Suurimmat luomun ja normaalin viljelyn erot normaaliin ovat luomun kieltäytyminen parhaista, tutkituista ja tehokkaista kemikaaleista ja väkilannoitteista.
Muu on sitten enempi tai vähempi pelkkää profiloitumista ja liturgiaa: paljon puhetta eläinten hyvinvoinnista (vaikka luomulehmä tuottaa huonommin, ja luomukana kuolee nuorena, huonosti tuottaneena)--- luonnon monimuotoisuudesta (vaikka luomuviljelijä tekee kaikkensa tappaakseen rikat ja ötökät).
Mitä tämä vaikuttaa ympäristöön:
Luomun tarjoamat "lääkkeet" eivät tepsi, vaan pahentavat ympäristön tilaa:
a) Kieltäytyminen kemikaaleista lahjoittaa sadosta noin 30 % rikkakasveille ja kasvitaudeille, mätänemään maahan ja aiheuttamaan ravinnepäästöjä.
b) Kieltäytyminen hallitusta ja täsmällisestä lannoituksesta alentaa satoja
c) Rikkakasvit on luomussa torjuttava enimmäkseen mekaanisesti, maata muokkaamalla. Kaikki tämä lisää eroosiota ja ravinnepäästöjä.
Satotason aleneminen pakottaa viljelemään tupla-alan (verrattuna todelliseen tehoviljelyyn ehkä nelinkertaisenkin!). Tavanomainen siirtyy vähitellen todella ympäristöystävälliseen suorakylvöön!
Paljon puhutun Itämeren tila kieltämättä ei ole hyvä. Suomen osalta suurin synti oli kai 70- ja 80-luku: huoleton muokkaaminen ja lannan talvilevitys. Selityksenä lienee osittain huolettomuus: ravinteita otettiin sijaan säkistä.
Lannan käsittely on nyt järkevämpää ja muokkauksesta ollaan luopumassa (paitsi luomussa!): järvien tila on jo paranemassa (Ympäristökeskus)
Matti
Mutta kummasti se luomu vain "kummittelee" mukana, vaikka sen myönteisistä vaikutuksista tähän asiaan ei mitään kunnon näyttöä ole. Näin YLE uudesta asiaa koskevasta raportista:
Maatalouden ravinnepäästöt halutaan kuriin aiempaa tehokkaammin (http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/oikea/id109255.html)
Muut ajatukset tuntuivat järkeviltä, mutta sitten siellä oli "pukinsorkkana" mukana:
"Lisäksi esitetään luomutuotannon tukemista [...]"
Ja, tietysti puutteena on myös, että suorakylvöön ei viitattu uutisessa lainkaan. Mutta täältä MMM:n sivulta (http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/081203_ravinnekuormitus.html) löytyy toinen kuvaus asiasta, ja myös oikeasta laidasta itse raportti. Täytynee tutustua siihen rauhassa.
Toimikunnassa riittää yksi äänekäs huuhari saamaan pari luomumyönteistä riviä? Vieläkään ei ole siis sopivaa toisten sanoa, että "keisarilla ei ole vaatteita"?
Arkitodellisuus tekee työtään, onneksi.
Kuvaavaa on, että vaikka luomuviljasta tarjotaan (käsittämättömästä syystä) selvästi korkeampaa hintaa, eivät viljelijät ryhdy luomuun. Vilja kun ei kasva eikä menesty tyhjällä. Viljelyä on harjoiteltu jo niin kauan, että viljelijät tietävät.
Lannoitustaso on pudonnut kuitenkin hurjasti. Selityksenä on, ei luomu-usko, vaan lannoite/vilja- hintasuhde.
Viime aikoina tosin tuo suhde on heitellyt rajusti. Saapa nähdä, miten lannoitustaso jatkossa kehittyy. Varsinkin, jos (viljan polttelun vuoksi) viljan hinta nousee pysyvästi.
Matti
Quote from: Matti Pekkarinen on 04.12.08 - klo:10:35
Toimikunnassa riittää yksi äänekäs huuhari saamaan pari luomumyönteistä riviä?
Niin se vähän näyttää käyneen. Tuossa muistiossa ei ole minusta mitään perustetta sille, että luomu vähentäisi ravinnepäästöjä. vaan on vain sanottu, että sitä pitäisi nyt myös edistää. Se on ollut poliittinen päätös, ei tieteellinen.
Nyt tämän kilpailun voittajaa ...
Suomalainen luomunaudanlihatila on Itämeren ympäristöystävällisin maatila (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1142088)
... luomuväki varmasti yrittää hyödyntää propagandassaan. Kun tilan omistaja ihan eriyisesti sanoo, että "voittajina meillä on velvollisuus kertoa", niin kysyttäisiinkö jotain?
Ko. tila tarkempaan syyniin? Kiusallisiakaan kysymyksiä välttämättä?
Aluksi vois pyytää nähtäväkseen sen materiaalin, jonka pohjalta kilpailun päätös tehtiin.
En epäile lainkaan sitä, etteikö ko. tila olisi " olosuhteisiin nähden " toiminut vallan esimerkillisesti.
Mutta epäilyni lähtee tästä Alex Averyn analyysistä …
Updated:New Beef Eco-Report (http://www.cgfi.org/2008/04/21/the-environmental-safety-and-benefits-of-growth-enhancing-pharmaceutical-technologies-in-beef-production/)
… ja siitä, että suuri osa vihreistäkin on myöntänyt, että suurin piirtein näin on, luomukarja ei välttämättä ole ekologista, vaikka viljan ja kasvisten luomuviljely olisikin.
Toinen kysymykseni olisi, miten tilalta ulos menevät ravinteet palautuvat viljelyyn. Kun lehmä lähtee teuraaksi, loppu menee sitten Uudenkaupungin/Turun (tms.) jätehuollon vastuulle vai kuinka? Eikä sen lehmän sisältämä fosfori jne. palaudu pellolle " jos luomusääntöjä seurataan. (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=103)
Tässä " alkuun! Lisäkysymyksenikin tulevat koskemaan sitä, missä määrin luomutila saadaan näyttämään "siistiltä", kun unohdetaan "roskien" kokonaisvirta.
Ja paljonko pinta-alaa tarvitaan ko. tilalla yhden lihakilon tuottamiseen? Ja onko rasitus Itämerelle suhteutettu tähän lihakiloon vai pinta-alaan (hehtaariin)?
Nyt tämän mainitun kilpailun (http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2010/ruotsalainen_viljelijapari_tana.html) voittikin sitten 2010 ”tavanomainen” tila. Itse asiassa " Ruotsin kilpailuosuuden voitettuaan " ko. viljelijäpariskunta sanoi ”suorat sanat” koko luomuviljelystä:
Klimatsmart men inte ekologiskt (http://stockholm.etc.se/32515/klimatsmart-men-inte-ekologiskt/)
Eli otsikko suomennettuna ”ilmastoystävällistä mutta ei luomua” " enempää en käännä, koska kaikkihan me osaamme toista kotimaista … :)
Lopulta edes Suomen voittaja ei voittanut luomullaan vaan ehkä jopa siitä huolimatta, muilla ansioilla:
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto Heikkilän tilalle (http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2010/itameren_viljelijoiden_ymparistopalkinto.html)
Niinpä tämä Vihreän Langan uutinen (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/suomen-ymp%C3%A4rist%C3%B6yst%C3%A4v%C3%A4llisin-tila-tuottaa-luomulihaa), luomua korostaessaan, on ideologisesti värittynyt.
***
Näitä voittajien ”suoria sanoja” ei varmaan kyllä julkaista Suomessa, vaikka luultavasti he sanoivat saman Helsingissäkin? Vai julkaistaanko?
Hesarissa oli ennakkouutinen pian julkaistavasta tutkimuksesta:
Maatalouden ympäristötuki on ollut tehoton (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalouden+ymp%C3%A4rist%C3%B6tuki+on+ollut+tehoton/1135266801752)
Luomuliitto riensi heti antamaan asiassa oman julkilausumansa:
Luomutuotannon kasvu ehkäisee ravinnevalumia (http://www.luomu-liitto.fi/index.php/uutiset/233-luomutuotannon-kasvu-ehkaeisee-ravinnevalumia)
Tuon tutkimuksen tarkkaa sisältöä on vielä vaikea ihan hahmottaa, mutta sen eräs keskeinen tulos/väite ilmeisesti on tämä:
QuotePaljon typpilannoitetta vaativia kasveja, kuten kevätvehnää ja säilörehua, on alettu viljellä roimasti enemmän kuin ennen, ja samalla Suomen peltoala on kasvanut. Näillä selittyy valtaosa typpihuuhtouman lisäyksestä.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ovat korostaneet, kuinka paljon lannoitus on vähentynyt yhtä hehtaaria kohden. "Jos asiaa tarkastellaan vesiensuojelutavoitteiden näkökulmasta, pitäisi katsoa kokonaisuutta ja kokonaisravinnepäästöjä", Lankoski sanoo.
Yhtä peltohehtaaria kohti levitetyn lannoitteen määrä on vähentynyt, mutta peltoa on entistä enemmän.
Esimerkiksi metsän raivaus pelloksi yli viisitoistakertaistaa typpi- ja liki kymmenkertaistaa fosforihuuhtouman.
Tältä pohjalta tuntuisi, että tehottomampi luomuvaihtoehto
nimenomaan loisi painetta esim. pellonraivaukseen?
Tämä keskustelu tulee yhä jännittävämmäksi.
Julkisuuteen tuli siis tieto, että Helsingin yliopistolla on tehty tutkimus asiasta, eli maanviljelyn vaikutuksesta Itämereen, ja harjoitetun politiikan vaikutuksesta asiaan.
Siitä kerrottiin (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1210431) ja sitä jopa vastustettiin (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maatilojen+vesiensuojelu+vaatii+t%C3%A4sm%C3%A4toimia/1135267014999). Hankala juttu asiassa on, että jotain valikoitua joukkoa lukuun ottamatta juuri kukaan ei ollut vielä nähnyt ko. tutkimusta.
Vaivaa nähden sain Helsingin yliopistolta tämän linkin, eli tässä se tutkimus on:
http://www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/DP56.pdf
Ja sitten vielä ”lontooksi”! Kestää aikansa minultakin tutustua asiaan tarkemmin …
(Minusta tällaisessa asiassa pitäisi ehdottomasti vaatia, että tutkimus on suomeksi ja ruotsiksi! On jopa mahdollista, että laki sitä jo vaatiikin!)
Lehdistön kuvauksissa asiasta kuitenkin korostettiin ideaa, että haitallisten ravinnepäästöjen väheneminen hehtaaria kohti ei ole auttanut perusasiaa, kun samaan aikaan on lisätty niitä hehtaareja.
Samansuuntainen kritiikkihän on täällä esitetty luomuviljelyn suhteen. Siinä tutkimusten mukaan kyllä ravinnepäästöjä on vähemmän hehtaaria kohden. Mutta kun mitataan asiaa tuotettua ruokakiloa kohden, päästöt ovat luomussa samat tai jopa suuremmat kuin ”tavanomaisessa” viljelyssä. Jolloin tulos (huomattavia kustannuksia vaatineesta) toimenpiteestä (eli luomuun siirtymisestä) olisi tässä asiassa se ”plus miinus nolla”.
Tämä tosiasia on minusta nyt ensi kertaa todettu myös tässä Vihreän Langan artikkelissa: (ensi kertaa siis heidän julkaisussaan):
Kuusi väitettä ruuasta (http://www.vihrealanka.fi/lanka-201126/kuusi-v%C3%A4itett%C3%A4-ruuasta)
(Viite samaan artikkeliin on jo täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg2178#msg2178))
Sen sijaan eräiden isojen luonnonsuojelujärjestöjen julkilausuma ...
Ympäristöjärjestöt vaativat maatalouden tukijärjestelmältä ympäristöhyötyjä (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2011/CAPtiedote-210611)
… suosittaa yhä luomua, ilman varauksia. Olen lähettänyt ko. artikkelissa mainituille yhdyshenkilöille sähköpostitse kysymyksen, millä luomun satotasolla sen ympäristöystävällisyys on arvioitu.
Quote from: Heikki Jokipii on 24.06.11 - klo:10:28
Olen lähettänyt ko. artikkelissa mainituille yhdyshenkilöille sähköpostitse kysymyksen, millä luomun satotasolla sen ympäristöystävällisyys on arvioitu.
Sain SLL:n Hannele Ahposelta vastauksen, joka vetosi siihen, että (Cornellin yliopiston tutkmuksiin viitaten) tiedemiehet olisivat yhä
erimielisiä siitä, onko luomuviljely tavanomaista tuottamattomampaa.
Eli ko. koalitio
mitä ilmeisemmin on lähtenyt siitä, että luomun ja tavanomaisen satotasot ovat ihan
samat. Nyt, Suomessa, v. 2011. (Eikä TIKE/Matildan luomun satotilastoja ole sen kummemmin huomioitu).
Lähetin asiasta täsmentävän kysymyksen, onko näin ollut. Kysyin myös, edustaako hänen vastauksensa koko "koalition" kantaa. Odottelemme vastausta.
(Ahponen vetosi myös eräisiin muihin luomun oletettuihin etuihin, mutta asia kerrallaan)
Uusi ympäristöministeri V. Niinistö pistää tuulemaan, ainakin mielipiteissään:
YLE: Ville Niinistö remontoisi maatalouden ympäristötukea (http://www.suomenmaa.fi/politiikka/yle_ville_niinist%C3%B6_remontoisi_maatalouden_ymp%C3%A4rist%C3%B6tukea_5358409.html)
Quote" Tukijärjestelmää tullaan muuttamaan merkittävästi, niin että ympäristötuet oikeasti vähentävät päästöjä. Ravinnekuormitus täytyy saada vähenemään ja siirtyä yhä enemmän luomutuotantoon, Niinistö sanoo.
QuoteOlen varma, että muutos tulee olemaan ympäristön kannalta positiivinen. Haluamme varmistaa, että uudistus on riittävän tehokas, niin että ravinnekuormitus vähenee oikeasti ja myös Saaristomeri puhdistuu ajan myötä, Niinistö sanoo.
Jäämme odottamaan tuloksia. Ainakin viimeksi Hyvä Sato -kilpailussa eniten fosforia (http://www.pellervo.fi/maatilanpellervo/mp12_10/2mp12_10.htm) jäi maaperään juuri Pro Agrian luomutiimilta.
QuoteLuomu jätti peltoon edelleen eniten fosforia
ProAgrian ja Elosadon luomuviljelyksillä jäin peltoon edellisvuoden tapaan suurin määrä fosforia. Elosadon lihaluujauhopohjaisesta Erikois-Viljo-kierrätyslannoitteesta fosforia kertyi peltoon jopa 30 kiloa hehtaarille. Jos luomutiimien ravinnetase olisi fosforin osalta laskettu ympäristötuessa voimassa olevien sääntöjen perusteella, olisi ProAgrian luomuviljelys osoittanut 14 fosforikiloa miinusta 12 plussakilon sijaan. Elosadon 30 fosforikilon ylijäämä olisi laimentunut vain kolmeksi kiloksi ylijäämäfosforia. Ympäristötuen sääntöjen mukaan suoritettu lannoitus jättää siis melkoiset määrät ravinteita huomiotta. Mielenkiinnolla seuraamme, hyödyntävätkö luomujoukkueet tätä porsaanreikää tukiehdoissa jatkovuosinakin jatkamalla ravinteiden varastointia peltoon vai alkavatko joukkueet hyödyntää maahan jo kertyneitä ravinteita viljelyssä.
Useammassakin kolumnissa on kiinnitetty huomiota tuohon edellä mainittuun Helsingin yliopiston tutkimukseen, jonka tulos oli, ettei nykysysteemi estä ravinnepäästöjä Itämereen.
Sitten melkein yhtä useassa kirjoituksessa on suoraan " melkeinpä refleksinä - siirrytty johtopäätökseen, ilman mitään eri analyysiä, että nyt täytyisi siirtyä luomuviljelyyn.
Kuten tietysti teki ensimmäisenä vihreä ympäristöministerimme Ville Niinistö. Samoin, suoraan, ”lonkalta”, tuskin edes tapaamatta alaisiaan, luulen, vahvasti.
Mutta jos tuota Helsingin tutkimusta katsoo (linkattuna edellä, katsokaa itse), siinä ei tällaista luomusuositusta minusta ole. Sen suositukset ovat kyllä itsessään vähän epäselviä, mutta sanaa "organic" (luomu) niissä ei esiinny.
Mistä Niinistö löytää siis perustelunsa asialle?
Luomuliiton sivusto eivätkä sen lähteetkään ole kelvollisia, ellei mitään muita löydy. Nyt - uudessa tilanteesa - myöskään vihreän liiton ohjelma asiassa (http://www.tuottavamaa.org/artikkelit/jokipii/improbatur.php) ei kai ihan riittäne? Kun muitakin on läsnä? Kuten muu hallitus, me äänestäjät tms.?
***
Toinen, osin irrallaan edellä olevasta oleva kysymys: mistä rahat?
Jos " korostan voimakkaasti: jos " luomuviljely olisikin hiuksenhienosti Itämeren kannalta hiukan parempi viljelytapa, voisiko se silti olla kustannustehokas?
Onko muita niksejä kuin itse viljelytapa? *) Suojakaistat ym. ym. " paljonko ne maksavat?
Ihan näin karkeasti laskien/arvioiden, ihan luomun kaupan hintatasosta ynnä julkisista tuista arvioiden, ihmettelen ...
- jos (me kuluttajat) maksa(si)mme tuplasti ruoastamme
- ja vielä sen lisäksi veronmaksajina luomuviljelyn ylimääräisiä tukia
... onko näitä " huikeita - kustannuksia verrattu vaihtoehtoisiin kustannuksiin näissä vesistönsuojeluasioissa?
Ja verrataanko nyt ja tästä eteenpäin, jos uusi ministeri voimansa tunnossa ratkaisunsa kuitenkin läpi ajaa?
(Ihan yksityiskohtana, maanviljelys lienee edelleen MMM:n "heiniä". Ville Niinistön täytyisi toisin sanoen sopia asioista ja rahoista sen kanssa. Toivon henkilökohtaisesti asiassa pahoja yhteistyövaikeuksia ... 8))
__________
*) tässä yhteydessä nyt suorakylvöä esille tuomatta …
Kun tämä keskustelu varmaan Ville Niinistön toimesta syksymmällä alkaa, meitä "pommitetaan" varmaan tiedoilla, miten vähän luomuhehtaarilta näitä ravinnepäästöjä tulee, tavanomaiseen verrattuna.
Silloin pitää olla valmiina muistuttamaan "viherpesusta". Hyvin äkkiä luomuviljelyn lisääminen Suomessa merkitsee sitä, että sen huonon tuottavuuden takia meidän olisi pakko lisätä ruoan tuontia.
Jos suuri osa ruoastamme tässä tilanteessa tulisi - sanokaamma vaikka - Puolasta, se ei olisi luokiteltavissa Puolan ongelmaksi, kyllä se olisi ihan meidän ongelmamme.
Tällaiseen asetelmaan voidaan valua ihan huomaamatta, kun yhteiskunnassamme ei voida määrätä, mitä kuluttajat ostavat. Poliitikot innokkaasti ehkä lisäävät luomua, minkä omilla keinoillaan voivat, mutta jos kallista luomua ei kuitenkaan osteta, vaan mieluummin halvenpaa tuontiruokaa, sen edessä poliitikot ovat voimattomia.
Hallitusohjelmassa (http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp) luvussa ”Itämeri ja vesiensuojelu” , on sivulla 69 …
(tässä (http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf) koko pdf-tiedosto tarkempaa tutustumista varten)
… näin:
QuoteKehitetään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ravinteiden kierrätystä selvittäneen työryhmän työn pohjalta muun muassa poistokalastusta edistäen meri- ja sisävesien kuormituksen vähentämiseksi.
Näin muuten kuittasi
luomun tämä em. raportti …
”Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa” (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=379691&lan=fi)
QuoteEräs mahdollinen kehityspolku on luomutuotannon kasvu. Ravinteiden tarkka hyödyntäminen ja kierrätys ovat luomutuotannon kantavia periaatteita. Epäorgaanisia lannoitteita ei käytetä ollenkaan ja typpilannoituksessa hyödynnetään typensitojakasveja sekä karjanlantaa. Luomutuotanto ei voi kuitenkaan ainakaan nykysäännöksillä täysimääräisesti hyödyntää kierrätysravinteita, koska puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttö on kielletty. Lisäksi luomutilan lannan luovutusta ja vastaanottoa on rajoitettu.
Eli kyse on
juuri siitä, jota täällä on "tolkutettu", maatalouden sisäinen kierto ei
lainkaan riitä!
***
Myöskään TEHO-hankkeen (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=391510&lan=FI) tuottama loppuraportti (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126432&lan=fi) ei mielestäni ”oikeasti” suosittele luomuviljelyä vesiensuojelun välineenä, vaan pikemminkin se suosittelee sitä vähän niin kuin noin yleensä vaan, koska sitä pitää nyt suosia, koska kerran (ko. raportti, osa 2, s. 99)
Quote”Luomutuotanto on nostettu esiin yhtenä kasvavana vaihtoehtona Suomen maataloustuotannossa. Esimerkiksi maabrändivaltuuskunta (2010) esitti luomutuotannon osuuden nostamista puoleen ruoantuotannosta”
Päästöistä puheen ollen sen on vedottava vanhaan tutkimukseen:
QuoteLuomuviljelyn vesistövaikutuksia koskeneissa tutkimuksissa todettiin, että luomutuotannossa syntyy tavanomaista tuotantoa väemmän typpikuormitusta hehtaaria kohti (Turtola ym. 2005). Kohtuullisilla satotasoilla myös tuotettua satokiloa kohti syntynyt typpikuormitus jää pienemmäksi kuin tavanomaisessa viljelyssä.
Tuohon ”Turtola ym. 2005” "artikkeliin ei voi netissä linkata, mutta tässä on linkki uudempaan (2010) artikkeliin, jossa myös Eila Turtola on mukana:
”Luomuviljelyn mahdollisuudet vesistökuormituksen vähentäjänä. (http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf)
Johtopäätöstä voi pitää jopa
taiteellisena esimerkkinä nk. ”understamentista”:
Quote”Luomuviljelyllä voidaan vähentää typpikuormitusta viljeltyä hehtaaria kohti. Luomun matalamman sadon vuoksi viljelypinta-alaa tarvitaan tavanomaista enemmän. Jos sadon lasku jää vähäiseksi, huuhtoumat tuotettua rehuyksikköä kohti ovat samaa suuruusluokkaa kuin tavanomaisessa viljelyksessä”
Satunnaiselle lukijalle tämä on pakko kuitenkin ”suomentaa”: luomusta
ei asiassa ole hyötyä, jopa
päinvastoin.
***
Tästä siis TEHO-projektin loppuraportin tekijät olivat tietoisia.
Niinpä TEHO-raportissa kyllä tavallaaan ”suositellaan”, mutta oikeastaan antaen ymmärtää, että siirtymisellä luomuun ei vielä saavuteta mitään, mutta että siinä on hyviä
periaatteita:
Quote10. Luomutuotantoa ja sen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa esimerkiksi ravinteiden kierrätyksessä tulee edistää. Luomutuotanto vastaa useisiin vesiensuojelun tavoitteisiin, sillä sen onnistumisen edellytyksenä on mm. ravinteiden tehokas kierrättäminen, orgaanisten lannoitteiden hyöyntäinen ja monipuolinen viljelykierto nurmineen. Luomutuotanto edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Myös luomutuotannon ympäristötehokkuutta tulee edelleen parantaa.
Viimeisen lauseen lihavointi oli minun, samoin kun tämä ”suomennos”: luomussa aloitetaan kaikki kuitenkin tässä suhteessa alusta, käytännössä mitään ei ole saavutettu.
***
Tästä huolimatta mikään ei varmaan Ville Niinistöä asiassa hillitse, ja julkisuudessa ainakin hän varmaan ajaa tätä vihreille
ideologisesti tärkeää luomuviljelyn asiaa. Mutta, kuten jo edellä sanoin, rahat ovat MMM:llä. Löytyykö siellä innostusta, onkin sitten toinen juttu.
Mutta suurin piirtein ”näin on näreet”, tieteellisesti ja jopa hallinnollisestikin.
Hallitus toki tekee mitä haluaa ja eduskunta hyväksyy.
Tämä professori Jussi Lankosken ehdotus …
Viljelijöiden ympäristötukea ehdotetaan jaettavaksi kilpailun perusteella (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/08/viljelijoiden_ymparistotukea_ehdotetaan_jaettavaksi_kilpailun_perusteella_2820779.html)
QuoteItämeren suojelun ekonomian professori Jussi Lankoski Helsingin yliopistosta ehdottaa nyt, että osa ympäristötuesta jaettaisiin tarjouskilpailulla. Peltolohkoille annettaisiin pisteitä mm. sen mukaan, kuinka paljon maasta liukenee ravinteita ja kuinka kaukana pelto on vesistöstä. Viljelijä taas ehdottaisi hintaa, jolla hän olisi valmis tekemään tietyt suojelutoimet.
… on ihan mielenkiintoinen, varsinkin kun voimme olla aika varmoja, että tässä pisteytyksessä otettaisiin huomioon myös
tuotto. Lainaan edeltä:
QuoteEsimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ovat korostaneet, kuinka paljon lannoitus on vähentynyt yhtä hehtaaria kohden. "Jos asiaa tarkastellaan vesiensuojelutavoitteiden näkökulmasta, pitäisi katsoa kokonaisuutta ja kokonaisravinnepäästöjä", Lankoski sanoo.
Yhtä peltohehtaaria kohti levitetyn lannoitteen määrä on vähentynyt, mutta peltoa on entistä enemmän.
Ympäristöministeri Ville Niinistö ei tyrmää ajatusta suoraan:
QuoteYhdysvalloissa tarjouskilpailusta on saatu hyviä kokemuksia. Ympäristöministeri Ville Niinistö pitää tarjouskilpailua kiinnostavana.
- Se on varmasti yksi vaihtoehto, jota pitää viedä valmistelussa eteenpäin. Olennaista on, että käytetyt suojelutoimet ovat tehokkaimpia ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida, hän toteaa.
”Jää nähtäväksi.”
Nyt on
Suomen ympäristöystävällisin tila Saarijärvellä (http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/10/suomen_ymparistoystavallisin_tila_saarijarvella_2930927.html)
Luomua ei ainakaan tuossa uutisessa mainita.
QuoteErityisteemana kilpailussa oli tänä vuonna ravinteiden kierrätys. Kriteerien mukaan palkittavan on pitänyt vähentää väkilannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätyksen pitäisi olla innovatiivista.
Aika ei näyttänyt olevan vielä kypsä siihen, että palkintolautakunta olisi kysynyt, miten kierrättyvät
ne ravinteet, jotka lähtevät tilan tuotosten mukana kaupunkiin …
Kaikkien näitten vuosien(i) jälkeen vasta nyt luin tarkempaan Itämeri-asiasta kerrotut luvut täällä: http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf
Sivulla 8 kerrotaan Suomen typpipäästön Itämereen olevan 102 000 tonnia, eli 102 milj kg vuosittain. Sivulla 9 taas sanotaan 52% siitä olevan maataloudesta, Siis pelloista. Peltojen kauttahan karjanlannan päästötkin vesiin joutuvat. Siis noin 53 miljoonaa kiloa, noin 2,3 miljoonalta hehtaarilta. Joten hehtaaria kohden noin 25 kg.
(tuo julkaisu on MTT;n mutta aineisto on otettu "valmiina" muualta.)
Täällä järvisuomessa moititaan maataloutta siitä, että typpi jää rehevöittämään järviä. Jos mereen menee 25 kg/ha, ei järviin kyllä jää yhtään, sillä hehtaaria kohden tapahtuva kokonaistyppipäästö pellolta on tutkimusten mukaan keskimäärin 10-20 kg/ha.
Tosiasiassahan esitetyt luvut eivät perustukaan mereen laskevien jokien vesien analyyseihin... eikä typen alkuperää tietenkään voitaisi siellä selvittääkään. Mihinkähän ne oikeastaan perustuvat: Ei olisi eka kerta, kun hatusta lukuja taiotaan. (http://mattipekkarinen.net/grammaa.htm)
Matti
Tämä sivusto (http://www.jarki.fi/node/28) ja siellä erityisesti Ilkka Herlinin blogi (http://www.jarki.fi/node/19) (tai artikkelit) ovat, kuinka sen nyt sanoisi, ongelmallisia, vaikka yhteisellä asialla ollaan.
Sivusto ja Herlin ihan oikeasti tavoittavat kyllä sen ”järkilinjan”, mitä kertovat tavoittelevansa, aika pitkälle, hyvinkin pitkälle.
Mutta sitten jotkin linjaukset ovat vaikeita ymmärtää.
Erityisesti Maaseudun Tulevaisuudessa elokuussa ilmestynyt artikkeli "Luomu ja Itämeri" on tällainen.
Siinä otetaan huomioon ne vastaväitteet, joita luomun kriitikot (myös me) ovat esittäneet " mutta siitä huolimatta juttu loppuu tavalla, jonka voisi tulkita siten, että Herlin jotenkin
kannattaisi Suomen luomubrändiä ja sen tavoitetta luomuviljelyn massiiviseksi lisäämiseksi?
Vaikka Herlin juuri siinä olikin todennut, että luomussa
- päästöt (Itämereen) ovat luultavasti yhtä suuret (vaikka "periaatteessa" kaikki kiertää)
- ei toimi suorakylvö (joka Herlininkin mielestä on kannatettava, vähintään "lupaava" asia)
- eikä täysin ravinteiden kierrätyskään (maalaisen pelto " kaupunkilaisen pöytä " maalaisen pelto)
***
Siellä sivustollakin ollaan periaatteessa ”järkilinjalla”, kyllä.
Mutta yksityiskohdissa voi olla tällaista.
Sivuston vastaavalle lähetin kritiikin tästä kappaleesta, osastossa ”Vanhat konstit” ...
QuoteLuomu eli luonnonmukainen viljely on tulevaisuuden viljelytapa. Se perustuu lannan käyttöön lannoitteena ja puhtaaseen, torjunta-aineettomaan viljelytapaan. Fosforin on arvioitu loppuvan maapallolta 50-100 vuoden kuluessa. Sen jälkeen ei uutta fosforia enää keinolannoitteena voida käyttää, jolloin lannassa ja muissa eloperäisissä "jätteissä" olevat ravinteet muuttuvat arvokkaaksi aineeksi.
… perusteena juuri se, ettei luomu tässä ole mikään pelastus, koska sen keinoinkaan fosforia ei saada mistään lisää. Ja siinäkin fosfori ”vuotaa”, erityisesti kaupunkien kautta, koska ihmisten jätettä ei luomusäännöksin nykyisin voida kierrättää.
En saanut vastausta sähköpostiini, eikä ko. kohtaa ole muutettukaan.
Herlin kyllä artikkelissaan oli ottanut kantaa myös tähän, ja asettunut tämän kaupunkifosforin kierrättämisen kannattajaksi, ja kritisoi luomua, koska siinä se ei ole sallittua.
Herlin päättää syyskuun artikkelinsa MT:ssa näin:
QuoteBrändi on asia, jota voidaan miettiä hyvinä aikoina. Sen taustalla oleva välttämättömyys valmistautua ruoantuotannon ja -hankinnan pullonkauloihin ei poistu. Olisikin syytä pohtia ajatusta kierrätysmaatalousmallista joka olisi vähemmän sidottu kuin luomu, mutta perustuisi kotoperäisiin, kierrätettyihin ravinteisiin.
Aivan niin. Mutta kuinka paljon tämä luomurummutus on tässä nyt hämäämässä, kaikkia, kansanedustajia myöten?
Koska minusta tässä on tehtävissä tällainen nelikenttä:
Ei käytetä keinolannoitteita Käytetään keinolannoitteita
____________________________________________________________________
Ei kierrätetä ryöstöviljely (”super”)tehoviljely
____________________________________________________________________
Kierrätetään (lanta ym.) luomuviljely
tavanomainen viljelyEli tällainen "kierrätysmaatalousmalli" -
olisi jo olemassa! Kunhan mm. kaupunkien "jäte" saadaan takaisin pelloille, eikä kaupunkien puistojen "maisemointiin".
Herlin on myös optimistinen sen suhteen, että luomu voisi kehittyä:
QuoteNäistä ongelmista olisi päästävissä tutkimuksella ja kokeilutyöllä. Niitä tarvitaan ei yksistään luomun itsensä takia, vaan välttääksemme umpikujan, johon nykyinen maatalous johtaa.
Minä en olisi. Luomun säännöt kun ovat aika lailla kiveen hakattuja. Luomun tavoitteena ei ole välttää päästöjä, vaan toimia sääntöjen mukaan.
Vaikka luomusäännöt eivät välttämättä ole ristiriidassa "Itämeren pelastamisen" kanssa, tutkimusta ja tuotekehittelyä varmasti pahasti rajoittaa se, että on toimittava tässä ahtaassa "kehikossa".
PS. klo 12:10: Konkreettisena esimerkkinä: jos kehitetään
muuntogeenisiä viljoja, jotka itse osaisivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta ("kuuma" tutkimusaihe maailmalla), se olisi varmasti Itämerenkin kannalta hyvä. Mutta luomussa varmasti "ei, ei, ei ja ei"! Sama juttu, jos onnistuttaisiin muuttamaan perusviljat monivuotisiksi kasveiksi (ja sitenkin vähentämään
kyntämistä, joka on ravinnepäästöjen kannalta ehkä pahin yksittäinen asia).
Olisin vielä kiinnittänyt huomiota myös tähän ajatukseen Herlinillä (ja ko. sivustolla), typen osalta:
QuoteLuomun ylivoimainen etu on, että se ei tuo lisäravinteita Itämeren piiriin, vaan se toimii periaatteessa kierrätettävillä ravinteilla. - Ilmasta sidottava typpi on hiilivapaa ja kotimainen tuote.
Pitää kyllä paikkansa tietysti, että luonnollinen typensidonta ei tarvitse "ulkopuolista" energiaa. Mutta myös Haber-Bosch-menetelmäkin on periaatteessa ”hiilivapaa”, jos niin halutaan. Mutta se on toinen juttu. Kuten kotimaisuuskin, eli niistä muualla.
Mutta missä määrin typpi, joka olisi kerätty näillä ”luonnonmukaisilla” tavoilla, olisi enemmän ”kierrätettävä” ravinne kuin teollinenkaan? Se
teollinenkin otetaan ilmasta, ja sinne sitten aikanaan palaa.
Eli jos lehmän lanta palautetaan peltoon, se on tietysti kierrätystä. Mutta jos vaikka apila (tai sen loisbakteerit jne.) imee typpeä ilmasta, siinä ei kierrätetä yhtään sen
enempää kuin tässä Haber-Bosch-menetelmässäkään? Eli lisää typpeä kiertoon tulee. Tehottomammin ehkä luomussa, mutta
lisää silti. Myös " ”Itämeren piiriin”.
Tältä se minusta näyttäisi. Osaako joku täsmentää tai selittää asian paremmin tai toisin?
Heikki kirjoitti apilan typensidonnasta ja siten maahan tuotavasta lisätypestä: "Tehottomammin ehkä luomussa, mutta lisää silti".
Luomussakin kyse on huomattavasta määrästä, tutkimusten mukaan n 100 kg/ha tapahtuvasta typensidonnasta, hyvissä oloissa, jopa ylikin. Mutta kun se kynnetään maahan, ja se lahoaa luonnon oman aikataulun mukaan vähitellen, vastaa talteen saatava typpimäärä vain noin 20-30 kg/ha väkilannoitteen typpeä. Tämä on viljelijöiden sekä tutkimuksen ja neuvontajärjestöjen ja lannoituksen suunnitteluojelmien yhteinen näkemys asiasta.
Jotenkin vielä jaksan ymmärtää apilan käytön rehuksi korjattavassa nurmessa, mutta vihantalannoitukseen, maahan kynnettävässä se on hulluutta. Koko kyseisen kesän sato menetetään maan matosille. (jotka tavanomaisen viljelyn kokemuksen mukaan pärjäävät mainiosti ilman tuommoista lahjoitustakin). Ja tuosta 100 kilosta/ha jää noin 70 kg luonnonvoimien armoille. Tukea maksetaan yli 700 euroa/ha.
Quote from: Matti Pekkarinen on 16.10.11 - klo:18:41
Jotenkin vielä jaksan ymmärtää apilan käytön rehuksi korjattavassa nurmessa, mutta vihantalannoitukseen, maahan kynnettävässä se on hulluutta. Koko kyseisen kesän sato menetetään maan matosille. (jotka tavanomaisen viljelyn kokemuksen mukaan pärjäävät mainiosti ilman tuommoista lahjoitustakin). Ja tuosta 100 kilosta/ha jää noin 70 kg luonnonvoimien armoille. Tukea maksetaan yli 700 euroa/ha.
Hankala tätä on ymmärtää. Tämän typen hankkimiseen tarvittaisiin siis, jos tavoitellaan normaalia suomalaista lannoitustasoa, joka ei edes ole mitenkään kohtuuton, vaan suorastaan
vähäinen (typpeä n. 80 kg/ha) kansainvälisessä vertailussa, laskennallisesti yli toinen mokoma peltoa tämän typen keräämiseen. Josta siis 2/3 menee muualle " osa Itämereenkin.
Totaalisessa kasvissyöntivaihtoehdossa tämä olisi tietysti mahdollista niin, että päästöt (Itämereen) kuitenkin vähenisivät.
Totaalista kasvisyöntivaihtoehtoa ei luomuväkikään kyllä suosita, koska silloin ei olisi eläimiä, joiden huonosta kohtelusta syyttää tehoviljelyä … >:(
Lähetin eilen tällainen kirjeen:
***
Lari Karreinen
Tähti Pohjanmies
Luonto-Liiton Itämeri-ryhmä
Hei!
Kirjoititte tänään Hesarin mielipidepalstalla näin:
"Suojavyöhykkeet suorakylvetyllä tai talvella kasvipeitteisellä pellolla voivat vähentää ravinnekuormitusta 10"20 prosenttia, kosteikko 50"70 prosenttia, mutta se ei sovi kaikkialle. Luomulla on saatu pienempiä ravinnehuuhtoutumia tuoteyksikköä kohden. Monista toimenpiteistä ei tiedetä tätäkään."
Olisin kiinnostunut erityisesti, mistä tutkimuksista on peräisin tieto, että luomulla on saatu pienempiä ravinnehuuhtoutumia tuoteyksikköä kohden.
Meidän tietoomme on kyllä tullut tutkimuksia, joiden mukaan hehtaaria kohti ravinnepäästöt olisivat pienempiä, mutta ei sitten enää tuoteyksikköä kohti laskettuina. Mm. MTT:n tutkimukset ovat päätyneet tällaisiin tuloksiin.
Eli onko nyt löytynyt uutta tietoa, uusista tutkimuksista?
Heikki Jokipii
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
***
Jos tällainen tutkimus on ilmestynyt, sen täytynee olla hyvin tuore, koska mm. (tarkasti luomulle myönteisiä uutisia seuraava) Luomu.fi kertoo vielä 7.10.2011 sivuillaan tästä ruotsalaisesta selvityksestä, jossa edelleen vedotaan siihen, että kyseiset päästöt hehtaaria kohden olisivat pienemmät:
Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä (http://www.luomu.fi/tietoverkko/luomutuotanto-vahentaa-vesistojen-rehevoitymisriskia/)
Eikä puhuta mitään luomusadoista.
Jos satotaso olisi mainitussa ruotsalaisessa tutkimuksessa
otettu huomioon, tilanne olisi luomun kannalta noilla luvuilla aika kehno. Silloinhan tuo noin 30-40% vähemmän päästöjä - jolla tuossa hehkuteltiin - olisi vasta noin "tasapeli"! Mutta tähän tasapeliinkään luomu ei ko. tutkimuksen mukaan aina yllä, vaan päästöt ovat joissakin tapauksissa jopa tavanomaista viljelyä suuremmat,
jo hehtaaria kohti! Eli tuoteyksikköä kohti ne ovat silloin
mahtavasti suuremmat!
Mutta kaiketi Luonto-Liitolla on tietoa sellaisestakin tutkimuksesta, josta he puhuvat. Sillä eivät kai he
kehtaisi muutoin,
ilman vankkaa perustetta antaa viattomille lapsille ja nuorille tällaista ohjetta listassa Miten voit vaikuttaa Itämeren tilaan? (http://luontoliitto.fi/ymparisto/itameri/vaikuta.html) ...
Quote * suosi lähiruokaa ja luomua
... heti ensimmäisenä??!! ;D
Jos nuo edellä esittämäni ideat GM-tekniikan mahdollisuuksista tuntuvatkin vielä kaukaisilta haaveilta (ja ovatkin vielä sellaisia), niin Austaiassa on jo saatu aikaan vehnä, joka vaati 15-25% vähemmän typpeä samaan tuottoon - ja sen koeviljelmät olivat juuri niitä, jotka Greenpeace siellä kävi tuhoamassa.
Tällaisella GM-innovaatioilla voitaisiin suojella myös Itämerta. Mutta se ei ikinä ole sallittu luomussa.
PS. Luonto-Liiton aktivistit eivät ole saaneet minulle vastatuksi. Miksiköhän eivät? Asianhan ei pitäisi olla kovin hankala tai työläs, yksi maili, jossa kerrotaan yksi (riittäisi hyvin) lähdeviite.
Lari Karreinen Luontoliitosta vastasi minulle (valitellen viivästystä). Niinpä nyt tutustun hänen lähettämiinsä lähteisiin, ja keskustelu jatkuu, hyvin.
Luontoliiton Lari Karreinen vastauksessaan myönsi ja toisaalta sanoi ja väitti näin:
QuoteSuurimmasta osasta ravinnekuormituksen vähennyskeinoista on vain hyvin vähän tutkimustietoa, pääasiassa yksittäisiä tutkimuksia. Tässä suhteessa vahvaa näyttöä tai metatutkimuksia aiheesta ei ole. Kun verrataan toimenpiteiden välillä tietopohjaa, niin luomusta on jonkin verran jopa enemmän tutkimuksia.
En ole ehtinyt vielä tutustua hänen tarjoamiinsa lähteisiin (joista osa on linkkeinä), mutta lienee parasta, että jaan ne tähän, kaikkien tarkasteltavaksi. Eli nämä ne olivat:
Eutrophication potential per tonne of milk or per ha of farmland was lower for organic than for conventional milk production due to lower fertiliser application rates.
Environmental impact assessment of conventional and organic milk production, Imke J.M de Boer Livestock Production Science Volume 80, Issues 1-2, March 2003, Pages 69-77 Organic Livestock Production
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301622602003226
Gomiero, T., Paoletti, M.G. & Pimentel, D. 2008. Energy and Environmental Issues in Organic and Conventional Agriculture. Critical Reviews in Plant Sciences 27, 4: 239-254.
Granstedt, A., Schneier, T., Seuri, P. & Thomsson, O. 2008. Ecological Recycling Agriculture to Reduce Nutrient Pollution to the Baltic Sea.
Biological Agriculture and Horticulture, Vol. 26, No 3, pp. 279-307.
http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf
***
Vastauksessaan Karreinen myös
toivoi, että “kuulisin mielelläni jos olette löytäneet muita tutkimuksia”.
Quote from: Heikki Jokipii on 01.07.11 - klo:10:27
Quote from: Heikki Jokipii on 24.06.11 - klo:10:28
Olen lähettänyt ko. artikkelissa mainituille yhdyshenkilöille sähköpostitse kysymyksen, millä luomun satotasolla sen ympäristöystävällisyys on arvioitu.
Sain SLL:n Hannele Ahposelta vastauksen, joka vetosi siihen, että (Cornellin yliopiston tutkmuksiin viitaten) tiedemiehet olisivat yhä erimielisiä siitä, onko luomuviljely tavanomaista tuottamattomampaa.
Eli ko. koalitio mitä ilmeisemmin on lähtenyt siitä, että luomun ja tavanomaisen satotasot ovat ihan samat. Nyt, Suomessa, v. 2011. (Eikä TIKE/Matildan luomun satotilastoja ole sen kummemmin huomioitu).
Lähetin asiasta täsmentävän kysymyksen, onko näin ollut. Kysyin myös, edustaako hänen vastauksensa koko "koalition" kantaa. Odottelemme vastausta.
Tätä vastausta ei ole kuulunut.
Nyt voisi olla aika sitä uudestaan patistaa, kun erittäin arvostetussa Nature-lehdessä on ilmestynyt tällainen yhteenvetotutkimus, josta tämä uutinen kertoo;
Organic farming is rarely enough (http://www.nature.com/news/organic-farming-is-rarely-enough-1.10519)
Eli "luomuviljely on harvoin riittävää". Siinä keskeinen sanoma on, että luomusadot keskimäärin olisivat
34% pienempia kuin tavanomaiset.
Suomessahan TIKE/MATILDA:n tilastojen mukaan luomusadot ovat keskimäärin suhteessa tätäkin pienempiä, mutta tässä siis (olisiko maailman arvostetuimmassa tiedelehdessa?) ilmestynyt tutkimus ja
sen esittämä prosenttiluku.
Kyllä, nyt täytyy Ahposen ja kyseisen koalition tähän vastata! Eiväthän he kai sentään voi olla "denialisteja", jotka itsepäisesti vain kiistäisivät tieteen sanan? ;)
Kun sitten järjetetään tällainen tilaisuus ja littetään siihen tällainen hyvä tarkoitus ...
Runofestivaalin menestys auttoi Itämerta (http://yle.fi/uutiset/runofestivaalin_menestys_auttoi_itamerta/6226773)
... niin tällaisille asiaa luultavasti vain pinnallisesti tutkineille ja ajatelleille järjestäjille tuntuu sitten luomuruoka varmaan itsestäänselvyydeltä (lihav. HJ):
QuoteErityistä kiitosta saimme esityksistä, mieleenpainuvasta tunnelmasta sekä luomu- ja lähiruokaa suosineesta saaristolaishenkisestä buffetista, järjestäjä Päivi Luosma kertoo.
Niinkuin valitettavasti varmaan yleisöllekin. Asiaa kun on toistettu toistamasta päästyä. Sen ymmärtäminen, ettei luomusta ole mitään hyötyä Itämerelle, vaatisi tietoa luomusadoista ja vähän jakolaskua, ja tämä on varmasti jo liikaa lyyrisen tunnelman kannalta. ;D
Quote from: Heikki Jokipii on 02.11.11 - klo:17:02
Luontoliiton Lari Karreinen vastauksessaan myönsi ja toisaalta sanoi ja väitti näin:
QuoteSuurimmasta osasta ravinnekuormituksen vähennyskeinoista on vain hyvin vähän tutkimustietoa, pääasiassa yksittäisiä tutkimuksia. Tässä suhteessa vahvaa näyttöä tai metatutkimuksia aiheesta ei ole. Kun verrataan toimenpiteiden välillä tietopohjaa, niin luomusta on jonkin verran jopa enemmän tutkimuksia.
En ole ehtinyt vielä tutustua hänen tarjoamiinsa lähteisiin (joista osa on linkkeinä), mutta lienee parasta, että jaan ne tähän, kaikkien tarkasteltavaksi. Eli nämä ne olivat:
Eutrophication potential per tonne of milk or per ha of farmland was lower for organic than for conventional milk production due to lower fertiliser application rates.
Environmental impact assessment of conventional and organic milk production, Imke J.M de Boer Livestock Production Science Volume 80, Issues 1-2, March 2003, Pages 69-77 Organic Livestock Production
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301622602003226
Gomiero, T., Paoletti, M.G. & Pimentel, D. 2008. Energy and Environmental Issues in Organic and Conventional Agriculture. Critical Reviews in Plant Sciences 27, 4: 239-254.
Granstedt, A., Schneier, T., Seuri, P. & Thomsson, O. 2008. Ecological Recycling Agriculture to Reduce Nutrient Pollution to the Baltic Sea.
Biological Agriculture and Horticulture, Vol. 26, No 3, pp. 279-307.
http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf
***
Vastauksessaan Karreinen myös toivoi, että “kuulisin mielelläni jos olette löytäneet muita tutkimuksia”.
Miten tämä asia on edennyt, onko yhdistys tutustunut tarkemmin näihin Karreisen viittaamiin tutkimuksiin?
Luomututkimuksessa usein on mielestäni pyritty "hyvään tulokseen" ja siihen myös yleensä päästy, ainakin julkisuuteen päästettyjen tutkimusten osalta: http://mattipekkarinen.net/ltutkim.htm .
Ja kartellaan aivan tietoisesti selvittämästä avainkohtia, juuri niitä, joissa luomu poikkeaa tavanomaisesta:
a) ovatko väkilannoitteen ravinteet jotenkin herkempiä karkailemaan? Mikä on orgaanisen lannoitusaineen hyötyprosentti? Entä väkilannoitteen? Typen kohdalta on selviä vastauksia saatu, mutta ei "luomututkimuksella": http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm (alaosassa, etenkin KUVA 7:n alapuolella).
b) onko päästöjen kannalta (vaikkapa jyväkiloa kohden) parempi torjua rikat ja taudit kemikaaleilla vaiko antaa "kaikkien kukkien kukkia"? http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm
c) onko päästöjen kannalta (satokiloa kohden) parempi käyttää välivuosia viljelyssä?
d) onko päästöjen kannalta parempi torjua rikkoja (ja tautejakin) runsaalla maanmuokkauksella vai kemikaaleilla?
e) d-kohtaan liittyen: Entä hiilipäästöt: eikö tulisi siirtyä suorakylvöön! http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm
Matti
Pikaisella vilkaisulla http://www.jdb.se/sbfi/files/BAH2009.pdf pohtii ravinnetaseita maatilojen portilla. Siis paljonko tilalle tulee ja paljonko tuotteina tilan ulkopuolelle sadon ja karjan tuotteiden myötä menee.
Tämä on mielestäni tarkoitushakuista näpertelyä, sillä tässä unohdetaan ylivoimaisesti suurin tekijä, maan ravinnesisältö, joka karkeasti sanoen on satakertainen verrattuna vuoden sadon ravinnesisältöön. Samoin "unohdetaan" luomussa käytettävien palkokasvien sitoman typen määrä ja määränpää.
Runsaalla maan muokkaamisella saadaan ravinteita irti, kasvien käyttöön (samalla humusta lahottaen, kuluttaen). Voidaan viljellä muutamia vuosia niukalla lannoituksella, mutta tämä kostautuu aika pian. Luomussa köyhtyy sekä kansa että maa.
Suomessa on tehty hyvää, tarkkaakin tutkimusta, 1990-luvulla. Merkittiin apulannan typpi N15-isotoopilla ja seurattiin, tutkittiin useita vuosia ojien vesistä, paljonko sitä karkaa.
Matti
YM on pistänyt oman lusikkansa luomusoppaan, tässä sen kansliapäällikön Hannele Pokan esitysdiat Pro Luomun tilaisuudesta:
Luomutavoitteet ja niiden toimeenpano ympäristöministeriön näkökulmasta (http://www.proluomu.fi/wp-content/uploads/2013/01/Pokka_LL_Tervola10012013.pdf)
Kiitos-sivulla lopussa on idyllinen kesäinen kuva luomulehmistä järven rannassa laitumella, vieläpä riukuaidatkin ... mutta, hei ... mitäs tuo oikeastaan on ... ainakin minun kaupunkilaiisjärkeni mukaan nuo lehmät erittäin todennäköisesti paskovat ravinteensa suoraan vesistöjen kuormaksi?
Eikä yhteydestä kuitenkaan tule esille, että ympäristöministeriö olisi laittanut kuvan siihen varoittavana esimerkkinä!?
Minusta tässä ympäristöministeriöllä (tai ministerillä) toimii nk. polvirefleksi:
Kalankasvatukselle ympäristönsuojeluohje - myös luomukalan tuotantoa halutaan selvittää (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=388047)
Nythän on täysin osoittamatta, että luomukalankasvatuksen ympäristökuormitus olisi tavanomaista
yhtään vähäisempää. Eikä ko. ohje yritä edes sellaista väittää.
Koko tuo luomusuositus menee itse asiassa kerrotun toimeksiannon ulkopuolelle, ikään kuin pöytäkirjan ulkopuolella kerrotaan, että näin voisi olla kiva:
QuoteKalankasvatuksen ympäristönsuojelun parantamiseksi tehtiin uusia kehittämisehdotuksia, joita ei sisällytetty itse ohjeeseen. Ohjeen laatineen työryhmän mielestä Suomessa voitaisiin esimerkiksi selvittää edellytyksiä siirtyä kalankasvatuksessa osin luomutuotantoon ja muun ympäristömerkityn kalan tuottamiseen.
"Tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotantomuotoihin kuten luomu- tai ympäristömerkittyyn kalaan olisi kuluttajia kiinnostava mahdollisuus Suomessakin", ministeri Niinistö sanoo.
Eli
kuluttajia kiinnostaisi!
Myös Vihreä Lanka osallistuu sumutukseen:
Viljellystä kalasta halutaan vihreämpää " luomussa Suomen mahdollisuus? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/viljellyst%C3%A4-kalasta-halutaan-vihre%C3%A4mp%C3%A4%C3%A4-%E2%80%93-luomussa-suomen-mahdollisuus)
Tämä ei ole luonnonsuojelua, tämä on myynninedistämistä, piilomainontaa.
Nyt myös Pro Luomu on luomukalan asialla:
Miksi luomukala ei polski Suomessa? (http://proluomu.fi/miksi-luomukala-ei-polski-suomessa/)
Mutta:
Quote"Halonen arvioi, että yksi pullonkaula kotimaisen luomukalan reitillä voivat olla kalankasvatuksen tiukat ympäristömääräykset. Luomukalantuotannon ympäristökuormitus voi nousta suureksi, jos sitä tarkastellaan vain suhteessa tuotettuihin kalakiloihin."
Miten muuten sitä sitä voisi tarkastella? Suhteessa kalankasvatusaltaan vesikuutioihin (vrt. hehtaarit)?
TEHO-hanke on nyt loppunut. Se sai aikaan valtavasti. Ainakin julkaisuista päätellen:
www.ymparisto.fi/fi-FI/TEHO_Plus/Julkaisusarja/Julkaisusarja(15972)
Hankkeen tuloksiin ja suosituksiin kannattaisi varmaan meidänkin tarkemmin tutustua.
Missä määrin otsikkomme asia on niissä esillä, en - vielä - osaa sanoa. Yhteenvedoissa mainitulla sivulla luomua ei erikseen mainita. Mutta varmasti relevantteja asioita niistä löytyy. Ottaen esiin vaikka tämän raportin:
"Ulkoiluta turvallisesti - Ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle
Pentti Seuri, Maarit Hallstedt ja Anu Lillunen
TEHO-hankkeen julkaisuja 2/2011, 49 s. ISBN: 978-952-257-230-1 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-229-5 (nid.).
Tiivistelmä
Jaloittelumahdollisuuksien tarjoaminen edistää karjan hyvinvointia, mutta saattaa epäasianmukaisesti järjestettynä aiheuttaa vesistökuormitusta. Ympäristövaikutusten hallitsemiseksi kannattaa jaloittelu maatilalla toteuttaa erityisesti siihen tarkoitukseen suunnitellussa jaloittelutarhassa. Tarhan toteuttaminen on usein kompromissi kustannusten, teknisen toimivuuden, ympäristörasituksen ja eläinten viihtyvyyden kesken. Oppaassa kerrotaan esimerkkien avulla, mitä tarhan suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa ottaa huomioon."
Luulenpa, että se ulkoilutarha, joka oli n. vuosi sitten esillä Hannele Pokan diaesityksen kuvassa (ks. edellä 23.1.13), ei saa asiassa täysiä pisteitä ...
Ilkka Herlin on vihitty Helsingin Yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Tämän johdosta hänestä oli iso henkilöartikkeli otsikolla "Tehtävänä Itämeri", jossa kerrottiin hänen ansioistaan Itämeren suojelutyössä.
Mutta sitten siellä oli tällainen kappale:
Quote"Hänen lempiaiheitaan on ravinteiden kierrätys mataloudessa niin, etteivät ne valu merta rehevöittämään. Viljelyä tuntevat tietävät, että palkokasvit soveltuvat vesiensuojelun rengeiksi oivina typen sitojina."
Sama ajatus oli vielä tekstissäkin artikkelin kuvallekin, jossa Herlin oli kuvattuna herneen versojen keskellä.
Nyt luulen, että tämän asian esille nosto tapahtui kyllä (viljelyä ei ehkä niin kovin hyvin tuntevan) toimittajan toimesta (ellei Herlin sitten juuri ole hurahtanut luomuviljelyaatteeseen, mitä hän ei ole tietääkseni aiemmin ollut).
Sillä eihän tällä typensidonnalla siinä "kierrätyksessä", joka on
Itämeren kannalta relevantti, ole oikeastaan mitään merkitystä. Palkokasvit tietysti sitovat typpensä
ilmasta, eivät vesistöistä (tai muualta, jossa typpeä olisi
liikaa), ja noin muodostunutkin (
lisä)typpi osaa yhtä lailla (jos sitä liikaa on tms. syystä) karata vesisitöihiin ja lopulta Itämereen. ("Karkailuprosenteista" jne. katsokaa edellä Matti Pekkarisen puheenvuoroja.)
Herlin on varmasti haastattelun yhteydessä varsinaisen asiansa lisäksi jutellut niitä näitä, joista toimittaja sitten on napannut sen, jota on luullut keskeiseksi sanomaksi. Jutussa kerrotaan toisaalla myös, että EU:n maatalous olisi täysin riippuvainen Venäjältä tuodusta typpilannoitteesta *) - mutta tälläkään ei ole mitään merkitystä
Itämeren kannalta, kyllä se osaa rehevöityä myös EU:n omasta typpilannoitteesta, kuten myös EU:n omasta lannasta jne.
_____________
*) sinänsä mielenkiintoinen tieto/väite. Mutta tarkoittaako Herlin tuossa itse typpilannoitteita vai
maakaasua, lannoitteiden raaka-ainetta? Voi olla, ettei toimittaja tässäkään ole ollut ihan tarkkana. Vaan voi tuo ola tottakin.
YLE näyttää taipuneen realismiin asiassa, tässä tietysti ratkaisevaa on tämän realstisen haastatellun valinta:
Kuin vihreän berliininmunkin päällä seilaisi " Voiko kuluttaja pelastaa Itämeren? (http://yle.fi/uutiset/kuin_vihrean_berliininmunkin_paalla_seilaisi__voiko_kuluttaja_pelastaa_itameren/7387081?origin=rss)
QuoteItämeri kiittää kasvissyöjää, mutta "luomu ei aina paras"
Vesistöjä kunnioittava kuluttaja valitsee siis lautaselleen kasviksia ja luonnonkalaa.
" Mikä on hyväksi vesistöille, on yleensä hyväksi myös itselle, [Juha-Matti] Katajajuuri [MTT:stä] sanoo.
Mutta voiko vastuuta Itämeren rehevöitymisestä sysätä ainoastaan kuluttajan harteille?
" Täytyy löytää parempia tapoja kierrättää ravinteita ja lisätä peltolohkolla mahdollisimman optimaalista lannoitusta ja ylläpitää maan kasvukuntoa. Lisäksi ympäristötukia kohdentamalla kaikkein rehevöittävimpiin lohkoihin voitaisiin saada suuria vaikutuksia aikaan, Katajajuuri sanoo.
Katajauuren mukaan luomuviljely ei aina ole parempi vaihtoehto.
" Ihan selkeätä eroa ei luomun ja tavanomaisen välillä ole tutkimuksissa havaittu. Peltohehtaaria kohti luomu saattaa rehevöittää vähemmän, mutta kilogrammaa kohti tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi, sillä luomuviljelystä saadut sadot ovat pienempiä.
Tosin tuosta ilmaisusta "ei aina" tulee helposti mielikuva, että se useimmiten olisi ... jolle käsitykselle emme (ks. edellä) ole löytäneet tukea. Koska luomusadot ovat pienempiä
aina.
Kaikki keinot käyttöön, ja tietysti kustannustehokkaat ensin. Jos tämä osoittautuu toimivaksi, sitten myös tämä:
Vesi puhtaaksi käytetyillä autonrenkailla (http://yle.fi/uutiset/vesi_puhtaaksi_kaytetyilla_autonrenkailla/7411684)
Ja kaipa nämä autonrenkaat sallitaan luomussakin, siinä kuin muovikin (mansikanviljely)! :)
Quote from: Heikki Jokipii on 15.10.11 - klo:10:50
Tämä sivusto (http://www.jarki.fi/node/28) ja siellä erityisesti Ilkka Herlinin blogi (http://www.jarki.fi/node/19) (tai artikkelit) ovat, kuinka sen nyt sanoisi, ongelmallisia, vaikka yhteisellä asialla ollaan.
Sivusto ja Herlin ihan oikeasti tavoittavat kyllä sen ”järkilinjan”, mitä kertovat tavoittelevansa, aika pitkälle, hyvinkin pitkälle.
Mutta sitten jotkin linjaukset ovat vaikeita ymmärtää.
Nyt tätä uutta Herlinin avausta ei ole siinä mielessä "vaikea ymmärtää", että siitä välittömästi löytäisi jotain vikaa tai epäilyttävää ...
Ilkka Herlin: "Voiko maatalous muuttua? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ilkka-herlin-voiko-maatalous-muuttua-1.105039)
... mutta on ehkä hiukan vaikea hahmottaa, mikä sen keskeinen "niksi", silmämäärä on. Mitä uutta siinä siis ehdotetaan? Onko "uusi" tässä:
QuoteTähän liittyen meiltä kysytään, mitä oikeastaan teemme omilla pelloillamme. Olemme aloittaneet peltojemme kehittämisen analyysien avulla.
Neil Kinsey (KinseyAg) on amerikkainen agronomi, joka on kehittänyt analyysitekniikkaa jo vuosikymmeniä. Työhön liittyy Rodale-instituutti sekä leegio käytännön tiedemiehiä.
Maanäyte, joka lähtee laboratorioon analysoitavaksi valtamerten yli, kertoo maan kaikkien ravinteiden tilan sekä vaaditut korjaustoimet. Tämän avulla pääsemme lähemmäksi tietoa, miten saavuttaa maaperän optimikunto. Tulee olemaan kiinnostavaa seurata eri analyyseja.
Seuraavaksi testaamme sekä luomu- että tavanomaisessa viljelyssä mikrobitoimintaa kiihdyttävää maanparannusainetta. Samanaikaisesti mittaamme päästöjä virtaamamittareilla testilohkoilta ja viereisiltä verrokkilohkoilta. Laitamme myös suurimpiin valtaojiin mittarit kokonaispäästöjen todellisen tason selvittämiseksi.
Toiveenamme on, että näillä toimilla olemme liikkeellepaneva osa muutosta.
Eli olisi kaksi uutta asiaa, erään analyysitekniikan hyväksikäyttö ja maanparannusaine, ja kummankin asian testaaminen.
Tuosta kuvauksesta ei vielä saa kiinni, mistä kaikesta tuossa on kyse. Niinpä joudumme nyt odottelemaan, mitä asiassa tapahtuu. Teemme sen ennakkoluulottomasti, vaikka tuossa mainittu Rodale-instituutti (http://rodaleinstitute.org/) onkin USA:n johtava luomututkimuslaitos (ehkä vähän Suomen Luomuinstituuttia vastaava, mutta käsittääkseni rahoitukseltaan yksityinen, sivullakin on kohta "Donate", "lahjoita".). Tai sanotaan nyt kuitenkin, että niin ennakkoluulottomasti kuin vain pystytään ... :D
Nyt en osaa ottaa tähän kantaakaan, näihin vinoihin peltoihin ja lannoittamiseen:
Nitraattiasetuksen muutos hyväksytty valtioneuvostossa, lannoitteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotepalvelu/Nitraattiasetuksen_muutos_hyvaksytty_val%2833202%29)
QuoteMuutos nitraattiasetukseen tehtiin, koska sellaisenaan asetus hankaloitti lannoittamista erityisesti luomutiloilla. Haasteita asetus olisi aiheuttanut etenkin alueilla, joissa on sekä paljon kaltevia peltoja että luomutuotantoa. Asetusmuutos tulee voimaan 17.4.2015.
Annettiinko tässä luomuväelle periksi vai oliko tämä muutos suhteellisen neutraali, tasapuolinen?
Quote from: Heikki Jokipii on 23.01.13 - klo:05:22
YM on pistänyt oman lusikkansa luomusoppaan, tässä sen kansliapäällikön Hannele Pokan esitysdiat Pro Luomun tilaisuudesta:
Luomutavoitteet ja niiden toimeenpano ympäristöministeriön näkökulmasta (http://www.proluomu.fi/wp-content/uploads/2013/01/Pokka_LL_Tervola10012013.pdf)
Kiitos-sivulla lopussa on idyllinen kesäinen kuva luomulehmistä järven rannassa laitumella, vieläpä riukuaidatkin ... mutta, hei ... mitäs tuo oikeastaan on ... ainakin minun kaupunkilaiisjärkeni mukaan nuo lehmät erittäin todennäköisesti paskovat ravinteensa suoraan vesistöjen kuormaksi?
Eikä yhteydestä kuitenkaan tule esille, että ympäristöministeriö olisi laittanut kuvan siihen varoittavana esimerkkinä!?
Hesari kertoi tänä aamuna: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kielsi rantalaidunnuksen.
Perusteena lannan ja virtsan päästöt vesistöihin. Uutisen mukaan - sitä ei valitettavasti saa linkattua - asiassa on kuitenkin useita mielipiteitä, jopa ympäristöhallinnon piirissä. Toisen näkemyksen mukaan rannan kasvustoa syövä karja köyhdyttää maaperää, ja vähentää päästöjä. Niinpä YM
suosittaa rantalaidunnusta.
Tässä MT:n lyhyt uutinen asiasta:
Viranomaisilla vastakkaiset tulkinnat rantalaitumista (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/viranomaisilla-vastakkaiset-tulkinnat-rantalaitumista-1.126849)
PS. klo 14:30: Nyt Hesarinkin uutinen löytyy:
Avi tahtoo naudat pois vesirajasta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1442717232042)
Ympäristöministeriö toikin sitten esille samana päivänä oman kantansa asiaan:
Ympäristönsuojelulaki säätelee karjan rantalaidunnusta (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Ymparistonsuojelulaki_saatelee_karjan_ra(35609))
Kovin selkeältä ei tuon pohjalta asia vaikuta. Toisaalta saa, ja hyvin sopiikin, toisaalta ei saa. Tapauskohtaisesti.
PS: 22.9.15: Melkoisen kimurantilta asia kyllä vaikuttaa, 32 sivun opas:
Eläimet rantaan - kyllä vai ei? : Opas kestävään rantalaiduntamiseen (http://www.doria.fi/handle/10024/87708)
Siinä 3 sivua lähdeluetteloa.
Tämä voi vielä olla kaukaistakin tulevaisuutta, mutta tavallaan jo keksitty, nanoteknologiaan perustuva "älykäs lannoite":
http://www.agweb.com/article/antidote-to-fertilizer-inefficiency-chris-bennett/
Laitettu tähän keskusteluosioon, koska tällainen lannoite ei sitten karkailisi, Itämereenkään.
Nyt on julkaistu tällainen tutkimus:
Luomuviljely vähensi typpikuormitusta vesiin pitkäaikaisessa kenttäkokeessa (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuviljely-vahensi-typpikuormitusta-vesiin-pitkaaikaisessa-kenttakokeessa/1/?ref=etusivu)
Siellä on tällainen väite:
QuoteLuken monivuotisessa kokeessa kuormitus väheni sekä pinta-alaa että tuotettua satoa kohti.
Nyt en suoraan sanoen saa ihan selvää tutkimusasetelmasta, mitä oikein verrattiin, luvuista ja taulukoista tuossa artikkelissa.
Ihan yhtäkkiä vilkaisten esim. "kuiva-ainesatojen" tasojen ero tuntuu kovin pieneltä taulukossa 2. Mitä siinä oikein tuotettiin? Miten sato laskettiin? Onko tässä siitä vihje:
QuoteKasvinviljelykiertojen viljasadot jäivät luomussa selvästi tavanomaisen viljelykierron satoja pienemmiksi (-37 %), mutta yksi nurmivuosi paransi kokonaissadontuotantoa oleellisesti.
Välivuodet nollattu? Onko viherlannoitusviljelynkin tulos mukana "sadossa"?
Tämä lause nostaa esiin tutun epäilyksen, onko ja missä määrin kyse "koetilaefektistä":
QuoteTämä tutkimus osoitti, että luomuviljelyllä voidaan vähentää typpikuormitusta viljellyn pinta-alan lisäksi myös tuotettua satoa kohti, mutta se edellyttää viljelyn onnistumista ja kohtuullisen hyviä satoja.
Tämä lause taas ...
QuoteTilojen yhteistyö olisikin tärkeää viljelykiertojen toteuttamiseksi ja lannan käytön tehostamiseksi.
... tuo kyllä mieleen sen toisen ilmiön (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.0).
Toivottavasti tuosta tutkimuksesta nyt viriää (aito) tieteellinen keskustelu (jopa väittely).
Tässä Luken uutisessa (projektin tulosten kuvauksessa) ei sitten ole mainittu luomua keinovalikoimassa lainkaan:
Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä (https://www.luke.fi/uutiset/kotimaisen-naudanlihantuotannon-ymparistokuormitusta-voidaan-vahentaa-jopa-neljanneksella/)
QuoteNaudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää merkittävästi ilmasto-, vesistö- ja happamoittavia vaikutuksia nykyisestä. Tuotanto tehostuu, kun pellot hoidetaan hyvin ja lannoitetaan tasapainoisesti. Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.
"Tehokkuus", " tehokkaasti", "tehokas". Mutta koko "luomu" -sanaakaan ei kertaakaan käytetä. Merkille pantavaa.
Tämä täytyy siitä vielä oikein lihavoiden lainata:
Quote" Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot, kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.
Tässä Luken selvityksessä siis
ei tultu tulokseen, että luomuviljelyllä olisi mitään positiivista merkitystä Itämeren tilan kannalta ...
Luke puolustaa kasvisruokaan kannustavaa Itämeri-laskuria: "Se ei ole mielipide" (http://www.uusimaa.fi/artikkeli/490498-luke-puolustaa-kasvisruokaan-kannustavaa-itameri-laskuria-se-ei-ole-mielipide)
... mutta silti sille halutaan jättää tällainen takaportti:
Quote[Tutkija, Itämeri-laskuri-hankkeen vastuuhenkilö Merja] Saarisen mukaan päästöt ovat erilaisia eri tiloilla, mutta laskurissa puhutaan vain keskiarvoista.
Esimerkiksi luomutuotantoa ei ole pystytty ottamaan mukaan, koska siitä ei ole sellaista tieteellistä tietoa, jota tässä olisi voitu käyttää.
Saarinen huomauttaa, ettei luomun tutkimukselle ole löytynyt rahoitusta.
Eikö ole? Jos muutaman vuoden aikana on pyöritetty Luomuinstituuttiia, jonka toiminta jatkuu vielä? Jos ja kun sen tutkimuskohteet ovat olleet toiset, niin jokatapauksessa tutkimusta on tehty, ks. edellä. Ja kun Itämeri*) on meille yhteinen, myös Ruotsissa on tutkittu:
Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417)
_________
*) jopa sen nimi: viroksihan sen nimenä on loogisesti Läänemeri, länsipuolellahan se on. Kuten on Suomestakin katsoen.
Jos asiassa voidaan päätyä näinkin erilaisiin tuloksiin ...
Laskelmat täysin metsässä, maatalouden ammoniakkipäästöt paljon luultua pienemmät (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/laskelmat-t%C3%A4ysin-mets%C3%A4ss%C3%A4-maatalouden-ammoniakkip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-paljon-luultua-pienemm%C3%A4t-1.200739)
... niin on kyllä oikeus suhtautua tietyllä kritiittisyydellä/epäluulolla myös edellä mainittuihin laskelmiin. Erityisesti tulee tietysti mieleen, että tuon ym. ruotsalaistukimuksen vertailututkimukselle Suomesa olisi nyt sitä "sosiaalista tilausta",
Luomusta tässä jutussa ja tutkimuksessa ei puhuta, mutta kiinnittäisin huomiota, miten ymmällään ollaan:
Suomen meriympäristön tila on heikentynyt: rannikko rehevöityy, linnut ja kalat kärsivät " ”Emme voi kehuskella viime vuosien hyvillä tuloksilla” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005517301.html)
QuoteAvainasemassa rehevöitymisen torjunnassa on maatalous, jonka ravinnekuormitusta ei ole onnistuttu kunnolla kääntämään laskuun. Ilmastonmuutos vaikeuttaa meren tilan kohentumista.
[...]
Ympäristöministeriön tuore Suomen meriympäristön tila 2018 -arvio kertoo karua kieltään meren tilan kehityksestä mutta tuo myös hyviä uutisia.
[...]
SUURIN ongelma on rehevöityminen. Se johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta. Vaikka kuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi 1980-luvun puolivälin jälkeen, rehevöityminen Suomen rannikolla ei ole tasaantunut. Rannikkovesien tila on päinvastoin paikoin jopa heikentynyt.
”Tämä on hämmentävää. Kuormituksen vähentyminen ei näy suoraan rehevöitymiskehityksen parantumisena”, sanoo ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.
Osittain näyttää siltä, että kun tuloksia ei näy, täytyy siis jatkaa pääosin samaan tapaan kuin ennenkin:
QuoteAVAINASEMASSA Suomesta tulevan kuormituksen vähentämisessä on maatalous, jonka päästöjen hillitseminen on osoittautunut hankalaksi.
”Uusia poppakonsteja maatalouden kuormituksen vähentämiseksi ei ole, sillä meren toipuminen on hitaanlaista. Entisiä toimia jatketaan, ja uusia kokeillaan”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).
Tiilikainen korostaa, että maataloudessa on vähennetty lannoittamista ja perustettu suojavyöhykkeitä. ”Ravinnepäästöt ovat myös vähentyneet.”
(Uusien keinojen vierastaminen näkyy kielessä hiukan: ne ovat "poppakonsteja".Tottakai tavoite oli humoristinen ilmaisu, mutta "ei niin pientä pilaa ...")
Mitenkä tuo ravinnekuormitus lienee pääosin mitattu? Liittyisikö asia kuitenkin jotenkin luomuun? Tai ainakin luomuajatteluun? Tähän tutkimukseen viitaten:
Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=417)
Siinähän tuli esille myös suojakaistojen tehottomuus. Kärjistäen: onko oletettu tai laskettu, että (keino)lannoitteiden käytön vähentäminen on suoraan "kuormituksen vähentymistä"?
Tässä yhdessä karkeassa tapauksessa pystyttiin aika suurella varmuudella mittaamaan sekä ravinteiden määrä, että niiden todellinen joutuminen vesistöihin arvioimaan aika oikein (HS:n uutisesta):
QuoteTilanne on heikentynyt muun muassa Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. ”Itäinen Suomenlahti on ainoa myönteinen poikkeus.”
Suurimmat päästövähennykset onkin tehty Venäjällä. Itäisimmän Suomenlahden tilaan vaikuttavat ennen kaikkea Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja lannoitetehtaan fosforipäästön kuriin saaminen Laukaanjoella vuonna 2012.
Mutta kuinka lienee noiden muiden merialueiden osalta? Olisiko tyydytty helpoimpaan saatavilla olevaan lukuun, eli lannoitteiden käyttömääriiin?