosina 2012-2014
toimivat myös luomuHoReCa- ja vuosina
2016-2017 luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä.
• Pro Luomun arvoketjun mittainen
yhteistyö on saanut paljon kiitosta:
”Yksittäisenä ja edelliseen nähden
hyvinkin poikkeavana toimijana ansaitsee
erillisen maininnan Pro Luomu. Sen
toiminnassa ruokaketjun kaikki toimijat
ovat luontevalla ja rakentavalla tavalla
löytäneet toisensa” (Selvitysmies Reijo Karhinen, MMM, Uusi
alku, 2019).
Tuota kautta saimme siten tietää, että luomuluonnontuotteiden
arvoketjuryhmä on vaivihkaa kokonaan lopetettu. Sen olemme toki huomanneet, ettei siltä ole 4 vuoteen uusia pöytäkirjoja nettiin ilmestynyt. Viimeisestä pöytäkirjasta ei tullut vaikutelmaa, että ryhmän työ olisi koettu tarpeettomaksi.
Nyt kuitenkin myös muut arvoketjuryhmien pöytäkirjat ovat lakanneet ilmestymästä. Kolmen muun ryhmän viimeiset kokoukset olisivat olleet niiden mukaan kohta 2 vuotta sitten.
Jatkamme tätä ihmettelyämme.
Marja-Riitta Kottilan "jäähyväisluennosta":
https://proluomu.fi/marja-riitta-kottila-kiitos-ja-onnea-pro-luomun-tuleville-vuosikymmenille/
QuoteArvoketjutyö ollut Pro Luomun toimintamalli alusta lähtien. Aiempi kokemukseni luomun menekinedistämisestä Finfood Luomussa ja sen innoittama väitöskirjani luomutoimijoiden vuorovaikutuksesta osoittivat, että tieto kulki luomuketjussa hyvin heikosti eikä yhteistä kuvaa luomun tilanteesta ja sen potentiaalista ollut olemassa. Sen vuoksi oli itsestään selvää, että koko ketju pitää saada mukaan Pro Luomun toimintaan.
Vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, miten ainutlaatuinen ja kaivattu toimintatapa Pro Luomussa on omaksuttu. Juhlavuoden tiimoilta olen haastatellut jäseniämme ja poikkeuksetta arvoketjun mittaista työtä on pidetty Pro Luomun merkittävimpänä asiana. Jopa niin, että Pro Luomun avoin yhteistyö luo uudenlaista kulttuuria elintarvikealalle ja siten säteilee luomua laajemmalle. Nostihan jo selvitysmies Reijo Karhinenkin Pro Luomun esimerkiksi toimijasta, jossa yhteistyö ketjun eri osien välillä toimii.
Meidän näkökulmastamme näyttää varsin toisenlaiselta: kaikkien arvoketjutyöryhmien työ on ollut
pysähdyksissä jo kohta 2 vuotta!
Koska viimeiset netistä löytyvät pöytäkirjat ovat tammikuulta 2020.
Jos jotain toimintaa niillä kuitenkin on ollut, ei tuo pöytäkirjojen puute kyllä kerro kovin
avoimesta toimintakulttuurista. Sitä aikaisemmalta ajalta pöytäkirjoja kyllä löytyy n. 2-3 per vuosi.
Quote from: Heikki Jokipii on 11.07.21 - klo:04:09
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Mutta kolmea muuta asiaa koskevaa tilastoa Ruokavirasto panttaa tänä vuonna viimeiseen asti. Viimevuotisetkin on päivätty 31.12.20, mutta versiot niistä ilmestyivät jo aiemmin. Nyt ei.
Mutta kyllä me siedämme jännityksen. ;D
Tarkempia tietoja tarvitsemme vertailuihimme oikeastaan vasta, kun luomusatotilastot (puutarha- ja eläintuotannosta 2021) varmistuvat.
Luomuviljelystä ei tässä uutisessa ole mitään puhetta:
Lapualainen 8,8 tonnin hehtaarisato toiseksi kansainvälisessä kisassa: Kari Alasaari kasvatti Alajoen hienohietamaalla mahtavasatoisen kevätohran (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1704267)
Kuvituskuvassakin esitellään näitä muovisäkkejä:
QuoteTulevan kasvukauden lannoitetarpeesta on tässä varastossa suunnilleen kaksi kolmasosaa.
KM:n satokisojen yhteenveto:
https://mobile.twitter.com/AYlhainen/status/1483900813034598409/photo/1
Tällainen on nyt Luken (ja maakunnan) visio (lihav. HJ)
Pohjois-Karjala " tulevaisuuden vihannesmaakunta? (https://www.luke.fi/uutinen/pohjois-karjala-tulevaisuuden-vihannesmaakunta/)
QuoteAvomaavihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena Pohjois-Karjalassa. Peltoja on vapautumassa nurmen ja rehuviljan viljelystä muuhun käyttöön monen maatilan luopuessa kotieläintuotannosta. Suuri osa niistä sopisi maalajinsa ja sijaintinsa puolesta hyvin avomaavihannesten viljelyyn. Maakunnan luomumaita ja luomuosaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän avomaavihannesten viljelyssä.
Toista kertaa ei luomua mainita, mutta tuo jo riittää: unelmissa siis on, että tästedes maakunta tienaisi luomuvihanneksilla. Kokonaisuutena (tilat, pinta-ala) luomu on siellä pysynyt aika paikallaan (Ruokakavirasto 2021).
Jaa-a. Luomukasviksia ei paljon tuoteta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) (2020) eikä Pohjois-Karjalan osuus pinta-alatietojen perusteella siitä kovin suuri ole ollut, n. 8% (2020). Mutta muuttuisiko asia nyt? " Luomusta ei voi luopua:
Quote from: Heikki Jokipii on 04.02.21 - klo:03:26
Tuosta hullutuksesta on onnistuttu siellä muodostamaan jonkinlainen identiteetin osa. Jota tiedotusvälineetkin siellä näyttävät tukevan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg19985#msg19985).
Quote from: Heikki Jokipii on 16.12.21 - klo:03:14
Meidän näkökulmastamme näyttää varsin toisenlaiselta: kaikkien arvoketjutyöryhmien työ on ollut pysähdyksissä jo kohta 2 vuotta! Koska viimeiset netistä löytyvät pöytäkirjat ovat tammikuulta 2020.
Jos jotain toimintaa niillä kuitenkin on ollut, ei tuo pöytäkirjojen puute kyllä kerro kovin avoimesta toimintakulttuurista. Sitä aikaisemmalta ajalta pöytäkirjoja kyllä löytyy n. 2-3 per vuosi.
Huomenna viimeinenkin pöytäkirja täyttää 2 vuotta.
Ja se, liharyhmän pöytäkirja, on yhä poikittain. On varmasti huomennakin.
Kyllä tässä meidänkin sopii esittää pettymyksemme. Jopa paheksumisemme. Sivuilta selviää, että toimintaa on tuettu julkista varoista. Jolloin sitä ei sovi pimittää meiltäkään.
Tässä tilaisuudessa (https://www.luomuravintola.fi/ajankohtaista) kerrotaan näistä asioista:
QuoteEnsi viikolla Portaat luomuun -ohjelma aloittaa uuden info-sarjan, jossa kerrotaan luomutuotteiden saatavuudesta.
Sarja aloitetaan luomulihatuotteista ke 9.2. klo 14-15. Ilmoittaudu mukaan ma 7.2. mennessä tästä linkistä.
Ohjelma; Mistä sitä luomulihaa oikein saa?
klo 14 Tervetuloa, Anu Arolaakso, Portaat luomuun -ohjelma
Luomunaudan ja -possun tuotanto sekä Tammisen luomuvalikoima
- Pasi Tamminen, Lihatalo Tamminen Oy
Luomubroilerin tuotanto sekä L'Uomu Nokan valikoima
- Teemu Ansio, L'Uomu Nokka
Miten rahtityö voi helpottaa luomulihan saatavuutta?
- Marko Laakso, Lihakonttori Oy
Koska viimeisin Luomu Suomessa -kooste on jo aika vanhaa tietoa (koskee vuotta 2020), odotamme mielenkiinnolla, saadaanko tuolta uudempaa.
Siinä koosteessahan kerrottiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22079#msg22079), että luomulihan saatavuudessa todella saattoi olla ongelmia. Koska luomulihaa tuotettiin vain n. 1% kaikesta lihantuotannosta. Luomubroilerista on saatu muualtakin tietoja, että sen laita on vielä huonommin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg22218#msg22218).
PS. Kummasti muuten Ruokaviraston yksityiskohtaisemmat tilastot luomueläinmääristä v. 2021 yhä viipyvät, joten niistäkään ei nyt ole apua. Ne ovat nyt jo n.
kuukauden myöhässä.
Luke julkaisi tänään 17.2.2022 tiedot vuoden 2021 sadosta: https://stat.luke.fi/sato-ja-luomusato-2021_fi
Nyt siis on saatavilla tiedot vuosien 2020 ja 2021 sadoista myös Luken erittelemänä tavanomaiseen ja luomuun. Nytkin erittelyn näkee kokonaisuudessaan vain taulukoista.
Ennen vuotta 2020 on saatavilla vain kokonaissato- ja luomutilastot. Kokonaissadosta on pitänyt aiemmin itse erottaa luomu, jotta saataisiin tavanomaisen luvut. Minähän olen noita tänne aiemmin laskeskellut.
Viljojen yhteenlasketun satojen (kg) ja satotasojen (kg/ha) vertailu:
Verrattuna vuoteen 2020 nyt 2021 tavanomaisen viljasato (kg) laski 22.36 % ja luomun 25.54 %, eli luomusato laski 3.18 %-yksikköä enemmän kuin tavanomainen (lisäsin desimaalit). Viljoihin lasketaan vehnä, ruisvehnä, ruis, ohra, kaura, seosvilja ja tattari.
Kilomääräisten satojen vertailun lisäksi kannattaa tehdä satotasojen vertailu. Se ottaa huomioon myös viljelyalojen muutokset. Tavanomaisen vilja-ala oli hieman noussut ja luomun vilja-ala oli hieman laskenut.
Viljojen yhteenlasketun satotasojen (kg/ha) vertailu:
Vuonna 2021 luomuviljojen yhteenlaskettu satotaso (kg/ha) suhteessa tavanomaisen viljan yhteenlaskettuun satotasoon (kg/ha) oli 61.92 % ja vuonna 2020 se oli 63.19 %, eli luomun suhteellinen osuus laski 1.27 %-yksikköä.
Satotasovertailussa ei oteta huomioon luomun "välivuosia", jolloin luomupellot ovat "latauksessa" eivätkä varsinaisessa viljelyssä. Välivuosia on yleensä viiden vuoden kierrossa kaksi. Jos välivuodet huomioitaisiin, olisi satotasovertailun tulos luomulle vielä huonompi.
Alla Luken tilastoista laskemani satotasojen (kg/ha) vertailu eri viljelykasveille. Eli luomuviljojen satotaso suhteutettuna tavanomaisten satotasoon vuosina 2020 ja 2021 ja niiden vuosimuutoksen erotus prosenttiyksikköinä.
"Taulukkoa" on hankala lukea, koska tähän softassa sarakkeet menevät spagetiksi. Esimerkiksi luomun satotaso (kg/ha) oli vuonna 2020 60,23 prosentia tavanomaisesta, vastaavasti vuonna 2021 se oli 60,00 %, luomun satotaso oli 0,23 %-yksikköä heikompi vuonna 2021 kuin 2020 suhteessa tavanomaisen satotasoon.
Satotasovertailu Luomu/Tav % 2020 Luomu/Tav % 2021 Erotus %-yksikköä 2020-2021
Vehnä yhteensä 1) 60.23 % 60.00 % -0.23 %
.Syysvehnä 67.40 % 53.66 % -13.74 %
.Kevätvehnä 1) 55.56 % 60.82 % 5.27 %
Ruisvehnä .. 67.15 % ..
Ruis 2) 50.49 % 47.90 % -2.59 %
Ohra yhteensä 1) 67.89 % 80.52 % 12.64 %
.Rehuohra 1) 68.73 % 77.29 % 8.56 %
.Mallasohra 66.39 % 97.47 % 31.08 %
Kaura 1) 59.07 % 59.47 % 0.40 %
Seosvilja yhteensä 1) 87.21 % 80.45 % -6.75 %
.Seosvilja (korsivilja) 1) 77.90 % 70.39 % -7.51 %
.Seosvilja (sis. valk.kasv.)3) 143.35 % 93.37 % -49.99 %
Tattari .. 85.14 % ..
Rypsi ja rapsi yhteensä 67.69 % 66.94 % -0.76 %
.Rypsi yhteensä 69.84 % 71.79 % 1.95 %
.Rapsi yhteensä .. .. ..
.Kevätrypsi 65.87 % 66.09 % 0.21 %
.Kevätrapsi .. .. ..
.Syysrypsi ja -rapsi 64.07 % 46.73 % -17.34 %
Öljypellava .. .. ..
Kumina 4) .. .. ..
Peruna yhteensä 53.32 % 59.84 % 6.52 %
.Ruokaperuna 41.99 % 37.44 % -4.55 %
.Varhaisperuna .. .. ..
.Ruokateollisuusperuna .. .. ..
.Tärkkelysperuna .. 75.91 % ..
.Muu peruna 5) .. 86.24 % ..
Sokerijuurikas .. .. ..
Herne 11) 67.51 % 77.33 % 9.82 %
Ruokaherne 11) 53.59 % 45.66 % -7.92 %
Rehuherne 11) 72.82 % 89.82 % 17.00 %
Herne, säilörehu 97.65 % 31.26 % -66.39 %
Härkäpapu 11) 94.25 % 66.91 % -27.35 %
Härkäpapu, säilörehu 160.75 % 119.32 % -41.43 %
Timotein siemen 52.00 % 72.00 % 20.00 %
Kuivaheinä 103.06 % 104.40 % 1.34 %
Ruokohelpi 6) .. .. ..
Säilörehu yhteensä 7) 67.13 % 69.78 % 2.65 %
.Esikuivattu säilörehu 7) 65.79 % 68.80 % 3.01 %
.Tuoresäilörehu 7) 88.15 % 82.95 % -5.19 %
Tuorerehu 7) 117.71 % 68.03 % -49.68 %
Tuorevilja yhteensä 8 ) 122.50 % 128.37 % 5.86 %
.Kokoviljasäilörehu 9) 91.76 % 90.95 % -0.81 %
.Tuoresäilövilja 10) 77.73 % 103.13 % 25.40 %
Vihantavilja säilörehuksi 94.03 % 70.60 % -23.44 %
Laskelmien pohjana olevat luvut on otettu Luken Tilastotietokannasta:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout1/
Kasvilaji:
Vehnä yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
.Kevätvehnä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
Ruis 2):
2) Sisältää syys- ja kevätrukiin.
Kasvilaji:
Ohra yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
.Rehuohra 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
Kaura 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
Seosvilja yhteensä 1):
1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja).
Kasvilaji:
.Seosvilja (korsivilja) 1):
3) Sisältää valkuaiskasvin ja viljan seoskasvuston.
Kasvilaji:
.Seosvilja (sis. valk.kasv.)3):
3) Sisältää valkuaiskasvin ja viljan seoskasvuston.
Kasvilaji:
Öljypellava:
4) Alasta vähennetty satovuonna kylvetty ala.
Kasvilaji:
.Tärkkelysperuna:
5) Siemenperuna ja muu peruna.
Kasvilaji:
Sokerijuurikas:
11) Ei sisällä säilörehua
Kasvilaji:
Herne, säilörehu:
11) Ei sisällä säilörehua
Kasvilaji:
Kuivaheinä:
6) Edellisen vuoden satoa tuottanut ala (sato korjattu tilastointivuoden keväällä).
Kasvilaji:
Ruokohelpi 6):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.
Kasvilaji:
Säilörehu yhteensä 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.
Kasvilaji:
.Esikuivattu säilörehu 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.
Kasvilaji:
.Tuoresäilörehu 7):
7) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon.
Kasvilaji:
Tuorerehu 7):
8 ) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja.
Kasvilaji:
Tuorevilja yhteensä 8 ):
9) Sisältää kokoviljasäilörehuksi korjatun kevätvehnän, ohran, kauran ja seosviljan.
Kasvilaji:
.Kokoviljasäilörehu 9):
10) Sisältää tuoresäilöviljaksi korjatun kevätvehnän, ohran, kauran ja seosviljan.
Kasvilaji:
.Tuoresäilövilja 10):
7) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.12.21 - klo:04:08
Quote from: Heikki Jokipii on 11.07.21 - klo:04:09
Nämä tilastot tulivat käytettäviksi näin aikaisin (viime vuonna ne ilmestyivät n. kuukautta myöhemmin):
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Mutta kolmea muuta asiaa koskevaa tilastoa Ruokavirasto panttaa tänä vuonna viimeiseen asti. Viimevuotisetkin on päivätty 31.12.20, mutta versiot niistä ilmestyivät jo aiemmin. Nyt ei.
Mutta kyllä me siedämme jännityksen. ;D
Tarkempia tietoja tarvitsemme vertailuihimme oikeastaan vasta, kun luomusatotilastot (puutarha- ja eläintuotannosta 2021) varmistuvat.
Lopultakin hiukan siellä tapahtui:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2021
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2021 ennakkotietoa 2.7.2021 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2021 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2021 (pdf)
Mutta puutarhakasvien luomuviljelyaloja ei saatu vieläkään.
Luomun osuus kotieläimistä 2020-2021 ja luomun osuuden muutos prosenttiyksikköinä 2020-2021ja muutama eläin eriteltynä 2020 2021 Luomun osuuden muutos, %-yks.
NAUDAT YHTEENS,, 9.44 % 9.88 % 0.44 %-yks
SIAT YHTEENS,, 2.08 % 2.20 % 0.13 %-yks.
LAMPAAT YHTEENS,, 10.66 % 11.89 % 1.22 %-yks.
SIIPIKARJA YHT. 0.33 % 0.34 % 0.01 %-yks.
Lypsylehmä 3.95 % 4.12 % 0.17 %-yks.
Hieho 9.70 % 10.17 % 0.47 %-yks.
Emolehmä 41.48 % 42.89 % 1.41 %-yks.
Muniva kana 8.39 % 9.67 % 1.28 %-yks.
Broileri 0.24 % 0.30 % 0.06 %-yks.
Laskettu yhdistelemällä kaikkien kotieläinten tiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
ja luomutiedot Ruokaviraston tilastoista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2021a.pdf
Luken ja Ruokaviraston tilastot eivät ole helposti yhdisteltävistä, koska niissä eläinlajit on eroteltu eri tavoin. Siksi tässä esitän tarkemmin vain muutaman kotieläinlajin. Olisi järkevää, että Luke ja Ruokavirasto yhdistäisivät tilastonsa suoraan vertailukelpoisiksi. Lisäksi Ruokavirasto esittää tilastonsa vain pdf:inä. Ruokaviraston kannattaisi alkaa käyttää vastaavaa tilastotietokantaa kuin Luke. Niistä on helppo ottaa tarvitsemansa tiedot haluamillaan tavoilla.
Ylläpitäjä Jokipii, joka on entinen valtion virkamies (jossakin ministeriössä vai missä?), voisi tehdä ehdotuksen ko. elimille tästä asiasta.
Lihantuotantotilastot ilmestyivät tänään 25.2.2022: https://stat.luke.fi/lihantuotanto-2021_fi
Luomusta on tilasto vain 2012-2021. Laskin luomun osuudet tuotannosta (kg) ja vastaavasta kotieläinten lukumäärästä eläinlajeittain 2012-2021. Tässä alla esitän luettavuuden vuoksi (= tähän softaan ei saa monisarakkeisia taulukoita helposti) kuitenkin vain vuodet 2020-2021, siipikarjan tuotantotietoja ei ole saatavissa:
Luomun osuus lihantuotannosta vuosina 2020-2021
2020 2021
3.86 % 4.01 % Naudat
0.42 % 0.44 % Siat
23.61 % 24.24 % Lampaat
.. .. Siipikarja
Luomun osuus kotieläinten määrästä 2020-2021
2020 2021
9.44 % 9.88 % Naudat
2.08 % 2.20 % Siat
10.66 % 11.89 % Lampaat
0.33 % 0.34 % Siipikarja
Luomulihan tuotanto-osuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin vastaavien eläinmäärien osuudet nautojen ja sikojen osalta. Luomun osuus nautojen määrästä on 2,5-kertainen verrattuna luomun osuuteen nautojen lihantuotannosta ja vastaavasti 5-kertainen sikojen osalta. Sen sijaan luomulampaiden lihantuotanto on 2-kertainen verrattuna niiden lukumäärän osuuteen.
Lähteet
Taulukoiden tuotantotiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto__04%20Vuositilastot/?tablelist=true
Ko. sivustolta taulukot:
Lihan kokonaistuotanto vuosittain
Luomulihan tuotanto vuosittain
Eläinmäärät on saatu yhdistelemällä kaikkien kotieläinten tiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
ja luomutiedot Ruokaviraston tilastoista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2021a.pdf
Pro Luomun seuraavaankin koosteeseen tulee siis lause:
QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Pääosin se johtuu siitä, että siipikarjan lihaa tuotetaan luomuna tavattoman vähän. Mutta ei yksin siitä. Vaan myös luomusianlihan määrä ja osuus on edelleen vähäinen.
Mutta oikeastaan vallan merkillistäkin on, että naudanlihan tuotannossakaan tuotettu määrä ei lainkaan vastaa eläinten osuutta. On kuin asiassa vallitsisi jokin outo kirous: kaikessa luomussa syntyy syötävää alle puolet siitä, mitä odottaisi! 8)
Tälle kaikelle on vielä se tausta, että Ruokaviraston tilastossa (2021) vain eläinten syötävissä olevan nurmen osuus luomuviljelyalan käytöstä oli 64%.
Quote from: Jarrumies on 23.02.22 - klo:21:05
Luken ja Ruokaviraston tilastot eivät ole helposti yhdisteltävistä, koska niissä eläinlajit on eroteltu eri tavoin. Siksi tässä esitän tarkemmin vain muutaman kotieläinlajin. Olisi järkevää, että Luke ja Ruokavirasto yhdistäisivät tilastonsa suoraan vertailukelpoisiksi. Lisäksi Ruokavirasto esittää tilastonsa vain pdf:inä. Ruokaviraston kannattaisi alkaa käyttää vastaavaa tilastotietokantaa kuin Luke. Niistä on helppo ottaa tarvitsemansa tiedot haluamillaan tavoilla.
Ylläpitäjä Jokipii, joka on entinen valtion virkamies (jossakin ministeriössä vai missä?), voisi tehdä ehdotuksen ko. elimille tästä asiasta.
Tämä on kannatettava ajatus, ja ryhdyn ehdotustamme valmistelemaan. Lähetän luonnoksen ehkä ensin sähköpostitse jäsenille.
On aikaa tehdä ehdotus huolellisesti, ja tuoda siinä esille muitakin toivomuksia. Tähän "kierrokseen" mahdolliset muutokset eivät varmaankaan ehdi.
Ainakin yksi lisätoivomus tulee mieleen: kohtuullisten aikataulujen pitäminen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24575#msg24575) julkistuksissa. Esimerkiksi Luken tiedot luomupuutarhatuotannosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) viime vuonna ovat ilmeisesti kohta jo tulossa. Mutta vieläkin Ruokavirasto panttaa tietoja viljelyaloista v. 2021.
Vai ovatko ne jo täällä:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi
Tietoja luomutuotannosta on kuitenkin tuolta vaikea löytää.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.22 - klo:13:20
Pro Luomun seuraavaankin koosteeseen tulee siis lause:
QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Pääosin se johtuu siitä, että siipikarjan lihaa tuotetaan luomuna tavattoman vähän. Mutta ei yksin siitä. Vaan myös luomusianlihan määrä ja osuus on edelleen vähäinen.
Mutta näin kuitenkin asian uutisoi MT:
Luke: Lihaa tuotettiin ennätysmäärä viime vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1810737)
QuoteMaatalous 04:00
Tuure Kiviranta
Luomulihaa tuotettiin 4,6 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa oli luomunautaa.
Kyllähän Luke julkistuksessaan myös tuon luomulihan osalta sanoi. Mutta pääsanoma oli tämä:
QuoteLihaa tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä 411 miljoonaa kiloa siipikarjanlihan tuotannon kasvun siivittämänä. Sianlihaa tuotettiin lähes sama määrä kuin edellisvuonna. Naudanlihan ja lampaanlihan tuotanto väheni.
(lihav. HJ)
PS. MT:n kuvituskuvassa oleva karjalanpaisti ei ole luomua. Se on liian halpaa sitä ollakseen. ;D
LUOMUHYV,,KSYTYN TUOTANTOALAN VILJELYKASVIEN JAKAUMA (%)
Ruokaviraston tilastosta ((Ennakkotietoja 2.7.2021:https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasva2021.pdf)
laskemani luomuviljeltyjen kasvien osuudet 2019-2021.
Vuosi 2021 2020 2019
Viljat yhteensä 26.74 % 28.51 % 25.67 %
Herne, härkäpapu, rypsi 3.90 % 4.01 % 3.29 %
Nurmi ja kesanto yht. 65.89 % 61.97 % 64.68 %
Muut kasvit 3.46 % 5.51 % 6.36 %
Luomu yhteensä 100.00 % 100.00 % 100.00 %
Nurmi ja kesanto yhteensä ovat 66 % eli kaksi kolmasosaa luomuhyväksytystä pinta-alasta ja viljat vain 27 % vuonna 2021. Viljojen osuus oli jo vuonna 2013 vain vähän pienempi 25 %.
Tarkempi erittely kasveittain:
Vuosi 2021 2020 2019
Ruis 1.77 % 1.67 % 1.84 %
Vehnä 3.28 % 3.00 % 2.70 %
Kaura 14.20 % 14.50 % 12.97 %
Ohra 2.81 % 3.91 % 2.93 %
Seosvilja 4.68 % 5.43 % 5.24 %
Herne 1.42 % 1.73 % 1.14 %
Härkäpapu 0.99 % 1.37 % 1.28 %
Rypsi 1.49 % 0.91 % 0.87 %
Nurmi 64.01 % 60.22 % 63.00 %
Kesanto 1.88 % 1.76 % 1.68 %
Muut kasvit 3.46 % 5.51 % 6.36 %
Luomu yht. 100.00 % 100.00 % 100.00 %
Tässä vielä koko taulukko 2013 - 2021 spagettina:
Vuosi 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013
Ruis 1.77 % 1.67 % 1.84 % 1.24 % 1.54 % 2.30 % 2.77 % 2.32 % 1.59 %
Vehnä 3.28 % 3.00 % 2.70 % 2.60 % 2.38 % 2.40 % 2.89 % 3.24 % 3.16 %
Kaura 14.20 % 14.50 % 12.97 % 13.62 % 15.15 % 14.09 % 12.41 % 11.37 % 12.17 %
Ohra 2.81 % 3.91 % 2.93 % 2.71 % 2.39 % 2.47 % 2.66 % 3.39 % 3.22 %
Seosvilja 4.68 % 5.43 % 5.24 % 5.32 % 5.41 % 5.23 % 5.07 % 5.37 % 4.71 %
Herne 1.42 % 1.73 % 1.14 % 0.74 % 1.07 % 0.98 % 1.38 % 0.57 % 0.45 %
Härkäpapu 0.99 % 1.37 % 1.28 % 1.20 % 1.44 % 1.36 % 1.44 % 1.18 % 0.89 %
Rypsi 1.49 % 0.91 % 0.87 % 0.83 % 0.72 % 0.82 % 1.33 % 1.07 % 1.02 %
Nurmi 64.01 % 60.22 % 63.00 % 62.54 % 62.64 % 59.12 % 58.37 % 43.26 % 40.86 %
Kesanto 1.88 % 1.76 % 1.68 % 1.45 % 1.62 % 2.21 % 2.01 % 10.76 % 12.51 %
Muut kasvit 3.46 % 5.51 % 6.36 % 7.74 % 5.63 % 9.02 % 9.67 % 17.47 % 19.42 %
Luomu yht. 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 % 100.00 %
Viljaa ja lihaa on edellä käsitelty. Entäs maito sitten?
Maitoa tuotettiin vuonna 2021 edellisvuotta vähemmän, tuottajahinnassa oli hienoista nousua (https://www.luke.fi/uutinen/maitoa-tuotettiin-vuonna-2021-edellisvuotta-vahemman-tuottajahinnassa-oli-hienoista-nousua/)
QuoteVuonna 2021 meijerit ottivat vastaan 2 206 miljoonaa litraa maitoa, maatiloilla maitoa käytettiin arviolta 41 miljoonaa litraa. Luomumaidon tuotanto lisääntyi pari prosenttia, ja tuotanto kohosi 81 miljoonaan litraan.
Luomumaitoa tuotettiin siis n. 3,7% kaikesta maidontuotannosta. Käytännössä yhtä vähän kuin edellisenäkin vuonna. Vaan ei sitä olisi enempää kannattanut tuottaakaan, sillä saamiemmme tietojen mukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg25194#msg25194) myös luomumaidon kysyntä laski v. 2021.
Tämä ei siis (tänäkään vuonna) näkynyt maitonakaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.22 - klo:13:20
.Mutta oikeastaan vallan merkillistäkin on, että naudanlihan tuotannossakaan tuotettu määrä ei lainkaan vastaa eläinten osuutta. On kuin asiassa vallitsisi jokin outo kirous: kaikessa luomussa syntyy syötävää alle puolet siitä, mitä odottaisi! 8)
Tälle kaikelle on vielä se tausta, että Ruokaviraston tilastossa (2021) vain eläinten syötävissä olevan nurmen osuus luomuviljelyalan käytöstä oli 64%.
Taulukko: Luomun osuudet kanamunien kokonaistuotannosta (kg) ja munivien kanojen määristä 2011-2021.
Sarakkeet:
A = Luomun osuus munien kokonaistuotannosta, %
B = Luomun osuus munivista kanoista, %
C = Munien tuotanto-osuuden ja kanojen osuuden erotus, %-yks.
Vuosi A B C
2011 2.39 % 3.41 % -1.02 %-yks.
2012 3.49 % 4.29 % -0.80 %-yks.
2013 3.79 % 4.74 % -0.95 %-yks.
2014 4.21 % 4.56 % -0.36 %-yks.
2015 4.38 % 5.50 % -1.12 %-yks.
2016 4.59 % 5.66 % -1.07 %-yks.
2017 5.28 % 6.17 % -0.90 %-yks.
2018 6.24 % 7.12 % -0.88 %-yks.
2019 6.88 % 7.99 % -1.11 %-yks.
2020 6.80 % 8.39 % -1.59 %-yks.
2021 6.77 % 9.67 % -2.90 %-yks.
Luomun osuus kananmunien tuotannosta on joka vuosi pienempi kuin munivien luomukanojen osuus kaikista munivista kanoista. Kahtena viime vuotena 2021 ja 2021 erotus prosenttiyksikköinä on jopa selvästi kasvanut verrattuna edellisiin vuosiin. Luomukanojen tuottavuus on selvästi huonontunut.
Kanamunien tuotantotiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__10%20Kananmunien%20tuotanto/02_Kananmunien_kokonaistuotanto.px/table/tableViewLayout2/
Munivien kanojen kokonaismäärät Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
Munivien luomukanojen lukumäärät on otettu Ruokaviraston ja sen edeltäjiin kuuluvan Eviran tilastoista. Oli muuten hankalaa löytää vanhoja tilastoja. Eviran tilastot on kyllä siirretty Ruokavirastoon, mutta niitä ei ole koottu pitkäksi aikasarjaksi vaan ne on esitetty vuosittain kahden perättäisen vuoden sarjana. Jouduin poimimaan munivien luomukanojen tiedot useista eri pdf-tiedostoista. Pyyntö Ruokavirastolle: kootkaa tiedot pitkiksi aikasarjoiksi.
Tässä esimerkiksi vuosien 2014-2015 pdf:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/vanhemmat/lelain2015a.pdf
Taulukko: Vastaanotetun luomumaidon osuudet (%) ja luomulypsylehmien osuudet (%) sekä osuuksien erotus (%-yks.), 2011-2021
A = Vastaanotetun luomumaidon osuus, %
B = Luomulypsylehmien osuus, %
C = Erotus: luomumaidon osuus - luomulypsylehmien osuus; %-yksikköä
Vuosi A B C
2011 . 1.43 % 2.02 % -0.59 %-yks.
2012 . 1.72 % 2.27 % -0.56 %-yks.
2013 . 1.86 % 2.22 % -0.37 %-yks.
2014 . 2.06 % 2.58 % -0.52 %-yks.
2015 . 2.33 % 2.96 % -0.63 %-yks.
2016 . 2.38 % 2.99 % -0.61 %-yks.
2017 . 2.72 % 3.32 % -0.59 %-yks.
2018 . 3.02 % 3.56 % -0.54 %-yks.
2019 . 3.27 % 3.77 % -0.49 %-yks.
2020 . 3.45 % 3.95 % -0.50 %-yks.
2021 . 3.67 % 4.12 % -0.45 %-yks.
Luomulypsylehmien määrän osuus kaikista lypsylehmistä on selvästi ajassa kasvanut mutta on edelleenkin 2021 varsin pieni (4.1 %) ja niiden meijereihin toimittaman maidon osuus vielä tätäkin pienempi (3.7 %). Tosiaankin on outoa, että lehmien osuus on noin pieni verrattuna siihen, että luomunurmen osuus 2021 oli 64 % kaikesta luomukasvien pinta-alasta. Mihinkähän muuhun käyttöön kuin luomunautojen syötäväksi tuo valtava nurmimäärä menee. Onko jossakin erittely luomunurmen käytöstä? Kertokaa, jos tiedätte.
Taulukko: Maidontuotanto (litraa) lypsylehmää kohden, luomu ja tavanomainen, luomun osuus ja niiden erotus (litraa) 2011-2021.
A = Maidontuotanto lypsylehmää kohden (l), luomu
B = Maidontuotanto lypsylehmää kohden (l), tavanomainen
C = Maidontuotanto lypsylehmää kohden: luomu suhteessa tavanomaiseen ( = luomu per tavanomainen), %
D = Erotus, maidontuotanto lypsylehmää kohden: luomu - tavanomainen
Vuosi A B C D
2011 . 5435.2 7715.6 70.44 % -2280.4
2012 . 5827.3 7760.4 75.09 % -1933.1
2013 . 6552.2 7871.8 83.24 % -1319.5
2014 . 6413.9 8066.8 79.51 % -1652.9
2015 . 6420.3 8206.4 78.24 % -1786.1
2016 . 6538.5 8266.7 79.09 % -1728.2
2017 . 6856.1 8404.1 81.58 % -1547.9
2018 . 7141.6 8467.0 84.35 % -1325.4
2019 . 7492.3 8667.2 86.44 % -1174.9
2020 . 7709.6 8880.3 86.82 % -1170.7
2021 . 7749.3 8742.0 88.64 % -992.7
Taulukosta näkyy, että luomulehmät on parantaneet maidontuotantoaan selvästi suhteessa tavanomaiseen mutta ovat kuitenkin jäljessä melkein tuhat litraa lehmää kohden. Mistä muuten tämä muuten johtuu? Kun katsoo tätä Valion juttua luomulehmien elämästä ja ravinnosta luulisi, että luomulehmät tuottaisivat vähintään saman verran kuin tavanomaiset lehmät:
https://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/luomumaitoa-ja-luomulehman-elamaa/
L,,HTEET
Vastaanotetut maitomäärät on otettu Luken tilastosta:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__04%20Vuositilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_v.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=ab2e1079-93ef-42d8-81d4-a8fe5058afe7&timeType=from&timeValue=2000
Lypsylehmien kokonaismäärät on saatu Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
Luomulypsylehmien lukumäärät on otettu Ruokaviraston ja sen edeltäjiin kuuluvan Eviran tilastoista. Tässäkin oli hankalaa löytää vanhoja tilastoja, löysin erilliset pdf:t vain vuosille 2011-2021. Eviran tilastot on kyllä siirretty Ruokavirastoon, mutta niitä ei ole koottu pitkäksi aikasarjaksi, vaan ne on esitetty vuosittain kahden perättäisen vuoden sarjana. Jouduin poimimaan tiedot useista eri pdf-tiedostoista. Pyyntö Ruokavirastolle: kootkaa tiedot pitkiksi aikasarjoiksi.
Tässä esimerkiksi vuosien 2014-2015 pdf:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/vanhemmat/lelain2015a.pdf
Tavanomaisen maitotuotannon ja lypsylehmien tiedot on saatu vähentämällä "kaikki"-tiedoista vastaavat luomutiedot.
Quote from: Jarrumies on 06.03.22 - klo:19:47
Tosiaankin on outoa, että lehmien osuus on noin pieni verrattuna siihen, että luomunurmen osuus 2021 oli 64 % kaikesta luomukasvien pinta-alasta. Mihinkähän muuhun käyttöön kuin luomunautojen syötäväksi tuo valtava nurmimäärä menee. Onko jossakin erittely luomunurmen käytöstä? Kertokaa, jos tiedätte.
Sellaista erittelyä ei ole. Koska luomuviljelyn latausalalle (typen keräämiseksi) ei ole tilastoissa varattu omaa kategoriaansa. Niinpä tämä latausala yleensä lasketaan myös nurmeksi.
Koska luomuväki on onnistunut lobbaamaan systeemin sellaiseksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11791#msg11791), että latausalasta näin maksetaan tukia, ikäänkuin se olisi viljeltyä alaa.
Luomuliitto näyttää poistaneen uutisensa "Kannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon" netistä.
Löysin tuon uutisen Luomuliiton old-puolelta: https://www.luomuliitto.fi/old/kannanotolla-vaikuttamista/
Laitetaanpa se tänne talteen kokonaisuudessaan plain-tekstinä:
QuoteKannanotolla vaikuttamista: Mavi palautti hakuoppaan aiempaan muotoon
3.5.2018
Luomuliitto otti 23.4.2018 kantaa Maaseutuviraston uuteen ohjeeseen viherlannoitusalojen merkitsemisestä. Luomuliiton mukaan oli kohtuutonta antaa uusi ohje, joka oli ristiriidassa vakiintuneen käytännön kanssa. Pelättiin, että maatilat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan riippuen siitä, miten paikallisesti toimiva valvonta suhtautuu uuteen ohjeeseen. Koettiin myös, että on epäoikeudenmukaista hallinnolta tehdä uusi ohjeistus kesken ohjelmakauden. Muutos kosketti kaikkia maatiloja, mutta taloudelliset vaikutukset koskettivat erityisesti luomutiloja, koska viherlannoitusaloista ei myönnetä tukea luomutiloille.
Mavi ilmoitti 30.04.2018, että hakuopas on palautettu aiempaan muotoon. Alat voi siis ilmoittaa aiemman vakiintuneen käytännön mukaisesti satonurmina.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/Hakuopas.aspx
" Säännöthän eivät ole muuttuneet missään vaiheessa, vaan annettiin uusi ohje, joka oli ristiriidassa vakiintuneen käytännön kanssa. Kokonaisuuden kannalta on paras vaihtoehto, että ohje poistettiin. Uusi ohje vain hämmensi jo valmiiksi vaikeaselkoista tukijärjestelmää, kertoo Susann Rännäri, Luomuliiton edunvalvontajohtaja.
" On tärkeää, etteivät viranomaisten tulkinnat samasta päätöksestä vaihtele vuosittain. Se lisää luottamusta hallintoon, sanoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Luomuliiton kannanotto 23.4.2018: www.luomuliitto.fi/viherlannoituskannanotto
Kategoria: Tiedotteet
Pro Luomun mukaan suosituimmat luomutuotteet vuonna 2021 olivat:
(https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2022/02/2-768x768.jpg)
Neljäntenä tuossa listassa on nötkötti. Kananmunat ja maidon olen jo aikaisemmin käsitellyt. Tein nyt vähän jatkovertailuja liittyen aikaisempaan postaukseeni kotieläinten määristä ja lihantuotannosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25335#msg25335).
Luomun ja tavanomaisen lihantuotannon vertailua, tässä vain vuoden 2021 luvut.
Lihantuotanto (kg) eläintä kohden, luomu
Naudat 41.5
Siat 31.7
Lampaat 20.5
Lihantuotanto (kg) eläintä kohden, tavanomainen
Naudat 108.8
Siat 162.6
Lampaat 8.7
Lihantuotanto (kg) eläintä kohden, luomun ja tavanomaisen suhde, %
Naudat 38.1 %
Siat 19.5 %
Lampaat 237.2 %
Lihantuotanto (kg) eläintä kohden, erotus luomu - tavanomainen, kg
Naudat -67.3
Siat -130.9
Lampaat 11.9
Luomun tilanne on surkea nautojen ja erityisesti sikojen osalta.
Lampaanlihaa tavanomaisena tuotetaan vain vähän Suomessa. Kaiketi ne tavislampaat ulkomaisen halvan lampaanlihan tuonnin vuoksi vain keritään vuosittain eikä panna lihoiksi?
Taustatietoja:
Kotieläinten lukumäärä, luomu
Naudat 83397
Siat 24292
Lampaat 15583
Kotieläinten lukumäärä, tavanomainen
Naudat 760703
Siat 1078208
Lampaat 115517
Lihantuotanto (milj. kg), luomu
Naudat 3.46
Siat 0.77
Lampaat 0.32
Lihantuotanto (milj. kg), tavanomainen
Naudat 82.79
Siat 175.31
Lampaat 1.00
Lähteet
Taulukoiden tuotantotiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto__04%20Vuositilastot/?tablelist=true
Ko. sivustolta taulukot:
Lihan kokonaistuotanto vuosittain
Luomulihan tuotanto vuosittain
Eläinmäärät on saatu yhdistelemällä kaikkien kotieläinten tiedot Luken tilastoista:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__12%20Kotielainten%20lukumaara/09_Kotielainten_lukumaara.px/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db
ja luomutiedot Ruokaviraston tilastoista:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2021a.pdf
Tavanomaisen tiedot on saatu vähentämällä "kaikki"-tiedoista luomun tiedot.
Quote from: Jarrumies on 07.03.22 - klo:22:44
Lampaanlihaa tavanomaisena tuotetaan vain vähän Suomessa. Kaiketi ne tavislampaat ulkomaisen halvan lampaanlihan tuonnin vuoksi vain keritään vuosittain eikä panna lihoiksi?
Ainakin siltä näytti 3 vuotta sitten:
Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä " "Mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista" (https://yle.fi/uutiset/3-10745252)
QuoteS-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo, että myydystä lampaanlihasta 80 prosenttia on ulkomaista, yleensä uusiseelantilaista. Hänen mukaansa syynä on hinta. Suomalainen liha saattaa maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuontiliha.
Myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen toteaa, että K-kaupoissa valtaosa lampaasta on tuontilihaa.
Eikä ole näkynyt tietoja, että asia olisi ihan viime aikoina tuosta muuttunut. Lihatiedotuksen mukaan lammasta muuten kulutettiin 0,5 kiloa henkeä kohti vuonna 2020, parisataa grammaa vähemmän kuin v. 2019.
Pääsiäinen on ihan pian, jolloin varmaankin saamme tähän vuoteen päivitetyt tiedot jostain uutisvälineestä.
Jos siis luomulampaanlihan osuus Suomessa tuotetusta lampaanlihasta olisikin 23,61% (Pro Luomu), niin S-ryhmän arviota käyttäen päädymme kuitenkin aika tutunoloiseen prosenttiosuuteen syödystä lampaanlihasta: n. 4,7%. " Lammas on sitten muuten 0,2 nautayksikköä, tämä lukumäärävertailuihin. Luomulampaita ei siten ajateltuna olekaan kovin paljon.
Tuohon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25484#msg25484). Ei saa lukea, mutta jokin muutos asiaan olisi ehkä tulossa:
Ympäristönurmien kannattavuus muuttuu uudella ohjelmakaudella " viherlannoitusnurmea ei kannata tukimielessä enää ensi vuonna ilmoittaa satonurmeksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1829661)
Täältä kaipaamaamme tietoa pitäisi löytyä:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi
Vaan eipä löydy. Luomu ei ole mukana, ei erikseen eikä yhdessä.
Soittamaan sinne. Sain tiedon, että vähän kesken, mutta aika pian valmistumassa.
Ruokavirastoa tervehdin maililla kirjaamoon.
MT:ssä toinen samasta (maksumuuri):
”Ympäristönurmi ei ole hömppäheinää” " viherlannoitusnurmi tuo parhaimmillaan kohtuullisen säästön lannoituskuluihin: apilakasvusto lataa maahan typpeä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/tilaajille-7.140698?aId=1.1832486)
QuoteMaatalous 04:00 Tilaajalle
Juhani Reku
Lannoitteiden kallistuminen parantaa viherlannoituksen kilpailukykyä, mutta myös tukijärjestelmä osaltaan lisää sen houkuttelevuutta.
Nyt ei ole tietoa, miten artikkeli arvio tuon viljelyalan tuhlauksen kustannuksia.
Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.
Viime kierroksellakin olin hiukan kärsimätön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) luomuvihannesten viljelyaloja koskevien tietojen suhteen.
Mutta silloin mentiin lokakuussa. Nyt ollaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Mutta vanhoja puheenvuoroja kun selaa, niin jouduimme silloinkin odottamaan maaliskuulle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20775#msg20775) tuota Ruokaviraston puutarhatilastoa. Vaikka olimme ymmärtäneet saaneemme lupauksen niiden nopeammasta julkistamisesta.
Niin. Kyllä tuota viivyttelyä sopii ihmetellä. Käsitykseni mukaan nuo tiedot ovat valmiina jo kauan aikaisemmin. Talvella kun ei Suomessa avomaalla viljellä. Ja sitähän tuo tilasto koskee. Mikä estäisi Ruokavirastoa toimimasta samoin kuin Luke, ja julkaisemasta ennakkotiedot pian kesän jälkeen? Ja julkaisemasta tarvittaessa sitten uuden, tarkennetun version myöhemmin?
No, nyt siellä on kirjaamoon lähetettynä kansalaisen kohtelias kysymys asiasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25536#msg25536).
Kun lähetämme tämän ehdotuksemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25348#msg25348), liitämme siihen toivomuksemme myös noudatetuista aikatauluista. Jonka jo tuossa linkin puheenvuorossa toin esille. Mutta vieläkin pidemmälle voisi mennä: miten olisi aina (kansalaistenkin) käytössä oleva tietokanta, jossa olisivat aina tuoreimmat tiedot?
Quote from: Heikki Jokipii on 10.03.22 - klo:05:12
Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.
Onko mukaan tullut uusi käsite, uusi luokka, viherlannoitusnurmi? Googlen kautta kurkkailua maksumuurin taakse:
***
viherlannoitusnurmea ei kannata tukimielessä enää ensi ...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › maatalous › arti...
6 päivää sitten " Arviot ympäristötoimista ensi vuonna maksettavista tukieuroista ovat edelleen hyvin epävarmoja. Kari Salonen. Uuden tukijärjestelmän on tarkoitus ...
apilakasvusto lataa maahan typpeä - Maatalous - Maaseudun ...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi › maatalous › arti...
5 päivää sitten " Maatalous 10.03.2022 Tilaajalle. Juhani Reku. Lannoitteiden kallistuminen parantaa viherlannoituksen kilpailukykyä, mutta myös tukijärjestelmä osaltaan ...
***
Tästäkin (https://yle.fi/uutiset/3-12350584):
QuoteOmat ratkaisunsa ensi kesän kylvöistä Ylinen teki jo toissaviikolla.
" Kaikki kesannot, viherlannoitusnurmet, mitä oli ajatus kylvää, kylvetään satokasville eli ruokaa tuotetaan.
Lohduttavaa muuten saada tietää, että Suomessa on jonkin verran marginaalia oman ruokatuotantonsa kasvattamiseen äkkiä. Keinolannoitteet kun eivät nyt maailmasta ole loppumassa. Vaikka nyt hinnat rajusti ovatkin nousemassa.
Olisiko tätä mietitty "vallan kammareissakin'":
Quote from: Heikki Jokipii on 27.03.16 - klo:03:43
Mutta tuossa (lihavoituna) se perustelu on. Jos itse jatkan (ja tulkitsen), niin ei siis ole niin väliä, mitä ne pellot nyt tuottavat (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=411), kunhan ne ovat tarvittaessa (sitten, joskus, jos) käytettävissä. Nurmea siis voidaan hyvin viljellä, vaikkeivät ihmiset siitä syötävää nyt saakaan.
***
'Viherlannoitusnurmi' -haulla löytyy kyllä tällaista tietoa (pdf):
Viherlannoitusopas (https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_0.pdf)
QuoteJohdanto
Viherlannoituskasvustoilla voi olla monenlaisia tavoitteita: typen tuottaminen seuraavan kasvuston käyttöön, maan rakenteenparantaminen, yksipuolisen viljelykierron katkaiseminen ja kasvintuhoojien vähentäminen, rikkakasvien tukahduttaminen, ympäristöhyödyt, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maiseman monipuolistaminen. Erityisen tärkeitä viherlannoituskasvustot ovat luomukasvintuotantotiloilla, joilla karjanlantaa ei ole, ja ostoravinteiden saatavuus on hyvin rajattua ja käyttö kallista. Myös tavanomaiset kasvinviljelytilat voisivat hyödyntää viherlannoituksen mahdollisuuksia nykyistä enemmän, vaikkakaan aina viherlannoituksen taloudellisia hyötyjä ei nähdä riittävän suurina.
Mutta tukijärjestelmästä ja sen muutoksista kuitenkin niukasti. Tai tieto on kätkettynä paksujen ohjepumaskojen siimeksiin.
Se, mitä me nyt odotamme: kun nyt julkaistaan tilastot luomualan käytöstä, pitäisi siellä näkyä
erikseen viherlannoitusnurmi. Uskallan noista vähän puutteellisistakin vihjeistä päätellä, että se olisi jo nyt täysin mahdollista. " Ehdotusmuistiomme sisältö kasvaa.
Juuri edellä jo ihmettelimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25564#msg25564) tätä outoa viivyttelyä tiedon jakamisessa.
Yhteenvetona. Myöhässä ovat valtiolta:
- luomupuutarhatilastojen alatiedot (Ruokavirasto)
- luomupuutarhatilastojen satotiedot 2021 (Luke)
Pro Luomulta:
- arvoketjuryhmien pöytäkirjat kahden vuoden ajalta
Siellä juuri valitulla viestintäkoordinaattorilla (https://proluomu.fi/krista-tuomi-pro-luomun-viestintakoordinaattoriksi/) löytyy tästäkin tehtäväkenttää. Jopa niin, että hän ehkä pystyisi vaikuttamaan myös valtion tiedon jakamiseen?
Tästä päivämäärätiedosta Ruokaviraston sivulta...
QuoteVuonna 2022 voit hakea uutta luomusitoumusta ja liittää voimassa olevaan sitoumukseen lisäalaa palauttamalla lomakkeen 215 Ely-keskukseen viimeistään 15.6.2022.
... tulee kyllä mieleen, että
uudet (aiotut) luomuviljelyalat ovat jo viraston tiedossa, kun
vanhat vasta nippa nappa on saatu yleisölle kerrotuksi.
Tilastoa puutarhakasvien luomuviljelyaloista 2021 ei ole ilmestynyt vieläkään. Eikä minulle tullut vastausta tiedusteluuni. Lähetin sen 9.3.22. Ei ole vastaavia "pian" luvattuja satotilastojakaan (https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi) vielä esillä (Luke). Sama kolme viikkoa kulunut.
Quote from: Heikki Jokipii on 11.03.22 - klo:05:24
Viime kierroksellakin olin hiukan kärsimätön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg18960#msg18960) luomuvihannesten viljelyaloja koskevien tietojen suhteen.
Mutta silloin mentiin lokakuussa. Nyt ollaan seuraavan vuoden maaliskuussa. Mutta vanhoja puheenvuoroja kun selaa, niin jouduimme silloinkin odottamaan maaliskuulle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20775#msg20775) tuota Ruokaviraston puutarhatilastoa. Vaikka olimme ymmärtäneet saaneemme lupauksen niiden nopeammasta julkistamisesta.
Meni huhtikuun puolelle.
(02.04.22)
Tuleeko tästä lisätietoa? Lisäarvoa meidän tarkasteluillemme?
VYR:n luomuraportti kevät 2022 (https://www.vyr.fi/document/1/1149/f5b8660/kotima_d61efb6_Luomuviljan_kysynnan_ja_tarjonnan_arvio_1_7_3.pdf) (pdf)
Ja päivittyykö se vielä? Oudon paljon salattuja kohtia.
***
VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.
Mikä olisi mahdollista:
https://kaytannonmaamies.fi/share/37465/d573c2
Tuossa puhutaan siis kymmenen tonnin hehtaarisadoista. Eikä luomusta puhuta mitään. (Lukekaa itse. Ei ole lainattavissa.)
Kyllä, luomussakin on asetettu kovia tavoitteita (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg13760#msg13760) paremmiksi hehtaarisadoiksi. Mutta niissä on puhuttu viidestä tonnista.
***
Tuon artikkelin kirjoittajan (ihan suoraan siihen liittymätön) twiitti:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
·8t
15. Luomupuolella ei ole yhtään sen parempi tilanne. Luomupinta-ala kasvaa, mutta tuotetut tonnit eivät. Usein sato jätetään korjaamatta. Tämä on resurssien tuhlausta. Ei kuulosta minusta ympäristöystävälliseltä ollenkaan.
Yritystä on:
Uusilla menetelmillä lisää viljelyvarmuutta ja suurempia luomusatoja (https://luomuinstituutti.fi/uusilla-menetelmilla-lisaa-viljelyvarmuutta-ja-suurempia-luomusatoja/)
Mutta kummasti nuo maintut keinot vaikuttavat hyvin vanhoilta ja tutuilta. Niiltä, joilla tähän asti ei ole saatu hyviä satoja. Ainakaan verrattuna tavanomaisiin satoihin.
Tämä kritiikki ei lopu:
QuoteLuomutuotantoa kritisoidaan usein alhaisista satotasoista. Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta saadulla rahoituksella LuoVaMix -hankkeelle vuosille 2022"2024 testataan ja kehitetään viljelyteknisiä keinoja nostaa satotasoja, lisätä viljelyvarmuutta ja viljelyn monipuolisuutta. Satotasojen nosto ja viljelyvarmuuden parantaminen ovat keinoja lisätä hiilen sidontaa ja luomutuotannon ilmastokestävyyttä.
Tämä on kyllä myönnetty:
QuoteLuomusatotilastojen perusteella viljojen satotaso jää Suomessa keskimäärin 40 % alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa.
Mutta tavalliseen, jopa krooniseen tapaan häivytetään näkyvistä, mitä typen kerääminen luomutapaan merkitsee tosiasialliselle satotasolle. En turhaan verrannut luomuviljelyä hölmöläisten peitonpidennykseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25966#msg25966). Tuo latausalana on sitä peiton alareunaa, jota ei suostuta näkemään eli ottamaan laskelmiin mukaan.
Mutta jo ilman tuon huomioon ottamistakin tulee täällä "näkis vaan" -mieliala. Tuo projekti kestää 2022"2024. Vuonna 2024 luomusatotilastot tulevat luultavasti näyttämään kovasti nykyisen kaltaisilta. "Tuo oli siis nyt meidän ennusteemme. Jota ei voi pitää edes kovin rohkeana.
Nyt se on täällä, kauan odotettu:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2021 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2021.pdf) (pdf)
Ensivaikutelma. Kokonaisviljelyala, oltuaan edellisenä vuonna 2108,8 ha, oli vähentynyt v. 2021 lukemaan 1921,1 ha. Eli 5 prosenttia.
Jatketaan tutkimista.
Isoin pudotus oli tapahtunut tarhaherneessä, yli 200 ha ja 23%. Pari vuotta se ala oli korkeammalla tasolla.
Nyt odottelemme enää satotilastoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986) luomupuutarhakasvien osalta v. 2021.
Mutta sitä arvioitamme meidän ei tarvinne muuttaa, että myös tuona vuonna luomuhernekeittoa oli kansalaista kohti tarjolla korkeintaan lautasellinen.
Voimme myös huomata, että luokassa "Muut marjat ja hedelmät" oli tapahtunut suurehko nousu. Siis viljelyalassa. Onko kyse jostain tietystä kasvista, sen saamme varmaan jatkossa tietää.
Luomusipulin kohdalla pahin pessimismi lienee ohitettu. Sen viljelyala lähestyi sitä tasoa, jolla se oli viime vuosikymmenen alussa. Ehkä tämä tietty niksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22196#msg22196) sipulimätää vastaan on purrut? Mutta paljon enempää kuin yksi luomusipuli per kansalainen ei vuonna 2021 kuitenkaan ollut saatavissa? Se asia täsmentyy satotilaston myötä.
Mutta voi olla niinkin, että tämä asetelma säilyy ennallaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.10.21 - klo:03:32
Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. " Tuo yksi havainto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
Omenan viljelyala säilyi nimittäin aika täsmälleen ennallaan. Eikä uudesta kotimaisesta luomuhedelmästä ole ollut mitään uutisia. Niinpä edelleen tiedämme, kun kuulemme luomuhedelmistä, että puhutaan tuontituotteista. Paitsi hyvin, hyvin pieneltä osin:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.10.21 - klo:03:31
Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
Quote from: Heikki Jokipii on 09.03.22 - klo:09:46
Täältä kaipaamaamme tietoa pitäisi löytyä:
https://stat.luke.fi/puutarhatilastot-2021_fi
Vaan eipä löydy. Luomu ei ole mukana, ei erikseen eikä yhdessä.
Soittamaan sinne. Sain tiedon, että vähän kesken, mutta aika pian valmistumassa.
Ruokavirastoa tervehdin maililla kirjaamoon.
Ruokavirastolta tuli vastauskin. Ja tilastot ilmestyivät nettiin.
Luken luomusatotilastoja ei vieläkään näy. " Eikö yli kuukausi riitä perusteeksi tiettyyn kärsimättömyyteen? (Niinpä hiukan meilasin.)
***
Ruokaviraston tiedoista löytyi puutarhatilastoista
luomuperunan viljelyala 2021. Joka oli laskenut edellisestä vuodesta 14%. Se merkinnee sitä, että luomuperunaa on saatavissa kansalaista kohti tähän astisen n. 3 kilon sijasta enää alle 2,5 kiloa. Prosenttiosuudessa tietysti vastaava lasku.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.22 - klo:05:10
Isoin pudotus oli tapahtunut tarhaherneessä, yli 200 ha ja 23%. Pari vuotta se ala oli korkeammalla tasolla.
Jos vaikka Jalostaja ostaisi Suomen
koko luomuhernesadon (luomuhernekeittoaan varten), se selviäisi
siltä osin tästä lupauksestaan aika helpolla:
Jalostaja maksaa hernetonnista 60 euron lisäkorvauksen viljelijöille ‒ ”Suomalainen herne on laadultaan ja maultaan maailman paras” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/86aea3e1-621c-448b-91f6-21580e63b9fa)
Tarjous koskee ehkä v. 2022 satoa, mutta viime vuoden tasolla (nyt vielä v. 2020 pohjalta) voi arvioida, että kustannukset yhteensä jäisivät alle 30 000 euron.
Määrällisesti suurin luomuvihannes on aina ollut porkkana. Vuonna 2020 sitä tuotettiin 3176 tonnia. Suurin tai toiseksi suurin, riippuen siitä, miksi tuotteeksi peruna luokitellaan.
Koska luomuporkkanan viljelyala väheni 2021 edellisestä vuodesta 11%, voimme odottaa, että sitä tuotettiin viime vuonna alle 3000 tonnia. Noin puoli kiloa per capita.
Pari vuotta sitten kerrottiin näin:
Arjen sankarijuures! Paavon luomuporkkanat maistuvat suomalaisille " tällainen on porkkanoiden tie pellolta patoihin (https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lietlahden-tilan-luomuporkkanat)
QuoteLietlahden tilalla tuotetaan noin kolmasosa suomalaisten popsimista luomuporkkanoista. Kotimainen porkkana on kaikille tuttu, mutta harva ajattelee, kuinka paljon työtä sen viljely vaatii.
Mutta kotimainen
luomuporkkana
ei siis voi olla kovin hyvä tuttu.
Jännä tieto, että
kaupallinen tuotanto on luomuporkkanoissa noin keskittynyttä. Kuten on myös luomuomenissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23610#msg23610).
***
Kun selailin aiempien vuosien Luomu Suomessa -koosteita, huomasin, että esimerksi vuoden 2017 kooste oli valmis jo 10.04.2018. Kaikkine tietoineen. Mukana myös puutarhasadot.
Saattaa Pro Luomukin olla nyt kärsimätön oman julkaisunsa kanssa. Lukesta se on enää kiinni. Muut tiedot ovat siellä jo varmasti kasassa.
Quote from: Heikki Jokipii on 17.03.21 - klo:13:55
Eli näin se meiltä käy. Vanhan pohjaan v. 2020 numerot:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2020 2019 2018 2017 2016 2015
Tarhaherne 638 595 300 367 80
" klips "
Tuolla lainauksen yläreunassa olevaan päivämäärän menneessä oli siis Luke viime vuonna saanut puutarhatilastonsa valmiiksi. Myös luomun osalta.
Näin siellä edelleen luvataan:
https://www.luke.fi/fi/puutarhatilastojen-kuvaus
QuoteValmistumis- tai julkistamisaika
Edellisen vuoden tiedot ovat käytettävissä seuraavan vuoden maaliskuun lopussa.
Ruotsia ja sen luomuviljelyä tutkittu:
Independent Swedish study finds switch from conventional farming to organic would require 130% additional land to maintain yields (https://geneticliteracyproject.org/2022/05/16/independent-swedish-study-finds-switch-from-conventional-farming-to-organic-would-require-130-additional-land-to-maintain-yields/)
Relative yield of food and efficiency of land-use in organic agriculture - A regional study (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0308521X22000403?via%3Dihub)
Tämä oli tällä kertaa otettu huomioon:
QuoteMost information on relative yield of organic (OA) and conventional agriculture (CA) is from plot experiments of individual crops grown with organic or inorganic fertilizers, respectively. Commonly reported values are 0.75"0.91, a relatively small difference. But organic manures are produced through biological nitrogen fixation (BNF) by legumes. How much and what else does that land in legumes contribute to overall yield?
Tällä kertaa ei Matin rautainen etäisyyslaki (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg11133#msg11133) toiminutkaan! Vaikka tutkija oli Australiasta, hän päätyi otsikon tulokseen. 8)
Yhdistyksemme puolesta uskallamme kutsua David J. Connorin tervetulleeksi Suomeen, toistamaan tutkimuksensa täällä. Jos hän katsoo vertailuaineistoa yhä tarvittavan. Ko. tutkimuksessa oli kyllä jo mukana Ruotsin eri alueita, myös pohjoisia.
Samoin jo kohta on kuin oli viime vuonnakin:
Quote from: Heikki Jokipii on 03.06.21 - klo:04:44
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.21 - klo:11:20
Pro Luomun Luomu Suomessa -koosteet ilmestyvät yleensä keväisin. Siinä huhti-toukokuussa.
Suuren osan Luomu Suomessa 2020 -julkaisuun tulevista tiedoista olemme kyllä jo täällä julkaisseet. Mutta " klips "
Se on kummallisesti myöhässä. Mennään jo kesäkuussa 2021. Kaiken vuotta 2020 koskevan tiedon kuvittelisi jo olevan kasassa.
Lisäksi, jos tuota koostetta joku muu (kuin me) käyttää (kuten esim. valtiovalta budjetinvalmistelussaan), sen tulisi jo olla käytettävissä.
Mutta nyt ystävällinen, muistutteleva sormenheristelymme ei kohdistu Pro Luomuun. Vaan Lukeen, joka yhä viivyttelee luomupuutarhasatotietojensa kanssa. Antamatta asiaan selitystä tai uutta aikataulua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26409#msg26409).
Quote from: Heikki Jokipii on 15.03.22 - klo:03:16
Quote from: Heikki Jokipii on 10.03.22 - klo:05:12
Mutta selvästikin MT:llä on tietoa viherlannoitusalan uudenlaisesta tukijärjestelmästä. Meidänkin täytyy tuo tieto jostain saada.
Onko mukaan tullut uusi käsite, uusi luokka, viherlannoitusnurmi? [..]
Täytyy tarkkailla:
Tukiin tulevia muutoksia voi huomioida viljelyssä jo tänä vuonna (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/uutiset/tukiin-tulevia-muutoksia-voi-huomioida-viljelyssa-jo-tana-vuonna/)
Muuttuuko viherlannoituksen asema (lihav. HJ):
QuoteEnsi vuonna täysin uutena tukena on tulossa haettavaksi ekojärjestelmätuki. Tukeen voi valita toimenpiteitä samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa. Vuodeksi kerrallaan valittavat toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit.
Myös luomussa? Myös tilastoinnissa?
Kesäkuun puolelle näyttää nyt luomun kokonaistilanteen 2021 esittely menevän tänäkin vuonna.
Ellei Luke nyt viime tingassa topristaudu. Kolme arkipäivää sillä on vielä aikaa julkistaa puutarhasatotilastojensa luomuosuus toukokuun puolella.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2021
PS. 02.06.22: Kesäkuulle meni. Vähintään: vieläkään sitä ei näy.
Näistä Luken tilastoista saattaisi nyt olla näissä tarkasteluissamme hyötyä:
Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilastot, 1.vuosineljännes 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot-1vuosineljannes-2022)
Nyt, kun on käynyt näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 05.04.22 - klo:02:03
Tuleeko tästä lisätietoa? Lisäarvoa meidän tarkasteluillemme?
VYR:n luomuraportti kevät 2022 (https://www.vyr.fi/document/1/1149/f5b8660/kotima_d61efb6_Luomuviljan_kysynnan_ja_tarjonnan_arvio_1_7_3.pdf) (pdf)
Ja päivittyykö se vielä? Oudon paljon salattuja kohtia.
***
VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.
Sen selvittämisessä, kuinka tuolle vähäiselle luomuviljamäärälle käy. Ja siitä eteenpäin: mikä on sen viennin taloudellinen merkitys?
Eipä tarvitse ihmetellä enempää. Nyt se on saatavissa, luomupuutarhasato 2021:
(taulukko) (https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db)
QuotePuutarhatilastojen julkistuksen tietoja vuodelta 2021 on korjattu 3.6.2022
Siirretään kohta tiedot Pro Luomun vertailupohjaan. " Tässä:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2021 2020 2019 2018 2017
Tarhaherne 344 638 595 300 367
Valkokaali 758 712 592 410 530
Porkkana 2497 3176 3113 2906 2145
Sipuli 318 476 388 215 222
Tomaatti 826 676 746 1427 958
Kurkku 262 162 221 459 390
Marjat 728 631 618 547 581
Omena 151 107 116 153 346
Nyt nähdään sitten, kuinka pian Pro Luomun kooste 2021 ilmestyy. Kaikki data on kasassa.
Mitään olennaisia muutoksia ei siis luomukasvisten tuotannossa tapahtunut. Aika hyvin nuo pienet muutokset myös heijastelevat muuttuneita tuotantoaloja v. 2021.
Edelleen voimme laskea luomukasvisten tuotantomääriä per capita. Ja päätyä tuloksiin, jotka eivät luomuväkeä miellytä. Tuon taulukon ulkopuolelta avomaavihannesten kokonaismäärä luomussa oli n. 4,9 milj. kiloa. Ei siis täyttä kiloa per kansalainen. Myös tämä sailyy ennallaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.22 - klo:05:10
Mutta sitä arvioitamme meidän ei tarvinne muuttaa, että myös tuona vuonna luomuhernekeittoa oli kansalaista kohti tarjolla korkeintaan lautasellinen.
Siitä huolimatta, että tarhahernettä yhä viljeltiin pinta-alallisesti eniten. Ala oli vähentynyt edellisestä vuodesta 23%.
Ja tämä viipale on tänä vuonna vain aavistuksen verran paksumpi:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.10.21 - klo:03:31
Kuitenkaan kotimaista luomuomenaa ei ole juuri missään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) myytävänä. Ja kokonaissato v. 2020 oli se 107 000 kiloa, noin 20 g per suomalainen, yksi ohuehko viipale.
Tämä ennakointimme toteutui:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.04.22 - klo:10:29
Määrällisesti suurin luomuvihannes on aina ollut porkkana. Vuonna 2020 sitä tuotettiin 3176 tonnia. Suurin tai toiseksi suurin, riippuen siitä, miksi tuotteeksi peruna luokitellaan.
Koska luomuporkkanan viljelyala väheni 2021 edellisestä vuodesta 11%, voimme odottaa, että sitä tuotettiin viime vuonna alle 3000 tonnia. Noin puoli kiloa per capita.
Tämä ei toteutunut:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.04.22 - klo:05:10
Luomusipulin kohdalla pahin pessimismi lienee ohitettu. Sen viljelyala lähestyi sitä tasoa, jolla se oli viime vuosikymmenen alussa. Ehkä tämä tietty niksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22196#msg22196) sipulimätää vastaan on purrut? Mutta paljon enempää kuin yksi luomusipuli per kansalainen ei vuonna 2021 kuitenkaan ollut saatavissa? Se asia täsmentyy satotilaston myötä.
Viljelyalan rajukaan lisäys ei auttanut. Palattiin aiempien vuosien surkealle tasolle. Siinä yhdessä luomusipulissa pysytään. Mutta se on pienempi kuin luultiin, n. 57 grammaa. (Normaali sipuli n. 100 grammaa.)
Tämä pysyy yhä totena, noin:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.20 - klo:03:17Mutta näin siis osaamme edelleen kuvitella, että kun rivitaloyhtiö haluaa oman osansa Suomen luomukaalisadosta, se ostaa yhden kaalinkerän, joka sitten jaetaan perheiden kesken, perheenjäsenten lukumäärä huomioon ottaen siten, että jokaista syöjää kohti tulee 109 grammaa.
Vuonna 2021 jokainen sai 138 grammaa.
Laskin Luken luomuviljelyn puutarhatilastoista https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db (https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db)
hehtaarikohtaiset sadot (satotaso kg/ha) vuosina 2007-2021.
En esitä suurta taulukkoa tässä vaan vain satotason (kg/ha) kehityksen indeksinä vuodesta 2013 alkaen, koska siitä alkaen on myös kasvihuonetomaatin ja kasvihuonekurkun tiedot saatavilla. Indeksissä vuosi 2013 =100.
Taulukko: Luomuvihannesten ja -marjojen satotason (kg/ha) kehitys indeksinä 2013-2021, vuosi 2013 = 100.
Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Tarhaherne 100 92 63 139 62 31 49 50 42
Valkokaali 100 126 98 92 107 98 109 115 128
Porkkana 100 108 102 97 85 101 103 108 93
Ruokasipuli 100 104 71 75 74 60 104 133 83
TOMAATTI 100 111 103 71 98 132 69 62 76
KURKKU 100 119 97 207 322 341 164 120 195
MARJAT yht. 100 70 96 92 102 83 130 85 92
Mansikka 100 94 123 100 101 89 118 87 92
Herukat 100 56 49 64 73 55 92 60 72
Vadelma 100 83 169 185 115 134 128 155 111
Muut marjat 100 30 106 110 165 82 138 95 117
OMENA 100 78 81 130 317 144 103 95 144
Esimerkiksi porkkanan hehtaarikohtainen sato oli vuonna 2021 93% siitä, mitä se oli vuonna 2013.
Viime kasvukauden alussa, alkukesästä 2021 tunnelmat olivat toiveikkaat:
Luomukasvikset tekevät kauppansa " satokausi aikaistunut ja valikoima parantunut (https://proluomu.fi/luomukasvikset-tekevat-kauppansa-satokausi-aikaistunut-ja-valikoima-parantunut/) (Pro Luomu)
Mutta toisin kävi, monen kasvin kohdalla. Erityisesti luomusipuli tuossa yllä olevassa Jarrumiehen taulukossa pistää silmään. Pahimman piti jo olla ohi. Vaan eipä ollutkaan.
Uskallettiin taas kasvattaa viljelyalaa. Mutta sitten satotaso hehtaarilta taas romahti.
Tomaatin satotason aika pysyvälle laskulle 3 viimeisenä vuonna ei löydy sellaista selitystä kuin sipulimätä luomusipuleilla.
***
Perinteisesti kesäisin Pro Luomu on yrittänyt myydä erilaisia luomutuotteita. Nyt näyttää kasviksissa siltä, että on myytävä "eioota". 8)
Pro Luomun luomukasvisten arvoketjutyöryhmällä ei kohta 2,5 vuoteen ole ollut mitään kerrottavaa. Olisi kuvitellut, että ryhmällä olisi ollut paljon keskusteltavaa.
Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Tomaatti,%20pieni%2075g,%20keskikokoinen%20125g,%20suuri%20170g) pitää jo suurena tomaattina. Mutta
yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.
Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin (https://ikaalistenluomu.fi/pikkukurkku/) painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.
***
Apropos kyseinen firma (https://ikaalistenluomu.fi/me/):
QuoteVuonna 2000 perustettu Ikaalisten Luomu Oy toimii Ikaalisissa ja Honkajoella tarjoten puhtaan luomuvaihtoehdon kuluttajien ruokapöytään ympäri Suomen. Tuotamme Ikaalisissa 2,1 hehtaarin ja Honkajoella 1,8 hehtaarin kokoisissa kasvihuoneissamme vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa kiloa tomaatteja ja kurkkua sekä 4 miljoonaa ruukkua erilaisia salaatteja ja yrttejä.
Eikö tuo merkitse sitä, että Ikaalisten Luomu Oy tuottaa
kaikki kasvihuoneiden luomutomaatit ja -kurkut? Yhteismäärä olisi jo siinä. Ihan ei saa stemmaamaan, jos (Pro Luomu, tieto vuodelta 2020):
QuoteKasvihuonetomaattia ja "kurkkua tuotettiin
luomuna yhteensä viidellä hehtaarilla
Mutta Ikaalisten Luomu Oy osaisi varmasti kertoa, mistä heidän mielestään johtuu luomutomaatin satotason lasku. Tai luomukurkun satotason suhteellinen nousu.
Tietty alan, tuon luomuviljelytavan monopolisoituminen olikin odotettavissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11747#msg11747).
Pro Luomun tuosta vuoden 2021 tiedotteesta:
QuoteLisäksi kuluttajien, joista monet arvostavat sekä luomua että kotimaisuutta, ei tarvitse enää tehdä valintaa tuontiluomun ja kotimaisen tavanomaisen välillä.
Mutta kun katsomme noita tuotettuja määriä, tuo valinta näyttää pakolliselta. Per capita laskettu määrä on niin pieni, että normaalissa perheessä olisi kaikki luomuvihannekset, jotka se osaksi tulisivat, kulutettu yhdessä tai kahdessa
päivässä. Jos perhe käyttäisi vihanneksia edes lainkaan ravintosuositusten mukaan.
Vihannesten osuudeksi myynnin arvosta Pro Luomu ilmoittaa 5%. Jos karkeasti siitä arvioimme, volyymi voisi olla n. 2,5%. Siihen mahtuu hyvin koko Suomen luomuvihannestuotanto. Nalkuttajamaineen uhallakin: Pro Luomu ei ole vuosikausiin antanut arvioita tuontituotteiden osuudesta luomumyynnissä. Niinpä meillä ei ole sitä tietoa vihanneksistakaan. Mutta oman luomuvihannestuotannon vähäisen määrän pohjalta sitäkin tuontia olisi vähän pakko olla.
Niin vihanneksissakin. Hedelmissä tietysti se yksi luomuomenanviipale per capita on täysin merkityksetön luomubanaanien ja -appelsiinien rinnalla.*)
Oikeastaan kaikissa noissa tuotteissa olisi mielenkiintoista nähdä, mistä
lajeista luomumyynti koostuu. Ja verrata siitä siihen, mitä luomuna Suomessa tuotetaan.
_____
*) tai italialaisten luomuomenoiden. Joita Lidl tarjosi kotiin kannetussa lehdykssä
(09.06.22)
Quote from: Heikki Jokipii on 03.06.22 - klo:10:09
Nyt nähdään sitten, kuinka pian Pro Luomun kooste 2021 ilmestyy. Kaikki data on kasassa.
Eikä siinä sitten kauaa mennytkään:
Luomupeltoala ja luomun myynti lähes edellisen vuoden tasolla, luomukeruualue kasvoi (https://proluomu.fi/15063-2/)
QuoteVuonna 2021 luomuviljasato jäi kesän kuivuuden vuoksi 2000-luvun heikoimmaksi. Toisaalta olosuhteet olivat suotuisat luonnonmarjoille, ja luomumarjoja kerättiinkin myyntiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Luomu Suomessa 2021 -kooste kokoaa yhteen viime vuoden julkiset luomutilastot.
Nyt sitten vaan katsomaan, mitä se on "syönyt". Eli onko siinä vielä meille uutta, ja mitä on.
Sen voi välittömästi huomata, että luomun
tuonnista ei tänäkään vuonna kerrota (vrt. juuri edellä). Vaikka kaikki tietävät, että sillä on luomussa Suomessa hyvin
merkittävä asema. Ja Pro Luomulla " koska kaupan keskusliikkeet ovat sen jäseniä " varmasti mahdollisuus kerätä siitä tarvittava tieto. Se saattaa olla jo kerättynä. Mutta sitä ei julkisteta.
Tämähän oli se suositus:
Puolen kilon kasvistavoite jää monilta suomalaisilla saavuttamatta " vain viidennes yltää siihen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/474653be-4312-48e3-9abe-5c0f1d4944fa)
Luomuvihanneksilla onnistuisi siis keskimäärin vain pari päivää. Lisäksi trendi osoittaa alaspäin (em. koosteesta):
QuoteVuonna 2021 avomaan luomuvihanneksia viljeli
170 yritystä yhteensä 973 hehtaarilla. Viljelyala
laski noin 30 % edellisvuoteen verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
tarhaherne (661 ha).
• Kasvihuonetomaatin ja "kurkun pinta-ala pysyi
samana ollen yhteensä viisi hehtaaria.
Muukin
luomutuotanto näyttää jämähtäneen käytännössä paikalleen:
Quote• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna
2021 lähes 115 miljoonaa kiloa. Luomuviljan sato
laski noin 26 % edellisvuoteen verrattuna. Sekä
tavanomaisen, että luomuviljan sato oli huonompi
kuin pitkään aikaan ja tämä johtui sateisesta
keväästä ja kuivasta kesästä.
• Luomua oli lähes 5 % maan koko viljasadosta.
QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Kysynnän eli myynnin lisäksi. Maidossa ja kananmunissa oli vähäistä kasvua.
***
Tällä kertaa mediaa ei näytä kiinnostaneen tuon Pro Luomun tiedotteen julkaiseminen. Koska siinä ei ollut mitään uutiskynnyksen ylittävää kerrottavaa? Luomumarjojen keruun kasvu ei ole tavallista
suomalaista kiinnostava juttu? Samoja marjoja kun ovat, ja suomalainen tietää sen.
Tämä tuli kyllä jo aiemminkin selväksi (tämä koosteesta):
QuoteSuomen peltoalasta 14,5 % eli lähes 328 tuhatta hehtaaria on luomussa. Luomupeltoalan osuus kasvoi 4 % edellisvuodesta. Eniten luomupeltoalaa, yli 40 tuhatta hehtaaria, on Pohjois-Pohjanmaalla.
Luomuun siirtyi viime vuonna 151 uutta tilaa, mutta luomutilojen määrä kokonaisuudessaan laski hieman edelliseen vuoteen nähden. Vuoden loppuun mennessä Suomessa oli 4 911 luomutilaa, ja niiden osuus kaikista tiloista oli 11 %.
Luomuviljelyalan kasvu perustui siis täysin luomutilojen tilakoon 6% kasvuun.
Ei ole koosteen julkistus mediaa kiinnostanut. Tuskinpa tämäkään:
QuoteSari Iivonen
@SariIivonen
·8. kesäk.
Viime vuoden luomun keskeiset tunnusluvut on julkaistu. Luomukeruualueiden merkitys kasvaa. Jopa 55 % myyntiin kerätystä villimustikasta oli #luomu'a.
Mutta se oli nyt ainoa myönteinen kehityssuunta, joka luomusta voitiin tällä kertaa mainita!!! Kaikki muu junnasi enemmän tai vähemmän paikallaan. Mutta jos tuossakin katsomme kerättyä määrää, tuo euforia huomattavasti laimenee. Noin 5 miljoonaa kiloa kerättiin, eli ei ihan kiloa suomalaista kohti. No, suomalaisille tuo ei ole tarkoitettukaan!
Lappilainen silmänkääntötemppu (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=314)
Vaikka hiukan on tuossa systeemissä muuttunut, tämä kyllä yhä koskee suomalaisia:
QuoteOnkohan kuluttaja sitten kuitenkaan valmis, pitemmän päälle, maksamaan paljonkaan (luomu)lisää tuollaisen kirjoituspöytätyön tuloksista? Tai yhtään mitään?
Mutta, ulkomaalaisten huijaamisen ei katsota olevan moraalisesti väärin. No, ulkomaalaiset huijaavat sitten vastavuoroisesti meitä. Valtaosa syömistämme luomuhedelmistä on tuontitavaraa. Kuten edellä jo todettiinkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:04:03
Niin vihanneksissakin. Hedelmissä tietysti se yksi luomuomenanviipale per capita on täysin merkityksetön luomubanaanien ja -appelsiinien rinnalla.
Nyt tuo uutinen tuli ulos MT:ssa:
Eniten luomupeltoa Pohjois-Pohjanmaalla, luomualan osuus suurin Pohjois-Karjalassa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/782b6efb-1444-4a39-964f-21f5567c998d)
Seuraili Pro Luomun tiedotetta. Painopiste oli tässä:
QuoteLuomupeltoala kasvoi viime vuonna, mutta luomutilojen määrä väheni.
Erikseen oli haastateltu tämä selitys:
Quote”Epätietoisuus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uuden kauden ehdoista ja 1.1.2022 voimaan tulleen uuden luomuasetuksen tuotanto-ohjeista on todennäköisesti lisännyt varovaisuutta luomuun siirtymisessä. Se on myös voinut vaikuttaa tilojen määrän laskuun”, Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras pohtii.
Epäilemättä tuokin voi olla syynä. Mutta kyllä luomun pysähtynyt kysyntäkin voi asiaan vaikuttaa?
Kotiin kannetussa tarjouslehdykässäkin Lidl kertoi tästä:
https://corporate.lidl.fi/vastuullisuus/polyttajaiset
Ja uskoi siinäkin luomuun (siinä lähes sama teksti):
QuoteMyös kaupan asiakkaana voit omilla valinnoillasi vaikuttaa pölyttäjien tulevaisuuteen positiivisesti. Kaupassa kannattaa suosia luomua aina kun mahdollista. Luomutuotteiden viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, jotka ovat vaarallisia pölyttäjille.
Mutta joutui sattuneesta syystä suojelemaan tuolla keinolla pölyttäjiä Espanjassa. Kaksi tarjottua hevi-luomutuotetta kolmesta oli peräisin sieltä.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.22 - klo:04:03
[..] Mutta oman luomuvihannestuotannon vähäisen määrän pohjalta sitäkin tuontia olisi vähän pakko olla.
Niin vihanneksissakin. Hedelmissä tietysti se yksi luomuomenanviipale per capita on täysin merkityksetön luomubanaanien ja -appelsiinien rinnalla.*)
Oikeastaan kaikissa noissa tuotteissa olisi mielenkiintoista nähdä, mistä lajeista luomumyynti koostuu. Ja verrata siitä siihen, mitä luomuna Suomessa tuotetaan.
_____
*) tai italialaisten luomuomenoiden. Joita Lidl tarjosi kotiin kannetussa lehdykssä (09.06.22)
Kovasti tätäkin tuodaan
hyvissä ajoin esille:
Luomumansikan satokausi lähestyy " löydä lähin luomumansikkatila (https://proluomu.fi/luomumansikan-satokausi-lahestyy-loyda-lahin-luomumansikkatila/)
QuoteLuomumansikan kukinta on alkanut tänä vuonna 1"2 viikkoa normaalia myöhemmin ja pääsatokausi alkaa heinäkuun alussa.
Mutta kovin samaan tapaan se on mansikankin kanssa kuin muunkin luomupuutarhatuotannon. Luomumansikkaa tuotettiin v. 2021 yhteensä 411 000 kiloa. Eli 74 grammaa suomalaista kohti. Eli alle 2 desilitraa. Muutama mansikka. Eikä tuotanto ole nousussa. Jarrumiehen indeksi edeltä:
QuoteMansikka 100 94 123 100 101 89 118 87 92
***
Vielä tuo on tällaisissa hinnoissa (K-kauppa):
QuoteMansikka 250g luomu Suomi 1lk
7,49
/kpl
29,96/kg
Ulkomaista Pirkka-mansikkaa tarjotaan noin kympin kilo. Selitystä hintaerolle voi etsiä myös Pro Luomun tiedotteesta: luomumansikan kasvattamisessa on melkoinen vähti ja vaiva.
Mitä syötiin 2021?
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?
Luonnonvarakeskus (https://www.epressi.com/tiedotteet/yrittajyys/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2021.html#.YrKyroOys5Y.twitter)
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia.
Edellä on tuoteryhmä kerrallaan käyty läpi, miten luomun osuutta tuosta näyttää mahdottomalta nykyisestä nostaa. Suomessa ei synny siihen riittävästi luomutuotteita. Erityisesti hedelmissä käytetty keino jää: tuodaan ulkoa.
Lisää tietoa:
Avoimeen tietoon saatu lisää ominaisuuksia
23. kesäkuuta 2022 (https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/kasvitutkimuksen-ajankohtaiset/avoin-tieto-paivityksia/)
QuoteRuokaviraston Avoin tieto -sivustolle saatu lisää ominaisuuksia Viljasadon laatu-sovellukseen. Uutena valikkona lisätty luomu. Nyt voit valita erikseen luomu tai tavanomaisesti tuotetut viljanäytteet tai sitten kaikki yhdessä kuten aiemmin. Lisäksi Avoimeen tietoon lisätty kokonaan uutena kasviryhmänä syysvehnä.
https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/kasvi/viljasadon-laatu
Quote from: Heikki Jokipii on 20.06.21 - klo:02:42
Lisäksi tulee luomumansikkaviljelyn ase: se siunattu muovi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg22134#msg22134). Jota kuluu paljon (https://yle.fi/uutiset/3-11947222). Jota ei kuitenkaan myyntipuheessa kovasti mainita, koska se ei kuulosta oikein luonnonmukaiselta. Pro Luomun mansikkauutisten (https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/) kuvituskuvissa muovia ei koskaan näy. (Lisäys 1.7.21:) Rekolan mansikkamaalta löytyi tässä suhteessa tosi vaikuttava kuva:
https://www.facebook.com/rekolanbiodynaaminenmaatila/photos/a.754514561297076/4038758776205955/
Yhtä vaikuttava se kuva on tänäkin vuonna:
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/289111566_5205345382880616_7478650115136276007_n.jpg?stp=dst-jpg_s600x600&_nc_cat=101&ccb=1-7&_nc_sid=8bfeb9&_nc_ohc=TpS5x8ZtgkkAX9lrQVP&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=00_AT_Rwg8AEhoadJopPECJ7yJopKpTSE0g9uqerjYKhFljGg&oe=62C11B17
Tuo mansikkamaa kiiltää komeasti auringossa. Tuolla niksillä saavutetaan varmasti jotain. Mutta niin paljon ei saavuteta, että tämä muuttuisi:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.06.22 - klo:05:49
Mutta kovin samaan tapaan se on mansikankin kanssa kuin muunkin luomupuutarhatuotannon. Luomumansikkaa tuotettiin v. 2021 yhteensä 411 000 kiloa. Eli 74 grammaa suomalaista kohti. Eli alle 2 desilitraa. Muutama mansikka. Eikä tuotanto ole nousussa.
Samalla voimme huomata, että tänäkin vuonna Pro Luomun mansikkauutisessa näkyy vain luonnonmukaiseksi koettua materiaalia sarkojen välissä. Eikä kiiltävää muovia.
Ruotsin Jordbruksverket julkaisi luomun satotiedot vuodelta 2021 kesäkuun 2022 loppupuolella ja luomun pinta-alatiedot toukokuussa.
Alle olen yhdistellyt luomun peltopinta-alan osuudet ja luomun viljasadon osuudet vastaavista koko peltopinta-aloista ja viljasadoista samaan taulukkoon kaikilta saatavilla olevilta vuosilta 2009-2021. Kaikki luvut koskevat luomuhyväksyttyjä (omställda) aloja ja satoja. Siirtymävaiheen (under omställning) tiedot eivät siis ole tässä mukana.
Peltoala-% = Luomuhyväksytyn peltoalan osuus koko peltoalasta, %
Sato-% = Luomuhyväksytyn viljasadon osuus koko viljasadosta, %
Luomun peltoalakerroin = Luomun peltoalan osuus jaettuna luomun viljasadon osuudella. Tämä kertoo kuinka moninkertainen luomualan olisi oltava, jotta päästäisiin samaan sadon määrään yhtä hehtaaria kohden kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä.
Vuosi Peltoala-% Sato-% Luomun peltoalakerroin
2009 8.8 2.9 3.0
2010 9.6 3.3 2.9
2011 11.5 4.0 2.9
2012 12.6 3.8 3.3
2013 13.8 4.7 2.9
2014 14.0 4.4 3.2
2015 13.9 4.4 3.2
2016 14.3 5.1 2.8
2017 15.0 5.4 2.8
2018 16.3 6.1 2.7
2019 16.9 6.6 2.6
2020 17.2 7.1 2.4
2021 17.4 6.2 2.8
Esimerkiksi vuonna 2021 olisi luomussa tarvittu 2,8-kertainen hehtaariala, jotta olisi saatu sama määrä satoa kuin tavanomaisessa yhdellä hehtaarilla. Eikä tässä taulukossa ole luomun typen "latausvuosia" (= nurmi) otettu huomioon, joten taulukko antaa liiankin hyvän kuvan luomuviljelyn höytysuhteesta.
Tässä linkki taulukkoon, josta näkee vuoden 2021 tiedot viljalajeittain, huom. taulussa mukana myös siirtymävaiheen luvut kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa:
https://jordbruksverket.se/images/18.d777b0c18183a6325a21c56/1655804946816/Tabl%C3%A5_A.png
Lähteet:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2022-06-22-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2021#h-Tabeller
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2020-06-23-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2017--spannmal-trindsad-oljevaxter-matpotatis-och-slattervall#h-Rapport
https://jordbruksverket.se/download/18.28f4d91b172cdd65219a5ee2/1592747405291/JO14SM1801.pdf
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2020-06-23-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2013--spannmal-trindsad-oljevaxter-matpotatis-och-slattervall
https://jordbruksverket.se/download/18.28f4d91b172cdd65219a6f97/1592748350720/JO14SM1401.pdf
Edellisessä viestissä oli luomuhyväksytyn peltomaan hehtaariosuudet koko peltomaasta Ruotsissa vuosina 2009-2021 ja vastaavat luomunsatojen osuudet.
Alla olevaan taulukkoon olen koonnut myös muiden luomualojen osuudet vastaavista kokonaisaloista 2005-2021 Ruotsissa. Esimerkiksi luomuhyväksytyn ja siirtymävaiheen luomunurmen hehtaariosuus koko nurmialasta oli vuonna 2021 Ruotsissa 29,6 prosenttia.
Sarakkeiden selitykset taulukon alla.
Taulukko Luomualojen osuudet vastaavista kokonaisaloista 2005-2021 Ruotsissa
Vuosi A B C D E F
2005 6.9 6.2
2006 7.1 6.3
2007 9.8 7.5
2008 10.9 8.0
2009 12.5 9.8 8.8 15.9 11.2 20.6
2010 14.2 10.7 9.6 16.8 12.8 22.5
2011 15.7 12.6 11.5 19.0 14.3 24.0
2012 15.7 13.9 12.6 21.6 14.2 24.3
2013 16.5 15.1 13.8 22.8 15.0 25.0
2014 16.6 15.3 14.0 23.6 15.1 25.5
2015 17.1 15.4 13.9 23.7 15.4 26.8
2016 18.2 15.6 14.3 23.0 16.7 26.9
2017 19.1 16.4 15.0 24.6 17.5 28.0
2018 20.2 17.8 16.3 26.5 18.6 29.7
2019 20.4 18.5 16.9 26.8 18.7 29.6
2020 20.3 18.8 17.2 27.5 18.5 29.8
2021 20.2 18.9 17.4 27.6 18.4 29.6
Vuosi A B C D E F
A = Totalt omställd mark och under omställning, % (koko luomuhyväksytyn ja siirtymävaiheen luomumaan osuus)
B = Omställd mark, % (luomuhyväksytty maa, osuus)
C = ...kermark, Omställd mark, % (luomuhyväksytty peltomaa, osuus)
D = Betesmark, Omställd mark, % (luomuhyväksytty nurmi/laidun, osuus)
E = ...kermark, Totalt omställd och under omställning, % (luomuhyväksytty ja siirtymävaiheen peltomaa, osuus)
F = Betesmark, Totalt omställd och under omställning, % (luomuhyväksytty ja siirtymävaiheen nurmi, osuus)
Taulukosta näkyy esimerkiksi, että koko luomuhyväksytyn ja siirtymävaiheen luomumaan osuus vuonna 2021 oli sama (20,2 %) kuin vuonna 2018. Luomumaan osuuden kasvu on siis pysähtynyt Ruotsissa.
Lähde
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Ekologisk%20produktion__1%20Ekologiskt%20odlad%20jordbruksmark/JO0104C06.px/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625
Tuo
20 prosenttia, johon Ruotsin luomualan osuus on pysähtymässä, onkin aika "maaginen" luku.
Myös huomautin siitä 11 vuotta sitten Aamulehden vastineessa:
Quote from: Heikki Jokipii on 13.07.11 - klo:10:23Luomun riippumattomuus kaikista ulkoisista lannoitteista on myytti. Typensidonta vapauttaa vain typpilannoitteen tarpeesta (mutta silläkin on oma hintansa!). Luomuviljely tarvitsee yhtä lailla ulkoa fosforia ja - ”potaskaa” (kaliumkarbonaatti) eli kaliumia. Mikään tilan sisäinen kierrätys ei ole enää vastaus kaupungistuneessa maailmassa. Fosforin ja kaliumin suhteen luomu ruotsalaisten SLU:n tutkijoiden mukaan onkin elänyt sen varassa, että luomutilat on perustettu vanhoille tavanomaisille viljelysmaille, joissa maaperässä jonkun aikaa vielä riittää näitä lannoitteita.
Olihan siitä täälläkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 10.06.15 - klo:06:25
Muistaakseni Kirchmannin ym. kirjasta löytyi myös arvio, miten n. 20% luomuviljelyn osuus maassa *) on eräänlainen "kriittinen" raja, sen jälkeen tämä luomun ravinnetalous alkaa merkittävästi tai jopa kiihtyvästi heikentyä?
Tämä asia tuli mieleeni tästä Jarrumiehen puheenvuorosta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=728.msg6947#msg6947), tuolla toisaalla. Ruotsalaiset nyt siis - erilaisista syistä - "jarruttavat" jo 17% kohdalla, siis ennen kuin ko. raja tulee vastaan?
Muistatko, löydätkö, Jarrumies - kun myös omistat ko. kirjan - tuota kohtaa?
Nyt kun omistan sen kirjan myös itse, niin etsin tuon kohdan ja tuohon tämällisemmän lainauksen. Eli perustelun.
PS. 12.07.22: Kävin kirjan läpi. Se ei ollut siellä. Se oli luultavasti heidän erillisessä artikkelissaan.
Päivämäärä, "dead line" on tämä. Ruokavirasto:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/luonnonmukainen-tuotanto/
QuoteVuonna 2022 voit hakea uutta luomusitoumusta ja liittää voimassa olevaan sitoumukseen lisäalaa palauttamalla lomakkeen 215 Ely-keskukseen viimeistään 15.6.2022.
Lisäksi sitoumuksiin, jotka päättyvät 30.4.2022, voit hakea vuoden jatkoa päätukihaussa 15.6. mennessä. Jos et hae jatkoa, sitoumuksesi päättyy.
Nyt mennään heinäkuussa. Niinpä periaatteessa Ruokavirasto
jo nyt tietää, mikä on Suomen luomuviljelyala v. 2022. Vaikkemme halua nyt keskellä kesää hiostaa virastoa, niin toistamme tämän ehdotuksemme:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.03.22 - klo:05:24
Mikä estäisi Ruokavirasto toimimasta samoin kuin Luke, ja julkaisemasta ennakkotiedot pian kesän jälkeen? Ja julkaisemasta tarvittaessa sitten uuden, tarkennetun version myöhemmin?
Tuli taas mieleen kun luin MT:sta tämän:
Iso osa ensi kesän tuotantopanoksista hankitaan ennen vuodenvaihdetta " näin moni aikoo lopettaa viljelyn (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bfb4f6ba-e5dd-4908-b0e5-7600afe3c5dd)
Ja kuvituksena oli lannoitesäkkejä. Konventionaalisistakin tiloista tuo siis jo tiedetään.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.04.22 - klo:02:03
VYR on ainoana Pro Luomun arvoketjuryhmistä jatkanut suht. säännöllisesti toimintaansa. Mutta sitä on vaivannut se, että se tarjoaa yhä niukemmin tietoa. Ihan äsken huomasin, että sen materiaalista on osa laitettu tunnuksen ja salasanan taakse.
Mutta tämä näyttää nyt lopulliselta:
https://www.vyr.fi/fin/luomu/
QuoteEi pääsyoikeutta kohteeseen!
Ihan huutomerkin kanssa Tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24954#msg24954) siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimittäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.
Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:
QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita " Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
MT päätti näin keskellä kesää (20.07.22) kertoa tästä:
Luomutilojen koon kasvu jatkuu, kiinnostus luomuun ennallaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ee9b88f0-c363-4379-b074-e9fd973590ee)
QuoteLuomussa viljelijöitä kiinnostaa kannattavuus ja ekologisuus. Esteitä luomuun siirtymiselle ovat etenkin rikkakasviongelmat ja byrokratia.
Onko MT saanut "tiskin alta" tietoa v. 2022 luomusitoutumuksista?
Quote from: Heikki Jokipii on 06.07.22 - klo:04:17
Nyt mennään heinäkuussa. Niinpä periaatteessa Ruokavirasto jo nyt tietää, mikä on Suomen luomuviljelyala v. 2022.
Vaan ehkä ei. Kun pääsin hetkeksi tuohon uutiseen kurkistamaan, se perustui Kantarin mielipideselvitykseen.
Quote from: Jarrumies on 06.03.22 - klo:19:47
Luomulypsylehmien määrän osuus kaikista lypsylehmistä on selvästi ajassa kasvanut mutta on edelleenkin 2021 varsin pieni (4.1 %) ja niiden meijereihin toimittaman maidon osuus vielä tätäkin pienempi (3.7 %). Tosiaankin on outoa, että lehmien osuus on noin pieni verrattuna siihen, että luomunurmen osuus 2021 oli 64 % kaikesta luomukasvien pinta-alasta. Mihinkähän muuhun käyttöön kuin luomunautojen syötäväksi tuo valtava nurmimäärä menee. Onko jossakin erittely luomunurmen käytöstä? Kertokaa, jos tiedätte.
Tuo tilanne jatkuu tänäkin vuonna:
VASTAANOTETTU MAITOM,,,,R,, YHTEENS,, (l) 2) Vastaanotettu luomumaito (l)
2022/01 187 260 225 7 022 533
2022/02 173 252 057 6 521 076
2022/03 193 032 248 7 285 608
2022/04 183 119 229 6 894 309
2022/05 186 778 044 7 112 675
2022/06 180 232 763 6 892 597
Prosenttiosuus siis edelleenkin on vain n. 3,8%.
Tästä ei ole tullut lisätietoa:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.05.22 - klo:02:33
Täytyy tarkkailla:
Tukiin tulevia muutoksia voi huomioida viljelyssä jo tänä vuonna (https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/uutiset/tukiin-tulevia-muutoksia-voi-huomioida-viljelyssa-jo-tana-vuonna/)
Muuttuuko viherlannoituksen asema (lihav. HJ):
QuoteEnsi vuonna täysin uutena tukena on tulossa haettavaksi ekojärjestelmätuki. Tukeen voi valita toimenpiteitä samaan tapaan kuin nykyisessä ympäristökorvauksessa. Vuodeksi kerrallaan valittavat toimenpiteet ovat talviaikainen kasvipeitteisyys, luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuuskasvit.
Myös luomussa? Myös tilastoinnissa?
Jos Ruokavirasto olisi jo nyt julkaissut tiedossaan olevat suunnitelmat luomualan käytöstä, niin sitten olisi lisätietoa saatu. Luomulypsylehmien määränkin v. 2022 se tietää jo.
KM:n artikkelista arviot tulevista julkistusaikatauluista:
Huippusato tilauksessa (https://kaytannonmaamies.fi/huippusato-tilauksessa/)
QuoteLuonnonvarakeskus Luken satoarviot tulevat tänä vuonna 19.8. ja 23.9., eli noin kuukautta myöhemmin kuin viime vuosina, kertoo Anneli Partala. Entiseen tapaan ne perustuvat kylvöaloihin ja ProAgrian kuntakohtaisiin hehtaarisatoarvioihin.
Rivien välistä on luettavissa, että lähes kaikki, mitä aiotaan viljellä, on sopimuksin jo nyt lyöty lukkoon. Myös konventionaalisella puolella. Melkoisen varmasti niin on luomussakin. Eli näin toistamme toivomuksemme, että nuo tiedot julkistettaisiin.
Turhanpäiten asiassa toimitaan osin sokkoina. Halutaan luomualaa sitten lisätä tai vähentää, hyvä lähtökohta olisi tietää, paljonko sitä on.
Eräs mahdollisuus ehkä olisi, että joku kansanedustaja kysyisi asiasta viattomasti kyselytunnilla? Tai joku riittävän merkittävän median edustaja mikrofonia suoraan suuhun tunkien. ;D
Kyllä se oikeastaan jo vähän
riepoo, että tuota tietoa pantataan.
Kun lukee Ruokaviraston tekstejä luomusitoumuksista, hyvin selväksi tulee, että
sitovat sopimukset täytyi tehdä vappuun mennessä. Eli ne on jo kaikki tehty.
Lisäksi asiaan tarvitaan valtiolta
rahaa. Määrärahat on annettu. Jo viime vuonna, tässä vaiheessa varmaankin jaettu myös alueellisesti. Jakoperusteena on varmasti
tarkka tieto sitoumuksista!
Tämä riepoo ehkä vielä enemmän:
Quote from: Heikki Jokipii on 20.07.22 - klo:05:04
Mutta tämä näyttää nyt lopulliselta:
https://www.vyr.fi/fin/luomu/
QuoteEi pääsyoikeutta kohteeseen!
Ihan huutomerkin kanssa Tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24954#msg24954) siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimitäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.
Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:
QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita " Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Kuulemma näin:
Kotimaisen viljan syö usein eläin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bfa3a147-c614-4569-8257-b9ae0819ebf7)
QuoteLeipäviljojen elintarvikekäyttö on vähentynyt 15‒20 vuotta. Rehukäytön osuuden kasvulle on syynsä, mutta kehitys herättää myös kritiikkiä.
Niin on luomuviljankin osalta. Nyt kun VYR on salannut meiltä tilastonsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27495#msg27495) luomuviljan käytöstä, emme voi tässäkään esittää tuoreinta*) tietoa siitä, missä määrin näin tapahtuu. Vuonna 2009 saimme tietää muualta Euroopasta tämän:
Luomumaitoväärennökset kuulemma nyt paljastetaan Saksassa (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=69)
QuoteJa nyt sitten paljastuukin, että juuri luomulehmät syövät rehua eli maissirehua reippaasti enemmän kuin tavanomaisesti hoidetut lehmät!
Jonkun - siis sellaisen, joka harrastaa luomumaitoa, ainakin Saksassa - täytyy nyt tuntea itsensä toisella tavalla petetyksi. Eikö?
*)
PS. Vanhempi selvitys on saatavilla:
https://www.vyr.fi/document/1/1045/fa48e4d/taseet_2407c01_Luomuviljatasearvio_2020_21_19_3_2021_tiivis.pdf
Siihen on nyt tyytyminen, että tämä aikaisin arvio viljasadosta 2022 ei sisällä tietoja luomusadosta:
Saammeko tänä vuonna kotimaista viljaa? (https://www.luke.fi/fi/blogit/saammeko-tana-vuonna-kotimaista-viljaa)
Linkistä löytyy jatkolinkkejä tarkempaan tietoon. Mutta nekään eivät sisällä. Ne tiedot ovat saatavissa vasta:
QuoteHeti sadonkorjuun jälkeen, eli loka- ja marraskuussa koko kotimaista tuotantoa edustamaan valitut noin 6 000 maatilaa saa satotilastokyselyn. Maatiloilta saatujen tietojen perusteella julkaistaan marraskuun lopussa ennakkotilasto ja ensi vuoden helmikuussa ne sinetöidään lopullisiksi.
No, maltetaan. Mutta ("ceterum censeo") olisi kiva ennen sitä tai edes samoihin aikoihin saada Ruokavirastolta arvio luomuviljelyalan määrästä, ja suunnitellusta käytöstä.
Tänä vuonna erityisesti jännittää (kuten useasti on edellä tuotu esille), näkyykö viherlannoitusnurmi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26641#msg26641) sen taulukoissa.
Noita tietoja todellakin varmaan joutuu odottamaan marraskuulle. Vaikka parikin isompaa luomutilaisuutta (Luomuliiton ja Pro Luomun) on ennen sitä, niiden ohjelmissa ei ole kohtaa, joissa voisi odottaa ennakkotietoja tuosta asiasta.
Tänä vuonna kun ei ole ollut luomuväen uhoa siitäkään, että luomu kestäisi sään vaihteluita tavanomaista paremmin. Me tulemme tietysti armottomasti kuitenkin analysoimaan, miten luomulle kävi, kun yleensä kävi näin keskinkertaisesti:
QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman satoarvion mukaan tällä hetkellä ennen sadon korjaamista odotettavissa on noin 3,6* miljardin kilon viljasato. Se on keskinkertainen, mutta selvästi, eli 38 %*, viime vuotta suurempi.
Tällaista uhoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg25602#msg25602) luomuväellä sen sijaan keväällä oli, lannoitteisiin liittyen. Joten tiettyä "huutoa" siilä oli, johon
tänä kesänä olisi ollut vastattava. Helpottiko luomu uhkaavaa ruokakriisiä
lainkaan?
Niukastihan on luomuviljaa edellisinäkin vuosina tullut suomalaisten syötäväksi. Osa (luomukaura) viedään, aika suuren osan syövät eläimet (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27821#msg27821). Mutta meitä vaivaa asiassa " tiedon
himo, tietoholismi (?!).
Odottaako tämä viljelijä todella tätä (MT, lihav. HJ):
Lanta leviää
luomupelloille maamiesseuran vaunulla ‒ ”Taloudellisen säästön lisäksi yhteiskoneet luovat sosiaalista kanssakäymistä tilojen välillä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/22c2198e-4715-4979-848b-9c2abe1514d9)
QuoteKouvolan Valkealassa, Anttilan kylässä viljelevä Matti Kousa odottaa etenkin kaurasta keskimääräistä parempaa satoa.
Todennäköisesti ei. Vaan hän odottaa keskimääräistä parempaa
luomusatoa?
Ihan varmasti näin miten otsikko (MT, mielipide) sanoo:
Luomusatoa on mahdollista kasvattaa " Suomessa on toteutettu yllättävän vähän luomukoetoimintaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c24f71c2-5b75-4d0d-a8b5-f609040c08f6)
Mutta handikappi on niin syvä, että riittääkö se mihinkään? Vaikka tehtäisiin, mitä voitaisiin?
Tämän kanssa on taas meidän tarkkailujemme mukaan niin ja näin:
QuoteHaastavammissa olosuhteissa luomutuotannon edut tulevat paremmin näkyviin.
Vaikkapa erityisestä kuivuuden siedosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=950.msg13025#msg13025) ei löytynyt kunnon evidenssiä.
Ja mikä tavallaan hupaisinta: erilaisia tuollaisiakin stressejä on onnistuttu (maailmalla) hanskaamaan geenimuuntelulla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg26891#msg26891)! Joka taas on luomussa ehdottomasti kiellettyä.
Kirjoittaja Sari Iivonen, johtaja (Luomuinstituutti, Luonnonvarakeskus) tekee satotasovertailuja. Ja unohtaa aktiivisesti luomun latausalan. Mutta tästä voisimme ehkä saada vastauksia meitä pitkään kaihertaneeseen kysymykseen:
QuoteKeskimääräinen satotieto ei kerro meille tilojen välisestä vaihtelusta, eikä siitä, millaisia satoja parhaat luomutilat saavuttavat. Alkuvuodesta aloitimme Hiilestä kiinni -ohjelmasta rahoitetun LuoVaMix-hankkeen, jossa tarkastellaan pitkäaikaisen luomusatotilaston avulla tilojen välistä luomusatojen vaihtelua Suomessa.
(lihav. HJ)
Tähän:
Luomusatojen kehitys ajan myötä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=752.msg4822#msg4822)
***
Tällä idealla voitaisiin ehkä pelastaa ainakin kasvot:
QuoteOn myös perusteltua pohtia sitä, pitääkö meidän viljellä luomussa samoja kasvilajeja kuin tavanomaisessa tuotannossa? Vai pitäisikö luomussa keskittyä meidän viljelyoloissamme kilpailukykyisimpiin kasveihin riittävä monipuolisuus säilyttäen?
Tuotahan on jo harrastettu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg25994#msg25994)! Ainakin yhden asiaan oikein erikoistuneen tilan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg25087#msg25087) tiedämme.
MT:ssä uskalletaan ennustaa:
Lammasmäärä painumassa ennusteen mukaan alle 50 000 uuheen ‒ vuonna 2030 Suomessa olisi runsaat 500 lammastilaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e9296cb5-1399-46ba-90fa-1efd6e07931e)
Ruokavirasto tietää luomulammastaloudesta v. 2021 luvut: 212 tilaa ja 27 123 uuhta.
Pro Luomu tietää, että luomun osuus Suomen lampaanlihasta on noin neljännes, n. 0,3 miljoonaa kiloa
Kuinka siinä sitten on käymässä? Väheneekö luomulampaanlihan tuotanto muun mukana? Vai lisääkö luomu osuuttaan? Taas voisi Ruokavirasto meitä valistaa siitä, mitä on tänä vuonna jo päätetty tehdä.
Luomulihan kokonaismäärään ei kumpikaan skenaario juuri vaikuta. Se alle kilo suomalaista kohti säilyy molemmissa aika samana.
Sari Iivonen oli vielä "Hiilestä kiinni" -keskustelussa Twitterissä ottanut em. MT-artikkelinsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28109#msg28109) (linkaten) esille:
QuotePohdin yliössä matalia #luomu'satoja ja luomusatojen kasvattamisen mahdollisuuksia Suomessa. Mahdollisuuksia on, jos on halua kehittyä.
Hanna Mattila oli kommentissaan tulkinnut näin:
Quote"Haastavammissa olosuhteissa luomutuotannon edut tulevat paremmin näkyviin", haastavat ajat ovat jo nyt Suomen kaltaisessa vauraassakin maassa, jossa typpilannoitteiden hinnat kohoavat. Hyvä, että #luomu'n mahdollisuudet tutkitaan&otetaan käyttöön #HiilestäKiinni #LuovaMix
Loogisesti tuosta seuraisi vallan hurja ryntäys luomuviljelemään. Heitähän eivät kohonneet typpilannoitteiden hinnat koske. Onko seurannut? Juuri sen haluaisimme tietää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27911#msg27911).
Mutta vaikkapa tähän uutiseen...
200 euron korotus lannoitehintoihin veti laihialaisviljelijän lähes sanattomaksi: ”Odotin 50‒100 euron nousua, tämä tuntuu jo laillistetulta ryöstöltä” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6e77e85e-9697-41ed-b349-4b8f8a143430)
Quote”Nyt on kyllä hölmistynyt olo. Hinta alkaa olla sellainen, ettei mitään järkeä.”
... ei otsikkoon ja ingressiin asti ole päässyt, että kyseinen laihialaisviljelijä olisi päättänyt siirtyä luomuun. Vaikka juuri heistä on se ikivanha vitsi, että (luomu)lannoitus hoidetaan kävelemällä pellon laidalla ja puhumalla p-kaa. Juu, tiedän: laihialaisvitsejä pitäisi kertoa hyvin säästeliäästi. ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 06.06.22 - klo:09:59
QuoteVuonna 2000 perustettu Ikaalisten Luomu Oy toimii Ikaalisissa ja Honkajoella tarjoten puhtaan luomuvaihtoehdon kuluttajien ruokapöytään ympäri Suomen. Tuotamme Ikaalisissa 2,1 hehtaarin ja Honkajoella 1,8 hehtaarin kokoisissa kasvihuoneissamme vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa kiloa tomaatteja ja kurkkua sekä 4 miljoonaa ruukkua erilaisia salaatteja ja yrttejä.
Eikö tuo merkitse sitä, että Ikaalisten Luomu Oy tuottaa kaikki kasvihuoneiden luomutomaatit ja -kurkut? Yhteismäärä olisi jo siinä. Ihan ei saa stemmaamaan, jos (Pro Luomu, tieto vuodelta 2020):
QuoteKasvihuonetomaattia ja "kurkkua tuotettiin
luomuna yhteensä viidellä hehtaarilla
Mutta Ikaalisten Luomu Oy osaisi varmasti kertoa, mistä heidän mielestään johtuu luomutomaatin satotason lasku. Tai luomukurkun satotason suhteellinen nousu.
Tietty alan, tuon luomuviljelytavan monopolisoituminen olikin odotettavissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=673.msg11747#msg11747).
Jos Ikaalisten Luomun tuotteet ovat jo valmiiksi hinnakkaita, mitä tämä sille merkitsee:
Sammuvatko valot vihannesviljelmillä? Osa kasvihuoneista jäänee tyhjiksi ensi talvena kalliin sähkön takia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f6cfadd2-f597-484d-b7a0-15e57419f478)
QuoteTomaatteja tai kurkkuja viljelevän kasvihuoneyrityksen kokonaistuotoista sähkö saattaa lohkaista jopa 40 prosentin siivun.
Ja ottaen huomion sen vallitsevan aseman, mitä ylipäänsä koko luomun kasvihuonetuotannolle?
Ovatko myös luomutomaatit ja -kurkut ensi talvena tuontituotteita?
Edelliseen vielä. Tämä arvio on kyllä tavanomaisista kasvihuonevihanneksista:
Sähkön hinta uhkaa jo kotimaisia vihanneksia: Talvella ei välttämättä ole lainkaan tarjolla tomaatteja (https://www.hs.fi/talous/art-2000009039540.html)
QuoteJo puolitoista kuukautta sitten Osuuskunta Närpiön Vihanneksen toimitusjohtaja Stefan Skullbacka kertoi HS:lle, että kotimaisista kurkuista ja tomaateista voi tulla talvella pulaa. Nyt Skullbacka vahvistaa epäilyksen.
”Tiedämme, että ainakin 30 prosenttia tuotannostamme jää varmuudella talvella pois. Se voi nousta puoleen, ja pahempiakin skenaarioita on”, Skullbacka sanoo.
Närpiön Vihannes on 34 kasvihuoneviljelijän omistama kotimaisten vihannesten tuottajaosuuskunta. Sen kautta tulee noin 60 prosenttia kaikista talvikauden kotimaisista tomaateista.
Firma on siis lähes samanlaisessa asemassa tavanomaisella puolella kuin Ikaalisten Luomu luomuvihanneksissa.
Oikeastaan ihan ihme olisi, ellei tuo ilmiö koskettaisi myös Ikaalisten Luomua. Se ei voi säästää kustannuksissa käyttämällä vain jotain luomulannoitteisiin verrattavaa "luomusähköä"! 8)
***
Tieto Ruotsista:
Sähkö kävi liian kalliiksi, Ruotsin suurin tomaatintuottaja jättää kasvihuoneen tyhjäksi ensi talvena
On parempi olla tuottamatta kuin tuottaa tappiolla. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f9f174db-a542-4b0b-8872-5912fd97a730)
Kommentit suomalaisessa Twitterissä ehkä vähän vaisuhkoja:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦 uudelleentwiittasi
Jyrki Jalkanen
@JyrkiJalkanen·11t
Kotimaisten kasvihuonevihannesten tarjonta leikkautuu voimakkaasti talven tullessa. Seuraukset arvaamattomia.
Arvaamattomiapa hyvinkin. Mutta saa sitä vähän arvailla. Kuten on edellä tehty.
Mitä ne voisivat ensi talvella maksaa? Näissä hinnoissa ei ollut vielä Ukrainan sodan tai poikkeuksellisen energian hinnan vaikutusta:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.11.20 - klo:04:57
Foodiesta tänä aamuna (kaikki kotimaisia tuotteita):
Kurkku 3,15 euroa kilo
Luomukurkku 12,60 euroa kilo
Täsmälleen nelinkertainen hinta.
Tomaatti 3,69 euroa kilo
Luomutomaatti 10,38 euroa kilo
Viime talvelta (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008621877.html) tieto:
QuoteSokoksen S-marketissa asiakkaita on liikkeellä enemmän. Täältä saisi myös espanjalaisia tomaatteja, 2,49 euroa kilo. Ne ovat syrjemmässä, sillä täällä, kuten muidenkin ketjujen kaupoissa, kotimaiset tuotteet ovat paraatipaikalla. Täällä kotimainen tomaatti maksaa 5,79 euroa kilolta.
Espanjalaisesta kurkusta ei löytynyt tuoretta tietoa. 6 vuotta sitten niitä sai jostain 0,99 euroa kilo. Kun kotimaiset maksoivat samassa kaupassa jo aika saman verran kuin v. 2020.
Jos nyt ihan mekaanisesti ja spekulatiivisesti " arvaten " pistämme mielessämme jokusen euron sähkön hintaa kotimaisiin kilohintoihin lisää, niin kyllä ainakin luomuvihanneksissa kipukynnys taitaa ylittyä. Espanjalaista tomaattia/kurkkua ei käsittääkseni kohonnut sähkön hinta koske. Öljyn hinta voisi koskea, mutta lienee (esim. kuljetuksissa) yksikköä kohti kuitenkin vähäinen.
Kipukynnys ostajalle. Tai sitten myyjälle.
***
MT arvioi:
Kotimaisesta tomaatista harvojen herkku ensi talvena? ‒ moni viljelijä jättänyt taimet istuttamatta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/adc3785f-5ea8-4fb5-8155-d7273effac69)
QuoteKurkun- ja salaatinviljelijöillä enemmän pelivaraa pohtia mitä tehdä tulevan talven viljelyjen suhteen.
Mutta ei (tuossa pätkässä) kerro, kuinka moni on noin tehnyt. Tai kuinka moni heistä oli luomuviljelijöitä.
Mutta rohkea, radikaali arvauksemme: kotimaisesta luomutomaatista (ja -kurkustakin) vielä harvemman ...herkku. Ja
vielä harvemman kuin kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) (2021). Jonkinasteinen
romahdus on niissä odotettavissa.
Sopisi omalta osaltaan Matt Ridleyn uumoilemaan suureen käänteeseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28145#msg28145). Vaikka Suomessa merkitsisi vain tuontiluomun osuuden rajua kasvua, vihanneksissa.
Nyt mennään tuon ennusteen kanssa. Ollaan noloja sitten, jos niin ei käy. 8)
Tämä tietysti saattaa onnistua, ja helpottaa firman tilannetta:
IKAALISTEN LUOMU TUOTTAA JATKOSSA KAIKEN L,,MMÖN HUKKAENERGIASTA " ILMAN POLTTOAINETTA (https://ikaalistenluomu.fi/uutiset/ikaalisten-luomu-tuottaa-jatkossa-kaiken-lammon-hukkaenergiasta/)
No, sittenpähän näemme. Ei vedetä vielä ennustustamme pois.
Twitterissä:
QuoteAura Lamminparras
@AuraLamm·5. syysk.
Luomussa satotasot ovat usein tavanomaisia pienemmät, mitä sille voitava tehdä?
@SariIivonen avaa ratkaisukeskeisesti asiaa. Luomusatoja voidaan parantaa hyvillä menetelmillä ja tutkimukseen panostaen, parhaat luomuviljelijät saavat jo huippusatoja.
Tämä vertailu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg19275#msg19275) ei kuitenkaan vakuuta. Eivätkä muutkaan vastaavat vertailut. Uskoa voi, että kaikki osallistujat (kisassa) tekevät parhaansa. Varsinaiset huippusadot saavat yhä muut kuin luomuviljelijät.
Credo quia absurdum (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg4507#msg4507). Eikä papin tai piispan asemassa olevan sovi liian avoimesti epäilyksistään seurakunnalle kertoa. Tuo 'usein' on ehkä vielä sopivaa.
Ylhäinen kehuu vetämäänsä keskustelua:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·23t
Parhaat koskaan kuulemani puheenvuorot huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta. Tätä keskustelua toivoisi julkisuuteen. #luonnonvarapäivät2022 oli hienoin tilaisuus jonka olen juontanut. Kiitos puhujille että huumorinne kesti. Kenelläkään ei ollut tylsää 😁
Ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden haasteet esillä Luonnonvara- ja biotalouspäivillä (https://mmm.fi/-/ruokajarjestelman-ja-huoltovarmuuden-haasteet-esilla-luonnonvara-ja-biotalouspaivilla)
Julkisuuteen mekin sitä. toivoisimme.
Seuraavana Ylhäisellä olikin sitten tämä twiitti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg28278#msg28278).
Katsoin noista Oikarisen, Känkäsen ja Gröhnin esitelmien pdf:t, joissa ruokajärjestelmää käsitellään. Niissä ei ollut sanaakaan luomusta, mistä lienee pääteltävissä, että luomu ei nouse esiin tehtäessä esitelmiä ruokaturvasta.
https://mmm.fi/-/ruokajarjestelman-ja-huoltovarmuuden-haasteet-esilla-luonnonvara-ja-biotalouspaivilla
https://mmm.fi/documents/1410837/112402824/mmmn-hallinnonalan-luonnonvara-ja-biotalouspaivien-ohjelma-2022.pdf/14472bf5-55ec-8f2f-540a-b5c72b274766/mmmn-hallinnonalan-luonnonvara-ja-biotalouspaivien-ohjelma-2022.pdf?t=1662645554448
Eipä ole*) tässäkään uutisessa luomusta mitään:
”Suomen turvallisuusympäristössä merkittävä muutos” " Huoltovarmuuskeskus aikoo lisätä viljan varmuusvarastoja nykyisestä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/101d2eb7-bced-45c3-beee-faae8d933c8a)
QuoteKansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen riittää nykyisen tuotantotason säilyttäminen, arvioi HVK.
Muuta kuin sillä tavalla rivien välissä, että nykyisen tuotantotason säilyttäminen ei ehkä enää luomualan lisäämistä kestä.
_____
*) vai oliko? Valitettavasti maksumuuri.
Tämän tiedotteen alareunastahan ne mainitut puheenvuorot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28282#msg28282) pdf-muodossa löytyvat:
Ruokajärjestelmän ja huoltovarmuuden haasteet esillä Luonnonvara- ja biotalouspäivillä (https://mmm.fi/-/ruokajarjestelman-ja-huoltovarmuuden-haasteet-esilla-luonnonvara-ja-biotalouspaivilla)
Tiedotteessa todetaan:
QuoteRuokavirastolla on tulevaisuudessa tärkeä rooli ruuan saatavuuden ja pitkäaikaisen ruokaturvan varmistamisessa. Oikarinen sanoi kantavansa huolta muun muassa siitä, miten järjestelmä toimii, kuinka vakaa on ruokamarkkina, miten omavaraisuutta turvataan ja miten tuotantopanoksia, etenkin lannoitteita saadaan viljelijöille.
(lihav. HJ)
Ei liene ylitulkintaa, että Ruokavirastokaan ei näe luomulla suurta roolia ruokaturvan varmistamisessa? Muutoinhan Ruokavirasto monin tavoin pitää huolta luomusta tässä maassa, mutta se näkökulma ei oikeastaan tule esille.
HVK:lta (ks. juuri edellä) voisi muuten kysyä, mikä on sen käsitys siitä, paljonko Suomella on varaa luomualaa lisätä.
Näin Oikarinen tästä PP-esityksessään:
QuoteLannoiteomavaraisuudesta...
- lyhyellä aikavälillä löydettävä uusia tuontilähteitä ammoniakille ja typpilannoitteille
- biokaasusta ei maakaasun korvaajaksi lannoitteiden valmistuksessa -vaikka biokaasun
tuottamista pyritään Suomessa lisäämään
- todennäköisempi ? maakaasun korvaaja puhtaan vetyenergian kehittämien -
vetyenergiasta ratkaisu pidemmällä aikavälillä
- merkittävä tutkimus- ja hyödyntämiskohde on puhdistamolietteen ravinteet ja niiden
kierrätyksen edistäminen
Tavoitteena poispäin fossiili-intensiivisestä maataloudesta kohti ruuantuotantoa,
joka on:...
Turvallisuutta ja kilpailukykyä
ruokaketjun kumppanina
Me uskomme myös tuohon tavoitteeseen. Ja jännitämme jo, olisiko ratkaisu jo löytynyt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg27792#msg27792). " Emme todellakaan kannata typpilannoitteiden käyttöä sen vuoksi, että fossiilisen maakaasun kysyntä pysyisi ennallaan! 8)
***
Nyt seurannee tässä triidissä pitkähkö paussi:
QuoteHeti sadonkorjuun jälkeen, eli loka- ja marraskuussa koko kotimaista tuotantoa edustamaan valitut noin 6 000 maatilaa saa satotilastokyselyn. Maatiloilta saatujen tietojen perusteella julkaistaan marraskuun lopussa ennakkotilasto ja ensi vuoden helmikuussa ne sinetöidään lopullisiksi.
Tietysti jotain voisi päätellä jo Ruokaviraston pinta-alatiedoista. Ei liene epähienoa niitä tietoja tänä vuonna vähän hoputtaa?
Tämä lähti äsken. Ja automaatti kuittasi vastaanotetuksi.
***
Ruokavirastolle
kirjaamo@ruokavirasto.fi
ALOITE
Ehdotamme, että virastonne julkaisee jo nyt, ja jatkossa vuosittain vielä aikaisemmin ennakkotiedot ylläpitämistään tilastoista:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Koska virastolla on jo kaikista niistä tieto hallussaan. Kaikki luomusitoumukset on ainakin alustavasti tehty jo alkuvuodesta 2022.
Se peruste, että ne tilastot voivat vielä, sanokaamme, vuoden loppuun mennessä muuttua, ei ole hyvä peruste olla niitä kertomatta. Nämä tiedot ovat jo nyt eri tahoille tarpeellisia. Myös julkiselle, demokraattiselle keskustelulle.
Luke menettelee satotilastojensa kanssa siten. Julkaistaan ennakko, julkaistaan lopullinen.
Pyytäisimme ehdotukseemme myös sellaista vastausta, jossa esitettäisiin perustelut ratkaisullenne asiassa. Mikä se onkin.
Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
Puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa " Turvattu Luonto ry
Osoite: c/o H. Jokipii, Klaavuntie 16 D 41, 00910 Helsinki
Email: jokiheik@hotmail.com
Tämä ennakointi on kaikista:
Kotimaisen kurkun ja tomaatin saatavuus heikkenee ensi talvena " osa viljelijöistä keskeyttää tuotannon kalliin sähkön takia (https://yle.fi/uutiset/3-12621727)
QuoteKurkkujen ja tomaattien viljely ympärivuotisesti edellyttää valotusta, ja se kasvattaa yritysten sähkölaskuja. Sähkö onkin kasvihuoneille merkittävin tuotantopanos talvella.
Kasvihuoneita ei Kauppapuutarhaliiton mukaan lämmitetä sähköllä, vaan esimerkiksi biopolttoaineilla.
Joten:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.09.22 - klo:03:09
Tämä tietysti saattaa onnistua, ja helpottaa firman tilannetta:
IKAALISTEN LUOMU TUOTTAA JATKOSSA KAIKEN L,,MMÖN HUKKAENERGIASTA " ILMAN POLTTOAINETTA (https://ikaalistenluomu.fi/uutiset/ikaalisten-luomu-tuottaa-jatkossa-kaiken-lammon-hukkaenergiasta/)
No, sittenpähän näemme. Ei vedetä vielä ennustustamme pois.
Luomutuotanto ei tule YLE:n uutisessa erikseen esille.
Sain Ruokaviraston Sampsa Heinoselta vastauksen:
QuoteEnnakkotilastojen 2022 julkaisu on viivästynyt yksinkertaisesti muiden kiireiden takia. Ennakkotilastot eivät ole mikään lakisääteinen tehtävä, mutta tarvitsemme niitä itsekin toiminnan suunnitteluun, eli pidämme niitä tarpeellisina.
[..]
Mukava, että tilastot maistuvat ja ennakkotilastot 2022 on nyt päivitetty tänne: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Muistin kiittää!
Mitä on Ruokaviraston tilastoista nähtävissä?
Muutokset viime vuoteen ovat pieniä, yhtä lukuunottamatta.
Luomuviljelijöiden määrä 4886 on käytännössä sama kuin viime vuonnakin. Samoin eläintilojen määrä 1200 (ja siten myös osuus n. 25%).
Luomualan kokonaismäärä on vähän kasvanut (lukuun 14,8%), samoin luomuhyväksytty ala. Lasketaan jälkimmäisestä tarkka luku vielä kertaalleen, kun saadaan tietoja sadoista (jos on tarpeen).
Se poikkeus on siirtymävaiheen ala. Joka näyttää oikeastaan romahtaneen: -18%.
Viljelyalan käytön tilastossa tuli se pettymys, että vastoin odotuksiamme viherlannoitusnurmea ei vieläkään ilmoitettu erikseen. Nurmi säilyi vallitsevana luomuviljelyn muotona, osuus n. 62%. Se ei edelleenkään ole oikein suhteessa siihen, että luomueläintilojen osuus on vain em. neljännes.
Viljalajeista luomukauran viljelyala oli edelleen kasvanut voimakkaimmin. Mutta myös luomuvehnän ala oli hiukan kasvanut. Luken satotilastoja odotellessa.
***
Luomupuutarhakasvien ja luomueläinten lukuja joudamme odottamaan. Mutta ehkäpä nekin kohta saadaan. ;D
Tämä tieto tulikin sitten, paikallislehdestä:
Ikaalisten Luomu säästää sähkökuluissa vähentämällä tuotantoalaa talvella " lämmöntuotannossa yritys on pian täysin omavarainen (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-saastaa-sahkokuluissa-vahentamalla-tuotantoalaa-talvella-lammontuotannossa-yritys-on-pian-tays/)
Vaikka viitataan uusiin ratkaisuihin lämpöasiassa, myönnetään, miten ratkaiseva on valo. Joka tuotetaan sähköllä.
Tämän kanssa menemme edelleen:
Quote from: Heikki Jokipii on 04.09.22 - klo:02:10
Mutta rohkea, radikaali arvauksemme: kotimaisesta luomutomaatista (ja -kurkustakin) vielä harvemman ...herkku. Ja vielä harvemman kuin kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) (2021). Jonkinasteinen romahdus on niissä odotettavissa.
Sopisi omalta osaltaan Matt Ridleyn uumoilemaan suureen käänteeseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28145#msg28145). Vaikka Suomessa merkitsisi vain tuontiluomun osuuden rajua kasvua, vihanneksissa.
Nyt mennään tuon ennusteen kanssa. Ollaan noloja sitten, jos niin ei käy. 8)
Romahduksesta
yritetään tehdä Ikaalisissa hallittua.
Alla oleva taulukko on on laskettu Ruokaviraston taulukosta: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasva2022-ennakkotietoja.pdf
Luomukasvilajien pinta-alojen osuudet (%) luomuhyväksytystä tuotantoalasta 2015-2021 ja 2022 ennakko
Vuosi Ruis Vehnä Kaura Ohra Svilja Herne Hpapu Rypsi Nurmi Kesanto Muut kasvit
2022e 1.6 3.3 15.5 2.9 4.5 1.7 1.0 1.6 61.7 1.5 4.7
2021 1.8 3.3 14.3 2.8 5.0 1.4 1.0 1.4 61.1 1.2 6.0
2020 1.7 3.0 14.5 3.9 5.4 1.7 1.4 0.9 60.3 1.8 5.5
2019 1.8 2.7 13.0 2.9 5.2 1.1 1.3 0.9 63.0 1.7 6.4
2018 1.3 2.6 13.8 2.7 5.4 0.8 1.2 0.8 63.5 1.5 7.9
2017 1.5 2.3 15.0 2.4 5.3 1.1 1.4 0.7 61.9 1.6 5.6
2016 2.3 2.5 14.4 2.5 5.3 1.0 1.4 0.8 60.5 2.3 9.2
2015 2.8 3.0 12.7 2.7 5.2 1.4 1.5 1.4 59.6 2.1 9.9
Svilja = Seosvilja, Hpapu = Härkäpapu
Tässä en ottanut mukaan vuotta 2014, koska huomasin, että Ruokaviraston taulukon hehtaariluvuissa on virheitä vuonna 2014. Yhteensä luvuksi vuonna 2014 on ilmoitettu 188720 vaikka yksittäisten kasvien yhteenlaskettu summa on 211746. Virheet ovat luultavimmin nurmen, kesannon tai muut kasvit luvuissa, koska ne poikkeavat varsin paljon vuoden 2015 luvuista.
Jatkoa edelliseen viestiin.
Alla oleva taulukko on laskettu Luken taulukosta Käytössä oleva maatalousmaa:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__22%20Kaytossa%20oleva%20maatalousmaa/
Nämä luvut sisältävät sekä tavanomaisen viljelyn että luomun.
Eri viljelyalojen osuuksia (%) laskettaessa on käytetty niiden osuutta vuonna 2022 viljellystä alasta ja kesantoalasta yhteensä, joka oli 2 268 000 hehtaaria.
Osuus vuonna 2022
%
90.7 % VILJELTY ALA YHTEENS,,
47.4 % VILJAT YHTEENS,,
10.3 % Vehnä yhteensä
1.6 % .Syysvehnä 1)
8.7 % .Kevätvehnä 2)
0.9 % Ruis yhteensä
0.9 % .Syysruis
0.0 % .Kevätruis
19.1 % Ohra yhteensä
16.2 % .Rehuohra
3.0 % .Mallasohra
14.9 % Kaura
1.9 % Seosvilja 3)
0.1 % Tattari
0.2 % Muut viljat 4)
35.4 % NURMET ALLE 5 v. YHTEENS,,
.. Kuivaheinä 5)
.. Säilörehu 5)
.. Tuorerehu 5)
2.3 % Laidun
0.6 % Siemenheinä
7.9 % MUUT VILJELYKASVIT YHTEENS,,
0.9 % Peruna yhteensä
0.4 % .Ruokaperuna
0.0 % .Varhaisperuna
0.1 % .Ruokateollisuusperuna
0.3 % .Tärkkelysperuna
0.1 % .Muu peruna 6)
0.4 % Sokerijuurikas
1.5 % Herne 7)
0.5 % Härkäpapu
1.5 % Rypsi
0.4 % Rapsi
0.0 % Öljy- ja kuitupellava
0.7 % Kumina
0.1 % Ruokohelpi 10)
0.7 % Vihantavilja
0.7 % Puutarhakasvit 11)
0.4 % Muut kasvit 12)
9.3 % KESANTOALA YHTEENS,,
3.1 % Kesannot 13)
5.4 % Luonnonhoitopellot 14)
0.7 % Viherlannoitusnurmi
100.0 % VILJELTY ALA JA KESANTOALA YHTEENS,, (2 268 000 ha)
Taulukosta selviää, että vuonna 2022 nurmia on 35.4 % (luomualaa ei siis miinustettu).
Vastaava luku luomussa on 61.7 %. Kesantoala on yhteensä 9.3 %, jossa varsinaista kesantoa 3.1 %, luomussa 1.5 %.
Luomun luvut ovat edellisessä viestissä.
Kokonaissadosta saamme koko ajan päivittyviä arvioita (23.09.22):
Viljasadoksi arvioidaan 3,6 miljardia kiloa " kahden heikon vuoden jälkeen paluu keskinkertaiseen satoon on huojentavaa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/viljasadoksi-arvioidaan-36-miljardia-kiloa-kahden-heikon-vuoden-jalkeen-paluu-keskinkertaiseen-satoon-on-huojentavaa)
Mutta siihen lienee tyytyminen, että luomusadon osalta on odotettava marraskuulle.
Mennään vähän asioiden edelle. Elokuun maidontuotantotilastoa.
Maidontuottajia 4 700
Joista luomumaidon tuottajia 130
Tuotettua maitoa, 179 055 946 litraa
Josta luomumaitoa 636 291 litraa
Eli noin 3,6%. Vuonna 2021 luomumaidon osuus oli n. 3,7%. Samoissa siis mennään kuin viime vuonnakin.
Tiedot täältä:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-elokuu-2022-ennakko
***
Tietoa lihantuotannosta ilmestyy:
31.10.2022
Lihantuotanto, syyskuu 2022 (ennakko)
Mutta luomulihan osuuden selvittämisessä on odotettava koko vuoden tietojen valmistumista.
Lasketaan hieman tarkemmin. Luken tilastoista on saatavilla luomumaidon tuotantotiedot vuodesta 2000 alkaen (ks. tietokantataulukoiden linkit sivulta https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-elokuu-2022-ennakko).
Alla olevaan taulukoon olen laskenut seuraavat tunnusluvut:
osuus% = luomumaidon osuus prosentteina meijerimaidon kokonaistuotannosta
m%-yks. = luomumaidon osuuden muutos prosenttiyksikköinä edelliseen vuoteen verrattuna
m% = luomumaidon osuuden muutos prosentteina edelliseen vuoteen verrattuna
osuus% m%-yks. m%
2000 0.69 %
2001 0.79 % 0.10 14.12 %
2002 0.98 % 0.19 24.59 %
2003 1.17 % 0.19 19.11 %
2004 1.38 % 0.21 18.40 %
2005 1.18 % -0.20 -14.15 %
2006 1.16 % -0.02 -1.93 %
2007 1.21 % 0.04 3.79 %
2008 1.28 % 0.08 6.46 %
2009 1.33 % 0.05 3.58 %
2010 1.35 % 0.02 1.83 %
2011 1.43 % 0.08 5.94 %
2012 1.72 % 0.28 19.74 %
2013 1.86 % 0.14 8.13 %
2014 2.06 % 0.20 11.03 %
2015 2.33 % 0.27 13.07 %
2016 2.38 % 0.05 1.97 %
2017 2.72 % 0.35 14.65 %
2018 3.02 % 0.29 10.76 %
2019 3.27 % 0.25 8.41 %
2020 3.45 % 0.17 5.31 %
2021 3.67 % 0.22 6.48 %
2021
tammi-elo 3.66 %
2022
tammi-elo 3.77 % 0.11 3.01 %
Taulukosta näkyy, että luomumaidon osuus on ajan myötä selvästi kasvanut mutta ei tasaisesti. Viime vuosina osuuden kasvu on selvästi hidastunut, esim. vuonna 2017 osuuden kasvu oli yli 14 prosenttia edelliseen vuoteen 2016 verrattuna mutta on sen jälkeen hidastunut jatkuvasti vuoden 2021 6,5 prosenttiin. Ja vuoden 2022 tammi-elokuun aikana osuuden kasvu oli enää 3 % verrattuna vuoden 2021 vastaavaan aikaan tammi-elokuussa, prosenttiyksikköinä ilmaistuna kasvu oli 0,11 %-yksikköä.
Lisäys 27.9.2022: Unohtui eilen laittaa taulukkoon myös vuodet 2000-2005, lisäsin ne juuri äsken.
Maidoksi ei siis edelleenkään luomun valtava nurmimäärä muutu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27604#msg27604). Eikä luultavasti lihaksikaan. Jarrumiehen tuossa edellä osoittama tietty kasvukaan ei lopulta riitä mihinkään. Erittäin suuri osa " jopa valtaosa " luomuviljelyalasta ei tuota syötävää.
Joka tosiasia näyttää olevan Suomessa luvallista ihan tuosta vain unohtaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg28564#msg28564). Edes selittelemättä.
Quote from: Heikki Jokipii on 18.09.22 - klo:07:29
Tämä tieto tulikin sitten, paikallislehdestä:
Ikaalisten Luomu säästää sähkökuluissa vähentämällä tuotantoalaa talvella " lämmöntuotannossa yritys on pian täysin omavarainen (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-saastaa-sahkokuluissa-vahentamalla-tuotantoalaa-talvella-lammontuotannossa-yritys-on-pian-tays/)
Vaikka viitataan uusiin ratkaisuihin lämpöasiassa, myönnetään, miten ratkaiseva on valo. Joka tuotetaan sähköllä.
Kauppapuutarhaliitto teki tämän arvion:
Tomaatin tuotanto vähenee puoleen tulevana talvena (https://kauppapuutarhaliitto.fi/tomaatin-tuotanto-vahenee-puoleen-tulevana-talvena/)
Quote" Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10"20 prosenttia, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.
Mutta ei tehnyt erikseen arviota luomutomaatista ja -kurkusta.
Käytännön Maamiehen satokisatulos tänä vuonna:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·13t
Syysrypsikisan kolmen parhaan joukkoon pääsemiseksi vaadittiin yli kolmen tonnin hehtaarisato. 1. Juho-Matti Ojanperä, 3 320 kg/ha, #Legato, Kauhava
2. Antti Mäkinen, 3 123 kg/ha, #Arrivée, Evijärvi
3. Petri Tanskanen, 3 100 kg/ha, Arrivée, Polvijärvi #syysrypsi #syysrypsikisa
Otetaan vertailuluku vaikka täältä (2013):
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
QuoteEsimerkiksi viime vuonna luomurypsiä viljeltiin Suomessa 2000 hehtaarilla ja siitä saatiin noin 1,7 miljoonan kilon sato.
Keskimääräinen hehtaarisato siis noin 850 kg.
Tuosta tämänvuotisesta Suomen ennätyksestä Ylhäinen kertoi vielä:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·12t
Tältä Suomen ennätys #syysrypsi sadonkorjuu Kauhavalla Juho-Matti Ojanperän pellolla näytti. Satoa tuli 3320 kg/ha, puintikosteus 9,2%, öljy 40,4%, puintipvm 15.8. #syysrypsikisa Esikasvi nurmi, erm KHt, pH 6,6. Pelkkä glyfosaatti ja äestys ennen kylvöä -> vesitila hyvä.
https://twitter.com/i/status/1575464143909527557
PS. 03.10.22. Tämä pikkutieto tekee kärsimättömän uteliaaksi:
Syysrypsistä uusi satoennätys
Hyvä kasvukausi siivitti syysrypsituloksia. (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5917ddd5-3544-4962-b4a6-0592587fba70)
Kuinka kävi luomusyysrypsille?
Hieman huvittava on tämä kehotus (lihav. HJ):
Luomu Juusto-makaronilaatikko (https://www.myllynparas.fi/reseptit/luomu-juusto-makaronilaatikko)
QuoteKypsennä 200-asteisessa uunissa n. 1 tunti. Käytä Luomu Makaronin lisäksi myös muina raaka-aineina luomua, mikäli mahdollista.
Tietysti tulee mieleen tämä meidän "klassikkomme" (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=399). Mutta myös se, että joistakin luomuvihanneksista voi johonkin aikaan vuodesta ihan oikeasti olla pulaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26859#msg26859).
Kasvihuoneissa kasvatettavia vihanneksia ei reseptissä ole. Mutta sipuli oli. Ja se saattaa jo olla luomuna syöty Suomessa loppuun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794)
Se on lähtenyt liikkeelle:
Luken satokysely on käynnissä " luotettava tieto on päätöksenteon perusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/9d55e333-b8c5-4c19-b98f-6a1bc35f3bf4)
QuoteNoin 6200 maatilaa on syys"lokakuun vaihteessa saanut kirjepostissa ohjeet verkkokyselyyn.
Mutta sen verran varmistuksineeen raskas prosessi on, että:
QuoteTämän vuoden satotiedoista on saatavilla ennakkotilasto 24. marraskuuta. Lopullinen satotilasto valmistuu helmikuussa.
Tuossa otsikossa on mainittu perustelu sille, että myös me olemme niin kiinnostuneita noista tilastoista!
Quote from: Heikki Jokipii on 04.09.22 - klo:02:10
Mutta rohkea, radikaali arvauksemme: kotimaisesta luomutomaatista (ja -kurkustakin) vielä harvemman ...herkku. Ja vielä harvemman kuin kuin nykyisin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) (2021). Jonkinasteinen romahdus on niissä odotettavissa.
Sopisi omalta osaltaan Matt Ridleyn uumoilemaan suureen käänteeseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg28145#msg28145). Vaikka Suomessa merkitsisi vain tuontiluomun osuuden rajua kasvua, vihanneksissa.
Nyt mennään tuon ennusteen kanssa. Ollaan noloja sitten, jos niin ei käy. 8)
Täällä kävi näin:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·1t
Yksi Hollannin suurimmista kasvihuoneyrityksistä, Plantise, panee pillit pussiin. Ei kannata enää. Plantisella on sekä perinteistä että luomutuotantoa. https://landbouwleven.be/14962/article/2022-10-07/grote-nederlandse-plantenkweker-stopt-wegens-hoge-kosten
Näin tavanomaisella puolella, Suomessa:
Näkymät synkkenevät Närpiön kasvihuoneissa: pahimmassa tapauksessa kaikki 1 000 työntekijää lomautettuna talven yli (https://yle.fi/uutiset/74-20002644)
Ja kyllä: johtaa ajatukset siihen, kuinka luomupuolella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28182#msg28182).
Voisiko jo tästä tilaisuudesta irrota meitä kiinnostavaa tilasto- ym. tietoa?
Valtakunnalliset Luomupäivät tänä vuonna Hämeessä " tarjolla ratkaisuja omavaraisuuteen ja muutoskestävyyteen (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/valtakunnalliset-luomupaivat-tana-vuonna-hameessa-tarjolla-ratkaisuja-omavaraisuuteen-ja-muutoskestavyyteen.html)
Etsitäänpä ohjelmasta. Seuraavassa lihavoitu ne kohdat, joissa ehkä uutta tietoa voisi tulla:
QuoteLuomupäivät avaa luomuviljelijä, kuvataiteilija Osmo Rauhala. Torstaina kuullaan painavaa asiaa palkokasveista osana luomutilan viljelykiertoa, luomulihan tuotannosta sekä Suomen uudesta CAP-suunnitelmasta luomun näkökulmasta. Toisena tapahtumapäivänä perjantaina keskitytään luomusatojen parantamiseen, luomumarkkinoiden kehittämiseen sekä luomukotieläintilojen eläinten hyvinvoinnin ja talousosaamisen vahvistamiseen.
No, ellei tule, niin odottamamme päivämäärä 24.11.22, jolloin luomusatotilasto (ennakko) ilmestyy, on oikeastaan tuota pikaa käsillä. Mutta tarkistetaan nuokin, jos aineisto eli esitykset ilmestyvät nettiin.
Yleisellä tasolla, kaikkia koskien:
Kotimainen tomaatti voi talvella olla luksusta " jatkossa Suomeenkin virtaa entistä enemmän marokkolaista peruspyöreää (https://yle.fi/uutiset/74-20003290)
QuoteLuonnonvarakeskuksen Hanna Karikalliolla on arvio tomaatin hintatasosta: siitä tulee talvella luksusta.
Karikallio uskoo, että tomaatti voi kallistua talvella kymmeniä prosentteja. Alalla on kuultu arvioita jopa 15 euron kilohinnoista.
" Kun tarjonta vähenee näin voimakkaasti, hinnannousukin on tosi rajua. Kotimaisesta tomaatista tulee luksustuote, jota on tarjolla niille, jotka siitä pystyvät maksamaan
Palstan lukijalle jätämme nyt arvion, mitä se merkitsee luomutomaateille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29098#msg29098). Missä on kipukynnys? Toisaalta olemme jo kauan tienneet tämän:
Luomun hullut hinnat (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=463)
QuoteToisaalta myös aivan mielettömät luomuhinnat ovat mahdollisia. "Luomulaadun" tms. idea on saatu siinä määrin osallle ostavaa yleisöä läpi (vaikkei sillä mitään perusteita olekaan), että osa kuluttajista katsoo, että kannattaa maksaa jopa mielettömiä hintoja, jos tuote vain on luomua.
YLE:n ingressi:
QuoteEuroopassa tomaatintuotanto supistuu tänä vuonna yhdeksällä prosentilla. Suomessa talven tuotanto jää alle puoleen tavallisesta. Tomaattivaje näkyy hinnoissa ja tomaatin alkuperässä.
Kuvituskuvassa (joka on myös video) näkyy teksti " "Ikaalisten Luomu". Tällä kertaa sitä ei ehkä pidä tulkita piilomainonnaksi. Videolla haastateltu kauppias sanoo:
QuoteJos jonkin erikoistomaatin tuottaja on päättänyt jättää viljelemättä, sellainen tuote jää sitten tietenkin pois.
***
Koska tomaatti on kasvihuonetuote, Ruokavirasto ei kerro tilastossaan erikseen sen viljelyalasta. Joten emme sieltä näe tätä kehitystä, emme pysty vertaamaan viime vuoteen.
Oikeastaan tämä on vähän ihmeteltävä juttu. Ihan arkijärjen mukaan kasvihuoneviljelyssä luomun handikappi on
pienempi kuin monessa muussa viljelyssä (tuholaisten torjunta onnistuu paremmin jne.). Mutta kuitenkin on näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.06.22 - klo:09:59
Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Tomaatti,%20pieni%2075g,%20keskikokoinen%20125g,%20suuri%20170g) pitää jo suurena tomaattina. Mutta yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.
Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin (https://ikaalistenluomu.fi/pikkukurkku/) painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.
Eikä niitä siis ole pystytty tuottamaan sellaiseen hintaan, että tuon enempää menisi kaupaksi?
Noin siis niin sanoakseni normaaliaikaan. Nyt sitten tarkkailemme sitä, mitä tapahtuu, kun sähkö maksaa paljon. Periaatteessa sen pitäisi kohdella tasapuolisesti luomua ja tavanomaista. Mutta intuitioni on, että siitä johtuva lisähinta tulee vielä jo ennestään korkean luomuhinnan päälle. Koska sillä hinnalla oli syynsä. Se ei johtunut vähittäiskauppiaiden ahneudesta.
Quote from: Heikki Jokipii on 17.09.22 - klo:02:11
Mitä on Ruokaviraston tilastoista nähtävissä?
Muutokset viime vuoteen ovat pieniä, yhtä lukuunottamatta.
Luomuviljelijöiden määrä 4886 on käytännössä sama kuin viime vuonnakin. Samoin eläintilojen määrä 1200 (ja siten myös osuus n. 25%).
Luomutilojen osuutta olisi yhä helpompi ( ;D) kasvattaa:
https://mobile.twitter.com/jukka_tee/status/1592865820924747776/photo/1
Apropoo, nuo Ruokaviraston tilastot. Olisin toivonut, että sieltä yhä puuttuvat osat olisi julkaistu ennen Luken luomusatotilastoja, jotka tulevat ensi viikon torstaina. Saapi nähdä, tulevatko siihen mennessä. Enpä nyt enää hoputa.
Askel askeleelta (16.11.22)?
Ikaalisten Luomu myi Honkajoen tarhansa alan isolle konsernille " syynä tuntuvasti kasvaneet energiakustannukset (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-myi-honkajoen-tarhansa-alan-isolle-konsernille-syyna-tuntuvasti-kasvaneet-energiakustannukset/)
Viitaten tietysti useisiin puheenvuoroihin em. yrityksestä edellä. Relevantti tässä yhteydessä on myös keskustelumme luomutomaatin ja-kurkun hintakehityksestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29404#msg29404) nyt, näinä aikoina.
Luken raportti tuli taas täsmällisesti!!! Juuri luvattuna päivänä:
Vuoden 2022 viljasato on katovuoden jälkeen normaali " kasvua miljardi kiloa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/vuoden-2022-viljasato-on-katovuoden-jalkeen-normaali-kasvua-miljardi-kiloa)
Sato ja viljasadon laatu 2022 ja luomusato, ennakko (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-viljasadon-laatu-2022-ja-luomusato-ennakko)
Siitä saataviin tietoihin on on täällä varmaankin useallakin kommentoitavaa. Omalta osaltani aloitan kommentoinnin hiukan myöhemmin.
Luken uutinen kertoo luomun eteenpäin menosta:
QuoteLuomuviljasato kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta
Luomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin viisi prosenttia. Kaura on selkeästi tärkein luomuna tuotettu vilja, sen osuus kokonaisluomuviljasadosta on 60 prosenttia.
Luomukaurasato ylittää tänä vuonna sata miljoonaa kiloa, jolloin sen osuus kokonaiskaurasadosta on lähes yhdeksän prosenttia. Luomuruista tuotettiin tänä vuonna lähes 10 miljoonaa kiloa. Sen osuus kokonaisruissadostamme on 15 prosenttia.
Tilastosivukin näin:
QuoteLuomuviljasato vuonna 2022 on yhteensä 173 miljoonaa kiloa (+49 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %
Osuus kasvoi kokonaisella prosenttiyksiköllä: viime vuonna se oli 4%. Myös tavanomainen kasvoi, mutta ei yhtä paljon:
QuoteViljasato vuonna 2022 on yhteensä 3,6 miljardia kiloa (+38 %, verrattuna edellisvuoteen)
Onko luomu siis saavuttanut tai saavuttamassa tavanomaisen? Eipä niin voi vieläkään sanoa. Luomun viljelyalan osuus on nyt 13,4% (siirtymävaihealan kanssa 14,8%).
Tyylikkäästi Luke kertoo tänäkin vuonna luomun ja tavanomaisen sadot ja satotasot vierekkäin:
Viljelykasvien sato muuttujina Vuosi, ELY-keskus, Kasvilaji, Tieto ja Tuotantotapa (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi)
Hyvin näyttävät satotasot siinä pysyneet ennallaan.
Tuolta osin vertailu on helppoa. Latausalan huomioon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26641#msg26641) ottaminen ei vieläkään ole. Siksi on käytettävä myös noita luomun kokonaisalan lukuja arvioinneissa (esim. edellä olevat 13,4% ja 14,8%).
Yhä enemmän siis luomuviljely Suomessa tarkoittaa kauraa:
QuoteLuomuviljan osuus Suomen koko viljasadosta on noin viisi prosenttia. Kaura on selkeästi tärkein luomuna tuotettu vilja, sen osuus kokonaisluomuviljasadosta on 60 prosenttia.
Luomukaurasato ylittää tänä vuonna sata miljoonaa kiloa, jolloin sen osuus kokonaiskaurasadosta on lähes yhdeksän prosenttia. Luomuruista tuotettiin tänä vuonna lähes 10 miljoonaa kiloa. Sen osuus kokonaisruissadostamme on 15 prosenttia.
Tuo tulos saavutettiin sillä, että luomukauran osuus kauran viljelyalasta oli 15,5 prosenttia.
Mihin tuo luomukaura käytetään? Nyt tarvitsisimme VYR:in tietoa, joka on nyttemmin meiltä salattu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27821#msg27821). Vanhemman (2021) selvityksen mukaan n. kolmannes meni rehuksi. Muualta tiedämme, että aika ison osan siitä syövät ulkomaalaiset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg28780#msg28780).
***
Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
Sokerijuurikasta ei edelleenkään Suomessa luomuna viljelty. Luomusokeri siis haetaan yhä Tanskasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg7794#msg7794). Tai sitten jostain eksoottisista maista, eksoottisessa muodossa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg22537#msg22537). " Sokeri ei tietysti välttämättömyyshyödykkeisiin kuulu. Mutta äitini kertomana tiedän, että 1950 syntyneenä ehdin vielä saada kahvi- ja sokerikortin kansanhuoltoviranomaisilta yhä vielä hiukan jatkuneena pula-aikana. Tapahtui tietysti ennen olympialaisia 1952.
_____
*) loput tärkkelysperunaa. Jota Wrangin tietojen mukaan viedään (perunajauhoina?) paljon luomuna ulkomaille.
Katsotaan kaikkia pääviljoja. Luken taulukoita yhdistelemällä:
Luomuohra 15 miljoonaa kiloa (+38 %) " osuu kokonaisohrasadosta 1 % " osuus kokonaisalasta 1,9 %
Luomukaura 104 miljoonaa kiloa (+79 %) " osuus kokonaiskaurasadosta 9 % " osuus kokonaisalasta 13,4 %
Luomuvehnä 22 miljoonaa kiloa (+21 %) " osuus kokonaisvehnäsadosta 3 % " osuus kokonaisalasta 4,5 %
Luomuruis 10 miljoonaa kiloa (+15 %) " osuus kokonaisruissadosta 15 % " osuus kokonaisalasta 23,4 %
Jakolaskulla. Suomalaista kohti:
Luomuohra 2,7 kiloa
Luomukaura 18,9 kiloa
Luomuvehnä 4 kiloa
Luomuruis 1,8 kloa
Pointtini: keskimääräinen suomalainen ei luomuviljan olemassaoloa juurikaan huomaa. Kaurankaan, jonka katoamisesta aika näkymättömiin edellisessä puheenvuorossa (eri viljelyosuus siellä " tarkistetaan!).
Ruokaperunan vähäisyys luomuna (myös edellisessä puheenvuorossa) tuntuu jopa hiukan yllättävältä, kun muistaa, miten se kuitenkin on näkyvästi marketeissa esillä. Mutta suomalaista kohti sitä siis tuotetaan ja myydään vain noin 750 grammaa. Se on siis luomuporkkanan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) kanssa aika tasoissa. Muut mahdollisuudet saada kotimaasta luomuvitamiineja ovatkin sitten hyvin vähäiset.
Heilläkin on hyvin niukasti, mistä ottaa, mistä saada raaka-aineet tuotteisiin:
Apetit Luomu
Kaikki kasvisten hyödyt " luomuna (https://apetit.fi/luomu/?gclid=Cj0KCQiAsoycBhC6ARIsAPPbeLurFRD-QtkUhDRTEx5xce0dxd7p2yoFZQIClCzADZCd31D4gxLlYNIaAvAXEALw_wcB)
Ja kotimaisena, firmasta vakuutetaan:
QuoteTIESITKÖ?
Apetit luomukasvissekoitukset kuuluvat Kotimainen-sarjaan, eli niiden kasvikset ovat aina 100 % kotimaisia.
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Luomusta on
hyötyä suomalaiselle erittäin vähän.
Tästä me emme saa nyt ennakkotietoa:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kyselyt-ja-tiedonkeruut/maataloussektorin-kyselyt-ja-tutkimukset/puutarhatilastokysely
Vaan:
QuoteTiedonkeruu käynnissä 28.10.-29.11.2022
[..]
Tulokset julkaistaan Puutarhatilastoissa vuosittain osoitteessa https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot
Tilasto valmistuu helmikuussa.
Tieto ruokaherneestä näytti olevan poikkeus.
PS. Ruokaviraston luomuvihannesten viljelyalojakaan emme ole vielä saaneet. Mutta näin ollen sillä ei vielä ole paljon väliäkään.
Että voikin käydä näin! ;D
Ruismestarin epäonnistuminen: ”Kerran satoa tuli vain viisi tonnia hehtaarilta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/db09a6f9-17f7-40de-badb-06eed0c44efb)
Luken viimeisimästä satotilastosta, rukiin hehtaarisadot 2022, keskimäärin:
- tavanomainen 3 820
- luomu 2 160
Ko. kilpailusta lisää:
Ulf Härtull on RUISMESTARI 2022 (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/ulf-hartull-on-ruismestari-2022.html)
Ei voi ehkä toivoa, että tuossa kuvatusta tasosta tulisi uusi keskiarvo. Vai voisiko? Mahdolliseksi se on joka tapauksessa osoitettu.
Apetit ostaisi rypsiä ja rapsia nykyistä enemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/776bc034-41cc-4c8a-96ac-f7daf684bc66)
Jos sen pitää vielä olla kotimaista luomua, Apetit on tosi pulassa. Satotilaston (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi) mukaan luomurapsia vaivaiset 1,7 miljoonaa kiloa. Rypsiä ei luomuna ollenkaan.
Vaikka vielä 9 vuotta sitten Pro Luomu kertoi meille näin voitonriemuisesti:
Luomurypsi menestyy ilman neonikotinoideja (https://proluomu.fi/luomurypsi-menestyy-ilman-neonikotinoideja/)
QuoteLuomurypsin viljely onnistuu Suomessa hyvin, vaikka luomussa ei käytetä EU:n komission hiljattain kieltämiä vaarallisia neonikotinoideja.
Luomurypsipellolla tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot minimoidaan oikea-aikaisella kylvöllä ja suunnitelmallisella viljelykierrolla.
Tänä vuonna oli minimoitu sato. 8)
Luomuperunajauhoja (tärkkelysperunaa) tuli siis tänä vuonna luomuruokaperunaa enemmän. Voisiko se huomata ODA:n tarjonnassakin?
https://oda.com/fi/products/55385-finnamyl-finnamyl-luomu-perunajauho/
Ei välttämättä. On siellä ruokaperunaakin:
https://oda.com/fi/products/51588-peruna-luomu-harjattu-pussi-1lk-suomi/
Tuli vaan mieleen, kun tormäsin nettihaussa noihin perunajauhoihin.
Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
Yksi poikkeus tavanomaisen ylivoimaisuudesta satotasossa Luken satotilastossa (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi) löytyy: tattari. Siinä hehtaarisadot (kg/ha) olivat tavanomainen 670 ja luomu 620.
Luke kertoo toisaalla tattarista paljon hyvää:
Ikinuori viljelykasvi tattari on jälleen ajankohtainen (https://projects.luke.fi/futurecrops/fi/viljely/ikinuori-viljelykasvi-tattari-jalleen-ajankohtainen/)
Mutta Wikipedia taas kertoo (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tattari) tämän:
QuoteSuomessa tattarin viljelyä rajoittavat hallanarkuus ja matalat 600"1 200 kilogramman hehtaarisadot.
Siinä lienevät syyt, että viljelyalat olivat vain, noin: tavanomainen 900 ha ja luomu 400 ha. Ja tuotettu kokonaismäärä sen mukainen: yhteensä (tavanomainen ja luomu) suomalaista kohti n. 164 grammaa. Luken artikkelista tämä on jännää tietoa:
QuoteTyppeä tattari tarvitsee vähän, 0 " 60 kg/ha riippuen maalajista. Ravinnerikkailla multamailla voidaan satoa saada ilman lannoitustakin, mutta savimailla typen käyttö (60 kg/ha) on tarpeen. Liiallisen typen käyttöä on varottava, sillä silloin kasvusto rehevöityy, voi lakoontua ja sadon tuleentuminen myöhästyy entisestään. Liika typpi on yleensä yksi syy siihen, että tattarin sato jää pieneksi.
PS. Tämä Luken näkymä voisi muuten ehkä geenitekniikan myötä muuttua:
QuoteHallanarkana kasvina kylvön aikaistamiselle ei näillä näkymin ole edellytyksiä.
***
Entä mikä laji on pärjännyt luomuna (suhteessa) huonoimmin? Se on tilaston mukaan (myös vähän viljelty) timotein siemen, satotasot 500 ja 140. Luomun taso siis 28%. Niistä lajeista, kuten sokerijuurikas, joita ei Suomessa luomuna viljellä, ei luonnollisesti voi sanoa mitään. Lajit, joita on yritetty siten viljellä, mutta sato jäänyt kokonaan tulematta, eivät ehkä myöskään tule esiin.
Farmit.net on on rohkealla mielellä luomunkin suhteen:
Viime talvi ei lannistanut - viljaa ja öljykasveja kylvettiin tänä syksynä tavanomaista enemmän (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2022/12/13/viime-talvi-ei-lannistanut-viljaa-ja-oljykasveja-kylvettiin-tana-syksyna)
QuoteKaikkia kolmea tärkeintä syyskylvökasviamme kylvettiin luomupelloille hieman enemmän kuin viime vuonna. Syysruis on eniten luomuna viljelty syysvilja. Sen kylvöala oli noin 6 600 hehtaaria eli noin 21 prosenttia Suomen syysrukiin kylvöalasta. Syysvehnän ala lähenee jo syysrukiin kylvöalaa luomussa, se on noin 4 600 hehtaaria, eli noin 6 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta. [..]
Syysvehnän
sadosta luomun osuus oli 3,7 prosenttia. Syysvehnän hehtaarisato luomussa oli 2 030 kg. Tavanomaisessa se oli 3 960 kg.
Tuollaiset luvut minulle nousivat silmään samaisesta Luken satotilastosta.
Tämä oli myös noussut esiin:
QuoteSuorakylvöalan osuus syysvehnäalasta oli 17 prosenttia, syysruisalasta 7 prosenttia ja syysrypsi- ja rapsialasta 3 prosenttia.
Uskaltanee olettaa, että tuossa osuudessa ei ollut luomualaa. Olisiko tilastosta nähtävissä, miten suorakylvö vaikutti satotasoon? En ainakaan heti osannut sitä tietoa löytää.
Quote from: Heikki Jokipii on 07.12.22 - klo:03:06
Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
Unohtui vertailusta yksi perunamuoto: ruokateollisuusperuna. Josta tehdään esim. ranskalaisia ym. Jotka sitten syödään.
Tavanomaista ruokateollisuusperunaa saatiin 90,1 miljoonaa kiloa. Luomuna ei yhtään. Eli 0.
Henkeä kohti tavanomaisena 16,38 kiloa. Luomuna 0.
Quote from: Heikki Jokipii on 21.11.22 - klo:04:12
Askel askeleelta (16.11.22)?
Ikaalisten Luomu myi Honkajoen tarhansa alan isolle konsernille " syynä tuntuvasti kasvaneet energiakustannukset (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomu-myi-honkajoen-tarhansa-alan-isolle-konsernille-syyna-tuntuvasti-kasvaneet-energiakustannukset/)
Viitaten tietysti useisiin puheenvuoroihin em. yrityksestä edellä. Relevantti tässä yhteydessä on myös keskustelumme luomutomaatin ja-kurkun hintakehityksestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29404#msg29404) nyt, näinä aikoina.
QuoteKauppapuutarhaliitto
@Kauppapuutarhal
”Suomi on johtavia maita kasvihuoneviljelyssä ja on esimerkki, miten vihanneksia voi kasvattaa puhtaammin. Tämä jäähdytysratkaisu on maailmanluokan keksintö, joka auttaa ruokkimaan maailmaa paremmin.”
Suomalainen vesiverhoon perustuva uudenlainen hukkalämmön talteenotto ällistytti kansainväliset yrittäjät " "Maailmanluokan keksintö" (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/c269ca52-8803-43d4-9a14-3730e0db2899?ref=ampparit:67fb)
QuoteSuomalaistekniikka pitää huolen siitä, että kasvihuoneen lämpö ja ylimääräinen kosteus kierrätetään. Säästelyllä energialla lämmittäisi 200 omakotitaloa.
Pelastaako tuo ehkä myös Ikaalisten Luomun? Entä valo?
Hiukan ihmetyttää:
Syysviljoja kylvettiin tavallista enemmän (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2939efd8-9a80-405d-92a1-d53e41b623db)
QuoteLuomuna kylvetty syysrypsi- ja -rapsiala oli 3 700 hehtaaria eli syysöljykasveista yli puolet oli luomukylvöksiä.
Satotilastosta (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi) tänä vuonna puuttui tieto
kummistakin syysöljykasveista, luomusta ja tavanomaisesta (?).
Täällä olisi jonkinnäköinen selitys asialle (lihav. HJ):
https://www.vyr.fi/preview/newsletter/202212161022324.html
QuoteSyysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.
Molemmat pieleen 2022?
Luomukriittisillekin yhä edelleen valitettavan tyypillistä:
https://mobile.twitter.com/Joelscotthalkes/status/1604037994071134208/photo/1
Verrataan satoja. Latausala unohtaen. Mutta silti se, mitä Joel Scott-Halkesi jatkotwiiteissään sanoo esim. EU:n luomuohjelmasta, on täyttä asiaa.
Pieni vihje siitä, että latausala saattaa jatkossa tulla näkyviin:
Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023 (https://mmm.fi/-/uudistetun-maatalouspolitiikan-kausi-alkaa-vuonna-2023)
QuoteEkojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.
(lihav. HJ)
Täysin en ymmärrä. Eli tervetuloa tänne selittämään, en loukkaannu. :D
Luomuliitto:
Viljelykierto uusien tuotantosääntöjen mukaisiksi (https://www.luomuliitto.fi/viljelykierto-uusien-tuotantosaantojen-mukaisiksi/) (20/12/2022)
QuoteTuotantosäännöissä on palkokasvien viljelyn vähimmäisvaatimus. Palkokasvivuosia tulee olla vähintään 30 prosenttia jokaisella kasvulohkolla viljelykierron vuosien määrästä. Palkokasvien osuuden laskentatapa muuttuu. Satokasvin aluskasvina viljeltävä palkokasvi lasketaan kokonaiseksi palkokasvivuodeksi.
Uutta aikaisempaan verrattuna on se, että kasvulohkon viljelykierrossa on oltava vähintään yksi suurimman osan kasvukautta kasvava maan viljavuutta ylläpitävä kasvusto pääkasvina. Kaikkiaan viljavuutta ylläpitäviä kasvustoja on oltava viljelykierrossa vähintään 50 prosentilla viljelykierron vuosista. Näitä kasvustoja kutsutaan ohjeessa lyhyesti viljavuuskasvustoiksi.
QuoteViljavuuskasvustoja puolet
Viljavuuskasvustojen yhteinen nimittäjä on, että niiden tarkoituksena on ylläpitää viljelymaan ravinnevaroja, hyvää mururakennetta ja ennaltaehkäistä kasvitautien leviämistä. Viljavuuskasvustoja ovat kokonaan maahan muokattavat viherlannoituskasvustot, yksivuotiset tai monivuotiset nurmet, satokasvin kanssa kasvavat aluskasvit ja ennen kylvöä tai istutusta kasvatettavat tai sadonkorjuun jälkeen kasvatettavat kerääjäkasvit.
Avomaanvihannesten viljelykierrossa maahan runsaasti satojätettä jättävä viljelykasvikin voi olla viljavuuskasvusto. Tällaisia ovat esimerkiksi ruusukaali ja keräkaali.
Olisiko nyt tuon "viljavuuskasvuston" mukana luomuviljelyyn tullut uusi maan käytön virallinen luokka? Se, mitä olemme täällä kaivanneet? Luomuviljelyssä tarpeellinen, mutta sinä aikana luomu ei tuota syötävää?
Toinen näkemys (kuin tämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28182#msg28182)):
Kasvihuoneteollisuus on kovilla sähkön hinnannousun kanssa: ”Riskitekijöitä on paljon” (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009272405.html)
QuoteOsa alueella toimivista kasvihuoneyritysten toimitusjohtajista ei usko tomaatin ja kurkun rajuun hinnannousuun talven aikana.
Kuvateksti:
QuoteKasvihuoneet tarvitsevat talviaikaan runsaasti valoa. Loisteputket eivät syty kuitenkaan ilman sähköä. Ikaalisten Luomun alaisuudessa toimivan KKK-vihanneksen luomutomaattien ja -kurkkujen kasvatus on jatkunut käytännössä normaalisti alkutalven aikana.
Kun erikseen olemme tarkkailleet ko. vihannesten hintakehitystä, niin sen verran oikeassa he ovat, että nousua oli tietylle tasolle, eikä juurikaan sen jälkeen. Odan luomutomaatilla on yhä ennätys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg29344#msg29344), joka on bongattu siis 07.11.22. Luomukurkun hintaennätyksen bongaus (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30283#msg30283) on tosin tehty 21.12.22. Eli myös tuon Satakunnan Kansan artikkelin ilmestymisen jälkeen.
Tuon ennätyksen haltijan valmistaja muuten oli KKK-vihannes Oy.
Odotellessa Luken puutarhatilastoja vuodelta 2022, arvioidaan vähän luomutuotannon kertaluokkaa vuoden 2021 tietojen pohjalta. Tuotantomäärät Pro Luomun koosteen mukaan olivat (kasvihuonetuotanto, luomu) seuraavat:
Tomaatti 826 000 kiloa
Kurkku 262 000 kiloa
Kun luomutomaateista puhumme, puhumme siis noin 150 grammasta suomalaista kohti. Luomukurkuista puhuessa noin 48 grammasta.
Olisiko meidän oikeastaan syytä perua ihmettelymme siitä, miten näiden vihannesten hinnat mediassa yleensä unohdetaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30373#msg30373)? Nuo mitättömät määrät tuntuvat lopulta ihan hyvältä perusteelta sille, ettei niistä oikeastaan tarvitse mitään puhua?
No, tulee siitä mieleen myös itsetutkistelummekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg7137#msg7137). Sieltä erikseen linkki uutiseemme (2010):
Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=145)
Olen sieltä täältä yrittänyt asiaa itselleni selvittää...
Ympäristökorvaus ja luomukorvaus maksetaan ensi vuonnakin nykymalliin " korvausten ehdoissa on jonkin verran muutoksia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/01202256-1299-4590-8d7b-b34d68e14ffb)
QuoteOsa ympäristökorvauksen tutuista toimenpiteistä on siirretty osaksi ekojärjestelmää.
... mutta myöntää täytyy, etten vieläkään ole oikein kartalla. Sen verran olen ymmärtänyt, että luomusopimukset tehdään ensi keväänä entiseen tapaan. Joten luomun osuutta Suomen viljelyksessä voimme edelleen jotenkuten arvioida.
Vielä tarkistin, loytyisikö viljojen satotilastosta (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi) lajia, jota tuotetaan luomuna hyvin vähän.
Ja löytyihän sieltä. Härkäpapua luomuna v. 2022 yhteensä 2,7 miljoonaa kiloa. Henkeä, suomalaista kohti siis noin puoli kiloa.
Härkistä, kasvisvaihtoehtoa jauhelihalle, tehdään jossain määrin myös luomuna. Mutta sitä ei siis monelle riitä. Tai kovin paljon harvemmille.
No, eipä sitä oikeatakaan jauhelihaa luomuna paljon synny (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25338#msg25338). Tuo 1% tarkoittaa henkeä kohti korkeintaan alle kiloa. (Kaikesta ei edes tehdä jauhelihaa.)
***
Jos oli luomuväen uskona, että kasvispohjaiseen dieettiin siirtymällä luomu sittenkin riittäisi maailmalle, niin ihan nykyhetkessä tuo ei kyllä riittäisi suomalaisille. 8)
Meijereissä maitoa marraskuussa, litraa:
Tavanomaista 167 541 504, luomumaitoa 6 245 100. Luomumaidon osuus siis n. 3,7%. Näyttäisi siis pysyvän melko tarkkaan samoissa, jossa on jo parisen vuotta ollut.
Mutta nyt tuli tietoja, että siinä on jo liika (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30539#msg30539)a?
***
Vaikka toista sanoimme, vienokseltaan alamme kuitenkin olla kärsimättömiä sen suhteen, että täällä yhä pantataan vuoden 2022 puuttuvia tilastoja:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Joten joudutaan käyttämään vuoden 2021 lukuja. Silloin tuo luomumaitomäärä tuotettiin 10 441 lypsylehmällä.
Täältä (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kotielainten-lukumaara/kotielainten-lukumaarat-kevaalla-2021) saamme tämän tiedon:
QuoteLypsylehmien määrä väheni kaksi prosenttia, ja lypsylehmiä oli tiloilla 253 500 yksilöä.
Tuosta laskettuna luomulypsylehmien osuus on 4,1%. Tuosta prosenttiluvusta " joka on jo hiukan suurempi kuin "pitäisi" " puuttuu tietysti tämä tarkastelu:
Quote from: Heikki Jokipii on 26.02.21 - klo:13:31
- koko muu luomutuotanto on kuitenkin rakennettu siihen malliin, ikäänkuin tehtäisiin eläimille ruokaa. Mitäpä nurmi, valtaosa luomualasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg20112#msg20112), nimensä mukaisesti muuta olisi? Aivan, tottakai sen nimen taakse on kätketty valtavia alueita vallan toiseen tarkoitukseen, viherlannoitukseen eli typen keräämiseen.
Mainos, mutta saammepa vapaasti lukea. Tällaisissa satotasoissa oltiin tässä kisassa:
Ascra Xpro -satokisan voitto 10 tonnin syysvehnäsadolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/4b79adb5-b30a-4102-a1ea-19d8d353c845)
QuoteJalasjärveläinen Alamarttilan tila voitti Bayerin ja Viljelijän Bernerin järjestämän Ascra Xpro -satokilpailun syysvehnällä yli 10 000 kilon hehtaarisadolla. Huippusato saavutettiin kaikkien viljelytoimenpiteiden yhteisvaikutuksella. Tautisuojaan panostettiin heti kunnolla, koska kasvusto oli erittäin tiheä ja aiheutti siksi huomattavan tautipaineen.
Tuohon vertailukohdaksi syysvehnän keskimääräiset hehtaarisadot viime vuodelta:
QuoteHehtaarisato (kg/ha)
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
3 850 3 960 2 030
Tuo kisasato oli jo hyvin "amerikkalaisella" tasolla. Kutkuttaa se teoreettinen mahdollisuus, että tuota tavanomaisen viljelyn keskimääräistä satotasoa saataisiin hilattua sille. Tai ainakin lähelle, lähemmäs sitä? Kun se joka tapauksessa näin on osoitettu Suomessa periaatteessa mahdolliseksi.
***
Sallittuna keinona ei vielä tuossa kisassa ollut geenitekniikka (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=707.msg12371#msg12371). Mutta ehkäpä sellainenkin päivä tulee, että on.
Vielä huomasin satotilastosta (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/6def65d4-3f4f-4220-b67e-4115a0698a92?lang=fi), että edellä mainittua syysvehnää viljellään luomuna hyvin vähän. Koko sato oli 3,7 miljoonaa kiloa. Eli suomalaista kohti alle 700 grammaa.
Tuo suhteutus oli ehkä turha, koska muuta vehnää on sitten luomunakin enemmän.
Ruokahernettä tuon tilaston mukaan 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa. Vai tuleeko siitä vielä joku toinen luku puutarhatilastoista?
Varhaisperunasta annetaan se luku 0,0 (milj. kg), josta jo toisessa triidissä kerroimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771). Muutaman viljelylajin tieto puuttuu sekä tavanomaisena että luomuna. Joten lopulliseen satotilastoon on ehkä vielä syytä tutustua. Varsinkin nämä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30205#msg30205) ovat kiinnostavia.
***
Säilörehusta yhteensä saamme seuraavat luvut (milj. kg):
Yhteensä 7 519,1, tavanomainen 6 497,1, luomu 1 022,0.
Siinä luomun osuus on siis jo 13,6%. Eli luomueläimille on kyllä luomuruokaa tarjolla. " Voisiko muuten tuosta säilörehun määrästä yrittää arvioida, paljonko luomunurmista kuluu viherlannoitukseen?
Mallasohraa tuotettiin luomuna 1,9 miljoonaa kiloa. Nyt on suhteutus väkilukuun paikallaan: suomalaista kohti 345 grammaa.
Tämän tiedon (https://fi.wikipedia.org/wiki/Olut) mukaan...
QuoteLitraan olutta käytetään reseptistä riippuen 150"180 grammaa mallasta ja muutama gramma humalaa.
... keskimääräisellä suomalaisella olisi käytettävissään vuodessa parisen litraa luomuolutta. Joka toinen kuukausi saa nauttia pullollisen.
Jo tuotantopuolelta löytyisi siten selitys sille, ettei luomuoluesta mitään
myyntimenestystäkään ole tullut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg11680#msg11680).
Quote from: Heikki Jokipii on 20.07.22 - klo:05:04Ihan huutomerkin kanssa Tavalla tai toisella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg24954#msg24954) siis kaikki arvoketjujen työ on viety pois meidän silmistämme. Viimeisimmät muiden ryhmien pöytäkirjat ovat yhä vuoden alusta. Nimittäin v. 2020 alusta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain.
Emme siis enää sitä kautta pääse kurkistamaan luomualan näkymiin. Kai se on nyt uskottava. Harmittaa. Eikö tämä oikeuta meitäkin johonkin:
QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita " Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Mutta Pro Luomu ei todellakaan ajattele niin. Tässä kuussa kaikki arvoketjuryhmien pöytäkirjat täyttävät 3 vuotta. Ja liharyhmän pöytäkirja on yhä poikittain. Niitä ei selvästikään ole (enää) tarkoitettu tiedon jakamiseen ulkopuolisille. Olettaen tässä, että ko. ryhmät ovat vielä olemassa.
Pro Luomun haluttomuuteen jakaa tietoa olemme kiinnittäneet huomioita myös kysyntäkeskustelussamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30508#msg30508).
***
Täältä huomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25300#msg25300), ja täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207), että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.
Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.
Lähiaikoina selviää, kuinka tässä käy (lihav. HJ):
MTK:n Johan ...berg sähkö- ja lannoitetuista: "Tuet oikean suuntaisia " myös
kasvihuoneyrittäjät ovat sähkötuen piirissä" (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/d67a7710-fba9-4ab4-abc9-8c0d39cb2132)
Ja mitä se vaikuttaa tarkkailemiimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30167#msg30167) asioihin.
QuoteSähkötukea maksetaan esityksen mukaan maatalouden ammattimaiselle harjoittajalle, jolla sähkön hinta kilowattitunnilta on ollut vaihteluvälillä 15 s/kWh"40 s/kWh lokakuun alun ja kuluvan vuoden maaliskuun lopun välisellä ajalla. Väliin jäävästä summasta valtio korvaa 40 prosenttia.
Sähkötuki kohdistuu maatalousyrittäjiin yritysmuodosta riippumatta. Saajia ovat esimerkiksi ne, joilla edullinen sähkösopimus on päättynyt ja tilalle on pitänyt ottaa huomattavasti kalliimpi sähkösopimus tai pörssisähkö.
Hallituksen tukiesityksessä mukana ovat myös kasvihuoneyrittäjät maatalouden harjoittajina. Isoilla kasvihuoneyrityksillä 50 000 euron maksimituen leikkuri tulee todennäköisesti vastaan.
Ruokaviraston viimevuotisen luomupuutarhatilaston pohjalta nämä huomiot:
silloin luomusipulin viljely keskittyi kovasti Etelä-Savoon. Liki puolet viljelyalasta. Luomukaalin viljelyssä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo yhdessä haukkasivat tuon noin puolikkaan. Tarhaherneessä leijonanosa oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä (siis aika etelässä). Porkkana meni Pohjanmaalle. Tämän viljelijä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) oli kyllä Etelä-Savosta, mutta se maakunta olikin sitten kakkosena. Kaiketi ihan hänen takiaan tai ansiostaan. Luomuperunassa hallitsivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kun ko. tilasto tänä vuonna joskus ilmestyy, voi olla mielenkiintoista katsoa, onko tilanne säilynyt samanlaisena.
Viljoissa ja eläintuotannossa (edelleen 2021 tilaston mukaan) ei oikeastaan vastaavia tuotantokeskittymiä löydy. Paitsi luomukanoissa, sekä munintakanoissa että luomubroireleissa: ne ovat Varsinais-Suomen juttu. No, täytyy sekin mainita: kaikki 40 luomubiisonia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=144.msg1891#msg1891) olivat Kaakkois-Suomen maakunnassa.
Niin, ja härkäpavussa. Sen viljely on keskittynyt eteläisiin maakuntiin. Mutta siihen on luonnontieteellinen syy: härkäpapu ei oikein siedä kylmää ym (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=773.msg18279#msg18279).
Quote from: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:02:24
Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.
Luomutiloillakin (https://luomu.fi/tietopankki/luomulehma-lucia-on-virkea-satatonnari/) on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
Vaikka menisi vähän aiheesta sivuun, tämä täytyy kertoa:
Sveriges första 200-tonnare
697 Wilhelmine har som första ko i Sverige passerat den magiska 200-tons gränsen (https://www.atl.nu/697-wilhelmine-ar-sveriges-basta-mjolkko)
Vaikka nyt enemmän odottelemmekin Luken luomusatotilastoja (puutarhasadosta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg29811#msg29811)), täytyy tai tekee mieli tämä sanoa.
Luomusopimukset tehtiin viime vuonna, 30.4. mennessä. (Kuten tehdään varmaan tänä vuonnakin.)
Näin Ruokavirasto on saanut vähintään 3/4 vuodesta kulutetuksi, ennenkuin kaikki sen tiedossa oleva (ja julkinen) tieto on netissä esillä.
Kun katsoo luomutuotannon lomakkeita...
https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/luomun-lomakkeet-ja-ohjeet/
... niin huomaa, että niitä ei ole loppuun asti hiottu. Jos olisin vielä töissä, kehittäisin tuosta systeemin, jossa tieto siirtyisi paljon sukkelammin.
Hiukan annettakoon siis ihan teknisistä syistä aikaa. Mutta tuota kokonaisaikaa pitää kyllä kutsua munimiseksi tai hautomiseksi. Istumiseksi niiden päällä.
Näihin Suomen parhaisiin ja keskiarvosatoihin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30549#msg30549) vertailukohtaa.
Tällaisissa lukemissa ollaan maailman huipulla (lihav. HJ):
QuoteYEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
One world record was not enough for Tim Lamyman! Claiming his second world record in 2022 with an incredible 16.21 t/Ha in #winterbarley. Another great year for Lamyman Worlaby Farms & their supporter
@FrontierAg! #YENAwards
https://twitter.com/adasYEN/status/1617972635467677701/photo/1
QuoteYEN - The Yield Enhancement Network
@adasYEN
Top spot for the third year running, Mr Tim Lamyman takes gold with an impressive 18t/Ha of #wheat! Is this a world record breaking wheat yield @GWR 🌾? Fantastic result once again by the team at Lamyman Worlaby Farms 🥇👏 #YENAwards @FrontierAg
https://twitter.com/adasYEN/status/1617963812363325441/photo/1
Vihje näihin A. Ylhäisen twiittisivulta.
Tuollaisista sadoista ei voi ehkä haaveilla täällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta voi ehkä silti oppia jotain siitä, miten ne on saavutettu. Täältä löytyy tuo verkosto:
Welcome to the Yield Enhancement Network (https://www.yen.adas.co.uk/)
Vielä vähän jupinaa Ruokaviraston tilastoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30889#msg30889). Tällaisella aikataululla...
Quote from: Heikki Jokipii on 10.01.23 - klo:06:04
Täältä huomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25300#msg25300), ja täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207), että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.
Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.
... virasto selvittää juuri ja juuri
edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Kaiken järjen mukaan niiden käsittely
ei voi olla kesken, ainakaan enää
seuraavana vuonna, koska niiden pohjalta on jo koko vuoden tukia maksettu. Tai koko kesän, koska Suomen maatalous tapahtuu kesällä. Jos noiden paperien täytyy olla perillä vappuun mennessä, en pysty uskomaan, etteikö päätöksiä olisi tehty jo, sanokaamme, kesäkuun alkuun mennessä. No, juhannukseen mennessä.
Vielä: täysin
uusia sopimushakemuksia tulee vuosittain hyvin rajallinen määrä. Suurin osa tiedoista on jo valmiiksi tallennettu. Ovat siis pääosin enää enterin tai ruksin takana. Mikä voi tässä mättää? Onko taustalla puutteellinen, kelvoton tietokoneohjelma?
Asiasta on kirjelmöintimme Ruokavirastolle (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg28324#msg28324). Siihen vastattiin, tavallaan. Mutta ei kokonaan.
Maidosta viime vuonna saimme jo tietää:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-joulukuu-2022-ennakko
QuoteVuonna 2022 maitoa tuotettiin noin 2 151 miljoonaa litraa. Määrä on reilu kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Luomumaitoa tuotettiin vajaa 81 miljoonaa litraa, mikä on lähes saman verran kuin edellisvuonna.
Luomumaidon osuus siis n. 3,8%. Käytännössä sama kuin edellisenä vuonna. Tuollaisessa "maagisessa" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg16603#msg16603) prosentissa osuus on siinäkin pysynyt. Tuollaisiin prosenttilukuihin noidutulta luomutuotanto näyttää.
Taitaa olla niin, että vain luomulampaanliha (mutta
ei muu liha!) ja luomukananmunat ovat tuosta "pahan noidan lumouksesta" päässeet irti.
Tässä alkuun selitystä, miksei em. ennätyssadoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30998#msg30998) kannata haaveilla:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
YENissä kuvailtiin syysvehnän ideotyyppi. Brittein saarilla syysvehnäkin kasvattaa juurensa parhaimmillaan kahteen metriin. Suomen satokisoissa satokomponentit jakaantuvat lyhyen kasvukauden vuoksi hieman toisin.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1619267177915506688/photo/1
Seinäjokinen/Maalainen kertoo lukuja, jotka pistävät uudelleen vähän miettimään luomunaudanlihankin tilannetta:
Maalainen-lehti: Naudan pakkasvarastot tuplaantuneet 5 miljoonaan kiloon " tuontia noin 20 miljoonaa kiloa (https://www.seinajokinen.fi/maalainen-lehti-naudan-pakkasvarastot-tuplaantuneet-5-miljoonaan-kiloon-tuontia-noin-20-miljoonaa-kiloa/)
QuoteTuonti on korkealla tasolla, sillä Suomessa syödystä naudanlihasta lähes 25 prosenttia on tuontilihaa. Suomessa kulutetaan yli 90 miljoonaa kiloa naudanlihaa, josta kotimaisen tuotannon osuus on runsaat 80 miljoonaa kiloa. Tuontilihan määrä on noin 20 miljoonaa kiloa. Suomesta viedään alle 10 miljoonaa kiloa naudanlihaa.
Luomunaudanlihan tuotannon kertoo Pro Luomu olevan noin 4 miljoonaa kiloa.
Nyt tarvitsisimme oikeastaan tuoreet luvut luomunaudoista. Ja siinä ohella tuoreet kuvut nautojen kokonaismääristä Suomessa.
Erikseen: mitään käsitystä ei ole luomunaudanlihan tuonnista tai viennistä. Tapahtuuko kumpaakaan lainkaan?
Tämä tieto Pro Luomun viimeisestä koosteesta ei taida kuitenkaan olla muuttumassa:
QuoteLuomulihan osuus oli noin 1 %
kaikesta lihantuotannosta.
Vain harva syö tarpeeksi kasviksia ‒ tutkimus kertoo nyt uudesta suunnasta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ab0d41d0-96ef-49c0-895b-0dcea8e983a8)
QuoteLuonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
Siitä luomun osuus? Näiden osalta se on jo edellä laskettu:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.06.22 - klo:09:59
Nämä on vielä laskematta. Yhtä suomalaista kohti luomutomaatteja tuotettiin n. 155 grammaa. Sitä voi tämän mukaan (http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Tomaatti,%20pieni%2075g,%20keskikokoinen%20125g,%20suuri%20170g) pitää jo suurena tomaattina. Mutta yhdestä kappaleesta, yhdestä tomaatista, on yhä kyse.
Ikaalisten Luomun pikkukurkkukin (https://ikaalistenluomu.fi/pikkukurkku/) painaa n. 150 grammaa. Mutta voi surkeutta ja pulaa. Se täytyi teoreettisessa tasajaossa jakaa v. 2021 kolmen suomalaisen kesken. Noin 48 g kullekin.
Luomuvihannesten tuotanto-osuuteen vielä. Täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26794#msg26794) ovat sitten kaikki luomuvihannekset 2021. Ei ehkä kaikki, mutta pääosa tms. Niistä sai karkealla yksinkertaisella yhteenlaskulla melko tarkkaan 5 miljoonaa kiloa v. 2021.
Luultavasti myös Pro Luomu oli tässä selvityksessään (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/) (2019) menetellyt samaan tapaan:
QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Tuossa arvion prosenttiosuudesta sotkee peruna. Täällä on (ruoka)peruna käsitelty erikseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg29776#msg29776) (vuoden 2022 luvuilla). Luomuvihannesten osuudeksi v. 2021 tulee suomalaista kohti noin 0,9 kiloa. Joka on pyöreästi em. Luken ravintotaseen luvusta
1,5%. Eikä perunan mukaan ottaminen prosenttilukua nosta. " Erikseen: varhaisperunasato luomuna meni viime vuonna luultavasti täysin pieleen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
Tällä on relevanssia kysyntäkeskusteluumme. Luomuvihannekset kuuluvat siis joukkoon, jossa jo tuotannon vähäisyys rajoittaa mahdollista myynnin kasvua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30926#msg30926).
T,,mä tarkastelu on USA:sta:
Viewpoint: ‘Going organic isn’t cheap’ " What does it cost farmers to switch from conventional farming to organic? (https://geneticliteracyproject.org/2023/02/02/viewpoint-going-organic-isnt-cheap-what-does-it-cost-farmers-to-switch-from-conventional-farming-to-organic/)
QuoteGoing organic isn’t cheap. Farmland has to stop using industrial-strength pesticides and fertilizers on land for three years before it can meet the U.S. Department of Agriculture’s standard for organic farming. Typically during that period the land is used as pasture. Even after the transition, costs are high: It’s expensive to pull weeds or to bring in sheep and goats to munch on them instead of relying on pesticides.
The upside is that consumers are willing to pay more for organically grown food. Farmland can rent out its fields for $750 an acre on average, up from $300 an acre before conversion, when they were used for commodity crops, [Farmland founder Craig] Wichner said. The company leases about two-thirds of its land and farms the other third itself.'
For organic farming to catch on, young people will have to embrace it. But most can’t afford to because of the sky-high cost of agricultural land, as The Times reported in November, and the three-year wait before land can be certified as organic. It’s as if tech start-ups had to buy their own office buildings before they could go into business, Wichner told me. Investors in companies such as Farmland are essentially supplying farmers with the “office buildings” they need to work their food-producing magic.
Ja valitettavasti loppuosaltaan (=alkuperäinen) maksumuurin takana.
Mutta jotain tuollaista analyysiä kaivattaisiin myös Suomesta/EU:sta. Mikä on huikeiden luomuhintojen (perus)syynä?
Kaurastakin Suomessa tällainen tieto (lihav. HJ):
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Tästä #Nestor kaurasta tulette vielä kuulemaan. Isonkyrön koeruuduilla tuli yli kymppitonnin satoja, ja lajikekokeissa se näytti kyntensä myös. Siemenkauppaan isosti 2025.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1620893839262351360/photo/1
Kauran keskisadot viime vuonna olivat tavanomainen
3 850 ja luomu
2 370. Kiloa hehtaarilta.
Tässä kohtaa mennään nyt
uusissa hauissa:
Valtioneuvosto päätti maatalouden eräiden korvausten hakemisesta ja toimeenpanosta (https://mmm.fi/-/valtioneuvosto-paatti-maatalouden-eraiden-korvausten-hakemisesta-ja-toimeenpanosta)
QuoteValtioneuvosto hyväksyi asetuksen, jolla säädetään ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta, sitoumuksista ja sopimuksista vuonna 2023. Uuden tukikauden alkaessa kaikkia EU-osarahoitteisia korvauksia voi hakea kevään päätukihaussa.
Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.01.23 - klo:03:01
... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Luken taulukosta:
Kananmunien kokonaistuotanto muuttujina Vuosi ja Laatuluokka/tuotantotapa (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__10%20Kananmunien%20tuotanto/02_Kananmunien_kokonaistuotanto.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=c00cd885-6a0a-4d5b-ba0a-37273fdf1d33&timeType=top&timeValue=14)
Miljoonaa kiloa, A-luokka, kaikki ja luomumunat
2021 71,19 5,25
2022 70,48 5,98
Pro Luomun lukuna sen koosteessa 2021 oli 5,25. Osuuden laskemisessa oli ehkä hiukan epätarkkuutta. Kooste kertoi osuuden olevan 6,77%. Tässä uudelleen lasketut luomumunien osuudet kahdelta vuodelta:
2021: 7,37%
2022: 8,48%
Mutta tuolta pohjalta nyt hiukan ihmetyttääkin tämä tieto Pro Luomun tiedotteessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31282#msg31282) (lihav. HJ).
QuoteArvossa mitattuna luomu menetti markkinaosuuttaan eniten kananmunien, vihannesten ja kasviöljyjen tuoteryhmissä.
Taulukoista myös sama tieto:
2021: Kananmunat 20 %
2022: Kananmunat 16 %
Onko luomumunia siis viime vuonna
tuotettu aika reippaahkosti enemmän kuin on saatu kaupaksi?
Nyt Lukelta tuli tämä:
Poikkeuksellinen vuosi kasvihuonevihannesten tuotannossa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/Poikkeuksellinen-vuosi-kasvihuonevihannesten-tuotannossa)
Ja sen yhteydessä tämä:
Puutarhatilastot 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2022)
Helmikuussa ulostulevaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg29811#msg29811) se meille luvattiinkin.
Enää yksi ongelma: mistä löytyvät tiedot luomupuutarhasadosta? Niitä ei ole esitetty rinnakkain kuten viljasatotilastoissa. Kuitenkaan erillistä luomusatotilastoa ei ole.
PS. Kysytty. Tulee tänään. "Laillinen" myöhästymisen syy.
PS2. Menee maanantaihin. Laillisesta, ymmärrettävästä syystä.
Tämä on kaikista:
QuoteKasvihuonevihanneksia tuotettiin 89 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 50 ja tomaattia 34 miljoonaa kiloa. Sekä tomaatin että kasvihuonekurkun tuotantomäärät vähenivät kolmella miljoonalla kilolla.
Mutta, mielenkiinnolla odotamme samasta luomun lukuja.
Eipä tarvitse ihmetellä enempää. Nyt se on saatavissa, luomupuutarhasato 2022:
(taulukko) (https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db)
Siirretään tiedot Pro Luomun perinteiseen vertailupohjaan. " Tässä:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg, vuosi)
2022 2021 2020 2019 2018
Tarhaherne 349 344 638 595 300
Valkokaali 686 758 712 592 410
Porkkana 2697 2497 3176 3113 2906
Sipuli 549 318 476 388 215
Tomaatti 906 826 676 746 1427
Kurkku 321 262 162 221 459
Marjat 669 728 631 618 547
Omena 78 151 107 116 153
Nyt nähdään sitten, kuinka pian Pro Luomun kooste 2022 ilmestyy. Melkein kaikki sen data on kasassa. Joitakin tietoja vielä ehkä puuttuu (perinteisen mallin mukaisesta).
***
Kieltämättä yllättävää tuossa on, ettei kasvihuonevihannesten (tomaatti, kurkku) tuotanto luomuna vähentynyt. Mutta se oli jo niin alhaisella tasolla, ettei se oikeastaan tuosta voinut juuri vähentyäkään. Vrt. edellisen puheenvuoron tieto, että
normaalien kasvuhuonevihannesten tuotanto
väheni enemmän kuin niitä luomuna
ylipäänsä tuotettiin. Tai on koskaan tuotettu. Niiden tuotanto täysin hukkuu em. miljooniin kiloihin.
Muutkin ovat aika ennallaan. Silmiin pistää tietysti omenan romahdus. Suomalaista kohti tuleva n. 14 gramman viipale on jo varsin ohut. Entistä varmemmin voimme toisessa triidissämme arvioida näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.23 - klo:03:03
Luomuhedelmien kohdalla pudotus ei ollut yhtä raju (7% --> 6%). Mutta tietäessämme, että kotimaiset luomuhedelmät ovat käytännössä vain omenia, surkeine satoineen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg20986#msg20986), voimme hyvin pitää koko ryhmää tuontitavarana.
***
Kiitämme Lukea ja yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkosta täsmällisestä toiminnasta!
Entä kaikki
muut vihannekset luomuna? Listassahan on lopulta mainittu aika harva laji? Niiden sadosta 2022 Luke kertoi (1000 kg):
QuoteMuut avomaanvihannekset 946
Noita kaikkia muita vihanneksia tuotettiin siis yhteensä suomalaista kohti n. 172 grammaa. Ja siinä on siis
kaikki muut. Tästä tavanomaisten kasvisten listasta (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/03a_Avomaatuotanto_syotavat.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=2a033d3c-6f11-4fd3-aada-1a9cd56f86f9&timeType=from&timeValue=2020) saamme tietää, että yllämainittujen lisäksi Suomessa viljellään ainakin 28 muuta lajia. Mitä niistä viljellään luomua, sitä emme saa tietää. Mutta paljon ei viljellä, sen tuo summaluku kertoo: yhteensä vain vähän enemmän kuin valkokaalia, noin saman verran kuin luomutomaatteja.
Marjat ovat esillä summalukuna 669, näistähän se on koottu:
QuoteMansikka 336
Herukat 238
Vadelma 10
Muut marjat 85
Mansikka yksin oli siis siitä noin puolet. Sen merkityksen toki jo tiesimmekin Pro Luomun jokakesäisen kohkaamisen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg27828#msg27828) takia. Mutta paljonko luomumansikkaa tuli suomalaista kohti?
61 grammaa.
Tämän taulukon (http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:4794) mukaan noin yksi mansikka. Vastaavalla tavalla kaikki se kaupallinen meteli asettuu tuollaisella pienellä laskelmalla perspektiiviinsä kuin toisen sesonkituotteen, luomukinkkujenkin kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30123#msg30123).
Ruokavirastokin näyttää piristyneen. Se sai nyt luomueläinmäärät lisättyä tänne:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2022
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Eläinmäärissä ei näy isompia muutoksia. Vai löytyykö jotain mielenkiintoista kuitenkin. Katsotaan vielä ajan kanssa.
Ja kyllä: (liha)sikojen määrässä näkyy itse asiassa huomattava vähennys, "31%.
Luken taulukosta löytyy tämäkin rivi:
QuoteSato (1 000 kg) AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENS,, 5 227
Siitä tulisi houkuttelevasti iskulause: vain kilo per kansalainen!
Mutta siihen on lisättävä nämä, yhteensä 1227 tuhatta kiloa.
QuoteTOMAATTI 906
KASVIHUONEKURKKU 321
Yhteensä siis 6454. 1,17 kiloa per kansalainen.
Tämä taitaa nyt olla tästä viimeisin tieto (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ab0d41d0-96ef-49c0-895b-0dcea8e983a8):
QuoteLuonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
Kun luomuvihannesten osuus vihannesten myynnistä Pro Luomun mukaan v. 2022 oli 3% (ja vuonna 2021 jopa 5%), tarkoittaako se sitä, että myös luomuvihanneksissa olisi suuri tuonnin osuus? Vai riittäisivätkö korkeammat luomuhinnat selitykseksi? Taitavat ne riittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30283#msg30283).
PS. Luomuvihanneksista on
kiloissa puolet porkkanaa. Se on kuitenkin kiloissa vain n. 3,5% kaikista porkkanoista. Ruotsissa luomuporkkana on
arvossa 24,9% kaikesta porkkanasta. Koska hintaero tavanomaiseen juuri tuossa tuotteessa kummassakin maassa on pienehkö, voimme vain ihmetellä, miten luomuporkkana on Ruotsissa saavuttanut tuollaisen osuuden, mutta Suomessa ei.
Otetaan tähän lista siitä, mitä kaikkea Suomessa viljellään tavanomaisena (Luken puutarhasatotilastosta, mukana satomäärä viime vuodelta. Osassa ".." eli tieto puuttuu.):
***
Sato (1 000 kg)
2022 KOKO MAA VIHANNEKSET YHTEENS,, 189 090
Tarhaherne 7 581
Pensaspapu 65
Valkokaali ..
Savoijinkaali (kurttukaali) ..
Valko- ja savoijinkaali 25 301
Punakaali 935
Kukkakaali 2 546
Ruusukaali 228
Parsakaali 4 282
Kyssäkaali 276
Kiinankaali 1 507
Porkkana 75 762
Punajuurikas ja keltajuurikas 11 067
Lanttu 10 170
Nauris 493
Mukulaselleri 549
Palsternakka 3 117
Ruokasipuli 30 285
Purjo 668
Avomaankurkku 7 035
Kurpitsa 1 669
Kesäkurpitsa 1 146
Pehmeäkerä- ja erikoissalaatit ..
Rapeakeräsalaatti ..
Muut salaatit ..
Salaatit 2 973
Lehtiselleri 199
Pinaatti ..
Pinaatit 710
Raparperi 191
Tilli 129
Persilja 67
Valkosipuli 53
Sokerimaissi 55
Parsa 29
Muut vihannekset ..
***
Useita noista saatetaan viljellä luomunakin, vähäisessä määrin (jolloin ne ovat edellä olevassa kohdassa "Muut avomaanvihannekset", ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31485#msg31485)) tai kotitarpeiksi.
Tässä vielä sama marjoista ja hedelmistä:
***
MARJAT YHTEENS,, 19 715
Mansikka 15 854
Mustaherukka 1 636
Punaherukka 339
Valkoherukka 66
Vadelma ja mesivadelma 1 471
Karviainen 69
Pensasmustikka 183
Tyrni 50
Marja-aronia 25
Muut marjakasvit 22
HEDELM,,KASVIT YHTEENS,, 7 334
Omena 7 011
Muut hedelmät 322
***
Sama kommentti niiden luomuviljelystä. Vaikkapa tyrni ei pienen määränsä vuoksi juuri tilastoissa näy, mutta kyllä sitä luomuna kaupataankin.
MT:
Seoskasvusto ei kelpaa myyntikasviksi luomussa " Luomuliitto pelkää viljelijöiden pakoa tavanomaiseen tuotantoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5fd56113-5dcd-4a40-852d-81584d75812c)
Quote”Seoskasvustot ovat myyntikasveja siinä missä puhtaatkin kasvustot, ja olennainen osa luomutilojen viljelykiertoa.”
Lisää Luomuliitolta itseltään:
Luomuliitto vaatii muutosta myyntikasvivaatimuksen tulkintaan seoskasvustojen osalta (https://www.luomuliitto.fi/luomuliitto-vaatii-muutosta-myyntikasvivaatimuksen-tulkintaan-seoskasvustojen-osalta/)
Tässä taidamme olla ongelman ytimessä (lihav. HJ):
QuoteValtioneuvoston päätös on ristiriidassa maataloustuotannolle asetettujen ympäristötavoitteiden kanssa. Palkokasvien viljely yhdessä viljan kanssa parantaa ruuantuotannon omavaraisuutta, sillä kotimaisilla palkokasveilla voidaan korvata valkuaisrehun tuontia ja typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä ostolannoitteiden tarvetta. Seoskasvustot paitsi lisäävät hiiltä maaperään, myös auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sillä ne ovat viljelyvarmempia haastavissakin sääolosuhteissa. Seoskasvustojen viljely tukee luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat monipuolisesti ravintoa niin pölyttäjille kuin maaperäeliöillekin. Seoskasvustot myös vähentävät tauti- ja tuholaispainetta sekä rikantorjunnan tarvetta. Lisäksi seoskasvustot tuottavat suurempia ja parempilaatuisia satoja kuin yksilajiset kasvustot.
Eli typensidontaan kuluvasta maa-alasta halutaan myös (kunnon) korvaus!
***
Olisiko tässä kutenkin tapahtunut jotakin:
Quote from: Heikki Jokipii on 23.12.22 - klo:03:24
Pieni vihje siitä, että latausala saattaa jatkossa tulla näkyviin:
Uudistetun maatalouspolitiikan kausi alkaa vuonna 2023 (https://mmm.fi/-/uudistetun-maatalouspolitiikan-kausi-alkaa-vuonna-2023)
QuoteEkojärjestelmä korvaa nykyisen viherryttämistuen EU:n kokonaan rahoittamissa tuissa. Ekojärjestelmässä on neljä toimenpidettä, joista viljelijä voi vapaasti valita vuosittain. Toimenpiteet ovat: talviaikainen kasvipeite, luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit. Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan suoriin tukiin tukikelpoisesta alasta. Ehtoihin sitoudutaan kalenterivuodeksi, paitsi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä lokakuun lopusta seuraavaan kevääseen asti.
(lihav. HJ)
Ja se "jotakin" ei nyt Luomuliittoa tyydytä?
Vuoden 2022 satotilastot ilmestyivät tänään 23.2.2022:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2022
Laskin viimeisen kolmen vuoden lukuja tietokannasta:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/table/tableViewLayout2/
Taulukko 1 Luomun hehtaarisadon osuus (%) vastaavasta tavanomaisesta vuosina 2020-2022
(NaN = ei tietoa, jakolaskun esti useimmiten luomun puuttuva tieto eli kasvia ei viljelty luomuna)
2020 2021 2022 Kasvi
% % %
60.2 60.0 57.4 Vehnä yhteensä
67.4 53.7 52.5 .Syysvehnä
55.6 60.8 58.4 .Kevätvehnä
NaN 67.2 71.7 Ruisvehnä
50.5 47.9 54.4 Ruis
67.9 80.5 57.7 Ohra yhteensä
68.7 77.3 58.4 .Rehuohra
66.4 97.5 53.2 .Mallasohra
NaN NaN NaN .Syysohra
59.1 59.5 61.2 Kaura
87.2 80.5 70.2 Seosvilja yhteensä
77.9 70.4 59.5 .Seosvilja (vain vilja)
143.4 93.4 85.8 .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
NaN 85.1 95.8 Tattari
67.7 66.9 48.3 Rypsi ja rapsi yhteensä
69.8 71.8 53.0 .Rypsi yhteensä
65.9 66.1 47.4 ..Kevätrypsi
64.1 46.7 80.8 ..Syysrypsi
NaN NaN NaN .Rapsi yhteensä
NaN NaN NaN ..Kevätrapsi
NaN NaN NaN ..Syysrapsi
NaN NaN NaN Öljypellava
NaN NaN 38.7 Öljyhamppu
NaN NaN NaN Kumina
53.3 59.8 51.6 Peruna yhteensä
42.0 37.4 66.7 .Ruokaperuna
NaN NaN NaN .Varhaisperuna
NaN NaN NaN .Ruokateollisuusperuna
NaN 75.9 42.9 .Tärkkelysperuna
NaN 86.2 70.0 .Muu peruna
NaN NaN NaN Sokerijuurikas
67.5 77.3 64.1 Herne
53.6 45.7 68.5 .Ruokaherne
72.8 89.8 63.5 .Rehuherne
97.7 31.3 92.5 Herne, säilörehu
94.3 66.9 67.3 Härkäpapu
160.7 119.3 144.7 Härkäpapu, säilörehu
52.0 72.0 104.0 Timotein siemen
103.1 104.4 100.3 Kuivaheinä
NaN NaN NaN Ruokohelpi
67.1 69.8 65.4 Säilörehu yhteensä
65.8 68.8 64.4 .Esikuivattu säilörehu
88.1 83.0 82.0 .Tuoresäilörehu
117.7 68.0 31.8 Tuorerehu
122.5 128.4 129.8 Tuorevilja yhteensä
91.8 91.0 99.5 .Kokoviljasäilörehu
77.7 103.1 84.8 .Tuoresäilövilja
94.0 70.6 52.3 Vihantavilja säilörehuksi
Ainakin minulle oli pieni yllätys, että luomun hehtaarisato-osuudet suhteessa tavanomaiseen vuonna 2022 eivät useimmissa kasveissa olleet parantuneet. Ei näytä luomusta olevan ruokaturvaksi kalliiden lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden aikanakaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 17.12.22 - klo:03:08
Täällä olisi jonkinnäköinen selitys asialle (lihav. HJ):
https://www.vyr.fi/preview/newsletter/202212161022324.html
QuoteSyysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.
Molemmat pieleen 2022?
Ainakin rapsi meni pieleen. Sekä kevät- että syysrapsi. Miljoonaa kiloa 0,0. Molemmissa.
Luomurypsi pärjasi vähän paremmin. Mutta siinäkin tuotanto oli yhteensä vain 3,1 miljoonaa kiloa. Koska oikeastaan muita öljykasveja ei Suomessa luomuna viljellä, kyllä tämä tutina oikeaan osui:
Quote from: Heikki Jokipii on 13.02.23 - klo:05:10
Luomukasvisöljyjä valmistetaan kyllä Suomessakin, mutta sellainen tutina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31337#msg31337) minulla on, että valtaosa niistä tuodaan.
Jos puolisen kiloa luomurypsiä tuotetaan suomalaista kohti, ei siitä paljon ruokaöljyä synny.
Mutta näin myös tuo tuoteryhmä liittyi joukkoon, jossa
tuotannon vähäisyys tai olemattomuus rajaa mahdollisuuksia kasvattaa (kotimaisen) luomun myyntiä.
Siinä joukossa ovat jo luomuhedelmät (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31290#msg31290). Oikeastaan myös luomukasvikset (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31491#msg31491).Tuosta lopullisesta viljasatotilastosta taas kerran varmistuu, että luomusokeri tuodaan: sokerijuurikasta ei viljellä luomuna. Luomuolut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30587#msg30587) kuuluu myös tuohon joukkoon. Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Ruokateollisuusperunan osalta jää tämä voimaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30159#msg30159). Samoin varhaisperunoiden osalta se, että niitä ei käytännössä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771) viime vuonna luomuisina saatu. Ruokaherneen osalta tämä:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo
melkein ravintosuositusten mukainen
päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Emme oikeastaan tarvitse enää Ruokaviraston pinta-alatietoja, sen puuttuvaa taulukkoa "Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2022", koska ne löytyvät samalla tarkkuudella Lukelta:
(taulukko, Luke) (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=001bc7da-70f4-47c4-a6c2-c9100d8b50db)
Ruokaviraston luomun hehtaaritiedoista on yhä hyötyä. Nimittäin luomun nurmi- ja kesantoalat saa vain sieltä, ei Luken tilastoista. Ruokavirasto esittää vanhanaikaiseen tyyliinsä tietonsa vain pdf-muodossa toisin Luke, joten minun täytyy muuntaa pdf:t ensin excel-tiedostoiksi, jotta pääsen laskemaan niiden avulla muita tietoja.
Ruokaviraston luomutilastot:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Tiedostoista "Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)" ja "Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2013, 31.12.2013 (pdf, 16 kt)" laskin eri luomukasvien pinta-alojen suhteellisen osuuden luomuhyväksytystä yhteispinta-alasta. Taulukkoon laskin myös nurmen ja kesannon yhteenlasketun osuuden (viimeinen sarake) kaikesta luomualasta.
Taulukko Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) luomuhyväksytystä yhteispinta-alasta vuosina 2012-2022 (NaN = ei tietoa)
Vuosi Ruis Vehnä Kaura Ohra Seosv. Herne Härkäp. Rypsi Nurmi Kesanto Muut Yhteensä Nurmi+kesanto
2022 1.6 % 3.3 % 15.5 % 2.9 % 4.5 % 1.7 % 1.0 % 1.6 % 61.7 % 1.5 % 4.7 % 100.0 % 63.2 %
2021 1.8 % 3.3 % 14.3 % 2.8 % 5.0 % 1.4 % 1.0 % 1.4 % 61.1 % 1.2 % 6.0 % 100.0 % 62.3 %
2020 1.7 % 3.0 % 14.5 % 3.9 % 5.4 % 1.7 % 1.4 % 0.9 % 60.3 % 1.8 % 5.5 % 100.0 % 62.1 %
2019 1.8 % 2.7 % 13.0 % 2.9 % 5.2 % 1.1 % 1.3 % 0.9 % 63.0 % 1.7 % 6.4 % 100.0 % 64.7 %
2018 1.3 % 2.6 % 13.8 % 2.7 % 5.4 % 0.8 % 1.2 % 0.8 % 63.5 % 1.5 % 7.9 % 100.0 % 64.9 %
2017 1.5 % 2.3 % 15.0 % 2.4 % 5.3 % 1.1 % 1.4 % 0.7 % 61.9 % 1.6 % 5.6 % 100.0 % 63.5 %
2016 2.3 % 2.5 % 14.4 % 2.5 % 5.3 % 1.0 % 1.4 % 0.8 % 60.5 % 2.3 % 9.2 % 100.0 % 62.7 %
2015 2.8 % 3.0 % 12.7 % 2.7 % 5.2 % 1.4 % 1.5 % 1.4 % 59.6 % 2.1 % 9.9 % 100.0 % 61.6 %
2014 2.6 % 3.6 % 12.7 % 3.8 % 6.0 % 0.6 % 1.3 % 1.2 % 48.5 % 12.1 % 19.6 % 100.0 % 60.5 %
2013 1.8 % 3.7 % 14.1 % 3.7 % 5.5 % 0.5 % 1.0 % 1.2 % 47.4 % NaN 20.9 % 100.0 % 47.4 %
2012 2.1 % 4.6 % 13.7 % 3.0 % 5.1 % 0.6 % 1.2 % 1.3 % 47.7 % NaN 20.9 % 100.0 % 47.7 %
Huom. Kesantoaloja ei ole saatavissa ennen vuotta 2014. Kesannon määrittelyjä on ilmeisesti muutettu vuodesta 2015 alkaen, joten yhteismitalliset luvut on saatavissa selvästikin vasta vuodesta 2015 eteenpäin.
Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät liuomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa on pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.
Yllättävän vähän on muutoksia eri kasvien osuuksissa. Kaurankaan hehtaariosuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi suuremmiksi.
Quote from: Jarrumies on 24.02.23 - klo:22:15
Ruokaviraston luomun hehtaaritiedoista on yhä hyötyä. Nimittäin luomun nurmi- ja kesantoalat saa vain sieltä, ei Luken tilastoista.
Totta kyllä. Ja on myös syytä tarkistaa Ruokaviraston luvut myös puutarhapuolelta. Muistan jotain epäselvyyttä aiemmilta vuosilta: eri virastojen pinta-alaluvut eivät ihan täsmänneetkään.
***
Lukelta on viime viikolla tullut myös tämä:
(Meijerimaidon tuotanto) (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__04%20Vuositilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_v.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=ab2e1079-93ef-42d8-81d4-a8fe5058afe7&timeType=from&timeValue=2000)
Josta viimeiseltä vuoden 2022 riviltä poimimme nämä tietot:
MAIDONTUOTTAJIA KESKIM,,,,RIN (kpl) 4 749
Luomutuottajia keskimäärin (kpl) 131
VASTAANOTETTU MAITOM,,,,R,, YHTEENS,, (l) 2 151 043 372
Vastaanotettu luomumaito (l) 80 666 055
Luomumaidon osuus viime vuonna oli siis 3,72%. Ei olennaista muutosta Pro Luomun edelliseltä vuodelta ilmoittamaan lukuun 3,67%. Litramääräkin oli melkein täsmälleen sama.
***
Tämäkin tuli:
Lihantuotanto 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2022)
Ja siellä ihan erikseen:
Luomulihan tuotanto (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto__04%20Vuositilastot/06_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=fb85e0e0-7924-425b-8684-7bc75c28363e&timeType=from&timeValue=2012)
Mutta jostain syystä siellä on tieto vain luomunaudanlihasta (3,42 miljoonaa kiloa) ja tiedot muiden eläinten lihasta puuttuvat (luomusiipikarjasta tieto puuttuu vuodesta 2016 asti!).*) Jos nyt paremman puutteessa tarkastellaan vain luomunautaa, niin aika lailla saman verran Pro Luomu kertoi sen tuotannon edellisenä vuonna olleen (3,46 miljoonaa kiloa). Jos (ja luultavasti kun) naudanliha kuitenkin dominoi luomulihan tuotantoa, uskallamme todeta, että viime vuonnakin luomuliihan osuus jäi samaan yhteen prosenttiin kuin ennenkin.
***
Kananmunat on käsitelty edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31313#msg31313). Luomueläintuotanto kaikkineen ei mitenkään vahvistanut asemiaan v. 2022. Myös sen tuotteet (kananmunat ehkä poikkeuksena) on ehkä tuoteryhmänä lisättävä tähän listaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31526#msg31526).
Ainoastaan nurmea on luomuna varmasti riittävästi saatavissa:
Quote from: Jarrumies on 24.02.23 - klo:22:15
Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät luomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa ole pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.
______
*) ei epähuomiossa. Luke sivullaan lupaa ne "myöhemmin". Tosin voi löytyä se vanha syy, jonka takia luomubroilerin lihan määrää ei kerrota sillloinkaan.
(26.02.23)
Farmit.net kiinnitti huomiota tähän:
Vuoden 2022 satotilasto valmistui: herneestä ennätyssato, viljasta keskimääräinen (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2023/02/25/vuoden-2022-satotilasto-valmistui-herneesta-ennatyssato-viljasta)
QuoteHerneen viljelyala on kasvanut yli kolminkertaiseksi neljässä vuodessa. Sen viljelyala ohitti sokerijuurikkaan vuonna 2019, perunan vuonna 2020 ja rypsin viljelyalan vuonna 2022. Hernesato onkin ennätyssuuri, noin 92 miljoonaa kiloa, kasvua 116 % vuodesta 2021. Luomuhernesato oli 8 miljoonaa kiloa, kasvua 59 %.
Suurin osa hernesadosta on rehuhernettä eli sato käytetään maatiloilla eläinten ruokintaan joko suoraan tai teollisina rehuina. Herne korvaa eläinten ruokinnassa aiemmin käytettyä soijaa tai muita runsaasti valkuaista sisältäviä rehuja.
Me kiinnitimme huomiota taas tähän:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Ruokaherneen osalta tämä:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Sitten Farmit.net kiinnitti huomiota tähän:
QuoteNurmisato on tärkeä rehu Suomen maatilojen eläimille. Lähes kolmanneksella eli noin 600 000 hehtaarilla pelloista tuotettiin nurmirehua. Tärkein nurmirehu on säilörehu, jonka satomäärä oli kokonaisuudessaan noin kahdeksan miljardia kiloa.
(lihav. HJ)
Me taas kiinnitimme huomiota juuri siihen (edellä), miten luomuviljelyssä nurmen osuus on
reippaasti suurempi. Mutta otetaan tähän, mitä Luke kertoo juuri säilörehusta:
Säilörehu yhteensä (miljoonaa kiloa) 7 616,0, josta tavanomaista 6 604,9 ja luomua 1 011,1. Satotasossa (kg/ha) tavanomainen 17 270 ja luomu 11 300. Korjuualat (1000 ha) yhteensä 471,9, tavanomainen 382,4 ja luomu 89,4.
Tuossakin siis näkyy selvästi luomun handikappi. Mutta täällä tiedämme, että tuossa ei ole koko totuus. Ja koko totuuden valottamiseksi tarvitsemme Ruokaviraston lukuja.
***
Luke nosti luomusadon kohdalla erikseen esiin tämän:
QuoteHärkäpapusato oli 3 miljoonaa kiloa " kasvoi 82 %
Mutta siinäkin joudumme tuomaan esille, että tavanomainen härkäpapusato oli 16,1 miljoonaa kiloa.
Ja tietysti tekemään tutun laskelmamme, että suomalaista kohti luomuhärkäpapua tuotettiin n. 545 grammaa. Näin, vaikka Pro Luomu oli nelisen vuotta sitten kovin innostunut härkäpavun mahdollisuuksista luomuna (https://proluomu.fi/innovaatiokilpailun-voitti-uudenlainen-harkapapuvalmiste/). Mutta joutuu sekin armotta tälle listallemme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31526#msg31526).
Ja tietysti joudumme muistuttamaan, että myös härkapavun kohdalla satotasot (kg/ha) olivat tavanomainen 2 050 ja luomu 1 380. Vaikka härkäpapu on palkokasvi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit):
QuotePalkokasvien tärkeä merkitys viljelyskasveina perustuu ennen kaikkea niiden edulliseen typpitalouteen. Niiden juurissa on Rhizobium-suvun bakteereita, jotka kykenevät sitomaan ilmasta typpeä ja valmistamaan siitä aminohappoja, joita isäntäkasvi kykenee käyttämään hyväkseen. Tämän vuoksi niiden viljelyksessä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.
Mutta säilörehuna luomuhärkäpapu sitten yllättäen pärjäsikin erinomaisesti. Satotasot (kg/ha) tavanomainen 8 590 ja luomu 12 430!!! Sitä ei kuitenkaan säilörehuna viljelty kuin n. 100 hehtaarilla. Tavanomaisenakin vain n. 300 hehtaarilla (= jonkin tilastoharhan mahdollisuus?).
Siitä tärkeimmästä " periaatteessa ihmiselle syötäviin rajaten " luomuviljelylajista. Näin Luke siitä kertoi:
QuoteLuomukauran osuus koko maan tuotannosta on 9 %.
[..]
Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa - 107 miljoonaa kiloa - 84 % suurempi kuin vuonna 2021
(lihav.HJ)
Mutta kertoi myös, että luomukauran osuus kauran koko
viljelyalasta oli 15,93%. Tai Luke kertoi ne perusluvut, josta tuo täällä laskettiin.
Eikä siinä ollut latausalaa mukana. Vain se ala, jolle oli kylvetty kauraa.
Kertoi asian kyllä Jarrumieskin jo edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519). Luomukauran hehtaarisato v. 2022 oli tavanomaisesta
61,2%. Tuossa toisin ilmaistuna.
Silloin kun VYR vielä meille kertoi " enää ei kerro (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg27495#msg27495) " luomukauran käytöstä, valtaosa luomukaurastakin syötettiin eläimille. Eli sinne nurmen lisukkeeksi. Yksimahaisilla pääruoaksi.
Mutta emme siis saa edes arvioiduksi, paljonko ihmiset luomukauraa keskimäärin syövät.
Maksimi on tietysti n. 19,5 kiloa, suomalaisten määrällä jaettuna.
Alle laskettu Luken tietokannasta
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/
taulukkoon 1 luomukasvien osuus prosentteina koko sadon kilomäärästä vuonna 2022
Taulukko 1 Luomun osuus (%) koko sadon määrästä vuonna 2022
2022
2.6 % Vehnä yhteensä
3.0 % .Syysvehnä
2.5 % .Kevätvehnä
11.9 % Ruisvehnä
14.3 % Ruis
1.1 % Ohra yhteensä
1.2 % .Rehuohra
0.7 % .Mallasohra
0.0 % .Syysohra
8.9 % Kaura
43.6 % Seosvilja yhteensä
26.3 % .Seosvilja (vain vilja)
60.6 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
27.3 % Tattari
5.5 % Rypsi ja rapsi yhteensä
7.8 % .Rypsi yhteensä
5.9 % ..Kevätrypsi
47.4 % ..Syysrypsi
0.0 % .Rapsi yhteensä
0.0 % ..Kevätrapsi
0.0 % ..Syysrapsi
0.0 % Öljypellava
20.0 % Öljyhamppu
1.3 % Kumina
1.7 % Peruna yhteensä
1.6 % .Ruokaperuna
0.0 % .Varhaisperuna
0.0 % .Ruokateollisuusperuna
3.0 % .Tärkkelysperuna
1.3 % .Muu peruna
0.0 % Sokerijuurikas
8.7 % Herne
17.1 % .Ruokaherne
7.3 % .Rehuherne
58.6 % Herne, säilörehu
15.6 % Härkäpapu
32.4 % Härkäpapu, säilörehu
13.9 % Timotein siemen
14.9 % Kuivaheinä
100.0 % Ruokohelpi
13.3 % Säilörehu yhteensä
13.6 % .Esikuivattu säilörehu
8.0 % .Tuoresäilörehu
6.5 % Tuorerehu
11.8 % Tuorevilja yhteensä
32.9 % .Kokoviljasäilörehu
3.7 % .Tuoresäilövilja
5.9 % Vihantavilja säilörehuksi
Taulukossa 2 esitetään luomun osuudet koko sadon määrästä 2006-2022. Vuosi 2010 puuttuu, koska silloin luomusatojen tietoja ei kerätty. Osuudet esitetään tässä prosenttien sijasta desimaaleina, koska näin vältetään taulukon sarakkeiden spagetoituminen.
Puuttuvien tietojen käsittely: Mikäli Luken taulukossa luomukasvin tieto puuttuu, niin tällöin sadon yhteismäärää koostuu kokonaan tavanomaisen sadosta, luomun osuus on siis 0.000 eli 0 %. Mikäli tavanomaisen kasvin tieto puuttuu Luken taulukossa, mutta luomukasvin tieto on, niin tällöin luomun osuus kokonaissadon määrästä on 1.000 eli 100 %.
Taulukko 2 Luomun osuus (desimaaleina) koko sadon määrästä vuosina 2006-2022. Taulukossa on vuosiluvut alussa, keskellä ja lopussa lukemisen helpottamiseksi.
2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
0.013 0.012 0.013 0.014 0.015 0.017 0.015 0.014 0.012 0.009 0.014 0.020 0.020 0.026 0.027 0.026 Vehnä yhteensä
0.008 0.010 0.016 0.022 0.013 0.026 0.024 0.015 0.017 0.019 0.015 0.071 0.023 0.050 0.030 0.030 .Syysvehnä
0.014 0.013 0.013 0.013 0.015 0.016 0.015 0.013 0.011 0.008 0.014 0.017 0.019 0.022 0.025 0.025 .Kevätvehnä
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.158 0.119 Ruisvehnä
0.136 0.098 0.100 0.156 0.084 0.080 0.163 0.120 0.082 0.090 0.051 0.099 0.054 0.141 0.151 0.143 Ruis
0.006 0.004 0.003 0.004 0.005 0.004 0.007 0.007 0.006 0.005 0.007 0.009 0.011 0.017 0.012 0.011 Ohra yhteensä
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.007 0.007 0.005 0.007 0.008 0.010 0.014 0.011 0.012 .Rehuohra
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.009 0.004 0.005 0.007 0.010 0.015 0.028 0.016 0.007 .Mallasohra
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 .Syysohra
0.033 0.034 0.034 0.035 0.037 0.036 0.039 0.039 0.046 0.046 0.058 0.056 0.065 0.070 0.074 0.089 Kaura
0.165 0.294 0.290 0.238 0.255 0.316 0.222 0.350 0.199 0.233 0.301 0.366 0.453 0.450 0.440 0.436 Seosvilja yhteensä
0.135 0.199 0.138 0.163 0.175 0.206 0.150 0.093 0.105 0.116 0.184 0.204 0.258 0.287 0.240 0.263 .Seosvilja (vain vilja)
0.318 0.589 0.568 0.319 0.313 0.377 0.264 0.470 0.472 0.573 0.697 0.565 0.681 0.632 0.649 0.606 .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.294 0.200 0.333 0.286 0.273 Tattari
0.009 0.011 0.015 0.017 0.017 0.023 0.022 0.031 0.016 0.010 0.008 0.016 0.033 0.058 0.066 0.055 Rypsi ja rapsi yhteensä
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.090 0.086 0.078 .Rypsi yhteensä
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.068 0.051 0.059 ..Kevätrypsi
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.185 0.200 0.474 ..Syysrypsi
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.009 0.000 .Rapsi yhteensä
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 ..Kevätrapsi
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 ..Syysrapsi
2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 1.000 0.000 Öljypellava
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.200 Öljyhamppu
1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.013 Kumina
0.008 0.005 0.007 0.005 0.008 0.009 0.011 0.008 0.009 0.012 0.015 0.022 0.020 0.025 0.020 0.017 Peruna yhteensä
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.012 0.011 0.016 .Ruokaperuna
1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.024 0.000 0.000 .Varhaisperuna
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 .Ruokateollisuusperuna
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.058 0.045 0.030 .Tärkkelysperuna
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.012 0.009 0.013 .Muu peruna
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 Sokerijuurikas
0.193 0.112 0.083 0.161 0.142 0.149 0.152 0.190 0.198 0.143 0.209 0.149 0.176 0.142 0.117 0.087 Herne
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.147 0.116 0.171 .Ruokaherne
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.141 0.118 0.073 .Rehuherne
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.283 0.178 0.586 Herne, säilörehu
1.000 1.000 1.000 1.000 0.150 0.151 0.213 0.220 0.153 0.153 0.110 0.104 0.173 0.193 0.142 0.156 Härkäpapu
1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.360 0.615 0.324 Härkäpapu, säilörehu
0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.063 0.057 0.139 Timotein siemen
0.000 0.037 0.044 0.035 0.067 0.061 0.094 0.100 0.161 0.163 0.087 0.150 0.183 0.173 0.116 0.149 Kuivaheinä
1.000 1.000 1.000 1.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000 1.000 1.000 1.000 1.000 1.000 Ruokohelpi
0.000 0.036 0.038 0.049 0.077 0.081 0.090 0.105 0.143 0.131 0.196 0.138 0.143 0.161 0.144 0.133 Säilörehu yhteensä
0.000 0.039 0.040 0.054 0.080 0.079 0.090 0.107 0.143 0.131 0.193 0.138 0.138 0.160 0.145 0.136 .Esikuivattu säilörehu
0.000 0.020 0.031 0.017 0.051 0.092 0.092 0.090 0.138 0.138 0.219 0.145 0.215 0.177 0.133 0.080 .Tuoresäilörehu
0.000 0.000 0.000 0.000 0.072 0.098 0.078 0.113 0.199 0.296 0.194 0.044 0.166 0.334 0.122 0.065 Tuorerehu
1.000 1.000 1.000 0.083 0.067 0.068 0.101 0.083 0.116 0.121 0.109 0.134 0.113 0.146 0.140 0.118 Tuorevilja yhteensä
1.000 0.000 0.232 0.166 0.188 0.212 0.362 0.278 0.234 0.237 0.245 0.240 0.241 0.295 0.261 0.329 .Kokoviljasäilörehu
1.000 0.000 0.020 0.024 0.028 0.033 0.040 0.040 0.045 0.062 0.037 0.056 0.053 0.054 0.072 0.037 .Tuoresäilövilja
0.000 0.000 0.000 0.000 0.129 0.188 0.125 0.121 0.080 0.106 0.076 0.110 0.116 0.099 0.090 0.059 Vihantavilja säilörehuksi
2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
Quote from: Heikki Jokipii on 27.03.18 - klo:08:15
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)
Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:
QuoteLuomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.
Tästä artikkelista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f9cd483b-1fa6-4a68-95f0-04245871e227) tieto:
QuoteRuotsissa eniten julkisuutta saanut luomusta luopuja on Skoonen suurin luomumaidontuottaja Per-Johan Påhlstorp, Ruotsin yleisradio kertoi kolme viikkoa sitten.
Påhlstorp tuottaa maitoa Skånemejerier-yhtiölle. Hänen 500 lehmäänsä siirtyvät tavanomaiseen tuotantoon tulevana kesänä.
Påhlstorp laski jo viime syyskuussa, että luomu- ja tavanomaisen maidon hintaero oli kutistunut kannattavuuden kannalta liian pieneksi. Hän arvioi silloin, että tavanomaisessa tuotannossa hänen lehmiensä keskituotos voisi kasvaa 1 500 kiloa vuodessa ja yrityksen nettotulos 28 prosenttia.
(lihav. HJ)
Joka todentaa ja vielä vahventaa tuota aiempaa käsitystämme siitä handicapista tuossakin asiassa.
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo
varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):
QuoteSisällys
Luomutuotantoalan kehitys 3
Luomuviljely 4
Luomutilat 5
Kasvintuotanto 7
Puutarhatuotanto 8
Kotieläintilat 10
Kotieläintuotanto 11
Luomukeruu 13
Suomen luomumarkkinat 16
Luomutuotteet kaupassa 17
Luomualkoholijuomat 18 (tehtävissä pian. Viime vuonna Alko julkisti lukunsa 23.3.2022)
Luomu ammattikeittiöissä 19
Luomun käyttöä halutaan lisätä 20 (valtiovallan pyrkimykset eivät ole asiassa muuttuneet " ja se on tuossa diassa se olennaisin tieto!)
Luomua kodin ulkopuolella 21 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Suomen luomuvienti 22 (luultavasti sekin tehtävissä tässä kuussa)
Luomukuluttaja 24 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Luomun ostopaikat 25 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Luomukulutus 26 (Kantarin tuoreet luomubarometrin tulokset ovat varmaankin jo käytettävissä)
Koronapandemian vaikutukset 27 (jos korvataan otsikolla Ukrainan sodasta, sekin ilmeisen valmis)
Lisäksi on ehdotuksemme, että mukaan pitäisi mahtua tämä dia:
QuoteSuomen luomutuonti
Olen ihan varma, että senkin voi jo lihavoida!
Selvästi puuttuva tieto tästä triidistä on luomumarjojen keruu. Löytyykö siitä ja sen onnistumisesta jostain jo koko vuoden tietoa?
PS 6.3.22: Kun katson edellisiä vuosia, luomukeruusta olemme saaneet tietoja vasta Pro Luomun kosteen julkistamisen myötä.
Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin
Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.
Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.
Marsi 2021
Luonnonmarjojen ja "sienten
kauppaantulomäärät vuonna 2021https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/marsi-2021-raportti.pdf
QuoteMarsi-tutkimuksella kysytään myös luomuehdot täyttävien
luonnonmarjojen ja "sienten myyntimääriä. Sertifioituja
luomualueita on eniten Lapissa ja Oulun-Kainuun alueilla.
✓ Luomukeruualueeksi hyväksytään alueet, jossa ei ole käytetty
viimeisten kolmen vuoden aikana kemiallisia lannoitteita eikä
kasvinsuojeluaineita. Luomusäädöksissä on muitakin ehtoja, jotka
edellyttävät valvontaa. Poimija ei juuri hyödy luomuna myytyjen
marjojen hinnassa.
✓ Raportin piiriin kuuluvat myös Tullihallituksen
ulkomaankauppatilaston luonnonmarjoja ja "sieniä koskevat tuonti ja vientiluvut vuosilta 2014-2021.
...
✓ Vuonna 2021 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2021 myyntiin
runsaat 2,9 milj. kg, luomupuolukkaa vajaat 1,8 milj. kg ja
luomulakkaa 118 tn. Määrät nousivat merkittävästi edellisvuotta
suuremmiksi.
✓ Kaikki luomumustikat ja -puolukat tulivat myyntiin roskaisena.
Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen
roskaisen että roskaisen luomumarjan.
✓ Kaikesta poimitusta mustikasta ja puolukasta lähes 99 % tuli
myyntiin roskaisena. Nyt roskaisesta mustikasta maksettiin 1,80
ja puolukasta 0,86 euron kilohintoja.
Sivulla 39 on taulukko
Luomuluonnonmarjojen kauppaantulo 2010-2021, jossa kilomäärät ja kilohinnat sekä poimintatulo euroina.
(kirjoitusvirheen korjaus. HJ)
Quote from: Heikki Jokipii on 19.01.23 - klo:04:24
Quote from: Heikki Jokipii on 28.08.20 - klo:02:24
Voisi arvioida, kuinka montaa 1800-luvun lehmää tuollainen satatonnari vastaa. Kymmenenkään ei varmasti riitä.
Luomutiloillakin (https://luomu.fi/tietopankki/luomulehma-lucia-on-virkea-satatonnari/) on satatonnareita. Mutta onko suhteessa?
Vaikka menisi vähän aiheesta sivuun, tämä täytyy kertoa:
Sveriges första 200-tonnare
697 Wilhelmine har som första ko i Sverige passerat den magiska 200-tons gränsen (https://www.atl.nu/697-wilhelmine-ar-sveriges-basta-mjolkko)
Tuohon tuli korjaus tai lisätieto:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
...Suomen eka 200-tonnari siis kerrottiin jo lähes 10 v sitten. Miksi Ruotsissa näitä on vähemmän, vaikka käsittääkseni Ruotsissa lehmien keski-ikä on korkeampi kuin Suomessa? Syötetäänkö heikommin?
4.55 ip. · 7. maalisk. 2023
Vielä tieto, että nyttemmin niitä on Suomessa ainakin kaksi.
Ei ihan aiheessa, mutta liittyy kyllä tähän hyvin ajankohtaiseen keskusteluun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31668#msg31668).
Quote from: Heikki Jokipii on 05.03.23 - klo:08:23
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):
" klips "
Tieto luomukeruusta siis viipyy vielä hiukan. Joka tapauksessa siis Pro Luomu selvästi viivyttelee, jos se lykkää koosteensa julkaisemista kesäkuun puolelle. Kuten se viime vuonna teki. Näin se tulee istuneeksi turhaan parisen kuukautta tietojensa päällä.
Ei kyllä ylitä "istumatyössään" Ruokavirastoa:
Quote from: Heikki Jokipii on 03.02.23 - klo:07:35
Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.01.23 - klo:03:01
... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Päivittäin kurkkaan sinne: ei vielä.
Vaikka oikeastaan sen tilastojen osalta jännittävä on vasta seuraava kierros: merkitäänkö latausala erikseen? Onko siellä silloin luokka "viherlannoitusnurmi"?
Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.23 - klo:03:36
Tämäkin tuli:
Lihantuotanto 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2022)
Ja siellä ihan erikseen:
Luomulihan tuotanto (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__06%20Lihantuotanto__04%20Vuositilastot/06_Luomulihan_tuotanto.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=fb85e0e0-7924-425b-8684-7bc75c28363e&timeType=from&timeValue=2012)
Mutta jostain syystä siellä on tieto vain luomunaudanlihasta (3,42 miljoonaa kiloa) ja tiedot muiden eläinten lihasta puuttuvat (luomusiipikarjasta tieto puuttuu vuodesta 2016 asti!).*)
" klips "
*) ei epähuomiossa. Luke sivullaan lupaa ne "myöhemmin". Tosin voi löytyä se vanha syy, jonka takia luomubroilerin lihan määrää ei kerrota sillloinkaan. (26.02.23)
"Myöhemmin" on tällä välin tullut. Nyt siellä kerrotaan, että luomuna tuotettiin (miljoonaa kiloa)
- sianlihaa 0,73
- lampaanlihaa 0,28
Mutta edelleenkään ei kerrottu luomubroilerin lihan määrää. Kaikissa kolmessa ilmoitetussa lihalaadussa siis hienoinen lasku verrattuna edelliseen vuoteen 2021 (näin on saattanut käydä luomubroilerillekin, mutta määrä oli jo itsessään mitätön, tiedämme muuten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg19358#msg19358)).
***
Toisaalta olemme antaneet itsellemme kertoa tämän tosiasian (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg10239#msg10239). Eli sen, että valtaosa luomutilojen myyntituloista tulee eläintuotteista. Joista liha on yksi. Siinä on syntynyt liikehdintää, että harkitaan luomumaidon tuotannosta luopumista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31700#msg31700). Syntyykö kohta vastaavaa lihantuotannossa? Ja mitä sitten tapahtuu? Epäselvältä näyttää luomumunienkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31313#msg31313) tilanne.
Tuota linkkaamaani arviota vuodelta 2017 ei tarvitse paljon päivittää. Luomueläintilojen määrä on kyllä kasvanut ja on nyt 1200. Mutta se on edelleen vain noin neljännes 4886 luomutilasta.
Yksityiskohta: luomukinkut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30123#msg30123) olivat siis kuitenkin vain noin 10 prosenttia kaikesta luomusianlihasta. Vaikka siitä kyllä yritettiin hyvin hurjilla hinnoilla jotain repiä, paljonko se luomusikatilojen kokonaistalouteen auttoi?
Sitten asiassa on vielä sekin näkökulma, että mitä tätä luomutoimintaa, luomuviljelyä harrastavat henkilöt saavat aikaan.
Luomuviljelijöitä on Ruokaviraston mukaan 11,4% kaikista viljelijöistä. Tai tarkemmin sanoen tiloista. Jos keskimäärin on vaikka kaksi henkilöä tilaa kohti, niin tuo prosenttiosuus ei muuttune (koska samoin on varmaan tavanomaisillakin tiloilla), vaikka sekin muistettaisiin.
Mutta tuo osuus viljelijöistä sitten tuottaa edellä esille tulleet osuudet maataloustuotteista. Vaikkapa näistä viljojen osuuksista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31574#msg31574). Tai sitten n. 1% osuuden lihasta, 3,7% osuuden maidosta, 8,5% (?) osuuden kananmunista. Näin ollen on tästä näkökulmasta sanottava, että luomuviljelijöiden hyötysuhde on perin huono. 8)
Jos vertaisimme myydyn luomuruoan osuuteen 2,2%, näyttäisi vielä huonommalta.
Luomulammas on vähän paradoksaalinen otus. Viime vuoden kosteessaan Pro Luomu pääsi kertomaan, että sitä tuotetaan 0,32 mijoonaa kiloa. Joka on lampaasta peräti 24,24%. Tänä vuonna kilomäärä oli 0,28 miljoonaa kiloa. Luultavasti osuuskin säilyy aika samana.
Osuus on siis korkea. Mutta jos tarkastelemme kilomäärää, se on aika lailla samoissa lukemissa kuin luomubroileri. Eli oikeastaan täysin mitätön. Uudesta tuotantoluvusta laskettuna noin 51 grammaa suomalaista kohti.
Se näkyy sitten tarjonnassakin. Pääsiäinen ei ole mikään erityinen luomujuhla. Hiukan eli tuon verran kauppoihin luomulammasta tulee, mutta asiaa ei mainostetakaan samalla intensiteetillä kuin toista sesonkituotetta, luomukinkkua. Tämän verran kuitenkin 3 vuotta sitten:
Luomua pääsiäispöytään " luomukaritsalla ja -kananmunilla kova kysyntä (https://proluomu.fi/luomua-paasiaispoytaan-luomukaritsalla-ja-kananmunilla-kova-kysynta/)
QuoteLihatukku Harri Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen kertoo, että luomukaritsan myynnissä on jo alkuvuonna ollut selvää kasvua, lisäksi pääsiäinen on karitsan pääsesonki.
" Yleensä jätämme jonkin verran varastoa, mutta nyt menee ihan kaikki, Pasi Tamminen kertoo.
Suurin osa Tammisen luomukaritsasta myydään pakasteena, koska tuorelihalla ei ole tällä hetkellä ympärivuotista saatavuutta. Suurin tuoteryhmä on luomukaritsan jauheliha. Sen menekki on kasvanut voimakkaasti alkuvuonna.
" Tällä hetkellä pystymme vastaamaan jauhelihan nousseeseen kysyntään hyvin. Sitä on helpompi tehdä lisää kuin paistia ja fileetä, kertoo Pasi Tamminen.
Mutta mahdollinen kysyntä ei siis ole millään tavalla heijastunut.tuotantoon. Joka on vuodesta 2012 pysynyt tuolla oikeastaan äärimmäisen vähäisellä tasolla. Vaikka Tamminen vielä omalla lehdistötiedotteellaan vuotta myöhemmin yritti vakuuttaa:
Luomukaritsassa yhdistyy moni ajankohtainen trendi " kysyntä jatkaa kasvuaan
Tamminen 16.3.2021, 08:59 (https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/luomukaritsassa-yhdistyy-moni-ajankohtainen-trendi-kysynta-jatkaa-kasvuaan.html)
QuoteVuoden huippusesonkiaan lähestyvän luomukaritsan kysyntä jatkaa vuonna 2021 pitkää, tasaista kasvuaan. Kysyntää nostavat useat kuluttajatrendit sekä se, että karitsa on hiljalleen vakiintumassa suomalaisissa kodeissa myös ympärivuotiseen käyttöön. Suomen suurin luomukaritsan toimittaja ja jalostaja Tamminen myy tällä hetkellä kaiken kasvattajiensa tuottaman luomukaritsan " ja enemmällekin olisi kysyntää.
Mutta tuloksena tuotannon hienoinen lasku.
Tottakai seuraamme, miten luomukaritsa ja - lammas tulee tänä vuonna esille. Vielä ei ole tullut, mutta ehkä pääsiäisen myöhäinen ajankohtakin vaikuttaa.
Ruokaviraston puuttuva tilasto ilmestyikin jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2022
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2022 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2022 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2022.pdf) (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2022 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2022 (pdf)
(lihav. HJ)
Saavutus sen itsensä suhteen: viime vuonna sama tilasto ilmestyi vasta huhtikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207).
Suurimmat muutokset edellisen vuoteen 2021 olivat, että luomuporkkanan viljelyala oli vähentynyt, "15%, ja luomusipulin kasvanut +20% ja luomuherneen +25%.
Tuohon nähden kävi sitten näin yllättävästi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479). Pienentyneestä viljelyalasta huolimatta luomuporkkanasato jopa hiukan kasvoi. Luomusipulin lisäviljelyala näkyi varmaankin odotetusti suurempana satona. Mutta luomuherneen puutarhasato käytännössä
epäonnistui: kovasta yrityksestä huolimatta sato jäi kutakuinkin samalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Tämähän jo todettiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Ruokaherneen osalta tämä:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Merkittävimpien luomumarjojen ja luomuomenan viljelyalat olivat käytännössä ennallaan. Myös luomuomenan edellisestä vuodesta lähes puolittunutta satoa
samalla pinta-alalla voidaan pitää pitää pieleen menneenä. Sen sijaan ryhmä "Muut marjat ja hedelmät" oli kasvanut 180,2 --> 220,3. Eli n. 22%. Niitä ei kuitenkaan yhtään eritelty, eli enempää emme saa tuosta tietää.
MT:
Valtakunnallinen kurkkuviikko juhlii suosikkivihannesta " suomalainen popsii 30 kurkkua vuodessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/4c20d1f0-6759-4f14-8bfe-50e12ff42f12)
QuoteVuonna 2022 kasvihuonekurkkua viljeltiin Suomessa noin 50 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotiin noin 5 miljoonaa kiloa. Kauppapuutarhaliiton tiedotteen mukaan keskiverto suomalainen syö noin 10 kiloa, eli 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten luku oli noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi.
Luomuna viljeltiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.02.23 - klo:15:16
Siirretään tiedot Pro Luomun perinteiseen vertailupohjaan. " Tässä:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg, vuosi)
2022 2021 2020 2019 2018
" klips "
Kurkku 321 262 162 221 459
0,64% sadosta, 0,58% kaikesta kurkusta. 6,4% ulkomailta tuodusta. Keskivertosuomalainen syö n. 58 grammaa. Eli noin pienen luomukurkun kolmanneksen vuodessa. Eli palan tällaisesta:
Pirkka luomu suomalainen pikkukurkku 150g 1lk
2,69
17,93/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-pikkukurkku-150g-luomu-suomi-1lk-6410405109774)
Tuo laskelma ja vertailu on täällä kyllä jo aiemminkin tehty. Mutta todellakin, noin vähän on luomukurkkujen tuottajilla juhlimista Valtakunnallisella kurkkuviikolla.
Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
Luomumustaherukka ei kuitenkaan ole tullut vastaavalla tavalla esille kuin luomumansikka. Tuo viljelyala noin löytyy, mutta sadosta eli tuotetusta määrästä en äkkiä löytänyt netistä tietoa. Marjat ovat Luken tilastoinnissakin könttäsummana 669 000 kiloa (2022).
Ruokavirasto kertoo/määrää:
QuoteIlmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)
Kertoo myös, että sitoumukset ovat viisivuotisia. Niinpä melkein kaikki (4/5) luomuviljelijät v. 2023 ovat jo siellä? Siis kirjoilla, listoilla? Nykyisistä 4857 luomuviljelijästä suurin osa jatkaa? Viime vuonna täysin uusia tuli vain 152 (lopettaneita oli 194). Vappuun mennessä
periaatteessa tiedämme, kuinka tänä vuonna. Tohtisiko sitä tuolloin heti aloittaa tuon tiedon kinuminen? Vaikka ennakkotietona? Hehtaarit sitten myöhemmin. Nyt olisi hyvin mielenkiintoista jo nyt nähdä, vaikuttiko luomun kaupallisen kysynnän hyvinkin jyrkkä lasku 2022 tuohon.
Jos asia menisi yksi yhteen (sehän ei mene) pitäisi vähennystä olla nelisensataa viljelijää (tai sitten vastaava vähennys hehtaareissa).
PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.03.18 - klo:08:15
Varsinkin, jos vertaa vuosikymmenien taakse. Pikku Jättiläiseni (1958, s. 601) mukaan maitoa tuli vv. 1955-1956 vuodessa 3400 kg lehmää kohti. (Voi olla, että ihan suoraan ei lukuja voi verrata, mutta se on kai lähinnä vertailtavissa oleva luku.)
Niihin tuloksiin verrattuna hurja on ollut kehitys jopa luomutiloilla, mutta tämä "hajurako" näyttää edelleen olevan voimassa:
QuoteLuomukarjoissa maitoa kertyi 8690 kiloa, kun kaikkien karjojen keskituotos oli tuhat kiloa enemmän.
Ollen tarkalleen siis 1439 kiloa enemmän. Tuossakin muuten puuttuu tieto siitä, mikä oli tavanomaisten lehmien keskituotos. Se oli siis vielä hitusen tuota kaikkien keskiarvoa parempi.
MT kertoi seuraavan:
Suomen paras karja taas Muuramessa " katso täältä huippujen luettelot (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5d91b590-57a4-4ff0-b20e-04e6ae75b2f9)
QuotePeltolan ja Kanasen karjassa on 54 lypsävää. Tilan viime vuoden keskituotos oli 14 487 maitokiloa lehmää kohti. Kun lasketaan energiakorjattu maitotuotos (EKM) eli määrä painotetaan maidon rasva- ja valkuaispitoisuudella, tulos oli 14 705 kiloa. Molemmissa sarjoissa Peltola ja Kananen ylsivät vertailun kärkeen.
Lypsykarjan tuotosseurantaan kuuluu 80 prosenttia Suomen kaikista lehmistä. Viime vuonna ne lypsivät keskimäärin 10 030 kiloa maitoa per lehmä, joten Peltolan ja Kanasen tulos on huikea.
Vertaan kuitenkin tuohon 1956 lukuun. Tuolla tilalla siis
neljä kertaa enemmän. Ja keskimäärin, ei vain yhden lehmän kohdalla. Siihen nähden tulos on todella huikea.
Nyt olisi kiinnostavaa tietää tuon tilan panospuolesta. Viime kädessä: kuinka monta
hehtaaria viljelysmaata tuon tuloksen saavuttamiseksi käytettiin? Mutta myös muusta panostuksesta. Tai
noiden tilojen, kerrottiinhan näin:
QuoteKisa kärjessä on kova. Kun tutkitaan EKM-tilastoa, yli 14 000 kilon pääsivät myös Ahlvik Gård Pedersören kunnasta ja Mty Tommi ja Matias Ahonen Rautavaaralta.
13 000"14 000 kilon välille ylsi jo lähes 40 tilaa.
Porkkana:
Mikä on herkullinen, yleensä oranssi ja voi kasvaa jopa 6 metriä pitkäksi? No sehän on porkkana! (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/132cc332-e94f-40b3-a0c0-dd0341c59ea7)
QuotePorkkana juhlii tänä vuonna vuoden vihanneksena. Suomalaisten lempijuures on satoisa kasvi, jonka saa menestymään kotipuutarhassa, kunhan tietää muutaman viljelyyn liittyvän niksin.
TILAAJALLE
(lihav. HJ)
Porkkana kokonaisato v. 2022 oli (1000 kiloa) 75 762. Luomuporkkanan 2 697. Eli 3,6%.
Eli vastaavalla tavalla on luomuporkkanalla hyvin vähän osallisuutta tuohon juhlaan kuin tässäkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.03.23 - klo:03:03
Tuo laskelma ja vertailu on täällä kyllä jo aiemminkin tehty. Mutta todellakin, noin vähän on luomukurkkujen tuottajilla juhlimista Valtakunnallisella kurkkuviikolla.
***
Niin ei siis luomuporkkanakaan muodostu tuon merkittävämmäksi. Vaikka sen satomäärä on luomuvihanneksista suurin (niukasti suurempi kuin herneen). Mutta ei sekään toki kuin noin puoli kiloa vuodessa suomalaista kohti. Vaikka suomalaisten lempiluomujuureksestakin voidaan puhua. Kilomääränä lähes puolet luomuvihanneksista. " Herne jo edellä käsiteltiin ja melko
samaan kilomäärään päädyttiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Ruokaherneen osalta tämä:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Vaikkapa ruokahernettä saatiin luomuna Luken mukaan nyt 2,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti 382 grammaa.
Lisättynä sillä tiedolla edeltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479), että puutarhaviljelystä tuli n. 0,35 miljoonaa kiloa tuohon lisää. Yhteensä siis n. 450 grammaa suomalaista kohti. Siis jo melkein ravintosuositusten mukainen päivän annos vihanneksia. Noin yhden purkillisen (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-luomu-kasvishernekeitto-435g/6438460362743) verran.
Myös ja erityisesti kasviksissa, otsikkoomme:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Luomusta on hyötyä suomalaiselle erittäin vähän.
Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan
nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia
päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. " Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Lisää tästä täältä:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen · 1t
Lypsylehmien keskituotos on noussut Suomessa hienoa tahtia -> maidontuotannon hiilijalanjälki on laskenut merkittävästi, kun vähemmällä rehulla ja pienemmällä eläinmäärällä on tuotettu enemmän maitoa. Eläimet terveempiä, kestävämpiä ja hoidettu paremmin
Maidontuotannon tulosseminaari 2023 (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/maidontuotannon-tulosseminaari-2023)
QuoteMaidontuotannon tulosseminaarissa 22.3. esittelimme vuoden 2022 Tuotosseurannan tulokset.
Tälle sivulle olemme koonneet Maidontuotannon tulosseminaarin materiaalit sekä parhaiden karjojen listat.
Quote from: Heikki Jokipii on 14.01.23 - klo:03:00
Ruokaviraston viimevuotisen luomupuutarhatilaston pohjalta nämä huomiot:
silloin luomusipulin viljely keskittyi kovasti Etelä-Savoon. Liki puolet viljelyalasta. Luomukaalin viljelyssä Etelä-Savo ja Pohjois-Savo yhdessä haukkasivat tuon noin puolikkaan. Tarhaherneessä leijonanosa oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä (siis aika etelässä). Porkkana meni Pohjanmaalle. Tämän viljelijä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) oli kyllä Etelä-Savosta, mutta se maakunta olikin sitten kakkosena. Kaiketi ihan hänen takiaan tai ansiostaan. Luomuperunassa hallitsivat Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Kun ko. tilasto tänä vuonna joskus ilmestyy, voi olla mielenkiintoista katsoa, onko tilanne säilynyt samanlaisena
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...
Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:03:27
Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
Jatkaen tätä tarkastelua:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.03.23 - klo:08:10
Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. " Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Millä ruoalla suomalaiset pärjäävät? Se voinee parhaiten nähdä...
Luken ravintotaseesta (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021)
Kuten sieltä voimme huomata, tase ilmestyy kesäkuussa. Jolloin tänä vuonna on saatavana vuoden 2022 ravintotase. Nyt löytyy vasta vuoden 2020 lopullinen ja vuoden 2021 ennakko.
Mutta tuon ravintotaseen avulla " vielä tarkkaan kilokaloreja laskematta " voisimme kuitenkin ottaa tehtäväksemme arvioida, mikä on luomuruoan osuus ja merkitys suomalaisten ravitsemuksessa.
Meillä on tiedot seuraavista ruoka-aineista luomuna:
- vilja
- vihannekset
- liha
- maito
- kananmunat
Kalasta meillä ei ole. Tai oikeastaan onkin: sitä ei ole luomuna saatavilla. Luomuhedelmistä meillä on jonkinlaista tietoa. Ainakin se, että kotimaisilla hedelmillä on hyvin pieni merkitys.
Tavoitteena olisi siis tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, mitä suomalaiset nyt oikeasti syövät. Ei siis sellaiselta spekulatiiviselta pohjalta, että
jos kaikki muuttaisivat ruokatottumuksiaan johonkin suuntaan, mitä sitten tapahtuisi.
Yritäänkö jotain tuollaista? Vaikka sitten kesäkuusta eteenpäin?
Eräänlainen jossittelu voisi olla mukana: mitä tapahtuisi,
jos Suomessa lopetettaisiin luomuviljely tykkänään? Heilauttaisiko se ravintotasetta?
Yhden puutteen heti huomasin. Ravintotaseen 2021 tähän tietoon meillä ei ole vastaavaa luomutietoa:
QuoteJuustoa syötiin vuonna 2021 noin 25,5 kiloa.
Kalorilaskurin (https://www.sulamo.fi/kalorit/juusto) pohjalta kyse on näin merkittävästä tuotteesta: tuo on noin 68 595 kilokaloria. Ainoana ruokana riittäisi noin kuukaudeksi.
Tällainen vähän hämärämpi käsitys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg30837#msg30837) meillä luomujuustoista. Mutta ei yhtä täsmällistä lukua kuin monesta muusta ruokatavarasta.
***
Sokeria kulutetaan 28,1 kiloa henkeä kohti (2021). Siinäpä onkin kaloripommi (https://www.kilokalori.net/ravinto/yleinen/sokeri). Yhteensä 114 086 kcal, edellisella tavalla laskettuna jopa yli 1,5 kuukautta.
Nyt ei oikeastaan mitään käsitystä, mikä on siitä luomusokerin osuus. Siitä
on käsitys, että luomusokeria ei tuoteta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=740.msg9064#msg9064) Suomessa.
Epäterveellistähän tuollainen ravinto on. Sen pystymme ehkä arvioimaan, paljonko kilokaloreita antaa toinen tehokas mutta epäterveelinen lähde, luomualkoholi. Kunhan Alkon tuoreet tilastot ilmestyvät. Noihin tuotteisiin täytyy sitten tarkastelussamme suhtautua eri tavalla kuin kalaan. Jota olisi hyvä ravinnossa mukana olla. Ja kun sitä ei luomuna löydy, on se luomulle todellinen puute!
PS. Muistuupa mieleen, miten Kuubassa ratkaistiin aikanaan sokerilla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg17998#msg17998) myös luomuviljelyn aiheuttama ongelma:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.11.17 - klo:06:54
Sokeri muuten kuuluu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=507.msg6735#msg6735) kaikille jaettaviin eli kortilla saataviin, säännöstelyn alaisiin ruoka-annoksiin, ja saattaa siinä kaloreista mitattuna olla jopa aika tärkeä osa? 8 kilosta kuussa saa jo yli 10 päivän kilokaloritarpeen.
;D
Kasviöljyt ovat tietysti merkittävä kalorien lähde. Niistä Pro Luomu oli jo viime vuoden koosteessaan laskenut osuudenkin (myynnistä, s. 17):
QuoteKasviöljyt 17 %
Mutta kasviöljyjen määristä ei saa tietoa. Ei ravintotaseestakaan: noin 10 vuoden ajalta sieltä tieto puuttuu. Sitä ennen kulutus henkeä kohti oli noin 5 kiloa. Näiden Sulamon tietojen mukaan (https://www.sulamo.fi/kalorit/%C3%96ljy) kyse olisi noin 45 000 kilokalorista. Eli noin 2-3 viikon ajasta.
Emme ihan tiedä, miten paljon niistä on luomua. Emme myöskään, miten paljon niistä luomuöljyistä on tuotettu Suomessa. Tämän luomun osuudesta tiedämme:
Quote from: Jarrumies on 26.02.23 - klo:20:40
5.5 % Rypsi ja rapsi yhteensä
Karkea arvio: suomalaisilla luomukasviöljyillä suomalainen eläisi 3 päivää.
Peruna (ruokaperuna) on oikeastaan vähäisyydessään luomuna jopa
kummastuttava tapaus. Erityisesti verrattuna Ruotsiin.
Luke kertoo perunaa yhteensä, tavanomaista ja luomuperunaa saadun v. 2022 seuraavasti (milj. kg):
QuoteRuokaperuna 253,8 249,7 4,1
Luomun osuus siis 1,6%.
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.22 - klo:03:18
Ruokaperunan vähäisyys luomuna (myös edellisessä puheenvuorossa) tuntuu jopa hiukan yllättävältä, kun muistaa, miten se kuitenkin on näkyvästi marketeissa esillä. Mutta suomalaista kohti sitä siis tuotetaan ja myydään vain noin 750 grammaa. Se on siis luomuporkkanan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26340#msg26340) kanssa aika tasoissa. Muut mahdollisuudet saada kotimaasta luomuvitamiineja ovatkin sitten hyvin vähäiset.
Ruotsista v. 2021 Jordbruksverket kertoo (https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2022-06-22-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2021):
QuoteMinskad totalskörd av matpotatis
Totalskörden för matpotatis från arealer med ekologisk odling beräknas för riket till 31 400 ton. Det är 19 % mindre än 2020 års resultat och 14 % mindre än genomsnittet för de närmast föregående åren 2016"2020. Nästan 10 % av matpotatisarealen i landet odlades ekologiskt under 2021. Störst omfattning hade odlingen i Västra Götalands, Gotlands och Skåne län.
Eli 31,4 miljoonaa kiloa. Suhteessa väkilukuun se on noin
nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Vielä kertoo Ekologiska Lantbrukarna ym. luomuperunoiden myynnistä 2022:
QuotePOTATIS 8,9%
Siinä on luultavasti hiukan esim. Tanskasta tuotua luomuperunaa mukana. Vaikka luomuperuna siellä hyvin ruotsalaista onkin. Koska Ruotsissakin on näin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg22416#msg22416). Eli parhaimmillaankin satotaso on yltänyt vain n. 70%:in tavanomaisesta. Jolloin oma luomuperuna ei ole ihan tuohon myyntiosuuteen riittänyt.
Minkäänlaista huutoa ei kuitenkaan Suomessa ole noussut luomuperunan vähäisestä määrästä. Ei ostavalta yleisöltä, mutta Pro Luomukaan ei ole ottanut asiaa erityisesti esille.
Suomessa luomuperunaa viljellään (Ruokavirasto) miltei yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (yhteisosuus n. 2/3). Muuallakin kyllä, mutta alat ovat vähäisiä. Kun peruna ei ole kovin energiatiheää (alle 1000 kcal/kg), tämä meidän perheemme ei pärjäisi tuotetulla määrällä edes yhtä päivää (jos muuta ei olisi):
Quote from: Heikki Jokipii on 07.12.22 - klo:03:06
Alle kilo sitä luomuperunaa on suomalaista kohden syötävänä. Tuossa ODA:n parin kilon pussissa pienen perheen koko vuoden laskennallinen osuus.
Luomuleivän osuus suomalaisten ravitsemuksessa? Sieltä täältä noukittua tietoa internetin voileipäpöydästä, tuotannosta ja myynnistä. Tämä jo vähän vanhaa:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/leipa-elintarvikkeena/luomuleipa/luomuleipien-valmistus.html
Markkinaosuus tuoreista leivistä noin prosentissa v. 2006. *)
Luomuhiutaleiden ja -jauhojen osuus oli jo silloin paljon suurempi. Myös luomupastan.
https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/luomutietoverkon-materiaalit/luo-mu-mark-ki-nan-arvo-kas-voi-46-pro-sent-tia-vuon-na-2011
QuoteTummien luomuleipien osuus kasvoi nyt 4 prosenttiin, mutta vaaleiden luomuleipien osuus markkinasta on vielä vain 1,2 prosenttia.
Tuoretta perustietoa kaikesta leivästä Suomessa:
Syötkö sinäkin leipää kuin keskiverto suomalainen? Näin paljon leipää kuluu päivässä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/a2552332-1487-4046-a88c-12e43906424f)
QuoteViime vuonna suomalaiset söivät ruokaleipää keskimäärin reilut 40 kiloa henkilöä kohden, mikä vastaan noin neljää leipäviipaletta päivässä. Kahvileipää ja konditoriatuotteita kului taas vuodessa vajaa kahdeksan kiloa, mikä tarkoittaa yhden pullan tai leipomoherkun syömistä joka kolmas päivä.
Kotimainen leipä maistuu suomalaisille. Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoihin ja Tullin tuontitilastoihin perustuvien laskelmien mukaan suomalainen söi viime vuonna reilu 33 kiloa kotimaista leipää ja noin 5,4 kiloa kotimaista kahvileipää.
Kahvileipä lienee käytännössä kaikki vehnää, jota tuotettiin luomuna 22 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Suomalaista kohti 4 kiloa. Mutta siihen lukuun täytyisi mahtua myös vaalea (ruoka)leipä ja pasta. Luomurukiin maarä suomalaista kohti oli 1,6 kiloa.
Leipä on Pro Luomunkin mukaan ollut ongelmallinen juttu:
Pelkkä luomu ei myy leipää (https://proluomu.fi/pelkka-luomu-ei-myy-leipaa/) (2017)
Linkki siinä viitattuun aselvitykseen:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/04/proluomu_leipa_raportti_final.pdf
Kummastakaan ei kuitenkaan löydy tilastotietoja. Aivan uusimpia täsmällisiä lukuja meillä ei siis asiasta ole. Viimeisin luomuleipää koskeva Pro Luomun artikkeli (2020) keskittyi pitkälle kotileivontaan, eikö siis tietoja kokonaisuudesta tarjonnut:
Luomun ja juuren maukas liitto (https://proluomu.fi/luomun-ja-juuren-maukas-liitto/)
Tämä löytyi Hämeen Sanomista (https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5188471) (2016):
QuoteSen sijaan luonnonmukaisesti tuotettua leipää on paria poikkeusta lukuun ottamatta vaikeaa ellei mahdotonta saada suomalaisista kaupoista. Silti sitä valmistetaan Suomessa " etupäässä vientiin. Arvion mukaan yli 70 prosenttia luomuviljastamme myydään ulkomaille lähinnä leiviksi, hiutaleiksi ja annospuuroiksi jalostettuna. Suurimman viejät ovat Helsingin Mylly ja Fazer sekä leivän osalta heinolalainen Pekan Leipä Oy. Se vie luomuleipää tänä vuonna Keski-Eurooppaan 5"7 miljoonan pakkauksen verran. " Eniten menee kaasupakattua Reissumies-tyyppistä palaleipää, toimitusjohtaja Arto Mussalo kertoo. " Suurin kohdemaa on Saksa, mutta nyt markkinat ovat aukeamassa myös Puolaan, Venäjälle ja Ranskaan. Luomuleivän menekki on ollut Keski-Euroopassa kovassa nousussa koko 2000-luvun. Meillä asetelma on toinen. Mussalon mukaan Pekan Leivän luomutuotteille on kysyntää lähinnä vain pääkaupunkiseudulla.
[..]
Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on tehnyt pitkään työtä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden parissa. Hänen mukaansa leipä on alan murheenkryyni. " Luomuleipomoita ja luomuleipää tuli markkinoille viitisen vuotta sitten, mutta sittemmin määrä on vähentynyt, Kottila toteaa.
[..]
Jonkinlainen nytkähdys tapahtui vuosina 2011"2012, samoihin aikoihin luomuleipäinnostuksen kanssa. Silloin perustettiin Pro Luomu ry alan toimijoiden yhteistyöjärjestöksi. Silloin vähittäiskauppa tuli aktiivisesti mukaan yhdeksi toimijaksi. [..]
(lihav. HJ)
Ravitsemusosuuteen. Leipä on aika energiatiheää. Noin kilo täyttää yhden päivän kilokaloritarpeen. Mutta vielä noilla luvuilla emme pysty arvioimaan, montako päivää luomuleipä suomalaiset tiellä pitäisi. Tämä ehkä uskaltaa sanoa: yhteensä alle viikon?
_____
*) Vertailutieto Ruotsista. Sielläkin luomuruokaleivän osuus markkinoista v. 2022 oli vain
0,7%. Ruotsissa se on todella vähän. Jaa-a. Miksiköhän se on noin? Siis ilmeisesti kummassakin maassa.
Luomulampaasta on Pro Luomun tehtävä tällainen uutinen. Jossa ylistetään sen ekokologisuutta:
Luomulammas on laitumella tärkeässä työssä (https://proluomu.fi/luomulammas-on-laitumella-tarkeassa-tyossa/)
Kun nyt on tämä aika:
QuoteSuomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.
Luomulampaanlihan hinta on korkea ihan omia aikojaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg31845#msg31845), tai oma vika, jos niin halutaan sanoa. Muiden hintojen ei pitäisi asiaan vaikuttaa. Ja tarvittaessa siis, ostamaan halal-lammasta!
Tottahan tämä sinänsä on:
QuoteSuomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.
Mutta siinä unohtuu kertoa, miten kilomääränä tuo on vain 0,28 miljoonaa kiloa. Nyt on vähän säälimättömästikin laskettava se suomalaista kohti... se on 51 grammaa. Taidettin se juuri edellä jo laskeakin.
Ja kun se on koko vuoden tuotantomäärä, niin tuo ei kyllä millään toteudu, että se olisi "
suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden". Tuo määrä riittää ehkä yhteen ateriaan, jos on hyvin vähäruokainen (https://www.sulamo.fi/kalorit/lampaanliha). Luomulampaasta on Pro Luomun tehtävä tällainen uutinen. Jossa ylistetään sen ekokologisuutta:
Luomulammas on laitumella tärkeässä työssä (https://proluomu.fi/Luomulammas %20mas-on-laitumella-tarkeassa-tyossa/)
Kun nyt on tämä aika:
QuoteSuomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki on pääsiäinen, vaikka lammasta onkin viime vuosina ollut suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta nähtäväksi jää, miten hintojen nousu vaikuttaa pääsiäisen ostoslistoihin.
Luomulampaanlihan hinta on korkea ihan omia aikojaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg31845#msg31845), tai oma vika, jos niin halutaan sanoa. Muiden hintojen ei pitäisi asiaan vaikuttaa. Ja tarvittaessa siis, ostamaan halal-lammasta!
Tottahan tämä sinänsä on:
QuoteSuomalaisesta lampaanlihantuotannosta luomua on 24 prosenttia, mikä on erittäin suuri osuus, sillä koko lihantuotannosta luomua on noin yksi prosentti.
Mutta siinä unohtuu kertoa, miten kilomääränä tuo on vain 0,28 miljoonaa kiloa. Nyt on vähän säälimättömästikin laskettava se suomalaista kohti... se on 51 grammaa. Taidettiin se juuri edellä jo laskeakin.
Ja kun se on koko vuoden tuotantomäärä, niin tuo ei kyllä millään toteudu, että se olisi "
suomalaisten ruokapöydissä yhä enemmän myös ympäri vuoden". Tuo määrä riittää ehkä yhteen ateriaan, jos on aika vähäruokainen. Näin paljon kyllä luomulampaita on:
Quote Uuhi (karitsoineen, 0-6 kk) Tacka (med lamm, 0-6 mån) 27 067
Pässi Bagge 1 745
Mutta enempää lihaa ei tuosta määrästä irtoa.
PS. Suurella, ellei suurimmalla osalla ei tähän olisi varaakaan:
LUOMU KARITSAN PAAHTOPAISTI 1KG REININ LIHA
Kaikki Reinin Liha -tuotteet
~37,00 , (https://www.s-kaupat.fi/tuote/luomu-karitsan-paahtopais-1kg-reinin-lih/2005737400008)
Siinä on noin päivän kilokalorit.
Sitten on projektissamme*) otettava käsittelyyn se luomuväelle tärkeä. Eli kaurapuuro (https://www.sulamo.fi/kalorit/kaurapuuro-elovena).
Laskennallisesti, kaurasadon (Luken luvun) pohjalta:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.03.23 - klo:08:10
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Mutta kaikesta ei tehdä hiutaleita. Niin kauan kun saimme vielä katsoa VYR:in taulukoita, niin (muistinvaraisesti) noin kolmannes kaurasta kului aina rehukayttöön. **)
Nyt tarvittaisiin luku siitä, paljonko luomuhiutaleita nyt suomalaisten syötäväksi tuotetaan. Meillä on Pro Luomun tieto, että hiutaleiden ja suurimoiden osuus arvosta vuonna 2022 oli yhä 12% (kyllä pieni lasku edellisen vuoden 13% osuudesta). Mutta tietoa ei nyt ole määristä. Sen enempää luomuhiutaleiden kuin tavanomaisten.
_____
*) siitä, mihin Suomen luomu riittää
**) jolloin se on laskettava lihaksi tai maidoksi
Tämän kertoo MMM tukipolitiikan tavoitteena olevan tämän muutoksen yhteydessä:
Uusi seoskasvustotulkinta edistää luomukorvauksen tavoitteita (https://mmm.fi/-/uusi-seoskasvustotulkinta-edistaa-luomukorvauksen-tavoitteita)
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon korvauksen ensisijaisena tavoitteena on saattaa markkinoille kuluttajien saataville korkean lisäarvon luomutuotteita ja sitä kautta parantaa ruuantuotannon kestävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että luomukorvauksen tavoitteena on lisätä luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden määrää markkinoilla. Luomusitoumuksen tehnyt tila voi tuottaa markkinoille luomuelintarvikkeita joko peltoviljelyn tai luomukotieläintuotannon kautta.
(lihav. HJ)
Siinä tuli samalla vahingossa (?) sanottua, että luomumarkkinat, luomumyynti viime kädessä määrää, miten paljon luomutuotantoa on syytä tukea. Ja aiotaan nyt ja jatkossa tukea? Ruokaviraston seuraava tilasto onkin jännittävä juttu. Monellakin tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31783#msg31783).
MT tuosta muutoksesta:
Luomuviljellyt seoskasvustot kelpaavat sittenkin myyntikasveiksi, mutta vain tiukalla ehdolla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8153de36-21d9-4013-bfb4-2bc71991205d)
Näin myös MT asian tulkitsee:
QuoteTällöin katsotaan, että seoskasvustot on tarkoitettu rehuksi ja ne tuottavat luomutuotetta markkinoille vain luomukotieläintuotannon kautta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Maa- ja metsätalounministeriön mukaan myyntikasvivaatimus ja sen poikkeukset luomurehun tuottajille pyrkivät ohjaamaan luomukorvausta niin, että se edistäisi luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuottamista.
”Muille kuin luomukotieläimille päätyvät luonnonmukaisesti tuotetut rehukasvustot tukisivat epäsuorasti tavanomaista kotieläintuotantoa ja se ei ole toimenpiteen tarkoituksena.”
”Luonnonmukainen pellon hoito edistää esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta kaikenlaisilla tiloilla, mutta luomukorvauksen tarkoituksena on ympäristön huomioimisen ohella tuottaa markkinoille myös luomutuotteita”, ministeriön tiedotteessa muistutetaan.
Eli senkin mukaan markkinoille pitäisi tulla enemmän luomutuotteita. " Aivan toinen kysymys on tietysti, miten niitä markkinolle mahtuu. Ja epäsuorasti se, mitä tämä vaikuttaa tehtävien luomusopimusten määrään. Jossa sopimuksen tekijöitä tietysti on kaksi: viljelijä ja viranomainen.
Aamusetiin voi Pro Luomu luottaa. Taas se julkaisi toisinnon lehdistötiedotteesta, yrittäen saada siihen paikallisväriä:
Luomulammas laiduntaa tärkeässä työssä " Aurajoen rannalla kesälampaat ovat jo perinne (https://aamuset.fi/artikkeli/5956846)
Mutta tämä on Turussakin ongelma:
QuotePääsiäinen on suomalaisen luomukaritsanlihan tärkein sesonki. Luomukaritsanlihan saatavuus on tänä pääsiäisenä entisellään, mutta on vielä arvoitus, miten hintojen nousu vaikuttaa kuluttajien ostoslistoihin. Kaikki laidunlampaat eivät kuitenkaan päädy lihoiksi.
" Osa lampaista on ollut meillä vuodesta toiseen, Kauppi hymyilee.
Vrt. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32190#msg32190). Turun hintoja erikseen on vaikea netistä löytää. Teorettisesti: jos vuoden
kaikki luomulammas syötäisiin Turussa, sitä jotenkuten riittäisi: vähän yli kilo henkeä kohti. Turkulaiset saataisiin laskennallisesti ruokittua yhden päivän, ehkä vähän toistakin, luomulampaalla.
Käytännön Maamiehellä on satokisoissaan tänä vuonna vuorossa ohra. Palaamme asiaan, kun tulokset selviävät.
Mutta tähän satotilaston keskiarvosadot (Luke) kg/ha vuodelta 2022: tavanomainen 3 850, luomu 2 220.
Vallan toisenlaisia satotasoja on odotettavissa. Ihan tätä tasoa Suomessa ei:
UK farmer sets world records with wheat, barley yields (https://www.graincentral.com/news/uk-farmer-sets-new-world-records-with-wheat-barley-yields/)
QuoteRecords for Mr Lamyman, of Lamyman Worlaby Farms at Louth, came from a wheat crop which yielded 17.96t/ha, and a barley crop which weighed in at 16.2t/ha.
(lihav. HJ)
Mutta kuten sanottu edellä:
Quote from: Heikki Jokipii on 26.01.23 - klo:03:07
Tuollaisista sadoista ei voi ehkä haaveilla täällä 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Mutta voi ehkä silti oppia jotain siitä, miten ne on saavutettu. Täältä löytyy tuo verkosto:
Welcome to the Yield Enhancement Network (https://www.yen.adas.co.uk/)
Quote from: Heikki Jokipii on 26.03.23 - klo:02:02
Millä ruoalla suomalaiset pärjäävät? Se voinee parhaiten nähdä...
Luken ravintotaseesta (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2020-lopullinen-ja-ennakko-2021)
Kuten sieltä voimme huomata, tase ilmestyy kesäkuussa. Jolloin tänä vuonna on saatavana vuoden 2022 ravintotase. Nyt löytyy vasta vuoden 2020 lopullinen ja vuoden 2021 ennakko.
Mutta tuon ravintotaseen avulla " vielä tarkkaan kilokaloreja laskematta " voisimme kuitenkin ottaa tehtäväksemme arvioida, mikä on luomuruoan osuus ja merkitys suomalaisten ravitsemuksessa.
Tuo ajatus nyt todella kihelmöi. Sen pohjalta, mitä tässä triidissä on ilmennyt.
Mutta myös sen pohjalta, mitä vähitellen tulee ilmeiseksi kysyntätriidissämme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32352#msg32352). Jossa tietysti tulee esille myös tarjonta.
Mutta malttanemme odottaa kesäkuuhun. Jotta saamme mahdollisimman hyvin toisiinsa sopivat luvut. Ja myös mahdollisimman ajantasaisen tilanteen kuvauksen.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.23 - klo:02:26
Eli senkin mukaan markkinoille pitäisi tulla enemmän luomutuotteita. " Aivan toinen kysymys on tietysti, miten niitä markkinolle mahtuu. Ja epäsuorasti se, mitä tämä vaikuttaa tehtävien luomusopimusten määrään. Jossa sopimuksen tekijöitä tietysti on kaksi: viljelijä ja viranomainen.
Toisesta triidistä tieto, että sopimusten teko on jo hyvässä menossa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32408#msg32408).
Ei ole kohtuutonta vaatia, että sopimuksista saataisiin heti jonkinlainen ennakkotieto. Tämän toistaen:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:03:55
PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
***
Pro Luomun koosteenkin vaatimat tiedot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31706#msg31706) ovat nyt kaikki saatavissa. Voimme periaatteessa odottaa sen ilmestymistä koska tahansa.
Ei, tämä puuttuu vielä:
Quote from: Jarrumies on 06.03.23 - klo:15:22
Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.
Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.02.23 - klo:06:02
Mutta siihen on lisättävä nämä, yhteensä 1227 tuhatta kiloa.
QuoteTOMAATTI 906
KASVIHUONEKURKKU 321
Yhteensä siis 6454. 1,17 kiloa per kansalainen.
Tämä taitaa nyt olla tästä viimeisin tieto (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ab0d41d0-96ef-49c0-895b-0dcea8e983a8):
QuoteLuonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 noin 63 kiloa henkilöä kohden. Kasvihuoneessa kasvatettua tomaattia, kurkkua ja salaatteja syötiin taas noin 18 kiloa.
Kun luomuvihannesten osuus vihannesten myynnistä Pro Luomun mukaan v. 2022 oli 3% (ja vuonna 2021 jopa 5%), tarkoittaako se sitä, että myös luomuvihanneksissa olisi suuri tuonnin osuus? Vai riittäisivätkö korkeammat luomuhinnat selitykseksi? Taitavat ne riittää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg30283#msg30283).
Tästä MT:n uutisesta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fafc218d-10af-42e2-a5ba-32e10743761a) myös tämä tieto:
QuoteLiitto muistuttaa, että suomalaisissa kasvihuoneissa viljeltiin vuonna 2022 noin 100 miljoonaa kiloa kotimaista ruokaa. Kotimaiset tomaatit, kurkut ja salaatit kattavat jopa neljäsosan suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.[
Tuosta tulee myös henkeä kohti n. 18 kiloa.
Joten tuollaisissa prosenteissa noiden luomuvihannesten kanssa myös viime vuonna oltiin.
Quote from: Jarrumies on 06.03.23 - klo:15:22
Ruokavirasto on julkaissut 30.3.2022 Kantarin Marsi 2021 -tutkimuksen (65 sivua), jossa on tietoja myös luomumarjojen keruusta 2010-2021.
Marsi-kysely julkaistaan vuosittain, joten Marsi 2022 saattaa ilmestyä kuukauden sisällä.
Ja tulihan se. Ja tässä on olennaisin tieto itse raportista:
Luonnonmarjoista poimittiin viime vuonna hyvä sato, mutta sienisato jäi kauas ennätyksistä (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/luonnonmarjoista-poimittiin-viime-vuonna-hyva-sato-mutta-sienisato-jai-kauas-ennatyksista/)
QuoteVuonna 2022 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2022 myyntiin 4,3
milj. kg, luomupuolukkaa 1,4 milj. kg ja luomulakkaa 170 tn.
Määrät nousivat mustikan ja lakan osalta merkittävästi
edellisvuotta suuremmiksi.
Merkittävästi ja merkittävästi. Suomalaisillehan tuota ei myydä, mutta noin kilo siis suomalaista kohti luomumarjoja kerättiin. Kilokaloreina alle 500.
Vielä en ole löytänyt yhtenä lukuna Alkon luomujuomien litramäärää 2022. Mutta muutoin olisivat kaikki Pro Luomun vuosittaisen raportin tiedot kasassa.
Myös tieto tuontiluomun osuudesta luomumyynnissä. Jos se sinne tulee. 8)
Koulutusaineistosta (https://maaseutuverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/03/Luomukorvaus-ja-sitoumus-V.2023-Emilia-Kavuncu.pdf) (pdf) löytyi s. 26 näin ankara sääntö:
QuoteSitoumus lakkaa ja maksetut korvauksen peritään takaisin sitoumuskauden alkuun saakka, jos hakija luopuu sitoumuksesta kesken sitoumuskauden ilman hyväksyttyä syytä (tila siirtyy esimerkiksi tavanomaiseen viljelyyn).
(26 4.4.2023 | Emilia Kavuncu)
Ja hyväksyttyihin syihin kuului suurinpiirtein vain sitoumuksen tekijän kuolema. No, sentään sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Tai tilan palaminen poroksi. Niinpä uskoisin tilanteen olevan se, että suurin piirtein kaikki entiset luomuviljelijät jatkavat (?). Jolloin siltä osin tieto olisi todellakin varmasti Ruokaviraston kerrottavissa jo ensi tiistaina, viikon päästä.
Tämän osan taulukosta "Alkutuotannon luomutoimijoita Ekoaktörer" voisi jo julkaista, jättäen vaikka tässä vaiheessa pois sarakkeet "Uusia".
Mutta seuraa siitä sekin, että odotuksemme joustavasta reagoinnista luomukysynnän muutokseen tuskin sellaisenaan toteutuu. Viranomaistenkin pelivara olisi lähinnä uusien sopimusten tekemisessä?
Edellä jo ihmeteltiin luomuperunan vähäisyyttä Suomeessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32152#msg32152). Ihmetellään lisää.
10 vuotta sitten Pro Luomu totesi (https://proluomu.fi/luomukasvisten-markkinakatsaus-kampanjoita-kaivataan/):
QuoteKotimaisten luomukasvisten markkinan kasvattaminen edellyttäisi myös tuotannon kasvua. Viime vuosina luomuvihannesten avomaan tuotantoala ei juuri ole kasvanut. Kuluvana vuonna luomuperunan viljelyala kasvoi viisi prosenttia ja porkkanan kymmenen prosenttia.
Ja sitten se luomuperunan ala kasvoikin seuraavasti (ote Ruokaviraston listasta, ha)
QuoteYhteensä sammanlagt 2014 483
[..]
Yhteensä sammanlagt 2020 866
Mutta putosi taas:
QuoteYhteensä sammanlagt 2021 652
Ja pysyi vuonna 2022 käytännösssä samoissa. Vuoden 2023 tietoa meillä ei vielä ole.
On siis ikäänkuin luomuperunan tuotantoa ei haluttaisikaan kasvattaa? Tai että asialla ei ole niin suurta väliä. Noin vähäisen viljelyalan raju kasvattaminen ei olisi vaikeata. Mutta jokin nyt asiassa kiikastaa. Kysyntä?
Quote from: Heikki Jokipii on 28.03.23 - klo:03:15
Minkäänlaista huutoa ei kuitenkaan Suomessa ole noussut luomuperunan vähäisestä määrästä. Ei ostavalta yleisöltä, mutta Pro Luomukaan ei ole ottanut asiaa erityisesti esille.
Tässäkin Pro Luomun kaupan haastattelulausunnossa (https://proluomu.fi/luomuvihannesten-valikoima-on-laajentunut/) (2020) tilanteeseen ollaan tyytyväisiä:
QuoteTutumpia kasviksia kuten perunaa, porkkanaa ja kaalia on jo kivasti saatavilla luomuna, hän toteaa.
Eikä tässä hankkeessakaan (2019)...
KOULU kirittää luomukasvisten viljelyä (https://proluomu.fi/koulu-kirittaa-luomukasvisten-viljelya/)
QuoteLuomun osuus Suomen koko vihannes- ja perunantuotannosta on noin 2-3 %. Vuonna 2018 luomuvihanneksia tuotettiin lähes 4,5 milj. kg ja luomuperunaa 14 milj. kg. Perunan ohella tärkeimmät suomalaiset luomukasvikset ovat porkkana, valkokaali, herne ja sipuli.
Enemmän ja monipuolisempaa valikoimaa kuitenkin kaivattaisiin niin kaupoissa, ammattikeittiöissä kuin teollisuudessa. Kysyntä on ollut kasvussa jo pitkään, eikä tarjonta riitä kattamaan sitä.
... juurikaan tullut esiin, että kaivattaisiin enemmän luomuperunaa. Ei, vaikka yhteistyökumppanitkin olivat tällaisia:
QuotePyhjärvi-instituutin vetämän KOULU-hankkeen yhteityökumppaneita ovat Luonnonvarakeskus ja Perunantutkimuslaitos. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta sekä Apetit Ruoka Oy, Finnamyl Oy, Jepuan Peruna Oy ja Kasvis-Kartano Oy.
(lihav. HJ)
Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32363#msg32363) suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.
Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.
Lihankulutus kyllä selviää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31804#msg31804). Ehkä perunoiden ja vihannestenkin. Mutta viljassa tulee jo ongelmia. Mihin kuluu n. 4 kiloa kiloa luomuvehnää? Leipää ei paljon tule, eikä ilmeisesti luomupastaakaan? Luomukahvileipää luultavasti hyvin vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32456#msg32456).
Lihankulutuksessakin olisi ehkä otettava huomioon, kuinka jalostettuna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32491#msg32491) se kulutetaan? Liha ei ole vain jauhelihaa tai sisäfileetä. Tai joulukinkkuja.
Tai mihin kuluu n. 2 kiloa luomuruista (henkeä kohti)? Leipää syntyy, mutta kuinka paljon?
Kananmunat ovat aika selvä tapaus. Mutta maidon käyttö ei enää olekaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32121#msg32121).
Aiempien ravinnetaseiden pohjalta se, ettei kalaa ole Suomessa saatavilla luomuna, ei ehkä olekaan niin paha handikappi luomulle kuin oli luultavissa. Kyllä suomalaiset kalaa syövät, ja sen kulutus pysyy hyvin tasaisena. Mutta oli kuitenkin vuoden 2021 tietojen mukaan vain n. 15 kiloa vuodessa kun lihaa kului n. 80 kiloa. Kala ei lisäksi ole niin energiatiheätä kuin liha.
***
Kaikkiaan on jo nyt kyllä syntynyt yleisvaikutelma, että luomun merkitys on kyllä jopa hämmästyttävän mitätön. Se vaikutelma on syntynyt sekä näistä tässä triidissä esitetyistä tuotantotilastoista että kaupan ilmoituksista saaduista tiedoista luomun vähäisestä tarjonnasta. Toteutuneesta myynnistäkin tietoja meillä on, vaikka ne voisivat olla parempiakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31172#msg31172). Yhtä masentavaan suuntaan sekin osoittaa: 2,2 prosenttia (2022).
Tämäkin taas:
Quote from: Heikki Jokipii on 01.01.23 - klo:03:13
No, tulee siitä mieleen myös itsetutkistelummekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=531.msg7137#msg7137). Sieltä erikseen linkki uutiseemme (2010):
Miksi keskittyä niin mitättömään asiaan kuin luomu? (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=145)
Tällaiset tuotteet eivät taas em. tarkasteluamme paljon heilauta:
Organic Nature´s tattari-hirssikakku 100g Luomu
1,95
19,50/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/organic-nature-tattaro-hirskakku-100g-lu-4779024981478)
Koska tattarista tiedämme tämän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063[/utl):
Quote from: Heikki Jokipii on 10.12.22 - klo:03:06
Siinä lienevät syyt, että viljelyalat olivat vain, noin: tavanomainen 900 ha ja luomu 400 ha. Ja tuotettu kokonaismäärä sen mukainen: yhteensä (tavanomainen ja luomu) suomalaista kohti n. 164 grammaa.
Ja vielä tarkemminkin tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Tuo tarjottu tuote olikin Latviasta.
Mistä tiedämme, että kyse ei ole luomuperunasta?
Mummon-tuotteisiin käytetään vuodessa järjetön määrä perunaa " ”Ruokatuotanto pitää säilyttää Suomessa” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/bce7fb0e-6759-44c6-b18a-fd9b015b2089)
Tästä:
QuotePohjolan Peruna kertoo käyttävänsä vuodessa noin 40 miljoonaa kiloa perunaa, joista valmistetaan yli 30 erilaista tuotetta.
(lihav. HJ)
Quote from: Heikki Jokipii on 28.03.23 - klo:03:15
Peruna (ruokaperuna) on oikeastaan vähäisyydessään luomuna jopa kummastuttava tapaus. Erityisesti verrattuna Ruotsiin.
Luke kertoo perunaa yhteensä, tavanomaista ja luomuperunaa saadun v. 2022 seuraavasti (milj. kg):
QuoteRuokaperuna 253,8 249,7 4,1
Luomun osuus siis 1,6%.
Nyt joku jo Suomessa tietää kaiken tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:03:55
Ruokavirasto kertoo/määrää:
QuoteIlmoittautuminen luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään
• Viljelijän on ilmoittauduttava luonnonmukaisen tuotannon
valvontajärjestelmään 30.4. mennessä (uudet toimijat)
Kertoo myös, että sitoumukset ovat viisivuotisia. Niinpä melkein kaikki (4/5) luomuviljelijät v. 2023 ovat jo siellä? Siis kirjoilla, listoilla? Nykyisistä 4857 luomuviljelijästä suurin osa jatkaa? Viime vuonna täysin uusia tuli vain 152 (lopettaneita oli 194). Vappuun mennessä periaatteessa tiedämme, kuinka tänä vuonna. Tohtisiko sitä tuolloin heti aloittaa tuon tiedon kinuminen? Vaikka ennakkotietona? Hehtaarit sitten myöhemmin. Nyt olisi hyvin mielenkiintoista jo nyt nähdä, vaikuttiko luomun kaupallisen kysynnän hyvinkin jyrkkä lasku 2022 tuohon.
Jos asia menisi yksi yhteen (sehän ei mene) pitäisi vähennystä olla nelisensataa viljelijää (tai sitten vastaava vähennys hehtaareissa).
PS. 29.03.23: Näin myös ohjeen, että vanhojenkin luomutilojen täytyy ilmoittaa jatkohaluistaan 30.04.23 mennessä. Sekin ilmoitus tehdään sähköiseen järjestelmään. Joten yhteenvetotieto on periaatteessa saatavissa jo 2.5.23. Kun vappu on vietetty.
Tämä yleistilanne tiedetään ja kerrotaan:
Maatilojen määrä väheni viime vuonna aavistuksen enemmän kuin syksyllä ennakoitiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/32f153c1-47ea-446f-9aae-0eacb5d27b5c)
Ja toistaen: joku tietää myös luomutilojen tilanteen. Mutta sitä ei kerrota. Näillä näkymin ei pitkään aikaan.
Aamulehti oli jo saanut jostain tällaisen tiedon (lihav. HJ):
Maatalouden kustannukset laskivat vihdoin " näin paljon ruoka kallistuu vielä tänä vuonna (https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000009563596.html)
QuoteKevätkylvöt ovat alkamassa. Tänä vuonna viljan viljelyala pienenee, myös luomun. Kovin hintojen kustannuspaine näyttäisi olevan takana.
Mistä se oli sen saanut? Tuosta uutisesta ei selviä.
Jos tieto on kerrottu lehdelle, saisi Ruokavirasto kyllä kertoa sen avoimesti kaikille. Sillä siltä sen tiedon on täytynyt tulla. Tässä Luken julkistuksessa ei luomua mainita:
Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne/maatalous-ja-puutarhayritysten-rakenne-2022) (4.5.23)
Sitäpaitsi Aamulehti kertoi kuluvasta vuodesta.
Vähän ikäänkuin tulisia hiiliä Ruokaviraston päälle keräten, sen hitaan tiedotuksen takia. Tai Pro Luomun. Nämä ovat jo tietoja
tämän vuoden keväältä:
Kananmunien tuotanto väheni alkuvuonna " tuotanto siirtyy virikehäkeistä lattialle, myös luomutuotanto laskussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/43719972-2711-43e9-b191-4cecfabce8c9)
QuoteLattiamunien tuotanto lisääntyi tammi"maaliskuussa 21 prosenttia viime vuodesta.
TILAAJALLE
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Tässäkin tuotantomaa on ehkä Suomi:
Tattar luomu 500g
Gluteeniton vilja. Hyvä magnesiumin ja kaliumin lähde. Käytetään lisukkeena.
Kirjoita arvostelu
2,90 ,
5,80 , / kg (https://www.ekolo.fi/ravinto/tattar-luomu-500g/p/6430013860119/)
Tai sitten joku muu. Sitä ei kerrota. Tarjoava firma näyttää olevan ennenkaikkea maahantuoja. Nyt se löytyi, pakkausta tarkemmmin tiiraten. Alkuperämaa Kiina.
Tällaista kuuluu (MT 12.05.23):
Tukiehdot ohjaavat sekatiloja pois luomusta, tuotanto laskee merkittävästi: ”Ei ole enää järkevää jatkaa luomutuotannossa” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/47215ab3-4f75-4021-8b1a-9c0fd132a934)
QuoteUusi cap-kausi muutti luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ehtoja. Myyntikasvivelvoite on käymässä kohtalokkaaksi sekatiloille, joissa pellot ovat luomussa mutta eläimet tavanomaisessa tuotannossa. Luomuliitto ennakoi luomupeltoalan vähenevän nyt 10 prosenttia.
TILAAJALLE
Luomuliittokin vain ennakoi. Joku tietää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32698#msg32698) kuinka siinä kävi.
***
Tästä täytyy saada tietää enemmän:
Viherlannoitusnurmelle voi laittaa vaikka kaikki tilan pellot " luonnonhaittakorvaus maksetaan uudella cap-kaudella täysimääräisenä viherlannoitus- ja suojavyöhykenurmille (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/76c56825-57db-492d-bbd9-be36c75635c2)
QuoteKesantorajoitteeseen luetaan nyt kaikki kesannot eli avo-, sänki- ja viherkesannot sekä luonnonhoitonurmi.
TILAAJALLE
Erityisesti mitä se merkitsee luomulle. Yhdessä edellisen kanssa.
Tässä tämän tutkimuksen tulkinnassa (HS) tulevat kovasti esille lihantuotantoon käytetyt pinta-alat:
Eri ruokien luontohaitoissa on isojakin eroja (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009570626.html)
QuoteSeuraavia lukuja ei löydy Jyväskylän yliopiston raportista vaan Joseph Pooren ja Thomas Nemecekin tutkimuksesta: Jos haluaa tuottaa kilon naudanlihaa, maata tarvitsee yli 300 neliötä (lihakarjan tapauksessa). Suomessa liha on usein peräisin maitokarjasta, ja silloin neliöitä tarvitaan joitakin kymmeniä.
Kilo possua vaatii maata 17 neliötä ja kilo siipikarjan lihaa 12 neliötä.
Luomusta ei puhuta jutussa mitään. Mutta jos olisi puhuttu, olisi kantaa pitänyt ottaa luomun latausalaan. Miten se lasketaan ja jyvitetään lihakiloille? Minkä osan tästä voi katsoa olevan lihantuotantoa:
Quote from: Jarrumies on 24.02.23 - klo:22:15
Poiminta: Nurmi ja kesanto ovat yhä tärkeimmät luomukasvit - vuonna 2022 niiden osuus oli yhä valtava 63,2 %, eikä niiden alaa ole pystytty siirtämään ihmisravinnoksi sopiville kasveille kuin vain muutama prosenttiyksikkö, sillä 2018 niiden osuus oli suurimmillaan 64,9 %.
Tälläinenkin ongelma voi tulla eteen:
Luomun myyntikasvivelvoite sopii huonosti Kainuuseen (https://maaseutu.fi/maanviljelijat/luomun-myyntikasvivelvoite-sopii-huonosti-kainuuseen/)
QuoteLuomusitoumukseen liittyvä myyntikasvien viljelyvelvoite mietityttää kainuulaista luomuväkeä. Pahimmillaan se voi aiheuttaa luomuviljelijöiden määrän vähentymisen.
Luomuasiantuntija Katie Halonen Kainuun ELY-keskuksesta tunnistaa ongelman. Kainuu on Pohjois-Karjalan jälkeen lähimpänä valtakunnallista tavoitetta saada viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia luonnonmukaiseen viljelyyn. Kainuusta luomussa ja luomun siirtymävaiheessa oli viime vuonna 22,7 prosenttia viljelyalasta.
”Myyntikasvivelvoitteella on tavoitteena saada markkinoille luomutuotteita. Hyvä tavoite voi kuitenkin kääntyä luonnonmukaisen viljelyn kasvutavoitetta vastaan”, Halonen sanoo.
Kainuussa luomu on lyhyen kasvukauden vuoksi lähinnä nurmea ja rehuviljoja. Myyntikasvivelvoite saattaa vähentää luomuviljelijöitä jopa kymmenellä prosentilla.
Kun se tähän asti ei ole Kainuussa ollut niin tarkkaa, vaikka mitään myytävää syntyisikään. "Mitään", koska Kainuussa ei Ruokaviraston mukaan luomueläintalouttakaan mitenkään erityisen paljon ole.
Taas todeten, että ko. luomuasiantuntijakin vain ennakoi. Joku tietää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32698#msg32698) kuinka siinä kävi.
***
Huomasin juuri, että Kainuusta ei ole tehty omaa tällaista maakuntakoostetta:
https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/maakuntakoosteet/
Sitä etsin, kun halusin tietää,
mitä siellä on tähän asti luomuna tuotettu.
Quote from: Heikki Jokipii on 09.03.23 - klo:04:02
Quote from: Heikki Jokipii on 05.03.23 - klo:08:23
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme):
" klips "
Tieto luomukeruusta siis viipyy vielä hiukan. Joka tapauksessa siis Pro Luomu selvästi viivyttelee, jos se lykkää koosteensa julkaisemista kesäkuun puolelle. Kuten se viime vuonna teki. Näin se tulee istuneeksi turhaan parisen kuukautta tietojensa päällä.
Näin tapahtuu. Kaikki tiedot ovat kasassa luomukeruuta myöten (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32515#msg32515). Silti mitään kiirettä ei koosteen kanssa pidetä.
Sama kiireettömyys jatkuu myös täällä:
QuoteEi kyllä ylitä "istumatyössään" Ruokavirastoa:
Quote from: Heikki Jokipii on 03.02.23 - klo:07:35
Enää tässä jännitetään, keritäänkö tämä tehdä:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.01.23 - klo:03:01
... virasto selvittää juuri ja juuri edellisen vuoden tilanteen pois alta, ennen kuin "postilaatikko" on täynnä kuluvan vuoden hakemuksia.
Sen verran lopulta kerittiin, että vuoden 2022 luvut saatiin julkaistua. Mutta vuosi 2023. Olemme useamman kerran huomautteet tästä: "Joku tietää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32698#msg32698) kuinka siinä kävi." Ja se joku on Ruokavirasto.
Jos hiukan antaisikin aikaa byrokratialle, niin "dead linesta" on kohta kuukausi. Taulukko "Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain
2022 2023(pdf)" on ihan varmasti täysin julkaistavissa. Miksi sitä ei tehdä? Mutta sitä ei tehdä. Niinpä olemme me ja kaikki Suomessa turhaan tässä asiassa arvioiden ja huhupuheiden varassa.
Hänelläkin vain arvio:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen·25. toukok.
Ennakkoarvion mukaan 379 maatilaa luopui luomusta ja 71 uutta aloitti luomussa. Luomutilojen määrä on ollut laskussa 2020 lähtien, mutta nyt tuli iso hyppy. #luomu kysyntä sakkaa tällä hetkellä ja myös tukiehdot muuttuivat. Pelkkä luomunurmi ilman satokasvia ei käy.
Toisaalta tuossa arviossa on hyvin täsmälliset luvut. Ja toisaalta Ylhäisellä on varmasti omat kanavansa tuohon tietoon.
***
Mutta vaikkapa Agronetin keskustelussa ei tiedetä:
Paljonkohan on luomusta luopujia? (https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=98730.0)
Nyt se tuli:
Ennätyksellinen luomuviljasato ja notkahdus markkinassa " miltä näytti luomu Suomessa vuonna 2022? (https://proluomu.fi/ennatyksellinen-luomuviljasato-ja-notkahdus-markkinassa-milta-naytti-luomu-suomessa-vuonna-2022/)
QuoteVuonna 2022 Suomen luomuviljasato oli suotuisten säiden takia ennätyssuuri. Samalla luomun pinta-ala kasvoi, mutta luomutilojen määrä pieneni. Ukrainan sota ja sitä seurannut voimakas inflaatio sekä elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttivat voimakkaasti päivittäistavarakaupan luomumarkkinaan. Luomu Suomessa 2022 -kooste (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2022.pdf) kokoaa yhteen viime vuoden julkiset luomutilastot.
(linkin lisäys tuohon HJ, pdf)
Tuli sentään toukokuun (kevään) puolella. Täällä on jo suuri osa sen tiedoista esitettykin, mutta poimitaan siitä se, mitä ei ole. Kuhunkin tietoon sopivassa triidissä täällä.
Myös Pro Luomulle näyttää vuotaneen tällaista tietoa:
QuoteEnnakkotietojen mukaan luomutilojen määrä tulee laskemaan myös tänä vuonna. Ruokaviraston alustavien arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia luomutiloista poistuu luomusertifioinnin piiristä vuonna 2023. Tällä ei ole kuitenkaan toistaiseksi nähtävissä yhtä suurta vaikutusta varsinaiseen luomupeltoalaan, joka tämän arvion mukaan laskisi kaksi prosenttia.
(lihav. HJ)
Ruokaviraston virallisesta tilastosta sitä ei ole saatu. Se on yhä viime vuodelta. Mutta häneltä oli ehkä
erikseen saatu tämä lausunto:
QuoteLuomutiloja poistuu tänä vuonna luomusta erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, kun taas Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla muutokset luomutilojen määrissä ovat arvion mukaan vähäisimpiä. Luomusta poistumista on kiihdyttänyt tänä vuonna voimaan tulleet uudet maataloustukiehdot. Uudet tukiehdot ovat haastavia erityisesti nurmivaltaisille sekatiloille eli tiloille, joilla on peltoala luomussa ja tavanomaisia eläimiä.
”Alueittain poistuvien luomutilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta. Mitä nurmivaltaisempaa luomuviljely on, sitä enemmän poistuvia luomutiloja " ja päinvastoin”, pohtii arvion koostanut ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
En ainakaan löydä Ruokaviraston sivulta tuosta mitään arviodokumenttia. Toisaalta Ylhäisellä juuri edellä oli täsmälliset luvut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33141#msg33141) (?).
Myös MT osasi tämän kertoa:
Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti " luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8741ff22-07a4-40f4-8c79-f0c0c421876f)
QuoteRuokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE
Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 8)
Vilkaisin epävarmana äsken vielä kerran Ruokaviraston tilastoja:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Mutta kyllä siellä edelleen oli vain vuoden 2022 tietoja.
Mutta tuossa siis MT sanoi toisin kuin Pro Luomu: myös luomuala olisi voimakkaasti vähenemässä. Erityisesti siis uuden alan osalta. Kun nyt näkisi ne Ruokaviraston tilastot 2023!
Mutta hän sanoo taas arvioivansa:
Luomuliiton Susann Rännäri arvioi, että luomutuottajien määrä vähenee noin 10 prosenttia (https://www.agrimedia.fi/luomuliiton-susann-rannari-arvioi-etta-luomutuottajien-maara-vahenee-noin-10-prosenttia/)
QuoteSe on kombo monesta eri asiasta, Susann Rännäri sanoo luomusta luopumisen syistä.
Ei sano tietävänsä.
Loppuosalle maksumuuri.
Mutta näyttää Suomessa olevan muitakin, jotka ovat meidän laillamme puutteellisesti informoituja. Tässä MTK turvautuu lähes täysin vuoden 2022 tietoihin:
Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin (https://www.mtk.fi/-/luomukatsaus0623) (1.5.23)
Tämä tieto oli saatu lisätiedon saamisen aikataulusta:
QuoteLuomuviljelyn tulevaisuutta valottava luomusitoumukset on juuri hiljattain kerätty ELY-keskuksen ja Ruokaviraston toimesta. Yhteenvedon näistä tiedoista odotetaan valmistuvan heinä-elokuun tiennoilla.
Toivotaan, että tuo pitää. Aikaisemminkin saisi toki tulla. Ja uskomme myös, että voisi tulla (=on jo nyt asiallisesti valmis!).
Muutoin tuossa katsauksessa näkyy, ettp Pro Luomun kooste on luettu. Tämä on MTK:n omaa näkökulmaa:
QuoteSuomalaisen luomutuotannon seuranta on pirstaloitunutta ja monin paikoin jopa puutteellista. Monista hallinnollisista toimenpiteistä huolimatta suomalaisen luomutuotannon liiketoimintaa, kannattavuutta sekä yleisesti yritystoiminnan kehittämistä varten hyödyllisiä datapisteitä on käytännössä mahdotonta kerätä riippumattomasti, eikä niitä voida yleistää kansalliselle tasolle. Tiedon puute ei rajoitu maatalousalan yhteen tiettyyn osaan, vaan koskee koko tuotantoketjua eli alkutuotantoa, teollisuutta ja kauppaa. Raportoinnin puute heikentää merkittävästi edellytyksiä suorittaa maatalousalan elinkeinon edunvalvontatyötä, sillä markkinakatsausten teko vaatisi julkisia ja kansallisesti päteviä tietolähteitä.
Meillä ei toistaiseksi ole tietolähteitä esimerkiksi siitä, paljonko suomalaisesta luomutuotannosta myydään tavanomaiseen, millä perustein näin tehdään, tuotannon hävikkiasteesta eikä kannattavuuskertoimia tavanomaisesta tai luomutuotannosta.
Tähän tunnutaan kuitenkin jotenkin tyytyvän:
QuoteLuomutuonti ja -vienti
Luomun tuonti EU:n sisämarkkinakaupasta ei ole dataa. Suomalaisesta elintarvikeviennistä 3 %. Suurin vientituoteryhmä oli 40 % osuudella myllytuotteet.[..]
Vähän kielellisesti puutteellinen ilmaisu, mutta siis siihen, että tuonnin osuudesta ei tiedetä.
Quote from: Heikki Jokipii on 31.05.23 - klo:05:35
Myös MT osasi tämän kertoa:
Uuden luomutuotantoalan määrä putoamassa dramaattisesti " luomutuotannon kärkialueen tilamäärä romahtaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8741ff22-07a4-40f4-8c79-f0c0c421876f)
QuoteRuokaviraston arvion mukaan luomutilojen määrä ja tuotannon pinta-ala vähenevät tänä vuonna. Merkittävin pudotus on uusien luomukorvaussitoumusten kohdalla. Luomutuotannon kärkimaakunnassa Pohjois-Karjalassa luomutilojen määrä romahtaa.
TILAAJALLE
Kaikki näyttävät tietävän. Miksei meille kerrota? 8)
Tuossa MT:n jutussa kerrotaan seuraavaa:
Quote
Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.
”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.
”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.
Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Lasketaan tietoja edellisen lainauksen lihavoitujen lukujen ja Ruokaviraston tilaston mukaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2022ep.pdf
Tiloja oli vuonna 2022 4975 kappaletta. Jos niiden määrä vähenee vuonna 2023 6 % niin vähenemä on 299 kappaletta. Jos aloittavia tiloja on noin 70, niin lopettaneita tiloja on yhteensä 299+70 = 369 eli noin 370, prosentteina ilmaistuna luomusta luopuneita tiloja olisi siis 7,4 %.
Luomuviljelty peltoala oli vuonna 2022 339460 ha siirtymävaihe mukaan luettuna. 5 %:n vähenemä olisi tuosta luvusta laskettuna 16973 ha.
Lisää lainauksia samasta MT:n jutusta:
QuoteAlueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.
”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.
Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.
QuoteSitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.
”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.
Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.
”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.
Quote
”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.
Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.
”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.
Tästä yrityksestä oli jo aiemminkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23610#msg23610) puhetta:
EU:n pohjoisin hedelmätarha luottaa luomuun " ”Neuvostoliitossa jalostetut puulajikkeet selviytyvät pohjoisissa olosuhteissa” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e181e954-6dec-4223-abd3-f2a442dcb23e)
Eikä tuo uusi MT:n artikkeli silloista käsitystämme muuta:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.10.21 - klo:03:32
Mutta kaikkiaan kuva tuosta minimaalisesta Suomen luomuomenasadosta alkaa selkeytyä: eihän se suuri voi olla, jos yrittäjiä on vakavassa mielessä tässä maassa vain yksi. " Tuo yksi havainto (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23276#msg23272) edellä myytävänä olevasta tuoreesta luomuomenasta oli sekin omenasta, joka oli peräisin juuri tuolta tilalta. Mitä ilmeisimmin tuoreita luomuhedelmiäkään ei kaupallisessa mittakaavassa tuota kukaan muu (?).
Tuoretta tietoa Pro Luomun koosteesta:
Quote• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.
Ja tuotettu määrä oli 78 000 kiloa. Eli 14 grammaa suomalaista kohti. Melko ohut viipale. Alle kymmenesosa tavallisesta
yhdestä n. 170 gramman omenasta.
Tavanomaisella puolella Luke julkistaa ennakkotietoja:
Nautojen lukumäärä 1.5.2023 (ennakko) (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kotielainten-lukumaara/nautojen-lukumaara-152023-ennakko)
Miksei Ruokavirasto voisi luomutietojen osalta tehdä samoin? Tai näytetään niitä kyllä kysyttäessä lehtimiehille annettavan (ks. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33184#msg33184)). Mutta pyytämättä? Kuten Luke. No, myönnetään, ehkä olen hiukan hätäinen, jos tämä pätee:
QuoteRuokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Tai ainakin heinä-elokuun tienoilla (MTK:n tieto/arvio edeltä). Mutta niinkin vielä hyvä. Kunhan eivät valu ensi vuoden puolelle. Tiettyä ajantasaisuutta on kansalla (meillä) tässä oikeus vaatia.
Ruokavirasto:
Peltotukien haku: viljapeltojen vieressä kasvaa nyt monimuotoisuuskasveja (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/peltotukien-haku-viljapeltojen-vieressa-kasvaa-nyt-monimuotoisuuskasveja.html)
QuoteViisivuotisen luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksen antoi noin 600 tilaa vähemmän kuin viime vuonna. Yhteensä luomutuotantoon sitoutui 3 860 tilaa. Pinta-alassa luomusitoumusala pieneni 7,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Luomutuotannon kokonaisala on nyt noin 290 000 hehtaaria.
Tuo sama uutinen löytyy Ruokaviraston sivulta (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/uutiset/peltotukien-haku-viljapeltojen-vieressa-kasvaa-nyt-monimuotoisuuskasveja/).
Mutta jatkan kuitenkin jupinaani asiasta. Kun toisessa kohdassa jo olennainen kerrotaan, miksei saman tien voida julkaista kaikkea?
Tuon em. tiedon lisäksi olisi kiinnostavaa esimerkiksi siirtymäajan peltopinta-alan kehitys. Paljonko jäi varsinaista luomuhyväksyttyä viljelyalaa? (Mitä pinta-alaa ja prosenttilukua käytämme tästedes vertailuissamme?)
Kyllä sekin, miten luomueläintalous kehittyi. Tai tuon vähentymisen alueellinen jakautuminen. " Oikeastaan kaikki vielä julkaisematon tieto! Tämä merkitsee myös sitä, että kaikki tieto on jo sähköisessä muodossa:
QuoteHaku oli ensimmäinen uusien EU:n maatalouspolitiikan uudistuneiden ehtojen mukainen peltotukien haku. Ensimmäistä kertaa tukia haettiin ainoastaan verkkoasiointipalvelu Vipussa.
***
Google-hakuun tarttui tämä kahden vuoden takaa (2021):
Täsmäviljelylle kuuluu vastaavat tuet kuin luomulle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bc9b69ce-d7ae-5234-86f2-c84eb49d876e)
Mutta se ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan:
QuoteMaatalouden tukirahoilla on edistetty sellaisten tuotantotapojen yleistymistä, joihin monet liittävät myönteisiä ympäristövaikutuksia. Puuttumatta näiden vaikutusten todenmukaisuuteen, on epäeettistä ohjata Euroopan maataloutta tehottomampaan suuntaan, sillä se aiheuttaa ympäristöongelmia toisaalla ja lisää kasvihuonepäästöjä globaalisti.
Seuraavalla tukikaudella onkin perusteltua tukea täsmäviljelyyn siirtymistä aivan vastaavalla tavalla, kuin luomutuotannonkin yleistymistä on edistetty.
Täsmäviljely ei ole dogmi, jonka noudattamista voitaisiin vahtia. Siksi on aloitettava keskustelu siitä, minkälainen joustava kokonaisuus täsmäviljelyn menetelmiä muodostaisi tukikelpoisen paketin.
Välttääkseni keskustelua keskustelusta, teen pohjaesityksen: Viljelijälle tulee maksaa 160 eurolla korotettu hehtaarituki niiltä lohkoilta, joilla käytetään vähintään viittä kappaletta seuraavista tekniikoista: satokartoitus, peltoskannaus, satoisuuden mukaan kohdennetut viljavuusnäytteet, jatkuvatoimiset ympäristömittaukset, kasvustomittaukseen perustuva lisälannoitus, pellon pinnan muotoilu, päällekkäiskäsittelyn estävä automaattiohjaus, säätösalaojitus, etäluettava tuholaispyydys, kuvantunnistukseen perustuva rikkatorjunta ja automaattinen määränsäätö.
Valvontakin olisi helppoa ja halpaa " todistusaineisto on jo digitaalisessa muodossa.
Kuten varmaan huomasitte, Ruokavirasto yhä jatkaa viljelyn ohjaamista tehottomampaan suuntaan (taustalla tietysti EU). Mutta osa viljelijöistä on nyt itse valinnut toisin. Vai viime kädessä osa kuluttajista?
Mutta samaan tapaan siis meilläkin lopulta kävi kuin Ruotsissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg31957#msg31957).
***
Tämäkin on sitä, että peltoja halutaan käyttää kaikkeen muuhun paitsi ruoan tuottamiseen (Ruokavirasto):
QuoteSuurin kasvu ilmoitetussa alassa oli luonnonhoitonurmilla, joita ilmoitettiin 94 232 hehtaaria sekä monimuotoisuuskasvien riistapelloissa, joita ilmoitettiin 37 651 hehtaaria. Molemmat kasvit sisältyvät ekojärjestelmätuen toimenpiteisiin, jotka tukevat Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.
Quote from: Heikki Jokipii on 27.04.23 - klo:06:14
Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32363#msg32363) suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.
Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.
Jos sitä kuitenkin yritämme, ravintotaseen uusin versio on saatavilla:
Ravintotase 2021 lopullinen ja ennakko 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2021-lopullinen-ja-ennakko-2022)
Mitään merkittävää muutosta suomalaisten syömistottumuksissa ei näytä tapahtuneen.
Tässäkin asiassa kokonaisuudesta " eli käytännössä tavanomaisesta viljelystä "
Luke antaa auliisti ja pyytämättä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33470#msg33470) tietoja heti kun voi:
Suomen yli kahden miljoonan hehtaarin peltoalasta lähes puolet on viljaa " kolmannes rehunurmia (https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomen-yli-kahden-miljoonan-hehtaarin-peltoalasta-lahes-puolet-on-viljaa-kolmannes-rehunurmia)
Siitä tulevaan vertailuun tämä tieto:
QuoteKolmanneksella peltoalasta on kasvamassa heinäkasveja rehukäyttöön kotieläimille.
Luomu ei täällä jyllää:
Omenoistaan Ahvenanmaa tunnetaan " Öfvergårdsin tilalta voi adoptoida omenapuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/fc8c8627-a8fd-4467-a0c9-f82d48cefc04)
QuoteTilalla harjoitetaan IP-viljelyä eli tilan tuholaiset torjutaan integroidun tuholaistorjunnan menetelmin. IP on luomun ja perinteisen viljelyn risteytys, jonka mukaan kaikki ahvenanmaalaiset kaupallisesti kasvatetut omenat kasvatetaan.
Tuholaisia torjutaan vain silloin, kun se on tarpeellista. Sama koskee lannoitusta, kastelua ja sairauksien hoitoa.
Vaikka tuossa vähän tuollaisella mielikuvalla pelataan, luomuomenien määrä ei Suomessa siitä yhdestä viipaleesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23580#msg23580) henkeä kohti kasva.
Ruokaviraston mukaan v. 2022 viljeltiin luomuomenia Ahvenanmaalla 0,4 hehtaarilla.
PS. 25.06. Eipä tässäkään kerrota raaka-aineiden luomuisuudesta:
Amalian Limonaditehdas on aitoja makuja pullollaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/151c2c83-64d5-48de-9a26-bb7fbb5d1585)
Käytännön Maamies kertoo eräästä luopujasta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=870.msg33566#msg33566). Se kertoo myös eräästä jatkajasta:
Markkinat kannustivat luomumunien tuotantoon (https://kaytannonmaamies.fi/markkinat-kannustivat-luomumunien-tuotantoon/)
QuoteLuomutilojen määrä vähenee tänä vuonna rajusti eikä tilalle ole tulossa kuin kourallinen uusia. Luomusta luovutaan markkinasyistä, mutta tukiehtoihin tulleet muutoksetkin vaikuttavat. Kummatkin syyt on tarkkaan tiedostettu myös Pietilän luomutilalla, jossa on päätetty mukautua muuttuvaan toimintaympäristöön.
Kumpikin artikkeli maksumuurin takana, joten yksityiskohtaiset perustelut jäävät piiloon.
Tässä on uuden ravintotaseen perusluvut:
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 135 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 77 kiloa lihaa, 85 kiloa viljaa, lähes 15 kiloa kalaa, 11 kiloa kananmunia, 55 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.
Helposti tiedämme myös, että tuosta oli
- luomumaitoa alle 15 kiloa/litraa
- luomulihaa alle kilo
- luomukalaa ei yhtään
- luomukananmunia hiukan yli kilo
- luomuvihanneksia noin kilo
Luomuviljan kulutettua määrää emme tiedä. Luomuhedelmien määrää emme tiedä. Emme tiedä mikä osa tästä Suomessa oli luomua:
QuoteJuustoa syötiin vuonna 2022 noin 25,5 kiloa.
Ruotsissa samana vuonna se oli 1,8%. Jos se täällä oli noin sama, noin puolesta kilosta puhuttaisiin.
Mutta siinä se nyt tässä vaiheessa on:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.04.23 - klo:06:14
Aiempia ravintotaseita selaamalla tämä itsellemme määräämän tehtäväksiannon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32363#msg32363) suorittamismahdollisuudet eivät näytäkään niin hyviltä.
Resoluutio ei niin sanoakseni riitä. Ravintotaseista ei kuitenkaan saa riittävän yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä suomalaiset keskimäärin syövät.
Tuo
tietämämme luomuosuus olisi kilokaloreina noin:
- luomumaitoa 640*15 (täysmaidon mukaan) eli 9600 kcal
- luomulihaa arvioiden yläkanttiin 2500 kcal
- luomukalaa ei yhtään, 0 kcal
- luomukananmunia hiukan yli kilo, 1430, pyöristetään ylöspäin 1500 kcal
- luomuvihanneksia arvioiden yläkanttiin 600 kcal
Tuo yhteensä siis noin 14 000 kcal. Keskiarvoaikuisen (tai ehkä ison miehen) kaloritarpeen mukaan tuo siis riittäisi noin 6 päivää.
Muistaen edelleen: Luomuviljan kulutettua määrää*) emme tiedä. Luomuhedelmien määrää emme tiedä. Arvauksemme luomujuustosta merkitsisi noin yhtä lisäpäivää luomun varassa.
_______
*) Perunan tiedämme. Se on alle kilon. Muutama tunti, korkeintaan puolisen päivää lisää.
Mutta tämä on yhä vaikeaa:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.04.23 - klo:06:14
Lihankulutus kyllä selviää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31804#msg31804). Ehkä perunoiden ja vihannestenkin. Mutta viljassa tulee jo ongelmia. Mihin kuluu n. 4 kiloa kiloa luomuvehnää? Leipää ei paljon tule, eikä ilmeisesti luomupastaakaan? Luomukahvileipää luultavasti hyvin vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg32456#msg32456).
Periaatteessa " kaikki tuo vehnä syötynä " noin saman verran kuin edellä. Eli toiset 6 päivää.
Vuoden 2022 ravinnetaseen lukuja ja em. luomun osuuksia arvioitaessa täytyy koko ajan muistaa tämä taustalla oleva tosiasia:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.11.22 - klo:03:11
Luomun viljelyalan osuus on nyt 13,4% (siirtymävaihealan kanssa 14,8%).
Eli
jos (teoreettisesti) luomu ruokkisi suomalaisia yhtä hyvin kuin tavanomainen viljely, se ruokkisi meitä 1,5
kuukautta. Mutta oli puhuttava viikoista (noin kahdesta).
***
Näin ravinnetaseen jne. kautta tarkasteltuna luomun osuus näyttää muuten hitusen suuremmalta kuin vähittäiskaupan myynnin kautta. Laitosruokailun merkitys on luomulle suurempi kuin olemne ymmärtäneetkään?
Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Nyt mekin
tiedämme kuinka asiassa kävi. Tottakai luvut saattavat ja saavat myöhemmin tarkentua. Joitakin tarkennuksia tuossa jo oli edellä mainittuihin "vuotaneisiin" tietoihin. Mm. lopettaneita olikin enemmän. Nyt sulattelemaan, mitä kaikkea meille kerrottiin!
Koko maan tietoja on syytä nostaa heti erikseen esiin tästä taulukosta:
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf) (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2023ep-ennakkotieto.pdf)
Lopettaneita tiloja oli 604. Toisaalta uusiakin oli 71. Niinpä luomutilojen lukumäärä on nyt 4324. Viljelijöissä eli tiloissa laskua oli 11%.
Luomualaa on 310 719 ha, osuus 13,7%. Laskua siinä edellisestä vuodesta 8%. Viljelyalasta varsinaista luomuhyväksyttyä viljelyalaa on 287 045 hehtaaria. Sen osuus Suomen viljelyalasta on 12,7%. Sitä osuutta käytämme nyt suhteutuksiin, kun saamme uusia luomun tuotanto- tai myyntitietoja.
Lopettaneita näyttää olleen eniten juuri aloittaneissa. Siirtymävaiheen ala väheni eniten, so. -25%. On ikäänkuin jätetty leikki kesken.
ELY-keskuksittain kaikkein rajuin näyttää pudotus olleen Pohjois-Savossa, -18%. Uudellamaalla ei niin paljon, mutta hieman hupaisastikin Niko Ahlqvistin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg31664#msg31664) lopettaminen näkyy: keskimääräinen luomutilan koko pienentynyt -6,0%.
***
Luomueläintiloissakin oli pieni lasku. Niitä on nyt 1183 eli 27% kaikista luomutiloista. Mutta ei tietystikään riitä selittämään täältä saatavaa tietoa:
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf) (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasva2023-ennakkotietoja.pdf)
Että nurmea on luomualasta 173 159 ha, so. 60% luomuhyväksytystä alasta. Jossa siis vähintään toinen puoli on yhä tilastoihin kätkettyä luomupellon latausalaa.
Sitten kesanto oli kasvanut prosentuaalisesti.paljon, +131%. Nyt en ole varma, mikä sen merkitys tuossa kokonaisuudessa on.
Luomuviljan (ihmisen syötävissä olevan) osalta tilanne on ehkä yllättäen suurin piirtein ennallaan. Luomukauraa edelleen yli puolet. Se ja ruis, ohra, vehnä aika samoissa. Isoin pudotus härkäpavussa ("29%). Mutta sen viljelyala oli jo ennestään pieni. Sitten seosviljassa ("21%) mutta se on (kaikki) eläimille.
Kenen syy asia sitten onkin:
Luomuliitto: Hallinnon tekemät päätökset ajavat luomutuottajat ahtaalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6064da8a-19dc-424a-9752-076f5080a715)
Mutta sama sinä on kerrottu kuin edellä:
QuotePienentyneet tuet, haastavammat ehdot, kustannusten nousu, kuluttajamarkkinoiden lasku sekä jatkuvat tarkastukset ja valvonnat. Siinä asioita, jotka piinaavat luomutiloja.
Ruokaviraston julkaisemat luomuvalvonnan ennakkotilastot kertovat, että luomusta luopuvia tiloja on huomattavasti enemmän kuin aloittavia. Tilaston mukaan uusia luomutoimijoita on 71, poistuvia 604. Määrä on laskussa jo neljättä vuotta peräkkäin.
Tästä nyt ollaan erityisen ihmeissään. Näin ei ennen:
QuoteEnsimmäistä kertaa vuosiin myös luomuviljelty peltoala vähenee. Lasku on kahdeksan prosentin luokkaa.
Suomen kansallisissa tavoitteissa on jo pitkään ollut luomutuotannon lisääminen, mutta suunta on päinvastainen, Luomuliitto toteaa kannanotossaan. Liiton mukaan yksi syyllinen on hallinto, jonka tekemät päätökset ajavat luomutuottajat ahtaalle.
Mutta luultavasti ilman hallinnon (ml. EU) erilaisia päätöksiä ei luomuviljelijöitä edes olisi. Uuden hallituksen linjausten puute (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1042.msg33448#msg33448) ei ole kuvattuun tilanteeseen vielä ehtinyt vaikuttaa!
Kun on muuhun tottunut, myyntikasvivaatimus voi vaikuttaa kohtuuttomalta. Siis se, että viljelemällä pitäisi tuottaa jotain syötävää.
***
Tämä taustatekijä tiedetään. Mutta sillekin täytyi löytää (ulkopuolinen) syyllinen:
QuoteLuomun ahdingon taustalla on Rauhansuun mukaan myös isompia markkinaongelmia. Jos luomutuote on kalliimpi, siitä säästetään.
Tilannetta eivät helpota kauppojen katteet, jotka nostavat luomutuotteiden hintoja Luomuliiton mukaan kohtuuttomasti.
PS. Rauhansuun tuosta teoriasta jo täällä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg33439#msg33439).
PS2. 01.07.23: Luomuliiton sivulla jo hätähuutona. Mutta sisällöllisesti kuitenkin aika sama kuin tuo MT:n juttu/haastattelu:
Luomutuotannon kehityksen suunta täytyy saada käännettyä (https://www.luomuliitto.fi/luomutuotannon-kehityksen-suunta/)
Asiasta on uutisoitu myös alueellisesti:
Keski-Suomen luomuala väheni kymmenesosalla (https://www.sttinfo.fi/tiedote/keski-suomen-luomuala-vaheni-kymmenesosalla?publisherId=69817879&releaseId=69996442&lang=fi)
Tässäpä pähkinänkuoressa:
QuoteKeski-Suomen ja samoin koko maan luomupeltoala on lisääntynyt varsin tasaisesti 2010-luvun alusta lähtien tähän. Alatalo arvioi, että suurin syy nyt koettuun alamäkeen on luomuehtojen ns. myyntikasvivaatimuksen tiukentuminen. Se tarkoittaa, että luomutilan on tuotettava vuosittain vähintään 30 %:lla sitoumusalastaan ns. myyntikasveja.
Myyntikasvivaatimuksen tiukennus on EU:n lainsäädännön kansallinen tulkinta. Sen tavoitteena on, että markkinoille saataisiin aiempaa enemmän luomutuotteita.
" Vaatimus on ongelmallinen etenkin pienille karjatiloille, joilla pellot ovat luomussa, mutta eläimet kasvatetaan tavanomaisina. Näiden tilojen koko kasvintuotanto saattaa mennä oman karjan ruokintaan. Lisäksi karjatiloilla ei välttämättä edes ole kalustoa viljan tai palkokasvien viljelyyn, Alatalo taustoittaa.
Monet peltojaan luonnonmukaisesti viljelevät eläintilat eivät ole siirtäneet eläimiään luomuun siksi, että se ei ole tilalla taloudellisesti kannattavaa, jos eläinsuojiin pitäisi tehdä isoja investointeja.
Eli tähän asti on saatu olla (osittain) luomussa, vaikkei ole tuotettu luomuna mitään.
Missä määrin tuo muuten on "kansallinen tulkinta"? Oliko EU-lainsäädäntö muutoin tulkittavissa? Paitsi tietysti niin, että siitä olisi viis veisattu!
Näin hekin olivat tuon huomanneet:
QuotePro Luomu ry uudelleentwiittasi
Aura Lamminparras
@AuraLamm·28. kesäk.
Ruokavirasto on julkaissut viralliset ennakkotiedot luomun kehityksestä tänä vuonna.
Luomutilojen määrä -11% ja luomualan -8%. Erityisesti poistuu kasvinviljelytiloja (eläintilat -1%) ja hehtaareissa eniten laskee nurmi, seosvilja ja kaura.
Mutta eivät yrittäneet mitään selitystä. Tai "meriselitystä".
"Virallisella" sivullaan Pro Luomu ei ole ottanut asiaa esille.
Ruotsin luomusatotilastot 2022 ilmestyivät 21.6.2023.
Tekstit:
https://jordbruksverket.se/om-jordbruksverket/jordbruksverkets-officiella-statistik/jordbruksverkets-statistikrapporter/statistik/2023-06-21-skord-for-ekologisk-och-konventionell-odling-2022
Tilastotaulukot, PXWeb:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H01.px/table/tableViewLayout2/
Tilastot ovat alkavat vuodesta 2009. Tähän alle otin esityksen luettavuuden vuoksi vain viisi viimeistä vuotta, ja vain luomusatojen hehtaarisatojen prosenttiosuudet vastaavista tavanomaisista. Jätin myös pois muutaman kasvin, joista puuttui monien vuosien tiedot, tärkeimmät kasvit kuitenkin ovat mukana. Täydelliset tiedot voi jokainen katsoa PXWebistä (linkki yllä).
Taulukko 1
Ruotsi, koko maa, 2018-2022, luomun hehtaarisatojen (kg/ha) osuudet vastaavista tavanomaisesta, % (Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent)
2018 2019 2020 2021 2022
67.0 61.0 60.5 57.4 60.2 Höstvete
71.0 64.0 56.1 58.9 61.3 Vårvete
61.0 63.0 54.8 54.8 56.6 Råg
55.0 63.0 61.7 67.1 56.1 Höstkorn
72.0 62.0 60.4 59.1 62.1 Vårkorn
68.0 65.0 68.2 56.8 64.8 Havre
79.0 73.0 67.4 67.0 70.0 Höstrågvete
88.0 82.0 67.8 62.6 74.0 Blandsäd
.. .. .. .. ........ 57.7 Spannmål totalt (vain 2022 tieto saatavilla)
83.0 81.0 77.0 74.6 77.3 ,,rter
82.0 76.0 76.0 75.9 75.1 ...kerbönor
53.0 52.0 61.3 64.0 52.6 Höstraps
95.0 88.0 88.1 84.9 89.3 Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
86.0 64.0 66.4 ...... 69.9 Majs till grönfoder (2021 tieto puuttuu)
90.0 82.0 73.4 54.6 79.8 Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder
68.0 67.0 69.6 68.5 65.2 Matpotatis
90.0 87.0 85.9 86.7 89.9 Slåttervall. Total vallskörd
Karkeita yleishavaintoja:
Kaikissa viljoissa yhteensä (Spannmål totalt) luomun osuus tavanomaisen satotasosta on vain 57,7 % eli 42,3 % pienempi kuin tavanomaisessa. Ei siis mitään "hieman pienempi" tai 10-30 prosenttia pienempi kuten usein esitetään. Ja latauksessa olevia luomuhehtaareja ei siis ole huomioitu.
Eri viljoissa (spannmål) verrattaessa vuosien 2018, 2019 prosentteja vuosien 2020, 2021, 2022 prosentteihin näkyy, että luomun prosentit ovat pienentyneet syysohraa (höstkorn) lukuunottamatta eli luomun tehokkuus tavanomaiseen nähden on lähes kaikissa viljoissa heikentynyt.
Muissa kasveissa luomun tilanne on myös heikentynyt, nurmea (slåttervall) lukuunottamatta.
**
Viljelyolosuhteiden vaihtelun vaikutusta voidaan eliminoida siten, että valitaan tarkasteluun koko maan sijaan pienempi alue, jonka sisällä viljelyolosuhteet vaihtelevat vain vähän. Yksi tällainen alue on Skåne. Skånessa on Ruotsin parhaat viljelyolosuhteet ja parhaat sadot. Katsotaan sieltä Viljat yhteensä -ryhmän satotasot ja luomu suhteessa tavanomaiseen.
Skåne län, Spannmål totalt, 2022
8100.0 Konventionell, Hektarskörd, kg/hektar
4430.0 Ekologisk, Hektarskörd, kg/hektar
54.8 % Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent
Koko maassa luomun osuus oli 57,7 %. Skånessa se vielä pienempi, 54,8 %. Tämä viittaa siihen, että parhailla mailla kannattaa viljellä tavanomaisesti.
Elaborointia voisi tietenkin jatkaa tarkastelemalla tilannetta Skånessa viljoittain. Alla pientä yritystä.
Taulukko 2
Skåne, 2022, luomun hehtaarisatojen (kg/ha) osuudet vastaavista tavanomaisesta, % (Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent). Luomun osuudet voitu laskea alla vain niille viljoille, joita Skånessa viljellään molemmilla tavoilla.
49.7 Höstvete
50.5 Råg
65.8 Vårkorn
64.8 Havre
63.1 Höstrågvete
54.8 Spannmål totalt
74.0 ...kerbönor
44.2 Höstraps
87.8 Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
75.4 Matpotatis
89.5 Slåttervall. Total vallskörd
Taulukko 3
Skåne, 2022, luomun ja tavanomaisen hehtaarisatoja (kg/ha), osaa kasveista ei viljellä molemmilla tavoilla
4450.0 Höstvete Ekologisk odling
8960.0 Höstvete Konventionell odling
.. Vårvete Ekologisk odling
6690.0 Vårvete Konventionell odling
3750.0 Råg Ekologisk odling
7430.0 Råg Konventionell odling
.. Höstkorn Ekologisk odling
7640.0 Höstkorn Konventionell odling
4870.0 Vårkorn Ekologisk odling
7400.0 Vårkorn Konventionell odling
4210.0 Havre Ekologisk odling
6490.0 Havre Konventionell odling
4410.0 Höstrågvete Ekologisk odling
6990.0 Höstrågvete Konventionell odling
.. Majs Ekologisk odling
6550.0 Majs Konventionell odling
4430.0 Spannmål totalt Ekologisk odling
8100.0 Spannmål totalt Konventionell odling
3530.0 ...kerbönor Ekologisk odling
4770.0 ...kerbönor Konventionell odling
1810.0 Höstraps Ekologisk odling
4100.0 Höstraps Konventionell odling
4360.0 Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder Ekologisk odling
4970.0 Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder Konventionell odling
.. Majs till grönfoder Ekologisk odling
11090.0 Majs till grönfoder Konventionell odling
25890.0 Matpotatis Ekologisk odling
34340.0 Matpotatis Konventionell odling
5050.0 Slåttervall. Total vallskörd Ekologisk odling
5640.0 Slåttervall. Total vallskörd Konventionell odling
Missä hän tällaista on nähnyt?
Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä romahtanut " luomun kysyntä laskenut (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maataloudella-elantonsa-ansaitsevien-suomalaisten-maara-romahtanut-luomun-kysynta-laskenut/8734234#gs.2app3h)
QuoteEU:n strategiassa uusia yrittäjiä toivotaan erityisesti luomutuotantoon. Storbergin mukaan viime aikoina on ollut liikettä sekä luomuun siirtymisessä että luomutuotannon lopettamisessa.
" Kaupoissa näkyi, että kun ruoan hinta nousi, luomutuotteet jäivät entistä useammin hyllyyn. Meijerit ja teurastamot ovatkin vähentäneet luomun ostamista.
(lihav. HJ)
Siis erityistä siirtymistä luomuun? Uusia luomutoimijoita vuonna 2023 oli 71, vähemmän kuin koskaan, Ruokaviraston tilastossa. Tuosta tilastosta ei löytynyt siinä pienempää lukua. Ja viime ajat alkoivat siinä taulukossa vuodesta 2010. Lopettaneita 604, enemmän kuin koskaan, samaan tapaan. Kahden suuntaista liikettä ei kyllä tämä taulukon lukija näe, mainitsemisen arvoisesti.
Kun Jarkko Storberg on ProAgrian Länsi-Suomen asiantuntija, niin läntisessä Suomessa riittivät kahden käden sormet luomuviljelyn tänä vuonna aloittaneiden laskemisessa.
Samalla kun kiitämme tästä...
Quote from: Heikki Jokipii on 28.06.23 - klo:13:21
Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
... niin kysymys kyllä tulee mieleen, että mikä estää Ruokavirastoa samaan tapaan julkaisemasta ennakkotietoja myös puutarha- ja eläintuotannosta luomuna v. 2023?
Kokonaissadosta on jo arvioita:
Suomen viljasato jäänee alle kolmeen miljardiin kiloon " ”Euroopassa on tulossa tiukka vuosi” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6e3359bc-9563-499e-9895-00cc3b5427ba)
Luken tietoihin ei tuo vielä pohjaudu, sieltä tulee tällä aikataululla:
Quote18.08.2023 Satoarvio 2023, tilanne 14.8.
Luomusadosta erikseen ei. Ja voi olla, että tuolloinkin meidän on tänäkin vuonna vielä maltettava:
Quote from: Heikki Jokipii on 20.08.22 - klo:04:17
Siihen on nyt tyytyminen, että tämä aikaisin arvio viljasadosta 2022 ei sisällä tietoja luomusadosta [..]
Luomuviljelyyn omistettu viljelyala ei tehnyt kokonaisatoa suuremmaksi:
Viljasato täyttänee nippa nappa kotimaan tarpeet, jos vain laatu riittää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e559f199-6b9f-4c51-a6a1-4196ae04b398)
Verrattuna siihen, millainen se olisi ilman luomua. Uskaltaa sanoa jo nyt, vaikka tarkkoja lukuja vielä pitkäänkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34194#msg34194) joutuisimme odottamaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.03.23 - klo:09:30
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...
Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:03:27
Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
Jostain Matin naapurista tarjotaan nyt tätä:
Luomu Mustaherukka
Alapitkä, Lapinlahti
Luomu mustaherukkaa saatavilla viikolla 34.
Itsepoiminta 2/kg
Konepuituna 3,5/kg
Valmiiksi poimitut myydään 5kg laatikoissa. (https://www.tori.fi/pohjois-savo/Luomu_Mustaherukka_116517174.htm?ca=8&w=1)
Siihen nähden, että luomumustaherukkaa viljellään luomumansikkaan verrattuna (koko maassa) noin kaksinkertaisella alalla, siitä kohkataan harvinaisen vähän. Esimerkiksi Pro Luomun tiedotteissa se mainitaan, ja ohimennen, vain 6 kertaa, kaikkien näiden vuosien aikana. " Nuo viljelyalat ovat yhä vuodelta 2022.
***
Mansikasta. Erityisesti tarkkailemallemme luomutilalle oli käynyt näin:
https://mansikkakoskinen.fi/mansikan-nettivaraus/
QuotePäivitys 16.7.2023 " Mansikkakausi 2023 Keskylän tilalla on ohi
Vuonna 2023 mansikan satomäärä Keskylän tilalla on jäänyt normaalia pienemmäksi. Kausi on käytännössä nyt ohi.
Muistoksi tästä kaudesta meille jäivät vain sen huikeat... ei, hirveät hinnat samalla sivulla.
Tähän luomu ei käytännössä osallistu:
Suomi on maailman kuminakuningas
Kuminan suurvalta tuottaa satoa tänä vuonna noin 17 000 hehtaarin alalta.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7ec2ef76-4a32-4aea-b966-bc4e1bd55cd4)
Satotilastosta 2022 (milj. kg, yhteensä, tavanomainen, luomu):
QuoteKumina 7,8 7,7 0,1
Luomun osuus siis 1,3%.
Vaikka asiaa on pitkään ja ankarasti pohdittu:
Luomukuminatuotannon haasteet
ja mahdollisuudet (https://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/2016/06/Luomukumina.pdf) (pdf, 2016)
Kerromme heti, jos asiassa on tänä vuonna muutoksia.
Nyt tämä on tullut:
Satoarvio 2023, tilanne 14.8. (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/satoarvio-2023-tilanne-148)
Vain lievästi pettyneinä, kun emme muuta odottaneetkaan, toteamme, että luomusadosta sinä ei erikseen kerrota. Tässä saatetaan jo kertoa:
QuoteSeuraava, syyskuun 18. päivän tilannetta kuvaava satoarviotilasto julkaistaan 22.9.2023.
Mutta tämä siis yleistilanne:
QuoteNoin 3 miljardin kilon viljasatoarvio on kolmetoistatoista prosenttia pienempi kuin kymmenen vuoden keskimääräinen viljasato. Syynä on toiseksi pienin arvio ohrasadosta yli 30 vuoteen. Sen sijaan ruissatoarvio ylittää 100 miljoonaa kiloa neljättä kertaa 40 vuodessa, kattaen näin laskennallisen vuosikulutuksen. Hernesato kasvaa jo viidettä vuotta ennätyssuureksi " kasvaneen viljelyalan ansiosta.
Jolta pohjalta jo "kutkuttaa" aavistella, miten luomusatojen kävi. " Ihan erikseen tuossa lähes tuplaantuneessa rukiissa. Tuplaantuiko myös luomuruissato?
Kulman kautta. Ennakkotieto 2023 (keskisato lihavoitu):
QuoteRuis 102,8 .. .. 26,8 .. .. 3 840
Toteutunut 2022 (keskisato lihavoitu):
QuoteRuis 65,2 55,9 9,3 3 380 3 790 2 060 19,3 14,8 4,5
Joten rukiin keskisato on noussut lähes 500 kilolla hehtaarilta. Johtopäätös, aavistus: myös luomusatojen on täytynyt kasvaa, kun ne eivät ole vetäneet keskiarvoa alaspäin. Mutta kovinkaan kauan emme joudu odottamaan eksakteja satotietoja.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.07.23 - klo:03:37
Samalla kun kiitämme tästä...
Quote from: Heikki Jokipii on 28.06.23 - klo:13:21
Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
... niin kysymys kyllä tulee mieleen, että mikä estää Ruokavirastoa samaan tapaan julkaisemasta ennakkotietoja myös puutarha- ja eläintuotannosta luomuna v. 2023?
Ja mikä estää meitä kysymästä samaa näin elokuun lopulla. Jolloin muualta jo alkaa tihkua tietoja luomusadoista.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.23 - klo:06:04
Tuoretta tietoa Pro Luomun koosteesta:
Quote• Luomuomenoita tuotettiin 61 hehtaarin pinta-
alalla.
Ja tuotettu määrä oli 78 000 kiloa. Eli 14 grammaa suomalaista kohti. Melko ohut viipale. Alle kymmenesosa tavallisesta yhdestä n. 170 gramman omenasta.
Tavanomaisesta omenasta MT:
Kotimaisen omenan viljelyala on pysynyt yli vuosikymmenen samana, mutta satoa saadaan entistä enemmän " syy piilee nerokkaassa varastointimenetelmässä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/3ba9cc8e-e1a1-434f-ba03-e15cb694a108)
Luomuomenan viljelyala on n. vuosikymmenen myös pysynyt aika samana. 56,7 hehtaaria vuonna 2014, 67,8 hehtaaria vuonna 2022 (Ruokaviraston luvut). Niin on satokin. Vuonna 2014 se oli 55 000 kiloa. 10 grammaa suomalaista kohti.
Vuonna 2017 luomuomenatuotannossa tehtiin ennätys 346 000 kiloa. Mutta sekin vasta 63 grammaa henkeä kohti. Alle puoli omenaa. Tämä tieto vertailuun:
QuoteSamaan aikaan omenan tuotantomäärä on kuitenkin kasvanut 2010-luvun alun vuosittaisesta 4"5 miljoonasta kilosta nykyiseen 7"8 miljoonaan kiloon.
Tämänkö takia Ruokavirasto myös luomua koskevia loppuja tietojaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34564#msg34564) panttaa?
Nyt kannattaa tarkistaa peltotukihakemus: Yli 400 tilaa ei ole vielä hakenut tukea, jota voisivat saada (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aabbdc6d-83fe-45a6-9e36-d3ef6c0f7ba6)
QuotePeltotukien hakemusta voi korjata ja täydentää 2.10. asti. Jos maatilalle on tulossa peltovalvonnan tarkastuskäynti, mahdollisuus hakemuksen muutoksiin päättyy ely-keskuksen tarkastajan yhteydenottoon, Ruokavirasto muistuttaa.
Suomen Kuvalehden tuosta jutusta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg34762#msg34762):
QuoteEU:lla " ja Suomella " on kunnianhimoinen tavoite: joka neljäs peltohehtaari on luomua vuonna 2030.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Sampsa Heinonen on tehnyt karkean laskelman. Suomessa tarvittaisiin joka vuosi 500 luomutilaa lisää, jotta päämäärä toteutuisi.
Tavoite on karkaamassa, Heinonen myöntää.
Hänen laatimastaan tilastosta tieto, että vuonna 2023 luomutilojen lukumäärä oli n. 500
pienempi kuin edellisenä vuonna.
Miksi muuten tuollainen tavoite on "kunnianhimoinen". Hyvin monta muuta adjektiivia sopisi paremmin. 8)
Quote from: Heikki Jokipii on 24.03.23 - klo:08:10
Perunakin siis mukaanlukien. Mitä huoltovarmuuteen tulee, niin Suomi pystyttäisiin ruokkimaan nykyisellä luomutuotannolla ehkä muutamia päiviä (?). Vaikka luomun pinta-alaosuus muuta antaisi odottaa. " Vaivalloista se kyllä olisi, mutta kaiketi koko luomutuotannon kilokalorit pystyisi periaatteessa laskemaan. Erikseen myös proteiinit. Niin, ja vitamiinit.
Luomukaurapuuroa riittäisi pisimpään. Mutta pelkästään sen varassa (https://www.kilokalori.net/ravinto/torino/kaura) kestäisimme korkeintaan noin kuukauden.
Tämän julkaisun huoltovarmuusnumeroon...
https://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-4-2023/
... on saatu mukaan myös tämä artikkeli:
QuoteSuomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa " luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä, Minna Ala-Kyyny
Olisi kiva nähdä, kuinka monta päivää Ala-Kyyny arvioi Suomen luomulla kriisiä kestävän. (Nyt emme näe.)
Quote from: Heikki Jokipii on 30.08.23 - klo:13:14
Tästä lehdistötiedotteesta muuten selviää, että valtion toimeksiannosta ja tuella raporttia siellä tehdään:
Fokus på lågpris fortsätter påverka försäljningen av ekologiska livsmedel (https://www.mynewsdesk.com/se/ekologiskalantbrukarna/pressreleases/fokus-paa-laagpris-fortsaetter-paaverka-foersaeljningen-av-ekologiska-livsmedel-3269650)
QuoteKvartalsrapporten “Svenskt ekoindex” följer försäljningsutvecklingen för ekologiska livsmedel i dagligvaruhandeln och lanserades för första gången 2018. Rapporterna är en del av projektet “Marknadsanalyser och branschutveckling för ett växande eko-Sverige” som finansieras av Jordbruksverket inom ramen för den svenska livsmedelsstrategin.
Ei olisi "pois" meilläkään, jos tavalla tai toisella saataisiin Pro Luomu velvoitettua vähän tiuhempaan julkaisuaikatauluun.
Tästä tällainen (sivu)tieto (lihav. HJ):
Sveitsissä luomua on tutkittu jo 70-luvulta: ”Saadaan paljon aikaan, kun yhden aihealueen ympärille on keskitetty paljon tutkijoita” (https://luomuinstituutti.fi/sveitsissa-luomua-on-tutkittu-jo-70-luvulta-saadaan-paljon-aikaan-kun-yhden-aihealueen-ymparille-on-keskitetty-paljon-tutkijoita/?lang=fi)
QuoteMaa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Luomu Suomessa 2022 -koosteen mukaan Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupoissa on noin 2,2 %. Viime vuonna yhteensä 152 suomalaista tilaa siirtyi luomuun, joista 47 oli kotieläintiloja. Vaikka luomuun siirtyy yhä enemmän toimijoita, luomun myynti laski 8 % vuodesta 2021. Koosteessa arvellaan laskun johtuvan hintojen noususta.
Niinpä MMM voisi vihjata, että tiuhempaa aikataulua kaivattaisiin.
Ruokavirastoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34564#msg34564) on MMM:llä tietysti valta hoputtaa.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.08.23 - klo:02:15
Luomuomenan viljelyala on n. vuosikymmenen myös pysynyt aika samana. 56,7 hehtaaria vuonna 2014, 67,8 hehtaaria vuonna 2022 (Ruokaviraston luvut). Niin on satokin. Vuonna 2014 se oli 55 000 kiloa. 10 grammaa suomalaista kohti.
Vuonna 2017 luomuomenatuotannossa tehtiin ennätys 346 000 kiloa. Mutta sekin vasta 63 grammaa henkeä kohti. Alle puoli omenaa.
MT omenanviljelystä ja Ahvenanmaasta:
Ahvenanmaan omena- ja päärynäsadosta tulee hyvä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/0fc3d26b-4795-41da-b66b-75a19150b614)
QuoteAhvenanmaan auringon alla kypsyvät lähes kaikki kotimaiset päärynät ja omenat, joita on vähittäiskaupoissa myynnissä.
[..]
Ahvenanmaalla viljellään 90 prosenttia suomalaisista päärynöistä ja 70 prosenttia suomalaisista omenoista. Maakunnassa kasvaa peräti 700000 omenapuuta.
Meidän huomiomme Ruokaviraston v. 2022 tästä tilastosta:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2022.pdf
Tuo Ahvenanmaan omenasato ei koostu käytännössä lainkaan luomuomenista. Luomuomenien viljelyala siellä vain 0,4 hehtaaria. Vähäiset luomuomenamme Suomessa tulevat Varsinais-Suomesta: 25,6 hehtaaria.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.04.22 - klo:10:29
Pari vuotta sitten kerrottiin näin:
Arjen sankarijuures! Paavon luomuporkkanat maistuvat suomalaisille " tällainen on porkkanoiden tie pellolta patoihin (https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lietlahden-tilan-luomuporkkanat)
QuoteLietlahden tilalla tuotetaan noin kolmasosa suomalaisten popsimista luomuporkkanoista. Kotimainen porkkana on kaikille tuttu, mutta harva ajattelee, kuinka paljon työtä sen viljely vaatii.
Mutta kotimainen luomuporkkana ei siis voi olla kovin hyvä tuttu.
Jännä tieto, että kaupallinen tuotanto on luomuporkkanoissa noin keskittynyttä. Kuten on myös luomuomenissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg23610#msg23610).
Pro Luomu haluaa kertoa siitä tilasta lisää:
Suomalainen luomuporkkana on ammattitaitoisen viljelyn tulos (https://proluomu.fi/suomalainen-luomuporkkana-on-ammattitaitoisen-viljelyn-tulos/)
QuoteTämän kasvukauden ensimmäiset Paavon luomuporkkanat on jo nostettu Lietlahden tilan pelloilta, Mikkelin Haukivuorelta, ja ensimmäiset ovat jo päätyneet kaupan hyllyn kautta kotitalouksiin rikastuttamaan suomalaisten ravintoympyröitä. Parhaimmillaan Lietlahden tilalla pestään, lajitellaan ja pakataan 5000-6000 kiloa luomuporkkanaa päivässä. Luomuporkkanan sadonkorjuu kestää Haukivuorella aina elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun asti.
Tämä kerrotaan määrästä, tuossakin:
QuoteLuomuporkkana on Suomessa eniten tuotettu luomuvihannes. Vuonna 2022 sitä viljeltiin 2,7 miljoonaa kiloa. Paavo tuottaa yhdessä sopimusviljelijöidensä kanssa noin kolmanneksen Suomen luomuporkkanoista.
Nyt on hyvin helppoa suorittaa tarvittava asiaa selventävä jakolasku, ihan päässä laskien. Suomalaista kohden tuosta tulee aika tarkkaan puoli kiloa. Vuodessa.
Hyvin vähäisessä määrin luomuporkkanalla on osuutta tähän:
QuoteMonipuolinen, edullinen ja maukas porkkana valittiin meneillään olevan vuoden vihannekseksi. Suomalaisten kestosuosikki soveltuu monipuolisesti ruuan laittoon niin raakoina kuin kypsennettyinä ja lisäksi niiden miedosta ja makeasta mausta pitävät niin lapset kuin aikuiset. Valinnan vuoden vihanneksesta tekivät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset kasvikset ry.
Keskimääräistä suomalaista kohti tuleva annos on tässä:
Porkkanapussi luomu 500 g
1,25 ,
2,50 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/porkkanapussi-luomu-500-g/6415350000718)
Siinä on se määrä, jonka ravintosuosituksissa meitä kehotetaan syömään vihanneksia
päivässä.
Kun tuota Pro Luomun uhoa luomuporkkanan mukama suosiosta lisää maistelee, vielä kornimmalta se tuntuu. Edellähän on tiedot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479) koko luomupuutarhasadosta 2022, Pro Luomun "skeemalla".
Luomuvihanneksia
yhteensä tuotetettiin yhtä suomalaista kohti 1,17 kiloa. Laskettiin myös edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31491#msg31491). Ellei nyt ihan väitä, että luomutuotanto olisi
esteenä suomalaisten vihannesten syömiselle, niin ei se kyllä avuksikaan ole. Ei porkkanassa. Eikä missään muussakaan.
PS. Sattumoisin juuri äskettäin teimme porkkanoista tämän hintavertailun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg34859#msg34859). Muitakin aika tuoreita vihannesten hintavertailuja siitä triidistä löytyy.
PS2. Ravintotaseen mukaan:
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin [..] 64 kiloa vihanneksia.
PS3. Jos joskus käyttöä, linkki mainitulle luomuporkkanatilalle:
https://lietlahti.fi/etusivu/tuotteet/
Josta nyt tieto, että jossain vaiheessa suomalaiset luomuporkkanat yleensä loppuvat. Sitten tilalla pakataan espanjalaisia.
Tältä näyttää nyt omenassa kaikkineen:
Miksi omenat ovat pilalla? Tässä kolme syytä heikkoon satoon tänä kesänä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/1f80b20e-6cd7-4ffe-b48f-8235aa7c685d)
QuoteVuosittainen Suomen omenasato on arviolta 10"12 miljoonaa kiloa, kun ammattiviljelijöiden tuottama sato ja kotipuutarhureiden sato lasketaan yhteen.
Saapi nähdä, paljonko luomuomenia tulee. Viime vuonna tuli n. 78 000 kiloa. Luomuomenan viljelyala*) näyttää jo vuosia (n. vuodesta 2017) pysyneen Ruokaviraston mukaan hyvin vakiintuneelta. Eikä siinä kai kovin nopeita muutoksia voi tullakaan?
PS. Niinpä tämäkin (lihav. HJ):
Luomuomena
alkuperämaa: Italiamaks. 3 pkt/talous
Myymälässä
- 28 %
2,79 ,1,99 ,
1 kg | 1,79 ,/kg (ilman Lidl Plus -etua 1,99 ,/kg) (https://www.lidl.fi/p/luomuomena/p10004783)
_____
*) eikä siis sijaitse Ahvenanmaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34908#msg34908). ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 19.08.23 - klo:05:00
Nyt tämä on tullut:
Satoarvio 2023, tilanne 14.8. (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/satoarvio-2023-tilanne-148)
Vain lievästi pettyneinä, kun emme muuta odottaneetkaan, toteamme, että luomusadosta sinä ei erikseen kerrota. Tässä saatetaan jo kertoa:
QuoteSeuraava, syyskuun 18. päivän tilannetta kuvaava satoarviotilasto julkaistaan 22.9.2023.
Nyt sekin on jo tullut:
Suomen viljantuotanto luo perustaa kotimaiselle ruualle " vilja-, maito- ja lihatuotteina (https://www.luke.fi/fi/uutiset/suomen-viljantuotanto-luo-perustaa-kotimaiselle-ruualle-vilja-maito-ja-lihatuotteina)
Edelleen olemme vain lievästi pettyneitä. Tietoja luomusadosta tulee sitten perinteisesti marraskuussa. Mutta kaikenlaista muuta tietoa jo viljasadosta muualta tulee:
Viljan tilanne lounaassa kurja, Pohjois-Savossa rehuvilja riittänee (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c1a39986-4e85-44c4-b819-5a1cdadf62d4)
Viljassa on nyt tavallista enemmän hometoksiineja, mutta harva viljelijä pystyy itse määrittämään niitä tilalla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8a102a5a-480d-4653-a88f-e028de52af54)
Marraskuussa sitten näemme, miten kaikki tuo ilmeni luomusadossa.
PS. Vai onko ensi perjantaina vielä tämä odotettavissa?
QuoteLuke julkaisee 22.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 18.9.2023.
Jännitetään sitäkin. Lukehan saattaa meidät iloisesti yllättää?
Yleistilanteesta:
Vuoden 2023 viljasadosta on tulossa 2000-luvun kolmanneksi heikoin (https://www.luke.fi/fi/uutiset/vuoden-2023-viljasadosta-on-tulossa-2000luvun-kolmanneksi-heikoin)
Luke ei yllättänyt. Tätä edelleen saamme luomusadon(kin) osalta odotella:
QuoteSatotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 24. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
Mahdolliset laatuongelmatkin tulivat esille juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34988#msg34988). Ja nyt tässä:
Homeet ja matalat sakoluvut viljasadon ongelmana " viljakuormia on käännytetty pois tehtailta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/761fd1cd-cba3-4869-8dec-1833837625a8)
QuoteJokaiselta viljalajilta löytyy tänä syksynä jokin laatuongelma. Viljaa uskotaan riittävän, vanhat varastotkin auttavat.
Luomusadon laadustakin ehkä kuulemme marraskuussa? Tai sitten emme. Siinä meidän lähteemme oli ennen VYR-ryhmä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg32198#msg32198).
Luomuperunan tilanteesta tiedetään jo jotakin, ProAgrian tiedotteesta 21.9.2023:
https://www.proagria.fi/ajankohtaista/sadonkorjuu-loppusuoralla-haastavasta-syksysta-huolimatta
QuotePerunan nostosesonki on meneillään. Paikoittain saadaan kohtalaisesti satoa, kun taas jossain paikoin ei päästä korjaamaan märkyyden vuoksi ja perunat jäävät peltoon. Hyviin satotasoihin ei päästä tänäkään vuonna, mutta kohtalaiseen satoon on mahdollisuudet, jos sateet taukoaisivat edes viikon puolentoista ajaksi. Ruokaperunan laatu on osittain hyvää. Tämän kasvukauden laatuhaittoja ovat olleet kasvuhalkeamat ja epämuodostumat sekä hukkuneet perunat, jotka toivon mukaan eivät joudu korjuussa varastoon mukaan suuren mädäntymisen riskin takia. Jossain määrin on myös rupista perunaa. Tärkkelysperunalla ei ole odotettavissa korkeita tärkkelyspitoisuuksia. Luomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi. Tavanomaisilla lohkoilla on esiintynyt lehtiruttoa, etenkin jos viimeisiä ruttoruiskutuksia ei ole päästy tekemään ajallaan tai ollenkaan.
Laskit alkuvuodesta nämä:
Quote from: Jarrumies on 26.02.23 - klo:20:40
Taulukko 1 Luomun osuus (%) koko sadon määrästä vuonna 2022
2022
" kilps "
1.7 % Peruna yhteensä
1.6 % .Ruokaperuna
0.0 % .Varhaisperuna
0.0 % .Ruokateollisuusperuna
3.0 % .Tärkkelysperuna
1.3 % .Muu peruna
" kilps "
Nyt näyttäIsi siis vielä surkeammalta. Tuostakin oli vielä mahdollista tulla alaspäin. Jos Pro Agria arvioi, että ruton vuoksi luomuperunasato jää
tänä vuonna pieneksi.
Olin silloin jo todennut tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.11.22 - klo:03:16
Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
" klips "
*) loput tärkkelysperunaa. Jota Wrangin tietojen mukaan viedään (perunajauhoina?) paljon luomuna ulkomaille.
Marraskuussa tulemme näkemään vuodesta 2023 vielä pienempiä lukuja.
Tässä tämän maaottelun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31743#msg31743) tämänhetkinen tilanne:
Tanskalainen holsteinlehmä teki maansa historiaa lypsämällä ennätysmäärän maitoa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a7da112b-5d25-427a-91b3-3eb1c70ec414)
Edelleen todeten: ehkä vähän otsikon vierestä.
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
KM Ruutukisan voittivat OhraOraakkelit 8 843 kg/ha ruutusadolla. Oraakkelit voittivat kisan lajikeseoksella (#Sting + #Laureate). Onneksi olkoon Samuel Jussila, Matias Rönnqvist ja Kari Alasaaari! #KMRuutukisa
https://twitter.com/AYlhainen/status/1707342422378680352?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
Ohran keskisadot kg/ha viime vuonna: tavanomainen 3 850, luomu 2 220.
Quote from: Heikki Jokipii on 23.08.23 - klo:04:50
Quote from: Heikki Jokipii on 12.07.23 - klo:03:37
Samalla kun kiitämme tästä...
Quote from: Heikki Jokipii on 28.06.23 - klo:13:21
Tämä on oikein Tapaus! Nämä Ruokaviraston tilastot ilmestyivät jo nyt:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
... niin kysymys kyllä tulee mieleen, että mikä estää Ruokavirastoa samaan tapaan julkaisemasta ennakkotietoja myös puutarha- ja eläintuotannosta luomuna v. 2023?
Ja mikä estää meitä kysymästä samaa näin elokuun lopulla. Jolloin muualta jo alkaa tihkua tietoja luomusadoista.
Eikä mikään estä meitä kysymästä näin lokakuun alussa, että mitäs luulette: saako Ruokavirasto julkaistua omat tietonsa
ennen kuin Luke julkaisee ennakkotietonsa luomusadosta?
Vähän resignoituneenakin:
Quote from: Heikki Jokipii on 10.01.23 - klo:06:04
Täältä huomaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg25300#msg25300), ja täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207), että viime vuonnakin nuo tietyt Ruokaviraston tiedot tulivat kovin myöhään.
Mutta varmasti ne sieltä tulevat. Sen sijaan voi olla, että Pro Luomun arvoketjutyöryhmistä emme kuule enää koskaan.
Yleistilanteesta saamme tietoa:
Juuressadosta odotetaan keskimääräistä ‒ märkyys hankaloittaa paikoin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abe5439f-a811-4c84-bb00-10d1ecafeb34)
Silmämäärastämme luomusadosta ei erikseen kerrota. Tältä kaupalliselta saitilta saamme siitä arvion:
https://www.tuoreverkko.fi/fi/page/32?category=Luomutuotteet
Esitellään ensin luultavasti aika kattavasti, mitä kaikkia juureksia luomuna on. Sitten alempana on arvio sadon valmistumisen aikataulusta (ja saapumisesta kauppoihin?). Ei kylläkään määristä tai satotasosta.
Otetaanpa myös helpoimmmalla tavalla otos nykytilanteesta S-kaupasta. Tuotteita 79, joista 12 luomua:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/juurekset
Ihan samanlaisessa tilanteessa ei siis luomua haluava kuluttaja juureksissa ole kuin monen muun tuotteen kohdalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33594#msg33594). Mutta tenkapoo voi tulla, jos uudessa kokeiltavassa reseptissä on jokin erikoinen juures.
Jos punajuurien hinnoista voi jotain päätellä...
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/juurekset/punajuuret
... ei luultavasti luomusatokaan loistava ole ollut. Jos joudutaan pyytämään 2,58 ,/kg - 4,19 ,/kg. Verrattuna halvimpaan tavanomaiseen 1,09 ,/kg.
Muilta osin odottelemaan vähän myöhempää syksyä.
Sai tällaisen palkinnon:
Ikaalisten Luomulle kunniapalkinto tuotannon vastuullisuudesta " Luomutomaatit kasvatetaan savukaasujen lämmöllä ja pakataan puupohjaiseen pakkaukseen (https://oivaseutu.fi/artikkelit/ikaalisten-luomulle-kunniapalkinto-tuotannon-vastuullisuudesta-luomutomaatit-kasvatetaan-savukaasujen-lammolla-ja-pakataa/)
QuoteLuomuliitto on palkinnut Vuoden Luomutuote -kilpailussa kunniamaininnalla Ikaalisten Luomun. Palkintoraadin perusteena on Luomun esimerkillinen ja kokonaisvastuullinen luomutomaattien kasvatus.
HALUATKO JATKAA LUKEMISTA?
Vastuullisuuden lisäksi kuvittelisi kaikien noiden toimenpiteiden vaikuttaneen vähentävästi kustannuksiin. Onko niin tapahtunut? Käytännössä meille ainoa tapa saada siitä selkoa, on tarkistaa, ovatko sen luomutomaattien
hinnat merkittävästi laskeneet.
Eivät ole:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.08.23 - klo:04:38
Päivitetään tämä alkukuun tilanne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg34382#msg34382).
" klips "
Pirkka Luomu suomalainen tomaatti 400g
4,49
11,23/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-pikkukurkku-150g-luomu-suomi-1lk-6410405109774?tuote=pirkka-tomaatti-400g-luomu-fi-1lk-6410405149053)
Tietysti voi kritisoida, ettei saisi verrata tarjouksia vakihintoihin. Mutta kun luomutuotteista tuskin koskaan on tarjouksia!
Ja tuosta samasta puheenvuorosta tämä bongaus:
QuoteKimmokkeena tänään paperihesarin K-kaupan mainokset, joista toisessa tarjotttiin kurkkua 1 euroa kilo ja toisessa erää tomaatteja 1,5 euroa kilo.
Periaatteessa samanlaisissa olosuhteissa viljellyistä tavanomaisista vihanneksista.
Tämän tiesi MT:
Hyödynnä edullinen ja maukas kaali: 4 helppoa reseptiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/883cefd6-d80e-4f41-9cc3-3d87ccaa7852)
QuoteSuomalaiset syövät kaaleja vuosittain noin 6 kiloa henkeä kohden. Keräkaalin osuus siitä on yli puolet.
Eli yli 3 kiloa. Me tiedämme tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 04.06.22 - klo:02:48
Tämä pysyy yhä totena, noin:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.02.20 - klo:03:17Mutta näin siis osaamme edelleen kuvitella, että kun rivitaloyhtiö haluaa oman osansa Suomen luomukaalisadosta, se ostaa yhden kaalinkerän, joka sitten jaetaan perheiden kesken, perheenjäsenten lukumäärä huomioon ottaen siten, että jokaista syöjää kohti tulee 109 grammaa.
Vuonna 2021 jokainen sai 138 grammaa.
Vuonna 2022 jokaiselle 125 grammaa.
Tätä väitettähän jo tuolla toisaalla yleisemmin ihmettelimme:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.10.23 - klo:02:38
Jos luomupuutarhatuotanto on erityisen kannattavaa, miksi luomuvihanneksia tuotetaan niin turkasen vähän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479)?
MT:
Ruisleipä leivotaan tulevanakin talvena kotimaisesta rukiista, vaikka sää koetteli kasvustoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/a7c3cd89-1a8d-4f0b-ab5a-91c6254c152a)
Entä luomuruisleipä? Joudumme todellakin odottamaan tietoa siitä marraskuuhun asti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg35109#msg35109).
Mutta ei kai tässä pidä valittaa. Pelkän tiedonpuutteen takia. Nälissään tässä ei ole. ;D
Viime vuonna luomuruista saatiin suomalaista kohti 1,8 kiloa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg29801#msg29801). Tänä vuonna saadaan se tai vähemmän. Laatutietojen osalta tulemme luultavasti olemaan pidempään pimennossa.
Oudosti tämä YLE:n podcastin esittely on otsikoitu:
Luomuviljelyn pinta-alan odotetaan supistuvan tänä vuonna " luomusta luopuvat enimmäkseen kasvinviljelytilat (https://areena.yle.fi/podcastit/1-67095499)
Miten niin odotetaan? Sehän on jo tapahtunut. Ruokaviraston nuo tiedot on jo julkaistu. Vaikka niitä tarkempia erittelyjä luomupuutarhatuotannosta ja luomueläinten määristä tänä vuonna joudummekin vielä venttaamaan. Mutta ne erittelyt eivät vaikuta luomuviljelyyn käytettyyn pinta-alaan. Joka siis tiedetään jo nyt (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33667#msg33667). Jokin desimaalin korjaus ei sitä olennaisesti muuksi muuta.
Luke kertoo kvartaalitietoja:
Kananmunien tuotanto, 3. vuosineljännes 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-3vuosineljannes-2023)
QuoteKananmunia tuotettiin tammi-syyskuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
* Kananmunia tuotettiin reilu 56 miljoonaa kiloa tammi-syyskuussa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Heinä-syyskuussa tuotanto väheni vajaa viisi prosenttia.
* Tammi-syyskuussa lattiamunien (+19 %) ja ulkomunien (+9 %) tuotanto lisääntyi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Virikehäkkimunien (-31 %) ja luomumunien (-26 %) tuotanto väheni.
* Tuotannosta noin 66 prosenttia oli lattiamunia, 24 prosenttia virikehäkkimunia, 6 prosenttia luomumunia ja 3 prosenttia ulkomunia. Kananmunia tuotettiin tammi-syyskuussa kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
(lihav. HJ)
Kysyntää tuo tietysti ainakin osittain heijastelee. Tietoa ilmiöstä meille jo MT:ssa hiukan tihkuikin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg35405#msg35405).
Vuonna 2022 luomukananmunien osuus oli 8,5 %. Nyt siis 6 %. Myynnin arvosta luomukananmunien osuus v. 2022 oli 16 %.
Niin, meiltä todellakin yhä puuttuu Ruokaviraston tieto luomussa tänä vuonna olevien munintakanojen määrästä.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.10.23 - klo:02:03
Yleistilanteesta saamme tietoa:
Juuressadosta odotetaan keskimääräistä ‒ märkyys hankaloittaa paikoin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abe5439f-a811-4c84-bb00-10d1ecafeb34)
Silmämäärastämme luomusadosta ei erikseen kerrota.
Sama juttu tässä:
Sateet söivät lupaavan perunasadon, lähes kymmenesosa alasta jäi korjaamatta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/525ef7cd-f69a-40b1-97c1-935271afa992)
Mutta marraskuun 24. päivänä tiedämme myös perunan luomusadosta v. 2023. Tämä koski varmaan tasapuolisesti myös luomua:
QuotePohjois-Pohjanmaalla jäi korjaamatta viitisen prosenttia alasta, mutta Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa peräti 17 prosenttia, Luonnonvarakeskus (Luke) summaa.
Viime vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaa oli luomuperunan tärkein tuotantoalue (ja varmaan se on sitä tänäkin vuonna).
***
Edellä on myös (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg35135#msg35135) Jarrumiehen löytämä Pro Agrian arvio 21.9.2023:
QuoteLuomuperunaa ja vähäisesti myös tavanomaisessa tuotannossa olevaa kasvustoa on kurittanut perunarutto. Lajikkeesta riippuen rutto on tuhonnut luomuperunan varret jo aikaisessa vaiheessa ja perunat ovat jääneet todella pieneksi. Ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi.
Marraskuumme loppupuolella varmistuu, kuinka pieneksi se jäi.
MT tulkitsee muutoksen olleen suuri ja merkittävä:
Kananmunatiloilla on käynnissä suuri rakennemuutos " tänä vuonna virikehäkkimunien tuotanto on vähentynyt 31 ja luomumunien 26 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/20d0c7ac-95a6-48b1-a9d9-c979ecb8b526)
Aivan oikein MT muistuttaa tästä:
QuoteMuutama vuosi sitten lattia- ja häkkimunien osuudet olivat toisin päin. Muutoksen taustalla on muun muassa kauppaketjujen ilmoitukset lopettaa häkkimunien myynti lähivuosina.
Tuossa toisessa muuttuneessa asiassa ovat kauppaketjut pikemminkin tehneet päätöksiä toiseen suuntaan. Mutta silti on käynyt noin: "luomumunien 26 prosenttia". Tältä näytti parisen vuotta sitten:
Quote from: Heikki Jokipii on 20.03.22 - klo:04:36
Kun kaikilla keskusliikkeillä näyttää nyt olevan pyrkimys ohjata kulutusta luomu- ja vapaan kanan muniin. Ja kuluttajat ostaisivat virikehäkkimunia.
Vapaiden kanojen munien osalta ne onnistuivat. Luomukananmunien osalta ei. Ja
vieläkin virikehäkkimunat ovat neljä kertaa yleisempi ja siten tärkeämpi munatyyppi kuin luomumunat.
Tällaisella tasolla Suomenkin satokisoissa liikutaan:
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
KM Ruutukisan satoveikkaukseen tuli runsaasti vastauksia. Voittosato oli OhraOraakkeleiden 8 841 kg/ha. Lähin arvaus Joose Tanner 8 845 kg/ha, kakkosena Touko Tuomainen 8 850 kg/ha. Kolmas Matti Lakso 8 854 kg/ha. Touko Tuomainen (kuvassa) palkittiin #Hermanni siemensäkillä.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1721540251368206411
Vielä joudumme käyttämään vertailussa v. 2022 tietoja (Luke):
QuoteHehtaarisato (kg/ha)
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
[..]
Ohra yhteensä 3 820 3 850 2 220
Tässä laatua koskevassa uutisessa on tällainen määrästä "vuotanut" tieto:
Viljasadon laadun 2023 ennakkotiedot tarkentuneet (https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/kasvitutkimukset/kasvitutkimuksen-ajankohtaiset/viljasadon-laadun-2023-ennakkotiedot-taydentyneet/)
QuoteKauralla satoarvion mediaani on laatuseurantaan tähän mennessä kirjattujen näytteiden osalta 3 400 kiloa hehtaarilta, kun vastaava arvio viime vuonna oli 3 900 kiloa hehtaarilta.
Otetaanpa siis kaurastakin esille v. 2022 tiedot:
QuoteHehtaarisato (kg/ha)
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
[..]
Kaura 3 660 3 870 2 370
Onko näin:
Uutuus: Dr. Nature tuo Suomen markkinoille luomu tattarikakun " maku ja keveys yhdessä paketissa (https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/uutuus-dr.-nature-tuo-suomen-markkinoille-luomu-tattarikakun-maku-ja-keveys-yhdessa-paketissa.html)
QuoteTattarikakkujen tattarit hankitaan paikallisilta viljelijöiltä, ja jokainen erä käy läpi tarkan laadun ja maun kontrolliprosessin, jolla varmistetaan tuotteiden premium-laatu.
(lihav. HJ)
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.23 - klo:06:43
Luomutattarista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg30063#msg30063) , jossa luomun osuus on suuri n. 27% (ja handikappi sadoissa pieni, ks. juuri edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31519#msg31519)) ei tule menestystuotetta, jos tuotettu määrä on vain n. 300 000 kiloa, n. 56 grammaa suomalaista kohti.
Ehkäpä tuo onnistuu. Mutta hyvä esimerkki se on siitä, että kun tavallisten tuotteiden tuottaminen luomuna ei oikein onnistu, yritetään sitten jotain erikoista.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.10.23 - klo:03:58
Eikä mikään estä meitä kysymästä näin lokakuun alussa, että mitäs luulette: saako Ruokavirasto julkaistua omat tietonsa ennen kuin Luke julkaisee ennakkotietonsa luomusadosta?
Nyt tiedämme vastauksen. Ei kerinnyt. Luken ennakkosatotilasto ilmestyi tänään.
Mutta tilanne täällä on yhä tämä:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Ja tässä se on:
Kuivuus ja syksyn sateet kurittivat vilja- ja perunasatoa (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kuivuus-ja-syksyn-sateet-kurittivat-vilja-ja-perunasatoa)
Tai tarkemmin täällä:
Sato- ja luomusato 2023, ennakko (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2023-ennakko)
Sieltä heti luomusadon perustiedot:
QuoteLuomuviljasato vuonna 2023 on yhteensä 143 miljoonaa kiloa (-20 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %
Luomuohra 14 miljoonaa kiloa (-14 %) " osuu kokonaisohrasadosta 1 %
Luomukaura 84 miljoonaa ia kiloa (-21 %) " osuus kokonaiskaurasadosta 8 %
Luomuvehnä 18 miljoonaa kiloa (-21 %) " osuus kokonaisvehnäsadosta 2 %
Luomuruis 13 miljoonaa kiloa (+33 %) " osuus kokonaisruissadosta 14 %
Luomurypsi ja -rapsi 5 miljoonaa kiloa (+58 %)
Luomuperuna 9 miljoonaa kiloa (-5 %)
Luomuherne 10 miljoonaa kiloa (+24 %)
Luomuhärkäpapu 2 miljoonaa kiloa (-32 %)
Analysoimme vielä asiaa rarkemmin, mutta tuosta voi jo sanoa, että huonommin luomulla tänä vuonna meni kuin tavanomaisella. Tästä taulukosta sitten yksityiskohtia löytyy:
Viljelykasvien sato muuttujina Kasvilaji, Vuosi, Maakunta, Tieto ja Tuotantotapa (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/f93bcf99-f22e-4b9e-b871-cd30e3de18e7?lang=fi)
Quote from: Heikki Jokipii on 25.09.23 - klo:04:58
Nyt näyttäIsi siis vielä surkeammalta. Tuostakin oli vielä mahdollista tulla alaspäin. Jos Pro Agria arvioi, että ruton vuoksi luomuperunasato jää tänä vuonna pieneksi.
Olin silloin jo todennut tämän:
Quote from: Heikki Jokipii on 27.11.22 - klo:03:16
Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
" klips "
*) loput tärkkelysperunaa. Jota Wrangin tietojen mukaan viedään (perunajauhoina?) paljon luomuna ulkomaille.
Marraskuussa tulemme näkemään vuodesta 2023 vielä pienempiä lukuja.
Vaikka luomuperunan kokonaissato laski vain 5%, niin luomuruokaperunasato oli vain 3,5 milj. kiloa. Luomuperunaa siis syntyi
vähemmän kuin luomulihaa.
Eli suomalaista kohti vain vähän yli puoli kiloa.
Luomuvarhaisperunan sato oli 0,0 milj. kiloa. Sen jo aavistimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg33732#msg33732).
Minä voin laske tav-luomu satotaso (kg/ha) -vertailuja mutta ehkä vasta tänä iltana. Muut voitte tietenkin tehdä omia laskelmianne ja havaintojanne.
MT nosti luomusadosta esiin tämän:
Luken satotilastoon päivityksiä: Perunasato historiallisen pieni, viljasato kolme miljardia kiloa, luomuviljasato 20 prosenttia edellistä pienempi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/10acc792-ab39-4c87-884c-9453c415dcbe)
QuoteKaura on päävilja luomutuotannossa. Luomukaurasato on jatkanut kasvuaan aina viime vuoteen asti. Tänä vuonna sato jää neljänneksen viime vuotta pienemmäksi, ja on noin 84 miljoonaa kiloa.
Ruokaviraston mukaan luomukauran viljelyala pieneni 6% tänä vuonna. Mutta saman verran pienenivät muidenkin viljojen luomualat.
Mutta luomun pääviljeltävänä kaura pysyy. Tai ei pysy. Se on nurmi. Karkea muistisääntö: (yli) puolet luomualasta on nurmea, siitä alamäärästä puolet viljoja (ei samasta alasta!). Viljoista puolet kauraa.
***
Siinä sitä sitten miettimään, kuinka eläisi vuoden 26 kilolla luomuviljaa. Sen verran sitä on nyt henkeä kohti Suomessa tuotettu. Olettaen, että ihmiset syövät sen kaiken. Mitä ei kyllä nykyisin tapahdu. Ihan uusia tietoja ei VYR:iltä nyt ole, mutta aiemmin rehukäyttö oli merkittävää.
Luomun satotason (kg/ha) osuus tavanomaisen satotasosta kasveittain vuosina 2020, 2021, 2023e. Value merkitsee, että prosenttilukua ei voitu laskea, koska luomun tai tavanomaisen tai molempien tiedot puuttuvat. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.
(Huom. luomun "lataukseen" käyttämiä hehtaareja ei ole huomioitu.)
2020 2021 2023e
60.2 % 60.0 % 57.6 % Vehnä yhteensä
67.4 % 53.7 % 52.1 % .Syysvehnä
55.6 % 60.8 % 58.9 % .Kevätvehnä
#VALUE! 67.2 % 72.4 % Ruisvehnä
50.5 % 47.9 % 56.4 % Ruis
67.9 % 80.5 % 58.2 % Ohra yhteensä
68.7 % 77.3 % 58.7 % .Rehuohra
66.4 % 97.5 % 53.2 % .Mallasohra
#VALUE! #VALUE! #VALUE! .Syysohra
59.1 % 59.5 % 61.5 % Kaura
87.2 % 80.5 % 72.1 % Seosvilja yhteensä
77.9 % 70.4 % 61.7 % .Seosvilja (vain vilja)
143.4 % 93.4 % 88.4 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
#VALUE! 85.1 % 95.9 % Tattari
67.7 % 66.9 % 47.6 % Rypsi ja rapsi yhteensä
69.8 % 71.8 % 52.6 % .Rypsi yhteensä
65.9 % 66.1 % 46.3 % ..Kevätrypsi
64.1 % 46.7 % 82.2 % ..Syysrypsi
#VALUE! #VALUE! #VALUE! .Rapsi yhteensä
#VALUE! #VALUE! #VALUE! ..Kevätrapsi
#VALUE! #VALUE! #VALUE! ..Syysrapsi
#VALUE! #VALUE! #VALUE! Öljypellava
#VALUE! #VALUE! 39.7 % Öljyhamppu
#VALUE! #VALUE! #VALUE! Kumina
53.3 % 59.8 % 51.3 % Peruna yhteensä
42.0 % 37.4 % 65.5 % .Ruokaperuna
#VALUE! #VALUE! #VALUE! .Varhaisperuna
#VALUE! #VALUE! #VALUE! .Ruokateollisuusperuna
#VALUE! 75.9 % 43.5 % .Tärkkelysperuna
#VALUE! 86.2 % 70.4 % .Muu peruna
#VALUE! #VALUE! #VALUE! Sokerijuurikas
67.5 % 77.3 % 65.0 % Herne
53.6 % 45.7 % 70.9 % .Ruokaherne
72.8 % 89.8 % 63.7 % .Rehuherne
97.7 % 31.3 % 94.5 % Herne, säilörehu
94.3 % 66.9 % 69.1 % Härkäpapu
160.7 % 119.3 % 149.6 % Härkäpapu, säilörehu
52.0 % 72.0 % 104.0 % Timotein siemen
103.1 % 104.4 % 98.4 % Kuivaheinä
#VALUE! #VALUE! #VALUE! Ruokohelpi
67.1 % 69.8 % 66.3 % Säilörehu yhteensä
65.8 % 68.8 % 65.5 % .Esikuivattu säilörehu
88.1 % 83.0 % 76.6 % .Tuoresäilörehu
117.7 % 68.0 % 31.1 % Tuorerehu
122.5 % 128.4 % 128.9 % Tuorevilja yhteensä
91.8 % 91.0 % 99.9 % .Kokoviljasäilörehu
77.7 % 103.1 % 82.9 % .Tuoresäilövilja
94.0 % 70.6 % 52.0 % Vihantavilja säilörehuksi
Laskelman lähde:
SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto
Pro Ruis ry kehuu ruista näin:
Ruis on ilmasto- ja ympäristöystävällinen viljelykasvi (https://www.epressi.com/tiedotteet/maatalous/ruis-on-ilmasto-ja-ymparistoystavallinen-viljelykasvi.html)
Luomurukiilla meni tänä vuonna näennäisesti hyvin:
QuoteLuomuruis 13 miljoonaa kiloa (+33 %) " osuus kokonaisruissadosta 14 %
Händikäppikin oli pienentynyt:
Quote from: Jarrumies on 24.11.23 - klo:23:53
Luomun satotason (kg/ha) osuus tavanomaisen satotasosta kasveittain vuosina 2020, 2021, 2023e. Value merkitsee, että prosenttilukua ei voitu laskea, koska luomun tai tavanomaisen tai molempien tiedot puuttuvat. Vuoden 2023 luku on ennakkotieto.
(Huom. luomun "lataukseen" käyttämiä hehtaareja ei ole huomioitu.)
2020 2021 2023e
[..]
50.5 % 47.9 % 56.4 % Ruis
[..]
Mutta jos laskemme sadon suomalaista kohti, saamme noin kaksi kiloa (2,36 kg). Ja täältä arvion...
https://www.sulamo.fi/kalorit/ruis
... että se on elättänyt samaista Arvo Keskistä noin kaksi päivää, vähän yli. Kolme päivää saattaa olla lähempänä.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.09.23 - klo:07:10
Tämän julkaisun huoltovarmuusnumeroon...
https://www.ymparistojaterveys.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-4-2023/
... on saatu mukaan myös tämä artikkeli:
QuoteSuomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa " luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä, Minna Ala-Kyyny
Olisi kiva nähdä, kuinka monta päivää Ala-Kyyny arvioi Suomen luomulla kriisiä kestävän. (Nyt emme näe.)
Sietäisiko huoltovarmuus luomun massiivista lisäämistä? Joiloin joka vuosi olisi katovuosi:
Suomen huoltovarmuus kestää peräkkäisiäkin huonoja satovuosia " ”Ruokaketju sietää ikäviä yllätyksiä, mutta ei niitä kaivata lisää” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/efcc3490-13f7-42bc-9c7f-d4e365f2345d)
QuoteKasvukausi oli vaikea alkukesän kuivuuden ja syksyn märkyyden takia.
Viljasato on määrältään ja laadultaan riittävä, vaikka määrä on heikohko ja laatuongelmia on.
”Elintarvikelaatuisen vehnän ja kauran riittävyydestä on ollut teollisuudella huolta, mutta näillä näkymin pärjätään”, Mantila sanoo.
Eikä tuo yksin sen takia, että luomu tuntuu sietävän tavanomaista viljelyä.huonommin vaihtelevia säitä. Niin kävisi, vaikka se sietäisi paremmin.
Jarrumiehen prosentit sen edellä osoittavat. Jopa niiin, ettei latausalaa oteta huomioon!
Tämä suhteellinen menestys on ilmeisesti edellyttänyt viljelyalan melkoista kasvattamista:
QuoteLuomurypsi ja -rapsi 5 miljoonaa kiloa (+58 %)
Koska satotasossa ei mitään selvää. parannusta näy. Nyt en löydä viljelyalaa viime vuonna. Jaa, olihan tuolla tämä parannus:
Quote64.1 % 46.7 % 82.2 % ..Syysrypsi
Tämä tieto on viime vuoden lopulta:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2022 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ennakollinen-syyskylvoala/ennakollinen-syyskylvoala-ja-suorakylvoalat-2022)
QuoteLuomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 3 700 hehtaaria, joka on noin 60 % koko kylvöalasta.
Luomukasvien korjuualat (1000 ha) ja muutos (%) 2022 ja 2023. Vuosi 2023 ennakkotieto. Luken tiedot ovat kahden desimaalin tarkkuudella.
2022 2023e Muutos %
9.99 8.15 -18.4 % Vehnä yhteensä
1.85 2.99 61.6 % .Syysvehnä
8.14 5.16 -36.6 % .Kevätvehnä
0.41 0.68 65.9 % Ruisvehnä
4.47 5.78 29.3 % Ruis
7.23 6.88 -4.8 % Ohra yhteensä
6.31 5.28 -16.3 % .Rehuohra
0.91 1.52 67.0 % .Mallasohra
0.02 0.08 300.0 % .Syysohra
44.84 38.84 -13.4 % Kaura
10.83 5.55 -48.8 % Seosvilja yhteensä
3.45 1.71 -50.4 % .Seosvilja (vain vilja)
7.38 3.84 -48.0 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
0.43 0.38 -11.6 % Tattari
4.35 4.45 2.3 % Rypsi ja rapsi yhteensä
4.33 3.41 -21.2 % .Rypsi yhteensä
3.42 2.47 -27.8 % ..Kevätrypsi
0.90 0.95 5.6 % ..Syysrypsi
0.02 1.03 5050.0 % .Rapsi yhteensä
0.02 0.09 350.0 % ..Kevätrapsi
0.00 0.95 #DIV/0! ..Syysrapsi
0.05 0.12 140.0 % Öljypellava
0.20 0.30 50.0 % Öljyhamppu
0.26 0.12 -53.8 % Kumina
0.63 0.56 -11.1 % Peruna yhteensä
0.21 0.16 -23.8 % .Ruokaperuna
0.01 0.02 100.0 % .Varhaisperuna
0.00 0.01 #DIV/0! .Ruokateollisuusperuna
0.39 0.35 -10.3 % .Tärkkelysperuna
0.03 0.02 -33.3 % .Muu peruna
0.00 0.00 #DIV/0! Sokerijuurikas
3.98 4.60 15.6 % Herne
1.09 1.47 34.9 % .Ruokaherne
2.89 3.12 8.0 % .Rehuherne
1.07 0.64 -40.2 % Herne, säilörehu
2.21 1.42 -35.7 % Härkäpapu
0.10 0.24 140.0 % Härkäpapu, säilörehu
0.89 0.98 10.1 % Timotein siemen
12.98 12.56 -3.2 % Kuivaheinä
.. .. #VALUE! Ruokohelpi
90.47 84.67 -6.4 % Säilörehu yhteensä
86.45 79.57 -8.0 % .Esikuivattu säilörehu
4.03 5.10 26.6 % .Tuoresäilörehu
0.57 1.71 200.0 % Tuorerehu
10.33 13.01 25.9 % Tuorevilja yhteensä
6.30 4.87 -22.7 % .Kokoviljasäilörehu
4.04 8.15 101.7 % .Tuoresäilövilja
1.57 1.46 -7.0 % Vihantavilja säilörehuksi
Laskelman lähde:
SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto, Luken päivitys:2023-11-24 08:46
Luomusadot (milj. kg) ja muutos (%) 2022-2023. Vuosi 2023 ennakkotieto. Luken tiedot ovat kahden desimaalin tarkkuudella.
2022 2023 Muutos %
22.27 17.59 -21.0 % Vehnä yhteensä
3.87 8.18 111.4 % .Syysvehnä
18.40 9.41 -48.9 % .Kevätvehnä
1.16 2.34 101.7 % Ruisvehnä
9.46 12.57 32.9 % Ruis
16.18 13.91 -14.0 % Ohra yhteensä
14.32 10.41 -27.3 % .Rehuohra
1.84 3.21 74.5 % .Mallasohra
0.02 0.29 1350.0 % .Syysohra
106.54 83.78 -21.4 % Kaura
23.48 12.48 -46.8 % Seosvilja yhteensä
7.16 4.11 -42.6 % .Seosvilja (vain vilja)
16.32 8.38 -48.7 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
0.30 0.51 70.0 % Tattari
3.01 4.75 57.8 % Rypsi ja rapsi yhteensä
3.01 3.34 11.0 % .Rypsi yhteensä
2.13 2.04 -4.2 % ..Kevätrypsi
0.88 1.30 47.7 % ..Syysrypsi
0.00 1.41 #DIV/0! .Rapsi yhteensä
0.00 0.08 #DIV/0! ..Kevätrapsi
0.00 1.32 #DIV/0! ..Syysrapsi
0.01 0.06 500.0 % Öljypellava
0.05 0.16 220.0 % Öljyhamppu
0.10 0.00 -100.0 % Kumina
9.25 8.82 -4.6 % Peruna yhteensä
3.95 3.46 -12.4 % .Ruokaperuna
0.00 0.00 #DIV/0! .Varhaisperuna
0.00 0.00 #DIV/0! .Ruokateollisuusperuna
4.70 4.95 5.3 % .Tärkkelysperuna
0.60 0.40 -33.3 % .Muu peruna
0.00 0.00 #DIV/0! Sokerijuurikas
8.10 10.08 24.4 % Herne
2.25 3.52 56.4 % .Ruokaherne
5.85 6.56 12.1 % .Rehuherne
9.37 7.86 -16.1 % Herne, säilörehu
3.11 2.12 -31.8 % Härkäpapu
1.23 1.59 29.3 % Härkäpapu, säilörehu
0.46 0.20 -56.5 % Timotein siemen
47.54 43.48 -8.5 % Kuivaheinä
.. .. #VALUE! Ruokohelpi
1038.08 969.22 -6.6 % Säilörehu yhteensä
995.31 927.82 -6.8 % .Esikuivattu säilörehu
42.76 41.40 -3.2 % .Tuoresäilörehu
2.66 7.46 180.5 % Tuorerehu
61.82 57.24 -7.4 % Tuorevilja yhteensä
47.70 33.17 -30.5 % .Kokoviljasäilörehu
14.12 24.07 70.5 % .Tuoresäilövilja
7.01 11.31 61.3 % Vihantavilja säilörehuksi
Laskelman lähde:
SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto, Luken päivitys:2023-11-24 08:46
Luomun satotasot (hehtaarisato kg/ha) ja muutos 2022-2023. Vuosi 2023 ennakkotieto.
2022 2023 Muutos %
2230 2160 -3.1 % Vehnä yhteensä
2090 2740 31.1 % .Syysvehnä
2260 1820 -19.5 % .Kevätvehnä
2840 3430 20.8 % Ruisvehnä
2120 2170 2.4 % Ruis
2240 2020 -9.8 % Ohra yhteensä
2270 1970 -13.2 % .Rehuohra
2020 2110 4.5 % .Mallasohra
.. 3800 #VALUE! .Syysohra
2380 2160 -9.2 % Kaura
2170 2250 3.7 % Seosvilja yhteensä
2080 2390 14.9 % .Seosvilja (vain vilja)
2210 2180 -1.4 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
700 1330 90.0 % Tattari
690 1070 55.1 % Rypsi ja rapsi yhteensä
700 980 40.0 % .Rypsi yhteensä
620 830 33.9 % ..Kevätrypsi
970 1380 42.3 % ..Syysrypsi
.. 1360 #VALUE! .Rapsi yhteensä
.. .. #VALUE! ..Kevätrapsi
.. .. #VALUE! ..Syysrapsi
.. 530 #VALUE! Öljypellava
250 520 108.0 % Öljyhamppu
.. .. #VALUE! Kumina
14580 15610 7.1 % Peruna yhteensä
19120 21620 13.1 % .Ruokaperuna
.. .. #VALUE! .Varhaisperuna
.. .. #VALUE! .Ruokateollisuusperuna
11960 14350 20.0 % .Tärkkelysperuna
20380 16330 -19.9 % .Muu peruna
.. .. #VALUE! Sokerijuurikas
2040 2190 7.4 % Herne
2070 2390 15.5 % .Ruokaherne
2020 2100 4.0 % .Rehuherne
8730 12250 40.3 % Herne, säilörehu
1410 1490 5.7 % Härkäpapu
12690 6570 -48.2 % Härkäpapu, säilörehu
520 200 -61.5 % Timotein siemen
3660 3460 -5.5 % Kuivaheinä
.. .. #VALUE! Ruokohelpi
11470 11450 -0.2 % Säilörehu yhteensä
11510 11660 1.3 % .Esikuivattu säilörehu
10620 8120 -23.5 % .Tuoresäilörehu
4670 4350 -6.9 % Tuorerehu
5980 4400 -26.4 % Tuorevilja yhteensä
7580 6820 -10.0 % .Kokoviljasäilörehu
3500 2950 -15.7 % .Tuoresäilövilja
4470 7750 73.4 % Vihantavilja säilörehuksi
Laskelman lähde:
SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto, Luken päivitys:2023-11-24 08:46
Tämä ja kaksi muuta edellisissä postauksissa olevaa taulukkoa olisi ollut vertailun vuoksi parempi yhdistää yhdeksi taulukoksi mutta tässä softassa se on turhan vaikeaa.
Tulkitsenko siis oikein...
Quote from: Jarrumies on 03.12.23 - klo:13:21
Luomukasvien korjuualat (1000 ha) ja muutos (%) 2022 ja 2023. Vuosi 2023 ennakkotieto. Luken tiedot ovat kahden desimaalin tarkkuudella.
2022 2023e Muutos %
[...]
4.35 4.45 2.3 % Rypsi ja rapsi yhteensä
4.33 3.41 -21.2 % .Rypsi yhteensä
3.42 2.47 -27.8 % ..Kevätrypsi
0.90 0.95 5.6 % ..Syysrypsi
0.02 1.03 5050.0 % .Rapsi yhteensä
0.02 0.09 350.0 % ..Kevätrapsi
0.00 0.95 #DIV/0! ..Syysrapsi
[..]
... että rapsin ja rypsin suhteellinen menestys luomuna (sadon kasvu) on täysin kiinni luomurapsin viljelyalan
hurjasta viljelyalan lisäyksestä?
Tai mekein täysin? Myös satotasot näyttävät parantuneen?
Tarkastellaan ensin rypsiä ja rapsia yhdessä (Luken tilastoissa ne ovat yläkategoriana yhdessä):
Rypsi ja rapsi yhteensä
Korjuuala (1 000 ha) Huomio: Korjuuala on kasvanut vain vähän, 2,3 %.
2022 2023 Muutos %
4.35 4.45 2.3 %
Sato (milj. kg) Huomio: Sato on kasvanut paljon, 57,8 %.
2022 2023 Muutos %
3.01 4.75 57.8 %
Hehtaarisato (kg/ha) Huomio: Satotaso (kg/ha) on kasvanut paljon, 55.1 %.
2022 2023 Muutos %
690 1070 55.1 %
Johtopäätös: Rypsin ja rapsin yhteissadon (kg) kasvu johtuu lähes kokonaan satotason (kg/ha) kasvusta.
Tarkastellaan sitten rypsiä ja rapsia erikseen.En jaksa kopioida lukuja taulukkomuodossa tähän vaan siirrytään suoraan lyhyesti perusteltuihin johtopäätöksiin:
Rypsin korjuuala on laskenut 21.2 %, mutta satotaso noussut 40 %, ja sato on noussut 11 %, joten rypsin sadon kasvu johtuu kokonaan satotason noususta.
Rapsin osalta vastaavaa tarkastelua ei voi tehdä, koska tietoja vuoden 2022 osalta puuttuu tai ne ovat ovat alle Luken käyttämän tarkkuustason.
Joten rapsin osalta tarkastelu on tehtävä niukemman tiedon varassa.
Rapsin sato vuonna 2022 oli Luken mukaan 0.00 (milj. kg), mutta ko. vuoden 2022 korjuualaa oli kuitenkin 0.02 (yksikkö 1000 ha) eli 20 hehtaaria, ja korjuuala 2023 oli 1030 ha eli kasvua korjuualassa oli 5050 %. Koska Luke ilmoittaa sadon vain kahdella desimaalilla (0.00 milj. kg), niin rapsin sato vuonna 2022 saattaa kuitenkin välillä 0-4999 kg. Näin ollen rapsin satotaso voisi olla jotain nollan tai noin 2499 kg/ha välillä vuonna 2022. Vuonna 2023 rapsin satotaso oli 1360 kg/ha. Mitään varmaa ei voi näiden tietojen perusteella sanoa, mutta maalaisjärki (!) sanoo, että tuskin satotaso on voinut kasvaa lähellekään korjuualan kasvuprosenttia (5050 %), joten suurimmaksi osaksi rapsin sadon kasvu johtuu korjuualan kasvusta.
Tämä ihan lihavoimani lauseen takia:
MT-kysely: Yllättävän moni viljelijä ei aio ostaa lainkaan lannoitteita ensi kesäksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c0931ee1-c7dc-4bb3-bffa-2544651e79a2)
QuotePuolet viljelijöistä, jotka aikovat ostaa ensi kesälle lannoitteita, ovat hankinnan jo tehneet marraskuun puoliväliin mennessä.
MT kysyi ensi kesän lannoitehankinnoista Kantar Agrin toteuttamassa viljelijäkyselyssä.
15 prosenttia viljelijöistä vastasi, ettei osta ensi kesäksi lannoitteita ollenkaan, vaikka ei ole luomussa.
Osuus on yllättävän suuri. Pro Agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen kertoo, että hän olisi arvioinut osuuden 5"10 prosenttiin.
Lannoitteiden hinnat olivat etenkin viime vuonna ja edelleen tänä vuonna selvästi korkeammat kuin aiemmin.
”Lannoitteiden käyttöä mietitään aiempaa tarkemmin eli ostomäärät voivat olla pienempiä kuin ennen. Se, että jätetään lannoitteet kokonaan hankkimatta, on harvinaisempaa. Hyvää ja laadukasta sadontuottoa ei saada aikaan ilman ravinteita”, Peltonen sanoo.
Tottakai he itsekin sen tietävät, eikä meidän (Jarrumiehen) tarvitse sitä heille kertoa. 8)
Syyskylvö on mielenkiintoinen asia myös luomusatojen kannalta:
Sateinen syksy kutisti syyskylvöjen alaa, vaikka syyskasvit kiinnostavat (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/62dec5c5-75bd-4431-b1d5-3276c8d687e9)
Jarrumiehen mukaan esim. syysvehnä luomuna oli viime vuonna parantanut satotasoaan. Kuitenkin muistaen, että taso tavanomaiseen verrattuna yhä on kehno. Juuri vehnä oli tässä näin merkittävä:
Ensimmäiset kesän 2024 viljakasvit on jo kylvetty " syyskylvöt kärsivät sateista (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ensimmaiset-kesan-2024-viljakasvit-on-jo-kylvetty-syyskylvot-karsivat-sateista)
QuoteSuomen noin 2,3 miljoonan peltohehtaarin alasta noin miljoonalla hehtaarilla kasvaa viljaa. Ensi vuonna kasvavasta viljasta on kylvetty vajaa kymmenesosa jo tämän vuoden syksyllä. Siitä suurin osa on syysvehnää eli noin 59 000 hehtaaria ja toiseksi eniten syysruista, noin 20 000 hehtaaria. Kolmanneksi eniten on kylvetty syysruisvehnää, joka on ollut harvinaisuus tähän asti Suomen pelloilla. Sen kylvöala oli tänä syksynä noin 9 000 hehtaaria.
Tämä kerrotaan luomutiloista:
QuoteLuomutilat suosivat ruista, ja luomun osuus syysrukiin kylvöalasta onkin noin 19 prosenttia. Luomusyysvehnän osuus on noin 5 prosenttia koko syysvehnän kylvöalasta.
Luomu on hyvin edustettuna myös syysöljykasvipelloilla. Luomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 2 100 hehtaaria, joka on noin 40 prosenttia niiden koko kylvöalasta.
Jos vähän ilkeilisi, niin nurmea (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33675#msg33675) ei tietääkseni kasvateta syyskasveina (?). 8)
Luomua ei mainita...
Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa " varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto (https://www.koneviesti.fi/maatalous/964a8c08-f093-4e83-a10b-15f6c40c8862)
... mutta luku on sattumoisin lähellä. Koko Suomen luomuruokaperunasato 3,5 miljoonaa kiloa mahtuisi tuohon
yhteen varastoon.
Tällä tavalla olimme edellä luomuperunasta... huolissamme:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.11.23 - klo:09:44
Vaikka luomuperunan kokonaissato laski vain 5%, niin luomuruokaperunasato oli vain 3,5 milj. kiloa. Luomuperunaa siis syntyi vähemmän kuin luomulihaa.
Eli suomalaista kohti vain vähän yli puoli kiloa.
Luomuvarhaisperunan sato oli 0,0 milj. kiloa. Sen jo aavistimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg33732#msg33732).
Nyt Ruokavirastoa ei tarvitse tähän tapaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33667#msg33667) kiittää. Sen puuttuvat tilastotaulukot eivät vieläkään löydy täältä:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Sillä Ruokavirastolle on ollut mahdollisista ne kesäkuusta 2023 ne julkaista. Tai viimeistään heinäkuusta. Mutta se ei ole tapahtunut edes vielä tammikuussa 2024. Tänään.
Mutta helmikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31490#msg31490) ne viime vuonnakin julkaistiin (maaliskuussa lopullisesti). Ja hyvin myöhään aikaisempinakin vuosina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207).
***
Ja tämän kanssa on näin:
Luomuviljamarkkinat (https://www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/luomuviljamarkkinat/)
QuoteVilja-alan yhteistyötyhmän markkinatyöryhmä laatii arvion luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa alkaen 2019.
Ja päättäen sen vuoteen 2021. Muiden Pro Luomun arvoketjuryhmien työ päättyi tämän mukaan...
https://proluomu.fi/proluomu/arvoketjutyo/
... jo vuonna 2020. Luomuluonnontuotteiden ryhmä lopetti jo 2017 (?). Tästä, ja Suomen julkisen tiedon avoimuudesta, on jo täällä huomautettu:
QuoteArvoketjutyöryhmät ovat osa Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita " Ruokasektorin koordinaatiohanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Sen sijaan Luke toimii aina kiitettävän täsmällisesti:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-marraskuu-2023-ennakko-tietokantajulkistus
Tuoltakin voi jo onkia tietoa. Koko vuoden tilanteen saamme:
QuoteTilaston seuraava julkistus 25.1.2024
Kaaviosta helposti näemme, miten luomumaidon tuotanto on pudonnut toukokuun n. 7 miljoonasta litrasta marraskuun n. 5,5 miljoonaan litraan. Iskulause, muistisääntö siitä ihan itsestään syntyy: luomumaitoa tuotetaan kansalaista kohti litra kuukaudessa. (Ja siinä on tietysti luomujuustokin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg35889#msg35889) mukana.]
Luomumaidon osuus marraskuussa oli 3,25%.
Mitä.me tästä opimme?
QuoteAnnaleena Ylhäinen 🇫🇮🇺🇦
@AYlhainen
Mahtavaa!
@TuplaKari
otti pronssia #YEN Awardseissa. Euroopan kolmanneksi paras #kaura sato #Scotty -kauralla. Onnea!
https://twitter.com/AYlhainen/status/1750142017395360052/photo/1
Ehkä sen, etttä satotason nostaminen hurjasti ei olekaan Suomessa toivotonta. Ja sen, että asiassa voi turvautua vieraan apuun:
Scotty
Uutuus!
Runsassatoinen uutuus, joka sopii kaikille maalajeille
Satokärkeä edustava kauralajikE
Iso ja painava jyvä, ohut kuori
Menestyy parhaiten vyöhykkeillä I-III, kaikilla maalajeilla
Alkuperä ja lajikeoikeudet
Saksalainen Nordsaat Saatzucht GmbH, edustaja Suomessa S.G. Nieminen Oy. (https://www.tilasiemen.fi/index.php/fi/lajikkeet/kauran-siemen/scotty)(lihav. HJ)
Päinvastoin kuin tässä jutussa annetaan ymmärtää:
Yli puolet Suomen pelloista on viljelty yhden yhtiön kehittämillä lajikkeilla " epävarma maailmantilanne on nostanut kotimaisen jalostuksen uuteen arvoon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c239e292-77f8-4962-b279-ba5483a09b30)
***
Tämä oli muistutus siitä, että kyseessä ei ole kilpailutilanne, jossa luomu hissukseen ottaisi satotasoissa tavanomaista kiinni. Ei lainkaan, vaan tavanomaisen etumatka yhä kasvaa. Eikä EUole vielä edes kunnolla ottanut muuntogeenisiä lajikkeita käyttöön!
Tässä viittaukset oikeaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37413#msg37413) raporttiin. MT:
4 200 maitotilaa tuottaa nyt lähes saman verran maitoa kuin 40 000 tilaa vuonna 1991 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d9ceb5e6-665b-46cc-bdd6-278cfc1c7d06)
QuoteEnnakkotilaston mukaan viime vuonna maitoa tuotettiin 2 132 miljoonaa litraa. Määrä on vajaan prosentin vähemmän kuin vuonna 2022.
[..]
Maitotiloja on nyt jäljellä noin kymmenesosa vuoden 1991 määrästä. Tuolloin tiloja oli noin 40 000. Meijereihin vastaanotettu kokonaismäärä vuonna 1991 oli 2 345 miljoonaa litraa.
Eli vaikka tilamäärä on reilussa 30 vuodessa pudonnut kymmenesosaan, kokonaistuotantomäärä on laskenut vain noin yhdeksän prosenttia, 213 miljoonaa litraa.
Luomumaidosta erikseen:
QuoteLuomumaidontuottajien määrä väheni peräti viidenneksellä viime vuoden aikana, ja tuottajien määrä tippui alle sadan. Luomumaitoa tuotettiin reilu 73 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Niinpä luomumaidon osuudeksi viime vuonna jäi
3,4 %. Kun se edellisenä vuonna (2022) vielä oli 3,75%.
Kansalaista kohti 13 litraa luomumaitoa. Tölkki noin kerran kuukaudessa.
Tuolla toisissa triideissä mainitussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37492#msg37492) tilaisuudessa on myös tällainen osuus:
QuoteMaa- ja metsätalousministeriö ja Pro Luomu ry järjestävät Luomufoorumin 7.2. klo 12-16. Seminaarissa esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg kertoo miten uusi hallitus on sitoutunut Luomu 2.0 ohjelman toteutukseenja ylitarkastaja Sampsa Heinonen Ruokavirastosta, mitä tilastot paljastavat alkutuotannon kehityksestä.
(lihav. HJ)
Eiköhän tuo merkitse myös sitä, että kohtapuoleen myös Ruokaviraston netissä olevat (pitkään odottamamme) tilastot päivittyvät? Jo tuon tilaisuuden yhteydessä?
PS.8.2.24: Ei tullut samalla kertaa. Vaikka Heinonen piti esityksensä.
Olemme ehkä tehneet tuplatyötä tässäkin triidissä. Kuten toisessakin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37661#msg37661).Näin hyvin MTK veti viime syksynä (16.10.2023) yhteen:
https://www.mtk.fi/-/luomumarkkinat
Quote• Nauta: Luomunaudanlihan osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko vakiona vuodesta 2007. Vuonna 2021 se oli 4,0 % ja vuonna 2022 hieman laskenut 3,4 %. Naudalihan kokonaistuotanto pysyi samana, 4,0 %.
• Sika: Luomusianlihan osuus kokonaistuotannosta on ollut vähäistä, mutta myös melko vakio. Vuonna 2021 osuus oli 0,4 %, mikä pysyi samana myös vuonna 2022.
• Lammas: Luomulampaanlihan osuus kokonaistuotannosta on suhteellisen korkea verrattuna muihin tuotteisiin. Vuonna 2021 osuus oli 24,2 % ja vuonna 2022 nähtiin pientä laskua 22,7 %
• Kananmunat: Kananmunien luomutuotanto on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus kokonaistuotannosta oli 2,0 % ja se nousi 6,8 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 se kasvoi edelleen 8,3 %:iin.
• Vehnä: Vehnän luomutuotannon osuus on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2 % ja se kasvoi 2,7 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 luku nousi hieman 2,6 %.
• Ruis: Rukiin luomutuotannon osuus kokonaistuotannosta on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 9,8 % ja se nousi huomattavasti 15,1 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus laski hieman 14,3 %:iin.
• Kaura: Kauran luomutuotanto on nähnyt merkittävää kasvua. Vuonna 2007 osuus oli 3,4 %, ja se nousi 7,4 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 kasvu jatkui voimakkaasti 8,9 %:iin.
• Peruna: Vaikka perunan luomutuotanto on kasvanut, sen osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko matalana. Vuonna 2021 osuus oli 2,0 %, mutta vuonna 2022 se laski hieman 1,7 %:iin.
• Herne: Hernettä on tuotettu luomuna kasvavissa määrin. Vuonna 2007 osuus oli 11,5 %, vuonna 2021 osuus kasvoi 11,7 %:iin ja vuonna 2022 luku laski hieman 8,7 %:iin.
• Härkäpapu: Härkäpavun luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2021 osuus oli 14,2 % ja vuonna 2022 osuus kasvoi huomattavasti 15,6 %:iin.
• Maito: Maidon luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2 % ja se nousi merkittävästi 3,7 %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus pysyi melkein samana, 3,8 %.
Nyt tuli Lukelta tämä lopullisena:
Sato- ja luomusato 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2023)
Puutarhatilastojakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31396#msg31396) voinemme jo ryhtyä odottamaan. Kohta nekin tulevat. Julkistamiskalenterin mukaan kyllä vasta 29.02.2024.
***
Ruokavirastosta ei vieläkään mitään uudempaa. Kesäkuun versiot yhä sen sivulla. Puutteineen:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Iskulausetta meille tässä tarjotaan:
QuoteLuomuviljasato vuonna 2023 oli yhteensä 142 miljoonaa kiloa (-21 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 5 %.
Kun sen viereen nostetaan tämä tieto:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.06.23 - klo:02:11
Luomualaa on 310 719 ha, osuus 13,7%. Laskua siinä edellisestä vuodesta 8%. Viljelyalasta varsinaista luomuhyväksyttyä viljelyalaa on 287 045 hehtaaria. Sen osuus Suomen viljelyalasta on 12,7%. Sitä osuutta käytämme nyt suhteutuksiin, kun saamme uusia luomun tuotanto- tai myyntitietoja.
Iskulause:
Luomu tuotti vain noin
40 prosenttia viljasta tavanomaiseen verrattuna! Edes luomun satotason tuplaaminen ei siis riitä!
***
Kaupassa osuus siitäkin pienenee (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37604#msg37604).
Quote from: Heikki Jokipii on 05.01.24 - klo:03:35
Nyt Ruokavirastoa ei tarvitse tähän tapaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg33667#msg33667) kiittää. Sen puuttuvat tilastotaulukot eivät vieläkään löydy täältä:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Sillä Ruokavirastolle on ollut mahdollisista ne kesäkuusta 2023 ne julkaista. Tai viimeistään heinäkuusta. Mutta se ei ole tapahtunut edes vielä tammikuussa 2024. Tänään.
Mutta helmikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31490#msg31490) ne viime vuonnakin julkaistiin (maaliskuussa lopullisesti). Ja hyvin myöhään aikaisempinakin vuosina (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg26207#msg26207).
Nyt siellä näyttää tältä:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 - Ennakkotietoja 26.6.2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Vieläkin tietoa tarjotaan tipoittain. Luomueläimet tulivat nyt. Puutarhatilastot eivät.
Päällimmäiset vaikutelmat tuosta luomueläinraportista.
Lypsylehmien väheneminen oli oikeastaan kuitenkin aika maltillista. Tilojen määrä "13 %, eläinten määrä "14 %. Yllättävästi sitten myös lihanautojen määrä on pysynyt aika ennallaan.
Luomulihasikatilojen määrä on pudonnut 10:stä 7:än, mutta sikojen määrä on pudonnut vain vähän, noin parisen sataa. Luomukinkuista " eli siis luomusioista " saimme jo syksymmälä tietää tämän (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg36290#msg36290).
Rajuin pudotus oli kanoissa. Munintakanat "32 %, tilojen lukumäärä "32 %. Luomukanaloita enää 37.
Broileritkin "15 %. Kun ne jo vähissä olivatkin. Tilamäärä (3) ennallaan.
Tuolla toisessa triidissä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg37663#msg37663) emme vielä tienneet tilannetta. Nyt tiedämme. Luomumunien menestystarina hiipuu.
Myöskään luomussa tähän asti vahvan lampaan asema ei ollut vahvistunut: tilat "6 %, lampaat "7 %.
Yleisesti luomueläintilojen määrä oli vähentynyt noin sadalla, "8 %. Sillä on oma merkityksenä luomun taloudelle (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg14564#msg14564).
Vuosittaiset maitotilastot ilmestyivät:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maidontuotanto-2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maidontuotanto-2023)
QuoteVuonna 2023 maitoa tuotettiin 2 174 miljoonaa litraa, mikä on vajaa prosentin vähemmän kuin vuonna 2022. Meijerimaidon määrä oli 2 132 miljoonaa litraa.
Maidontuottajien määrä väheni vuoden aikana kahdeksalla prosentilla. Vuoden lopussa oli noin 4 200 maidontuottajaa.
Luomumaitoa tuotettiin hieman yli 73 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luomumaidontuottajien määrä väheni viidenneksellä viime vuoden aikana, ja tuottajien määrä tippui alle sadan.
Vuosi Luomun osuus vastaanotetusta maitomäärästä2000 0.688 %
2001 0.785 %
2002 0.978 %
2003 1.165 %
2004 1.379 %
2005 1.184 %
2006 1.161 %
2007 1.205 %
2008 1.283 %
2009 1.329 %
2010 1.353 %
2011 1.434 %
2012 1.717 %
2013 1.856 %
2014 2.061 %
2015 2.331 %
2016 2.376 %
2017 2.725 %
2018 3.018 %
2019 3.271 %
2020 3.445 %
2021 3.668 %
2022 3.750 %
2023 3.442 %
Luomun osuudet olen laskenut Luken taulukosta:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__04%20Vuositilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_v.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=ab2e1079-93ef-42d8-81d4-a8fe5058afe7&timeType=from&timeValue=2000 (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__04%20Vuositilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_v.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=ab2e1079-93ef-42d8-81d4-a8fe5058afe7&timeType=from&timeValue=2000)
Vastaanotetun luomumaidon osuus lähti siis viime vuonna 2023 selvään laskuun noustuaan sitä ennen lähes joka vuosi. Kaikesta vastaanotetusta luomumaidosta ei kuitenkaan tehdä luomutuotteita vaan osa myydään tavanomaisina maitotuotteina.
Mutta kuinka suuri osuus vastaanotetusta myydään tavanomaisina maitotuotteina? Siitä ei ole saavissa tilastoja mutta sitä voisi kuitenkin likimääräisesti arvioida. Kerätäänpä tähän triidiin tietoja arviointeja varten. Mikä oli esim. juotavana luomumaitona myydyn luomumaidon osuus kaikesta juotavasta maidosta?
Proluomun taulukossa
https://proluomu.fi/luomumyynnin-elpymista-saadaan-viela-odottaa/
on tieto, että luomumaidon osuus arvosta oli 3 % vuonna 2023. Siis tuo tieto on euromääräisestä arvosta. Koska luomumaitojen hinnat ovat selvästi suurempia kuin tavanomaisen, niin voimme päätellä, että luomumaidon osuus myydystä litramäärästä on selvästi alle 3 %, ehkäpä jopa alle 2 prosenttia.
Tuo on jännä havainto. Luomumaidon myyminen tavanomaisen joukossa oli takavuosina tavallista, ja se jopa tunnustettiin. Nyt on palattu siihen?
Tehkäämme tosiaan noin. Katsokaamme, mitä tilastoista irtoaa.
***
Kuuluisiko tämän tilaston tarkastelu tähän triidiin:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-tuottajahinnat/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-2023
Vai avataanko sille oma triidi?
Tällaisiakin välineitä Luke tarjoaa meille tarkastelujemme tueksi ja avuksi:
Satopotentiaalin voi nyt tarkastaa satotilastosta (https://www.luke.fi/fi/blogit/satopotentiaalin-voi-nyt-tarkastaa-satotilastosta)
QuoteViljelijät ovat yli sata vuotta rakentaneet kuvan suomalaisesta peltokasvituotannosta antamalla satotietonsa tilastointia varten. Luken tilastopalvelut jatkaa tiedon koostamista tuottaen kaikkien saataville nykyhetken ja koko satavuotisen tilastoinnin tiedot. Nyt tilastointiin on lisätty satopotentiaali, joka antaa viljelijälle mahdollisuuden arvioida oman tuotannon tehokkuutta suhteessa oman alueen satopotentiaaliin.
Hehtaarisato on mittari, jolla viljelyn tehokkuus on mielekästä mitata. Nyt jokainen viljelijä voi tarkistaa satotilastosta, kuuluuko vuonna 2023 oma sato parhaan kymmenyksen joukkoon.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastossa on perinteisesti julkaistu keskisatoja. Ne ovat kertoneet, paljonko hehtaarin alalta eli 10 000 neliömetrin alalta on keskimäärin kiloina saatu viljelykasveista satoa.
Se on hyvä suure, kun arvioidaan, kuinka paljon satoa joltain tietyltä alueelta (maakunta) saatiin tiettynä vuonna ja onko uusin kasvukausi tuottanut surkean, keskimääräisen vai jopa erinomaisen sadon. Keskisatojen avulla on myös mahdollista vertailla alueita vuosittain tai kasvilajeittain, ja vertailla luomun satotasoja tavanomaisen viljelyn satotasoihin. Kaikki tämä on tarpeellista ja todella mielenkiintoista.
Kyllä, vaikkei tuossa suoranaisesti otetakaan luomusatoja esille, tuon pienen maininnan lisäksi. Varsinaisissa tilastotaulukossa, johon linkki alempana, otetaan:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/3455f51d-091a-44e8-b646-1535af40ed9f
PS. Pieni kritiikki Lukelle: tuo on hiukan hankala lukea.
Quote from: Heikki Jokipii on 22.02.24 - klo:03:19
Tuo on jännä havainto. Luomumaidon myyminen tavanomaisen joukossa oli takavuosina tavallista, ja se jopa tunnustettiin. Nyt on palattu siihen?
Tehkäämme tosiaan noin. Katsokaamme, mitä tilastoista irtoaa.
***
Kuuluisiko tämän tilaston tarkastelu tähän triidiin:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maataloustuotteiden-tuottajahinnat/maataloustuotteiden-tuottajahinnat-2023
Vai avataanko sille oma triidi?
Voit vaihtaa sopivampaan paikkaan, minulle sopii miten vain.
Missä maakunnissa ovat huonoimmat ja parhaimmat luomuviljelijät verrattuna parhaisiin tavanomaisiin viljelijöihin samoissa maakunnissa?
Luke lisäsi vuoden 2023 tilastoihinsa satopotentiaalin (kg/ha):
https://www.luke.fi/fi/blogit/satopotentiaalin-voi-nyt-tarkastaa-satotilastosta
Potentiaali on määritelty hehtaarisadoksi, johon pääsee korkeintaan 10 prosenttia kyseisen alueen tiloista kyseisenä kasvukautena.
Alle olen laskenut luomun satopotentiaalin suhteessa tavanomaisen satopotentiaaliin. Taulukko 1 on järjestetty luomun suhteellisen osuuden mukaiseen nousevaan järjestykseen. Alussa ovat siis ne kasvit ja maakunnat, joissa luomuviljelijät menestyvät heikoimmin suhteessa tavanomaisiin viljelijöihin. Taulukosta on jätetty pois ne rivit, joissa oli puuttuva tieto (..). Jos puuttuvat tiedot olisi esitetty kasveittain ja maakunnittain, niin taulukossa olisi ollut 940 riviä, nyt tieto oli täydellinen vain 177 rivillä.
Laskelman lähde: https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01a_Viljelykasvien_sato_mk.px/
Taulukon 1 jälkeen on taulukko 2, jossa on koko maan osalta täydellisinä (siis myös puuttuvat tiedot mukana) kaikki 47 Luken julkaisemaa viljelykasvia.
Taulukko 1 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista maakunnittain
Tav Luomu Luomun% Kasvi Maakunta[/b]
3940 1180 29.9 % Ohra yhteensä Pohjois-Karjala
3940 1180 29.9 % .Rehuohra Pohjois-Karjala
5500 2080 37.8 % .Syysvehnä Etelä-Pohjanmaa
34930 15030 43.0 % .Esikuivattu säilörehu Kanta-Häme
31480 13550 43.0 % .Esikuivattu säilörehu Varsinais-Suomi
34410 14880 43.2 % Säilörehu yhteensä Kanta-Häme
23750 10430 43.9 % Säilörehu yhteensä Uusimaa
30280 13500 44.6 % Säilörehu yhteensä Varsinais-Suomi
5430 2510 46.2 % .Ruokaherne Kymenlaakso
4140 1940 46.9 % .Syysvehnä Etelä-Karjala
4000 1910 47.8 % Kaura Keski-Suomi
21760 10430 47.9 % .Esikuivattu säilörehu Uusimaa
37170 18090 48.7 % Säilörehu yhteensä Keski-Pohjanmaa
37170 18090 48.7 % .Esikuivattu säilörehu Keski-Pohjanmaa
5760 2860 49.7 % Herne Kymenlaakso
5850 2930 50.1 % .Rehuherne Kymenlaakso
33610 17010 50.6 % Säilörehu yhteensä Pirkanmaa
25150 12940 51.5 % .Esikuivattu säilörehu Keski-Suomi
25430 13130 51.6 % .Esikuivattu säilörehu Ahvenanmaa
45710 23710 51.9 % .Esikuivattu säilörehu Satakunta
5940 3150 53.0 % Ruis KOKO MAA
36820 19840 53.9 % .Esikuivattu säilörehu Pirkanmaa
2000 1080 54.0 % .Rypsi yhteensä Etelä-Pohjanmaa
5710 3090 54.1 % .Mallasohra Etelä-Pohjanmaa
2470 1340 54.3 % ..Kevätrypsi Etelä-Savo
7000 3820 54.6 % Ruis Satakunta
2000 1110 55.5 % ..Kevätrypsi Etelä-Pohjanmaa
2580 1440 55.8 % Härkäpapu Varsinais-Suomi
4090 2300 56.2 % .Kevätvehnä Kymenlaakso
5440 3100 57.0 % Ruis Etelä-Pohjanmaa
26480 15140 57.2 % Säilörehu yhteensä Keski-Suomi
4500 2600 57.8 % Ohra yhteensä Kanta-Häme
5650 3350 59.3 % .Rehuherne Pirkanmaa
30000 17840 59.5 % .Tuoresäilörehu KOKO MAA
5070 3060 60.4 % .Rehuohra Pohjois-Pohjanmaa
32170 19420 60.4 % Säilörehu yhteensä Pohjanmaa
5070 3080 60.7 % Ohra yhteensä Pohjois-Pohjanmaa
4250 2600 61.2 % .Mallasohra Kanta-Häme
4920 3010 61.2 % Kaura Pohjois-Pohjanmaa
3700 2270 61.4 % Herne Satakunta
25000 15360 61.4 % Säilörehu yhteensä Kainuu
25000 15360 61.4 % .Esikuivattu säilörehu Kainuu
25430 15730 61.9 % Säilörehu yhteensä Ahvenanmaa
4810 3020 62.8 % Kaura Uusimaa
4710 2960 62.8 % Ohra yhteensä Kymenlaakso
2460 1560 63.4 % .Rapsi yhteensä KOKO MAA
9450 6050 64.0 % .Tuoresäilörehu Varsinais-Suomi
36440 23360 64.1 % .Esikuivattu säilörehu Etelä-Pohjanmaa
4000 2570 64.3 % .Rehuohra Varsinais-Suomi
5000 3230 64.6 % Kaura Päijät-Häme
3500 2270 64.9 % .Rehuherne Satakunta
5380 3510 65.2 % Kaura Kymenlaakso
4940 3230 65.4 % Kaura KOKO MAA
30030 19650 65.4 % Säilörehu yhteensä Pohjois-Pohjanmaa
36160 23710 65.6 % Säilörehu yhteensä Satakunta
2470 1630 66.0 % .Rypsi yhteensä Etelä-Savo
35290 23360 66.2 % Säilörehu yhteensä Etelä-Pohjanmaa
4470 2980 66.7 % Ohra yhteensä Satakunta
4480 3010 67.2 % .Rehuohra KOKO MAA
4600 3100 67.4 % Kaura Pirkanmaa
4460 3020 67.7 % Ohra yhteensä KOKO MAA
32110 21860 68.1 % .Esikuivattu säilörehu Pohjanmaa
2040 1390 68.1 % .Rypsi yhteensä Pohjois-Pohjanmaa
2040 1390 68.1 % ..Kevätrypsi Pohjois-Pohjanmaa
4500 3100 68.9 % .Kevätvehnä KOKO MAA
4500 3100 68.9 % Ohra yhteensä Etelä-Savo
4500 3100 68.9 % .Rehuohra Etelä-Savo
6600 4550 68.9 % .Syysvehnä Satakunta
5600 3880 69.3 % Ruis Kanta-Häme
3500 2460 70.3 % .Kevätvehnä Varsinais-Suomi
3500 2460 70.3 % .Kevätvehnä Etelä-Karjala
4310 3040 70.5 % .Rehuohra Satakunta
4960 3510 70.8 % Kaura Etelä-Pohjanmaa
30680 21750 70.9 % Säilörehu yhteensä KOKO MAA
30030 21330 71.0 % .Esikuivattu säilörehu Pohjois-Pohjanmaa
5190 3690 71.1 % Ruis Uusimaa
4500 3200 71.1 % .Rehuohra Kanta-Häme
5780 4140 71.6 % Ruis Varsinais-Suomi
4710 3390 72.0 % .Mallasohra Kymenlaakso
30670 22120 72.1 % .Esikuivattu säilörehu KOKO MAA
3990 2880 72.2 % Ohra yhteensä Uusimaa
2490 1800 72.3 % Ruis Pohjois-Karjala
6030 4380 72.6 % .Syysvehnä KOKO MAA
5000 3640 72.8 % Kaura Etelä-Karjala
4500 3300 73.3 % Kaura Pohjois-Karjala
3990 2930 73.4 % Ohra yhteensä Varsinais-Suomi
4350 3200 73.6 % Kaura Pohjois-Savo
5030 3710 73.8 % Kaura Pohjanmaa
3970 2930 73.8 % Ohra yhteensä Etelä-Karjala
3970 2930 73.8 % .Rehuohra Etelä-Karjala
4200 3130 74.5 % Ohra yhteensä Keski-Pohjanmaa
4200 3130 74.5 % .Rehuohra Keski-Pohjanmaa
5010 3740 74.7 % Kaura Kanta-Häme
3750 2830 75.5 % Herne Pohjois-Pohjanmaa
3750 2830 75.5 % .Rehuherne Pohjois-Pohjanmaa
4800 3630 75.6 % .Kevätvehnä Satakunta
4170 3210 77.0 % .Rehuherne KOKO MAA
3910 3050 78.0 % Ohra yhteensä Kainuu
3910 3050 78.0 % .Rehuohra Kainuu
5830 4550 78.0 % Ruis Pohjanmaa
3650 2850 78.1 % .Ruokaherne KOKO MAA
4380 3420 78.1 % Herne Pirkanmaa
28160 22000 78.1 % Säilörehu yhteensä Pohjois-Karjala
4820 3770 78.2 % Ruis Kymenlaakso
4070 3190 78.4 % Herne KOKO MAA
1890 1490 78.8 % ..Kevätrypsi KOKO MAA
3900 3090 79.2 % .Kevätvehnä Uusimaa
4930 3910 79.3 % Kaura Varsinais-Suomi
6030 4810 79.8 % .Syysvehnä Uusimaa
4270 3410 79.9 % .Mallasohra KOKO MAA
4380 3540 80.8 % Ohra yhteensä Pirkanmaa
4050 3280 81.0 % .Kevätvehnä Pohjois-Karjala
28160 22960 81.5 % .Esikuivattu säilörehu Pohjois-Karjala
9150 7530 82.3 % .Tuoresäilörehu Kanta-Häme
4320 3560 82.4 % Ohra yhteensä Päijät-Häme
4120 3430 83.3 % Ohra yhteensä Pohjois-Savo
3050 2540 83.3 % Härkäpapu Satakunta
33000 27670 83.8 % Säilörehu yhteensä Kymenlaakso
3600 3030 84.2 % .Mallasohra Varsinais-Suomi
4060 3430 84.5 % .Rehuohra Pohjois-Savo
1930 1650 85.5 % .Rypsi yhteensä KOKO MAA
4500 3850 85.6 % Ohra yhteensä Etelä-Pohjanmaa
4500 3850 85.6 % .Rehuohra Etelä-Pohjanmaa
28000 24000 85.7 % Säilörehu yhteensä Etelä-Savo
28000 24000 85.7 % .Esikuivattu säilörehu Etelä-Savo
1550 1340 86.5 % .Rypsi yhteensä Etelä-Karjala
4800 4150 86.5 % Kaura Satakunta
28500 24780 86.9 % .Esikuivattu säilörehu Pohjois-Savo
28320 24780 87.5 % Säilörehu yhteensä Pohjois-Savo
1490 1310 87.9 % .Rypsi yhteensä Pohjois-Karjala
1740 1570 90.2 % .Rypsi yhteensä Varsinais-Suomi
2530 2290 90.5 % ..Syysrypsi Varsinais-Suomi
29260 26790 91.6 % Säilörehu yhteensä Päijät-Häme
4910 4510 91.9 % .Mallasohra Pohjanmaa
3500 3220 92.0 % Kaura Kainuu
4770 4400 92.2 % .Rehuohra Pohjanmaa
4710 4360 92.6 % Herne Etelä-Pohjanmaa
4770 4480 93.9 % Ohra yhteensä Pohjanmaa
2280 2150 94.3 % .Rypsi yhteensä Pohjanmaa
2280 2150 94.3 % ..Kevätrypsi Pohjanmaa
4270 4030 94.4 % Kaura Etelä-Savo
3980 3780 95.0 % Herne Varsinais-Suomi
5000 4770 95.4 % .Kevätvehnä Etelä-Pohjanmaa
6200 5940 95.8 % .Syysvehnä Varsinais-Suomi
3940 3780 95.9 % .Rehuherne Varsinais-Suomi
2590 2500 96.5 % Härkäpapu Uusimaa
2130 2080 97.7 % ..Syysrypsi KOKO MAA
21190 20730 97.8 % Säilörehu yhteensä Lappi
5580 5460 97.8 % .Syysvehnä Kymenlaakso
31250 30980 99.1 % .Esikuivattu säilörehu Kymenlaakso
5000 4970 99.4 % Herne Pohjanmaa
5000 4980 99.6 % .Rehuherne Pohjanmaa
4520 4510 99.8 % Kaura Ahvenanmaa
5320 5320 100.0 % .Kevätvehnä Pohjanmaa
3370 3400 100.9 % Herne Uusimaa
3510 3560 101.4 % .Rehuherne Uusimaa
4710 4820 102.3 % .Rehuherne Etelä-Pohjanmaa
25930 26790 103.3 % .Esikuivattu säilörehu Päijät-Häme
3610 3730 103.3 % Ruis Etelä-Savo
6110 6340 103.8 % .Syysvehnä Kanta-Häme
3440 3590 104.4 % Herne Etelä-Karjala
2640 2770 104.9 % .Kevätvehnä Ahvenanmaa
3760 4010 106.6 % .Rehuherne Etelä-Karjala
2810 3000 106.8 % Härkäpapu KOKO MAA
1780 1920 107.9 % .Rypsi yhteensä Satakunta
23010 25600 111.3 % .Tuoresäilörehu Pirkanmaa
3470 3910 112.7 % Herne Kanta-Häme
4510 5200 115.3 % Ruis Päijät-Häme
4910 5990 122.0 % .Rehuherne Päijät-Häme
3080 3760 122.1 % .Ruokaherne Varsinais-Suomi
21190 25920 122.3 % .Esikuivattu säilörehu Lappi
4850 5990 123.5 % Herne Päijät-Häme
5240 6480 123.7 % .Syysvehnä Pohjanmaa
3480 4310 123.9 % Ruis Pirkanmaa
3470 4420 127.4 % .Rehuherne Kanta-Häme
4100 6060 147.8 % Herne Etelä-Savo
4100 6060 147.8 % .Rehuherne Etelä-Savo
Taulukko 2 Satopotentiaalit (kg/ha) ja luomun osuus (Luomun%) tavanomaisen satopotentiaalista, KOKO MAA Taulukko kasveittain Luken käyttämässä järjestyksessä. Huomatkaa, että Luke ei ole laskenut esimerkiksi vehnälle satopotentiaalia vaan ainostaan erikseen syys- ja kevätvehnälle.
Tav Luomu Luomun% Kasvi Maakunta
.. .. .. Vehnä yhteensä KOKO MAA
6030 4380 72.6 % .Syysvehnä KOKO MAA
4500 3100 68.9 % .Kevätvehnä KOKO MAA
.. .. .. Ruisvehnä KOKO MAA
5940 3150 53.0 % Ruis KOKO MAA
4460 3020 67.7 % Ohra yhteensä KOKO MAA
4480 3010 67.2 % .Rehuohra KOKO MAA
4270 3410 79.9 % .Mallasohra KOKO MAA
.. .. .. .Syysohra KOKO MAA
4940 3230 65.4 % Kaura KOKO MAA
.. .. .. Seosvilja yhteensä KOKO MAA
.. .. .. .Seosvilja (vain vilja) KOKO MAA
.. .. .. .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja) KOKO MAA
.. .. .. Tattari KOKO MAA
.. .. .. Rypsi ja rapsi yhteensä KOKO MAA
1930 1650 85.5 % .Rypsi yhteensä KOKO MAA
1890 1490 78.8 % ..Kevätrypsi KOKO MAA
2130 2080 97.7 % ..Syysrypsi KOKO MAA
2460 1560 63.4 % .Rapsi yhteensä KOKO MAA
2160 .. .. ..Kevätrapsi KOKO MAA
2860 .. .. ..Syysrapsi KOKO MAA
.. .. .. Öljypellava KOKO MAA
.. .. .. Öljyhamppu KOKO MAA
.. .. .. Kumina KOKO MAA
.. .. .. Peruna yhteensä KOKO MAA
.. .. .. .Ruokaperuna KOKO MAA
.. .. .. .Varhaisperuna KOKO MAA
.. .. .. .Ruokateollisuusperuna KOKO MAA
.. .. .. .Tärkkelysperuna KOKO MAA
.. .. .. .Muu peruna KOKO MAA
.. .. .. Sokerijuurikas KOKO MAA
4070 3190 78.4 % Herne KOKO MAA
3650 2850 78.1 % .Ruokaherne KOKO MAA
4170 3210 77.0 % .Rehuherne KOKO MAA
.. .. .. Herne, säilörehu KOKO MAA
2810 3000 106.8 % Härkäpapu KOKO MAA
.. .. .. Härkäpapu, säilörehu KOKO MAA
.. .. .. Timotein siemen KOKO MAA
.. .. .. Kuivaheinä KOKO MAA
30680 21750 70.9 % Säilörehu yhteensä KOKO MAA
30670 22120 72.1 % .Esikuivattu säilörehu KOKO MAA
30000 17840 59.5 % .Tuoresäilörehu KOKO MAA
.. .. .. Tuorerehu KOKO MAA
.. .. .. Tuorevilja yhteensä KOKO MAA
.. .. .. .Kokoviljasäilörehu KOKO MAA
.. .. .. .Tuoresäilövilja KOKO MAA
.. .. .. Vihantavilja säilörehuksi KOKO MAA
Tuo tilastosi vaatii vielä sulattelemista. Tässä väliin tämä vuosittainen. MT ja Luke:
Naudanlihan tuotanto kasvoi viime vuonna, sika ja siipikarja alamäessä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e306b821-5a98-48cb-8b98-ec9381270910)
QuoteSuomessa tuotettiin viime vuonna lihaa 389 miljoonaa kiloa. Suurin siivu näistä kiloista on sianlihalla, vaikka sen määrä väheni.
[..]
Luomulihaa tuotettiin 4,4 miljoonaa kiloa, josta naudanlihan osuus oli noin 80 prosenttia. Luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi edellisvuodesta, kun taas luomusian- ja luomulampaanlihan tuotanto väheni.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2023
Niinpä luomulihan osuus on nyt n.
1,1%. (Tai oli viime vuonna.) Niinpä meillä ei ole edellenkään tietoa luomusiipikarjan lihan määrästä. Niinpä luomusianlihaa (ml. tietysti luomukinkku) tuotetaan yhä vähemmän. Jonka jo huomasimmekin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg36290#msg36290)
Lampaanlihan tuotanto muuten ihan kaikkineenkin väheni. Olisiko tuontilammas nyt jyräämässä markkinat? Vai mistä on kyse?
Missään järkevässä suhteessa ei lisääntyneeseenkään luomunaudanlihan tuotantoon ole 173 159 ha luomunurmea. Siinä pitäisi ottaa käyttöön uusi tilastointiluokka: latausnurmi. Täällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e638394e-fe4d-4fd8-9f26-f37d7d26ad28) olevaa tietoa vähän ihmetellenkin:
QuoteErilaisia ympäristönurmia ja kesantoja ennustetaan olevan yhteensä 226 800 hehtaaria. Viime kesänä niitä oli 216 200 hehtaaria.
Oliko/onko luomun nurmi tuossa mukana? Leijonanosalla?
Sen voinee huomauttaa, että luomun satapotentiaaleissa ei varmaankaan/tietystikään latausalaa ole mukaan laskettu.
MT:
Yhdestä perustomaatista ruuanlaiton luottopakiksi ja naposteluherkuksi " suomalaisista on tullut tomaattikansaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5b269fce-3686-4c26-9f37-70b445f0e529)
QuoteLuonnonvarakeskuksen tilastoista (https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2022) selviää, että keskivertosuomalainen syö nykyään vajaat 65 kiloa tuoreita vihanneksia vuodessa, ja tästä määrästä yli 10 kiloa on tomaatteja. Suomessa syödyistä tuoreista tomaateista noin 60 prosenttia on kotimaisia
Josta viimevuotisen tiedon mukaan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479) korkeintaan n. 170 g on kotimaisia luomutomaatteja. " Siitä saamme näilla hetkillä tuoreeemmankin tiedon. Luke on kertonut, että vuoden 2023 puutarhatilastot ilmestyvat helmikuussa 2024.
Luomuväki tulkitsee nuo tulokset omalla tavallaan:
https://www.luke.fi/fi/documents/peltokasvien-luomusadot-ja-tilojen-valinen-satovaihtelu-suomessa-suomen-maataloustieteen-paivien-esitysabstrakti-2024
QuoteSatopotentiaalin vertailuissa havaittiin, että luomutilat voivat saavuttaa palkokasveilla suurempia ja monilla viljoilla lähes samansuuruisia satotasoja kuin mediaanitilat tavanomaisessa tuotannossa.
Tulokset osoittavat, että suomalaisilla luomutiloilla olisi mahdollisuudet parantaa satotasoja enemmän
kuin tavanomaisessa tuotannossa olevilla tiloilla. Tilojen saavuttamaan satotasoon vaikuttaa kasvilajin
ja viljelytekijöiden lisäksi myös viljelijöiden asettamat tavoitteet ja päätökset. Erinomaisia satoja
saavuttavien luomutilojen viljelykäytänteiden tarkastelu voisi antaa arvokasta tietoa luomutuotannon
kehittämiseen Suomessa.
Vielä tämän tosiasian tunnustamisen jälkeenkin:
QuoteLuomutilat saavuttivat keskimäärin 65 % tavanomaisen tilan sadoista.
Jossa siinäkään ei siis ole tarkasteltu tilan koko pinta-alaa.
Koko todellisuudeksi jää:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.02.24 - klo:09:39
Luomu tuotti vain noin 40 prosenttia viljasta tavanomaiseen verrattuna! Edes luomun satotason tuplaaminen ei siis riitä!
Ei kerinnyt Ruokavirasto julkaisemaan luomupuutarhaviljelyn pinta-aloja. Kun Luke jo julkaisee (muun sadon ohella) luomusadon tiedot:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2023
Täsmällisesti lupaamaansa aikana. Kuten aina. Luvattiin helmikuussa, se oli helmikuussa.
***
Jo meille perinteiseen tapaan vuoden 2023 tiedot Pro Luomun pohjaan sovitettuina:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2023 2022 2021 2020
Tarhaherne 81 349 344 638
Valkokaali 719 686 758 712
Porkkana 2245 2697 2497 3176
Sipuli 366 549 318 476
Tomaatti 446 906 826 676
Kurkku 291 321 262 162
Marjat 533 669 728 631
Omena 109 78 151 107
Tarhaherneen romahdus*) pistää tietysti silmään. Mutta myös tomaatin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37888#msg37888) kohdalla voimme puhua jonkinasteisesta romahduksesta,
Luomutomaatteja tuotettiin siis Suomessa enää alle 100 grammaa henkeä kohti.
Otetaan tämä tieto vielä Luken pääsivulta:
QuoteKasvihuonevihannestuotanto oli 88 miljoonaa kiloa, josta kasvihuonekurkkua oli 50 miljoonaa kiloa. Tomaattia tuotettiin 30 miljoonaa kiloa, josta erikoistomaatteja oli 6 miljoonaa kiloa.
(lihav. HJ)
_____
*) viljelypinta-alakin oli pudennut. Hehtaareja 774 ==> 180 (?).
Tätä lukiessa tuli Luke mieleen:
Suomi on tilastovoittaja (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010258710.html)
QuoteMaailmanpankin mukaan Suomen tilastoekosysteemi on maailman paras.
[..]
Suomessa hallitus toisensa jälkeen rakentaa ohjelmaansa tilastoihin nojautuen ja pyrkii niiden avulla ennakoimaan mahdollisimman tarkasti jokaisen lakimuutoksen seuraukset. Tällä on hyvin suuri vaikutus esimerkiksi siihen, millaisia ratkaisuja voi ja kannattaa tehdä juuri nyt julkisen talouden säästöurakassa.
Hehkutettu tietopohjainen valmistelu tarvitsee rukkaamattomia tietoja, ja niitä tarjoava saa istua toimistossaan huomennakin, vaikka tiedot olisivat hallituksen kannalta huonoja.
Mutta valitettavasti myös Ruokavirasto, joka viivyttelee eli panttaa tietojaan. Niin, ja myös Pro Luomu, joa tekee samaa omilla tiedoillaan. Sillä ei ole virallsta asemaa, mutta puoliviralinen on (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg37640#msg37640).
***
Ruokaviraston viivyttely jatkuu edelleen. Mutta Luke antaa jo meille eräistä luomumarjoistakin myös tiedot viljelyaloista:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/4b6fd953-6a40-4ebe-b2ea-dce34cb50615?lang=fi
Quote from: Heikki Jokipii on 25.03.23 - klo:09:30
Kyllä. Voi sanoa, että ihan samanlaisena se säilyi. Myös tämä säilyi muuten samana...
Quote from: Heikki Jokipii on 22.03.23 - klo:03:27
Sen verran täytyy palata Ruokaviraston puutarhatilastoon, että suomalaisista marjoista ja hedelmistä, joita luomuna täällä viljellään, ylivoimaisesti tärkein on mustaherukka 400,4 ha:n viljelyalalla. Sitä viljellään erityisesti Pohjois-Karjalassa: 130 ha. Eli tärkeydessään ylittää myös "Muut marjat ja hedelmät".
... mutta viljelyala oli Pohjois-Karjalassa edellisestä vuodesta hieman kasvanut. Kokonaisala muuten ei ollut.
Tänä vuonna ei säilynyt. Ainakaan koko maassa.
Sekä luomumansikan että luomuherukan sadot laskivat huomattavasti. Luomumansikan viljelyalakin oli laskenut. Mutta luomuherukan viljelyala oli edellisestä vuodesta
noussut.
Luomumansikkaa tuotettiin 250 000 kiloa. Suomalaista kohti alle 50 grammaa. Muutama mansikka. Sen verran kuin róyhkeimmät ottavat toriilla ihan maistiaisiksi.
Pro Luomun viimekesäinen touhottaminen asiasta (https://proluomu.fi/luomumansikan-poiminta-on-monelle-kesan-kohokohta-joidenkin-tilojen-kaikki-poiminta-ajat-jo-varattu/) tapahtui aika lailla tyhjän takia.
Omenan osalta palaamme n. tähän laskelmaan:
Quote from: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:08:42
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
Toisesta Luken tilastosta:
QuoteLuomuperuna 8 miljoonaa kiloa (-9 %)
Ja nyt tuosta toisesta, ettá luomuporkkanaa tuli 2,245 miljoonaa kiloa. Ja kaikkia muita niin, että luomuvihanneksia on yhteensä 4,049 miljoonaa kiloa.
Syötävää tuossa kaikessa on n. 12 miljoonaa kiloa. Potentiaalisia syöjiä 5,5 miljoonaa?
Henkeä kohti siis n. 2,2 kiloa. Varsinaisia kasviksia 736 grammaa.
Arvoidaanpa luomukasvisten merkitystä myös toisella tavalla.
Meille kerrotaan totuutena kasviksista (Sydänliitto, mutta ei ainoana):
Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta (https://sydan.fi/fakta/kasvikset-ovat-yksi-terveellisen-ruokavalion-kulmakivista/)
QuoteKasviksia suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Tämä määrä saadaan kuudesta, oman kämmenen kokoisesta annoksesta. Lapselle suositellaan vähintään viittä, oman kämmenen kokoista annosta päivässä.
Yksi annos eli noin kourallinen on esimerkiksi
yksi keskikokoinen tomaatti,
yksi keskikokoinen porkkana,
1½ dl raastetta tai vihersalaattia,
1½ dl kypsennettyjä kasviksia eli lämmintä kasvislisäkettä,
1 dl marjoja, tai
yksi hedelmä
Tähän määrään ei lasketa perunaa eikä mehuja.
Kuinka
monelle ihmiselle olisi mahdollista saavuttaa tuo puoli kiloa luomukasviksilla? Jaamme kilomäärän vuoden päivien lukumäärällä, jonka jaamme kahdella:
4049000/(365/2)
Tuloksena 22 186 ihmistä. Noin 0,4 % suomalaisista.
Vielä sama hiukan Sydänliiton linjasta tinkien, ottamalla perunan mukaan:
12000000/(365/2)
Tuloksena 65 753 ihmistä. Noin 1,2 % suomalaisista.
Suomalaiset luomumarjat ja -hedelmät eivät arvioita muuta. Vrt. juuri edellä.
Tuohon edelliseen täytyy vielä laskea ja lisätä tämä vertailuluku:
Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023 (https://www.luke.fi/fi/uutiset/puutarhaviljelyssa-haastava-vuosi-2023)
QuoteVuonna 2023 Suomessa tuotettiin yhteensä 282 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.
282000000/(365/2)
Siitä tulee 1545205.47945.
Eli Suomen koko vihannessadostakaan ei saada tarpeeksi vihanneksia Sydänliiton normien*) täyttämiseksi koko väestölle. Vaan ainoastaan n. 1,5 miljoonalle ihmiselle. Se on noin 28% väestöstä. Mutta se on vallan erilainen prosenttiluku kuin 0,4%.
Tuota määrää täytyy sitten täydentää tuontivihanneksilla ja -hedelmillä. Ja niinhän tehdään.
***
Perunassa muuten
on vitamiineja. Jos hyväksymme sen löysennetyn version, että perunan
saa laskea mukaan, saamme 489,7 miljoonaa kiloa+282 miljoonaa kiloa, yhteensä 771,7 miljoonaa kiloa, joilla saamme jo lähes 3 miljoonaa kansalaista terveellisesti ruokituiksi.
_______
*) viittaamme nyt niihin. Voidaan tietysti aina keskustella, riittäisikö vähempikin. Mutta luomuvihannesten merkitys jää joka tapauksessa mitättömäksi.
Alla olevasta taulukosta näkyy kuinka pieni luomu osuus sadon kilomääristä on varsinkin viljoissa. Ja useissa kasveissa osuus on pienentynyt viimeisenä vuonna 2023. Luomun osuus pinta-alasta oli 2023 melkein 14 %.
Taulukko Tavanomaisen ja luomun sato (milj. kg) v. 2020-2023 ja luomun osuus sadosta (%)
Tav Luomu
Vuosi Sato Sato Luomun osuus sadosta
2020 659.5 17.9 2.6 % Vehnä yhteensä
2021 659.4 18.3 2.7 % Vehnä yhteensä
2022 810.5 22.3 2.7 % Vehnä yhteensä
2023 722.9 17.6 2.4 % Vehnä yhteensä
2020 96.0 5.1 5.0 % .Syysvehnä
2021 251.7 7.8 3.0 % .Syysvehnä
2022 123.1 3.9 3.1 % .Syysvehnä
2023 274.4 8.0 2.8 % .Syysvehnä
2020 563.4 12.8 2.2 % .Kevätvehnä
2021 407.7 10.5 2.5 % .Kevätvehnä
2022 687.4 18.4 2.6 % .Kevätvehnä
2023 448.4 9.6 2.1 % .Kevätvehnä
2020 .. .. .. Ruisvehnä
2021 8.0 1.5 15.8 % Ruisvehnä
2022 8.6 1.2 12.2 % Ruisvehnä
2023 23.2 2.3 9.0 % Ruisvehnä
2020 57.9 9.5 14.1 % Ruis
2021 56.8 10.1 15.1 % Ruis
2022 54.8 9.5 14.8 % Ruis
2023 79.9 11.1 12.2 % Ruis
2020 1359.0 22.9 1.7 % Ohra yhteensä
2021 1019.8 12.5 1.2 % Ohra yhteensä
2022 1394.4 16.2 1.1 % Ohra yhteensä
2023 1053.1 13.1 1.2 % Ohra yhteensä
2020 1094.2 15.3 1.4 % .Rehuohra
2021 860.2 9.9 1.1 % .Rehuohra
2022 1148.1 14.3 1.2 % .Rehuohra
2023 864.2 9.8 1.1 % .Rehuohra
2020 264.7 7.6 2.8 % .Mallasohra
2021 159.6 2.6 1.6 % .Mallasohra
2022 245.2 1.8 0.7 % .Mallasohra
2023 184.4 3.1 1.7 % .Mallasohra
2020 .. .. .. .Syysohra
2021 .. .. .. .Syysohra
2022 1.0 0.0 0.0 % .Syysohra
2023 4.6 0.3 6.3 % .Syysohra
2020 1111.1 83.4 7.0 % Kaura
2021 732.0 58.2 7.4 % Kaura
2022 1067.8 106.5 9.1 % Kaura
2023 921.4 86.6 8.6 % Kaura
2020 27.0 22.0 45.0 % Seosvilja yhteensä
2021 19.6 15.4 44.0 % Seosvilja yhteensä
2022 27.7 23.5 45.9 % Seosvilja yhteensä
2023 28.9 10.9 27.5 % Seosvilja yhteensä
2020 18.6 7.5 28.7 % .Seosvilja (vain vilja)
2021 13.7 4.3 24.0 % .Seosvilja (vain vilja)
2022 18.4 7.2 28.2 % .Seosvilja (vain vilja)
2023 19.7 4.2 17.6 % .Seosvilja (vain vilja)
2020 8.4 14.4 63.2 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
2021 6.0 11.1 64.9 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
2022 9.3 16.3 63.7 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
2023 9.2 6.6 41.8 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
2020 0.6 0.3 33.3 % Tattari
2021 0.5 0.2 28.6 % Tattari
2022 0.8 0.3 27.3 % Tattari
2023 0.9 0.4 30.8 % Tattari
2020 29.3 1.8 5.8 % Rypsi ja rapsi yhteensä
2021 38.5 2.7 6.6 % Rypsi ja rapsi yhteensä
2022 53.1 3.0 5.3 % Rypsi ja rapsi yhteensä
2023 37.3 3.2 7.9 % Rypsi ja rapsi yhteensä
2020 18.2 1.8 9.0 % .Rypsi yhteensä
2021 27.7 2.6 8.6 % .Rypsi yhteensä
2022 36.3 3.0 7.6 % .Rypsi yhteensä
2023 26.4 3.1 10.5 % .Rypsi yhteensä
2020 17.7 1.3 6.8 % ..Kevätrypsi
2021 26.3 1.4 5.1 % ..Kevätrypsi
2022 35.4 2.1 5.6 % ..Kevätrypsi
2023 25.7 1.8 6.5 % ..Kevätrypsi
2020 2.2 0.5 18.5 % ..Syysrypsi
2021 5.2 1.3 20.0 % ..Syysrypsi
2022 1.0 0.9 50.0 % ..Syysrypsi
2023 0.7 1.3 65.0 % ..Syysrypsi
2020 11.1 0.0 0.0 % .Rapsi yhteensä
2021 10.8 0.1 0.9 % .Rapsi yhteensä
2022 16.8 0.0 0.0 % .Rapsi yhteensä
2023 10.9 0.2 1.8 % .Rapsi yhteensä
2020 9.4 0.0 0.0 % ..Kevätrapsi
2021 7.1 0.0 0.0 % ..Kevätrapsi
2022 16.4 0.0 0.0 % ..Kevätrapsi
2023 9.8 0.1 1.0 % ..Kevätrapsi
2020 .. .. .. ..Syysrapsi
2021 .. .. .. ..Syysrapsi
2022 0.3 0.0 0.0 % ..Syysrapsi
2023 1.1 0.1 8.3 % ..Syysrapsi
2020 0.3 0.0 0.0 % Öljypellava
2021 .. .. .. Öljypellava
2022 0.5 0.0 0.0 % Öljypellava
2023 0.7 0.1 14.3 % Öljypellava
2020 .. .. .. Öljyhamppu
2021 .. .. .. Öljyhamppu
2022 0.5 0.1 16.7 % Öljyhamppu
2023 0.6 0.2 28.6 % Öljyhamppu
2020 7.9 0.0 0.0 % Kumina
2021 15.4 0.0 0.0 % Kumina
2022 7.7 0.1 1.3 % Kumina
2023 5.1 0.0 0.0 % Kumina
2020 608.9 15.6 2.5 % Peruna yhteensä
2021 547.8 11.0 2.0 % Peruna yhteensä
2022 524.0 9.3 1.7 % Peruna yhteensä
2023 489.7 8.4 1.7 % Peruna yhteensä
2020 264.8 3.1 1.2 % .Ruokaperuna
2021 235.7 2.7 1.1 % .Ruokaperuna
2022 236.7 4.0 1.7 % .Ruokaperuna
2023 229.3 3.2 1.4 % .Ruokaperuna
2020 8.2 0.2 2.4 % .Varhaisperuna
2021 9.1 0.0 0.0 % .Varhaisperuna
2022 10.2 0.0 0.0 % .Varhaisperuna
2023 8.2 0.0 0.0 % .Varhaisperuna
2020 96.4 0.0 0.0 % .Ruokateollisuusperuna
2021 91.6 0.0 0.0 % .Ruokateollisuusperuna
2022 85.8 0.0 0.0 % .Ruokateollisuusperuna
2023 91.1 0.0 0.0 % .Ruokateollisuusperuna
2020 191.9 11.8 5.8 % .Tärkkelysperuna
2021 166.2 7.8 4.5 % .Tärkkelysperuna
2022 148.0 4.7 3.1 % .Tärkkelysperuna
2023 120.1 4.8 3.8 % .Tärkkelysperuna
2020 47.5 0.6 1.2 % .Muu peruna
2021 45.2 0.4 0.9 % .Muu peruna
2022 43.4 0.6 1.4 % .Muu peruna
2023 41.0 0.4 1.0 % .Muu peruna
2020 421.5 0.0 0.0 % Sokerijuurikas
2021 403.0 0.0 0.0 % Sokerijuurikas
2022 380.2 0.0 0.0 % Sokerijuurikas
2023 420.9 0.0 0.0 % Sokerijuurikas
2020 46.4 7.7 14.2 % Herne
2021 37.6 5.0 11.7 % Herne
2022 83.3 8.1 8.9 % Herne
2023 77.9 9.3 10.7 % Herne
2020 8.1 1.4 14.7 % .Ruokaherne
2021 6.1 0.8 11.6 % .Ruokaherne
2022 10.6 2.3 18.0 % .Ruokaherne
2023 10.7 3.0 21.9 % .Ruokaherne
2020 38.3 6.3 14.1 % .Rehuherne
2021 31.5 4.2 11.8 % .Rehuherne
2022 72.7 5.9 7.5 % .Rehuherne
2023 67.3 6.3 8.6 % .Rehuherne
2020 7.1 2.8 28.3 % Herne, säilörehu
2021 3.7 0.8 17.8 % Herne, säilörehu
2022 6.3 9.4 59.9 % Herne, säilörehu
2023 12.1 8.0 39.8 % Herne, säilörehu
2020 18.8 4.5 19.3 % Härkäpapu
2021 10.3 1.7 14.2 % Härkäpapu
2022 16.0 3.1 16.2 % Härkäpapu
2023 9.3 1.9 17.0 % Härkäpapu
2020 1.7 0.9 36.0 % Härkäpapu, säilörehu
2021 0.4 0.8 61.5 % Härkäpapu, säilörehu
2022 2.2 1.2 34.3 % Härkäpapu, säilörehu
2023 0.9 2.3 69.7 % Härkäpapu, säilörehu
2020 3.0 0.2 6.3 % Timotein siemen
2021 3.3 0.2 5.7 % Timotein siemen
2022 3.1 0.5 13.9 % Timotein siemen
2023 2.4 0.2 7.7 % Timotein siemen
2020 274.1 57.5 17.3 % Kuivaheinä
2021 303.9 39.8 11.6 % Kuivaheinä
2022 274.2 47.5 14.8 % Kuivaheinä
2023 219.8 40.5 15.6 % Kuivaheinä
2020 7881.6 1509.0 16.1 % Säilörehu yhteensä
2021 6805.0 1148.2 14.4 % Säilörehu yhteensä
2022 6633.8 1038.1 13.5 % Säilörehu yhteensä
2023 7280.0 1018.4 12.3 % Säilörehu yhteensä
2020 7361.8 1397.2 16.0 % .Esikuivattu säilörehu
2021 6339.9 1076.9 14.5 % .Esikuivattu säilörehu
2022 6231.7 995.3 13.8 % .Esikuivattu säilörehu
2023 6902.9 946.2 12.1 % .Esikuivattu säilörehu
2020 519.8 111.8 17.7 % .Tuoresäilörehu
2021 465.2 71.3 13.3 % .Tuoresäilörehu
2022 402.1 42.8 9.6 % .Tuoresäilörehu
2023 377.1 72.3 16.1 % .Tuoresäilörehu
2020 30.0 15.1 33.4 % Tuorerehu
2021 23.0 3.2 12.2 % Tuorerehu
2022 38.1 2.7 6.6 % Tuorerehu
2023 39.9 9.3 18.9 % Tuorerehu
2020 492.4 84.5 14.6 % Tuorevilja yhteensä
2021 310.6 50.7 14.0 % Tuorevilja yhteensä
2022 455.7 61.8 11.9 % Tuorevilja yhteensä
2023 455.8 57.3 11.2 % Tuorevilja yhteensä
2020 155.6 65.1 29.5 % .Kokoviljasäilörehu
2021 96.7 34.2 26.1 % .Kokoviljasäilörehu
2022 93.2 47.7 33.9 % .Kokoviljasäilörehu
2023 143.3 28.7 16.7 % .Kokoviljasäilörehu
2020 336.8 19.4 5.4 % .Tuoresäilövilja
2021 213.9 16.5 7.2 % .Tuoresäilövilja
2022 362.5 14.1 3.7 % .Tuoresäilövilja
2023 312.4 28.6 8.4 % .Tuoresäilövilja
2020 154.9 17.0 9.9 % Vihantavilja säilörehuksi
2021 88.8 8.8 9.0 % Vihantavilja säilörehuksi
2022 108.9 7.0 6.0 % Vihantavilja säilörehuksi
Nyt ne siellä kaikki ovat:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2023
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2023 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2023 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2023 (pdf)
Mutta armottomasti myöhässä.
Tuonkin mukaan luomutarhaherneen viljelysala putosi 65 %. Uudellamaalla peräti 92 %. Miksiköhän?
Toinen iso putoaja viljelyalassa oli luomusipuli, "29 %. Näkyi myös v. 2023 tuotetussa määrässä, ks. edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949).
Uudeilamaalla luomupuutarhaviljeyn kehitys alaspäin oli dramaattista. Tietysti ennenkaikkea tuo
-92 luomutarhaherneessä. Josta oli juuri Pro Luomun maakuntakoosteessa (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2023/03/luomu-uudellamaalla-2022.pdf) (pdf, 2021-2022, s. 7) sanottu:
QuoteLuomuperuna- ja puutarhatuotanto Uudellamaalla
• Uudellamaalla on Suomen suurin
puutarhakasvien luomuhyväksytty
tuotantoala 261,4 ha pitkälti
tarhaherneen ansiosta
• Tarhahernettä viljellään yhä eniten
Uudellamaalla (197,3 ha), vaikkakin
tuotantoala väheni vuodesta 2020 64%
• Luomuperunaa viljellään varsin vähän
ja sen tuotantoala on kahdeksassa
vuodessa melkein puolittunut
Ku v a : M i ka V i t i kka L,,HDE: RUOKAVIRASTO, 2021 7
Jos tarhaherneen luomuviljelyala oli nyt 24,9 ha, siitäkin luvusta näkee, millainen romahdus siiä on tapahtunut. Mistään taudista tms. syystä ei ole tullut tietoja. Koko maassa kehitys oli kyllä samansuuntainen. Sää? Jokin tuholaishyönteinen? Ehkä siihen tulee selitys.
Mutta myös luomuporkkanan viljelyala
-40, luomusipulin
-55, luomukaalien
-18 ja luomumansikan
-23. Luomuperunan
-18. Eli melkoista laskua niissäkin.
Vaikka samaisen koosteen yksi dia (s. 11) kertoo:
QuoteLUOMU K,,Y HYVIN KAUPAKSI
UUDELLAMAALLA
***
Hesarin 1. sivulla ohjattiin tähän uutiseen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.msg38056#msg38056) otsikolla:
QuoteHernekeitto saattaisi olla Suomen ruokaturvan pelastus.
Ainakaan se ei siis ole tänä vuonna luomuhernekeitto. Meillä on henkeä kohti käytettavissämme (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) n. 15 g luomuherneitä. Koko vuodeksi.
Seuraavan lisätiedon saimme ruokaviraston raportista. Luke meille kyllä jo kertoi, että luomuperunan sato 2023 oli entisestään pudonnut (" 9%). Ja luomuruokaperunan sato oli vain 3,2 miljoonaa kiloa.
Tämä myös näkyi ELY-keskuksittain, joissa lähes kaikissa luomuperunan viljelyala oli enemmän tai vähemmän jyrkästi pienentynyt. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa säilyivät luomuperunan vahvoina viljelyalueina. Käytännössä ei mitään muutoksia.
***
Marjoissa luomumustaherukka jyrää. Sen viljelyala oli jo ennestään noin kaksinkertainen luomumansikkaan verrattuna. Nyt sen viljelyala kasvoi (+7 %), kun luomumansikan taas väheni ("16 %).
***
Vielä huomio pienestä Ahvenanmaasta. Myös siellä luomupuutarhaviljelyalat olivat erityisen reippaassa tahdissa vähentyneet: peruna "30 %, porkkana "34 %, kaalit "40 %, mansikka "29 %.
Mikä nyt onkaan luomulatausnurmen tilanne? Vaihteeksi tää!tä:
Lausunto vuoden 2024 ekojärjestelmään (https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/542-2/)
QuoteViherlannoitusnurmi olisi luonteva vaihtoehto ilmoittaa luomutilalla lohkoja, joilla kasvaa nurmikasvusto ja joilta ei korjata satoa. Tällä hetkellä kyseiset lohkot ilmoitetaan pääasiassa säilörehunurmina. Menettely aiheuttaa pellonkäytön tilastointiin virheen, jossa säilörehuala yli korostuu. Ainoa todellinen merkitys monilajisen viherlannoitusnurmi-toimenpiteen kieltämisestä luomuviljelyssä on taloudellinen eli luomuviljelyn tukitason alentaminen. Myös luomutiloja pitäisi kannustaa viljelemään monilajisia viherlannoitusnurmia, jotka sitovat yksipuolisia nurmia tehokkaammin hiiltä maahan.
Toisaalta Ruokavirasto kertoo:
Tukiehdot: ekojärjestelmätuki 2023 (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki-2023/)
QuoteViherlannoitusnurmien tukea ei makseta seuraavista aloista:
Vuoden 2022 jälkeen maatalouskäyttöön otettu ala
Natura-alueiden pysyvän nurmen ala
Pysyvän nurmen ala silloin, jos ennallistamismenettely olisi käytössä
Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala
(lihav. HJ)
Miten luonnonmukaisesta nurmesta nyt maksetaan? Ja miten se tilastoissa luokitellaan? Osaammeko nyt tulkita Ruokaviraston tilastoja?
MT:n ruokareseptistä:
Trendikkäät murskakurkut valmistuvat alle vartissa " juhlista kurkkuviikkoa herkullisella reseptillä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5f82776b-b577-4079-9011-f87cb929974f)
QuoteValtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään 18."24. maaliskuuta. Suomalaisille kurkku maistuu, sillä syömme sitä keskimäärin yhdeksän kiloa eli miltei 30 kurkkua henkeä kohden vuodessa. Vuosittainen kasvihuonekurkun sato on noin 50 miljoonaa kiloa.
Mutta ei juurikaan suomalaisin luomurkkuja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949). Joita samaan tapaan arvioituna (291 000 kiloa/5,5 miljoonaa, jaettuna 300 grammalla) söimme v. 2023 noin kuudenneksen sellaisesta kurkusta (n. 50 grammaa).
Quote from: Heikki Jokipii on 05.03.23 - klo:08:23
Otinpa Pro Luomun viimevuotisen koosteen sisällysluettelon. Siitä olen lihavoinut ne kohdat, joista tiedot ovat jo varmasti kasassa (vrt. edellä, tai toisissa triideissämme): " klips "
Ihan vastaavalla tavalla ja samassa aikataulussa (tai jopa vähän edellä) ollaan tänä vuonna:
QuoteLuomutuotantoalan kehitys 3
Luomuviljely 4
Luomutilat 5
Kasvintuotanto 7
Puutarhatuotanto 8
Kotieläintilat 10
Kotieläintuotanto 11
Luomukeruualueet 13
Luomukeruu 14
Suomen luomumarkkinat 16
Luomutuotteet kaupassa 17
Luomualkoholijuomat 18
Luomu ammattikeittiöissä 19
Koulujakelutuki 20
Luomun käyttöä halutaan lisätä 21 (kun valtiovallan tavoitteet eivät vieläkään ole muuttuneet!)
Suomen luomuvienti 22
Luomukuluttaja 24
Suomalaiset luottavat luomuun 25
Suomalaiset ja vastuullisuus 26
Inflaatio 27
Tarkistan vielä tähän samaan puheenvuoroon, mitä muita noista voi jo lihavoida.
PS. 5.4.24. Viina ja marjat antavat vielä odottaa itseään. Viime vuonna MARSI-raportti luonnonmarjojen keruusta edellisenä vuonna tuli vasta toukokuussa.
Mikä tämä on?
Tuottamattomien alojen vaatimuksen helpotus vahvistettiin (https://mmm.fi/-/tuottamattomien-alojen-vaatimuksen-helpotus-vahvistettiin)
QuoteKäyttöönotettavan jouston myötä ehdollisuuden tuottamattoman alan vaatimuksen (GAEC 8 -vaatimus) voi täyttää kesannon lisäksi vaihtoehtoisella tavalla. Vaatimuksen voi täyttää myös typpeä sitovilla kasveilla ja käyttämällä välikasveja. Tämä mahdollistaa viljelijälle esimerkiksi viljelysmaan rakenteen parantamisen. Typpeä sitovien kasvien kasvuston saa hyödyntää. Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää tuottamattoman alan vaatimusta täyttävällä pinta-alalla. Lisäksi lannoitus on kielletty kesantona ilmoitettavalla tuottamattomalla alalla. Suojellut maisemapiirteet tulee säilyttää aina.
(lihav. HJ)
Onko siinä luomuviljelijöille yksi kiertotie saada korvausta latausalasta tms.?
Kaiken kaikkiaan systeemi on taas onnistuttu rakentamaan niin monimutkaiseksi, että siitä on tullut aika läpinäkymätön. Se kaipaamani tavoite, että latausrurmille luotaisiin tilastoissakin oma luokkansa, on ilmeisesti liukumassa yhä kauemmaksi.
Varauduttava on kuitenkin:
Luomulaatikkotilaus on avattu (https://www.luomuliitto.fi/luomulaatikko2024/)
Vaikka niitä luomumarjoja olisi tulossakin " edellisten vuosien pohjalta arvioiden " vain satakunta grammaa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) suomalaista kohden. Yksi laatikko pienen taloyhtiön luomumarjakulutusta varten.
Tämä Luken tilasto...
Kotieläinten lukumäärät keväällä 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kotielainten-lukumaara/kotielainten-lukumaarat-kevaalla-2023)
... ja Ruokaviraston luomueläintilasto kaipasivat yhdistämistä. Samaan tapaan kuin on tehty satotilastoissa.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.04.24 - klo:02:17
Kaiken kaikkiaan systeemi on taas onnistuttu rakentamaan niin monimutkaiseksi, että siitä on tullut aika läpinäkymätön. Se kaipaamani tavoite, että latausrurmille luotaisiin tilastoissakin oma luokkansa, on ilmeisesti liukumassa yhä kauemmaksi.
Ehkä vähän toisesta näkökulmasta myös MT valittelee:
Suomessa viljelijät painivat Euroopan mutkikkaimman tukijärjestelmän kanssa " yksinkertaistaminen ei onnistu, jos jostain ei tingitä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/b17c86a7-05ca-4204-b133-28fea42cb30e)
QuoteTästä ei voi syyttää EU:ta. Se ei tuota suomalaisille viljelijöille unionin monimutkaisinta tukijärjestelmää. EU:n tuottamien vaatimusten esittelyyn riittäisi sama 12 sivua kuin vuonna 1995.
Monimutkaisuus tehdään täällä ihan itse. Valmisteluvaiheessa tuottajajärjestöt, luontojärjestöt ja muut sidosryhmät täyttävät toiveiden tynnyrin äärimmilleen. Sitten ihmetellään, kun on niin monimutkaista.
Luomulatausalan luokitelusta " ja tukikohtelusta " kyllä voisi antaa ihan EU-direktiivin.
Mistä lienee Ruokavirasto uutiseensa nämä tiedot saanut?
Keskinkertainen marjasato ja ulkomaalaisten poimijoiden puuttuminen pienensivät luonnonmarjamarkkinaa rajusti vuonna 202 (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/keskinkertainen-marjasato-ja-ulkomaalaisten-poimijoiden-puuttuminen-pienensivat-luonnonmarjamarkkinaa-rajusti-vuonna-2023/)
QuoteLuomukeruualueita enemmän kuin ennen
Luomukeruualueita oli vuoden 2023 tiedon mukaan runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria. Aiemmin luomualueita oli vain Lapissa sekä Oulun-Kainuun alueella, nyt luomualueita on myös muualla Suomessa.
Luomumustikkaa tuli myyntiin 2,5 miljoonaa kiloa. Luomumustikan osuus koko mustikkamäärästä oli 61 %. Luomupuolukan määrä aleni alle puoleen ja luomulakan määrä alle neljäsosaan viimevuotisesta. Yritykset ostivat lähes samalla kilohinnalla sekä tavallisen roskaisen että roskaisen luomumarjan.
Nimittäin luomupuolukasta. Ei ainakaan Marsi-raportista. Jossa luomupuolukan kohdalla oli kolme pistettä kertomassa, että tietoa ei ole. Samoin luomulakan kohdalla.
Se oli kuin olikin Marsi-raportista. Yhteenvedosta s. 9:
QuoteVuonna 2023 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2023 myyntiin
kaikkiaan 2,5 milj. kg (4,3 milj.kg v. 2022). Luomupuolukan
määrä aleni alle puoleen ja luomulakan määrä noin neljäsosaan
viimevuotisesta.
Mutta hyvin oudosti noita tietoja ei sitten löydykään taulukosta s. 39 "Luomuluonnonmarjojen kauppaantulo 2010-2023" (??). Sitä ei ole jälkeenpäin korjattu yhteenvedon kanssa yhteensopivaksi. Taulukosta nuo tiedot luomukarpalosta ja -lakasta yhä puuttuvat ("...").
Tämä (s. 42) varmaan koskee yhtäläillä tavanomaisia kuin luomuluonnonmarjoja:
QuoteMarjoille poimijatieto ilmoitettiin 87 %:lle
määristä ja sienille 100 %:lle. Vastanneiden yritysten
mukaan ulkomaalaiset poimijat keräsivät
luonnonmarjamääristä viime vuonna 87 %, mutta sienistä
vain 10 % (v. 2022 vastaavat lukemat 92 % ja 16 %).
MT:
Riisi on Japanissa kuuma peruna " viljelijät pitävät kiinni kesannosta, vaikka ruoasta 70 prosenttia tuodaan
Riisin syönti väheni elintason noustua. Tuore laki turvaa maan huoltovarmuutta ja houkuttelee jatkajia.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/16462d8c-dc44-4e7a-99d6-f05a4e7cde4f)
Ovatko Japanissa kesannot se tapa, jolla typen saanti hoidetaan? Hiukan voisi tuosta sitä aavistella.
Noin viikon päästä jollakin Suomessa on, ja meillä
voisi olla tieto, mikä on luomun osuus
v. 2024 maamme viljelystä:
Luonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumusehdot 2024 (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/luonnonmukainen-tuotanto/luonnonmukaisen-tuotannon-korvauksen-sitoumusehdot/luonnonmukaisen-tuotannon-korvauksen-sitoumusehdot-2024/)
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon korvauksen sitoumuskausi on viisi vuotta. Sitoumuskausi ja -vuosi alkavat 1.5. sinä vuonna, kun sitoumusta haetaan. Sitoumuskausi ja -vuosi päättyvät 30.4.
Asiaa varten on sähköiset lomakkeet. Ja määräajat eli nuo samat. Vaikka laskisi tiedon siirtymiseen kohtuullisen ajan, niin toukokuun alusta joku tietää.
***
Jos Suomen hallitus tai eduskunta tarvitsisi tietoa johonkin, se saisi sen.
Luken tiedotteesta:
Yhä harvempi maatalous- ja puutarhayritys tuottaa ruokamme (https://www.luke.fi/fi/uutiset/yha-harvempi-maatalous-ja-puutarhayritys-tuottaa-ruokamme)
QuoteLuonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmen osuus pitkäikäisistä nurmista on kasvanut, peruskesannon menettäessä suosiotaan. Suomen pelloista suuri osa on nurmentuotannossa, joka takaa maito- ja nautakarjatiloille tärkeää rehua.
(lihav. HJ)
Mennään itse tilastoihin.
Käytössä oleva maatalousmaa 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2023)
Löytyvästä taulukosta (1000 ha):
QuoteKESANTOALA YHTEENS,, 225,4
Kesannot 13) 51,3
Luonnonhoitopellot 14) 150,1
Viherlannoitusnurmi 24,1
Siinä se nyt oli tuo
viherlannoitusnurmi. Ja sitä oli enemmän kuin luomussa, jossa Ruokaviraston mukaan oli
yhteensä noin 171 000 hehtaaria nurmea v. 2023.
Eli kysymyksemme on edelleen relevantti. Mikä on viherlannoitusnurmen status? Miksei sitä ole Ruokaviraston luomualatilastossa esitetty erikseen?
Tämä osin korvaa VYR:n lopetun raportin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg36984#msg36984):
Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien käyttö teollisuudessa muuttujina Satovuosi, Käyttö, Tuotantotapa ja Laji (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__26%20Teollisuuden%20ja%20kaupan%20viljan%20osto-%20kaytto-%20ja%20varastotilastot/04_Viljan_kaytto_teollisuudessa_satov.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=e5e28541-dab5-48e9-a134-aaeb7edd813f&timeType=from&timeValue=2009/2010)
Luomulle on omat lokeronsa. Tosin ne ovat pääosin tyhjiä. Mutta vuosista 2022/23 on tietoja.
Pro Luomu julkaisi vuoden 2023 koosteensa:
https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomu-suomessa-tilastot/
Tässä:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu-suomessa-2023.pdf
Meille ei siinä kyllä enää ole uutta tietoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38347#msg38347). Mutta tuli ikävä yllätys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg39064#msg39064).
***
Tässä käytetään tätä prosenttilukua:
QuoteSuomen peltoalasta 13,7 % luomutuotannossa
Vuonna 2023 Suomen luomuviljelty peltoala oli 311 498 hehtaaria, ja ala aski 8 % edellisvuoteen verrattuna. Luomuviljoja tuotettiin yhteensä 142 miljoonaa kiloa, ja sato jäi 21 % pienemmäksi kuin vuonna 2022. Yli puolet luomuviljasadosta oli edellisten vuosien tapaan kauraa. Koko Suomen viljasadosta luomua oli 5 %.,
Joka antaa hiukan vääristyneen kuvan. Siinä on siirtymävaiheen peltoala mukana.
Pro Luomun koosteenkin mukaan oli näin:
QuoteLuomupuolukan määrää ei saatavilla vuoden 2023 osalta.
Jota edellä ihmettelimme (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38647#msg38647). Toinen huomio tämän triidin näkökulmasta diassa "Puutarhatuotanto":
QuoteVuonna 2023 avomaan luomuvihanneksia
viljeli 151 yritystä yhteensä 415 hehtaarilla.
Viljelyala laski noin 60 % vuoteen 2022
verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
edellisvuoden tapaan tarhaherne (180 ha).
Ja sitten oli kerrottava, että luomutarhahernettä tuotettiin 81 000 kiloa. Noin 15 grammaa suomalaista kohti. Pyrkimättä tarkkuuteen: muutama herne, pieni kourallinen.
Tuore arvio.
Pro Agria: Luomuviljelyala pienenemässä jopa 30 prosenttia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/be02fb89-e01f-473a-88a2-0ce2805cdbd7)
QuoteLuomun viljelyala on kevään viljelysuunnitelmien perusteella pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Näin arvioi Pro Agria tuoreessa tiedotteessaan.
Viljelijä ei enää juurikaan saa luomusta lisähintaa. Luomuviljan ja muiden luomukasvien hinta on laskenut lähes samalle tasolle tavanomaisesti tuotetun sadon kanssa. Siksi luomutuotannon kannattavuus on heikentynyt.
Suurin syy hintojen laskuun on luomun kysynnän voimakas lasku.
Kysyntään vaikuttaa kuluttajien käyttäytyminen ruokakaupassa. Kun kuluttajahinnat ovat nousseet, valitaan usein halvempaa.
Jokuhan (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38732#msg38732) jo tietää kuinka siinä on käynyt. Onko hän jo laverrellut Pro Agrialle?
Tuo Pro Agrian tieto on hyvin dramaattinen. Mutta samalla hyvin uskottava. On vaikea kuvitella mihin tarvittaisiin yli 10% peltoalasta, jos tyydyttää täytyy alle alle 2% kulutuksesta? Tai miten se alle 2% voisi ylläpitää noita hehtaarimääriä.*)
Muu media ei ole Pro Agrian tiedon julkistukseen reagoinut. Ruokavirastolta emme enää odota mitään. 8)
Mutta noin siis valui luomuväen lähes 10 vuoden ponnistelu luomualan lisäämiseksi ... hiekkaan? Luomualan osuudessakin palataan n. 10%:iin ja noin kymmenen vuotta taaksepäin.
Kaikkiaan näyttää kyllä viime ja tämä vuosi luomulle sellaiselta käänteeltä alaspäin, että katastrofista on jo lupa puhua.
_______
*) on otettava huomioon myös se, että huomattava osa myydystä luomusta on tuontitavaraa. Plus luomun korkeampi hinta. Jolloin volyymeissa sitä myydään lähempänä 1 prosenttia.
Tämä taulukko löytyy tietysti nyt myös Pro Luomun koosteesta 2023 dialta "Puutarhatuotanto":
Quote from: Heikki Jokipii on 29.02.24 - klo:12:59
Jo meille perinteiseen tapaan vuoden 2023 tiedot Pro Luomun pohjaan sovitettuina:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2023 2022 2021 2020
Tarhaherne 81 349 344 638
Valkokaali 719 686 758 712
Porkkana 2245 2697 2497 3176
Sipuli 366 549 318 476
Tomaatti 446 906 826 676
Kurkku 291 321 262 162
Marjat 533 669 728 631
Omena 109 78 151 107
Tarhaherneen romahdus*) pistää tietysti silmään. Mutta myös tomaatin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37888#msg37888) kohdalla voimme puhua jonkinasteisesta romahduksesta,
Luomutomaatteja tuotettiin siis Suomessa enää alle 100 grammaa henkeä kohti.
Pro Luomu ei oikeastaan yritäkään selittää tapahtunutta. Vaan kertoo dian toisessa laidassa:
Quote• Vuonna 2023 avomaan luomuvihanneksia
viljeli 151 yritystä yhteensä 415 hehtaarilla.
Viljelyala laski noin 60 % vuoteen 2022
verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
edellisvuoden tapaan tarhaherne (180 ha).
• Kasvihuonetomaattia ja "kurkkua tuotettiin
yhteensä 3 hehtaarilla.
Eli kertoi, että jos asiat jo olivatkin surkeasti, ne päatettiin tehdä vielä surkeammin (viljelyalan vähentäminen), asiat menivät muutoin vaan pieleen vaikka yritettiin (tarhaherne) tai ei tarjottu mitään selitystä (tomaatti, hiukan myös kurkku).
Ei se ollutkaan ihan niin. Tuli tämä korjaus:
Pro Agria korjasi tietoaan: Luomuviljelyala pienenee vain hiukan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/be02fb89-e01f-473a-88a2-0ce2805cdbd7)
QuotePro Agria kertoi tiedotteessaan 16.5., että luomun viljelyala olisi kevään viljelysuunnitelmien perusteella pienenemässä jopa 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Nyt Pro Agria on korjannut tiedotettaan. Arvio kuuluu nyt näin: ”Kevään viljelysuunnitelmien perusteella 30 %:lla alueista luomun viljelyala vähenee 3-10 % vuoden takaiseen verrattuna.”
Ala ei siis ole vähenemässä kuin hiukan.
Perustelumme sille, miksi alkuperäisen aluksi uskoimme, pätevät kyllä edelleen.
Nyt Ruokavirastolla
olisi paikka kertoa asian oikea laita.
PS. Pro Agriakin sitten näin:
Quote”Toiveissa on tilanteen palautuminen, jotta luomutuotannon jatkamisen edellytykset säilyvät ja kuluttajille voidaan tarjota laadukkaita luomutuotteita myös tulevaisuudessa”, tiedotteessa todetaan.
Tästä oppaasta saamme edellä sanotusta poikeavan aikataulun;
https://www.kpedu.fi/docs/default-source/projektisivustot/tietolinkki/pp_luonnonmukaisen-tuotannon-sitoumus-ja-tukihaku-2024.pdf
QuoteTukihaku 2024
• Uudet luomusitoumukset haetaan Vipussa 18.6.2024 mennessä
• Liitteeksi luomukurssitodistus
• Lisäalat haetaan Vipu-palvelussa 18.6.2024 mennessä
• Lisäalat liitetään voimassa olevalle sitoumukselle ilman pinta-ala rajoitetta
Mutta joka tapauksessa sellaisen, että kokonaistilanne olisi selvillä jo, sanotaan, heinäkuussa.
MT palasi vielä Pro luomun vuosikoosteeseen tällä uutisella:
Markkinoiden hiipuminen ja heikot tukiehdot pienensivät luomupeltoalaa viime vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8f287d70-d81d-4a86-aee4-7ce1d2ec3ede)
Tähän ei uutinen kiinnittänyt huomiota:
QuoteKoko maamme peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,7 prosenttia. Luomutiloilla oli keskimäärin peltoa 75 hehtaaria, kun kaikkien suomalaistilojen keskikoko oli 53 hehtaaria.
[..]
Viime kesän vaikeat sääolot näkyvät luomuviljasadoissa. Luomusatoa kertyi noin viidennes vuotta 2022 vähemmän, 142 miljoonaa kiloa. Tämä on viitisen prosenttia koko viime vuoden viljasadosta.
Luke kokonaissadosta 2023:
QuoteLuken satotilaston mukaan vuonna 2023 lähes kaikista peltokasveista korjattiin tavanomaista pienempi sato. Noin 3 miljardin kilon viljasato oli 16 % kymmenen vuoden keskisatoa pienempi.
Se on siis 4,7%. Aika lailla eri luku kuin 13,7%.
Näin haluaa Pro Luomu rohkaista:
Vuosi 2023 oli luomulle haastava " vauhtia kasvuun voidaan hakea ammattikeittiöistä (https://proluomu.fi/vuosi-2023-oli-luomulle-haastava-vauhtia-kasvuun-voidaan-hakea-ammattikeittioista/)
QuoteSuosituimpiin luomutuotteisiin ruokapalveluissa kuuluvat hiutaleet ja suurimot, maito ja maitojalosteet, kahvi sekä jauhot. Luomun käyttöä haluttaisiin lisätä entisestään erityisesti kasviksissa ja juureksissa, marjoissa, hedelmissä, viljatuotteissa sekä kananmunissa. Jopa 30 % ruokapalveluista haluaisi lisätä luomun käyttöä ainakin jossain tuoteryhmässä.
(lihav. HJ)
Vaan minkäs teet, jos tilanne noiden lihavoitujen osalta on tällainen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39108#msg39108)? Tuontia?
Ja eiköhän saman retorisen kysymyksen kuin edellä voi esittää tästäkin Pro Luomun vuosikokouksen yhteydessä pidettävästä esitelmmästä:
QuoteLuomun ostokäyttäytyminen hevissä ja myynnin kehittämisen mahdollisuudet, myyntipäällikkö Katarina Vikman, SOK
Pro Luomun kiinnostusarkkelissakin (https://proluomu.fi/luonnonmukainen-ruoka-kiinnostaa-eniten-nuoria-ja-naisia-suomalaisten-kiinnostus-luomuun-sailynyt-ennallaan-vaikeassa-markkinatilanteessa/) pari haastateltua todistaa kasviksista (lihav. HJ):
Quote[..] Ostan vähintään kananmunat, maidon, voin, viinin, jauhot ja hiutaleet sekä hedelmät ja kasvikset luomuna. Näen, että tulotasoni noustessa tulen ostamaan vielä nykyistä enemmän luonnonmukaista ruokaa. Kiinnostus luomuun on peruja yli vuosikymmenen takaa, mutta se ei näy kaikilta osin vielä ostoskorissa”, kertoo 28-vuotias Juuli Rantala Kuopiosta.
Quote[..] Ostan luomua aina, kun koen sen ostamisen tuovan lisäarvoa. Pääsääntöisesti vegaanina ostan esimerkiksi kaikki kasvikunnan tuotteet ja kaiken kosmetiikan luomuna. [..] Torjunta-ainejäämistä pitäisi puhua enemmän, jotta ihmiset aidosti ymmärtäisivät, miksi luomu voi joskus olla hieman kalliimpaa. Hintaero on kuitenkin hyvin pieni, jos kyseessä on terveyden ja ympäristön kannalta kestävämpi valinta”, kertoo 35-vuotias Mari Vänttinen Jyväskylästä.
Edelleen tähän viitaten:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.05.24 - klo:11:15
Vaan minkäs teet, jos tilanne noiden lihavoitujen osalta on tällainen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39108#msg39108)? Tuontia?
Eikä luomuperunastakaan ole apua, jos sitä saatiin 2023 suomalaista kohti n. 1,5 kiloa.
Puolen kilon vihannessuositusta
päivässá ei luomulla hipaistakasn! Tuollaisia haastateltujen kaltaisia täytyy Suomessa olla äärimmäisen vähän. Muuten luomuvihannessato ei yksinkertaisesti riitä mihinkään!
Tehokkaasta tuotannosta pinta-alaa pitäisi siirtää tehottomaan? En muista onko tämä ehdotus ollut esillä tällä forumilla, mutta tällaisen ehdotuksen tekee
Yhdistyneet luomutuottajat:
Luomu on ratkaisu tavanomaisen viljantuotannon kannattavuuteenhttps://yhdistyneetluomutuottajat.fi/luomu-on-ratkaisu-tavanomaisen-viljantuotannon-kannattavuuteen/
QuoteTavanomaisen viljantuotantoa pitää siis pienentää kotimaisen kulutuksen tasolle. Satoa olisi tultava noin 0,9 miljardia kiloa vähemmän joka vuosi. Ylimääräistä vilja-alaa on tavanomaisessa tuotannossa 3 400 kg/ha sadolla laskettuna noin 264 706 ha. Mihin tämä ylimääräinen vilja-ala olisi järkevintä ohjata. Palko- ja öljykasvit ovat hyviä vaihtoehtoja osalle pinta-alasta. Näiden pinta-alan tuplaamisen jälkeen jää vielä 200 000 ha käytettäväksi. Loppu alalle on kaksi merkittävää vaihtoehtoa, luomu tai pinta-alan siirtäminen kokonaan pois tuotannosta.
Luomuvilja-alan kaksinkertaistamiseen tarvitaan lähes kolminkertainen pinta-ala, koska luomussa tarvitaan osa pinta-alasta maata lataaville apilanurmille. 2023 Suomessa luomuvilja-ala oli 81 000 ha. 200 000 hehtaarilla pystytään kasvattamaan luomuvilja-alaa noin 70 000"80 000 hehtaarilla. Tämä on myös nykyisen CAP tavoitteen mukaisesta. Luomualan kaksinkertaistaminen siis parantaisi tavanomaisen tuotannon kannattavuutta noin 50 euroa tonnilta.
"Yhdistyneillä" on mielenkiintoista sisäpiiritietoa kuten tämä:
https://yhdistyneetluomutuottajat.fi/miksi-luomu-jai-jalkoihin-cap-valmistelussa/
Veden viljaa:
Kaupallinen kalastus merellä 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaupallinen-kalastus-merella/kaupallinen-kalastus-merella-2023)
Quote.Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2023 mereltä saaliiksi 90 miljoonaa kiloa kalaa. Se oli noin kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Suomalaista kohti n. 16 kiloa. Eikä yhtään siitä ole laskettavissa luomuksi. Tämä voisi olla luomua (MTV):
Ruotsalaisasiantuntija tyrmää Suomenkin suosituimman kalan: Jätä mieluummin syömättä (https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/ruotsalaisasiantuntija-tyrmaa-suomenkin-suosituimman-kalan-jata-mieluummin-syomatta/8948930#gs.9lpn56)
WWF:kin:
QuoteKotimainen kirjolohikaan ei välttämättä ole kaloista se kestävin valinta, mutta Ovaskan mukaan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kasvatettu norjalainen lohi. Hän muistuttaa, että kasvatettua kalaa ja luonnonkalaa ei voi verrata keskenään, kun puhutaan kalaoppaan suosituksista.
" Niille on eri kriteerit. Kasvatettu kala on tuotantoeläin ja tuotantoon liittyy aina tiettyjä ongelmia. Itämerellä kalankasvatuksessa rehevöityminen on iso kysymys ja haaste.
Mitä asiantuntija sitten suosittelisi valitsemaan alkukesän kalapöytään norjalaisen lohen sijaan? Ovaska kertoo, että juuri nyt on meneillään hyvä kalasesonki ja toukokuu on kalastajille kiireistä aikaa.
" Olisi hyvä suosia kotimaisia luonnonkaloja, kuten ahventa, haukea ja kuhaa.
Vaikka silläkin tiettyä lukkarinrakkautta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg21165#msg21165) luomuun onkin.
Vähän epäoikeudenmukaisestikin luomun osuus eläinproteiineista jää tuolta osin pienemmäksi.
Kyllä tämä yleisesti terveysnormina esitetään:
Hevitiskit täyttyivät aikaisin: Kotimaisten kasvihuonevihannesten sesonki parhaimmillaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5985485a-c73f-46c9-81e9-59808d85fef6)
QuoteVaikka vihannesten kulutus on nyt parhaimmillaan, kylmempinä vuodenaikoina kulutus laahaa.
”Toivoisi, että vihannesten kulutus olisi yhtä runsasta ympäri vuoden. Uusien ravitsemussuositusten mukaan meidän tulisi syödä kasviksia nyt 500"800 grammaa, ja valitettavasti emme ole lähelläkään sitä”, Kangas miettii.
Hesarin K-kaupan mainoksessakin oli tuo puolen kilon iskulause. No, yhteistä noille on se, että halutaan myydä meille jotain. Mutta kyllä sen muualtakin löytää.
Juuri viitattiin siihen, miten toivotonta Suomen kansan olisi tuon normin täyttämistä luomuvihanneksilla tavoitella:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.05.24 - klo:02:59
Edelleen tähän viitaten:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.05.24 - klo:11:15
Vaan minkäs teet, jos tilanne noiden lihavoitujen osalta on tällainen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39108#msg39108)? Tuontia?
Eikä luomuperunastakaan ole apua, jos sitä saatiin 2023 suomalaista kohti n. 1,5 kiloa.
Puolen kilon vihannessuositusta päivässá ei luomulla hipaistakasn! Tuollaisia haastateltujen kaltaisia täytyy Suomessa olla äärimmäisen vähän. Muuten luomuvihannessato ei yksinkertaisesti riitä mihinkään!
Semmoista keinoa ei taideta ajatellakaan, että luovuttaisiin luomuviljelystä?
Maatalouden tuottavuusesteitä taklaamaan (https://maaseutuverkosto.fi/uutiset/maatalouden-tuottavuusesteita-taklaamaan/)
QuoteTuottavuuden kehittämiseksi maatalousyrittäjien koulutuksessa tulisi vahvistaa yritystoiminnan johtajuus- ja kehittämisosaamista. Myös neuvonnan roolia strategisen suunnittelun ja johtamisen tilakohtaisena sparraajana esitetään vahvistettavan. Tilausta olisi foorumille, jossa maatalousyrittäjät voisivat etsiä sopivia työntekijöitä ja työntekijät voisivat tarjota työpanostaan yrittäjille. Myös tilojen yhteiset työntekijät olisivat yksi keino tämän tuottavuusesteen selättämiseen. Tukipolitiikkaa tulisi kehittää suuntaan, jossa tuet kohdistuisivat enemmän tuottavaan toimintaan pelkän byrokraattisten ehtojen täyttämisen asemesta. Lainsäädännön ja hallinnon olisi oltava ennakoitavaa.
Tuottavuuden parantamiseksi tulisi tilusjärjestelyjä kehittää ja tilayhteistyötä helpottaa tilusvaihdon ja yhteisten viljelykiertojen kautta. Maatalousyrittäjien menestymistä edistävät erilaiset verkostot ja sidosryhmät; yhteistyön avulla voidaan saavuttaa suurtuotannon etuja. Toimijoiden välisen yhteistyön edistämisessä keskeinen rooli on myös valtiovallalla ja koulutusorganisaatioilla. Maataloustuotannon tuottavuutta ja kilpailukykyä edistetään lisäksi vahvistamalla kotimaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemista.
(lihav. HJ)
Tuosta lihavoimastani huolimatta.
Quote from: Heikki Jokipii on 01.03.24 - klo:06:25
Luomumansikkaa tuotettiin 250 000 kiloa. Suomalaista kohti alle 50 grammaa. Muutama mansikka. Sen verran kuin róyhkeimmät ottavat toriilla ihan maistiaisiksi.
Pro Luomun viimekesäinen touhottaminen asiasta (https://proluomu.fi/luomumansikan-poiminta-on-monelle-kesan-kohokohta-joidenkin-tilojen-kaikki-poiminta-ajat-jo-varattu/) tapahtui aika lailla tyhjän takia.
Pro Luomun tämänkesäinen touhottaminen samoin:
Luomumansikkaa saa etelässä jo juhannusviikolla " suosittua herkkua löytyy myös kaupan pakastealtaasta ja vaahtokarkeista (https://proluomu.fi/luomumansikkaa-saa-etelassa-jo-juhannusviikolla-suosittua-herkkua-loytyy-myos-kaupan-pakastealtaasta-ja-vaahtokarkeista/)
Kun löytyy siitäkin tieto:
Quote[..] Monilla tiloilla kuivuus ja talvivauriot ovat verottaneet viljelmiä, joten luomumansikkaa on tarjolla viime kesää vähemmän.
Luomumansikkaa viljeltiin Suomessa vuonna 2023 noin 183 hehtaarilla. Viljelyala pienentyi jonkin verran edellisvuodesta.
(lihav. HJ)
Tämänvuotisesta viljelyalasta tulee tieto julki vasta viiveellä.
***
Miten on muuten tämän kanssa:
QuoteJos nopea sesonki yllättää, eikä ehdi hankkia omia luomumansikoitaan suoraan tilalta, luomua löytyy onneksi myös kaupan pakastealtaasta. Suonenjoella toimiva Pakkasmarja hankkii luomumansikkaa ja muita luomumarjoja useilta tiloilta ympäri Suomea.
No, jos suostuu tähän:
Pakkasmarja 100% suomalainen mansikka luomu 250g
Kaikki Pakkasmarja-tuotteet
4,39 ,
17,56 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/pakkasmarja-100-suomalainen-mansikka-luomu-250g/6411810000953)
Vaihtoehtojen ollessa juuri nyt:
Xtra mansikka 500 g pakaste
Kaikki Xtra-tuotteet
1,37 ,
2,74 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/xtra-mansikka-500-g-pakaste/7340191150638)
Wennborgin Tila Mansikka 500 g
Kaikki Wennborgin Tila -tuotteet
6,99 ,
13,98 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/wennborgin-tila-mansikka-500-g/6429810616159)
Tämäkin S-kaupassa kyllä jo oli:
Mansikka Luomu 250g
6,19 ,
24,76 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/mansikka-luomu-250g/6414140005834)
Siinä olisivat
koko perheelle "kuuluvat" luomumansikat yhdessä rasiassa!
Tämä ei juurikaan paranna tilannetta:
QuotePro Luomun listalla luomumansikkatilat voivat ilmoittaa myös muista tarjolla olevista luomumarjoista. Saatavilla on luomuna ainakin vadelmaa, musta- ja punaherukkaa, pensasmustikkaa, karviaisia ja muutamilla tiloilla myös tyrniä, aroniaa ja saskatoonia.
Jos ja kun luomumarjojen kokonaismäärä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39108#msg39108) suomalaista kohti jää tänäkin vuonna n. 100-150 grammaan.
Tämä kerrottiin taas:
Siipikarja ohitti viime vuonna sianlihan määrän suomalaisten lautasilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/b050cecf-73c0-4f61-99ec-027757385810)
QuoteLihan kokonaiskulutuksessa ei Luonnonvarakeskuksen mukaan tapahtunut viime vuonna merkittävää muutosta. Juuston kulutus kasvoi.
Luken alkuperäiseen versioon:
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023? (https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2023)
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 133 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, lähes 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, 14 kiloa kalaa, yli 11 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 52 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Siipikarjanlihaa kulutettiin ensimmäistä kertaa sianlihaa enemmän. Kauran kulutus pysyi korkeana, mutta väheni edellisvuodesta. Myös kalaa syötiin edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Siinäkin keskitytään tähän:
QuoteLihan kokonaiskulutus oli 77,8 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Lihasta oli naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihaa 75,4 kiloa, loput hevosen-, poron- ja riistalihaa. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu kypsentämättömänä luullisena ruholihana. Kokonaiskulutus ja punaisen lihan kulutus ovat vähentyneet jo monen vuoden ajan. Viime vuonna lihan kokonaiskulutuksessa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Ennakkotietojen mukaan lihan kokonaiskulutus väheni 0,6 kg, alle prosentin, vuoteen 2022 verrattuna.
Siipikarjanlihaa kulutettiin viime vuonna lihalajeista eniten, 29,9 kiloa henkilöä kohti. Sen kulutus nousi edellisvuodesta ja ohitti viime vuonna ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on ollut pitkäaikainen trendi, mutta pysähtyi hetkellisesti vuonna 2022 palaten viime vuonna jälleen kasvuun.
Voimme huomata, että lampaanliha " jossa luomu on osuudessa vahvoilla (Pro Luomu: 19,6 %) " ei edelleenkään menesty. Sen sijaan siipikarjan liha " jossa luomun osuus on niin pieni, ettei sitä ole lupa kertoa " menestyy.
Se on virkistävää, ettei tuossa hyvin pienessä lihan kulutuksen vähenemisessä tällä kertaa yritetä nähdä "kasvisruokabuumia". *)
Mutta otetaanpa täällä tarkastelu alle seuraava:
QuoteJuuston kulutus oli viime vuonna noin 26 kiloa henkeä kohti, mikä oli noin puoli kiloa edellisvuotta enemmän. Voita käytettiin 3 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes edellisvuoden määrä.
Tähän tapaan nuokin tiedot on kerätty:
QuoteTilaston taustaa
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Ravintotaseessa ei lasketa ruokakäyttöä väestöryhmittäin.
Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
Pienellä selvitystapansa muutoksella Luke voisi kertoa, paljonko
luomujuustoa kulutettiin. Ruotsista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg38286#msg38286) meillä on prosenttiluku: 1,6%. Jos paremman puutteessa sitä käytetään Suomestakin, luomujuuston kulutus henkeä kohti olisi ollut 416 grammaa.
______
*) PS. Lihatiedotus näyttää nykyisin olevan pelistä ulkona. Sen kulutustilasto...
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html
... on vasta vuodessa 2021.
Kyllä saisi Luke oikeastaan juuston lisäksi...
Ravintotase 2022 lopullinen ja ennakko 2023 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase/ravintotase-2022-lopullinen-ja-ennakko-2023)
... eritellä tuossa
kaikessa luomutuotteet erikseen. Koska kaupan tilastoihin tuo perustuu:
QuoteRavintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista.
Ja kaupalla
on tieto, mitkä ovat luomutuotteita. Jolloin asiasta ei tulisi välttämättä paljon ylimääräisiä kustannuksiakaan.
Nähtäisiin tuossa yhdellä silmäyksellä, mikä on luomun osuus suomalaisten ravitsemuksessa. Tuo tuossa mainittu mahdollinen virhe siinä olisi siedettävä.
MTK on pahasti jäljessä luomu-uutisoinnissaan (1.6.2023):
Katsaus luomutuotantoon ja -markkinoihin (https://www.mtk.fi/-/luomukatsaus0623)
Mutta otetaan siitä kuitenkin tämä mielenkiintoinen tieto:
QuoteLuomuviljelyn tulevaisuutta valottava luomusitoumukset on juuri hiljattain kerätty ELY-keskuksen ja Ruokaviraston toimesta. Yhteenvedon näistä tiedoista odotetaan valmistuvan heinä-elokuun tiennoilla.
Odotetaanko tänä vuonna samaa? Saisimme jo kesällä yhteenvedon? Yleensä sitä on odotettu vuodenvaihteeseen. Ja yli sen. Niin kävi noista odotuksista huolimatta viime kierroksellakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37739#msg37739).
Perusjutut:
Käytössä oleva maatalousmaa 2024 (ennakko) (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2024-ennakko)
Eli kokonaismäärät.
Luomualatkin jo tiedettäisiin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38732#msg38732).
MT:
Maitotilojen määrä painuu kesän aikana alle neljän tuhannen, luomumaitotiloista moni luopunut (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ea208c22-3eae-407c-aa79-134fa14dc9f7)
Kuinka moni niistä on lopettanut? MT haluaisi siitä tiedosta vähän lisää rahaa:
QuoteTilaajalle
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?
Tämä sisältö on vain tilaajille.
Ruokavirasto ei kerro ... muuten vaan.
Yllätys, yllätys!
Nämä Ruokaviraston tilastot ovat
jo nyt saatavilla:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2024
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)
Kummassakin taulukossa oikein punaisella kulmassa: Ennakkotietoja /Preliminära uppgifter. Mutta näinhän juuri olemme toivoneet Ruokaviraston toimivan!
Ensimmäinen huomio: luomun kokonaispinta-ala ei enää laskenut. Vaan jopa kasvoi n. 1 %. Toinen huomio: sen sijaan
siirtymävaiheessa oleva luomupinta-ala putosi varsin rajusti 22 %.
Toisesta taulukosta: ainoat viljalajit, joissa on kasvua, ovat kaura (6 %) ja rypsi (11 %). Niin, sitten tietysti ovat nämä "viljalajit": nurmi (9 %) ja kesanto (10 %).
Mutta nyt tutustumaan tarkemmin.
Tuotantoaloista hyppää silmään luomurukiin raju pudotus: koko maa "39 %. Erään Ely-keskuksen kohdalla "70 %! Mikähän siinä on ollut?
Toinen pinta-alassa putoaja oli härkäpapu. Tänä vuonna "17%. Mutta taustallla on viimevuotinen "28 %. Sitäkin voi ihmetellä. Eikö sen pitäisi olla erityisen hyvin luomuviljelyyn soveltuva kasvi? Ja jonkinasteista kysyntääkin piti sille " eli härkikselle " olla?
Luomuviljelijöiden määrä on jatkanut hidasta laskuaan: "2 %. Ei siis sellaista pudotusta kuin viine vuonna ("14 %). Luomueläintilojen määrä oli muuten pudonnut vain yhden prosentin verran. Se ei oikein tukisi MT:n sanomaa edellä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39838#msg39838).
Ruis on kuitenkin luomuna ollut koko ajan
suhteessa aika merkittävä viljalaji:
Quote from: Jarrumies on 03.03.24 - klo:20:31
2020 57.9 9.5 14.1 % Ruis
2021 56.8 10.1 15.1 % Ruis
2022 54.8 9.5 14.8 % Ruis
2023 79.9 11.1 12.2 % Ruis
Jopa kaupassa myytävässä leivässä:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.05.24 - klo:04:11
[..] Otetaan alaryhmittäin:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/leivat-keksit-ja-leivonnaiset-1/leivat/tummat-leivat
75 tuotetta. 5 luomutuotetta.
Eli mikä nyt on tullut?
Yritetään tällä keinolla arvioida latausalueen määrää ja osuutta luomunurmessa. Ensin nautojen lukumäärä (tämä vielä v. 2023 tietoja, ote Ruokaviraston taulukosta):
QuoteLuonnonmukainen eläintuotanto Ekologisk djurproduktion 2022 -2023
Vuonna ...r 2023 Vuonna ...r 2022 Muutos Förändring %, 2022 -2023
[..]
Lypsylehmä Mjölkko 116 9 036 77,9 135 10 360 76,7 -14 -13 2
Nauta alle 8 kk Nötkreatur under 8 mån 731 22 029 30,1 774 22 943 29,6 -6 -4 2
Hieho (lypsy- tai emolehmäksi) Kviga (för mjölk- eller diko) 671 13 455 20,1 714 14 057 19,7 -6 -4 2
Siitossonni Avelstjur 627 1 402 2,2 643 1 441 2,2 -2 -3 0
Lihanauta Slaktnöt 407 8 377 20,6 421 8 488 20,2 -3 -1 2
Emolehmä Diko 666 28 014 42,1 701 28 531 40,7 -5 -2 3
[..]
Lukumäärät lihavoitu (HJ). Yhteensä 82 313 luomunautaa.
Sitten nurmiala. Joka oli viime vuonna 171 126 ha. Ja tänä vuonna 186 032 ha.
Sitten teemme oletuksen, että naudat syövät kaiken sen, mikä noilta nurmilta saadaan. Ja vain sen.
Kuinka paljon viljelypinta-alaa tarvitaan nautaa kohti? Käytetään arvioita 1 hehtaari.
Vähennyslaskun tuloksena typen keräämiseen luomukeinolla kuluisi n. 100 000 hehtaaria.
Luke kerää tämän tiedon:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kotielainten-lukumaara/siipikarjan-lukumaara-2024-ennakko
Kuvittelisi, että saman tien voisi eritellä, mitkä eläimet ovat luomussa.
No, toisaalta kuvittelisi myös, että Ruokavirastokin jo tuon määrätiedon pystyisi kertomaan. Kaikistakin eläimistä. Meillähän juuri edellä ilmeni tarve tietää nautojen määrät.
MT:
Puintikausi alkoi: Suomalaisille tuttu herne pujahtaa pellolta pakkaseen kahdessa tunnissa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/db817fac-62eb-4cab-99f6-3032db93e855)
Luomusta ei tuossa puhuta. Mutta on sekin Apetitin ohjelmassa:
https://apetit.fi/luomu/
Tuossa korjattiin hernettä pellolta. Wikipedian mukaan
samaa tarhahernettä viljellään Suomessa sekä pelloilla että puutarhoissa.
Viime vuonna luomuhernesato epäonnistui täysin:
Quote from: Heikki Jokipii on 15.05.24 - klo:05:15
Toinen huomio tämän triidin näkökulmasta diassa "Puutarhatuotanto":
QuoteVuonna 2023 avomaan luomuvihanneksia
viljeli 151 yritystä yhteensä 415 hehtaarilla.
Viljelyala laski noin 60 % vuoteen 2022
verrattuna.
• Pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli
edellisvuoden tapaan tarhaherne (180 ha).
Ja sitten oli kerrottava, että luomutarhahernettä tuotettiin 81 000 kiloa. Noin 15 grammaa suomalaista kohti. Pyrkimättä tarkkuuteen: muutama herne, pieni kourallinen.
Tätä ihmettelimme vielä erikseen:
Quote from: Heikki Jokipii on 17.05.24 - klo:12:07
Eli kertoi, että jos asiat jo olivatkin surkeasti, ne päatettiin tehdä vielä surkeammin (viljelyalan vähentäminen), asiat menivät muutoin vaan pieleen vaikka yritettiin (tarhaherne) tai ei tarjottu mitään selitystä (tomaatti, hiukan myös kurkku).
Ruokaviraston mukaan luomutarhaherneen viljelyala vähentyi edellisestä vuodesta 65 %. Uudellamaalla vähennystä oli 92 %. Mutta pieleen se meni muutenkin. Jos 226,5 hehtaarilta saatiin 81 000 kiloa, keskimäärin saatiin 358 kiloa hehtaarilta! Vaikkapa v. 2018 saatiin
pienemmältä alalta moninkertaisesti, 300 000 kiloa. Vaikka ei toki sekään määrä suomalaista kohti laskettuna mitenkään sykäyttänyt: 55 grammaa.
Pienellä viiveellä kuulemme, kuinka kävi tänä vuonna.
Ruotsin luomuviljelytilastot vuosilta 2009-2023 ovat ilmestyneet:
https://statistik.sjv.se/PXWeb/pxweb/sv/Jordbruksverkets%20statistikdatabas/Jordbruksverkets%20statistikdatabas__Skordar__Ekologisk%20skord/JO0608H01.px/table/tableViewLayout1/?rxid=5adf4929-f548-4f27-9bc9-78e127837625
Alla luomun satotasot (kg/ha) prosentteina tavanomaisen satotasosta (kg/ha) 2009-2023.
Useissa kasveissa parina viime vuonna luomun prosenttiosuus on noussut. Arvelen, että yksi syy saattaa olla se, että useat heikkotuottoiset luomutilat ovat luopuneet luomutuotannosta. Heikko satotaso on voinut johtua joko huonosta maasta, muista huonoista viljelyolosuhteista tai tumpeloista luomuviljelijöistä.
Huomattakoon taas, että tiedot ovat vain hehtaareilta, joilta satoa on korjattu. Eli lataushehtaarit, joita on noin 30-40 % luomualasta, on jätetty tilastossa huomiotta, tämä on tietenkin luomun tuottavuuden arvioissa luomua suosiva, harhaanjohtava tilastointitapa.
Olen jättänyt taulukon lyhentämiseksi pois useita rivejä, joilla ei ollut tietoja.
Riket. Skörd för ekologisk och konventionell odling efter Gröda
Andel ekologisk/konventionell hektarskörd, procent
...r %
2009 49.0 Höstvete
2010 51.0
2011 55.0
2012 51.0
2013 49.0
2014 52.0
2015 53.0
2016 58.0
2017 62.0
2018 67.0
2019 61.0
2020 60.5
2021 57.4
2022 60.2
2023 63.3
2009 57.0 Vårvete
2010 57.0
2011 62.0
2012 54.0
2013 55.0
2014 54.0
2015 54.0
2016 60.0
2017 63.0
2018 71.0
2019 64.0
2020 56.1
2021 58.9
2022 61.3
2023 69.4
2009 44.0 Råg
2010 41.0
2011 37.0
2012 53.0
2013 43.0
2014 50.0
2015 55.0
2016 53.0
2017 56.0
2018 61.0
2019 63.0
2020 54.8
2021 54.8
2022 56.6
2023 60.9
2009 .. Höstkorn
2016 57.0
2017 64.0
2018 55.0
2019 63.0
2020 61.7
2021 67.1
2022 56.1
2023 64.8
2009 57.0 Vårkorn
2010 55.0
2011 53.0
2012 48.0
2013 60.0
2014 58.0
2015 58.0
2016 62.0
2017 59.0
2018 72.0
2019 62.0
2020 60.4
2021 59.1
2022 62.1
2023 66.4
2009 57.0 Havre
2010 57.0
2011 60.0
2012 55.0
2013 59.0
2014 59.0
2015 62.0
2016 66.0
2017 65.0
2018 68.0
2019 65.0
2020 68.2
2021 56.8
2022 64.8
2023 66.8
2009 55.0 Rågvete
2010 59.0
2011 65.0
2012 61.0
2013 62.0
2014 63.0
2015 54.0
2016 67.0
2017 64.0
2018 .
2019 .
2020 .
2021 .
2022 .
2023 .
2009 . Höstrågvete
2018 79.0
2019 73.0
2020 67.4
2021 67.0
2022 70.0
2023 72.6
2009 . Vårrågvete
2010 .
2021 44.3
2022 62.0
2023 ..
2009 69.0 Blandsäd
2010 70.0
2011 69.0
2012 62.0
2013 71.0
2014 81.0
2015 81.0
2016 74.0
2017 84.0
2018 88.0
2019 82.0
2020 67.8
2021 62.6
2022 74.0
2023 71.7
2009 .. Majs
2022 ..
2023 ..
2009 . Spannmål totalt
2022 57.7
2023 58.7
2009 62.0 ,,rter
2010 74.0
2011 65.0
2012 54.0
2013 77.0
2014 66.0
2015 61.0
2016 72.0
2017 73.0
2018 83.0
2019 81.0
2020 77.0
2021 74.6
2022 77.3
2023 74.7
2009 86.0 ...kerbönor
2010 76.0
2011 85.0
2012 78.0
2013 82.0
2014 80.0
2015 84.0
2016 79.0
2017 73.0
2018 82.0
2019 76.0
2020 76.0
2021 75.9
2022 75.1
2023 70.3
2009 40.0 Höstraps
2010 49.0
2011 47.0
2012 52.0
2013 53.0
2014 71.0
2015 66.0
2016 71.0
2017 66.0
2018 53.0
2019 52.0
2020 61.3
2021 64.0
2022 52.6
2023 66.4
2009 .. Vårraps
2012 38.0
2013 56.0
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 ..
2019 ..
2020 ..
2021 ..
2022 ..
2023 49.1
2009 .. Höstrybs
2010 71.0
2011 ..
2012 ..
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 55.0
2017 73.0
2018 81.0
2019 ..
2020 ..
2021 ..
2022 ..
2023 ..
2009 .. Vårrybs
2013 67.0
2014 ..
2015 ..
2016 68.0
2017 40.0
2018 ..
2019 43.0
2020 ..
2021 68.9
2022 55.7
2023 61.7
2009 .. Oljelin
2023 ..
2009 . Stråsädesgrödor (exkl. majs) till grönfoder
2010 .
2011 94.0
2012 96.0
2013 79.0
2014 75.0
2015 81.0
2016 88.0
2017 95.8
2018 95.0
2019 88.0
2020 88.1
2021 84.9
2022 89.3
2023 95.9
2009 . Majs till grönfoder
2010 .
2011 90.0
2012 77.0
2013 ..
2014 ..
2015 ..
2016 ..
2017 ..
2018 86.0
2019 64.0
2020 66.4
2021 ..
2022 69.9
2023 83.3
2009 . Andra grödor än stråsädesgrödor till grönfoder
2010 .
2011 71.0
2012 85.0
2013 52.0
2014 63.0
2015 83.0
2016 73.0
2017 103.3
2018 90.0
2019 82.0
2020 73.4
2021 54.6
2022 79.8
2023 64.6
2009 41.0 Matpotatis
2010 48.0
2011 46.0
2012 45.0
2013 54.0
2014 50.0
2015 58.0
2016 64.0
2017 63.0
2018 68.0
2019 67.0
2020 69.6
2021 68.5
2022 65.2
2023 73.8
2009 . Slåttervall. Första skörd
2023 .
2009 . Slåtterval. ...terväxt
2023 .
2009 76.0 Slåttervall. Total vallskörd
2010 78.0
2011 94.0
2012 86.0
2013 89.0
2014 84.0
2015 85.0
2016 85.0
2017 88.0
2018 90.0
2019 87.0
2020 85.9
2021 86.7
2022 89.9
2023 83.5
Katoppas vaan!!!
Satoennusteiden uusi aikakausi alkoi " satelliittikuvat tarkentavat viljatilastoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/89e4c2b4-2c34-4eff-9bf2-e732185cfc05)
QuoteLuonnonvarakeskuksen tilastopalvelut on kehittänyt satelliittikuviin perustuvan menetelmän viljojen sadon ennustamiseen. Jos menetelmä osoittautuu tulevina vuosina käyttökelpoiseksi, sillä voidaan korvata ja täydentää viljelijöiltä kyselyillä kerättäviä tietoja.
Vähän aikaan ei kuitenkaan luomuala taida olla eroteltavissa? Vaan yhä täytynee odottaa kyselyjen tuloksia? Yritin katsoa Luken sivuilta kokeellisia tuloksia ensimmäisestä "ajosta", ja ainakaan niistä en luomua (erikseen) löytänyt:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/viljojen-satoennusteen-perustana-ensimmaista-kertaa-satelliittikuvat
Vaan saapi nähdä. Se ei luultavasti olisi mahdotonta?
Näihin kommentteihin kommentit:
Quote from: Jarrumies on 18.07.24 - klo:13:11
Useissa kasveissa parina viime vuonna luomun prosenttiosuus on noussut. Arvelen, että yksi syy saattaa olla se, että useat heikkotuottoiset luomutilat ovat luopuneet luomutuotannosta. Heikko satotaso on voinut johtua joko huonosta maasta, muista huonoista viljelyolosuhteista tai tumpeloista luomuviljelijöistä.
Huomattakoon taas, että tiedot ovat vain hehtaareilta, joilta satoa on korjattu. Eli lataushehtaarit, joita on noin 30-40 % luomualasta, on jätetty tilastossa huomiotta, tämä on tietenkin luomun tuottavuuden arvioissa luomua suosiva, harhaanjohtava tilastointitapa.
a) Ruotsikin on pitkä maa. Se on jo voinut ensimmäiseen asiaan vaikuttaa.
b) Ruotsissa ja Suomessa on kaiketi EU:n parhaat luomuviljelytilastot. Kuitenkin on noin kuinka tuossa sanot. Olisiko mahdollista
vaatia EU:lta direktiiviä asian kunnollisesta tilastoinnista? Jos maan käyttöä muutenkin nyt muista syistä mittaillaan EU:ssa "kultavaa'alla"?
Muutoin Jarrumiestä vaivannäöstä kiittäen. On tärkeää, että emme Ruotsinkaan suhteen ole pelkästään luomuväen meille tarjomien tietojen varassa.
MT:
Byrokratia latistaa lammastuottajien tunnelmaa: Luomuun siirtyminen koetaan haastavaksi, vaikka ekologisuus kiinnostaisi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/16d296c3-9dc2-46ab-8c8b-43d4b955d75a)
QuoteTukipolitiikka ja tulevaisuuden epävarmuus synkistävät lammastilallisten investointi-innokkuutta. Tilalliset kokevat byrokratian esteenä muuten kiinnostavalle luomuun siirtymiselle.
Mutta isosta prosenttiluvusta huolimatta tämän kilomäärän täytynee jo etukäteen masentaa (lihav. HJ, Pro Luomun koosteesta 2023, milj. kiloa):
QuoteLammas 0,22 19,6
Se on suomalaista kohti 40 grammaa. Ei siinä hankalaa byrokratiaa selityksenä juurikaan tarvita.
Eikä sen vähäisen määränkään kaupaksimenosta ole oikein takeita:
https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?queryString=lampaanliha
Kun jauhelihakin maksaa enemmän kuin uusseelantilainen lampaanpaisti.
MT näyttää olevan kovasti huolissaan tämän ryhmän toimeentulosta. Juuri edellä ja tässä (lihav. HJ):
Sjögårdsin lammastilalla luonto on osa arkipäivää " ”Lampailla voi elää, mutta tarkka täytyy olla”
Luomutuotanto sopii lammastalouteen. Luonnonlaitumet säästävät resursseja ja ovat lampaiden mieleen. Laiduntavat lampaat pitävät ympäristön siistinä, mutta susista on kannettava huolta päivittäin.
TILAAJALLE (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ebe8d1a6-2919-4a59-84d8-cea59bf4fb5c)
MT kertoo:
Maitotilojen määrä painui kesäkuussa alle neljän tuhannen " kuukaudessa tuotannon lopetti yli 100 tilaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bb01c676-beb1-43b3-aec3-f6d90b27fdd8)
QuoteMaitotiloja oli kesäkuussa 3 943 kappaletta, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta tilastosta. Toukokuussa niitä oli 4 044 eli kuukaudessa 101 tilaa lopetti maidontuotannon. Vuosi sitten kesäkuussa maitotiloja oli 4 375.
Luomumaitotiloja on nyt 93. Vuosi sitten niitä oli 102.
Maitoa tuotettiin kuitenkin tammi"kesäkuussa melkein saman verran kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa tuotanto oli reilu 176 miljoonaa litraa.
Lukelta. Tämän mukaan luomumaito olisi hienoisessa laskussa:
Maito- ja maitotuotetilasto, kesäkuu 2024 (ennakko) (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-kesakuu-2024-ennakko)
Meijerimaidon tuotanto kuukausittain (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da?lang=fi), 2024/06:
QuoteVASTAANOTETTU MAITOM,,,,R,, YHTEENS,, (l) 2) Vastaanotettu luomumaito (l)
[..]
176 499 510 5 398 664
3 prosenttia. Kesäkuun tulos. Viime vuonna osuus oli 3,44 %.
Yhteen juustokiloon käytetään yleensä noin kymmenen litraa maitoa. Se, että luomujuustojen tarjontaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg39729#msg39729) on hyvin niukasti, alkaa saada selityksensä. Koko vuoden luomumaidon tuotannon käyttö juustoihin tuottaisi vain vähän yli kilon henkeä kohden. Luomumaito kuitenkin myydään valtaosin nesteenä. Juustoja, luomujuustojakin tietysti myös tuodaan.
Löytyy kuvanakin Luken tiedotteen alareunasta. Kolme vuotta luomumaidon tuotanto on ollut hukan laskussa.
MT osasi jo kertoa:
Kananmunatilojen näkymät kirkastuneet: Investointeja tehty ahkerasti, lopettamisajatukset lievempiä, laajennuksia suunnitteilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/49358702-0207-4d20-ac75-e85b194b8976)
QuoteKiinnostus luomutuotantoa kohtaan on hiipunut. Joka kuudes kanatila on nyt luomussa, mutta muutaman vuoden päästä enää puolet siitä.
Tilaajalle
Vähennystä luomumunatiloilla oli aiempana vuonna 30 %. Tietääkö MT, että se väheneminen on yhä jatkunut?
***
Samaan aikaan, ja tuosta riippumattomasti ihan toisaalla. Myös tämän MT kertoi:
Munapula riivaa Pariisin olympialaisia " syömistä jouduttiin rajoittamaan heti alussa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/69dd4824-c8f5-4c06-817d-d48eac4995ce)
QuoteKananmunat ovat monen urheilijan ruokavalion perusta.
[..]
Kisojen kaikki munat, liha, maito ja muut tuotteet ovat ranskalaisia. Vähintään neljännes niistä tulee 250 kilometrin säteellä Pariisista ja vähintään viidennes on luomua.
(lihav. HJ)
Kilpaillaan jostain muusta. Ei peltojen hehtaarituotoista:
Suomalaisosallistujat EU:n luomukilpailun finaaliin (https://www.luomuliitto.fi/suomalaisosallistujat-eun-luomukilpailun-finaaliin/)
Etelä-Savo pääsi EU:n luomukilpailun finaaliin " Juvalla jopa 40 prosenttia pelloista on luomuviljeltyjä (https://yle.fi/a/74-20100510)
Tai siitäkään, meneekö se luomu erityisesti kaupaksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg10672#msg10672).
Toive:
Hernealaa on varaa kasvattaa " kotimaisella raaka-aineella soisi olevan kysyntää myös elintarvikkeena (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/d4d9afdf-7af3-4de2-8725-5b5173e5d1da)
Luomuherneet eivät tuota toivetta täytä:
Quote from: Heikki Jokipii on 11.07.24 - klo:03:30
Ruokaviraston mukaan luomutarhaherneen viljelyala vähentyi edellisestä vuodesta 65 %. Uudellamaalla vähennystä oli 92 %. Mutta pieleen se meni muutenkin. Jos 226,5 hehtaarilta saatiin 81 000 kiloa, keskimäärin saatiin 358 kiloa hehtaarilta! Vaikkapa v. 2018 saatiin pienemmältä alalta moninkertaisesti, 300 000 kiloa. Vaikka ei toki sekään määrä suomalaista kohti laskettuna mitenkään sykäyttänyt: 55 grammaa.
Pienellä viiveellä kuulemme, kuinka kävi tänä vuonna.
Ei yksityiskohtia:
Tuholaiset ja sää koettelevat avomaankasveja " sadosta tulossa keskimääräinen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c76ded14-ed39-4b7b-8665-180b7ce61d0b)
QuoteKuuma ja kuiva alkukesä sekä kasvukauden vaihtelevat sateet ovat asettaneet viljelijät tiukan paikan eteen. Porkkanat kärsivät tuholaisista, sipulia koettelee naattihome ja kaalikoita vilisee kaaleilla.
Tilaajalle
Mutta kuulostaa jotenkin siltä, että juuri luomuvihannesten viljely on eniten vaikeuksissa.
Ei siis pelkästään luomuperunan viljely (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg40171#msg40171).
Tavanomaisista
viljasadoista Luke tarjoaa meille kiitettävästi ennakkotietoja. Ensimmäinen arvio lienee ihan kohta jo tulossa (16.08.2024 Satoarvio 2024, tilanne 12.8.). Mutta vihannessadoista, ja erityisesti luomuvihannessadoista, tulee tietoa paljon hitaammalla aikataululla. Käytännössä vasta ensi vuoden puolella.
Että sitten näinkin:
Markkinat eivät anna luomulle lisäarvoa: Luomurehukauran hinta sama kuin tavanomaisen kauran (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ea8c5a4a-53e3-498f-b615-5a7f28c2fd61)
Tuo tiedonmuru tähän triidiin, koska ihmisruoasta ei ole kyse. Vaan tavallaan tuotantopanoksen hinnasta. Oikeastaan näissäkin:
QuoteLuomusuurimokauran hinta on vuodentakaista korkeampi. Luomuohran hinta on laskenut.
Tilaajalle
Lukelta täsmällisesti luvattuun aikaan:
Satoarvio 2024: Viljasadosta tulossa keskimääräinen - kaura ohittamassa ohran (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satoarvio-2024-viljasadosta-tulossa-keskimaarainen-kaura-ohittamassa-ohran)
Täältä satoarvio löytyy:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/satoarvio-2024-tilanne-128
Tästä:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/f93bcf99-f22e-4b9e-b871-cd30e3de18e7?lang=fi
Myönteinen yllätys. Luomusadot on jo nyt otettu erikseen.
Ottakaamme heti esille meitä erityisesti kiinnostanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=92.msg34401#msg34401) peruna. Sato miljoonaa kiloa (ruokaperuna) tavanomainen 229,3 ja luomu 3,2. Ja vielä erikseen varhaisperuna: tavanomainen 8,2 ja luomu 0,0.
Eli luomuvarhaisperunaa ei käytännössä taaskaan tullut. Ja muuta luomuruokaperunaa on vähän yli puoli kiloa kansalaista kohti.
Katsotaan nyt rauhassa, mitä muuta esille nostettavaa siitä löytyy.
Viljan luomuviljelyalat on jo Ruokavirasto meille jo ilmoittanut. Peruna oli poikkeus. Tieto siitä tulee vasta vihannesten viiljelyalojen mukana.
Mutta nyt meillä on jo perunan tiedot. Otetaan tämä luku, niin voidaan verrata Ruokaviraston viime vuoden tietoon:
QuotePeruna yhteensä 0,5 (1000 hehtaaria)
Viime vuonna luomuperunaa viljeltiin yhteensä 645 hehtaarilla. Joten myös viljelyala on yhä pienentynyt. Se on pienentynyt jo vuodesta 2021. Noustuaan sitä edeläneinä vuosina. Vuonna 2014 se oli alle 500 ha.
***
MT ei omassa uutisessaan ota kantaa luomusatoon:
Syksyn viljasato keskimääräinen 3,3 miljardia kiloa, Luke ennustaa " kaurakilot ohittavat tavallista pienemmäksi jäävän ohrasadon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c6ac2921-7eda-433f-8fe2-a268d8fac6e3)
Tällä tiedolla on relevanssia:
QuotePerunasta odotetaan viime vuotta suurempaa satoa.
Sellaista ei siis ole tulossa luomuperunasta. Ja onko tulossa luomuherneestäkään:
QuoteHernesato on onnistuessaan tilastohistorian suurin.
Tänäkään vuonna (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39985#msg39985)
Poimitaanpa vielä Luken tilastosta esiin nämä (sato milj. kg):
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
Vehnä yhteensä 740,4 722,9 17,6
Ruis 90,9 79,9 11,1
Ohra yhteensä 1 066,3 1 053,1 13,1
Kaura 1 008,0 921,4 86,6
Ja nämä (hehtaarisato kg/ha):
Vehnä yhteensä 3 230 3 270 2 220
Ruis 3 530 3 870 2 170
Ohra yhteensä 3 130 3 150 2 090
Kaura 3 460 3 620 2 340
Eri numerolla alkavat edelleen tavanomaisen ja luomun hehtaarisadot. Vaikkei latausalaa edelleenkään ole otettu huomioon.
Syötävää viljaa siis tuotetaan luomuna yhteensä:
17,6+11,1+13,1+86,6=128,4 eli 124,4 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti n. 23 kiloa. Vuoden kulutusta varten. Noin 440 grammaa viikossa. Noin 64 grammaa päivässä.
Edellisen puheenvuoron lukujen arvioimiseksi meidän täytyy vielä kurkistaa Luken näihin tilastoihin:
Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilasto, 2. vuosineljännes 2024 ja satovuosi 2023/2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilasto-2-vuosineljannes-2024-ja-satovuosi-20232024)
Voimme huomata, että niissä on nyt otettu luomu erikseen. Joten ne korvaavat saataviltamme viedyt VYR:in raportit. Nuo tuossa linkissä kerrotut tiedot eivät tietysti koske vielä tämän vuoden satoa. Luke itse lupaa:
QuoteTilastotietokannasta (statdb.luke.fi) on saatavilla lisää tietoa luokiteltuna kvartaaleittain, vuosittain ja tuotantotavoittain. Myös luomun osuus löytyy tilastotietokannasta, niiltä osin kuin tieto on julkaistavissa.
Tämä koskee kyllä kaikkea viljaa, ei yksin luomua:
QuoteSatovuoden 1.7.2023-30.6.2024 aikana
* Teollisuus ja kauppa käyttivät ulkomaista ja kotimaista viljaa yhteensä hieman yli 1,3 miljardia kiloa viimeisimmän satovuoden aikana. Viljasta noin 35% päätyi elintarvikekäyttöön, loput meni rehu- ja muuhun käyttöön.
Mutta olennaista on siis muistaa, etteivät suomalaiset syö kaikkea täällä tuotettua viljaa. Ainakaan viljana.
Quote from: Heikki Jokipii on 02.03.24 - klo:03:17
Kuinka monelle ihmiselle olisi mahdollista saavuttaa tuo puoli kiloa luomukasviksilla? Jaamme kilomäärän vuoden päivien lukumäärällä, jonka jaamme kahdella:
4049000/(365/2)
Tuloksena 22 186 ihmistä. Noin 0,4 % suomalaisista.
Nyt YLE kertoi, että suositeltua määrää ollaan nostamassa puolesta kilosta 800 grammaan.
Noin 14 000 ihmistä. Noin 0,25 % suomalaisista.
Tuossa täytyi käyttää viime vuoden tuotantolukua, koska ymmärrettävästikin (kasvihuoneet!) tämän vuoden vastaavaa ei ole vielä saatavilla.
Menemättä ihan tarkkoihin lukuihin....
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-heinakuu-2024-ennakko-tietokantajulkistus
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__02%20Maito-%20ja%20maitotuotetilasto__02%20Kuukausitilastot/02_Meijerimaidon_tuotanto_kk.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da&timeType=top&timeValue=13
... luomumaidon tuotanto, sen osuus, ja ilmeisesti myöskään kysyntä ei näytä mitenkään elpyvän.
Siinä vähän yli 3 prosentissa mennään. Kuten ennenkin.
Tämän kilpailun aika (Käytännön Maamies, lihav. HJ):
Satoennätyksiä luvassa (https://kaytannonmaamies.fi/satoennatyksia-luvassa/)
QuoteAleksi Alannon Avenue korjattiin ensimmäisenä elokuun puolivälissä ja sen sato yllätti. Heti perään punnittiin Tommi Hasun ja Kaarle Tavelan luomukaurat, ja luomuennätys meni rikki. Toiveet uudesta kauraennätyksestä kohosivat tässä vaiheessa. Puolet kauroista on laossa, joten myös satotappioita ja laatuongelmia on tiedossa.
[..]
Seuraavana vuorossa oli Tommi Hasu Kouvolan Oravalasta. Hasun luomu-Proxy oli vakuuttava ilmestys, ja sato oli sen mukainen. Hasu viljelee luomupuhdaskauraa Helsingin Myllylle. Kun hinta on kiinnitetty hyvissä ajoin, ja ensimmäisen sadan hehtaarin keskisato huiteli yli neljässä tonnissa, oli isännällä syystäkin suu messingillä.
Toki enemmän kuin luomukaurasadot keskimäärin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg40475#msg40475) tänä vuonna.
Mutta:
QuoteSamana päivänä puitiin Pekka Eskolan Jacky Mellilässä, AgriSimolan Avanti Orimattilassa ja Pekka Kultin Proxy Isossakyrössä. Tästä jatkettiin seuraavana päivänä Ari Siivosen Nestorilla.
Kahdeksan tonnia meni rikki jo tässä vaiheessa, joten odotukset uudesta satoennätyksestä ovat ilmassa. Mutta se myös huomattiin, että varhainen lakoontuminen vie sadosta vähintään tonnin pois, jopa enemmän. Ennätyksiä odotetaan siis pystykasvustoista. Viimeisimmät puinnit venyvät syyskuulle, joten jännitettävää riittää.
Myös tällainen kisa on menossa:
Syysvehnälle nostetta Ruutukisasta (https://kaytannonmaamies.fi/syysvehnalle-nostetta-ruutukisasta/)
QuotePitkään tästä on haaveiltu, ja nyt se toteutuu, nimittäin syysvehnän Ruutukisa Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Syysvehnälajikkeiden satoisuus ja viljelyn temput testataan eliittisarjassa koko maatalousalan katseiden alla.
Tämä kuulostaa kovasti tehoviljelyltä:
QuoteHauhon pelloilla Lantmännen Agron koetilalla korjataan vuodesta toiseen tavallisissa syysvehnän lajikekokeissa kymppitonnin ruutusatoja. Mitä sieltä irtoaisi, jos syysvehnän viljelisi satokisaotteilla?
Ensi kesänä se nähdään, sillä syyskuun alussa kylvetään ensimmäistä kertaa syysvehnää KM Ruutukisassa. Ruotsissa syysvehnän ruutukisa, Vetemästaren, on järjestetty jo useamman kerran, ja siellä on saatu 15 tonnin ruutusatoja.
Kisalohkolla on kasvanut kevätohra, jonka korjuun jälkeen pellolle on ruiskutettu glyfosaatti, ja se on kynnetty ja äestetty. Tämän jälkeen mennään joukkueiden laatimilla viljelyohjelmilla. Ruudut on tarkoitus kylvää heti syyskuun alussa. Kisan kulkua seurataan sosiaalisessa mediassa sekä syksyn mittaan, että ensi kasvukaudella.
Osallistujista mm. näin:
QuoteKäytännön Maamiehen toimitus ei meinaa pysyä nahoissaan, kun Ruutukisaan tupsahti 13 todella kovaa joukkuetta, joissa on yli 70 toinen toistaan kiinnostavampaa nimeä.
Mustialassa on perinteisesti kasvatettu parhaat satokisaajat ja KM:n lukijat. Nyt Mustialasta saatiin kokonainen joukkue, Tulevaisuuden viljelijät, jonka kapteenina toimii Tammelasta kotoisin oleva Vili Silmälä.
”Joukkueemme muodostuu kahdeksan hengen koulukaveriporukasta. Olemme kaikki opiskelleet vuosina 2020"2024 Mustialassa agrologin AMK-tutkintoa”, Silmälä kertoo.
Mustialan agrologi on alalla käsite, ja KM:n toimituksessa uskotaan joukkueen pitävän tätä lippua korkealla. Joukkue lähettää terveisiä Mustialan lehtoreille, joiden haaveena oli Ruutukisamenestys Mustialan tyyliin. KM:n toimituksessa ei tiedetä, mitä tämä tarkalleen tarkoittaa, mutta eiköhän se selviä ensi kesän aikana.
Mutta eikö Mustialan pitänyt olla luomuosaamisen keskus (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg28899#msg28899)? Eikä tuossa nyt puhuta mistään luomusarjasta?
Näin onkin:
QuoteKM:n toimituksessa kuten myös Lantmännen Agron koetilalla Hauholla tuskaillaan, miten kisan sääntöjä sovelletaan luomuun. Kun esikasvina ei ole hernettä eikä kahden vuoden apilanurmea, eikä pelto ole muutenkaan luomutikissä, miten siellä oikein viljellään luomuna?
Joukkue suhtautuu tähän varsin tyynesti. Ovathan he tottuneet jokavuotiseen luomutarkastukseen. KM:n toimituksessa on jopa kuultu Hasun ylistävän luomutarkastusta, siinä kun tulee laitettua paperit ja paikat ojennukseen ja selvitettyä kaikenlaisia vyyhtejä.
Joten noudatamme Annaleena Ylhäisen neuvoa ja seuraamme sosiaalista mediaa.
Tässä palataan taas puoleen kiloon:
Nämä kasvikset kannattaa kypsentää ja nämä syödä raakana, jos haluaa vitamiinit parhaiten talteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/2e8235d3-1e8b-4cfd-85d6-e0ecc87d667e)
QuoteTärkeintä on, että kasviksia syö puoli kiloa päivässä. Silloin tärkeitä ravintoaineita saa riittävästi.
Mutta edelleen se on luomun avulla toivotonta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg40484#msg40484).
Artikkeli olikin vuodelta 2022. Mutta silloin ja nyt on "hupaisaa", ettei luomuväki ole reagoinut, ottanut kantaa noihin määrällisiin suosituksiin. Ei ole yritetty luoda myyttiä, että luomukasvikset olisivat niin paljon ravitsevampia, että vähäisempi määrä riittää. Koska tuotetut määrät henkeä kohti ovat niin kertakaikkiaan vähäisiä, ettei se enää olisi uskottavaa.
Luomuperunaa on kyllä kaupasta yli tuplahintaan saatavilla:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/hedelmat-ja-vihannekset-1/juurekset/perunat
Tuplahintahan on aivan perinteinen taso. Eli perunaruton ja koloradonkuoriaisen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg40171#msg40171) uhat (juuri luomuperunaan kohdistuneet) eivät ainakaan vielä näytä realisoituneen.
***
Näin Luke kertoo käyneen:
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023? (https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2023)
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 133 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, lähes 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, 14 kiloa kalaa, yli 11 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 52 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia.
(lihav. HJ)
Tänä vuonna se ei ihan noin voine (?) olla, koska ruokaperunaa tuli näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 16.08.24 - klo:08:24
Ottakaamme heti esille meitä erityisesti kiinnostanut (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=92.msg34401#msg34401) peruna. Sato miljoonaa kiloa (ruokaperuna) tavanomainen 229,3 ja luomu 3,2. Ja vielä erikseen varhaisperuna: tavanomainen 8,2 ja luomu 0,0.
Siitä tulisi vasta n. 42 kiloa henkeä kohti tavanomaista perunaa. Ja n. 0,6 kiloa henkeä kohti luomuperunaa.
Vai onko kohteena peruna yhteensä? Jolloin luvut ovat (miljoonaa kiloa): tavanomainen 489,7 ja luomu 8,4.
Nyt alkavat luvut näyttää oikeammilta: n. 89 kiloa henkeä kohti tavanomaista perunaa. Ja 1,7 kiloa henkeä kohti luomuperunaa. Perunasadon yhteensähän Luke arvio edellisestä vuodesta kasvaneen.
Nyt jossain määrin perunaakin tuodaan. Esille se tulee erityisesti varhaisperunoissa, jotka keväällä ovat kaupoissa kovasti kotoisin eteläisemmistä maista. Mutta nyt ei ole tähän laittaa tarkkoja lukuja.
Tiedätkö, kuinka monta ruisleipäpalaa tarvitset päivän täysjyvätarpeeseen? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/c4399123-6609-44a5-a987-81e101cab7ea)
QuoteTällä viikolla vietetään leipäviikkoa, jonka teemana on täysjyvävilja. Syksyllä julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa täysjyväviljasta annetaan ensi kertaa 90 gramman suositus.
[..]
90 grammaa täysviljaa vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista kaurapuuroa tai kolmea desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita.
Vaikka Suomi on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna täysjyväviljan saannissa kärkipäässä, riittää täällä asian eteen tehtävää.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat täysjyväviljaa keskimäärin 60 grammaa päivässä. Yleisin täysjyväviljan lähde suomalaisille on ruisleipä.
(lihav. HJ)
Lasketaan siis yksioikoisesti rukiina. Luomuruista tuli tänä vuonna 11 miljoonaa kiloa. Siis 2 kiloa henkeä kohti.
Tuo suositus edellyttäisi n. 33 kilon syömistä vuodessa. Jos sen tekee ruisleivällä. Joten aika lailla vastaava asetelma näyttää tuossa olevan kuin vihanneksissakin. Tosin tuohon on vaihtoehtoja.
***
Jatketaan tässä tästä. Tummat ruisleipää on luomuna suhteessa kaupasta parhaiten saatavilla (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg38960#msg38960). Kuitenkin tämä pariskunta oli päätynyt tällaiseen ratkaisuun:
Ruisleivät voi tehdä myös itse kotona (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010683526.html)
QuoteNyt täällä Suomessa olemme turhautuneet aikaa vievään leivän hakuun. Aloitimme viime vuonna mieheni kanssa täysjyväruisjauhoihin tehdyn luomuruisleivän teon. Kävimme ensin työväenopiston kurssin ja sieltä saimme laadukkaan Valtimosta peräisin olevan juuren kotiin hyvien neuvojen lisäksi. Mieheni ryhtyi leipävastaavaksi, ja nyt meillä on enää yksi ongelma: se, ettei mieheni söisi ruisreikäleipää tuoreena heti uunista tulleena. Se kun ei enää vanhemmalla iällä oikein sovi vatsalle.
(lihav. HJ)
Siihen he eivät tietystikään ottaneet kantaa, että tuokaan ei siis ole kaikille suomalaisille mahdollista.
Yleistilanne:
Perunan nostot käynnissä " sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/0cb2aaef-fc46-427f-bb28-77f100f49f86)
QuotePerunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään, kerrotaan Pro Agrian torstaina julkaisemassa kasvukausikatsauksessa.
Se katsaus lienee tämä:
https://www.proagria.fi/ajankohtaista/sadonkorjuu-loppusuoralla
QuotePerunan nostosesonki on meneillään. Perunasta on odotettavissa hyvä sato niin laadultaan kuin määrältään. Suuret sademäärät kuun vaihteessa tulivat haastavaan aikaan, koska perunannostot olivat juuri pääsemässä vauhtiin. Pellot ovat onneksi kuivahtaneet menneen viikon aikana ja nostoja on päästy jatkamaan. Onkin tärkeää, että sateet pysyisivät vähäisinä, jotta peruna saataisiin nostaa hyvissä olosuhteissa. Viime vuoden kato perunassa on monella perunatilalla muistissa ja uutta katovuotta tilat eivät kestä. Sokerijuurikasta on alettu myös nostaa, mutta pääosin nostot ovat vasta alussa. Sokerijuurikas on tämän vuoden menestyjiä ja kasvattamassa hyvän sadon. Syksylle toivotaan hyviä nostokelejä, jotta suuri ja laadukas sato saataisiin talteen pelloilta.
Luomusadosta ei tuossa kerrota. Joutunemme tavalliseen tapaan tietoja siitä vielä kotvan odottamaan.
Luken julkistamiskalenterin mukaan tällainen olisi jo näin pian tulossa:
Quote20.09.2024 Satoarvio 2024, tilanne 16.9.
Olisiko siinä jo luomusatoarvio erikseen? Edellisinä vuosina olemme siinä asiassa joutuneet odottamaan marraskuun loppupuolelle.
Täällä asia luvataan toiseen kertaan:
Ulkomaankauppa tasaa viljan kotimaisen kysynnän ja tarjonnan vaihteluita (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ulkomaankauppa-tasaa-viljan-kotimaisen-kysynnan-ja-tarjonnan-vaihteluita)
QuoteLuken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2023"30.6.2024. Tilastotiedot ovat saatavilla luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden eli 1.7.2024"30.6.2025 tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan. Luke julkaisee 20.9. satoarviotilaston kuvaten satonäkymiä Suomen pelloilla 16.9.2024.
(lihav. HJ)
Nyt on jännää.
Perunan osalta, ja siis ehkä luomuperunankin, voimme saada lisätietoa. Näitä vihanneksia suomalaiset syövät:
QuoteVarastovihannesten ja sipulin korjuu on aloitettu, mutta pääkorjuukausi on vielä edessä. Varastovihannesten, kuten porkkanan, kaalin ja sipulin, satonäkymät Pro Agria arvioi pääosin hyviksi.
Lämmin syksy voi jonkun verran nostaa viljelijöiden varastointikuluja, koska lämpimien juuresten viilentäminen varastoissa vaatii enemmän energiaa.
Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon sekä parsa- ja kukkakaalien, satokausi jatkuu vielä syyskuun loppuun, mikäli hallat eivät vioita satoa.
Myös vähemmän tuttuja kasveja, kuten fenkolia, juuripersiljaa ja latva-artisokkaa, korjataan vielä pelloilta. Samoin kurpitsat valmistuvat ja erikokoisia ja värisiä kurpitsoja on nyt myynnissä.
(lihav. HJ)
Mutta niiden kohdalla tiedonhalumme/uteliaisuutemme, ja tavanomaisen ja luomun satojen vertailumme saa vielä pitkään odottaa.
Kysynnästä eli kaupan tarjonnasta oli juuri toisessa triidissä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg40750#msg40750).
Ohhoh! Tässäpä MT:llä eilen väite:
Viljoilla mahdollisuus 15 tonnin hehtaarisatoihin Suomessa, jos kaikki menee nappiin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/70e95ec8-4663-4bd1-b523-22dfcce559cb)
QuotePotentiaalia kelpo satoihin on, kun pellot on kunnossa ja työt tehdään huolella.
Tilaajalle
Tänään saamme Lukelta tuoreen arvion (tiedon), minkälaisia hehtaarisatoja saatiin kesällä 2024.
Kuten edellä sanottu, eniten jännittää, kerrotaanko siinä luomusadoista.
Se tuli taas täsmällisesti luvatuna aikana:
Satoarvio 2024 tarkentuu: herneestä huippusato, viljasato keskinkertainen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satoarvio-2024-tarkentuu-herneesta-huippusato-viljasato-keskinkertainen)
Täältä lisää:
Satoarvio 2024, tilanne 16.9. (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/satoarvio-2024-tilanne-169)
Ja taulukosta:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/015e85e6-7e14-4a31-a3b5-9bb3301de779?lang=fi
Josta näemme kyllä, ettei viljoissa oltu lähelläkään edellisen puheenvuoron tasoa. Ja myös sen, ettei luomusadosta erikseen kerrottu.
Näinhän on:
QuoteLuken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 16. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 28. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
(lihav. HJ)
MT omassaan:
Luke: Herneestä tulee ennätyssato, viljasato keskinkertainen, juurikasta eniten kymmeneen vuoteen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d93bd848-b47b-4f39-a683-853a95647c45)
QuotePerunan kulutus on Suomessa hiipunut vuosikymmen toisensa perään. Sen myötä myös perunan viljelyala on laskenut ja on nyt kuudenneksen vuoden 1948 huippualasta.
Lähes 550 miljoonan kilon perunasatoarvio vastaa kutakuinkin vuosittaista kulutustamme.
Sokerijuurikkaan satoarvio ylittää 600 miljoonaa kiloa. Se on toteutuessaan suurin kymmeneen vuoteen. Perunan ja sokerijuurikkaan sadonkorjuu tapahtuu myöhään syksyllä ja on vielä kesken.
(lihav. HJ)
Niinpä nyt on maltettava ja tyydyttävä siihen, että Suomen perunasadon tämän vuotinen määrä (tavanomainen
ja luomu) ja Yhdysvaltain ensi vuoden presidentti tiedetään vasta marraskuussa. ;D
Luomusokerijuurikkaan sadon määrästä voimme jo tehdä valistuneen arvauksen, että se on 0. Vieläkään ei ole tullut esille tietoja, että luomusokeria yritettäisiin viljellä ja tehdä Suomessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=610.msg37557#msg37557).
Maltamme siis ja olemme kärsivällisiä Luken suhteen. Mutta Ruokaviraston suhteen emme ole. Olemme syyskuussa, ja vieläkin näistä sen taulukoista puuttuvat tiedot vuodelta 2024:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Nimittäin tiedot puutarhakasveista ja eläimistä. Mikä ihme siellä mättää?
Kun tänään on EU:n luomun päivä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=550.msg40875#msg40875), eikö Ruokavirasto ihan sen kunniaksi voisi julkaista tietonsa. Jotka sillä kyllä on. 8)
Ne tilastot, jotka siellä jo ovat, on päivätty 3.7.2024. Ihan samalla päivämäärällä oli mahdollista julkistaa loputkin.
Ruismestari 2025 -kilpailuun voi nyt ilmoittautua mukaan " palkintona on 16 kuution perävaunu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3ee1c0c5-b8af-4a18-948d-50d5d0ed4e1a)
QuoteViljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis yhdistyksen nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.
(lihav. HJ)
Luomusarjasta ei tuossa mainita. Mutta kaipa sellainenkin on. Pakkohan se on olla, jos lähtökohta on tällainen (Luken satotilasto 2023):
QuoteHehtaarisato (kg/ha) Korjuuala (1 000 ha)
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
3 530 3 870 2 170
Vaikka jotain tällaistakin kerrotaan olevan kisassa mukana:
QuoteRuismestari ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.
MT:
Kotimaista omenaa riittää keväälle saakka " hedelmät voi syödä kuorimatta myös talvella (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/6a7253c1-72fb-470d-9bbc-526df8cc38b5)
QuoteHedelmien poiminta on parhaillaan käynnissä. Omenoita saadaan noin 7 miljoonaa kiloa, päärynöitä 150 tonnia ja luumuja jonkin verran. Omenasadosta kesä- ja syyslajikkeet on jo varastoitu, ja nyt käynnissä oleva talvilajikkeiden poiminta jatkuu lokakuun lopulle saakka.
Tuosta on hyvin vähän luomua.
Quote from: Heikki Jokipii on 14.09.23 - klo:05:46
Saapi nähdä, paljonko luomuomenia tulee. Viime vuonna tuli n. 78 000 kiloa. Luomuomenan viljelyala*) näyttää jo vuosia (n. vuodesta 2017) pysyneen Ruokaviraston mukaan hyvin vakiintuneelta. Eikä siinä kai kovin nopeita muutoksia voi tullakaan?
Tuo luku oli vuodelta 2022. Vuonna 2023 luomuomenia tuotettiin 109 000 kiloa. Päärynää ei taideta lainkaan viljellä luomuna. Ainakaan kaupallisesti.
Luomuhedelmät tuodaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg41104#msg41104).
Tässä ei ole erityisen uutta:
Etelä-Pohjanmaalla luomutilojen määrä pysynyt tasaisena (https://www.proagria.fi/ajankohtaista/etela-pohjanmaalla-luomutilojen-maara-pysynyt-tasaisena)
QuoteRuokavirasto on julkaissut luomualan ennakkotiedot vuodelta 2024. Luomun haastavasta markkinatilanteesta huolimatta luomutoimijoiden määrässä ei ole tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla isoja muutoksia. Sekä luomuvalvonnassa olevien maatilojen määrä että luomukotieläintilojen määrä väheni alueellamme kaksi prosenttia. Luomupeltopinta-alan osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2023 ollen 12,7 % kokonaispeltopinta-alasta. Hankala markkinatilanne näkyy tilastoissa kuitenkin siinä, että uusia luomutiloja ei tule ja nurmen viljelyala luomussa on lisääntynyt.
Vaan saatu kuva perustuu Ruokaviraston jo kesällä julkaisemiin tilastoihin. Tuoreempaa tietoa heidän ja meidänkin pitää odottaa siihen asti, kun Luken satotilaston ennakkotiedot ensi kuussa ilmestyvät.
Lukekin pystyi kertomaan edellisen vuoden luomuvihannessadosta vasta helmikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479). Samoin käynee tänä vuonna. Ensi kuussa odotettavissa olevissa ennakkotiedoissa ei tule olemaan tietoja luomuvihanneksista.
Niinpä nyt ei tule Lukeltakaan mitään selitystä tähän meitä kummastuttaneeseen ilmiöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg41396#msg41396). Toisaalta sen ongelman, sikäli miten se ongelma on, koosta muodostuu v. 2022 luvuista selvä kuva. Se on hyvin pieni. Luomukurkkua keskimääräinen suomalainen söi sinä vuonna n. 60 grammaa.
Luomumaidon tuotannon suhteen pysymme sen sijaan hyvin ajan tasalla:
Maito- ja maitotuotetilasto, syyskuu 2024 (ennakko) (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-syyskuu-2024-ennakko)
Siitä:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da?lang=fi
QuoteVASTAANOTETTU MAITOM,,,,R,, YHTEENS,, (l) Vastaanotettu luomumaito (l)
[..]
2024/09 165 197 850 5 066 357
Niinpä siinä noin 3% osuudessa edelleen mennään. "Arvo Keskinen" juo luomumaitoa kuukaudessa noin litran.
Korjaan. Ainakin osittain. Jos on näin...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maito
QuoteLähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetään nykyisin juuston valmistukseen[11]. Lisäksi Suomessa juodaan maitoa eniten maailmassa[12]. Kevytmaito, jossa on jäljellä vain kolmannes maidon luontaisesta rasvasta on Suomen kulutetuin maitolaatu. Juomalla nautittu maito on kuitenkin useimmiten rasvatonta.[13][14]. Rasvattoman maidon osuutta on kasvattanut se, ettei Suomen kouluissa ja lastentarhoissa tarjota useinkaan enää muita vaihtoehtoja.
... myös luomumaidon osalta, Arvo Keskinen ei
juo luomumaitoa kuin noin puoli litraa kuussa.
Vaan miten sen kanssa lienee:
Quote from: Heikki Jokipii on 26.07.24 - klo:02:53
Yhteen juustokiloon käytetään yleensä noin kymmenen litraa maitoa. Se, että luomujuustojen tarjontaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg39729#msg39729) on hyvin niukasti, alkaa saada selityksensä. Koko vuoden luomumaidon tuotannon käyttö juustoihin tuottaisi vain vähän yli kilon henkeä kohden. Luomumaito kuitenkin myydään valtaosin nesteenä. Juustoja, luomujuustojakin tietysti myös tuodaan.
Löytyy kuvanakin Luken tiedotteen alareunasta. Kolme vuotta luomumaidon tuotanto on ollut hukan laskussa.
Tämä on tervetullut tieto:
Luonnonvarakeskus tekee muutoksia tilastotuotantoonsa 1.1.2025 alkaen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskus-tekee-muutoksia-tilastotuotantoonsa-112025-alkaen)
QuoteLuken lakisääteinen tilastointi laajenee vuoden 2025 alussa, kun maatalouden tuotantotilastointia sekä metsätilinpitoa koskevat asetukset astuvat voimaan.
”Julkaisemme ensi vuonna nykyistä kattavampaa tilastotietoa maataloudesta, esimerkiksi luomutuotannosta ja nurmiviljelystä. Näin maataloustilastointi kehittyy kuvaamaan ajankohtaisia ilmiöitä. Vastaavaa tietoa ei ole ollut aiemmin saatavilla”, tilastojohtaja Faiz Alsuhail kertoo.
(lihav. HJ)
Koska luottamuksemme Ruokavirastoon on täysin mennyt. Ei sen tietojen oikeellisuudessa. Mutta sen tietojen julkaisuaikatauluissa. Vaikka siinäkin asiassa hiukan parannusta tapahtuikin.
Nytkin ihan turhaan virasto panttaa mm. tietoa luomua luomueläinmääristä. Jotka sillä kyllä on.
Hesarissa oli tänään juttu toimittajan kilvoittelusta (https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010647166.html) kohti 800 grammaa kasviksia. Tästä seikasta ei jutussa ollut mainintaa:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.08.24 - klo:04:23
Nyt YLE kertoi, että suositeltua määrää ollaan nostamassa puolesta kilosta 800 grammaan.
Noin 14 000 ihmistä. Noin 0,25 % suomalaisista.
Tuossa täytyi käyttää viime vuoden tuotantolukua, koska ymmärrettävästikin (kasvihuoneet!) tämän vuoden vastaavaa ei ole vielä saatavilla.
No, tarkoitus ei ollutkaan mainostaa luomua.
Mutta näin tuli taas lähettyä terveiset sille luomuvegaanille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg41534#msg41534).
Huomio tänne. Jatkona tuohon (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg41489#msg41489). Näistä vain yksi on kotimainen tuote:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/juustot-0/ruoka-ja-herkuttelujuustot?label=ORGANIC
Kaikkian tarjolla oli 343 tuotetta.
Niinpä alustava oletuksemme, että luomujuustojen osuus Suomessakin on kutakuinkin Ruotsin 1,6 prosentin tasolla, lienee aika lailla oikea.
Kun on näin...
Quote from: Heikki Jokipii on 29.10.24 - klo:04:30
Kun sitä ei kerrota, meidän täytyy tällä tavalla vaivalloisesti haarukoida asioiden laita.
... niin haarukoimme nyt tässä triidissä, että Suomen luomumaidosta
hyvin pieni osa päätyy juustoksi. Sen vähän, mitä Arvo Keskinen sitä kuluttaa, hän valtaosin juo.
Luke kertoo myös luomumunien määrän syyskuun tuotantoraportissaan:
Kananmunien tuotanto, 3. vuosineljännes 2024, tietokantajulkistus (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-3-vuosineljannes-2024-tietokantajulkistus)
QuoteA- JA B-LUOKKA YHTEENS,, A- ja B-luokka luomumunat yhteensä
2024/09 6 713 398 437 167
Kiloja. Luomumunien osuus n. 6,5 %. Kaupassa:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/munat
31 tuotetta.
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/maito-munat-ja-rasvat-0/munat?label=ORGANIC
7 tuotetta.
Tarjotuista tuotteista luomumunien osuus siis 22,6 %. Mitä se sitten merkitseekin.
MTK:
Luomun tulevaisuudennäkymät huolettivat luomuvaliokunnan kokouksessa (https://www.mtk.fi/-/luomuvkkokoust221024)
Tällainen tieto:
QuotePasi Saarnivaara Kantarista esitteli luomun kehitysnäkymiä. Luomutilojen määrän arvellaan vähenevän edelleen vuoteen 2032 mennessä, jolloin arvioidaan olevan noin 3100 luomutilaa, mutta niiden keskikoko kasvaa merkittävästi. Luomutilojen peltoalan arvioidaan kasvavan nykyisestä 75 hehtaarista 108 hehtaariin vuoteen 2032 mennessä. Luomutuotannon osuuden peltoalasta onkin arvioitu vakiintuvan noin 14"15 prosenttiin vuoteen 2032 mennessä.
Näin nähtiin (lihav. HJ):
QuoteKokouksessa ehdotettiin kirjelmän laatimista johtokunnalle luomutukien kehittämisestä ja kohdentamisesta. Kokouksessa esitettiin huoli luomutuotannon kehitysnäkymistä ja kilpailukyvystä. Erityisesti markkinoiden kysynnän ja tukien riittävyyden varmistaminen nähtiin kriittisenä. Luomutuotannon investointeihin tarvitaan selkeämpää tukea, jotta ala pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana uusille viljelijöille.
Tuohon kysyntään ei MTK:n johtokunta voi juurikaan vaikuttaa. Ja silta nyt näyttää, että tuo 14"15 prosenttia on oleva siihen nähden liikaa. Luomun huonompi tuottavuuskin huomioon ottaen.
Sinänsä ansiokas Luken historiikki:
Maitoalalla tuotanto ja kulutus ovat kokeneet isoja muutoksia (https://www.luke.fi/fi/uutiset/maitoalalla-tuotanto-ja-kulutus-ovat-kokeneet-isoja-muutoksia)
Valitettavasti luomumaitoa ei erikseen käsitellä.
Tämä on nyt outo ilmiö:
Luomu ahdingossa: 32 miljoonaa euroa jäämässä käyttämättä " Luomuliitto vaatii tarkastusmaksujen poistamista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/206a2e5e-246b-4c77-bb1d-f7edf1f6bbe3)
Luomuliiton oma versio:
Luomuliiton syyskokous ehdottaa luomualkutuotannon tarkastusmaksujen poistamista (https://www.luomuliitto.fi/ajankohtaiset/luomuliiton-syyskokous-ehdottaa-luomualkutuotannon-tarkastusmaksujen-poistamista)
QuoteLuomuliitossa on seurattu huolestuneena pienten ja monipuolisten, erityisesti suoramyyntiin erikoistuneiden luomutilojen siirtymistä pois luomuvalvonnasta tarkastusmaksujen noustua toistuvasti maksuasetuksen muututtua.
Syyskokous huomauttaa, että tilamäärän väheneminen on suoraan ristiriidassa Suomen oman Luomu 2.0 -toimenpideohjelman kanssa, jossa tavoitellaan mm. luomuviljellyn pinta-alan kasvua 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samat, EU:n kanssa linjassa olevat tavoitteet on kirjattu myös Suomen CAP-strategiaan.
(lihav. HJ)
Olisiko siis tiloja, jotka
laittomasti myyvät luomuna suoraan tuotteitaan, vaikka eivät (enää) ole virallisia luomutiloja?
Nyt on kyllä sellainenkin mahdollisuus, että tuo on hätävalhe, jota on tarvittu sen selittämiseksi, että luomutilojen määrä laskee.
Asian tarkistaminen Ruokaviraston tilastoista lienee määritelmänomaisesti mahdotonta. Tiedot ovat kyllä tilojen lukumääristä tuoreita. Mutta mukana ovat vain viralllisessa valvonnassa olevat tilat. Toisaalta vain niiden kautta luomuviljelyn pinta-alaosuus kasvaa tai pienenee.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.02.24 - klo:03:03
Lampaanlihan tuotanto muuten ihan kaikkineenkin väheni. Olisiko tuontilammas nyt jyräämässä markkinat? Vai mistä on kyse?
Koska lampaassa luomun osuus on suuri, koskee tämä varmaan sitäkin (MT):
Lammasala julisti hätätilan " lihan omavaraisuusaste vajonnut rytinällä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/82b57a25-4da2-4cad-a3ee-34153629d538)
QuoteKaritsanlihan tuotanto on laskenut viidessä vuodessa lähes kolmanneksen.
Tähänkin olisimme kaivanneet Ruokaviraston uusimpia tietoja luomueläinmääristä. Viime vuonna luomulampaiden määrä jo väheni. Tämäkin sen tuoreista tilastoista varmistuisi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg40194#msg40194).
Onko siis lampaan luomutuotanto vajonnut rytinällä?
Tämän tiesimmekin:
Satotilastokysely on käynnissä " kerää tärkeää tietoa suomalaisesta peltokasvituotannosta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c4fac2d2-4ccf-46f1-abc0-f1994c02df9a)
QuoteSatotilastokysely on jälleen käynnissä, ja tänä vuonna siihen osallistuu noin 5 500 maatilaa ympäri Suomen. Tärkeä kysely tarjoaa kattavan kuvan suomalaisesta peltokasvituotannosta.
[..]
Satotilastokyselyssä on tänä vuonna mukana noin 5 500 maatilaa, joista noin 700 on luomutiloja. Kyselyyn kuuluvat tilat ovat saaneet kirjeen sekä ohjeet verkossa vastaamiseen.
Ja sitä jo olemme odottanneetkin.
Tämän verran ennakkotietoa meille tuli perunasta:
Ruokaperunaa varastoissa riittävästi (https://www.luke.fi/fi/uutiset/ruokaperunaa-varastoissa-riittavasti)
QuoteLokakuun puolivälissä oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa maatilojen varastoissa 193 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 162 miljoonaa kiloa. Viime syksyyn verrattuna kokonaisvarastomäärä oli kaksi miljoonaa kiloa alhaisempi, mutta ruokaperunan varastomäärä oli taasen 4,8 miljoona edellisvuotta suurempi.
Tämä satokausi oli perunaviljelylle suotuisia ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) syyskuun puolivälin satoarvion mukaan koko perunatuotanto olisi 549 miljoonaa kiloa, jossa on 10 prosenttia kasvua vuoteen 2023 verrattuna.
Vaikka varastotilastojen kohdejoukkoon kuuluvilla tiloilla ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelyala laski 45 hehtaarilla, niin ruokaperuna-ala kasvoi 88 hehtaarilla. Hyvä satotaso nosti syksyn kokonaissadon 11 miljoonaa kiloa edellisvuotista suuremmaksi. Ruoka- ja ruokateollisuusperunan keskisato kohosi varastotilastoon kuuluvilla tiloilla 34 tonniin hehtaarille. Perinteiseen tapaan neljän Pohjanmaan maakunnan alueella oli lähes 80 prosenttia ruokaperunavarastoista.
Vaikka saammekin tietoja tämän vuoden sadosta ja luomusadosta vasta noin parin viikon päästä. Tuossa mainitussa satoarviossa ei luomusatoa vielä ole erikseen kerrottu. Edes siis arvioitu.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.10.24 - klo:09:38
Luomumaidon tuotannon suhteen pysymme sen sijaan hyvin ajan tasalla:
< klips >
Niinpä siinä noin 3% osuudessa edelleen mennään. "Arvo Keskinen" juo luomumaitoa kuukaudessa noin litran.
Samoin lokakuussa.
Mutta emme edelleenkään oikein varmuudella tiedä
juoko Arvo Keskinen tuon.
Koska luomujuuston määrästä tiedämme vain täällä epäsuoralla ja epävarmalla tavalla:
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/juustot-0/pala-ja-viipalejuustot
209 tuotetta.
https://www.s-kaupat.fi/tuotteet/juustot-0/pala-ja-viipalejuustot?label=ORGANIC
5 tuotetta.
Luken tämä satotilasto on nyt 28.11.2024 ilmestynyt:
Satotilasto 2024: hernesato historiallisen suuri, ruissato ei riitä suomalaisten ruisleipään (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satotilasto-2024-hernesato-historiallisen-suuri-ruissato-ei-riita-suomalaisten-ruisleipaan)
Tutustutaan ajan kanssa. Nyt en löydä sieltä varhais- ja ruokaperunoiden satoja, joista olisin erityisen kiinnostunut.
Merkitään nämäkin tiedoksi:
QuoteTämän vuoden viljasadosta reilu neljä prosenttia oli luomua. Rukiilla luomun osuus oli suurin, noin kymmenesosa ruissadosta. Luomuviljan noin 143 miljoonan kilon sadosta kaksikolmasosaa oli kauraa. Noin 91 miljoonan kilon luomukaurasato on toiseksi suurin Suomessa.
Myös luomuhernesato on historiallisen suuri. Noin 102 miljoonan kilon kokonaishernesadosta on luomuhernettä 12 prosenttia eli 12 miljoonaa kiloa.
Tästä tarkemmin:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024-ennakko
Sieltä tämä tieto:
QuoteLuomuperuna 6 miljoonaa kiloa (-33 %)
Eli luomuperunaa yhteensä tulee enää nippa nappa kilo asukasta kohti. Tuohon olisin halunnut em. lisätiedot. Luomuperunan korjuuala näytti supistuneen n. 400 hehtaariin (n. 650 v. 2023).
Esille vielä koko perunasato:
QuotePeruna 517 miljoonaa kiloa (+4 %)
Eli lähes 100 kiloa henkeä kohti!
PS 3.12.2024. Tästä aiemmasta v. 2021 tiedosta interpoloiden...
Quote from: Heikki Jokipii on 27.11.22 - klo:03:16
Luomuperunaa yhteensä tuli vain 9,1 miljoonaa kiloa, siitä ruokaperunaa*) vain 4,1 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohti siis edelleen hyvin niukasti. Varhaisperunasta löytyy huomautuksemme täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg29771#msg29771).
... voimme arvioida, että tänä vuonna syötävää luomuperunaa henkeä kohti tuli vain noin
puoli kiloa.
Sen sijaan hernesadosta saimme tämän erittelyn:
QuoteSato (milj. kg)
YHTEENS,, Tavanomainen Luomu
[..]
.Ruokaherne 12,4 9,6 2,8
.Rehuherne 90,0 80,5 9,5
Eli ihmisille syötäväksi saatiin 2,8 miljoonaa kiloa luomuhernettä. Puutarhoista siihen tulee lisää korkeintaan puoli miljoonaa kiloa. (Viime vuonna tuli vain 81 000 kiloa.) Yhteenä siis
korkeintaan jotain 3,3 miljoonaa kiloa.
"Arvo Keskiselle" siis vähän yli puoli kiloa luomuherneitä. Vuodessa.
***
Joku tällainen hankinta on meillä aina kuulunut jouluun:
Jalostaja Herneet 430g
Kaikki Jalostaja-tuotteet
1,95 ,
8,13 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/jalostaja-herneet-430g/6409531652223)
Nautittavaksi kinkun kanssa. "Arvo Keskiselle" se olisi tuo ja vähän toista tölkkiä luomuherneitä, niin koko Suomen luomuhernesato olisi hänen osaltaan syöty. " Luomuherneitä ei noin nopsasti käytettävässä muodossa ollut saatavanakaan. Ei muuten pakasteenakaan. Täytyy aloittaa ihan liottamisesta:
Papuska luomuherne 500g
Kaikki Papuska-tuotteet
1,75 ,
3,50 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/papuska-luomuherne-500g/6412880000607)
Pussi, vähän toista "Keskiselle". Kaikki syömällä "hän" on noudattanut
alle yhden päivän Pohjoismaista suositusta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg41575#msg41575).
Ei ole Lidlilläkään tässä oikein käsitystä siitä, kuinka
vähän hedelmiä ja vihanneksia Suomessa luomuna tuotetaan:
Hedelmät ja vihannekset " lautasesi värikäs puolikas (https://www.lidl.fi/c/hedelmaet-ja-vihannekset/s10021133)
QuoteLääkärin saa pidettyä loitolla muutenkin kuin omenoilla. Lidlin laajassa hedelmä- ja vihannesvalikoimassa on noin 150 tuotetta kotimaisista kestosuosikeista eksoottisiin erikoisvieraisiin. Me tarjoamme asiakkaillemme puhtaita ja tuoreita kasviksia erityisen edulliseen hintaan.
[..]
Puoli kiloa päivässä helposti ja vastuullisesti
Me Lidlillä haluamme auttaa ihmisiä tekemään parempia valintoja vaivattomasti. Se luonnistuu pienillä valinnoilla, joilla on suuri vaikutus.
Suosimme suomalaista aina, kun se on vain mahdollista. Vihannesvalikoimamme kotimaisuusaste onkin yli 65 prosenttia. Tällä hetkellä jo reilut 10 prosenttia hevi-valikoimastamme on luomua, täydennämme myös jatkossa aktiivisesti luomuvalikoimaamme uusilla vaihtoehdoilla.
(lihav. HJ)
Käytännössä se kyllä antaa tarvittaessa periksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34953#msg34953).
Seuraavaksi eniten, porkkanan ja viime vuonna (väliaikaisesti) romahtaneen herneen jälkeen, vihanneksista luomuna tuotetaan keräkaalia eli valkokaalia. Mutta siitä ei ole paljon apua (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg39108#msg39108) kasvisyöntisuosituksen täyttämisessä, jos sitä syntyy 131 grammaa suomalaista kohti. Vuodessa. Tuo tieto oli vuodelta 2023. Uudempaa ei ole saatavissa.
Tästä tieto:
Kananmunien tuotanto kasvussa, vientikin harppasi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/186be3f5-4088-4e80-9fe2-b955ae5e437c)
QuoteSuomalainen syö noin 200 kananmunaa vuodessa. Kulutus on hieman laskenut koronavuosien huipusta.
TILAAJALLE
Kuvatekstissä oli tieto, että kananmunien määrä oli kasvanut neljän prosentin vauhdilla eli 2 miljoonalla kilolla, vuuoden 2021 tasolle.
Pro Luomun raporteista tieto, että vuonna 2021 luomumunien määrä oli kuitenkin vain 5,25 miljoonaa kiloa. Viime keväänä Pro Luomu halusi nähdä elpymistä luomumunien myynnissä. Ja siten myös tuotannossa.
Mutta tämän Luken raportin mukaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg41610#msg41610) ei sellaista ole oikeastaan tapahtunut. Osuus määrästä ollut n. 6%. Vuonna 2021 se oli 6,77 %. Luken viimeisen tiedon mukaan se on nyt n. 6,5 %. Prosentin kymmenyksiin takertumatta, luomumunia syödään siis suomalaista kohti alle kilon verran.
PS. Viime keväänä luomumunatiedotteessaan Pro Luomu ratsasti pitkälle myönteisillä tiedoilla Ruotsista. Nyt niistä ei ole apua (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=696.msg41900#msg41900).
Tästä uutisesta ihan varmasti tietää...
Maataloustuet maksettiin tänä vuonna täsmälleen aikataulun mukaisesti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/18f47a63-8a4c-4a4e-8248-0e178eac64ae)
... että Ruokavirastolla on ihan kaikki tieto myös luomuviljelystä. Kuitenkin se yhä panttaa tietojaan luomupuutarha-aloista ja -eläinmääristä. >:(
Ravintotaseen ennakon mukaan kalan kulutus henkeä kohti vuonna 2023 oli 14,1 kiloa.
Luke kertoo tämän saaliista ja tuotannosta:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalansaalis-ja-tuotanto/kalansaalis-ja-tuotanto-2023
QuoteVuonna 2023 Suomessa kalastettiin ja viljeltiin kalaa yhteensä 143 miljoonaa kiloa. Saaliissa ovat mukana sekä kaupallisten kalastajien että vapaa-ajankalastajien pyydystämät kalat. Viljelty kala tarkoittaa sekä kulutukseen tuotettua ruokakalaa että onkilammikoihin toimitettuja kaloja.
Niin ohi tuo kaikki menee luomusta, ettei luomua edes mainittu koko tuossa tiedotteessa.
***
Valtiovalta saattaa tässä "sotkeutua jalkoihinsa", kun se ei millään tavalla näytä hylänneen luomun suosimistaan. Ja yrittää nyt sen lisäksi suosia kalaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=730.msg42028#msg42028). Eikä luomukalan viljelystä näytä tulevan mitään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg41723#msg41723).
Quote from: Heikki Jokipii on 10.12.24 - klo:03:16
Tästä uutisesta ihan varmasti tietää...
Maataloustuet maksettiin tänä vuonna täsmälleen aikataulun mukaisesti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/18f47a63-8a4c-4a4e-8248-0e178eac64ae)
... että Ruokavirastolla on ihan kaikki tieto myös luomuviljelystä. Kuitenkin se yhä panttaa tietojaan luomupuutarha-aloista ja -eläinmääristä. >:(
Viime vuonna nyt sieltä puuttuvat tilastot oli päivätty 31.12.2023. Niinpä tänäkin vuonna on toivoa, että ne pahasti myöhästyneenä vielä tämän vuoden puolella julkistetaan.
Päinvastoin kuin uskomme tästä (toisesta triidistä):
Quote from: Heikki Jokipii on 22.12.24 - klo:03:05
Sellainen "etiäinen" minulla on, ettei Pro Luomu tänä vuonna enää mitään luomun kysynnästä kerro. Saatamme joutua sitä odottamaan jopa siihen asti kun sen julkaisee vuosikoosteensa 2024.
Marraskuun tieto tästä tuli Lukelta:
Maito- ja maitotuotetilasto, marraskuu 2024 (ennakko), tietokantajulkistus (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-marraskuu-2024-ennakko-tietokantajulkistus)
Siinä:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da?lang=fi
Näin on edelleen:
Quote from: Heikki Jokipii on 25.10.24 - klo:09:38
Niinpä siinä noin 3% osuudessa edelleen mennään. "Arvo Keskinen" juo luomumaitoa kuukaudessa noin litran.
Kun 5 087 619 luomumaitolitraa viime marraskuussakin tuotettiin.
***
Sen sijaan Ruokavirasto panttaa edelleen tietojaan.
Mitäs tämä on?
Luomutuottajat haastoivat Essayahin keskustelemaan Muuruvedelle " miljoonia euroja luomulle varattuja rahoja uhkaa jäädä käyttämättä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/eccdc2f5-8b92-4dd7-9449-41e2c45a0456)
QuoteLuomuala kaipaa maa- ja metsätalousministeriltä pikaisia pelastustoimia.
Tilaajalle
Topin Maatilamyymälän pöydissä kuunneltiin keskittyneesti kun maidontuottaja Jarmo Nykänen (takana seisaallaan) kertoi tuottajakentän vakavia tunnelmia. Kuvassa etualalla selin panelistit Sari Essayah (oikealla), Krista Mikkonen ja Susann Rännäri.
Nyt emme tiedä.
Osin meiltä puuttuu Luken ja Ruokavirastonkin tietoja. Mutta tuon arvioimiseksi tarvittaisiin myös Pro Luomunkin tietoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg42632#msg42632).
Luken väliraportissa...
Maatalous- ja puutarhatuotteiden tuottajahinnat, marraskuu 2024 (ennakko), tietokantajulkistus (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maatalous-ja-puutarhatuotteiden-tuottajahinnat/maatalous-ja-puutarhatuotteiden-tuottajahinnat-marraskuu-2024-ennakko-tietokantajulkistus)
... kananmunissa näkyvät luomumunat erikseen:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/9cf609cf-ef3e-48a3-8b57-a0aead523dc9?lang=fi
Sieltä tieto tähän (e/100 kg):
QuoteA-luokka keskimäärin 161
A-luokka luomumunat 271
Muissa tuotteissa ei luomua ole eritelty. Pääsiäisen kieppeillä saattaa taas tulla esiin luomuväen valitus, että se on kauppa, joka vetää välistä luomumunien korkeissa hinnoissa. Tarkistetaan tuo silloin uudestaan.
***
Tämä oli turha toive:
Quote from: Heikki Jokipii on 23.12.24 - klo:04:53
Quote from: Heikki Jokipii on 10.12.24 - klo:03:16
Tästä uutisesta ihan varmasti tietää...
Maataloustuet maksettiin tänä vuonna täsmälleen aikataulun mukaisesti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/18f47a63-8a4c-4a4e-8248-0e178eac64ae)
... että Ruokavirastolla on ihan kaikki tieto myös luomuviljelystä. Kuitenkin se yhä panttaa tietojaan luomupuutarha-aloista ja -eläinmääristä. >:(
Viime vuonna nyt sieltä puuttuvat tilastot oli päivätty 31.12.2023. Niinpä tänäkin vuonna on toivoa, että ne pahasti myöhästyneenä vielä tämän vuoden puolella julkistetaan.
Vieläkin odotamme.
Luomusta Luke kertoo tässä uutisessaan näin:
Syyskylvöt lisääntyivät vuonna 2024 - syysvehnää kylvettiin eniten (https://www.luke.fi/fi/uutiset/syyskylvot-lisaantyivat-vuonna-2024-syysvehnaa-kylvettiin-eniten)
QuoteLuomuviljojen syyskylvöalat olivat samansuuruisia kuin edellisenä syksynä. Ruis on edelleen Suomessa eniten syksyisin kylvetty luomuvilja. Yli kuudesosa eli lähes 4 000 hehtaaria rukiista kylvettiin tänä syksynä luomupelloille.
Rypsin ja rapsin syyskylvöalat kasvoivat Suomessa edellisestä syksystä. Viime syksynä niiden kylvöala oli lähes 7 000 hehtaaria. Myös luomupelloille kylvetyn syysrypsin ja -rapsin kylvöala kasvoi edellisvuodesta ollen lähes 3 000 hehtaaria.
Palaamme asiaan, kun satotilastoja (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37998#msg37998) alkaa tästä vuodesta tulla. Myös syysvehnästä. Jossa luomun osuus on taas huomattavasti pienempi.
”Hömppäheinän aika on ohi” " aktiivitila-määritelmää ei kuitenkaan olla luomassa tukien ehdoksi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4b32a02c-3c68-490a-8025-833e110ca383)
QuoteMaa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen toteaa, että yhä useammat peltohehtaarit pitää valjastaa ruuan tuotantoon.
Tilaajalle
Maatilojen jaottelu ruokaa tuottaviin ja muihin tiloihin ei ole Pekka Pesosen mukaan mahdollista. Politiikan keinoin pyritään kuitenkin saamaan yhä useampi hehtaari ruuantuotantoon. Arkistokuva.
Maatalous|Maatalouspolitiikka17.1.202505:00
Heli Lehtelä
Tilaajalle
Haluatko lukea juttuja rajoituksetta?
Tämä sisältö on vain tilaajille.
Tilaamalla MT Digin voit lukea kaikkia Maaseudun Tulevaisuuden sisältöjä.
Tämä näkökohtamme ei kuitenkaan ole ollut esillä:
Quote from: Heikki Jokipii on 17.12.24 - klo:07:09
Parissakin vanhassa uutisessa v. 2015 olemme kiinnitäneet huomiota siihen, että luomuviljelemällä ei oikein ruokaa synny:
Alkaako luomuväkeä itseäänkin arveluttaa " tai jopa hävettää " ettei luomuviljelyssä tuoteta ruokaa (https://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=415)
Saman ruokamäärän tuottamiseen luomuviljely vaatii nelinkertaisen pinta-alan
... tavanomaiseen verrattuna. Ettekö usko? Asia selviää periaatteessa - Pro Luomun sivuilta! (https://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=376)
Mutta totta. Luomuviljelyä ihan nimeltä ei ole tässä uudessa keskustelussa mainittu. Voi olla siis meidän puoleltamme toiveajattelua, että siinä kysymyksessä olisi muutosta tulossa.
MT:
Tiesitkö? Sipuli oli keskiajalla arvokas maksuväline (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/25584593-3162-4ccd-8fec-0fe908ffcb65)
QuoteMonipuoliset sipulit ovat kotikeittiön luottopakkeja: kotimaisia, edullisia ja saatavilla ympäri vuoden.
[..]
Vuonna 2023 ruokasipulia viljeltiin Suomessa 1 200 hehtaarin alalla, ja kokonaissato oli 31,5 miljoonaa kiloa. Sipulin päätuotantoalueet Suomessa ovat Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa. Keltasipulin lisäksi kotimaisia vaihtoehtoja ovat punasipuli, purjo, salottisipuli ja valkosipuli. Keltasipuli on suomalaisten yleisimmin käyttämä ruokasipuli. Kotimaisia sipuleita on saatavilla myös luomuna sekä pakastettuina kuutioina. Kaupassa kotimaisen sipulin tunnistaa Sirkkalehtimerkistä.
(lihav. HJ)
Saatavilla ja saatavilla. Vuonna 2023 luomusipulin sato oli 366 000 kiloa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) eli 1,16 % Suomen sipulisadosta. Sitä viljeltiin 17,9 hehtaarin alalla, joka oli 1,48 % sipulin viljelyalasta. Vielä kymmenisen vuotta aiemmin sipulin luomuviljelyala oli ollut yli kaksinkertainen.
Toisen triidin asiaan viitaten, luomusipulista (joka sekin on ehkä arvioitava "edulliseksi"), saa kyllä maksaa kaksinkertaisen hinnan tavanomaiseen sipuliin verrattuna. Tuo yleisin, keltasipuli:
Kotimaista sipuli 500 g
Kaikki Kotimaista-tuotteet
0,79 ,
1,58 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-sipuli-500-g/6414894502306)
Sipuli 500g Luomu
1,69 ,
3,38 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/sipuli-500g-luomu/8712924002566)
Tuo luomutuotekin näytti olevan Alankomaista. Kuten myös tarjottu luomupunasipuli. Etsitään verrokki K-kaupasta? Siellä luomusipuleita ei ollut.
Vaikka luomun sipulimätäongelman (https://yle.fi/a/3-9869257) pitäisi olla ohi (?).
***
Ja sipuliakin liipaten, tätä me tänäkin vuonna yhä odotamme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38021#msg38021).
Näin siinä voi tänäkin vuonna käydä:
Quote from: Heikki Jokipii on 29.02.24 - klo:12:59
Ei kerinnyt Ruokavirasto julkaisemaan luomupuutarhaviljelyn pinta-aloja. Kun Luke jo julkaisee (muun sadon ohella) luomusadon tiedot:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2023
Täsmällisesti lupaamaansa aikana. Kuten aina. Luvattiin helmikuussa, se oli helmikuussa.
Nyt se luvattu aika on:
QuoteTilaston seuraava julkistus 18.3.2025
Kurkun ylistys:
Näin monta kurkkua keskiverto suomalainen syö vuodessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/2f9984eb-8f4a-43be-b7cc-8734f648f4c6)
QuoteVaikka elämme polarisoituneiden mielipiteiden aikaa, on yksi asia, mikä yhdistää suomalaiset: kurkku.
Sitä viljellään Suomessa vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa ja 30 prosenttia suomalaista mainitsee suosikkivihanneksekseen kurkun, kertoo Kauppapuutarhaliitto tiedotteessaan. Myös kauppaketjut ovat kertoneet kurkun olevan yksi ostoskoriin useimmin valituista tuotteista.
Lisää faktaa:
QuoteKymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia.
”Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä”, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Keskimäärin kurkkusatoa saadaan neliöltä reilut 90 kiloa vuodessa. Espanjassa vastaavan kurkkumäärän viljelyyn tarvitaan noin kymmenkertainen ala maata.
Entä luomukurkut?
Quote from: Heikki Jokipii on 24.10.24 - klo:03:28
Lukekin pystyi kertomaan edellisen vuoden luomuvihannessadosta vasta helmikuussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg31479#msg31479). Samoin käynee tänä vuonna. Ensi kuussa odotettavissa olevissa ennakkotiedoissa ei tule olemaan tietoja luomuvihanneksista.
Niinpä nyt ei tule Lukeltakaan mitään selitystä tähän meitä kummastuttaneeseen ilmiöön (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg41396#msg41396). Toisaalta sen ongelman, sikäli miten se ongelma on, koosta muodostuu v. 2022 luvuista selvä kuva. Se on hyvin pieni. Luomukurkkua keskimääräinen suomalainen söi sinä vuonna n. 60 grammaa.
Vuonna 2023 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) luomukurkkua tuli 291 000 kiloa. N. 53 grammaa per kansalainen.
Pro Luomun viimeisin tiedote (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=50.msg42927#msg42927) koskee kyllä kauppaa, ja on yleisempi. Mutta keskittykäämme hetkeksi sen otsikkoonkin nouseeseen luomuporkkanaan.
Juuri tuohon siinä käsiteltyyn vuoteen asti meillä täällä tiedot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) luomuporkkanan tuotannosta:
QuoteLuomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2023 2022 2021 2020
[..]
Porkkana 2245 2697 2497 3176
Ruokaviraston*) tiedoista luemme, että luomuporkkanan viljelyala oli v. 2023 enää 66,6 ha, oltuaan vielä 92,2 ha vuonna 2020. Laskua siinä oli tuosta vuodesta alkaen.
Leijonanosa luomuporkkanasta tuotetaan Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Muiden ELY-keskusten alueilla tuotanto on hyvin vähäistä.
Luomuporkkanaa tuotetaan kuitenkin luomuvihanneksista
selvästi eniten. Myös leijonanosa niistä. Mutta siis: suomalaista kohti v. 2023 vain noin 400 grammaa. Vuodessa. Vähemmän kuin kasviksia pitäisi syödä päivässä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg42150#msg42150).
Luomuporkkanan tuotanto näyttää siis melko vakaalta, ja hissukseen laskevalta. Eivät heijastu "tuuppauksen" mahdolliset hyvätkään näkymät luomuviljelijöiden valintoihin.
_________
*) ja pääsenpä taas huomauttamaan, miten Ruokaviraston tiedot (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/) vuodelta 2024 ovat takuulla valmiit. Mutta niitä ei julkaista. Ei ainakaan äsken ollut siellä.
Joulukuun maitotilasto (Luke) ei juuri edellisestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg42631#msg42631) kuukaudesta poikkea
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da?lang=fi
Luomumaidon osuus 3,2 %. "Arvo Keskiselle" noin litra.
Sekin on vain toistettava, että Ruokavirasto panttaa yhä tietojaan. 8)
MT:n kautta tällainen tieto tai vihje:
Luomu- ja ympäristökorvausten tukiehtoihin muutoksia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c7b95e22-01b5-4aba-801f-d7305b9ac8b5)
QuoteTarkennuksia muun muassa kerääjäkasveihin ja suojavyöhykkeisiin liittyviin ehtoihin.
Tilaajalle
Suojakaistat estävät ravinteiden joutumista vesistöihin. Arkistokuva.
Mutta Ruokavirastolta ei saa asiasta enempää tietoa.
Tässä MMM:n tiedotteessa on jotain:
Muutoksia vuoden 2024 EU:n sonnipalkkioihin ja vuoden 2025 luomu- ja ympäristökorvauksiin (https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/muutoksia-vuoden-2024-eu-n-sonnipalkkioihin-ja-vuoden-2025-luomu-ja-ymparistokorvauksiin)
Ja siinä luvataan:
QuoteTukijärjestelmien tarkkoihin ehtoihin voi tutustua osoitteessa Ruokavirasto.fi, kun Ruokavirasto on julkaissut vuotta 2025 koskevat hakuohjeet.
Ihan viattomasti ja naiivisti suoraan luettuna tämä kyllä kuulostaa siltä, että luomuviljelystä pitäisi Suomessa ja EU:ssa luopua:
”Aktiiviviljelijä pitäisi määritellä reilusti” " Elsi Katainen suuntaisi maataloustuet ruokaa tuottaville (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/00193080-02c6-4bae-a521-b7b78d7ef9d6)
QuoteEuroparlamentaarikko totesi Sarkamessujen paneelissa, että maataloustukien määrä vähenee väistämättä.
[..]
”Vähenevät tuet pitäisi kohdistaa niille, jotka tuottavat kiloja ja litroja ja ovat sitoutuneet tuottamiseen investoimalla”, Katainen totesi.
[..]
Samoilla linjoilla aktiiviviljelyn suhteen oli Atrian pääomistajien toimitusjohtaja Ilkka Nykänen.
”300 000 hehtaaria on tällä hetkellä nurmialoja, jotka menevät ihan muuhun kuin ruuan tuotantoon. Tuotannon volyymin tehostaminen pienemmille aloille on myös ympäristöteko, kannattavuusteko tiloille ja se mahdollistaa investoinnit tiloilla.”
Tästä triidistämme hyvin selviää, miten niukasti luomuviljely tuottaa kiloja ja litroja.
Satoennätyksiä tehdään puutarhapuolellakin:
Närpiöläisessä kasvihuoneessa tehtiin uskomaton maailmanennätys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5e1e6df3-e497-4b77-9275-8685117c9180)
QuoteSuomi on maailmanmestari yhdessä erikoisemmassa lajissa, nimittäin kurkun viljelyssä, kertoo Kauppapuutarhaliitto. Närpiöläisellä Oy Johan Prinsén Ab:lla saavutettiin viime vuonna yksi kaikkien aikojen suurimmista kurkun neliösadoista.
Kurkkua tuotettiin yrityksessä viime vuonna yhteensä ennätykselliset 244 kiloa neliömetriä kohti. Yhden hehtaarin pinta-alalla tämä siis tarkoittaisi 2,4 miljoonaa kiloa kurkkua, joka on yhteensä noin 8 miljoonaa kurkkua.
Verratkaamme tuota luomukurkkujen kasvihuonetuotantoon. Vuonna 2023 saatiin yhteensä 291 000 kiloa luomukurkkuja. Eli miljoonina kiloina 0,3 miljoonaa kiloa. Hehtaarimäärä oli 1. Joten tuohon ennätykseen verrattuna aika tarkkaan kymmenesosa.
Kun nämä tilastot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) hiukan myöhemmin keväällä ilmestyvät v. 2024 osalta, tulemme lisäksi informoiduiksi tuonkin luomukurkkumäärän romahduksesta. Koska luomukurkkujen viljely kasvihuoneissa Suomessa meille tuntemattomasta syystä viime vuonna loppui (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg42727#msg42727).
Tässä ei tullut esille, että luomuviljelyn menetelmiä olisi tuon ennätyksen saavuttamisessa erityisesti vältelty:
QuoteLuku on aivan omaa luokkaansa verrattuna muun maailman kurkkutuotantoon.
”Tällaiset ennätyssadot saadaan aikaan erinomaisella viljelytaidolla ja uusimmalla teknologialla, joka on suomalaisissa kasvihuoneissa maailman huippua. Tärkeää hyvässä sadonmuodostuksessa on tarkka ilmastonhallinta, sekä muun muassa ennakoiva biologinen torjunta, joka pitää kasvuston hyvässä kunnossa”, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
Mutta ei myöskään se, että niitä olisi käytetty.
Tiedot vuodesta 2024:
Kananmunien tuotanto, 4. vuosineljännes ja vuosi 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2024)
QuoteKananmunia tuotettiin vajaa 79 miljoonaa kiloa vuonna 2024, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2023.
* Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla tuotanto lisääntyi 2 prosenttia, ja toisella kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
* Lattiamunien (+7 %), luomumunien (+ 8 %) ja ulkomunien (+31 %) tuotanto lisääntyi, kun taas virikehäkkimunien (-5 %) tuotanto väheni.
* Tuotannosta 68 prosenttia oli lattiamunia, 21 prosenttia virikehäkkimunia, 6 prosenttia luomumunia ja 4 prosenttia ulkomunia.
Kiloissa luomumunia tuotettiin aika tarkkaan 5 miljoonaa kiloa. Vähemmän tarkasti siis kilo per suomalainen. Vuodessa.
Kaikkiaan Suomessa tuotettin ja kulutettiin henkeä kohti kananmunia vuodessa n. 14,4 kiloa. Pyöreästi noin kilo
kuukaudessa.
Ja luomumunien osuus on vain se 6 prosenttia. Vaikka lompsapuolella puhuttaisiinkin (https://proluomu.fi/luomumarkkina-hakee-suuntaa-viela-ei-paasty-uuteen-nousuun/) 13 prosentista!
Luke tarjoaa meille tämän:
Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilasto, 4. vuosineljännes ja vuosi 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilasto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2024)
Tässä hiukan vaikealukuisessa taulukossa on luomu otettu erikseen:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/7195a0ee-6b23-4eba-ab5c-a34e85247d64?lang=fi
Sieltä voimme poimia tällaisen tiedon:
Luomukauraa tuotettiin viime vuonna 52 571 tonnia. Kauran kokonaissato oli 750 434 tonnia. Eli tuon mahdollisesti vientiin menevän luomukauran osuus oli kuitenkin vain 7 %.
Vaikka luomukaurabuumista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=697.msg43184#msg43184) nyt halutaankin puhua.
Tästä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/eba20e56-7dba-45ad-9dca-cf343f7abf80) tätä perusfaktaa:
QuotePerunan viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle, missä Pohjanmaa on merkittävä tuotantoalue. Suomessa viljeltiin vuonna 2024 perunaa yhteensä 18 180 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunan osuus oli 8410 hehtaaria, ruokateollisuusperunan 2750 hehtaaria, tärkkelysperunan 4840 hehtaaria, varhaisperunan 655 hehtaaria ja sertifioidun siemenperunan 1 035 hehtaaria.
Siihen tämä lisäys:
Quote from: Heikki Jokipii on 28.11.24 - klo:11:51
Sieltä tämä tieto:
QuoteLuomuperuna 6 miljoonaa kiloa (-33 %)
Eli luomuperunaa yhteensä tulee enää nippa nappa kilo asukasta kohti. Tuohon olisin halunnut em. lisätiedot. Luomuperunan korjuuala näytti supistuneen n. 400 hehtaariin (n. 650 v. 2023).
Esille vielä koko perunasato:
QuotePeruna 517 miljoonaa kiloa (+4 %)
Eli lähes 100 kiloa henkeä kohti!
Myös luomuperunan viljely on keskittynyt erityisesti läntiselle rannikkoalueelle. Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Ainakin näin oli v. 2023. Saimme taas syyn huomattaa Ruokavirastolle siitä, miten sen puutarhaviljelyn tilastot turhaan viipyvät! Mutta en usko tuon muuttuneen.
Tällainen muutos on ehkä tapahtunut:
Kananmunien tuotannossa reipas kasvu " rakennemuutos etenee alalla kovaa vauhtia (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/5d873712-e3ee-40be-b632-116e52b1117f)
QuoteSiirtymä virikehäkeistä lattiatuotantoon on ollut hyvin nopeaa viime vuosina.
Tilaajalle
Viime vuonna kananmunien tuotannosta 68 prosenttia oli lattiamunia, 21 prosenttia virikehäkkimunia, kuusi luomumunia ja neljä prosenttia ulkomunia.
Mutta ei siis tässä käytännössä mitään:
Quote from: Heikki Jokipii on 10.02.25 - klo:03:02
Kiloissa luomumunia tuotettiin aika tarkkaan 5 miljoonaa kiloa. Vähemmän tarkasti siis kilo per suomalainen. Vuodessa.
Kaikkiaan Suomessa tuotettin ja kulutettiin henkeä kohti kananmunia vuodessa n. 14,4 kiloa. Pyöreästi noin kilo kuukaudessa.
Ja luomumunien osuus on vain se 6 prosenttia. Vaikka lompsapuolella puhuttaisiinkin (https://proluomu.fi/luomumarkkina-hakee-suuntaa-viela-ei-paasty-uuteen-nousuun/) 13 prosentista!
Luomuperunoista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43243#msg43243) vielä jatkoksi tämä pieni huomio.
Tähän maatilaan ja näihin pusseihin tormäsi vielä jokin aika sitten usein Helsingissäkin luomuperunoiden tarjontaa selvittäessään:
Jakobssonin tila
Luomu perunoita 1kg Jakobsson (https://www.gardssmak.www43.zoner-asiakas.fi/tuote/luomu-perunoita-1kg-jakobsson/?lang=fi)
Nyt ne ovat ainakin S-kaupoissa korvaantuneet näillä:
Kotimaista peruna luomu 2 kg
Kaikki Kotimaista-tuotteet
3,49 ,
1,75 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-peruna-luomu-2-kg/6438574114061)
Kotimaista peruna luomu 1 kg
Kaikki Kotimaista-tuotteet
2,19 ,
2,19 ,/kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-peruna-luomu-1-kg/6438574114054)
Ja K-kaupoissa tällä:
Pirkka Luomu suomalainen yleisperuna 1kg
Hinta 2,09/kpl
2,09/kg (https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-peruna-1kg-luomu-6410405174277)
Ei ehkä niin kovin merkityksellinen kokonaiskuvan kannalta.
PS. 22.2.2026. Täältä tuo perunapussi piiroksineen löytyy S-ryhmältäkin:
Ei saatavilla
Peruna 1 kg Luomu (https://www.s-kaupat.fi/tuote/peruna-1-kg-luomu/6414893387966)
Mutta siis tuon tiedon kera.
Sitten sen kuvan löytää tämän pussin kyljestä:
https://www.jepo.fi/tuotteet/jepo-pesty-luomuperuna/
Jepuan Perunasta oli juuri tämä artikkeli MT:ssä:
Pohjanmaalainen perunayritys tekee historiansa suurimman laajennuksen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/50cb9e66-87e3-44d5-9ae4-f30f82b514cf)
QuoteJepuan Peruna uskoo vakaasti kotimaiseen perunaan. Tuotantotilojen laajennus tietää myös lisää työpaikkoja.
Tilaajalle
Mutta firman nettisivuilta ei tule vaikutelmaa, että se aikoisi mitenkään erityisesti keskittyä luomuperunoihin.
Lukelta:
Julkaistu 19.2.2025
Maito- ja maitotuotetilasto 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2024)
QuoteMaidontuotanto väheni hieman yli prosentin viime vuonna, ja tuotanto oli 2 145 miljoonaa litraa. Maidontuottajien määrä väheni noin kahdeksan prosenttia.
Vuonna 2024 maitoa tuotettiin 2 145 miljoonaa litraa, mikä on hieman yli prosentin vähemmän kuin vuonna 2023. Meijerimaidon määrä oli 2 103 miljoonaa litraa.
Maidontuottajien määrä väheni vuoden aikana noin kahdeksalla prosentilla. Vuoden lopussa oli noin 3 880 maidontuottajaa.
Luomumaitoa tuotettiin vajaa 67 miljoonaa litraa eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli 92 luomumaidontuottajaa.
Luomumaidon osuus siis 3,1 %.
Vuonna 2023 oli luomussa 116 lypsylemätilaa, joilla 9 036 lehmää (Ruokavirasto). Vuodesta 2023 Pro Luomun kooste (s. 11) kertoo:
QuoteLuomumaitoa tuotettiin 73
miljoonaa litraa, ja tuotanto laski
noin 9 % vuoteen 2022 verrattuna.
• Luomumaidon määrä oli 3,4 %
koko maidontuotannosta.
Eli laskua oli noin saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Lukella on myös tilasto maitotuotteista:
Maitotuotteiden valmistus vuosittain (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/70f0c59b-7729-47ef-bcef-06b541070219?lang=fi)
Mutta siinä ei ole luomutuotteita erikseen. Joten luomujuuston ym. määrän suhteen olemme yhä arvailujen/muulla tavalla tehtyjen arvioiden varassa.
Luke julkaisi tänään 20.2.2025 seuraavan tilaston
Sato- ja luomusato 2024
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024
Laskin ko. tilastoista vertailun vuodesta 2020 alkaen, koska aiemmista Luke ei ole erotellut tavanomaista kokonaissadosta. Vanhoista posteistani löytyy itse tekemäni erottelut ja luomun osuudet tavanomaisen satotasosta vuodesta 2019 taaksepäin.
Taulukot 1 ja 2 osoittavat, että luomun osuus on heikentynyt lähes kaikissa kasveissa vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 hehtaarisadoissa. Ja muistakaa, että jos luomun "latausalat" otettaisiin huomioon niin luomun tilanne olisi vielä heikompi.
TAULUKKO 1 Luomun satotason (kg/ha) osuus (%) tavanomaisen satotasosta (kg/ha) vuosina 2020-2024
2020 2022 2022 2023 2024 Kasvi
60.2 % 60.0 % 57.6 % 67.9 % 62.3 % Vehnä yhteensä
67.4 % 53.7 % 52.1 % 64.6 % 64.0 % .Syysvehnä
55.6 % 60.8 % 58.9 % 66.5 % 60.6 % .Kevätvehnä
.......... 67.2 % 72.4 % 76.9 % 63.5 % Ruisvehnä
50.5 % 47.9 % 56.4 % 56.1 % 47.4 % Ruis
67.9 % 80.5 % 58.2 % 66.3 % 61.9 % Ohra yhteensä
68.7 % 77.3 % 58.7 % 64.7 % 63.1 % .Rehuohra
66.4 % 97.5 % 53.2 % 71.0 % 58.1 % .Mallasohra
............ .......... .......... 99.2 % 52.5 % .Syysohra
59.1 % 59.5 % 61.5 % 64.6 % 59.4 % Kaura
87.2 % 80.5 % 72.1 % 78.3 % 85.9 % Seosvilja yhteensä
77.9 % 70.4 % 61.7 % 80.7 % 75.7 % .Seosvilja (vain vilja)
143.4 % 93.4 % 88.4 % 82.8 % 127.1 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
.......... 85.1 % 95.9 % 132.1 % 80.0 % Tattari
67.7 % 66.9 % 47.6 % 75.4 % 67.6 % Rypsi ja rapsi yhteensä
69.8 % 71.8 % 52.6 % 77.5 % 73.1 % .Rypsi yhteensä
65.9 % 66.1 % 46.3 % 64.6 % 72.5 % ..Kevätrypsi
64.1 % 46.7 % 82.2 % 113.4 % 92.9 % ..Syysrypsi
.......... .......... .......... 76.5 % .......... .Rapsi yhteensä
.......... .......... .......... .......... .......... ..Kevätrapsi
.......... .......... .......... .......... .......... ..Syysrapsi
.......... .......... .......... 47.7 % 33.3 % Öljypellava
.......... .......... 39.7 % 67.1 % 54.9 % Öljyhamppu
.......... .......... .......... .......... .......... Kumina
53.3 % 59.8 % 51.3 % 52.5 % 41.3 % Peruna yhteensä
42.0 % 37.4 % 65.5 % 65.5 % 48.6 % .Ruokaperuna
.......... .......... .......... .......... 70.2 % .Varhaisperuna
.......... .......... .......... .......... .......... .Ruokateollisuusperuna
.......... 75.9 % 43.5 % 47.6 % 36.3 % .Tärkkelysperuna
.......... 86.2 % 70.4 % 53.3 % .......... .Muu peruna
.......... .......... .......... .......... .......... Sokerijuurikas
67.5 % 77.3 % 65.0 % 80.4 % 81.3 % Herne
53.6 % 45.7 % 70.9 % 92.9 % 85.3 % .Ruokaherne
72.8 % 89.8 % 63.7 % 78.3 % 82.5 % .Rehuherne
97.7 % 31.3 % 94.5 % 142.6 % 91.4 % Herne, säilörehu
94.3 % 66.9 % 69.1 % 89.1 % 76.2 % Härkäpapu
160.7 % 119.3 % 149.6 % 309.3 % 203.8 % Härkäpapu, säilörehu
52.0 % 72.0 % 104.0 % 47.6 % 50.0 % Timotein siemen
103.1 % 104.4 % 98.4 % 112.7 % 83.9 % Kuivaheinä
67.1 % 69.8 % 66.3 % 62.4 % 58.9 % Säilörehu yhteensä
65.8 % 68.8 % 65.5 % 62.3 % 59.0 % .Esikuivattu säilörehu
88.1 % 83.0 % 76.6 % 66.0 % 56.7 % .Tuoresäilörehu
117.7 % 68.0 % 31.1 % 36.2 % 61.7 % Tuorerehu
122.5 % 128.4 % 128.9 % 88.8 % 89.4 % Tuorevilja yhteensä
91.8 % 91.0 % 99.9 % 65.1 % 73.6 % .Kokoviljasäilörehu
77.7 % 103.1 % 82.9 % 80.2 % 72.4 % .Tuoresäilövilja
94.0 % 70.6 % 52.0 % 90.5 % 70.2 % Vihantavilja säilörehuksi
Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024
TAULUKKO 2 Muutos prosenttiyksikköinä 2024-2023 (negatiivinen %-yksikkö tarkoittaa, että luomun osuus on pienentynyt; positiivinen, että luomun osuus on kasvanut)
2023 2024 Ero %-yks. Kasvi
67.9 % 62.3 % -5.6 % Vehnä yhteensä
64.6 % 64.0 % -0.6 % .Syysvehnä
66.5 % 60.6 % -6.0 % .Kevätvehnä
76.9 % 63.5 % -13.4 % Ruisvehnä
56.1 % 47.4 % -8.7 % Ruis
66.3 % 61.9 % -4.4 % Ohra yhteensä
64.7 % 63.1 % -1.6 % .Rehuohra
71.0 % 58.1 % -12.8 % .Mallasohra
99.2 % 52.5 % -46.7 % .Syysohra
64.6 % 59.4 % -5.2 % Kaura
78.3 % 85.9 % 7.7 % Seosvilja yhteensä
80.7 % 75.7 % -5.0 % .Seosvilja (vain vilja)
82.8 % 127.1 % 44.3 % .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
132.1 % 80.0 % -52.1 % Tattari
75.4 % 67.6 % -7.7 % Rypsi ja rapsi yhteensä
77.5 % 73.1 % -4.4 % .Rypsi yhteensä
64.6 % 72.5 % 7.9 % ..Kevätrypsi
113.4 % 92.9 % -20.5 % ..Syysrypsi
76.5 % .......... .......... .Rapsi yhteensä
.......... .......... .......... ..Kevätrapsi
.......... .......... .......... ..Syysrapsi
47.7 % 33.3 % -14.4 % Öljypellava
67.1 % 54.9 % -12.2 % Öljyhamppu
.......... .......... .......... Kumina
52.5 % 41.3 % -11.2 % Peruna yhteensä
65.5 % 48.6 % -16.8 % .Ruokaperuna
.......... 70.2 % .......... .Varhaisperuna
.......... .......... .......... .Ruokateollisuusperuna
47.6 % 36.3 % -11.3 % .Tärkkelysperuna
53.3 % .......... .......... .Muu peruna
.......... .......... .......... Sokerijuurikas
80.4 % 81.3 % 0.9 % Herne
92.9 % 85.3 % -7.6 % .Ruokaherne
78.3 % 82.5 % 4.3 % .Rehuherne
142.6 % 91.4 % -51.1 % Herne, säilörehu
89.1 % 76.2 % -12.9 % Härkäpapu
309.3 % 203.8 % -105.5 % Härkäpapu, säilörehu
47.6 % 50.0 % 2.4 % Timotein siemen
112.7 % 83.9 % -28.8 % Kuivaheinä
62.4 % 58.9 % -3.5 % Säilörehu yhteensä
62.3 % 59.0 % -3.3 % .Esikuivattu säilörehu
66.0 % 56.7 % -9.4 % .Tuoresäilörehu
36.2 % 61.7 % 25.6 % Tuorerehu
88.8 % 89.4 % 0.5 % Tuorevilja yhteensä
65.1 % 73.6 % 8.4 % .Kokoviljasäilörehu
80.2 % 72.4 % -7.8 % .Tuoresäilövilja
90.5 % 70.2 % -20.3 % Vihantavilja säilörehuksi
Kiitos, Jarrumies, tuosta selvityksestäsi.
Hyvin systemaattisesti näyttää luomun osuus vähentyneen. Ennestään vähäisestä.
Koska olen "perunafani" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43282#msg43282), otan siitä esiin tämän:
Quote-16.8 % .Ruokaperuna
Hyvin vähäinen ruokaperunan osuus pienentyi vielä tuon verran.
Luke itse kertoo sanallisesti:
QuoteLuomutuotannon kasvu tasaantui
Suomen kokonaisviljasadosta noin neljä prosenttia oli luomutuotantoa. Kaura on selvästi tuotetuin luomuvilja. Sen 91 miljoonan kilon sato kattaa suurimman osan noin 140 miljoonan kilon kokonaisluomuviljasadosta. Ruissadostamme myös tänä vuonna kymmenys eli reilu neljä miljoonaa kiloa oli luomuviljaa.
(lihav. HJ)
Voiko sanoa, että ajoitus on kuitenkin kohdallaan. Luomun kysynnän kasvu on ihan varmasti taittunut:
Quote from: Heikki Jokipii on 21.02.25 - klo:03:39
Eli se, että (kaikesta tuosta yrityksestä huolimatta) luomun myynti on jo kolme vuotta ollut laskussa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg43126#msg43126).
Mitäpä sitä sitten turhaan tuottamaankaan! 8)
PS. "Kasvu" "tasaantui"? Pro Luomun koosteessa 2023 (s. 7) todettiin:
Quote• Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2023
yhteensä 142 miljoonaa kiloa, joka oli 21 %
vähemmän kuin vuonna 2022. Luomusadon
määrään heijastui haastavat sääolosuhteet.
• Koko Suomen viljasadosta luomua oli 5 %.
Tuossa ei ollut kasvua. Ja vielä huonommin meni siis vuonna 2024.
Tähän asti Ruokavirastokin nyt julkisti:
Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/)
QuoteTilastot
Vuosi 2024
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Eli puutarhakasvit. Luomueläimet puuttuvat vielä. Tarkastellaan. Kommentoidaan.
Luomuperunan viljelyala on vähentynyt rajusti, 45 % koko maassa.
Mutta erityisen rajua oli väheneminen Etelä-Pohjanmaalla, peräti 68 %. Etelä-Pohjanmaa oli tärkein luomuperunan tuotantoalue. Ei ole enää. Pohjanmaa, pysymällä paikallaan, meni ohi.
Tarhaherne jatkoi edellisvuotista laskuaan, nyt vähennystä 43 %.
PS. 25.02.2025. Tarhaherneen osalta voimme viitata viimevuotiseen kommenttiimme (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38060#msg38060). Juuri Uudellamaalla pudotus oli viime vuonnakin dramaattinen 77 %.
Ainoa HeVi-tuote, jossa viljelyalaa luomuna oli lisätty, oli omena +13 %. Mutta tätä pienemmästä siinä edellisenä vuonna lähdettiin:
Quote from: Heikki Jokipii on 03.09.20 - klo:08:42
Vuoteen ei ilmeisesti ole tarvinnut luomuomenista paljon puhua. Jos v. 2019 luomusato oli seuraava:
Omena 116 000 kiloa. Suomalaista kohti 21 grammaa. Yksi omenaviipale.
Kun tuon kasvin viljelyalassakaan ei ole ollut trendiä ylöspäin, luultavasti tänä vuonnakin vähittäiskauppoihin asti kotimainen luomuomena päätyy harvoin. Ja jos kuulemme, että luomuedelmiä menee kaupaksi hyvin, ne eivät ole omenia. Eivät ainakaan kotimaisia
Vuonna 2023 luomuomenaa tuotettiin 109 000 kiloa.
Nyt Ruokavirasto kerkesi ennen tätä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949). Joka viime vuoteen verrattuna viipyy vähän:
QuoteTilaston seuraava julkistus 18.3.2025
Ruokaviraston taulukosta Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf) laskin eri luomukasvien pinta-alojen suhteellisen osuuden kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
Ikävää, että Ruokavirasto antaa yhä taulukkonsa vain pdf:inä. Niistä vaatii töitä tehdä ensin excel, josta sitten voi työstää jatkoanalyysejä.
Taulukosta näkyy, että nurmi (ja kesanto), jotka eivät tuota ihmisille syötävää, hallitsevat jatkuvasti "luomuviljelyä". Niiden yhteisosuus on koko ajan ollut yli 60 %, keskimäärin 2/3 on niitä.
Nurmi hallitsee taulukkoa niin, että muiden osuuksien suuruuden muutosta ei yhdellä silmäyksellä huomaa. Esimerkiksi vaikkapa rukiin pieni osuus (2,3%) vuonna 2016 on supistunut alle puoleen (1,1%) vuonna 2024. Härkäpavun, josta vielä kymmenisen vuotta sitten odotettiin luomun "menestystarinaa", ala on supistunut alle puoleen, 1,4 prosentista 0,6 prosenttiin.
Taulukko Luomukasvien pinta-alojen suhteellinen osuus (%) kaikkien luomun vilja- ja nurmikasvien yhteisalasta 2016-2024
2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 Luomukasvi
1.1 % 1.9 % 1.6 % 1.8 % 1.7 % 1.8 % 1.3 % 1.5 % 2.3 % Ruis
2.3 % 2.8 % 3.1 % 3.3 % 3.0 % 2.7 % 2.6 % 2.3 % 2.5 % Vehnä
15.5 % 15.3 % 15.4 % 14.3 % 14.5 % 13.0 % 13.8 % 15.0 % 14.4 % Kaura
3.0 % 3.3 % 2.9 % 2.8 % 3.9 % 2.9 % 2.7 % 2.4 % 2.5 % Ohra
3.5 % 3.8 % 4.8 % 5.0 % 5.4 % 5.2 % 5.4 % 5.3 % 5.3 % Seosvilja
2.0 % 2.3 % 1.7 % 1.4 % 1.7 % 1.1 % 0.8 % 1.1 % 1.0 % Herne
0.6 % 0.7 % 0.9 % 1.0 % 1.4 % 1.3 % 1.2 % 1.4 % 1.4 % Härkäpapu
2.1 % 2.0 % 1.6 % 1.4 % 0.9 % 0.9 % 0.8 % 0.7 % 0.8 % Rypsi
61.8% 59.5% 60.0% 61.1% 60.3% 63.0% 63.5% 61.9% 60.5% Nurmi
1.9 % 1.7 % 1.8 % 1.2 % 1.8 % 1.7 % 1.5 % 1.6 % 2.3 % Kesanto
6.1 % 6.5 % 6.3 % 6.0 % 5.5 % 6.4 % 7.9 % 5.6 % 9.2 % Muut luomukasvit
100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % 100.0 % Luomu yht.
Luke julkaisi tänään lihan kokonaistuotantoluvut ja erillisessä taulukossa luomulihan tuotantoluvut.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-2024
Alla olevat kaksi taulukkoa perustuvat Luken taulukkoihin Lihan kokonaistuotanto vuosittain ja Luomulihan tuotanto vuosittain.
Alla olevaan taulukkoon 1 on laskettu kilomääräisten tuotantolukujen (taulukko 2) perusteella luomulihan osuudet.
Muutama huomio.
Luomun siipikarjalihan tuotanto on niin minimaalista, että sitä ei edes näytetä tilastoissa vuoden 2016 jälkeen. Sitä ennen se oli yksi tai kaksi tuhannesosaa koko siipikarjanlihan tuotannosta. Luomun sianlihan osuus on viimeiset seitsemän vuotta 2018-2024 ollut neljä tuhannesosaa. Naudanlihan tuotannon osuus luomussa on ollut viimeiset neljä vuotta 4,0-4,3 prosenttia koko sianlihan tuotannosta.
Parhaiten luomu on menestynyt lampaanlihassa, vuonna 2021 sen osuus oli korkeimmillaan 24,2%, mutta on sen jälkeen laskenut (21,0% 2024). Lampaanlihan tuotanto on kuitenkin kilomääräisesti hyvin pientä luomussa: vuonna 2024 vain 0,22 miljoonaa kiloa, joka oli kaikesta luomulihan tuotannosta vain 4,9% vuonna 2024.
Taulukko 1 Luomun osuus (%) lihan kokonaistuotannosta vuosina 2012-2024
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipikarja
2012 2.1 % 0.2 % 10.5 % ..
2013 2.4 % 0.4 % 17.3 % 0.0 %
2014 2.6 % 0.4 % 20.2 % 0.1 %
2015 3.4 % 0.4 % 21.6 % 0.2 %
2016 3.4 % 0.5 % 24.1 % 0.1 %
2017 3.0 % 0.5 % 23.7 % ..
2018 3.0 % 0.4 % 23.7 % ..
2019 3.0 % 0.4 % 22.8 % ..
2020 3.9 % 0.4 % 23.6 % ..
2021 4.0 % 0.4 % 24.2 % ..
2022 4.0 % 0.4 % 21.2 % ..
2023 4.2 % 0.4 % 19.6 % ..
2024 4.3 % 0.4 % 21.0 % ..
Taulukko 2
Lihan kokonaistuotanto (milj. kg) Luomulihan tuotanto (milj. kg)
Vuosi Naudat Siat Lampaat Siipik. Naudat Siat Lamp. Siipikarja
2012 81.18 192.94 0.95 107.41 1.71 0.45 0.10 ..
2013 81.19 194.60 0.98 111.09 1.96 0.71 0.17 0.03
2014 83.07 186.13 1.09 113.37 2.13 0.67 0.22 0.08
2015 86.49 191.99 1.25 117.36 2.95 0.72 0.27 0.21
2016 86.72 190.16 1.33 125.41 2.91 0.95 0.32 0.18
2017 86.08 181.58 1.35 128.87 2.62 0.84 0.32 ..
2018 87.05 168.93 1.52 135.32 2.61 0.74 0.36 ..
2019 87.75 171.18 1.49 139.12 2.67 0.76 0.34 ..
2020 87.10 175.80 1.44 145.32 3.36 0.73 0.34 ..
2021 86.25 176.08 1.32 147.16 3.46 0.77 0.32 ..
2022 84.57 170.48 1.32 147.13 3.42 0.73 0.28 ..
2023 85.39 158.78 1.12 143.58 3.55 0.59 0.22 ..
2024 86.51 160.91 1.05 148.67 3.69 0.59 0.22 ..
Luken taulukoiden viitteissä on seuraavat kommentit:
Lihan kokonaistuotanto: Teurastusmäärät sisältävät myös luomuteurastusmäärät.
Luomueläinten teurastusmäärät vuonna 2024 eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2017-2023 tietoihin.
Vuonna 2024, ja myös vuosina 2012-2016, tiedot sisältävät kaikki luomueläinten teurastukset riippumatta siitä onko liha lähtenyt teurastamolta kulutukseen luomuna vai tavanomaisena.
Vuosina 2017 -2023 määrät sisältävät pääosin vain lihan, joka on lähtenyt teurastamoilta kulutukseen luomuna.
Luken tilastosta Meijerimaidon tuotanto laskettu seuraava taulukko:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2024
Taulukko Meijerimaidon tuotanto, luomumaidon osuus vuosina 2015-2024
Vuosi Luomumaidon osuus
2015 2.33 %
2016 2.38 %
2017 2.72 %
2018 3.02 %
2019 3.27 %
2020 3.45 %
2021 3.67 %
2022 3.75 %
2023 3.44 %
2024 3.17 %
Suurin osuus luomumaidolla oli 3,75% vuonna 2022, jonka jälkeen laskua 3,17 prosenttiin vuonna 2024. Hyvin ei mene luomumaidollakaan.
Luken taulukosta Kananmunien kokonaistuotanto laskettu seuraavat luomumunien osuudet.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2024
Taulukko Luomun osuus kananmunien tuotannosta vuosina 2005-2024
Vuosi A-luokka
2005 2.27 %
2006 2.23 %
2007 2.16 %
2008 2.15 %
2009 2.62 %
2010 2.76 %
2011 2.58 %
2012 3.70 %
2013 4.09 %
2014 4.54 %
2015 4.70 %
2016 4.97 %
2017 5.69 %
2018 6.72 %
2019 7.51 %
2020 7.46 %
2021 7.37 % B-luokka AB-luokat yht.
2022 8.48 % 5.13 % 8.23 %
2023 6.35 % 5.30 % 6.28 %
2024 6.63 % 4.49 % 6.47 %
Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.
Ei mene hyvin luomumunillakaan.
Quote from: Jarrumies on 26.02.25 - klo:15:20
Parhaiten luomu on menestynyt lampaanlihassa, vuonna 2021 sen osuus oli korkeimmillaan 24,2%, mutta on sen jälkeen laskenut (21,0% 2024). Lampaanlihan tuotanto on kuitenkin kilomääräisesti hyvin pientä luomussa: vuonna 2024 vain 0,22 miljoonaa kiloa, joka oli kaikesta luomulihan tuotannosta vain 4,9% vuonna 2024.
Minä tykkään jakajana luvusta 5,6 miljoonaa (=Suomen väkiluku).
Luomulammasta siis tuotettiin ja syötiin n. 40 grammaa henkeä kohti.
Seuraavaan kierrokseen valmistaudutaan jo täyttä päätä:
Itä-Suomen viljelijätukien teemakoulutus: Ympäristösopimukset, luomuvalvonta ja -sitoumukset 27.3.2025 klo 13-15 (https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/ita-suomen-viljelijatukien-teemakoulutus-ymparistosopimukset-luomuvalvonta-ja-sitoumukset-27-3-2025-klo-13-15/)
Vaikka... no, en viitsi jankuttaa.
Taustalla on trendi, että muutamassa... noin 3 vuodessa luomutilojen määrä on vähentynyt noin 5 000:sta noin 4 000:een. Hiukan asiaa kompensoi tilakokojen kasvu.
Vanhempi MT:ssa:
Tiedätkö, miksi torstaisin ja laskiaisena syödään hernekeittoa? (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/d8736f75-b60d-489c-99df-0e82f6a8b2bb)
QuoteLaskiaistiistaina monessa kodissa syödään hernesoppaa.
Mutta (lisäykseni) tiedätkö, miksi se ei laskiaisena ollut luomuhernekeittoa?
No, selitys löytyy vuoden 2024 satotilastosta ja kalenterista:
Quote.Ruokaherne [luomu] 2,6 [miljoonaa kiloa]
Vuodessa. Se on suomalaista Arvo Keskistä kohti 464 grammaa. Kun laskiaistiistai oli vasta eilen, Arvo Keskinen oli jo aiempina torstai-päivinä syönyt oman osuutensa! 8)
Nyt vihdoin Ruokavirasto sai julkaistuksi kaiken minkä piti:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2024
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2024 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteeenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf)
Luomueläinmääriä saimme odottaa pisimpään. Yleiskuva, että lähes kaikissa oli tapahtunut vähentymistä vuodesta 2023. Poikkeuksena sika, jossa eläinmäärä oli kasvanut, vaikka tilojen lukumäärä oli vähentynyt*). Myöskin munivissa kanoissa oli lisäystä. Mutta juuri edeltä:
Quote from: Jarrumies on 26.02.25 - klo:20:55
Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.
Ei mene hyvin luomumunillakaan.
______
*) kaupan puolella luomusikabisneksen keskittymisestä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg42090#msg42090) on jo saatu vihjeitä.
Joitakin havaintoja voidaan tehdä tästäkin:
Luomueläinmäärien yhteeenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf) (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lelain2024.pdf)
Sen mukaan luomumunien tuotanto on vankasti keskittynyt Varsinais-Suomeen. Yli puolet luomussa olevista munintakanoista on siellä.
Aivan yhtä selvä ei ole keskittyminen luomusikataloudessa. Noin puolet luomulihasioistakin löytyy Varsinais-Suomesta.
Luomulampaat ja -naudat jakaantuvat sitten tasaisemmin koko maahan. Niin, kaikki Suomen luomubiisonit löytyvät Kaakkois-Suomesta! ;D
Harvinaisempien luomueläinten kohdalla tieto usein puuttuu. Tietoturvasyistä? Luomubroilerin kohdallakaan emme saa eläinmääräarviota enää vuodeltä 2024.
Eiköhän meidänkin pitäsi lausua?
Hallituksen esitysluonnos laeiksi Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain muuttamisesta lausunnolle (https://mmm.fi/-/hallituksen-esitysluonnos-laeiksi-luonnonvarakeskuksesta-annetun-lain-ja-ruoka-ja-luonnonvaratilastoista-annetun-lain-muuttamisesta-lausunnolle)
QuoteLuonnonvarakeskuksesta annettua lakia ja ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi, jotta ne vastaisivat paremmin Luonnonvarakeskuksen tarpeita ja nykyistä toimintaa. Ehdotus lakimuutoksista on lausunnolla 6.3. " 17.4.2025.
Nyt minulla ei ole mitään keskeistä ehdotusta tai linjanvetoa, mutta yhtä ja toista (pientä) on jo tässäkin triidissä tullut esille. Mm. osin päälekkäisestä työstä. Luken ja Ruokaviraston tilastoja voisi varmaan osin yhdistää.
QuoteLuomueläinmääriä saimme odottaa pisimpään. Yleiskuva, että lähes kaikissa oli tapahtunut vähentymistä vuodesta 2023. Poikkeuksena sika, jossa eläinmäärä oli kasvanut, vaikka tilojen lukumäärä oli vähentynyt*). Myöskin munivissa kanoissa oli lisäystä. Mutta juuri edeltä:
Quote from: Jarrumies on 26.02.25 - klo:20:55
Luomumunien tuotannon osuus oli suurimmillaan vuonna 2022, jonka jälkeen etenkin A-luokan luomumunien osuus romahti 8,5 prosentista vuoden 2024 6,6 prosenttiin.
Ei mene hyvin luomumunillakaan.
Asia selittyy sillä, että pienimmillään luomumunien tuotanto oli 2023 ja nousi hieman vuonna 2024 kuten tapahtui pientä kasvua myös munivissa luomukanoissa 2024, ks. alla luomumunien tuotanto:
A-luokka
2021 7.37 % B-luokka AB-luokat yht.
2022 8.48 % 5.13 % 8.23 %
2023 6.35 % 5.30 % 6.28 %
2024 6.63 % 4.49 % 6.47 %
Perinteeksi (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) jo muodostuneeseen tapaan. Täältä (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/4b6fd953-6a40-4ebe-b2ea-dce34cb50615?lang=fi) ja Pro Luomun pohjaan:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2024 2023 2022 2021
Tarhaherne 125 81 349 344
Valkokaali 786 719 686 758
Porkkana 2471 2245 2697 2497
Sipuli 199 366 549 318
Tomaatti .. 446 906 826
Kurkku .. 321 262 162
Marjat 620 533 669 728
Omena 205 109 78 151
Erityisesti kurkussa odotimme suoranaista lässähdystä. Se ei tuossa näy kun sen ja tomaatin osalta tieto Lukelta " puuttuu!?
Muissa vihanneksissa ei kovin dramaattisia muutoksia ollut. Sipulin määrän noin puolittuminen voidaan huomata. Tarhaherneessä suuri osa lienee korvautunut pelloilla kasvatetuilla (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg42133#msg42133). Mutta edelleen määrät ovat tavattoman pienia suhteessa noin viiden ja puolen miljoonan väkilukuumme.
Erikseen otamme vielä luomumansikat: 198 000 kiloa. Siihen nähden että niitä oli tarjolla vain 35 grammaa suomalaista kohti (noin yksi tai kaksi mansikkaa), aikamoinen meteli asiasta saatiin nostettua vuonna 2024.
Edellisen rinnalle tietoa Suomen koko puutarhasadosta:
Viime vuonna avomaalla kasvoi eniten tarhahernettä " kiloissa mitattuna ohi kirii toinen kasvi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/16ef52ff-5655-4921-a720-45e08b50296c)
QuoteViime vuonna pinta-alallisesti tärkein avomaavihannes oli tarhaherne, jota viljeltiin lähes 4 000 hehtaarilla. Määrästä runsas 1 500 hehtaaria oli pakastehernettä. Hernesatoa kertyi kaikkiaan kahdeksan miljoonaa kiloa.
Kiloilla mitattuna avomaan ykköskasvi oli porkkana, jota nostettiin yhteensä lähes 76 miljoonaa kiloa. Porkkanahehtaareita oli runsas 1 700.
Porkkanan jälkeen kakkosena tuli ruokasipuli. Sen sato oli viime vuonna runsas 29 miljoonaa kiloa, hehtaareita oli noin 1 200.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Luonnonvarakeskus Luken puutarhatilastosta.
Samoja vihanneksia. Tavanomaisella puolella näitäkin löytyy:
QuoteKasvihuonetuotannon ykkösvihannes oli kurkku, jota tuotettiin lähes 54 miljoonaa kiloa. Kakkospaikkaa piti tomaatti 41 miljoonalla kilolla.
Se oli MT. Tässä Luken arvio puutarhavuodesta:
Puutarhavuosi 2024 oli poikkeuksellinen " talvi kohteli kaltoin mansikkaa, vihannessato oli hyvä ja omenasato ennätyksellinen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/puutarhavuosi-2024-oli-poikkeuksellinen-talvi-kohteli-kaltoin-mansikkaa-vihannessato-oli-hyva-ja-omenasato-ennatyksellinen)
Ja täältä Luken tarkemmat tiedot:
Puutarhatilastot 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot/puutarhatilastot-2024)
Noita lukuja katsoessa vielä korostuu luomupuutarhasadossa tämä:
Quote from: Heikki Jokipii on 18.03.25 - klo:11:36
Mutta edelleen määrät ovat tavattoman pienia suhteessa noin viiden ja puolen miljoonan väkilukuumme.
Täältä (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/2c8c6e61-b8fa-44f2-8595-b9fa9b2a622e?lang=fi) tieto, että valko- ja savoijinkaalia tuotettiin viime vuonna yhteensä 23 399 tuhatta kiloa. Luomuvalkokaalin 786 tuhannen kilon tuotanto tuntuu taas kovasti pieneltä. Prosenteissa sen osuus on n. 3,3 %.
Kaalina se on noin 140 grammaa suomalaista kohti. Vuodessa.
Ylipäänsä kaukana on se, että suomalaiset luomuvihanneksia ja -hedelmiä syömällä yhtään tulisivat lähemmäs ravintosuositusten (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg34932#msg34932) normeja.
Seuraavaa kierrosta puuhataan jo täyttä päätä:
https://www.facebook.com/keskisuomenmaaseutu/posts/torstaina-luvassa-luomua-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6sopimuksia-%EF%B8%8Fkoulutuswebinaari-kertaa-keskei/1059183449566475/
QuoteKeski-Suomen maaseutu
16 t ·
Torstaina luvassa luomua ja ympäristösopimuksia ☘️🐄
Koulutuswebinaari kertaa keskeiset asiat luomusitoumuksista ja ympäristösopimuksista. Ilmoittaudu ennakkoon tai liity suoraan linjoille to 27.3. klo 10-12.30. 👉 https://maaseutuverkosto.fi/tapahtumat/luomu-ja-ymparistosopimuskoulutus/
Voisi olla kohtuullista, että tänä vuonna luomusitoumusten määrästä, ja muustakin kiinni lyödystä annettaisiin tietoa heti kun sitä on (yhteenvetotietona) annettavissa. Eli jo keväällä.
Luomumaidon osuus ...
Meijerimaidon tuotanto muuttujina Kuukausi ja Tieto (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/e2934517-f6d2-464d-a6c8-90ddf994c0da?lang=fi)
... helmikuussa 2025 oli 3,15 %. Aika ennallaan, mutta osuuden kasvua ei ole havaittavissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43375#msg43375).
Tuossa muuten tulee siinäkin esille Ruokaviraston tiedon panttaamisen kohtuuttomuus. Tuotettu määrä selviää tietysti vasta sitä mukaa kun se on tapahtunut. Mutta kaikista luomussa olevista lypsylehmistä Ruokavirastolla on jo kauan ollut tieto. Mutta seuraavan vuoden maaliskuuhun (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43461#msg43461) siltä meni sen muille kertomiseen.
Tässä ovat kaikki päivämäärät, määräajat:
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-paivamaarat/peltotukien-paivamaarat-2025/
Niiden perusteella kaikki on viranomaisten tiedossa jo kesällä. Eikä Ruokavirastolla ole mitään kunnon syytä tietojaan pantata. Mutta tapahtuuko niin kuitenkin? Tänäkin vuonna? "Let's näkee", sanottaneen nykyisin.
Luomueläimienkin osalta (ehkäpä vielä ihan erityisesti) kysyntä täytyy tietää ja tiedetään jo hyvissä ajoin etukäteen:
Lihatalot valmistautuvat jo täyttä päätä joulun kinkkusesonkiin " ”Sitä eivät muoti-ilmiöt hetkauta” (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/24d116fb-bd1c-43e1-98c2-d2a43c8c07cb)
QuoteVaikka juhannuskin tuntuu vielä kaukaiselta, on lihataloissa jo aloitettu jouluvalmistelut.
Tilaajalle
Vaikkapa tällaisesta syystä:
Elintarvikealan lakko alkaa tiistaina " työntekijät valmiina jatkamaan sikojen teurastusta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/e5b2a787-9a54-4388-af20-7d8a7a1ece13)
QuoteTiistaina alkavan lakon ulkopuolelle jäävät broileriteurastamot, sillä nopeasti kasvavien lintujen teurastusaika on tarkka.
Kuntosen mukaan työntekijät ovat myös valmiita teurastamaan sikoja, jos Ruokavirasto niin edellyttää ja työnantaja pyytää. Paloittelu ja jalostus tehtäisiin lakon jälkeen.
Luomubroilereista meillä on oma triidinsa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg43463#msg43463). Josta tieto, että toiminta on supistunut niin pienimuotoiseksi, ettei tuotakaan ongelmaa varsinaisesti ehkä ole.
Mutta
jo nyt lihatalojen täytyisi tietää, paljonko luomusikoja on ensi jouluksi käytettävissä.
Quote from: Heikki Jokipii on 18.03.25 - klo:11:36
Erityisesti kurkussa odotimme suoranaista lässähdystä. Se ei tuossa näy kun sen ja tomaatin osalta tieto Lukelta " puuttuu!?
Luke on sittemmin
täydentänyt tilastoaan.
Eli uudestaan. Ja jo perinteeksi (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg37949#msg37949) jo muodostuneeseen tapaan. Täältä (https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/4b6fd953-6a40-4ebe-b2ea-dce34cb50615?lang=fi) ja Pro Luomun pohjaan:
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg) 2024 2023 2022 2021
Tarhaherne 125 81 349 344
Valkokaali 786 719 686 758
Porkkana 2471 2245 2697 2497
Sipuli 199 366 549 318
Tomaatti 97 446 906 826
Kurkku 79 321 262 162
Marjat 620 533 669 728
Omena 205 109 78 151
Eli
kummankin osalta tapahtui tuo lässähdys. Kurkun kohdalla se oli odotettavissa. Mutta tomaatinkin (?!).
Nyt nuo luvut vasta kunnolla hätkähdyttävät. Pienuudellaan. Vuonna 2024 tuotettiin siis "Arvo Keskiselle" 14 grammaa luomukurkkua. Lukija voi itse arvioida sen viipaleina.
Tomaatinkin osalta puhumme viipaleista (17 grammaa). Emme edes yhdestä tomaatista. Tuo luomutomaatin vähäisyys tuli meillekin vähän puun takaa. Luomutomaatteja kun on aika hyvin näyttänyt olevan kotimaisinakin kaupoissa tarjolla. Jotain on siellä tarjontatriidissä jäänyt huomaamatta?
***
Osaa kuvitella, miten ikävää Pro Luomulla on raportoida tuosta alamäestä, kun se julkaisee vuosiraportinsa 2024. Ja mielenkintoista, löytyykö siinä lopulta asialle jonkinlainen selitys.
Se, mikä vielä puuttuu, on arvioida kiloina, paljonko "Arvo Keskinen" sai kotimaisia luomuvihanneksia ja -marjoja ja -hedelmiä vuonna 2024.
Luomupuutarhaviljelystä saamme 125+786+2471+199+97+79+620+205 eli 4 582 tuhatta kiloa. Se jaettuna 5,6 miljoonalla on 0,8 kiloa.
Jos kaikki suomalaiset olisivat fanaattisia luomuihmisiä, vihannes- marja- ja hedelmäsuositus (puoli kiloa päivässä) siis täyttyisi vain noin 2 päivän osalta.
Herneiden osalta täytyy vielä arvioida peltoviljelystä lisää (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg42133#msg42133) tuohon, sanokaamme puolisen kiloa. Eli noin 2,5-3 päivää, suositusten mukaan syöden.
***
Lisääkin luvuilla voisi leikitellä. Ja leikkiä toki laskien sanoa, että tyypillinen luomudieetin seuraus on keripukki (https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/2adf02c3-76c4-4418-aa7b-7f5fb65e4b06).
Näin meillä alkaa taas olla etuajassa koossa kaikki se tieto, jota Pro Luomun raporttiin vuodesta 2024 on tulossa.
Näinhän oli viime vuonnakin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg38347#msg38347). Ja edellisenä vuonna.
Juuri edellä oli luomupuutarharhatuotanto.
Luomuviljantuotanto on myös käsitelty. Samoin eläintalous, luomuliha, -maito ja -kananmunat.
Luomukeräilystä taitaa vielä puuttua tietoa.
Kysynnästä eli kaupastakin meillä on jo melkoisen tarkat tiedot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg43126#msg43126).
Quote from: Heikki Jokipii on 05.04.25 - klo:02:10
Niiden perusteella kaikki on viranomaisten tiedossa jo kesällä. Eikä Ruokavirastolla ole mitään kunnon syytä tietojaan pantata. Mutta tapahtuuko niin kuitenkin? Tänäkin vuonna? "Let's näkee", sanottaneen nykyisin.
Marraskuussa tulee Ruokaviraston mukaan (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/maksuaikataulu/) maksuun:
QuoteLuonnonmukaisen tuotannon korvaus (2025)
kotieläinkorotus maksetaan vuonna 2026
maksuosuus noin 75 %
Hyvissä ajoin tuota ennen on täytynyt olla selvää, kenelle maksetaan ja mitä ja mistä.
Peruna täytyy ottaa edellisiin laskelmiin mukaan. Ellei muuten niin sen yleisen (ja ymmärrettävän " perunassa on hurjasti vitamiineja!) perustelun vuoksi, että suuri osa kansalaisista kuvittelee syödessään perunaa syövänsä kasviksia ja täyttävänsä tuota em. puolen kilon päivänormia.
Tuotetun määrän kertoo satotilasto (https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024):
QuoteLuomuperuna 5,7 miljoonaa kiloa (-33 %)
Niinpä Arvo Keskisen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43985#msg43985) osaksi tulee hyvinkin tarkkaan yksi (1) kilo luomuperunaa. Joka auttaa häntä täyttämään normia (tai kuvittelemaan niin tekevänsä) kaksi lisäpäivää. Tai tämä osin imperfektissä, vuodesta 2024 oli kyse. Mutta luultavasti syömme yhä tuon vuoden satoa.
Olisiko Luomuliitolla jo ennakkotietoa tai tuntumaa
seuraavasta kieroksesta, kun se ottaa kantaa ja kirjoittaa näin:
Luomun tuet luomulle. Luomuliiton kevätkokous otti kantaa (https://www.luomuliitto.fi/edunvalvonta/luomun-tuet-luomulle-luomuliiton-kevatkokous-otti-kantaa)
QuoteLuomuliiton kevätkokous ilmaisi syvän huolensa siitä, että luomulle korvamerkityt maataloustuet uhkaavat jäädä käyttämättä ja valua muuhun käyttöön.
Vaikka valtion virallisena tavoitteena on lisätä luomuviljelyn osuus 20 prosenttiin viljelyalasta vuoteen 2027 mennessä, kuluvalla CAPkaudella kehitys on kulkenut aivan päinvastaiseen suuntaan. Kevätkokous vaatii, että luomulle varatut varat käytetään luomun tukemiseen.
Nythän Luomuliiton jäsenille, jotka jo ovat luomuviljelijöitä, ei ole erityistä hyötyä siitä, jos pienille markkinoille tulee lisää kilpailijoita. Mutta perinteisestikin Luomuliitto on kuitenkin tuollaisen huolensa ilmoittanut.
Samassa kannanotossa mukana olevat puheet omavaraisuudesta ovat suorastaan irvokkaita, kun edeltä tiedämme, kuinka vähäisen määrän syötävää luomuviljely Suomessa tuottaa.
Luken uusimman julkistuksen mukaan luomumaidon osuus on yhä vain noin 3,1 prosenttia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43375#msg43375).
Melkoisen hurja on ero luomunurmen suureen määrään ja osuuteen nähden.
MT myös kertoi:
Etujärjestö: Luomuviljelyyn varatut rahat uhkaavat valua pois. Luomuviljelijöiden osaamista ei olisi varaa menettää (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/a18fcc4c-d2ae-4aeb-ad30-0b1e16beafb3)
QuoteLuomutuotanto parantaa kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta ja omavaraisuusastetta. Luomutuet uhkaavat nyt kuitenkin valua muualle, järjestö varoittaa.
Tilaajalle
Hesarin pääkirjoitusta myöten:
Jauhelihapula on monen tekijän summa, eikä ongelma ratkea nopeasti (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011212146.html)
Radion uutisissa kerrottiin, että tilojen suoramyynti on lisääntynyt.
Haastateltuna oli luomutilallinen.
Luomutilat eivät kyllä asetelmaa juuri muuta, jos luomunautaa tuotetaan alle kilo, noin 634 grammaa vuodessa (2023) suomalaista kohti.
Ei ole luomumunissakaan mitään tapahtunut:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/c6adf8cd-ae59-45b7-ac36-7c95f70d8f2d?lang=fi
Maaliskuussa munia (kiloina) yhteensä 6 449 897. Joista luomumunia 431 321. Eli noin 6,7 prosenttia.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.05.25 - klo:06:03Hesarin pääkirjoitusta myöten:
Jauhelihapula on monen tekijän summa, eikä ongelma ratkea nopeasti (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011212146.html)
Radion uutisissa kerrottiin, että tilojen suoramyynti on lisääntynyt.
Haastateltuna oli luomutilallinen.
Luomutilat eivät kyllä asetelmaa juuri muuta, jos luomunautaa tuotetaan alle kilo, noin 634 grammaa vuodessa (2023) suomalaista kohti.
Harri Hovi, edellinen Pro Luomun vetäjä, ei myöskään tässä ottanut millään tavalla luomua esille:
Kesko haluaa löytää ratkaisun jauhelihapulaan nopeasti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/86bd2f7c-add5-4a65-9e6d-d3fc530921bb)
Luomuväki on kuitenkin ymmärtävinään jotain asiasta:
Kolumni: Miksi jauheliha loppuu kaupoista? (https://www.luomuliitto.fi/ajankohtaiset/kolumni-miksi-jauheliha-loppuu-kaupoista)
QuoteKolumni julkaistaan Luomulehden numerossa 3/2025.
Tuore idea (MT:ssä) jauhelihakriisiin:
Lukijalta: Futuurikauppa voisi pelastaa kotimaisen naudanlihantuotannon (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/4c217cd7-de12-4150-89bc-897d97def822)
QuoteSiksi ehdotan: otetaan käyttöön naudanlihan futuurikauppa. Kauppa tai tukkuri ostaisi osan tulevasta tuotannosta ennakkoon. Tuottaja saisi kassavirtaa ja uskoa tulevaan. Kauppa varmistaisi toimitukset. Kyse voisi olla vain osasta tuotantoa, loput jäisi vapaasti myytäväksi
Mutta ehdotus on mielenkiintoinen muutoinkin. Eikö sitä voisi soveltaa koko luomutuotantoon. Luomua tuotettaisiin tuon mekanismin kautta sen verran kuin sitä kauppa arvioi saavansa kaupaksi?
Ajatukseni laukkaa eteenpäin. Siihen hintaan, minkä kuluttajat siitä suostuvat maksamaan. Jatkossa luomulta voitaisiin poistaa kaikki erityinen tuki? Myös olisi yksinkertaista siirtää luomuvalvonta Luomuliitolle?
Quote from: Heikki Jokipii on 28.04.25 - klo:04:00Luken uusimman julkistuksen mukaan luomumaidon osuus on yhä vain noin 3,1 prosenttia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43375#msg43375).
Melkoisen hurja on ero luomunurmen suureen määrään ja osuuteen nähden.
Siinä samoissa se pysyi huhtikuussakin. 3,1 prosenttia.
Luken suhdannekatsauksesta:
QuoteParhaimmillaan kasvihuonekurkun tuotannossa päästään reilusti yli 200 kilogramman neliösatoihin. Tämä tarkoittaa yli kahta miljoonaa kiloa hehtaaria kohden, toteaa yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Lukesta.
Luomukurkun vähäinen sato vuonna 2024 (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43925#msg43925) tuntuu tuon tiedon valossa jopa mysteeriltä. Vaikka tiedämmekin tuotannon välillä olleen keskeytyksissä.
Täältä jännä tieto:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ennakollinen-syyskylvoala/ennakollinen-syyskylvoala-ja-suorakylvoalat-2024)
QuoteSyksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 5 500 maatilaa, joista noin 700 oli luomutiloja. Kasvukaudella 2025 toteutuvat viljelyalat ovat saatavilla Käytössä oleva maatalousmaa- tilastossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2025.
(lihav. HJ)
Olisiko niin, ettei meidän enää tänä vuonna tarvitse kärsiä Ruokaviraston viivyttelystä? Toisaalta tuossa ei luvata välttämättä mitään esim. luomuvihannesten viljelyaloista. Tai luomueläinten lukumääristä.
MT:
Porkkanakempit nousemassa siivilleen Etelä-Suomessa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/95ad4633-8986-4851-a0dc-cce71ffa2e7f)
QuoteKempin imentä aiheuttaa porkkanan lehtien sykeröitymisen, juurten parroittumisen ja kasvin kasvun pysähtymisen. Lehdet muuttuvat persiljamaisiksi, kasvit jäävät kitukasvuisiksi, ja sato pieneksi.
Kemppejä vastaan kasvustot voi suojata harsoilla ja verkoilla, jotka levitetään heti kylvön jälkeen. Hyönteisten määrää tarkkaillaan liimapyydysten avulla. Kun kemppejä on yksi kappale pyydystä kohden viikon tarkkailuaikana, on kemiallinen torjunta tarpeen.
(lihav. HJ)
Wikipedia täsmentää kemiallista torjuntaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkanakemppi
QuotePorkkanakempin torjuntaan sopivat pyretroidit. Luomupelloilla torjuntaan voidaan käyttää kasvuston alkuvaiheessa harsoja ja myös luonnon pyretriiniä.
Pyretriinin status (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=821.msg6324#msg6324) pitäisi täällä meillä päivittää. Tässäkin asiassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=515.msg8628#msg8628).
***
Porkkana kasvaa Suomessa hyvin, jopa luomuna. Hehtaarisadot viime vuonna Luken mukaan:
Tavanomainen keskimäärin 43 tonnia hehtaarilta, luomu 38 tonnia.
Pieni hajurako jäi. Olisiko se porkkanakempin syytä? Tuossa ei ole huomioon otettu luomun latausalaa.
Tässä hintaero kaupassa:
Kotimaista porkkana 1 kg luomu
Kaikki Kotimaista-tuotteet
2,49
2,49 /kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kotimaista-porkkana-1-kg-luomu/6438574114092)
Porkkana 1kg
Kaikki Karotia-tuotteet
1,89
1,89 /kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/porkkana-1kg/6438460183195)
Näistä saaliista ei sitten mikään ole luomukalaa:
Yli 50 000 kalayksilöä jo tallennettu - tutustu Omakalan tilastoihin (https://www.luke.fi/fi/uutiset/yli-50-000-kalayksiloa-jo-tallennettu-tutustu-omakalan-tilastoihin)
QuoteOmakala-palvelun julkaisemisesta on kulunut 3 vuotta. Kattavat vesistöjen syvyys- ja kalastusrajoitustiedot sekä päiväkirjaominaisuus ovat tehneet siitä suhteellisen suositun, vaikka kehitettävää on. Palvelulla on käyttäjiä yli 21 000, ja määrä kasvaa noin 200 käyttäjällä viikossa.
Vaikka luultavasti osa noista kotitarvekalastajista yhä toisin luulee.
Harmi, että tässä on käymässä näin:
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2024? (https://www.luke.fi/fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2024)
QuoteRavintotasetilaston tekeminen loppuu
Ravintotasetilaston tekeminen loppuu ja tämä on tilaston viimeinen julkistus. Vanhat julkistukset vuodesta 2008 alkaen löytyvät edelleen tilastojen verkkosivuilta. Luken tilastotietokannasta löytyy tietoja elintarvikkeiden kulutuksesta vuodesta 1950 lähtien.
Mutta vielä kerran voimme taivastella, kuinka vähän tästä on luomua:
QuoteSuomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 130 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, reilut 87 kiloa viljaa, lähes 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 65 kiloa perunoita, 48 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Lihalajeista naudan ja siipikarjanlihan kulutus kasvoi. Kauraa on kulutettu paljon jo pitkään, mutta viime vuonna kulutus kasvoi ennätyslukemiin. Kalaa syötiin edellisvuotta vähemmän. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen ennakkotiedoista.
Maitoa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43284#msg43284)
Lihaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43374#msg43374)
Viljaa
No, puuroissa menee ehkä enemmän, mutta luomuleivän huono tilanne (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg44287#msg44287) on kyllä tässä yhteydessä tuotava esiin.
Luomukalaa 0 kiloa. Tietysti 0 prosenttiakin.
Kananmunia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg44306#msg44306). Eli luomumunien suhteellisen suuresta osuudesta huolimatta vain noin kilo per kansalainen.
Perunoita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg44016#msg44016)
Hedelmien määrää ja luomun osuutta on vaikea arvioida suuren tuonnin takia.
Vihanneksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43925#msg43925). Tai täältä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43985#msg43985)
Siipikarjan lihaa on luomuna, mutta hyvin vähän. On vielä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=721.msg43463#msg43463).
Quote from: Heikki Jokipii on 08.06.25 - klo:07:00Täältä jännä tieto:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2024 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ennakollinen-syyskylvoala/ennakollinen-syyskylvoala-ja-suorakylvoalat-2024)
QuoteSyksyllä kylvettyjen peltokasvien alat kysyttiin maatiloilta Luken satotilastokyselyssä, johon kuului noin 5 500 maatilaa, joista noin 700 oli luomutiloja. Kasvukaudella 2025 toteutuvat viljelyalat ovat saatavilla Käytössä oleva maatalousmaa- tilastossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2025.
(lihav. HJ)
Olisiko niin, ettei meidän enää tänä vuonna tarvitse kärsiä Ruokaviraston viivyttelystä? Toisaalta tuossa ei luvata välttämättä mitään esim. luomuvihannesten viljelyaloista. Tai luomueläinten lukumääristä.
Tämä oli kuitenkin pettymys.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/kaytossa-oleva-maatalousmaa/kaytossa-oleva-maatalousmaa-2024-lopullinen-ja-2025-ennakko
Luomualaa ei ollut siinä erikseen. Vaikka se oli kyselyssä mukana. Eli Ruokaviraston tilastoja on sittenkin odotettava.
Tämä on kyllä mainos. Otetaan se huomioon. Mutta emme voi olettaa, että se täysin valehtelee.
Perunalle 8280 Kg/ha sadonlisä lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoinnilla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/de292cb7-18a0-4f05-8d13-6277d5c74b16)
QuoteKesällä 2024 Yara, Syngenta ja Nordisk Alkali sekä ruokaperunan viljelijä Kimmo Mäkelä tekivät tilamittakaavassa testikäsittelyjä perunalla. Käsittelyt oli suunniteltu lannoituksen ja kasvinsuojelun optimoimiseksi tilan lähtökohdat huomioon ottaen. Perunaruton torjunta suunniteltiin resistenssin ehkäisyä silmällä pitäen.
Tuon testin taloudesta:
QuoteRuokaperunalla optimi-ohjelman antama sadonlisä 8280 kg/ha oli vakuuttava. Selittävänä tekijänä oli sekä tilanteeseen sopiva lannoitus, että sitä täydentänyt kasvinsuojelu. Tautitorjunta suojeli satopotentiaalin, eikä rikkakasvien torjunta häirinnyt kasvun alkuunlähtöä. Muutenkin olosuhteet olivat Kalajoella perunan kasvulle oikein hyvät.
Sadonlisän arvoksi määriteltiin 2068 euroa/ha. Lannoitusohjelman lisäkustannus oli 204 euroa/ha ja vastaavasti kasvinsuojeluohjelman lisäkustannus oli 217 euroa/ha. Kasvinsuojeluohjelma sisältää myös sen mukana ruiskutetut YaraVita-lehtilannoitteet. Lisäpanoksiin sijoitettu raha palautui 4,9 kertaisesti takaisin suuremman tilin mukana.
Keskimääräiset hehtaarisadot Luken mukaan vuonna 2024 olivat 31 190 tavanomainen ja 13 070 luomu. Tuossa testissä päästiin lähes 60 000 kilon hehtaarisatoon.
Minusta tällaisesta tutkimuksesta nyt puuttuu jotakin:
Luomutuotanto kannatti paremmin vuonna 2023 (https://luomuinstituutti.fi/luomutuotanto-kannatti-paremmin-vuonna-2023/?lang=fi)
Kun se näyttää täysin ohittavan korkeammat luomuhinnat. Ja myös luomun saamat tuet.
Luomuperunan ylistys Luomuinstituutilta (Marjo Hokka):
Keskikesän ja neitsytperunan juhlaa (https://luomuinstituutti.fi/keskikesan-ja-neitsytperunan-juhlaa/?lang=fi)
Mutta alkaa jo tällaisella kappaleella:
QuoteTarkastelin kotimaisia luomuperunan tuotantotilastoja ja hämmästyin, kuinka vähäistä on luomuperunan tuotanto. Vuonna 2024 vain 1 % perunan kokonaissadosta oli luomua eli yhteensä n. 5,7 miljoonaa kiloa. Luomuperunan osuus on pienempi kuin yhdenkään viljalajin, palkoviljojen tai öljykasvien luomusadon osuus Suomessa. Peruna tuottaa kuitenkin eniten kiloja hehtaarilta, luomunakin moninkertaisesti verrattuna viljoihin. Perunan osalta ollaan kaikkein kauimpana takamatkalla tavoiteltaessa kansallista luomutavoitetta, peltopinta-alasta 25 % luomua vuoteen 2023 mennessä. Nykyään vain 2,3 % perunan tuotantoalasta on luomua. Se pitäisi vähintään 10-kertaistaa, jotta perunan luomuala olisi lähelläkään 25 %.
Hämmästelyyn olisi voinut lisätä, että juuri vuonna 2024 luomuperunan viljelyala Ruokaviraston mukaan
laski 45 % edellisestä vuodesta.
Satotilastokin olisi pitänyt lukea huolellisemmin:
QuoteMikään muu kasvi ei tuota Suomessa yhtä paljon käyttökelpoisia kiloja hehtaarilta kuin peruna, joka on satoisa luomunakin. Satotilastojen mukaan luomuperuna on tuottanut koko maassa keskimäärin 51 % (15,4 tonnia/ha) tavanomaisesti tuotetun perunan satotasoista viimeisten viiden vuoden aikana. Parhaimmillaan perunan luomusato on ollut keskimäärin 60 %, kun huomioidaan kaikki perunan tuotantosuunnat. Parhaimmat keskisadot tavanomaiseen verrattuna on saatu varhaisperunasta vuonna 2024 (70 %) ja tärkkelysperunasta vuonna 2021 (76 %).
Perunan keskimääräinen hehtaarisato juuri tuona vuonna 2024 oli sen sijaan (Luken mukaan) kiloa hehtaarilta tavanomainen 31 650 ja luomu 13 070.
Näihin ongelmiin on siis tarjottu juuri väärää vastausta (lihav. HJ):
QuoteSuomesta löytyisi luomuperunalle soveltuvia lohkoja viljelykiertovaatimukset huomioiden paljon enemmän kuin nyt on käytössä. Perunarutto ja rikkakasvit ovat pahimpia uhkia kaikessa perunan viljelyssä, mutta hallintakeinot ovat erilaisia luomussa kuin tavanomaisessa. Itsessään jo monipuolinen viljelykierto luomussa helpottaa ongelmien hallintaa, mutta myös perunan viljelyn laajentaminen eri puolille Suomea vähentäisi ongelmia verrattuna tietyille alueille keskittyneeseen perunavaltaiseen monokulttuuriin.
Myös Luken mukaan luomuperunan viljely on erittäin voimakkaasti keskittynyt Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Toisessa kohdassa kirjoittaja näyttää olevan hyvin tietoinen perunanviljelyn keskittymisestä. Mutta sama se on siis luomuperunassakin.
Hallinta- eli torjuntakeinoista perunaruttoa vastaan:
https://www.luomuwiki.fi/doku.php?id=luomuwiki:perunarutto
QuoteLuomuviljelyssä ei ole käytössä tehokkaita keinoja estää perunaruttoa.
Nyt mm. juuri Pohjanmaan eri alueilla on raportoitu liiallisista sateista. Liika kosteus tiedetään myös perunaruton erääksi syyksi.
Tänä vuonna saattaa Luke raportoida keskimääräisistä luomuperunan hehtaarisadoista vielä entistäkin masentavampia lukuja.
Tässä on yllättävää realismia (lihav. HJ):
QuotePerunassa on mielestäni paljon enemmän mahdollisuuksia luomuun kuin esteitä. Kuulutankin siis luomuperunaa. Karkeasti laskien 25 % perunan peltopinta-alasta luomussa vastaisi noin 4500 hehtaaria nykyisellään. Vaikutus perunan kokonaissatoon olisi merkittävä ja se putoaisi noin 495 milj. kiloon, joka on suhteellisen lähellä nykyistä vuosittaista kotimaan käyttöä. Toki asiat eivät ole yksinkertaisia eikä luomualan kasvun vaikutus suoraviivaista. Vähenisikö perunan ylituotanto, nousisiko luomuperunan kysyntä, entä mitä tapahtuisi perunan kokonaistuotantoalalle tai hinnalle?
Tästäkin kirjoittaja näyttää olevan tietoinen:
QuotePeruna menestyy hyvin Suomessa pohjoisinta Lappia myöten. Etenkin Puikula-perunan viljelyä on tutkittu pitkissä koesarjoissa Lapissa ja Lapin Puikula onkin suojattu Suomesta ensimmäisenä EU:n nimisuojalla vuonna 1997. Kuitenkin luomuhyväksytyn perunan tuotantoala jää nykyään useiden ELY-keskusten alueella alle 100 hehtaarin. Koko Suomen luomuperunan pinta-ala on parhaimmillaankin ollut alle 900 ha viimeisten kymmenen vuoden aikana ja viime vuonna vain reilut 400 hehtaaria.
Nykyisellään perunan viljely ja jalostus elintarvikkeeksi on erittäin keskittynyt läntiselle rannikolle: varhaisperunat Turun saaristoon ja Varsinais-Suomeen, tärkkelysperuna Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle, ruokaperuna Pohjanmaalle, ranskanperunat Ahvenanmaalle ja siemenperunat Pohjois-Pohjanmaalle. Takana ovat ajat, jolloin perunaa viljeltiin ja jatkojalostettiin koko maassa. Hämmästyttävää! Osin asiaa selittänee, että nykysukupolvet käyttävät perunaa huomattavasti vähemmän kuin aiemmat, joilla oli perunamaa tuvan nurkalla ja peruna merkittävä osa jokapäiväistä ateriaa.
(lihav. HJ)
Onko siitä, että puikulaa ei mistään Suomestakaan saa luomuna?
Tuosta keskittymisestä on muuten se yllättävä siunaus, ettei koloradokuoriainen (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=942.msg44892#msg44892) käytännössä uhkaa luomuperunaa. Sitä on liikkeellä Kaakkois-Suomen ely-keskuksen alueella, jossa Luken mukaan viljeltiin luomuperunaa kolmella (3) hehtaarilla v. 2024.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.25 - klo:02:53Nyt nuo luvut vasta kunnolla hätkähdyttävät. Pienuudellaan. Vuonna 2024 tuotettiin siis Arvo Keskiselle 14 grammaa luomukurkkua. Lukija voi itse arvioida sen viipaleina.
Täältä:
Vuoden HeVi 2025 on kurkku (https://kasvikset.fi/vuoden-vihannes/2025/02/06/7786/)
QuoteSuomalaiset syövät vuodessa noin 56 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkua. Lisäksi avomaakurkkua syödään noin 11 miljoonaa kiloa. Keskiverto suomalainen syö kurkkua vuodessa siis noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua! Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.
Luomukurkun osuus oli viime vuonna siis noin parisen
promillea.
Näillä näkymin asia tänä kurkun juhlavuotenakaan ei ole muuttumassa.
Tavanomaisesta kurkusta sen sijaan kerrotaan tämä:
QuoteSuomalainen kurkku on suoranainen kansallisaarre. Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
(lihav. HJ)
Tämä ansaitsee tänäkin vuonna myönteisen yllättyneisyytemme:
Quote from: Heikki Jokipii on 06.07.24 - klo:03:21Yllätys, yllätys!
Nämä Ruokaviraston tilastot ovat jo nyt saatavilla:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteTilastot
Vuosi 2024
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 Ennakkotietoja 3.7.2024 (pdf)
Kummassakin taulukossa oikein punaisella kulmassa: Ennakkotietoja /Preliminära uppgifter. Mutta näinhän juuri olemme toivoneet Ruokaviraston toimivan!
Vaikka julkaistiinkin myöhemmin kuin viime vuonna. No, tämän verran jupinaa vielä. Samalla vaivalla olsi kyllä julkaissut puutarhakasvienkin tuotantoalat. Ja tiedot luomueläimistä.
Mutta tyytyväisyytemme kuitenkin, että kaikkia tietoja ei tarvitse odottaa vuodenvaihteeseen. Kuten aiempina vuosina.
Sekä luomutilojen lukumäärä että luomuala näyttävät tänä vuonna hiukan pienentyneen, prosentilla parilla.
Minusta luomuväkeä tulisi jo huolestuttaa siirtymävaiheen pinta-alakehitys: vähennystä 19 prosenttia.
Nurmi oli säilynyt edelleen tärkeimpänä luomuviljelyn kohteena, 178063 hehtaaria yhteensä 288584 hehtaarista.
Mutta edelleenkään ei tehdä erottelua latausalalle ja karjan rehulle
Tähän samaan tapaan täytyy siis Pro Luomun ensi vuonnakin raportoida:
Quote from: Heikki Jokipii on 19.07.25 - klo:07:17QuoteLuomumarkkina ei vielä lähtenyt uuteen kasvuun, mutta edellisvuonna alkanut luomutilojen sekä luomupeltoalan väheneminen hidastui.
Vielä? Onko merkkejä siitä, että se enää koskaan lähtisi kasvuun? Meidän täällä erityisesti tähän triidiin kokoamamme merkit viittaavat siihen, että välttämättä ei.
Lukuunottamatta kommenttejani. Väheneminen oli nyt aika pientä, so. edelleen hidasta. Paitsi siirtymävaiheen pelloissa (19 prosentin vähennys), jolle pitää sitten keksiä oma selityksensä.
Luomutilojen määrä väheni hitaasti, 3 prosenttia. Mutta väheni. Luomupinta-ala kävi vuonna 2022 osuudessa 15 prosenttia. Mutta näillä näkymin ei vähään aikaan yllä siihen enää.
***
Olisin todellakin kaivannut puutarhatilastoja, jotta olisin saanut selville luomuperunan tilanteen.
Luomuherneestä oli tietoa, koska sitä viljellään myös pelloilla. Todeta voidaan, että sen viljelyala oli
vähentynyt 7 prosenttia.
Kaikkein eniten oli vähentynyt (37 %) seosviljan luomuala. Tässä selostus siitä, mitä seosvilja on:
https://www.lantmannenagro.fi/palvelut-ja-innovaatiot/viljely/seosviljat/
Jos tuon oikein ymmärrän, eläinten ruokintaan se kaikki menee. Miten tuo on tulkittava? Asia selvinnee vasta, kun meille kerrotaan tämän vuoden luomueläinten määrä. Myös isoja alueellisia eroja tuossa kehityksessä oli.
Viime vuonna luomuperunan viljelyalassa oli raju pudotus 45 prosenttia. Erityisen raju oli pudotus Etelä-Pohjanmaalla 68 prosenttia.
Nyt olisi todellakin valaisevaa tietää, miten tilanne on jatkunut tänä vuonna. Koska Ruokaviraston (viime vuoden) taulukon otsikossa on teksti ...
QuoteLUOMUHYVAKSYTTY TUOTANTOALA godkänd ekoareal 2024, ha
Peruna ja tärkeimmät puutarhakasvit Potatis och viktigaste trädgårdsväxter
... virasto ihan varmasti tietäisi jo nyt vastauksen, vuoden 2025 osalta. Viljelyla on siis jo nyt
hyväksytty luomuksi. Eikä siinä muutoksia enää vuoden vaihteen tienoilla tule. Suomessa peruna viljellään kesällä. Luomuperunakin.
Luken satotilaston mukaan kävikin sitten näin:
QuoteLuomuperuna 5,7 miljoonaa kiloa (-33 %)
Kuitenkin odotetaan nyt tätä:
Kulutusta vaan ylöspäin, niin perunaviljelijä kiittää. Perunasadosta odotetaan runsasta
Perunalle lähes 30 asteen helteet luovat liian kuumat olot, mikä heikentää kasvua. Taudit sen sijaan eivät ainakaan toistaiseksi ole aiheuttaneet ongelmia.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/abe8f1ca-8b65-42fc-b4b4-d45821f904cb)
Joten olisi todella mielenkiintoista tietää, mitä odotetaan luomuperunasadosta.
MT:n juttu päivätty 31.7.2025.
Luken tiedotteessa ei mainita erikseen luomukeruuta:
Lämmin sää kypsyttää mustikan ja suomuuraimen poimittaviksi. Puolukkasadosta odotetaan hyvää (https://www.luke.fi/fi/uutiset/lammin-saa-kypsyttaa-mustikan-ja-suomuuraimen-poimittaviksi-puolukkasadosta-odotetaan-hyvaa)
Pro Luomu kertoo koosteessaan vuodelta 2024 (dia 16):
QuoteLUOMUKERUU
Suomessa on 6,9 milj. hehtaaria
luomusertifioitua keruualaa. Eniten
luomukeruualueita on Lapissa.
Kaupallisesti tärkeimmät luomu-
luonnonmarjat ovat mustikka, puolukka ja
lakka.
Vuonna 2024 luomumustikkaa, -puolukkaa ja -
lakkaa kerättiin myyntiin yhteensä noin 600
000 kg (vrt. 3,1 milj. kg vuonna 2023).
Edellisvuotta pienempään keruumäärään
vaikutti etenkin ulkomaisten poimijoiden
vähäisyys, kun ulkoministeriö keskeytti
luonnonmarjanpoimijoiden Schengen-
viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa.
Noin 100 grammaa luomumarjoja siis silloin myytiin suomalaista kohti. Tämän vuoden tuloksesta ei tietysti vielä ole tietoa. Mutta tietty epäluulomme lienee ymmärrettavä:
Quote from: Heikki Jokipii on 24.07.25 - klo:03:30PS. Tuli vielä mieleen tämä ilkeämielinen tulkinta. Pensasmustikoista puhumalla häivytetään mielistä se romahdus, joka oli tosiasia v. 2024 luomukeruussa, sekä mustikoissa että puolukoissa.
Tämä on perinteisesti luomun vahva alue:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__10%20Kananmunien%20tuotanto/01_Kananmunien_tuotanto_kk.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=c6adf8cd-ae59-45b7-ac36-7c95f70d8f2d&timeType=top&timeValue=13
Mutta kesäkuussa siis tuotettiin luomukananmunia 6,2 prosenttia munantuotannosta.
Se on ennemmän kuin luomutuotannon osuus yleensä on. Mutta kuitenkin vain 6,2 prosenttia.
Ja reippaasti vähemmän kuin luomun osuus viljelysmaasta.
Nyt joutunemme odottamaan tietoa syksyyn asti. Luke kyllä julkaisee ennakkotietoja sadosta jo elokuussa. Mutta perinteisesti siinä tilastossa ei luomusatoa ole eritelty.
Ja Ruokaviraston loppuja tietoja joutunemme taas odottamaan ensi vuoden puolelle.
Tässä verrataan kahden eri vuoden tilastoja. Mutta minkäs teet?
Kananmunia tuotetaan tänä vuonna ennätysmäärä, vaikka tiloja on alle 200 (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/78d55030-8976-4d5f-894d-d05f47b54f92)
QuoteVaikka kanatilojen määrä on laskenut vauhdilla, tuotanto sen kuin kasvaa. Rakennekehitys on alalla nopeaa.
Tilaajalle
Luomukanatiloja v. 2024 oli Ruokaviraston mukaan 41 kappaletta. Eli jos määrät ovat säilyneet, viidennes tai 20 % noista tiloista.
Lukelta saamme luvun munivista luomukanoista, 231 541. Kaikkiaan munivia kanoja on n. 4 miljoonaa.
Luomumunia tuotettiin 6,2 prosenttia kaikista munista. Siis vähemmän kuin tilojen määrän osuudesta odottaisi. No, saattaa olla, että kanojen määrä on luomutiloilla keskimäärin tavanomaisia tiloja pienempi. Kuitenkin sekin oli samana vuonna tilaa kohti 6199,2.
Eipä tuosta edellisestä laskelmasta tullut hurskaammaksi.
Luomumunien tuotanto vastaa aika lailla luomukanojen määrää. Kun kana ei tiedä olevansa luomukana, se munii sen noin yhden munan päivässä, jonka luonto on sille määrännyt. Eivätkä luomukanalat ole tavamomaisia pienempiä tai suurempia.
Nyt tuli tämä ensimmäinen satoarvio tältä vuodelta:
Satoarvio 2025: Ruissato riittää ensi vuoden ruisleipään (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satoarvio-2025-ruissato-riittaa-ensi-vuoden-ruisleipaan)
Kuten jo sanottu, se ei sisällä erittelyä luomusadosta. Vasta kun mukaan tulee viljelijäkysely, saamme sen tiedon:
QuoteSatonäkymät tarkentuvat syksyn mittaan
Nyt julkaistu arvio perustuu tilanteeseen 18.8.2025. Luke julkaisee vuoden 2025 satotietoja seuraavasti:
22.8.2025, ensimmäinen satoarvio, tilanne 18.8., tietolähde: ProAgrian asiantuntijat ja Luken viljelyalatilasto
26.9.2025, toinen satoarvio, tilanne 22.9., tietolähde: ProAgrian asiantuntijat ja viljelyalatilasto
20.11.2025, satotilaston ennakkotilasto, tietolähde: viljelijät ja viljelyalatilasto
helmi/maaliskuu 2026, lopullinen satotilasto, tietolähde: viljelijät ja viljelyalatilasto
Lisäksi 28.8. julkaistaan kokeellinen satelliittikuviin perustuva hehtaarisatoennuste useille peltokasveille.
Tästäkin uutisesta voi lukea vain rivien välistä, miten luomusato on onnistunut:
Viljojen satonäkymät vaihtelevat. Syysvehnä lupaava, syysrypsi tuottanut paikoin pettymyksiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/709ab98b-0c70-43ce-bcc8-b3daf5ef706f)
QuoteTautipaineen hallinta on ollut haastavaa. Osa viljelijöistä ei ole päässyt tekemään torjuntaa oikeaan aikaan.
Tilaajalle
Luke:
QuoteSokerijuurikas- ja peruna: korjuuta saadaan odottaa pisimpään
Tänä vuonna arvioitu 720 miljoonan kilon sokerijuurikassato on toteutuessaan suurin 20 vuoteen. Perunasadon arvio on yli 600 miljoonaa kiloa eli kymmenys viime vuotta suurempi.
Tämän vuoksi olisi ollut mielenkiintoista saada tuosta luomusato tai arvio 2025 erikseen:
https://www.ruokavirasto.fi/kasvit/kasvitaudit-ja-tuholaiset/kasvintuhoojahaku/muut-tuhoojat/perunarutto/
QuoteLuomutuotannossa torjuntaruiskutukset eivät ole mahdollisia eikä kotipuutarhoissakaan niitä yleisesti tehdä. Tästä syystä luomuviljelyksillä ja kotipuutarhoissa perunarutto on yleinen jokavuotinen vieras.
Koloradonkuoriaiset eivät juuri kokonaissatoon vaikuta. Sokerijuurikasta ei Suomessa luomuna viljellä.
MT:
Pihapuissa on nyt niukasti omenoita, mutta ammattilaisen sato pysyy vakaana. Näistä syistä ero johtuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ac9ef681-106d-491a-8afe-02ee24ce53ea)
Tavallaan pysyy luomuomenasatokin aika vakaana. Viime vuonna saatiin luomuomenaa 205 000 kiloa. Noin 37 grammaa suomalaista kohti. Se viipale.
Kaupasta ei kyllä sitäkään saa. S-kauppa myy vain ranskalaista luomuomenaa, K-kauppa italialaista.
Quote from: Heikki Jokipii on 26.05.25 - klo:10:56Quote from: Heikki Jokipii on 28.04.25 - klo:04:00Luken uusimman julkistuksen mukaan luomumaidon osuus on yhä vain noin 3,1 prosenttia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43375#msg43375).
Melkoisen hurja on ero luomunurmen suureen määrään ja osuuteen nähden.
Siinä samoissa se pysyi huhtikuussakin. 3,1 prosenttia.
Tässä nättinä kaaviona:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-heinakuu-2025-ennakko-tietokantajulkistus
Siitä valinta
Vastaanotettu luomumaito (milj. litraa). Josta helposti ja äkkiä näkee, että luomumaidonkin tuotanto on selvässä laskussa. Ja sitä luokkaa, että alle litran sitä syntyy suomalaista kohti.
Vuoden 2025 koosteessaan Pro luomu voi varmaankin sanoa aika samalla lailla (dia 3):
QuoteLUOMUTUOTANTOALAN
KEHITYS
Vuonna 2024 Suomen
luomupeltoala säilyi lähes
samana kuin vuotta aiemmin
ollen 309 487 hehtaaria.
Koska tänä vuonna se vähentyi vain 1 prosenttia (4 prosenttia v. 2024). Nyt sitä on 306 964 hehtaaria. Varsinaista luomuhyväksyttyä peltoalaa 292 085 hehtaaria, joka luku säilyi käytännössä ihan ennallaan.
Sen sijaan tällä luomupeltoalalla ei mene hyvin:
QuoteLuomupeltoalasta 18 095
hehtaaria oli siirtymävaiheen
alaa.
Sitä on enää 14 878 hehtaaria. Ja kolmen vuoden ajan sen määrä on laskenut noin 20 prosenttia vuosittain. Suurimmillaan se oli v. 2018, jolloin sitä oli 61 581 hehtaaria.
Mutta nyt näyttää uusien (nuorten?) viljelijöiden luomuinnostus haihtuneen. Vaikka entiset vaikuttavat uskollisilta. Mutta tietysti se voi jo seuraavassa raportissa näkyäkin.
Eniten siirtymävaiheen ala oli vähentynyt v. 2025 Etelä-Savossa, 45 prosenttia.
Eli juuri sillä alueella, josta Pro Luomu oli eniten iloinnut:
Luomulla tasainen vuosi. Juhlan aiheina EU:n luomukisan voitto ja julkisten keittiöiden kasvanut luomun käyttö (https://proluomu.fi/luomulla-tasainen-vuosi-juhlan-aiheina-eun-luomukisan-voitto-ja-julkisten-keittioiden-kasvanut-luomun-kaytto/)
QuoteTilastojen mukaan vuosi 2024 ei luomun osalta eronnut merkittävästi edeltävästä, ja vuoden kohokohtana oli Etelä-Savon nimitys EU:n parhaaksi luomualueeksi.
Mutta tänä vuonna siis noin.
Viime vuonna Ruokavirasto näissä niin kutsutuissa ennakkotiedoissaan ...
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep-1.pdf
Quoteennakkotietoja / preliminära uppgifter 14.8.2025
... kertoi erikseen eläintilojen määrän. Jostain syystä ei enää kerro.
Se tieto auttaisi jo itsessään arvioimaan kehityksen suuntaa ja vauhtia. Vaikka tietoja eläinmääristä saisimmekin vielä odottaa.
Kirjoitan niinkutsutuissa, koska tuolta osin päätökset on jo tehty,
Samoin viime vuonna annettiin erikseen tieto uusista ja poistuvista
luomutiloista. Enää ei anneta. Kyllä itse tieto on tuostakin nähtävissä. Luomutilojen osuus oli korkeimmillaan vuonna 2022, jolloin se oli 11,1%. Nyt se on enää 9,5%.
Luomuviljelyn lopettaneita oli eniten Varsinais-Suomessa, jossa vähennystä oli 8%. Siirtymävaiheen vähentymä siellä oli noin maan keskitasoa.
Arvioisin tuosta taulukosta, että pieni tilakoon pieni kasvukaan ei muuta trendiä alaspäin.
YLE yritti kesällä selittää tämän luomun kannalta parhain päin:
Luomutuotannossa olevan pinta-alan väheneminen on Etelä-Savossa maltillisempaa kuin muualla Suomessa (https://yle.fi/a/74-20176300)
Ottamatta tätä huomioon (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45499#msg45499). Aktiivisesti se unohtamalla?
Otetaanpa tämä EU-tavoite kuvatekstistä:
QuoteEtelä-Savon luomuala oli 2024 lopussa 16,7 % aktiivitilojen peltoalasta. EU:n tavoitteena on kasvattaa luomutuotannon osuus kaikesta alueellaan viljellystä peltopinta-alasta 25 prosenttiin 2030 mennessä.
Suomen, mutta myös Etelä-Savon, kohdalla tuo tavoite tuntuu aika toivottomalta. Viisi vuotta sitten luomualan osuus Suomessa oli käytännössä sama kuin nyt, eli 13,9% (nyt 13,7%). Jos Etelä-Savossa osuus onkin nyt korkeammpi, siirtymävaiheen raju väheneminen kyllä kertoisi, että niin ei välttämättä ole viiden vuoden päästä.
Mielenkiintoisempi, ja ehkä jopa suuntaa antavampi alue on Varsinais-Suomi.
Siellä on luomualaakin kolme kertaa sen verran kuin Etelä-Savossa.
Varsinais-Suomessa luomuala yhteensä väheni 6 %. Siinä luomuhyväksyttyssä alassa laskua 5 %, siirtymävaiheen alassa laskua 19 %.
Molemmista maakunnista löytyi oma Pro Luomun maakuntakoostekin:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2020/11/luomu-etela-savossa.pdf
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2020/11/luomu-varsinais-suomessa-2019_2020.pdf
Ne ovat kummatkin noin parin vuoden takaa, mutta varsinais-Suomen koosteesta voi lainata tämän kohdan (dia 5):
QuoteNoin 10 % koko Suomen luomupeltoalasta sijaitsi Varsinais-Suomessa v. 2018
Samaan aikaan Suomen osuus EU:n luomupeltoalasta oli noin 2 %
Osuus on tänä vuonnakin noin sama.
Mutta kummankaan maakunnan kehityksen pohjalta ei näytä todennäköiseltä, että EU:n luomualatavoite Suomessa saavutettaisiin.
Pro Luomu arvio viime vuotta näin:
QuoteLuomumarkkina ei vielä lähtenyt uuteen kasvuun, mutta edellisvuonna alkanut luomutilojen sekä luomupeltoalan väheneminen hidastui.
Edelleen voi ehkä sanoa noin, jos luomutilat vähenivät vain 2 %, ja luomuala vain prosentin. Mutta se ei siis
kasvanut, jota EU-tavoite edellyttäisi. Ja muutokset tapahtivat hitaasti, koska (YLE:n em. uutisesta, Sari Iivonen):
QuoteLuomutuotanto on tosi pitkäjänteistä työtä. Vie jopa kymmenen vuotta, että saa peltoja hyvään kasvukuntoon.
Niin äsken kuin v. 2022 luomualan osuus oli Suomessa 15 prosenttia. Lähteenä tietysti Ruokavirasto.
Entä asuinmaakuntani Uusimaa?
Luomun osuus on kyllä korkea, 15,5 %. Mutta myös sirtymävaiheen ala on vähentynyt 15 prosenttia.
Myös Uudestamaasta on tämä v. 2022 tarkastelu:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2023/03/luomu-uudellamaalla-2022.pdf
Ja tämä tieto tai väite:
QuoteLuomumaatilojen määrä Uudellamaalla kasvaa
reilut 8%
Luomuviljelty peltoala kasvaa Uudellamaalla
tasaisesti
Vielä tuossa vaiheessa niin tapahtuikin. Ja luomutilojen osuus kasvoi 12,8 prosenttiin. Mutta ei kasvanut enää tänä vuonna.
Eilen on ilmestynyt tällainen:
Luomubarometri 2025: Sitoutuminen luomuun on vahvaa, mutta haasteet kasvavat (https://www.mtk.fi/-/luomubarometri-2025)
QuoteLuomubarometri 2025 paljastaa, että suomalainen luomutuotanto elää murrosvaihetta. Valtaosa tuottajista on sitoutunut luomuun, mutta taloudelliset, hallinnolliset ja markkinoinnin haasteet uhkaavat sen kehitystä. Tuottajat toivovat vahvempaa tukipolitiikkaa, sääntelyn keventämistä, digitalisaation lisäämistä ja aktiivisempaa edunvalvontaa.
(lihav. HJ)
Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa
kuluttajiin kohdistuvaan luomubarometriin, josta saamme tietoja ensi kuussa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg45552#msg45552).
Vaikka tällaisia yhtymäkohtia onkin (lihav. HJ):
QuoteMarkkinointi ja myynti ovat isoja haasteita: yli neljännes tiloista myy luomutuotteitaan tavanomaisina luomulisän puutteen, heikon kysynnän ja byrokratian vuoksi.
Seosviljan viljely luomuna oli vähentynyt tänä vuonna edellisestä vuodesta 37 prosenttia.
Seosviljaa käytetään karjan ruokintaan. Voiko tuosta jo lukea, että luomuruokittavien eläinten määrä tiloilla on vähentynyt?
Viime vuonna luomueläinmäärissä oli jo hieman laskeva trendi. Myös luomueläintilojen määrä silloin väheni hiukan. Tänä vuonna saamme sitäkin tietoa vielä odottaa,
Myös lähes kaikkissa puutarhakasveissa luomuviljelyalassa oli edellisvuodesta hienoinen laskeva trendi.
Paitsi perunassa, jossa vähennys ei ollut hienoinen vaan 45 prosenttia.
Siis viime vuonna! Tämän vuotista tilastoa ei ole vieläkään julkaistu. En keksi mitään puolusteltavaa syytä, miksi ei.
Jeremiadi maatalouden kannattavuudesta, mutta otetaanpa tämä jutun alusta;
Ilman maataloustukia ei tuotettaisi jyvääkään. Näin Suomen ruuantuotanto todellisuudessa pyörii (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2e10fe44-384c-4828-9762-5c4f1b5c1a6f)
QuoteMaatalous on vekkulia toimintaa. Täällä olen istunut Fahrin ratissa ja korjannut perushyvää ohrasatoa.
Neljän tonnin keskisadolla saa juuri kulut peittoon. Kuudentuhannen kilon keskisadolla saa jo kuoletettua traktoria, peltotyökaluja, puimuria ja kuivaajaa.
Palkkaa ei vielä viljelystä tule. Palkka tulee joulukuulla, tilille Ruokavirastolta. Ilman tätä rahaa, yksikään kuokka ei iskeytyisi maahan, yhtäkään jyvää ei peltoon kylvettäisi. Maaseutu kasvaisi pajua ja ruoka tuotaisiin ulkomailta.
Me viljelijät ottaisimme tietenkin palkan tehdystä työstä ja hyvästä sadosta, emme maataloustuesta. Hinnat vain pompsahtaisivat ruokakaupassa. Tätä ei mikään hallitus halua. Ruoka ei saa maksaa kaupassa sitä, mitä se oikeasti maksaisi.
Katsomme sitten ohran keskisatoja Lukelta viime vuonna, kg/ha.
Rehuohra tavanomainen 3 710, luomu 2 340. Mallasohra tavanomainen 3 390, luomu 1 970.
Kirjoittajan ohrasato vaikuttaa siis tavaomaisenakin perushyvältä (jos se on neljä tonnia). Luomuviljelijän katse (noin parin tonnin jälkeen) on heti kohta Ruokavirastossa.
Ruokaviraston tilaston mukaan luomuohran viljelyala väheni tänä vuonna 10 prosenttia.
Joudumme käyttämään viime vuotisia lukuja, kuten edellisessäkin kävi. Koska tämänvuotiset luvut tulevat esille tässä tahdissa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45369#msg45369).
Ja vasta tuo 20.11.2025, satotilaston ennakkotilasto, antaa tietoja luomusadoista. Eli vasta kun tietyllä otoksella kysytään itse viljelijöiltä. Tietysti hiukan toisinkin voisi olla, ja ProAgrian asiantuntijat antaisivat arvionsa myös luomusadoista.
Mutta tilanne ei vuosittain kovin paljon vaihtele, kuten Jarrumies vaikkapa tässä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43292#msg43292) on hyvin osoittanut.
Luomuperunan viljelyala v. 2025 olisi mielenkiintoinen tieto tästäkin syystä:
Tarkkana perunapelloilla. Aikuisia koloradonkuoriaisia havaitaan nyt
Koloradonkuoriaisen tarkkailu perunnannoston yhteydessä on tärkeää erityisesti Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueilla.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/6df69505-e126-4e43-80fe-dd7c2c5d1054)
Tuon ja perunaruton suhteen luomuviljely on melko avuton. Yritetäänko silti vai jatkuuko luomuperuna-alan jyrkkä alamäki?
Nuo mainitut alueet eivät kyllä Suomen perunanviljelyssä, luomuperunassakaan, ole kovin merkittäviä.
Kesäkuussa tuotettiin Suomessa 6 675 952 kiloa munia. Joista oli luomumunia 385 190 kiloa. Osuus on luomulle hyvin korkea, 5,8 prosenttia.
Mutta kuitenkin vain sen verran. Tuosta tuli mieleeni taas tuoda esille, kun EU:n luomupalkinnon saajaksi on ehdolla suomalainen (https://proluomu.fi/eun-luomupaiva-23-9-korostaa-kestavaa-ruuantuotantoa-luomupalkintojen-finalisti-toivoo-alalle-lisaa-naisviljelijoita/) luomumunien tuottaja.
Käyttääksemme hänen ilmaisuaan, back to basics, vapaasti suomentaen, perusasioihin! Suomalaista kohti munia yhteensä vuodessa hiukan yli kilon verran. Luomumunia noin 70 grammaa. Yksi isokokoinen muna. Vuodessa.
Valitettavasti se koskee myös tätä Luken raportia:
Kauran osuus viljaviennistä kasvaa edelleen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kauran-osuus-viljaviennista-kasvaa-edelleen)
QuoteViljojen käyttö Suomessa jakautuu selkeästi eri käyttötarkoituksiin: Vehnä hallitsee ruoantuotantoa, ohra rehukäyttöä ja kaura vientiä. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) viljataseeseen ja maatilojen sadonkäyttötilastoihin.
Se, että luomua ei ole esitetty erikseen.
VYR tarjosi aikanaan raportteja, joissa sekin oli kerrottu. Mutta ei enää.
Ehkäpä luomuviljankin käyttö jakaantuu samaan tapaan. Mutta emme sitä ihan tiedä.
Tätäkin se koskee:
QuoteLuke julkaisee 26.9. satoarviotilaston, joka kuvaa satonäkymiä Suomen pelloilla 22.9.2025.
Vasta lokakuun loppupuolella (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45369#msg45369) saamme ensimmäisen arvion luomusadosta.
Emme oikeastaan kritisoi Lukea tuosta pienestä viiveestä luomusatojen osalta. Tuon tiedon kokoamiseen menee tietysti aikaa. Mutta Ruokaviratoa sen sijaan kritisoimme
luomuviljelyalan ilmoittamattomuudesta:
Quote from: Heikki Jokipii on 30.07.25 - klo:02:04... virasto ihan varmasti tietäisi jo nyt vastauksen, vuoden 2025 osalta. Viljelyla on siis jo nyt hyväksytty luomuksi. Eikä siinä muutoksia enää vuoden vaihteen tienoilla tule. Suomessa peruna viljellään kesällä. Luomuperunakin.
Tuosta barometristä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45568#msg45568) MT:ssakin:
Luomutuotanto on murrosvaiheessa. Tuottajat odottavat MTK:lta aktiivisempaa edunvalvontaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/021d0556-c22a-4232-8f9a-4eb02d7fe96b)
QuoteLuomutuotanto elää murrosvaihetta, selviää MTK:n ja SLC:n tekemästä luomubarometrista.
Valtaosa luomuviljelijöistä on sitoutunut luomuun, mutta taloudelliset, hallinnolliset ja markkinoinnin haasteet uhkaavat sen kehitystä.
(lihav. HJ)
Toiston uhallakin. Luomun kysyntä kuitenkin luo raamit tuon toiminnan jatkamiselle. Ja tämä on huonp merkki:
QuoteMarkkinointi ja myynti ovat isoja haasteita. Yli neljännes tiloista myy luomutuotteitaan tavanomaisina luomulisän puutteen, heikon kysynnän ja byrokratian vuoksi.
Vaikka lopettajia on vähän, toisaalta tiedämme, että niin on aloittajiakin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45542#msg45542). Otsikoinnin sanan valinta myös kertoo jostakin.
Tämä ilmestyi täsmällisesti:
Satoarvio 2025 tarkentuu: viljasato keskimääräinen, hernesato ennätyksellinen (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satoarvio-2025-tarkentuu-viljasato-keskimaarainen-hernesato-ennatyksellinen)
Mutta ilman luomusadon erittelyä. Niinkuin oli odotettavissa.
MT neuvoo:
Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä: Viisi täsmävinkkiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koti/cb778fb4-48bc-4dd4-97bc-056274ec7e22)
QuoteRavitsemussuositusten mukaan päivässä tulisi syödä 500-800 grammaa kasviksia. Vinkeillä pääset tavoitteeseen yllättävänkin helposti.
Me lisäämme siihen yhden vinkin.
Tuota ei pidä yrittää luomukasviksilla (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg40484#msg40484).
Mietin tässä perunaa:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2024
QuotePeruna 553 miljoonaa kiloa (+11 %)
[..]
Luomuperuna 5,7 miljoonaa kiloa (-33 %)
Noista luvuista luomuperunan osuus pyöristyy
yhteen prosenttiin.
Luomuperunan viljelyalakin väheni 45 prosenttia vuonna 2024. Onko luomuväki
luovuttanut perunan kohdalla?
Mutta meidän on odotettava marraskuulle, ennen kuin tuo edellinen selviää.
Nyt on muuten tilaisuus verrata Ruotsiin. Siellä luomuperunan osuus myynnistä oli viime vuonna 8,3 prosenttia.
Samoin minusta (mutu!) näyttää siltä, että luomuväki on täysin luovuttanut (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=1026.msg44423#msg44423) varhaisperunoiden, uusien perunoiden kohdalla. Mutta sen dokumentoiminen voi olla vaikeaa. On kuitenkin selvitettävissä että luomuvarhaisperunaa tuotettiin vain n. 100 000 kiloa v. 2024. Eli yhden
hyvin pienen (18 grammaa) varhaisperunan suomalaista kohti.
***
Ruokaviraston esitteestä (s. 11):
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/esitteet/kasvit/laadukas_peruna_esite.pdf
QuoteLuomuperuna
Luomuperunan viljelyssä käytetään luonnonmukaisesti tuotet-
tua sertifioitua siemenperunaa. Luonnonmukaisessa viljelyssä
kasviravitsemuksen ja -suojelun perustana on monivuotinen
viljelykierto, jossa eri kasvilajit vuorottelevat. Luonnonmukai-
sessa viljelyssä ei siis käytetä keinolannoitteita tai kemiallisia
torjunta-aineita.
Luonnonmukaisen perunan tuotantoalan osuus vaihtelee hiu-
kan vuodesta toiseen. Kaikesta Suomen luonnonmukaisesta
kasvintuotannosta luomuperunan osuus on alle prosentti. Kai-
kesta perunan viljelystä sen osuus on myös noin prosentti.
Rajoittavin haaste luomutuotannolle ovat kasvitaudit, kuten
perunarutto tehokkaiden torjuntamenetelmien puuttuessa.
Vuosikymmenien saatossa luomuruoan suosio on kuitenkin
kasvanut ja luomutuotteiden valikoimat monipuolistuneet, jo-
ten kysyntää niille riittää.
Kaikkien myynnissä olevien luomumerkittyjen tuotteiden tuo-
tantoa valvotaan luonnonmukaisen tuotantotavan osalta lain-
säädännöllä. Kuitenkin laadulliset ominaisuudet kuten maku,
tuoreus tai paikallisuus ovat tuottajien vastuulla. Lähiruokaa
haluava voi luottaa Luomuliiton leppäkerttumerkkiin, sillä sen
edellytyksenä on, että 75 prosenttia raaka-aineesta on lähellä
tuotettua.
(lihav. HJ)
Olisiko (toivomamme) muutos, että latausala (nurmissa) merkitään erikseen, lopulta mennyt läpi?
Luomukorvaukset nousevat 15 prosenttia, kerääjäkasveista korvaus suuremmalta alalta
Turvepeltojen nurmien korvaus kaksinkertaistuu.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/55ae52d1-9a94-46d4-9883-4e19f50d9269)
Maksumuurin takaa emme näe MT:stä enempää. Eikä Ruokavirastolla ole julkaistua tietoa tuosta.
Sen Ruokavirasto osaa kertoa, että luomualasta on tänäkin vuonna noin 62 prosenttia murmea. Vaikka eläinmääristä ei ole tuoretta tietoa, on se aivan liian suuri ala hyväksyttyejen luomueläinten ruokkimiseen (v. 2024 tiedon pohjalta).
Luomuliitonkaan kirjoitus ainakin osin samasta menettelystä ei selventänyt asiaa:
Luomukorvaus nousee, hallintoa yritetään keventää ja uusi CAP jo horisontissa (https://www.luomuliitto.fi/edunvalvonta/luomukorvaus-nousee-hallintoa-yritetaan-keventaa-ja-uusi-cap-jo-horisontissa)
Siinäkin todetaan tämä. mutta näin:
QuoteRuokaviraston ennakkotietojen mukaan on Suomessa tänä vuonna 303 319 hehtaaria luomupeltoa, josta reilu puolet oli nurmilla tai viherlannoituskasveilla. Talviaikainen kasvipeitteisyys täyttyy luomussa siis laajalti jo käytännössä.
(lihav. HJ)
Tuosta sai siis pisteita! Meidän näkökulmastamme se on handikappi. Mutta ilmeisesti jatketaan sitä, että viherlannoitus saa samaa tukea kuin muukin pelto.
Millaisin resursein luomukinkut, Pro Luomun tavallaan lähes ykkösluomutuotteeksi vuosttain nostame tuote, tuotetaan.
Lähestymme asiaa viimevuotisin (2024) tiedoin, koska Ruokavirasto ei ole uudempia antanut.
Luomusikatiloja on siis viisi. Se kyllä saattaa hyvinkin riittää, jos luomukinkkuja tänäkin vuonna kulutetaan vain noin prosentti kaikista jouluna kulutetuista kinkuista.
Alueellisesti luomusikalat ovat (eläinmäärien mukaan) sijoittuneet arviolta niin, että Varsinais-Suomessa on 2, Uudellamaalla 1 yksi, Pohjois-Savossa 1, ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1.
Pari noista voi jo arvatakin. Uudellamaalla on Säästöpossu, ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla xxx Munsalan tila.
Joka Munsalan Skogsjön tila juuri mainittiin toisessa triidissämme (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=66.msg46012#msg46012).
Tamminen ehkä sitten käyttää varsinaissuomalaisia tiloja kasvattajinaan?
Joka tapauksessa luomukinkkkujen asema alkaa näyttää samanlaiselta kuin luomubroilerien. Hyvin marginaaliselta, kuriositeetilta.
Meillä alkaa muodostua aika selvä vuoden kierto luomuasoiden ympärillä. Joka ei ole omasta aktiivisuudestamme kiinni.
Tuotantopuolella luomusadostakin kertova Luken tilasto tulee 20.11.2025. Luomupuutarhakasvien tuotantoalat Ruokavirasto paljastaa vasta vuoden vaihteessa.
Kulutuspuolella meille on nyt tehty selväksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg45416#msg45416), että kevääseen asti on odotettava.
Silloin saadaan myös luomuvihannessadot.
Pieni perinteinen poikkeus asiassa on. Joskus ehkä marraskuun loppupuolella (https://proluomu.fi/luomukinkkujen-maara-on-lahes-viime-vuoden-tasolla/) saamme arvion luomukinkkujen myynnistä.
Niinpä meillä on nyt edessä vähän kuiva kausi. Ellei mitään yllättävää tapahdu.
Luomusipulia tuotettiin viime vuonna Luken mukaan 199 000 kiloa.
Nyt Luomumerkki mainostaa Instagrammissa:
QuoteLuomusipulin viljely on haastavaa ja vaatii runsaasti työtunteja. Tuloksena on ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita kasvanut jokaisen reseptin kulmakivi.
Vertin tilan luomusipulit kulkevat suomalaisten ruokapöytiin Suvituore-tuotemerkillä Tuoreverkon kautta. Kuluttajapakkausten lisäksi Tuoreverkolta on nyt saatavilla myös ammattikeittiöille soveltuva pakkauskoko. Hyvä asia meille, jotka arvostamme, että luomua löytyy myös päiväkodeista, kouluruokaloista ja ravintoloista!
Mutta laskekaamme taas kerran, paljonko niitä on Arvo Keskiselle.
Tuloksena 36 grammaa. Kun sipulin keskimääräinen paino on noin 100 grammaa, Arvo joutui jakamaan löytämänsä luomusipulin kahden muun kanssa. Ja joutuu tänäkin vuonna, ellei määrä ole valtavasti kasvanut.
Kimmokkkeena tämä YLE:n uutinen:
Kananmunien tuotanto ennätyslukemissa. Kulutus kasvaa jälleen (https://areena.yle.fi/1-76507206)
QuoteTänä vuonna kananmunia tuotetaan Suomessa ennätysmäärä yli 80 miljoonaa kiloa. Tuotantomäärät ovat kasvaneet viimeisen kaksikymmentä vuotta keskimäärin miljoona kiloa vuodessa selviää Luken tilastoista.
Luomua ei mainittu. Mutta aika paljon oli kananmunien tuotettu viime vuonnakin, n. 79 miljoonaa kiloa. (Eli oliko tuo oikein tarpeellinen uutinen?) Nyt en tiedä, mihin Luken tilastoon viitattiin.
Mutta tästä täytyy (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45624#msg45624) edeltä luvut korjata. Munia siis syödään henkeä kohti
vuodessa n. 14 kiloa. Ja luomumuniakin n. 800 grammaa.
Tätä sitten yritetään epätoivoisesti pyöritellä (Luomuinstituutti):
LUOMUMYYTTI: Luomulla ei ruokita maailmaa. Luomun vaatima maa-ala kumoaa sen positiiviset vaikutukset ympäristölle (https://luomuinstituutti.fi/luomumyytti/luomulla-ei-ruokita-maailmaa-luomun-vaatima-maa-ala-kumoaa-sen-positiiviset-vaikutukset-ymparistolle/)
QuoteUsein sanotaan, ettei luomulla voi ruokkia maailmaa. Tämä yksi keskeisimmistä luomuun liittyvistä väittämistä leimaa luomutuotannon tehottomaksi pienempien satotasojen ja siten suurempien maankäytön vaatimuksien vuoksi. Luomun satotasojen vertaaminen tehotuotantoon ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä tehotuotanto on ollut keskeisessä roolissa ympäristövaikutusten ylittäessä maapallon kantokyvyn (1).
Kun huomio kohdistetaan pelkkiin satotasoihin ja ympäristövaikutuksiin tuotettua kiloa kohden, sorrutaan myös varsin yksinkertaistavaan ajatteluun. Todellisuudessa kysymys luomun kestävyydestä ja roolista kestävässä ruokajärjestelmässä on huomattavasti monimutkaisempi.
Yhä edelleen. Nyt on mukaan tullut idea, että uudistava viljely muuttaa kaiken. Ja siitä löytyisi luomun lopullinen perustelu.
Tähän tapaan:
QuoteTehokkuutta on tavattu mitata sadon määränä peltopinta-alan yksikköä kohden, esimerkiksi kiloina hehtaaria kohden, tai vastaavasti lihan tai maidon tuotoksena eläinyksikköä kohden. Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Heleniuksen mukaan tämä mittaustapa ei kuitenkaan ole riittävä; kun pelto- ja puutarhakasvien viljelyn tehokkuusmittausta laajennetaan koskemaan myös lannoiteravinteiden käyttöä ja ympäristövaikutuksia, on ilmeistä, että tehotuotanto on oletettua tehottomampaa. Siinä käytetään lannoiteravinteita varsin tehottomasti, sillä mitä suurempi lannoitus, sitä suurempi myös on ravinneylijäämä, joka päätyy kuormittamaan ympäristöä.
Mitä tahansa laskentatapoja siis keksitään, jotta kaikkein ilmeisintä voitaisiin vältellä.
Kylmän rauhallisesti silti väitetään näin:
QuoteToinen tärkeä näkökulma on tarvittavien resurssien, kuten fosforin, viljavan maan, veden sekä öljypohjaisten tuotantopanosten rajallisuus. Luonnonmukaiset menetelmät ovat ylivoimaisia luonnonresurssien kohtuukäytössä, sillä luomun periaatteisiin kuuluu paikallisten resurssien tehokas hyödyntäminen ja kierrätys.
Tässä Luken tiedotteessa ei lainkaan mainita luomua:
Kotimaisen kasvistuotannon lisääminen vahvistaisi huoltovarmuutta (https://www.luke.fi/fi/uutiset/kotimaisen-kasvistuotannon-lisaaminen-vahvistaisi-huoltovarmuutta)
QuoteUudistuneet ravitsemussuositukset tukevat siirtymää kohti runsaampaa ja monipuolisempaa kasvisten käyttöä. Kasvistuotteilla on selvää kasvupotentiaalia kotimaan markkinoilla kysynnän noustessa tai nykyisellä kulutustasolla, jos kotimaisella tuotannolla korvattaisiin tuontia. Kasvupotentiaalia arvioidaan olevan myös vientimarkkinoilla.
Miksei mainita? Vastausta siihen voisi etsiä jostain tällaisesta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg40484#msg40484). Keväämmällä saamme sitten tarkemman tiedon, onko tuo tilanne säilynyt samana.
Vähän osviittaa saamme, jos Ruokavirasto julkaisee tämän
tältä vuodelta:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/lkasvb2024.pdf
Olisiko luomuvihannesten (peruna ml.) laskeva trendi yhtään kääntynyt nousuun? Tai edes lopettanut laskunsa?
Jatkaen nalkuttamistani: Ruokavirasto tietää sen jo.
Ruokavirasto ei alkuvuoden perusteella kuitenkaan meille tietoa tarjoa ennen ensi kevättä:
24.2.2025:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43338#msg43338
5.3.2025:
http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43461#msg43461
Se on tulossa:
Luken tilastokysely käynnissä. Viljelijöiltä kerätään tietoja sadoista (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3c67ad3f-07aa-4cf4-b979-f261a9a689f0)
QuoteLuonnonvarakeskus Luken satotilastokysely on jälleen käynnissä. Tänä vuonna mukana noin 5 500 maatilaa, joista 700 on luomussa.
[..]
Kyselyn tarkoituksena on tuottaa tiedot tärkeimpien peltokasvien sadoista. Lisäksi tuotetaan tieto maatilojen varastoissa olevan viljan määrästä. Myös syyskylvöaloista saadaan ennakollinen tieto. Pääosa tiedoista tuotetaan myös luomutiloille.
Ennakkotiedot satotilastokyselystä valmistuvat 20. marraskuuta.
Ja tämä on jännittävä ajatus:
QuoteTietoja hyödynnetään esimerkiksi maa- ja elintarviketalouden kehittämisessä, poliittisessa päätöksenteossa ja politiikan vaikutusten arvioinnissa.
Tuota me siis tänään odotimme.
Mutta nyt Luke yllättäen ilmoitti, että sen julkaisuajankohta on siirtynyt. Ja on nyt 3.12.2025.
MT kertoo:
Kello tikittää virikemunien tuottajille, kotimaan markkina kutistumassa kasaan
Muutoksessa auttaa hyvässä vireessä oleva vienti.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/652db9d3-f6a4-41c0-a1b2-acb3c3bb857d)
Luken tieto tuon tavallaan vahvistaa:
Kananmunien kokonaistuotanto muuttujina Tieto, Vuosi ja Laatuluokka/tuotantotapa (https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__kanmun/0200_kanmun.px/table/tableViewLayout2/)
Virikemunien tuotanto on laskenut neljänneksellä vuodesta 2022. Mutta: se oli kuitenkin 15 miljoonaa kiloa v. 2024. Ja osuus 18,7 prosenttia.
Kun taas luomumunia tuotettiin 5,11 miljoonaa kiloa ja osuus oli 6,39 prosenttia (Pro Luomu, kooste). MT ei kirjoittanut, että luomunien markkina on kutistumassa kasaan.
Eli sellaiset ovat kananmunien markkinat Suomessa. Ja niiden näkyminen tuotannossa.
Lokakuun tilastossa ei asiassa muutoksia:
https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/be0015af-ebe0-49ab-b7ca-5587225ed7ed?lang=fi
Maitoa yhteensä 169 miljoonaa litraa. Luomumaitoa 5,2 miljoonaa litraa. Eli 3,1 prosenttia.
Quote from: Heikki Jokipii on 20.11.25 - klo:03:05Tuota me siis tänään odotimme.
Mutta nyt Luke yllättäen ilmoitti, että sen julkaisuajankohta on siirtynyt. Ja on nyt 3.12.2025.
Mutta ensi viikon keskiviikkona se sitten tulee.
Ja sen myötä paranee tietomme luomun tilanteesta varmasti laajemminkin. Esim. perunasta saamme luomuperunan sadon, mutta saman tien myös viljelyalan. Ja toivon mukaan myös samat tiedot luomuvarhaisperunasta.
Kuten monessa paikassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg45426#msg45426) on tullut esille, tämä ei koske luomua:
Tuontikalan kulutus kasvoi, kotimaisen kalan kulutus väheni (https://www.luke.fi/fi/uutiset/tuontikalan-kulutus-kasvoi-kotimaisen-kalan-kulutus-vaheni)
QuoteLuonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta, ja erityisesti norjalainen lohi on tyypillinen valinta ruokapöytään. Tilaston mukaan vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja hieman alle neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti.
Koska sen norjalaisen luomulohen tuonti on loppunut. Ja omaa luomukalanviljelyä (luomutuotannon edellytys!) ei saada aikaiseksi.
Niinpä tänäkään jouluna vannoutuneet luomuihmiset eivät syö graavilohta.
Tämäkään mahdollinen muutos ei siten koske luomua:
Vapaa-ajankalastajilta halutaan lainmuutoksella poistaa mahdollisuus myydä saalistaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f48c6460-6568-412a-ba13-5ebb0045d2eb)
QuoteKalatalous- ja ympäristöjärjestöt ovat lähettäneet maa- ja metsätalousministeriölle yhteisen muutosehdotuksen kalastuslakia koskien.
Kalatalous- ja ympäristöjärjestöt ehdottavat muutosta sisävesien vapaa-ajankalastuksen saaliin myyntiin. Sisävesillä pienimuotoinen saaliin myyminen lopulliselle kuluttajalle on ollut tähän mennessä sallittua. Vapaa-ajankalastaja saa myydä vuoden aikana korkeintaan sata kiloa perkaamatonta, sisävesiltä pyydettyä kalaa tai 300 rapua suoraan kuluttajalle. Tämän valvonta on kuitenkin vaikeaa.
Koska luomu on jo ennestään luomusäännöksillä suljettu tuosta pois.
Tässä tilastojulkistuksessa (1.12.2025) ei ole luomua erikseen:
Lihantuotanto, lokakuu 2025 (ennakko), tietokantajulkistus (https://www.luke.fi/fi/tilastot/lihantuotanto/lihantuotanto-lokakuu-2025-ennakko-tietokantajulkistus)
Vaan olemme vuosittaisen tilaston varassa:
Luomulihan tuotanto muuttujina Vuosi, Laji ja Muuttuja (https://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/fb85e0e0-7924-425b-8684-7bc75c28363e?lang=fi)
Nyt ajankohtaiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.msg46450#msg46450) asiaan: luomusianlihaa tuotettiin 0,59 miljoonaa kiloa. Vuonna 2024. Uudempaa tietoa ei ole.
Siitä tulee helposti jakolasku, että kansalaista kohti sitä tuotettiin noin 100 grammaa.
Kinkkua on sianlihasta noin 10-20 %. Eli kansalaista kohti luomukinkkua on noin 10-20 grammaa.
Luomuväki hyväksyy tämän handikapin. Pitää sitä lähtökohtana (lihav. HJ):
Millä satotasolla tulos plussalle? (https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/milla-satotasolla-tulos-plussalle)
QuoteNettovoitto tarkoittaa, että tuotoista on vähennetty kaikki kustannukset. Myös pellon ja koneiden pääomakustannukset. Luomukauran satotaso vuonna 2026 pitäisi olla 1 500 kg/ha, jotta syksyn 2025 hintatasolla pääsisi positiiviseen tulokseen. Luomukevätvehnällä satotasotavoite on 2 000 kg/ha. Luonnonmukaisen tuotannon tukitason nouseminen on otettu tässä huomioon. Tavanomaisessa tuotannossa kauran satotasotavoite on 5 700 kg/ha ja tavanomaisella kevätvehnällä 5 900 kg/ha. Tämän vuoden luomuviljasadon perusteella luonnonmukaisen tuotannon satotasotavoitteet on helppo saavuttaa.
Kirjoittaja on luomutuotannon erityisasiantuntija Pro Agriasta.
Tänään saamme tietää, miten asiassä tänä vuonna keskimäärin kävi.
Kävikin näin:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/sq/ac1cf3f7-0496-4bab-a2d4-f670d978d347?lang=fi
Eli Luke ei olekaan laskenut hehtaarisatoja! Tai viljelyaloja.
Sarakkeet sitä varten ovat. Ehkäpä tilasto hiukan myöhemmin täydentyy?
***
Tässä sitten yhteenveto luomusadosta:
QuoteLuomuviljasato vuonna 2025 on lähes 150 miljoonaa kiloa (+12 %, verrattuna edellisvuoteen) - osuus kokonaisviljasadosta 4 %
Luomukaura 104 miljoonaa kiloa (+15 %) - osuus kokonaiskaurasadosta 9 %
Luomuohra 12 miljoonaa kiloa (-16 %) - osuus kokonaisohrasadosta 1 %
Luomuvehnä 16 miljoonaa kiloa (+17 %) - osuus kokonaisvehnäsadosta 2 %
Luomuruis 6 miljoonaa kiloa (+47 %) - osuus kokonaisruissadosta 8 %
Luomuherne 7 miljoonaa kiloa (-43 %)
Luomurypsi ja -rapsi 3 miljoonaa kiloa (-25 %)
Luomuperuna 8 miljoonaa kiloa (+43 %)
Luomuhärkäpapu 2,5 miljoonaa kiloa (+/-0 %)
Eli vastoin odotuksiamme, luomusato on kasvanut useimmissa viljalajeissa.
Mutta muistakaamme kuitenkin, että 4 % on yhä
selvästi vähemmän kuin luomupinta-alan osuus viljelyalasta 13,7 %.
Luken raportin täydentymistä odotellessa, tässä siitä, millaisia satoja sitä voi tässäkin kylmässä maassa saada:
Mika Viljaselle Ruismestari 2025 -titteli (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/67289c58-856f-4373-aac2-2872c6d596a7)
QuoteUudenkaupungin Lokalahdella viljelevä Mika Viljanen valittiin tänä vuonna Ruismestariksi, kun hänen ruishehtaarinsa tuottivat huippusadon haastavasta kasvukaudesta huolimatta.
Ruismestari 2025 -kilpailun on voittanut Mika Viljanen Uudenkaupungin Lokalahdelta. Asiasta kertoo Pro Ruis ry tiedotteessaan.
Viljasen voitokas hehtaarisato oli reilu 8 500 kiloa.
Jos arvioimme keskimääräistä luomuruissatoa Ruokaviraston viljelypinta-alatiedon pohjalta, se oli noin 1848 kiloa hehtaarilta.
Mutta maltamme toki odottaa Luken tilaston tulemista ihan valmiiksi.
Taulukko Luomun osuus koko sadosta (%), kokosato, tavanomainen sato ja luomusato (milj. kg, 2025 on ennakkotieto, muut lopullisia)
Vuosi Luomu% Tav. kg Luomu kg Koko sato kg Kasvi
2018 2.0 % 484.7 10.0 494.7 Vehnä yhteensä
2019 2.0 % 883.5 18.1 901.6
2020 2.6 % 659.5 17.9 677.4
2021 2.7 % 659.4 18.3 677.7
2022 2.7 % 810.5 22.3 832.8
2023 2.4 % 722.9 17.6 740.4
2024 1.8 % 736.9 13.8 750.7
2025 1.6 % 962.9 16.1 979.0
2018 7.1 % 24.9 1.9 26.8 .Syysvehnä
2019 2.3 % 217.2 5.1 222.3
2020 5.0 % 96.0 5.1 101.1
2021 3.0 % 251.7 7.8 259.5
2022 3.1 % 123.1 3.9 127.0
2023 2.8 % 274.4 8.0 282.4
2024 2.6 % 194.1 5.1 199.2
2025 2.0 % 365.7 7.5 373.2
2018 1.7 % 459.8 8.1 467.9 .Kevätvehnä
2019 1.9 % 666.3 13.0 679.3
2020 2.2 % 563.4 12.8 576.2
2021 2.5 % 407.7 10.5 418.2
2022 2.6 % 687.4 18.4 705.8
2023 2.1 % 448.4 9.6 458.0
2024 1.6 % 542.8 8.7 551.5
2025 1.4 % 597.2 8.6 605.8
2018 .. .. .. .. Ruisvehnä
2019 .. .. .. ..
2020 .. .. .. ..
2021 15.8 % 8.0 1.5 9.5
2022 12.2 % 8.6 1.2 9.8
2023 9.0 % 23.2 2.3 25.5
2024 5.0 % 23.0 1.2 24.2
2025 5.0 % 34.1 1.8 35.8
2018 9.9 % 38.1 4.2 42.3 Ruis
2019 5.4 % 172.6 9.9 182.5
2020 14.1 % 57.9 9.5 67.4
2021 15.1 % 56.8 10.1 66.8
2022 14.8 % 54.8 9.5 64.2
2023 12.2 % 79.9 11.1 90.9
2024 10.1 % 39.1 4.4 43.5
2025 7.7 % 78.1 6.5 84.6
2018 0.9 % 1324.3 11.8 1336.1 Ohra yhteensä
2019 1.1 % 1664.2 18.3 1682.4
2020 1.7 % 1359.0 22.9 1381.9
2021 1.2 % 1019.8 12.5 1032.3
2022 1.1 % 1394.4 16.2 1410.6
2023 1.2 % 1053.1 13.1 1066.3
2024 1.3 % 1150.5 14.9 1165.4
2025 1.0 % 1212.5 12.4 1224.9
2018 0.8 % 1042.1 8.9 1051.0 .Rehuohra
2019 1.0 % 1340.2 13.3 1353.5
2020 1.4 % 1094.2 15.3 1109.6
2021 1.1 % 860.2 9.9 870.1
2022 1.2 % 1148.1 14.3 1162.5
2023 1.1 % 864.2 9.8 874.0
2024 1.3 % 958.2 12.3 970.5
2025 1.1 % 997.0 11.2 1008.2
2018 1.0 % 282.2 2.8 285.0 .Mallasohra
2019 1.5 % 324.0 5.0 328.9
2020 2.8 % 264.7 7.6 272.3
2021 1.6 % 159.6 2.6 162.2
2022 0.7 % 245.2 1.8 247.0
2023 1.7 % 184.4 3.1 187.5
2024 1.3 % 190.2 2.6 192.7
2025 0.5 % 210.0 1.1 211.1
2018 .. .. .. .. .Syysohra
2019 .. .. .. ..
2020 .. .. .. ..
2021 .. .. .. ..
2022 0.0 % 1.0 0.0 1.1
2023 6.3 % 4.6 0.3 4.8
2024 4.5 % 2.2 0.1 2.2
2025 1.8 % 5.4 0.1 5.6
2018 5.6 % 772.3 45.9 818.2 Kaura
2019 6.5 % 1093.5 76.3 1169.8
2020 7.0 % 1111.1 83.4 1194.6
2021 7.4 % 732.0 58.2 790.2
2022 9.1 % 1067.8 106.5 1174.3
2023 8.6 % 921.4 86.6 1008.0
2024 7.5 % 1116.4 91.1 1207.5
2025 9.2 % 1024.5 104.4 1128.8
2018 36.6 % 24.6 14.2 38.8 Seosvilja yhteensä
2019 45.3 % 25.2 20.9 46.1
2020 45.0 % 27.0 22.0 48.9
2021 44.0 % 19.6 15.4 35.0
2022 45.9 % 27.7 23.5 51.2
2023 27.5 % 28.9 10.9 39.7
2024 31.2 % 32.1 14.5 46.5
2025 .. .. .. ..
2018 20.4 % 16.8 4.3 21.1 .Seosvilja (vain vilja)
2019 25.8 % 18.4 6.4 24.8
2020 28.7 % 18.6 7.5 26.1
2021 24.0 % 13.7 4.3 17.9
2022 28.2 % 18.4 7.2 25.5
2023 17.6 % 19.7 4.2 23.9
2024 14.6 % 25.1 4.3 29.4
2025 .. .. .. ..
2018 56.5 % 7.7 10.0 17.7 .Seosvilja (valkuaiskasvit + vilja)
2019 68.1 % 6.8 14.5 21.3
2020 63.2 % 8.4 14.4 22.8
2021 64.9 % 6.0 11.1 17.1
2022 63.7 % 9.3 16.3 25.6
2023 41.8 % 9.2 6.6 15.8
2024 59.6 % 6.9 10.2 17.1
2025 .. .. .. ..
2018 29.4 % 1.2 0.5 1.7 Tattari
2019 20.0 % 0.8 0.2 1.0
2020 33.3 % 0.6 0.3 0.9
2021 28.6 % 0.5 0.2 0.7
2022 27.3 % 0.8 0.3 1.1
2023 30.8 % 0.9 0.4 1.3
2024 26.7 % 1.2 0.4 1.5
2025 14.3 % 1.2 0.2 1.4
2018 1.6 % 69.8 1.1 70.9 Rypsi ja rapsi yhteensä
2019 3.3 % 40.5 1.4 41.9
2020 5.8 % 29.3 1.8 31.1
2021 6.6 % 38.5 2.7 41.2
2022 5.3 % 53.1 3.0 56.1
2023 7.9 % 37.3 3.2 40.6
2024 9.0 % 44.7 4.4 49.1
2025 5.4 % 57.7 3.3 61.0
2018 .. 29.2 .. 29.2 .Rypsi yhteensä
2019 .. 17.5 .. 17.5
2020 9.0 % 18.2 1.8 20.0
2021 8.6 % 27.7 2.6 30.3
2022 7.6 % 36.3 3.0 39.3
2023 10.5 % 26.4 3.1 29.5
2024 11.7 % 33.1 4.4 37.5
2025 7.4 % 38.9 3.1 42.0
2018 .. 28.5 .. 28.5 ..Kevätrypsi
2019 .. 16.3 .. 16.3
2020 6.8 % 17.7 1.3 19.0
2021 5.1 % 26.3 1.4 27.7
2022 5.6 % 35.4 2.1 37.5
2023 6.5 % 25.7 1.8 27.5
2024 9.6 % 32.0 3.4 35.4
2025 4.7 % 36.4 1.8 38.2
2018 .. 1.8 .. 1.8 ..Syysrypsi
2019 .. 3.8 .. 3.8
2020 18.5 % 2.2 0.5 2.7
2021 20.0 % 5.2 1.3 6.5
2022 50.0 % 1.0 0.9 1.8
2023 65.0 % 0.7 1.3 2.0
2024 47.6 % 1.1 1.0 2.1
2025 34.2 % 2.5 1.3 3.8
2018 .. 41.7 .. 41.7 .Rapsi yhteensä
2019 .. 24.4 .. 24.4
2020 0.0 % 11.1 0.0 11.2
2021 0.9 % 10.8 0.1 10.9
2022 0.0 % 16.8 0.0 16.8
2023 1.8 % 10.9 0.2 11.1
2024 0.0 % 11.6 0.0 11.6
2025 1.1 % 18.9 0.2 19.0
2018 .. 40.7 .. 40.7 ..Kevätrapsi
2019 .. 21.8 .. 21.8
2020 0.0 % 9.4 0.0 9.4
2021 0.0 % 7.1 0.0 7.1
2022 0.0 % 16.4 0.0 16.4
2023 1.0 % 9.8 0.1 9.9
2024 0.0 % 10.8 0.0 10.8
2025 1.2 % 16.0 0.2 16.2
2018 .. .. .. .. ..Syysrapsi
2019 .. .. .. ..
2020 .. .. .. ..
2021 .. .. .. ..
Taulukon loppuosaa en saanut lisättyä. Tämä ohjelma temppuilee. Pystytkö Ylläpitäjä lisäämään merkkimäärän maksimia, joka nyt 20000?
Kaura oli se, joka nosti luomun viljasadon kokonaiskilomäärän vuotta 2024 paremmaksi, koska sen osuus on suuri luomun kokonaissadosta. Mistähän syystä tavanomainen kaurasato laski paljon. Luomukaura myydään pääosin ulkomaille vai miten on?
Yritän. Olen vähän unohtanut, miten se tehdään.
Mutta voinet tällä välin jakaa viestejäsi pienempiin palasiin?
Nyt lopulta ilmenee pyrkimystä pistää tällä alueella töpinäksi:
Luonnonvarakeskus on mukana kehittämässä luomukalankasvatusta (https://luomuinstituutti.fi/luonnonvarakeskus-on-mukana-kehittamassa-luomukalankasvatusta/?lang=fi)
QuoteLuomuvesiviljely on tuotannonala, johon on viime vuosina haluttu panostaa enemmän Euroopassa. Myös Suomen kansalliseen luomuohjelmaan on kirjattu tavoite käynnistää luomuvesiviljely.
Tämä tuossakin todetaan:
QuoteLuomuvesiviljelytuotteita, kuten kalaa, simpukoita, äyriäisiä tai leviä tuotetaan useissa Euroopan maissa kaupallisiin tarkoituksiin, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole laisinkaan luomuvesiviljelyä. Toisin kuin usein kuvitellaan, suomalaiset villeinä kasvavat kalat eivät siis saa automaattisesti luomusertifikaattia, sillä luomusertifikaatin saaminen edellyttää kalojen kasvattamista luomuehtojen mukaisesti.
Mutta täksi jouluksi (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg46426#msg46426) tuo ei ehdi. Koska tuontikaan ei näytä järjestyvän, luomuväki (tai sen ehdottomin osa) on tänäkin jouluna ilman kalaruokia.
Viljelyalat ja (luomun) hehtaarisadot antavat yhä odottaa itseään muutoin niin täsmällisellä Lukella.
***
Mutta Ruokaviraston viimevuotiset tiedot auttavat meitä tulkitsemaan esim. tätä tietoa:
QuoteLuomuperuna 8 miljoonaa kiloa (+43 %)
Juuri viime vuonna luomuperunan viljelyala romahti. Nyt se on nähtävästi palautunut vähän ennalleen. Mutta on Lukenkin tietojen mukaan yhä vain noin puolet siitä, mitä oli huippuvuonna 2020.
MT on saanut kuningasidean:
Siirtymä luomuun voisi helpottaa viljatilojen kriisiä.
Toteutettava maltillisesti (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/02cc1488-3cb5-485a-bda8-37ceaf46db1d)
QuoteSiirtymällä enenevissä määrin luomuun, voitaisiin keventää ylituotantoa tavanomaisen viljan markkinoilta.
Tilaajalle
PS. Vieläkään ei näy korjuualoja ja sitä kautta hehtaarisatoja Luken em. taulukossa.
Tämä on Lukelta ihan kohta eli ensi viikolla tulossa:
QuoteMuutos maataloustilastojen taulukoissa 16.12.2025 (osa 2)
Maataloustilastojen hakemisto, tiedostonimet, taulukoiden rakenne sekä koodit uudistetaan kahdessa osassa. Toinen erä tilastoja viedään tuotantoon tiistaina 16.12.2025.
Mutta voinemme silti odottaa, että hehtaarisadot tulevat esille vanhaan tapaan. Luomussa ja tavanomaisessa viljelyssä.
Luken uudistuksen myötä tämä taulukko (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg46475#msg46475) meni toimimattomaksi.
Sen voi itse rakentaa täältä:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__sattil/0100_sattil.px/
Mutta edelleenkään Luke ei kerro (luomun ja tavanomaisen) viljelypinta-aloja. Eikä siis myöskään hehtaarisatoja.
***
Yksityiskohta. Varhaisperunan sato luomuna v. 2025 oli (miljoonaa kiloa) 0,0. Tänäkin vuonna.
Nyt ovat hehtaarisadotkin sinne ilmestyneet. Luken satotilastoon.
Mutta täytyy etsiä niitä tästä linkistä:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__sattil/0200_sattil.px/
Vaikkapa tavanomaisen vehnän keskisato oli viime vuonna 4 460 kg hehtaarilta ja luomuvehnän 2 450 kg hehtaatilta.
Tavaomaisen ruokaperunan keskisato oli 29 700 hehtaarilta. Luomuperunan 19 970 hehtaarilta.
Tavanomaisen varhaisperunan 15 560. Varhaisluomuperunan 4 999.
Quote from: Heikki Jokipii on 03.12.25 - klo:06:43Luomuväki hyväksyy tämän handikapin. Pitää sitä lähtökohtana (lihav. HJ):
Millä satotasolla tulos plussalle? (https://www.proagria.fi/blogit/luomublogi/milla-satotasolla-tulos-plussalle)
QuoteNettovoitto tarkoittaa, että tuotoista on vähennetty kaikki kustannukset. Myös pellon ja koneiden pääomakustannukset. Luomukauran satotaso vuonna 2026 pitäisi olla 1 500 kg/ha, jotta syksyn 2025 hintatasolla pääsisi positiiviseen tulokseen. Luomukevätvehnällä satotasotavoite on 2 000 kg/ha. Luonnonmukaisen tuotannon tukitason nouseminen on otettu tässä huomioon. Tavanomaisessa tuotannossa kauran satotasotavoite on 5 700 kg/ha ja tavanomaisella kevätvehnällä 5 900 kg/ha. Tämän vuoden luomuviljasadon perusteella luonnonmukaisen tuotannon satotasotavoitteet on helppo saavuttaa.
Kirjoittaja on luomutuotannon erityisasiantuntija Pro Agriasta.
Tänään saamme tietää, miten asiassä tänä vuonna keskimäärin kävi.
Luomukevätvehnä pääsi tulokseen 2 090 kg. Siihen siis voidaan olla tyytyväisiä, päinvastoin kuin tavanomaisen tulokseen 4 040 kg?
Kun tukitaso on otettu huomioon?
Tämä tiedote on tällaisenaan vähän harhaanjohtava:
Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2025 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/ennakollinen-syyskylvoala/ennakollinen-syyskylvoala-ja-suorakylvoalat-2025)
Suorakylvöalan osuus syysvehnäalasta oli 15 %, syysohra-alasta 12 % ja syysruisalasta 8 %.
Luomusyysruista kylvettiin 5 800 hehtaaria, joka on noin 26 % koko syysrukiin kylvöalasta. Luomusyysvehnää kylvettiin 4 000 hehtaaria, joka on noin 6 % koko syysvehnän kylvöalasta. Luomurypsiä ja -rapsia kylvettiin noin 3 200 hehtaaria, joka on noin 45 % koko kylvöalasta.
Tekniset vaikeudet jatkuvat. Edellisestä voi saada sen käsityksen, että luomusssakin käytettäisiin suorakylvöä. Niinhän ei ole laita.
Tavanomaisen kauran hehtaarisato oli 4 000 kg. Luomussa 2 160 kg.
Niinpä siinäkin luomusato oli hyvä, tavanomaisen heikko?
Tämä koskee ymmärtääkseni luomutukiakin:
Peltotukien haku päättyy tänä vuonna totuttua aiemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2099b0b9-947f-4c02-9678-8c6b92570b07)
QuoteViime vuosina peltotukien hakuaika on päättynyt kesäkuun puolivälissä. Nyt jo ennen sitä.
Siinä häipyy samalla viimeinenkin veruke Ruokaviraston viivyttelylle luomupinta-alojen julkistamisessa.
Täällä on yhä
vain historiatietoa (lihav. HJ):
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut
QuoteTärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2024 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteeenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf)
Riittävästi aikaa niiden kertomiseen on ollut tänäkin vuonna. Vrt. juuri edellä.
Luke ilmoitti mm. tästä:
QuoteKiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat, 3. vuosineljännes 2025, tietokantajulkistus
Mutta luomukalaahan se ei koske. Vaan yhä ollaan tässä (MMM):
QuoteSelvitetään ja toimeenpannaan toimia luonnonmukaisen vesiviljelyn kehittämiseksi Suomessa sekä uusien matalatrofisten lajien kuten merilevän viljelyn kehittämiseksi.
Quote from: Heikki Jokipii on 25.08.25 - klo:02:08MT:
Pihapuissa on nyt niukasti omenoita, mutta ammattilaisen sato pysyy vakaana. Näistä syistä ero johtuu (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/ac9ef681-106d-491a-8afe-02ee24ce53ea)
Tavallaan pysyy luomuomenasatokin aika vakaana. Viime vuonna saatiin luomuomenaa 205 000 kiloa. Noin 37 grammaa suomalaista kohti. Se viipale.
Kaupasta ei kyllä sitäkään saa. S-kauppa myy vain ranskalaista luomuomenaa, K-kauppa italialaista.
Tämäkin on Ranskasta:
Coop Omena lolipop Luomu
Kaikki Coop-tuotteet
n.Noin 0,47
2,98 /kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/coop-omena-lolipop-luomu/2000519800007)
Ohitetaan tällä kertaa hinta.
Viime vuonna nämä tilastot (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.1020#msg43338) alkoivat ilmestyä reippaasti seuraavan vuoden puolella.
Saapi nyt nähdä, vaikuttavatko nämä aikataulumuutokset (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.1140#msg46847) julkistukseen aikaistavasti.
Ei ehkä vielä täysin selviä, mikä muuttui:
Nautaeläinpalkkioita sekä muutoksia ympäristökorvauksen ja luomutuotannon tukiehtoihin ja -tasoihin hyväksytty (https://mmm.fi/-/nautaelainpalkkioita-seka-muutoksia-ymparistokorvauksen-ja-luomutuotannon-tukiehtoihin-ja-tasoihin-hyvaksytty)
Tämä tuntuu varsin radikaalilta muutoksella:
QuoteTurvepeltojen nurmilla sallitaan kemiallinen kasvinsuojelu, kunhan se ei ole vuosittaista. Aikaisemmin kasvinsuojelu on ollut kokonaan kielletty. Kasvinsuojelun salliminen edesauttaa ilman muokkausta tapahtuvan monivuotisen tuotantonurmen viljelyä niin, ettei kasvuston laatu ajan myötä merkittävästi heikkene.
Näin väittää Pro Agria:
Nuoret viljelijät entistä kiinnostuneempia luomuviljelystä (https://www.sttinfo.fi/tiedote/71787697/nuoret-viljelijat-entista-kiinnostuneempia-luomutuotannosta?publisherId=69821026&lang=fi)
Aiempina vuosina siirtymävaiheen tilat olivat vähentyneet kaikkein eniten. Ovatko ne samoja tiloja? No, tiedämme tilanteen keväällä. Tai kesällä.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.02.25 - klo:07:30Tähän asti Ruokavirastokin nyt julkisti:
Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/)
QuoteTilastot
Vuosi 2024
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2024 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2024 (pdf)
Eli puutarhakasvit. Luomueläimet puuttuvat vielä. Tarkastellaan. Kommentoidaan.
Saako Ruokavirasto tänä vuonna kiristettyä aikataluaan?
Tiedot ovat takuuvarmasti viraston hallussa. Eikä viime vuoden tiedoista enää mikään voi muuttua.
Nyt tuli Luken viime vuoden tilasto luomun vahvalta alueelta, kananmunista:
Kananmunien tuotanto, 4. vuosineljännes ja vuosi 2025 (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kananmunien-tuotanto/kananmunien-tuotanto-4-vuosineljannes-ja-vuosi-2025)
QuoteTuotannosta 74 prosenttia oli lattiamunia, 16 prosenttia virikemunia, 6 prosenttia luomumunia ja 4 prosenttia ulkomunia.
Koska juuri ilmestyi myös Pro Luomun tieto, että luomumunien osuus markkinoista oli 13 prosenttia, samana vuonna, yhdessä saamme tietää, että luomumunia myytiin vähän yli kaksinkertaiseen hintaan.
QuoteVuonna 2025 kananmunia tuotettiin reilu 81 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Kiloina luomumunia tuotettiin siis noin eli alle 5 miljoonaa kiloa. Eli alle kilo per kansalainen. Vuodessa.
Tämä ei mitä ilmeisemmin ole luomuhanke:
Luken uusi tutkimusnavetta valmistui Jokioisiin. Turvaa maidontuotannon tulevaisuutta Suomessa (https://mmm.fi/-/luken-uusi-tutkimusnavetta-valmistui-jokioisiin-turvaa-maidontuotannon-tulevaisuutta-suomessa)
QuoteNavetassa tehtävän jalostustutkimuksen tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven terveitä ja hyvinvoivia lehmiä, joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Tutkimuksessa hyödynnetään edistyneitä genomi- ja soluteknologioita, dynaamista mallinnusta sekä koneoppimista. Tutkimuksen kohteina ovat myös kiertotalousratkaisut, nurmibiojalostamot, rehukasvien geenimuokkaus, metaanipäästöjä vähentävät rehuaineet sekä solumaatalouden ratkaisut.
(lihav. HJ)
Eikä tämäkään:
Luke kehittää uutta kasvihuoneinnovaatiota. Kotimaista tuorevadelmaa vuoden ympäri (https://www.luke.fi/fi/uutiset/luke-kehittaa-uutta-kasvihuoneinnovaatiota-kotimaista-tuorevadelmaa-vuoden-ympari)
QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) Piikkiön toimipaikan kasvihuoneissa Kaarinassa tutkitaan, miten vadelmaa voitaisiin tuottaa laadukkaasti kasvihuoneissa myös keskitalvella.
Tuoremarjojen kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Talvisin tuorevadelmia tuodaan Suomeen Marokosta, Portugalista ja Espanjasta. Tulevaisuudessa ne voivat saada kotimaisen haastajan.
EU:n luomuasetus kieltää. Luonuadelmiltakin vaaditaan maakosketus.
Eli luomuvadelmiltakin vaaditaan kasvihuoneissa maakosketus.
EU:n Pohjoimaille myöntämä poikkeuskin pätee vain niihin yrittäjiin, joilla jo olisi tuollaistta toimintaa. Joka tietysti uuden innovaation kohdalla on mahdotonta.
Tänä vuonna Ruokavirasto tulee toisin päin. Nyt luomueläimet kerrotaan ensin:
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2025
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2025 - ennakkotietoja 14.8.2025 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2025 - ennakkotietoja 14.8.2025 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2025 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2025 (pdf)
Tietoa puutarhakasveista saamme tänä vuonna vielä odottaa. Aivan: miksi?
Selviää, että luomubroilereita on nyt yhdellä varsinaissuomalaisella tilalla 5 000 kappaletta.
Tieto on siten jännä, että nyt hengissä olevasta luomubroilerista riitelee teoreettisesti noin tuhat henkeä. Suomalainen asiaa koskeva sananlasku koskee kuitenkin toista lintua eli pyytä.
Voidaan vielä huomata, että luomunautojen lukumäärät ovat pysyneet aika samoina.
Sen sijaan luomulihasikojen lukumäärä on selvästi laskenut, 2 958:sta 2 566:eem.
Merkinne sitä, että luomukinkkujen määrä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=46450) ja osuus ensi jouluna entisestään laskee.
Vähentyi yleisesti:
Maitotilojen määrä väheni seitsemän prosenttia viime vuonna (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/873673d4-64af-4fca-9ca0-82d1c11a1d05)
QuoteVuonna 2025 maitoa tuotettiin noin 2 140 miljoonaa litraa, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (2 145 miljoonaa litraa vuonna 2024). Meijerimaidon määrä oli 2 094 miljoonaa litraa.
Luomumaito näin:
QuoteLuomumaitoa tuotettiin 65 miljoonaa litraa eli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.
Eli nyt lumumaidon osuus on nyt hyvin tarkasti 3 %. Osuus on 3 vuotta ollut hienoisessa laskussa.
Myöskään tämä ei vaikuta luomusokeriin:
Sucros: Palasokerin valmistuksen loppuminen ei vaikuta sokerijuurikkaan viljelyyn Suomessa
Kotimaisuuslupaus on Dansukker suomalainen taloussokerilla sekä Dansukker suomalainen hillosokerilla.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/e4202ee6-6ad7-4077-af2c-6dd064f00320)
Se tuodaan edelleen kaikki. Koska sokerijuurikasta ei viljellä luomuna Suomessa.
Luomulihan tuotannosta 2025 yhden kappaleen yhteenveto:
Lihan tuotanto kasvoi jälleen edellisestä vuodesta. Siipikarjanlihan määrässä uusi ennätys (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/10bf6a36-db9c-41e5-b92b-986e83db63ad)
QuoteLuomunaudan- ja luomulampaanlihan tuotanto lisääntyi hieman. Vuonna 2025 luomunautaa tuotettiin 3,7 miljoonaa kiloa, luomulampaanlihaa 300 000 kiloa. Luomusianlihan tuotanto väheni, tuotantomäärä oli 500 000 kiloa, selviää Luken tilastoista.
Kokonaistilanne:
QuoteLuonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemien tietojen mukaan Suomessa tuotettiin viime vuonna lihaa hieman alle 402 miljoonaa kiloa. Määrä kasvoi prosentin edellisvuodesta.
Joten Pro Luomun viimevuotinen arvio menee uusiksi (koosteesta s. 14):
QuoteLuomulihan määrä kaikesta lihantuotannosta oli noin 2 %.
Ylläolevilla luvuilla luku pyöristyy yhteen (1) prosenttiin-
Pitääkö Ruokavirasto edes viimevuotisen aikaaulunsa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg43461#msg43461)? Tämä viikko on aikaa. Tietyistä vihjeistä huolimatta julkistamisaikataulu ei ole nopeutunut.
Eikä ehdotustamme ennauukotietojen julkaisemisesta kaukissa aisoissa ole kuulltu.
YHTEENSA (A- ja B-luokka) 7 089 991
A- ja B-luokka virikehäkkimunat 931 707
A- ja B-luokka lattiamunat 5 458 169
A- ja B-luokka ulkomunat 261 167
A- ja B-luokka luomumunat 438 948
MT:
Miksi Hyvinkään Prisman munahylly on täysin tyhjä? Tässä syy (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/6852e7cc-d385-4088-9d21-1456bf72be02)
QuoteMT tiedusteli S-ryhmästä, mistä näin laajamittainen munapula johtuu
[..]
Kananmunien kysyntä on ollut jo pidemmän aikaa kasvussa niin Suomessa kuin Euroopassa. Tällä hetkellä kananmunissa on valtakunnallisia saatavuushaasteita, mutta toimitamme niitä jatkuvasti myymälöihin ja pyrimme varmistamaan myymälöissä mahdollisimman hyvän saatavuuden, myyntipäällikkö Juhani Haara S-ryhmän marketkaupasta vastaa.
Juuri edellä viimeisin saatavilla oleva tieto (12/2025)Suomen kananmunien tuotannosta. Josta näemme, että kuitenkin, luomumunien suhteellisesta menestyksestä huolimatta, osuus on vain n. 6 %. Se ei tuossa näyttele pääroolia
Ruokavirasto kerikisi viimevuotisen aikatauluun_
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/tilastot-ja-tietohaut/
QuoteVuosi 2025
Toimijoiden ja tuotantoalojen yhteenveto ELY-keskuksittain 2025 (pdf)
Tärkeimpien vilja- ja nurmikasvien tuotantoalat 2025 (pdf)
Tärkeimpien puutarhakasvien tuotantoalat 2025 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto 2025 (pdf)
Luomueläinmäärien yhteenveto ELY-keskuksittain 2025 (pdf)
Huomio: luomuperunan viljelyala oli taas 10 prosenntin kasvussa. Buoden 2024 romahduksen (-45 %) jälkeem.
Luomuperinan tilannetta täutyy nyt tuolla kysyntätriidissä erityisesti seurata.
Toisenkin asian voimme huomata. Kaalin viljelyala oli pudonnut kokonaista 62 prosenttia.
Luomukaalin vähäisyydesrä on täällä on täällä ollut juttua aiemminkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.420#msg16354)
Quote from: Heikki Jokipii on 03.07.25 - klo:05:08Pro Luomulla on tämä uutinen juuttunut sen viimeisimmäksi tiedotteeksi:
Luomumansikkaa saa avomaalta juhannuksesta lähtien. Luomuviljely tukee pölyttäjäkantoja ja ekosysteemin toimivuutta (https://proluomu.fi/luomumansikkaa-saa-avomaalta-juhannuksesta-lahtien-luomuviljely-tukee-polyttajakantoja-ja-ekosysteemin-toimivuutta/)
Mutta onko mansikka lopulta niin kovin merkittävä luomutuote?
MT:n uutisesta tieto, että avomaan mansikkaa viljellään Suomessa noin 5 000 hehtaarilla. Ruokavirastolta tieto, että luomumansikan viljelyala on supistunut alle 200 hehtaariin. Eli alle 4 prosenttiin.
Påivitetty tieto Ruokavirastolta. Luomumansikan viljelyala viime vuonna oli 148 ha. Laski 13 % edellisestä vuodesta. Ja on jo neljänä vuonna laskenut. Se ei varmaan estä tänäkään vuonna Pro Luomua perinteiseen tapaan hehkuttamsasta ensi kesänä luomumansikkaa.
Toisen kesän Sesonkituotteeen, varhaisperuonoiden, osalta ei vastaavaa hehkutusta ei tänäkään vuonna ole odotettavissa.
Näin kuulemma jo tapahtuu:
Ruotsissa istutetaan jo varhaisperunaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2a1590f0-87ee-4db8-ae6a-3a06f17a6015)
QuoteSuomessa perunan kylvöjä joudutaan vielä odottamaan vahvan roudan takia.
[..]
Suomessa maat ovat olleet vahvassa roudassa ja Varsinais-Suomessa arvioidaan, että istutusten kimppuun päästään vasta kuun vaihteessa. Viime vuonna varhaisperunaa istutettiin 7.3.
Ja suomalainen luomuvarhaisperuna myöhästyy tänäkin vuonna kyydistä. Ennustan mutu-menetelmälläni.
Luomuhernettä on vaikeampi arvioida, koska sitä viljellään sekä peltokasvina että puutarhakasvina. Mutta molemmissa ovat kyllä viljelyalat pienentyneet.
Viime vuonna. Ruokaviraston mukaan.
Yritin laittaa tänne laskemiani uusia luomun ja tavanomaisen vertailutietoja. Tämä softa on taas huonontunut. Sitä mitä aiemmin pystyi tekemään ei enää voi tehdä.
No, lyhyesti sitten vain ilman numeroita: luomun hehtaarisadot 2025 suhteessa tavanomaisen hehtaarisatoihin olivat lähes kaikissa kasveissa huonontuneet vuoteen verrattuna tilanteeseen vuonna 2024.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/satotilasto/sato-ja-luomusato-2025
Taulukko:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__sattil/0200_sattil.px/
Selventää luomuherneen tilannetta:
QuoteLuomuherne 7,5 miljoonaa kiloa (-40 %), osuus kokonaishernesadosta 8 %
Arvo Keskisen osuus luomuherneistä siis noin 1,3 kiloa. Siitä riittää siis useampaankin hernekeittopurkkiin. Mutta ei kovin moneen.
***
Softa ongelmamme on etsittävä ratkaisu.
Myös MT huomioi luomusadon:
Luomuviljasato kasvoi edellisestä vuodesta. Luomuherneellä meni heikommin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/cb635087-a56b-49d1-b8aa-50304f7c7932)
Tämä todetaan:
QuoteKokonaisviljasadosta luomuviljaa oli viime syksynä neljä prosenttia.
Mutta ei vaivauduta tuomaan esille, monrako orosenttia luomulla oli viljelyalasta.
Herneestä sama kuin me edellä:
QuoteLuomuhernettä tuotettiin viime vuonna 7,5 miljoonaa kiloa. Sato pieneni 40 prosenttia vuodesta 2024. Luomun osuus kokonaishernesadosta oli kahdeksan prosenttia.
Mutta laskematta Arvo Keskisen osuuutta.
Tämän suosituksen täyttäminen luomulla tuntuu yhtä toivottoamalta kuin ennenkin:
Quote from: Heikki Jokipii on 01.10.25 - klo:02:01MT neuvoo:
Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä: Viisi täsmävinkkiä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koti/cb778fb4-48bc-4dd4-97bc-056274ec7e22)
QuoteRavitsemussuositusten mukaan päivässä tulisi syödä 500-800 grammaa kasviksia. Vinkeillä pääset tavoitteeseen yllättävänkin helposti.
Me lisäämme siihen yhden vinkin.
Tuota ei pidä yrittää luomukasviksilla (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg40484#msg40484).
Perunasadosta:
Tavanomainen 542,8 242,6 11,1
Luomu 8,3 2,8 0,0
Siinä (miljoonas kg) yhteensä, ruokaperuna ja varhaisperuna. Voimme erityisesti panna merkille, että luomuvarhaisperuna pyöristyi nollaan myös v. 2025. Kuten aiempinakin vuosina.
Mutta siihenkin voi kiinnittää huomioita, että luomuruokaperinaa yhteensäkin tulee Suomessa vain puolisen kiloa henkeä kohti. Laski perunan vihannekseksi tai ei (kumpaankin on perustelunsa) luomuperunakaan ei juuri auta em. suosituksen täyttämisessä. Suositus oli päivässä. Ei vuodessa.
MT kertoi:
Kurkusta kaikkien aikojen ennätyssato. Tällä kasvilla jopa 100 000 kilon hehtaarisatoja (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/17914295-6bed-4f87-aa52-c46895643555)
QuoteKasvihuonekurkun tuotanto nousi viime vuonna ennätykselliseen 56 miljoonaan kiloon, joka on lähes kaksi miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2024.
Esitämme vielä täällä tuttuun tapaan Pro Luomun skeemalla luomuvihannesten kaikki luvut. Mutta erikseen jo kasvihuonekurkku. Koko tuotantomäärä luomuna 41 000 kiloa.
Huikean surkea
0,0007 prosentin osuus! Noin 7 grammaa suomalaista kohti.
Lupauksemme mukaisesti koko luomupuutarhatuotanto Pro Luomun viimevuotiseen pohjaan.
Luomupuutarhatuotanto, sato (1000 kg)
2025 2024 2023 2022
________________________
Tarhaherne 111 125 81 349
Valkokaali 597 786 719 686
Porkkana 2929 2471 2245 2697
Sipuli 450 199 366 549
Tomaatti 309 97 446 906
Kurkku 41 79 291 321
Marjat 943 620 533 669
Omena 115 205 109 78
_____________________________
On siis luomuvihanneksia, joden tuotanto on kasvanutkin (porkkana, sipuli, tomaatti). Samoin marjat yhteensä ovat kasvaneet. Omena ei.
Mutta kaikkiaan näyttää yhä siltä, että ruokasuosituksen noidattaminen luomuvihannesten tai -marjojen avulla on Arvo Keskiselle toivoton (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=45747) tavoite.
Tuosta raportista (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.1890#msg47432):
QuotePELTOALASTA 25 % LUOMUTUOTANNOSSA
NYKYTILA 14 % (2025)
Tuon luvun rinnalle tarvittaisiin tietysti toteutunut osuus tuotannosta (vrt. edellä) ja osuus myynnistä 1,8 %. Joka kyllä ko. raportissakin vilahtaa.
Tällaista yritystä on:
Hae mukaan Scaling Organic -ohjelmaan (https://www.luomuliitto.fi/ajankohtaiset/scaling-organic)
QuoteOnko puutarha- tai luonnontuoteyrityksesi valmis kasvuloikkaan?
Oletko alle 7 vuotta toiminut vihannes-, marja-, hedelmä-, peruna-, yrtti- tai luonnontuotetuottaja Etelä-Suomesta? Lähde mukaan kansainvälisen Scaling Organic -hankkeen kasvuohjelmaan, josta Suomessa vastaa Luomuliitto.
Mutta aikansa vieneet, ennenkuin kasvuloikka näkyy. Jos edes näkyy.
Luomulihan tuotanto säilyi vuodesta 2024 vuoteen 2025 hyvin tarkkaan ennallaan. Paitsi luomulampaan osalta, joka tuotanto kasvoi 0,22 miljoonnasta kilosta 0,30 miljoonaan kiloon. Mutta kun lähtötaso oli kovin alhainen, ei luomulihan yleisossuus lihamarkkinoista juuri muuttunut.
Ehkäpä vielä teemme perinteiset hintavertailumme luomulampaasta myös tänä pääsiäisenä. Halal-kaupat mukaan ottaen.
Uudet perunat ovat jo tulollansa:
Routa väistyi hiekkamailla. Roger Lindroos istuttaa nyt varhaisperunaa vauhdilla
Paraisten kevät on yllätti varhaisperunaa viljelevän Roger Lindroosin nopeudellaan, ja istutuksiin päästiin poikkeuksellisen aikaisin.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/aa8abfab-6721-47dc-9994-15327e0da9cd)
Paitsi luomussa, jossa niiden osalta luomulle käynee yhtä hunosti kuin ennenkin.
Eli näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 17.12.25 - klo:03:22Yksityiskohta. Varhaisperunan sato luomuna v. 2025 oli (miljoonaa kiloa) 0,0. Tänäkin vuonna.
Täältä näkee, miten viime kuussa juotiin vain litra luomumaitoa suomalaista kohden:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-helmikuu-2026-ennakko-tietokantajulkistus
4,8 miljoonaa litraa 165 miljoonasta litrasta tekee 2,9 prosenttia.
Viime vuonna tilanne oli tämä:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2025
65 miljoonaa litraa 2 140 miljoonasta litrasta tekee vähän yli 3 prosenttia. Muutos on kuitenkin niin vähäinen, että sen voi jättää huomiotta.
Huomataanpa sittenkin. Tässäkin oli vähennystä vain vähän:
QuoteLuomumaitoa tuotettiin 65 miljoonaa litraa eli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.
Mutta se asettuu pidempään laskevaan kehitykseen vuodesta 2022. Litrat (miljoonia) ja osuus
QuoteMaito 66,6 3,17 73,4 3,44 80,6. 3,75
Pro Luomun koosteesta 2024 sivu 14.
Quote from: Heikki Jokipii on 26.03.26 - klo:07:04Eli näin:
Quote from: Heikki Jokipii on 17.12.25 - klo:03:22Yksityiskohta. Varhaisperunan sato luomuna v. 2025 oli (miljoonaa kiloa) 0,0. Tänäkin vuonna.
Joudumme tietysti odottamaan tietoa tältä vuodelta.
Mutta tältä näyttää. Tavamomaista kotimaista varhaiperuaa on jo S-kaupassa,
huikeaan hintaan:
Kasvihuone varhaisperuna
29,99 /kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/kasvihuone-varhaisperuna/2005354700000)
Aivan. Kasvihuoneesta.
Luomuvarhaisperunaa ei ole. Se myöhästynee kisasta tänäkin vuonna.
Palataan asiaan, kun ensimmäiset avomaan varhaisperunat tulevat.
Quote from: Heikki Jokipii on 09.01.26 - klo:06:10Tämä koskee ymmärtääkseni luomutukiakin:
Peltotukien haku päättyy tänä vuonna totuttua aiemmin (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/2099b0b9-947f-4c02-9678-8c6b92570b07)
QuoteViime vuosina peltotukien hakuaika on päättynyt kesäkuun puolivälissä. Nyt jo ennen sitä.
Siinä häipyy samalla viimeinenkin veruke Ruokaviraston viivyttelylle luomupinta-alojen julkistamisessa.
Ruokaviraston luomuviljelijäkirje ilmestyi 31.3.2026. Siinä:
Quote5. Luomusertifikaatit löytyvät sähköisestä rekisteristä
Niinpä yhteenvedonkin voi tehdä sähköisesti jo nyt.
Kaikesta kaikesta luomuusertifioidusta. Eli kaikesta luomuun hyväksytytä.
Saapi nähdä miten pitkään Ruokavirasto onnistuu tänä vuonna vitkuttelemaan.
Quote from: Heikki Jokipii on 23.03.26 - klo:03:59Luomulihan tuotanto säilyi vuodesta 2024 vuoteen 2025 hyvin tarkkaan ennallaan. Paitsi luomulampaan osalta, joka tuotanto kasvoi 0,22 miljoonnasta kilosta 0,30 miljoonaan kiloon. Mutta kun lähtötaso oli kovin alhainen, ei luomulihan yleisossuus lihamarkkinoista juuri muuttunut.
Ehkäpä vielä teemme perinteiset hintavertailumme luomulampaasta myös tänä pääsiäisenä. Halal-kaupat mukaan ottaen.
Koko lampaan osalta näyttää tältä:
Lampaanlihan suosio kasvaa tasaisesti. Taustalla useita syitä (https://yle.fi/a/74-20218789)
QuoteLampaanlihan kulutus kasvoi viidellätoista prosentilla viime vuonna. Lihan kokonaiskulutuksessa lampaan osuus on edelleen alle prosentti.
[..]
Suomalaiset syövät karitsan- ja lampaanlihaa keskimäärin noin puoli kiloa vuoden aikana.
[..]
Lampaanlihan kotimaisuusaste oli 36 prosenttia ja karitsanlihan 51 prosenttia.
Tämä osuus ei ehkä kuitenkaan nouse isommaksi (Pro Luomun kooste 2024, s. 14):
Lammas 0,22 20,95 0,22 19,6 0,28 21,21
Sinä kilomäärä (mikj. kuilosm) ja osuus viime vuosilta.
Tai jos vähän nouseekin, ei luomu kovasti näy Arvo Keskisen pääsiäispöydässä.
Softa kiusaa taas. Selvennys äskeiseen:
Tämä osuus ei ehkä kuitenkaan nouse isommaksi (Pro Luomun kooste 2024, s. 14):
QuoteLammas 0,22 20,95 0,22 19,6 0,28 21,21
Sinä määrä (mikj. kiloa) ja osuus viime vuosilta.
Tai jos vähän nouseekin, ei luomu kovasti näy Arvo Keskisen pääsiäispöydässä.
Siis miljoonaa kiloa.
Tässä Hesari vähän vihjaa luomun puolesta:
Munapula voi yllättää pääsiäisenä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011915258.html)
QuoteSilti myös munantuottajat ottavat keskustelussa osumaa. Kananmunien saatavuuspulasta uutisoidessa on kerrottu laveasti munien tuotannosta. Yleisölle on tullut tutuksi esimerkiksi termi kanaparven vaihto. Se tarkoittaa loppuun käytettyjen kanojen korvaamista uusilla. Sekin on tullut ilmi, että vaikka kauppaketjut ovat luopumassa häkeissä elävien kanojen munista, ravintoloihin niitä menee edelleen.
Nämä eivät ole ole munien ostajille kovin mukavia mielikuvia. Tavallisesti tuottajat puhuvatkin näistä asioista yhtä halukkaasti kuin kauppa hintarakenteesta.
Pääsiäisenä munia syödessä myös kuluttajan on hyvä pohtia rooliaan. Tehotuotantoa ja kaupan halua pitää hinta mahdollisimman halpana on helppo paheksua, mutta taustalla on kuluttajan halu ostaa mahdollisimman halpoja munia.
(lihav. HJ)
Sitä ei kuitenkaan väitetä, että löytyisi joku vaihtoehto, jossa kanoja ei
uusittaisi. Yhtälailla huonosti munivat luomukanat teurastetaan eläinten ruoaksi.
Mitään keinoa ei ole, jolla kanojen munimistä voitaisiin tehostaa nopeammaksi kuin se noin muna päivässä. Luomukanoillakaan. Eivät ne, hyvin ehkä kohdeltuinakaan, muni sen sukkelammin.
Eikä luomumunien kovempi hinta johdu siitä, että kanoja kohdeltaisiin paremmin. Vaan kalliimmasta luomurehusta. Mutta Hesari siis kehottaa olemaan välittämättä hinnasta. Ja sillä tavalla piilomainontaa luomumunia.
Luomumunien tuotannosta ei ole erityisiä uutisia näkynyt. Ruokaviraston mukaan tilojen määrä on vähentynyt, mutta munintakanojen määrä hiukan noussut.
Kysyntäpuolella Pro Luomu suostuu myöntämään, että viimeiset neljä vuotta luomulla on mennyt huonosti.
Tämä mäkyy tuotantopuolella niin, että vuodesta 2022 siirtymävaiheen ala on koko ajan vähentynyt:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep.pdf
Akateemista haaveilua:
https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2026/03/enta-jos-luomua-olisi-25-yliopistotutkija-kari-koppelmaki-helsingin-yliopisto-ruralia-instituutti.pdf
Jossa heti alkuun (dia 2) oikeastaan hurja myöntö luomun tehottomuusesta:
QuoteLuomu 2.0 toimeenpanosuunnitelma
Luomua 25 % viljelyalasta
Markkinaosuus kasvaa 5 prosenttiin
Haaveissa siis on viljelyalan ja kysynnän (yli) kaksinkertaistaminen. Mutta markinaosuutta mitataan euroissa. Koska luomun hinnat ovat noin kaksinkertaiset, puhumme siis ruoassa n. 2,5 prosentin osuudesta.
Yhdistyksemme ei siis oikeastaan tarvitse asiasta muistuttaa.
***
Tähän yhteyteen sopii Luken uutinen:
Satopotentiaali tuo esiin suuret erot tilojen välillä: säilörehun sadoissa eniten vaihtelua (https://www.luke.fi/fi/uutiset/satopotentiaali-tuo-esiin-suuret-erot-tilojen-valilla-sailorehun-sadoissa-eniten-vaihtelua)
Tähän saumaan kuvittelisi luomuväen iskevän:
Viljelijät aikovat vähentää ruoan tuottamista, kertoo MTK:n kysely (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/7bf90ac0-5b03-43df-88fd-8148b0c9fc37)
Lannoitteet mainitaan moneen kertaan (lihav. HJ):
QuoteKyselystä ilmenee, että vaikka lannoitteita on hankittu etupainotteisesti, niiden korkea hintataso rasittaa edelleen taloutta. Samaan aikaan polttoaineita on hankittu selvästi vähemmän: keskimäärin vain 38 prosenttia vuoden 2026 tarpeesta on hankittu. Kolme neljäsosaa vastaajista ennakoi maksuvalmiutensa heikkenevän seuraavan puolen vuoden aikana.
Tilannetta kärjistää vastanneiden mukaan se, että kustannusten nousua ei saada siirrettyä eteenpäin elintarvikeketjussa. Runsas kolmasosa tiloista ei pysty siirtämään kohonneita kustannuksia tuottajahintoihin lainkaan, jolloin paine kohdistuu suoraan maatiloille ja heikentää kannattavuutta.
Keskeisin havainto on, että sopeutuminen tapahtuu nyt tuotantoa vähentämällä. Tiloista yli puolet vähentää lannoitusta ja supistaa myyntikasvien viljelyä. 20 prosenttia vastanneista pienentää viljelyalaa ja tämä korostuu erityisesti suurilla tiloilla, joista jopa 30 prosenttia suunnittelee alan vähentämistä. Tämä johtaa pienempiin satotasoihin ja vähentää kotimaista tarjontaa.
Luomuviljelyssä kun ei hinnallaan nyt kriisin aiheuttavia keinolannoitteita käytetä.
Vaan siitä ei ole merkkejä. Luomuväki ei lupaa huolehtia tästä:
QuoteKokonaisuutena tulokset viittaavat MTK:n mukaan siihen, että maatalouden kustannuskriisi ei ole enää pelkästään kannattavuuskysymys, vaan se on muuttumassa tuotanto- ja huoltovarmuuskysymykseksi.
Vaikea olisikin luvata:
Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.26 - klo:02:37Kysyntäpuolella Pro Luomu suostuu myöntämään, että viimeiset neljä vuotta luomulla on mennyt huonosti.
Tämä mäkyy tuotantopuolella niin, että vuodesta 2022 siirtymävaiheen ala on koko ajan vähentynyt:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep.pdf
Ellei sitten Ruokaviraston vuoden 2026 tilasto muuta kerro.
***
1950-luvulla opin maalaisista Helsingissä pihalla termin
jyväjemmari.
Vuoden 2022 luomuviljelyn tasoa ei saavuteta nyt siirtymävaiheessa olevan pellonkaan kanssa.
Silta pohjalta 25 prosenttia kyllä on hyvin utopistinen tavoite.
Muitakin syitä siihen toki on.
Lukelta oli ilmestynyt tällaiben:
Synteesiraportti: Entä jos luomua olisi 25 % Suomen ruoantuotannosta? Vaikutusarvioita omavaraisuuteen ja tuotannon kestävyyteen (https://jukuri.luke.fi/items/38a3b9f2-777f-4d34-8a99-d6ee44c83087)
Kun kyseessä kuitenkin on 69 sivun raportti, emme heti riennä antamaan kokonaisarviota. Sen voimme kyllä heti todeta, että kyse on viljelyalasta, ei tuotannosta:
QuoteEuroopan komissio on asettanut tavoitteeksi, että 25 % EU-maiden peltoalasta olisi luomuviljelyssä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta tukee kansallinen luomuohjelma, joka pyrkii kasvattamaan luomun osuutta sekä tuotannossa että kulutuksessa.
Myös edellä mainittu huutava epäsuhta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.1185#msg47570) tulee raportissakin hyvin esille. Kysynnän ja tavoitellun peltosalan osuudet ovat
eri kertaluokissa!
Huoltovarmmuskeskuvö viestii näin:
Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan takia Lannoitteiden saatavuutta on jatkossa parannettava (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/cd5df469-db54-4fd8-a13c-5389146c3300)
QuoteHuoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomen ruokajärjestelmä on 80-prosenttisesti omavarainen ja elintarvikeviljan tuotanto on ollut omavaraista pitkään.
Tähän:
QuotePolttoainepulaakaan Suomessa ei ole, sillä Suomen raakaöljy ja kaasu saadaan Pohjanmereltä.
(lihav. HJ)
Vastauksen tähänkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=692.150#msg47612).
Tuolta voimme laskea, että luomutomaatteja tuotetaan Suomessa Arvo Keskiselle n. 50 grammaa. Yksi pienehkö tomaatti vuodessa.
Siitä ei paljon saa näitä Iltalehden listaamia etuja:
Maailman terveellisin kasvis yllättää. Nauti tätä tehovihannesta joka päivä
Tomaattia voidaan pitää maailman terveellisimpänä kasviksena. Näistä syistä. (https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/28a3d91d-36e4-4208-a848-f79cb0f97c0f)
Sääli luomuihmistä.
Ruokavirastolta tämä tieto:
Viime vuoden luonnonmarja- ja sienisato kerättiin pääosin eteläisestä Suomesta poimintatulo yli kolminkertaistui (https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/viime-vuoden-luonnonmarja--ja-sienisato-kerattiin-paaosin-etelaisesta-suomesta--poimintatulo-yli-kolminkertaistui/)
QuoteLuomukeruualueiden määrä ennallaan
Luomukeruualueita oli vuonna 2025 runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria sekä Lapissa että muualla Suomessa. Luomumustikkaa tuli myyntiin 0,68 miljoonaa kiloa ja sen osuus koko mustikkamäärästä oli 10 %.
Pro Luomu vuosiraportissaan täydentää tietoja puolukan ja lakan osalta. Ei, olivathan ne tiedot jo tuolla MARSI-raportin yhteenvedossa:
QuoteVuonna 2025 koko maassa luomukeruualueita oli runsaat 6,9
milj. ha. Eniten sertifioituja luomukeruualueita on Lapin
läänissä. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2025 myyntiin
kaikkiaan 0,68 milj. kg; v. 2024 määrä oli 0,57 milj. kg.
Luomupuolukan määrä kasvoi vuoden 2024 23 tonnista 270
tonniin. Luomulakan määrä laski vuoden 5 tonnista vajaaseen 1
tonniin.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/elintarvikkeet/marsi-raportit/marjojen-ja-sienten-kauppaantulomaarat-2025-raportti.pdf
Yhteenveto 2.
Lukelta tieto:
QuoteVastaanotettu maitomäärä yhteensä (l) Vastaanotettu luomumaito (l)
2026M03 187 520 716 5 414 228
Eli 2,8 prosenttia.
Eli 2,8 prosenttia. Pieni lasku taas. Vrt. tämä.
Quote from: Heikki Jokipii on 30.03.26 - klo:10:09Täältä näkee, miten viime kuussa juotiin vain litra luomumaitoa suomalaista kohden:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-helmikuu-2026-ennakko-tietokantajulkistus
4,8 miljoonaa litraa 165 miljoonasta litrasta tekee 2,9 prosenttia.
Viime vuonna tilanne oli tämä:
https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/maito-ja-maitotuotetilasto-2025
65 miljoonaa litraa 2 140 miljoonasta litrasta tekee vähän yli 3 prosenttia. Muutos on kuitenkin niin vähäinen, että sen voi jättää huomiotta.
[/quote}
MT:
Tilojen määrä vähenee ja pinta-ala kasvaa. Keskikoko nyt 57 hehtaaria (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c18af496-e90a-4230-a278-f71f507c2d8d)
Luomutilat olivat jo viime vuonna keskimäärin suurempia:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep.pdf
Eli 81,1 hehtaaria.
Mutta täytyyhän niiden olla. Suuri osa hahtaareusta kun ei tuota mitään syötävää. Tai myötävää.
Quote from: Heikki Jokipii on 01.04.26 - klo:12:38Aivan. Kasvihuoneesta.
Luomuvarhaisperunaa ei ole. Se myöhästynee kisasta tänäkin vuonna.
Palataan asiaan, kun ensimmäiset avomaan varhaisperunat tulevat.
On epäselvää, onko se aika jo tullut.
Kotimaistakin varhaisperunaa on jo tarjolla. Mutta epäselvää, onko se kasvatettu kasvihuoneissa. Joten odottelemme vielä tovin.
***
Vielä taitaa olla näin:
https://www.s-kaupat.fi/tuote/varhaisperuna-luomu-500-g/6405165000591]
Luomuperunan alamäki näkyy hyvin Ruokaviraston luovuista. Vuonna 2020 viljelyala oli 866 ha. Vuonna 2025 enää 392 ha. Viljelyala puolittunut.
Mitenkään alamäki ei näy Pro Luomun sivuilla.
Tarhaherne on tosin ruoahtanut pahemmin. Vuonna 2020 884,2 ha. Vuonna 2025 vain 121,2 ha. Mutta herneen kohdalla tilanne on monimutkaisempi.
Quote from: Heikki Jokipii on 12.03.26 - klo:04:21Luomuhernettä on vaikeampi arvioida, koska sitä viljellään sekä peltokasvina että puutarhakasvina. Mutta molemmissa ovat kyllä viljelyalat pienentyneet.
Viime vuonna. Ruokaviraston mukaan.
Vielä taitaa olla näin:
Ei valikoimassa
Varhaisperuna luomu 500 g
n. Noin 7,66
15,32 /kg (https://www.s-kaupat.fi/tuote/varhaisperuna-luomu-500-g/6405165000591)
Kiinnitäen huomiota ensimmäiseen riviin.
Näin tekoälykin (tai tekoälytila):
QuoteLuomuvarhaisperuna on kesän odotettu herkku, jota myydään yleensä heinäkuusta alkaen suoramyyntitiloilta [..]
(lihav. HJ)
Ulkomaista luomuvarhaisperunaa on saatavilla:
Luomu Pohjoismaiset Varhaisperunat (n 5 kg) (https://tuottavamaa.net/forum/fi.fresh.land/product/luomu-pohjoismaiset-pikkuperunat-5-kg/)
Laitetaanpa nyt kaikki maaliskuun Suomen munat samaan koriin:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__kanmun/0100_kanmun.px/
Yhteemsä A- ja B-luokka 7 519 201 kiloa. Luomumunia yhteensä 420 206 kiloa. Luomua siis noin 5,6 prosenttia. Hiukan vähemmän kuin vuonna 2024, jolloin osuus oli Pro Luomun mukaan 6,39 prosenttia.
Luke:
Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilasto, 1. vuosineljännes 2026, tietokantajulkistus (https://www.luke.fi/fi/tilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilasto-1-vuosineljannes-2026-tietokantajulkistus)
Tuolta tieto, että tavanomaisia viljoja myytiin yhteensä 1. neljänneksenä 387 449 tuhatta kiloa ja luomuviljoja 13 379 tuhatta kiloa. Eli luomua oli noin 3,5 prosenttia.
Taas vertailu Pro Luomun 2024 raporttiin (dia 9):
QuoteLuomuviljoja tuotettiin Suomessa
vuonna 2024 yhteensä 143
miljoonaa kiloa, mikä on lähes
saman verran kuin vuonna 2023.
Koko Suomen viljasadosta luomua
oli 4 %.
MT:
Lannoiteavusta kerrotaan viljelijöille tiistaina
EU:n suunnitelman on kerrottu sisältävän lyhyen sekä pitkän aikavälin toimenpiteitä niin viljelijöiden kuin eurooppalaisen lannoiteteollisuuden avuksi.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/62927527-e758-438c-aa7b-c7ddd2cd24df)
Iranin sota heijastuu siis eurooppalaiseenkin (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg47837#msg47837) maatalouteen. Mutta kriisiä ei aiota ratkaista luomukonstein.
Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.26 - klo:02:37Kysyntäpuolella Pro Luomu suostuu myöntämään, että viimeiset neljä vuotta luomulla on mennyt huonosti.
Tämä mäkyy tuotantopuolella niin, että vuodesta 2022 siirtymävaiheen ala on koko ajan vähentynyt:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep.pdf
MT kiinnitti huomiota versiossaan Pro Luomun tiedotteesta tähän (lihav. HJ):
Luomumarkkinassa päästiin viime vuonna maltilliseen kasvuun (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f566b48d-da94-4754-916a-3654bdb475de)
QuoteLuomupeltoala pysyi vakaana viime vuonna. Luomun osuus Suomen kokonaisviljasadosta oli neljä prosenttia.
Tilaajalle
Myös utse kooste (https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2018/03/luomu_suomessa_2025.pdf) kuittasi asian näin (dia 3):
QuoteLUOMUTUOTANTOALAN KEHITYS
Vuonna 2025 luomusertifioitu
peltoala säilyi lähes samana kuin
edellisvuonna, ollen 309 757
hehtaaria.
Luomupeltoalasta 15 964
hehtaaria oli siirtymävaiheen
alaa.
Eikä tuonut esiine siirtymävaiheen jatkuvaa alamäkeä. Myös vuonna 2025 siitymävaihe väheni. Yhtä hyvin asian olisi voinyt uutisoida niin, että luomualaa uhkaa tulevaisuudessa romahdus.
Myöhemmin diassa 4 tulee esiin tämä:
QuoteSuomen peltoalasta luomuviljelyssä oli
edellisvuoden tapaan 13,9 %.
Ja diassa 7 tämä:
QuoteKoko Suomen viljasadosta luomun osuus
oli 4 %.
Eli viljantuotanossa luomu tuotti v. 2025 alle kolmannneksen tavanomaiseen verrattuna, suhteessa viljelypinta-alaan. Näin Pro Luomun meille kertomana.
Tämä pitää Pro Luomun koosteyhteenvedossa paikkansa:
QuoteMyös puutarhatuotannossa päästiin hyviin satonousuihin, kun perunan, porkkanan, sipulin, tomaatin sekä marjojen tuotanto kasvoi.
Mutta jos katsotaan sitten tarhaherneen, valkokaalin ja ennenkaikkea kurkun tuotantolukuja luomuna, ne eivät ole toipuneet alamäestään.
Luomukurkkuja tuotettiin 41 000 kiloa. Siitä voi laskea, paljonko on
Arvo Keskisen osuus. Se on n. 7 grammaa. Yksi tai kaksi viipaletta.
Edelleen on näin (koosteen mukaan, dia 13):
QuoteVuonna 2025 Suomessa tuotettiin luomulihaa
4,52 miljoonaa kiloa (ei sis. siipikarjanliha).
Määrä nousi hieman edellisvuodesta.
Luomulihan osuus kaikesta lihantuotannosta oli
noin 1 %.
Siipikarjan liha ei heilauta lukuja käytännössä lainkaan.
Henkeä kohti tuotettiin siis alle kilon verran. Jolloin tuo vähäinen nousikin on merkityksetön.
Quote from: Heikki Jokipii on 10.05.26 - klo:06:18Laitetaanpa nyt kaikki maaliskuun Suomen munat samaan koriin:
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__maa__kanmun/0100_kanmun.px/
Yhteemsä A- ja B-luokka 7 519 201 kiloa. Luomumunia yhteensä 420 206 kiloa. Luomua siis noin 5,6 prosenttia. Hiukan vähemmän kuin vuonna 2024, jolloin osuus oli Pro Luomun mukaan 6,39 prosenttia.
Vuoden 2025 koosteesta:
QuoteLuomukananmunia tuotettiin 4,71 miljoonaa
kiloa, ja luomumunien osuus kaikista Suomessa
munituista kananmunista oli noin 6 %
Tarkemmin: 5,81 prosenttia. Eli luomukananmunien tuotannossa ja osuudessa pieni laskeva trendi.
Tämä vaikuttaa luomuviljelyalaankin, koosteesta 2025 (dia 5):
QuoteLUOMUTILOJEN MAARA
Vuonna 2025 Suomessa toimi 3868
luomutilaa. Tilojen määrä laski 127:llä
verrattuna edellisvuoteen.
Eniten luomutiloja oli Pirkanmaalla, Etelä-
Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa.
Vuoden aikana luomuun siirtyi 50 uutta tilaa,
ja näistä 18 oli kotieläintiloja.
Luomutilojen keskikoko jatkoi nousuaan ollen
80,1 hehtaaria. Suomessa kaikkien tilojen
keskikoko oli vuonna 2025 noin 57 hehtaaria.
Ruokaviraston mukaan poistuvia eli laskua oli 165 tilaa.
Vaikka luomutilojen koon kasvu komensoi paljonkin tilojen määrän vahentymistö, nettovähentymistäkin siis koko ajan tapahtuu.
Siirtymävaiheessa olevan peltoalan puutteen lisäksi.
Näistä asioista saamme ilmeisesti jo kesällä (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=162.msg45100#msg45100) Ruokavirastolta tuoreet vuoden 2026 tiedot.
Tapahtuiko tämä todella:
QuoteViime vuosien haasteet, kuten luomumarkkinan lasku vuodesta 2022 ja luomun osuuden kutistuminen Suomen peltoalasta ovat huolestuttaneet suomalaista luomualaa. Viime vuonna tapahtunut käänne on tärkeä virstanpylväs kasvun tiellä, sanoo Aura Lamminparras.
(lihav. HJ)
Mitä peltoalaan ja sen osuuteen tulee?
Tässä Pro Luomu näki erityisen ilonaiheen (tiedote):
QuoteSamalla rikottiin ennätyksiä, kun luomupuutarhamarjojen sato nousi lähes miljoonaan kiloon.
Katsotaanpa. Sama kooteessa (dia 9):
QuoteLUOMUMARJOJEN SATOMAARA
KASVOI UUTEEN ENNATYKSEEN
Luomumarjoja tuotettiin Suomessa vuonna
2025 ennätykselliset 943 000 kiloa.
Satomäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna
yli 300 000 kiloa.
Luomumarjojen osuus Suomessa tuotetusta
kokonaismarjasadosta on hieman yli 5 %.
Samasta diasta lajeittain:
QuoteHERUKAT
428 000 kg (+54 % vs. 2024)
MANSIKKA
216 000 kg (+9 % vs. 2024)
VADELMA
29 000 kg (+263 % vs. 2024
Kuitenkin siis luomun osuus jää varsin vaatimattomaaan 5 prosenttiin.
Herukat näyttävät nyt luomumarjoina menneen mansikan ohitse. Se ei vaikuttane Pro Luomun jokakesäiseen luomumansikkahypeen.
Arvo Keskiselle tulee luomumarjoja n. 170 grammaa vuodessa. Ja kyllä, luomumarjatkin ovat terveellisia. Tuon verran on siis luomumarjatuotannosta apua ravitsemussuoositusten täyttämisessä.
Otetaanpa kuitenkin vielä tarkasteluun luomutomaatti. Sen tuotanto oli kyllä 309 000 kiloa ja tuotanto kolminkertaistunut edellisestä vuodesta. Mutta jos vertaamme vuoteen 2022, tuotanto oli supistunut 906 000 kilosta kolmasosaan.
Ja
Arvo Keskisen osuudeksi viime vuoden luomutomaateista tulee 55 grammaa. Yksi pienehkö tomaatti.
Vaikka tämä sinänsä oli totta (koostetiedotteesta, lihav. HJ):
QuoteMyös puutarhatuotannossa päästiin hyviin satonousuihin, kun perunan, porkkanan, sipulin, tomaatin sekä marjojen tuotanto kasvoi.
Tämän kooste selitti parhain päin (dia 13):
QuoteLuomumaitoa tuotettiin lähes 65 miljoonaa
litraa, mikä on 2,5 % vähemmän kuin vuonna
2024.
Jos vertailuvuodeksi olisi valittu 2023, vähennnystä olisi ollut 11,5 %.
Tilastot siis osoittavat, mitä niiden halutaan osoittavan. Pro Luomu tulkitsi koosteen kertovan käänteestä. Kulutuksessa ja tuotannossa.
***
Erilliskysymys: luomumaitoa ei edelleenkään paljon jalosteta (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=6.1935#msg47832,).
https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=47832
Uusionta tetoa ei luomusta ole. Mutta vuonna 2025 oli 8 124 luomulypsylemmää.
Vuonna 2026 oli yhteensä zzz lypsylehmää. (Luke)
Siis 223 991 lypsylehmää. Softa kiusaa minua nyt urakalla. Enkä ymmärrä syytä,
Mutta suurin piirtein siis vastaavat luomulypsylehmien osuus ja tuotetun luomamaidon osuus toisiaan. Ei ole ehkä tarvetta tarkempaan vertailuun.
MT:
Vielä tuhansia tukihakemuksia tekemättä. Hakuaika päättyy viikkoa aiemmin kuin viime vuonna
Todennäköisesti toistakymmentä tuhatta hakemusta on vielä lähettämättä käsittelyyn, ja niistä kokonaan aloittamattakin useita tuhansia. Hakemusta ei kannata jättää viime tippaan.
Tilaajalle (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c9c2b079-f3c7-4c8d-a807-efa3978a9ae4)
Koskee tietysti myös luomusopimuksia.
Ei vaikuttane meidän tiedonsaantiimme. Ruokaviraston tilastot ilmestyvät kun ilmestyvät.
Quote from: Heikki Jokipii on 29.05.26 - klo:02:05Quote from: Heikki Jokipii on 08.04.26 - klo:02:37Kysyntäpuolella Pro Luomu suostuu myöntämään, että viimeiset neljä vuotta luomulla on mennyt huonosti.
Tämä mäkyy tuotantopuolella niin, että vuodesta 2022 siirtymävaiheen ala on koko ajan vähentynyt:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/tilastot/luomu-2025ep.pdf
Sen verran nyt ennakoimme, että luomuala ei luultavasti tänä vuonna kasva.
Varsinainen luomulla ja siirtymävaiheen ala yhteensä ei siihen riitä.
Vakaana se voi pysyä.
Quote from: Heikki Jokipii on 05.06.26 - klo:03:53Ei vaikuttane meidän tiedonsaantiimme. Ruokaviraston tilastot ilmestyvät kun ilmestyvät.
Eli ehkä jo ensi kuussa (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?msg=45100). Ainakin osittain. Luomualasta voinemme jo silloin sanoa jotain varmaa.