Luomun hintakehitys - mihin suuntaan?

[Heikki Jokipii]

Monella muullakin tavalla kritiikittömässä kirjoituksessaan USA:sta tämä stipendiaatti Maija Koski kertoo luomun hinnasta tämän:

Esimerkiksi mailman suurimman vähittäiskauppaketjun Walmartin asiakkaista yli 90 prosenttia ostaisi tutkimuksen [mukaan] luomua, jos se ei maksaisi enempää kuin tavallinen ruoka, ja kauppa aikoo nyt vastata tähän kysyntään laskemalla luomutuotteidensa hintoja reilusti.

Minusta tuossa on tavallaan merkittävää, että lähes 10% ei siis tuossakaan (erittäin hypoteettisessa) tapauksessa ostaisi luomua!  Mutta tuossa esitetään tyypillinen teoria, jota aina silloin tällöin tuodaan esille Suomessakin, että luomun hinta olisi tuosta vain laskettavissa alas, ihan vain kaupan tai kauppaketjun päätöksellä.

Kyllähän se tavallaan onkin, mutta se on sitten poissa muusta, jotain muuta täytyy myydä kalliimmalla tms. Tai jostain muusta täytyy siinä tinkiä, volyymiä sitten nostetaan tavalla, josta luomun ostajat eivät ehkä pidäkään. Koski ei ehkä tiedä, miten Wal-Mart n. 8 vuotta sitten jo yritti tuota temppua - ja vähin äänin luopui asiasta noin vuodessa. (Ja luomupiireissä nousi silloin myös valtava vastarinta "Wal-Mart-luomua" vastaan ... so. tavallaan luomu ei saa olla halpaa!)

Toinen silmiin sattunut (vanhempi?) uutinen, jossa hintaa koskevia väitteitä (ohitetaan tässä väitteet "ilmastoystävällisyydestä" jne.):

Ilmastoystävällistä ateriointia

Yli 10 000 ateriaa Suomessa päivittäin valmistavan Blue Service Partnersin toimitusjohtajalla Tuula Lasanderilla on hyvä näppituntuma siitä, kuinka paljon kalliimmaksi tulisi siirtyä täysin luomu- ja lähiruokaan.

– Meidän kohdallamme raaka-aineet tulisivat noin 20-30 prosenttia kalliimmaksi ja raaka-aineiden osuus on puolet annoksen hinnasta. Eli kokonaiskustannukset nousisivat noin 10-15 prosenttia.

Vaikka tuossa lausunnon antaja onkin ammattilainen, niin silti rohkenen epäillä, että tuon taakse on kätketty jotain "reseptiikan muuttamista", eli siirtymistä yleisesti halvempiin aineisiin.

Jos luomu ruokakaupassa on pikemminkin n. 100% kalliimpaa, miten se voisi olla vain 20-30% kalliimpaa suurkeittiöillekään? Kyllä, isot volyymit, kyllä silloin saa halvemmalla - mutta halvemmalla saa sitten tavanomaistakin, eli tuon prosenttiluvun ei pitäisi muuttua.

Tai sitten juju on kätketty ilmaisuun "luomu- ja lähiruokaan" - jossa lähiruoka parhaassa tapauksessa ei maksa yhtään "kaukoruokaa" enempää, ja voi tietysti olla jopa halvempaa.


PS. Minkälainen piilevä luomuruoan valtava kysyntä löydettäisiinkään, jos "gallupissa" kysyttäisiin: ostaisitteko luomua, jos se olisi tavanomaista halvempaa?
 

[Heikki Jokipii]

Staffan Danielsson kysyy Ruotsissa tässä artikkelissaan paikallisesta osuusliikkeestä (COOP) tämän:

Är COOP så övertygade om att deras kunder vill att maten ska bli så mycket dyrare?

Eli: onko COOP vakuuttunut siitä, että sen asiakkaat haluavat, että ruoka tulee paljon kalliimmaksi?

Kun meillä Suomessa nyt samaan tapaan S-ryhmä, osuusliike, on luomun lisäämispyrkimyksessä aivan kärjessä, aivan saman kysymyksen voi esittää myös täällä:

Onko S-ryhmä vakuuttunut siitä, että sen asiakkaat, tai asiakasomistajat, haluavat, että ruoka tulee paljon kalliimmaksi?

[Heikki Jokipii]

Tästä Pro Luomun uutisesta voi lukea ...

Jos luomun tuottajahinnat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla, edellytykset kannattavalle luomutuotannolle Suomessa säilyvät.

... että myös luomun kuluttajahinnat, ainakin suomalaisen luomun osalta, tulevat pysymään samoina.

Eikä edes mikään eriytetty ALV-kohtelu tai muukaan niksi asiaa muuksi muuta.

Jos "kannattavuus tulee markkinahintojen kautta" (Koikkalainen), täytyy siis (eräiden) ihmisten edelleen suostua maksamaan näistä tuotteista reippaasti enemmän kuin vastaavista tavanomaisista tuotteista. Kuka mistäkin syystä.

[Matti Pekkarinen]

Ei tuottajahinnalla ole kohta merkitystä paljoa. Valtiovalta korottaa luomun tukia edelleen. Niinpä pian riittää, että luomuviljelijä tuottaa vain mielikuvia. Taikka rikkaruohoja. Taikka silmänruokaa. .

Tukien korottamisesta oli MT:ssä näin:

Hallituksen tavoite pitää, vaikka viljelijät empivät luomuun siirtymistä.

Hallituksen asettaman tavoitteen mukaan luomuviljellyn peltoalan pitäisi olla 20 prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta vuonna 2020. Vuosi on myös tänä vuonna alkaneen EU-ohjelmakauden viimeinen vuosi. Tällä hetkellä luomuviljelyssä on yhdeksän prosenttia alasta.

Gallup Elintarviketieto on tehnyt kevään aikana viljelijöille luomumielialoja luotaavan kyselyn, jonka perusteella kiinnostus luomuun siirtymistä kohtaan on hienoisesti laskenut tavanomaisessa tuotannossa olevilla tiloilla. Viljelijöiden kokemat esteet luomuun siirtymiselle ovat varsin käytännöllisiä. Viljelijät ovat huolissaan rikkakasveista, luomurehun saatavuudesta ja tilan arkeen tunkeutuvasta byrokratiasta.

Gallup Elintarviketiedon toimitusjohtaja Anne Kallinen esitteli kyselyn alustavia tuloksia tiistaina Pro Luomu ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä. Iso kysymys onkin, saavutetaanko hallituksen asettama tavoite. ”Tavoitetta kohti mennä porskutetaan”, tiivistää tilanteen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Uusi tuki kannustaa

Ensi vuoden alusta lähtien luomutuki on eriytetty ympäristötuesta, ja tuen määräkin on aiempaa suurempi.”Hallinto on sitoutunut luomuun. Sen rahoitus turvataan koko ohjelmakaudeksi”, Husu-Kallio vakuuttaa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Kauko Koikkalainen arvioi tukijärjestelmän uudistuksen parantavan viljelijöiden mahdollisuuksia kannattavaan luomutuotantoon. Samalla kannustavuus lisääntyy.

Husu-Kallio kuitenkin myöntää, että viljelijöiden halu ja usko luomuviljelyyn on toinen hallituksen tavoitteen isoista haasteista. Toinen on ketjun loppupää, kuluttajat. ”Kuluttajat haluavat kattavan valikoiman heitä miellyttäviä, laadukkaita tuotteita. Onhan valikoima laajentunut, mutta edelleen tulee liian usein sellaista viestiä, ettei markkinoilla ole riittävästi tavaraa.”

S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu painottaa myös hintaa. ”Luomusta kiinnostunut kuluttaja on keskimääräistä kiinnostuneempi tuotteen laadusta. Mutta toisin kuin usein ajatellaan, hän on kiinnostunut myös hinnasta.”



JUHANI REKU

[Heikki Jokipii]

Ei tuottajahinnalla ole kohta merkitystä paljoa. Valtiovalta korottaa luomun tukia edelleen. Niinpä pian riittää, että luomuviljelijä tuottaa vain mielikuvia. Taikka rikkaruohoja. Taikka silmänruokaa. .

Näin voi olla, korjaan eli täsmennän,  epäilemättä onkin, mikä on hyvin tullut esille tuolla hyötysuhdekeskustelussamme, jossa itsekään emme ole oikein - vaikka siinä ne luvut silmiemme edessä ovat olleet - voineet heti edes uskoa, miten hämmästyttävän vähän ruokaa luomuviljely Suomessa tuottaa.

Mutta edelleen: kun se vähä tuodaan markkinoille, niin siitä sitten täytyy repiä se riistohinta. Kuitenkin. Ja revitään myös.

[Heikki Jokipii]

Kun nyt taas kerran luin (tai ainakin huomasin) iltapäivälehdestä erään elintarvikkeiden hintavertailuartikkelin, päsähti päähäni, että pitkään aikaan ei ole tehty mitään "virallista" selvitystä luomun hinnoista, kaupassa.

Sellaista eivät ole tehneet AVI:t (eli entiset - tai oikeastaan ihan nykyiset - lääninhallitukset). Sellaista ei ole tehnyt mikään muukaan viranomainen. Eivät edes lehdet (OK, eivät ole "virallisia" tahoja, mutta niillä on kuitenkin varaa lähettää toimittaja kokoamaan kohtuullisen suuruista otosta, meillä täällä ei ole).

Aika moneen vuoteen, sanoisin. Tietääkö joku toisin?

Ja jos kukaan ei toisin tiedä, niin kysymys kuuluu: miksei tällaista selvitystä ole tehty? Jos luomu on jopa hallitusohjelmassa? Tehdäänkö poliittiset päätökset luomun suhteen tässäkin suhteessa tiedollisessa pimennossa?

PS. klo 15:15: Että sitä on tyhmä! Tätähän voi kysyä!

[Heikki Jokipii]

Tästä hinnanmuodostuksessa tietysti lähdetään (MTT):

Vihannesten tuotantokustannukset LaskelmaKirjastosta – luomun ja tavanomaisen välillä suuri ero

[Heikki Jokipii]

Ainakin kolme tekijää on siis asiaan vaikuttamassa, nämä lihavoimani tästä lainauksesta:

"Mallilaskelmien perusteella vihannesten tuotantokustannukset luomussa ovat selvästi tavanomaista tuotantotapaa korkeammat. Luomusipulilla tuotantokustannukset ovat noin 50 prosenttia suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa, ja luomuporkkanalla jopa 150 prosenttia suuremmat.

Tutkija Koiviston mukaan ero selittyy sillä, että porkkanalla luomutuotannossa rikkakasvien torjunta lisää suhteessa enemmän käsityön määrää sipuliin verrattuna. Luomuvihanneksilla sadot ovat tavanomaista tuotantotapaa pienempiä ja varastohävikki suurempi."

Tuo selvitys on siis itse asiassa tietopankki, joka jatkossa täydentyy *) laskelmilla yhä uusista vihanneksista ja muistakin viljelykasveista.

Jos tuosta luomun suuremmasta varastohävikistä löytyy tietokannasta mielenkiintoista lisätietoa, siitä voisi jatkaa keskustelua täällä.

Myös tämän keskustelumme kannalta "pankin" tiedoilla on relevanssia:

Köyhyyden yksi syy: työn tuottamattomuus

__________

*) ja ehkä jossain vaiheessa tekijöille menee myös tieto, että suomenkielessä ei käytetä isoja kirjaimia sanan keskellä ... 

[Heikki Jokipii]

Tämä juttu olisi kuulunut tänne, ja jatketaan täällä. Koska kuitenkin viestissäni (vahingossa) viittasin toiseen keskusteluumme, se viesti on säilytettävä nyt myös siellä.

________________

Annika Marniemi
Kuluttajaliitto

Olet kertonut Seura-lehdessä luomumunista näin:

http://seura.fi/puheenaihe/syot-tietamattasi-ulkomaista-kananmunaa/

***

"”Se on yksi iso tuoteryhmä, joka ostetaan luomuna, koska tuote on monen lompakolle sopiva eikä hintaero tavalliseen kananmunaan ole kovin suuri”, Marniemi sanoo.

***

Äskeisellä vierailullani Helsingin Itäkeskuksen Prismassa tarkistin tarjolla olevat munat.

Tavanomaiset munat, mukaan lukien "vapaat" ja "virikehäkkimunat" liikkuivat kilohinnoissa 2,30 - 3,19 euroa.

Luomumunat olivat haarukassa 5,48 - 7,68.

Kaksin- tai äärimmilään jopa kolminkertaista hintaeroa ei voi millään luonnehtia sanoilla, ettei se "ole kovin suuri".

Haluamme nyt reippaasti ja epäkohteliaasti kysyä, mikä on motivaatiosi valehdella tässä asiassa.

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry


Tiedoksi:

Hallintopäällikkö Reija Aalto
Pääsihteeri Juha Beurling

(molemmat Kuluttajaliitosta)

***

Lähetetty myös sähköpostitse mainituille plus piilokopiona eräille muille.

[Heikki Jokipii]

Itse asiassa osan viime yötä - unettomana -  mietin, oliko tämä ilmaisu "motivaatiosi valehdella tässä asiassa" sittenkin liikaa, kun valehtelu suomenkielessäkin on aika vahva ilmaisu.

Mutta:

a) olen koko tämän 11 vuoden ajan, jonka yhdistyksemme on ollut pystyssä, ollut loputtoman kyllästynyt siihen "muunneltuun totuuteen", jota luomusta hyvin "vapautuneesti" kerrotaan - koski se sitten luomun laatua, satoisuutta tai myös hintoja (esimerkkejä tästä täällä "passim" eli liian usein erikseen viitattavaksi, kuten akateemisten teosten hakemistoissa on tapana asia ilmaista).

b) jos Marniemi on töissä Kuluttajaliitossa, joka tehtäväkseen seuraa hintoja, tuntuisi aika kummalliselta, etteikö hän olisi tietoinen luomumunien oikeista hinnoista, kun

b1) asiasta on jo viljalti netissäkin selvityksiä (mm. Kuningaskuluttajalla pyöreä vuosi sitten) ja

b2) hän ihan itse ilmoittautuu asiassa asiantuntijaksi, Kuluttajaliiton edustajana.

c) Siihen mennessä, kun Seura asian netissäkin julkistaa, mahdollisen väärinkäsityksen korjaamiseen asiassa on varmasti ollut aikaa

Tai ainakin on nyt.

Jos Marniemi on tosiasiassa toista mieltä, hän ilmoittaa Seuralle, että häntä on siteetattu väärin tms. Eli hyvän lehtimiestavan mukainen korjaus. Jos näin käy, pyydän anteeksi tätä käyttämääni sanaa, ja korjaan asian täällä näkyvästi.

 
PS. 4.11.2014: Tarkistin tänään, eikä oikaisua ollut. Voi olettaa, ettei sellaista tulekaan. Eikä siis tarvita minun anteeksipyyntöänikään. (HJ)

[Heikki Jokipii]

Yhä siellä täällä kuvitellaan, että luomun korkempia hintoja voi jotakin huomioon ottamalla, jollakin nikseillä väistää:

"- Eräs suurista päivälehdistä teki hintavertailun luomu- ja muiden tuotteiden välillä. Luomutuotteita sisältänyt ostoskori tuli toki kalliimmaksi, mutta me reagoimme erityisesti korin sisältöön. Sen sijaan, että korista olisi löytynyt esimerkiksi perunoita ja kauden marjoja omasta pensaasta, luomukorissa oli viinirypäleitä, karamellejä ja ketsupilla maustettuja perunalastuja, hankkeeseen osallistunut kotitalousopettaja Elisabeth Eriksson kertoo."

Ko. suuri päivälehti (mikä sitten olikaan) kuitenkin varmasti vertasi samoja tuotteita, ja jos tuotteet olisivat olleet kausituotteita, tulos oli varmasti ollut sama.

Vastaavanlainen illuusio, vastaavaa "osaoptimointia", on kuvitelma siitä, että eihän luomu suoraan tilalta ostettuna tule kalliiksikaan. Tämä tulee aina silloin tällöin esille, ja nyt ideaa puffaa Annde Bland TS:ssa.

(Tämä "väliportaiden", so. kauppiaiden, epäily ja jopa kiroaminen saattaa olla jopa luomuakin vanhempi ilmiö ... )

[Heikki Jokipii]

Myös Hesari tässa (pitkälle luomun piilomainonta-)jutussaan ruokapiireistä lankeaa samaan ansaan (tai käyttää samaa ansaa!) kuin edellä. Halpaa luomua voisi muka saada, jos ostaa suoraan tilalta tai käyttää näitä ruokapiirejä.

Varmasti tuotteen saa näin näennäisesti halvemmalla eli vähemmällä käteisellä, jos päättää täysin unohtaa oman vaivansa ja aikansa, ja myös bensakulutkin, tilalla käydessä, ym. Mutta ei auta sekään, kuten näkyy, jos tämä laskelma avataan:

Esimerkiksi 30 munan kenno Kuorttisen luomumunia maksaa Mayor's Gymin kautta 9,50 euroa, mikä on noin puolet halvempaa kuin ruokakaupassa.

Jos yhden munan paino on 60 grammaa, tuossa kennossa on siis 1,8 kiloa munia. Kilohinta siis noin 5 euroa - edelleen siinä "yli puolet" kalliimpaa kuin tavanomaiset munat ruokakaupassa.

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli Ilta-Sanomissa ....

IS: Onko luomuruoka kuluttajalle liian kallista?

... oli paperiversiossa varustettu alaotsikolla, jossa kysyttiin, ovatko korkeammat luomuhinnat myytti.

No, eiväthän ne olleet, jouduttiin tekstissä myöntämään, vaan reippaasti suurempia, jopa moninkertaisia.

Mutta - ilman esimerkkejä kylläkin - mukana tekstissäkin kulki väite, että jotkut tuotteet olisivat "lähes" samanhintaisia luomuna.

Kaksi aukeamaa oli omistettu asialle. Ja ihmettelylle, miksi luomu ei käykään kaupaksi, niin kuin piti, ainakaan. Jotenkin luulisi, ettei selitystä kauempaa tarvitse hakea. Se on tuo hintataso. Joka ei ole myytti. Eikä asia ole jatkossakaan muuksi muuttumassa.

Jolloin siinäkään ei ole mitään ihmettelemistä, miksi vielä kalliimmat pienet luomuputiikit menevät nurin. (Kuten IS kertoi käyneen käytännössä myös Eat&Joylle, joka nykyisin enää sinnittelee muutamalla omalla hyllyllä parin marketin tiloissa.)

Jotensakin yllättävä - kuitenkin - oli tuo luomuviljelijän lausunto, että pari kolme vuotta ovat olleet luomulle "pelkkää alamäkeä". Luomubuumi onkin ollut sellainen pelkästään S-ryhmälle?

PS. 27.10: Kaiken huippu oli sitten oikeastaan IS:n 5. sivu, jossa oli ruokareseptejä otsikolla "Säästä luomussa näin". Olennainen niksi oli lihan korvaaminen soijarouheella ...

[Heikki Jokipii]

Urtekramin maajohtaja Janhunen voi ihan rauhassa väittää näin ...

– Viimeisen kolmen vuoden aikana luomutuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin tavanomaisten tuotteiden kuluttajahinnat. Tavallisen ja luomutuotteen välinen hintaero on siis pienentynyt, Urtekramin maajohtaja Janhunen sanoo.

... koska viimeisen kolmen vuoden ajalta, ei vaan viimeisen yli 10 vuoden ajalta meillä ei ole mitään kunnon tilastoa ja vertailua luomun ja tavanomaisen hinnoista. Ainakaan sellaista joka olisi julkaistu eli yleisön saatavilla (jos kaupalla sitten on jotain tilastoja sisäiseen käyttöönsä, siitä en tiedä).

Kunnon tutkimuksen puutteessa on vaikea sanoa, tuo saattaa tietysti olla tottakin. Eräs peruste tuollaiseen valistuneeseen arvaukseen voisi olla sekin, että superkalliit luomun erikoiskaupat ovat pudonneet kuvioista ja luomu myydään nyt yhä enemmän (tai lähes kaikki) halvemmissa marketeissa (vrt. juuri edellä). Siis ehkäpä hintaero on hiukan kaventunut - mutta hintaerosta juuri nyt ei Janhunenkaan puhu mitään.

[Heikki Jokipii]

Tämä tieto tai väite luomuhintojen laskemisesta toistuu myös tässä ET-lehden artikkelisssa (jonka Jarrumies tuolla toisaalla toi esille):

Seniori ostaa yhä useammin luomua – "terveellisyydestä ei ole näyttöä"

Tällaista outoa logikkkaa:

Yksi syy luomun suosioon on se, että luomutuotteiden hinnat ovat alentuneet.

Ovatko ne (ks. edellä)? Mutta jos olisivatkin, mikä syy se voisi olla, jos ne edelleen ovat huomattavan korkeita tavanomaiseen verrattuna?

Kun artikkeli ei lopulta löydä edes kunnon syytä luomun suosimiselle, olisi kuvitellut, että meilkeinpä (kun artikkeli vielä oli "Oma talous" -osastossa) sen olisi pitänyt päätyä johtopäätökseen ja neuvoon lukijoilleen:

seniori, pistä omaa talouttasi kuntoon luopumalla luomusta!



PS. Kun mukana oli gallup, ja kun itsekin olen eläkkeellä, niin vastasin siihen. Ja katsoin tämänhetkiset tulokset:

Valitsetko kaupassa aina luomun, jos sitä on tarjolla?

Kyllä 22%

En 78%

Vastaajia: 27

Epärehellisiä eläkeläisiä tai sitten aika valikoitunut vastaajien joukko: jo tuolla eläkeläisten 22 prosentilla, jotka aina valitsisivat luomun, olisi luomun osuus ruokamyynnistä merkittävästi korkeampi kuin se n. 1,7% jota se on.