Tuottava Maa Turvattu Luonto
Muut => Muut aiheet => Topic started by: Heikki Jokipii on 28.11.07 - klo:17:43
-
Eipä taida olla asiaa ja aluetta, jonka yhteyteen ei jollakin aasinsillalla tai ilman saisi tungettua tätä ilmastonmuutosjuttua.
Tämä tuli mieleen, kun huomaisin, että Finfoodillakin oli erillinen uutinen, jotta
Oras Tynkkynen ilmastopoliittiseksi asiantuntijaksi (http://finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/2F392AF4E96AAEE5C22572E5004947BD?opendocument)
No, onhan se ajateltavissa, että ilmasto vaikuttaa maatalouden harjoittamiseen, ja sitä kautta suomalaiseen ruokaan jne. Mutta kytkentää ei vaivauduttu kyllä uutisessa mitenkään esittelemään.
Samoin näyttää nyt siltä, että KEPA on yhtä innostunut ilmastonmuutoskysymyksestä kuin virallisesta pääasiastaan eli kehitysmaiden auttamisesta. Mm. sen "Maailma kylässä" -festivaalin asiaohjelmapuolta hallittisi ilmastonmuutos.
Kepan sivuilla kyllä asiaa jotenkin perustellaan, siten, että juuri köyhät maat ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamille kauheuksille.
Mutta missä viipyy se entinen "rautainen logiikka", joka tuli niin tutuksi sen ruokakampanjassa: "Nälän syy on köyhyys". Eikö yhtä hyvin nyt pitäsi tolkuttaa, että ilmastohaavoittuvuuden syy on köyhyys? Jolloin köyhyys poistamalla ... ei, probleemana on:
Maailma kylässä: Väyrynen, miten kieltää kiinalaisilta autot ja ilmastointi? (http://www.kepa.fi/uutiset/5854/)
(Heikki Jokiipii 27.05.07)
-
Edellä mainitussa "Maailma kylässä" -artikkelissa on sitten erillinen kappale, jossa kerrotaan, että "Ilmastonmuutos pahentaa resurssisotia Afrikassa".
Lainaus
Tyypillisen esimerkki Alestalon kuvaamasta tilanteesta on Darfurin sota. Ilmastomuutos on kärjistänyt aavikoitumisen ja väestönkasvun luomaa viljelijöiden ja paimentolaisten maankäyttökiistaa.
Samaan tapaan la 19.5.2007 --- PALLON LIIKKEET, "Ensimmäistä ilmastosotaa käydään jo", tulkitsee toimittaja Anu Nousiainen Hesarissa. Mainitaan kyllä tämäntyyppisiä asioita, kuten ....
Lainaus
Professori Ateya neuvoo katsomaan Darfurin sotaa etäältä. Pitää tarkastella Afrikan historiaa. Useat Afrikan konflikteista ovat olleet seurausta kansakuntien tuskallisesta rakentamisesta. Afrikkalaisten, Ateya sanoo, on luovuttava perinteisistä järjestelmistään ja siirryttävä moderniin yhteiskuntaan. On jätettävä heimoajattelu ja liityttävä uuteen kansakuntaan. Tästä Darfurissakin on pohjimmiltaan kyse, hän opastaa.
Mutta sitten:
Lainaus
Mutta on muutakin.
Professori puhuu pitkään ja rauhallisesti, selittää kärsivällisesti, vastaa hapuilevimpiinkin kysymyksiin.
On yksi asia, josta hän tahtoo puhua aivan erityisesti.
Se on ympäristön muuttuminen Darfurissa ja muuallakin Sudanissa. Ilmastonmuutos.
Se, Ateya tietää, on vähintään yhtä suuri mullistus kuin siirtyminen heimoyhteiskunnasta moderniin kansakuntaan.
Joka vuosi aavikko leviää. Laitumet ja viljelymaat kutistuvat. Paimentolaisten ja viljelijöiden maariidat kiristyvät.
Ennen viljelijät antoivat paimentolaisten kulkea maidensa kautta. Nyt he rakentavat aitoja, kun nomadit tuovat tuhannet kamelinsa yhä etelämmäs tamppaamaan kuivia peltotilkkuja ja juomaan kallisarvoisia vesivaroja.
Tämähän jo tiedettiin, ja aikanaan kun siellä Sahelin alueella oli tosi paha kriisi, niin todettiin hyvin selkeästi, että erittäin suuri osa siitä oli seurausta perinteisestä statuskilvoittelusta - se jätkä, jolla oli eniten karjaa, oli kingi - ja niinpä kaikki "kovat jätkät" hankkivat sitä, täysin rippumatta karjatalouden tuotteiden kysynnästä, niin paljon kuin pystyivät - kunnes laitumien kantokyky loppui. Tästä kyllä mainitaan:
Lainaus
Vuosien mittaan Darfurin lukuisat heimot ovat itse tuhonneet elinympäristöään, kun karja ja viljely ovat hävittäneet hiekkaa sitovaa kasvustoa.
Mutta sitten SE, jota lukeva yleisö odottaa (?):
Lainaus
Nyt ilmaston lämpeneminen mutkistaa kriisiä lisää, professori Ateya sanoo. YK:n tuoreen ilmastoraportin mukaan Sahelin alueella Afrikassa entistä kuumempi ja kuivempi ilmasto on jo lyhentänyt kasvukautta ja heikentänyt satoja. Sahelin vyöhyke kulkee keskisen Darfurin poikki Saharan eteläpuolella.
Nyt kuitenkin YK:n ilmastoraportti sanoo näin:
a) Sahelin alueen kuivuus on helpottanut sitten 1980-luvun, sateisuus on selvästi kasvanut
b) sanoo kyllä, ennustaa kyllä, että jatkossa kuivuus lisääntyy
Mutta nyt vielä sitä ei ole havaittavissa. Lukevatko siis sotivat osapuolet tarkkaan YK:n raportteja - ovatko ne raportit siis vihollisuuksien perusteena ... Huh
Lainaus
Tutkijat sanovat, että siellä viljelyyn kelpaava maa vähenee jatkuvasti. Satoja vuosia vanhat elintavat voivat sortua yhdenkin sukupolven aikana.
Tässä ei ollenkaan ole ajateltu, että "satoja vuosia vanhat elintavat" ylilaiduntamisineen ja ehkä kaskiviljelyksineen joutaisivat sortua, ei suinkaan yhden sukupolven aikana, vaan välittömästi!
Lainaus
Onko Darfur vain esimakua siitä kaaoksesta, jonka ilmastonmuutos vielä aiheuttaa? Silloin se, mitä Darfurissa nyt tapahtuu, muistetaan ehkä myöhemmin maailman ensimmäisenä ilmastosotana.
Kyllä, luultavasti! Koska vanha sanontatapa on se, että jokaisen sodan ensimmäinen sankarivainaja on totuus. Se on tässä sodassa jo vainaja. Tältäkin osin, mihin edellä viittasin.
(Heikki Jokipii 27.05.07)
-
Ja nyt kun tämä ilmastonmuutos kuulemma on jylläämässä, ja muutenkin, niin näyttää siltä, että heikko Afrikka (pl. sen tietyt "vahvat" maat ja alueet, tietysti) halutaan alistaa vihreiden ideoiden temmellyskentäksi.
Olemme jo usein ja ankarasti kritisoineet ideaa, että Afrikassa yritettäisiin nälänhätää lievittää luomulla.
Mutta nyt myös energiakysymyksissä ilmeisesti haluttaisiin, että Afrikka turvautuisi (vain tai ainakin pääasiassa) uusiutuviin energialähteisiin - eikä niissäkään tehokkaimpaan, eli vesivoimaan, vaan juuri sellaisiiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, joista vihreät tykkäävät. Mm. EU:n linjana näyttää olevan pitkälle tämä - siitä huolimatta, että EU:ssa itsessään aurinko- ja tuulivoiman osuus on äärimmäisen pieni, siitä yksinkertaisesta syystä, että ne voimamuodot ovat liian kalliita (ja/tai epävarmoja). Mutta siitä huolimatta katsotaan afrikkalaisilla olevan niihin varaa.
Sen sijaan vahvoja Kiinaa ja Intiaa ei juuri edes uskalleta yrittää painostaa. Ne tekevät itselleen erilaista "epävihreätä" energiaa "täyttä häkää" (!) ja länsimaat korkeintaan vähän voivotelevat, mutta toisaalta "ymmärtävät".
(Heikki Jokipii 06.06.07)
-
Nyt tässä uudessa YK:n aavikoitumisraportissa taas uhkaillaan ilmastonmuutoksella. Mutta yhtä hyvin kuin näin ...
Climate change 'will dry Africa'
... asia voi olla näinkin:
CLIMATE CHANGE MAY MEAN GREEN SAHEL
Luultavasti olennaisinta on kuitenkin, että aavikot leviävät "maaperää kuluttavan maatalouden takia" ja silloin myös keino vastustaa huonoa kehitystä löytyy:
Lainaus
"Aavikoitumista voidaan YK:n mukaan hidastaa esimerkiksi istuttamalla oikealla tavalla viljakasveja ja puita aavikoiden reuna-alueille."
Tästä asiasta kertoi jo viime vuonna BBC:n uutinen. Eli iskulauseena: aavikoitusmiskehtiystä ei vastusteta yrittämällä nyt esim. säästää energiankulutuksessa lannoitteiden valmistuksen kohdalla, vaan päinvastoin ravitsemala, lainnoittamalla systemaatisesti näitä tyhjiin imettyjä maita.
(Heikki Jokipii 03.07.07)
-
Aavikoituminen ei tosiaan aina noudata ilmastomuutospelottelijoiden visioita: http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=8518_12
Matti
-
Tuo Tieteen Kuvalehti - tanskalaista tuotantoa, jos silläkin olisi jotain vaikutusta (http://www.astronetti.com/tahtitieto/aurinko.htm) - on muuten varovasti skeptinen tämän ilmastonmuutoksen suhteen, muissakin artikkeleissaan. Numerossa 7/2007 oli mm. juttu Svensmarkista otsikolla "Kosminen säteily säätelee maan ilmastonmuutoksia". - Suomalainen Tiede taas ei varmasti ole asiassa skeptinen, vaikka ehkä välttää jotkut ylilyönnit toiseen suuntaan.
-
Tämä juttu alkaa olla "sarjasamme" myös:
Ilmastonmuutos ja työelämä (http://www.ttl.fi/Internet/partner/tey/Seminaarit/)
Jos se ohjelma häviää linkistä aikanaan, niin laitanpa sen tänne:
Aika ja paikka 15.5.2008, 08.30–16.15
Kuntatalo, auditorio, II linja, Helsinki
08.30–09.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
09.00–09.15 Tilaisuuden avaus
- Toimitusjohtaja Matti Toivola, Helsingin terveyskeskus,
Työterveyden Edistämisyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja
09.15–09.45 Ilmastonmuutos - haaste työelämälle
- Tiimipäällikkö Antti Kasvio, Työterveyslaitos
09.45–10.30 Kommenttipuheenvuorot
- Projektitutkija Antto Vihma, Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun Kauppakorkeakoulu
- Ympäristöpäällikkö Maija Hakanen, Kuntaliitto
- Alivaltiosihteeri Markku Wallin, Työ- ja elinkeinoministeriö
10.30–10.45 Keskustelua
10.45–11.15 Kahvitauko
11.15–11.45 Mitä voimme tehdä työpaikka- ja yksilötasolla?
Miten me sen teimme?
- Ympäristönsuojelupäällikkö Outi Piirainen, NesteOils
11.45–12.15 Työn uudet terveysriskit hiilen jälkeisessä yhteiskunnassa
- Tiimipäällikkö Kai Savolainen, Työterveyslaitos
12.15–12.30 Keskustelua
12.30–13.30 Lounas
13.30–14.00 Ilmastonmuutos ja terveysvaikutukset työssä meillä ja muualla
- Projektipäällikkö Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos
14.00–14.45 Kommenttipuheenvuorot
- Ympäristönsuojelupäällikkö Martti Hyvönen,
EK:n ympäristövaliokunnan jäsen
- Elinkeinopolitiikan linjan vastaava Janne Metsämäki, SAK
- Tiimipäällikkö Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos
14.45–15.00 Keskustelua
15.00–15.15 Kahvitauko
15.15–15.45 Ilmastonmuutos ja työelämä - mitä tulevaisuudessa?
- Varapuheenjohtaja Mari Puoskari, Vihreä liitto
15.45–16.00 Keskustelua
Minä ... no, en kommentoi.
-
Tuolla toisessa keskustelussa jatkoin tätä samaa ideaa, mutta nyt olen ylpeä siitä, että siellä päädyin tähän ajatukseen, että todellakin on näin:
ydinvoiman riskit ovat suuremmat kuin ilmastonmuutoksen! (http://augu.kapsi.fi/keskustelu/index.php?topic=13553.msg114118#msg114118)
(Tähän tietysti tarvitaan koko sarja näitä "hymiöitä": :) ;) :D :D ;D >:( :( :o 8) ??? ::) :P :-[ :-X :-\ :-* :'( )
-
Sanoisin, että jos tämän …
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian (pdf, 2 255 kb) (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32685&lan=fi)
… mukaan mennään, tai vaihtoehtona ei tehdä yhtään mitään, niin tulokset eivät Suomessa ole erotettavissa. Riippumatta siitä, ovatko raportin käyttämät skenaariot ilmaston muutoksesta realistisia vai ”ajan hengen” pohjalta vahvasti liioiteltuja.
Ainoat vähänkään konkreettiset asiat ko. strategiassa liittyvät
a) rannoille rakentamiseen (so. merenpinnan oletettuun nousuun), ja siinä voi olla järkevä ilman ko. strategiaakin, ja siinä on varaa kovasti odottaa, ennen päätöksiä mielettömän kalliista pato- ym. ratkaisuista ja
b) talviurheiluun, eli käytännössä laskettelukeskuksiin, joiden kohtalon ei oikeastaan pitäisi olla valtiovallan asia lainkaan (ja jopa niin, että jos pohjoisten laskettelupaikkojen suosio suhteessa kasvaa, sehän on aluepolitiikan kannalta vain hyvä asia!).
Mutta ei, tätä asiaa pyöritetään nyt voimalla valtionhallinnossa. Ja ellei mitään konkreettista ole, se on sitten keksittävä, jotta kaikki hallinnonalat ja virastot saavat asiassa myös omat toimenpideohjelmansa. Se, joka on kekseliäin niiden uusien asioiden löytämisessä, joita mahdollinen ilmastonmuutos saattaisi pahentaa, saa varmasti kiitosta - vrt. edellä "Ilmastonmuutos ja työelämä".
PS. Löysin mukavan huulen jossittelusta, tässä käännettynä englannista:
"Jos lehmät osaisivat lentää, vuosittain tapahtuisi 47 tuhoisaa maahansyöksyä."
-
Itse asiassa, kun ajattelen tuon mainitun muistion, "strategian" sisältöä, niin kyllä siitä pätevä ja arvostelukykyinen poliitikko olisi kyennyt tekemään sen johtopäätöksen, että nyt ei tarvitse tehdä yhtään mitään.
Jolloin, siinä tapauksessa se noin puoli miljoonaa euroa, joka sen tekemiseen kului, olisi ollut erittäin kustannustehokas sijoitus.
Mutta näinhän ei käynyt. Nyt tämä FINADAPT-projekti senkun jatkaa, yhä. Ja asiaa työnnetään joka rakoon, ja ellei sovi, niin väkisin. (Tässä olisi valtiontalouden tarkastusvirastolle ehkä mielenkiintoinen kohde.)
-
Ajattelin ensin lähettää tämän KEPAn uutisblogiin (http://www.kepa.fi/uutiset/blogit/uutisblogi), mutta pelkään, että sitä kautta se ei saa mitään näkyvyyttä. Niinpä tänne, josko täällä. Toivon ainakin.
Afrikkalaisen naisen (http://www.canadafreepress.com/index.php/members/1/Fiona%20Kobusingye/) näkemys otsikkomme asiasta (pdf):
Africa's Real Climate Crisis (http://scienceandpublicpolicy.org/images/stories/papers/commentaries/africas_real_climate_crisis.pdf)
PS. (tämän asian vierestä – tai siiten ei): KEPAn verkkotoimitus suhtautui myönteisesti ehdotukseeni, että se tekisi Borlaugista, G8-aloitteesta ja Afrikasta jutun. Odotellaan.
-
Kirkon ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen otti 18.9.2009 HS:ssa kantaa. Otsikko oli ”Hallituksen sitouduttava pikaisesti ilmastonmuutokseen”. Oikeampi olisi varmaan ollut joku otsikko, jossa varoiteltaisiin kehitysavun vähentämisestä, ilmastonmuutoksen varjolla. Sillä kuulemma näin:
Hallituksen pitäisi siis pikimmin esittää sitoumuksensa Suomen osuudeksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ja vauhdittaa samalla EU:ta riittävän tason saavuttamisessa. Nämä varat eivät voi olla pois köyhyyden vähentämisestä.
Yksittäiset ministerien lupaukset eivät asiassa riitä. Kehitysyhteistyön pitää ohjelmatasolla osallistua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, mutta sen ensisijainen tavoite pitää olla köyhyyden vähentämisessä. Ei ihmiskunnan osaa pidä näännyttää nälkään.
Riittävää ilmastorahoitusta tarvitaan myös yhä massiivisempien nälänhätien, ympäristöpakolaisuuden, tautiepidemioiden, luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen ja muun ilmastonmuutoksen aiheuttaman mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen.
Näiden kustannusten sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön tuhoaisi jo ennestään liian niukasti rahoitetut toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi. Ilmastorahoitus on myös luonteeltaan teollisuusmaiden korvausta aiheuttamistaan ongelmista.
Mikäli asiaa ei kirjata sopimuksiin selkeästi, tulee myös teollisuusmaiden rahoitusvelvoitteiden täyttymisen valvominen mahdottomaksi. Ilmastorahoituksen suunnittelussa ja koordinaatiossa kehitysyhteistyön kokemuksista voi kuitenkin olla apua.
Mutta eikö tässä ole taas *) kysymyksessä ne sananparren mukaiset kaksi jänistä, joita yhtä aikaa tavoitellaan? Kuten tietysti myös KEPAlla, Kirkon ulkomaanapu ei toki ole tässä yksin.
Tässä yritetään ylläpitää illuusiota, että sekä ilmastonmuutoksen vastustamiseen ja köyhyyden vähentämiseen annetut rahat jotenkin toimisivat samaan suuntaan.
Epäilen, että olisi näin.
Ilmastonmuutoksen kannalta on hyvä, että kehitysmaat pysyvät köyhinä. Juuri tämän vallitsevan - ja kirkon (ja Suomen valtion) hyväksymän - IPCC:n teorian mukaan. Luultavasti tämän teorian mukaan olisi vielä parempi, jos siellä kuoltaisiin pois?
Uskallan lyödä vetoa taivasosuudestani tai jopa isosta tuopista, että nämä mainitut määrärahat väistämättä kilpailevat toistensa kanssa tulevaisuudessa (olettaen tietysti, että ilmastonmuutosrahoja on budjetissa).
_______________
*) ”viimeksi” eli 2000-luvun alussa suosittiin (KEPA ja Kirkon Ulkomaanapu) ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita”, jotka olivat jo sisäisestikin ristiriitaisia tavoitteita, sen lisäksi, etteivät kehitysmaita yhtään hyödyttäneet.
________________
PS: "Ilmastorahoitus on myös luonteeltaan teollisuusmaiden korvausta aiheuttamistaan ongelmista." - Täysin hedelmätön lähtökohta, kuten on ollut kolonialismin syyttäminen kaikista kehitysmaiden ongelmista, vuosikymmeniä sen purkamisen jälkeen. Mutta kirkolle varmaa sopii malli synnistä ja sovituksesta?
-
Taas on se aika vuodesta, jolloin kerrotaan tästä ekologisesta jalanjäljestä, eli miten ihmiskunta kuluttaa uusiutuvia luonnonvaroja 1,4 -kertaisesti sen verran, mitä ne uusiutuvat.
Ja sitten Suomella jalanjälki on kuulemma maailman korkeimpia, olisiko jotain 3 - 5 "maapallon" edestä, jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon.
Mutta asialla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä uusiutuvien luonnonvarojen kanssa. Ajatelkaa nyt, vaikka Suomea. Käytämmekö enemmän kuin vuodessa uutta syntyy
- aurinkovoimaa (mahdotonta)
- tuulivoimaa (myös mahdotonta)
- vesivoimaa (käytännössä lähes mahdotonta, mitä tilanne nyt hiukan eri vuosina vaihtelee)
- metsiä, puuta (emme, metsää kasvaa nyt Suomessa lisää enemmän kuin koskaan)
- turvetta (emme)
- peltoja (emme, korkeintaan ylimääräksi voitaisiin laskea ruoan tuonti, joka on kuitenkin vain noin 15 - 20% kulutuksesta, ei moninkertainen) *)
- marjoja ja sieniä (emme varmasti - niistä on myös jokavuotinen valitus, miten ne "mätänevät metsiin")
- riistaeläimiä (emme, asia on tiukkaan luvilla säädelty)
Keksiikö joku vielä jonkin uusiutuvan luonnonvaran, jota ylikuluttaisimme? Minä en.
Itse asiassa kyse on tässäkin käytännössä vain ja ainoastaan uusiutumattomista luonnonvaroista, fossiilisista polttoaineista, joiden tuottaman hiilidioksidin pitäisi tässä laskelmassa sitoutua Suomen metsiin tai peltoihin, jotta saisimme pienen luvun. **)
Joku Afrikan rutiköyhä ja epätoivoinen valtio, joka sumeilematta tuhoaa sademetsiään, tai ei kykene tuhoamista estämään, saa tästä syystä kuitenkin hyvin pienen luvun, vaikka metsien tuhoutumisesta jotain pientä rokotettaisiinkin.
Typerä leikki, mutta vuodesta toiseen tämä uutinen nykyisin ilmestyy.
_____________
*) tai tietysti puolet luomuviljelypinta-alasta: jos luomuviljelyala laitettaisiin tehoviljelyyn, puolet pelloista voisi vaikka metsittää tms. :)
**) vielä muutama vuosi sitten asia oli niin typerästi, että myös ydinvoima laskettiin mukaan, ikäänkuin fossiilisena energiana!
-
Surkeinta, että juuri ilmastonmuutoksen (suunniteltu ja tavoiteltu) vastustaminen johtaa tuloksiin, jotka huonontavat - paitsi luonnon tilannetta yleensä - myös itse sitäkin vähäistä välitavoitetta, että hiilidioksidipäästöjä vähennettäisiin.
Surkeaa, että KEPAn – joka on asiassa ollut niin vilpitön - pitää siitä itse kertoa:
Köyhien maiden puut poltetaan rikkaiden voimaloissa (http://www.kepa.fi/uutiset/7325)
Palmuöljy: Teknologinen läpimurto vai painajainen? (http://www.kepa.fi/uutiset/7360)
-
Tässä on kyllä oikein "loistava" esimerkki otsikon asiasta:
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset huolettavat maailman lääkäreitä (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1131263)
Ruokatiedon sivulla, ilman mitään yhteyttä, edes nk. aasinsiltaa, ruokaan!
-
Tavattoman eksaktisti lasketaan tässä uutisessa …
AFRICA: Climate Change Worsening Farming’s Trade-Related Woes (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=48834)
… paljonko ilmastonmuutos oletettavasti vähentää riisin, vehnän ja maissin satoja 40 vuoden päästa (lihav. HJ):
The report indicates that by 2050 in sub-Saharan Africa, average rice, wheat and maize yields will decline by up to 14 percent, 22 percent and five percent, respectively, as a result of climate change. This decline will lead to more malnutrition, especially of children.
Huimaavaa tiedettä.
Mutta miten tämä suhtautuu siihen, että Afrikassa kaikkien näiden viljojen sadot ovat nyt - yleensä, Malawi (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85) ja Etelä-Afrikka poikkeuksena – noin kolmannes siitä, mitä Aasiassa keskimäärin, ja vain kymmenesosa siitä, mitä USA:n Iowan pelloilla, joissa maissia vedetään 10 tonnia hehtaarilta.
Jos taas yritetään sanoa, että ilmastonmuutoksen takia Afrikassa ei koskaan saavuteta – vaikka otettaisiin kaikki hyväksi koetut menetelmät käyttöön – Iowan tasoa, vaan joudutaan v. 2050 tyytymään surkeaan 9,5 tonniin hehtaarilta, niin …
-
Tämä julkaisu ja siinä esitety ajatukset kyllä sitten saattavat tunkea ihan joka paikkaan:
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea (http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf)
Eräästä asiasta voi olla hiukan tyytyväinen. Sen sivulla 108 todetaan (lihav. HJ):
Arviot luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ovat
osittain ristiriitaisia. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia typpilannoitteita, mikä vähentää dityppioksidipäästöjä. Samalla vähenee energiankulutus; ruotsalaisilla
tiloilla koko tuotantoon kuluvasta energiasta lannoitteiden valmistus vie keskimäärin
noin 15 prosenttia.
Toisaalta luomuviljelyn tuottavuus on alhaisempi, joten samaa ruokamäärää
kohti tarvitaan enemmän peltoalaa, eläimiä ja työkoneiden käyttöä. Tämä puolestaan
lisää päästöjä. Luomutuotteiden suosiminen on kuitenkin pääsääntöisesti
perusteltua muista ympäristösyistä.
Luomutuotteiden suosiminen muista "ympäristösyistäkin" on kyllä hyvin kyseenalainen asia, mutta se olkoon toinen juttu, keskusteltavaksi toisaalla. Mutta luomulle ei siis annettu tässä selonteon pääasiassa käytännössä pisteitä, erityisasemaa!
-
Tällainen ”tutkija” oli hommattu tänne Suomeen meitä neuvomaan ja juttu hänestä ja hänen mielipiteistään ilmestyi useissa lehdissä:
Tutkija täräyttää: Päästökauppa pelkkää kikkailua (http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/10/27051)
En tässä nyt ota tuohon muutoin kantaa, mutta kiinnitin huomiota tähän loppukappaleeseen:
– Rikkaiden maiden pitäisi ottaa mallia kehittyvistä maista. Esimerkiksi käy maatalous, joka länsimaissa on vahvasti riippuvaista öljystä koneineen, lannoitteineen ja torjunta-aineineen. Kehittyvissä maissa maatalous menestyy ilman öljyä, kuten myös länsimaiden maatalouden täytyy pian oppia tekemään, Lohmann sanoo.
Lähetin Larry Lohmannille (hänen edustamansa järjestön osoitteella) emailin, jossa ihmettelin asiaa. Muistutin siitä, että FAO:n mukaan kehitysmaiden maatalous ei välttämättä ole niin menestyksellistä, ja sen mielestä on jopa syytä puhua ”ruokakriisistä”.
Kysyin sitten, mitkä mahdollisesti olisivat ne kehitysmaat, jotka ovat menestyneet ”ilman öljyä” ja joista kehittyneiden maiden pitäisi ottaa mallia maatalouden harjoittamisessa.
Jos vastaus tulee, raportoin siitä varmasti täällä.
PS. Uutispäivä Demarissa tuo uutinen oli samanlaisena kuin Kauppalehdessä. KEPAn sivuilla uutinen oli vähän toisin esitettynä (http://www.kepa.fi/uutiset/7374), ja em. kappaleen ajatus oli esitetty näin (lihav. HJ):
"Nyt tarvitaan sitä, että teollisuusmaissa päästään paljon pienempään energiantarpeeseen ja energiantuotantoon. Tarvitaan vähemmän fossiilisten polttoaineiden varaan rakennettua infrastruktuuria, kuten lentokenttien kiitoratoja ja tieverkostoja, ja tarvitaan maataloutta, joka ei tarvitse fossiilisia polttoaineita tuottaakseen hyviä satoja", Lohmann luettelee.
-
Tämän vielä jotenkin ymmärtää …
Ministeri Anttila: Ruokaturvaa ei saa unohtaa ilmastonmuutoksen torjunnassa (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1136833)
… mutta mitä ihmettä tämä uutinen tekee Ruokatiedon palstalla:
Opetusministeri Virkkunen: Koulun vahvistettava nuorten ilmasto- ja ympäristötietämystä (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1137021)
- ellei se sitten liity tähän …
Alakoulujen opettajat saavat opetusmateriaalia luomusta (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1137088)
… jossa varmasti yritetään alakoulujen opettajille vakuuttaa, että luomu on vastaus lähes kaikkeen, ilmastonmuutos mukaan lukien. Jonka opettajien odotetaan kertovan oppilailleen niin, että ”oppilaat voivat kokea löytämisen riemua”?
-
Nyt toisinpäin: luomu ja luomuaate ne tunkevat joka paikkaan.
Kööpenhaminassa osallistujille tarjotusta ruoasta 65% on ollut luomua, kertoi Hesari.
(Nettovaikutus = lisäkustannuksia ennestäänkin huippukalliiseen kokoukseen)
Kuvatekstissä tänään samassa lehdessä kerrottiin, että tämän ”kilpailun” (http://www.vihrealanka.fi/node/5726) olisi voittanut Monsanto.
Monsanto? Millä ihmeen tavalla se olisi kantona kaskessa tässä asiassa? Varsinkin, jos sen kehitystyö on lisännyt suorakylvöä. joka aivan varmasti on lisännyt maaperään sitoutunutta hiiltä.
***
Otetaan kansainvälinen linkki:
Monsanto Wins 'Angry Mermaid Award' (http://www.commondreams.org/newswire/2009/12/15-0)
Ainoa perustelun tapainen oli tässä:
The expansion of GM soy in Latin America is contributing to major deforestation and greenhouse gas emissions.
(GM-soijan leviäminen Latinalaisessa Amerikassa myötävaikuttaa metsien häviämiseen ja kasvihuonepäästöihin)
Mutta kun hetken miettii, niin tuo “GM” on tuossa täysin päälle liimattu asia. Tavallisen soijan viljelyn ulottaminen sademetsiin olisi ihan sama asia.
Ja on täysin mahdollista viljellä soijaa menemättä sinne viidakoihin. Eikä Monsanto takuulla ole edes suositellut sinne menemistä, saati, että olisi asiasta päättänyt.
Eli haluttiin – taas – vain mustamaalata Monsantoa ja samalla GM-viljelyä ylipäänsä.
Jos ko. perusteluissa (myös) syytettiin Monsantoa oman asiansa ajamisesta ilmastonmuutoksen vastustamisen varjolla, niin kyllä syytös tässä tulee bumerangina takaisin tälle "palkintolautakunnalle"!
-
Asiaa on joku toinenkin ihmetellyt, eli tämä kirjoittaja, David Leyonjelm:
Does Monsanto deserve the heat? (http://www.businessspectator.com.au/bs.nsf/Article/Does-Monsanto-deserve-the-heat-pd20091217-YT8NT?OpenDocument)
Eli ”Ansaitseeko Monsanto tämän kritiikin?”
Pari poimintaa siitä, itse suomennettuna:
”Selvästikin heillä on aivan muu agenda kuin vain ilmastonmuutos”
”Monsanto olisi oikeutettu palauttamaan kohteliaisuuden antamalla heille myyräpalkinnon - myyrä on sokea, kuuro ja ei kovin älykäs, mutta aina varma itsestään.”
PS. Yksi sivusto ottaa Suomessa asian esille (http://fifi.voima.fi/artikkeli/Monsanto-vei-pahin-ilmastolobbari-palkinnon/3319), mutta Vihreä Lanka ei enää uudestaan, ilmeisesti siellä on tajuttu, mikä hankaliin kysymyksiin johtava moka asiassa tapahtui.
-
KEPAn uutinen …
Uutta vai vanhaa? Suomen ilmastorahasta päätetään nyt (http://www.kepa.fi/uutiset/7587)
… toivoo hurskaasti, että ”ilmastoraha” olisi ”uutta rahaa”, eikä olisi pois kehitysavusta.
Viitataan myös Bill Gatesiin:
Myös Bill Gates varoittaa tammikuussa julkaistussa Bill & Melinda Gates Foundationin vuosikirjeessä, että ilmastorahoituksen toteuttaminen muiden apukohteiden kustannuksella uhkaa terveyssektorin kehitystyötä.
"Mikäli vain yksikin prosentti [vuoteen 2020 mennessä suunnitellusta] 100 miljardin dollarin tavoitteesta otetaan rokotusrahoituksesta, 700 000 lasta enemmän kuolee sairauksiin, jotka olisivat parannettavissa", Gates kirjoittaa.
Saman olisi Gates (tai KEPA) voinut sanoa maatalouden tukemisesta.
Mutta missä sitä ”uutta” rahaa olisi, kun koko Suomen valtio on nyt erilaisten ”säästökuurien” kourissa?
-
Tässä on muuten sitten tutkimus, jonka mukaan
African farmers could adapt to climate change trough enhanced use of appropriate technologies (http://www.modernghana.com/print/263031/1/african-farmers-could-adapt-to-climate-change-thro.html)
eli Afrikan viljelijät kykenevät sopeutumaan ilmastonmuutokseen, sopivien teknologioiden käyttöä lisäämällä.
Kuivien alueiden maanviljelyyn keskittyneen kansainvälisen tutkimuslaitoksen ICRISAT:n mukaan mm. lannoitusta lisäämällä ja sadevettä keräämällä näillä alueilla pystytään nostamaan sadot lähes kaksinkertaisiksi - vaikka lämpötila nousisi 3 astettakin!
-
Tein v. 2007 rivien välissä ennusteen (https://www.kepa.fi/uutiset/blogit/archive/2007/09/05/we-call-it-life), että KEPA taas tästäkin eteenpäin tulee sekoilemaan jonkun muun tavoitteen ajamisessa kuin sen, mitä se sanoo ajavansa, ja minkä asian pohjalta se on olemassa eli kehitysmaiden kehittymisen ja hyvinvoinnin asian.
Viimeksi, sitä ennen, joitakin vuosia aiemmin, järjestö sekoili (muuallekin asian "tartuttaen", kuten linkistä näkyy) tähän höperöön ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita” (http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2003/2003-10-14/kolumni/kom2) –teemaan, josta ainoastaan tuo Reilu kauppa oli ylipäänsä jotenkin järjestön tavoitteiden kannalta edes relevantti asia (sekin kyllä kyseenalainen, mutta se on jo toinen juttu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.0)).
Nyt KEPA näyttää – ennustukseni mukaisesti - täysin seonneen ilmastonmuutokseen. Uusia artikkeleita sen sivuilla noin viikon aikana:
Toni Sandell: Takapakkia ilmastossa (https://www.kepa.fi/uutiset/7649)
Tuo artikkeli on yleisesti kirjoitettu siihen mallin, että tuntuisi, ettei Nicaraguaan (jossa toimittaja ilmeisesti asustaa) tule ”Suuren Maailman” uutisia kuin viiveellä: siinä ei näy merkkiäkään ”Climategatesta” (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/02/vaatimukset_ilmastotieteen_remontoinnista_kasvavat_1438425.html) ja muista IPCC-skandaaleista (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/03/tutkimus_ipcc_liioitteli_sademetsien_kuivumisuhkaa_1530273.html), on ikään kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan. Ja tyyli on sen mukaan: valtavia maalailuja, käytännössä olemattomien tosiasioiden varassa. Täällä Suomessa tuo tyyli on nyt – ”ilmastouskovienkin” parissa – täysin passé (http://fi.wiktionary.org/wiki/pass%C3%A9) .
Sitten ollaan suunnattoman innostuneita uudesta ”ilmastorahasta”:
Miten "uusi" ilmastoraha määritellään? (https://www.kepa.fi/uutiset/7591)
Kehitysmaiden ilmastorahoista päätetään kehysneuvotteluissa (https://www.kepa.fi/uutiset/7650)
Siinä on vaan se, että jos ilmastorahaa käytetään oikeaan tarkoitukseensa, se ei edistä kehitysmaiden kehitystä, ja jos taas se raha sitä edistää, sitä ei ole käytetty ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tätä KEPA ei suostu, poliittisesti korrektisti, ymmärtämään. Sitä, että ko. ilmastoraha väistämättä on jostain muusta pois, ei suostuta ymmärtämään senkään vertaa.
***
KEPA ei suostunut aikanaan myöntämään erehdystään tämän ”luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita” –asiankaan suhteen, se vain jäi pikkuhiljaa pois teemastosta, ainakin selvästi sivummalle. Ja ryhdyttiin julkaisemaan toisenlaisiakin uutisia, kuten vaikka tämä Malawi-uutinen (http://www.kepa.fi/uutiset/6636/).
Ilmastojutun kanssa käynee vastaavalla tavalla, hissukseen.
Mitähän siellä sitten keksitään?! ;D
(Jos joku tulkitsee tuon retorisen kysymykseni tuossa edellä pilkalliseksi, niin ... hän saattaa kyllä valitettavasti olla oikeilla jäljillä. Jos hän toisaalta tulkitsee sen tietyn epätoivoisuuden ilmaukseksi ... niin sama juttu.)
-
Huomaavat itsekin …
Ilmastolinjaus ja periaatejulistus puhuttivat Kepan kevätkokouksessa (http://www.kepa.fi/uutiset/7714)
…. kun näin sanovat:
"Kepan työn keskiössä ovat ilmastonmuutoksen sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet", kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo totesi tähdentäen, ettei Kepasta olla tekemässä ympäristöjärjestöä.
Ei. Kepasta ollaan tekemässä ympäristöjärjestö ja vieläpä vihreä ympäristöjärjestö. Ellei se sitä jo ole ja ole ollut.
-
Viitaten uutiseemme (http://www.tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=131).
Onko siis (ks. edellä eli yllä) KEPAkaan käyttämässä valtionapujaan ym. rahojaan oikein, jos se nyt keskittyy kehityksen sijasta aika "raivokkaasti" ilmastonmuutoskysymykseen?
Ja antamalla palstallaan tilaa artikkeleille, jotka oikeastaan (rivien välissä) suosittelevat, että olisi hyvä, jos kehitysmaat eivät kehittyisikään:
Kasvavan kulutuksen haitat on ulkoistettu kehitysmaihin (http://www.kepa.fi/uutiset/7793/)
IPS -- Vaurauden lisääntyminen maapallolla on suuri uhka ympäristölle. Tulojen tuplaantuminen kasvattaa ympäristöhaittoja jopa 80 prosenttia, YK:n asiantuntijapaneelin selvitys paljastaa.
Maapallon pahimmat ympäristörikolliset ovat fossiiliset polttoaineet ja maatalous, ja juuri niitä valtiot tukevat avokätisimmin, saksalainen tutkija Ernst von Weizsäcker huomauttaa. Hän kuuluu luonnonvarojen kestävän käytön YK-paneelin puheenjohtajistoon.
Hänen mukaansa kaksinkertaistunut vauraus lisää hiilidioksidipäästöjä 60-80 prosenttia ja kehittyvissä talouksissa joskus enemmänkin.
(lihav. HJ)
-
Aavistukseni taisi olla oikeansuuntainen, tämän KEPAn osalta.
Kun he nyt julkaisevat tämän raporttinsa …
Kehitysyhteistyö nyt (http://www.kepa.fi/palvelut/julkaisut/raportit/pdf/Kehitysyhteistyo_nyt.pdf)
…jossa – heidän näkökulmastaan – on kerrottu kehitysavun huippuprojekteista, niin kaksi (viidestä tai kuudesta) niistä liittyi tähän ilmastonmuutokseen (ts. sen teoriaan):
- tuulivoimaprojekti Nicaraguassa ja
- yleinen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian projekti Mekong-joen alueella
Huomiota voi kyllä kiinnittää siihenkin, että kumpikin projekti on hyvin alussa, jolloin – päinvastoin luin raportti antaa ymmärtää – vielä ei mistään menestyksestä ei voi puhua.
Mutta minä kyllä ihmettelisin seuraavaa: paljonko ko. pienet projektit vaurastuttavat, tekevät rikkaammiksi ko. alueen väestöä?
Kun ko. raportissa mm. moititaan Mekong-joen suurta patohanketta, ettei se tätä tee . Mutta ko. iso projekti – ihan mainitun raportin mukaan – tuottaa jo sähköä siis noin 1000 MW:n teholla.
Ja sitten esitetään sama kysymys (epäilyksen muodossa), mitä minä edellä. Ettei kansa hyödy.
Mutta paljonko ihan oikeaa sähköä nämä KEPAn kiittämät hankkeet megawatteina (tai –tunteina) sitten antavat? Tämän pienemmän Mekong-hankkeen kokonaisbudjetista voisi arvioida, että hyvällä onnella muutaman megawatin keskimääräisellä teholla vaihtelevaa tuulivoimaa.
Monta tällaista pientä projektia? Varmaan, aikanaan. Tämä iso projekti toteutui välillä 2005 - 2010. Tämä pieni projekti toteutuu välillä 2010 - 2012, ja lopputuloksena on tuo jokunen megawatti, vai onko sitäkään vaan ainoastaan perusteelliset selvitykset asiasta?
***
Eli näyttää siltä, että taas kerran KEPA - vaikka johtajat ja vaikuttajat siellä vaihtuvat - on sotkeutunut jalkoihinsa tai eksynyt sivupoluille, vai mitä vertausta siten käyttäisimmekään pääasian unohtamisesta.
Maatalouteen liittyvän yhden projektin lyhyt esittely jätti kyllä jälkeensä vähän tai paljonkin kysymysmerkkejä ...
-
En kyllä keksi mitään järkevää syytä tällaiselle uutiselle ruokatieto.fi -palstalla:
Ilmastosanasto selittää ilmastonmuutoksen tärkeät termit suomeksi ja englanniksi (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1180960)
Uutisessa esimerkkinä oleva käännös ...
Slash-and-burn agriculture = kaskiviljely, kaskeaminen
... on selvästi nk. "aasinsilta".
Järjettömän syyn kyllä löydän - siellä on vihreitä toimittajia, ja niinpä ensimmäinen asiaan liitetty linkki olikin tähän uutiseen MTT:n seminaarista ...
Ruoka-alan murros vaatii maailmankuvan muutoksen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1178581)
... jossa esitettiin tolkuttomia vihreitä ajatuksia, kuten me omassa uutisissamme jo kerroimme:
Käsittämättömiä näkyjä MTT:n seminaarissa (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=139)
Ilmastoasiaa voi toki ajaa rationaalisestikin, se täytyy skeptikkonakin myöntää, mutta tällainen joka paikkaan tunkeminen kyllä kielii fanatismista.
-
Myös Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on huomannut tämän:
Väyrynen: Köyhyyden poistaminen jää ilmastotavoitteiden jalkoihin (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/V%C3%A4yrynen+K%C3%B6yhyyden+poistaminen+j%C3%A4%C3%A4+ilmastotavoitteiden+jalkoihin/1135261355007)
Mielenkiintoista nyt katsoa, kertooko KEPA tästä lausunnosta omissa uutisissaan, ja ottaako se kantaa siihen.
PS. klo 19:10: Ei ole uutista näkynyt KEPAn sivustolla, mutta KEPAn toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kyllä on asiaa jo kommentoinut Vihreän Langan haastattelussa:
”On epämielekästä pallotella ilmastoa ja köyhyyttä erillään” (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/%E2%80%9Don-ep%C3%A4mielek%C3%A4st%C3%A4-pallotella-ilmastoa-ja-k%C3%B6yhyytt%C3%A4-erill%C3%A4%C3%A4n%E2%80%9D)
-
Tuossa haastattelussa Lappalainen sanoo näin.
Oma vaaransa piilee Lappalaisen mukaan siinä, jos yksi aihe nousee trendiksi muiden ohi ja kokonaisperspektiivi kehityspolitiikasta häviää.
"Ei meillä Kepassa kuitenkaan ole tehty analyysia siitä, että ilmasto olisi nyt noussut tällaiseksi trendiksi", Lappalainen sanoo.
Ei siis ole huomattu moista. Kyllä ulkopuoliselle esimerkiksi se, että
Kepan vaaliohjelmassa (http://www.kepa.fi/vaalit-2011/kepan-vaaliohjelma)
kaksi kuudesta tavoitteesta viittaa ilmastoasiaan, kyllä pistää silmään. Mutta itse he eivät siis tällaista ole panneet merkille …
Asia oli vielä johdannossakin (lihav. HJ):
Taloustaantuma, ilmastonmuutos ja erilaiset kriisit horjuttavat hyvinvointia ja toimeentuloa niin Suomessa kuin kehitysmaissa.
En kyllä mitenkään keksi, miten ilmastonmuutos olisi horjuttanut hyvinvointia ja toimeentuloa
- Suomessa
- kehitysmaissa.
Keksittekö te? Edes jonkun esimerkin? Epätieteellisesti argumentoiden voidaan tietysti jotkut kehitysmaissa tapahtuneet luonnonkatastrofit laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin, mutta Suomessa en kyllä keksi mitään.
Sekin "kauhea" uumoiltu katastrofi, että lunta ei enää saataisi etelän laskettelukeskuksiin, jäi kyllä viime talvena toteutumatta!
PS. 6.11.2010 klo 13:45: Täytynee kuitenkin lisätä tähän listaan ...
A complete list of things caused by global warming (http://www.numberwatch.co.uk/warmlist.htm)
... myös suomalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon horjuttaminen. ;D
PS2: Kohteliaasti olen tietysti viestinyt tämän kritiikkini myös KEPAlle. (http://www.kepa.fi/jasensivut/jasenblogi/8465)
PS. 10.11.2010 klo 7:45: Tämmöinen pikku ilkeily itse Väyryselle tässä asiassa oli ilmestynyt KEPAn blogeissa ...
Väyrynen ilmastolobbarista köyhyyden poistajaksi? (http://www.kepa.fi/blogi/8473)
... mutta itse asiaan, esim. mikä pitäisi olla KEPAn painopiste, se ei oikeastaan ota kantaa.
-
Jos tässä viime hetken puristuksessa (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/12/ilmastokokous_neuvottelee_jatkoajalla_cancunissa_2211799.html) Cancunissa onnistutaan, eräät tahot ovat varmasti tyytyväisiä.
Mutta tämä ajatus on minusta vaarallinen:
Meksikon laatiman asiakirjaluonnoksen hyväksyminen merkitsisi konkreettista päätöstä kehitysmaita tukevan ilmastorahaston perustamisesta.
Vastineeksi kehitysmaat suostuisivat siihen, että niiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan arvioida kansainvälisesti.
(lihav. HJ)
Kun sen yhdistää vielä tämän tyyppisiin näkemyksiin (http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=207835&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI) …
”Nyt on tullut aika muuttaa sanat teoiksi ja antaa naisille myös talouteen liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Näin voidaan samalla torjua köyhyyttä ja ilmastonmuutoksen uhkaa, korosti puheenvuorossaan Maailman ruokaohjelman WFP:n apulaispääsihteeri Sheila Sisulu.
Sisulun mielestä naisten olisi päästävä osallistumaan taloudelliseen päätöksentekoon tasa-arvoisesti yhdessä miesten kanssa.
”Talouteen tarvitaan nyt vihreää kasvua. Se tarkoittaa sitä, että samalla kun voitetaan köyhyys, parannetaan myös ruokaturvaa, ympäristön tilaa ja torjutaan ilmaston lämpenemistä.”
Naisten kannalta ilmastonmuutoksen torjunnassa Sisulun mielestä keskeisessä asemassa on uusiutuva energia.
”Etenkin kehitysmaissa juuri naiset vastaavat muun muassa polttopuun keruusta ja ruuanlaitosta.” *)
(lihav. HJ)
… niin pelkään pahoin, että tästä rahastosta tulisi ”vihreälle imperialismille” myös ”kiristysruuvi”, kehitysmaat painostettaisiin ratkaisuihin, jotka miellyttävät rikkaita maita, ja jotka olisivat rikkaiden maiden nyt vallalla olevien vihreiden ideoiden mukaisia. Ja jotka pitävät - käytännössä - kehitysmaat köyhinä. Joku luomuviljelyn suosiminen olisi varmaan agendassa ihan ykkössijalla, onhan se niin kauheata käyttää fossiilista aineista isolla energiankulutuksella tehtyä typpilannoitetta ….
***
Ettekö usko, olenko minä tässä jo vainoharhainen?
Ei, en ole, kyllä tätä ”sotaa” (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=71) käydään yhä edelleen, ja herkeämättä.
Nyt juuri äskettäin toinen YK:n avustusjärjestö IFAD (http://www.ifad.org/) julkaisi tämän raportin (http://www.ifad.org/rpr2011/report/e/rpr2011.pdf), jossa näennäisesti kerrotaan maaseudun köyhyydestä, mutta sisäsivuilla ajetaan luomuviljelyn asiaa. Muun muassa sillä perusteella, että luomuviljely olisi ilmastoystävällinen viljelytapa. Ei, ei raportissa suositeltua linjaa tietystikään siellä sanota luomuviljelyksi!
______________
*) Ynnä muusta. Ovatko miehet – "teknologiahuumassaan" - ajatelleet, miten kemiallisilla torjunta-aineilla vaarannetaan juuri naisten työllistyminen (http://www.gutenberg.org/files/27989/27989-h/images/pict03.jpg)? Tämä voisi olla parodinen idea, elleivät Vandana Shivan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.0) kaltaiset ihmiset ajattelisi juuri niin.
[lisäys klo 15:15]
-
Tällainen hieno puheenvuoto ei ole tullut aiemmin silmiini, vaikka se on jo viime kesältä:
Eija Soini: Ilmastonmuutoksen myytit ja todellisuus – näkökulma Itä-Afrikasta (http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=197449)
Lainaus siitä:
Mutta ilmastonmuutosta ei kannata syyttää, kun joet kuivuvat ylärinteiden metsien hakkuiden johdosta, puut hupenevat polttopuuksi, laidunmaat on kaluttu erämaiksi, sadot pienenevät ilman lannoitteita ja maa-aines häviää jyrkkärinteisiltä pelloilta ilman terasseja.
Ilmastonmuutosta on vaikea torjua, mutta näitä köyhyydessä elävien ihmisten paikallisesti aiheutettuja ympäristötuhoja olisi huomattavasti helpompi torjua ja korjata.
PS. Nyt on sanottava, että on Soinin linjalla! ;D
-
Tavallaan johdonmukainen lopputulos esiteltiin tänään Hesarin ruokapalstalla artikkelissa ”Mitä enää saa syödä?” (toim.Terhi Hautamäki).
Lähdettiin hiilijalanjäljestä, mutta kun siihen vielä lisättiin eläinten (ja ihmisten) kohtelu, ravinnepäästöt ja vesivaratkin, komeasti saatiin ”kiellettyjen” listalle:
- kaikki liha
- (lähes kaikki) kala
- soija
- riisi
- trooppiset hedelmät
- talvivihannekset
- suklaa, makeiset, kahvi, tee
Jäljelle jäivät juurekset, kotimaiset pienet luonnonkalat, luonnonmarjat ja sienet, vilja – ja vesi (kunhan ei pullosta!). *)
Luonnonmarjoistakin varoiteltiin, että nekään eivät ole hyviä, jos autoilee marjakiloa varten 30 kilometriä. Se jäi toimittajalta muuten huomaamatta, että sienten ja marjojen kerääminen vie itsessään enemmän energiaa, kuin mitä niistä saa …
Yllättävää kyllä, luomua ei lainkaan artikkelissa mainittu.
(Pikku ”laatikossa” Hautamäki sitten pohdiskelee johtopäätöksiä tästä. Palataan siihen myöhemmin.)
PS. Artikkelin kuvitus oli mainio: iso lautanen ja haarukka, lautasen keskellä yksi herne!
PS2. On muuten jännää, miten paljon tämä ilmastojalanjäljen kyttääminen yleisesti keskittyy juuri ruokaan. Kun kuitenkin ruoantuotannon osuus kasvihuonepäästöistä on vain muutaman prosentin luokkaa **), ja vaikeasti myös vähennettävissä, vaikka niin haluttaisiinkin. Paljon helpompia vähennyskohteita löytyisi pilvin pimein, "turhemmista" asioista.
____________
*) Pettuleipään ei otettu kantaa - muutoinhan tuossa oli kuvattu köyhän suomalaisen ruokavalio 150 vuoden takaa ... 8)
**) toisenlaisia väitteitäkin on esitetty, mutta käsittääkseni ne on kumottu.
-
Lainaan tähän kokonaan Terhi Hautamäen kommentin omaan artikkeliinsa:
Porkkanapaastoko edessä?
Syöminen ei voi olla pelkkää askeettista maailmantuskaa. Se on myös nautintoa, ruokakulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ravitsemusta. *)
Ruokavalintoihin vaikuttaa kuitenkin myös huoli ruuan eettisyydestä. Tämä huoli on ihan tervettä. Ei ole liikaa vaadittu, että vaivaamme edes hieman päätämme pakastealtaan ja maitohyllyn välissä.
Porkkanapaastolle ei voi ryhtyä, mutta ottamalla selvää ruuan alkuperästä voi valita sopivat askeleet nykyistä eettisempään suuntaan.
Siitä tulee hyvä mieli. Ruokakin maistuu paremmalta.
Mitä tässä siis sanotaan? Osoitettuaan, että kaikki se, mikä poikkeaa Saarijärven Paavon dieetistä, on jotenkin synnillistä, Hautamäki kuitenkin realistisesti antaa itselleen ja muille anteeksi sen, ettei sitä nykyaikana kuitenkaan kukaan käytännössä noudata.
Mutta hyvä on siis tuntea pikkuisen huonoa omaatuntoa – se on jonkinlainen pikantti mauste! Ja tehdä ihan pikkuisen valintoja ruokakaupassa.
Jotenkin tästä tulee mieleen takavuosien makkaramainos TV:ssä, jossa Esa Pakarinen, laitettuaan itselleen kunnon makkara-annoksen, muisti, että vihanneksiakin pitää olla, ja laittoi annoksensa päälle yhden persiljan oksan (katsoen epävarman näköisenä kameraan).
_____________________
*) Ja jos et tänä päivänä muista ”nautintoa, ruokakulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ravitsemusta”, eli jos nautit vääristä ruokalajeista, jotka ovat ihan ”passe”, ja syöt yksin tai arkisesti, ja hiukankin epäterveellisesti – siitä sinun täytyy myös tuntea syyllisyyttä! 8)
-
Olisin halunnut em. artikkelin olevan kokonaan netissä, jotta sitä olisi voinut käsitellä yksityiskohtaisemmin.
Kun on asia niin, että tietyt tavoitteet (oletetun) ilmastonmuutoksen suhteen, tietyt tavoitteet muun luonnon suhteen ja vielä erikseen eläinten (oletetun) hyvinvoinnin suhteen eivät olekaan välttämättä edes sopusoinnussa keskenään.
1. Säilöntäasia, erityisesti ne ”aineet”
Viittasimme tuolla jo erääseen luomukokkiin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=5.msg1972#msg1972), joka saa nyt oman TV-ohjelmansa. Artikkeli alkoi tarinalla siitä, miten järkyttynyt hän oli, kun jossain kolme viikkoa kotona odottanut leipä oli vielä OK, eikä ollut pilaantunut.
- mitä enemmän ruokaa pilaantuu, sitä enemmän se tietysti rasittaa – turhaan vielä - ympäristöä
2. Eläinten liikkumismahdollisuus
- mitä enemmän eläimet liikkuvat, sitä enemmän ne käyttävät tähän energiaa. Ja sitä enemmän tietysti syövät. Eli paljon liikkuneen eläimen liha on aiheuttanut enemmän hiilidioksidipäästöjä
3. Eläimen pitkä ikä
- on tietysti sama juttu. Nopeasti teuraaksi kasvatettu eläin on myös ilmastoystävällinen
Jos esim. hormoneja tms. käyttämällä siis hoidetaan asia niin, että eläin on nopeasti ja tehokkaasti syötävissä, co2-päästöt jäävät pienemmiksi.
Mutta sovita sitten näitä tosiasioita, jos olet vihreä. No, ainahan asiat ovat, kun oikein ja paljon puhuu, ”sovitettavissa”: ”Nyt on ihan väärä lähtökohta nähdä näitä asioita vastakkaisina, koska [kyllä tähän aina jotain keksii, kun yrittää] …”
-
Tämä Ruokatiedonkin uutinen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1200571) myöntää, että ruoan lisäaineiden täydellisestä hylkäämisestä voisi seurata tämä:
Jos vaikkapa monet kastikkeet, leikkeleet tai ravintorasvat pilaantuisivat parissa päivässä, voisi ruokahävikin määrä selvästi lisääntyä.
***
Yksi yksityiskohta pitää muuten vielä poimia esiin tuosta Terhi Hautamäen artikkelista
Siellä on lause (lihav. HJ):
"Suuret sikatilat, kuten muukin maatalous, rehevöittävät myös vesistöjä".
Miksi niin "suuret" sikatilat sen tekisivät? Kirjoittaja - monen muun tavoin, joka saman ajatuksen esittää, vertaa varmaan mielessään pientä sikalaa ja suurta sikalaa, ja päätyy lopputulokseen, että kyllähän se suuri sikatila rehevöittää enemmän.
Eikä mieti, että niitä pieniä pitäisi tämän suuren korvaamiseksi olla monta.
Eikä sitä, että juuri näissä suurissa on helpompaa ja taloudellisempaa ottaa sianlanta talteen ja lähettää se kiertoon.
Onko asiasta tutkimusta Suomessa, mutta uskoisin, että jos sellainen on tai tehtäisiin, tuo lause pitäisi laittaa muotoon:
"Pienet sikatilat, kuten muukin maatalous, rehevöittävät myös vesistöjä".
Tai sitten kumpaistenkin valvonta on Suomessa riittävän tehokasta, ja tuloksena on tasapeli.
***
Suurnavettoja ei viherväki jostain syystä samalla tavalla (verbaalisesti) ”vainoa” kuin suin suursikaloita, mutta niiden kohdalla pätee tietysti sama logiikka. Joskin mummon ainoa lehmä päästää metaania vähemmän kuin suurnavetan sanokaamme 300 lehmää, tietysti tämän suurnavetan tuotantotulokseen tarvitaan (vähintään) sitten 300 mummoa ja 300 ainoaa lehmää, ja metaanipäästöt ovat samat. *)
__________
*) Mummojen metaanipäästöjä ei tässä arviossa ole mietitty! ;D
-
Mitä lihaan tulee, niin nyt Euroopan komissio näyttää samalla tavalla antavan periksi kuin Terhi Hautamäkikin! :D
Kertoo Vihreä Lanka:
Kansalaiset saavat syödä lihaa ja ajaa autoilla jatkossakin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/kansalaiset-saavat-sy%C3%B6d%C3%A4-lihaa-ja-ajaa-autoilla-jatkossakin)
Löysäilyksi näyttää menevän, mutta sen verran selkärankaa toivoisi komissiolla olevan jatkossa, että se saisi kiellettyä edes luomulihan! 8)
-
Tästä lisäaineettomuudesta näyttää nyt olevan jonkinlainen kampanja kuitenkin meneillään:
Kysely: Kuluttajat haluavat rajoittaa lailla ruuan lisäaineiden määrää (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1201083)
Tuoreen kuluttajakyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista haluaisi rajoittaa lailla sitä, kuinka montaa eri lisäainetta elintarvikkeessa saa olla. He ilmoittavat myös olevansa valmiita maksamaan enemmän lisäaineettomasta ruuasta.
Ovatkohan sittenkään, kun ollaan kaupan kassalla (vrt. luomu). Ja ovatkohan sitten tyytyväisiä, kun ostettu ruoka pilaantuukin yllättävän nopeasti?
Ja ovatko vihreätkään sitten tyytyväisiä?
Kun on sitten olemassa myös tämä kampanja ja tutkimushanke ruoan pois heittämistä vastaan.
Englanniksi: "You can't have it both ways".
-
Nyt alkaa tulla toisia ääniä, jopa Guardian, joka varmasti on ilmastonmuutoksen vastustamisen asialla muutoin, on julkaissut artikkelin, jossa todetaan ...
Guardian on the food crisis: nothing to do with global warming (http://wattsupwiththat.com/2011/03/26/guardian-on-the-food-crisis-nothing-to-do-with-global-warming/)
... että siis ruokakriisillä ja ilmastonmuutoksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tössä vielä linkki alkuperäiseen artikkeliin:
How we engineered the food crisis (http://www.guardian.co.uk/commentisfree/cifamerica/2011/mar/20/food-farming)
... eli: kunka me tekemällä teimme ruokakriisin. "Kiitokset" tästä annetaan geenimuuntelun epäonnistuneelle sääntelylle ja biopolttoaineille.
***
PS. Tänään klo 20:30 on kuulemma se "Earth Hour". Eikö se ollut niin, että asiaa juhlistetaan sytyttämällä kakki mahdolliset valot tunniksi palamaan? Symbolina valon ja valistuksen etenemiselle? "Mehr Licht", kuten jo valistusfilosofi Goethe sanoi. Tätä ei minusta kannata haihatteluna ohittaa. Meidän perheessä ainakin laitetaan koko kodissa kaikki valot päälle!
-
Tässä Ruokatiedon uutisessa …
Tutkimus: Brasilialaisen naudanlihan ilmastokuorma oletettua suurempi (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1205535)
…tarjoutuu mielenkiintoinen laskelma – jota ei Ruokatieto (eikä tutkimuksen tekijä) ole tehnyt loppuun saakka.
Kaksinkertainen ilmastokuorma Eurooppaan verrattuna
Vain noin kuusi prosenttia maan tuottamasta naudanlihasta on peräisin Amazonasin hakatuilta alueilta. Siksi kansainväliset hiilijalanjälkimittaukset eivät laske tällaiselle lihalle lainkaan metsien kaatamisesta johtuvia hiilidioksidipäästöjä.
Apulaisprofessori Sverker Molander Chalmersista toteaa kuitenkin, että nuo kuusi prosenttia lihaa aiheuttavat noin 25 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin muualta Brasiliasta peräisin oleva naudanliha. Sen vuoksi brasilialaisen naudanlihan keskimääräinen ilmastokuorma on kaksi kertaa niin suuri kuin eurooppalaisen naudanlihan aiheuttama kuormitus.
Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis 41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.
Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.
Voi olla faktaa, että sademetsistä raivattua alaa käytetään laiduntamiseen – koska sademetsistä raivattu ala on huonoa viljelysmaata.
Mutta miksi sinne on menty? Minusta syyttävän sormen voi suoraan pistää osoittamaan biopolttoaineita. Sitä ”cerrado” –maata, joka on soveltunut erittäin hyvin karjankasvatukseen, on nyt laajasti raivattu sokeriruo’olle. Jolloin siellä ei enää voi laiduntaa.
Mutta lihatuotannon syyllistäminen tietysti sopii eurooppalaisille, jotka näin saavat hyvän verukkeen protektionistisille pyrkimyksilleen.
Alkuperäisestä syyllisestä kertominen voisi olla hiukan kiusallista, kun Euroopan maat (myös Suomi että Ruotsi) ostavat Brasiliasta suuren ellei suurimman osan direktiivien vaatimasta bioetanolista.
-
”Mielenkiintoinen” … – ei, nyt olen alkanut käyttää tätä sanaa jatkuvasti, muka neutraalina, vaikka tarkoitan, että kyseessä on kriittinen, kumoava tieto!
Eli tällainen on itse se tieto. Liittyen tähän uutiseen.
Alkuperäisestä tutkimusraportista (http://pubs.acs.org/doi/pdf/10.1021/es103240z), eräs (keskeinen) syy kaikkien kasvihuonepäästöjen suuruuteen oli tämä:
vasikkojen saamisen väli on Brasiliassa pitempi ja lehmien eliniässä on iso ero (parisen vuotta verrattuna 3-4 vuoteen).
Brasilian lehmät ovat siis ”luomuisasti” kyllä ”paremmassa” asemassa – mutta kokonaiskasvihuonepäästöt ovatkin sitten vastaavasti suuremmat!
***
Saatan olla lainannut – omiin ”itsekkäisiin” tarkoituksiini – Raamattuakin liian usein, mutta kyllä tässä yhteydessä en voi olla viittaamatta siihen, miten ”ei voi palvella kahta Herraa” (Matt. 6:24 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.6.html#24))
-
Ruokatieto tarjoaa asiassa tänään kaksi naurettavaa uutista, joista toinen osittain perustuu (ilmeisesti) väärinkäsitykseen, mutta toinen on aidosti naurettava, uutisen kohteen toimesta.
1) Ruokatieto lähtee mukaan tähän WWF:n kampanjaan:
Kahvi, palmuöljy, banaanit ja liha piirtävät suomalaisen sademetsäjalanjäljen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1207607)
Kuten jo uutisessamme (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=177) on todettu, koko kohu perustuu nk. hiilijalanjälkeen. Jolla perusteella kaikki Suomessa tuotettu ruoka voitaisiin tuomita mennen tullen.
Lisänä rokassa tämä selvä väärinkäsitys (lihav. HJ):
Sademetsäjalanjäljen laskemiseen nettisovellus tarvitsee asuinpaikan, jonka jälkeen vastataan neljään kysymykseen banaanin, kahvin, palmuöljyn ja lihan kulutuksesta. Tämän jälkeen oman asuinalueen kartalla näkyy, kuinka suuri pinta-ala omaa kulutusta varten tarvitaan etelän tuotantoalueilla.
Ei sentään WWF:kään väitä, että yksi keskimääräinen helsinkiläinen tarvitsisi kahvihampaansa kolottamiseen puolet Helsingin pinta-alasta.
Tuosta voidaan ehkä vielä saivarella, mitä oikein sanottiin,, mutta tämä on yksiselitteistä:
2) Maa- ja metsätalousministeriö sopeuttaa ruokaketjua ilmastonmuutokseen (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1207675)
Juuri mitään naurettavampaa ei voi olla, kun luemme uutisesta ohjelman aikajänteen:
Maa- ja metsätalousministeriö on luonut itselleen ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelman vuosille 2011–2015.
Tänä aikana, eli yhtenä hallituskautena, ilmasto ei – ihan IPCC:n näkemyksen mukaan – muutu käytännössä yhtään mihinkään. Ei yleensäkään eikä Suomessakaan. Se, millaisia säitä ja lämpötiloja tänä aikana tulee, on yhtä ”Herrassa” kuin aina ennenkin. Eikä tämä ”Herra” kuulu sen enempää Suomen nykyiseen kuin tulevaankaan hallitukseen.
-
Nyt tämä epäsuora vaikutus näyttää (lopulta) tulleen tapetille (KEPAn uutinen):
EU arvioi suhtautumistaan biopolttoaineisiin (http://www.kepa.fi/uutiset/8425)
Alkuvuodesta Euroopan parlamentti kertoi, että tutkimustieto on riittävää, jotta biopolttoaineiden ympäristöjalanjäljessä voidaan huomioida myös niiden niin kutsutut epäsuorat maankäytön muutokset (indirect land use change, ILUC).
ILUC tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sademetsää raivataan useissa maissa viljelymaaksi, jotta saadaan käyttöön riittävästi peltoalaa sekä ruoan- että biopolttoaineiden tuotantoon."
(lihav. HJ)
Tämä biopolttoaineiden epäsuora vaikutus oli täysin unohtunut mm. WWF:n kampanjasta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=177) ja tai tutkimuksissa brasilialaisen lihan vaikutuksista (ks. edellä).
-
Jos asiasta tulee keskustelua täällä tai jossain muualla, niin nyt on (suomeksi), minne linkata, jos halutaan tuoda esille, mitä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö linjaa:
FAO, ilmastonmuutos ja luomuviljely (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=184)
Asia on ilmaistu YK-järjestöille tyypilliseen tapaan pehmeästi, mutta kyllä linja asiassa silti on kirkkaan selvä.
Jos vaikka Suomi jatkaa luomun suosimista kehitysmaissa (asiasta on täällä oma keskustelunsa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0)), voidaan siten kysyä perusteluja sille, miksi Suomi tässä "sooloilee", poiketen FAO:n linjasta.
-
Ennustin näin käyvän ja näin siinä kävi:
Ilmastorahaston karu seuraus: Rahat karkaavat terveydenhoidosta metsiin (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastorahaston-karu-seuraus-rahat-karkaavat-terveydenhoidosta-metsiin)
Ja niin ne ”karkaavat” muustakin varsinaisesta kehitysrahoituksesta.
Katso edellä, tässä triidissä, puheenvuorojani mm. KEPAn toiminnasta ja painopisteistä. Varsinaisen ennusteeni asiassa tein vuosia sitten KEPAn sivuilla, mutta nyt en pysty sitä puheenvuoroani ko. sivustolta enää löytämään (sivustoa ja sen rakennetta on välillä muutettu).
Ironisinta asiassa on, että nyt IPCC:n seuraavan väliraportin sisällöstä on ”vuotanut” tieto, että sen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus tuskin edes näkyy seuraavan 20 – 30 vuoden aikana:
Natural Variability To Dominate Weather Events Over Coming 20-30 Years (http://wattsupwiththat.com/2011/11/18/the-gwpf-responds-to-new-ipcc-report/)
Joka olisi ihan hyvä ja luultavasti riittävä aikaväli laittaa kehitysmaiden asiat muutoin kuntoon. Mm. maataloudessa. Jos tähän kehitystavoitteeseen keskityttäisiin!
-
Eilen esille tulleissa vuodetuissa sähköposteissa ("Climategate II" (http://wattsupwiththat.com/2011/11/22/climategate-2-0/)) oli eräänlainen lähete:
Background and Context
“Over 2.5 billion people live on less than $2 a day.”
“Every day nearly 16.000 children die from hunger and related causes.”
“One dollar can save a life” — the opposite must also be true.
“Poverty is a death sentence.”
“Nations must invest $37 trillion in energy technologies by 2030 to stabilize
greenhouse gas emissions at sustainable levels.”
Today’s decisions should be based on all the information we can get, not on
hiding the decline.
This archive contains some 5.000 emails [...]
Suomennan sen tähän näin:
Tausta ja asiayhteys
"Yli 2,5 miljardia ihmistä elää vähemmällä kuin kahdella dollarilla päivässä"
"Joka päiivä kuolee lähes 16 000 lasta nälkään tai siihen liittyvään syyhyn"
"Yksi dollari voi pelastaa elämän" - sen täytyy olla totta myös toisinpäin
"Köyhyys on kuolemantuomio"
"Kansojen täytyy investoida 37 biljoonaa dollaria energiateknologioihin v. 2030 mennsä, jotta kasvihuonekaasujen päästöt vakautetaan kestävälle tasolle."
Tämän päivän päätöksien tulisi perustua kaikkeen siihen informaatioon, minkä voimme saada, ei [lämpötilan] laskun kätkemiseen.
Tämä arkisto sisältä jotain 5000 sähköpostia [...]
Kyllä, tämä pistää ajattelemaan. Tässä tekstissä on taustalla varmasti epäilys, skeptisismi ilmastonmuutoksen teorioita kohtaan.
Mutta hiukan ennen tätä julkaisi itse IPCC raporttinsa ”äärevistä” sääilmiöistä. Ja sen mukaan – lainaamme tässä nyt Dennis Averyn tiivistä kuvausta …
“UN TRAPPED IN CLIMATE TURMOIL” (http://www.cgfi.org/2011/11/untrapped-in-climate-turmoil-by-dennis-t-avery/)
… nämä “äärevät sääilmiöt” eivät 20-30 vuoteen ole käytännössä erotettavissa sään luonnollisen vaihtelun aiheuttamista!
Ja kun siihen lisäämme vielä tämän Ronald Baileyn artikkelin …
Weathering Man-Made Climate Change (http://reason.com/archives/2011/11/22/weathering-man-made-climate-change)
… tiedot, joiden mukaan vertaisarvioiduissa tieteellisissä tutkimuksissa ei tähän mennessä ole havaittu mitään tilastollista nousua sään ja ilmaston aiheuttamissa vahingoissa (ihmisille tai omaisuudelle) niin eikö tästä pitäisi tehdä johtopäätöstä, että
nyt on hoidettava ensin olemassa olevat ongelmat pois!
Ja unohdettava 30 vuodeksi koko (mahdollinen) ilmastonmuutosasia.
Siis täysin siitä huolimatta, mitä uskotaan tapahtuvan 100 vuoden aikajänteellä.
Jolloin tässä KEPAn uutisen …
Durbanin-kokouksessa ratkotaan ilmastonmuutoksen rahapuolta (http://www.kepa.fi/uutiset/8706)
… rahanjaosta ilmastoasioihin pitäisi 30 vuodeksi täysin luopua. Ja antaa ne rahat – KEPA, kuuletko – kaikki käytettävissä olevat, kehitykseen!
-
Kommenttina KEPAn tähän uutiseen:
Toivon karavaani ajaa kohti Durbania (http://www.kepa.fi/blogi/10502)
Minun on vaikea kuvitella että Tansaniassa, joka Wikipedian kuvauksen mukaan on tällainen maa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tansania), ja vielä erityisesti, jossa valtaosa taloutta (80% työvoimasta) on maataloutta, ja se on tällaisella tolalla …
Pääosa tiloista on pieniä, yhdestä kolmeen hehtaaria. Viljelymaasta 70 prosenttia kynnetään käsikuokilla, 20 prosenttia härkien vetämällä auralla ja noin 10 prosenttia traktorilla.
… puhjettaisiin riemunkiljahduksiin, jos nyt Durbanin ilmastokokouksessa päästäisiin jonkinlaiseen sopimukseen siitä, että ilmastosopimuksesta neuvotellaan edelleen. Tai edes siinäkään tapauksessa, että siellä tehtäisiin ihan oikea sopimus.
-
Minusta tämä on jotain täysin älytöntä. Yhteensä 100 henkeä on kolmen vuoden ajan tutkinut asiaa – ja tästä tutkijoiden määrästä ollaan näiden uutisten mukaan selvästi ylpeitä …
Tutkijat: Ilmastonmuutos voi tuoda Suomen pelloille maissia (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/11/tutkijat_ilmastonmuutos_voi_tuoda_suomen_pelloille_maissia_3066303.html)
Maatalous ja matkailu tulilinjalla, kun ilmastonmuutos iskee Suomeen (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/maatalous-ja-matkailu-tulilinjalla-kun-ilmastonmuutos-iskee-suomeen)
Suomen luonnosta riippuvaisten elinkeinojen sopeuduttava ilmastonmuutokseen (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=398824&lan=FI)
… että jos ilmasto lämpenee, niin Suomen maataloudella menee paremmin! Vaikka asia, totta kai, vaatii sopeutumista uusiin olosuhteisiin.
Eli täsmälleen samaan tulokseen, mihin päädyttiin SILMU-hankkeessa 1990-95! Silloinkin muistaakseni osapuilleen saman kokoisella tutkijajoukolla! (Joku voi tarkistaa, missä määrin tutkijatkin ovat samoja.)
Jos vaikka (kummankin/jommankin tutkimusprojektin) skenaariot osoittautuisivat ihan realistisiksi 30 – 50 – 100 vuoden päästä, niin – paljonko hyötyä niistä silloin olisi, mihin niitä voisi käyttää? Mihin niitä voi käyttää nyt?
(Älä, Matti, tilaa maissinsiemeniä, vaikka niitä kuinka edullisesti tarjottaisiin … vaikka haluaisitkin kokeilla kaikkea ...)
***
Laskettelu- ja hiihtobisneksen vuosikymmenien päästä ennustettuihin murheisiin en nyt kerta kaikkiaan jaksa ottaa kantaa … edes pilkallisella otteella ...
-
Mitään olennaista muutosta (tai tarkentumista tms.) taustalla olevissa ilmastoskenaarioissa (lämpenemisarvioissa) ei näiden SILMU- ja VACCIA-projektien välillä tapahtunut.
Mutta entäpä jos tämä ...
Hiilidioksidin vaikutus ilmastonmuutokseen oletettua pienempi? (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2692560/hiilidioksidin-vaikutus-ilmastonmuutokseen-oletettua-pienempi)
... osoittautuu todeksi tai ainakin hyväksytään jatkossa todeksi? Eiköhän se merkitse sitä, että silloin Suomessa täytyy laittaa pystyyn kolmas n. 100 hengen tutkimusprojekti, samojen asioiden tutkimiseksi vielä kerran!
(SILMU-projektia muuten aikanaan perusteltiin sillä, että happosateita tutkinut projekti oli juuri loppumassa, jolloin siitä vapautui huomattava määrä tutkijatyövoimaa, joka muutoin olisi joutunut työttömäksi ...)
SILMU hävisi muuten hämmästyttävän nopeasti julkisuudesta, siitä lakattiin puhumasta täysin. Projekti ei koskaan saanut edes omaa nettisivustoaan, vaikka sellainen joskus luvattiin tehdä.
Tästä VACCIA-hankeesta kerrotaan nyt:
VACCIA-hankkeen tuloksien toivotaan hyödyttävän kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinonharjoittajia ja auttavan hahmottamaan, miten Suomessa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Katsotaanpa nyt, vedotaanko jatkossa sen tuloksiin, vai häipyykö sekin pian "takavasemmalle" kuten SILMU.
-
Bjørn Lomborg näyttää päätyneen artikkelissaan Wall Street Journalissa 12.12.2011 ”Global Warming and Adaptability´ (http://online.wsj.com/article/SB10001424052970203413304577086361984880468.html?mod=googlenews_wsj) (eli "maailmanlaajuinen lämpeneminen ja sopeutumiskyky") juuri samaan ihmettelyyn kuin me täällä:
When it comes to access to food, global warming is expected to be responsible for a 7% yield decrease in the developing world and a 3% yield increase in the developed world over this century. Yet this needs to be seen in the context of total developing world food production rising by about 270% over the same period.
("Mitä ruoan saatavuuteen tulee, maailmanlaajuisen lämpenemisen odotetaan olevan vastuussa 7% satojen vähenemisestä kehittyvissä maissa ja 3% satojen lisääntymisestä kehittyvissä maissa tämän vuosisadan aikana. Kuitenkin tämä täytyy nähdä siinä asiayhteydessä, että kehittyvien maiden ruoan tuotanto nousee noin 270% samalla aikajaksolla.")
Tuon 270% Lomborg on voinut saada suoraan IPCC:n omista skenaarioista – joissa kehitysmaat ovat vuosisadan loppupuolella yleensäkin rikkaampia – ja enemmän hiilidioksidia päästäviä - kuin me nyt!
On siis yleisestikin aika ihmeellistä, miten tämänhetkistä kehitysmaiden ”haavoittuvuutta” projisoidaan vuosikymmenien päähän tulevaisuuteen. Ellei sitten tavoitteena ole pitää kehitysmaat sellaisina, jota myös on epäilty, viimeksi Durbanin kokouksen yhteydessä eteläafrikkalainen Leon Louw (http://en.wikipedia.org/wiki/Leon_Louw):
UN Climate Fund Will Keep Developing World Poor (http://www.newsmax.com/MarcMorano/UN-Climate-Fund-African/2011/12/12/id/420654)
("YK:n ilmastorahasto tulee pitämään kehittyvän maailman köyhänä")
-
Tässä ActionAidn haastattelussa ...
Gogo Aisha bemoans climate change in Malawi (http://www.actionaid.org/malawi/stories/climate-change-malawi)
(Gogo Aisha valittaa ilmaston muuttumista Malawissa)
... pienviljelijärouvan annetaan kertoa.
Englanniksi:
“In the past, the land was so fertile that we did not even need fertilizer. I used to harvest enough without applying fertilizer. Nowadays I have to apply fertilizer twice to harvest something. What has changed? The land is still the same but why am I not able to harvest enough anymore?
Suomeksi:
"Menneisyydessä maa oli niin hedelmällistä, ettemme edes tarvinneet lannoitteita. Sain aina riittävästi satoa lannoitteita käyttämättä. Nykysin minun täytyy lannoittaa kaksi kertaa jotan satoa korjatakseni. Mikä on muuttunut? Maa on yhtä sama, mutta miksen kykene enää korjaamaan satoa riittävästi?"
Tässä siis viljelijä on vuosikausia viljellyt samaa maaplänttiään lannoitteita käyttämättä, ja sitten huomannut, että sadot pienenevät.
Mikäpä muu tähän voisi olla syynä kuin ilmastonmuutos!!!
-
Tässä YK-yliopiston (UNU-Wider) tutkimuksessa ...
The Political Economy of Green Growth: Illustrations from Southern Africa (http://www.wider.unu.edu/publications/working-papers/2012/en_GB/wp2012-011/)
("Vihreän kasvun poliittinen taloustiede: esimerkkejä eteläisestä Afrikasta")
... saattaisi löytyä ajattelemisen aihetta myös Suomen ulkoasiainministeriölle - joka on rahoittanut tutkimushanketta!
Raskaasti tässä ko. tekstiä "pyöristäen", se kertoo, miten kasvihuonekaasujen vähentämistavoite voi kehitysmaissa lyödä korville varsinaisia kehitystavoitteita.
(Ja yhtenä esimerkkinä on muuten Malawin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=69.0) keinolannoitepolitiikka)
-
EkoCentrian rooli luomun edistäjänä taisi, ellei ihan päättyä, niin pienentyä määrärahojen puutteessa? Kuinka onkaan, niin tällaista tavaraa se nyt tuottaa:
Onko Suomi vuonna 2040 aterioiden massavalmistuksen edelläkävijä (http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1228335)
Itse videonpätkä keskittyy enemmän maalailemaan kuvaa siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, kun "skeptikot" ovat onnistuneet torpedoimaan yritykset sitä torjua 2000-luvun vaihteessa. Videossa eletään 2040-lukua.
Kekseliäästi tehty, mutta vihreää propagandaa silti. Ja luomupropagandaa.
Tähän tarkoitukseen (lihav. HJ) …
Reilun vartin mittainen YouTube-esitys on tehty oppimateriaaliksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoille sekä ruokapalveluhenkilöstölle ja päättäjille. Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin KestITÄ –hankkeen videoon on saatu Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta.
… ko. pätkä on kyllä kelvoton ja siis ollut yhteiskunnan rahojen tuhlausta. Viihteellisenä tai mielipidepätkänä (osin, ehkä) menettelisi, jos karkeat asiavirheet katsoo läpi sormien.
-
Itse videonpätkä keskittyy enemmän maalailemaan kuvaa siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, kun "skeptikot" ovat onnistuneet torpedoimaan yritykset sitä torjua 2000-luvun vaihteessa. Videossa eletään 2040-lukua.
On hyvin ikävää, että sana skeptikko liitetään ilmastonmuutoksen kieltäjiin. Asiasta vallitsee kuitenkin hyvin selvä konsensus ilmastotutkijoiden kesken, ja skeptikkojärjestöt kautta maailman omaksuvat tietenkin tämän kannan, kunnes toisin osoitetaan.
-
Tarkotin tuossa "ilmastoskeptikkoja".
On sinämsä mielenkiintoista, miksi nämä (paranormaalisuuden ym. suhteen) skeptiset järjestöt ovat niin tämän nk. konsensuksen kannalla. (Kansainvälisesti se ei muuten ole ihan sataprosentista.)
Ja usein jopa sen vuoksi, että se on konsensus eli yksimielisyys.
Useimmissa, ellei kaikissa muissa asoissa skeptikot kritisoivat käsitystä, että vallitsevan käsityksen pitäisi olla se oikea, että totuus löydettäsiin äänestämällä tai gallupeilla ...
Sellaista ihmistä muuten, joka olsii ilmastonmutoksen "kieltäjä", tuskin on lukeneistossa olemassa! Tähän ryhmään luokitellut päinvastoin useimmiten korostavat, miten ilmasto on tuhansien ja miljoonien vuosien aikana aina välillä rajusti muuttunut ... ;D
***
Vakavammin ja täsmällisemin: yhdistyksemme ei ota kantaa asiaan.
Enkä minäkään - täällä. Mutta olen 100% varma, että tässä asiassa on jokatapauksessa, ihan sen konsensuksen puitteissa, hurjia ylilyöntejä. Jotka eivät palvele ketään.
Joista yhtenä esimerrkinä on tuo suomalaisille opiskelijoile tarkoitettu video!
-
On sinämsä mielenkiintoista, miksi nämä (paranormaalisuuden ym. suhteen) skeptiset järjestöt ovat niin tämän nk. konsensuksen kannalla. (Kansainvälisesti se ei muuten ole ihan sataprosentista.)
Nykyiset skeptikkojärjestöt ovat nimenomaan tieteellisen skeptismin edustajia, järjestöjen päätehtäviin kuuluu tieteellisen maailmankuvan edistäminen. Missään tieteenalassa konsensus ei ole 100%, aina löytyy tohtoristason ihmisiä puhumaan puuta heinää asiasta kuin asiasta, tämän pointin esille nostaminen on yleinen harhautustaktiikka, mutta sinun tapauksessa se todennäköisesti kuuluu siihen toiseen kastiin, eli huolimattomaan heittoon.
Useimmissa, ellei kaikissa muissa asoissa skeptikot kritisoivat käsitystä, että vallitsevan käsityksen pitäisi olla se oikea, että totuus löydettäsiin äänestämällä tai gallupeilla ...
Niin, siis kaikissa muissa paitsi tieteeseen pohjautuvissa asioissa. Tiedemaailman konsensus kun saavutetaan hieman eri keinoin kuin vaikkapa X-Factorin voitto. Silti, vain ja ainoastaan todisteiden pätevyys ratkaisee, eli mikäli näissä korostuksissa tai väitteissä olisi jotain tieteellistä painoarvoa, niin skeptikkojärjestötkin ottaisivat ne eri tavalla esille.
Sellaista ihmistä muuten, joka olsii ilmastonmutoksen "kieltäjä", tuskin on lukeneistossa olemassa! Tähän ryhmään luokitellut päinvastoin useimmiten korostavat, miten ilmasto on tuhansien ja miljoonien vuosien aikana aina välillä rajusti muuttunut ... ;D
Tämä ilmaston herkkyys on aivan itsestään selvä asia kaikille ilmastotutkijoille, tässäpä hyvä sivusto vastaamaan näihin Dennis Averyn ja muiden usein esittämiin korostuksiin:
Suomenkielinen käännös, painamalla kysymystä aukeaa yksityiskohtaisempi vastaus: http://www.skepticalscience.com/translation.php?lang=2
Ja tässä sama englanniksi, painamalla vastausta tai kysymystä aukeaa eri tietotasoille suunnitellut vastaukset:
http://www.skepticalscience.com/argument.php
Vakavammin ja täsmällisemin: yhdistyksemme ei ota kantaa asiaan.
Enkä minäkään - täällä. Mutta olen 100% varma, että tässä asiassa on jokatapauksessa, ihan sen konsensuksen puitteissa, hurjia ylilyöntejä. Jotka eivät palvele ketään.
Joista yhtenä esimerrkinä on tuo suomalaisille opiskelijoile tarkoitettu video!
En ole katsonut videota, mutta tuon mainostuksen jälkeen aion sen jossain vaiheessa tehdä.
-
Kuten sanoin, tästä kiistelyn perusasiasta en aio kiistellä tällä palstalla, edes tällä "Muut aiheet" -osastolla.
Olen tässä aina korostanut tätä suunnatonta viivettä, joka ennusteisiin sisältyy.
Minun - joka olen nyt yli kuusikymppinen - ennustettavana elinaikanani ei tapahdu mitään havaittavaa tai (lopullisesti) testattavaa!
Erityisesti ennusteet maatalouden suhteen - yhdistyksemme silmämäärä - ovat käytännössä täysin ristiriitaisia. Sadot pienevät tai sitten kasvavat.
On siis mielestäni erittäin järjetöntä varustautua nyt niihin toimenpiteisiin, joita Afrikan maatalous ehkä noin 30-40-50 vuoden päästä tarvitsee!
***
Ja Suomenkin.
Mitä tuon videon sanomaan tulee, niin (ehkä vastahakoisesti, mutta kuitenkin) ilmaston lämpenemisen myönnetään kaikissa (vähänkin) tieteellisissä skenaarioissa suosivan Suomen maataloutta. Joka olisi niissä tuottavuudeltaan jotain nykyisen Saksan tasoa, silloin.
Ninpä tällaiset matojen syömisen visiot v. 2040 ovat siis - joka tapauksessa - täysin naurettavia.
Hauskoja - eli siis naurettavia.
-
Tämä IPS:n artikkeli kertoo, miten ilmastonmuutos kuulemma tuhoaa zimbabwelaisten pienviljelijöiden sadot:
Nothing to Show for Hard Work but Burnt Fields of Maize (http://www.ipsnews.net/news.asp?idnews=107877)
Jos selailee vähän aikaa täällä ...
Maailmanpankin tilastoissa … (http://data.worldbank.org/indicator/AG.YLD.CREL.KG)
… ja katsoo miten maissin (se on tässä = "cereal") keskimääräinen hehtaarisato on kahdessa taulukon viimeisessä maassa, Sambiassa ja Zimbabwessa kehittynyt, niin huomaa, että:
- vuosikymmeniä sitten keskimääräiset sadot olivat molemmissa maissa siinä 1000-1500 kg /ha
- viime vuosikymmenenä Sambian sato on parantunut, ja on nyt yli 2000 kg/ha
- kun taas Zimbabwen tulos on pudonnut tasolle noin 500 kg/ha
Miten ihmeessä ilmastonmuutos on voinut olla niin valikoiva, että se on kohdellut näitä kahta aivan toistensa naapureina olevaa maata (http://www.worldatlas.com/webimage/countrys/africa/zmnewzz.gif) niin eri tavalla?
-
Luulen, että meidän (yhdistyksemme) tai kenen tahansa täytyy nyt käydä taisteluun tätä nk. "ekologista jalanjälkeä" ja sen ideaa vastaan.
Joka laskee valtaosin ihmisen keskeiseksi synniksi vain hiilidioksipäästöt - ja sitten antaa luvan käyttää maata ihmisen tarkoituksiin, jos se vain jotenkin edes näyttäisi vähentävän näitä päästöjä (bioenergia, luomuviljely).
Kaikkien muiden luonnonvarojen (maa-alan, fosforin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg2984#msg2984). vedem) käyttöön tunnutaan asetettavam tämän yhden ja ainoan tavoitteen saavuttamiseksi yhtä vähän pidäkkeitä - kuin rosvokapitalismissa voitontavoittelulle tai kommunismissa 5-vuotissuunitelman toteuttamiselle: kaikki muu on kevyesti uhrattavissa ...
***
Tämä asia on riippumaton siitä, uskommeko hiilidioksipäästöjen ilmastoa lämmittävään vaikutukseen, ts. tarkemmin ennustettuun katastrofiin tai sen asteeseen asiassa. Poislukien tietysti jotkin ääriteoriat. Mutta IPCC:n ennusteiden puitteissakin näin on.
Vai onko? En ole kuitenkaan varma. Suunnattomat vaihteluvälit ennusteissa saattavat aiheuttaa sen, että joku voi niillä perustella kaiken muun uhraamistakin?
-
Pitäisikö nyt taistella, kansainvälisesti, uudesta mittarista.
Joka olsi yksinkertaisesti: jalanjälki.
Eli juuri ja toisaalta vain se maa-ala, jonka ihminen on ottanut omaan käyttöönsä.
Siinäkin on tietysti omat ongelmansa, koska on koko joukko alueita, jotka ovat osittain näin.
Jalanjälki tai konkreettinen, todellinen (mitä adjektiiveja sitä onkaan) jalanjälki? Kuitenkin erotettuna tiukkaan kaikista näistä laskennalisista jäljistä.
-
Kiinnittäisin huomiota seuraavaan asiaan, nyt kun USA:n ennustetun huonon sadon vuoksi kansainväilnen viljan hinta on jp noin v. 2008 tasoilla:
onko kukaan ehdottanut, että bioetanolin tuotannosta voitaisín tämäm hätätilan takia ainakin väliaikaisesti luopua? USA:ssa ja EU:ssa?
Tietääkseni ei ole, ainakaan riittävän "korkealla tasolla".
Kun tällainen "tuotantolinja" on tehty, se jatkaa. USA:n ja EU:n bioetanolin valmistajilla on varmasti enemmän rahaa eli mahdolisuuksia ostaa niukkaakin viljaa kuin vaikka Sahelin alueen ihmisillä (http://yle.fi/uutiset/fao_varoittaa_ruokapulasta_sahelin_alueella/5071552). Tai edes heitä auttavilla kansainvälisillä järjestöillä.
-
Kun julkaisimme tämän uutisen ...
Typpilannoitteet - tehoviljely - eivät ole periaatteessa riippuvaisia fossiilisista polttoaineista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=236)
... niin eipä silti, tässä ja nyt on tärkeämpää, tärkeintä, että teemme riittävästi ruokaa.
Jos se tässä ja nyt merkitsisikin vähän enemmän hilidioksidipäästöjä, niin typpilannoiteilla tätä ruokaa saadaan ja se on tehtävä.
Vähennettäköön hiilidioksidipäästöjä - jos se on tarpeen - jostain muusta, turhemmasta, näitä uutisessa mainittuja uusia ratkaisuja odotellessa. Ja tuotettakoon riittävästi typpilannoiteita koko maailmalle, vaikka nyt sitten tuosta maakaasusta, sen aikaa,
-
Tällaisella spekulaatiolla - tässä ja nyt - ei ole minkäänlaista arvoa:
BBC: Banaani voi syrjäyttää perunan lämpenevässä maailmassa (http://www.hs.fi/ruoka/BBC+Banaani+voi+syrj%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+perunan+l%C3%A4mpenev%C3%A4ss%C3%A4+maailmassa/a1305611428955)
Sinä on vielä kärjistetty alkuperäistä raporttia, eli otsikon väitettä ei edes sanottu ko. raportissa. Mutta ko. raportti on myös spekulaatiota, "jos", "mahdollisesti", "olettaen" jne. ja se kohdistuu vuosikymmenien päähän.
Raportissa (http://ccafs.cgiar.org/blog/recalibrating-food-production-changing-climate-what-do-we-know-and-what-can-be-done) arvioidaan, että tiettyjen viljojen sadot voisivat laskea tässä tulevassa lämpimämmässä maailmassa 10-20 prosenttia. Väite on itsessäänkin kiistanalainen - on tutkimuksia, joiden mukaan (ml. lisääntyneen hiilidioksidin vaikutus) hehtaarisadot voisivat jopa kasvaa.
Mutta joka tapauksessa - tässä ja nyt - on kyse siitä, että nälästä kärsivien alueiden hehtaarisatoja voidaan ja pitää nostaa 100-200 prosenttia. Nyt, eikä 40 vuoden päästä.
-
Tällaisella spekulaatiolla - tässä ja nyt - ei ole minkäänlaista arvoa:
BBC: Banaani voi syrjäyttää perunan lämpenevässä maailmassa (http://www.hs.fi/ruoka/BBC+Banaani+voi+syrj%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+perunan+l%C3%A4mpenev%C3%A4ss%C3%A4+maailmassa/a1305611428955)
Paitsi ehkä "arvoa" irvailun aiheena. Tässä Keskisuomalaisen palstalla (http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/58191.htm) tehtyjä ehdotuksia:
"Puikulabanaani olisi eksoottinen, kenties uusi Nokia?"
"Mutta miltäpä kuulostaisi uudensadon banaani ja uusi silli, tillillä ja voisulalla höystettynä..."
Katsokaa sieltä lisää. Jossain muualla on puhuttu "rössybanaaneista".
-
Nyt tämä sitten tutkimuksen kautta huomattiiin:
Uutiset, 19.11.2012 - Ulkoministeriön kehitysviestintä
Ilmastohankkeet eivät usein hyödytä köyhiä
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja köyhyyden vähentämisen yhdistäminen on hankalampaa kuin teollisuusmaissa halutaan ajatella. Päästövähennysten siirtämisestä kehitysmaihin ei juuri ole iloa köyhille, käy ilmi tuoreista suomalaistutkimuksista. (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=262832&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI)
-
Jaksanpa edelleen puhua asioiden priorisoinnista, tässä ja nyt, kommentoimalla KEPAn uutisia, nyt näin (http://www.kepa.fi/uutiset/9555#kommentit) (alempi eli toinen puheenvuoroista).
-
Tässä Kepan raportissa (http://www.kepa.fi/uutiset/9561) Dohan ilmastokokouksesta annettaan (väliotsikon "Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo" alla) afrikkalaisen George Awudin todistaa:
"Afrikka ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta, mutta joutuu kantamaan sen vakavat seuraukset. Monet haavoittuvilla alueilla asuvista köyhistä ovat maksaneet seurauksista jo vuosia", muistutti George Awudi afrikkalaisesta ilmastojärjestö PACJAsta (Pan African Climate Justice Alliance).
"Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ruokaturvassa, veden puutteessa ja pakolaisuudessa. Tuhannet joutuvat pakenemaan tulvien alta ja ruuantuotanto kärsii. Maiden on pakko ottaa lainaa selvitäkseen. Se on kaksinkertainen kuolemantuomio Afrikalle", Awudi sanoi.
Tästä voimme päätellä, että joitakin vuosia sitten Afrikassa oli aika, jolloin:
- ruokaturva oli täysin kunnossa
- vettä riitti kaikkialla
- pakolaisia ei ollut
- tulvia ei esiintynyt
- maat eivät ottaneet lainaa
Jotenkin tätä onnellista vaihetta Afrikan historiassa eivät sitten ainakaan länsimaiset tiedotusvälineet osanneet tuoda esille.
PS. 3.12.12: Näistä ilmastotilaisuuksiin kuljetetuista kehitysmaiden ihmisistä tulee kyllä valitettavasti väistämättä mieleen vanhan Neuvostoliiton tilaisuuksissa esiintyneet "työläiset" ja "ammattiyhdistyksen edustajat" ...
PS2. 3.12.12: Pistinpä sitten "puumerkkini" (vai "pukinsorkkani"?) eli kommenttini KEPAn tähänkin artikkeliin (http://www.kepa.fi/uutiset/9558). Ilmestynee huomenna.
-
Vähän aikaa sitten kuulimme kohu-uutisen, että valtamerien jääpeitteestä suli pois USA:n suuruinen ala.
Se oli jytkyvalhe, sillä vaje (2-3 milj neliökm) oli vain 1/4 USA:n pinta-alasta. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan).
Ja eikö vielä dramaattisempaa ole, että meri jäätyy umpeen. Viimeisimmän parin viikon aikana on saman verran taas jäätynyt. (http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg)
Kohta varmaan on kissankokoiset otsikot lehdissä: "meret jäätyvät umpeen: USA:n kokoinen ala jäätyi kahdessa viikossa!!!"
... oikeastihan vain ilmaston lämpenemistä osoittavat uutiset ovat "julkaistaviksi sopivia", jostain syystä. Olipa niissä perää tai ei.
.
.
.
.
.
.
.
-
Tämän uutisen mukaan ...
India fights off cuts on agricultural emissions (http://articles.timesofindia.indiatimes.com/2012-12-03/developmental-issues/35570006_1_agricultural-emissions-carbon-dioxide-emissions-rich-countries)
... Intia ainakin osaa laittaa asiat tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen, ja taistelee sen puolesta, että maatalouden aiheuttamia päästöjä ei otettaisi nyt mukaan päästövähennysten piiriin, Dohan kokouksessa.
Tällaisesta asiasta ei Kepa kerro. Kepan maailmassa (ts. maailmankuvassa) kehitysmaissa ollaan riemusta kiljuen mukana kasvihuonekaasujen vähentämispyrkimyksissä.
-
Tässä jutussaan
A Hotter World Is a Hungry World (http://www.ipsnews.net/2012/12/a-hotter-world-is-a-hungry-world/)
(so. kuumempi maailma on nälkäinen maailma)
… Stephen Leahy varoittelee ilmastonmuutoksen riskeistä, mutta muutaman loppukappaleen hän käyttää traditionaalisen ja/tai luomuviljelyn puffaamiseen, vaikkei se ihan selvästi näykään. Traditionaalisilla siemenillä kuulemma jatkossa pärjätään, ja modernit keinot ovat kuulemma toimivia vain tietyissä olosuhteissa, eivätkä tietysti enää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomissa ääriolosuhteissa. Eli vaikka nyt näyttäisi siltä, että hybridit ja gm-lajikkeet jyräisivätkin, niin odottakaapa vain.
Tekstissä mainittu ja asiassa haastateltu Teresa Anderson hyvin tunnettu muuntogeenisen vaihtoehdon vastustaja (http://www.jesus-is-savior.com/End%20of%20the%20World/Genetics%20Nightmare/gm_food.htm) (siis aktivisti ei asiantuntija, mikä tosin tekstistäkin selviää) ja sekä Gaia Foundation (http://www.gaiafoundation.org/vision-mission-values) että African Biodiversity Network (http://www.africanbiodiversity.org/) ovat selvästi luomujärjestöjä.
(Eli taas oikeastaan esimerkki siitä, miten luomu se tunkee joka paikkaan ...)
-
Tässä eteläafrikkalaisen prof. Kelvin Klemmin artikkelissa ...
Commonsense wisdom from African farmers (http://www.eco-imperialism.com/commonsense-wisdom-from-african-farmers/)
(eli talonpoikaisjärjen viisautta afrikkalaisilta viljelijöiltä)
... taitaa nyt olla pähkinänkuoressa se, mitä olen osin itsekin yrittänyt sanoa. Luulenpa, että otan yhteyttä Klemmiin, ja keskustelen artikkelin kääntämisestä suomeksi (jne).
-
Eli tuohon Klemmiin viitaten ja muutenkin:
onko nk. puhtaan kehityksen mekanismi järjestely, jossa länsimaiden vihreille on suotu mahdollisuus toteuttaa utopiansa - Afrikassa. Tai yleensä heikoissa kehitysmaissa, Kiina ja Intia kun eivät moiseen ole vuosiin suostuneet.
Maanviljelystä koskien, mutta myös muussa, esim. energiahuollossa. Vihreät, epäkäytännölliset ratkaisut puolipakotetaan käyttöön: annetaan tukea aurinko- tai tuulivoimalalle, hiili- tai edes maakaasuvoimala ... ei puhettakaan!
Kieltämättä edes sitä, etteikö tässä yhteydessä olisi tehty ja tehtäisi hyödyllisiä keksintöjäkin. Mutta miksi kokeilukenttänä on Afrikka, miksei se ole Eurooppa, eikö täällä olisi paremmin siihen varaa?
No, tavallaan hiukan tehdäänkin. Saksa on "hullun lailla" rakentanut tuulivoimaa. Ja nyt siis myös toteuttamassa sen osan vihreästä unelmasta, että luopuu ydinvoimasta. Mutta näiden ratkaisujen tueksi rakentaa käytännöllinen saksalainen - riittävästi hiilivoimaa. Itselleen, siis. Mutta muistaako saman näissä puhtaan kehityksen mekanismin hankkeissa?
-
Maatalousmaan hiilipäästöjen merkitystä luulin isommaksikin kuin mitä MT taannoin kirjoitti. Sen mukaan ne ovat vain 5% Suomen liikenteen päästöistä. Tässähän ensi näkemältä on jotain lähes dramaattista: http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm . Mutta siis onkin aika pientä, paitsi turvemaan päästöt. Niihinhän ollaankin nyt puuttumassa erinäisten kieltojen muodossa...
Yhä pitempään viipyy tutkimuslaitoksilla kuukautiset tiedot lämpömittauksista... ja http://junksciencearchive.com/MSU_Temps/Warming_Look.html taitaa olla "sammutettu" kokonaan. Onkohan jossain vastaavaa sivustoa, jossa olisi koottuna eri mittausmenetelmien tiedot.
-
Tästä Bjørn Lomborgin artikkelista (http://www.project-syndicate.org/commentary/climate-change-and-free-trade-in-doha-by-bj-rn-lomborg) haluan ennen kaikkea kääntää tämän kohdan:
[...] World Bank President Jim Yong Kim claimed, “We will never end poverty if we don't tackle climate change.”
Really? Climate policies so far have proven to be extremely costly ways of helping very little – and very far in the future."
Eli suomentamanani:
"[...] Maailmanpankin presidentti Jim Yong Kim väitti: "Me emme tule koskaan lopettamaan köyhyyttä, ellemme saa ilmastonmuutosta hallintaan."
Todellako? Ilmastotoimenpiteet tähän asti ovat osoittautuneet äärimmäisen kaliiksi tavaksi auttaa hyvin vähän - ja hyvin kaukana tulevaisuudessa."
-
Taas tuli telkusta ohjelmaa, jossa oltiin huolissa siitä, riittääkö jääkarhulle jäätä (hylkeiden saalistuskentäksi). Joojoo: kyllä pohjoiset jäätiköt pienenevät, tosin ilmeisesti ei ihmisen toiminnan johdosta.
Eikö pitäisi huolestua Eteläisen napa-alueen pingviineistäkin? Jäätiköt siellä suunnalla kasvavat huolestuttavasti. (http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seaice.anomaly.antarctic.png)
... pinviinien pitäis päästä uimaan ja kalastamaan ja muillekin "tarpeilleen" isoon vesivessaansa (http://www.itameriportaali.fi/stc/showImage.jsp?image=http://www.itameriportaali.fi/dokumenttijarjestelma/kuvagalleria/44/fi_FI/812/_files/12076504320056099/default/812.jpg) ?
... Vai ovatkohan muumit ja pingviinit sukua keskenään, jos eivät tee ns luonnollisia tarpeitaan. ks vaikka täältä. (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&cad=rja&sqi=2&ved=0CDkQtwIwAA&url=http%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3D6VLQrxqwZ3s&ei=8GHlUNnaO8fi4QTi-4GwDg&usg=AFQjCNEjFtI1xmjni_-RHsLrCjj1Bd9EOA&sig2=1JMaRWIMBYn6kVNpQ-QYow&bvm=bv.1355534169,d.bGE)
-
Eivätkä biopolttoaineet muuten ole ainoa tapa, miten ilmastonmuutoksen vastustamispyrkimys voi tuhota luontoa. Tässä kirjoituksessaan …
We Had To Pave The Environment In Order To Save It (http://wattsupwiththat.com/2013/01/05/we-had-to-pave-the-environment-in-order-to-save-it/)
("Meidän täytyy päällystää ympäristö/luonto sen pelastamiseksi")
… Willis Eschenbach kertoo, miten Kaliforniassa hyvää viljelymaata uhrataan aurinkovoimalaa varten.
Eikä kyse ole välttämättä pienistä maa-aloista. Arvioin eli laskin joskus, että Olkiluodon uuden 1600 MW:n voimalan energian kerääminen aurinkopaneeleilla vaatisi niitä koko Eurajoen pinta-alalle, ja vähän olisi tarvittu vielä lisää Luvialta ja Nakkilastakin.
-
Taitaa olla totta, että luomukauralla olisi nyt Euroopassa kysyntää. Mutta mistä se johtuu. Tämän artikkelin …
Energiewende führt zur Müslikrise (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/energiewende_fuehrt_zur_mueslikrise/)
… mukaan siitä, että nyt Saksan peltoja käytetään yhä lisääntyvässä määrin biopolttoaineiden tuotantoon. Kaura, erityisesti viherkuluttajien suosiossa olevan müslin raaka-aine, on Saksan markkinoilla lopussa.
-
Edelleen jaksaa ihmetyttää sivuston kommentit ilmastonmuutokseen. Pitäiskö tässä käydä ihan yksityiskohtaisesti läpi asiat, mitkä teitä arveluttaa? Yks pointti kerrallaan on vissin järkevintä, ja joustavalla aikataululla, kun on tässä muitakin asioita menellään, mutta olen kyllä kiinnostunut ymmärtämään mistä tässä lopulta kiikastaa...
-
Näin voidaan tehdä, ja Villen ehdotuksen mukaan ajan kanssa, mutta ihan nopeana vastauksena viiittaisin kuitenkin tähän puheenvuorooni (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg2787#msg2787)tässä samassa "triidissä".
-
Entä tämä tieto:
The Shocking Carbon Footprint of Compost (http://appliedmythology.blogspot.co.il/2013/01/the-shocking-carbon-footprint-of-compost.html)
… että kompostoinnilla olisi "järkyttävä hiilijalanjälki"?
Parempana vaihtoehtona esitetään mädätystä (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4d%C3%A4tys).
Kompostointi, kuten tunnettua, on ollut luomuviljelyn eräänlainen "tavaramerkki". Tosin tämä mädätyskään ei ole siinä ilmeisesti kiellettyä.
-
Helsingin Sanomat on tabloidiuudistuksensa jälkeen säilyttänyt ikimuistoisen perinteensä, että sillä on oikeus lyhentää mielipidekirjoitusta (joka on ymmärrettävää) ja samalla runnella kirjoituksen varsinainen sanoma, kärki (joka ei ole).
Kun lähetin nimittäin alla olevan vastineen Hesariin Liisa Rohwederin kirjoitukseen, tarkoitukseni oli kertoa, että
a) hänen käyttämänsä ajatusmalli ekologisesta jalanjärjestä (ja siihen liittyvästä ”kolmesta maapallosta”) ei toimi, ei mittaa luonnon kulutusta
b) ilmastomuutoksen takia on ryhdytty toimenpiteisiin, jotka syövät luontoa, ja sen monimuotoisuutta
c) ilmastoasialla ei (joka tapauksessa) sellainen kiire, että tällaisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä
Juttu ilmestyi HS:ssä tänään. Nyt kuitenkin lyhentämällä ja ennenkaikkaa otsikolla minusta on tehty henkilö, joka on huolissaan – ilmastosta!
Voi olla, että juttuani muokannutta toimittajaa ei voi – tässä mielipideilmastossa - kovin ankarasti syyttää: hänellä oli varmaan kerta kaikkiaan mahdotonta kuvitella, että jokin luonnonsuojelujärjestö ei nykypäivänä olisi huolissaan juuri ilmastosta.
Mutta tässä nämä jutut allekkain – ihan maineeni puhdistamiseksi!
Olisiko auttanut, jos olisin selvemmin tuonut esiin epäilykseni koko ilmastonmuutosteoriaa kohtaan, esim. kirjoittamalla ” Hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa ehkä pitkällä tähtäimellä ilmastoon […]”? Tuskin, kyllä se ”ehkä” olisi siitä ”lyhennetty” pois.
____________________________
Tällaisena sen lähetin.
____________________________
Liisa Rohweder väitti (”Ahneus ja itsekkyys eivät ole uusia ilmiöitä”, HS 11.1.12), että ”me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon vuosittaiseen kantokykyyn verrattuna” ja että tämä johtaisi luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Se ei pidä paikkaansa, koska kyseinen laskelma perustuu täysin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamaan ns. hiilijalanjälkeen. Ilman sitä suomalaiset eivät kuluta uusiutuvia luonnonvaroja mitenkään erityisen paljon eivätkä siten, että luonnon monimuotoisuus siitä vaarantuisi. Paradoksaalisesti ilmakehän (suomalaistenkin ansiosta) lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus jopa suosii luonnon monimuotoisuutta.
Sen sijaan eräät yritykset estää hiilidioksidipitoisuuden kasvua uhkaavat luonnon monimuotoissutta välittömästi. Biopolttoaineiden takia tuhotaan sademetsää sekä suoraan että epäsuorasti. Useimmat luonnonsuojelujärjestöt (myös WWF) katsovat silmänsä kipeiksi siihen, että typpilannoite valmistetaan nyt fossiilisista polttoaineista, ja siksi suosivat luomuviljelyä, joka vaatii noin kaksinkertaisen viljelypinta-alan tavanomaiseen nähden.
Hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä ilmastoon, mutta nyt eräänlaisessa paniikissa käyttöönotetut keinot asian estämiseksi vain pahentavat sitäkin asiaa, muiden luontoarvojen lisäksi. Eikä tässä ole edes kyse ahneudesta tai itsekkyydestä, vaan lyhytnäköisyydestä – joka on jopa seurausta moraalisesta halusta tehdä äkkiä jotakin.
____________________________
Tällaisena se sitten ilmestyi. Lihavointi minun.
____________________________
Mielipide
keskiviikkona 16.1.2013
Paniikkireaktiot eivät auta suojelemaan ilmastoa
Heikki Jokipii
Liisa Rohweder väitti (HS Mielipide 11. 1.), että "me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon vuosittaiseen kantokykyyn verrattuna" ja että tämä johtaisi luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
Kyseinen laskelma perustuu täysin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamaan niin sanottuun hiilijalanjälkeen. Ilman sitä suomalaiset eivät kuluta uusiutuvia luonnonvaroja erityisen paljon, eivätkä siten, että luonnon monimuotoisuus vaarantuisi.
Paradoksaalisesti ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus jopa suosii luonnon monimuotoisuutta.
Yritykset estää hiilidioksidipitoisuuden kasvua uhkaavat luonnon monimuotoisuutta välittömästi. Biopolttoaineiden takia tuhotaan sademetsää sekä suoraan että epäsuorasti. Useimmat luonnonsuojelujärjestöt – myös WWF – katsovat, että typpilannoite valmistetaan nyt fossiilisista polttoaineista. Siksi ne suosivat luomuviljelyä, joka vaatii noin kaksinkertaisen viljelypinta-alan tavanomaiseen nähden.
Hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa pitkällä aikavälillä ilmastoon, mutta nyt eräänlaisessa paniikissa käyttöönotetut keinot hiilidioksidipitoisuuden kasvun estämiseksi vain pahentavat tilannetta.
Eikä tässä ole edes kyse ahneudesta tai itsekkyydestä, vaan lyhytnäköisyydestä, joka on jopa seurausta moraalisesta halusta tehdä äkkiä jotakin.
Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys
Tuottava maa – turvattu luonto
-
Tuon Hesarin juttusi yksi tärkeä anti oli kuitenkin yhdistyksemme esiintuonti. Ja valveutunut lukija ehkä yllättyi, että TMTL onkin muuttamassa linjaansa... ja löytää täältä yllä olevan oikaisun asiaan.
Tuohon kompostiasiaan olen kiinnittänyt huomiota aiemminkin. Siinä päästetään hiiltä taivaalle surutta.
Kompostoinnissa ihmetyttää, miksi lanta tai muu eloperäinen aines pitäisi kompostoida, kun:
-kustannuksia tulee
-ravinteita ja hiilidioksidia menetetään. Koetulosten mukaan typestä menetetään 20-70 % (mitä paremmin, kuumemmin ja kauemmin palaa, sitä enemmän)
-tautien kiertokin toimii tosiasiassa käytännössä suorimman tien kautta: lehmästä viereiseen lehmään. Taudit pitää torjua navetassa.
-rikkakasvien siemeniä ei lannassa ole niillä tiloilla, joilla torjunnasta huolehditaan. Tilat joilla ei huolehdita: rikkasiemenongelma on pellossa eikä lannassa
huom: valmiin kompostin ravinnepitoisuudet ovat usein lähellä lähtöaineiden pitoisuuksia. Ks Jukka Rajan näkemys asiasta TÄÄLTÄ (http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/kasvutek.htm#KARJANLANTA)
Massaa on havaintojen mukaan kompostoinnin jälkeen jäljellä puolet tai vähemmän. Eli karkeasti ottaen kaikkea menetettiin puolet (ainakin hiilidioksidia ja typpeä… hieman pienempi osuus muista ravinteista). Plussapuolelle luomuviljelijä voi laskea luomun extratuen, joka on noin (vaikkapa 100 ha luomutilalla) 100 ha*200€/ha=20000€, eli uuden henkilöauton verran vuodessa. Se on hyvä korvaus taivaalle päästetystä hiilestä ja järviin ja taivaalle päästetyistä ravinteista. Ja siitä, että viljelijä tuottaa vain vähän elintarvikkeita.
Veronmaksaja maksaa tämän hulluuden. (http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa)
Hiiliasiaan liittyviä havaintoja metsästä on TÄÄLLÄ (http://mattipekkarinen.net/repussa/metsa/mets4.htm)
-
Kompostoinnin kohdalla luomuliturgia sanoo jotenkin, että "raakaa lantaa" ei luomumaataloudessa käytetä. Mutta miten sitten luomumetsämarjat (mikä jo sinänsä tuntuu kaukaa haetulta) "lannoitetaankaan"... hoitaako Ilmari Schepel tai joku muu luotettu, valantehnyt uskova luomusertifioitujen marjastusalueiden jäniksen ja hirven kakkojen kompostoinnin...
-
Tästä onkin hyvä lähteä liikkeelle, Heikki kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa pitkällä aikavälillä ilmastoon.
Kertoisitko siis tarkemmin mitä tarkoitat pitkällä aikavälillä?
-
Tästä tulevilla muutoksilla pelottelusta - kun meillä on ongelma tässä ja nyt käsillä, ja korjattavissa, muutoin kuin ilmastoon vaikuttavilla toimenpiteillä - on täällä jo ollut puhetta ...
Lämpöaallot kutistavat satoja – kehitys ei pysy perässä (http://www.kepa.fi/uutiset/9671)
... ja lähetin asiasta ko. keskusteluun kommentin.
-
Tästä onkin hyvä lähteä liikkeelle, Heikki kirjoitti:
Hiilidioksidipitoisuus vaikuttaa pitkällä aikavälillä ilmastoon.
Kertoisitko siis tarkemmin mitä tarkoitat pitkällä aikavälillä?
Hilidioksidi on kasvihuonekaasu, ja jos se lisääntyy ilmakehässä, se nostaa lämpötilaa. Sen vaikutus on kuitenkin "logaritminen", eli alkuun se vaikuttaa paljon, ja vaikutus koko ajan pienenee.
Koska lukemanii pohjalta epäilen vahvasti asialle esitettyä vahventumismekanismia vesihöyryn kautta, ainoa, minkä voin varmasti sanoa (tai myöntää ... ;)), on se, että lämpeneminen CO2:n takia tapahtuu hitaasti, pitkällä tähtäimellä. Hiilidioksidipitoisuus (Mauna Loa (http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/) ym. mittausasemat) kun lisääntyy vain tasaisella vauhdilla, korkeintaan hyvin vähän kiihtyen.
Mutta sen lisäksi voin kyllä viitata ihan IPCC:n skenaariohinkin, jotka - vaikka rakentuvat tälle vesihöyryn positiiviselle palautteelle - silti antavat meille huomattavasti aikaa, ja ennustavat lämpötilan rauhallista, tasaista kasvua. Niissäkään ei n. 20-30 vuoteen esitetä tapahtuvaksi (vielä) mitään dramaattista.
-
Hiilidioksidin on todistettu laboratorio-oloissa nostavan lämpötilaa, estämällä ulossäteilyä. Tutkimuksissa on mahdollisesti käytetty luonnottoman suuria co2-pitoisuuksia?
Jokin aika sitten TV:ssä tulleessa ilmastoaiheisessa ohjelmassa näytettiin rekonstruktioita menneiden aikojen CO2- ja lämpökäyristä kymmenientuhansien, ehkä sadantuhannen vuoden ajalta (joissa tietysti on epätarkkuuksia). Käyristä näkyi selvä riippuvuus. Yllättäen (ainakin minulle) nähtiin, että CO2- käyrä kääntyi aina nousuun 800 vuotta myöhemmin kuin lämpökäyrä. Asiaa selittänyt tutkija tulkitsi havainnon siten, että Auringon tulosäteilyn vaihtelu aiheutti lämpökäyrän syklisyyden (olikohan jotain 20 000 v sykli). Ja CO2 nousu alkoi näkyä vasta, kun valtamerien vesimassa oli ennättänyt reagoida (n 800 v kuluttua). Lämpimämpi vesi kun ei pysty sitomaan itseensä enää kaasuja niin paljoa kuin kylmä vesi.
Pitää nyt vaan elellä terveellisesti, liikkua, syödä terveellisesti ja juoda paljon... niin nähdään, mikä teoria kestää ajan hammasta...
En taida netistä löytää "alkuperäistä" ohjelmaa, mutta:
Auringon merkityksestä kertoo ainakin TÄMÄ (http://www.youtube.com/watch?v=-qsmOpWYPCE)
Merestä ja CO2-vapautumisesta ainakin TÄSSÄ (http://www.youtube.com/watch?v=S8r46j2WrNk) ... tämän mukaan jääkaudet (nekin Auringon asennon ja radan muodon rytmittämiä) määräsivät lämpötilan suuren syklin.
-
Tilanne on siis minusta ollut koko ajan sellainen, millaiseksi Eija-Riitta Korhola sen kuvaa:
Ilmastoagnostikon tunnustus (http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2013/01/17/ilmastoagnostikon-tunnustus/)
... mutta nyt tullut viimeaikaisen kehityksen valossa (lämpötilan nousun pysähtyminen, ml. tämä Met Officen uusi ilmoitus) yhä ilmeisemmäksi.
Olen tuolla edelllä myös jo sanonutkin samaa, mitä Korhola (vastauksessaan), että "hiilidioksidiin tuijottaminen on kannibalisoinut muita ympäristöongelmia".
-
Vihreä Lanka osoittaa asian tragikoomisuuden. Se kertoo kahdesta ihmiselle ehdottoman hyvästä muutospyrkimyksestä - ja yhdistää sitten uskollisesti asian ilmastonmuutokseen.
Se kertoi noesta:
Ilmastonmuutoksen kakkossija meni uusiksi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-kakkossija-meni-uusiksi) *)
Hän muistutti, että sen lisäksi, että musta hiili lämmittää ilmastoa, se aiheuttaa vuosittain yli miljoonan ihmisen kuoleman hengityselinten sairauksiin. Luvun arvioidaan nousevan 3,6 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Ja leikkauksetkin tässä voitaisiin aikaansaada nopeasti.
Sitten eilen se kertoi:
Rikkidirektiivin kielteinen seuraus: kiihdyttää ilmastonmuutosta (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rikkidirektiivin-kielteinen-seuraus-kiihdytt%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta)
Myös hän muistuttaa kuitenkin rikkidirektiivin terveyshyödyistä. Sen on arvioitu muun muassa säästävän kymmeniätuhansia ihmishenkiä joka vuosi.
________
*) joka muuten loogiisesti tarkoittaa, jos totta, että ilmastomallit ovat olleet virheellisiä - ainakin tältä osin, tämän verran, jonkun verran ...
-
Edelleen kohtuttu "USA:n kokoinen" extrajääkenttä pysyy (ja paksunee hurjaa vauhtia?): http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg
Uutiskynnystä se vaan ei vieläkään näytä ylittävän.
vrt: http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg3415#msg3415
-
Olin ehkä vaikeaselkoinen hieman ylempänä olleessa viestissä hiilidioksidin ja lämpötilan keskinäisestä riippuvuudesta.
Siis: teoria oli se, että riippuvuutta on, mutta niin päin, että (ilmaston lämmetessä vaikkapa jääkaudesta palautuessa) merien lämpeneminen nostaa CO2-määrää ilmassa. Viive on 800 vuotta, joten saatamme nyt olla vaiheessa, jossa viileneminen jo hiljakseen alkaa, mutta CO2- pitoisuus jatkaa vielä nousuaan sen 800 v. Ans kattoo.
Mikähän on tilanne Maan radan elliptisyyden muutoksessa ja pyörimäakselin kallistuksessa. Ne molemmat vaikuttavat ainakin jääkauden (kesto kymmeniätuhansia vuosia) syntyyn... entä Auringosta lähtevän tulosäteilyn määrä, joka lienee selitys lyhyempien jaksojen (kymmeniä tai satoja vuosia?) lämpövaihteluihin... entä sen ennustettavuus?
-
Tähän asti sitä on tultu, kun tutkimus etenee. Me ihmiset olemme kyllä asiassa edelleen vikapäitä, mutta ilmaston lämmittämiseen syyllistyvät maan matosetkin (http://m.guardian.co.uk/environment/blog/2013/feb/05/how-worms-accelerating-climate-change) (Guardian, "Global Worming")
Ja matojen määrä on kasvussa! Ja luomulannoitteiden lisääntyvä käyttö merkitsee lisää ravintoa madoille! Niin siellä sanotaan.
-
Ja juuri kun kansa oli sopivasti saatu tietoiseksi lihan himon syntisyydestä, kunnolla syyllistettyä (vaikkei ehkä muuttamaan asiassa käyttäytymistään) niin sitten tuleekin tällaista tietoa:
Reuters: Kasvisdieetin päästöhyöty onkin luultua pienempi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/reuters-kasvisdieetin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6hy%C3%B6ty-onkin-luultua-pienempi)
Naudanliha tuottaa grammaa kohden keskimäärin 15 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kasvikset, mutta kun päästöt rinnastetaan energiasisältöön, ero on enää kolminkertainen.
Lähes 2 000 ranskalaisen ruokavalioon perustuneen tutkimuksen perusteella kalorikohtaiset päästöt ovat kasviksia pienemmät tärkkelyksessä, makeisissa, snackseissa, maitotuotteissa ja rasvoissa. Samalle tasolle kasvisten kanssa ylsivät porsaanliha, siipikarja ja kananmunat.
(Lihav. HJ)
-
Kepan kolumni "Ilmastonmuutos istahtaa viereen" (http://www.kepa.fi/uutiset/9736) (kirj. Hanne Hämäläinen) on lajissaan hyvin tyypillinen.
Mutta kuinka mahtaa olla?
Keskimääräinen lämpötila Nicaraguassa on ollut samoissa n. 60 vuoden ajan, n. puoli astetta korkeampi kun 1900-luvun alussa. Viimeisen 30 vuoden aikana sateisuus on vähentynyt tasolle - jolla se oli välillä 1930-1960. Tieto löytyy täältä (http://sdwebx.worldbank.org/climateportal/index.cfm?page=country_historical_climate&ThisRegion=Latin%20America&ThisCCode=NIC), vaikka vähän vaikeasti.)
Olikohan Doña Leticia sitä mieltä, että ennen oli kaikki paremmin? Oltiin köyhiä, mutta onnellisia - mutta sitten tuli tuo ilmastonmuutos!
Ja paljonko Doña Leticiaa auttaa, ellei enää jatka täällä Suomessa tapaansa "kökkiä lämpimässä suihkussa luvattoman pitkiä aikoja"?
-
Aika hurja oli tämä kohta HS:n kuukausiliitteen Tarja Halosen haastattelussa (http://www.hs.fi/kuukausiliite/Tarja+Halonen+suosittelee+kirkkoa/a1362105321778) (haastattelijana Saska Saarikoski):
Parin minuutin jälkeen alan tunnistaa termistökaaoksessa jonkinlaisen toistuvan kuvion.
[SS:]Ymmärränkö oikein, että haluaisimme suojella planeettaa, mutta etelän maiden mielestä nyt on heidän vuoronsa tulla rikkaiksi ja tupruttaa ilmakehä täyteen saasteita, ja sen he tekevätkin, ellemme me maksa heille tarpeeksi paljon rahaa?
[TH:]"Sinne päin. Me yritämme sanoa heille, että on vain tämä yksi planeetta. He sanovat, että ok, mutta antakaa sitten meille enemmän rahaa. Ja me vastaamme, että ei meillä ole enää rahaa, älkää tappako lypsävää lehmää."
-
Tässä Rob Lyonsin artikkelissa ...
We need a bit more hunger to end poverty (http://www.spiked-online.com/site/article/13526/)
(vapaasti: "Meidän täytyisi olla nälkäisempiä pyrkimyksessämme lopettaa köyhyys")
... on suurin piirtein se idea, jota on täälläkin yritetty sanoa. Tässä ingressin vapaa käännös:
"Väitteet siitä, että ilmastonmuutos aiheuttaisi tulevaisuudessa massiivisen nälkäkatastrofin, voivat itse asiassa tehdä vaikeammaksi maailman ruokkimisen"
-
Ilmastonmuutosasia vaikuttaa ikävästi tälläkin tavalla, epäsuorasti, köyhiin kehitysmaihin:
Parlamentin päästökauppapäätös iskee Suomen kehitysapuun (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/parlamentin-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kauppap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-iskee-suomen-kehitysapuun)
Minusta on yleisesti älytöntä, että jotkut tietyt valtion tulot määritellään käytettäväksi johonkin tiettyyn tarkoitukseen.
Aikanaanhan Alkon voittovarat oli sidottu käytettäväksi mm. alkoholihaittojen torjumiseen. Silloin vitsailtiin, että päästäkseen alkoholistihoitolaan, juopon täytyi ryypätä reippaasti, jotta hoitokustannuksiin olisi valtiolla varaa (ja kun hän on hoidossa, valtion tulot ehtyvät, jolloin jne.)
Mutta en siis kritisoi sitä, ettei kehitysmaiden nälällä ja EU:n hiilidioksidipäästöillä ole edes asiallista yhteyttä, vaan tuomitsen kaiken "korvamerkityn" rahan valtion rahankäytössä.
-
Tässä Liberon/maailma.netin jutussa toimittaja ei pääse oikean syyn jäljille, vaikka haastateltu viljelijä suorastaan tyrkyttää sitä.
Aurinko kypsyttää tomaatit (http://maailma.net/artikkelit/aurinko_kypsyttaa_tomaatit)
Saharan eroosion levittäytymisestä ja kuumemmasta auringosta aiheutuva kuivuus aiheuttavat myös muita ongelmia alueella. "Maa tuottaa vähemmän ruokaa kuin se tuotti ennen. Se on loputon tie. Koska sato on nykyään pienempi, täytyy viljellä tiheämmin, mutta koska viljellään tiheämmin, maaperä ei ehdi toipua ja köyhtyy entisestään. Esimerkiksi pavuista saatava sato on puolittunut muutamassa vuodessa."
Oireethan viittaavat selvästi ravinnekatoon maaperässä. Ja sen viljelilijä käytännöllisesti katsoen sanoo, itse.
Siis sen sijaan, että (kuten jutun "alalaatikossa" tehdään) syytettäisiin asiasta (kulman kautta) lannoitteita, niitä pitäisi nyt äkkiä lisätä tuon viljelijän pelloille!
Ravinnekato on alkusysäys eroosiollekin, seuraavaksi tuleekin sitten yritys ottaa maasta viimeisetkin irti, kuvattuun tapaan.
Katsoin ohimennen saatavissa olevia tilastoja (netistä) Guineassa esim. riisin osalta. Sadot ovat pysyneet ainakin 14 vuotta samalla tasolla, mitään "ilmastonmuutoksen" vaikutuksia ei näy.
Mutta luulen, kun ko. haastateltu puhui ilmaston muutoksista, hän varmasti tiesi, että tällaista puhetta halutaan länsimaissa kuulla.
PS 23.4.13: Samanlaista juttua ovat muuten viittaukset Saharaan. Ensinnäkään Sahara ei ulotu Guineaan asti, ja toiseksi se ei ole leviämässä etelään, vaan itseasiassa juuri päinvastoin. Mutta niin tottuneita olemme tuohon teoriaan, miten aavikot vain laajenevat, niin täydestä menee, monelle, tuo tuossakin.
Haastateltu muuten on ns. ilmastoskeptikko: hänhän kannattaa teoriaa, että auringossa on ilmastomuutoksen syy. Sehän paistaa kuulemma kuumemmin kuin ennen, hänen nuoruudessaan ... ;)
-
"Viljellä tiheämmin". siis välivuosia eli lepovuosia jää vähemmän? Jolloin maa toipuisi... mutta eivät ravinnepuutokset korjaannu paljoakaan vaikka miten odoteltaisiin. Maahiukkasten rapautuminen yhä pienemmiksi ja K:n ja P:n liukeneminen niistä... typen kohdalla eliöt jotka sitoisivat maahan typpeä... kaikki nuo toimivat liian hitaasti. Ja karjanlantaa on rajoitetusti. Ei ole kehitetty eläintä, joka kakkisi enemmän ravinteita kuin syö... ja lannan typen hyötysuhde on aika surkea. APULANTAA siis tarvitaan, aivan samoin kuin kaikkialla muuallakin.
ASIASTA TOISEEN: AIEMMIN ESITTÄMÄNI KYSYMYS ON VIELÄ AUKI:
Mikähän on tilanne Maan radan elliptisyyden muutoksessa ja pyörimäakselin kallistuksessa. Ne molemmat vaikuttavat ainakin jääkauden (kesto kymmeniätuhansia vuosia) syntyyn... entä Auringosta lähtevän tulosäteilyn määrä, joka lienee selitys lyhyempien jaksojen (kymmeniä tai satoja vuosia?) lämpövaihteluihin... entä sen ennustettavuus?
Sattuisiko joku tietämään?
-
Kyse on Milankovichin jaksoista ja ne on ilman muuta otettu huomioon tutkijoiden malleissa. Tässä Jouni Räisäsen erinomaisessa ilmastonmuutosluennossa on yhteenveto myös muista luonnollisista vaikutuksista, sekä siitä minkälainen vaikutus niillä on verrattuna ihmisen aiheuttamiin päästöihin:
Intro luonnollisiin vaikutuksiin (2min 44sek): http://www.youtube.com/watch?v=gpYoSgfeXXI&feature=youtu.be&t=2m44s
Ilmastoa muuttavat tekijät (21min 25sek kohdalla kommentti Auringon merkityksestä nykyiseen ilmastonmuutokseen): http://youtu.be/gpYoSgfeXXI?t=21m25s
Simulaatiot luonnollisilla vaikutuksilla ja ilman niitä (34min 45sek): http://youtu.be/gpYoSgfeXXI?t=34m45s
Koko luento on katsomisen arvoinen, ja videon kuvauksesta pääsee hyppäämään suoraan haluamaansa kohtaan. Luento on siis yhteenveto tämänhetkisestä tieteellisestä konsensuksesta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.
Mm. täällä tarkemmin Milankovichin jaksoista:
http://www.skepticalscience.com/Milankovitch.html
-
Tässä Jounin kirjoittama artikkeli tuon luennon pohjalta Skeptikko-lehteen:
http://www.skepsis.fi/lehti/2013/Skeptikko-2013-1_ilmastonmuutos_on_taalla.pdf
"Nykyisten arvioiden mukaan kasvihuoneilmiön voimistuminen lämmittää maapallon ilmastoa kuluvan vuosisadan aikana niin paljon, että se peittoaa kirkkaasti alleen ilmaston luonnollisen vaihtelun vaikutukset."
Tiedoksi: Juttuun tuli painopajalla typoja muutamien lukujen kohdalla, esim. (106-108 v.) tarkoittaa 10 potenssiin 6, jne.
-
Mutta juuri nyt näyttää siltä, että ilmastomallien kannattajat vetoavat innokkkaasti luonnolliseen vaihteluun, kun lämpötila ei ole 15 vuoteen kohonnut (ja UK:n Met Officen mukaan ei nouse seuraavaan 10 vuoteen). :)
Elämme nyt sillä tavalla etuoikeutettua aikaa, että aurinko näyttää nyt menevän sellaiseen vaiheeseen, millainen on viimeksi ollut nk. Daltonin minimin aikana 1800-luvun alussa.
Vaikka CO2-teorian ennusteet ovat epätarkkoja, ja aurinkoteorioitakin on useita, tämä luonnollinen koe asettaa ne nyt kuitenkin tässä n. 10 vuoden aikana vastakkain, ja päästään lähemmäs totuutta.
Asia on sikälikin onnellinen, jos ihan välitöntä lämpenemisen uhkaa ei tuon 10 vuoden aikana ole.
-
Tämän uutisen (http://www.achgut.com/dadgdx/index.php/dadgd/article/600_milliarden_euro_fuer_oekostrom_teure_massenhysterie_in_europa) mukaan (saksaksi) EU olisi käyttänyt 600 miljardia euroa nk. ekosähkön tuottamisen tukemiseen vuosina 2004-2012 eli yhdeksän vuoden aikana.
Kun meitä on niin paljon tässä EU:ssa, se ei ole ”pekkaa päälle” vielä kovin paljon, kun sen väestömäärällä jakaa (eli vähän toista sataa euroa vuodessa).
Mutta jos sitä vertaa tähän ”rahareikään” …
Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen? (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214)
… niin noin puolet sen vaatimasta rahasta olisi siis kustannettu tuolla summalla.
-
Nature Geoscience -lehdessä on nyt ilmestynyt artikkeli (http://www.thegwpf.org/heat-global-temperature-rises/), jonka mukaan on mahdollista, että ilmasto lämpenee hitaammin, mitä on tähän asti katsottu.
Ja artikkelissa kuulemma sanotaan, että poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi varautua tähänkin vaihtoehtoon.
Minusta se merkitsisi esim. kehitysmaiden tukemisen kohdalla sitä, että unohdettaisiin nk. ilmastorahoitus: ilmastonmuutoksen mahdolliset haitat tulisivat esiin paljon oletettua myöhemmin. Ja keskityttäisiin ihan tässä ja nyt oleviin ongelmiin, joita valitettavasti yhä vielä on mm. nälkä (vaikka tilanne onkin paranemaan päin).
-
Huomaan syyllistyneeni itse lievää törkeämpään numerotaidottomuuteen tässä 5.5.13 puheenvuorossaini:
Mutta jos sitä vertaa tähän ”rahareikään” …
Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen? (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214)
… niin noin puolet sen vaatimasta rahasta olisi siis kustannettu tuolla summalla.
Olen ajatellut varmasti, että vuosittainen yli 6 miljardia olisi tuo noin puolet tarvittavasta. Mutta kun siinä on kyse 9 vuodesta, niin asiaan käytetty summa vuodessa on yli 60 miljardia, joka summa vuosittain varmasti riittäisi skenaariollamme koko maailman nälän poistamiseen
-
Tässä artikkelissa on taas se sama kysymys, jota eri versioina on täällä aiemminkin esitetty:
autetaanko Malawia (tai ketään muutakaan) vesipulassa (http://wattsupwiththat.com/2013/06/07/is-fighting-global-warming-the-solution-to-water-shortages-in-malawi-or-elsewhere/) taistelemalla [täällä, USA:ssä, Suomessa jne.] ilmastomuutosta vastaan?
-
Mutta juuri se ajattelutapa on vahvasti hengissä, kuten tästä Kepan uutisesta (http://www.kepa.fi/uutiset/10056) näkyy.
Maailmanpankki siinä meille käytännössä kertoo, että maailman köyhien auttämisessa tärkein keino on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, täällä, kotimaassa.
Ja taas siellä, kehitysmaissa, vaikkapa maataloudessa tärkeintä on, että viljelytavat ovat "ilmastofiksuja". Joku sellainen asia kuin tuottavuus ei raportissa ansainnut edes mainintaa.
Ja sanoman läpimenemiseksi maalaillaan kauhukuvia jo seuraavalle vuosikymmelle. Eikä vahingossakaan viitata siihen, miten lämpötilakehitys nyt on pysähdyksissä.
-
Eikä ko. uutisessa viitata mitenkään siihen, että tietyillä agronomian keinoilla saataisiin sadot moninkertaistumaan - jos se on silmämääränä, eikä vain yksioikoinen CO2-päästöjen vähentäminen.
Lähetin vastalauseeni Kepan palstalle. Se varmaan julkaistaan siellä, mutta samassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota siihen, miten he siellä eivät vastaa kritiikkiin.
(Tälle strategialle muuten täytyisi keksiä osuva nettinimi!)
-
Nyt Vihreä Lanka näyttää palanneen tähän tyyliinsä:
Luonto ei pysy ilmastonmuutoksen perässä (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/luonto-ei-pysy-ilmastonmuutoksen-per%C3%A4ss%C3%A4)
Siitä huolimatta, että noin 10-15 vuoteen niin sanoakseni ilmastonmuutos ei ole pysynyt (http://wattsupwiththat.com/2013/06/06/climate-modeling-epic-fail-spencer-the-day-of-reckoning-has-arrived/) ilmastonmuutoksen perässä ...
Mutta tämä on minusta täysin älytön väite, sekä itse väitteenä, että siinä, mitä evidenssiä sille olisi:
Tutkimuksen perusteella keskimäärin eläinlajeilla menee miljoona vuotta sopeutuakseen yhden asteen muutokseen.
Tämä tulos ei luultavasti ole niinkään lähtöisin selkärankaisista lajeista kuin selkärangattomista tiedemiehistä!
-
Tässäkin Kepan Oxfam-uutisessa (http://www.kepa.fi/blogi/13143) on sitten "pakollinen" tieto siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa satoja: sadot voivat sen vuoksi vähentyä 0,5 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä ja 2 prosenttia, kun päästään vuoteen 2050.
Kuvitelkaa! 0,5 prosenttia! 2 prosenttia!
Siinäpä hyvä syy välttää ilmastonmuutosta aiheuttavia, "fossiilisia" viljelytapoja. Vaikka ne sitten tuplaisivatkin sadot (= +100 prosenttia).
-
Connie Hedegaard: (http://www.telegraph.co.uk/earth/environment/climatechange/10313261/EU-policy-on-climate-change-is-right-even-if-science-was-wrong-says-commissioner.html)
"Let's say that science, some decades from now, said 'we were wrong, it was not about climate', would it not in any case have been good to do many of things you have to do in order to combat climate change?."
Eli: "Sanokaamme, että tiede - muutaman vuosikymmenen päästä tästä - sanoisi, että olimme väärässä, kyse ei ollut ilmastosta, eikö joka tapauksessa olisi ollut hyvä tehdä monia niistä asioista, joita tarvitaan ilmaston muutoksen vastustamisessa" (käännös HJ)
Sanoisin, että ei välttämättä olisi. Tai ainakaan kaikkia. Jo tällä sivustolla käydyssä keskustelussa on tuotu esiin asioita, jotka ehkä ovat hyviä "ilmastopolitiikalle", mutta jotka muissa suhteissa ovat hyvin huonoja. Jos vielä osoittautuu, että ilmastoasiassa on oltu aivan väärässä, tulee kaduttamaan kovasti.
Ihan alkaen siitä, miten nälkää näkeviä kehitysmaita on kehotettu ja jopa painostettu välttämään - tällä pohjalla - tehokkaita, mutta kasvihuonepäästöjä aiheuttavia keinolannoitteita.
-
Vihreä Lanka varoo tässä uutisessaan ...
Jopa kolmannes lihan päästöistä leikattavissa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/jopa-kolmannes-lihan-päästöistä-leikattavissa)
... visusti kertomasta, että nautakarjan osalta FAO:n raportti totesi, sekä lihan että maidon osalta, kehitysmaiden tehottoman karjatalouden tässä suhteessa kehnoimmaksi, ja Euroopan tehokkaan karjanhoidon parhaaksi.
Luomua raportti ei erikseen tuonut esille, mutta sen sija tuolla asteikolla on helposti pääteltävissä.
-
Tämänkin artikkelin pohjalla on pelättävissä, että Kepalle ilmastonmuutosasia tulee yhä keskeisemmäksi, ja jopa sivuuttaa varsinaiset kehitysyhteistyöasiat:
IPCC: Politiikalla voidaan vielä vaikuttaa ilmastonmuutoksen seuraamuksiin (http://www.kepa.fi/uutiset/10193)
Tietysti juuri nyt julkaistiin se IPCC:n raportti, joten siitä oli jotenkin kerrottava.
***
Tuo Kepan artikkeli edes yrittää esittää rauhallisesti eri skenaariot, mutta lehdistö on nyt ikävästi palannut vuosien takaiseen tyyliinsä esitellä (erityisesti otsikoissaan) juuri ääriarvoja: Suomen lämpötila nousee "jopa" 8 astetta, merenpintakin Helsingissä "jopa" 40 senttiä jne. Myös asian "varmuutta" ("95%"!) korostetaan sumeilematta, vaikka viimeisen n. 17 vuoden lämpötilan nousun pysähtymien - jota ei malleilla kukaan ennustanut (http://www.drroyspencer.com/2013/06/still-epic-fail-73-climate-models-vs-measurements-running-5-year-means/) - antaisi täyden syyn nyt olla epävarmempi ja nöyrempi asiassa kuin ennen.
PS. 2.10.13: Ja niinhän vähän onkin eli kuten tässä (otsikossa ja jutussa) asia ilmaistaan:
IPCC Is Very Confident That They Are Not Sure (http://www.thegwpf.org/art-horn-ipcc-confident/)
eli suomentaen näin: IPCC:llä on vankkumaton usko siihen, että he eivät ole [ihan] varmoja.
Mm. nk. "paras arvio" ilmaston tulevasta lämpenemisestä oli raportista - jätetty sen epävarmuuden takia kokonaan pois! Nyt on vain "todennäköistä", että tuleva lämpötilakehitys on välillä 1,5-4,5 astetta. Niin ... no, on aina kiva viitata itseensä (http://jokiheik.tripod.com/Liioittelu.html) (2007):
Ongelmana on se, että skenaarioiden alin arvo ei ole katastrofaalinen ja ylin arvo taas ehdottomasti on. Jos lääkäri päätyy taudinkulussa ennusteeseen ruumiinlämpötilan noususta 1-6 astetta, ennuste on yhtä hyödytön potilaalle kuin lääkärillekin: määrätäänkö muutama päivä sairaslomaa vai tehohoitoon?
-
Kuumenemis-ennusteita on helppo laukoa. Monen kymmenen vuoden päähän ulottuvia nimittäin. Laukoja ei itse enää saata olla kokemassa nolatuksi tulemista, tai ei ainakaan ymmärrä tilannetta silloin. Ja sopivasti kansaa ja päättäjiä pelottelemalla saa näkyvyyttä ja mainetta.
Talouselämän puolella on uutena ilmiönä saatu yritysfuturologit, analyytikot, seniorianalyytikot, ekonomistit. Ennustajaukkoja ja -eukkoja.
Ilmastoasioissa on vielä helpompi esiintyä asiantuntijana, koska tapahtumat ovat joka tapauksessa niin hitaita, että totuus (ja valhe siis) paljastuvat varmuudella vasta seuraavan sukupolven aikana, jos silloinkaan.
Oudointa vaan on, että kukaan ei näytä katsovan lämpömittariin, eikä juuri meren pinnankorkeuteen eikä oikein jään määräänkään. Eipä niissä kyllä kummoista ole nähtävissäkään.
Tietsikkasimulaatiot ja animaatiot ovat paljon jännempiä.
Matti
-
Turkulainen -lehti kysyy: Pelastaako luomu ympäristön?
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/257926-pelastaako-luomu-ympariston#.Uk0CqKjQBPs.twitter
Haastateltavina tutkija Merja Saarinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja Luomuliiton Elisa Niemi. Juttu muuten hymistelyä paitsi tämä kohta:
Ruoan kotimaisuus ei ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ole aina olennaista. Entä sitten tuotantotapa? Onko luomutuote ympäristöystävällisempi kuin tavanomaisesti tuotettu?
– Valitsemalla luomun kuluttaja viestii, että haluaa valita ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon. Luomua kehitetään jatkuvasti yhä ympäristötehokkaammaksi, Niemi vastaa.
Myös Saarinen myöntää luomun ympäristöedut tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Aivan yksiselitteisiä ne eivät kuitenkaan ole.
– Luomun ehdoton etu on se, että siinä ei käytetä torjunta-aineita eikä muita kemikaaleja, joista aiheutuu ekotoksisia vaikutuksia. Luomu pitää myös paremmin yllä maaperän kuntoa ja biodiversiteettiä.
Luomun heikkoutena taas on satotasojen alhaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että luomun ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus tuotekiloa kohden voi olla korkeampi kuin tavanomaisella tavalla viljeltyjen tuotteiden.
-
Tämä maailmalla jossain määrin kohua herättäneessä Matt Ridleyn artikkelissa ....
Why climate change is good for the world (http://www.spectator.co.uk/features/9057151/carry-on-warming/)
... esitellään tutkimuksia, joiden mukaan ilmaston lämpenemisestä olisi ihmiskunnalle (taloudellista) nettohyötyä aina 2 asteen nousuun asti eli vuosiksi muutettuna (ihan IPCC:n skenaarioiden mukaan) johonkin v. 2080 asti.
"Edunsaajana" mainitaan myös maatalous.
***
Kas, kas, nyt olen yllättynyt. Huomasin, että Kepa on julkaissut uutisen samasta asiasta, viitaten suoraan Lomborgin ym. kirjaan:
Kirja: Voiko ilmastonmuutoksen hinnoitella? (http://www.kepa.fi/uutiset/10279)
Ja sielläkin kerrotaan kakistelematta kirjan tieto, että tähän asti ilmastonmuutoksesta on ollut hyötyä!
-
Tuossa edellä olevassa näkemyksessä on muuten huomattava, ettei se ole nk. ilmastoskeptinen. Vaikka nyt ei ole "virallisesti" olemassa nk. parasta arvioita ilmaston lämpenemisestä, koska viimeinen IPCC:n raportti ei sellaista antanut, niin tuo arvio on AR5:n haarukan keskiväliltä.
Toiseksi: ilmastonmuutoksen estämisessä ei "ortodoksisenkaan" teorian mukaan tarvitse toimia etukäteen. Vaikka ilmassa oleva CO2 sinne jäisikin lillumaan, lisälämpeneminen edellyttää lisäpäästöjä.
Niinpä meillä on 70 vuotta aikaa rakentaa ydinvoimaa ym.
Ja sitä ennen ja siinä ohella aikaa ratkaista näitä kaikkia muita ongelmia, kuten vaikka maailman nälkä.
Jos ja kun myös ilmastoskepsisminkään näkemys ei ole täysin poisuljettu, meillä on tilanne, jossa on kaksi ongelmaa, nälkä ja lämpeneminen. Näistä nälkä on varmasti olemassa oleva, ja nyt. Toinen ongelma ehkä on, mutta joka tapauksessa ihmisiän myöhemmin. Minulla on kanta, mihin ongelmaan pitää keskittyä nyt.
-
Ja tuohon perään vielä uutinen tästä laskelmasta (http://www.thegwpf.org/social-benefit-co2-3-5-trillion-agricultural-productivity/), jonka mukaan maailman maatalous olisi 50 vuoden 1961-2011 aikana hyötynyt lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä yhteensä 3,5 biljoonan dollarin edestä.
Ja mukana arvio, että tulevina vuosikymmeninä hyödyt tästä saattavat olla vielä suuremmat.
***
Niinpä luulen, että yhdistyksen näkökulmasta asiassa voidaan ottaa "lomborgilainen" linja. Emme edelleenkään yhdistyksenä muodosta kantaa itse ilmastonmuutoksen teoriaan. Mutta silti uskallamme olla sitä mieltä, että ilmastokysymysten priorisointi nyt ei ole tarkoituksenmukaista (siten kuin mm. Kepa on nyt joitakin vuosia tehnyt).
-
Eli vielä selvemmin edellinen. Nyt ihmiskunnan prioriteettien pitäisi mennä näin:
1. Kaikkien ihmisten ruokkiminen, ja tämän toteuttaminen heti, nopeimmalla ja tehokkaimmalla tavalla
(ja sitten pitkähkö väli, ja vasta sitten)
x. Maatalouden tuottamien kasvihuonekaasujen vähentäminen
Vaikka ne olisivatkin merkittäviä.
-
Mutta näin tehdään:
Vaikka ….
Global climate investment flatlines (http://www.euractiv.com/development-policy/global-climate-investment-flatli-news-531212)
… niin silti:
The world invested almost a billion dollars a day in limiting global warming last year, but the total figure - $359 billion - was slightly down on last year, and barely half the $700 billion per year that the World Economic Forum has said is needed to tackle climate change.
Ja Vihreä Lankakin valittaa asiasta:
Ilmastonmuutoksen hillinnästä puuttuu valtavia summia (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastonmuutoksen-hillinn%C3%A4st%C3%A4-puuttuu-valtavia-summia)
Noita lukuja voi verrata tähän laskelmaamme:
Mitä maksaisi maailman nälän poistaminen? (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214)
Eli kymmenen (10) miljardia vuodessa.
No, meidän arviomme saattoi olla alakanttiin, otetaan toinen arvio:
The Cost to End World Hunger (http://borgenproject.org/the-cost-to-end-world-hunger/)
Eli kolmekymmentä (30) miljardia vuodessa.
Siinä ne luvut nyt ovat. Ongelmien välittömyydestä ja uhkien aikajänteestä olikin jo edellä.
-
Ugandalainen rouva osaa syytttää juuri oikeaa asiaa, saadakseen juttunsa ilmestymään täällä:
Kommentti: Ilmastonmuutos on pysäytettävä (http://maailma.net/artikkelit/kommentti_ilmastonmuutos_on_pysaytettava)
Vaikka tulenkin maaseudulta, sopeuduin hyvin kaupunkiasumiseen. Niihin aikoihin kaupunki oli vielä vehreä ja toivotti uudet tulokkaat lämpimästi tervetulleiksi. Sekä viljelysmaata että karjaa oli riittävästi uusillekin tulokkaille. Lähes jokaisessa kotitaloudessa oli oma kaivo.
Mutta sitten tuli ilmastonmuutos!
En kyllä voi olla nostamatta esiin tätä Ugandan väestötilastoa (http://www.populstat.info/Africa/ugandac.htm).
Betty Mwanjen syntyessä 1960 Ugandassa oli siis 6,6 miljoonaan asukasta (vähän enemmän kuin Suomessa samaan aikaan, 4,4 miljoonaa …). Vuonna 1980 - jolloin hän tuli tuohon "kaupunkiin", Ugandassa oli 12,6 miljoonaa asukasta. Bettyllä itsellään on siis 6 aikuista lasta.
Nyt on Ugandan väestö 37 miljoonaa. (http://www.newvision.co.ug/news/644270-uganda-population-at-record-37-million.html)
Mutta tällä ei varmaankaan ole vaikutusta vaikeutuviin olosuhteisiin ja niukkeneviin resursseihin, eihän? Kyllä sen syyn täytyy olla ilmastonmuutos.
-
MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio vaatii:
Ilmastonmuutoksen vaikutukset otettava huomioon jokapäiväisessä toiminnassa (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/131029_sopeutuminen.html)
Eikä muuten ole! Jos ja kun ilmastonmuutos vasta vuosikymmenien päästä muuttaa mitään Suomen maa- ja metsätalouden olosuhteissa, ja muuallakin (ja näin on ihan "virallisen" teorian mukaan), niin niiden asioiden päivittäinen miettiminen on lähinnä verrattavissa siihen, että työaikana miettii (ja hoitelee) koti- ja vapaa-ajan asioitaan.
Tai tässä tapauksessa ehkä parempi vertaus tässä olisi, että joku heti viranhoitonsa alussa ryhtyy voimallisesti miettimään ja suunnittelemaan eläkkeelle pääsyään.
Tuollainen - kaikissa noissa tapauksissa - vain häiritsee varsinaisten (ja kiireellisempien) virkatehtävien hoitoa.
Mutta tästä nyt on päätetty "lyödä mynttiä":
Ilmastonmuutos voi vaikeuttaa ruuan saantia Suomessakin (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/10/1825582/ilmastonmuutos-voi-vaikeuttaa-ruuan-saantia-suomessakin)
Tälle mainitulle työryhmälle se on tietysti - sille määrätty virkatehtävä …
Ja saahan asiasta "mynttiä lyötyä", jos käyttää aivan äärimmäisiä skenaarioita - niitä, joille IPCC itse antaa arvion "unlikely" tai "very unlikety":
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä jopa viisi astetta, Suomessa vielä enemmän.
(lihav. HJ)
Tässä toisessa MTV:n uutisessa ….
Ilmastonmuutokseen varaudutaan hiljalleen – mitä kaikkea voi olla luvassa? (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/ilmastonmuutokseen-varaudutaan-hiljalleen---mita-kaikkea-voi-olla-luvassa/2013/10/1825686)
… tehdään tästä järjettömyydestä hyve:
Varautuminen tähtää jopa kymmenien vuosien päähän, mutta työt pitäisi aloittaa heti. Elinkeinoelämää on kuitenkin vaikea saada mukaan. Elinkeinoelämän keskusliitossakaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijoita ei ole.
-Se ei mahdu kvartaalitalouteen, sanoo johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.
(Onneksi sentään elinkeinoelämä on säilyttänyt järkensä valon.)
Mutta siinä uutisessa sitten ammutaankin "kovilla" näiden uhkakuvien esittämisessä, väliotsikko:
Kahvi voi loppua kaupan hyllyltä
________________
Vai käytettäisiinkö me tätä prosessia siten, että vaatisimme, koska Suomessa kuitenkin muuttuneen ilmaston olosuhteissa on turvauduttava muuntogeenisiin lajikkeisiin - niin niiden käyttöön ja kehittelyyn on ryhdyttävä ajoissa tutustumaan. Eli heti, nyt! ;)
-
Kepa pitäytyy virallisessa pessimismissä (http://www.kepa.fi/uutiset/10326).
Väestönkasvun seurauksena tarve ruoalle kasvaa, mutta ilmastonmuutos tekee hallaa maatalouden tuottavuudelle.
Vielä edellisessä raportissaan vuonna 2007 IPCC oli maatalouden ja ruokaturvan suhteen toiveikkaampi: silloin ajateltiin, että nouseva lämpötila parantaa satoja toisilla alueilla niin paljon, että tuottavuuden menetys tropiikissa saadaan katettua.
Viime vuosien tutkimus on kuitenkin tuonut synkkiä sävyjä optimismiin, sillä satojen on havaittu olevan hyvin herkkiä lämpöaalloille.
Ei tule mieleen tai ainakaan esille, että jokin muukin seikka voisi vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen kuin ilmasto.
Joskus vuosikymmeniä sitten oli muodissa - kulttuuri- ja kehityseroja selittämässä - ilmastodeterministinen teoria (jossa tietysti eurooppalainen viileähkö ilmasto oli otollisin kaikelle hyvälle!). Nyt tämän ilmastonmuutosteorian seurauksena on tavallaan palattu samaan filosofiaan: ihminen on vain passiivinen ilmasto-olosuhteiden heittopussi.
-
Ei ole tiedeväkikään syytön tähän ilmastonmuutoksella "ratsastamiseen". Tuoreena esimerkkinä "GMO Pundit", joka mainosti palstallaan tällaista artikkelia:
Feeding the Planet in a Warming World (http://www.itif.org/publications/feeding-planet-warming-world)
Jossa siis perussanoma on, että lämpenevässä maailmassa emme kertakaikkiaan pärjää ilman muuntogeensiä lajikkeita. Ja muutos tulee mopeasti, ja on maataloudelle erittäin kamala jne.
-
Nyt Kepan uutisen (http://www.kepa.fi/blogi/13664) mukaan Oxfam on ottanut tämän kahviruosteen, josta meilläkin on ollut puhetta (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=285), esimerkiksi ilmaston lämpenemisen seurauksista. (Ks. myös tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=126.msg4039#msg4039))
Mistähän tuo tauti silloin oli merkkinä, kun se 1800-luvulla - hyvinkin kylmällä vuosisadalla - tuhosi Ceylonin kahvipensaat, ja aiheutti jälkiseurauksinaan sen, että englantilaisista tuli teenjuojia.
-
Tulipa tässä mieleen, että nk. ilmastorahoitus ja kehitysyhteistyöhön rahat ovat tavallaan jopa toisilleen vastakkaisia asioita ja tavoitteita. Toiseen kohdistettu raha on toisesta pois.
Mutta Kepa on tavallaan "ostettu" asialle myöntiseksi, kun juuri sen edustaja (joskus useampiakin) aina kutsutaan mukaan näihin kansainvälisiin ilmastokonferensseihin. Varmasti myös erilaisten lausuntojen pyytäminen asiassa "smikraa" Kepaa, ja saa heidät siellä uskomaan, että he ovat kovastikin "ilmastoasiantuntijoita". Eipä ainakaan Kepalta tule "ilmastorahoituksen" kritiikkiä.
Oikeastaan mitään loogista linkkiä ilmastonmuutoksella ja kehitysyhteistyöllä ei ole. Sillä olisi, jos amerikkalaiinen oikeisto olisi käsityksessään oikeassa, että tämä "ilmastorahoitus" on vain peiteltyä tulonsiirtoa - mutta sen varmasti Kepakin ponnekkaasti kiistää ...
-
Sitran teettämän skenaarion mukaan ilmastonmuutos uhkaa Suomenkin hyvinvointia:
www.sitra.fi/uutiset/elamantavat/ilmastonmuutos-uhkaa-suomen-hyvinvointia-ruokahuoltoa-palveluja-ja
Ja uhattujen asioiden joukossa on myös ruokahuolto.
Eihän siitä ole kauan, kun MMM:n selvityksen mukaan voisimme jatkossa tulla jopa maissin suhteen omavaraisiksi?
Olisi kiva muuten nyt saada tuolle selvitykselle joku vertailukohta - noin 1945 tehdystä selvityksestä, jossa olisi arvioitu Suomen tilannetta, myös ruokahuollon osalta, 2000-luvulla!
-
Sitran selvitys http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia74_151213.pdf ei kovin laaja ole.
Mutta erittäin merkittävää on, että luomua tai luonnonmukaisuutta ei mainita kertaakaan. Sen sijaan luvussa 4.3 Ravinto mainitaan geenimuuntelu usemmankin kerran. Ja merkkttävää on, että sitä ei mainita kielteisessä valossa:
Muuttuva ilmasto on johtanut ravinnon tuotantoalueiden suureen muutoksen. Osa
viljavista alueista on kadonnut joko kuivuuden tai tulvien vuoksi. Toisaalta viljelyolosuhteet
ovat osin parantuneet pohjoisilla leveysasteilla ja kasvinjalostuksen ja
geenimuuntelun avulla on kehitetty paremmin muuttuviin olosuhteisiin soveltuvia
kantoja. Kasvavan väestön ravinnontarpeen täyttäminen on silti edelleen suuri
haaste. Kysyntä ylittää usein kohtuuhintaisen tarjonnan ja hintojen nousu johtaa
ruokakriiseihin aiempaa useammin. Ruuan tuotanto on kallista, sillä se vaatii yhä
enemmän kastelujärjestelmiä, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja tuholaistorjuntaa. Yhä suurempi osa ravinnosta tuotetaan automatisoiduissa ja itseään säätelevissä
suljettujen kiertojen kasvihuoneissa, jotka suojelevat ruuantuotantoa suuresti
vaihtelevilta sääilmiöiltä. Kaikkiaan ravinnon tuottaminen ja sen vaatiman infrastruktuurin
kuluttama energia kasvaa merkittävästi.
Kasvinjalostuksen ja geenimuuntelun avulla kasvien säänkestävyyttä
on parannettu, mutta lajikkeiden valinnassa on katsottu myös menneisyyteen.
Monia aiemmin unohdettuja tai vähemmän käytettyjä viljelylajikkeita on otettu
uudelleen käyttöön, koska kasvien monipuolinen geenikanta vähentää tuholaisten
aiheuttamia ongelmia. Tehomaatalouden alkuaikoina omaksutusta homogeenisesta
ja siten haavoittuvasta lajikekannasta on haluttu eroon. Monet vanhat perinnelajikkeet
kestävät myös säänvaihteluita paremmin, koska niitä ei ole jalostettu optimaalisiin
viljelyolosuhteisiin.
Hallituksen luomuvisioille ei ainakaan tuosta raportista tule tukea. Tuo maininta oletetuista perinnelajikkeiden hyödyistä ei siihen riitä.
Luomulla ei tule siis olemaan juuri mitään positiivista roolia tulevaisuudessa.
Sen sijaan geenimuunneltujen lajikkeiden käyttö on elintärkeää.
Eikös nyt olisi hallituksen hyvä aika luopua luomu-utopioistaan.
-
Tässä asiassa ilmenee nyt pyrkimystä ratkaista kerralla usea asia: nämä ajatukset ovat epätieteellisiä, (todellisen) tieteen kieltäjien myrkynkylvöä tms. ja nämä taas oikeata tiedettä.
Niinpä David Tribe - biotekniikkaa puoltavalla palstallaan - on nyt ryhtynyt puhumaan ilmastonmuutoksen vastustamisesta. mm. antamalla tilaa palstallaan tälle (ja vastaaville):
Lessons for science communicators from the Climate Debate-- navigating Politicized Science and Scientized Politics (http://gmopundit.blogspot.fi/2013/12/lessons-for-science-communicators-from.html)
Vanhastaan tiedämme, miten Dennis Avery - loistava tehoviljelyn puolustaja - on sitten taas ryhtynyt "osapäiväiseksi" ilmastonmuutoksen epäilijäksi, esimerkkiinä vaikka tämä:
DOES GLOBAL WARMING SCIENCE MATTER? BY: DENNIS T. AVERY (http://www.cgfi.org/2013/10/does-global-warming-science-matter-by-dennis-t-avery/)
Molemmille minun tekisi mieleni sanoa, että "suutari pysyköön lestissään".
***
Oli kuin olikin mahdollista, että suuri Isaac Newton sotkeentui (http://en.wikipedia.org/wiki/Ussher_chronology) (ja tiettävästi useiksi vuosiksi) pyrkimykseen laskea maailman ikä Raamatun pohjalta. Ja hän oli myös vedenvähenemisteorian (http://jokiheik.tripod.com/Vedenvaheneminen.htm) isä, Pohjois-Euroopan pakenevan rantaviivan selityksenä.
-
Vihreä Lanka kertoo näin:
Ilmastonmuutos tietää vaikeuksia myös suomalaisille viljelijöille (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastonmuutos-tiet%C3%A4%C3%A4-vaikeuksia-my%C3%B6s-suomalaisille-viljelij%C3%B6ille)
Mikä ettei näin voisi käydäkin, jos nämä ilmastoennusteet - jotka ihan juuri nyt eivät ole ihan menestystarinoita (http://notrickszone.com/2014/01/16/97-of-the-climate-scientists-have-been-wrong-for-16-years-but-we-should-still-listen-to-them/) - kuitenkin lopulta osoittautuisivat tosiksi.
Mutta tätä en ymmärrä MTT:n professori Heikki Lehtosen lausunnossa:
Ekologinen ruuan tuotanto koetaan tärkeäksi ja luomuruuan kysyntä kasvaa. Tällöin luomuruuan tuotanto kasvaa, helpottuu ja monipuolistuu ja tällä kaikella on iso merkitys elintarviketeollisuudelle”, Lehtonen sanoo.
Väittääkö siis Lehtonen siis (yhä vielä, vaikka tämä ei pidä paikkaansa), että luomulla vähennettäisiin kasvihuonepääästöjä?
Vai sanooko hän, että jos ihmiset uskovat näin olevan lata, niin silloin luomuruoan kysyntä kasvaa? So. "koetaan tärkeäksi"?
Se tulkinta, että (mahdollisesti) muuttuneessa ilmastossa luomuruoka olisi jotenkin (hinnallisesti, määrällisesti) parempaa ... tuskin hän sitä väittää?
-
Uutistoimisto IPS kertoi, että ilmastonmuutos tekee Ghanassa vahinkoa maataloudelle, ajaa lapset kaupunkeihin, joissa heille, erityisesti tyttölapsille, ei hyvin käy. (Artikkeli ilmestyi tänään myös Demokraatissa.)
Nuoret naiset ilmastopakolaisina Ghanassa (http://maailma.net/artikkelit/nuoret_naiset_ilmastopakolaisina_ghanassa)
"Kansalaisjärjestöjen mukaan maalaistyttöjä on Accrassa ja toisessa etelän suurkaupungissa Kumaissa yli 80 000. Heitä luonnehditaan ympäristöpakolaisiksi, sillä maaseudun perheet eivät pysty elättämään lapsikatraitaan oikuttelevan sään oloissa.
"Pohjoisen vitsauksina ovat sateiden vähyys, maan hedelmällisyyden heikkeneminen ja jopa 47 asteeseen kipuavat lämpötilat", sanoo tohtori Wilson Dogbe Savannahin maataloustutkimuslaitokselta. Hän panee viljelijöiden elämän vaikeutumisen ilmastonmuutoksen tiliin."
(lihav. HJ)
Kuitenkin Ghanan viljojen hehtaarisadot ovat noin 20 vuoden aikana keskimäärin lähes kaksinkertaistuneet:
www.indexmundi.com/facts/ghana/cereal-yield
-
Maaseudun Tulevaisuudesta eilen:
”Teknologia puolittaa ruuan hinnan vuoteen 2050” (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/teknologia-puolittaa-ruuan-hinnan-vuoteen-2050-1.56986)
Lihavointi tässä HJ:
Kansainvälinen ruokapolitiikan tutkimusinstituutti (IFPRI) listaa raportissaan keinoja ruokaturvan parantamiseen. Maailman viljelykasvien satoja voitaisiin nostaa jopa 67 prosenttia käyttämällä sopivia viljelyteknisiä ratkaisuja.
Maapallon kasvava ja vaurastuvat väestö kuluttaa yhä enemmän ruokaa. Epätasapainoa lisää ilmastonmuutos. Se pienentää satoja, jos viljelijät eivät muuta käyttämiään viljelytekniikoita. Maailman ruuantuotannolle tärkeimmät kasvit ovat maissi, riisi ja vehnä.
Kansainvälisen ruokapolitiikan tutkimusinstituutin IFPRI:n raportin mukaan maissin suorakylvö kasvattaisi satoa 20 prosenttia. Kastelemalla samoja peltoja kasvu olisi 67 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
-
Otsikko ja itse ajatus on tässä täysin "päälleliimattu". Ilmastonmuutoksella ei ole näiden viljelijäparkojen ...
Costa Rican viljelijät ilmastoakrobaatteina (http://www.kepa.fi/uutiset/10586)
... vaikeuksien kanssa mitään tekemistä. Mikä selviää jo itse jutustakin:
"En voi sanoa näille ihmisille, että maa sopisi paremmin metsän kasvatukseen, koska se on kaikki, mitä heillä on", toteaa maataloustutkija Beatriz Solano, joka on ollut seudulla maatalousministeriön tehtävissä 17 vuotta.
Mutta silti yritetään sanoa:
Alueella sataa normaalisti 2 300 milliä vuodessa, mutta ilmastonmuutos on tehnyt säistä arvaamattomia ja kiihdyttänyt rinteiden eroosiota.
Kaikkihan muistavat ajan muoruudessaan, jolloin säät olivat täysin arvattavissa ja ennustettavissa?
Jos jokin, niin viljely itse aiheuttaa tätä eroosiota. Jos on välttämätöntä tätä tarkoitukseen kelvotonta maata viljellä, pitäisi ehdottomasti käyttää suorakylvömenetelmää, jolla maa saadaan pidettyä koko ajan kasvispeitteisenä. Ja rikkakasvit pitäisi torjua kemiallisesti eikä mekaanisesti.
Uutisen kuvasta päätellen näin ei ole tehty. Ja vielä erikseen kerrotaan, että siellä on joku luomuitilakin!
***
Ja siten myös tieto (lisäartikkelissa, alimpana), että "Costa Ricasta [on tulossa] hiilineutraali", on tässä yhteydessä täysin epärelevantti, samaan tapaan vain mukaan "liimattu".
-
Myös Kepa oli linkannut (http://www.kepa.fi/blogi/14193) tämän artikkelin englanninkieliseen versiion:
Ilmastonmuutos tekee näistä ruuista kalliita vuoteen 2050 mennessä (http://www.herkkusuu.fi/ilmastonmuutos-tekee-naista-ruuista-kalliita-vuoteen-2050-mennessa/)
Käymättä kaikkia esimerkkejä läpi, niin kyllä useimmissa (ellei kaikissa) tapauksissa on kyse siitä, että itsepäisesti kieltäydytään tehokkaimmista menetelmistä (synteettiiset torjunta-aineet, geenimuuntelu) kasvinsuojelussa, eikä niinkään ilmastonmuutoksesta:
Ruostesieni leviää kahviviljelmillä (http://tuottavamaa.net/uutiset.php?News_id=285)
("Kuinka reilua on nyt vaatia kahvin olevan luomua?")
-
Kepan eilisestä jutusta (http://www.kepa.fi/uutiset/10603), otsikko ja ingressi:
Obama aikoo sähköistää Afrikan
Yhdysvaltain presidentin nimikkohanke toisi miljoonille töpselin kotiin, mutta saako köyhillekään enää tuottaa energiaa ilmaston kustannuksella?
Vastaukseni: saa!
Ja ennenkaikkea köyhillle saa tuottaa ruokaa vaikka "ilmaston kustannuksella" eli minkään näköinen (näennäinen) energiansäästö ei siinä asiassa tule kysymykseen!
-
Uusi IPCC:n raportti kertoo HS:n mukaan tätä:
Ilmastoraportti: Talouskasvu romahtaa, viljasadot tyrehtyvät, myrskyjä luvassa (http://www.hs.fi/ulkomaat/Ilmastoraportti+Talouskasvu+romahtaa+viljasadot+tyrehtyv%C3%A4t+myrskyj%C3%A4+luvassa/a1396229423257)
Sitähän se kertoo, mutta ko. raportin päätöksentekijöiden yhteenvedosta (taulukko 7) oli luettavissa, että seuraavaan noin 15 vuoteen ennusteet viljasadosta jakautuivat aivan tasan: puolet ennusti vähenemistä ja puolet ennusti kasvua!
Sen jälkeen ennusteet kallistuivat vähenemisen puolelle, tropiikin kahden puolen. Lauhkean ilmaston satoihin ei vaikutusta arveltu olevan.
Mutta edelleen "yläreunan" vähenemisennuste oli jossain 25 prosentissa. Viittaan edelleen jo edellä esittämääni: jos juuri siellä etelässä (ennenkaikkea Afrikassa) sadot ovat nostettavissa 100-200% nykyisestä, silloin ei edes tuo 25% väheneminen tunnu yhtään missään!
-
Tuolla Kepan uutiseen ...
IPCC: Luvassa lämpimämpi, märempi ja rankempi maailma (http://www.kepa.fi/uutiset/10630)
... liityvässä keskustelussa yritin muotoilla ajatusta ja ideaa, miten ilmastonmuutokseen liittyvä "aktivismi" onkin sitten muissa asioissa "passivismia".
Ilmastonmuutosta voi ehkä yrittäää ehkäistä aktiivisin toimin. Mutta maatalouden alueella ei tällaista optiota ole? Täytyy vain odottaa, miten se nyt ensi vuosikymmeninä esim. Afrikassa kehittyy?
Hakala myös painotti, että satoihin - ja ruoantuotantoon ylipäänsä - vaikuttaa todella monta eri tekijää, joista sään osuus on helpoiten tulkittavissa. Vaikeammin analysoitavia ovat esimerkiksi tulvat, poliittiset tilanteet, hallinnon vakaus, maanomistus, tuotantopanosten (lannoitteiden, teknologian, ...) hankintakyky, varastointi, jakelu, kuluttajien ostovoima ja ruoan hinta.
Ja sitten katsoa, miten ilmastonmuutos siihen - oletuksena aika lailla nykyisellään olevaan? - maatalouteen iskee?
***
Sikäli kuin muistan, skenaariot hiilidioksidipäästöjen kehityksestä, joita tehtiin 10-15 vuotta sitten, perustuivat oletuksiin, että koko maailma, Afrikkaa myöten, vaurastuu 100 vuoden aikana valtavasti, kansantuotteella mitattuna reippaasti yli meidän - nykyisin rikkaan maailman - nykytason! Samainen KEPA kyllä kertoo toisaalla (http://www.kepa.fi/uutiset/10607) näistä tämänsuuntaisitakin skenaarioista.
(Sittemin näille skenaarioille on annettu tieteelliseltä kuulostavat lyhenteet - ja samalla kokonaan unohdettu, mitä ne pitivät sisällään!)
Minusta olisi aika uskomatonta, että nuo skenaariot voisivat toteutua, elleivät kehitymaat saisi maatalouttaan kuntoon.
Ja jos ne saavat maataloutensa kuntoon, eivät taas tuollaiset uhkakuvat ruoantuotannon romahtamisesta voi toteutua.
-
Suomessa valmistellaan nyt myös "ilnastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa". Valmisteluryhmän vetäjäksi on laitettu MMM:n (!) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Näin hän sitten tässä ...
Miksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on Suomelle tärkeää (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/140331_teesit.html)
... "viran puolesta" kertoo:
Tekemättä jättäminen tulee kalliiksi! Erityisesti pitkäkestoisiin ja -vaikutteisiin investointeihin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kannattaa panostaa aikaisessa vaiheessa. Korjaavat toimenpiteet myöhemmin tulevat usein kalliiksi.
Kansallisen sopeutumisstrategian luonnoksen otsikosta päätellen sen silmämääränä on vuosi 2022.
Uskallan ihan varmasti sanoa, että jokainen investointi, jokainen toimenpide, joka on tehty tänä aikana maataloudessa, tähän asiaan varautumisen suhteen, valuu tänä aikana täysin hukkaan.
Ja "tekemättä jättäminen" tulee hyvin halvaksi.
Koska jopa IPCC:n skenaarioiden mukaan Suomen ilmasto on tuolloin käytännössä aivan sama kuin nykyisin. (Ja jopa vuosikymmenen, pari - samojen skenaarioiden mukaan - sen jälkeen.)
Jos sellaista tehdään, että nyt ryhdytään kokeilemaan esim. maissin kasvatusta Suomessa (jota on väläytelty lehdissä) - en oikeastaan haluaisi suostua tällaisen maksumieheksi. Mutta eihän veronmaksaja valitse, haluaako vai ei.
***
Kuulen sieltä takarivistä vastaväitteen, että kyse on varustautumisesta pidemmällä tähtäimellä tapahtuviin muutoksiin.
Kuulkaa, hyvä rouva, se ei nyt pidä paikkansa, tässä yhteydessä. Siinä lukee vuosiluku 2022!
-
Richard Tol, IPCC:n raportin valmisteluun osallistunut tiedemies, joka protestiksi asialle veti "nukkensa pois" eli kielsi nimeään käyttämästä, kertoi, että mm. juuri maatalousasioissa oli päätöksentekijöiden yhteenveto tehty "mediaseksikkäämmäksi" (http://m.nationalreview.com/article/374986/ipcc-insider-rejects-global-warming-report-alec-torres):
"In the current SPM there are a number of statements in there that are widely cited that are just not correct,” Tol says.
One prediction has it that crop yields will begin to fall dramatically, a statement “that is particularly not supported by the chapter itself,” Tol says. “What it completely forgets is technological progress and that crop yields have been going up for as long as we’ve looked at crop yields.”
Eli hänenkin mukaansa asiassa tuossa SPM:ssä unohdettiin teknologinen kehitys. Eikä itse raportin kyseinen kappale antanut erityistä tukea ajatukselle, että sadot olisivat alkaneet dramaattisesti pienentyä tai niin kävisi jatkossakaan.
-
Varsinaisen raportin maatalousosuudesta (http://ipcc-wg2.gov/AR5/images/uploads/WGIIAR5-Chap7_FGDall.pdf):
Formal detection of impacts requires that observed changes be compared to a clearly specified baseline that characterizes behaviour in the absence of climate change (Chapter 18). For food production systems, the number and strength of non-climate drivers, such as cultivar improvement or increased use of irrigation and fertilizers in the case of crops, make defining a clear baseline extremely difficult. Most non-climatic factors are not very well characterized in terms of spatial and temporal distributions, and the relationships between these factors and specific outcomes of interest (e.g., crop or fish production) are often difficult to quantify.
Attribution of any observed changes to climate trends are further complicated by the fact that models linking climate and agriculture must, implicitly or explicitly, make assumptions about farmer behaviour. In most cases, models implicitly assume that farming practices or technologies did not adjust in response to climate over the period of interest.
(s. 5-6)
Melko monimutkaisesti sanottuna siis se, että
- on äärimmäisen vaikea arvioida, miten maatalous kehittyy ilman ilmastonmuutosta
- ei tiedetä, mitä muuta asiassa tulevaisuudessa tapahtuu (esim. lannoitus ja keinokastelu)
- niinpä perusarviota on äärimmäisen vaikea tehdä
- kun se on vaikeaa, mallintajat menevät useimmiten yli siitä, missä aita on matalin, ja olettavat, että viljelijät toimivat kuten ennenkin, eivätkä esim. yritä sopeutua ilmaston muutoksiin - ja se on se käytetty perusarvio
Josta minä teen johtopäätöksen, että kaikki ruoan tuotannosta esitetyt (ainakin johonkin täsmällisyyteen pyrkivät) ennusteet - tuossa raportissa ja SPM:ssä, ja sitten lehdistötiedoitteissa jne. - ovat käytännössä aika lailla arvottomia arvauksia, (pilkallisessa mielessä) "akateemista" puuhastelua.
Tuo oletus asioiden jatkumisesta ennallaan saattaa olla puolustettavissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jos puhumme 50-100 vuodesta, se ei ole. Ja ilmastonmuutoksessa puhumme tällaisista aikajänteistä, emme ensi vuodesta emmekä ensi vuosikymmenestäkään.
Itse raportti kyllä puhuu myös adaptaatiosta, ja siinä käydään laajasti läpi erilaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä, kasvinjalostusta myöten. Mutta näin lopulta "liikkuvia osia" on minusta ylivoimaisen paljon, minkäänlaiseen ennustamiseen.
Mutta oli miten oli, sellaista ennustetta ko. raportti ei kyllä tehnyt, että "viljasadot tyrehtyvät" (HS, ks. edellä).
***
Toisaalta, ennustamisesta. Paul Ehrlich (http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_R._Ehrlich) ennusti 1960-luvulla, että ihmiskunnan ruokkimiminen jatkossa (jo jostain 1980-luvulta eteenpäin) ei onnistu. Norman Borlaug (http://fi.wikipedia.org/wiki/Norman_Borlaug) ei tehnyt ennusteita.
-
Ben Pile -niminen kirjoittaja sanoi - viitaten samaan em. raportin kohtaan kuin minä yllä - kritiikissään tästä ...
"[...] että viljelijät toimivat kuten ennenkin, eivätkä esim. yritä sopeutua ilmaston muutoksiin - ja se on se käytetty perusarvio"
... vielä ilkeämmin, että siis [myös] IPCC olettaa, että viljelijät ovat tyhmiä. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=158.0)
-
Mitä nykytilanteeseen tulee, niin on kyllä etsimällä etsittyä, jos (Kepan uutisesta (http://www.kepa.fi/uutiset/10630)) ...
Vaikka ruoantuotanto on kasvanut viimeisten 40 vuoden aikana, voidaan osoittaa, että joillakin alueilla ilmastonmuutos on jo nyt pienentänyt satoja.
... jos "up to date"-tilanne on kuitenkin globaalisesti tällainen (http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/global-grain-yields.jpg), ja aivan viiime vuosiin asti.
Kun tuollaisia "joitakin alueita" aina varmasti löytyy, epäilen suuresti, että olisi tosiaan pystytty osoittamaan, että nämä paikalliset/alueelliset sadon vähenemiset olisivat johtuneet juuri ilmastonmuutoksesta.
Ja kun ilmastonmuutoksen pitäisi sitten olla globaalinen ilmiö, niin jatkuvasti nousevat keskiarvot väistämättä sitten kertovat, että samainen ilmastonmuutos (?) on sitten jossain muualla suurentanut satoja, ja vielä menetykset ylikorvaten!
***
Tässä keskustelussa minua häritsee se lähes pakkomielteinen pyrkimys tuoda esille, että ilmastonmuutos jo nyt olisi aiheuttanut sitä ja tätä hirveätä - vaikka tutkimus, ihan IPCC:nkin mukaan, ei tällaista ole osoittanut. On sitten ihan toinen asia, mitä ilmastonmuutos tulevaisuudessa voisi aiheuttaa (jos keskilämpötila kohoaa useilla asteilla jne.).
Juuri tätä pakkomiellettä parodioimaan on tehty tämä:
A complete list of things caused by global warming (http://www.numberwatch.co.uk/warmlist.htm)
and all on 0.006 deg C per year!
-
Edellä mainittu Richard Tol palaa samaan asiaan blogiartikkelissaan (IPCC again (http://richardtol.blogspot.nl/2014/04/ipcc-again.html)):
In the earlier drafts of the SPM, there was a key message that was new, snappy and relevant: Many of the more worrying impacts of climate change really are symptoms of mismanagement and underdevelopment. This message does not support the political agenda for greenhouse gas emission reduction.
(lihav. alkup.)
Lihavoidun lauseen kääännös (HJ): Useat huolestuttavammista ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat tosiasiassa oireita asioiden huonosta hoidosta ja alikehityksestä.
(Joka siis hänen mukaansa oli ko. asiakirjan aiempien versioiden uusi avainsanoma!)
Tol myös toistaa tämän:
The SPM omits that better cultivars and improved irrigation increase crop yields.
Eli päätöksentekijöiden yhteenveto jättää mainitsematta, että paremmat lajikkeet ja parempi kastelu nostavat satoja.
-
Tämä WSJ:ssä ilmestynyt analyysi ...
Sacrificing Africa for Climate Change (http://online.wsj.com/news/articles/SB10001424052702303380004579521791400395288)
(so. Afrikan uhraaminen ilmastonmuutokselle/ilmastonmuutoksen alttarille)
... tulee hyvin lähelle sitä, mitä itsekin olen asiassa funtsannut.
Varsinkin, jos vaihtaa artikkelissa käsitellyn energiantuotannon tilalle maataloustuotannon menetelmät.
-
Tässä keskustelussa minua häritsee se lähes pakkomielteinen pyrkimys tuoda esille, että ilmastonmuutos jo nyt olisi aiheuttanut sitä ja tätä hirveätä - vaikka tutkimus, ihan IPCC:nkin mukaan, ei tällaista ole osoittanut. On sitten ihan toinen asia, mitä ilmastonmuutos tulevaisuudessa voisi aiheuttaa (jos keskilämpötila kohoaa useilla asteilla jne.).
Ja "juuri" kun tuon ehdin kirjoittaa, niin Obaman hallinto julkaisee tämän raporttinssa, josta YLE:n uutiset koko tämän aamun ovat kertoneet ..
Raportti maalaa synkän kuvan Yhdysvaltain ilmastosta (http://yle.fi/uutiset/raportti_maalaa_synkan_kuvan_yhdysvaltain_ilmastosta/7225103)
... ja siellä:
– Johtopäätöksissä ei ole epäselvyyttä. Ilmastonmuutos ei ole jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan se vaikuttaa jo nyt jokaisen amerikkalaisen elämään, vahvisti myös presidentti Barack Obama.
(lihav. HJ)
Ja sitten tietysti varaus:
– Toivottavasti viesti menee perille julkistamalla faktat todellisista kustannuksista. Vaikka emme voi yksittäisiä sääilmiöitä liittää suoraan ilmastomuutokseen, tiedämme, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät lämpötilan noustessa, ja se taas tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen joutuu vaaraan, yhä useampi koti tuhoutuu ja mahdollisesti yhä useampia ihmishenkiä menetetään, presidentti sanoi.
(lihav. HJ)
Tuohon:
- jos "emme voi yksittäisiä sääilmiöitä liittää suoraan ilmastonmuutokseen", niin emme sitten kertakaikkiaan voi *)
- IPCC:n raportit eivät tue ajatusta, että sään ääri-ilmiöt olisivat lisääntyneet
(eikä niissä esitetä edes yksiselitteistä ennustetta siitä, että ne tulisivat lisäääntymään, minun käsittääkseni, ellei korkeampia lämpötiloja sinänsä luokitella "ääri-ilmiöksi".)
__________________
*) tällaisesta vihjailusta, vrt. vaikka toisessa keskustelussamme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=515.msg3743#msg3743) esitetty rinnastus, skenaario 1600-luvusta:
"En minä väitä mitään yksittäisistä tapauksista, mutta senjälkeen kun Kaisa Matintytär muutti pitäjään, lehmät ovat olleet usein ummessa, hallaöitä on esiintynyt .. "
-
Nyt sitten tietysti MMM on avannut tällaisen keskustelun kansalle ("Ota kantaa"):
Kerro miten ilmastonmuutokseen pitäisi varautua? (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/140424_otakantaa.html)
Kuten edellä (04.04.14) todettu, oikea vastaus asiaan on, ainakin maataloudessa, vuoteen 2022 mennessä: ei millään tavalla.
Mutta sinne tuskin kannattaa mennä tätä oikeaa vastausta kertomaan.
-
Taisin olla osittain tuossa väärässä.
Nimittäin tähän Matin tuolla toisesssa keskustelussa mainitsemaan suorakylvöön (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=15.msg5450#msg5450) on varmasti syytä satsata!
Oikeastaan mahdollisesta ilmaston kehityksestä riippumatta. Mutta myötäsukaisesti tuon hiidlidioksidipäästöjen vähentämisen tavoitteen kanssa. Ja käsittääkseni hyvin kustannustehokkaasti.
Kannattaisiko tätä asiaa kuitenkin mennä tuonne "Ota kantaa"-keskusteluun tuomaan esillle / mainostamaan?
-
Tutkimusta ja keskustelua tässä asiassa täytyy seurata:
Köyhdyttääkö hiilidioksidi ravintomme? (http://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-ravintomme/)
Ko. "ilmastoskeptinen" saitti antaa vastauksen, että ongelma olisi (melko helposti) hoidettavissa, mutta onko se?
Sivulla on linkit tutkimukseen, ja muihin uutisiin asiassa.
Muistan, että tuo väite/teoria oli kovasti "tapetilla" noin 10 vuotta sitten, mutta sitten jotenkin hävisi keskustelusta. Olisiko syynä silloin ollut, että tieteellinen näyttö oli riittämätöntä? Olisiko tämän uuden tutkimuksen osalta nyt toisin?
Mitä mahdollisiin ratkaisuihin tulee, niin minulla kyllä tulee mieleen GM-tekniikka ... vaikken osaakaan yksityiskohtaisesti sanoa, miten.
-
Tässä on eräs yhteenveto siitä, miten em. asiaa on n. 10 vuoden aikana tutkittu:
Nutrition (http://www.co2science.org/subject/n/nutrition.php)
Kaiken kaikkiaan asia littty ilmiöön nimeltä piilonälkä, "hidden hunger" (http://www.micronutrient.org/english/View.asp?x=573) - joka ei siis ole maailmassa tuntematon ilmiö nykyisinkään.
Osittain ainakin tuo mainitun tutkimuksen pelottelu siten käsittääkseni perustuu myös oletukseen, että "köyhät teillä on aina keskuudessanne", so. että jatkossakin suuri osa ihmisistä syö lähes ainoastaan perusruokaa, oli se sitten riisiä tai vehnää.
Toisaalta kehitystyö on jo aloitettu, tässä esim. enemmän rautaa sisältävästä riisistä:
GM Rice to Combat Iron Deficiency (http://www.isaaa.org/kc/cropbiotechupdate/article/default.asp?ID=4486)
Ja olen varma siitä, että jos tällainen riisi lanseerataan, eräät vihreät järjestöt keksivät heti noin 10 syytä, miksei sitä tarvitakaan, miten ihmisten raudan puutteen ongelma voidaan ratkaista ihan helposti jollain toisella tavalla! ;D
PS. Pieni epäilyksenpoikanenkin tulee mieleen. Eikö täällä rikkaassa maailmassa kasvihuoneissa lisätä hiilidioksidia ilmaan, tietoisesti? Onko huomattu, onko tullut valituksia siitä, että näin kasvatetut vihannekset olisivat sitten ravitsemuksellisesti jotenkin "höttöä"? Neuvoja, että esim. Suomessa tästä syystä kannattaisi mieluummin suosia tuontivihanneksia talvella? ;)
-
Asiaa, Maailman Kuvalehdessä: (http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2014/4/10615)
Maailmassa on yli sata maata, joiden päästöjen merkitys on varsin vähäinen. Esimerkiksi useimpien Afrikan maiden sekä pienien saarivaltioiden päästöjen tarkkailu ei tässä tilanteessa ole tärkeintä.
Sanojana ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma.
-
Tässä "aika paha". (http://newint.org/archive/images/issue/357/images_together.gif)
-
Demokraatti julkaisi sitten tämän saman:
Ilmastonmuutos piinaa Intiaa joka suunnalta (http://www.kepa.fi/uutiset/10796)
Samat kommentit kuin Kepan palstalla pitäisi siis lähettää lehteenkin, mutta palstatilaa tuskin saa. Ko. artikkeli on kirjoitettu sillä tavalla ovelasti, että oikaisuna asia ei mene. Vaikka artikkeli selvästi luo käsityksen, että Intian koko ruokatuotanto on vaikeuksissa, väitteet kuitenkin kohdistetaan pienelle alueelle, jonka osalta ne juuri nyt saattavat pitää paikkansakin.
Ja kyllähän asia niin on, että tulevaisuudessa tilanne ehkä pahenee. Mutta silloinkaan ei luultavasti ilmastonmuutoksen takia, vaan maa loppuu - kun hehtaarituotonkaan loputtoman kasvun varaan ei voi realistisesti laskea. Vaikka vielä nyt voikin: "vihreä vallankumous" ei Intiassakaan ole yltänyt joka paikkaan, gm-tekniikka ei sitäkään, joten mahdollisuuksia yhä on.
Joskus vuosikymmeniä sitten juuri väestönkasvu kelpasi selitykseksi *) lähes kaikelle kehitysmaiden kurjuudelle - ja nyt sitä ei "sovi" mainita lainkaan. Nyt kaiken selittää ilmastonmuutos.
_____________
*) kuten myös luonnon tuhoutumiselle: näin esim. Suomen oma äärivihreä tuhon profeetta Pentti Linkola noin vuoteen 1988 asti, jolloin hän kirjoituksissaan ensi kertaa mainitsi ilmastonmuutoksen.
-
Miten ilmastonmuutos mahdollisesti tulevaisuudessa vaikuttaakaan, niin tähän mennessä tämän tutkimuksen mukaan vesitilanne Afrikassa on viime vuosikymmeninä (1979-2010) keskimäärin tullut paremmaksi:
Water, water -- not everywhere: Mapping water trends for African maize (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-07/pu-ww072114.php)
Kuten otsikko kertoo, näin ei ole käynyt kaikkialla. Mutta keskimäärin siis on.
"Overall, they found increases in water availability during the maize-growing season, although the trends varied by region. "
Mutta luultavasti jatkossakin saamme Suomessa lukea uutisia, joissa ilmastonmuutos on syynä kuivuuteen jollakin Afrikan alueella tai jossakin maassa. Ja miten vanhat ihmiset siellä muistavat, kuinka ennen oli toisin.
-
YK: Ilmastoinvestoinnit turvaavat afrikkalaisten elannon (http://www.maailma.net/artikkelit/yk_ilmastoinvestoinnit_turvaavat_afrikkalaisten_elannon)
... kertoo maailma.net. Mikä ettei, mutta tällaiset projektit ovat kyllä hyödyllisiä täysin ilmastonmuutoksesta riippumatta:
"Esimerkiksi Togossa vesiekosysteemiprojekti johti siihen, että paikallisella yhteisöllä oli käytettävissään 488 prosenttia aiempaa enemmän vettä ihmisten, maatalouden ja karjan tarpeisiin. Seychelleillä taas koulut onnistuivat säästämään vettä sadevedenkeruujärjestelmien avulla, raportissa kerrotaan."
-
Pohjalaisessa on Antti Roineen kriittinen kirjoitus.
(http://m.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/onko-ilmastonmuutos-tiedetta-vai-uskontoa-1.1641754) ilmastonmuutoksesta.
-
Nyt myös AGRA on päättänyt "ulvoa susien mukana" ja julkaissut tällaisen raportin ...
Raportti: Muuttuvat sateet heikentävät Afrikan ruokaturvaa (http://www.kepa.fi/uutiset/10890)
... jossa siis korostetaan ilmastonmuutoksen merkitystä Afrikan tulevalle ruokaturvalle.
Olen hieman pettynyt, AGRA kun tähän asti ollut käytännöllisellä tässä ja nyt -linjalla, ja välttänyt tällaisia jonnekin vuosikymmenien päähän ulottuvia spekulaatioita.
No, onhan tuossakin, kirjoituksen loppupuolella, sanoma, että ratkaisuja ongelmiin on, ne täytyisi vain saada käyttöön.
"Kaikkiaan heikentyvä ruokaturva voi johtaa siihen, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa aliravitsemuksesta kärsivien määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 40 prosenttia. Hurjaan nousuun vaikuttaa muuttuvien ilmasto-olosuhteiden ohella se, että alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä nykyisestä 900 miljoonasta 1500 miljoonaan."
Ilmastonmuutokseen voi yrittää "vastata", sitä voi jopa yrittää estää, mutta tuo 66% väestönkasvu, se, se on luonnonlaki, se vain tapahtuu.
Näille uutisille tyypilliseen tapaan halutaan sitten ainakin vihjata, että ennustettu huono kehitys olisi jo alkanut:
"Joissain Afrikan maissa, esimerkiksi Angolassa, osa viljelysmaasta on jo nyt käynyt kelvottomaksi useita vuosia jatkuneiden heikkojen sateiden takia, raportissa todetaan."
Siihen, katso puheenvuoroni 23.7.14, edellä.
-
Mutta tämä väite maailma.netissä (http://maailma.net/artikkelit/saastuminen_heikentaa_ruokaturvaa_tulevaisuudessa) (Guardianissa) on kyllä jo sitten liian paksua, ainakin tällaisenaan:
"Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin keskittymistä maan ilmakehään yli 30 prosenttia viimeisten 200 vuoden aikana, ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Raporttimme mukaan tämä muutos ilmansaasteissa estää peltovehnän kasvua kymmenen prosenttia", kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Arnold Bloom Guardian-lehdessä.
Jos tuota olisi perusteltu lisää esim. siten, että ko. muutos aiheuttaa jotakin säihin, niin ehkä, mutta tuossa siis väitetään hiilidioksidin itsessään olevan ilmansaaste, joka vähentää vehnän kasvua. Mitä toimittajat ovat tehneet koulussa, kun oli luonnontiedon tunti?
***
Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä (http://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-ravintomme/), nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi. Siihen on vastaväite, toinen tieteellinen arvio: etsin tähän linkin, kunhan ehdin.
Ja ehdinkin näin nopeasti, se on tässä:
The Love-Hate Relationship of CO2 & Plant Protein Concentration (http://www.co2science.org/articles/V17/N19/EDIT.php)
Jatkuu klo 13:40:
Yksi tuossa kritiikissä mainituista keinoista ongelman korjaamiseksi oli yksinkertaisesti typpilannoitteen lisääminen. En osaa sanoa, oliko tämä kirjoittajalla mielessä, mutta näin sitten uutisessa myöskin kirjoitettiin (lihav. HJ):
Guardianin haastattelemien avustusjärjestöjen mukaan tutkimustulos tarkoittaa, että järjestöjen on edistettävä uudenlaisia viljelytekniikoita, jotka suojelevat vettä ja maaperää. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden ruokaturva riippuu kuitenkin enemmän sosiaalis-taloudellisista tekijöistä kuin ilmastonmuutoksesta.
Tähän "sosiaalis-taloudelliseen" varmaan, toivottavasti voisi laskea mukaan sen, että meillä maailman rikkailla olisi tästedes varaa tällaiseen pieneen 10 miljardin euron tukeen asiassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214).
Myös kasvinjalostuksessa on asiassa mahdollisuutensa. Kun korkeampi CO2-pitoisuus luonnostaan lisää kasvien kasvua ja jos jalostuksella ratkaistaan tämä proteiinipitoisuuden ongelma, lopputulema on juuri päinvastainen kuin mitä maailma.nyt/Guardian väittää.
(Tässä vielä toinen tarkastelu (http://www.co2science.org/articles/V17/N35/EDIT.php) mineraaleista ja vehnästä)
-
Eli tällainen ilmastonmuutoksen "suuraate" - siis riippumatta siitä, mikä
on tieteellinen totuus asiasta - on vaarallinen kahdessa suhteessa. Se johtaa ajattelemaan, että
- joka kysymyksessä ilmastonmuutos on tärkein (ja jopa ainoa) asiaan vaikuttava tekijä
- ja ilmastonmuutos vaikuttaa aina negatiivisesti (eikä koskaan edes neutraalisti)
Edellisistä tietysti korollaarina, että maailman parantamiseksi on aina keskityttävä juuri ilmastonmuutokseen.
-
Nyt myös AGRA on päättänyt "ulvoa susien mukana" ja julkaissut tällaisen raportin ...
Ja sitten tulee tällainen väite heti päälle:
Agricultural revolution in Africa could increase global carbon emissions (http://www.purdue.edu/newsroom/releases/2014/Q3/agricultural-revolution-in-africa-could-increase-global-carbon-emissions.html)
Suomeksi siis: maanviljelyn vallakumous Afrikassa voisi lisätä hiilidioksidipäästöjä.
Jolloin tulee - ainakin tuosta otsikosta - mieleen, että saisivat siis mieluummin tyytyä nykyiseen (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.0).
(Eurekalertin kautta tämäkin uutinen)
Eli antaa koko kyseisen vallankumouksen olla sitten ihan tekemättä?
(Ensijärkytyksen jälkeen täytyy nyt sitten tutustua tarkemmin ko. tutkimuksen sisältöön ja teeseihin.)
-
Edellisistä tietysti korollaarina, että maailman parantamiseksi on aina keskityttävä juuri ilmastonmuutokseen.
Tämä huomio on tietysti tehty muuallakin, ja muuallakin ilmiötä on ihmetelty ja kritisoitu. Viimeksi tänä aamuna ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tekee näin HS:n Vieraskynä-kirjoituksessaan "Ilmastonmuutos peittää muut ympäristöongelmat" (toivotaan, että sen voi jossain vaiheessa linkata).
PS. klo 12:45: Ko. artikkeli onkin jo netissä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ilmastonmuutos+peitt%C3%A4%C3%A4+muut+ymp%C3%A4rist%C3%B6ongelmat/a1410246388435). Sieltä tähän tämä lainaus:
Tehokkaimpia keinoja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen ovat ihmisen toiminnan vaikutusten hillitseminen, ekologisesti kestävän metsä- ja maatalouden edistäminen, riittävän laajojen ja yhtenäisten luonnonsuojelualueiden säilyttäminen, geneettisestä perimästä huolehtiminen sekä lajien elinympäristöjen pirstoutumisen estäminen.
-
Ainakin puut ovat nyt - hiukan lämpimämmässä ja hiilidioksidipitoisemmassa ilmassa - kasvaneet huimasti nopeammin kuin ennen:
Global change: Trees continue to grow at a faster rate (https://www.tum.de/en/about-tum/news/press-releases/short/article/31796/)
Trees have been growing significantly faster since the 1960s. The typical development phases of trees and stands have barely changed, but they have accelerated – by as much as 70 percent.
(Vinkki tähän: Eurekalert)
Olisi aika ihmeellistä, ellei viljelyskasveissakin olisi tapahtunut samansuuntaista kehitystä.
Niinpä niiden, joiden mielestä ilmaston lämpenemisestä ja hiilidioksidipitoisuuden noususta ei kertakaikkiaan voi seurata mutta kuin pahaa, täytyykin yrittää nyt todistella tuota, että sitten viljelyskasvien laatu, ravitsevuus on heikentynyt (ks. edellä 5.9.14) ja heikentyy yhä - ja ettei sille asialle voida mitään tehdä.
-
Tässä artikkelissa (Eurekalertin kautta) tuodaan vaihteeksi esiin, että ilmastonmuutos voisi hyödyttääkin joitakin alueita:
More land, fewer harvests (http://www.en.uni-muenchen.de/news/press-services/press-releases/2014/zabel_landnutzung.html)
Most of the Earth’s agricultural land resources are already under cultivation. Climate change poses a huge challenge to global agriculture, but a new study by geographers at LMU shows that some regions could benefit from it.
Mutta - johdonmukaisesti edellä sanotun kanssa - tämä aikaperspektiivi tekee ko. tutkimuksen käytännössä hyödyttömäksi, jättää sen "akateemiseksi":
The study indicates that climate change will expand the supply of cropland in the high latitudes of the Northern hemisphere (Canada, Russia, China) over the next 100 years.
(lihav. HJ)
Ehkä siitä kannattaa ottaa varten varoituksen sanat sen suhteen, että lisämaan käyttöönotto (tulevaisuudessakaan) ei oikeastaan ole hyvä ratkaisu, koska se lisämaa ei enää käytännössä ole kovin soveltuvaa maanviljelyyn, se maa-alue, joka sellaista on, on jo käytössä. (Ja siitä tosiasiasta tehtävät johtopäätokset!)
-
Ilmastonmuutokseen voi yrittää "vastata", sitä voi jopa yrittää estää, mutta tuo 66% väestönkasvu, se, se on luonnonlaki, se vain tapahtuu.
Sama lähtökohta, asenne tuntuu olevan tässäkin uutisessa:
Tutkimus: Maailman väestö kasvaa luultua enemmän (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_maailman_vaesto_kasvaa_luultua_enemman)
Hän muistuttaa, että väestönkasvu voi pahentaa ilmastonmuutosta, tartuntatauteja ja köyhyyttä.
Tutkijoiden mukaan suurin osa kasvusta tulee tapahtumaan Afrikassa, jossa väestö paisuu miljardista neljään miljardiin vuosisadan lopussa. Syynä on se, että syntyvyys ei ole laskenut niin paljon kuin on ennustettu.
(lihav. HJ)
(Vaatisikohan tämä kysymys oman triidinsä?)
-
On tällainenkin näkemys (ja Paul Driessen on kyllä tuonut jo vuosia tätä esiin) ...
Protect the poor – from climate change policies (http://wattsupwiththat.com/2014/09/26/protect-the-poor-from-climate-change-policies/)
(eli: "suojelkaa köyhiä - ilmastopolitiikalta")
... ja laitoin sen nyt tähän, kun huomaan olevani tuon kanssa hiukan samaa mieltä. Oikeastaan huomaan olleeni sitä jo vuosia. Ja itse asiassa enemmänkin kuin vain hiukan.
Tässä siinä linkatussa artikkelissa on lisää hänen kritiikkiään, siinä mainitaan maatalouskin:
“Climate-smart” Policies for Africa are Stupid (http://townhall.com/columnists/pauldriessen/2014/08/09/climatesmart-policies-for-africa-are-stupid-n1876608)
Secretary Kerry did suggest that the best way to help farmers is through “climate-smart agriculture” and “creative solutions that increase food production.” But it’s a virtual certainty he did not mean any of the things that really would help: biotechnology, modern mechanized farming and chemical fertilizers.
-
Tässäkin julkistuksessa (http://maailma.net/artikkelit/living_planet_raportti_elainlajien_kato_luultua_pahempaa) WWF haluaa syyllistää meitä tästä "ekologisesta jalanjäljestä", joka on käytännössä hiilijalanjälki.
Asialla ei kuitenkaan ole mitään kausaalista yhteyttä elämän monimuotoisuuden vähenemiseen!
Ja, jopa, jos on, niin suunta on toinen ... Suomessa eivät eliölajit katoa. Hups, itse asiassa tuo myönnetään siinä:
"Tilanne on epätasainen: korkean tulotason maissa biodiversiteetti on noussut 10 prosenttia, köyhissä pudonnut 58 prosenttia. Haasteena onkin inhimillisen kehityksen lisääminen ja jalanjäljen pitäminen kestävän kokoisena, raportissa todetaan."
Tosin tuossakin uutisessa taas sotketaan käsitteellisesti toisiinsa lajikato ja populaatioiden väheneminen - joka minusta on anteeksiantamatonta, vaikka ko. valitettavat ilmiöt toisiinsa liittyvätkin. *)
***
Hesarin tapa ...
WWF: Villieläinten määrä puolittunut 40 vuodessa (http://www.hs.fi/m/ulkomaat/WWF+Villieläinten+määrä+puolittunut+40+vuodessa/a1411968110269)
... uutisoida sama kyllä luo vaikutelman, että asioilla olisi syy-yhteys (ja niinpäin, että ko. "jalanjälki" olisi tähän ikävään tulokseen johtanut).
(Saa nähdä, miten se asian huomenna - jos se sinne tulee - ilmaisee paperilla)
***
PS. klo 14:45: Tein asiasta meille myös uutisen:
Ihmiskunnan korkea elintaso suojaa luontoa - ei kitsailu (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=351)
__________
*) ja joskus taas sitten eivät: vrt. saimaannorppa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaannorppa) ja sitten toisaalta liito-orava (http://fi.wikipedia.org/wiki/Liito-orava), ja siitä - ihan ohimennen vain - tämä levinneisyyskarrtta. (http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pteromys_volans_range_map.svg)
-
Hesarin laajemmassa artikkelissa (http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1411968360779) samasta WWF:n raportista yritetään sitten vielä selvemmin esittää tämä valtaosin hiilidioksidipäästöihin perustuva "jalanjälki" jonkinlaisena mittarina sille, kuinka paljon kukin maa luontoa tuhoaa.
Paperihesarissa otsikkona oli "Luonto köyhtyy nopeasti" ja alaotsikkona heti "Suomen ekologinen jalanjälki on kestämättömän suuri". Faktalaatikossa, jonka otsikkona oli "Luonnon monimuotoisuuden mittari" tuotiin kyllä esille, että WWF:llä on kaksi indeksiä, "Living Planet" -indeksi ja "ekologinen jalanjälki", mutta kun vielä otsikko oli yksikössä, huolimaton lukija ne helposti samaisti. Ja kuvitukseksi valittu kaavio oli tästä nk. ekologisesta jalanjäljestä, ei suinkaan "Living Planet" -indeksistä (http://wwf.panda.org/about_our_earth/all_publications/living_planet_report/living_planet_report_graphics/lpi_interactive/)! Vaikka siitä, eikä suinkaan jalanjälki-indeksistä, ko. uusi raportti kertoi, ja uutinenkin kertoi kertovansa.
Poissaolollaan loisti tuo em. tieto siitä, että juuri rikkaissa maissa - joilla varmasti on suuri "jalanjälki" - luonto kukoistaa, asiat menevät parempaan suuntaan, monimuotoisuus kasvaa.
Onko niin, että halutaan ylläpitää myyttiä, että luonnonsuojelussa kaikki tavoitteet ovat harmoninen kokonaisuus, vaikuttavat samaan suuntaan? Ettei ristiriitoja tai edes kilpailua niiden välillä voi olla? Jolloin valojen sammuttaminen huoneesta, jossa et oleskele, automaattisesti säästää sademetsää? Jne.?
Suorastaan epätoivoinen oli WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosen väite, että aiemmin verkkokalastus oli saimaannorpalle suurin uhka, nyt sellainen on ilmastonmuutos. Myös pääsihteeri Liisa Rohweder väitti, että "lajit katoavat, koska ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja päästää ilmaan liikaa hiilidioksidia" (lihav. HJ). Eli ei oikeastaan taida olla kunnolla lukenut edes järjestönsä raporttia, saati sitten tutkimuksia siitä miten kohonnut CO2-pitoisuus on saanut maailman luonnon kasvamaan ja kukoistamaan! (Vrt. vaikka edellä 18.09.14)
Joskus kyllä tulee mieleen näistä jalanjälkipuheista, että uskovatko he siihen kaikkeen itsekään.
-
Suomessa on nyt tehty samanlainen tutkimus kuin Saksassa (kerrottu edellä 18.9.14) samanlaisin tuloksin:
Metsätalous on hyötynyt paljon ilmastonmuutoksesta (http://www.hs.fi/talous/a1412569147163)
Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on kiihdyttänyt metsien kasvua neljänneksen
Suomen metsätalous on hyötynyt huomattavasti ilmastonmuutoksesta, käy ilmi Helsingin yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta.
Suomen metsät kasvavat joka vuosi runsaat sata miljoonaa kuutiota puuta, ja siitä ilmaston lämpenemisen tuoma "ylimääräinen" kasvu on 28 miljoonaa kuutiota. Metsissä on puuta 2,3 miljardia kuutiota.
Selityksenän mainitaan lämpeneminen, hiilidioksidin osalta ollaan oudon epävarmoja:
Ilmastonmuutoksen rinnalla kasvua on edistänyt hiilidioksidin määrän lisääntyminen.
"Se saattaa pieneltä osin vaikuttaa, mutta tältä osin analyysi ei ole ihan selvä."
Ja nämä kysymyksethän tulevat loogisesti pintaan:
Jos lopputulos on näin suotuisa, kannattaako ilmastonmuutosta hillitä, professori Kauppi?
"Kannattaa. Ilmastonmuutos on vakava ja iso juttu, mutta metsien kasvu sattuu olemaan myönteinen sivuvirta."
Tiedemiehille keskustelu ilmastonmuutoksesta on joskus vaikeaa.
"On ollut sellaista ajattelua, että hyvistä puolista ei saa puhua, kun huonot puolet ovat niin laajoja. Jos ilmastonmuutos parantaa hiilinielua tai bioenergian mahdollisuuksia, totta kai mahdollisuudet käytetään hyväksi", Kauppi sanoo.
Minulle tulee tuosta mieleen, että tarkoittaako tuo, jotta kyllä, ilmastonmuutos on pysäytettävä, mutta ei ihan vielä? Tai ainakin nykytilanne olisi ihan hyvä säilyttää? ;D
Ihan Suomessahan (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/140331_teesit.html) on ollut vaikeuksia löytää esimerkkejä jo toteutuneista "laajoista" huonoista puolista - ellei jokaista "äärevää" sääilmiötä lasketa mukaan.
-
Kun nyt on näin käynyt ...
Yhdysvalloilta miljardilahjoitus ilmastorahastoon (http://yle.fi/uutiset/yhdysvalloilta_miljardilahjoitus_ilmastorahastoon/7630953)
... ja rahaa käytetään näin ...
Rahoilla on tarkoitus auttaa maita rakentamaan varoitusjärjestelmiä ja ilmastovaikutuksia hyvin kestävää infrastruktuuria sekä suojautumaan myrskyiltä. Lisäksi viljelijöitä autetaan viljelemään kestävämpiä lajeja ja kehittyviä maita vähentämään hiilidioksidipäästöjään sekä investoimaan puhtaampiin energiamuotoihin, Obama totesi.
... niin noilla toimenpiteillä varmasti myös autetaan kehitysmaita. Paitsi tuolla lihavoidulla kohdalla, joka ei varmasti kehitysmaiden kiireellisyysjärjestyksessä ole ensi sijalla. *)
***
Noissa kokouksissa taitaa vallita sellainen iloinen ilmapiiri, että hyviä lupauksia irtoaa helposti. Sitten niiden toteuttamisen kanssa (ja tällä allamainitulla asialla - eli maatalouden kehittämisellä - olisi ollut ja yhä on kiire, kehitysmaiden ihmisten kannalta) onkin vähän niin ja näin:
Jeffrey Sachs: G20-maiden täytyy pitää lupauksensa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=162)
Tulkitsenko tätä sivustoa oikein ...
Funding (GASFP) (http://www.gafspfund.org/content/funding)
... jos tulkitsen sen niin, että luvatusta 20 miljardista dollarista ei vieläkään (30.9.2014 mennessä - alkuperäinen sitoumus/lupaus tehtiin 2009) ole saatu kokoon kuin 1,4 miljardia? (Ja tuossa on vielä 60 miljoonalla mukana - ja vieläpä julkiseen sektoriin luokiteltuna! - Bill Gates säätiöineen, vaikkei hän alunperin - tietystikään - noita lupauksia tekemässä ollutkaan.)
___________
*) ellei "puhtaammilla energiamuodoilla" tarkoiteta ydinvoimaa - mitä sillä luultavasti ei tarkoiteta.
-
Ja tämä "toisinajattelijoiden" porukka onkin heti antanut julkilausuman, ettei UK lähtisi tähän kehitysmaiden hiilidioksipäästöjen vähentämisprojektiin mukaan:
GWPF Calls For Halt To UK Low Carbon International Climate Funding (http://www.thegwpf.com/gwpf-calls-for-halt-to-uk-low-carbon-international-climate-funding/)
Responding to reports of the UK’s contribution to the Green Climate Fund, Dr Benny Peiser, the director of the GWPF, said:
“International climate finance for decarbonisation is a detrimental use of aid money. The international community should be encouraging the development of the cheapest forms of electricity generation that offer populations in the developing world the best chances of escaping poverty. It is irresponsible to be actively promoting expensive alternatives that have already led to increasing fuel poverty in the UK and the EU.”
Suomeksi (HJ) tuo lihavoitu lause: kansainvälinen ilmastorahoitus dekarbonisaatiolle on avustusrahojen vahingollista käyttöä.
Ja myöhemmin hän eli Benny Peiser toteaa, että on vasttuutonta edistää kehitysmaissa sellaisia kalliita energiantuotannon vaihtoehtoja, jotka jo ovat johtaneet lisääntyvään (energia)köyhyyteen UK:ssa ja EU:ssa.
***
Olen tuolla jossakin todennut, että OK, suositeltakoon kehitysmaille (vain) aurinko- ja tuulivoimaa, heti kun on osoitettu, että jokin kehittynyt maa pystyy elämään niiden varassa. Mutta on tietysti niinkin, että kun "maat" eivät ole homogeenisiä kokonaisuuksia, niin sen yrittäminen jo rassaa sitten kehittyneiden maiden köyhiä.
Tähänkin voi muuten lisätä, hiukan edellistä alaviitettä muuttaen:
ellei "dekarbonisaatiolla" tarkoiteta ydinvoimaa - mitä sillä luultavasti ei tarkoiteta.
-
Suomikin lähti (HS) tuohon em. rahastoon mukaan 80 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan sitten Suomen osalta hyväksyttiin ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/141120_sopeutumisohjelma.html).
Tuosta uutisen tekstistä ei selviä suunnitelman aikajänne, mutta se selviää oikealla puolella olevan hyväksytyn asiakirjan nimestä: vuosi 2022. Kuten jo todettu, on käytännössä 100% varmaa, että näinä 7-8 vuotena Suomessa ei tässä asiassa tapahdu yhtikäs mitään.
Tämä on varmaan sinänsä hyödyllistä ...
"Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, sanoo ministeri Orpo."
... mutta ilmastonmuutoksen takia sitä ei tarvitse tehdä. Eikä varmasti ainakaan kiireellisenä toimenpiteenä vuoteen 2022 mennessä.
Ja jos Suomi tarvitsee lisää viljaa ... ei, nyt te kyllä arvaatte, mitä aioin sanoa. ;)
-
Ajan henkeen kuuluu, että myös kehitysministeri Sirpa Paatero kovasti keskittyi tässä tilaisuudessa (http://www.kepa.fi/uutiset/11032) ympäristöön ja ilmastoon, ja myös tuohon mainittuun ilmastorahoitukseen, ainakin tuon selostuksen mukaan.
-
Vaikka oli artikkelissaan "Liman ilmastokokouksella on monta kampittajaa" (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3272433/liman-ilmastokokouksella-on-monta-kampittajaa) juuri kertonut Intian motiivista vielä kasvattaa hiilidioksipäästöjään ...
Alle viikkoa myöhemmin Intian energiaministeri Piyush Goyal ilmoitti, ettei maa voi tinkiä kehityksestään ilmaston vuoksi.
– Lännen on tunnustettava köyhien tarpeet, hän vaati.
... IPS:n Roberto Savio kuitenkin päättää artikkelinsa:
Vaikka pelissä ei ole vähempää kuin saarten ja rannikoiden olemassaolo sekä köyhän maaseutuväestön elanto, hallituksen ovat kyvyttömiä tai haluttomia näkemään napaansa pitemmälle.
(lihav. HJ)
Suomalaista kielikuvaa jatkaen: voi olla perustelua katsoa juuri napaansa asti (eikä pidemmälle) - jos se "napa hankaa selkärankaa". "Köyhän maaseutuväestön elanto" (vaikka Intiassa) ei varmasti ihan tässä ja nyt parane lainkaan kallisiin uusiutuviin energialähteisiin siirtymällä. (Ja ydinvoimahan oli tuostakin - niin kuin yleensä, ellei jopa aina *) - tyystin unohdettu.)
***
Jos muuten Intian hiilidioksidipäästöt tuplaantuvat, ne eivät vieläkään ole Kiinan tasolla - Kiinan, joka sekään ei luvannut vähentää päästöjään, ainoastaan, että niiden kasvu pysähtyy - joskus myöhemmin! Minusta Intia ja Kiinaa kohdellaan tässä aivan eri tavalla, eri mittapuilla.
______________
*) IPS:llä on kyllä sivuillaan osasto "Nuclear Energy - Nuclear Weapons". Ainakin äsken katsottuna jokaikinen sen artikkeleista käsitteli ydinaseita!
-
Mark Lynas näyttää esittäneen aika samanlaisia kysymyksiä ja samanlaisia arvioita Intian tilanteesta kuin minä (edellä):
India’s coal conundrum: which comes first, the climate or the poor? (http://www.marklynas.org/2014/11/indias-coal-conundrum-which-comes-first-the-climate-or-the-poor/)
-
(Ja ydinvoimahan oli tuostakin - niin kuin yleensä, ellei jopa aina *) - tyystin unohdettu.)
Mutta niinpä vain jo 3 päivän päästä eli tänään samainen Kansan Uutiset(kin) kertoi tästä:
Venäjältä lisää ydinvoimaa Intiaan (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/98718879/venajalta-lisaa-ydinvoimaa-intiaan)
Jotensankin jännä on nyt katsoa, miten ne "ilmastoaktvistit", jotka olivat juuri Intiasta tässä päästöasiassa huolissaan, nyt tähän suhtautuvat.
-
Minun skeptisyyteni ilmastonmuutoksen suhteen taitaa alkaa rapistua, sillä näin juuri Urheiluruudusta pätkän HJK:n ottelusta.
Muutoksen seuraukset näkyvät verrattaessa tätä: http://www.hjk.fi/seura/historia tähän: http://www.hjk.fi/joukkue/1 . Varsinkin hyökkääjäpelaajissa ilmastonmuutos näkyy aivan selvästi.
-
Aloitetaan tällä, että se on nyt ilmastonmuutos, joka tässä on rarkaisevana tärkeä asia tulevaisuuden ruokahuollolle (IPS):
Climate Change Creates New Geography of Food (http://www.ipsnews.net/2014/12/climate-change-creates-new-geography-of-food/)
Mutta sitten tuodaan kuitenkin esiin se "tuttu" agenda (lihav. HJ):
The U.N. Food and Agriculture Organisation Assistant Director-General for Forestry Eduardo Rojas said at COP20 that climate change is already endangering the food security, incomes and livelihoods of the most vulnerable families.
“Resilient agriculture is more environmental because it doesn’t use nitrogenous fertilisers. But no matter how much we do, there are systemic limits. We could reach a limit as to how much agriculture can adapt,” he told Tierramérica.
El kestävämpää on, ellei typpilannoitteita käytetä. Ja edelleen, tässä se metsäviljely (lihav. HJ):
The director general of the Centre for International Forestry Research (CIFOR), Peter Holmgren, said agroforestry is an approach that reconciles agriculture, forest conservation and food production without generating greenhouse gas emissions.
Eli luomumenetelmien suosittelusta on siinäkin kyse. (Tämä puheenvuoroni olisi yhtä hyvin voinut olla täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0).)
Ilmastonmuutoksen varjolla "myydään" eli edistetään ihan muuta, omaa agendaa. Ja ihan omaa teoriaa siitä, miten maanviljely olisi tulevaisuudessa järjestettävä. Tuli mieleen, että huomaakohan toimittaja/haastattelija aina näissä tapauksissa, miten häntä "vedätetään"?
-
Tässä artikkelissa ...
Global Warming and World Food Security (http://www.cato.org/blog/global-warming-world-food-security)
... Graig D. Idso pistää kovasti hanttiin idealle, että ilmaston lämpeneminen olisi uhka maailman ruoantuotannolle. Vaan asia olisi juuri päinvastoin.
Lähteitä hänellä on näkemyksensä tueksi koko joukko, mukana yksi suomalainenkin tutkimus.
-
Ilmastonmuutoskin on tässä mukana, ja ihmisten itsekkyys ja pahuus muutenkin ...
Kuudes suuri sukupuutto uhkaa maapalloa (http://maailma.net/artikkelit/kuudes_suuri_sukupuutto_uhkaa_maapalloa_0)
... mutta ihmettelen kuitenkin, mihin me tarvitsemme tällaisia katastrofivisioita, joiden kerrotaan, mahdollisesti, toteutuvan 200 tai useamman sadan vuoden päästä?
Ihmisten aktivointiin? Vaikka kaikki tuo uhkaa sellaisella aikavälillä, jossa taaksepäin mennen tulisimme johonkin Napoleonin aikaan, tai aiemmas, niin toimittava on kuitenkin nyt, kohta se voi olla liian myöhäistä? Ja kaikki innostuvat heti?
Kyllä, tämä tiedetään, yhdistyksemmekin tietää, erityisesti lihavoidun kohdan:
"Suurin syy massasukupuuttoon on Naturen mukaan ihminen. Metsästys, kalastus ja muu eläinten hyödyntäminen sekä elinalueiden pilaaminen ja hävittäminen esimerkiksi maanviljelyn vuoksi ovat pahimpia ongelmia. Myös ilmastonmuutos, vieraslajit, saastuminen ja taudit tappavat eläimiä."
Mutta lisääkö tuo 200+ vuoden päässä siintävä kauhukuva motivaatiotamme? Meidän ja muiden? Epäilen sitä.
0,72% viidestä miljoonasta on muuten 36 000. Tämän verran siis kuoli eläinlajeja sukupuuttoon myös vuonna 2014? Mistä löytyy lista näistä? Vai tarvitaanko ihmisten innostamiseen liioittelua, jotta he "heräisivät"? "No, ei se sitä tarkoittanut, että vielä olisi kuollut noin monta lajia, mutta noin monta voisi kuolla tulevaisuudessa, jos ..."?
-
Maaseutu- ja erävihreiden tiedotteessa (http://www.maaseutujaeravihreat.fi/2015/01/13/talouskasvu-lahtee-maaseudulta/) 13.1.15 oli tällainen kohta
Lähiruoka ja vapaus geenimanipuloidusta ruoasta kuuluvat ilmastoystävälliseen maatalouteen, linjaa Bland.
Miten ihmeessä ”vapaus geenimanipuloidusta ruoasta” olisi erityisen ilmastoystävällistä?
No, kysyin asiaa sieltäkin.
Mutta, kuten olemme edellä kertoneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=26.msg1215#msg1215), tällä pököpäisellä idealla taitaa vihreissä piireissä olla jo vakiintunut asema ... >:(
PS. Tuo lähiruokasuositus ei käytännössä eli todellisuudessa taida sekään vähentää kuljetuskustannuksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=107.msg4448#msg4448) per yksikkö eikä siis hiidioksidipäästöjäkään, mutta siinä ideassa on sentään järjellinen ydin - se olisi sentään voinut olla totta (vaikkei sitten ollutkaan) ...
PS. 15.1.14: Tuli sieltä Blandilta vastauskin ... lähetin itse vielä vastineen. Syntyy - ehkä - pieni keskustelu.
-
Tästä kirjoituksesta en nyt väitä ihan saavani selvää ...
Maatalous ja maankäyttö osaksi ilmastoratkaisua (http://maailma.net/artikkelit/maatalous_ja_maankaytto_osaksi_ilmastoratkaisua)
... mutta minusta on ainakin niin, että siinä ei yritetä salakuljettaa asiaan luomulinjaa - vaikka vähän "epäilyttävä" eli siihen viittaava sana, eli peltometsäviljely, siinä pari kertaa mainitaankin.
Sittenhän artikkeli toisaalta kertoo (väliotsikko), että "ilmastoälykkäällä maataloudella ruokaturvaa ja ilmastohyötyjä" - ja tuo "ilmastoälykäs maatalous" (ks. vaikka tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg6003#msg6003)) taitaa taas olla kovimman linjan luomuväen mielestä ihan ... no, vaikka mistä.
Tästä minä pidin (lihav. HJ) ...
Vaikka ilmastonmuutos on vain yksi käsillä olevista ruokaturvan haasteista, sen vaikutukset voivat mitätöidä kaikki muut kehitysponnistelut.
... koska siinä sanotaan, että se on "vain yksi"!
-
Kepan uutisesta "Professori: Rikkaista maista ei taida enää olla kehitysyhteistyöhön" (http://www.kepa.fi/uutiset/11182):
Kolmas syy on ilmastonmuutoksen nouseminen kehitysagendalle, koska rikkaissa maissa harva enää uskaltaa ääneen ajaa kehitysmaiden nopeaa teollistumista, erityisesti nykyisellä hiileen perustuvalla energiapolitiikalla. Näitä muutoksia köyhät maat ovat seuranneet vierestä.
Ei kehitysmaissakaan äärimmäisen köyhyyden, aidsin ja ilmastonmuutoksen vähentämistä Pritchettin mukaan varmastikaan vastusteta, mutta onhan sekin ihmisistä ihan mukavaa, jos on sähköä, liikennevälineet toimivat, hanoista tulee vettä ja työstä saa kunnollisen palkan.
-
Tuossa artikkelissa ei maatalous tule erikseen esille, mutta kyllä sekin siinä, muutettavat muuttaen, on.
Kehitysmaat eivät itse välttämättä kaipaa "ilmastoystävällistä" tai muutenkaan ensisijassa luontoystävällistä maataloutta, ellei se samalla ole tuottavaa.
Mutt tällaisia huonotuottoisia ratkaisuja ankarasti niille tyrkytetään. Suomenkin taipumus kehitysavun voimalla edistää luomuviljelyä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0) on jo meilläkin huomattu.
-
Tässäkin maailma.netin uutisessa ...
YK pyytää apua Sahelin ruokapulaan (http://maailma.net/artikkelit/yk_pyytaa_apua_sahelin_ruokapulaan)
.. on ilmastonmuutos ihan pakko sitten mainita ...
Sahel on Atlantilta Punaisellemerelle ulottuva puolikuiva alue Saharan autiomaan eteläosissa. Aluetta kurittavat jatkuvasti krooninen ruokapula, ilmastonmuutos, kuivuus sekä ennustamattomat sateet. Viime aikoina myös alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
... vaikka tosiasiassa Sahelin alue on viime vuosikymmeninä voimakkaasti vihertynyt (so. aavikoituminen on loppunut, kuivuus on vähentynyt), ja tullut siten paremmaksi maanviljelyalueeksi, eikä siellä olla luonnon kannalta lähelläkään sitä tilannetta mikä oli 1970-luvulla. Ja alueen nälkäkriisi nyt on täysin näiden poliittis-sotilaallisten kriisien syytä.
-
Kepan uutisesta ...
Yli puolet suomalaisista haluaa ilmastonmuutoksen hillinnän hallitusohjelmaan (https://www.kepa.fi/uutiset/11336)
... tämä kohta:
Myös barometrin tulos siitä, että vain 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää tukea köyhien maiden ilmastotoimia, ihmetytti panelisteja.
"Tämä on huolestuttavaa, sillä ilmastonmuutos lisää entisestään eriarvoisuutta: ne, jotka jo ennestään ovat huonoimmassa asemassa, kärsivät eniten", totesi SDP:n ehdokas Matti Niemi.
Se ei tietysti tuosta barometrista selviä, mutta kysyä voi, toivovatko köyhien maiden asukkaat tukea juuri ilmastotoimiin, vai johonkin muuhun. Juuri tällä hetkellä, kun "ilmastotoimien" vaikutus joka tapauksessa kohdistuu vuosikymmenien päähän?
(Kysymys on nyt lähetty myös tuonne Kepan palstalle.)
-
Sekä tämä Vihreän Langan uutinen ...
Hyvä uutinen ilmastotutkijoilta: muutos pahinta skenaariota maltillisempi (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/hyv%C3%A4-uutinen-ilmastotutkijoilta-muutos-pahinta-skenaariota-maltillisempi)
... että samasta asiasta (tutkimuksesta) oleva toinen, skeptisemmän palstan uutinen ...
Ilmastouhka paljon arvioitua vähäisempi (https://roskasaitti.wordpress.com/2015/04/22/ilmastouhka-paljon-arvioitua-vahaisempi/)
... viittaavat lopulta samaan suuntaan. Meillä on aikaa, ja Bjørn Lomborgin mukaan myös syytä, hoitaa ensin alta pois monta kiireellisempää ongelmaa maailmassamme.
Tälläkin tutkimuksella on merkitystä, kun mietimme Matt Ridleyn tätä teesiä:
Matt Ridley: Africa Needs To Be Rich – Rather Than Green (http://www.thegwpf.com/matt-ridley-africa-needs-to-be-rich-rather-than-green/)
(Afrikan täytyisi olla rikas - mieluummin kuin vihreä)
-
Tämä vain todetaan, kuten tässä maailma.netin uutisessa ...
Vihreä ilmastorahasto jäljessä tavoitteestaan teollisuusmaiden hitauden vuoksi (http://maailma.net/artikkelit/vihrea_ilmastorahasto_jaljessa_tavoitteestaan_teollisuusmaiden_hitauden_vuoksi)
... että (lihavoinnit HJ):
Vihreä ilmastorahasto on osa ilmastorahoitusta, jota rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria vuodessa. Alun perin tarkoituksena oli, että rahat olisivat kehitysavun päälle ylimääräistä rahaa, mutta käytännössä monet maat irrottavat rahat kehitysyhteistyöbudjetistaan.
Niin lienee Suomenkin kohdalla:
Suomi maksaa rahat hänen [Folke Sundman] mukaansa päästöhuutokauppatuloista, joita on viime vuosina jyvitetty kehitysyhteistyöhön.
-
Aamun Hesarin mukaan kehitysyhteistyömäärärahoista ehkä nipistetaan 200 miljoonaa euroa.
Kun tuo Pariisin kokouskin on tulossa, ilmastomäärärahoihin ei ehkä kosketa.
-
Näin he ovat huolissaan:
Järjestöt huolissaan kehitysyhteistyön kohtalosta tulevalla hallituskaudella: Eriarvoisuuden kasvu vaatii uskottavaa aikataulua kohti 0,7-tavoitetta sekä tukea järjestöjen työlle (https://www.kepa.fi/uutiset/11400)
Ilmastomäärärahat eivät tuossa - vahingossakaan - tule esille. Itse ilmastonmuutos kyllä mainitaan (lihav. HJ):
"Suomen köyhiä ei pidä asettaa vastakkain muiden maiden köyhien kanssa, joille ihmisarvoinen elämä ei tällä hetkellä ole mahdollista useasta eri syystä. Ilmastonmuutos, konfliktit ja niiden synnyttämät pakolaisvirrat vaikuttavat meihin kaikkiin. [...]"
-
Ja se on sitten ilmastonmuutos, jonka huono maaperä tekee vielä pahemmaksi (IPS):
Poor Land Use Worsens Climate Change in St. Vincent (http://www.ipsnews.net/2015/05/poor-land-use-worsens-climate-change-in-st-vincent/)
Kun maassa harrastetaan yhä kaskiviljelyn (!) kaltaisia menetelmiä:
Many farmers use the slash and burn method, which purges the land of many of its nutrients and causes the soil to become loose.
(lihav. HJ)
Suomessa muuten päästiin kaskiviljelystä aikanaan eroon, vaikka asteittain, yksinkertaisesti keisarin eli senaatin määräyksellä. Silloin kun Suomi oli vielä enemmän kehitysmaa kuin St. Vincent (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saint_Vincent_ja_Grenadiinit) nyt.
-
Näin voi tietysti käydä ...
Lämpenevä ilmasto voi rehevöittää Itämerta entisestään (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/l%C3%A4mpenev%C3%A4-ilmasto-voi-rehev%C3%B6itt%C3%A4%C3%A4-it%C3%A4merta-entisest%C3%A4%C3%A4n)
... mutta tässäkin voi kysyä, mikä on tässä ja nyt kustannustehokkainta tässä asiassa, kasvihuonekaasujen vähentäminen vai ne (erilaiset) muut toimenpiteet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=128.msg6704#msg6704).
-
Aamun Hesarin mukaan kehitysyhteistyömäärärahoista ehkä nipistetaan 200 miljoonaa euroa.
Kun tuo Pariisin kokouskin on tulossa, ilmastomäärärahoihin ei ehkä kosketa.
Ja näin siinä sitten kävi tai on käymässä:
Kepa kehitysyhteistyön leikkauksista: Tulokset vaarassa (https://www.kepa.fi/uutiset/11427)
Hallitusneuvotteluissa syntynyt päätös leikata varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista 300 miljoonaa euroa uhkaa vakavasti kehitysyhteistyön vaikuttavuutta sekä johtaa inhimillisen kärsimyksen lisääntymiseen kehitysmaissa, arvioi globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö Kepa. 300 miljoonan lisäksi myös päästökauppatulot siirretään jatkossa kehitysyhteistyön sijaan takaisin yrityksille.
-
Ja se on sitten ilmastonmuutos, jonka huono maaperä tekee vielä pahemmaksi (IPS):
Poor Land Use Worsens Climate Change in St. Vincent (http://www.ipsnews.net/2015/05/poor-land-use-worsens-climate-change-in-st-vincent/)
Kansan Uutiset oli otsikoinnillaan määritellyt kuitenkin keskeisen ongelman ihan toisin, saman uutisen suomennoksessa:
Marihuanapellot kiihdyttävät eroosiota Karibialla (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3381439/marihuanapellot-kiihdyttavat-eroosiota-karibialla)
Alkuperäinen uutinen ei muuten laittanut suinkaan kaikkea marihuanan viljelijöiden syyksi:
But farmers growing legal produce, such as vegetables and root crops, also use practices that make the soils more susceptible to erosion at a time when the nation is witnessing longer, drier periods and shorter spells of more intense rainfall.
Many farmers use the slash and burn method, which purges the land of many of its nutrients and causes the soil to become loose. Farmers will then turn to fertilisers, which increases production costs.
Tavalliset viljelijät kyllä mainitaan KU:n uutisessakin, mutta painotus on tuo.
-
Nur Mohamedin kaikkien näkemysten kanssa en ehkä ole samaa mieltä ...
Kehitysavun leikkaus on hyvä juttu (http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196049-kehitysavun-leikkaus-on-hyva-juttu)
... mutta tässä olen:
Kehitysyhteistyön sijasta Kepa käyttää rahaa muun muassa [ja] ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämän ei pitäisi kuulua Kepan toimintaan lainkaan.
([...] -korjaus HJ)
Kuten edellä varmasti on tullut selväksi.
Tämä ei kyllä sitten ole Kepastakaan yksin kiinni ...
Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen.
[...]
Somaliasta on aivan vast’ikään löydetty öljyä. Tässä jos missä olisi valtavat mahdollisuudet suomalaiselle investoivalle kehitysavulle
... mutta varmastikaan ei Kepa - ilmastonmuutoksen vastustamisinnossaan - ole lainkaan innostunut tuosta mainitusta hankkeesta.
***
("Off-topic") Tämä väite tuossa kirjoituksessa oli hyvin mielenkiintoinen itsessään ...
Kepan toimintamenot ovat käsittämättömän suuria: jopa 40 miljoonaa euroa vuosittain. Ja mihin tätä rahaa käytetään? No esimerkiksi biodynaamisten rotanloukkujen (http://dodo.org/ryhmat/tany-maitso) kehittämiseen.
... mutta linkistä avautuvalta sivulta ei löydy sille vahvistusta, eli biodynaamisia rotanloukkuja ei mainita. (Aina on tietysti mahdollista, että siellä olisi tällainen maininta ollut, mutta sittemmin poistettu. Väite nimittäin esiintyy tässäkin puheenvuorossa (http://ossimantylahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52003-miljoonan-markan-rotanloukku-dodolta) v. 2010, joka myös linkkaa toisena todisteena samalle sivulle. Toinen todistelinkki UM:n sivulle ei enää toimi. Tosin siinä luonnehditaan näitä rotanloukkuja "vain" ekologisiksi.)
-
Hesarissa uutisessa ...
Suomi karsii kehitysavusta 300 miljoonaa – painopiste tyttöjen ja naisten tukemiseen (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433305932007)
... kehitys- ja kauppaministeri Lenita Toivakka sanoo:
Kolmas painopiste ovat kestävät keinot tuottaa ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa. "Tässä tärkeää on se, että ilmastonmuutosta samalla hillitään."
(lihav. HJ)
Ei, ei ole. Ruoan osalta tärkeintä on, että sitä tuotetaan kaikille maailman ihmisille riittävästi. Joka projekti on yhä pahasti kesken (http://maailma.net/artikkelit/yk_nalka_voidaan_poistaa_taman_sukupolven_aikana).
On pelättävissä, koska Toivakan luulot luomusta (http://www.lenitatoivakka.fi/fi/page/691) ovat tällaiset ...
Luomuruoan tuotanto- ja valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle eivätkä ihmisten, eläinten tai kasvien hyvinvoinnille.
[...]
Valitsemalla luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, otamme kantaa puhtaan ja kestävällä tavalla tuotetun ruoan puolesta.
(lihav. HJ)
... että hän kehitysministerinä jatkaa tätä Suomen huonoa perinnettä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0), kuvitellen, että se vähentäisi kehitysmaiden ilmastopäästöjä. Joka hänen mielestään on siis (ensisijaisen?) "tärkeää".
Onkohan se siellä kehitysmaissa suoranaisessa energianälässä olevillekaan ensisijainen asia, että energiantuotannossa "ilmastonmuutosta samalla hillitään"?
-
Tässä en joutunut kauan odottamaan ...
Tämä ei kyllä sitten ole Kepastakaan yksin kiinni ...
Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen.
[...]
Somaliasta on aivan vast’ikään löydetty öljyä. Tässä jos missä olisi valtavat mahdollisuudet suomalaiselle investoivalle kehitysavulle
... mutta varmastikaan ei Kepa - ilmastonmuutoksen vastustamisinnossaan - ole lainkaan innostunut tuosta mainitusta hankkeesta.
... vai jouduinko yhtään? No, tämä minut puheenvuoroni oli koneen mukaan tallennettu tosin samana päivänä 1.6.15, mutta jo 8:58, ehkä olin eka. Mutta siis näin:
Somalian kehityksen avaimet löytyvät rauhasta - eivät öljyinvestoinneista (https://www.kepa.fi/jasensivut/jasenblogi/16440)
Nur Mohamedin ehdottamat öljyinvestoinnit ovat kaukana kestävästä kehityksestä. Ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien luonnononnettomuuksien torjuminen sekä muutokseen sopeutuminen on välttämätön ja kiinteä osa kehitysyhteistyötä ja köyhyyden poistamista.
Tämä on sitten muuten niin tyypillista, tämä ko. artikkelin jatko (lihav. HJ):
Hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen huomioivasta kehitysyhteistyöstä ovat Suomen Somalia-verkoston ympäristöhankkeet (http://www.somaliaverkosto.fi/kehitysyhteistyo/), joiden pitkän tähtäimen tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen aavikoitumista ehkäisemällä. Hankkeet toimivat alueilla, joilla ihmiset ovat täysin riippuvaisia luonnonvaroista ja sateista.
(lihav. HJ)
Eli jatkossakin ko. ihmiset "ovat täysin riippuvaisia luonnonvaroista ja sateista"?
Suomalaiset, tämän tekstin lukijat, jotenkin tähän tapaan (http://www.spiritoferror.org/wp-content/uploads/2013/05/hand-on-heart.jpg), tekisikö teidän mieli olla "täysin riippuvaisia luonnonvaroista ja sateista"? Tyytyisittekö siihen, että tätä tilannetta noin autettaisiin? Jos kyseessä olisi vaikka, sanokaamme, Pohjois-Karjala-verkosto?
Vaikka itsessään ei varmaan kenelläkään voi olla mitään (?) tätä vastaan (toisen hankkeen kuvauksesta):
Osana hanketta kolmelle projektipaikkakunnalle on rakennettu ympäristökeskukset, jotka toimivat koko yhteisön kohtaamispaikkoina. Ympäristökeskuksissa kasvatetaan ja istutetaan taimia sekä järjestetään koulutuksia, joissa tiedotetaan erilaisista tavoista suojella ympäristöä. Lisäksi hankkeessa testataan ympäristöystävällisiä liesiä ja aurinkokeittimiä.
Olisiko edes tämä kirjoittaja Saido Mohamed asiaan tyytyväinen - jos hän yhä asuisi Somaliassa, noilla projektipaikkakunnilla?
-
Luulen ja melkeinpä tiedänkin, etteivät ministeriöiden ja ministerien postilaatikot Suomessa, pienessä maassa, sillä tavalla täyty kuin monessa isommassa. Niinpä uskalsin kysyä asiaan suoraan selvennystä:
***
(Otsikkona: "Ilmastonmuutoksen hillintä ja kehitysmaiden ruoantuotanto")
Arvoisa kehitys- ja kauppaministeri Lenita Toivakka
kirjaamo.um@formin.fi
kopio myös suoraan: lenita.toivakka@formin.fi
Helsingin Sanomien artikkeli kertoi Teidän sanoneen näin:
____________
Kolmas painopiste ovat kestävät keinot tuottaa ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa. "Tässä tärkeää on se, että ilmastonmuutosta samalla hillitään."
____________
Uskallemme nyt kysyä, että ei kai vain tämä ruoantuotannon osalta merkitse sitä, että Suomi - uskossa, että keinotekoiset typpilannoitteet lisäisivät kasvihuonepäästöjä - ryhtyisi kehitysmaissa tukemaan pelkäämäämme vaihtoehtoa eli tehotonta luomuviljelyä?
Kunnioittavasti
Heikki Jokipii
puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
***
Jos vastaus asiaan on selkeä, tai vaikkei olisikaan, ministerillä on avustajiakin, virkakunta, joka tähän asiaan vastauksen saa kirjoitettua.
-
Nyt tässä uudessa ohjelmanjulistuksessa ...
"Talouskasvu ja päästötavoitteet yhdistettävissä" (http://maailma.net/artikkelit/talouskasvu_ja_paastotavoitteet_yhdistettavissa)
... on myös ilahduttavasti (kun menee itse englanninkieliseen tekstiin) kohta (lihav. HJ):
Restore and protect agricultural and forest landscapes and increase agricultural productivity.
Keinot siihen oli kyllä kuvattu aika hämärästi. Mutta oletetaan nyt, että tarkoitetaan FAO:n linjaa! :D
Mutta sitten, kun puhuttiin energiasta, "vähähiilinen" oli tavoitteena, mutta vain yhdessä kohdassa, sikäli kuin sen osasin katsoa, ja siinäkin lainauksessa IEA:lta, mainittiin ydinvoima tällaisena vähähiilisenä vaihtoehtona. Muutoin puhutaan vain "uusiutuvasta energiasta" tällaisena vähähiilisenä.
Kuvituksessa, kuten voitte todeta, käytetään tuulimyllyjen metsää.
Tämä on aika inhottavaa "kytkykauppaa", tai epärehellistä mainontaa tms., yritystä myydä "paketin" mukana muuta, mistä väitetään olevan kyse. Varsinkin kun on jo osoitettu, että "uusiutuvien energialähteiden" kasvusta valtaosa 2000-luvulla on bioenergiaa, eli sitä, joka väistämättä "syö" noita "maisemia", joita edellä haluttiin suojella. (Palaan tähän myöhemmin.)
***
Se on tietysti toinen asia, mutta tästä tulee etsimättä mieleen, miten luomua kytketään mielikuvissa lähiruokaan ym. siihen asiallisesti kuulumattomiin asioihin.
-
IPS/maailma.net:
Zimbabwen karjankasvattajat siirtyvät naudoista vuohiin (http://maailma.net/artikkelit/zimbabwen_karjankasvattajat_siirtyvat_naudoista_vuohiin)
Naudoista luopuminen auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä märehtivä lehmikarja tuottaa paljon kasvihuonekaasuja.
Kyllä ainakin Suomessa ( ;)) vuohikin on märehtijä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuohi). Ja kyllä tällainen lauma ...
Yhden vuohen hinta on reilut 60 euroa, ja 130 vuohen laumaa pitävä Ncube kertoo ansaitsevansa vajaat 1 500 euroa kuukaudessa.
... jo muutamaa lehmää vastaa, myös kasvihuonekaasujen tuottamisessa.
PS. klo 13:35: Hiukan tarkemmankin arvion saamme tästä lähteestä. (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8134) Sen mukaan 1 vuohi on 0,1 nykyistä eläinyksikköä (vanhempaa nautayksikköä, lypsylehmä on siinä edelleen 1) eli 10 vuohta vastaa yhtä lehmää. Niinpä tuo kyseisessä uutisessa kerrottu 130 vuohen karja olisi nautoina 13.
-
Tässä tämän uutisen ...
40 prosenttia maailman väestöstä ei tiedä ilmastonmuutoksesta (http://maailma.net/artikkelit/40_prosenttia_maailman_vaestosta_ei_tieda_ilmastonmuutoksesta)
... väitteessa (lihav. HJ) ...
Sen sijaan kehitysmaissa moni on huomannut muutoksia paikallisissa sääilmiöissä mutta ei silti välttämättä tiedä ilmastonmuutoksesta.
... "iloisesti" taas sotketaan se, mitä ilmastonmuutoksesta ennustetaan seuraavan ja se, mitä siitä olisi jo seurannut. Voi sanoa, että aika lailla 100% "muutoksista paikallisissa sääilmiöissä" on sellaisia, että niitä ei voi tähän "suureen" ilmastonmuutokseen vielä kytkeä tai ainakin kytkentä (jos sellainen esitetään) on äärimmäisen epävarma tai alustava, teoreettinen.
Vaikkapa tämän Suomen (lomailun ja myös luultavasti viljasadon (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/viilea-saa-hairinnyt-pahasti-viljelykasvien-kasvua-huolestuttavat-satonakymat/2094946) kannalta) huonon kesän on varmasti "moni" täällä huomannut - ja muutoksena ("ei ennen kesät tällaisia olleet") - mutta asialla tuskin on ihmisten näkemyksiin ilmastonmuutoksesta yleensä järin suurta merkitystä. Skeptikotkin saattavat ehkä vähän naureskella alhaisille lämpötiloille, mutta eivät käytä niitä argumenttina. Sama toisinpän: jos kesä on helteinen, niin kyllä iltapäivälehtien haastattelema ilmatieteen laitoksen asiantuntija aina "toppuuttelee", että ei sitä nyt (vielä) ilmastonmuutoksen piikkiin voi laittaa.
-
Humus on heikentynyt Euroopassa 1990-luvulta ...
Humus depletion induced by climate change? (http://www.sciencedaily.com/releases/2015/08/150827100910.htm)
... ja (pää)syynä olisi ilmastonmuutos.
Vaikka jo yhteenvedosta ja uutisesta selviää, että lannoituksen määrä on täällä samaan aikaan myös vähentynyt.
No, tuonhan tutkijat tietysti myönsivät ja toivat siis esiin. Mutta ilmastonmuutosta piti ensin syyttää. Vaikka muutos olikin tapahtunut vain Euroopassa.
***
Kansatieteilijä Niilo Valonen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Valonen) oli meillä perhetuttuja, ja kertoi minulle kerran seuraavan akateemisen neukkuvitsin (jonka mahdollisesti oli kuullut siellä - ellei itse keksinyt):
Miten eroaa luento kansatieteessä täällä lännessä ja Neuvostoliitossa?
Lännessä luento alkaa:
- Tänään käsittelemme keskiaikaista auraa.
Neuvostoliitossa se alkaa:
- Karl Marx kehotti meitä tutkimaan tuotantovoimia, tuotantotapoja ja tuotantosuhteita. Sen vuoksi tänään käsittelemme keskiaikaista auraa.
Loppuosa luennosta ei sitten eroakaan.
-
Suomessa vieraileva UNEP:in johtaja visioi näin:
Euroopan rajoilla nähdään nyt ennakkovaroitus ilmastouhkista
"Kun epätoivoiset ihmiset lähtevät liikkeelle, heitä ei pysäytä mikään", sanoo Unepin johtaja
(http://www.hs.fi/talous/a1441704851001)
Ilmastorahoituksessa on kyse investoinnista, joilla teollisuusmaat auttavat kokonaista mannerta, Afrikkaa, valitsemaan täysin eri energiaratkaisut mitä esimerkiksi Eurooppa itse on aikaan valinnut – siis fossiilittoman energian, Steiner sanoo.
Minä taas pelkään, että kehitysmaiden painostaminen - vaikka rahan kanssa - käyttämään vain vaihtelevia ja kallita uusiutuvia energialähteitä - ydinenergiaa hän ei varmasti tarkoittanut - ehkäisee niiden taloudellista kehitystä siinä määrin, että "ilmastopakolaisuus" toteutuu sitä kautta, nuorten (miesten) kyllästymisenä kotimaansa köyhyyteen ja näköalattomuuteen.
-
Ja juuri eilen oli maailma.net julkaissut tämän uutisen:
Intiaaninaiset toivat aurinkosähkön chileläiskylään (http://maailma.net/artikkelit/intiaaninaiset_toivat_aurinkosahkon_chilelaiskylaan)
Vuoteen 2013 asti kylää palveli yksi sähkögeneraattori, josta saatiin iltaisin valoa pariksi tunniksi. Usein laite oli epäkunnossa ja kylä pimeänä.
Serkusten asentamien aurinkopaneelien ansiosta 127 kylän taloa nauttii nyt sähkövalosta kolme tuntia päivässä. Tarvittavat laitteet tarjosi italialainen Enel Green Power, joka on mukana paljasjalkainsinöörien koulutuksessa.
(lihav. HJ)
PS. 10.9.15: Ellei tuo asetelmä muutoin aukea, niin kuvitelkaapa, että Suomessa jollekin syrjäkylälle tarjottaisiin sitä mahdollisuutta, että sähköä on tarjolla 3 tuntia päivässä. Vaikka "italialainen Enel Green Power" tms. antaisi laitteet ilmaiseksi? Vaikka tästä "aurinkokylästä" sitten tehtäisiin juttuja lehtiinkin, haastattelujen kanssa?
-
YLE (ja John Kerry) jatkaa nyt tuota Achim Steinerin maalailua ja pelottelua:
Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta (http://yle.fi/uutiset/pakolaisaalto_on_vasta_alkusoittoa_tulevasta/8300076)
Minusta tuo on nyt täysin typerää. Varsinkin vihjailu, että ilmasto-olosuhteet, kuivuus jo olisivat Syyrian sodan syynä.
Erityisesti Kerryn osalta. Ei, kriisi ei siis ainakaan johdu USA:n virheistä, sähläilystä tai kyvyttömyydestä. Ei, se oli ilmastonmuutoksen syytä. (http://www.climatechangedispatch.com/images/pics4/cartoon-global_warming_did_it.jpg)
PS. 13.9.15: Vrt. tämä näkökulma:
Liikkeellä ovat nyt hallituksenvaihdospakolaiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3427969/liikkeella-ovat-nyt-hallituksenvaihdospakolaiset)
Jos jatkamme lämpöön liittyvillä vertauksilla, niin - Venäjän roolia tuossa kaikessa unohtamatta - USA ikään kuin heitti ämpärillisen vettä kiukaalle, eikä itse tullut löylyihin. Ja yrittää tuossa nyt keksiä jotain muuta selitystä sille, miksi muille tuli sietämättömän kuuma.
-
Tässä sitten laajempi analyysi ko. YLE:n uutisesta:
Pakolaiset, ilmastonmuutos ja Ylen viides kolonna (http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/09/pakolaiset-ilmastonmuutos-ja-ylen.html)
Ko. saitti on kieltämättä ilmastoskeptinen, mutta älä anna sen häiritä, vaikka et itse olisi: tämän asian eli YLEn uutisen kritiikkinä se on joka tapauksessa varsin osuva.
-
Masentaa ....
Ilmastonmuutos osasyynä pakoon Syyriasta (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3432469/ilmastonmuutos-osasyyna-pakoon-syyriasta)
Jos nk. marxilaisella analyysillä aikanaan - jota mm. Kansan Uutiset jossain määrin harrasti - olikin puutteensa, niin tällainen päättely on kyllä hevosesta.
-
Kyllä varmasti tällaistakin voi tapahtua ...
10 Million at Risk of Hunger Due to Climate Change and El Niño, Oxfam Warns (http://www.ipsnews.net/2015/10/10-million-at-risk-of-hunger-due-to-climate-change-and-el-nino-oxfam-warns/)
... eli 10 miljoonaa ihmistä altistuu nälkäriskille - ennenkuin tekstissä mainittujen maiden ruokatuotanto saadaan sellaiseksi, että tällaisiin sääilmöihin kyetään varustautumaan, mm. varmuusvarastoin ym. tavoin (ainakin Malawissa se on jo aloitettu). Todellinen, aivan ennen näkemätön ilmastonmuutos olisi muuten kyseessä, jos Afrikasta loppuisivat tulvat ja kuivuudet!
Jos ei tuossa ilmastonmuutosta tarvittu, ei siinä Oxfamiakaan tarvittu. Meidän Ylemme ja Ilmatieteen laitoksemmekin osasivat jo keväällä kertoa, mitä El Niño voi vaikuttaa, jos niikseen tulee:
Odotettavissa rajuja sääilmiöitä – el Niño nousee Tyynellämerellä (http://yle.fi/uutiset/odotettavissa_rajuja_saailmioita__el_nino_nousee_tyynellamerella/7989060)
-
Tässä IPS-uutisessa Afrikan (pienviljelijöiden) keskeinen ongelma ja haaste tulevina vuosikymmeninä olisi se, miten hiiltä saataisiin varastoitua enemmän maaperään:
Opinion: It’s gettin’ hot in here…so take back all your carbon (http://www.ipsnews.net/2015/10/opinion-its-gettin-hot-in-hereso-take-back-all-your-carbon/)
Uhkakuva on tällainen:.
Maize, rice and wheat prices in 2050 could rise by 4 per cent, 7 per cent and 15 percent respectively, nullifying progress made in the last two decades to combat hunger and poverty in Africa.
En kyllä näe noissa luvuissakaan kovin dramaattista uhkaa *). Mutta joka tapauksessa tätä huonoa kehitystä ehdotetaan vastustettavaksi siten, että hiiltä sitomalla estettäisiin tuo ilmastonmuutos.
Mitään puhetta ei ole siitä mahdollisuudesta, että Afrikan nykyiset kelvottomat sadot saataisiin aika helpolla, hyvin tiedossa olevalla tekniikalla noin kolminkertaistettua (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=156.msg7454#msg7454). Ja siitä eteenpäin: mitä se vaikuttaisi tuohon hintatasoon.
***
Tuossakin uutisessa, valitettavaa sanoa, hyvin tyypilliseen tapaan, "iloisesti" sotketaan se, mitä on tapahtunut ja mitä odotetaan tapahtuvan (lihav. HJ):
- Africa is getting hot fast. Already battling against the impacts of climate change, temperatures in Africa will rise faster than any other continent. In fact, they are expected to exceed 2 C and may reach as high as 6 C greater than 20th century levels.
__________
*) hermostuisitko Sinä, lukijamme, jos jauhopussin hinta kaupassa nousisi noilla prosenteilla? Muistatko edes, paljonko vaikka kilo vehnäjauhoja maksaa? Mutta lausumattomana oletuksena tuossa selvästi uskotaan afrikkalaisten olevan yhtä köyhiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg6382#msg6382) v. 2050 kuin nytkin!
-
Saman, mitä täällä on tavallaan mumistu, Lomborg sanoo suoraan ja selkeästi. Keskittyminen ilmastonmuutokseen nyt - kun on aliravitsemusta ja köyhyyttä - on epämoraalista:
Britain's commitment to climate aid is immoral (http://www.telegraph.co.uk/news/earth/11912242/Britains-commitment-to-climate-aid-is-immoral.html)
The decision by the Conservative government to spend 50% more on so-called "climate aid" is a feel-good policy that does little for the world’s poorest or the planet. It is part of an indefensible international movement towards ever greater chunk of aid going towards climate.
-
Tämä IPS-uutinen sitten jatkaa samalla linjalla, ilmastonmuutoksen vastustaminen on tärkein asia Afrikan ruokaturvan takaamiseksi:
OPINION: Will African Leaders Fight for our Farmers? (http://www.ipsnews.net/2015/10/opinion-will-african-leaders-fight-for-our-farmers/)
Ei, ei ennen ollut siellä vaihtelevia sateita jne. Eihän?
Tosin uutinen mainitsee myös maatalousteknologian kehittämisen.
Therefore financing for technology (i.e. new drought-resistant crops, new farming techniques, early warning systems, seed storage protection programs, etc.), which could help African farmers cope, needs to be top of the agenda in Paris.
Ja tietysti, jos ilmastonmuutoksen verukkeella on nyt rahaa jaossa (ks. myös edellinen viesti), niin se kannattaa ottaa.
Farmers like Matupi and Ruth need their governments to play their part by fighting for funds that can help mitigate the impact of climate change.
Conservative estimates predict that Africa will need approximately US$95 billion a year by 2050.
PS. klo 15:20: Tuo edellä (11.10.15) mainittu vastaava uutinen on nyt tulossa suomeksi otsikolla "El Niño uhkaa tuoda nälkää".
-
*) hermostuisitko Sinä, lukijamme, jos jauhopussin hinta kaupassa nousisi noilla prosenteilla? Muistatko edes, paljonko vaikka kilo vehnäjauhoja maksaa? Mutta lausumattomana oletuksena tuossa selvästi uskotaan afrikkalaisten olevan yhtä köyhiä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=179.msg6382#msg6382) v. 2050 kuin nytkin!
Eipä pidetä Sinua enää jännityksessä. Tämän Maaseudun Tulevaisuuden suhteellisen tuoreen uutisen mukaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/hellan-kulmalla/jauhopussien-vertailu-yll%C3%A4tti-1.128873) ( 25.9.2015) suomalaisen vehnäjauhon kilohinta on siis 50-88 senttiä.
Jos kilohinta nousisi Sinun elinaikanasi - jos olet nuori, tai lapsenlapsesi. jos olet vanha - 15%, se olisi siis silloin joskus n. 58 sentistä jopa yhteen euroon kilolta.
Jos siis viljaa kulutettaisiin kuten meillä ennen, ja Afrikassa (ehkä) nykyisin (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=85), kulut suomalaisella hintatasolla, henkeä kohti olisivat vuodessa jopa noin 200 euroa, eli vuoden päivillä jaettuna n. 55 senttiä, päivää kohti.
-
Näin nähdään ...
Kahvin viljely ei kannata lämpenevässä ilmastossa (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/kahvin-viljely-ei-kannata-l%C3%A4mpenev%C3%A4ss%C3%A4-ilmastossa)
... tai ollaan näkevinään, vihreillä silmälaseilla:
Järjestön mukaan ilmastonmuutos näkyy jo nyt kahvisatojen määrissä ja laadussa, mutta lähivuosikymmeninä se vaikuttaa myös tuotantoon. Odotettavissa on siis, että kahvin hinta nousee huomattavasti.
Vielä se ei siis näy tuotannossa, mutta siis jotenkin se näkyy. (Ja varmaankaan tuokaan asiantila ei saa Reilun kaupan yhdistystä luopumaan linjastaan, että sen pitää olla luomukahvia. Joka laskee hehtaarisadot noin puoleen. Ja nostaa tietysti vastaavasti kahvin hintaa.)
Tuollaiset pokkana esitetyt ennustukset, mitä "lähivuosikymmeninä" tapahtuu, ovat tulleet julkisuudessa jo niin tavanomaisiksi, että asianmukainen suhtaututuminen niihin alkaa unohtua. Joka on tietysti: nauraa!
-
Mitä tällaisen tiedon tai väitteen kanssa sitten tehdä ja miten siihen suhtautua? Ja ennen kaikkea, miten kiinalaiset siihen suhtautuvat:
Chinese Academy of Sciences: Global Warming May Be Very Good For China (http://www.thegwpf.com/chinese-academy-of-sciences-global-warming-may-be-very-good-for-china/)
Eli ilmaston lämpeneminen hyödyttäisi Kiinaa. Erityisesti sen maataloutta.
-
Ja juuri eilen oli maailma.net julkaissut tämän uutisen:
Intiaaninaiset toivat aurinkosähkön chileläiskylään (http://maailma.net/artikkelit/intiaaninaiset_toivat_aurinkosahkon_chilelaiskylaan)
Vuoteen 2013 asti kylää palveli yksi sähkögeneraattori, josta saatiin iltaisin valoa pariksi tunniksi. Usein laite oli epäkunnossa ja kylä pimeänä.
Serkusten asentamien aurinkopaneelien ansiosta 127 kylän taloa nauttii nyt sähkövalosta kolme tuntia päivässä. Tarvittavat laitteet tarjosi italialainen Enel Green Power, joka on mukana paljasjalkainsinöörien koulutuksessa.
(lihav. HJ)
PS. 10.9.15: Ellei tuo asetelmä muutoin aukea, niin kuvitelkaapa, että Suomessa jollekin syrjäkylälle tarjottaisiin sitä mahdollisuutta, että sähköä on tarjolla 3 tuntia päivässä. Vaikka "italialainen Enel Green Power" tms. antaisi laitteet ilmaiseksi? Vaikka tästä "aurinkokylästä" sitten tehtäisiin juttuja lehtiinkin, haastattelujen kanssa?
Pakistanissa taas arvostetaan tasaista ja luotettavaa sähköntuotantoa:
Pakistan: Looking to Hydropower to Assure More Reliable Electricity (http://www.ipsnews.net/2015/10/pakistan-looking-to-hydropower-to-assure-more-reliable-electricity/)
Se toteutetaan vesivoimalla. Aurinkovoima artikkelissa mainitaan, mutta kerrotaan sen olevan liian kallista. Yhtä hyvin olisi voinut mainita sen epäluotettavuuden.
Haastateltu opettaja oli tyytymätön nykytilanteeseen, jossa sähköä oli tarjolla vain 8-10 tuntia päivässä. Hänelle tuo chileläiskylän "saavutus", että sähköä on tarjolla 3 tuntia päivässä, ei siis olisi ollut sitä.
-
Posti (ent. Itella) tuo nyt mainoksensa meille kansissa, joissa lukee päällä "Postinen".
Tänään (ainakin) lehdykän sisällä oli vakuutus, että: "Luet ympäristöystävällista painotuotetta".
Ja mainittuina eri sortin sertifikaatteja, joista ensimmäinen vakuutti, että lehdykkä on "100% ilmastoneutraali". Koska Posti osallistuu ilmastoprojekteihin. Jne.
Ihan arkijärjen mukaan, ellei koko mainospakettia olisi meille tullut lainkaan, ei asiassa Postin tarvitsisi projekteihin osallistua lainkaan. Eikä meidänkään täytyisi viedä näitä mainoksia kierrätykseen eli paperiroskiin. Jonka me toki - ilmastoystävällisesti - kyllä teemme.
-
Haastateltu opettaja oli tyytymätön nykytilanteeseen, jossa sähköä oli tarjolla vain 8-10 tuntia päivässä. Hänelle tuo chileläiskylän "saavutus", että sähköä on tarjolla 3 tuntia päivässä, ei siis olisi ollut sitä.
Tässä HS:n uutisessa tänään taas tähän 8 tunnin sähköntarjontaan päivässä ollaan tyytyväisiä. Asia on jopa palkittu:
Lisävaloa afrikkalaisille (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1446353277255)
Britanniassa perustettu Azuri Pay Go Energy -yhtiö tarjoaa nyt afrikkalaisille asiakkailleen yksinkertaisia joka kodin aurinkoenergialaitteita.
Niillä syntyy päästötöntä valaistusta kahdeksan tuntia vuorokaudessa – ja sen päälle voi vielä ladata kännykät. Hanke on YK:n palkitsema.
-
Svenska Dagbladet lainaa Björn Lomborgia:
Vem lyssnar på förnuftets röst ? (http://www.svd.se/vem-lyssnar-pa-fornuftets-rost-/om/larsson-laser?mc_cid=397aa7759d&mc_eid=170db9fdfe)
In the run-up to the 2015 U.N. Climate Change Conference in Paris from Nov. 30 to Dec. 11, rich countries and development organizations are scrambling to join the fashionable ranks of “climate aid” donors. This effectively means telling the world’s worst-off people, suffering from tuberculosis, malaria or malnutrition, that what they really need isn’t medicine, mosquito nets or micronutrients, but a solar panel. It is terrible news.
Eli ihmisille, joilla menee maulmasa huonoimmin, jotka kärsivät tuberkuloosista, malariasta ja aliravitsemuksesta, jotka siis tarvitsisivat, lääkkeitä, morkiittoverkkoja ja mikroravinteita, heille tarjotaan aurinkopaneeleita.
Ja siitä on todella kysymys OECD:nkin mukaan:
This is deeply troubling because aid is being diverted to climate-related matters at the expense of improved public health, education and economic development. The Organization for Economic Cooperation and Development has analyzed about 70% of total global development aid and found that about one in four of those dollars goes to climate-related aid.
Joka neljäs apudollari menee siis ilmastoasioihin.
-
Suomen IPS näyttää nyt vaihtaneen painopistettään. Enää ei välttämättä ole nlin kuin aiemmin olemma väittäneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0). Nyt tämän viikon aiheista (http://www.ipsinternational.org/fi/) sen (tavanomaisesta) neljästä aiheesta peräti kolme liittyy ilmastonmuutokssen:
ILMASTO
Viljelyalan kutistuminen ajaa ihmisiä liikkeelle
Manipadma Jena
Ankara, 09.11.15 (IPS) - Aavikoituminen ja ilmastonmuutos saattavat pakottaa 200 miljoonaa ihmistä liikkeelle vuoteen 2050 mennessä, arvioi brittiläinen ympäristöpakolaisuuden asiantuntija Norman Meyers.
Seuraava >>
SAMBIA
Ilmasto ja ruoka kietoutuvat yhteen
Friday Phiri
Pemba, Sambia, 09.11.15 (IPS) - Sambialainen pienviljelijä Felix Muchimba nauttii aamiaiseksi mukillisen maissijuomaa, jolla pärjää normaalisti lounaaseen asti. Nyt lounas jää kuitenkin väliin, samoin päivällinen. Niiden sijasta perhe syö yhden aterian neljältä iltapäivällä.
Seuraava >>
ARGENTIINA
Ilmastonmuutos patistaa kestävään viinintuotantoon
Fabiana Frayssinet
Luján de Cuyo, Argentiina, 09.11.15 (IPS) - Ilmastonmuutos kurittaa myös viinitarhoja Argentiinan Mendozan maakunnassa. Tunnetun malbec-rypäleen tuottajat ovat ryhtyneet vastatoimiin, joiden ansiosta viini syntyy entistä vähemmällä vedellä ja energialla.
Palaamme ehkä tarkemmin asiaan, kun nuo artikkelit ovat netissä saatavissa.
-
Tämän uutisen mukaan ...
Maailmanpankki: Ilmastonmuutos voi ajaa yli 100 miljoonaa köyhyyteen (http://maailma.net/artikkelit/maailmanpankki_ilmastonmuutos_voi_ajaa_yli_100_miljoonaa_koyhyyteen)
... tämä järjestö on päinvastaista mieltä kuin Lomborg, maailman köyhät tarvitsevat juuri aurinkopaneeleja:
[Maailmanpankin]Raportissa vaaditaan esimerkiksi sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottamia toimia. Maailmanpankki myös ehdottaa, että esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuet investoitaisiin mieluummin köyhien perheiden korkeiden polttoainekulujen kattamiseksi.
Avustusjärjestö Christian Aid on jo ehtinyt kritisoida raporttia. Vaikka köyhyyden ja ilmastonmuutoksen yhteyden korostaminen on hyvä asia, Maailmanpankin pitäisi toimia, kuten se opettaa ja lopettaa fossiilisten polttoaineiden hankkeiden tukeminen, järjestö sanoo tiedotteessaan.
(lihav. HJ)
Tällaisista arvioista - ja niissä esitetyistä prosenteista - onkin jo ollut puhetta edellä:
Eniten köyhyyteen vaikuttavat raportin mukaan maatalouden ongelmat. Sadot saattavat vähentyä vuoteen 2030 mennessä viisi prosenttia ja vuoteen 2080 mennessä 30 prosenttia. Afrikassa ruuan hinta voi nousta 12 prosenttia vuoteen 2030 ja 70 prosenttia vuoteen 2080 mennessä, raportissa kerrotaan.
Esim. 11.10.15 jo kysyimme, mitä merkitystä on tuollaisilla 4 tai 5 (tai edes 30) prosentin vähentymisillä on, jos meillä on keinot kolminkertaistaa sadot eli lisätä niitä 200%!
Vai eikö siis Maailmanpankki tosiasiassa usko siellä köyhissä maissa minkään muun muuttuvan kuin ilmaston?
-
Ihan vastaavalla tavalla tämä IPS:n artikkelikin syyttää ilmastonmuutosta vähän kaikesta:
Viljelyalan kutistuminen ajaa ihmisiä liikkeelle (http://maailma.net/artikkelit/viljelyalan_kutistuminen_ajaa_ihmisia_liikkeelle)
Vaikka siinä sitten ihan lopussa tuodaankin esiin, ettei se nyt ihan niin ole, vaan esim. eroosiota voi ihmisen vastustaa myös pitämällä maaperästä huolta.
Artikkelissa esiintulutta yritystä kytkeä Syyrian sota ja pakolaiset ilmastonmuutokseen käsittelinkin jo edellä, syyskuussa,. Toistamatta tässä käsitystäni.
-
Teija Laakso (maailma.net) näyttää julkaisseen tuon em. Maailmanpankki-artikkelin omisssa nimissään, vaikka se tuntuisi lyhennelmältä tästä IPS:n Thalif Deenin artikkelista:
Climate Change May Increase World’s Poor by 100 Million, Warns World Bank (http://www.ipsnews.net/2015/11/climate-change-may-increase-worlds-poor-by-100-million-warns-world-bank/)
Noin ei tietysti välttämättä ole, osaahan Teija Laaksokin tietysti englantia, ja on voinut tehdä uutisensa alkuperäislähteestä. Eipä silti, sanoma ei muutu:
Asked for a response, Harjeet Singh, Climate Policy Manager at ActionAid, told IPS the World Bank’s analysis of poor people’s vulnerability to climate impacts is not new, but it rightly highlights that poverty cannot be addressed without tackling climate change.
(lihav. HJ)
Kun taas Lomborg ja me (tai ainakin minä) olemme sitä mieltä, että köyhyydelle ja myös tälle "haavoittuvuudelle" on mahdollista tehdä yhtä ja toista, ilman että nyt äkkiä ja radikaalisti vähennettäisiin fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ja erityisesti näin ei pidä tehdä nimenomaan siellä, köyhissä maissa. (Ja erityisen erityisesti sitä käyttöä ei pidä yrittää vähentää hyljeksimällä fossiilisistakaan aineista ja/tai fossiilisen energian avulla valmistettuja typpilannoitteita!)
-
Tässä Vihreän Langan uutisessa tulee esille, miten asiassa on todellakin kyse siitä, että köyhille tarjotaan "aurinkopaneeleja" (vrt. Lomborgin lausunto, edellä 08.11.15):
Ilmastorahoitus huolettaa vihreitä – Suomesta tulossa länsimaiden häpeäpilkku? (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-cop21-ymp%C3%A4rist%C3%B6/ilmastorahoitus-huolettaa-vihreit%C3%A4-%E2%80%93-suomesta-tulossa-l%C3%A4nsimaiden)
Niinistö muistuttaa, että ilmastorahoituksessa on kyse siitä, että fossiiliset polttoaineet, joilla nykyiset teollisuusmaat ansaitsivat talouskasvunsa, eivät ilmastonmuutoksen vuoksi ole vaihtoehto kehitysmaille. Siksi ne tarvitsevat tukea oman energiantuotantonsa kehittämiseen.
Niinistö ei kuitenkaan muistuta ja vaadi, että joku nykyinen teollisuusmaa ensin osoittaisi, miten pärjätään tyystin ilman fossiilisia polttoaineita. (Pelkästään siis uusiutuvilla - ydinvoimahan ei liene Niinistölle optio.)
-
Tässä Viktor David Hanson esittää retorisen kysymyksen (http://junkscience.com/2015/11/victor-david-hanson-explodes-the-global-warming-caused-isis-canard/), mm. John Kerrylle (ks. edellä 12.9.15), miksei 4 kauheaa kuivuusvuotta ole ajanut kalifornialaisia pukemaan päälleen isemurhapommivöitä.
-
Lisäksi vielä Syyrian säät ovat olleet täysin normaaleja:
Veteran Meteorologist Says John Kerry’s Claim Climate-Change Drought Is Causing Refugees Is Completely False (http://notrickszone.com/2015/11/15/veteran-meteorologist-says-john-kerrys-climate-change-drought-causing-refugees-noise-completely-false/#sthash.2FRRT0yM.uXiFV3xa.dpbs)
Miksi Kerry moista väitti? Selitys:
The falsehood was said because US foreign policy has been a total catastrophe in that region, and now Kerry is desperate for any excuse.
-
Minusta tästä artikkelista (IPS/KU) näkyy, että siinäkin ilmasto on vain liimattu päälle, ja ongelmana on itse asiassa maatalouden ja sen tekniikan ja välineistön kehittäminen:
Ilmasto ja ruoka samaa vyyhtiä Sambiassa (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3462233-ilmasto-ja-ruoka-samaa-vyyhtia-sambiassa)
Asiantuntijat suosittelevat ravitsemuksen parantamisen ja ilmastoälykkään maatalouden yhdistelmää. Se tarkoittaa muun muassa ruokakasvien ravintosisältöä parantavaa biofortifikaatiota ja kuivuudenkestävyyden terästämistä sekä lajikevalikoiman monipuolistamista.
Ja tuossakin "ilmastoälykkäällä" maataloudella saatetaan melkeinpä, pääasiassa tarkoittaa älykästä maataloutta.
-
Tässä kiistakirjoituksessa Ben Pile (Spiked!) kertoo, miten ilmastonmuutoksen varjolla kehitysmaihin ajetaan epäkäytännöllisiä energiaratkaisuja. Ja tuloksena näissä maissa lopulta vain pula energiasta:
The world needs more energy, not green BS (http://www.spiked-online.com/newsite/article/the-world-needs-more-energy-not-green-bs/17647#.VlFswSQyAb0)
Näitä kelvottomia ratkaisuja ajetaan läntisten tahojen toimesta, Pilen mukaan. Niitä eivät toivo ja aja kehitysmaiden asukkaat itse.
-
Tässä ei puhuta luomusta, mutta MMM näyttää nyt nappautuneen mukaan tähän "muotiaiheeseen":
Kehitysavulla tukea maatalouteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kehitysavulla-tukea-maatalouteen-seka-ilmastonmuutokseen-sopeutumiseen)
Tuossa kyllä näyttää olevan hyvin käytännöllinen ote asiaan:
Ilmastonmuutoksen haasteisiin kehitetäänkin maatalous- ja maaseutulähtöisesti erilaisia sopeutumis- ja varautumiskeinoja. Ilmaston tietopalveluilla, kuten aikaisilla varoituksilla ja kausiennusteilla, on voitu säästää kustannuksissa ja välttää tuhoja. Lajikkeiden ja sadon vakuuttamisella on myös voitu varmistaa viljelijöiden toimeentulo odottamattomien sääilmiöiden iskiessä. Lisäksi viljelykasveja kehitetään, jotta ne kestäisivät paremmin kohonneita lämpötiloja ja kuivuutta.
– Ruokaturvalla ja ravitsemuksella on merkittävä osuus myös Suomen hallituksen uudessa kehityspoliittisessalinjauksessa, ja Suomi onkin tukenut CGIARia useiden vuosien ajan, kertoo neuvotteleva virkamies Marjukka Mähönen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Niinpä tuossa maataloutta vahvistetaan. Mikä on hyvä tavoite siellä, riippumatta siitä, missä tahdissa ilmastoennusteet toteutuvat. Riippumatta siitäkin, toteutuvatko ne lainkaan.
-
Hurjia näkymiä - vuoteen 2050 (!!!) mennessä:
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa kehitysmaille maltaita (http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutokseen_sopeutuminen_maksaa_kehitysmaille_maltaita)
Vai kuinka hurjia ne ovat (lihav. HJ):
Järjestön laskelmien mukaan mikäli lämpötila nousee pelätyt kolme astetta, yhteensä kehitysmaiden taloudet menettävät vuosittain 1,7 biljoonaa dollaria, eli 1,3 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä.
Toistaen: 1,3 prosenttia.
Tuossa arviossa muuten - kevyesti laskeskelin - oletetaan kehitysmaiden tulojenkin kasvavan nykyisestä ehkä kaksinkertaisiksi tai ylikin samana aikana.
Eli taas ollaan kysymyksessä, miten oikeutettua on vaatia nyt eläviä köyhiä uhrautumaan tulevien rikkaampien sukupolvien hyvinvoinnin vuoksi. Varsinkin, jos jokaisen toimenpiteen tulos ja teho on kuitenkin teoreettinen, eikä oikeastaan koskaan uhrautujan elinaikana ole edes havaittavissa.
-
Ja heti perään, maailma.netiltä (lihavoinnit HJ):
World Vision: Nälkä uhkaa miljoonia lapsia – syynä El Niño (http://maailma.net/artikkelit/world_vision_nalka_uhkaa_miljoonia_lapsia_syyna_el_nino)
"Köyhiä yhteisöjä on myös tuettava El Niñon kaltaisiin äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämä tarkoittaa muun muassa sosiaalisten turvaverkkojen kehittämistä, katastrofiriskien hallintaa sekä kestävän ja ilmastoälykkään maatalouden tukemista. Tämän on oltava prioriteetti myös tulevassa Pariisin ilmastokokouksessa", sanoo Niskanen.
Jos jostain on konsensus - jota ilmastonuutosteoriasta väitetään - niin siitä, että (mahdollinen) ilmastonmuutos ja (ainakin) vuosisatoja toistunut El Niño -ilmiö eivät millään tavoin liity toinen toisiinsa.
El Niño -ilmiö on kyllä "äärimmäinen sääilmiö", jos on ollakseen (sen voimakkuus vaihtelee). Mutta IPCC:n "voimassa olevien" viimeisten raporttien mukaan ei ole näyttöä siitä, että ""äärimmäiset sääilmiöt" olisivat ylipäänsä lisääntyneet! Ilmastonmuutoksen kanssa tai ilman.
Mutta kun iltapäivälehti tekee juttua jostakin "äärimmäisestä sääilmiöstä", niin aina löytyy Suomen ilmatieteen laitokselta haastateltava, joka - suoran syy-yhteyden ensin kiistettyään - sanoo jotain sellaista, että tällainen eli sellainen "ei ole ristiriidassa" ennusteiden kanssa tms. Nämä vihreät tiedottajat löytävät helposti internetistä jopa sellaisen "tiedemiehen" joka väittää, että syy-yhteys on olemassa.
-
Tässä Kepan artikkelissa esitetään ihan hyvä kysymys:
Mitä väliä Pariisin ilmastokokouksella on tansanialaisille? (http://www.kepa.fi/teemat/kehitysta-ja-politiikkaa-blogi/16918)
Mutta vastaus on sitten sitä luokkaa, että Tansaniaa riivaavista, maataloutta suuresti haittaavista epävakaisista säistä päästään, jos Pariisin ilmastokokous onnistuu.
Ja siltä osin kuin vastaus ei ole tätä, se on sitä, että maataloutta tulee suuresti maassa kehittää. Joka olisi vaatimuksena joka tapauksessa, oli ilmastonmuutosta tai ei.
Ja kyllä noiden artikkelissa mainittujen sähkökatkosten ehkäisemiseksi - kun se ei uusiutuvilla tunnu onnistuvan - tulee kyllä heti mieleen, että tarvittaisiin yksi tai useampia kivihiilivoimaloita! Ja eiköhän niiden avulla jotain voitaisi tehdä vesiongelmillekin!
-
Tällainen on nyt ilmestynyt:
Uusi tutkimustyökalu näyttää, miten ilmastotoimet vaikuttavat tulevaisuuden nälkätilanteeseen (http://maailma.net/artikkelit/uusi_tutkimustyokalu_nayttaa_miten_ilmastotoimet_vaikuttavat_tulevaisuuden_nalkatilantees)
Epäilemättä alan jo nalkuttaa, mutta kysyn edelleen, onko sellaista työkalua, joka näyttäisi, miten muut toimet vaikuttavat (nykyiseen ja) tulevaisuuden nälkätilanteeseen?
Käyttäjät voivat valita ajan – nykypäivä, 2050-luku ja 2080-luku – ja nähdä alttiutta ilmastonmuutoksen lisäämään nälkään sopeutumistoimien ja päästömäärien mukaan.
Valitkaa nykypäivä! Tuossakin järjestelmässä, mutta erityisesti tuossa hahmottelemassani toisessa järjestelmässä.
Tuossakin WFP:llä kyllä näyttää olevan nykyhetki ja lähitulevaisuus ensisijaisena silmämääränä:
Tukeakseen vastikään allekirjoitettuja vuoden 2030 kestävän kehityksen agendaa, WFP tähtää kunnianhimoisesti poistamaan nälän maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuskartta näyttää, miten ilmastonmuutos tekee tästä tehtävästä entistä vaikeamman. Suojellaksemme seuraavan 15 vuoden aikana saavutettuja voittoja, vuoden 2030 jälkeen meidän on pysyttävä valppaina jatkaessamme sopeutumisen rahoittamista.
Eli kyse on osittain ilmiöstä, että se ilmastonmuutos nyt täytyy tunkea joka paikkaan, nykyisin. Mutta jotain aikaa ja rahaa tuonkin järjestelmän tekemiseen on mennyt.
-
Suomen IPS näyttää nyt vaihtaneen painopistettään. Enää ei välttämättä ole nlin kuin aiemmin olemma väittäneet (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.0). Nyt tämän viikon aiheista (http://www.ipsinternational.org/fi/) sen (tavanomaisesta) neljästä aiheesta peräti kolme liittyy ilmastonmuutokssen: [...]
Nyt se on siellä mennyt vallan villiksi. Käytännöllisesti katsoen kaikki artikkelit, elleivät suoraan littyisikään asiaan, ainakin siihen jotenkin viittaavat.
Maatalousuutisten osastossa. Se on nyt niin ajankohtaista.
-
Kepan uutinen:
Germanwatch: Sään ääri-ilmiöt iskevät kovimmin köyhiin (http://www.kepa.fi/uutiset/11635)
On ilman muuta selvää, että noin käy, mitä tuo otsikko väittääkin.
Mutta asiassa on pari ongelmaa:
1) IPCC:n mukaan äärimmäiset sääilmiöt eivät ole ilmastonmuutoksen myötä lisääntyneet. Ainakaan vielä.
2) Mitä siis tehdä asiassa? Yritetäänkö vaikuttaa (tulevaisuuden) säähän ja ilmastoon? Se tie on joka tapauksessa hyvin hidas ja pitkä. Vai yritetäänkö (nyt) tehdä köyhistä rikkaampia? Hidas tie voi olla sekin, mutta luultavasti kuitenkin nopeampi. Ja sellainen, jossa voi nähdä ainakin paikallisia onnistumisia, suhteellisen järkevällä aikavälillä.
(Kommentti lähetetty myös Kepan palstalle.)
-
Sitten siinä on sellainenkin mekanismi - kun olen varsinkin IPS:n uutisointia seurannut - että sen seitsemän asiaa, jotka haluttaisiin ilmastoon ja näihin ilmastoneuvotteluhin kytkeä, eivat siihen ehdi tai mahdu. (Sukupuolinäkökulmaa, alkuperäiskansojen oikeuksia, ja "oikeutta" yleensä jne.)
Tätä kirjoitaessa en vielä tiedä, mitä Pariisissa on (ylipäänsä) hyväksytty, mutta olen aika varma, että jos jotain, eivät siellä ainakaan kaikki erikoistoiveet ole menneet läpi. Vaikka niistä on viljalti näissä em. uutisissa sitä vaadittu.
Erittäin todennäköistä (siis, luultavasti) on, että monesta tällaisesta asiasta ei mainita sanaakaan.
Mutta maataloudesta on tavallaan pikku pakko jotain siinä sanoa. Ja nyt tavallaan vähän jännittää, mitä se on. Se tuskin on kuitenkaan sellaista, mitä (paikallakin vaikuttamaan pyrkinyt?) kansainvälinen luomuliitto IFOAM siinä asiakirjassa haluaisi olevan.
-
Ilmastonmuutokseen voi yrittää "vastata", sitä voi jopa yrittää estää, mutta tuo 66% väestönkasvu, se, se on luonnonlaki, se vain tapahtuu.
Sama lähtökohta, asenne tuntuu olevan tässäkin uutisessa:
Tutkimus: Maailman väestö kasvaa luultua enemmän (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_maailman_vaesto_kasvaa_luultua_enemman)
Hän muistuttaa, että väestönkasvu voi pahentaa ilmastonmuutosta, tartuntatauteja ja köyhyyttä.
Tutkijoiden mukaan suurin osa kasvusta tulee tapahtumaan Afrikassa, jossa väestö paisuu miljardista neljään miljardiin vuosisadan lopussa. Syynä on se, että syntyvyys ei ole laskenut niin paljon kuin on ennustettu.
(lihav. HJ)
Silti oli näin, minkä Mauri Mattsson toi kysymyksellä HS:ssa eilen esille:
Miksi Pariisissa ei puhuttu väestönkasvusta? (http://www.hs.fi/mielipide/a1450156076097)
-
Kun samassa yleisönosastossa sitten esitettiin vastaava kysymys lihansyönnistä, niin Suomen ilmastoneuvottelijoiden edustaja vakuutti, että asia oli tullut neuvotteluissa esille, ja siitä jotain linjanvetoja tehtiin, vaikkeivät ne itse sopimustekstissä näkyneetkään.
Mauri Mattssonin kysymykseen ei ainakaan siellä ole kukaan mitenkään reagoinut.
-
Tämä on erittäinen epäselvästi, suorastaan harhaanjohtavasti kirjoitettu uutinen:
Tutkimus: Kuivuuden ja kuumuuden aiheuttamat satotuhot kasvaneet (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_kuivuuden_ja_kuumuuden_aiheuttamat_satotuhot_kasvaneet)
Tämän ymmärtää niin, että maailman viljasadot ovat selkeästi vähentyneet, eikö:
Kuivuus ja äärimmäinen kuumuus ovat leikanneet maailmanlaajuisesti viljasatoja keskimäärin 9–10 prosenttia viime vuosikymmeninä, käy ilmi tuoreesta kanadalais-brittiläisestä tutkimuksesta.
[...]
Eniten kuivuus on vaikuttanut yllättäen teollisuusmaihin: tutkimuksen mukaan Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australaasiassa viljantuotanto putosi keskimäärin 19,9 prosenttia.
Mutta siitä ei ole kyse, maailman viljasadot ovat tasaisesti kasvaneet. Tutkimuksen tulos oli vain se, että jos kuivuus on iskenyt, niin sitten nämä vahingot ovat olleet entistä isommat. Tämä täytyy päätellä tällaisista lauseista:
Pohjois-Amerikassa syynä on se, että usein laajoilla alueilla viljellään samaa kasvia, joka tuhoutuu kuivuuden takia kokonaan.
Tarinahan jatkuu:
Kehitysmaissa taas pelloilla vallitsee usein eri lajien sekamelska, jolloin osa kasveista selviää äärimmäisestä säästä, kertoo McGillin yliopiston tutkija Corey Lesk.
Eli USA:n maissiin viitataan, ja oikeastaan joihinkin huonoihin vuosiin, jolloin maissisadot ovat osittain epäonnistuneet.
Mutta jos katsotaan vaikka tätä käyrää (http://www.earth-policy.org/images/uploads/graphs_tables/highlights30_cornyields.PNG) maissin keskisadoista siellä, joka päättyy huonoon vuoteen 2012, näemme, että sinäkin vuonna sato oli yli nelinkertainen verrattuna aikaan ennen 2. maailmansotaa, maissinviljelyyn käytettyä hehtaaria kohti. Ja tasaisessa kasvussa, vuosittaisesti toki vaihdellen.
Tässä ko. tutkimuksen perusteellisempi krittiikki:
Global agricultural production demonstrates Ramankutty et al. is just more global warming hot air (http://wattsupwiththat.com/2016/01/11/global-agricultural-production-demonstrates-ramankutty-et-al-is-just-more-global-warming-hot-air/)
Jossa kerrotaan mm. että juuri nyt USA:n viljavarastot ovat tupaten täynnä maissia ja soijaa!
-
... "väärin sammutettu" sanoi palopäällikkö, kun tuli palopaikalle myöhässä ...
-
[...]
Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis 41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.
Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.
Intuitiivisesti jo tätä siis laskeskelimmekin, mutta tässä nyt olisi oikein tutkimus, joka väittää näin:
Higher beef production could lower Brazil’s emissions, study says (http://www.carbonbrief.org/higher-beef-production-could-lower-brazils-emissions-study-says?utm_content=bufferfe20f&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)
Eli suurempi pihvilihan tuotanto voisi vähentää Brasilian kasvihuonepäästöjä. Jos sitä harjoitetaan cerrado-tasangoilla ja jätetään sademetsät rauhaan.
-
Kaikkea sitä kuulee. Tämän mukaan varhainen maanviljelys käänsi maailmaa uhkaavan ilmaston viilenemisen trendin:
Early agriculture staved off global cooling, mounting evidence suggests (http://www.sciencedaily.com/releases/2016/01/160119141756.htm)
Hesarikin julkaisi jutun uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt lykkäisivät tulevaa jääkautta. Ihan juuri nyt, kun Helsingissäkin on n. -15 astetta, en osaa kauheasti kaivata jääkautta.
-
Tästä asiasta on IPS kirjoittanut aiemminkin:
Radio rage in India (http://www.ipsnews.net/2016/02/radio-rage-in-india/)
A group of farmers are huddled around a radio set sipping hot tea and tuned in to Sarathi Jhalak, a local community radio station (CRS) broadcasting on FM 90.4. On air is a programme about climate change that has everybody hooked. Experts are sharing simple tips on how farmers can pro-actively minimise the impact of erratic weather on their crops.
“I have no knowledge about climate change,” says Ram Kutty, a 60-year-old farmer, “so it’s nice if experts can explain it to me in a simple language what it is and how I can protect my fields. Lack of planning in our work can mean the difference between penury and prosperity. That’s why community radio has become my best friend.”
(lihav. HJ)
Entisaikaan tuota sanottiin Suomessa säätiedotukseksi.
Jonka maajussit silloinkin kuuntelivat korvat höröllä.
-
YLE (ja John Kerry) jatkaa nyt tuota Achim Steinerin maalailua ja pelottelua:
Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta (http://yle.fi/uutiset/pakolaisaalto_on_vasta_alkusoittoa_tulevasta/8300076)
Minusta tuo on nyt täysin typerää. Varsinkin vihjailu, että ilmasto-olosuhteet, kuivuus jo olisivat Syyrian sodan syynä.
Erityisesti Kerryn osalta. Ei, kriisi ei siis ainakaan johdu USA:n virheistä, sähläilystä tai kyvyttömyydestä. Ei, se oli ilmastonmuutoksen syytä. (http://www.climatechangedispatch.com/images/pics4/cartoon-global_warming_did_it.jpg)
PS. 13.9.15: Vrt. tämä näkökulma:
Liikkeellä ovat nyt hallituksenvaihdospakolaiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/3427969/liikkeella-ovat-nyt-hallituksenvaihdospakolaiset)
Jos jatkamme lämpöön liittyvillä vertauksilla, niin - Venäjän roolia tuossa kaikessa unohtamatta - USA ikään kuin heitti ämpärillisen vettä kiukaalle, eikä itse tullut löylyihin. Ja yrittää tuossa nyt keksiä jotain muuta selitystä sille, miksi muille tuli sietämättömän kuuma.
Tähän saksalaiset tiedemiehet - jotka eivät siis suinkaan ole nk. skeptikkoja - näin:
Spiegel: Even Warmist Scientists Dismiss Climate Change As Cause Of Syrian Conflict, Refugee Crisis (http://notrickszone.com/2016/02/25/spiegel-even-warmist-scientists-dismiss-climate-change-as-cause-of-syrian-conflict-refugee-crisis/#sthash.DlHBZyIK.dpbs)
Kirjoitettu siis tänään, jolloin radiosta tulee optimistisia arvioita siitä, että Syyriaan saataisiin ainakin tulitauko (poislukien Isis ja Al Nusra). Vielä lienee aikaista esittää toiveita, että maan pellot saataisiin taas tuottamaan. Tai maiden: onhan myös Irak tässä kaikessa surkeudessa mukana, ainakin merkittävä osa sen alueesta.
-
Näin sitä vain ennustetaan 35 vuoden päähän:
Impact of climate change on food production could cause over 500000 extra deaths in 2050 (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/03/160302204506.htm)
The study reveals that, unless action is taken to reduce global emissions, climate change could cut the projected improvement in food availability by about a third by 2050, and lead to average per-person reductions in food availability of 3.2% (99 kcal per day), in fruit and vegetable intake of 4.0% (14.9g per day), and red meat consumption of 0.7% (0.5g per day).
The findings predict that these changes could be responsible for around 529000 extra deaths in 2050, compared to a future without climate change in which increases in food availability and consumption could have prevented 1.9 million deaths.
Gramman kymmenesosan tarkkuudella!
Ja Vihreä Lanka tietysti on napannut tuon uutisen uutisvirrasta:
Lancet: Ilmastonmuutos iskee rajusti ruokavalioon – kuolemia ei vältetä (http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/lancet-ilmastonmuutos-iskee-rajusti-ruokavalioon-%E2%80%93-kuolemia-ei-v%C3%A4ltet%C3%A4)
Eikä täällä Suomessakaan olla ihan turvassa, näin tulee käymään:
Suomessa vaikutukset ovat jokseenkin tasapainossa: lihansyönnin ja lihavuuden väheneminen säästävät henkiä, mutta hieman suurempi määrä menetetään ruokavalion heikkenemisen myötä.
(lihav. HJ)
Kyllä tuo vihreä tiede on ihmeellistä! Ei ikinä olisi uskonut - kun ruokavalio Suomessa on jatkuvasti parantunut, ja sitä parantamassa, ihan päätoimisesti, vielä on lukuisasti väkeäkin - että se 35 vuoden päästä on noin ratkaisevasti huonontunut.
***
Tähän vielä Spikedin Rob Lyonsin kommentti samasta artikkelista:
Climate change isn’t starving us (http://www.spiked-online.com/newsite/article/climate-change-isnt-starving-us/18101#.VtgmQCQyAb0)
-
Lainaanpa Rob Lyonsilta tämän:
First, a bit of perspective, with a few things we know. Currently, the global death rate per year is estimated at 7.8 deaths per every 1,000 people, or 0.78 per cent per year. It is also estimated that the world population will be around nine billion by 2050. So, if the death rate remained the same, by 2050, roughly 70million people would die each year. If the paper is correct, then based on these back-of-an-envelope figures, climate change would increase deaths by less than one per cent compared to a steady-temperature scenario.
(lihav. HJ)
Myös maailma.net julkaisi uutisen:
Tutkimus: Ilmastonmuutos voi aiheuttaa tappavia ruokavaliomuutoksia (http://maailma.net/artikkelit/tutkimus_ilmastonmuutos_voi_aiheuttaa_tappavia_ruokavaliomuutoksia)
Useimmat kuolemat tulevat tutkimuksen mukaan tapahtumaan Etelä- ja Itä-Aasiassa. Ilmastotoimista riippuen kuolemia voidaan kuitenkin vähentää 29–71 prosenttia.
Eli, miten sen nyt sanoisi, enemmän tai vähemmän rajuilla ilmastotoimilla voisimme varmistaa, että meitä ihmisiä todellakin olisi v. 2050 täällä se 9 miljardia? Eikä yhtä prosenttia vähemmän?
Vaan miten senkään kanssa lienee? Lainaanpa Rob Lyonsia vielä:
In any event, the paper doesn’t seem to have considered the proper counterfactual – not just zero climate change, but the policies that could achieve zero climate change. What would happen to food availability in the future if we quickly dispensed with fossil fuels for transport, agricultural machinery, fertilisers, pesticides, etc? Surely that would reduce food production and raise prices? How does the world’s diet look in that scenario?
But the purpose of this paper is not to give us a sensible guide to the future. The aim is to produce a scary headline in order to galvanise action on reducing greenhouse gas emissions. Yet a dash for low-carbon alternatives would be much more likely to result in poorer diets and mass malnutrition. What’s healthy about that?
(lihav. HJ)
Lisäys (HJ): geenitekniikan soveltamisesta ja soveltamatta jättämisestä, nyt ja tulevaisuudessa, puhumattakaan.
(Jätän nyt kääntämättä. Taas sitä "lontoota". Anteeksi.)
PS: klo 13:40: Tuli huono omatunto edellisestä. Tässä Lyonsin perusideat, edellä lihavoidut, siis suomeksi:
- tuo Lancetin kertoma, ennakoima kuolleisuuden lisääntyminen olisi siis vain alle prosentin siitä, mitä tapahtuisi "normaalisti", joka tapauksessa
- jos vähentäisimme nopeasti fossiilisia polttoaineita kuljetuksissa, maatalouden koneistamisessa, lannoitteissa, torjunta-aineissa jne. se varmasti vähentäisi ruoan tuotantoa ja nostaisi hintoja
- vähähiiliseen tuotantoon "syöksähtäminen" niin ollen aika varmasti toisi mukanaan huonomman ruokavalion, ja suurten ihmismassojen huonomman ravitsemuksen
PS2. 7.3.16: Katso myös tänne (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=637.msg8150#msg8150).
-
Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta tuo edellä Lyonsin esille tuoma suhteuttamisen puute vaivaa kyllä tätäkin uutista:
Ylipaino jo nälkää yleisempi ilmiö (http://maailma.net/artikkelit/ylipaino_jo_nalkaa_yleisempi_ilmio)
Lihavuusepidemia näkyy kuolleisuudessa
YK:n mukaan voidaan puhua lihavuusepidemiasta. Ylipainolla on yhteys moniin aineenvaihduntasairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, useisiin syöpiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Vuodessa se aiheuttaa noin 2,8 miljoonaa kuolemaa.
Hurja luku, mutta minkä ikäisenä? Eli kauanko he olisivat eläneet ilman liikalihavuuttaan? Siis noin 70 miljoonasta vuosittain kuolevasta? Miten maailman keskimääräinen elinikä, elinajanodote kuitenkin samaan aikaan tasaisesti nousee?
-
Pitkästä aikaa se sanotaan ääneen (maailma.net):
Jopa miljardi voi kärsiä vesipulasta Aasiassa vuonna 2050 (http://maailma.net/artikkelit/jopa_miljardi_voi_karsia_vesipulasta_aasiassa_vuonna_2050)
Mallinnus osoitti ettei ilmastonmuutos ollut ainoa vesipulaa aiheuttava tekijä. Varsinkin talouskasvu ja väestömäärän lisääntyminen olivat itsessäänkin merkittäviä vesipulan aiheuttajia. Kiinassa tärkein tekijä oli edellinen, Intiassa jälkimmäinen.
"Ongelma ei johdu pelkästään ilmastonmuutoksesta. Emme voi olla ottamatta huomioon talouskasvua ja väestömäärän lisääntymistä, joilla on voimakas vaikutus resurssien kysyntään ja hallinnointiin. Ilmasto voi tämän lisäksi johtaa näiden rasitteiden merkittävään voimistumiseen", kertoo MIT:n vanhempi tutkija Adam Schlosser.
Mitä siis tehdä? Tällaisia:
Seuraavaksi tutkijat pyrkivät saamaan selville, miten erilaiset keinot torjua vesipulaa ja ilmastonmuutosta sekä sopeutua niihin vaikuttavat valtioiden vesipulan riskiä. Näitä sopeutumiskeinoja ovat esimerkiksi entistä tehokkaammat kasteluteknologiat.
Edelleenkin on siis olemassa asia, jota ei millään tavalla voi torjua: väestönkasvu.
-
Taitaa olla niin, että tämäkin juttu on enemmän tai vähemmän sitä "ilmastopornoa":
MERI UHKAA NIELAISTA MOSAMBIKIN BEIRAN (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3532269-meri-uhkaa-nielaista-mosambikin-beiran)
Taustana Beiran kehityksestä: kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden 1970 lukemasta 113 770 nykyiseen noin puoleen miljoonaan. Luultavasti sen seurauksena on syntynyt suunnittelemattomia slummialueita juuri meren rantaan, kuten uutisen kuvassakin. Ne ovat varmasti vaarassa.
Mutta tätä Beiraa (https://www.google.com/search?q=beira&client=tablet-android-quanta&prmd=imnv&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjh3fvC8pTMAhWrFZoKHUX_Ae0Q_AUIBygB&biw=1024&bih=768#imgrc=uCxR7RPRqoVRlM%3A) ei luultavasti uhkaa mikään.
PS. klo 16:35: Olihan asia jo tietysti tässä sanottu:
Hänen mukaansa Beiran kykyä kestää ilmastonmuutosta parannetaan myös poliittisilla päätöksillä, kuten kieltämällä holtiton rakentaminen tulvasuojelualueilla.
(lihav. HJ)
Mutta otsikko oli silti se mikä oli.
Taitaa vasemmiston (tässä tapauksessa: IPS:n ja KU:n) eräänlainen helmasynti olla siinä, että se puolustaa köyhän asiaa aina, silloinkin kun köyhä kansa tekee tyhmyyksiä?
-
Tässä ScienceDailyn uutisessa ei tutkimuksessa ...
Could global warming's top culprit help crops? (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160418120327.htm)
... ikään kuin vähän "nikotellen" myönnetään, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus kasvattaa satoja. Mainitaan sitten heti, että lämpötilan odotettavissa oleva nousu ym. vaikuttavat satomääriin negatiivisesti.
-
Tämä on nyt tulevinaan ikäänkuin yllätyksenä, vaikka se ihan varmasti oli odotettavissa. Uutisesta:
Asiantuntijat kritisoivat: Kehitysapu vaihtuu "taikatemppuihin" (http://maailma.net/artikkelit/asiantuntijat_kritisoivat_kehitysapu_vaihtuu_taikatemppuihin)
Sachsin mukaan moni maa leikkaa nyt kehitysapuaan ja siirtää rahoja turvapaikanhakijoiden auttamiseen, rauhanturvaamiseen ja ilmastoasioihin.
"Tiedän tapauksia, joissa tuki terveys- ja rokotuskampanjoille on lopetettu ja varat käytetään ilmastorahoitukseen", hän sanoo.
(lihav. HJ)
***
Tämä on sitten myös eräs ilmiö asiassa, kyllä:
Jopa "maailman parhaina kehitysavun antajina" pidetyt Pohjoismaat ovat siirtäneet rahoitustaan pakolaiskuluihin, hän jatkaa.
-
Tällaisia ennusteita on helppo tehdä ...
Ilmastonmuutos kurittaa Afrikkaa pahimmin (http://maailma.net/artikkelit/ilmastonmuutos_kurittaa_afrikkaa_pahimmin)
Sateen varassa olevien viljelykasvien sadot voivat paikoin kutistua jopa puolella vuoteen 2020 mennessä.
... ja ennusteen toteutuminenkin on lähes varmaa: hyvin todennäköisesti noin käy Afrikassa "paikoin" eli jossakin. Vielä itsestäänselvempää on, että niin "voi" käydä.
Mutta mitä teemme tai afrikkalaisetkaan tekevät tuolla ennusteella. Vastaukseni: ei yhtään mitään.
Tuo lause ei myöskään syntynyt uutisen käännöksessä, vaan yhtä epämääräisenä se oli esitetty alkuperäisessä UNEP:in asiakirjassakin.
Tämäkin teoria on kaivettu "naftaliinista":
Vuoteen 2030 mennessä malariatartunnalle altistuu 90 miljoonaa afrikkalaista lisää.
Niinkin voi käydä, mutta ilmastonmuutoksella ei siinä asiassa ole osuutta. Ja sen ehkäisemiseksi tehtävät asiatkaan eivät ole "ilmastotoimenpiteitä". Eli yhtä hyödytön lause kuin edellinenkin.
-
Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:
Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa (http://maailma.net/artikkelit/sadeveden_varastointi_helpottaa_viljelijoiden_elamaa_argentiinassa)
Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.
Eikä tuo niksi ja sen soveltaminen ole tuntematon Afrikassakaan. Tuon asian kustantaminen rikkaan maailman rahojen avulla olisi myös varmasti tehokasta ja nopeasti vaikuttavaa kehitysapua. Erilaisiin "ilmastotoimiin" verrattuna. Ja näinhän tuo uutinenkin kertoo, että niin jo tehdäänkin:
Asukkailla ei ollut varaa rakentaa sadevesisäiliöitä ennen kuin YK:n alainen Maailman ympäristörahasto tuli hätiin. Se on jakanut pienimuotoista tukea (Small Grants Programme, SGP) kehitysmaiden ympäristöhankkeille 1990-luvulta lähtien.
-
Yhtä käytännöllinen on tämäkin uutinen:
Myanmar Seeks to Break Vicious Circle of Flood and Drought (http://www.ipsnews.net/2016/05/myanmar-seeks-to-break-vicious-circle-of-flood-and-drought/)
Vaikka otsikosta voisi aavistella, että Myanmar nyt aikoo muuttaa sääolonsa (ja ehkäpä jopa pysäyttää ilmastonmuutoksen?) niin itse tekstissä sitten kerrotaan mm. syvistä kaivoista.
-
Edelleenkin on siis olemassa asia, jota ei millään tavalla voi torjua: väestönkasvu.
Ehkä olen hiukan väärässä. Asia taitaa olla agendalla, mutta se on tällaisen otsikon alla. Kansalaisjärjestöjen tuoreesta esitteestä (http://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/kepa-agenda2030.pdf) (pdf), kohdasta 3 "Terveyttä ja hyvinvointia", esimerkkiprojekti (lihav. HJ):
Väestöliitto tukee Nepalissa nuorille suunnattujen seksuaaliterveyspalvelujen kehittämistä. Erityisesti tyttöjen, naisten ja nuorten oikeuksiin ja voimaantumiseen kiinnitetään huomiota. Tiedon ja palvelujen lisääminen antaa mahdollisuuden suunnitella perheen kokoa sekä estää seksitautitartuntoja ja ei-toivottuja raskauksia.
Tässä taitaa olla vähän samanlaista kiertoilmausten käyttöä kuin siinä, miten lannoitteita esim. FAO:n teksteissä kutsutaan tuotantopanoksiksi (input): ehkäisy(välineet) = seksuaaliterveyspalvelut.
-
Tämäkin on hyvin käytännönläheinen idea:
__________
BANGLADESH
Ilmastonmuutos ajaa korottamaan tulvavalleja
Rafiqul Islam
Rafiqul Islam, 23.05.16 (IPS) - Miljoonien bangladeshilaisten kodit ja pellot uhkaavat jäädä veden alle ilmastonmuutoksen edetessä. Maa on kuitenkin päättänyt panna hanttiin vesimassoille korottamalla rannikon tulvavalleja metrin tai kaksi.
Seuraava >>
__________
Ainakin, jos se perustuu havaittuihin haittoihin, eikä sellaiseen spekulaatioon kuin Suomenlahdella. Linkkaan tuon artikkelin tänne, kun se ilmestyy nettiin.
PS. 25.5.16: Tässä se on:
Bangladesh varautuu ilmastonmuutokseen tulvavalleja korottamalla (http://maailma.net/artikkelit/bangladesh_varautuu_ilmastonmuutokseen_tulvavalleja_korottamalla)
Tuota lukiessa tuli mieleen, ja tarkistin. 1960-luvulta, johon artikkelissa viitattiin, väkiluku on siellä kolminkertaistunut, n. 50 miljoonasta yli 150 miljoonaan. Ja kasvaa yhä nopeasti, n. 1,6% vuodessa. Siihen "tulvaan" ei sitten niin helppoa niksiä olekaan.
Se kyllä poistaa keinovalikoimasta yhden: suoja-alueiden muodostamisen. Maa on kertakaikkiaan otettava viljelykseen viimeistä aaria myöten. Se on jo nyt yli kaksi kertaa tiheämmin (yli 1000 as./km2) asuttu kuin Alankomaat, johon se on jossain suhteissa muutoin verrattavissa.
PS: 26.5.16: Tämä viimeinen kappale - edellisen pohjalta - on siten problemaattinen:
Merenpinta nousee Bangladeshissa eri ennusteiden mukaan 26–98 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Metrin nousu veisi 17 prosenttia maa-alueesta ja kodin 31 miljoonalta ihmiseltä, paikallinen Unnyan Onneshan -järjestö laskee.
Metrin nousuun varautuminen perustuu ilmastomallien pahimmasta päästä oleviin skenaarioihin, ei varmasti toteutuneen kehityksen ekstrapolointiin. Itse asiassa jokien tuoma liete taitaa tällä hetkellä kasvattaa Bangladeshin maa-alaa! Mikä ei tietysti merkitse, etteivätkö myrskyt silti tekisi pahojaan (http://maailma.net/artikkelit/sadat_tuhannet_karsivat_myrskytuhoista_etelaaasiassa).
Mutta tuosta voi lisäksi laskea, että tuo skenaario perustuu arvioon, että v. 2100 mennessä Bangladeshissa on vain 182 miljoonaa asukasta. World Factbookin mukaan siellä on jo nyt tämä määrä asukkaita: 168,957,745 (July 2015 est.). Tuolla väestönkasvulla 182 miljoonaa olisi saavutettu alle 10 vuodessa.
Näin siis tuo laskelma perustuu merenpinnan nousun osalta äärimmäisen pessimistisiin ja väestönkasvun osalta äärimmäisen optimistisiin oletuksiin.
Tuossa ei ole tietysti sanottu, etteivätkö oletukset - molemmat tai jompikumpi - voisi olla oikeitakin, realistisia. Väestönkasvuakin on onnistuttu eri puolilla maailmaa hillitsemään, ei ole kirkossa (tai moskeijassa, tässä tapauksessa?) kuulutettu, etteikö se voisi onnistua Bangladeshissakin.
-
Tässä tutkimuksessa epäillään, ettei kasvinjalostus pysy ilmastonmuutoksen vauhdissa:
Crop breeding is not keeping pace with climate change (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160620112504.htm)
Tutkimukselle on esitetty jo useita kritiikkejä, linkataan niitä tähän myöhemmin. Yleisellä tasolla, nämä aikamäärät riippuvat jostain muustakin kuin teknologiasta:
It takes anywhere between 10 and 30 years to breed a new crop variety and have it adopted by farmers. The rate at which temperatures are increasing across the tropics means that by the time the crop is in the field it is being grown in warmer temperatures that it was developed in.
Eli asian säätelystä, kuten kyllä artikkelissakin esille tuodaan. Jolloin Afrikankin tulevaisuus riippuu mm. siitä, minkälaisia ratkaisuja EU tekee GMO-tekniikan suhteen.
Siihen nähden, että vaikka maississa on jo kehitetty varmasti Afrikassakin käyttökelpoisia, hyvätuottoisia lajikkeita (joista ainakin suuri osa olisi jo periaatteessa käytettävissä), asiassa eteneminen voi riippua säätelystä huomattavastikin enemmän kuin tieteestä, kasvinjalostuksesta. Se voi olla kiinni tällaisista poliittisista linjauksista (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=420).
-
Muuten kehitytään ja vaurastutaan ...
KAUPUNGISTUVA AASIA TUNTEE ILMASTONMUUTOKSEN OIREET (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3567770-kaupungistuva-aasia-tuntee-ilmastonmuutoksen-oireet)
... mutta ilmastonmuutoksen edessä ollaan avuttomia, eikä maataloudessa kehity mikään:
Riisin, vehnän ja soijapapujen tuotannon arvioidaan lämpötilan noustessa hupenevan jopa kymmeniä prosentteja.
Ilmastonmuutos ei ole ainoa uhka aasialaisten ruokaturvalle. Suuri osa alueen hedelmä- ja vihannessadosta, mutta myös viljasta menetetään jo ennen kuin tuotteet pääsevät markkinoille. Syynä ovat puutteet infrastruktuurissa ja logistiikassa.
Jos tuohon artikkeliin on uskominen. Niin: onko?
-
Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä (http://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-ravintomme/), nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi.
Tässä on nyt sitten tutkimus, jonka mukaan noin ei kävisi - vaan aivan päinvastoin:
Effects of Free Air CO2 Enrichment on Soybean N, P and K Uptake (http://www.co2science.org/articles/V19/jul/a2.php)
Eli typpipitoisuus kasvaisi! Ainakin soijan kohdalla.
-
Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:
Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa (http://maailma.net/artikkelit/sadeveden_varastointi_helpottaa_viljelijoiden_elamaa_argentiinassa)
Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.
Eikä tuo niksi ja sen soveltaminen ole tuntematon Afrikassakaan.
Eikä mikään estä (ja ole estänyt) yrittämästä tehdä sitä suuressakaan mittakaavassa:
Large-Scale Rainwater Harvesting Eases Scarcity in Kenya (http://www.ipsnews.net/2016/07/large-scale-rainwater-harvesting-eases-scarcity-in-kenya/)
Tuon artikkelin mukaan se olisi jopa onnistunut, ja jopa loistavasti.
Itse artikkelissa muuten ei - tavanomaisesta tällaisestä, tähän aiheeseen liittyvästä IPS-artikkelista poiketen - mainita ilmastonmuutosta lainkaan.
-
Demokraatti julkaisi sitten tämän saman:
Ilmastonmuutos piinaa Intiaa joka suunnalta (http://www.kepa.fi/uutiset/10796)
Samat kommentit kuin Kepan palstalla pitäisi siis lähettää lehteenkin, mutta palstatilaa tuskin saa. Ko. artikkeli on kirjoitettu sillä tavalla ovelasti, että oikaisuna asia ei mene. Vaikka artikkeli selvästi luo käsityksen, että Intian koko ruokatuotanto on vaikeuksissa, väitteet kuitenkin kohdistetaan pienelle alueelle, jonka osalta ne juuri nyt saattavat pitää paikkansakin.
Kehnoista sateista huolimatta Intian viljantuotanto tänä vuonna hienoisesti kasvaa, edellisvuoteen verrattuna:
Foodgrain output up despite scant rainfall in 2015-16 (http://timesofindia.indiatimes.com/india/Foodgrain-output-up-despite-scant-rainfall-in-2015-16/articleshow/53516088.cms)
Kyllä, keinokasteluun turvauduttiin. Mutta samalla osoitettiin, ettei ihminen olekaan aivan avuton sään (tai ilmaston) oikkujen edessä.
-
Ilmastonmuutos ei ole pahin vaara uhanalaisille lajeille ...
Climate Change Is Not The Biggest Threat To Wildlife (http://www.thegwpf.com/humans-not-climate-change-pose-greater-threat-to-wildlife/)
... vaan liiallinen metsästys (tai kalastus) ja - alati kasvava maatalous.
Tässä vielä linkki Science Dailyn uutiseen itse tutkimuksesta:
New analysis shows threats to 8,000 Red List species (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/08/160810143710.htm)
Guns, nets, and bulldozers: Three-quarters of the world's threatened species are imperiled from agriculture, land conversion, overharvesting
-
Tässä ScienceDailyn uutisessa ei tutkimuksessa ...
Could global warming's top culprit help crops? (https://www.sciencedaily.com/releases/2016/04/160418120327.htm)
... ikään kuin vähän "nikotellen" myönnetään, että lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus kasvattaa satoja. Mainitaan sitten heti, että lämpötilan odotettavissa oleva nousu ym. vaikuttavat satomääriin negatiivisesti.
Mutta tältä tämä kehitys kuitenkin nyt vielä tänä vuonna näyttää:
Arviot maailman viljavarastojen kasvusta vahvistuvat (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arviot-maailman-viljavarastojen-kasvusta-vahvistuvat-1.163808)
Globaalisti, siitä huolimatta, että esim. Afrikkaa on tänä vuonna vaivannut paha kuivuus. Yhtä maailman asukasta kohti tuo viljasato on lähes 300 kiloa. Jos oletetaan tai oikeastaan tiedetään, että tuon lisäksi maailmassa on muutakin syötävää, yhtään nälkäistä ei täällä enää pitäisi olla.
Kun vilja on hyvin varastoitavissa, tämä sato sopisi osittain käyttää varmuusvarastojen rakentamiseen, ainakin niissä maissa, joissa luonto (ilmasto ja sää) on hyvin oikullinen. Vaikka siihen tarkoitukseen käytettäisiin nk. ilmastorahaa.
-
Tästä tuloksesta "vihreiden päät räjähtävät", väittää tämä artikkeli:
Green heads to explode: ‘elimination of GMO crops would cause hike in greenhouse gas emissions’ (https://wattsupwiththat.com/2016/11/07/green-heads-to-explode-elimination-of-gmo-crops-would-cause-hike-in-greenhouse-gas-emissions/)
Eli muuntogeenisestä viljelystä luopuminen kasvattaisi kasvihuonepäästöjä.
Samaan asiaan liittyy pari muutakin artikkelia, jotka on tuolle saitille linkattu:
Study: Earth’s vegetation is causing a global “pause” in CO2 growth (https://wattsupwiththat.com/2016/11/08/study-earths-vegetation-is-causing-a-global-pause-in-co2-growth/)
Eli maan kasvullisuus on aiheuttamassa pysähdyksen hiilidiksidipitoisuuden kasvussa. *)
In Physics Today: Land use change drives climate change (https://wattsupwiththat.com/2016/11/08/in-physics-today-land-use-change-drives-climate-change/)
Eli maankäytön muutokset vaikuttavat ilmastoon enemmän kuin kasvihuonekaasut. Ja siinä asiassa maanviljely on keskeisessä roolissa:
One often overlooked human factor is land use. Deforestation, dryland farming, irrigated agriculture, overgrazing, and other alterations to the natural landscape can disrupt Earth’s natural balances and change weather patterns.
___________________
*) tuo uutinen pääsi tänään (11.11.16) Hesariinkin:
Yllätys: Maapallon kasvit imeneet hiilidioksidia 2000-luvulla jopa kaksi kertaa entistä enemmän (http://www.hs.fi/tiede/a1478747852836)
-
Tässäkin on kyse aivan eri ongelmasta....
Unicef: Delhin saastepilvi herätyssoitto koko maailmalle (http://maailma.net/artikkelit/unicef_delhin_saastepilvi_heratyssoitto_koko_maailmalle)
... muttta väkisin sekin liitetään ja linkataan ilmastonmuutokseen:
Maailman maat kokoustavat parhaillaan Marokon Marrakechissa YK:n ilmastokokouksessa. Ilmansaasteiden vähentäminen vaikuttaisi myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ei vain lasten terveyteen, Unicef muistuttaa.
Kiinan kohdallahan tämä koplaaminen on jo tiedotusvälineissä rutiinia:
Kiina ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016090322257568_ul.shtml)
Siitä:
Kiina on tätä nykyä maailman eniten saasteita tuottava valtio.
Jinanin kaupunki Kiinassa. Ilmassa leijuva savusumu näkyy selvästi.
Niille, jotka eivät sitä tiedä: hiilidioksidi ei aiheuta savusumua, eikä sillä ole mitään terveyshaittoja.
-
Vaikka tässä uutisessa ...
Syyrian ruuantuotanto on historiallisen vähäistä – viljelijöillä keinot vähissä (http://maailma.net/artikkelit/syyrian_ruuantuotanto_on_historiallisen_vahaista_viljelijoilla_keinot_vahissa)
... totta puhutaankin, niin näiden syiden luettelemisjärjestys on kyllä jo itsessään täysin mieletön:
Syyriassa tuotetaan ruokaa tänä vuonna ennätysvähän. Syynä ovat huonot sääolosuhteet sekä ennen kaikkea konflikti, joka vaikeuttaa niin viljelysmaiden kuin laidunmaankin käyttöä.
Jos sitten myöhemmin kerrotaan:
Järjestöjen analyysin mukaan vuosien 2015–2016 satokaudella istutettiin viljaa vähemmän kuin koskaan. Vehnää istutettiin noin 40 prosenttia pienemmälle alueelle kuin ennen sotaa ja sato putosi 3,4 miljoonasta tonnista tänä vuonna 1,5 miljoonaan.
Ko. alueella tai ainakin siellä päin joskus vaikuttanut uskonnollinen saarnaaja Paavali jo tiesi parisen tuhatta vuotta sitten (2. Kor. 9:6):
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää
Mutta tässä taitaakin olla relevantimpi toinen, myös noin samalta alueelta peräisin oleva, vielä vanhempi sanonta (Hoosea 8:7):
He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.
-
Melkein juuri kun pääsin tuon sanomasta (edellä 12.11.16) niin Hesarissa tänään tämä:
Trump vastaan maapallo – vesittääkö Yhdysvaltain uusi presidentti kamppailun ilmastonmuutosta vastaan? (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1479188039343)
Aivan täysi maailmanloppu ei kuitenkaan vielä ole edessä. Muilla mailla – kuten Kiinalla ja Intialla – on Yhdysvalloista riippumattomia syitä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Savusumut Delhissä ja Kiinan suurkaupungeissa ovat saaneet kansalaisia protestoimaan ja päättäjiä liikkeelle.
-
Kuinka moni vihreä tai vasemmistolainen Suomessa hyväksyy tämän Intian energiaministerin linjauksen kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi lähtökohdaksi:
Intia kutsuu suomalaisia yrityksiä ratkomaan ilmastohuoliaan (http://www.hs.fi/talous/a1479188851195)
Toisin kuin esimerkiksi Kiina, joka on luvannut päästöjensä kääntyvän laskuun viimeistään vuonna 2030, Intia ei ole virallisesti ilmoittanut päästöjen huippuvuotta. Kun Goyalilta kysyy, milloin käänne tapahtuu, vastaus tulee nopeasti ja terävästi.
”Kun elintasomme nousee samalle tasolle kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.”
-
Tiedä tässä mitä uskoa, jos tässä kerrotaan, että olosuhteet Sahelissa vain pahenevat ...
Battle of the Desert (II): A ‘Great Green Wall for Africa’ (http://www.ipsnews.net/2016/11/battle-of-the-desert-ii-a-great-green-wall-for-africa/)
... ja tässä sitten taas, että tilanne on paranemassa:
Warmer Mediterranean turns the Sahel green (https://www.mpg.de/10645369/sahel-zone-precipitation-mediterranean)
Yhteinen väite kyllä molemmissa artikkeleissa on, että ilmastonmuutoksen syytä, kaikki!
-
IPS/maailma.net:
Zimbabwen karjankasvattajat siirtyvät naudoista vuohiin (http://maailma.net/artikkelit/zimbabwen_karjankasvattajat_siirtyvat_naudoista_vuohiin)
Naudoista luopuminen auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä märehtivä lehmikarja tuottaa paljon kasvihuonekaasuja.
Kyllä ainakin Suomessa ( ;)) vuohikin on märehtijä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuohi). Ja kyllä tällainen lauma ...
Yhden vuohen hinta on reilut 60 euroa, ja 130 vuohen laumaa pitävä Ncube kertoo ansaitsevansa vajaat 1 500 euroa kuukaudessa.
... jo muutamaa lehmää vastaa, myös kasvihuonekaasujen tuottamisessa.
PS. klo 13:35: Hiukan tarkemmankin arvion saamme tästä lähteestä. (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8134) Sen mukaan 1 vuohi on 0,1 nykyistä eläinyksikköä (vanhempaa nautayksikköä, lypsylehmä on siinä edelleen 1) eli 10 vuohta vastaa yhtä lehmää. Niinpä tuo kyseisessä uutisessa kerrottu 130 vuohen karja olisi nautoina 13.
Tässäkään IPS-uutisessa ei tuota asiaa osata arvioida, tavallaan toisinpäin:
Vuohet pelastavat kuivuuden seurauksilta Etelä-Afrikassa (http://maailma.net/artikkelit/vuohet_pelastavat_kuivuuden_seurauksilta_etelaafrikassa)
(IPS) -- Eteläafrikkalainen Bongekile Ndimande on menettänyt yli 30 nautaa viime vuonna alkaneen ankaran kuivuuden seurauksena. Onneksi vuohet selviytyivät.
Ilmastonmuutos ja El Niño toivat eteläiseen Afrikkaan alueen historian pahimpiin kuuluvan kuivuuden, jonka seurauksena jopa 40 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeessa.
Ncunjanan kylässä Etelä-Afrikan KwaZulu Natalin maakunnassa tilaa pitävä Ndimande onkin siirtynyt kokonaan vuohiin, jotka kestävät ilmastonmuutosta karjaa paremmin.
Lehmät menetettyään nainen on pystynyt lisäämään vuohilaumaansa 30:stä 57 aikuiseen ja 15 kiliin. Hän myi viime vuonna kuusi vuohta noin 60 euron kappalehintaan ja sijoitti rahat uuden tiilitalon rakentamiseen.
Tuolla Sukututkimusseuran palstalla esitetyllä laskentakaavalla hän ei ole alkuunkaan päässyt omilleen, joka edellyttäisi noin 300 vuohta. Osaisin minäkin toki iloita, jos olisin saanut menettämästäni omaisuudesta n. 10% kuitenkin takaisin. Mutta en ehkä välttämättä riemuita, yhteensä.
-
Hyvä on varautua *) etukäteen, mutta tässä kyllä ...
Miten banaani auttaa kahvia selviytymään ilmastonmuutoksesta? – Näin se toimii Ugandassa (http://yle.fi/uutiset/3-9362391)
... ennustekartat puhuvat vuodesta 2050. Eikä tämäkään lausunto ...
– Satomenetyksiä on nähty paljon enemmän kuin aiempina vuosina, sanoo afrikkalaisia maanviljelijöitä parempiin viljelykäytäntöihin opastavan Trooppisen maatalousinsituutti IITA:n maajohtaja Piet van Asten.
... ole linjassa tämän toisen (alkuvuoden) uutisen kanssa:
Uganda’s coffee industry grows by 27% (http://www.theworldweekly.com/reader/view/newswire/2016-02-17/ugandas-coffee-industry-grows-by-27/6746)
As Africa’s top coffee exporter, Uganda is set to expand production from 3.7 million bags in 2015 to 4.8 million bags this year. This amounts to a 27% growth in production. Already one of the top 10 coffee producers in the world, Uganda could well exceed Mexico in 2016.
Että tilanne olisi nyt juuri tänä vuonna muuttunut? Tämän uudempaa uutista on tuskin löydettävissä:
Uganda - Coffee exports rise 64% in November 2016 (https://www.agra-net.com/agra/international-coffee-report/analysis/trade/uganda---coffee-exports-rise-64-in-november-2016--1.htm)
Published: 23 December 2016 09:57 AM
Uganda exported 408,027 60-kg bags of coffee in November 2016, up sharply from 248,921 in the same month last year, the state-run Uganda Coffee Development Authority (UCDA) said.
__________________
*) vai onko aina? Ks. edellä 29.11.11, onko meidän Suomessa syytä jo suunnitella tulevaa maissinviljelyä?
-
Melkein juuri kun pääsin tuon sanomasta (edellä 12.11.16) niin Hesarissa tänään tämä:
Trump vastaan maapallo – vesittääkö Yhdysvaltain uusi presidentti kamppailun ilmastonmuutosta vastaan? (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1479188039343)
Aivan täysi maailmanloppu ei kuitenkaan vielä ole edessä. Muilla mailla – kuten Kiinalla ja Intialla – on Yhdysvalloista riippumattomia syitä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Savusumut Delhissä ja Kiinan suurkaupungeissa ovat saaneet kansalaisia protestoimaan ja päättäjiä liikkeelle.
Mutta nyt kun päättäjät ovat olleet liikkeellä, kuinkas kävikään:
Kiina panee saastuttajat verolle, mutta sivuutti hiilidioksidipäästöt (http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2331552)
Tuo on Kiinan päättäjien puolelta täysin rationaalista, koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei (itsessään) olisi vähentänyt saastumista (savusumua jne.) lainkaan. He tämän ymmärtävät, mitä suomalainen (ympäristötietoinen) toimittaja ei keskimäärin ymmärrä.
Asennuttamalla puhdistimet, jotka poistavat sulfiitti- ja rikkidioksidipäästöt, tehdas tms. säästyy noilta (rangaistus)veroilta. Lopettamalla kokonaan fossiilisisen energian käytön, tehdas todennäköisimmin "säästyy" kaikilta tuloilta, so. joutuu lopettamaan toimintansa. Kun sitä tuulienergiaakaan ei Kiinassa viimeisten tietojen mukaan (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=342.msg17536#msg17536) tuotetakaan niin paljon kuin huhutaan, eikä sillä sen vaihtelevuuuden takia kuitenkaan fossiilista energiaa pysty täysin korvaamaan.
-
Mutta tältä tämä kehitys kuitenkin nyt vielä tänä vuonna näyttää:
Arviot maailman viljavarastojen kasvusta vahvistuvat (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/arviot-maailman-viljavarastojen-kasvusta-vahvistuvat-1.163808)
Globaalisti, siitä huolimatta, että esim. Afrikkaa on tänä vuonna vaivannut paha kuivuus. Yhtä maailman asukasta kohti tuo viljasato on lähes 300 kiloa. Jos oletetaan tai oikeastaan tiedetään, että tuon lisäksi maailmassa on muutakin syötävää, yhtään nälkäistä ei täällä enää pitäisi olla.
Tältä se nyt sitten (IPS:n?) maailma.netinkin näkövinkkelistä näyttää:
Ruuan hinta laskenut viidettä vuotta peräkkäin (http://maailma.net/artikkelit/ruuan_hinta_laskenut_viidetta_vuotta_perakkain)
Mutta jotain ikävää tai uhkaavaa täytyy silti keksiä tai tuoda esiin, se lienee maailma.netin työtä:
"Taloudellinen epävarmuus, kuten valuuttakurssien vaihtelu, vaikuttaa todennäköisesti ruokamarkkinoihin yhä enemmän tänä vuonna", ennustaa FAO:n vanhempi ekonomisti Abdolreza Abbassian.
Mutta ilmastonmuutos, ja sen mahdolliset seuraukset, se ei enää ole.
-
Nyt Hesarikin sanoo asian suoraan:
Nälänhätä tulee, koska sitä ei estetä (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005115112.html)
Sota ja väkivalta ovat pääsyyt inhimilliseen katastrofiin, jota kuivuus ja kato pahentavat. Ihminen on suurempi uhka kuin ilmastonmuutos.
Näin siis pääkirjoituksessaan, Afrikan tilanteesta.
Sisäsivuillaan se palaa sille luonteenomaisemmalle linjalle:
Monen pitää paeta vesipulaa ja outoa säätä (http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005114976.html)
”Ilmastonmuutos pelottaa meitä kaikkia”, sanoo kambodžalaisen kylän kyläpäällikkö HS:lle. Sama kylä on kuitenkin esimerkki myös siitä, kuinka yksinkertaisilla toimilla ilmastopakolaisuutta voidaan torjua
Kyse on siis yhdestä maasta ja yhdestä kylästä. Se ei estä yleistämästä:
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan ilmastonmuutos kasvattaa äärimmäisten sääilmiöiden, trooppisten myrskyjen sekä tulvien esiintymistä ja toisaalta aiheuttaa samanaikaisesti toisaalla kuivuutta. IPCC:n mukaan maailman ihmisistä jo 80 prosenttia kärsii päivittäisen kastelu-, käyttö- ja juomaveden puutteesta.
TULVAT ja kuivuus vaikuttavat suoraan ruoantuotantoon. Maanviljelijät ja paimentolaiset joutuvat kilpailemaan keskenään alueista, joilla elinkeinon harjoittaminen on mahdollista. Taloudellinen kasvu hidastuu, ja ruoan hinta nousee.
Maailman viimevuotiset ennätyssadot - ja viljan (ja muunkin ruoan) maailmanmarkkinahintojen lasku - eivät tuohon näkemykseen ole vaikuttaneet (ks. edellä 13.01.17).
Ja ilmastodeterminismi putkahtaa uudestaan esiin, tuon Afrikan tilanteenkin selittämiseksi:
Ruohomäen mukaan ilmastonmuutoksen luoma pula vedestä ja maasta ajaa ihmiset riitelemään vähistä resursseista. Siitä seuraa pahimmillaan konflikteja. Tämä ilmiö näkyy esimerkeiksi Sudanissa, Nigerian pohjoisosissa ja Keski-Afrikan tasavallassa sekä vuoden 2011 arabikevään ja Syyrian sisällissodan taustalla.
Kerrotut keinot ovat hyvin konkreettisia:
Keinot ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Esimerkiksi Anlong Reinin kylässä on suunniteltu lasten ja vanhusten sekä ruokavarastojen tulvaevakuointipaikkoja, tulvariskistä varoittavan hälytysjärjestelmän rakentamista ja varakastelujärjestelmiä.
Kun tällaiset asiat ovat hoidossa, viljelijät eivät menetä koko satoaan yllättävän tai vaikean sääilmiön iskiessä.
Kyllä. Noin pitää tehdä. Mutta ovatko sääilmiöt ainoa asia, johon pitää varautua? Ja onko niihin varustautuminen ainoa mahdollisuus ruokaturvan parantamiseksi?
-
Tässäkin:
Sadat miljoonat lapset kärsivät niukoista vesivaroista (http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3690645-sadat-miljoonat-lapset-karsivat-niukoista-vesivaroista)
Köyhimmät lapset kärsivät eniten, kun ilmastonmuutos pahentaa jo meneillään olevaa vesikriisiä, kertoo Unicef maailman vesipäivänä.
Näin se oli meneillään, ja näin se pahenee:
Vesivarojen niukkuus johtuu väkiluvun kasvusta ja siitä, että veden kulutus lisääntyy kaupungistumisen ja teollistumisen myötä. Myös konfliktit vaarantavat puhtaan veden saatavuuden.
Samaan aikaan ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään. Lämpötilan nousu, meren pinnan kohoaminen, kuivuudet ja tulvat sekä jään sulaminen vaikuttavat kaikki haitallisesti vesivarantoihin.
Ilmastonmuutos se tämänkin artikkelin mukaan kaiken taustalla:
Vesipula uhkaa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa (http://maailma.net/artikkelit/vesipula_uhkaa_lahiitaa_ja_pohjoisafrikkaa)
Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on henkeä kohden vettä nyt vain kymmenesosa siitä, mitä ihmisillä keskimäärin. Aiempaa lämpimämmät säät voivat lyhentää kasvukautta jopa 18 päivällä ja vähentää viljelyskelpoisen maan määrän 55:stä 27 prosenttiin jo kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.
Mutta senkin artikkelin mukaan tämä reunaehto on annettu, se ei voi muuttua, siihen ei voi vaikuttaa (lihav. HJ):
Alueen 22 maassa asuvien 400 miljoonan ihmisen juomavesivarannot ovat vähäiset. Myös maataloudella on käytössään yhä vähemmän vettä kasvavan väestön ravinnontarpeen tyydyttämiseen.
Kaikenalaista voi UNICEF:inkin mukaan asiassa tehdä, mutta ei vaikuttaa niiden kärsivien lasten määrään eli väkiluvun kasvuun.
-
Se ei tainnut tullakaan, ja asian alkavat myöntää "Ilmastomuutoksen Isätkin". Suomessa asia näköjään aiotaan vaieta. Tuli jo "luvatuksi" niin paljon?
https://wattsupwiththat.com/2017/06/20/the-new-consensus-on-global-warming-a-shocking-admission-by-team-climate/ (huomatkaa, miten vilkas kommentointi ja keskustelu on siellä käynnistynyt... vaan ei Suomessa!)
MYÖS: https://beta.oikeamedia.com/o1-23824
-
Tämän verran nyt näyttää keskustelu muuttuneen Suomessakin. Kun vielä 2014 puuhaattiin innokkaasti tällaista (jota siis kritisoimme);
Suomessa valmistellaan nyt myös "ilnastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa". Valmisteluryhmän vetäjäksi on laitettu MMM:n (!) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Näin hän sitten tässä ...
Miksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on Suomelle tärkeää (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/140331_teesit.html)
... "viran puolesta" kertoo:
Tekemättä jättäminen tulee kalliiksi! Erityisesti pitkäkestoisiin ja -vaikutteisiin investointeihin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kannattaa panostaa aikaisessa vaiheessa. Korjaavat toimenpiteet myöhemmin tulevat usein kalliiksi.
Kansallisen sopeutumisstrategian luonnoksen otsikosta päätellen sen silmämääränä on vuosi 2022.
Uskallan ihan varmasti sanoa, että jokainen investointi, jokainen toimenpide, joka on tehty tänä aikana maataloudessa, tähän asiaan varautumisen suhteen, valuu tänä aikana täysin hukkaan.
Ja "tekemättä jättäminen" tulee hyvin halvaksi.
Nyt myönnetään olevan näin, Hesarin artikkelista Tutkimusprofessori: ”Ilman tukia kasvinviljely romahtaisi Suomessa” (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005300708.html)
Pelastaako ilmastonmuutos Suomen maatalouden?
”Nykytietojen varassa ilmastonmuutos parantaa maatalouden kilpailukykyä. Kun maailman ruuantuotannon tilanne vaikeutuu, Suomen tilanne paranee. Satotasot nousevat ja voimme viljellä kasveja, jotka aiemmin eivät ole meillä menestyneet. Mutta nyt puhutaan asioista, jotka käytännössä tapahtuvat vasta vuoden 2050 jälkeen.”
Eli tuon "paussin" tuleminen mukaan kansainväliseen keskusteluun näkyy tuossakin. Ainakin tulenpalavainen kiire meni ohi: palataan asiaan v. 2050. Vaikkei asian epävarmuutta varsinaisesti myönnettäisikään.
-
Vandana Shiva etsi - ei, ei voi sanoa, että etsi, vaan hyvin määrätietoisesti pyrki löytämään, tai oli jo sen jo valmiiksi löytänyt - selitystä tälle ilmiölle muuntogeenistä siemenistä ja Monsantosta, nyt kerrotaan olevan näin:
Tutkimus:Ilmastonmuutoksella yhteys Intian viljelijöiden itsemurhiin (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-ilmastonmuutoksella-yhteys-intian-viljelijoiden-itsemurhiin)
Shivan väitteitä käsitellessä tuli jo esille, että Intian valtava väkimäärä (1,2 miljardia), josta suurin osa on yhä viljelijöitä, tuossa hämää. Intiassa tehdään vähemmän itsemurhia kuin Suomessa. Ja Intiassakin muuten kaupungeissa niitä tehdään enemmän kuin maaseudulla.
Eikä tässä nyt pitäisi hötkyillä, vaan katsoa, miten tämä puree:
Tutkimuksen ansiosta voidaan kuitenkin kehittää parempia keinoja ehkäistä itsemurhia, hän sanoo. Intian hallitus on jo perustanut vakuutusjärjestelmän viljelijöiden tukemiseksi, mutta sen tehokkuudesta ei vielä ole kokemuksia.
-
Demokraatti julkaisi sitten tämän saman:
Ilmastonmuutos piinaa Intiaa joka suunnalta (http://www.kepa.fi/uutiset/10796)
Samat kommentit kuin Kepan palstalla pitäisi siis lähettää lehteenkin, mutta palstatilaa tuskin saa. Ko. artikkeli on kirjoitettu sillä tavalla ovelasti, että oikaisuna asia ei mene. Vaikka artikkeli selvästi luo käsityksen, että Intian koko ruokatuotanto on vaikeuksissa, väitteet kuitenkin kohdistetaan pienelle alueelle, jonka osalta ne juuri nyt saattavat pitää paikkansakin.
Tätä tietoa ei sitten välttämättä julkaista:
Govt revises foodgrain output to record 275.68 million tonnes (http://m.timesofindia.com/india/govt-revises-foodgrain-output-to-record-275-68-million-tonnes/amp_articleshow/60090001.cms)
Eli Intiassa ollaan saamassa kaikkien aikojen ennätyssato. Vaikka ilmastonmuutos on piinannut. Edellinen ennätys oli muuten siltä vuodelta, jolloin tuo Kepan/Demokraatin/IPS:n artikkeli oli kirjoitettu.
-
Nämä ovat hiukan hankalia väiitteitä MMM:lle ...
Yle: Tutkimusjohtajan mukaan Suomen maatalous voi hyötyä ilmastonmuutoksesta (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211790)
... jonka tehtäväksi annettiin koordinoida Suomen ilmastopolitiikkaa.
Ja kyllä siihen tehtävään näytti vielä muutama vuosi sitten kuuluvan myös sen tiedottaminen, että seuraukset myös maataloudelle ovat lopulta negatiivisia. Ks. edellä 04.04.2014 ja siitä eteenpäin.
-
Näissä uutisissa, yleisarvioissa tämä väite roikkuu sitkeästi aina mukana ...
ILMASTONMUUTOS UHKAA AJAA JOPA YLI MILJARDI IHMISTÄ PAKOLAISIKSI (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3799544-ilmastonmuutos-uhkaa-ajaa-jopa-yli-miljardi-ihmista-pakolaisiksi)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sateissa ja lämpötiloissa aiheuttavat vahinkoa maataloudelle.
Joissakin skenaarioissa noin voi tietysti ollakin, mutta tähän mennessä siitä ei ole näyttöä. Tämäkin spekulaatio saa edelleen arvostusta ainakin sen verran, että tulee mainituksi:
Useiden arvioiden mukaan ilmastonmuutos on jo osatekijänä joissakin konflikteissa. Esimerkiksi Syyrian sisällissodan yhtenä taustatekijänä on pidetty viime vuosikymmenen kuivuuden aiheuttamaa nopeaa muuttoliikettä kaupunkeihin.
Vertaa edellä 16.11.16. Sen lisäksi, että tuo on sitä vanhaa ajattelutapaa, että sota nyt kertakaikkiaan vain "tulee". Tai olosuhteet siihen "pakottavat".
Vertailukohtana: aiheuttiko Suomessa 1950- ja 1960-luvulla tapahtunut nopea muuttoliike kaupunkeihin valtavan sodan riskin?
-
Mutta nyt kun päättäjät ovat olleet liikkeellä, kuinkas kävikään:
Kiina panee saastuttajat verolle, mutta sivuutti hiilidioksidipäästöt (http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2331552)
Tuo on Kiinan päättäjien puolelta täysin rationaalista, koska hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei (itsessään) olisi vähentänyt saastumista (savusumua jne.) lainkaan. He tämän ymmärtävät, mitä suomalainen (ympäristötietoinen) toimittaja ei keskimäärin ymmärrä.
Asennuttamalla puhdistimet, jotka poistavat sulfiitti- ja rikkidioksidipäästöt, tehdas tms. säästyy noilta (rangaistus)veroilta. Lopettamalla kokonaan fossiilisisen energian käytön, tehdas todennäköisimmin "säästyy" kaikilta tuloilta, so. joutuu lopettamaan toimintansa. Kun sitä tuulienergiaakaan ei Kiinassa viimeisten tietojen mukaan (http://www.kansalaiskeskustelu.org/index.php?topic=342.msg17536#msg17536) tuotetakaan niin paljon kuin huhutaan, eikä sillä sen vaihtelevuuuden takia kuitenkaan fossiilista energiaa pysty täysin korvaamaan.
Tätä ei Hesarissa vieläkään pystytä ymmärtämään. Se esittää tämän ikäänkuin hupaisana uutisena:
Tämä ei ole vitsi: Kiina esitteli maailman ensimmäisen sähkörahtilaivan – ja kertoi sitten, että laiva on lastattu kivihiilellä (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005482579.html)
"Kiinan keinot saasteiden vähentämisessä ovat usein kovakätisiä, mutta välillä myös tahattoman hauskoja, kirjoittaa HS:n Pekingin-kirjeenvaihtaja Katriina Pajari."
Maksumuurin takana olevassa uutisessa puhutaan sitten saasteista, pienhiukkasista ja ilmanlaadusta Beiijingissä.
Itse asiassa tuon asian hoitamisessa hiilen käytön vähentäminen, puhdistuslaitteiden asentamisen sijasta, olisi ollut se ulkopuolisen silmin "kovakätinen, mutta tavattoman hauska" ratkaisu.
Eli oikeastaan, jos talojen lämmitystä ei hoideta keskitetysti, voimaloilla ja kaukolämpölaitoksilla, joissa nuo puhdistimet ovat, saastuminen pahenee: sillofinhan kiinalaisten vaihtoehto luultavasti ovat ikiomat hiiliuunit? Tai vastaavat, vielä likaisemmin palavat vehkeet.
-
Myös tässä suosituksessa on julkilaumattomia premissejä:
Miljoonat vauvat elävät alueilla, joilla ilmansaasteita on moninkertaisesti yli suositusten – voi vaikuttaa jopa aivojen kehitykseen (http://www.maailma.net/uutiset/miljoonat-vauvat-elavat-alueilla-joilla-ilmansaasteita-on-moninkertaisesti-yli-suositusten)
Todettuaan tilantteen ...
Pahin tilanne on selvityksen mukaan Etelä-Aasiassa. Siellä yli 12 miljoonaa vauvaa elää alueilla, joilla saastemäärä on ainakin kuusi kertaa enemmän kuin Maailman terveysjärjestö suosittelee.
... tämä järjestö rientää tai hyppää suositukseen (lihav. HJ):
Unicef peräänkuuluttaa uusiutuvan energian lisäämistä ja joukkoliikenteen lisäämistä.
Lienee turha mainita, mitkä vaihtoehdot tuosta unohtuivat, mutta mainitaan sittenkin:
- nuo puhdistuslaitteet
- ydinvoima
PS. Alkuperäisen tiedotteen kuvituskuvassa (https://www.unicef.org/media/media_101774.html) nykytilanteesta poltetaan savimajassa ehkäpä lehmänlantaa - mutta taatusti jotain uusiutuvaa! Tiedotteessa tavoite oli ilmaistu näin (lihav. HJ):
Reduce air pollution by investing in cleaner, renewable sources of energy to replace fossil fuel [...]
-
Hesari tänään:
Tutkijat ennustavat, että ilmastonmuutos tuo EU-maihin tulevaisuudessa miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005509765.html)
Tutkijat havaitsivat, että lähtömaiden lämpenemisen ja turvapaikkahakemusten välillä oli yhteys. Mitä enemmän kasvukauden lämpötila nousi yli maataloudelle ihanteellisen 20 asteen, sitä useampi lähti maasta. Tämä näkyi etenkin Irakissa ja Pakistanissa.
Tulosten perusteella tutkijat ennustavat, että jos ihmiskunta jatkaa ilmaston lämpenemistä aiheuttavia toimiaan kuten tähän asti, turvapaikanhakijoiden määrä kolminkertaistuu nykyisestä.
Mutta oliko se syy juuri Ilmastomuutos? Tässä mainittujen maiden väestökehitys:
http://www.worldometers.info/world-population/iraq-population/
http://www.worldometers.info/world-population/pakistan-population/
Lisää tällä vuosikymmenellä: Irak n. 10 miljoonaa, Pakistan n. 30 miljoonaa. Nykyisessä EU-maa Suomessa ja Irakissa oli minun syntymävuotenani 1950 suurin piirtein yhtä paljon asukkaita. No, kyllähän toimittaja tavallaan oli kiinnittänyt siihenkin asiaan huomiota:
ENNUSTAMINEN on tunnetusti vaikea laji. Ensin ennusteisiin suhtaudutaan epäilevästi, ja jälkeenpäin niihin kiinnitetään yleensä huomiota vain silloin, jos ne menevät pahasti pieleen. Näin käy usein esimerkiksi väestöennusteille.
-
Näin saattaa käydä ..,
Tutkimus: Kahden asteen lämpeneminen voi muuttaa yli neljänneksen maapinta-alasta kuivemmaksi (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-kahden-asteen-lampeneminen-voi-muuttaa-yli-neljanneksen-maapinta-alasta)
... mutta itsepäisesti osa tiedemiehistä pitää esillä tätäkin mahdollisuutta:
PRECAUTIONARY PRINCIPLE UPSIDE DOWN: HOW TO SAVE THE PLANET FROM A LITTLE ICE AGE? (https://www.thegwpf.com/precautionary-principle-upside-down-how-to-save-the-planet-from-a-little-ice-age/)
Miten tuohon erimielisyyteen pitäisi sitten tavallisen ihmisen suhtautua? Etsi turvaa siitä, että jokatapauksessa tiedemiehet ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että huonosti käy!
-
La Nina -ilmiö, joka jo on tulossa, on kyllä enemmän säätä kuin ilmastoa, vaikka koskeekin hyvin suuria alueita. Sillä on vähemmän vekkuleita seurauksia siellä ja täällä: kylmyyttä, kuivuutta ja sen sellaista.
Voi olla, että maailman suurten, jopa liian suurten viljavarastojen ongelma ratkeaa tänä vuonna kuin itsestään.
-
Tämän minäkin olen ollut huomaavinani, artikkelista:
Forcing Africans to ‘adapt’ to poverty (http://www.spiked-online.com/newsite/article/2799#.WlhQjVg8Jcs)
By blaming climate change for Africa's problems, green groups have become apologists for inequality and underdevelopment
[...]
In re-describing poverty as ‘vulnerability to climate change’, the result appears to be a rejection of aspirations to modernise agriculture. Instead, there is the opposite emphasis: the design of plans that reinforce the social and economic marginalisation of many African people. Rather than development being safeguarded by the modernisation and transformation of African society, underdevelopment is subsidised through the provision of social support for subsistence farming and nomadic pastoralism.
[...]
The reality is that Africa’s poverty has absolutely nothing to do with global warming. Sub-Saharan Africa suffers from underdevelopment that puts people’s lives and livelihoods at constant risk regardless of what happens to the level of atmospheric carbon dioxide in the next hundred years. People’s lives are at the mercy of the weather and the forces of nature more generally, because low levels of development prevent the application of existing levels of science and technology. Reliance on support for traditional coping strategies such as nomadic pastoralism or subsistence farming can only ensure that Africa’s poor remain poor and at the mercies of the climate (whether it changes or not).
Vielä johtopäätöksestä:
The ‘adaptation agenda’ allows Western governments, international institutions and international NGOs to claim they are doing something positive to address the impact of global warming but the consequences for Africa could be disastrous. ‘Learning from the poor’, ‘empowering the poor’ and strategies to increase their ‘resilience’, end up patronising Africa’s poor and supporting an anti-development agenda that would consign Africa to a future of poverty - and climate dependency.
Eli nuo mainitut tahot katsovat tulevansa köyhien sopeutumista ilmastonmutokseen, mutta tulevatkin vahingossa tukeneeksi sitä, että köyhät myös pysyvät köyhinä - ja sen kautta yhä haavoittuvaisina.
-
Hesari tänään:
Tutkijat ennustavat, että ilmastonmuutos tuo EU-maihin tulevaisuudessa miljoona turvapaikanhakijaa vuodessa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005509765.html)
[...]
Mutta oliko se syy juuri Ilmastomuutos? Tässä mainittujen maiden väestökehitys:
http://www.worldometers.info/world-population/iraq-population/
http://www.worldometers.info/world-population/pakistan-population/
Lisää tällä vuosikymmenellä: Irak n. 10 miljoonaa, Pakistan n. 30 miljoonaa. Nykyisessä EU-maa Suomessa ja Irakissa oli minun syntymävuotenani 1950 suurin piirtein yhtä paljon asukkaita.
Sauli Niinistö oli kuitenkin ehdokaspuheessaan (https://www.verkkouutiset.fi/sauli-niiniston-puhe-tata-olen-valmis-edistamaan/) nähnyt (myös) tämän (viimeinen kappale):
Sitten luonnonrauhaan. Ihmiskunnan ja luonnon tasapaino on järkkynyt. Me kaikki tiedämme ilmastonmuutoksen. Olin itse mukana Pariisissa siitä sopimassa, ja Suomella on mahdollisuus tehdä ohi Pariisin omaakin politiikkaa.
Tarkoitan tällä meidän arktista puheenjohtajuuttamme. Olen nostanut esiin siellä mustan hiilen ongelman, sen että noki peittää arktisen alueen, ja jää sulaa, ja koko maailma kärsii.
Tämän on ymmärtänyt hyvin presidentti (Vladimir) Putin ja jopa presidentti (Donald) Trump totesi, että nämä ovat järkeenkäyvimmät ympäristöperusteet mitä hän on kuullut.
Toinen tasapaino-ongelma luonnon ja ihmiskunnan kesken on huima väestönlisäys, ja sitä tapahtuu erityisesti kehitysmaissa, joissa elämän olosuhteet ovat ehkä kaikkein vaikeimmat. Se voi johtaa jossain vaiheessa kansainvaelluksiin.
Tuossa muuten tulee esille sama tieto, joka tuli esille jo Niinistön haastattelussa Hesarissa: itse asiassa myös Putin on ilmastoskeptikko. Vain tuo nokiargumentti sai hänet vakuuttuneeksi joidenkin toimenpiteiden tärkeydestä, ei hiilidioksiditeoria. Länsimaissa ollaan kuitenkin järkyttyneitä vain Trumpin mielipiteistä.
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Ainoastaan tuon ilmiön rajoittuminen alueellisesti voisi hiukan pelastaa: nyt meillä on kauppa-alueenamme koko maailma, roomalaisilla käytännössä vain Välimeren ympäristö.
PS. 1.2.2018: Hesarin selostuksessa tuosta tutkimuksesta täsmennettiin vähän lukuja. Keskilämpö kesälla oli Pohjois-Euroopassa laskenut n. 3 astetta. Satotason arvioitiin pudonneen noin kolmanneksella tai jopa puoleen.
-
Bjørn Lomborg:
Is Global Warming Making Us Hungrier? (https://www.project-syndicate.org/commentary/climate-change-rising-global-hunger-by-bjorn-lomborg-2018-01?mc_cid=3d4acfa8f5&mc_eid=170db9fdfe)
Viittaa siinä muuten uutiseen, joka tuotiin Suomessakin esille:
The FAO blames the rise in hunger on a proliferation of violent conflicts and “climate-related shocks,” which means specific, extreme events like floods and droughts.
But in the FAO’s press release, “climate-related shocks” becomes “climate change.” The report itself links the two without citing evidence, but the FAO’s communiqué goes further, declaring starkly, “World hunger again on the rise, driven by conflict and climate change.”
Eikä tuo asian uudelleen kirjoittaminen ole hänen mielestään pikku juttu, koska se voi ohjata toimenpiteitä (= meidän antamaamme apua) väärin:
It may seem like a tiny step to go from blaming “climate-related shocks” to blaming “climate change.” Both terms relate to the weather. But that little difference means a lot, especially when it comes to the most important question: how do we help feed the world better? Jumping the gun and blaming climate change for today’s crises attracts attention, but it makes us focus on the costliest and least effective responses.
Me kiinnitimme samaan uutiseen huomiota kommentoidessamme Satu Hassin twiittiä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=112.msg10714#msg10714) ja maailma.netin toisintoa tuosta uutisesta (lehdistötiedotteesta).
Lomborgin linja on selvä. Yritykset estää ilmastonmuutosta eivät nälkää karkoita, vaan:
Moreover, climate policies divert resources from measures that directly reduce hunger. Our priorities seem skewed when climate policies promising a miniscule temperature impact will cost $1 trillion a year, while the World Food Program’s budget is 169 times lower, at $5.9 billion.
There are effective ways to produce more food. One of the best, as Copenhagen Consensus research has shown, is to get serious about investing in research and development to boost agricultural productivity. Through irrigation, fertilizer, pesticides, and plant breeding, the Green Revolution increased world grain production by an astonishing 250% between 1950 and 1984, raising the calorie intake of the world’s poorest people and averting severe famines. We need to build on this progress.
-
Hesari repäisi tänään:
Sambialaisesta Julietista tuli äiti ja vaimo 13-vuotiaana – ilmastonmuutos lisää alaikäisten tyttöjen raskauksia ja avioliittoja Afrikan maaseudulla (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005570620.html)
Vaikka mitään apua tai turvaa ei tyttö artikkelin mukaan mieheltään saa ...
Esnartin mukaan naiset kärsivät avioliitossa. Miehet eivät pidä vaimoista huolta eivätkä osta heille mitään, hän sanoo. Sen hän on itse nähnyt kylässään, jossa naimisiinmeno on monen tytön ainoa vaihtoehto.
... niin 1,3 asteen lämpötilan nousu hänet kuitenkin ajaa ja pakottaa avioliittoon:
Tyttöjen naimisiinmenoa lisää myös hieman yllättävä syy: ilmastonmuutos. Suurin osa lapsiavioliitoista solmitaan maissa, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein voimakkaimmin.
Sambiassa keskilämpötila on 1960-luvulta lähtien noussut 1,3 astetta, mikä on paljon enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Sademäärät ovat pienentyneet, viljelykaudet lyhentyneet ja ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, lisääntyneet ja voimistuneet.
No, ymmärtäähän sen, ilmastonmuutos lisää köyhyyttä ja nälkää?
Sadot pienenevät, karjaa kuolee, ja köyhyys lisääntyy. Ja kun köyhyys lisääntyy, naiset ja tytöt ovat aina kaikkein haavoittuvaisimpia. Enemmistö Sambian pienviljelijöistä on naisia.
Tietäähän tuon? Noinhan se Afrikassa yleensäkin on, ja Sambiassa varmaan eritoten? Vai onko? Pari tilastolinkkiä viljasatojen kehityksestä siellä:
https://knoema.com/atlas/Zambia/Cereal-yield
https://knoema.com/atlas/Zambia/Cereal-production
Nuo tilastot (ks. erityisesti käyrä) yrittävät siis sanoa, että sekä hehtaarisadot että kokonaistuotanto olisivat tuolta kultaiselta 1960-luvulta, ennen ilmastonmuutosta, moninkerrtaistuneet.
Miten nyt noin? Voisivatko nuo tilastot olla virheellisiä? Vai olisiko myös laatulehti Hesari sortunut nykyhetken journalistisen muotiin: mitä tahansa ikävää mailmassa onkaan ja tapahtuu, tavalla tai toisella sen täytyy olla ilmastonmuutoksen syytä?
Entä se viimeaikainen kuivuus? Tässä tuore lausunto Sambian maatalousministerilltä - joka on myös tyttö, mutta ilmeisesti ilmastonmuutoksesta huolimatta pystynyt kouluja käymään:
Zambians will not starve because of the partial drought-Dora Siliya (https://www.lusakatimes.com/2018/01/23/zambians-will-not-starve-partial-drought-dora-siliya/)
Tiivistäen tuon: vaikeuksia nyt juuri kyllä on, mutta nistä voidaan selvitä, ja tulevaisuudessa vielä selvitään paremmin. Jos veden talteenottoa ei vielä tarpeeksi ole, tulevaisuudessa on.
PS. 18.2.18: Tämän päivän pääkirjoituksessaan (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005571787.html) HS ei sitten enää tuonut ilmastonmuutosta korostetusti esille, vaan puhui tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Oli ilmastonmuutoskin kyllä kerrran mainittava.
Pakko tämä on taas kerran sanoa: eräs edellytys tyttöjen koulunkäyntiin on se, ettei heitä tarvita tai käytetä pelloilla kuokan varressa!
-
Näin se halutaan nähdä:
MAAILMANPANKKI: ILMASTOPAKOLAISUUTTA OLISI MAHDOLLISTA VÄHENTÄÄ TUNTUVASTI (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3871054-maailmanpankki-ilmastopakolaisuutta-olisi-mahdollista-vahentaa-tuntuvasti)
Tasaisempi taloudellinen kehitys maiden sisällä ja kansainväliset ilmastonmuutosta hillitsevät toimet voisivat leikata 80 prosenttia lähivuosikymmeninä uhkaavasta ilmastopakolaisuudesta.
[...]
Raportin mukaan ilmastonmuutoksesta on tullut tärkein pakolaisuutta aiheuttava tekijä. Kuivuus, nouseva merenpinta, lisääntyvät myrskyt ja sadon tuhoutuminen pakottavat ihmisiä liikkeelle.
(lihav. HJ)
Entä aseelliset konfliktit. Ai, juu, erikseen on jo "osoitettu", että nekin johtuvat ilmastonmuutoksesta (vrt. edellä 03.11.17). Toisaalta, tuo lihavoimani kohta: ellei vielä, niin kohtapuoleen, se on ainakin se ilmastonmuutos.
-
Tässä korostetaan maataloutta ....
LUONNON MONIMUOTOISUUS HEIKENTYNYT YHÄ KAUTTA MAAILMAN (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3875056-luonnon-monimuotoisuus-heikentynyt-yha-kautta-maailman)
Raportti koostuu neljää osa-aluetta koskevista raporteista. Euroopan ja Keski-Aasian osalta kiinnitetään huomiota erityisesti maanviljelyn ja metsätalouden vaikutuksiin. Eikä talouskasvua ole vieläkään saatu erotettua ympäristön huonontamisesta.
Sekä Afrikassa että Amerikoissa suurimpana biodiversiteetin heikentäjänä lähivuosikymmeninä pidetään ilmaston lämpenemistä. Afrikassa painetta luo lisäksi ennustettu väestön kaksinkertaistuminen vuoteen 2050 mennessä.
(lihav. HJ)
... mutta siis vain noiden maanosien kohdalla.
Epäilenpä kuitenkin, että se ei tule olemaan ilmastonmuutos, joka tuota eniten asiassa aiheuttaa Afrikassakaan. Vaan kasvavasta väestöstä johtuva maanviljelyn laajentuminen, ellei tuottavuus siellä ratkaisevasti parane.
Vaikkapa tämä sukupuutto Afrikassa ...
Erittäin uhanalainen sarvikuono on kuollut – alalajista jäljellä enää kaksi naarasta (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005611013.html)
... ei kyllä millään tavalla aiheutunut ilmastonmuutoksesta. Vaan salametsästyksestä, joka osittain aiheutui köyhyydestä. *) Tai viljelystä, jonka laajeneminen osaltaan on pienentänyt tuon sarvikuonolajin elinaluetta.
_____________
*) joka sekin johtuu tuottamattomasta maataloudesta (lisäys vähän myöhemmin)!
-
Nämä riskit eivät käsittääkseni liity periaatteessa ilmaston lämpenemiseen ja hiilidioksidipäästöihin lainkaan:
Tutkimus: Nopeammat päästövähennykset säästäisivät kaupungeissa yli 150 miljoonaa ihmishenkeä (http://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-nopeammat-paastovahennykset-saastaisivat-kaupungeissa-yli-150-miljoonaa)
Mikäli muutos tehdään pian, vuoteen 2100 mennessä voidaan säästää miljoonittain ihmishenkiä otsonitasojen pienenemisen ja pienhiukkasten vähenemisen vuoksi, tutkijat arvioivat.
Kyllä fossiilisia polttoaineita voi polttaa epäpuhtaudet eliminoiden. Sen sijaan uusiutuvien kohdalla se voi olla vaikeampaa: on esimerkiksi arvioitu, että suomalaiset saavat kolmasosan pienhiukkasistaan puulla lämmitettävitä saunoista. Niinpä uskallan jopa epäillä, että jos noissa mainituissa kehitysmaissa siirryttäisiin polttopuusta moderneihin fossiilienergiaa käyttäviin laitteisiin, altistuminen ainakin pienhiukkasille jopa vähenisi. Enkä ole kuullut, että hiilidioksidin määrä vaikuttaisi otsonitasoon (mutta ehkä vain en ole kuullut?).
Joka tapauksessa, jos tuosta on kyse, tämä on harhaanjohtavaa, jopa epärehellistä uutisointia:
Maailman kaupungeissa voidaan tällä vuosisadalla säästää jopa noin 153 miljoonaa ihmishenkeä, mikäli hiilidioksidipäästöjä onnistutaan leikkaamaan lähitulevaisuudessa niin paljon, että maapallon lämpeneminen pysyy alle 1,5 asteessa.
Koska tuo 1,5 asteen lämpeneminen ei kyllä ketään kaupungeissa tapa, ainakaan tuollaisia määriä.
-
Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:
Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa (http://maailma.net/artikkelit/sadeveden_varastointi_helpottaa_viljelijoiden_elamaa_argentiinassa)
Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.
Samoin kuvataan asioita tässä, hyvin käytännöllisesti (myös IPS:ltä):
Optimal Use of Water Works Miracles in Brazil’s Semi-Arid Region (http://www.ipsnews.net/2018/05/optimal-use-water-works-miracles-brazils-semi-arid-region/)
Ilman mitään ilmastonmuutoksen päivittelyä, ilman epätoivoista tunnelmaa.
-
Tuo artikkeli ilmestyikin heti myös suomeksi, tässä muodossa:
Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa (http://www.maailma.net/uutiset/kaktus-maistuu-lehmille-brasiliassa)
Siitä on sanottava ihan samat sanat.
-
[...]
Kuusi prosenttia on noin 1/17 –osa 100:sta. Niinpä jos tuo kuusi prosenttia aiheuttaa 25-kertaiset päästöt, loppuosa aiheuttaa vain 16 ”yksikköä”, yhteensä siis 41 ”yksikköä”. Jos se on kaksinkertainen määrä eurooppalaiseen verrattuna, Euroopan vastaava luku on siis noin 20,5. Eli suurempi kuin tuolla Brasilian loppualueella. Ihan näillä luvuilla.
Jos siis Brasilia ei raivaisi sademetsiä, sen naudat tuottaisivat vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin Euroopassa keskimäärin.
Intuitiivisesti jo tätä siis laskeskelimmekin, mutta tässä nyt olisi oikein tutkimus, joka väittää näin:
Higher beef production could lower Brazil’s emissions, study says (http://www.carbonbrief.org/higher-beef-production-could-lower-brazils-emissions-study-says?utm_content=bufferfe20f&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer)
Eli suurempi pihvilihan tuotanto voisi vähentää Brasilian kasvihuonepäästöjä. Jos sitä harjoitetaan cerrado-tasangoilla ja jätetään sademetsät rauhaan.
Mutta tuollainen mahdollisuus jätetään Suomessa systemaattisesti vaille huomiota. Tässä Vihreän Langan artikkelissa - joka kylläkin käsittelee luonnon monimuotoisuutta - turvaudutaan turvalliseen ja tuttuun linjaan, jossa luonnonsuojelu on yhdistetty protektionismiin:
Pidä luonto rikkaana – näillä vinkeillä selätät oman osuutesi lajikadosta (https://www.vihrealanka.fi/teemat-arki/pid%C3%A4-luonto-rikkaana-%E2%80%93-n%C3%A4ill%C3%A4-vinkeill%C3%A4-sel%C3%A4t%C3%A4t-oman-osuutesi-lajikadosta)
6. Vältä tuontilihaa
Lihansyönti on biodiversiteetin kannalta yhtä suuri ongelma kuin ilmaston tai terveyden näkökulmasta.
”Ei sitä pidä lopettaa kokomaan, mutta varsinkin ulkomaalaista nautaa kannattaisi välttää, koska sen takia raivataan sademetsää karjanlaitumeksi”, Lumiaro sanoo.
Kotimaisen naudan- ja lampaan laidunmaat ovat biodiversiteettiä tukevia niittyjä, mutta lihansyönti lämmittää aina ilmastoa ja uhkaa siten myös monimuotoisuutta. Varminta on siis syödä kasviksia ja täydentää ruokavaliota tarvittaessa kotimaisella riistalla ja kestävillä kalatuotteilla.
(lihav. HJ)
Mutta näin (lihavoitu) ei voi olla ulkomailla (Brasiliassa)? Siellä kertakaikkiaan ainoa kuviteltavissa oleva mahdollisuus on sademetsien raivaaminen? - Kotimaisesta riistasta on keskusteltu jo toisaalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=739.msg10964;topicseen#msg10964).
-
Ko. alueella tai ainakin siellä päin joskus vaikuttanut uskonnollinen saarnaaja Paavali jo tiesi parisen tuhatta vuotta sitten (2. Kor. 9:6):
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää
Mutta tässä taitaakin olla relevantimpi toinen, myös noin samalta alueelta peräisin oleva, vielä vanhempi sanonta (Hoosea 8:7):
He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.
Nämä parisen tuhatta vuotta sitten havaitut lainalaisuudet tulivat esille täälläkin:
400 000 kongolaislasta on nälkäkuoleman riskissä – Unicefin mukaan lapsia kuolee jo nyt (http://www.maailma.net/uutiset/400-000-kongolaislasta-on-nalkakuoleman-riskissa-unicefin-mukaan-lapsia-kuolee-jo-nyt5)
Kongon Kasain alueen väkivalta on laantunut, mutta ruuasta on pulaa, sillä sato on jäänyt istuttamatta. Noin 3,8 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua.
-
Tässä tarkoituksessa aurinkoenergia voi olla hyödyllinen ...
AURINKO VOISI KASTELLA ZIMBABWEN TUPAKKAPELLOT (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3908912-aurinko-voisi-kastella-zimbabwen-tupakkapellot)
... mutta tuskin ratkaisee yksin maan energian tarvetta. Ennen kuin tuon vaihtelevan energiamuodon varastointiongelma on ratkaistu. Mitä ei ole vielä tehty.
PS. Olen huomannut, että hyvin yleinen "viisaus" tuntuu olevan, että juuri tuolla etelässä aurinkoenergia voi olla ratkaisu, vaikkei se Suomessa olekaan. Ei muisteta, että lähempänä tropiikkia päivittäinen tauko on pitempi ja jyrkempi kuin täällä. Vaikka meillä on sitten tuo pitkä talven tauko.
-
On kuulemma näin, kertoo MT:
Pienhiukkasia ei välttämättä kannata suihkuttaa yläilmakehään – tutkimus: Voi johtaa viljasadon merkittävään epäonnistumiseen (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.283235)
Mutta on sitten kyllä niinkin, ja siitä on useita tutkimuksia, että hiilidioksidipitoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, voi vaikuttaa negatiivisesti, vähentävästi maailman viljasatoihin.
Tuo ei muuten myöskään ole skeptikkojen keksimä teoria, vaan aivan valtavirran hyväksymä. Valtavirran parissa on kyllä tapana viitata siinäkin tarkoittamattomiin seurauksiin. Tyypillisesti sanotaan, että vaikka CO2 lisää viljan määrää, se tekee siitä ravitsemuksellisesti "höttöä".
-
Vihreä Lanka arvioi puolueensa puheenjohtajan vastauksen tässä kiertokyselyssä näin:
Arvioimme puheenjohtajien vastukset Hyvän sään aikana -kyselyyn – puolueiden ilmastokannoista puuttuu puhti (https://www.vihrealanka.fi/juttu/arvioimme-puheenjohtajien-vastukset-hyv%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4n-aikana-kyselyyn-%E2%80%93-puolueiden-ilmastokannoista)
TOUKO AALTO, VIHREÄT
KONKRETIA: ERINOMAINEN. Selkeät aikataulut muun muassa turpeesta ja maakaasusta luopumiseen sekä henkilöautoliikenteen päästöttömyyteen. Ilmastorahoituksen kasvattaminen. EU-päästökaupan korjaaminen.
KUNNIANHIMO: KORKEA. Nykypolitiikan riittämättömyys sekä kunnianhimoisempi vaihtoehto sille ovat selvästi esillä vastauksissa.
Tuo on kyllä puolueväen matelevan ylistävä kuvaus vastauksesta.
Koska Aallolla ei kertaakaan ollut rohkeutta ottaa esille ainoaa tehokasta keinoa asian muuttamiseksi, ydinvoimaa. Vaan hän tyytyi populistiseen, vihreää vanhaa kenttää siitä vaikenemisella kosiskelevaan puheeseen. Juuri sitä puhtia puuttui.
Jos hän näkisi asian näin ...
Ekonomisti: Ilmastonmuutos vaatisi sotatalousajattelua (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ekonomisti-ilmastonmuutos-vaatisi-sotatalousajattelua)
... hän ei olisi vaiennut. Vaan käyttänyt nyt tilaisuutensa. Jos siis "sotatianteesta" tai ainakin -taloudesta on nyt kyse. Ja valtiomiesmäisyyttä vaadittaisiin.
-
Aivan samaa populistista linjaa Aalto vetää tässäkin:
Vihreiden Aalto: Suomen on otettava käyttöön lentovero ja luovuttava uusien talojen öljylämmityksestä
Vihreät haluaa tehdä seuraavista vaaleista ilmastovaalit (https://yle.fi/uutiset/3-10364732)
Hyvä on Tehdään sitten ilmastovaalit. Ja pakotetaan vihreät, ellei suoraan ydinvoiman puolelle, niin ainakin ilmaisemaan perusteltu kantansa asiasta. Tuollainen lilllukanvarsiin keskittyminen ei ole laitaa. Oletettavasti vakavassa kysymyksessä.
-
Yhtä pelkurimaista se on tässäkin:
Vihreät löi ilmastokortit pöytään: Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon ensi vuosikymmenellä (https://www.vihrealanka.fi/juttu/vihre%C3%A4t-l%C3%B6i-ilmastokortit-p%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n-turpeesta-ja-%C3%B6ljyl%C3%A4mmityksest%C3%A4-eroon-ensi-vuosikymmenell%C3%A4)
Ehdotetaan, että luovutaan vähän joka toisesta energiamuodosta, Ja varotaan visusti puhumasta siitä, mitä tilalle.
Sähkö ei sitten muuten ole energian lähde. Sillä ei korvata fossiilista energiaa, vaikka tässä näytetään niin kuviteltavan:
Kaupunkialueiden joukkoliikenne on saatava asteittain kohti nollapäästöjä. Puhdas joukkoliikenne tarkoittaa sähkö- tai biokaasubusseja ja raitioteitä.
-
Tämä on sinänsä tärkeä havainto, ja tarkkailtava asia:
ILMASTONMUUTOS HEIKENTÄÄ SATOJEN MILJOONIEN IHMISTEN RAVINNON LAATUA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3951301-ilmastonmuutos-heikentaa-satojen-miljoonien-ihmisten-ravinnon-laatua)
Mutta oikeastaan hyvin hyödytöntä on etukäteen yrittää arvioida, kuinka monia miljoonia näitä kärsiviä ihmisiä tulee vuosikymmenien päästä olemaan.
Kun tämä on hyvin käytännöllinen asia, johon voidaan vaikuttaa kasvinjalostuksella. Kaikkien noiden toivottujen aineiden pitoisuuksia voidaan kasveissa lisätä. Ja itse asiassa siihen jalostustyöhön on jo ryhdyttykin, jokaisen aineen kohdalla. Parista tällaisesta esimerkistäkin on täällä meillä ollut jo puhetta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg7966#msg7966).
Muutoinkin tuolla on lausumattomia oletuksia pilvin pimein, mm.
[...] kärsijänä ovat erityisesti maapallon köyhimmät.
Eli nuo tutkijat ovat (matemaattisen) varmoja, ettei (nykyiselle) köyhyydelle maailmassa kuitenkaan mitään voida. Seuraavien vuosikymmenienkään aikana. Heidän tuleva määränsä voidaan eksaktisti laskea jo nyt.
***
Jos taas katsotaan, että vain hiilidioksimäärän vähentäminen ilmakehässä voi tuossa olla ratkaisu, niin siinäkin voi kasvinjalostus auttaa:
Plants are great at storing CO2. These scientists aim to make them even better. (https://geneticliteracyproject.org/2018/08/30/plants-are-great-at-storing-co2-these-scientists-aim-to-make-them-even-better/)
-
Aivan samaa populistista linjaa Aalto vetää tässäkin:
Vihreiden Aalto: Suomen on otettava käyttöön lentovero ja luovuttava uusien talojen öljylämmityksestä
Vihreät haluaa tehdä seuraavista vaaleista ilmastovaalit (https://yle.fi/uutiset/3-10364732)
Hyvä on Tehdään sitten ilmastovaalit. Ja pakotetaan vihreät, ellei suoraan ydinvoiman puolelle, niin ainakin ilmaisemaan perusteltu kantansa asiasta. Tuollainen lilllukanvarsiin keskittyminen ei ole laitaa. Oletettavasti vakavassa kysymyksessä.
Eikä edelleenkään löydy hänellä rohkeutta suuriin johtopäätöksiin, vaikka suurista linjoista on kertovinaankin:
Touko Aalto piti apokalyptisen puheen omilleen ja haukkui Sipilän hallituksen: ”Hallituksen päätökset tekevät tyhjäksi kaikki ponnistukset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tehty” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809082201188084_pi.shtml)
Aallon mukaan mikään tehtävä ei ole tämän päivän päättäjille ja kansalaisille niin tärkeä kuin ilmastonmuutoksen torjunta.
- Olemme muuttamassa planeettamme sellaiseen tilaan, jollaista ihmiskunta ei ole koskaan nähnyt. Muutosta ei voi väistää yksikään maa, yksikään kaupunki tai yksikään ihminen.
- Me tiedämme, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole aikaa vitkuttelulle. Yhä useampi suomalainen sen tietää myös. Silti tämän maan hallitus on valinnut hidastelun tien.
Mutta yhdessä asiassa hän antaa itselleen luvan vitkutella, ja jopa vältellä koko kysymystäkin. Se on tehokkain väline ilmastonmuutoksen vastustamisessa: ydinvoima.
***
Edelleen pyrkien tällä sivustolla poliittiseen puolueettomuuteen. Ja olemmehan antaneet Vihreille myös tunnustusta, kun he ovat yhdistyksemme tavoitteiden näkökulmasta sen ansainneet!
-
Näin on suuren yleisön keskuudessa:
Kyselytutkimus paljasti hämmentävän aukon suomalaisten ilmastotietämyksessä: Joka kymmenes uskoo päästöttömän ydinvoiman tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä (https://www.hs.fi/talous/art-2000005833365.html)
Mutta kuten edellä on tullut esille, näin vaikuttaisi olevan myös johtavien poliitikkojen parissa. Vai miten muutoin on selitettävissä, että ydinvoima niin säännöllisesti unohtuu keinovalikoimasta, kun he puhuvat ilmastotoimenpiteistä?
-
Tässä uutisessa vain todetaan näin ..
Kuolemanvaarallinen protesti metsähakkuita ja ruskohiiltä vastaan – Saksassa poliisi yrittää karkottaa puumajoihin linnoittautuneet ympäristöaktivistit (https://yle.fi/uutiset/3-10416536)
Saksa on päättänyt energiapolitiikan muutoksesta tai täyskäännöksestä – Energiewendestä. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia energiasta pitäisi olla peräisin uusiutuvista lähteistä.
Jo vuonna 2023 Saksa luopuu ydinvoimasta. Sen jälkeen yritetään asteittain päästä eroon rusko- ja kivihiilestä.
– Nykyisin noin 30 prosenttia sähköenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, energiatalouden professori Claudia Kemfert Saksan taloustutkimuslaitoksesta DIW:stä sanoo Ylen haastattelussa.
... vaikka tosiasia on, että juuri sen takia Saksa ei voi eikä uskalla lopettaa ruskohiilen käyttöä, että ydinvoima (jo sovitusti) loppuu. Yksin vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden varassa ei vahva teollisuusmaa voi olla. Nykyinenkin määrä aiheuttaa ajoittain hankaluuksia ja läheltä piti -tilanteita.
Lähellä mielipuolisuutta olevaan lausuntoon suhtaudutaan kohteliaan kunnioittavasti, kun sanojana on professori. Eipä silti, samanlaisia professoreja on meillä Suomessakin. Jotka uskovat, että 5 vuodessa keksitään se ratkaiseva niksi sähkön varastoimiseksi, jota vuosikymmenien aikana ei ole keksitty (kuin hyvin pienimuotoisena ja kalliina). Kun/jos maan hallitus niin päättää.
-
Näin on suuren yleisön keskuudessa:
Kyselytutkimus paljasti hämmentävän aukon suomalaisten ilmastotietämyksessä: Joka kymmenes uskoo päästöttömän ydinvoiman tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä (https://www.hs.fi/talous/art-2000005833365.html)
Mutta kuten edellä on tullut esille, näin vaikuttaisi olevan myös johtavien poliitikkojen parissa. Vai miten muutoin on selitettävissä, että ydinvoima niin säännöllisesti unohtuu keinovalikoimasta, kun he puhuvat ilmastotoimenpiteistä?
Jukka Ruukin huomio samasta:
Ilmastokeskustelun sokea piste
Ilmastouhan torjunta käy vaikeaksi ilman ydinvoimaa. (https://www.tiede.fi/blogit/totta-toistaiseksi/ilmastokeskustelun-sokea-piste)
Ja tämäkin huomio on sama:
Saksa päätti heti Japanin Fukushimassa tapahtuneen ydinonnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Samalla EU:n suurin kansantalous pisti kaikki paukut uusiutuviin energialähteisiin ja päästöttömyyteen.
Viimeisen kanssa on pahoja ongelmia. Ydinvoiman jättämä aukkoa on paikattu kivi-, ruskohiilellä ja kaasulla puksuttavilla voimaloilla, jotka syytävät hiilidioksidia ilmakehään. Uusiutuvista ei ole ainakaan vielä ollut korvaajaksi.
Eli tuosta johtuu, että ruskohilltä kovasti tarvitaan. Ks. juuri edellinen puheenvuoroni.
-
Näitä uutisia oli tosiaan parisen vuotta sitten:
Loppuuko kahvi maailmasta? Ilmastonmuutos uhkaa puolittaa sadon lähivuosikymmeninä (https://yle.fi/uutiset/3-9187390)
Mutta kuinkas sen asian kanssa olikaan:
Remember When Climate Change Meant The End Of Coffee? Never Mind (https://www.acsh.org/news/2018/09/17/remember-when-climate-change-meant-end-coffee-never-mind-13418)
Berezowin loppukommentti:
A Media Mea Culpa?
Don't expect the media -- or the scientists who make theses sorts of predictions -- to apologize anytime soon.
Todd Myers, who serves as the Director of the Center for the Environment at the Washington Policy Center, a free market think-tank, told ACSH, "Rather than admit uncertainty, alarmists will simply move on to the next claim. This undermines the scientific method and confidence in scientific integrity."
In other words, instead of admitting that they blew it -- which is exactly what the media should do if it wants to regain its credibility in the eyes of Americans -- they will ignore this and hope that you forgot.
But I don't forget. I never forget.
-
Twiitti, vertailu, keskusteluun tuosta kaadettavasta saksalaisesta metsästä:
***
Michael Miersch
Michael Miersch@MMiersch · 28. syysk.
Vergleichszahlen: Das umstrittene Hambacher Waldstück umfasst 100 Hektar. Für mittlerweile etwa 1600 Windkraftanlagen in Wäldern musste mindestens je ein Hektar gerodet werden. Interessant auch die Relation zur Wiederaufforstung, die dieses RWE-Faltblatt darstellt.
***
-
Tämä on tällä kertaa selkeästi mukana (lihav. HJ):
Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti (https://yle.fi/uutiset/3-10444012)
1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön, kuten aurinko- ja tuulivoiman, osuus nousisi jopa yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta globaalisti.
Tavoite on erittäin kova, mutta tilannetta helpottaa teknologian nopea kehitys ja uusiutuvan sähkön tuotantokustannusten lasku viime vuosina.
Myös ydinvoimaa lisättäisiin merkittävästi.
Mutta väitän, että tuossa on yhä vihreän ideologian vinoumaa. Jotta tuossa onnistuttaisiin, ydinvoiman pitäisi olla pääosassa. Ja sitä nuo uusiutuvat energiamuodot vain "säestäisivät".
Mutta tästä eteenpäin voitaneen siis sanoa, että se, joka vastustaa ydinvoiman lisäämistä, on enemmän tai vähemmän ilmastomuutoksen "denialisti"!
-
Minua muuten häiritsee, kun kuulen radiosta, että kyse on siitä, lämpeneekö ilmasto 1,5 tai 2 astetta. Kun kyse on siitä, lämpeneekö ilmasto 0,5 astetta tai yhden asteen, nykyhetkestä. Asiakirjasta SPM (Summary for Policy Makers):
A. Understanding Global Warming of 1.5°C
A1. Human activities are estimated to have caused approximately 1.0°C of global warming
above pre-industrial levels, with a likely range of 0.8°C to 1.2°C. Global warming is likely to
reach 1.5°C between 2030 and 2052 if it continues to increase at the current rate. (high
confidence) {1.2, Figure SPM.1}
Eli tuo yksi aste on jo tapahtunut, nyt on kyse siitä, paljonko tulee lisää.
Mutta vielä enemmän minua häiritsee, että samaisessa SPM:ssä on s. 7 kaavio, jonka mukaan ilmasto ei siinäkään tapauksessa lämpene yli tuon yhden asteen nykyisestä, vaikkei CO2-päästöjä lainkaan nykyisestä vähennettäisi! *)
Onko IPCC kääntynyt nk. ilmastoskeptikkojen puolelle? Onko se, päinvastoin kuin media erityisesti tänään kertoo, lieventänyt sanomaansa?
***
Ruoasta siinä sanotaan:
B5.3. Limiting warming to 1.5°C, compared with 2ºC, is projected to result in smaller net
reductions in yields of maize, rice, wheat, and potentially other cereal crops, particularly in sub-
Saharan Africa, Southeast Asia, and Central and South America; and in the CO2 dependent,
nutritional quality of rice and wheat (high confidence). Reductions in projected food availability are
larger at 2ºC than at 1.5°C of global warming in the Sahel, southern Africa, the Mediterranean,
central Europe, and the Amazon (medium confidence). Livestock are projected to be adversely
affected with rising temperatures, depending on the extent of changes in feed quality, spread of
diseases, and water resource availability (high confidence). {3.4.6, 3.5.4, 3.5.5, Box 3.1, Cross-
Chapter Box 6 in Chapter 3, Cross-Chapter Box 9 in Chapter 4}
Nyt heittäydyn reippaasti skeptikoksi. Tuota ei voida ennustaa. Niin monesta tekijästä tuo on kiinni.
***
Kaiken kaikkiaan luulen, että tuosta raportista nyt vasta alkaa keskustelu. Se ei ole mikään raamattu. Tai siis on sellainen, ja keskustelu tulee olemaan sen mukainen!
________
*) vrt. uusi puheenvuoroni 9.10.18 alempana
-
Orpo on oppinut tämän ilmaisun eräiltä demareilta:
Orpo: Seuraava hallitus tarvitsee energia- ja ilmastoministerin (https://yle.fi/uutiset/3-10446647)
Orpo on tyytyväinen siihen, että hallitus on jo päättänyt luopua kivihiilestä.
– Ydinvoimaa tarvitaan ylimenoajan ajanksi. Kivihiilestä luovutaan seuraavalla vuosikymmenellä, turpeesta ei ole vielä saatu päätöstä aikaiseksi, hän sanoi.
Mutta kuten ne demaritkaan, hän ei kyllä kysyttäessä osaisi sanoa, mikä kausi sen ylimenokauden jälkeen tulee.
-
Tällainen yksityiskohta ei välttämättä tule tuota raporttia koskevassa uutisoinnissa esille ...
IPCC REPORT: EXTREME WEATHER EVENTS HAVE NOT INCREASED (https://www.thegwpf.com/ipcc-report-extreme-weather-events-not-getting-worse/)
... että sen mukaan eräät sään ääri-ilmiöt eivät ole lisääntyneet (sitten noin vuoden 1950). Ja yhtenä sellaisena mainitaan kuivuus. Mutta yksikään pohjoismainen journalisti ei nyt viime kesän jälkeen malta olla mainitsematta sitä vitsauksena, jollaisia ilmastonmuutos tuo tullessaan. Ja saattaa jopa väittää, että juuri niin tuo raportti sanoo tapahtuneen ja ennustaa jatkossakin tapahtuvan.
-
Nyt tässä kyselyssä ydinvoima oli kiitettävästi mukana:
Pitääkö hakkuita vähentää? Tulisiko ydinvoimaa lisätä? HS kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta, miten ilmastonmuutosta pitäisi hillitä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005857403.html)
PS. Lukekaa sieltä itse, mitä kukin sanoo. Mutta siihen haluan kiinnittää kuitenkin huomiota, miten Vihreiden Ohisalo vetosi ydinjätteiden loppusijoitukseen ongelmana. Hänellä on vielä opiskeltavaa, siinäkin asiassa.
-
Tässä Hesarin artikkelissa on tämä arvio ...
Nämä neljä asiaa kannattaa tietää johtavien tutkijoiden ilmastoraportista (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856907.html)
Nykymenolla maapallo lämpenisi kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Seuraukset olisivat katastrofaalisia.
... ja sama väite on YLE:n vastaavassa artikkelissa.
Mutta miten selvää tuo on? Satelliittimittausten, jotka ovat oikeastaan ainoa luotettava tapa mitata globaalia lämpötilaa, trendi 4 vuosikymmeneltä on 0,13 astetta vuosikymmenessä. Ihan sillä "nykymenolla". Tämän vuosisadan 8 jäljellä olevan vuosikymmenen aikana se tekisi 1,04 astetta (eli yhteensä sen noin 2 astetta, 1800-luvulta laskettuna).
Kyllä, tiedän teoriasta, että muutos myöhemmin kiihtyisi, vahvistaisi itseään. Mutta tiedän myös teorian, jonka mukaan hiilidioksidin lämmitysvaikutus päinvastoin vähenisi, eli olisi (ollut) aluksi suurempi. Enkä osaa nyt asettua edellisen teorian kannalle, koko sydämestäni.
-
Tässä se on iskevästi ja suomenkielellä kerrottu:
Tutkimus: hiilineutraali energiapolitiikka ilman ydinvoimaa tulee valtavan kalliiksi (https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-hiilineutraali-energiapolitiikka-ydinvoimaa-tulee-valtavan-kalliiksi/)
Oma lisäykseni: tai sitten se vaatii valtavasti uhrauksia. Omia tai muiden. Luontevin tapa länsimaissa tähän on laittaa kehitysmaat kieltäytymään enemmästä elintason noususta.
Tuosta Suomen Uutisten artikkelista tämäkin tärkeä muistettava asia:
Ydinvoimasta ja sen vaihtoehdoista käydään keskustelua myös Ruotsissa, joka on periaatteessa päättänyt luopua siitä kokonaan. Tuulivoiman tuottajat kutsuvat tuottamaansa sähköä uusiutuvaksi, mitä se ei kriitikoiden mukaan ole.
Tuulivoima vaatii paljon tilaa, sillä on haitallinen vaikutus ympäristöönsä ja se vaatii suhteutettuna tuotettuun energiayksikköön huomattavan paljon uusiutumattomia resursseja kuten terästä, betonia ja kuparia, kirjoittaa Lennart Back Nya Wermlands-Tidningenin mielipidesivulla.
Kirjoituksessa viitataan energiayhtiö Vattenfallin raportteihin, joiden mukaan tuulivoiman hiilidioksidipäästöt ovat kolme kertaa ja aurinkopaneelien kymmenen kertaa ydinvoimaa suuremmat, kun tarkastellaan voimaloiden koko elinkaarta.
Hesari kertoi tänään tässä maksumuuratussa artikkelissaan ....
Suomen hiilipäästöt saisi nollaan nopeasti – Näillä keinoilla se tapahtuisi, ja yksi on ylitse muiden (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005859613.html)
... että olisi näin:
Ydinvoima on väliaikainen ratkaisu, koska maapallon uraanivarat ovat rajalliset. Hyötöreaktorit kuitenkin nostavat uraanin hyötysuhdetta.
Aivan vastaavan olisi HS voinut kirjoittaa tuuli- ja aurinkovoimasta: niihin tarvittavat raaka-aineet ovat myös rajallisia, erityisesti nk. harvinaiset maametallit. Mutta eipä kirjoittanut.
Eikä Hesari sitten avannut tuota hyötysuhdeasiaa numeroilla. Jos se olisi avannut, se olisi tapahtunut näin. Uraania riittää noin 50 vuodeksi. Hyötöreaktoreilla uraanista saadaan noin 50 kertaa se energiamäärä kuin nykyisin tavallisilla reaktorityypeillä. Niinpä niiden avulla uraani riittää noin 2 500 vuodeksi. Niin väliaikainen se ratkaisu on.
-
Jos Vihreät ovat tätä mieltä ...
Vihreät: Eduskunnan pohdittava, miten lämpeneminen pidetään alle 1,5 asteessa (https://www.vihrealanka.fi/juttu/vihre%C3%A4t-eduskunnan-pohdittava-miten-l%C3%A4mpeneminen-pidet%C3%A4%C3%A4n-alle-15-asteessa)
”Kaikkien maiden on nopeutettava ilmastopolitiikkaansa tuntuvasti. Tämä koskee myös Suomea. Valtioiden nykyiset päästölupaukset johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen, minkä seuraukset olisivat katastrofaaliset”, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo tiedotteessa.
(lihav. HJ)
... niin eikö vähintä, mitä heidän pitäisi tehdä, olisi vaatia samaa linjaa saksalaisilta aatetovereiltaan, minkä linjan nyt Suomen Vihreät ovat omaksuneet:
vaikkei uusien ydinvoimaloiden rakentamista kannatetakaan, nykyisten jatkoaikaa puolletaan.
(Samantapainen asetelma on tietysti myös demareilla ja kokoomuksellakin. Niidenkin veljespuolueet Saksassa ovat sitoutuneet ydinvoiman alasajoon.)
-
Jatkoa edelliseen. Osmo Soininvaara on osittain kääntänyt takkiaan. Antaa hänen kertoa itse:
Minä ja pienet ydinvoimalat (http://www.soininvaara.fi/2018/10/11/mina-ja-pienet-ydinvoimalat/)
Siitä kuitenkin tämä lainaus:
Toimittaja muuten aloitti keskustelun kysymällä, miten selitän sen, että vihreät ovat Saksassa lisänneet maan hiilidioksidipäästöjä ajamalla alas ydinvoimaloita. Tähän vastasin, että tuon päätöksen teki Merkelin hallitus, jossa vihreät eivät olleet mukana. Suomen vihreät eivät ole vaatineet toimivien ydinvoimaloiden ennen aikaista alasajoa juuri toimittajan mainitsemasta syystä.
Tuossa hän kyllä aliarvioi Saksan Vihreiden poliittista vaikutusvaltaa. Siellä on edelleen asioita, joista Vihreät tuntuvat päättävän, vaikkeivät olisikaan hallituksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11254#msg11254) ... 8)
Koska Soininvaara näyttää hiukan vihreää (?!) valoa myös uusille ydinvoimaloille, häntä ei voi syyttää epäjohdonmukaisuudesta. Mutta Suomen Vihreitä voi. Miten ne uudet voimalat vaikutuksiltaan eroaisivat noista vanhoista?
Tuo kritiikki ei todellakaan rajoitu vihreisiin. Mutta kun IPCC:n raportti puhui ydinvoiman lisäämisestä, niin tuon linjan kaikkia kulkijoita voidaan nyt luonnehtia näin:
Mutta tästä eteenpäin voitaneen siis sanoa, että se, joka vastustaa ydinvoiman lisäämistä, on enemmän tai vähemmän ilmastomuutoksen "denialisti"!
-
Tämä uhka on reaalinen tai sitten ei ...
ILMASTONMUUTOS KURITTAA KAAKKOIS-AASIAA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3973909-ilmastonmuutos-kurittaa-kaakkois-aasiaa)
Ennusteen mukaan alueen viileimmät kesäkuukaudet ovat vuosisadan lopulla kuumempia kuin lämpimimmät kuukaudet ennen vuotta 1980. Ellei uusia ratkaisuja keksitä, Indonesian, Filippiinien, Thaimaan ja Vietnamin riisisadot kutistuvat jopa puolella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2100 mennessä.
... mutta se on kyllä varmaa, että jotakin keksitään. Kun on keksitty jo, useita innovaatioita on "tutkimusputkessa".
Näkyisikö tuo uhkaava kehitys jo nyt? Otetaan esimerkiksi Indonesia:
http://3.bp.blogspot.com/-ZjgdafKcvew/T8NBsqe5PZI/AAAAAAAAA4k/mP6MfWB_pxY/s1600/Rice+area+and+yield+in+Indonesia.jpg
Ei oikein. Hehtaarisadot ovat yhä parempia kuin 1990-luvulla. Ja todella reippaasti parempia kuin 1980 ja sitä ennen.
-
Kanadassa ongelma on tuon ilmaston lämpenemispuheen valossa hieman yllättävä. Lunta tulee niin paljon, ettei satoa saada korjattua:
It’s Snowing So Much in Canada That Crops Can’t Get Harvested (https://www.bloomberg.com/amp/news/articles/2018-10-12/snowy-wet-mess-strands-canada-wheat-as-global-crop-woes-mount?__twitter_impression=true)
-
Tämän täytyy tuntua masentavalta tavalliselle suomalaiselle tai eurooppalaiselle, joka sosiaalisten odotusten mukaan on valmis ilmastotalkoisiin, uuden IPCC:n raportin pohjalta ja sen suuntaviivojen mukaan:
IPCC achieves net zero credibility (https://wattsupwiththat.com/2018/10/14/ipcc-achieves-net-zero-credibility/)
Is this possible?
As at 2015, which was not materially different from 2010, more than half the planet’s total CO2 emissions (36Gt) were sourced from just three countries::
https://4k4oijnpiu3l4c3h-zippykid.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2018/10/brill-table1.png
Both China and India have made it very clear that the urgent needs of their people preclude any possibility of contributing to emission reductions during the Paris Agreement’s initial commitment period ending in 2030. Instead, China is expected to increase its 2010 emission levels by 50-100%, while the International Energy Agency predicts that emissions in India will treble over the 2010-30 period.
If China and India alone account for 23.31 Gt in 2030 – about 65% of the current total – the IPCC’s 45% global reduction target is clearly impossible. Even if all 195 other members of the UNFCCC (including USA), somehow eliminated all of their CO2 emissions by 2030, they could achieve much less than the global decline required.
But it gets worse. The US has repudiated the Paris Agreement entirely. Allowing 5Gt for USA’s 2030 emissions means the remaining 194 countries all have to reduce their emissions by 134%. Obviously, that’s not going to happen.
Tuo artikkeli on kyllä ilmestynyt ilmastoskeptisellä palstalla, mutta sillä argumentilla ei nyt pääse ohitse sen ilmeisestä realismista.
Eikä - kun artikkelissa on myöhemmin puhe ilmastotoimien huikeista *) kustannuksista - oikein ohitse pääse tästäkään näkökulmasta (lihav. HJ):
Imagine if a fraction of these massive sums were instead invested in climate adaptation. Or research into future energy technologies. Or poverty alleviation.
Maatalouden tuottavuuden kohottaminen kehitysmaissa on tuota köyhyyden lieventämistä.
_______
*) IPCC:n mukaan 2,5 biljoonaa dollaria v. 2035 mennessä. Ihan eurooppalaisia biljoonaa, amerikaksi tuo oli "trillion".
-
Huomatkaa, että tässä asiassa saa ilmeisen vapaasti pyöristää ylöspäin, spekuloida sellaisilla arvioilla ...
Ilmastonmuutoksen yllättävä seuraus: oluesta tulee ylellisyystuote ja tuopin hinta voi moninkertaistua, tutkimus ennustaa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005866561.html)
Jos ilmasto lämpenee neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, Irlannissa oluttuopin hinta kolminkertaistuu nykyisestä ja Puolassa jopa viisinkertaistuu.
(lihav. HJ)
... kun taas vastakkaissuuntainen spekulaatio haiskahtaisi heti ilmastodenialismilta.
Mutta totta olisi, että ilmaston pienikin kylmeneminen mm. nostaisi oluen hinnan myös väistämättä pilviin. Vertaa edellä:
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
[...]
-
Nämä kryptovaluutat ...
Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon” (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005873002.html)
... osoittavat kyllä oikeutetuksi sen pessimismin, ettei energiatehokkuudesta ole koskaan mitään hyötyä luonnonsuojelun näkökulmasta. Vaan saadut säästöt käytetään heti tai aika pian johonkin muuhun. Ja nämä "valuutat" näyttävän olevan loputon tuollainen muu, energiasyöppö.
Kyllä mahdollinen halventuva tuuli- tai aurinkoenergiakin saadaan kaikki kulutetuksi tuohon. Kaikkea "nerokkuutta" ei yhteiskunnan pitäisi palkita. Tuon kohdalla mieleen tulee jo, pitäisikö salliakaan.
-
Varsin vallankumouksellista tavallaan on, että Helsingin Sanomat antaa tässä tilanteessa Bjørn Lomborgille tilaisuuden kertoa Lomborgin tavalla poikkipuolisen mielipiteensä:
Ilmastopolitiikan on kohdattava ristiriitansa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005888350.html)
Kun Sammeli Heikkinen Vihreässä Langassa kirjoittaa oman (oikeastaan aika hyvän ja terävän) esseensä ...
Minä, Rooman keisari (https://www.vihrealanka.fi/juttu/min%C3%A4-rooman-keisari)
... hän näennäisesti kirjoittaa eri näkökulmasta. Mutta minusta ei kirjoita. Molemmille on yhteistä se, että nyt ihmisiltä odotetaan uhrauksia ja luopumista. Ja erityisesti kehitysmaiden ihmisiltä: he eivät koskaan tule pääsemään elintasossaan meidän tasollemme, näissä tietyissä visioissa. Tämä ehkä vain rivien välissä, mutta kuitenkin: rikkaan maailman ihmisille tarjotaan uutta "johtoajatusta" tms. mutta heitä ei demokratiassa pakoteta mihinkään.
***
Eräänlainen yhdistävä teema Lomborgille ja Vihreille on myös ydinvoiman mahdollisuuksien systemaattinen sivuuttaminen. Heikkinen ei kirjoita energiakysymyksistä lainkaan, Lomborgin visio on tämä:
Ilmastopoliittisesti tehokkainta olisi osoittaa vihreän energian tutkimukseen ja kehitykseen sata miljardia euroa vuodessa. Se on IPCC:n linjaa paljon halvempi ratkaisu. Maailmanlaajuista sopimista ei tarvita. Mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta paranisivat suuresti.
Miksi tutkia "vihreää energiaa", jolla perintteisesti tarkoitetaan tuuli- ja aurinkovoimaa tai muuta uusiutuvaa energiaa, jos meillä jo on keksittyinä ja tutkittuina ydinvoimaratkaisut?
Lomborg ei varsinaisesti vastusta ydinvoimaa, hän suhtautuu siihen penseästi (joka alkaa olla nyttemmin vihreidenkin asenne). Tähän sopii hyvin rinnalle Rauli Partasen innostunut visio:
Ilmastonmuutos ja Vihreät – kunnianhimoa vai ei? (https://kaikenhuippu.com/2018/10/24/ilmastonmuutos-ja-vihreat-kunnianhimoa-vai-ei/)
-
Nämä kryptovaluutat ...
Onko Bitcoinin loppu kirjoitettu sen sisään? ”Miksi näin nerokkaan järjestelmän luojat eivät ole ottaneet tätä huomioon” (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005873002.html)
... osoittavat kyllä oikeutetuksi sen pessimismin, ettei energiatehokkuudesta ole koskaan mitään hyötyä luonnonsuojelun näkökulmasta. Vaan saadut säästöt käytetään heti tai aika pian johonkin muuhun. Ja nämä "valuutat" näyttävän olevan loputon tuollainen muu, energiasyöppö.
Kyllä mahdollinen halventuva tuuli- tai aurinkoenergiakin saadaan kaikki kulutetuksi tuohon. Kaikkea "nerokkuutta" ei yhteiskunnan pitäisi palkita. Tuon kohdalla mieleen tulee jo, pitäisikö salliakaan.
Tämäkin on ihan uusiutuvaa energiaa:
ITAIPUN JÄTTIPATO JAUHAA NYT BITCOINEJA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3988120-itaipun-jattipato-jauhaa-nyt-bitcoineja)
YLE näyttää olevan asiasta pelkästään innostunut, varsinkin kun Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka tulee Suomeen:
Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? (https://yle.fi/uutiset/3-10454370)
Se tästä vielä puuttuu, että noilla digitaalivälineillä sijoitetaan puhtaaseen, vihreään energiantuotantoon?
-
Jatkoa edelliseen. Osmo Soininvaara on osittain kääntänyt takkiaan. Antaa hänen kertoa itse:
Minä ja pienet ydinvoimalat (http://www.soininvaara.fi/2018/10/11/mina-ja-pienet-ydinvoimalat/)
Siitä kuitenkin tämä lainaus:
Toimittaja muuten aloitti keskustelun kysymällä, miten selitän sen, että vihreät ovat Saksassa lisänneet maan hiilidioksidipäästöjä ajamalla alas ydinvoimaloita. Tähän vastasin, että tuon päätöksen teki Merkelin hallitus, jossa vihreät eivät olleet mukana. Suomen vihreät eivät ole vaatineet toimivien ydinvoimaloiden ennen aikaista alasajoa juuri toimittajan mainitsemasta syystä.
Tuossa hän kyllä aliarvioi Saksan Vihreiden poliittista vaikutusvaltaa. Siellä on edelleen asioita, joista Vihreät tuntuvat päättävän, vaikkeivät olisikaan hallituksessa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg11254#msg11254) ... 8)
Koska Soininvaara näyttää hiukan vihreää (?!) valoa myös uusille ydinvoimaloille, häntä ei voi syyttää epäjohdonmukaisuudesta. Mutta Suomen Vihreitä voi. Miten ne uudet voimalat vaikutuksiltaan eroaisivat noista vanhoista?
Tuo kritiikki ei todellakaan rajoitu vihreisiin. Mutta kun IPCC:n raportti puhui ydinvoiman lisäämisestä, niin tuon linjan kaikkia kulkijoita voidaan nyt luonnehtia näin:
Mutta tästä eteenpäin voitaneen siis sanoa, että se, joka vastustaa ydinvoiman lisäämistä, on enemmän tai vähemmän ilmastomuutoksen "denialisti"!
Kun Lasse Leipola esittelee Vihreässä Langassa neljä skenaariota ...
Ilmastonmuutoksen torjunnan pelikortit pöytään (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ilmastonmuutoksen-torjunnan-pelikortit-p%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n)
9.11.2018 15.06
LASSE LEIPOLA
IPCC:N ILMASTORAPORTTI esitteli neljä vaihtoehtoa, joilla lämpenemisen vakavimmilta vaikutuksilta säästytään. Tässä korttipelissä voi voittaa tai hävitä, mutta huijaaminen ei ole mahdollista.
Vertaile vaihtoehtoja rinnakkain, niin saat käsityksen siitä, miten ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.
... niin tehkääpä todella niin, ja käykää ne kaikki läpi (nopeasti tehty). Ja kiinnittäkää huomionne siihen, mitä kussakin esitetään ydinvoimasta.
Siellä ei nimittäin ole sellaista skenaariota, jossa ydinvoima säilytetään ennallaan. Ei, vaan vähäisemmilläänkin se kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Skenaario "Pääpaino uusiutuvissa", lisäystä +98%, muissa skenaarioissa sen määrä jopa moninkertaistettaisiin.
Tuo oli Leipolan totuudenmukaisena journalistina pakko kirjoittaa.
Mutta nyt alkaa, Vihreät, olla niin, että huijaaminen ei ole enää mahdollista. Tuollaiset silmänkääntötemput ydinvoiman suhteen, että hyväksytään poikkeuksena vanhojen ydinlaitosten ajaminen loppuun, eivät enää onnistu. Sellaista korttia ei ole jaossa. (Tämä koskee tietysti muitakin kuin Vihreitä.)
-
Lomborg jatkaa oman tyyppistään kritiikkiä tässä twiitissä, tällä kysymyksellä:
***
You can get a billion people electricity and 2.8 billion people clean cooking for $0.786 trillion
You can get 1bn rich people in the world electric cars for $6 trillion
What should be our first priority?
(link: https://www.iea.org/publications/freepublications/publication/WEO2017SpecialReport_EnergyAccessOutlook.pdf) iea.org/publications/f… page 104
(link: https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2018-11-04/electric-cars-face-a-6-trillion-barrier-to-widespread-adoption) bloomberg.com/opinion/articl…
https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1061279161933881344/photo/1
***
Eli pitäisikö (meidän) sijoittaa 0,7 (eurooppalaista) biljoonaa dollaria vielä sähköä vailla olevien 2,8 miljardin ihmisen kodin sähköistämiseen? Vai pitäisikö meidän sijoittaa 6 biljoonaa dollaria noin 1 miljardin rikkaan ihmisen autojen sähköistämiseen? (Ilmastopäästöjen vähentämiseksi)
-
Tässä (seuraavaksi kirjoittamassaan) artikkelissa Lasse Leipola sitten taas unohti, että ydinvoimaa on olemassakaan:
Hallituksen ilmastopolitiikka on ollut pettymys – todistuksen keskiarvo vain 5½ (https://www.vihrealanka.fi/juttu/hallituksen-ilmastopolitiikka-on-ollut-pettymys-%E2%80%93-todistuksen-keskiarvo-vain-5%C2%BD)
Hyvää ja maininnan arvoista on vain uusiutuva energia:
ENERGIAPOLITIIKKA 6
Hallitus päätti luopua syöttötariffijärjestelmästä ja kilpailuttaa uusiutuvan energian tuet huutokaupalla.
Uusiutuvan energian tuella vuosille 2018–2020 pyritään lisäämään uusiutuvaa energiantuotantoa kahdella terawattitunnilla. Rahassa mitattuna uusi tuki jää huomattavasti aiempaa mallia alhaisemmaksi.
Kivihiilen alasajo on symbolisesti merkittävää, mutta jos Suomi ei mitätöi vapautuvia päästöoikeuksia, ne voidaan käyttää muualla EU:ssa. Ilmastovaikutus riippuu siis siitä, miten päästökauppaa kehitetään ja millä kivihiili korvataan.
Kivihiiltä suuremmat päästöt aiheuttaa turve. Sen käyttö jatkuu entisellään.
”Turpeen polton lopettaminen on ensisijaista, mutta päästöjä syntyy myös, jos turvetta nostetaan johonkin muuhun käyttöön. Uusia turvesoita ei pidä avata.”
HANNA AHO
”Kivihiilen käytön alasajo vuoteen 2029 mennessä ja päätöksen kirjaaminen lakiin ovat hallitukselta kansainvälisestikin rohkeita ja tärkeitä linjauksia. Uusiutuvan energian tukihuutokauppa on kustannustehokas tapa edistää uusiutuvia. Sen käyttöönotto tällä kaudella on sulka hallituksen hattuun.”
ORAS TYNKKYNEN
Tietysti ydinvoimasta tämän hallituskauden aikana ei voinut paljon sanoakaan. Olkiluotoa on sen aikana hissukseen rakenneltu. Hallitus ei ole hanketta vastustanut, mutta ei ole sitä voinut juuri edistääkään. Sama on sanottava Hanhikiven hankkeesta.
Se, että hallitus olisi aktiivisesti ryhtynyt edistämään 4. sukupolven ydinvoimalan, "breederin" rakentamista Suomeen, olisi ehkä tämänhetkisessä poliittisessa ilmapiirissä ollut jo liikaa vaadittu. Kuten myös se, että Vihreä Lanka olisi sen option tuonut esiin.
-
Tässä seuraavassakin artikkelissaan Leipola on taas (aktiivisesti?) unohtanut ydinvoiman:
IEA: Suunnitellut päästövähennykset eivät riitä – energiankulutus ja päästöt kasvavat lähivuosikymmenet (https://www.vihrealanka.fi/juttu/iea-suunnitellut-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6v%C3%A4hennykset-eiv%C3%A4t-riit%C3%A4-%E2%80%93%C2%A0energiankulutus-ja-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-kasvavat)
Raportissa on myös toiveikkaampi, kestävän kehityksen skenaario. Siinä energian kysyntä saada pidettyä nykyisellä tasolla ja päästöt putoavat lähes puoleen.
Tähän vaadittaisiin valtavia muutoksia. Esimerkiksi sähköautojen määrän pitäisi satakertaistua vuoteen 2040. Aurinko- ja tuulienergian tuontannon pitäisi kasvaa nykyisestä noin 1 500 terawattitunnista yli 14 000 terawattituntiin. Nykyisin suunnitteilla olevat toimet lisäisivät tuotannon 8 500 terawattituntiin.
Vai oliko se unohtaja IEA? Tuskinpa oli, aiempien arviointiensa pohjalta.
-
Ronald Bailey Amerikasta raportoi, että jopa tällainen ydinvoiman pitkäaikainen vastustaja on nyt kääntynyt sen puolelle:
Union of Concerned Scientists For Nukes!
Activist group finally recognizes that it can't achieve its energy and climate goals without nuclear power (http://reason.com/blog/2018/11/13/union-of-concerned-scientists-for-nukes)
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Ainoastaan tuon ilmiön rajoittuminen alueellisesti voisi hiukan pelastaa: nyt meillä on kauppa-alueenamme koko maailma, roomalaisilla käytännössä vain Välimeren ympäristö.
PS. 1.2.2018: Hesarin selostuksessa tuosta tutkimuksesta täsmennettiin vähän lukuja. Keskilämpö kesälla oli Pohjois-Euroopassa laskenut n. 3 astetta. Satotason arvioitiin pudonneen noin kolmanneksella tai jopa puoleen.
Samoista vuosista, samoista tapauksista ilmeisesti tässäkin puhutaan, tänään Hesarissa:
Tulivuorenpurkaus pimensi Auringon ja sitten tulivat paiserutto, pakkaset ja nälänhätä – vuosi 536 oli ihmiskunnan historian kamalin, sanovat tutkijat (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005904931.html)
Vaikka vähän eri tietoja annetaan purkautuneiden tulivuorien määristä ja sijainnista.
Niinpä nuo samat kommentitkin asiaan riittänevät.
-
Nyt ei malta olla kysymättä:
ILMAKEHÄSSÄ KASVIHUONEKAASUJA ENNÄTYSMÄÄRÄ (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3994940-ilmakehassa-kasvihuonekaasuja-ennatysmaara)
WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoi tiedotusvälineille, että viimeksi ilmakehässä oli yhtä paljon hiilidioksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin maapallo oli 2–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinta oli 10–20 metriä korkeammalla.
Miksei siis nyt ole lämpimämpää ja merenpinta korkeammalla?
Ainakaan tuossa Kansan Uutisten artikkelissa ei ollut sille selitystä.
-
Macron ja ranskalaiset ovat keksineet oman hölmöläisten peittonsa:
Ranska aikoo sulkea 14 ydinreaktoria vuoteen 2035 mennessä (https://yle.fi/uutiset/3-10527976)
Eli hiilidioksipäästöttömälle energiantuotannolle tehdään tilaa korvaamalla sillä hiilidioksidipäästötöntä energiaa. Varmasti suurella vaivalla ja suurin kustannuksin.
Näin aiotaan tehdä, vaikka Saksan varoittava esimerkki on varmasti tiedossa. Ja miten Ranskaa onkaan tähän asti kehuttu sen saavutuksista kasvihuonekaasujen vähentämisessä - juuri ydinvoiman avulla!
Nyt tuntuu, että Ranskan keltaliivimielenosoittajilla saattaa olla jotain tärkeää kerrottavaa.
Kaiken huippu tavallaan on, että tavoite on tällainen:
Samalla Ranska haluaa laskea ydinvoiman osuuden sähköntuotannosta noin puoleen vuoteen 2035 mennessä lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa.
Ranska tuottaa sähköstään nyt 72 prosenttia ydinvoimalla. Jotta Ranska pääsisi tavoitteeseen, tuulivoiman tuotanto aiotaan kolminkertaistaa ja aurinkovoiman tuotanto viisinkertaistaa.
Ensimmäiset 4–5 ydinreaktoria suljettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Ranskan vanhin ydinvoimala Fessenheimissä suljetaan ensimmäisenä, vuonna 2020.
Macron kuitenkin vakuutti, ettei Ranska ole luopumassa ydinvoimasta kokonaan vaan tarkoitus on ainoastaan vähentää sitä.
Miksi ihmeessä tavoite on vähentää? Mitä haittaa ydinvoimasta on ollut? Siitä ei sanota sanaakaan. Tuo tavoite on vain asetettu, ja Macron viittaa siihen, että se oli hänen vaalilupauksensa. Mutta miksi se oli? Mistä tulee tuo mielivaltainen 50% tavoite? Luultavasti Macronin ... baskerista.
Asia on tavallaan sukua samaisen maan ja hallituksen pyrkimyksille vähentää torjunta-aineiden käyttöä radikaalisti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=922.msg12965#msg12965). Siinäkään ei puhuta haitoista, vaan vähentämispyrkimyksellä on itseisarvo.
Macron näyttää kopioineen vihreiltä sen aatteen kehnoimman muodon: metodivihreyden.
-
Tuo viimeinen letkautus vihreiden suuntaan oli toki Suomen vihreiden kannalta epäoikeudenmukainen: eiväthän he sentään enää ole niin hulluja, että olisivat ehdottaneet tai vaatineet toimivien ydinvoimaloiden sulkemista. Minkä Macron siis teki.
En osaa Ranskan poliitttisen järjestelmän kiemuroita. Voisiko olla, että parlamentti voisi vielä torjua tuon ehdotuksen?
Jos se on mahdollista, niin syytä olisi. Tämä tämmöinen ...
Jotta Ranska pääsisi tavoitteeseen, tuulivoiman tuotanto aiotaan kolminkertaistaa ja aurinkovoiman tuotanto viisinkertaistaa.
... ei suinkaan ole ilmaista. Vaan luultavasti kalliimpaa kuin alkuperäisten ydinoimaloiden rakentaminen. Ja siis ilmastotavoitteiden kannalta täysin turhan takia.
-
Komissiosta voisi tulla potentiaalinen vastalause Macronin ja Ranskan (ja Saksan!) politiikalle ...
Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä (https://yle.fi/uutiset/3-10528876)
... mutta ei, sielläkin joku on saanut ujutetuksi visioihin tällaisia prosentteja:
Esimerkiksi sähkön tuotanto pitäisi yli kaksinkertaistaa, samalla kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polttoaineista. Yli 80 prosenttia sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla ja noin 15 prosenttia ydinvoimalla.
Miksi tuollainen kumarrus uusiutuvien suuntaan, ydinvoimasta poispäin? Kun prosenttien pitäisi olla käytännössä päinvastaisia: uusiutuva energia on vaihtelevaa, ja vaatii säätövoimaa, ydinenergia ei. Saksan väliaikaisviritelmät tulevat kyllä saamaan osakseen satikutia:
Muutos on iso nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi Saksan sähköstä neljäsosa tuotetaan yhä hiilellä.
Mutta hiiltähän Saksa tarvitsee tasaisena perusvoimana. Ja säätövoimana.
-
Eilen oli Iltasanomissa iskevä kirjoitus ydinvoimasta Suomessa:
Reijo Ruokasen kolumni: Pelottava numerosarja (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005913487.html)
Hän kirjoittaa:
Jos ja kun Suomi haluaa vähentää rajusti kasvihuonekaasupäästöjään, haaveilulle ja höpsismille ei ole sijaa. Ei kannata leikkiä, että ydinvoimasta voisi luopua. Ei kannata teeskennellä, että sen voisi korvata..
Mutta kyllä sitä radiossa tuntuu olevan, jota juuri kuuntelen. Haaveilua tuulivoimasta, ydinvoimasta ei sanaakaan.*)
Varsin herkullisen lausunnon oli Ruokanen löytänyt:
Tällä hetkellä hilpeimmin näkemystään perustelee vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Hän ei kannata lisäydinvoiman rakentamista muun muassa siksi, että ydinvoiman osuus on hänen mukaansa vastedes pieni. (HS 24.11.) (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005910453.html)
________________
*) PS. 30.11.18: Hiukan myöhemmin sitä kyllä tuli. Nimittäin pilkkaa Olkiluoto 3:n aikataulun pitkittymisestä. Mutta siitä Ruokanen jo sanoi sanansa, hyvin senkin.
-
Tulee kyllä mieleen, että miten erilailla julkisuus eri ihmisiä kohtelee.
Jos Trump olisi esittänyt loogisesti yhtä pöhkön idean kuin Macron, olisivat netin päivystävät "naurismaan aidat" jo hoitaneet tehtävänsä, ja Macron olisi netin ja median yleisen pilkan kohde. Mutta nyt ei ole.
PS. Vai onko niin, että tuohon mielettömään ideaan on jo niin totuttu Merkelin Saksan Energiewenden myötä, ettei se enää kohota kulmakarvoja? (30.11.18)
-
Tätäkin poliittista toimijaa media (muukin kuin vihreä!) yleensä kohtelee silkkihansikkain:
Pekka Haavisto: Komission ilmastoehdotukset eivät riitä (https://www.vihrealanka.fi/juttu/pekka-haavisto-komission-ilmastoehdotukset-eiv%C3%A4t-riit%C3%A4)
Mikä tässä ei riitä ...
Noin 80 prosenttia sähköstä tulisi vuosisadan puolivälissä uusiutuvista energianlähteistä ja 15 prosenttia ydinvoimasta.
... niin se ei ainakaan Haaviston mielestä ole ydinvoima, joka hänen mielestään riittää, ihan nykyisellään.
-
Professori Jordan Peterson puhuu suun puhtaaksi: https://www.youtube.com/watch?v=pBbvehbomrY&fbclid=IwAR1TMOia7LKmL2dryoZpAzyId49uXUugIXz8yZBt5ivPQJiXFLClc7IQJMA
Kuulijakunta on hiirenhiljaa... monelle varmaankin eka kerta kun uusi uskonto kyseenalaistetaan julkisesti...
-
Ydinvoimasta ja vihreistä lisää. Ollli-Poika Parviainen kiemurtelee kuin mato koukussa;
Vihreät flirttailee ydinvoiman kanssa - Olli-Poika Parviainen selittää hämmennystä herättävää haastattelua: ”Minusta tämä on normaalia ja luontevaa keskustelua” (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/952847d8-fb10-4f29-8a20-779d2351ca30)
Iltalehden toimittajan kysymykset ovat ihastuttavan teräviä.
"Flirttailu" on tuossa aika tehokas kielikuva: mieli oikeastaan kovasti tekisi, mutta ... ;D
Ylpeän kosijan asennetta ei ole silti hylätty:
Mitä uusi linjaus tarkoittaa käytännössä?
– Jos tulee jotain sellaisia uusia teknologioita, jotka voivat auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, minkälaisia teknologioita tahansa, niin me emme lähtökohtaisesti etukäteen lähde sulkemaan niitä pois, vaan asioita katsotaan tapauskohtaisesti, Parviainen sanoo Iltalehdelle.
Tulee kyllä mieleen kansanlaulu "Vanha kultaraukka tuli meidän kautta, luuli, että vielä aukes ovi ..." Ydinvoima on nyt niin vanha juttu, että se ei tule kyseeseen?
Sillä niin täynnä kuitenkin tuo haastattelu on negatiivisia asenteita ydinvoimaa kohtaan.
-
Independentin mukaan tuon peitonpidennyksen keksijä ei ollut Macron ...
https://www.independent.co.uk/news/world/europe/france-nuclear-energy-emmanuel-macron-reactors-environment-global-warming-a8654371.html
He said France would cap the amount of electricity it derives from nuclear plants at 50 per cent by 2035, which is a delay compared with the goal of 2025 set by his predecessor Francois Hollande.
... vaan siis hänen edeltäjänsä. Macron päinvastoin lykkäsi suunnitelman aikataulua. Tosin siitä ei juuri mitään apua ole: yhtä kalliiksi se tulee, yhtä turhan takia, vaikka vähän myöhemmin.
-
Nämä keltaliivit vastustavat kyllä joitakin Macronin ilmastopolitiikan toimenpiteitä ...
Pariisin mellakat ryöstäytyivät käsistä – yli sata loukkaantunutta, satoja pidätetty (https://yle.fi/uutiset/3-10535749)
Jo kolmatta viikonloppua jatkuneet mielenosoitukset alkoivat vastarintana polttoaineveron korotuksiin, mutta kääntyivät pian yleiseksi protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia vastaan.
... mutta missään ei ole tullut vastaan, että he olisivat vastustaneet suunnitelmia ydinvoiman alasajosta. Sen sijaan tuosta protestoinnista irrallinen ammattiyhdistysliike on ilmoittanut:
France CGT union calls for strike on December 3 to protest energy policy (https://www.reuters.com/article/us-france-energy-strike/france-cgt-union-calls-for-strike-on-december-3-to-protest-energy-policy-idUSKCN1NW1OZ)
Measures announced by the government to shut down some coal and nuclear power plants would have consequences on jobs, CGT said in a statement, adding that this could concern some 10,000 jobs.
Yleislakolla tuota huolta esille tuodaan, huomenna. Mutta vastustetaanko siis hiilivoimaloidenkin sulkemista?
**
Ranska-uutisen vieressä on YLE:llä netissä tämä:
YK:n ilmastokokous alkaa tänään Puolassa – YK:n pääsihteeri vetosi osallistujiin kompromissien aikaansaamiseksi (https://yle.fi/uutiset/3-10535726)
Eräs tällainen luonteva kompromissi voisi minun mielestäni olla, että Ranska ja Saksa unohtaisivat tyystin aikomuksensa ajaa ydinvoimaansa alas. Se kun ei maksaisikaan näille maille mitään. Mitä se muuten minulle kuuluu? Sillä tavalla se kyllä kuuluu, että noissa neuvotteluissa varmasti lasketaan myös EU:n päästöt yhteen. Ja sen summan vähentämistä tuo Ranskan ja Saksan politiikka vaikeuttaa.
-
En usko, että muutkaan valtionpäämiehet puhuivat yhtään yllätyksellisemmin. Jo tiukka minuuttiraja varmaankin esti sen. Tällainen oli Sauli Niinistön puhe:
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallinen puheenvuoro YK:n ilmastokokouksen valtiopäämieskokouksessa Katowicessa, Puolassa 3.12.2018 (https://www.presidentti.fi/puheet/tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-kansallinen-puheenvuoro-ykn-ilmastokokouksen-valtiopaamieskokouksessa-katowicessa-puolassa-3-12-2018/)
Kuitenkin myös Suomen on nopeutettava ilmastotoimiaan. Olen tyytyväinen voidessani todeta, että suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä enemmän halua toimia näin. Suomi haluaa osoittaa, että on mahdollista olla hiilineutraali, luonnonvaroja tehokkaasti käyttävä maa ilman, että hyvinvointimme tai talouskasvumme kärsii.
Tuossa on hiukan erilaisuutta. Kun asiassa yleensä korostetaan, miten jokaiselta edellytetään tavalla tai toisella uhrauksia.
Me Suomessa tunnemme ilmastonmuutokset seuraukset ympäristössämme jo nyt. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Arktisen neuvoston nykyisenä puheenjohtajamaana Suomi haluaa rajoittaa mustan hiilen päästöjä. Ilman hiilidioksidipäästöjen vähenemistä aluetta ei voi pelastaa, mutta mustan hiilen vähentäminen hillitsisi lämpenemistä välittömästi. Maailma ei pelastu, jos emme pelasta arktista aluetta.
(lihav. HJ)
Tuossa ei yllätystä ole. Tämä on helppo nakki, alaoksilla riippuva hedelmä. Tuo ei edes oikeastaan liity asiaan - minkä Niinistö tuossa myöntääkin. Mutta juuri tuosta Niinistö on löytänyt yhteisen sävelen Trumpin ja Putinin kanssa. Eli kun savukaasut ym. puhdistetaan, voidaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatkaa, ainakin arktisten alueiden kannalta.
***
On sanottu, että tämä lähes 200 valtionpäämiehen (ja heidän avustajiensa!) lennättäminen paikan päälle erityisesti korostaa tilanteen vakavuutta. Enpä sanoisi. Päinvastoin, jos edes tuo osuus olisi järjestetty videoyhteyksin takaa, siinä olisi ollut kansalle selvä viesti, että tosi on kyseessä. Kuvista olen nähnyt, että paikan päällä varmasti on tarvittava tekniikka.
Nyt siellä sitten vuoronperään pidetään aika lailla samansisältöinen 2-3 minuutin puhe*). Ja sitten syömään. Ehtinee ennen paluulentoa tehdä pienen kaupunkikierroksenkin. Ja kunkin maan pääneuvottelija jää paikalle puurtamaan tylsien pykälien muotoiluja.
_______
*) tuossa Niinistön puheessa ei kiitettävästi sentään ollut aiemmilta vuosilta monen valtionpäämiehen puheesta tuttua, joskus monenkin lauseen mittaista kiitosta järjestävälle isäntämaalle! (lisäys 6.12.18)
-
Näiden Ranskan keltaliivien vaatimukset tulevat yhä epäselvemmiksi, tai ainakin tulee yhä vaikeammaksi muodostaa kokonaiskuvaa. Tämän aamun Hesarin mukaan eilisen mielenosoituksissa mm. vaadittiin ilmastonmuutoksen vastaisia toimia ja vastustettiin geenimuunneltua ruokaa. Vrt. edellä 2.12.18.
-
Suomi ei itse kokouksessa ole hanttiin pistäjien joukossa ...
YK:n ilmastokokouksessa toivottiin lämpenemisen pysäyttämistä – esitys ajautui umpikujaan (https://yle.fi/uutiset/3-10548031)
Etenkin Yhdysvallat ja Saudi-Arabia asettuivat puheenvuoroissaan vastustamaan esitystä. Yhdysvaltojen edustajan mukaan minkään valtion ei pitäisi uhrata taloudellista hyvinvointiaan kestävän ympäristöajattelun vuoksi.
... mutta eikö Sauli Niinistö sanonut tuota samaa? Lainaan tuolta edeltä uudelleen:
[...] Suomi haluaa osoittaa, että on mahdollista olla hiilineutraali, luonnonvaroja tehokkaasti käyttävä maa ilman, että hyvinvointimme tai talouskasvumme kärsii.
Tuota rinnastusta ei varmaankaan nyt isossa mediassa missään tehdä. 8)
PS. Ja kyllä Lomborgkin vähän saman suuntaista puhuu, kehittyvien maiden osalta, ks. edellä 6.11.18 ja sen linkki.
-
Luomun taru ei kestä kovia faktoja.
Nyt tuli ulos kova juttu maailman arvovaltaisimmassa tiedelehdessä Naturessa.
Tämän sivuston lukijat ovat sen tienneet jo pitkään: luomu kuluttaa niin paljon pinta-alaa tuotettua ruokayksikköä kohden, että luomualan lisääminen johtaa...
Mutta vihdoinkin tämä näkyy julkisuudessa entistä selvemmin:
Avigsidan med ekologiskt mat: Klimatet lider då skogarna minskar till förmån för odlingsmark
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/12/13/avigsidan-med-ekologiskt-mat-klimatet-lider-da-skogarna-minskar-till-forman-for
Ekologisk mat är sämre för klimatet än konventionellt producerad mat, sägs det i en ny internationell studie som har publicerats i den vetenskapliga tidskriften Nature.
Användningen av jordområden är något som måste uppmärksammas mera, och valet av grödor och sättet att odla dem på kan ha betydligt större inverkan på klimatet än vad man tidigare har förstått, konstaterar forskarna.
Men prioriteringarna är inte alltid så lätta att göra. Det handlar om olika slag av balansgång.
Ekologiska grödor kräver mycket mera areal än konventionella
Ekologiska grödor produceras utan konstgödsel eller bekämpningsmedel - och då behövs det betydligt större odlingsarealer.
Stefan Wirsenius är en av forskarna bakom studien. Han konstaterar i en intervju för Sveriges Radio att i jämförelse med konventionellt odlade grödor så kräver ekologisk mat större areal för samma mängd mat.
- Det går åt nästan dubbelt så mycket mark för samma mängd vete när man odlar den ekologiskt.
Också ekologiskt nötkött ger större klimatpåverkan än kött från sådana kor som får foder som är odlat med hjälp av konstgödsel och bekämpningsmedel.
Avskogningen påverkar klimatet
För att odlingsarealerna ska kunna utökas måste det avverkas skog. Mindre skog betyder att skogarnas effekt att binda koldioxid blir mindre.
Då bildas det mer koldioxid i atmosfären vilket ju som känt inte är bra med tanke på klimatet.
Ja se alkuperäinen tutkimus Naturessa tässä:
https://www.nature.com/articles/s41586-018-0757-z.epdf?referrer_access_token=jJUgYWSM9WtjQzhnHDuyE9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0PXM0q98wVc5Cye9177r-q8sNyzReL1wHb1-jY_I6qP6_GCVKMSPzPWZr8U5ONaQLXPEmvYB6hZuLszBrnMj8uMipAn85M8W9iBflmROcEsv6FIMBPmYtx0ay-sp2PxDaJCnwUeKOUf-2fD5Qiw_twfuGOKJd35vtehjnEIokmPauoga_Y-xRPNMXTddAepmTkvXLtkBGZVjBo71D10Mu61&tracking_referrer=sverigesradio.se
-
Hieno löytö, Jarrumies. Ja pikku sensaatiokin, suomalaisessa keskustelussa, jossa luomuväki on saanut dominoida toisensuuntaisine väitteineen.
Siinä linkatussa Ruotsin Radion uutisessa on ehkä vielä vähän täsmennystä asiaan:
Ekologisk mat dålig för klimatet (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7110769)
Stefan Wirsenius, docent vid Chalmers i Göteborg, är en av fyra forskare bakom den nya internationella studien som publiceras på onsdagskvällen i den vetenskapliga tidskriften Nature.
– Vi har kommit fram till att ekologisk mat har större klimatpåverkan än konventionell mat. Det beror på att ekologisk mat kräver mer areal, mer mark för samma mängd mat, säger Wirsenius till Ekot.
Det nya i studien är mätmetoden och slutsatsen att arealskillnaden innebär en mycket stor klimatpåverkan till nackdel för ekologisk mat, som produceras utan konstgödsel eller bekämpningsmedel.
På en global matmarknad innebär ekologisk odling att, relativt sett, mer skog avverkas någonstans i världen. Mindre skog ger mer koldioxid i atmosfären.
Ekologiska svenska ärtor ger ungefär 50 procent större klimatpåverkan än de som är konventionellt odlade, enligt studien. För svenskt ekologiskt vete är skillnaden ännu större, närmare 70 procent.
– Det är väldigt stor skillnad i avkastning. Det går åt nästan dubbelt så mycket mark för samma mängd vete när man odlar den ekologiskt.
Vieläkin täytyy kysyä, onko välivuodet tms. otettu huomioon tarkastelussa. Suomessahan näyttää viljan, vehnänkin osalta pikemminkin siltä, että samaan määrään tarvitaan luomussa 3-4 kertainen määrä maata.
Hyvä näkökulma Wirseniuksella on sekin, että vaikutus ei välttämättä realisoidu Ruotsissa, vaan voi tapahtua jossain muualla.
Mutta nyt jäämme jännityksellä odottamaan, miten tuohon YLE:n uutiseen reagoivat Luomuinstituutti, Luomuliitto ja/tai Pro Luomu. Ei kai tuota voi vaikenemallakaan kuitata tai ohittaa? Vaikka se ruotsiksi onkin julkaistu, eikä niin ollen tavoita ihan kaikkia.
Erityisesti täytyisi jotain vastata Luomuliiton, joka juuri tuli asialla kehuskelleeksi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg13175#msg13175).
-
YLEn suomenkielisillä sivuilla uutisesta ei jostakin syystä ole tuosta asiasta vielä kirjoittu.
Tänään Verkkouutiset julkaisi asiasta uutisen:
https://www.verkkouutiset.fi/luomuruoka-kuormittaa-ilmastoa-enemman-kuin-tavallinen/
Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuruuan vaatima viljelypinta-ala lisää hiilidioksidipäästöjä.
Luonnonmukaisesti viljellyillä elintarvikkeilla on suurempi ilmastovaikutus kuin tavanomaisesti viljellyillä, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus Ruotsin Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta. Tutkimuksen mukaan luomuruoka lisää maankäyttöä, mikä puolestaan pahentaa tuotannon ilmastovaikutusta, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
– Tutkimuksemme osoittaa, että Ruotsissa viljeltyjen luomuherneiden ilmastovaikutus on noin 50 prosenttia suurempi kuin perinteisesti viljeltyjen herneiden. Joillakin elintarvikkeilla ero on vieläkin suurempi, apulaisprofessori Stefan Wirsenius Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta kertoo.
Luomutuotetun ruuan hehtaarituotot ovat pienemmät lähinnä siksi, että viljelyssä ei käytetä lannoitteita.
Wirseniuksen mukaan lisääntynyttä maankäyttöä ja sen ilmastovaikutuksia ei ole otettu kunnolla huomioon aikaisemmissa vertailuissa luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotettujen elintarvikkeiden välillä.
– Tuloksemme ovat merkittäviä, koska Ruotsissa meillä on poliittisia tavoitteita lisätä luomutuotteiden tuotantoa. Jos nämä tavoitteet toteutettaisiin, ruotsalaisen elintarviketuotannon ilmastovaikutus tulisi todennäköisesti kasvamaan paljon, Wirsenius kertoo.
-
Maaseudun Tulevaisuus on ollut ruotsalaisen keskustelun seuraamisessa yleensä kiitettävän valpas ja oli nytkin. Se julkaisi tänään tämän:
Tutkimus väittää: Luomu on ilmastolle tavanomaista viljelyä tuhoisampaa (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.348939)
Voi sanoa, että tieto tuosta tutkimuksesta on nyt Suomeen tullut. Jäämme odottamaan, mitä tästä seuraa.
***
On se nyt Hesarissakin:
Tutkimus: Luomuviljely kuormittaa ilmastoa enemmän kuin tavallinen viljely (https://www.hs.fi/tiede/art-2000005935449.html)
Saa nähdä onko huomisaamuna myös paperilla.
-
Ei ollut tänä aamuna HS:n paperilehdessä. Mutta ehkäpä huomenna on.
***
Uutisen näyttää julkaisseen lyhyenä versiona myös Ilta-Sanomat:
Tutkimus: Luomu voi kuormittaa ilmastoa jopa 70 prosenttia enemmän kuin tavallinen viljely (https://www.is.fi/tiede/art-2000005935560.html)
Tämähän siinä ei pidä paikkaansa ...
Tutkimus julkaistiin tiedelehti Naturessa ja siitä kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
... vaan ensimmäisenä oli Svenska YLE. - Jonkinlainen kielimuuri tuntuu Suomessa vielä internet-aikanakin olevan. Suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla suomenkieliset julkaisut syynättiin tarkkaan ja tarvittaessa sensuroitiin. Mutta samaan aikaan sai vapaasti ostaa ja lukea ruotsalaisia lehtiä. Luotettiin siihen, etteivät vallankumoukselliset demokraattiset aatteet tavoita rahvasta ruotsinkielellä. Vähän niin näyttää vieläkin olevan. ;)
Tuo tutkimusuutinen olisi ollut löydettävissä myös englanniksi Sciencedailystä:
Organic food worse for the climate? (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/12/181213101308.htm)
Oli se Eurekalertissakin.
-
Pro Luomu lähti ensimmäisenä puolustustaisteluun:
Luomuviljelyn ilmastovaikutusta ei voi pelkistää maankäyttöön (https://proluomu.fi/luomuviljelyn-ilmastovaikutusta-ei-voi-pelkistaa-maankayttoon/)
Vai olisiko tuota sanottava vastahyökkäykseksi? Kiistettiin Chalmersin tutkimuksen lähtökohdatkin:
Hiljattain uutisoidun kansainvälisen tutkimuksen mukaan luomuviljely on ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely, koska luomu vaatii tavanomaista enemmän peltoalaa matalamman satotasonsa takia. Ruoantuotannon ilmastopäästöt eivät kuitenkaan ole pelkistettävissä maankäyttökysymykseksi.
Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen yliopiston johdolla tehty tutkimus on lähinnä yksipuolinen ajatusleikki. Siinä on kehitetty laskennallinen hiilihyötyindeksi mittaamaan maankäytön muutosten vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin globaalilla tasolla.
Pelkistettävissä? Jos maan käyttö otetaan huomioon, minusta se ei ole pelkistämistä. Mutta Pro Luomun mielestä olisi pitänyt tarkastella ihan muita asioita. Tähän tapaan:
Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että metsä ei ole ainoa maankäyttömuoto, joka sitoo hiiltä ilmakehästä. Suomessakin kehitettävillä ns. hiiliviljelymenetelmillä voidaan edistää myös ruoantuotannossa olevan peltomaan hiilensidontakykyä merkittävästi.
Ruotsalaistutkimus ei ota kantaa ruoantuotannon muihin ympäristövaikutuksiin. Luomutuotannon kiistattomia ympäristöhyötyjä ovat muun muassa peltomaan eliöyhteisön monimuotoisuuden ylläpito sekä mineraalilannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön välttäminen. Peltomaan monipuolinen eliöyhteisö pitää yllä hyvää kasvukuntoa, joka on tärkeää myös hiilen sidonnalle.
Varmoja ollaan siis siitä, että peltomaa sitoo yhtä hyvin hiiltä kuin metsä. Ja erityisen hyvä tässä olisi luomuviljely. Kummastakaan ei pitäisi olla varma.
Perussanomana kuitenkin, ettei viljelyn maankäyttöön pitäisi kiinnittää mitään huomiota.
Ja sieltä se pompsahti pintaan myös maan kasvukunto. Se, joka salaperäisesti luomupelloissa lymyilee. Vaikkei se koskaan sadoissa näyttäydy.
PS. Ei ollut Niko Kettusen juttu tänä aamuna HS:n paperilehdessä. Mutta ehkäpä huomenna on.
-
Sitten Pro Luomu yritti laittaa kaikkea ruotsalaista (tai suomalaista) viljelyä samaan veneeseen tai laatikkoon:
Johtopäätöksenä tutkimus esittää, että ruoantuotannon ilmastovaikutukset ovat vähäisimmät siellä, missä satotasot ovat korkeimmat eli tuotanto on tehokkainta. Tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisiä ruokakasveja ovat esimerkiksi Iowassa tehotuotettu maissi ja aasialainen riisi, koska niiden satotaso on korkeampi kuin esimerkiksi ruotsalaisen vehnän tai herneen.
Niin ikään ruotsalainen luomuvehnä ja -herne häviävät tavanomaisesti tuotetulle ruotsalaiselle vehnälle ja herneelle – puhumattakaan iowalaisesta maissista tai aasialaisesta riisistä. Luomuviljelyä ei tämän kummemmin tutkimuksessa tarkastella.
Tällä logiikalla kaikki suomalainen ruoantuotanto, sekä luomu että tavanomainen, on ilmastolle huomattavasti haitallisempaa kuin maissi tai riisi.
(lihav. HJ)
Tuolla lihavoidulla kohdalla yritetään kiemurrella ulos. Kyllä siinä tutkimuksessa tarkasteltiin nimenomaan ruotsalaisen luomuviljelyn satotasoja, jotka kehnoiksi todettiin.
Ja sillä "logiikalla" havaittiin ruotsalainen luomuviljely haitallisemmaksi kuin tavanomainen viljely. Ja sama hyvin todennäköisesti pätee myös Suomessa.
Kyllä tämä suhteellinen vertailu on täysin puolusteltavissa. Yrittääkö Pro Luomun kirjoittaja sanoa, että koska täällä kaikki sadot ovat alhaisia, ei luomun vielä alhaisemmilla sadoilla ole niin väliä?
***
Hiukan ehkä avuttomalta tuntuu tuollainen kiukuttelu vertaisarvioitua tiedeartikkelia kohtaan?
-
Tänä aamuna tuo Niko Kettusen juttu vihdoin oli paperihesarissakin.
Meille tuli joulu! :D
Otetaaan siitä vielä tämä (Tuomiston tutkimukseen viittaava) loppulause:
Tuomiston analyysi osoitti, että esimerkiksi luomumaito, luomuviljat ja sianliha tuottivat yksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin tavallinen viljely.
Tutkimuksen tiedotteen mukaan parasta olisi yhdistää luonnonmukaisen ja tavallisen viljelyn parhaita käytäntöjä.
Ja heti perään meidän perinteinen retorinen kysymyksemme: miksi tuollaista viljelytapaa kutsutaan? Sitä kutsutaan tavanomaiseksi viljelyksi.
PS. Ainakin tässä blogissa/lukijakirjoituksessa Hesarin uutinen on jo huomattu, tosin netistä:
Paljastuiko suuri luomuhuijaus? (https://www.aamuset.fi/uutiset/4422956/Paljastuiko+suuri+luomuhuijaus)
Siinäkin on tämä:
Chalmersin tutkimuksen mukaan kestävin lopputulos saavutetaan yhdistämällä luomuviljelyn ja tavallisen viljelyn parhaat puolet. Herätys, luomu-uskovaiset! Ajatelkaa luontoa, älkää itseänne.
.
Johon ...no, ei toisteta.
-
Luomuliittokin sitten reagoi, Facebookissa:
https://m.facebook.com/permalink.php?id=318161111603150&story_fbid=2041853679233876
Kiertelemällä. Tähän tapaan:
Luomualan kattojärjestö IFOAM tarkastelee uutisoitua tutkimusta ulostulossaan monelta taholta, kannattaa lukea. Tässä muutamia näkökulmia:
- Searchingerin ym. tutkimuksessa ei tehdä systemaattista vertailua luomu- ja tavanomaisen viljelyn välillä. Tutkimuksen kohteena ei ole luomuviljely, vaan maankäytön tehokkuus.
Vai niin. Kohteena oli luomuviljelyn tehokkuus maankäytössä, ja se huonoksi havaittiin. Miten systemaattisesti vertailua olisi pitänyt tehdä?
- Tutkimuksessa tehdystä vertailusta herneen ja syysvehnän viljelystä Ruotsissa ei voida tehdä yleistystä luomuviljelyyn yleisesti.
Miksei muka voisi? Miten monta maata ja viljelylajiketta olisi pitänyt olla mukana? Kyllä niitä olisi löytynyt, eikä tulos olisi siitä muuttunut.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin vain kahden viljelykasvin satotasoja yhdellä alueella. Suomessa herneen satoisuus ei luomuviljeltynä juurikaan eroa tavanomaisesta.
Tutkimuksessa otettiin esimerkiksi kaksi viljakasvia. Ruotsissa on hyvät luomusatotilastot, sieltä löytyvät tarvittaesssa lähes kaikki luomuna viljellyt kasvit. Ja hyvänä otoksena, hyvin edustamassa koko Ruotsin tilannetta. Otoksen pienuuteen tai epäedustavuuteen vetoaminen on hyvin klassinen keino yrittää kieltää epämiellyttäviä tieteen tuloksia, silloInkin kun tällaisiin syytöksiin ei ole aihetta. - Jos luomuherne Suomessa pärjääkiin satovertailussa suhteellisesti hyvin, miten sitten luomuvehnä, se toinen vertailussa ollut kasvi? Kysyn vaan.
Tässä on myös linkki alkuperäiseen IFOAM:in tekstiin:
STATEMENT ON THE STUDY ‘ASSESSING THE EFFICIENCY OF CHANGES IN LAND USE FOR MITIGATING CLIMATE CHANGE’ (https://www.ifoam.bio/en/news/2018/12/19/statement-study-assessing-efficiency-changes-land-use-mitigating-climate-change?fbclid=IwAR2LN9q5AgRX-fLWlR4fjlQwy1ZuDzY8GQHHKYujlUSGR521xxL6vI-lzVg)
Otetaan tämä siitä:
A closer look at the study reveals that the authors only used two crops grown in Sweden to compare organic with conventional agriculture and the results showed relatively high yield gaps. Looking at global food production though, we find, on average, lower yield differences than in the sample from Sweden and thus lower land use and possible related carbon costs. More funding for research into organic systems than the currently estimated less than 1% of total budget spent on agricultural research, would surely contribute to decreasing this yield gap even further.
Eli jos myönnetäänkin, että on se niinkin, satotasoissa on eroa, niin hiukan tutkimusta ja tutkimusrahaa lisää ja se asia muuttuu. Kun ensin on kiistetty Ruotsin maailman parhaitten (luomu)satotilastojen pätevyys. (Varmaan ajatellen jotain Rodale-instituutin koetilojen tuloksia (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=11.msg2429#msg2429)?)
***
Jos tässä tarkoitettiin meitä ...
Voimakkaimmin asiaan ovat reagoineet tahot, jotka eivät suoranaisesti toimi maatalouden tai alan tutkimuksen parissa, vaan suhtautuvat luomuun hyvin asenteellisesti.
... niin voitaneen myöntää, että oikeassahan he ovat. ;D
-
Kun Lasse Leipola esittelee Vihreässä Langassa neljä skenaariota ...
Ilmastonmuutoksen torjunnan pelikortit pöytään (https://www.vihrealanka.fi/juttu/ilmastonmuutoksen-torjunnan-pelikortit-p%C3%B6yt%C3%A4%C3%A4n0)
Lainaus
9.11.2018 15.06
LASSE LEIPOLA
IPCC:N ILMASTORAPORTTI esitteli neljä vaihtoehtoa, joilla lämpenemisen vakavimmilta vaikutuksilta säästytään. Tässä korttipelissä voi voittaa tai hävitä, mutta huijaaminen ei ole mahdollista.
Vertaile vaihtoehtoja rinnakkain, niin saat käsityksen siitä, miten ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.
... niin tehkääpä todella niin, ja käykää ne kaikki läpi (nopeasti tehty). Ja kiinnittäkää huomionne siihen, mitä kussakin esitetään ydinvoimasta.
Siellä ei nimittäin ole sellaista skenaariota, jossa ydinvoima säilytetään ennallaan. Ei, vaan vähäisemmilläänkin se kaksinkertaistettaisiin nykyisestä. Skenaario "Pääpaino uusiutuvissa", lisäystä +98%, muissa skenaarioissa sen määrä jopa moninkertaistettaisiin.
Tuo oli Leipolan totuudenmukaisena journalistina pakko kirjoittaa.
Mutta nyt alkaa, Vihreät, olla niin, että huijaaminen ei ole enää mahdollista. Tuollaiset silmänkääntötemput ydinvoiman suhteen, että hyväksytään poikkeuksena vanhojen ydinlaitosten ajaminen loppuun, eivät enää onnistu. Sellaista korttia ei ole jaossa. (Tämä koskee tietysti muitakin kuin Vihreitä.)
Kun eilisessä A-Studiossa kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) esitti skenaarion, että isoja, Olkiluoto 3:n kokoisia ydinvoimaloita olisi maailmaan rakennettava tuhansittain, kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) löysikin sitten selkänojan vastalauseelleen tuosta IPCC:n asiakirjasta. Keskustelu tuli sitten esille myös YLE:n uutisissa.
Vetosi siihen, että pääpaino IPCC:llä oli uusiutuvassa energiassa. Niinkuin kyllä olikin, mutta mikä IPCC on sanomaan, kuinka muutos tehdään, vaikka olisikin pätevä sanomaan, minkälainen muutos on tehtävä? Skenaarioita tekemään se on toki pätevä. Ja sellaisia nuo olivatkin.
Mutta syvällä on Vihreiden inho ydinvoimaa kohtaan. Halmeenpääkin oli nyt pakotettu myöntämään sille pikkuriikkisen roolin, koska IPCC:kin oli niin tehnyt. Mutta ei hiukkaakaan enempää.
-
Tässä on YLE:n nettiuutinen em. Skinnarin ja Halmeenpään keskustelusta:
Eduskuntavaalien läheisyys kiihdyttää keskustelua energiapolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta
Osa kokee ydinvoiman ratkaisuna ilmastonmuutoshaasteen ratkaisemisessa, osa taas ei (https://yle.fi/uutiset/3-10590188)
Sitä ei pari päivää sitten löytynyt.
***
On muutoin niinkin, ettei se Ilmastomuutos ihan joka paikkaan tunge, ainakaan läpikotaisin. Ottakaamme esille Helsingin Sanomat ja sen matkailusivut:
https://www.hs.fi/matka/
Muutama vähän huonoa omaatuntoa poteva artikkeli lentämisen vähentämisestä, ja kotimaan matkailun suosimisesta.*) Mutta muilta osin sitten kuvauksia toinen toistaan eksoottisemmista ja kaukaisemmista kohteista. Jotka ovat sitten enemmän tai vähemmän "must", vähintään "ainakin kerran elämässä" (https://www.hs.fi/matka/art-2000005931664.html). Jonne ei käytännössä pääse kuin lentämällä.
Noin siis nettisivuilla. Mutta samaan tapaan se on paperilehdessä. Ja samoin se on iltapäivälehdissä. Kaikki ne luovat kuvaa, että nykyaikainen ihminen matkustaa, paljon ja kauas.
Kaikki nuo lehdet ovat myös huolissaan siitä, että varmasti ostat oman henkilöauton. Tekstissään ja mainoksissaan.
_______
*) sellaisena tämä Riku Rantalan kolumni on ... koominen:
On koomista, että tunnemme Thaimaan paremmin kuin isänmaan – Tämä yllättävä matkakohde on suomalaisten suosikki vuonna 2019 (https://www.hs.fi/matka/art-2000005961290.html)
Matkustettuaan ensin itse pitkin ja poikin ympäri maapalloa, nyt hän sitten suosittelee lukijoille Suomessa pysymistä. Lupaa kyllä itsekin pysyä. Mutta vasta nyt.
Samainen mieshän ilmoitti suosivansa lähiruokaa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=107.msg5275#msg5275) - matkustamalla itse h-tin kauas sellaista nauttimaan.
-
Tässä voisi olla noille matkailua puffaaville lehdille vähän ajattelemisen aihetta:
Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot (https://yle.fi/uutiset/3-10595412)
Tai sitten ei ole, koska, niinkuin sanottu, ne puffaavat oman auton hankkimista yhtä agressiivisesti ja häikäilemättömästi kuin matkailua.
Luultavasti lehdet perustelevat (itselleen ja muille) tuota siten, että uusi auto olisi vähäpäästöisempi? Hesari kertoi tänä aamuna niksin, miten voit jatkaa matkailua (ja edelleen etsiä mielenkiintoisia kohteita Hesarin sivuilta):
Hiilijalanjäljen sijaan pitäisi puhua hiilikädenjäljestä, sanoo professori – ”Aktiiviset puunistuttajat pystyvät tekemään kevyesti oman kuormituksensa verran hiilinielua” (https://www.hs.fi/paivanlehti/15012019/art-2000005965704.html)
Puita voisi istuttaa hiilinieluiksi vaikka käytöstä poistuneille pelloille ja kavereiden kesämökeille, asiantuntijat ehdottavat.
Kun ilmastoahdistus iskee, mutta lentäminen houkuttaa, metsä auttaa, ainakin teoriassa. Vielä enemmän auttaa, jos istuttaa puun tai vaikka tuhat puuta.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
Siinä kaikki mitä tänne voi lainata, mutta idea selvisi.
Aneet voi siis tänä päivänä ostaa Tapiolta, muinaissuomalaisten metsän jumalalta. ;D
-
Ei ole demarienkaan ydinvoimakannan johdonmukaisuudessa kehumista. Ainakaan jos katsomme Demokraatin pääkirjoituksia:
Ydinvoima sakkaa – energiakäänne odottaa (https://demokraatti.fi/ydinvoima-sakkaa-energiakaanne-odottaa/) (2016)
Ydinvoimaan kriittisemmin suhtautuvat ovat ajatelleet, että ydinvoima voi olla eräänlainen siirtymäkauden energialähde. Sitä tarvitaan jossain määrin niin kauan kuin kehitys johtaa täysin päästöttömiin energiamuotoihin.
[...]
Näyttää siltä, että aika ajaa ydinvoiman ohi nopeammin kuin oli ajateltu. Tämä merkitsee sitä, että Suomenkin on suhtauduttava energiakäänteeseen aivan toisenlaisella vakavuudella kuin, mitä tähän asti on ajateltu.
Aikamme megatrendi: vihreä populismi (https://demokraatti.fi/aikamme-megatrendi-vihrea-populismi/) (2017)
Edelleen vaalikentillä monet vihreät ehdokkaat toitottivat ydinvoiman turmiollisuutta ja syyllistivät ydinvoiman kannattajia ”tämän planeetan tuhoajiksi”. Totuus on kuitenkin se, että ilman ydinvoiman lisärakentamista Kioton sopimuksen ilmastotavoitteisiin ei päästä.
-
Entä Vasemmistoliitto? Otteita asiakirjasta "Vasemmiston tavoitteet 2016–2019":
3.3. Oikeudenmukaista ilmastoturvaa
[...]
Ydinvoimasta luopumiseen on varauduttava ja siirryttävä hajautetun, täysin uusiutuvan energian käyttöön.
[...]
* Yhteiskunnan tuki siirretään asteittain ympäristölle haitallisista turpeesta ja ydinvoimasta uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle.
[...]
* Uusille ydinvoimaloille ei anneta lupia, Fennovoiman voimalahanke pysäytetään. Uraanikaivoksia ei avata.
-
Tuntuu siltä, ettei Hesari halua tietää vastausta asettamaansa kysymykseen:
Ruotsi voittaa Suomen lähes kaikilla ilmastomittareilla – mistä se johtuu? (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005976894.html)
Päästöissä ero on huomattava: asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomessa vuonna 2016 kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna. Merkittävä syy on Ruotsin suuri vesivoiman osuus.
Lisäksi Ruotsi tuottaa yhä 40 prosenttia sähköstään ydinvoimalla, kun Suomella osuus on 27 prosenttia. Ruotsi aikoo luopua ydinvoimasta, kun taas Suomi rakentaa sitä lisää.
”Suomessa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella on edelleen iso rooli energiantuotannossa, kun Ruotsissa niiden rooli on aika marginaalinen. Ruotsissa energiantuotanto ei ole enää suurin päästölähde kuten Suomessa”, sanoo Ruotsin ilmastopolitiikkaan perehtynyt asiantuntija ja vihreä poliitikko Oras Tynkkynen.
(lihav. HJ)
Tai ainakaan ei halua sanoa sitä tuon selvemmin ulos. Ei Hesari eikä Tynkkynen.
Ruotsin surullisen kuuluisasta ydinvoimakansanäähestyksestä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ydinvoimakeskustelu) on kohta 40 vuotta, mutta vieläkin ydinvoimasta luopuminen on toteuttamatta. Varmaankin siitä yhä diskuteerataan. Mutta tuskin toteutetaan.
Ruotsissa pidettiin 1980 kansanäänestys ydinvoiman käytöstä. Äännestyksessä tarjottiin kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki sisälsivät ydinvoimasta luopumisen. Kaksi vaihtoehdoista oli olennaisesti samat ydinvoimasta luopumista koskien ja edellyttivät ydinvoimaloiden sammuttamista 2010 mennessä. Yksi vaihtoehto tarjosi nopeamman aikataulun. Ydinvoimasta hitaimmalla tarjotulla aikataululla luopuva vaihtoehto voitti.
Juuri siirryttiin vuoteen 2019. Ruotsin luopumisprojekti on näin ollen kestänyt kauemmin kuin Olkiluodon 3-ydinvoimalan rakentaminen. Hiukan vähemmän aikaa, jos sen laskee vuodesta 2010.
Vaan mitä tapahtuisi, jos se toteutettaisiin? Siitäkään ei Hesari katso tarpeelliseksi kirjoittaa. Eikä siitä, miten tuon kansan äänestyksen tulos on sittemmin monin tavoin osattu Ruotsissa kiertää:
Myöhemmin Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan ydinvoimaan kun Riksdag salli niukasti äänin 174-172 ydinreaktorien korvaamisen uusilla.
Jossa yhteydessä niitä on modernisoitu niin, että ydinvoiman tuotanto on vuodesta 1980 vain kasvanut. Vaikka yksi ydinvoimala suljettiinkin.
Nyt jo nähdään miten on käymässsä ydinvoimasta luopuvalle Saksalle. Se juuttuu fossiilisiin energialähteisiin, vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin:
Germany needs longer timetable to end coal-fired power: minister (https://www.spglobal.com/platts/en/market-insights/latest-news/coal/012219-germany-needs-longer-timetable-to-end-coal-fired-power-minister)
Luultavasti vielä pidemmäksi ajaksi. Tai sitten se on pakotettu pyörtämään ydinvoimapäätöksensä. Ja/tai keksimään ruotsalaisten tyylisiä "luovia" poliittisia ratkaisuja.
-
Astetta selvemmin asiaa kertoi Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cce0a296-2c32-4c0c-a187-f8edb22f82d9):
Suomessa on noin kaksinkertaiset kasvihuonepäästöt asukasta kohden verrattuna Ruotsiin. Myös Norjassa ja Tanskassa päästöt asukasta kohden ovat Suomea pienemmät.
Ruotsissa käytetään huomattavasti enemmän vesivoimaa ja ydinvoimaa kuin Suomessa, mikä selittää eroa päästötilastoissa. Myös tuulivoimaa käytetään Suomea enemmän, kun taas hiiltä poltetaan paljon vähemmän kuin Suomessa.
Kun Suomi tuskin pystyy lisäämään vesivoimaa, johtopäätöksen pitäisi olla selvä?
Saksa muuten jo tässä vaiheessa otti toisen vuosikymmenen lisäaikaa:
Esitys: Saksa luopuu kivihiilen käytöstä vuoteen 2038 mennessä (https://yle.fi/uutiset/3-10615924)
Eikä se varmaan tuohon viivytykseen jää. Mutta nyt sitten on parikymmentä vuotta aikaa sormet ristissä toivoa, josko se keksintö tehtäisiin, jolla vaihtelevaa tuuli-ja aurinkoenergiaa saataisiin tehokkaasti varastoiduksi.
PS. 5.2.18: Merkelin CDU:ssa on jo nyt kuultu ääniä, ettei tuokaan lisäaika riitä!
-
Tämä ei mene minun kaaliini:
Tutkimus: Valtaosa Himalajan jäätiköistä voi sulaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005989476.html)
Jäätiköiden sulamisella on todella dramaattisia vaikutuksia hyvin laajalla alueella.
Himalajan jäätikkö on merkittävä veden lähde yli 1,6 miljardille ihmiselle vuorilla ja niitä ympäröivissä jokilaaksoissa. Jäätiköltä alkunsa saavat muun muassa Intian läpi virtaavat Ganges ja Indus, Kiinalle tärkeä Keltainenjoki, Kaakkois-Aasian halki virtaava Mekong ja Myanmarin tärkeimmän riisinkasvatusalueen muodostava Iravadi.
Himalajan jäätikön tulevaisuudesta on kiinni suorasti tai epäsuorasti AFP:n mukaan miljardien ihmisten ruoka, elanto, energia ja puhdas ilma kahdeksan valtion alueella.
Eiväthän ne jäätiköt ole mitään uusiutumattomia vesivarastoja, kuten osa pohjavedestä? Eli se veden varsinainen "lähde". Vaan pikemminkin verrattavissa patoaltaisiin. Joilla on oma merkityksensä, mutta ei se ole se, että vesi tyystin loppuu, jos patoa ei ole. Jään jopa pitää sulaa, jotta se on käytettävissä. Ei se siellä ylhäällä yhtään riisiä kasvata.
Niinpä joka tapaukssessa veden normaalin kiertokulun pitää jatkua, sulivat nuo jäätiköt tai eivät, jotta vettä tuonne jokiin ja alajuoksun viljelyksille kestävästi riittäisi. Joet saavat alkunsa - valtamerestä, josta vesi haihtuu, nousee taivaalle, sieltä alas sataakseeen.
-
Tämä Hesarin artikkeli houkuttelee näkemään tässäkin systemaattista trendiä, ja siis ilmastonmuutosta:
Tuntuuko, että lunta on satanut jatkuvasti? Helsingissä tuli tammikuussa enemmän lunta kuin koskaan aiemmin (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000005985180.html)
Helsingin tammikuut ovat olleet 2000-luvulla pitkän aikavälin keskiarvoja mustempia sekä lämpimämpiä. Tänä vuonna lunta on tullut poikkeuksellisen paljon.
Mutta sitten kun siinä on oikein pitkän ajan käppyrä ...
Kylmin tammikuu 1987
Grafiikka näyttää tammikuun keskilämpötilat Helsingissä vuodesta 1882 asti. Tammikuun 2019 keskilämpötila 4,6 pakkasastetta,
... niin siinähän ei sitten (toivottua?) systemaattisuutta näykään. 2000-luku on kyllä lämmin. Mutta niin oli 1930-lukukin. Ja kylmimmät tammikuut sijoittuvat 1940-luvun ja 1980-luvun välille. Ja käyrä kokonaisuudessaan näyttää rauhoittavan tasaiselta.
Ja siinäkin näkyy sama kehitys kuin muissakin Suomen lämpötilakäyrissä. Lämpötila nousi 1800-luvulta 1930-luvulle. Jostain syystä, joka ei silloin voinut olla hiilidioksidi. Ja sitten se laski. Kunnes se taas 1980-luvulta taas nousi, suurin piirtein 1930-luvun tasolle. Siinä syy voi olla hiilidioksidi.
***
Helsingin lämpötilakehityksellä - ja varsinkaan tammikuussa - ei tietysti ole kovinkaan suurta merkitystä Suomen maataloudelle. Vaikka kaupunki onkin "viljelijöitään" palkinnutkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=607.msg2504#msg2504). ;D
-
Tässä uutisessaan ...
Ilmastokapina leviää Euroopassa – Tuhannet belgialaisnuoret lintsaavat torstaisin koulusta: ”Me saamme päättää!” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005993548.html)
... HS jättää merkille pantavasti yhden asian kertomatta. Nimittäin sen, miten nuo nuoret suhtautuvat tähän:
Belgia on päättänyt sulkea kaikki seitsemän ydinvoimalaansa vuoteen 2025 mennessä, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Osa voimaloista on ollut talvella poissa käytöstä, ja Belgia on ollut tuontienergian varassa. Belgialaisia on varoitettu sähkökatkoista. Päätös voimaloiden sulkemisesta lisää todennäköisesti hiilidioksidipäästöjä, kun osa tuotannosta pitää korvata esimerkiksi maakaasulla.
Vaikka siis maa tuolla päätöksellään on ajamassa itsensä samanlaiseen umpikujaan kuin Saksa. Vain tämä vaihtoehto esitetään ...
Yksi merkittävistä syistä on uusiutuvien energialähteiden pieni osuus. Uusiutuvien osuus energiatuotannosta on alle yhdeksän prosenttia, kun sen pitäisi olla jo 13 prosenttia vuonna 2020.
... vaikka siis jo melkeinpä kerrotaan, ettei se ole ulospääsytie, ei sillä pulasta selvitä.
Voi tietysti olla, että asiasta ei ollut paljon kertomista. Vaan vihreiden villitsemät nuoret siellä olisivat yhtä innokkaasti niin ilmastomuutosta kuin ydinvoimaakin vastaan?
-
YLE:n uutisen mukaan näyttäisikin nyt tältä:
Ydinvoima tekee paluuta EU:ssa – Komission energiajohtaja Ylelle: Ilmastopäästöjen nollaaminen vaatisi kymmeniä uusia laitoksia (https://yle.fi/uutiset/3-10635667)
Belgiakin mainitaan:
Jos ydinvoiman mainitsee ääneen Brysselissä, huoneeseen laskeutuu vaivaantunut hiljaisuus.
Näin kuvaavat suomalaiset energia-alan ammattilaiset Brysselin viime vuosien ilmapiiriä ilmastopolitiikassa.
Kärjistys sisältää totuuden siemenen. Etenkään EU:n mahtimaa Saksa ei ole halunnut keskustella ydinvoimasta EU:n ilmastopolitiikan työkaluna Fukushiman ydinturman jälkeen.
Lisäksi Bryssel on ydinvoimavastaisena tunnetun Belgian pääkaupunki.
Belgia aikoo luopua ydinvoimasta 2025 mennessä. Osin tästä syystä maa ei näillä näkymin saavuta EU:ssa yhteisesti sovittuja päästövähennystavoitteita.
-
Mutta tämä väite maailma.netissä (http://maailma.net/artikkelit/saastuminen_heikentaa_ruokaturvaa_tulevaisuudessa) (Guardianissa) on kyllä jo sitten liian paksua, ainakin tällaisenaan:
"Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin keskittymistä maan ilmakehään yli 30 prosenttia viimeisten 200 vuoden aikana, ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Raporttimme mukaan tämä muutos ilmansaasteissa estää peltovehnän kasvua kymmenen prosenttia", kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Arnold Bloom Guardian-lehdessä.
Jos tuota olisi perusteltu lisää esim. siten, että ko. muutos aiheuttaa jotakin säihin, niin ehkä, mutta tuossa siis väitetään hiilidioksidin itsessään olevan ilmansaaste, joka vähentää vehnän kasvua. Mitä toimittajat ovat tehneet koulussa, kun oli luonnontiedon tunti?
***
Tarkemmin katsoen, ja linkkejä seuraten, kyse ei ollut kasvun vähenemisestä, vaan tästä edellä esiin otetusta ilmiöstä (http://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-ravintomme/), nyt koskien typpi- eli proteiinipitoisuutta. Jota tai joita siis CO2-pitoisuuden kasvu vähentäisi. Siihen on vastaväite, toinen tieteellinen arvio: etsin tähän linkin, kunhan ehdin.
Ja ehdinkin näin nopeasti, se on tässä:
The Love-Hate Relationship of CO2 & Plant Protein Concentration (http://www.co2science.org/articles/V17/N19/EDIT.php)
Jatkuu klo 13:40:
Yksi tuossa kritiikissä mainituista keinoista ongelman korjaamiseksi oli yksinkertaisesti typpilannoitteen lisääminen. En osaa sanoa, oliko tämä kirjoittajalla mielessä, mutta näin sitten uutisessa myöskin kirjoitettiin (lihav. HJ):
Guardianin haastattelemien avustusjärjestöjen mukaan tutkimustulos tarkoittaa, että järjestöjen on edistettävä uudenlaisia viljelytekniikoita, jotka suojelevat vettä ja maaperää. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden ruokaturva riippuu kuitenkin enemmän sosiaalis-taloudellisista tekijöistä kuin ilmastonmuutoksesta.
Tähän "sosiaalis-taloudelliseen" varmaan, toivottavasti voisi laskea mukaan sen, että meillä maailman rikkailla olisi tästedes varaa tällaiseen pieneen 10 miljardin euron tukeen asiassa (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=214).
Myös kasvinjalostuksessa on asiassa mahdollisuutensa. Kun korkeampi CO2-pitoisuus luonnostaan lisää kasvien kasvua ja jos jalostuksella ratkaistaan tämä proteiinipitoisuuden ongelma, lopputulema on juuri päinvastainen kuin mitä maailma.nyt/Guardian väittää.
(Tässä vielä toinen tarkastelu (http://www.co2science.org/articles/V17/N35/EDIT.php) mineraaleista ja vehnästä)
Tässä toinen tuon kauhuskenaarion kritiikki:
Harvard Public Health Paper Threatens Africans Health with a Carbon Dioxide Scare Story (https://wattsupwiththat.com/2019/02/18/harvard-public-health-paper-threatens-africans-health-with-a-carbon-dioxide-scare-story/)
Field experiments have long shows that a few crops deliver perhaps five to ten percent less zinc, iron, and protein per unit when carbon dioxide levels are increased from current levels to concentrations that are predicted for the year 2100. As the Harvard researchers acknowledge, people have been “dramatically” and “significantly” increasing their wealth and hence improving their diets for many years, so this small decline in the nutrients in some crops is hardly likely to cause a nutritional crisis. They also acknowledge that plant breeding, fertilizers, and new growing methods can more than compensate for the decline. However, the researchers decided to hold wealth, diets, and agricultural methods constant in their computer model, which resulted in their estimates about “millions” being harmed.
Tuossakin siis tavallaan vaikuttaa "tyhmän maajussin teoria" (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=158.0)?
-
Näin siinä kerrrotaan käyvän:
Raportti: Ilmastonmuutos heikentää erityisesti tyttöjen asemaa – Voi lisätä jopa lapsiavioliittoja (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-ilmastonmuutos-heikentaa-erityisesti-tyttojen-asemaa-voi-lisata-jopa)
Tietysti sillä taustaoletuksella, ettei näissä asioissa mikään muutu:
Ilmastonmuutos vaikuttaa raportin mukaan tyttöihin etenkin siksi, että heitä syrjitään jo valmiiksi, mikä tarkoittaa, että heidän on vaikeampi selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Tytöt ja naiset ovat myös maailmanlaajuisesti päävastuussa esimerkiksi ruuanvalmistuksesta ja vedenhankinnasta. Epävakaat sääolot, kuten kuivuus ja tulvat, vaikuttavat suoraan perheiden ruoka- ja vesivaroihin ja lisäävät tyttöjen ja naisten työtaakkaa, raportissa kerrotaan.
Seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Esimerkiksi Mosambikissa pitkittyneen kuivuuden aikana vedenhakuun käytetty aika on pidentynyt kahdesta kuuteen tuntiin päivässä, mikä on lisännyt poissaoloja koulusta. Pidentynyt vedenhakumatka altistaa tytöt myös muille riskeille, kuten seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle. Myös luonnonkatastrofien aiheuttamat riskit vaikuttavat erityisesti tyttöihin.
Kaivoja ja vesijohtoja on tietysti ihan mahdotonta kuvitella Afrikkaan. Tulevaisuudessakaan. Tai edes traktoria, jonka avulla hakisi vettä kerralla enemmän kauempaakin.
-
Ei saa YLE puhutuksi eikä Rosatom itsekään ..
Ilmastonmuutos muuttaa Euroopan suhdetta ydinvoimaan, ja se kelpaa venäläisjätti Rosatomille (https://yle.fi/uutiset/3-10655435)
... firman parhaasta tuotteesta. Eli hyötöreaktorista.
Mutta tästä voi silti, sinänsä olla samaa mieltä:
– Jos maailma on vakavissaan vähentämässä hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, me emme pysty siihen ilman ydinvoimaa. Monet ympäristöasioita painottavat ihmiset ymmärtävät, että ilman ydinvoimaa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, sanoo Rosatomin ensimmäinen varapääjohtaja Kirill Komarov.
***
Jos tässä "lasten ristiretkessä" ...
Osa nuorista pelkää, uskaltaako perjantain ilmastolakkoon osallistua koulun asenteen takia: Näin rehtorit yrittävät suitsia lakkoilijoita
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoittanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa (https://yle.fi/uutiset/3-10685882)
... nuoret nyt kautta Euroopan uskaltaisivat esittää ehdottoman vaatimuksen, ettei missään täällä saa luopua ilmastoystävällisestä ydinvoimasta, minusta vasta se osoittaisi, ettei kyse ole aikuisten (edellisen, vihreän sukupolven) manipuloimasta aktiosta, vaan itsenäisestä ajattelusta.
-
Hesari kirjoitti tänään:
Fortum rakensi Venäjän ensimmäisen tuulipuiston Uljanovskiin (https://www.hs.fi/paivanlehti/15032019/art-2000006035544.html?share=ad5cd4e68a267e4861c68ef455367145)
Lännessä naapurit vastustavat usein tuulipuistoja muun muassa esteettisistä syistä. Kuvernööri Sergei Morozovin mukaan Uljanovskissa ongelmat liittyivät maailmankatsomukseen: monet eivät ymmärrä, miksi tuulipuistoja pitäisi rakentaa.
Minä kyllä venäläisenä ihmettelisin tuota siltä pohjalta, että miksi tuota pitäisi tehdä maassa, jossa on niin paljon ydinvoimaa saatavissa. Ja kestävältä pohjalta. Se toimiva hyötöreaktori ei taida olla Uljanovskista kovin kaukana. Venäläisenä miettisin, onko lännen muoti-ilmiöitä pakko seurata. Vaikka uskoisinkin ilmastonmuutoksen (lännessä) vallitsevaan teoriaan.
-
Outo juttu.
Radio Suomea kuunneltiin, vaimoni ja minä. Molemmat kuulivat aamulla saman, paikallisuutisissa, useaan kertaan:
vihreistä kansanedustajaehdokkaista Helsingissä valtaosa, noin 75% oli ilmoittanut YLE:n vaalikoneessa kannattavansa ydinvoiman lisäämistä.
Mutta siitä uutisesta ei löydy nyt jälkeäkään netissä, mistään (yritin etsiä monin eri tavoin).
-
Tuo edellinen ei ole selvinnyt.
***
Nuoret ilmastomielenosoittajat vaativat meitä vanhempia luopumaan lihansyönnistä. Mutta entäpä jos heitä itseään, tämän tutkimuksen perusteella ...
How smartphones are heating up the planet (https://theconversation.com/how-smartphones-are-heating-up-the-planet-92793)
... vaadittaisiin luopumaan älykännyköistään?
-
Jos tässä "lasten ristiretkessä" ...
Osa nuorista pelkää, uskaltaako perjantain ilmastolakkoon osallistua koulun asenteen takia: Näin rehtorit yrittävät suitsia lakkoilijoita
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoittanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa (https://yle.fi/uutiset/3-10685882)
... nuoret nyt kautta Euroopan uskaltaisivat esittää ehdottoman vaatimuksen, ettei missään täällä saa luopua ilmastoystävällisestä ydinvoimasta, minusta vasta se osoittaisi, ettei kyse ole aikuisten (edellisen, vihreän sukupolven) manipuloimasta aktiosta, vaan itsenäisestä ajattelusta.
Ei, hitto, ihmeiden aika ei ole ohi. Greta Thunberg on ilmoittanut kannattavansa ydinvoimaa:
Klimareligion
Das erste Buch Greta
Für Greta Thunberg ist die Atomkraft eine Option. Was heißt das für die Bewegung, die sie als Prophetin verehrt? Und was machen jetzt die vielen Journalisten, die sich als Thunberg-Fans zu erkennen gegeben haben? (http://www.spiegel.de/politik/deutschland/greta-thunberg-und-die-medien-das-erste-buch-greta-a-1258986.html)
Greta Thunberg hat sich zur Atomkraft geäußert. "Atomenergie kann ein kleiner Teil einer neuen kohlenstofffreien Energie-Lösung sein", schrieb sie vor wenigen Tagen auf der Verkündungsplattform Facebook. "Auch wenn Atomenergie sehr gefährlich, teuer und zeitraubend ist, können vor allem Länder und Regionen ohne große Möglichkeiten für erneuerbare Energieträger von der Atomenergie profitieren."
Muss man Thunbergs Bekenntnis zur Atomenergie ernst nehmen? Unbedingt.[...]
Siinä hän on saattanut miettiä maita, joilla ei ole käytettävissä esim. paljon vesivoimaa. Tai tuulta. Tai aurinkoa. Kuten Suomea.
Nyt on jännä katsoa, miten tuohon asioiden saamaan käänteekseen reagoivat ne, jotka eniten tähän asti ovat antaneet tukea ja sympatiaa Thurbergille ja lakkoileville koululaisille. (https://www.vihrealanka.fi/sites/default/files/IT_ILmastolakko_05-1.jpg)
Vaikkapa Satu Hassi kirjoitti näin (http://www.satuhassi.fi/2018/katowicen-ilmastokokous-mika-onnistui-mika/):
Kokouksen mieleenpainuvimman puheen piti 15-vuotias ruotsalaistyttö Greta Thunberg. Hänen puheensa kolahti lujaa siksi, että se on niin totta, tätä menoa nyt vallassa olevat riistävät nuorilta tulevaisuuden.
Vieläkö hän kirjoittaisi samoin?
-
Vai käykö siinä nyt niin, että tätä suhtautumista kohdistuu häneen ...
Koulutyttö Greta Thunberg: ”Minuun on kohdistunut valtavasti vihaa” (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4031050-koulutytto-greta-thunberg-minuun-on-kohdistunut-valtavasti-vihaa?ref=popular)
... nyt uudelta suunnalta?
Kun Thunbergin tulkinnat ovat aika suoraviivaisia ...:
Thunberg kertoo, että häntä on syytetty asioiden yksinkertaistamisesta. Hän toteaa, että ilmastokriisi on monimutkainen, mutta ”ratkaisu on yksinkertainen: on lopetettava kasvihuonekaasujen päästäminen”.
... niin eikö niihin tästä eteenpäin voisi kuulua se, että ne jotka puuhaavat Energiewendeä ja ydinvoiman alasajoa, yhtä lailla (Satu Hassin sanoin) "riistävät nuorilta tulevaisuuden" ?
Asiahan kärjistyi tässä kokouksessa ...
Macron pettyi EU-johtajien ilmastoratkaisuun: Ei mainintaa tavoitteista – "Täysin riittämätöntä"
Huippukokous ei ota kantaa siihen, mihin mennessä päästöistä pitäisi päästä eroon. Saksan linja yllätti pääministeri Sipilän. (https://yle.fi/uutiset/3-10703631)
... jossa Saksa valitsi uuden koalition pitkälle omien vanhojen ratkaisujensa takia:
Sipilän mukaan Saksan varauksellinen kanta tuli hänelle yllätyksenä. Maan nihkeys ilmastopolitiikassa johtuu siitä, että se on päättänyt luopua ydinvoimasta, mikä tekee hiilestä luopumisesta vaikeaa.
– Siellä alkaa keinot olla vähissä, Sipilä sanoi.
Britannian Brexit ja Saksan Energiewende ovat loogisesti samankaltaisia: itse aiheutettuja umpikujia. Tällainenkin yhtäläisyys on: May oli alunperin Brexitiä vastaan, Merkel kannatti alunperin ydinvoimaa.
PS. Suomenkielisessä twitterissä oli huomattu tuo Thunbergin kannanotto, kerran. Muuten ei vielä, suomeksi, Suomessa.
-
Minä kyllä venäläisenä ihmettelisin tuota siltä pohjalta, että miksi tuota pitäisi tehdä maassa, jossa on niin paljon ydinvoimaa saatavissa. Ja kestävältä pohjalta. Se toimiva hyötöreaktori ei taida olla Uljanovskista kovin kaukana. Venäläisenä miettisin, onko lännen muoti-ilmiöitä pakko seurata. Vaikka uskoisinkin ilmastonmuutoksen (lännessä) vallitsevaan teoriaan.
Hesarista ilmestyi Googleen näkyviin tällainen vanha mielipidekirjoitus, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta:
Olisiko ydinjäteongelma ratkaistavissa? (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000004477665.html)
Jokipii Heikki
Julkaistu: 23.4.2007 3:00
Kun nyt on selvinnyt, että uudessa hallituskoalitiossa vihreille annetaan aikanaan joka tapauksessa erivapaus ydinvoimasta äänestämisessä, eikö nyt pitäisi käyttää enemmän mielikuvitusta ydinvoiman kehittämisessä? Miksi nyt aiotaan ehdottaa vain yhtä konventionaalista ydinvoimalaa lisää? Eikö nyt ol
Tilaajille
Tämä artikkeli on julkaistu yli 90 päivää sitten ja tilaajana saat lukea sen
Harmi, ettei siitä ole luettavissa tuon enempää! ;D
-
TAZ rientää kiiruusti heti selittämään, ettei Greta Thunberg olekaan ydinvoiman kannalla:
Greta Thunberg und Atomkraft
Wie viel CO2 macht eine Nebelkerze?
Konservative Medien behaupten, die Umweltaktivistin befürworte Atomenergie. Das ist nicht nur falsch – es ist ein bewusstes Ablenkungsmanöver. (http://www.taz.de/!5582592/)
Nicht fehlen durfte Jan Fleischhauer. Für den Spiegel schrieb er von „Thunbergs Bekenntnis zur Atomenergie.“ Im Online-Teaser, den der Journalist auf Twitter teilte, steht: „Greta Thunberg hat sich für die Atomkraft ausgesprochen.“ Das stimmt nicht. Wer sich Thunbergs Eintrag vom 17. März anschaut, findet dort explizit den Satz: „Personally, I am against nuclear power.“
Persönlich sei sie gegen Atomkraft, schreibt Thunberg also. Sie schreibt nicht, dass sie sich zu ihr bekenne. Jedoch verweist sie auf den Weltklimarat IPCC, der 2014 in einem Bericht namens „Milderung des Klimawandels“ die Rolle von Kernenergie als Teil einer kohlendioxid-armen Versorgung diskutierte.
(lihav. HJ)
Mutta ... hei, hei, hei. Minä ilmoitan, että henkilökohtaisesti inhoan lihatonta vegaaniruokaa. Ja jopa lihan (tai kerman!) osuudessa säästämistä. Ja rakastan lentämistä. Erityisesti helikopterilla (kerran kokeilin ja olin heti myyty). Ja ylellisiä ökyveneitäkin rakastaisin, jo minulla olisi niihin varaa. Henkilökohtaisesti.
Kuka näistä asioista sitten saa päättää, Greta Thunberg, Angela Merkel, IPCC, minä?
-
Kun tällaista suunnitellaan ...
Professori: Bensiini- ja dieselautoihin voisi tankata synteettistä polttoainetta 2030 – Neste: Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu (https://yle.fi/uutiset/3-10703313)
.. vaihtoehdot esitellään YLE:n uutisessa näin:
Tuulivoimalla mahdollista Suomessakin
Suomessa paistaa vähän, mutta tuulta olisi täälläkin. Synteettisen polttoaineen valmistaminen tuulivoimalla voisi hyvinkin onnistua myös Suomessa.
Professori Larmin mukaan kysymys on siitä, että silloin kun tuulee tai paistaa niin paljon, että sähköä saadaan yli tarpeen, sähköä pitäisi saada jotenkin varastoitua. Ylijäämäsähkön voisi muuttaa polttoaineeksi.
– Jos isoja määriä sähköä halutaan varastoida, sähköakut eivät ole mikään ratkaisu. Niitä tarvittaisiin niin mahdottomasti, ettei se ole mahdollista, jolloin erilaiset polttoaineet ja kemikaalit olisivat sellainen luonteva varasto.
Ydinvoimaloiden sähkö ei riittäisi polttoaineen valmistamiseen
Nesteen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Petri Lehmus sanoo, että Neste seuraa synteettisten polttoaineiden kehitystä tarkasti ja mielenkiinnolla.
– Varmasti tämä on polttomoottoreille yksi ratkaisu.
Toistaiseksi kuitenkin synteettisten valmistamisen hyötysuhde on huono. Energiaa polttoaineen valmistamiseen tarvitaan liikaa.
– Jos haluaisi saada tehtyä miljoona tonnia hiilivetyä, vaatisi se noin viiden ydinvoimalan verran sähköä. Miljoona tonnia hiilivetyä ei riittäisi Suomessa läheskään kattamaan liikenteen polttoainetarvetta, jos siitä tehtäisiin nestemäisiä polttoaineita.
Sen jättää uutinen kertomatta, että tuo sama tavoite edellyttäisi Suomeen n. 10 kertaa sen määrän tuulivoimaloita, mitä meillä nyt on. Eikä se siis riittäisi läheskään kattamaan jne.
***
Toisaalta tuli esiin, etteivät sähköakut ole mikään ratkaisu. Helenin (syntyessään ennätyssuuri) akku pystyy varastoimaan suurin piirtein meidän kahden hengen huushollin vuotuisen sähkönkulutuksen. Sen hinta oli silloin 2 miljoonaa euroa.
-
Independentin mukaan tuon peitonpidennyksen keksijä ei ollut Macron ...
https://www.independent.co.uk/news/world/europe/france-nuclear-energy-emmanuel-macron-reactors-environment-global-warming-a8654371.html
He said France would cap the amount of electricity it derives from nuclear plants at 50 per cent by 2035, which is a delay compared with the goal of 2025 set by his predecessor Francois Hollande.
... vaan siis hänen edeltäjänsä. Macron päinvastoin lykkäsi suunnitelman aikataulua. Tosin siitä ei juuri mitään apua ole: yhtä kalliiksi se tulee, yhtä turhan takia, vaikka vähän myöhemmin.
Tämä artikkeli kertoo tällaisen taustan tuolle linjalle:
Why Renewables Can’t Save the Planet (https://quillette.com/2019/02/27/why-renewables-cant-save-the-planet/)
Germany’s carbon emissions have been flat since 2009, despite an investment of $580 billion by 2025 in a renewables-heavy electrical grid, a 50 percent rise in electricity cost.
Meanwhile, France produces one-tenth the carbon emissions per unit of electricity as Germany and pays little more than half for its electricity. How? Through nuclear power.
Then, under pressure from Germany, France spent $33 billion on renewables, over the last decade. What was the result? A rise in the carbon intensity of its electricity supply, and higher electricity prices, too.
Eli Saksa olisi painostanut Ranskaa tekemään tuon saman virheen kuin Saksakin?
Ja Ranska olisi kuuliaisesti käyttänyt asiaan n. 30 miljardia euroa vuosikymmenessä, hyvin laihoin tuloksin. Se on tietysti vielä vähän siihen nähden, että Saksan arvioidaan käyttäneen asiaan yli 500 miljardia euroa (https://www.forbes.com/sites/michaelshellenberger/2018/09/11/had-they-bet-on-nuclear-not-renewables-germany-california-would-already-have-100-clean-power/). Yhtä lailla laihoin tuloksin.
***
Jotenkin hupaisaa, että Schellenberger vastaa edelliseen näistä itselleen asettamista kysymyksistä ...
It’s reasonable to ask whether nuclear power is safe, and what happens with its waste.
... että, kyllä, turvallista on. Mutta ei jälkimmäiseen. Sanoo oikeastaan vain, että sitä syntyy hyvin vähän, verrattuna siihen, paljonko jätettä uusiutuvista tulee.
Mutta ei kerro, mitä sille pitäisi tehdä. Olisiko amerikkalaisen yllättänyt isänmaallisuus, joka ei taivu myöntämään, että hänen maansa on jäljessä asiassa, missannut mahdollisuutensa? Ja Venäjä olisi asiassa ykkönen.
-
Kovasti huhutaan, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan länsimaiden vaaleihin ja poliitikkoihin. Vaikuttaisivat nyt edes vähän, tässä kysymyksessä (lihav HJ):
Venäjän valtiollisen duuman edustaja Gennadi Skljar ydintekniikan merkityksestä teollisuudelle ja taloudelle (http://rosatomnewsfinland.com/newsletter-40/venajan-valtiollisen-duuman-edustaja-gennadi-skljar-ydintekniikan-merkityksesta-teollisuudelle-ja-taloudelle.html) (26.6.2018)
Venäjä on säilyttänyt asemansa johtavien ydinvoimalarakentajien joukossa ja uusimpien ydinreaktoreidemme tuottama sähkö on kaikista tehokkainta ja turvallisinta. Tässä Venäjä on ehdottomassa johtoasemassa. Kehittämämme Proryv-projektin hyötöreaktori tulee olemaan tätäkin tehokkaampi ja turvallisempi. Tämänkaltaisista laitteista on tulossa läpimurto ydinenergiateknologian kehityksessä, eikä vastaavia reaktoreita ole olemassa missään muualla.
-
Poliittisesti puolueettomina, meidän täytyy tämä lainaus Jussi Halla-aholta (https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-varoittaa-liiasta-kunnianhimosta-ilmastopolitiikassa-suomen-teollisuus-savustetaan-kiinaan-siina-haviavat-seka-suomi-etta-ilmasto/) tänne ottaa:
– Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa tarvittavissa määrin ja järkevällä hinnalla. Ilmastotavoitteisiin ei koskaan päästä, jos ydinvoiman osuutta energiantuotannosta ei kasvateta. Tämä pätee niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Energian tarve tulee joka tapauksessa lisääntymään jo väestönkasvun vuoksi. Suomen on kansainvälisillä areenoilla edistettävä sitä, että ydinvoiman ideologinen ja lähes uskonnollissävyinen vastustaminen saataisiin loppumaan. Uusiutuvia energianlähteitä, kuten aurinko- ja vesivoimaa, pitää hyödyntää paikallisesti ja mahdollisuuksien mukaan, mutta niistä ei ole ratkaisuksi ainakaan vielä.
(lihav. HJ)
Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston kohdalla asia todellakin näyttää eräänlaiselta uskonkamppailulta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg13878#msg13878). Mutta perinteisessä uskontunnustuksessa hän pysyy.
Muiden puolueiden ja puheenjohtajien kohdalla tilanne on lähinnä sen uskonnollisen kielikuvan mukainen, ettei olla "kylmiä tai palavia, mutta ollaan penseitä".
-
Tässä on sellainen maku, että ihan etsimällä etsien on nyt pakko löytää näitä riskejä Suomestakin:
Ilmastonmuutoksen riskeihin on Suomessa valmistauduttu puutteellisesti – osa yrityksistä tekee silti jo hyvää bisnestä (https://yle.fi/uutiset/3-10722209)
Vaikka vuoteen 2022 mennessä ei voida odottaa kovin dramaattisia muutoksia. Jos tulee yhtä lämpimiä kesiä kuin viime kesä oli, se tuskin on kovin kauheaa. Eikä tarvinne juuri muuta varustautumista kuin tuulettimen hakua kellarista. Tai ostamista kaupasta, ellei sellaista ole.
Tästä on kyse
* Suomessa on laadittu suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, mutta sen toteuttaminen on jäänyt puolitiehen.
* Rakentamisessa ja vesihuollossa on esimerkiksi huomioitu tulvariskit ja rankkasateet, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistautuminen ilmastonmuutokseen on vähäistä.
Kyllä, Helsingissäkin on rakennettu miljoonien tulvavalleja, sen oletuksen varassa, että valtameren pinta nousee kohta lähes metrin. Ja turhaan on odoteltu sen näkymistä Suomenlahdella: maan kohoaminen täällä itsepäisesti vielä jatkuu, ja keskimääräinen veden korkeus yhä hissukkseen laskee. Mutta ennustekäyrien mukaan käänne on pian tapahtumassa. Jo 10-20 vuoden sisällä.
Mutta mitä ihmeen valmistautumista tarvittaisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa? Hyvä kun saataisiin Sote-umpisolmu vuoteen 2022 mennessä avattua!
Ja sehän tuossa oli aikajänne, silmämäärä:
Valtionhallinnossa on laadittu jo vuonna 2014 Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutussuunnitelma 2022 (siirryt toiseen palveluun). Nyt siitä laadittu raportti arvioi, miten hyvin suunnitelmaa on pantu toimeen ja samalla listataan kehittämistarpeita.
-
Omasta näkökulmastaan Vihreät katsovat onnistuneensa:
https://www.vihrealanka.fi/juttu/haavisto-nuoret-ovat-tehneet-ilmastovaalit
Eli tavallaan vaaleista tuli ilmastovaalit, niinkuin Vihreät etukäteen toivoivat ja julistivat. Mutta millä tavalla? Otetaan esille Perussuomalaisen puheenvuoro:
https://www.suomenuutiset.fi/kankaanniemi-ilmastohysteria-ryostaa-perheiden-rahat/
PS on nyt ainoa puolue, joka on esittänyt asiasta hiukan poikkipuolisia mielipiteitä. Mutta Hesarin gallupin mukaan se on saanut vastakaikua äänestäjiltä (15%). Vihreitä paremmin (12%). Tuo kysymys ei tietysti ole ainoa siihen vaikuttava tekijä.
Vihreän Langan haastatteleman vaaliasiasiantuntijan näkemys oli kyllä tällainen (kuvatekstistä):
https://www.vihrealanka.fi/juttu/mit%C3%A4-vilkas-ennakko%C3%A4%C3%A4nestys-kertoo-vaalituloksesta-soitimme-sami-borgille
VILKKAAT VAALIT. Vaalitutkija Sami Borg arvioi, että yksi tekijä äänestysinnon taustalla voi olla se, että ilmastokeskustelu on saanut vihreiden kannattajat liikkeelle.
Molempien puolueiden äänenkannattajat uskovat tietysti oman puoluensa ja sen linjan menestykseen. Suomen Uutisista:
https://www.suomenuutiset.fi/politiikan-tutkijat-perussuomalaiset-voivat-viela-nousta-suurimmaksi-puolueeksi/
Vuorelma arvioi, että perussuomalaiset haalii ääniä etenkin nukkuvilta äänestäjiltä. Kärkenä ovat maahanmuutto ja ilmastonmuutos. Perussuomalaiset tarjoaa ainoana vaihtoehdon ilmastoskeptikoille, sillä kaikki muut suuret puolueet ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, Talouselämä kirjoittaa.
No, 4-5 päivän päästä jo tiedämme, miten oikeasti oli. Sitä emme silloinkaan varmasti tiedä, paljonko ilmastokysymys on äänestäjien ratkaisuissa painanut. Ellei siitä myöhemmin tehdä erillistä kyselytutkimusta.
-
Tämä YLE:n viimeinen gallup ennen vaaleja näyttää samaa mitä HS:n gallup:
https://yle.fi/uutiset/3-10731903
Eli Vihreät 12,2% ja Perussuomalaiset 16,3%. Eroa PS:n hyväksi jo 4,1 prosenttiyksikköä.
Kiistämätöntä on silti, että Vihreät ovat nostaneet kannatustaan viime eduskuntavaaleihin verrattuna. Ja niihin verrattuna Perussuomalaisten kannatus on laskenut (mutta se on taas oma tarinansa).
Edelleenkin varauksella, että ilmastonmuutoskysymyksen painoarvoa emme tiedä. Ja tietysti silläkin varauksella, että valittavana on toki muitakin puolueita kuin Vihreät ja Perussuomalaiset.
PS. Vaan sen kyllä sanon, että vaikea tulee olemaan hallitusta muodostaa, niin ilmastoasiassa kuin muutenkin. Ei ole varsinainen kannanotto, samaa sanottiin radiossakin.
-
Tätä en sanonut minä, tämän sanoi ilmaisen vankka kepulainen MT:ssä:
Ilmastohypetys ärsyttää ja luo perussuomalaiset vastaan muut -asetelman, arvioi keskustaehdokas (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/tilaajille-7.140698?aId=1.410464)
Martin Ylikännö (kesk.) jäi kaipaamaan omalta puolueeltaan sellaista viestiä, ettei Suomen tarvitse pelastaa koko maailmaa.
Vaaleista tuli ilmastovaalit, pohti sikatalousyrittäjä ja keskustan kansanedustajaehdokas Martin Ylikännö (kesk.) tänään Kokemäellä järjestetyssä MTK-Satakunnan vaalipaneelissa.
Hän arvioi, että asetelma on kääntynyt "perussuomalaiset vastaan muut" -asentoon.
Haluatko jatkaa lukemista?
En tietysti tiedä, kuinka oikeassa hän analyysissaan on - kuten olen edellä myöntänyt - mutta en näin ollen ole ihan yksin aavisteluissani.
-
Myös New York Times tulkitsee näin Suomen vaalikeskustelua:
New York Times uutisoi Suomen vaalien ilmastokeskustelusta
(https://yle.fi/uutiset/3-10737463)Ilmastonmuutos on noussut tärkeämmäksi jakolinjaksi puolueiden välillä kuin maahanmuutto.
[.;.]
Perjantaina julkaistun jutun näkökulma on se, kuinka perussuomalaisten näkemykset ilmastoasioista ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi puolueen kannatuksen nousussa.
New York Timesin analyysin mukaan Suomen vaalikeskusteluissa on ollut Euroopan muihin vaaleihin verrattuna poikkeuksellista se, kuinka ilmasto on noussut maahanmuuton sijaan näkyvimmäksi jakolinjaksi oikeistopopulistien ja muiden puolueiden välille.
Lehti näki tässä kaikuja Yhdysvaltojen tilanteesta, jossa republikaanit ovat kritisoineet rajusti demokraattien vasemman laidan vaatimuksia kovemmista ilmastotoimista.
Myös tällainen jakolinja on olemassa:
Luken tutkimus osoittaa: MT on viljelijöiden silmissä ilmastotiedon ykköslähde (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.411199)
Helsingin Sanomiin ja ympäristöjärjestöihin luotetaan yhtä vähän kuin viljelijöiden omiin someryhmiin.
Viljelijät eivät ole ilmastoskeptikkoja, mutta piru piiloutuukin pikkuasioihin.
-
Suomessa valmistellaan nyt myös "ilnastonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa". Valmisteluryhmän vetäjäksi on laitettu MMM:n (!) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Näin hän sitten tässä ...
Miksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on Suomelle tärkeää (http://www.mmm.fi/fi/index/luonnonvarayhteistyo/luonnonvarauutiset/140331_teesit.html)
... "viran puolesta" kertoo:
Tekemättä jättäminen tulee kalliiksi! Erityisesti pitkäkestoisiin ja -vaikutteisiin investointeihin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kannattaa panostaa aikaisessa vaiheessa. Korjaavat toimenpiteet myöhemmin tulevat usein kalliiksi.
Kansallisen sopeutumisstrategian luonnoksen otsikosta päätellen sen silmämääränä on vuosi 2022.
Uskallan ihan varmasti sanoa, että jokainen investointi, jokainen toimenpide, joka on tehty tänä aikana maataloudessa, tähän asiaan varautumisen suhteen, valuu tänä aikana täysin hukkaan.
Ja "tekemättä jättäminen" tulee hyvin halvaksi.
Koska jopa IPCC:n skenaarioiden mukaan Suomen ilmasto on tuolloin käytännössä aivan sama kuin nykyisin. (Ja jopa vuosikymmenen, pari - samojen skenaarioiden mukaan - sen jälkeen.)
<klips>
Kuulen sieltä takarivistä vastaväitteen, että kyse on varustautumisesta pidemmällä tähtäimellä tapahtuviin muutoksiin.
Kuulkaa, hyvä rouva, se ei nyt pidä paikkansa, tässä yhteydessä. Siinä lukee vuosiluku 2022!
Tässä ehkä tulee vaikutelma nalkutuksesta tai "mitä minä sanoin" -asenteesta, mutta näin arvioidaan nyt:
Suomi ollut yksi harvoista hyötyjistä ilmastonmuutoksessa – tutkija maiden kasvaneista eroista: "Emme ole samassa veneessä (https://yle.fi/uutiset/3-10766320)
Kieltämättä vuoteen 2022 on vielä pari vuotta. Mutta tähän asti ei asiassa ole juurikaan ollut toimenpiteisiin aihetta. Johonkin tällaiseen on ollut helppo nurkumatta sopeutua:
Vastaavasti Suomen bkt on muutoksen takia nyt useita kymmeniä prosentteja suurempi kuin ilman ilmastonmuutosta.
Myös viimeisen n. viiden vuoden aikana, vuodesta 2014, on sama kehitys jatkunut.
-
Asiahan kärjistyi tässä kokouksessa ...
Macron pettyi EU-johtajien ilmastoratkaisuun: Ei mainintaa tavoitteista – "Täysin riittämätöntä"
Huippukokous ei ota kantaa siihen, mihin mennessä päästöistä pitäisi päästä eroon. Saksan linja yllätti pääministeri Sipilän. (https://yle.fi/uutiset/3-10703631)
... jossa Saksa valitsi uuden koalition pitkälle omien vanhojen ratkaisujensa takia:
Sipilän mukaan Saksan varauksellinen kanta tuli hänelle yllätyksenä. Maan nihkeys ilmastopolitiikassa johtuu siitä, että se on päättänyt luopua ydinvoimasta, mikä tekee hiilestä luopumisesta vaikeaa.
– Siellä alkaa keinot olla vähissä, Sipilä sanoi.
Britannian Brexit ja Saksan Energiewende ovat loogisesti samankaltaisia: itse aiheutettuja umpikujia. Tällainenkin yhtäläisyys on: May oli alunperin Brexitiä vastaan, Merkel kannatti alunperin ydinvoimaa.
Jotenkin yllättyneitä ovat tässä Vihreätkin:
Vihreiden eurovaaliohjelma ajaa vahvaa ja avointa Eurooppaa - ja yöjunaa Berliiniin (https://www.vihrealanka.fi/juttu/vihreiden-eurovaaliohjelma-ajaa-vahvaa-ja-avointa-eurooppaa-ja-y%C3%B6junaa-berliiniin)
Vihreiden mukaan EU:n on luovuttava fossiilisista polttoaineista pääosin ensi vuosikymmenellä ja maakaasusta ja liikennepolttoaineista 2030-luvulla. EU:n on myös asetettava määräaika hiilineutrauliudelle.
Väistyvä komissio on esittänyt, että EU tavoittelisi hiilineutrauliutta vuonna 2050. Mediatietojen mukaan Saksa vastusti tavoitetta ainakin maaliskuun huippukokouksessa.
Sipilä keksi jälkikäteen selityksen Saksan käytökselle. Vihreät eivät näytä keksivän.
-
Ja juuri eilen oli maailma.net julkaissut tämän uutisen:
Intiaaninaiset toivat aurinkosähkön chileläiskylään (http://maailma.net/artikkelit/intiaaninaiset_toivat_aurinkosahkon_chilelaiskylaan)
Vuoteen 2013 asti kylää palveli yksi sähkögeneraattori, josta saatiin iltaisin valoa pariksi tunniksi. Usein laite oli epäkunnossa ja kylä pimeänä.
Serkusten asentamien aurinkopaneelien ansiosta 127 kylän taloa nauttii nyt sähkövalosta kolme tuntia päivässä. Tarvittavat laitteet tarjosi italialainen Enel Green Power, joka on mukana paljasjalkainsinöörien koulutuksessa.
(lihav. HJ)
PS. 10.9.15: Ellei tuo asetelmä muutoin aukea, niin kuvitelkaapa, että Suomessa jollekin syrjäkylälle tarjottaisiin sitä mahdollisuutta, että sähköä on tarjolla 3 tuntia päivässä. Vaikka "italialainen Enel Green Power" tms. antaisi laitteet ilmaiseksi? Vaikka tästä "aurinkokylästä" sitten tehtäisiin juttuja lehtiinkin, haastattelujen kanssa?
Tässä ratkaisussa on kyllä tuohon verrattuna etuja:
Guatemalan syrjäseutujen kylät sähköistyvät – Alkuperäiskansat rakentavat omia vesivoimaloitaan (https://www.maailma.net/uutiset/guatemalan-syrjaseutujen-kylat-sahkoistyvat-alkuperaiskansat-rakentavat-omia)
Vesivoima ei varmaankaan ole esimerkiksi yhtä vaihtelevaa kuin aurinkovoima.
Näistä pikkutiedoista kuitenkin ...
Kylän voimala hyödyntää Putuljoen vettä 75 kilowatin teholla.
[...]
Neljästä voimalasta hyötyy nyt tuhatkunta perhettä, [...]
... voi päätellä, että perheen siellä oletetaan tarvitsevan sähköä vain noin kymmenesosan siitä, mitä suomalainen perhe yleensä kuluttaa. Ehkä he sillä pärjäävät, vaikkapa lämmitykseen ei sähköä kulune yhtä paljon. Mutta epäluuloa herattävät aina tuollaiset säästöratkaisut kehitysmaissa, jotka pohjimmiltaan perustuvat siihen, että kehitysmaissa kulutetaan kaikkea hyvin vähän. Ja se tosiasia hiljaa hyväksytään, pysyväksi.
-
Nuoret ilmastomielenosoittajat vaativat meitä vanhempia luopumaan lihansyönnistä. Mutta entäpä jos heitä itseään, tämän tutkimuksen perusteella ...
How smartphones are heating up the planet (https://theconversation.com/how-smartphones-are-heating-up-the-planet-92793)
... vaadittaisiin luopumaan älykännyköistään?
Entäpä aikuiset sitten? Voi ei, tällaisia uhrauksia heiltä vaaditaan lisäksi:
Roman Schatz: Mökkeily on ympäristökatastrofi – suomalaisten mökeille suuntaamat automatkat saavat etäisyyden aurinkoon tuntumaan lyhyeltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.446809)
Hyvästi siis makkara ja pihvi. Mutta hyvästi myös mökki ja sen grilli, jossa ne piti valmistaa!
-
Tämäkin on ihan uusiutuvaa energiaa:
ITAIPUN JÄTTIPATO JAUHAA NYT BITCOINEJA (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3988120-itaipun-jattipato-jauhaa-nyt-bitcoineja)
YLE näyttää olevan asiasta pelkästään innostunut, varsinkin kun Pohjoismaiden ensimmäinen kauppapaikka tulee Suomeen:
Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? (https://yle.fi/uutiset/3-10454370)
Se tästä vielä puuttuu, että noilla digitaalivälineillä sijoitetaan puhtaaseen, vihreään energiantuotantoon?
Nyt on laskettu bitcoinien tämänhetkinen energeettinen ja ilmastopäästöllinen hinta:
Bitcoin causing CO2 emissions comparable to Hamburg (https://wattsupwiththat.com/2019/06/14/bitcoin-causing-co2-emissions-comparable-to-hamburg/)
Energiassa:
68 percent of computing power located in Asia
The researchers determined the annual electricity consumption by Bitcoin, as of November 2018, to be about 46 TWh.
Suomen sähköntuotanto v. 2018 (https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto) oli 68 Twh
Hiilipäästöissä:
The conclusion of the study: The Bitcoin system has a carbon footprint of between 22 and 22.9 megatons per year. That is comparable to the footprint of such cities as Hamburg, Vienna or Las Vegas.
“Naturally there are bigger factors contributing to climate change. However, the carbon footprint is big enough to make it worth discussing the possibility of regulating cryptocurrency mining in regions where power generation is especially carbon-intensive,” says Christian Stoll. “To improve the ecological balance, one possibility might be to link more mining farms to additional renewable generating capacity.”
Suomen nuo päästöt (https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html) olivat 56,1 megatonnia vuonna 2017. Se ei ole kaikki energiantuotannosta, mutta valtaosa on.
Mutta niin vain tuo artikkeli ehdottaa, että tuo toiminta kytkettäisiin uusiutuvan energian tuotantoon. Ehkä se on jollain tavalla parempi, mutta minun pessimistinen näkemykseni on, että siihen saadaankin sitten kaikki tuo hiilidioksidivapaa energiantuotanto kulumaan. Pikkuhiljaa. Eikä se ole siitten käytettävissä muuhun mahdolliseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=699.msg14346#msg14346) tarkoitukseen.
Luulen, että maailmassa on keksintöjä, jotka ovat loistavia, nerokkaita ja täysin hyödyttömiä. Ja bitcoin, kryptovaluutat on niistä yksi.
-
Entä Vasemmistoliitto? Otteita asiakirjasta "Vasemmiston tavoitteet 2016–2019":
3.3. Oikeudenmukaista ilmastoturvaa
[...]
Ydinvoimasta luopumiseen on varauduttava ja siirryttävä hajautetun, täysin uusiutuvan energian käyttöön.
[...]
* Yhteiskunnan tuki siirretään asteittain ympäristölle haitallisista turpeesta ja ydinvoimasta uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle.
[...]
* Uusille ydinvoimaloille ei anneta lupia, Fennovoiman voimalahanke pysäytetään. Uraanikaivoksia ei avata.
Ja näin kuulemma kansainvälinen ay-liike (lihav. HJ):
Kansainvälisen ay-liikkeen johtaja: On aika tukea Green New Dealia (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4100934-kansainvalisen-ay-liikkeen-johtaja-on-aika-tukea-green-new-dealia)
ITUC:in pääsihteerin Sharan Burrowin mukaan on siirryttävä uusiutuvaan energiaan työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen.
Tuo artikkeli puhuu laajalti tuon puheenjohtan kotimaan, Australian, hiilen tuotannosta ja viennistä. Mutta unohtaa täysin maan uraanin tuotannon ja viennin. Kuten koko ydinvoiman.
***
Eipä tainnut olla tässäkään kokouksessa ...
Ilmastotavoitteissa floppi EU-huippukokouksessa – Rinne: Ilmasto on Suomen hallituksen ykkösasia (https://yle.fi/uutiset/3-10842773)
... paljon puhetta ydinvoimasta. Oliko yhtään?
Näin siellä kerrotaan käyneen...
Asetelma oli kokouksen alla tuttu. Valtaosa jäsenmaista halusi kokouksesta ulos ratkaisun, jonka mukaan ns. hiilineutraaliuteen pyritään vuoteen 2050 mennessä, mutta hiilivoimaan nojaava Puola pisti hanttiin.
Lopulta vuosilukua ei diplomaattilähteiden mukaan saatu paperiin, vaan se siirrettiin alaviitteeseen. Etenemisen torppasivat uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Puolan ohella Unkari ja Tšekki.
... mutta ainakin ennen yksi tuon tavoitteen suhteen varauksellisia maita on ollut myös Saksa. Mikähän sen linja nyt oli? Linja on saattanut muuttua ...
Majority of EU states, including Germany, now support 2050 net zero climate goal (https://www.climatechangenews.com/2019/06/17/majority-eu-states-including-germany-now-support-2050-net-zero-climate-goal/)
... mutta jotain jupinaa saattaa sieltäpäin yhä kuulua:
Chancellor Angela Merkel admitted in May that the Bunderepublik was in favour of the target’s principles but that more work on the details was still needed. The rise in fortunes of Germany’s Greens is thought to have accelerated Merkel’s slow-and-steady approach.
However, while Germany is now subscribed to the target, its position still maintains wording that would suggest an agreement will be brokered in late 2019 or “at the latest in early 2020”.
-
Entäpä aikuiset sitten? Voi ei, tällaisia uhrauksia heiltä vaaditaan lisäksi:
Roman Schatz: Mökkeily on ympäristökatastrofi – suomalaisten mökeille suuntaamat automatkat saavat etäisyyden aurinkoon tuntumaan lyhyeltä (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.446809)
Hyvästi siis makkara ja pihvi. Mutta hyvästi myös mökki ja sen grilli, jossa ne piti valmistaa!
Eivät ole aikuiset näissäkään suhteissa näyttäneet haluaan kieltäymykseen:
Hallitus haluaa vähentää liikenteen päästöjä radikaalisti, mutta henkilöautojen määrä on kasvanut väkilukua nopeammin 2010-luvulla (https://yle.fi/uutiset/3-10865506)
Kesämökit 2018 (https://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019-05-21_kat_001_fi.html) (Tilastokeskus)
-
Aikuisilla oli tuossa äskeisessä tietysti pelastavana selityksenä se, että uudet autot ovat vähäpäästöisempiä.
Mutta helppoa ei ole sekään:
Analyysi: Pitääkö sähköautolla päästä 600 kilometriä yhdellä latauksella? Jos pitää, sähköauton ympäristöystävällisyyden voi unohtaa (https://yle.fi/uutiset/3-10858669)
Nuorilla toimivat pelastavina selityksinä:
a} siellä on mälsää
b) me ei haluta tulla ilmastopäästöjen takia. 8)
-
Autoilun, lihansyönnin ja lentämisen kanssa näyttää Suomessa olevan ihan samalla tavalla. Niitä harrastetaan nykyisin ehkä ilmastoahdistuneina. Mutta yhtä paljon tai enemmän kuin ennen:
Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat (https://yle.fi/uutiset/3-10872622)
-
Harmittaako viileä kesäsää? Näistä etelän kohteista löytyy vielä edullisia paikkoja
Kolea heinäkuu saa monet tarttumaan etelän äkkilähtöihin. Huoli ilmastonmuutoksesta ei näy matkatoimistojen myynnissä. (https://yle.fi/uutiset/3-10875109)
Eikä varmaan näy, jos ei se näy YLE:n toimituspolitiikassakaan. Toinen puoli YLE:ä latelee meille madonluvut ilmastomuutoksesta yleensä ja lentämisestä erikseen. Ja toinen puoli välittää ja lähettää meille tuollaisen mainospläjäyksen.
-
Hesari jatkaa "naulojen iskemistä" tässä:
Mökkeilyn suosio ei osoita hiipumisen merkkejä, vaikka ulkomaanmatkoja tehdään enemmän kuin vuosituhannen alussa (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006173854.html)
SUOMALAISET tekevät entistä enemmän lomamatkoja ulkomaille, ja matkustamisen suosio on kasvanut tasaisesti tällä vuosituhannella. Matkustamista pitävät tärkeänä etenkin 15–35-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat.
Oikeastaan se siitä nuorten erityisestä ilmastoahdistuksesta ja -vastuullisuudesta.
-
Autoilun, lihansyönnin ja lentämisen kanssa näyttää Suomessa olevan ihan samalla tavalla. Niitä harrastetaan nykyisin ehkä ilmastoahdistuneina. Mutta yhtä paljon tai enemmän kuin ennen:
Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat (https://yle.fi/uutiset/3-10872622)
Saksassa on ihan sama juttu:
LUFTHANSA SEES NO ‘GRETA EFFECT’ AS PASSENGER NUMBERS SHOW RISE (https://www.thegwpf.com/lufthansa-sees-no-greta-effect-as-passenger-numbers-show-rise/)
-
Ilmastonmuutos puree monilla, yllätyksellisillä tavoilla:
Halla puraisi perunaa – vioituksia havaittu eri puolilla maata (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.471469)
Hallaa esiintyi erityisesti viime viikon torstain ja perjantain välisenä yönä.
Vioitusten laajuus on poikkeuksellinen, sillä hallat heinäkuussa eivät ole yleisiä. "Aiemmin ei ole ollut näin vakavia tuhoja tähän aikaa vuodesta", kuvaa Serenius tilannetta Petlan koekentillä Ylistarossa.
Vai täytyykö tuossa muistaa se jo vanha sääntö, että kun se on kylmää, se on säätä, ja kun se on lämmintä, se on ilmastoa?
Eli tämä on ilmastoa:
Maailman pohjoisimmassa asutuskolkassa rikottiin kyseenalaisia lämpötilaennätyksiä (https://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2555031)
Kanadan ympäristöministeriön meteorologin Armel Castellanin mukaan uusi lämpöennätys on vain yksi esimerkki ilmaston lämpenemisestä muiden joukossa.
Ja täytyy vain säälitellä noita ihmisiä, jotka joutuvat kärvistelemään 21 asteen helteessä.
-
Näin sitten kertookin MT:
Äärilämpötilojen heinäkuu: Hiostavia helteitä ja vastapainona eniten hallaöitä koko 2000-luvulla (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.478598)
-
Nimimerkki Passiiviidentieetti ei ehdottomasti ole millään muotoa ilmastoskeptikkoja. Kun minä vähän olen, niin sekin ehkä täytyy ottaa huomioon siinä, miksi lainaan häntä näin:
Köyhien maiden vaurastuminen on tarpeellista jo pelkästään sen takia, että se parantaa heidän mahdollisuuksiaan mukautua lämpenevään maailmaan. Tämä prosessi on kaikkialla tarkoittanut päästöjen kasvua, mutta sen sijaan, että rakentaisimme politiikkaa tämän haasteen mittakaavan ymmärtäen, lässytämme köyhille maille siitä kuinka heidän taloutensa saa kasvaa vain aurinko- ja tuulivoiman avulla. Itse asiassa tämä olisi kaikkein tehokkain tapa vaurastua!…olkoonkin, että väitettä tukevaa esimerkkiä ei maailmanhistoriasta löydy ja emme itse missään nimessä tee kuten puhumme. Sysäämme köyhimpien harteille vastuun kehittää täysin erilaiset talouskasvun rakenteet ja moottorit kuin mitä muu ihmiskunta on käyttänyt samalla, kun ilmastonmuutoksen riskit lähestyvät heitä kuin nopeasti tunnelissa vastaantuleva pikajuna. Sitten jeesustelemme tai etsimme salaliittoja, kun köyhät maat tekevät toisin kuin toivomme
https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2019/08/04/ilmastonmuutokseen-mukautuminen-politiikkavihreat-ja-viite/
-
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Hesarin tiedepalsta tarjosi tänään tällaisen skenaarion siitä, miten tuollainen äkillinen kylmeneminen voisi toteutua:
Tutkijat laskivat: Suurvaltojen välinen ydinsota pimentäisi auringon seitsemäksi vuodeksi
Tutkijat yrittävät jälleen kuvitella maailmanpaloa. Ydinsotaa seuraisi vuosien mittainen ydintalvi, kun noki ja tuhka pimentäisivät auringon ja lämpötila laskee pakkasen puolelle vuosikausiksi. (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006210446.html)
Samassa lehdessä oli sitten parikin artikkelia ilmastoahdistuksesta, ja siitä, miten se iskee erityisesti lapsiin ja nuoriin. Kun itse olin lapsi ja nuori, ahdistuin tuosta yllä olevasta skenaariosta. Vaikka en edes tiennyt silloin tuosta ydintalven teoriasta (se itse asiassa kehitettiinkin myöhemmin, 1980-luvulla).
Hirtehisesti voisi lohduttautua sillä, että syöjien määrä tuossa skenaariossa vähenisi myös jyrkästi, heti.
-
Poikkeavaa uhkakuvaa tarjoaa tämäkin kirjoittaja:
https://wattsupwiththat.com/2019/08/21/corn-belt-update-mid-august-2019/
Hänen mukaansa siis USA:n maissivyöhykkeen sato on uhattuna vallinneen kylmyyden takia. Maissi ei ehtisi valmiiksi ennen tavanomaisia yöpakkasia. Toteutunut lämpösumma ei riittäisi. Maissivyöhykkeen lisäksi tuo koskisi myös Kanadaa.
En osaa sanoa. Mutta ajattelin, että tuollainen reipas ennuste voisi täällä tulla esille, ja nähdään sitten syksyllä kuinka asiassa käy.
Toisessa yhteydessä on tullut esille, miten USA kyllä kestää huonon maissisadon. Maissia voidaan siirtää bioetanolin valmistuksesta ruokakäyttöön hyvin suuria määriä, melko vaivattomasti. Tuo uhkakuva ei (ehkä siksi?) ole mitenkään näkynyt maissin hinnoissa, vielä ainakaan.
PS. 31.08.19: Tämä viljelijä, joka kyllä valittaa ihan toisenlaista sään aiheuttamaa vaikeutta ...
Lantbrukare i USA tröttnade på regnet (https://www.landlantbruk.se/lantbruk/lantbrukare-i-usa-trottnade-pa-regnet/)
... tuo ohimennen esille tavallaan juuri tuon viimeksimainitun:
En annan utmaning enligt Todd Weller är att priserna inte stigit som de borde ha gjort under ett år med dålig skörd.
– Mycket av den majs jag odlar går till etanol men på grund av förändrade riktlinjer är inte efterfrågan på etanol så stor som den borde vara. Dessutom är många här upprörda över presidentens höjda tullar som gör grödorna svårare att sälja, säger han.
(lihav. HJ)
-
Missä määrin tässä...
Ilmastonmuutos tuo uusia riesoja pelloille ja kasvimaille – tutkija huolestui Ruotsiin levinneestä rikkakasvista: "Hyvin hankalasti torjuttava" (http://.. https://yle.fi/uutiset/3-10942293)
... kuvataan oikeastaan vain luomuviljelyn ongelmaa?
No, torjunta-aineresistenssi kyllä mainitaan. Mutta se ei kyllä johdu ilmastonmuutoksesta, eikä sitä ongelmaa ilmastotoimilla voiteta.
-
Minusta tämä on oikein erinomainen esimerkki otsikon ilmiöstä:
Selvitys: Suomen pitää uudistaa ihmisoikeuspolitiikkaansa – Ilmastonmuutoksen kieltäjien ja naisten oikeuksien vastustajien liikkeet aiheuttavat uusia haasteita (https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-suomen-pitaa-uudistaa-ihmisoikeuspolitiikkaansa-ilmastonmuutoksen-kieltajien-ja)
Politisoituneimpia teemoja ovat ilmastonmuutos, muuttoliike ja sukupuolten tasa-arvo.
”Vahvat tasa-arvon vastaiset liikkeet ja sukupuolten tasa-arvon vastustaminen vaikuttavat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen ja hlbti-ihmisten oikeuksiin. Ihmisen aiheuttaman ympäristön muuttumisen kieltäminen tekee sen ehkäisystä ja tilanteen muuttamisesta vaikeaa, ja asenteet siirtolaisuutta kohtaan ovat polarisoituneita”, selvityksessä todetaan.
Sillä minä en kyllä millään ymmärrä, miten ilmastonmuutoksen kieltäminen - oli se sitten itsessään hyvin väärinkin - vaikuttaisi noihin muihin mainittuihin asioihin. No, minut ilmeisesti pakotetaan se ymmärtämään:
Suomelle esitetään raportissa kahdeksan suositusta. Suomen pitäisi muun muassa huomioida ympäristön muuttumisen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, [...]
Ja siinä yhteydessä varmaan minunkin?
Se mahdollisuus tuossa kyllä vahvasti on, että siinä sotketaan historiallinen sattuma, että nyt samat ihmiset ja poliittiset ryhmät vastustavat siirtolaisuutta, ja ovat keksineet myös julkisesti epäillä ilmastonmuutosta, asioiden loogiseen kytkökseen.
Olen päinvastoin ollut havaitsevinani, että ilmastonmuutosta käytetään verukkeena kun vastustetaan kehitysmaiden ja niiden köyhien ihmisten oikeutettua pyrkimystä parantaa elintasoaan, ja sitä kautta toimitaan heidän ihmisoikeuksiaankin vastaan! Ynnä maailmanlaajuista tasa-arvoa vastaan. Siinä olisi Suomelle huomioitavaa!
-
Edelliseen jatkoa. Tuo näyttää olevan pitkälle maailma.netin/ Teija Laakson tulkinta. UM:n uutinen asiasta ei näytä samanlaiselta:
Selvitys: Suomen ihmisoikeuspolitiikka kaipaa päivitystä (https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/selvitys-suomen-ihmisoikeuspolitiikka-kaipaa-paivitysta)
Siinä selostuksessa ei ilmastonmuutoksen kieltäjiä lainkaan mainita. Tietysti nuo Laakson lainaamat pätkät saattavat tekstistä löytyä.
-
Kohta saattaisi olla aika "diagnosoida" uusi oireyhtymä meissä median asiakkaissa eli käyttäjissä:
ilmastokyllästyneisyys (tai -ikävystyneisyys)
Vähintään yhtä vakava juttu kuin ilmastoahdistus. Eikä rajoitu nuorisoon.
-
Ilmastomuutos näyttää kohtelevan hyvin eri tavalla näitä kahta maata, jotka joskus kuuluivat samaan valtioon, Pakistania....
Meri ahmii Indus-joen suistomaita Pakistanissa – ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä muuttaa pois” (https://www.maailma.net/uutiset/meri-ahmii-indus-joen-suistomaita-pakistanissa-vuosi-vuodelta-yha-suurempi-joukko-ihmisia)
... ja Bangladeshiä:
Experts: New islands could solve Bangladesh land crisis (https://www.dhakatribune.com/bangladesh/2017/11/14/experts-new-islands-solve-bangladesh-land-crisis)
-
Tuo ensimmäinen lause tässä Hesarin otsikossa ...
YK-raportti: Ilmasto lämpenee aiempia ennusteita nopeammin, ja päästötavoitteita on kiristettävä moninkertaisesti (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006248149.html)
... kerrotaan muina miehinä faktana. Mutta uskaltaisin kysyä, että mitä näistä ennusteista pidetään noina "aikaisempina":
http://www.drroyspencer.com/2013/06/still-epic-fail-73-climate-models-vs-measurements-running-5-year-means/
(Tuosta kaaviosta olen nähnyt uudemmankin version. Mutta ihan samanlainen se oli.)
Tässä ei ole mitään tuoreutta ...
Tuoreen raportin mukaan ilmasto lämpenee peräti 2,9–3,4 astetta, vaikka maat saavuttaisivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteensa.
Vuosista 2015–2019 on raportin mukaan tulossa tilastohistorian lämpimin viisivuotisajanjakso, keskimäärin 0,2 astetta lämpimämpi kuin sitä edeltäneet viisi vuotta ja 1,1 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1850–1900 keskiarvo.
... vaan tuota noin 3,5 asteen ennustetta on tolkutettu jo jotain 20 vuotta. Vaikka satelliittimittausten trendi (vuodesta 1989) on noin 0,13 astetta vuosikymmenessä, eli 1,3 astetta vuosisadassa. Eikä kyse ole oikeastaan lainkaan Pariisin sopimuksesta, jonka (teoreettiset) vaikutukset Lomborg jo heti sen syntyessä osoitti minimaalisiksi. *)
Mutta vaikeudesta on perinteisesti "konsensuksen" kannattajat selvinneet ottamalla vertailukohdaksi jo aika kaukaisen 1800-luvun. Joka oli kylmä. Ja lämpeni omia aikojaan n. 1930-luvulle asti. Mutta siitä ei puhuta, vaan verrataan 1800-lukua nykyhetkeen.
Vaivihkaa 1800-luku on otettu myös normiksi. Vaikkapa tässä ...
United in Science -raportin mukaan maailman valtioiden sitoumukset päästöjen vähentämiseksi täytyy kolminkertaistaa nykyisestä, jotta lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna jäisi alle kahden celsiusasteen. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatisi tavoitteiden kiristämistä viisinkertaisiksi.
... asetetaan tavoite, että nykytasosta tai 1900-luvun keskitasosta ilmasto saisi lämmetä vain alle 0,5 astetta. Vaikka oikeastaan voisi vaatia, että "esiteollisena aikana" täytyisi pitää aikaa ennen vuotta 1950. Koska vasta suurinpiirtein sen jälkeen hiilidioksidipäästöt ovat olleet merkittäviä. Siis vertailukohtana jaksoa 1900-1950. Mutta sitä ei tehdä, koska vertailut eivät olisi edes siinä määrin dramaattisia kuin verratessa 1800-lukuun.
Vaan voi olla, ettei sillä olisi merkitystä. Eiväthän nuo ennusteet nytkään perustu toteutuneeseen kehitykseen, trendeihin. Vaan ilmastomalleihin. Juuri niihin, joita Roy Spencer oli koonnut kaavioonsa.
________________
*} ihan minimaalinenhan sopimus ei ollut. Siihen liittyi kehittyneiden maiden sitoumus tukea kehitysmaita asiassa vuosittain 100 miljardilla dollarilla. Sen maksamisen pitäisi alkaa ensi vuonna 2020. Huomasiko joku, että siitä olisi ollut nyt puhetta?
-
Mutta uskaltaisin kysyä, että mitä näistä ennusteista pidetään noina "aikaisempina":
http://www.drroyspencer.com/2013/06/still-epic-fail-73-climate-models-vs-measurements-running-5-year-means/
(Tuosta kaaviosta olen nähnyt uudemmankin version. Mutta ihan samanlainen se oli.)
Tämä on tunnetun ilmastoskeptikon parodinen kirjoitus:
And now it’s time for Children’s Hour (https://wattsupwiththat.com/2019/09/25/and-now-its-time-for-childrens-hour/)
Mutta siitä löytyy päivitys toisenlaisena kaaviona (2. kuva eli 1. kaavio) siitä, missä suhteessa nyt (2019) ilmastomallien lämpötilaennusteet ovat havaintoihin.
PS. Greta Thunbergin kautta keskustelu näyttää lipsahtavan kaksinkertaisesti ad hominem -linjalle. Ensin skeptinen osapuoli keskittyy Thunbergiin. Mutta sitten toinen osapuoli keskittyy hänen kriitikkojensa motiiveihin ja moraaliin, tässä hänen kritisoimisessaan! Esimerkkinä vaikka tämä Ville Rannan pilapiirros:
Ville Rannan pilapiirros: Ilmastoviikko saa skeptikonkin mukaan – yhdellä ehdolla! (https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/4ba27af9-7e6e-40a7-9582-5779291a1a0b)
Hiukan sama juttu tässä kolumnissa:
Pekka Juntin kolumni: Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunberg jaksaa
Ilmastovähättelijä puuttuu Greta Thunbergin vointiin ja ulosantiin, kun muuta ei ole jäljellä, kirjoittaa Pekka Juntti. (https://yle.fi/uutiset/3-10986825)
Joka lopuksi syyttää juuri tästä:
Jos pilkan ja vähättelyn määrästä pitäisi jotakin päätellä, liikahdus on tapahtumassa. Sillä kun vasta-argumentit kuivuvat, keskitytään sanojaan.
Argumentum ad hominem, minä sanon ja sinä katsot Googlesta.
Mutta vaikkapa Christopher Moncktonin (tuo linkki yllä) vasta-argumenttien ei voi sanoa "kuivuneen", vaikka hän Thunbergin mainitseekin.
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
-
Iltasanomissa haastatellun Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihman mukaan Suomessa lämpötilan ennustetaan "voivan nousta" seuraavan 50 vuoden aikana 2-7 astetta,
Se on raju, mutta tällä tavalla sitä ajanjaksoa nopeammin testattavissa oleva ennuste. Lämpötilan nousu on nimittäin hiilidioksidihypoteesiin perusteella tasaista. Niinpä jo vuosikymmenen kuluttua voimme katsoa, nousiko lämpötila sen kuluessa 0,4 astetta, tai 1,4 astetta, tai jotain siltä väliltä. Tai ei sinnepäinkään. Ja seuraavana myös: 20 vuoden jälkeen nousun pitäisi olla 0,8-2,8 astetta. Hän voi siis ehkä vielä virassa ollessaan (?) joutua vastaamaan kysymykseen, miten hän katsoo ennustuksensa toteutuneen.
Ilman lähdettä IS kertoo, että Suomen rannikolla merenpinnan odotetaan "voivan nousta" jopa metrillä seuraavan 50 vuoden aikana. Tämä sen jälkeen, kun on kerrottu, että valtamerien pinnan nousu on kiihtynyt 5 mm vuodessa.
Artikkeli oli "Näin Suomi muuttuu" sivulla 4, lehdessä 26.9.2019.
Jopa siitä 5 millimetristä tulisi tasaista vauhtia vain 25 senttimetriä. Ja koko ajan täytyy muistaa yhä jatkuva jääkaudesta alkunsa saanut maan kohoaminen. Koko Suomen rannikolla, ei yksin Pohjanmaalla. Mutta näin kertookin YLE:n uutinen:
Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa, mutta Suomi on fysiikan lakien takia melko turvassa (https://yle.fi/uutiset/3-10988220)
* Jäätiköiden sulaminen ja veden lämpölaajeneminen nostavat merenpintaa meillä arviolta noin 30 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. "Vaikka Grönlanti sulaisi ihan kokonaan, meihin se ei juurikaan vaikuttaisi", sanoo Ilmatieteen laitoksen eläkkeelle jäänyt tutkimusprofessori Kimmo Kahma.
* Esimerkiksi Helsingin seudulla on varauduttu veden nousuun jo pitkään. Nykyisten ennusteiden mukaan pahalla myrskyllä vuonna 2100 vesi saattaa korkeintaan vallata Presidentinlinnan portit.
* Jos Etelämanner sulaa voimakkaasti, se vaikuttaa Suomeen eniten. Pahimman skenaarion mukaan vedenpinta nousisi yli metrillä.
Siinäkin oli siis kuitenkin säilyttää tuo metrin skenaario. Mutta siirrettynä n. vuoteen 2100. Ja tuollaisella erityisehdolla.
Ja näin kertoo IPCC nettisivullaan (lehdistötiedote):
While sea level has risen globally by around 15 cm during the 20th century, it is currently rising more than twice as fast – 3.6 mm per year – and accelerating, the report showed.
Sama tieto oli raportissa (SPM):
A3.1 Total GMSL rise for 1902–2015 is 0.16 m (likely range 0.12–0.21 m). The rate of GMSL rise for 2006–2015 of 3.6 mm yr–1 (3.1–4.1 mm yr–1, very likely range), is unprecedented over the last century (high confidence), and about 2.5 times the rate for 1901–1990 of 1.4 mm yr–1 (0.8– 2.0 mm yr–1, very likely range
Siinäkin mainittiin, että se on kiihtymässä, mutta ei annettu tietoa, että se olisi jo kiihtynyt, tuostakin. Eli tuota 5 mm lukua. Se on 3,6 mm ja plusmiinus jotakin. Käsitystä kiihtymisestä perustellaan näin:
A3.2 Sea-level rise has accelerated (extremely likely) due to the combined increased ice loss from the Greenland and Antarctic ice sheets (very high confidence). Mass loss from the Antarctic ice sheet over the period 2007–2016 tripled relative to 1997–2006. For Greenland, mass loss doubled over the same period (likely, medium confidence).
Eikä siis sillä, mitä olisi sen jälkeen tapahtunut.
***
No, onko se kiihtymässä? Sekään ei ole ihan "kirkossa kuulutettua":
IGNORE HYSTERIA: NO EVIDENCE THAT CLIMATE CHANGE IS ACCELERATING SEA LEVEL RISE (https://www.thegwpf.com/ignore-hysteria-no-evidence-that-climate-change-is-accelerating-sea-level-rise/)
Löytynyt oli IPCC:n oma kaavio, josta näkyy, että n. 100 vuoden aikaa nousuvauhti on vaihdellut, ilman että siitä olisi ollut nähtävissä yleistrendiä. Eli välillä nopeutunut, sitten taas hidastunut.
-
Luin tuon mainitun Ilta-Sanomien jutun paperilehdestä. Nettiversio on erilainen:
Itämeri myrskyää, talvi lyhenee Lapissakin, lohi voi kadota... Näin ilmastonmuutos iskee Suomeen jättiraportin mukaan (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006251119.html)
Se on ihan toisella tavalla lähteistetty. Tällekin löytyi sanojansa:
Viime vuosisadan aikana merenpinta merenpinta nousi 1–2 millimetriä vuodessa.
– Sittemmin nousuvauhti on kiihtynyt kolmesta neljään millimetriin vuodessa. Uusimpien mittausten mukaan nousuvauhti on jo viisi millimetriä vuodessa, [Helsingin yliopiston professori Petteri] Uotila sanoi.
Suomesta merenpinnan nousu ei Uotilan mukaan näy yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla rannikoilla merenpohjan samanaikaisen kohoamisen ansiosta. Helsingissä merenpinnan ennustetaan nousevan kolmestakymmenestä sentistä noin metriin.
Mutta nyt siitä puuttuu tieto siitä, missä ajassa tuon ennustetaan tapahtuvan! Vaivihkainen korjaus?
Mutta maankohoaminen oli tuotu esille. Oliko sen vaikutus asiaan laskettu kunnolla, on sitten toinen juttu: tuossa Helsinginkin kohdalla metrin ennuste edellyttäisi, että valtameren pinta nousisi metrin plus noin 30 senttimetriä 100 vuodessa. Plus nuo YLE:n uutisessa esitetyt tiedot, että pohjoisessa, Itämerellä meren pinta kohoaisi suhteessa vähemmän.
***
Nyt on jännä katsoa, miten tuo professorin lausunto vaikuttaa Helsingin (ja Espoon jne.) rantatonttien hintoihin.
-
Radiosta kuuntelen. Ja suora lähetys on menossa näistä ilmastomielenosoituksista. Koulusta on saatu asiaan lupa ... ovatko opettajatkin joissakin tapauksissa mukana?
En voi mitään sille, että mieleeni tulee ajatus, muistikuvia, että missä ja milloin nuoret ovat osallistuneet mielenosoituksiin tuolla tavalla yhteiskunnan suojeluksessa. Suorastaan ohjaamina ...?
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä
Tämäkin tapahtui äkillisesti, käytännössä vailla ennakkovaroitusta:
Kun kalat uivat metsiin
Vuoden 1899 suurtulvassa järvien vesi nousi lähes kolme metriä yli normaalin. Jos vedenpaisumus toistuisi nyt, kymmeniä tuhansia ihmisiä evakuoitaisiin ja vahingot nousisivat yli 720 miljoonaan euroon. (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006254973.html)
Varmasti keväällä asia jo nähtiin eli mitä tuleman pitää. Mutta ei edes vuotta aiemmin.
Niinpä artikkelissa tarjottu tieto, että tuollaiset katastrofit tulevat nyt ilmastonmuutoksen myötä todennäköisemmiksi, on itsessään aika hyödytön. Paperilehdessä kerrottiin, että aiemmin tuollaista tapahtui kerran 250 vuodessa, nyt todennäköisesti kerran 100 vuodessa. Mutta koska? Kun toisaalta sitten ennustetaan myös, että ilmastonmuutos voi tuoda meille joskus mukanaan lähes lumettomia talvia?
Jokatapauksessa (ihmisen aiheuttama) ilmastonmuutos ei voinut v. 1899 olla millään tavalla tuohon tapahtumaan syyllinen.
Kiinnittäisin huomiota paperilehdessä olleeseen tietoon: tuo aiheutti viljasatojen romahdusmaisen pienememisen. Ruissato putosi esimerkiksi kolmannekseen normaalista. Kuitenkaan emme ole historiasta lukeneet vuoden 1899 nälkävuodesta (joka olisi ollut yhtä paha kuin vuosina 1867-1868 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet)). Miksi ei? Koska tuolloin rautatiet toimivat jo koko kapasiteetillaan, ja viljavajetta peittämään saatiin (jopa halvalla) viljaa Venäjältä. Rautateitä ei talvi häirinnyt, toisin kuin laivoja v. 1867. Erittäin todennäköisesti jotain oli opittu myös poliittisissa piireissä, eikä sählätty niinkuin 1867. Nämä sähläämättömät poliitikot (ja liikemiehet ym.) eivät oikeista ratkaisuistaan kuitenkaan saaneet patsaita Helsinkiin. 8)
-
Hiukan sama juttu tässä kolumnissa:
Pekka Juntin kolumni: Minua ei kiinnosta, miten Greta Thunberg jaksaa
Ilmastovähättelijä puuttuu Greta Thunbergin vointiin ja ulosantiin, kun muuta ei ole jäljellä, kirjoittaa Pekka Juntti. (https://yle.fi/uutiset/3-10986825)
Joka lopuksi syyttää juuri tästä:
Jos pilkan ja vähättelyn määrästä pitäisi jotakin päätellä, liikahdus on tapahtumassa. Sillä kun vasta-argumentit kuivuvat, keskitytään sanojaan.
Argumentum ad hominem, minä sanon ja sinä katsot Googlesta.
Mutta vaikkapa Christopher Moncktonin (tuo linkki yllä) vasta-argumenttien ei voi sanoa "kuivuneen", vaikka hän Thunbergin mainitseekin.
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
Tämmöinen setä on nyt kirjoittanut tällaisen kirjoituksen:
On climate change, humanity is not ‘evil’ (https://www.theglobeandmail.com/opinion/article-on-climate-change-humanity-is-not-evil/?mc_cid=e0a17488d9&mc_eid=170db9fdfe)
Osittain vastauksena myös Thunbergille.
Lomborg tuo esiin perusteemansa, asioiden priorisoinnin. Ja erityisesti kehitysmaiden tilanteeseen viitaten päätyy loppulauseeseen:
While we should address climate through higher investments in green-energy R&D, it seems truer to say that most of the world’s young will never forgive us if we prioritized climate above our duty to tackle poverty, health, education and nutrition.
Hänen ei voi sanoa keskittyneen Greta Thunbergin henkilöön. Myöskään ei voida sanoa Lomborgin argumenttien loppuneen.
Tuo kirjoitus on ilmestynyt eräissä muissakin maailman lehdissä. Ei kuitenkaan missään suomalaisessa lehdessä.
-
Saska Saarikoski oli huomannut tämän:
Ilmastonmuutoksesta on tullut identiteettipolitiikkaa, ja se on tehnyt järkevästä keskustelusta lähes mahdotonta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006259020.html)
Suomalaiset ovat jakautuneet ilmastonmuutoksessa kahteen lähes yhtä suureen leiriin: huolestuneisiin ja epäilijöihin.
MAAILMAN ilmastoviikon aikana syyskuun lopulla koululaiset marssivat, poliitikot puhuivat ja media oli täynnä tietoa ilmastonmuutoksesta.
Kampanjoinnista syntyi kuva, että ilmastonmuutoksesta on tullut koko kansan asia. Ei ole.
Helsingin Sanomien 25.9. julkaiseman kyselyn mukaan 46 prosenttia suomalaisista on valmis tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta 45 prosenttia katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan.
Mutta se näyttää hänellekin lopulta olevan poissuljettua, että epäilijöillä olisi jotain hyviä argumentteja puolellaan:
Miten ilmastosta voitaisiin kertoa niin, että tieto tavoittaisi myös epäilijät? Pitäisikö tietoa tarjota enemmän? Ei välttämättä. Kahtia jakautuneessa ilmapiirissä vaikutus on helposti päinvastainen: ihmiset syyttävät mediaa aivopesusta.
Epäilijät pitävät kaikkia ilmastotoimia ”punavihreänä ilmastohysteriana”. Huolestuneet taas vaativat nopeita ja radikaaleja tekoja ja vahtivat samalla tarkasti sitä, miten ilmastonmuutoksesta saa puhua.
Kaksi kuplaa on niin kaukana toisistaan, ettei niiden välillä ole edes huutoyhteyttä. Siksi suurin osa kiistoista käydään huolestuneiden joukossa, joka on suunnilleen samaa mieltä perusasioista mutta vähän eri mieltä jostain pikkujutusta.
Ilkeily ja hyökkäily on tehnyt ilmastokeskustelusta niin tympeää, ettei siihen tee mieli osallistua. Itsekin olen jättänyt julkaisematta aiheesta jo monta kolumnia.
MUTTA, kun en kerran osaa pysyä hiljaa, kerron, mitä asiasta ajattelen. Tämä on teille, 45 prosenttia!
[...]
ILMASTOAKTIVISTIT osaavat joskus olla niin ärsyttäviä, ettei mikään olisi hauskempaa kuin todeta heidän vouhottavan turhia – mutta eihän tämä niin mene.
Vaikka asiasta kuorisi kaiken moraaliposeerauksen ja poliittisen korrektiuden, ilmastonmuutosta vastaan pitää toimia.
Koska: Suomi ei ole maailmassa yksin, eikä hätä pysähdy Suomen rajoille. Vuosi 2015 oli pientä esimakua pakolaistulvasta, jonka iso ilmastokriisi aiheuttaisi.
Lisäksi: Kun ilma alkaa kuumeta, kukaan ei tiedä, mitä siitä seuraa. Jos emme pysty ennustamaan säätä varmasti edes ensi viikolle, kuka tietää, mitä vaikkapa viiden asteen lämpeneminen Suomessa aiheuttaisi – ei kukaan.
Ja lopuksi: Jos katsoo avaruudesta otettua valokuvaa ilmakehäksi kutsutusta ohuesta sinisestä nauhasta, joka on maapallomme ainoa suoja avaruuden lämmötöntä pimeyttä vastaan, sen kanssa ei todellakaan huvita lähteä pelleilemään.
Siinä kuplassa olemme nimittäin kaikki yhdessä.
Poissuljettu on siis myös "lomborgilainen" epäily tai tomintamalli.
Jotenkin tuo muistuttaa sitä, miten ennen aikaan todettiin, että vaikka sinä oletkin ateisti, se ei ole mikään syy kirkosta erota! ;D
-
Me Suomessa tunnemme ilmastonmuutokset seuraukset ympäristössämme jo nyt. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Arktisen neuvoston nykyisenä puheenjohtajamaana Suomi haluaa rajoittaa mustan hiilen päästöjä. Ilman hiilidioksidipäästöjen vähenemistä aluetta ei voi pelastaa, mutta mustan hiilen vähentäminen hillitsisi lämpenemistä välittömästi. Maailma ei pelastu, jos emme pelasta arktista aluetta.
(lihav. HJ)
Tuossa ei yllätystä ole. Tämä on helppo nakki, alaoksilla riippuva hedelmä. Tuo ei edes oikeastaan liity asiaan - minkä Niinistö tuossa myöntääkin. Mutta juuri tuosta Niinistö on löytänyt yhteisen sävelen Trumpin ja Putinin kanssa. Eli kun savukaasut ym. puhdistetaan, voidaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatkaa, ainakin arktisten alueiden kannalta.
Tässäkin yritetään tästä taas saada Niinistölle ansiota ilmastonmuutoksen vastustamisessa:
(Artikkelista "Analyysi: Niinistö joutui osaksi Trumpin painajaista, mutta tapaaminen osoitti, että Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat kunnossa (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a7feca33-a51f-4cc8-91d8-14833d06656c)")
Niinistö puolestaan korosti aktisen alueen pitämistä sotilastoimista vapaana neutraalina alueena ja opetti sekä Trumpille, että koko yhdysvaltalaismedialle, miten musta hiili nopeuttaa jään sulamista ja varoitti arktisen alueen jäiden sulamisen vaaroista koko maailmalle.
Niinistön viesti meni kuin menikin perille, sillä Yhdysvallat lupautui vähentämään arktisella alueella mustaa hiiltä, joka on yksi konkreettisista saavutuksista ilmastonmuutoksen saralla, vaikka Trumpille ei kyseistä sanaa saakaan sanoa ääneen.
Mutta kuten sanottu, se on muutoin ansiokasta, mutta ei siis oikeastaan liity ilmastonmuutoksen "sarkaan".
-
Oli sitten Niinistö itsekin sortunut turhan päiten kehumaan itseään:
Presidentti Niinistö HS:lle: Trump otti ensimmäisiä askelia julkisesti ilmastonmuutosta vastaan – ”Käytti jopa ilmaisua, että nämä ovat parhaat ympäristöperustelut, jotka hän on koskaan kuullut” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006262816.html)
Koska uutisen tekstistä selviää, että keskustelu oli koko ajan kohdistunut vain siihen mustaan hiileen.
-
Varsin merkillinen tapaus:
Luomutuottaja boikottiin – syynä omistajan AfD-jäsenyys (https://www.kansalainen.fi/luomutuottaja-boikottiin-syyna-omistajan-afd-jasenyys/)
Tarkemmin:
Supermarket Biomare perustelee ratkaisuaan sillä, että hirssijauhon valmistajan ja hänen puolueensa asenteet ovat vastoin luomualan ”oleellisinta perusarvoa”. Tällä kauppaliike tarkoittaa asiasta kertovan n-tv:n mukaan ”ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutosta”, jonka AfD ja siten myös hirssijauhonvalmistaja kieltäisi.
-
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
Iltalehdessä oli sitten täti kysynyt, miksei hänen kanssaan saa olla eri mieltä:
Missä Thunberg on väärässä, missä täysin oikeassa? (https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/09/30/missa-thunberg-on-vaarassa-missa-taysin-oikeassa/)
Ensi alkuun huomautus niille, jotka ovat sitä mieltä, ettei aikuinen saa korjata teini-ikäisen käsityksiä maailmasta. Kyllä saa, siihen perustuu muun muassa koulutuksen idea. Kun arvostan ihmistä, otan hänen viestinsä vakavasti. Kuten hän itse toivoo, en puutu hänen ulkoisiin ominaisuuksiinsa enkä vähättele hänen ikäänsä, koska hänellä on viesti; viesti on pääasia, ja sen hän tahtoo esiin. Ja kun kommentoin sen viestin sisältöä, ei teini-ikäinenkään – tai hänen kannattajansa – saa yhtäkkiä alkaa vedota ikäänsä. Nuori ja muori ovat samalla viivalla, kun yhteiskunnallisen keskustelun alueelle on lähdetty. Perseen pitää kestää merivettä.
-
Poikkeavaa uhkakuvaa tarjoaa tämäkin kirjoittaja:
https://wattsupwiththat.com/2019/08/21/corn-belt-update-mid-august-2019/
Hänen mukaansa siis USA:n maissivyöhykkeen sato on uhattuna vallinneen kylmyyden takia. Maissi ei ehtisi valmiiksi ennen tavanomaisia yöpakkasia. Toteutunut lämpösumma ei riittäisi. Maissivyöhykkeen lisäksi tuo koskisi myös Kanadaa.
En osaa sanoa. Mutta ajattelin, että tuollainen reipas ennuste voisi täällä tulla esille, ja nähdään sitten syksyllä kuinka asiassa käy.
Toisessa yhteydessä on tullut esille, miten USA kyllä kestää huonon maissisadon. Maissia voidaan siirtää bioetanolin valmistuksesta ruokakäyttöön hyvin suuria määriä, melko vaivattomasti. Tuo uhkakuva ei (ehkä siksi?) ole mitenkään näkynyt maissin hinnoissa, vielä ainakaan.
Tuo uhkakuva näyttää nyt osittain USA:n keskilännessä toteutuneen. Pakkaset ovat tulleet ja maissi ei ole korjuukypsää.
Mutta koska nuo mainitut optiot ovat olemassa, mitään katastrofia ei siellä tule.
Täällä on jotain tietoa tuosta ....
https://www.landlantbruk.se/
... mutta itse Björn Folkessonin artikkeli on niin hyvin suojattu, ettei voi linkata tai lainata.
PS. Sekin optio on olemassa, että USA ostaa maissia Brasiliasta, joka tänä vuonna on saanut ennätyssadon.
***
Tästä äkillisen kylmyyden skenaariosta on saatu lisätietoa. Tämä riittäisi:
Intian ja Pakistanin ydinsota tappaisi 125 miljoonaa ihmistä – sitten seuraisi globaali nälänhätä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4147968-intian-ja-pakistanin-ydinsota-tappaisi-125-miljoonaa-ihmista-sitten-seuraisi-globaali-nalanhata)
-
Tällainen valikoiva uutisointi ei oikein lopulta herätä luottanusta:
Saharan autiomaa leviää etelään 48 kilometriä vuodessa ja edelleen huonontaa maata ja hävittää väestön jo valmiiksi niukat elinkeinot. (https://www.maailma.net/uutiset/saharan-autiomaan-leviaminen-lisaa-aariliikkeiden-houkutusta-kun-elat-aavikoitumisen)
Laajentuvan Saharan edessä kaikki lopulta ovat tasa-arvoisia. Maansisäiseen siirtolaisuuteen tuomittu pohjoismalilainen Fadimata kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Sahelin alueella aivan kaikkiin, myös terroristeihin.
(lihav. HJ)
Esimerkiksi oli valittu Mali. Siellä ilmeisesti ihan oikeasti on vaikeuksia. Mutta nykyisin on varsin helposti löydettävissä tieto, ettei tuo ole kokonaiskuva:
700,000 Square Kilometers Of Added Green Vegetation, Climate Change Shrinks Sahara Desert By Whopping 8%! (https://notrickszone.com/2019/01/16/700000-square-kilometers-of-added-green-vegetation-climate-change-shrinks-sahara-desert-by-whopping-8/)
Jo tuossa uutisessa on tieto (sen faktalaatikossa):
Mali aavikoituu
YK:n tilastojen mukaan lähes 98 prosenttia Malista on hiipivän aavikoitumisen uhan alla. Sitä edistää luonnon itsensä ohella ihmisen toiminta. Maassa käytetään vuodessa kuusi miljoonaa tonnia puuta ja joka vuosi 4000 neliökilometriä metsäpeitettä kaadetaan puutavaraksi ja polttopuuksi.
Eli jonkun muun polttoaineen tai energianlähteen löytäminen puun tilalle parantaisi tilannetta. Jopa silloin, jos se olisi fossiilisen polttoaine!
-
Tällainen otsikointi on roskaa. Ja syö YLE:n uskottavuutta:
Ilmaston lämpeneminen haittaa hengitysterveyttä – riskeihin voi kuitenkin varautua (https://yle.fi/uutiset/3-11053066)
Sillä jo itse uutisessa kerrotaan, että kyse on pienhiukkasista. Eikä lämpenemisestä.
PS. Tämä on yleinen, ja todennäköisesti ilmastoaktivistisilla toimittajilla puolittain tahallinen sekaannus. Tai täysin tahallinen. Tottakai, jos kivihiiltä tms. poltetaan, eikä savukaasuja puhdisteta, piipusta tulee sekä hiilidioksidia että pienhiukkasia. Hiilidioksidi lämmittää ilmastoa mutta ei ole ihmiselle haitallista. Pienhiukkaset ovat haitallisia mutta eivät lämmitä ilmastoa.
Jos savukaasut puhdistetaan, ne silti lämmittävät ilmastoa. Mutta se ei enää haittaa hengitysterveyttä.
-
Melkein juuri kun pääsin tuon sanomasta (edellä 12.11.16) niin Hesarissa tänään tämä:
Trump vastaan maapallo – vesittääkö Yhdysvaltain uusi presidentti kamppailun ilmastonmuutosta vastaan? (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1479188039343)
Aivan täysi maailmanloppu ei kuitenkaan vielä ole edessä. Muilla mailla – kuten Kiinalla ja Intialla – on Yhdysvalloista riippumattomia syitä taistella ilmastonmuutosta vastaan. Savusumut Delhissä ja Kiinan suurkaupungeissa ovat saaneet kansalaisia protestoimaan ja päättäjiä liikkeelle.
Samaa ideaa toi Hesari esille tänään, kolme vuotta myöhemmin, kertoessaan Intian huonosta ilmanlaadusta (maksumuurin takana):
Intia tukehtuu vuosi vuodelta paheneviin ilmansaasteisiin, mutta miksi mitään ei tehdä? - Päivän lehti 9.11.2019 | HS.fi
5 tuntia sitten · Samat fossiiliset polttoaineet, joiden päästöt aiheuttavat ilmastonmuutoksen, aiheuttavat ilmansaasteita. Se, nostaako Intia miljoonia ihmisiä köyhyydestä hiili- vai aurinkovoimalla, on maailmanlaajuinen ilmastoasia ja ...
Sellainen idea, että Intia yksinkertaisesti puhdistaisi savukaasut, kuten Euroopassa tehdään, ei mahtunut kertomukseen. Kuten ei tietysti ydinvoimakaan.
Sellainen idea mahtui, että maan "keskiluokan" pitäisi hillitä kulutustaan, ja maan yleisesti talouskasvuaan.
Miten Suomessa reagoitaisiin, jos joku intialainen iso lehti neuvoisi meitä, miten taloudellinen kehitys täällä on liiallista? Jos vielä se lehti paheksuisi Hesaria, miten se samassa lehden em. numerossa esittelee oikeastaan pahemmin paheksumatta lentämiseen hurahtaneita? Ja ketterän kaupunkiauton? Joka on bensiiniauto, ei sähköauto.
-
Minusta tämä on varsin ymmärrettävää:
Australiassa kiista: Onko maastopalokatastrofin aikaan sopivaa puhua ilmastonmuutoksesta – katso videot valtavista paloista (https://yle.fi/uutiset/3-11062626)
Nimittäin se, että ilmastonmuutoksen syyttteleminen on varsin turhanaikaista, jos on osoitettavissa, minkälaisilla toimenpiteillä tuo voitaisiin estää tai sitä hillitä. Jotka eivät ole nk. ilmastotoimia.
***
Samasta asetelmasta oli kyse, kun Trumpille - väärin - naureskeltiin, kun hän viime vuonna puhui Suomesta ja haravoinnista (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg12989#msg12989).
-
Tällaisesta uutisoinnista/raportoinnista/propagandasta en pidä:
Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski maailman lapsille
Tarttuvat taudit ja aliravitsemus erityisiä uhkia (https://yle.fi/uutiset/3-11067832)
Kun ja koska nuo mainitut pääuhkat ovat asioita, joita voi ja pitää vastustaa aivan toisenlaisilla toimenpiteillä. Jotka eivät ole lainkaan ilmastotoimia. Mutta niitä kuitenkin suositellaan:
Ilmastonmuutos uhkaa maailmanlaajuisesti kokonaisen sukupolven terveyttä, jos fossiilisia polttoainepäästöjä ei leikata välittömästi. Tämä käy ilmi vasta julkaistusta Lancet Countdown -raportista(siirryt toiseen palveluun).
Raportin taustajoukkoihin kuuluvat muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja Maailmanpankki. Sitä on ollut laatimassa peräti 120 asiantuntijaa, ja sen pohjana on käytetty tuoreinta tutkimustietoa. Raportti julkaistaan vuosittain.
Vakavat terveyshaitat yltävät muun muassa tappavista tarttuvista taudeista rajusti kasvavaan aliravitsemukseen. Raportti ennustaa myös tulvien ja maastopalojen aiheuttamien vahinkojen kasvavan.
Voi jopa kysyä, onko WHO lainkaan tehtäviensä tasalla, jos se yrittää vastustaa tarttuvia tauteja ja aliravitsemusta fossiilisia päästöjä vähentämällä. Tai Maailmanpankki.
-
Toinen kritiikki edellä mainittuun kansainvälisessä jakelussa olleeseen uutiseen:
Al Jazeera: Climate change exposes children to lifelong harm (https://wattsupwiththat.com/2019/11/15/al-jazeera-climate-change-exposes-children-to-lifelong-health-harm/)
Yksinkertainen kysymys, jopa lapsellisen yksinkertainen:
My question, if a few degrees warming is so harmful to human health, why don’t people living in warmer climates already suffer these harms?
Diseases, parasites and pests surely can’t tell the difference between warmer temperatures caused by global warming, and warmer temperatures caused by living closer to the equator.
Water and food security is a matter of investing in infrastructure. If all else fails, water security can be achieved with large scale desalination plants, like desalination systems used in the Middle East. All desalination requires is cheap energy and a society wealthy enough to build and maintain the required infrastructure.
Ulos kirjoitettuna. Tuon artikkelin mukaan noilta pahoilta asioilta suojaa maiden vaurastuminen. Johon tarvitaan halpaa energiaa. Jollaista voi olla jopa fossiilinen energia.
-
Eli pitäisikö (meidän) sijoittaa 0,7 (eurooppalaista) biljoonaa dollaria vielä sähköä vailla olevien 2,8 miljardin ihmisen kodin sähköistämiseen? Vai pitäisikö meidän sijoittaa 6 biljoonaa dollaria noin 1 miljardin rikkaan ihmisen autojen sähköistämiseen? (Ilmastopäästöjen vähentämiseksi)
Tuo kysymys jää auki. Mutta lisäksi tässä...
Vasemmistoliitto ehdottaa autoilijoille lisärahaa biokaasuun tai bioetanoliin siirtymiseksi – moitti taas yksityisiä hoivayhtiöitä veronkierrosta (https://yle.fi/uutiset/3-11073142)
... on komeaa numerotaidottomuutta:
Biokaasuautoksi muuntamisen arvioidaan maksavan 2000 - 4000 euroa, ja bioetanolikonversion 300 euroa. Lisäksi hintaan tulee työn kustannukset.
[...]
Valtiolle koituvat kokonaiskustannukset riippuvat Anderssonin myös siitä, kuinka moni päätyisi muuntamaan auton biopolttoainekäyttöiseksi.
– Nähdäkseni puhutaan korkeintaan kymmenistä miljoonista, Andersson arvioi euromääriä.
Niin. Suomassa on lähes 3 miljoonaa autoa. Kertomalla se 4000:lla saadaan 12 miljardia. Miljardiluokkaa pienemmälläkin kertoimella.
PS. 20.11.19: Andersson oli näemmä puolustanut alhaista kuluarviotaan sillä, että nykyisetkään määräahat tuohon asiaan eivät ole kuluneet. Mutta jos ne tai tulevat eivät kulu, jää asia samalla hyvin merkityksettömäksi, kasihuonekaasujen vähentämisen kannalta.
-
Tämän minäkin olen ollut huomaavinani, artikkelista:
Forcing Africans to ‘adapt’ to poverty (http://www.spiked-online.com/newsite/article/2799#.WlhQjVg8Jcs)
<klips>
Eli nuo mainitut tahot katsovat tulevansa köyhien sopeutumista ilmastonmutokseen, mutta tulevatkin vahingossa tukeneeksi sitä, että köyhät myös pysyvät köyhinä - ja sen kautta yhä haavoittuvaisina.
Tässä poistetaan köyhyys tällä tavalla:
Tutkimus: Köyhyyden poistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa (https://www.maailma.net/uutiset/tutkimus-koyhyyden-poistamisen-ei-tarvitse-olla-ristiriidassa-ilmastotavoitteiden-kanssa)
Itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa tarvitaan ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseksi Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Tulokset yllättivät tutkijatkin. ”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton”, toteaa tutkija Narasimha Rao.
Arvioidaan, että osalle ihmisiä tuo riittää. Kunhan osalle ihmisiä tuo riittää, niin kaikki menee hyvin.
Tutkimus osoittaakin, että energian kysyntää ajaa yltäkylläisyyden tarve ja että tulevaisuudessa energiankulutuksen kasvu palvelee todennäköisesti keskiluokkaa ja rikkaita. Siksi kehittyvien maiden pitää kiinnittää huomiota elintapoihin, tutkijat korostavat.
(lihav. HJ)
Itävaltalaistutkimus ei ainakaan tuossa kerro, mitä tulisi tehdä Itävallassa, ja EU:ssa. Kerrottaisiinko se tässä alkuperäisessä tiedotteessa:
https://www.iiasa.ac.at/web/home/about/news/191118-how-much-energy-do-we-need.html
-
Mitä ovat perustarpeet? Onko köyhällä lupa haaveilla tällaisesta? Vai mennääkö tässä jo yltäkylläisyyden ja piittaamattoman ahneuden puolelle:
Brittifuturisti ennustaa autojen määrän rajua kasvua: "Maailmassa on miljardi lasta ja nuorta, jotka haaveilevat omasta autosta (https://yle.fi/uutiset/3-11078198)
Pitäisikö rikkaiden maiden sanoa kehittyvien maiden ihmisille, että heillä ei ole oikeutta hankkia autoa, koska ilmastonmuutos?
Näin kysyy Helsingissä vieraillut brittiläinen futuristi Patrick Dixon.
– Maailmansotia on syttynyt pienemmistäkin syistä, hän toteaa.
Dixonin mukaan maailmassa varttuu parhaillaan miljardin lapsen ja nuoren sukupolvi, joka haaveilee jonain päivänä omistavansa oman auton. Samaan aikaan rikkaissa maissa moni jättää auton hankkimatta ympäristösyistä.
– Auton hankkimisen voi nähdä kunnia- ja identiteettikysymyksenä. Se on menestymisen merkki. Näin ajatellen kehitystä on mahdotonta pysäyttää, Dixon arvioi.
Jos futuristin raju väite pitää paikkansa, se tarkoittaa, että autojen määrä maapallolla kasvaa räjähdysmäisesti
Jos olisi kyse vaikka tällaisesta autosta (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tata_Nano)? Jonka hinta on suomalaisen käytetyn auton luokkaa?
Edelliseen puheenvuoroon viitaten: entä jos tuollainen nuori ihminen olisi syntynyt Suomessa? Tai Itävallassa?
Entä tämä sitten:
Amnestyn mukaan jopa 200 ihmistä kuollut Iranin mielenosoituksissa – Uskonnollisen johtajan Ali Khamenein mukaan Iran on ”torjunut vihollisen” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006314640.html)
MIELENOSOITUKSET alkoivat viime viikon perjantaina, kun Iranissa nostettiin bensiinin hintaa. Bensiinilitran hintaa nostettiin 50 prosentilla ja nyt litra maksaa noin 11 eurosenttiä (virallisen kurssin mukaan noin 32 senttiä).
Öljyä tuottavassa Iranissa bensiinin ostoa on tuettu avokätisesti valtion kassasta. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Iran antoi viime vuonna yhteensä noin 62 miljardin euron arvosta tukea fossiilisten polttoaineiden käytölle maassa, mikä oli enemmän kuin missään muussa valtiossa.
Onko siis halpa bensa köyhän perusoikeus?
Tuohan ei ole yksittäistapaus, vaan joka puolella maailmaa poliittiset levottomuudet ovat saaneet kipinänsä korotetuista polttoaineiden hinnoista. Myös ne levottomuudet Chilessä, joiden takia YK:n ilmastokokous siellä jouduttiin peruuttamaan (jonka takia Greta Thunberg on nyt purjehtimassa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=972.msg15516#msg15516) kohti Espanjaa).
***
Tämä myönnetään näidenkin teoreetikkojen parissa yleisesti:
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen (https://www.maailma.net/uutiset/antropologi-jason-hickel-haaveilee-maailmasta-ilman-talouskasvua-ajatus-vihreasta-kasvusta)
Hän myöntää, että kehitysmaissa perinteistä talouskasvua yhä tarvitaan, jotta ne voivat saavuttaa edes peruselintason. Sielläkään kasvu ei kuitenkaan saa olla tavoite itsessään.
Mutta mikä se peruselintaso sitten olisi? Jos se olisi Suomen 1960- tai 1970-luvun elintaso, edellyttäisi se siellä valtavaa talouskasvua.
-
Tällaisesta uutisoinnista/raportoinnista/propagandasta en pidä:
Tuore raportti: Ilmastonmuutos on elinikäinen terveysriski maailman lapsille
Tarttuvat taudit ja aliravitsemus erityisiä uhkia (https://yle.fi/uutiset/3-11067832)
Kun ja koska nuo mainitut pääuhkat ovat asioita, joita voi ja pitää vastustaa aivan toisenlaisilla toimenpiteillä. Jotka eivät ole lainkaan ilmastotoimia.
Siitä raportista ei pitänyt Mikko Pauniokaan. Ja sanoo siitä tässä suorat ja voimakkaat sanat:
Mikko Paunio: The Lancet Countdown Report Is Dangerous Nonsense
The mainstream media has – again – promoted a nonsensical anti-development agenda (https://www.thegwpf.com/the-lancet-countdown-report-is-dangerous-nonsense/)
Saman suuntaisesti hän raporttia kritisoi kuin minäkin edellä. Mutta oli löytänyt lisäksi tiedon, ettei edes WHO tue Lancetin johtopäätöksiä.
Unfortunately, the latter explanation appears more likely: the Lancet Countdown cites the WHO climate change report, but without giving its crucial finding, namely that the impact on climate change is expected to be rather small, increasing the number of deaths each year by just 0.5%. Furthermore, the Lancet hides the enormous problems that would be caused by expanding bioenergy, an idea pushed by the IPCC in one of its recent reports.[xi] The WHO pointed out in one of its reports[xii] that an expansion of bioenergy would cause widespread famines, extinction of flora and fauna and destruction of water resources.[xiii] Yet the Lancet Countdown says nothing of this.
Näin on minunkin mielestäni, tämä on "taivainen tosi":
The mainstream media has – again – promoted a nonsensical anti-development agenda. If they are successful the repercussions for the world’s poor will be appalling. They should be ashamed.
-
Tämä on varmaan itsessään täysin totta:
YK-raportti: Menetetyn vuosikymmenen jälkeen päästöjä leikattava 7,6 prosenttia vuosittain (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4175216-yk-raportti-menetetyn-vuosikymmenen-jalkeen-paastoja-leikattava-76-prosenttia-vuosittain)
Taalas muistutti, että viimeksi ilmakehässä oli yhtä paljon hiilidioksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinta 10–20 metriä korkeammalla.
Mutta nostaa esiin kysymyksen, mikseivät sitten lämpötila ja merenpinta nyt ole yhtä korkealla.
-
Tämä on tyypillistä suomalaista me kans -retoriikkaa:
Sote-ala kohtaa ilmastokriisin eturintamassa - mutta alan oma valmistautuminen heikkoa (https://www.vihrealanka.fi/juttu/sote-ala-kohtaa-ilmastokriisin-eturintamassa-mutta-alan-oma-valmistautuminen-heikkoa)
Vaikka on erittäin epätodennäköistä, että ilmastonmuutos mitenkään näkyisi Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa ainakaan vuosikymmeniin, niin jotenkin täytyy yrittää häntäänsä nostaa:
”Jos ilmastonmuutos toteutuu pahimmalla tavalla, se näkyy sote-sektorilla. Siellä kohdataan ilmastopakolaisten vastaanotto, vieraslajien tuomat taudit ja se, että vanhukset kärsivät helteistä”, sanoo Sosten viestintäpäällikkö Milla Halme.
Kun nyt on niin hienoa ja ajankohtaista olla tuon asian kärjessä. Tai ainakin esiintyä ikään kuin olisi, vaikkei olisikaan. "Jos" -sana on tuossa hyvin käyttökelpoinen.
Esimerkiksi vieraslajien levittämistä ihmisen taudeista en googlaamalla äsken löytänyt yhtään toteutunutta esimerkkiä.
-
Tässä esitetään myös vanha tuttu syy happikadolle:
Tutkijat varoittavat: valtamerten happi hupenee huolestuttavaa tahtia (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006337901.html)
Mutta sitten siihen on kummasti tullut toinen syy. Eli ilmastonmuutos, lämpeneminen. Eli se on oikein hyvä esimerkki otsikkomme ilmiöstä.
HAPPIKATO johtuu pääosin kahdesta tekijästä: ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä.
Meret lämpenevät, ja lämpimämpään veteen liukenee vähemmän happea kuin viileämpään.
Tätä näkökohtaa ei tietystikään tuoda esille: myös hiilidioksidin liukeneminen riippuu merien lämpötilasta. Mikä on siis seuraus, mikä syy, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa?
-
Näin on nykyisin sopivaa aina sanoa. Artikkelista:
Madridin kokous oli pettymys, mutta 18 ilmastokokouksen konkari on nähnyt surkeampiakin: ”Ennenkin on onnistuttu nousemaan” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006345393.html)
Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen näkyy maapallolla yhä selvemmin ja vaikuttaa yhä suuremman ihmisjoukon elämään.
Mutta tuota on mahdollista pitää totena vain, jos vasiten näkee asiat niin, ja pitää kaikkeen ikävään, mitä maailmassa tapahtuu, syyllisenä ilmastonmuutosta. Viime vuosikymmeniä, satelliittimittausten aikana, puhumme kuitenkin vasta kymmenesosa-asteiden lämpenemisestä.
Asian on sanonut myös "Dilbert", näin:
https://wattsupwiththat.com/2019/12/16/monday-mirthiness-scottadamssays-nails-the-universal-boogeyman/
-
Tämä on se linja mediassa nykyisin. Tämä meidän halutaan uskovan:
Järjestö: Ainakin 15 tämän vuoden luonnonkatastrofeista linkittyy ilmastonmuutokseen (https://yle.fi/uutiset/3-11135814)
Niinkuin jo keskusteluotsikossamme on ilmaistu.
-
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
Iltalehdessä oli sitten täti kysynyt, miksei hänen kanssaan saa olla eri mieltä:
Missä Thunberg on väärässä, missä täysin oikeassa? (https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/09/30/missa-thunberg-on-vaarassa-missa-taysin-oikeassa/)
Ensi alkuun huomautus niille, jotka ovat sitä mieltä, ettei aikuinen saa korjata teini-ikäisen käsityksiä maailmasta. Kyllä saa, siihen perustuu muun muassa koulutuksen idea. Kun arvostan ihmistä, otan hänen viestinsä vakavasti. Kuten hän itse toivoo, en puutu hänen ulkoisiin ominaisuuksiinsa enkä vähättele hänen ikäänsä, koska hänellä on viesti; viesti on pääasia, ja sen hän tahtoo esiin. Ja kun kommentoin sen viestin sisältöä, ei teini-ikäinenkään – tai hänen kannattajansa – saa yhtäkkiä alkaa vedota ikäänsä. Nuori ja muori ovat samalla viivalla, kun yhteiskunnallisen keskustelun alueelle on lähdetty. Perseen pitää kestää merivettä.
Mutta kyllä tässäkin on näkökulma asiaan:
Josef Joffe: The Religion of Climatism (https://www.thegwpf.com/josef-joffe-the-religion-of-climatism/)
Näin ollen kyse olisi isommasta asiasta: uskonnollisten tunteiden loukkaamisesta. Pyhäinhäväistyksestä..
En voi sille mitään, että täyspunaisiin kaapuihin pukeutuneet mielenosoittajat eri tapahtumien yhteydessä (mm. veneessä vastaanottamassa Gretaa Lissaboniin) tuovat väjäämättä mieleen uskonnon: munkit, nunnat, pyhiinvaeltajat, rippikoululaiset alboissaan.
***
Tämä saksalainen esimerkki on oikeastaan hilpeäkin:
Lapset laulavat Saksassa: ”Mummoni on ympäristösika” [Video] (https://mvlehti.net/2019/12/29/lapset-laulavat-saksassa-mummoni-on-ymparistosika-video/)
Löysin tuon jutun eilen ensin saksalaisestakin lähteestä, mutta tuossa on lasten laulamat sanat mukavasti valmiiksi suomennettu. Pyhäkoululaulu! Laulun lopussa mummo tekee jopa parannuksen.
Liitttyi edelliseen siten, että videon lopussa on audiositaatti Greta Thunbergin äänellä: „We will not let you get away with this“.
-
Hesarissa tänään:
Louisen lista (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006363529.html)
Australialaisen palomiehen vaimo Louise on vihainen. Siksi hän sanoo maastopalokriisistä ääneen asioita, joista monien mielestä olisi kohteliasta vaieta.
Hän esitti kymmenen kohtaa, joissa oli hänen mukaansa toimittu väärin.
Louisen listan kohta 9: hallinto on täynnä ilmastonmuutosskeptikoita.
Osa politikoista ei suostu keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista paloihin lainkaan. Hiiliteollisuus voi maaasa hyvin.
Seuraava virke oli:
"On selvää, että maasto palaa Australiassa silloin tällöin, lämpeni ilmasto tai ei. Mutta miten ylimielisesti Australiaa johdetaan", Louise puuskahtaa.
Seuraavaksi hän kritisoi sitä, että maassa viljellään puuvillaa vaikka vedestä on pula.
****
Jo Nova on myös australialainen:
Fire policy shift: Government says “hazard reduction” to stop fires. Labor says “Carbon market” (http://joannenova.com.au/2020/01/fire-policy-shift-government-says-hazard-reduction-to-stop-fires-labor-says-carbon-market/)
-
Demokraatti julkaisi sitten tämän saman:
Ilmastonmuutos piinaa Intiaa joka suunnalta (http://www.kepa.fi/uutiset/10796)
Samat kommentit kuin Kepan palstalla pitäisi siis lähettää lehteenkin, mutta palstatilaa tuskin saa. Ko. artikkeli on kirjoitettu sillä tavalla ovelasti, että oikaisuna asia ei mene. Vaikka artikkeli selvästi luo käsityksen, että Intian koko ruokatuotanto on vaikeuksissa, väitteet kuitenkin kohdistetaan pienelle alueelle, jonka osalta ne juuri nyt saattavat pitää paikkansakin.
Tätä tietoa ei sitten välttämättä julkaista:
Govt revises foodgrain output to record 275.68 million tonnes (http://m.timesofindia.com/india/govt-revises-foodgrain-output-to-record-275-68-million-tonnes/amp_articleshow/60090001.cms)
Eli Intiassa ollaan saamassa kaikkien aikojen ennätyssato. Vaikka ilmastonmuutos on piinannut. Edellinen ennätys oli muuten siltä vuodelta, jolloin tuo Kepan/Demokraatin/IPS:n artikkeli oli kirjoitettu.
Taas kävi näin:
Ignore Climate Hysteria: India’s Wheat Production To Touch All-Time High (https://www.thegwpf.com/ignore-climate-hysteria-indias-wheat-production-may-touch-all-time-high/)
Myös Euroopassa:
Met Office’s “Extreme Weather Year” Brings Record Cereal Yields (https://www.thegwpf.com/met-offices-extreme-weather-year-brings-record-cereal-yields/)
-
YLE näyttää esittelevän samanlaisten haastateltavien näkemyksiä kuin Hesarikin:
Piha paloi ja voimajohdot tuhoutuivat, mutta talo säilyi – Yle kävi kylässä, joka vihastui Australian pääministerille: “Kaikessa ei ole kyse rahasta” (https://yle.fi/uutiset/3-11145735)
Dalyn mielestä hallituksessa on ilmastonmuutoksen kieltäjiä, jotka ovat sivuuttaneet esimerkiksi johtavien paloeksperttien varoitukset.
– He ovat jumissa tässä ajattelussaan ja halvaantuneita toimimaan.
Kun luonto kärsii, myös talous kärsii. Molemmat kertovat ymmärtävänsä, mikä merkitys hiilikaivoksilla on Australian taloudelle, mutta heidän mielestään suunnanmuutos kohti uusiutuvaa energiaa olisi pitänyt aloittaa vuosia sitten.
– Hallituksella on fiksaatio loputtomaan talouskasvuun. Puhutaan investoinneista eikä välitetä luonnosta, aivan kuin nämä olisivat joko tai -vaihtoehtoja, Hilditch sanoo.
– He ovat unohtaneet, ettei taloutta ole ilman luontoa ja ihmisiä. Kaikessa ei ole kyse rahasta.
Sellainen näkökulma tuosta unohtuu, että Australia on myös hyvin merkittävä uraanin tuottaja. Ja vie sitä ulkomaille, ainakin joskus ennen myös Suomeen.
Miksei Austaliassa ole omaa ydinvoimalaa? Wkipedian pitkä artikkeli:
Nuclear power in Australia (https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Australia)
Mutta kyllä tuo on hurja asioiden yhteenkoplaus. Minun arkijärkeni mukaan olisi aika samantekevää, mitä Australian hallituksessa ilmastonmuutoksesta ajatellaan. Kunhan hallitus olisi tehnyt ne toimenpiteet mastopalojen estämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi, mitkä ovat sen vallassa. Vrt. myös tuo Jo Novan artikkeli (linkki edellisessä 05.01.20 puheenvuorossa).
-
Tälläisella älyllisellä silmänkääntötempulla myös Ilta-Sanomat yrittää pääkirjoituksessaan todistella, että ilmastonmuutoksen kieltämisestä ne Australian maastopalot ja suuret vahingot johtuivat:
Pääkirjoitus: Palavan Australian opetus on tyly – Päätä on myöhäistä työntää pensaaseen (https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006364510.html)
PARI vuotta sitten Australian silloinen valtiovarainministeri, nykyinen pääministeri Scott Morrison toi parlamenttikeskusteluun palan hiiltä. Hän selitti ällistyneille kuulijoille, että se ei ole vaaraksi kenellekään.
Hiilikaivokset ovat tärkeitä Australian taloudelle, ja se on yksi asioista, jotka tekevät ilmastokeskustelusta maassa vaikeaa. Nyt Morrison selittää, että ilmastonmuutos on vain yksi palojen monista syistä. Hänen energiaministerinsä Angus Taylor on kirjoittanut, että koska Australia vastaa vain 1,3 prosentista maailman ilmastopäästöistä, se ei voi ”yksin hoitaa asiaa”. Kovin tutun kuuloista keskustelua. Ensin ilmastonmuutoksen tapahtuminen kiistetään, sitten aloitetaan keskustelu onko syy ihmisen, ja lopuksi todetaan, että ”emmehän me voi yksin mitään tehdä”.
Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat monimutkaisia ja kriittinenkin keskustelu aiheesta tärkeää. Mutta loputtomasti kuluneita argumentteja ei voida märehtiä, jos asialle on tarkoitus tehdäkin jotain. Australian savusumujenkin keskellä aletaan tajuta, että jotain pitäisi tehdä.
Sanotaan ja ei sanota. Mutta jotenkin kytketään asiat, luodaan se vaikutelma. Kun nyt näyttää siltä, että media on jopa sopinut, että tuohon tapaan se kuuluu esittää.
Jos Australia olisi tehnyt kaikkensa ilmastoasiassa, paljonko tuon 1,3% puuttuminen hiilidioksidista olisi jotain ei-toivottua asiaa maanosan ilmastossa tai säissä estänyt? Ei tietysti mitään, mutta tässä kysymyksessä onkin nyt tärkeää suun tunnustus. Uskon tunnustus. Morrison ei sitä ajoissa tehnyt. Siksi hän on syyllinen.
Australian Labor sen sijaan osaa vaatia tällaista (Jo Novan kirjoituksesta):
Anthony Albanese said the bushfires were a “national emergency” and called for a market-based mechanism to help combat climate change.
Ja osoittaa sillä, että se on synnitön. Syytön. Vapahdettu. Ilta-Sanomat ei sitä sano, mutta voi kuvitella, että se olisi tyytyväinen Laborin ehdotukseen: juuri tuo on sitä jotain, jota nyt täytyy tehdä (?).
-
Tämä saksalainen esimerkki on oikeastaan hilpeäkin:
Lapset laulavat Saksassa: ”Mummoni on ympäristösika” [Video] (https://mvlehti.net/2019/12/29/lapset-laulavat-saksassa-mummoni-on-ymparistosika-video/)
Löysin tuon jutun eilen ensin saksalaisestakin lähteestä, mutta tuossa on lasten laulamat sanat mukavasti valmiiksi suomennettu. Pyhäkoululaulu! Laulun lopussa mummo tekee jopa parannuksen.
Liitttyi edelliseen siten, että videon lopussa on audiositaatti Greta Thunbergin äänellä: „We will not let you get away with this“.
Nyt se menikin tähän:
Satiirilaulu tarjouslihaa syövästä isoäidistä oli liikaa Saksassa – Yleisradioyhtiö poisti videon mutta ajautui kriisiin (https://yle.fi/uutiset/3-11146706)
Se oli satiiria! Huumoria! Ja keskustelun kumpikin osapuoli syyttää nyt toistaan huumorintajuttomuudesta. Ja manipuloinnista, trollauksesta yms.
-
Tämä Christopher Moncktonin kirjoitus Australiasta on nyt laitettava jatkoksi tuohon keskusteluun maanosan maastopaloista. Suomentaen otsikko on suurin piirtein "puskapaskaa" (oikein, mutta epäkorrektisti kääntäen ;D):
Bush bull (https://wattsupwiththat.com/2020/01/05/bush-bull/)
Sieltä tämä kuvaus ajalta, jolloin ilmastonmuutoksesta ei ollut puhetta:
Drought, then, is not exactly a new phenomenon in Australia. And with drought comes fire. Indeed, the aborigines or First Nations, or whatever the fashionable woke soubriquet is this week, used to conduct frequent controlled burnings of the scrub on the forest floor, precisely to prevent the continent-wide bushfires that they knew from thousands of years’ experience were bound to occur otherwise.
In 1642 Abel Tasman wrote of the smoke in the sky and the scorched trees wherever his expedition landed. Captain James Cook described the same conditions in 1770. This deliberate burning created the grassland landscapes that dominated pre-European Australia.
Ja tämä väliyhteenveto:
There are four further methods of hindering the spread of bushfires: livestock grazing, mechanical clearance of the scrub to create firebreaks; damming streams to keep well-stocked reservoirs so that if a fire starts there is enough water on the spot to put it out; and policing the forests to prevent arson, some of it at the hands of environmentalist extremists trying to “raise awareness” of global warming. Thus, the prophylactic measures available are slashing, burning, grazing, damming and policing.
Ja tämä hiukan uudempi kertomus:
Yet the first four of these sensible and prudent measures are either banned outright or heavily over-controlled by environmental regulations. Peter Manuel gave me an example. A resident of a small settlement in the bush cleared a small amount of scrub on his own land around his own house. The enviro-Nazis of the local administration took him to court for illegal destruction of valuable natural vegetation. The court – for custard-faced judges these days are increasingly remote from mere reality and easily infected by barmy environmentalism – fined the blameless villager $100,000. Not $100. A breathtakingly disproportionate $100,000.
The innocent citizen got the last laugh, though. A bushfire raged through the district the following summer, destroying every single house, barn and steading in that settlement, except his own, which survived unscathed. And did They refund his $100,000? No, of course not.
Mitä opittiin tuosta, tai aiemmasta, aboriginaaleilta? Ei mitään:
Worse, They did not learn the lesson from this incident, which is that the aborigines knew what they were doing because they had been doing it for hundreds of generations. The enviro-zombs, despite the anxious pleas of groups such as Peter Manuel’s Farmers’ and Landowners’ Group Australia, have hitherto refused to alter their insane policy.
***
Mutta YLE haluaa edelleen meidän ajattelevan vain tätä (vielä tänään tämä):
Australian ilmatieteen laitos: Viime vuosi oli ennätyskuuma ja -kuiva (https://yle.fi/uutiset/3-11148951)
Kuumuus ja kuivuus vaikuttavat maastopaloihin.
Tuossa muuten kerrottiin, että aiempi kuivuusennätys oli vuodelta 1902 (!).
-
Tyrmistykseni kasvaa sen johdosta, että YLE yhä jatkaa tätä:
Toimittajalta: Maa palaa, mutta päästöhirmu Australia neuvottelee uusia kaivos- ja öljysopimuksia – ilmastotoimia vaativien tyrmistys kasvaa (https://yle.fi/uutiset/3-11149710)
Australiaö on väkilukuunsa nähden maailman pahimpia saastuttajia. Samaan aikaan, kun iso osa Australian mannerta palaa, poliitikot neuvottelevat uusista jättimäisistä hiilikaivoksista ja öljynporausprojekteista. Tämä on tyrmistyttänyt kunnianhimoisempia ilmastotoimia vaativan kansanosan.
Pääministeri Morrison ei silti aio kiristää Australian riittämättömiksi kritisoituja ilmastotavoitteita.
Tuota koplaamista ei voi sanoa kuin propagandaksi. Muu osa uutisesta kertoo sitten palomiesten sankaruudesta.
***
Erimielisyys tässäkin siitä, mitä tilanne vaatii - ja mitä ei nyt pitäisi tehdä:
“Reckless and Selfish”: Aussie Politicians Urge Climate Activists to Cancel Protest (https://wattsupwiththat.com/2020/01/08/reckless-and-selfish-aussie-ministers-urge-climate-activists-to-cancel-protest/)
Victorian ministers urge climate activists to cancel protest on high fire danger day
Emergency services minister says it’s ‘reckless and selfish’ to rally when police are busy in bushfire-affected communities
***
Roy Spencer naulaa aika hyvin viidessä yhteenvedon teesissään, mitä tieteelliseltä kannalta asiasta voi sanoa:
Are Australia Bushfires Worsening From Human-Caused Climate Change? (https://www.drroyspencer.com/2020/01/are-australia-bushfires-worsening-from-human-caused-climate-change/)
Siitä ensimmäinen kohta:
1) Global wildfire activity has decreased in recent decades, making any localized increase (or decrease) in wildfire activity difficult to attribute to ‘global climate change’.
Siihen päälle tulee se käytännöllinen näkökohta (HJ), että mitä pääministeri ja/tai muut viranomaiset voivat asiassa käytännössä tehdä. Eli syy-yhteyden täysi myöntäminenkin (vaikka siis tieteellisesti hyvin epävarmalla pohjalla tapahtuva) olisi lopulta vain hyvin "akateeminen" ele.
-
Suomessa tämänkin asian näyttävät nyt nappaavan perussuomalaiset:
Leena Meri: ”Ympäristönmuutos johtuu väestöräjähdyksestä” (https://www.suomenuutiset.fi/leena-meri-ymparistonmuutos-johtuu-vaestorajahdyksesta/)
Nimittäin siten, että he uskaltavat edustaa mm. tässä Australian maastopalojen kysymyksessä rauhallista, kaikki tekijät huomioon ottavaa kantaa. Kun taas eräät muut puolueet (ja niiden ministerit) vaativat varauksetonta ilmastouskon tunnustamista:
Jussi Halla-aho kirjoitti (https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2730658913720952). Facebookiin päivityksen liittyen Australian maastopaloihin. Li Andersson reagoi (https://www.verkkouutiset.fi/li-andersson-halla-ahon-toiminta-huolestuttavaa/) päivitykseen syyttämällä Halla-ahoa väärän ja harhaanjohtavan tiedon levittämisestä.
Asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin Andersson väittää.
Ensinnäkin asiantuntijat puhuvat ihmisen vaikutuksesta ilmastoon ja ympäristöön. Ihmisen vaikutus ympäristöön on päivänselvää, kun esimerkiksi hakataan sademetsiä viljelyyn tai jätetään metsien huoltotiet tekemättä.
Varmemmaksi vakuudeksi Kansan Uutisten kertomus asiasta:
Andersson: ”Halla-Ahon flirttailu ilmasto- ja tiedevastaisuuden kanssa on huolestuttavaa” (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4196002-andersson-halla-ahon-flirttailu-ilmasto-ja-tiedevastaisuuden-kanssa-on-huolestuttavaa)
***
Hesarissa oli tänään pikku-uutinen siitä, että em. mielenosoitus sittenkin pidettiin:
Mielenosoittajat vaativat ilmastotoimia Australiassa (https://www.hs.fi/paivanlehti/11012020/art-2000006369396.html)
Ihmiset vaativat muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.
Australiassa kymmenettuhannet ihmiset osoittivat mieltään perjantaina vaatiakseen hallitukselta tiukempia ilmastotoimia. Mielenosoittajat vaativat muun muassa fossiilisten polttoaineiden vähentämistä ja konservatiivipääministeri Scott Morrisonin eroa.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
Koko (lyhyt) artikkelikin esitti sellaisenaan mielenosoittajien näkemyksen: Australian puuttuvat ilmastoteot --> maastopalojen vahinkojen paheneminen. Eli tärkein asia olisi nyt hiilikaivosten sulkeminen.
-
Joku oli keksinyt mennä vertaamaan, mitä tapahtui ennen ja mitä nyt:
Forgotten Fact: 1974/75 Australian Bush Fires Were More Than 9 Times Greater Than Those Of 2019/20! (https://notrickszone.com/2020/01/11/forgotten-fact-1974-75-australian-bush-fires-were-more-than-9-times-greater-than-those-of-2019-20/)
Mutta 1970-luvulla ei varmaan Australiassakaan vielä ilmaston lämpenemisestä tiedetty. Kun ei Suomessakaan. Silloin ongelmana oli, että öljy kohta loppuu. Ja sen vuoksi Suomessakin innokkaasti energiaa säästettiin.
-
Hesarin tiedetoimittaja Niko Kettunen jatkoi em. linjaa "Viikon eläin" -pakinasarjassaan tänään:
Kaivajahämähäkki elää kuin ilmastodenialisti. Faktoilta piilossa poterossaan, kun maailma ympärillä palaa.
Tähän Australian tilanteeseen suhtautumiseen läytyy minusta malli asennoitumisesta Rooman paloon v. 64 (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Rooman_palo) ja keisari Neron rooliin siinä. Silloin ja myöhemmin. Siitä, että Nero soitti lyyraansa paloa katsellessaan oli vain askel käsitykseen, että Nero oli koko asiaan syyllinen.
Samoin on vain askel pääministeri Morrisonin ilmastodenialismista hänen kokonaisvaltaiseen syyllisyyteensä.
Ensinmainitussa tapauksessa nykyhistorioitsijoiden enemmistö on sitä mieltä, että Neron syyttäminen asiassa oli täysin tuulesta temmattua. Vaikka he muutoin hyväksyisivätkin kuvan Nerosta täytenä roistona.
***
Pakko sen oli YLE:n uutisessakin vielä vilahtaa:
Kokenut sammuttaja kuoli Australiassa – Nyt pääministeri haluaa tutkia viranomaistoiminnan surullisenkuuluisissa paloissa (https://yle.fi/uutiset/3-11153644)
Tuhoisat palot ovat jo pitkään kiristäneet Australian poliittista ilmapiiriä. Morrisonia on kritisoitu riittämättömistä ilmastotoimista ja hitaasta toiminnasta maastopalojen sammuttamiseksi.
Ilmasto nousi puheenaiheeksi myös ABC:n haastattelussa. Pääministeriltä kysyttiin, onko Australia muuttamassa ilmastopolitiikkaansa. Morrison sanoi, että hallitus jatkaa politiikan kehittämistä, jotta Australia täyttää päästötavoitteensa.
Morrison kiisti kritiikin, jonka mukaan hänen hallituksensa ei olisi tehnyt tarpeeksi ennen maastopalojen alkua. Morrison myönsi kuitenkin, että hän olisi voinut tehdä palojen yhteydessä jotain toisin.
-
Tietysti myös maailma.net eli IPS riensi julistamaan tätä samaa:
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua” (https://www.maailma.net/uutiset/australian-metsapalot-kasvattavat-painetta-muuttaa-maan-ilmastopolitiikkaa-metsilla-kestaa)
Ja tietysti vaihtoehdot nykyiselle oli rajattu näihin:
Ympäristöaktivistit sanovat, että Australian olisi helposti mahdollista siirtyä vähähiiliseen talouteen ja että maalla on valtava aurinko- ja tuulivoiman potentiaali.
Vrt. edellä 07.01.20 Australiasta ja ydinvoimasta.
-
Olli Pusa sanoo kahdessa kirjoituksessaan olennaisesti saman minkä minäkin täällä:
Tapahtui mitä hyvänsä, syy on aina ilmastonmuutos – Olli Pusa moittii tarkoitushakuista julkista keskustelua (https://www.suomenuutiset.fi/tapahtui-mita-hyvansa-syy-ilmastonmuutos-olli-pusa-moittii-tarkoitushakuista-julkista-keskustelua/)
Alkuperäiset:
Ilmastofarssin käännekohta? (https://oikeamedia.com/o1-129003)
Media satuilee (https://www.facebook.com/olli.pusa/posts/10219913052032076)
Ja niinpä vain tuo uutinen ilmestyi Suomen Uutisissa. Kriittisyys ilmastohysteriaa kohtaan on kaikkineen nyt luovutettu suosiolla perussuomalaisille. Politikan ulkopuolella vain Petteri Taalaksella on lupa varoitella paniikista:
Ilmastonmuutos on kiistaton fakta, mutta paniikki maailmanlopusta turhaa – villakoiran ydin ei ole vegaanius (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fc65bfbe-a3ba-491d-a205-cbd3faeefd9b)
Mutta hänkin on ihan linjassa:
Kuivuus ja helleaallot ovat olleet tärkeänä taustatekijänä Australiassa, Ruotsissa, Venäjällä, Kanadassa ja Kaliforniassa koetuissa dramaattisissa paloissa.
Kuivuus on ollut vaikuttamassa jopa Syyrian, Libyan ja Egyptin konfliktien syntyyn. Ruoan hinta nousi ja maatalousväestö menetti töitä ja tulojaan, mikä johti kapinaliikkeisiin ja sotiin.
[...]
Kaksi kolmasosaa edellä kuvatuista muutoksista johtuu hiilidioksidista. Toiseksi merkittävin kaasu metaani vastaa kuudesosasta.
Syyrian sodasta meillä jo onkin täällä tämä kommentti (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg9294;topicseen#msg9294).
Niin, miten pätevä on hänen käsityksensä, että ilmastonmuutoksen myötä metsäpalo-ongelma on pahentunut. Tässä on toinen tieteellinen näkemys:
Scientists: Rising CO2 REDUCES Fires…Australian (Global) Fires Were More Common In Colder (Pre-1950s) Climates (https://notrickszone.com/2020/01/13/scientists-rising-co2-reduces-fires-australian-global-fires-were-more-common-in-colder-pre-1950s-climates/)
-
Eikä tämä aktivistien teoria vain suun tunnustukseen jäänyt, vaan poiki Saksassa tällaisen yrityksen:
Siemens ei taipunut ilmastoaktivistien tahtoon - hiilikaivostilauksesta tulossa iso imagotahra (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/siemens-ei-taipunut-ilmastoaktivistien-tahtoon-hiilikaivostilauksesta-tulossa-iso-imagotahra/1ed5f7a0-8cf5-4428-8044-dd4ba3db8ee4)
-
Tämä YLE:n uutinen kertoo, että keskustelu ilmastonmuutoksesta hyödyttää vihreitä. Kun taas keskustelu maahanmuutosta hyödyttää perussuomalaisia:
Analyysi: Vahvat uhkakuvat ovat nostaneet perussuomalaiset ja vihreät poliittisen keskustelun keskiöön (https://yle.fi/uutiset/3-11158828)
Vihreiden visiossa ihmiskuntaa uhkaa ekokatastrofi. Perussuomalaisten näyssä Suomea uhkaavat köyhistä etelän kehitysmaista Eurooppaan suuntautuvat kansainvaellukset.
Vihreät onkin luonut itsestään mielikuvaa puolueena, joka työskentelee vahvimmin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Maahanmuuton vastaisella politiikallaan perussuomalaiset ovat puolestaan rakentaneet itselleen mainetta suomalaisen elämäntavan puolustajana.
Mutta edellä kuvatulla tavalla voi olla niin, että myös keskustelu ilmastonmuutoksesta hyödyttää perussuomalaisia.
-
Näin nyt kaikkien kunnon ihmisten pitää ajatella. Hesarin yleisönosastosta:
Tutkimukset vahvistavat ilmastonmuutoksen pahentavan Australian metsäpaloja (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006374629.html)
Joitakin muita tekijöitäkin on mutta:
Ilmiöt ovat olemassa ja relevantteja, mutta ne eivät tavanomaisissa oloissa johtaisi tavanomaista pahempiin paloihin. Nyt on toisin.
Maailma on keskellä luonnonkatastrofia, joka kytkeytyy ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Se pelottanee niitä, joiden elämä perustuu ilmastonmuutoksen torjunnan vastustamiselle. He ovat hyökänneet ja tulevat jatkossakin hyökkäämään tosiasioita ja tutkimusta vastaan.
-
Palataan vielä kerran Australian maastopaloihin tällä Lomborgin twiitillä:
https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1218476793180696576/photo/1
Australian wildfires are tragic
But exploited in the climate debate as unprecedented and near-proof of climate emergency
Total Australia burnt area this season (red dot) + satellite era
Area burnt not increasing
This year not unprecedented
Sitten luvut siitä, miksi on noin:
https://t.co/dtuC9P4TVu?amp=1
-
Tämä ajatus taotaan nyt ihmisten päähän, sitä uudestaan ja uudestaan toistamalla (vrt. edellä 17.01.20):
Mielipideilmaston muutos (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006377265.html)
Australian historiallisen pahat maastopalot ovat roihauttaneet myös ilmastonmuutos- ja hiilikeskustelun. Asiantuntija Tim Buckley toivoo, että puihin kärventyvät koalat saavat ihmiset viimein ymmärtämään, että tilanne on kaukana normaalista.
Sydney. Australian maastopaloista on liikkeellä monia niin sanottuja hevonpaskaväitteitä, sanoo hiiliasiantuntija Tim Buckley. Esimerkiksi tällaisia: palot ovat tuhopolttajien syytä, tai ne johtuvat väärästä metsänhoidosta. Buckley istuu pienen kahvilan terassilla Sydneyssä ja nuuhkii ilmaa.
TILAAJILLE
Haluatko lukea koko artikkelin?
Eli kaikki yrityksetkin etsiä jotain muita syitä tai asiaan vaikuttavia tekijöitä ovat hevonpaskaa.
Ainoa luvallinen johtopäätös on vaatia Australian hiilikaivosten lopettamista tms. Mitään muuta ei ole maastopaloille tehtävissä kuin yrittää estää ilmastomuutos, tuollaisilla keinoilla.
Oikeata metsänhoitoa ei ole. Ei voi olla. Ainoa, joka on muutettavissa, ovat ihmisten asenteet Ilmastonmuutokseen.
Kaikki lähtee tietysti ensimmäisestä askeleesta: on uskottava tämä evankeliumi.
PS. Osaa kuvitella miten tuo siellä helpottaa paikallisia viranomaisia: ei meitä voida laiminlyönneistä syyttää, koska kaiken takana oli ilmastonmuutos!
-
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
Iltalehdessä oli sitten täti kysynyt, miksei hänen kanssaan saa olla eri mieltä:
Missä Thunberg on väärässä, missä täysin oikeassa? (https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/09/30/missa-thunberg-on-vaarassa-missa-taysin-oikeassa/)
Ensi alkuun huomautus niille, jotka ovat sitä mieltä, ettei aikuinen saa korjata teini-ikäisen käsityksiä maailmasta. Kyllä saa, siihen perustuu muun muassa koulutuksen idea. Kun arvostan ihmistä, otan hänen viestinsä vakavasti. Kuten hän itse toivoo, en puutu hänen ulkoisiin ominaisuuksiinsa enkä vähättele hänen ikäänsä, koska hänellä on viesti; viesti on pääasia, ja sen hän tahtoo esiin. Ja kun kommentoin sen viestin sisältöä, ei teini-ikäinenkään – tai hänen kannattajansa – saa yhtäkkiä alkaa vedota ikäänsä. Nuori ja muori ovat samalla viivalla, kun yhteiskunnallisen keskustelun alueelle on lähdetty. Perseen pitää kestää merivettä.
Tässä kritiikin oli esittänyt taas setä:
Treasury Secretary Mnuchin to St. Greta: Go to college and study economics before lecturing us. (https://wattsupwiththat.com/2020/01/23/treasury-secretary-to-greta-go-to-college-and-study-economics-before-lecturing-us/)
U.S. Treasury Secretary Steven Mnuchin took time Thursday to advise Swedish climate worrier Greta Thunberg to attend college and study economics before telling others how to manage the planet’s resources.
The topic came up in Davos at the World Economic Forum (WEF) when Mnuchin was approached for comment about the 17-year-old’s warning that the world’s largest economy needed to completely and immediately divest from fossil fuels, AFP reports.
“Does Greta Thunberg’s call for an end to fossil fuel investment threaten U.S. economic growth?” a member of the press asked.
“Is she the chief economist or who is she? I’m confused,” Mnuchin said, before adding this was clearly “a joke. That was funny.”
“After she goes and studies economics in college she can come back and explain that to us,” was Mnuchin’s succinct summation as he elaborated further.
Mutta koska hän oli setä ja vieläpä Trumpin hallituksen edustaja, tuo oli varmaankin setäraivoa. Vaikka hänkin puhui koulutuksen merkityksestä.
Mutta epäilemättä — kun katsoo jutun mukana olevaan kaavioon primäärienergian kulutuksesta – pelkkä vaatimus fossiilista polttoaineista luopumisesta on aika helppohintainen. Ellei ole perusteltua ja seikkaperäistä ehdotusta siitä, miten sen voisi toteuttaa.
***
Myönnetään, että minä tunnen tiettyä setäraivoa silloin kun keskustellaan siitä, kannattaako Greta ydinvoimaa vai ei? Ikään kuin hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä. Mutta siihen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13824;topicseen#msg13824) siitä on netissä keskusteltu.
Silloin kun hänen seuraansa lyöttäytyy Vandana Shivan kaltaisia tyyppejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15051#msg15051), tunnen sen sijaan jonkinlaista isällistä suojeluvaistoa: tuollaisia noita-akkoja täytyisi pienen tytön varoa! 8)
-
Oliko tämäkään tapaus oikein selkeä:
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta (https://www.maailma.net/uutiset/merkittava-yk-linjaus-ilmastokriisin-takia-turvaa-hakeneiden-karkottaminen-voi-rikkoa)
Komitean antama linjaus koskee Kiribatin saarivaltion asukasta Ioane Teitiotaa, joka haki pakolaisasemaa Uudesta-Seelannista viisuminsa mentyä umpeen. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat aiheuttaneet muun muassa maakiistoja sekä vaikeuksia löytää puhdasta juomavettä.
Entä nämä muut sitten:
Kiribati on yksi ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimmista maista, sillä sen korkeus merenpinnasta on vain noin kaksi metriä ja se voi jäädä kokonaan veden alle, kun merenpinta ilmastonmuutoksen seurauksena nousee. Saarella asuu yli 110 000 ihmistä.
Eivätkö he sitten ole joutuneet kärsimään juomaveden puutteesta? Tai maakiistoista?
Heidät täytyy kai aikanaan hakea pois massiivisella operaatiolla johon tarvitaan useita valtamerilaivoja? Mutta vielä sellaista ei vielä suunnitella vaan saaret elävät vilkkaasta turismista. Ja mainostavat itseään kohteena aktiivisesti. Enkä oikein usko, että maa sitä tekisi, jos saarilla ei olisi riittävästi puhdasta juomavettä. Turistit lentävät sinne, sen usealle lentokentälle. Joita on viime vuosina paranneltukin.
-
Tämä on minusta nykyisin hyvin tavallista. Ja ärsyttävää:
YK teki listan tämän vuoden ennakoiduista kriisiseuduista (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4203949-yk-teki-listan-taman-vuoden-ennakoiduista-kriisiseuduista)
Raportin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa miljoonat kansalaiset näkevät nälkää vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Syyt ovat moninaisia: aseellinen konflikti, poliittinen epävakaus sekä ilmastonmuutokseen kytkeytyvät, liian vähäisten sademäärien ja toisaalta tulvien kaltaiset tapahtumat.
(lihav. HJ)
Kaikki ikävä siis liittyy (ihmisen aiheuttamaan) ilmastonmuutokseen. Myös Afrikassa, vaikka äärimmäiset säävaihtelut tunnetaan sieltä tuhansien vuosien ajalta.
-
Tätä jatketaan, vaikka joudutaan itse uutisessa myöntämään, ettei se ihan niinkään ollut:
Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa (https://www.maailma.net/uutiset/konfliktit-ja-ilmastokriisi-ovat-ajaneet-miljoonat-ruokapulaan-keski-sahelissa)
Ruokapulasta kärsivien määrä on noussut vuoden sisällä nopeasti keskisen Sahelin alueella. Tilanne voi pahentua, ellei kansainvälinen yhteisö toimi nyt, varoitti kolme YK-järjestöä eilen.
3,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee Keski-Sahelissa välitöntä ruoka-apua, vaikka maataloustuotanto oli tyydyttävällä tasolla.
Jos ruokatuotanto oli ryydyttävällä tasolla, miten se ilmastokriisi oikein näkyi? Vrt. edellä uutinen Malista 31.10.19, jossa IPS esitti asian samalla tavalla (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg15370#msg15370), yhtä heppoisin perustein.
-
Yksi vielä Australian maastopaloista:
Australian bushfire season 2019-2020 – Severity, reasons and conclusions (https://wattsupwiththat.com/2020/02/03/australian-bushfire-season-2019-2020-severity-reasons-and-conclusions/)
Summary
* All-in-all the bushfire season in Australia is not abnormal
* Consider Australia to be a continent of fire
* Most ecosystems in Australia are ecologically adapted to the fire and will even require it
* The only way to manage the fire hazards in Australia is to manage the fuel loads
* Natural Indian Ocean Dipole events (and ENSO events) have and will have the effect on droughts in Australia
* Hazardous volume of fuel loads together with abnormally positive Indian Ocean dipole and the associated drought is the prime reason for extreme bushfire season in southeast Australia and especially in New South Wales during this season
-
Helsinkiläiseen, Helsinki-keskeiseen talvesta (nykyisestä ja menneistä) keskusteluun vähän tällaista lisäaineistoa:
Arctic Sea Ice Sees “Dramatic Recovery And Expansion”… Northern Europe January Cooling 30 Years! (https://notrickszone.com/2020/02/12/arctic-sea-ice-sees-dramatic-recovery-and-expansion-northern-europe-january-cooling-30-years/)
Käppyröitä Suomestakin jutussa on.
-
Korhola kritisoi edelleen sitä tapaa, jolla ilmastonmuutoksesta keskustellaan:
Eija-Riitta Korholalta tiukka viesti ilmastosta huolestuneille nuorille: Älkää näperrelkö! (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006405639.html)
Korholan mielestä hänen oman ikäluokkansa ympäristöaktivisteja kiinnostaa enemmän syyllisten ja sankareiden etsiminen kuin ratkaisut. Koko ympäristöliikettä hän arvostelee muun muassa teknologiavastaisuudesta.
– On outo ristiriita, että ne, jotka esiintyvät kaikkein huolestuneimpana ilmastonmuutoksesta, usein sattuvat vastustamaan tehokkaimpia ratkaisumalleja.
Esimerkeiksi hän antaa kielteiset ydinvoimakannat ja metsittämisen vähättelyn keinona kasvattaa hiilinieluja.
[...]
KORHOLAN mielestä ilmastopolitiikka on irronnut ongelmanratkaisusta ja siitä on tullut identiteettipolitiikkaa, jolla ihmisiä jaetaan hyviin ja pahoihin. Ilmastonmuutoksesta on tullut uusi suuri kertomus, joka sopii suuriin tarpeisiimme.
– Olemme luultavasti tarvinneet ilmastonmuutosta samasta syystä kuin uskontoa: antamaan selitystä ja merkitystä.
Maailmassa tapahtuu tulivuorenpurkauksia, tsunameja ja paljon muuta sellaista kärsimystä ja vahinkoa, josta ei voi syyttää ketään. Se on kiusallista ihmiselle, joka on moraalinen olento.
– Jos edes osa kärsimyksestä voitaisiin panna jonkun vastuulle ja antaa sille näin moraalinen sisältö, se antaa järjestystä kaaokseen.
Me olemme edellä kiinnittäneet huomiota siihen, että kun on muutoin toimittu päin seiniä tai jätetty oikein toimimatta, asioiden sitten saamista huonoista käänteistä on mukava syyttää ilmastonmuutosta. Hyvänä esimerkkinä nuo uutiset Sahelin alueelta. Ennen kaikesta ikävästä syytettiin imperialismia. 8)
-
Tämä tulee suomeksikin (on jo käännetty):
Could the Coronavirus Pandemic have been Avoided if the World Listened to Indigenous Leaders? (https://www.ipsnews.net/2020/03/coronavirus-pandemic-avoided-world-listened-indigenous-leaders/)
Eli koronakin on ilmastonmuutoksen syytä. Ja se olisi voitu välttää, jos olisi kuunneltu alkuperäiskansoja.
Minusta nyt IPS meni liian pitkälle. Tuo ei juuri eroa teoriana ja ohjeena lehmänjätöslääkkeistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=688.msg16563#msg16563) koronaan.
-
Nyt maailma.netillä ja Kansan Uutisilla on ollut tilannetajua ja arvostelukykyä, eivätkä ne ole julkaisseet tuota edellä mainittua IPS:n sekoilua.
-
Ei. Kansan Uutisilla arvostelukyky petti sittenkin ja se julkaisi tämän:
Alkuperäiskansojen viisaus olisi voinut suojata koronalta (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4237863-alkuperaiskansojen-viisaus-olisi-voinut-suojata-koronalta)
PS. Kerrottu nyt myös lehdelle tuon uutisen nettikommenteissa.
-
Puhuin nettikommentissani hölynpölystä. Ja sitä tämä on:
Alkuperäiskansojen johtajat soisivat ihmisten laajemmin olevan tietoisia, miten ilmastonmuutos voi pahentaa koronan kaltaisen vitsauksen vakavuutta. Sekä miten koko pandemia olisi voitu välttää, jos heitä olisi kuunneltu jo kauan sitten.
Ja erittäin hyvä esimerkki otsikkomme ilmiöstä. Josta on esitetty pitkin matkaa muitakin esimerkkejä.
-
Missä nettikommentissa puhuit hölynpölystä, KU:n jutun kommettiosiossa vai? Ei ainakaan enää näy siellä kommenttiasi.
-
Jaha. Minulle kommenttini näkyy. Olen raportoinut KU:lle asiasta. Mutta vastausta ja asian korjaamista odotellessa, tällainen se oli/on:
***
Tällaista alkuperäiskansojen tietoa romantisoivaa hölynpölyä ei tähän tilanteeseen olisi mitenkään tarvittu. Uskoin KU:n arvostelukykyyn asiassa, mutta nyt olen hyvin pettynyt.
Tuo tarina ei juurikaan eroa Intiassa nyt synnytetystä opista, että muinaiseen tietoon perustuva lääke parantaa ja estää koronan. Joka lääke on valmistettu lehmän virtsasta ja lannasta.
***
Tässä kohdassa se hyväntahtoinen tai edistykselliseksi luultu hölynpöly oikein tiivistyy:
He toivat mukanaan pullovettä, koska eivät uskoneet kylän veden olevan juomakelpoista.
Yksi kylän vanhimmista sanoi vierailijoille: ”Teillä kaupunkilaisilla on tämä ongelma: te syötte ja juotte kuolleita asioita. Kuten vettä, joka on jo pullossa. Se on kuollutta vettä. Kasvikset, joita ostatte pakastimesta supermarketissa, ne ovat kaikki kuolleita kasveja.”
Anekdootti tiivistää jotain siitä, kuinka ilmastonmuutos liittyy koronavirukseen, ja miksi on tärkeää kuunnella alkuperäiskansojen johtajia tässä asiassa.
.
Tulee mieleen Suomen brändivaltuuskunta! Anekdootti tiivistää oikein hyvin sen, miksi koulutusta saamattomia alkuperäiskansoja (ja brändivaltuuskuntia!) kannattaa kohteliaasti kuunnella. Ja sitten kärsivällisesti selittää heille (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=541.msg1849#msg1849) modernin (tai jo aika vanhankin) tieteen käsitys.
Siitä, miten ilmastonmuutos liittyy koronavirukseen, anekdootti ei kyllä kerro yhtään mitään.
-
Ei näy vieläkään kommenttiasi, läjä muita kommentteja kyllä näkyy.
-
Lähetin KU:lle muistutuksen vastauksesta. Jota siis ei ole vielä tullut.
***
Uskaltaisiko jo nyt maailma.netiä kiittää arvostelukyvystä. Se ei julkaissut, ja on jo julkaissut yhden jutun kaksi juttua IPS:n uudesta sarjasta. Joka sekin Joista toinen sivuaa koronaa.
-
Lomborg jatkaa sähköautojen kustannustehokkuuden (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg12944#msg12944) kritiikkiään:
https://www.theaustralian.com.au/inquirer/extra-emissions-are-the-dirty-little-secret-of-electric-cars/news-story/4b11b81eb4ac66f0ea7dfec5a0e0cca1
https://www.theaustralian.com.au/inquirer/extra-emissions-are-the-dirty-little-secret-of-electric-cars/nes-story/
Pöh, se hävisi vapaasti luettavista. Etsin uuden linkin. Teksti, jonka sain mailissa, oli oikein hyvä.
PS. Mutta vaitettavasti kaikki Lomborgin mailissaan tarjoamat linkit ovat maksumuurin takana. Ehkä odotellaan.
-
Iltasanomissa haastatellun Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihman mukaan Suomessa lämpötilan ennustetaan "voivan nousta" seuraavan 50 vuoden aikana 2-7 astetta,
Se on raju, mutta tällä tavalla sitä ajanjaksoa nopeammin testattavissa oleva ennuste. Lämpötilan nousu on nimittäin hiilidioksidihypoteesiin perusteella tasaista. Niinpä jo vuosikymmenen kuluttua voimme katsoa, nousiko lämpötila sen kuluessa 0,4 astetta, tai 1,4 astetta, tai jotain siltä väliltä. Tai ei sinnepäinkään. Ja seuraavana myös: 20 vuoden jälkeen nousun pitäisi olla 0,8-2,8 astetta. Hän voi siis ehkä vielä virassa ollessaan (?) joutua vastaamaan kysymykseen, miten hän katsoo ennustuksensa toteutuneen.
Tässä on skeptisen puolen artikkeli luonnollisesta kokeesta:
Who Will Win The World’s Biggest Scientific Experiment In History? (https://www.thegwpf.com/who-will-win-the-worlds-biggest-scientific-experiment-in-history/)
Siinäkin on annettu aikajänne:
The next twenty years of data will decide which hypothesis wins the world’s biggest scientific experiment.
The bad news is that we will have to wait for the results.
Tuo taitaa olla minulle sekin liikaa. Harmi, olisi ollut kiva saada tietää, kuinka siinä kävi.
-
Jos tästä tulee samanlainen ryminä kuin n. 140 vuotta sitten, se on kuitenkin vain väliaikaista eikä ratkaise mitään:
Anak Krakatau erupts, loud rumble heard in virus-stricken Greater Jakarta (https://www.thejakartapost.com/amp/news/2020/04/11/anak-krakatau-erupts-loud-rumble-heard-in-virus-stricken-greater-jakarta.html)
Silloin se laski maailman keskilämpötilaa noin asteella ehkä pariksi vuodeksi.
-
Myönnetään, että minä tunnen tiettyä setäraivoa silloin kun keskustellaan siitä, kannattaako Greta ydinvoimaa vai ei? Ikään kuin hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä. Mutta siihen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13824;topicseen#msg13824) siitä on netissä keskusteltu.
Silloin kun hänen seuraansa lyöttäytyy Vandana Shivan kaltaisia tyyppejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15051#msg15051), tunnen sen sijaan jonkinlaista isällistä suojeluvaistoa: tuollaisia noita-akkoja täytyisi pienen tytön varoa! 8)
Kyllä tällaisestakin tiettyä setäraivoa syntyy:
Greta Thunbergistä CNN:n koronavirusasiantuntija (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1082ad97-eecb-494d-ac2d-a7e5920af34a)
Tai tätiraivoa. Vai onko tuo jo sellaista, että Paavo Haavikon kuuluisa lause tulee ajankohtaiseksi: "Parodia on tullut mahdottomaksi. Ne tekevät sen itse."
-
Tuo Tieteen Kuvalehti - tanskalaista tuotantoa, jos silläkin olisi jotain vaikutusta (http://www.astronetti.com/tahtitieto/aurinko.htm) - on muuten varovasti skeptinen tämän ilmastonmuutoksen suhteen, muissakin artikkeleissaan. Numerossa 7/2007 oli mm. juttu Svensmarkista otsikolla "Kosminen säteily säätelee maan ilmastonmuutoksia". - Suomalainen Tiede taas ei varmasti ole asiassa skeptinen, vaikka ehkä välttää jotkut ylilyönnit toiseen suuntaan.
Nyt Svensmarkin teoria on joutumassa (ratkaisevaan) testiin:
Auringon aktiivisuus on nyt niin alhaalla, että ilman ilmastonmuutosta meillä voisi olla pian jääkausi (https://www.talouselama.fi/uutiset/auringon-aktiivisuus-on-nyt-niin-alhaalla-etta-ilman-ilmastonmuutosta-meilla-voisi-olla-pian-jaakausi/5f4d4eda-90b7-472f-8ad1-dd4803a9454b)
Nyt kannattanee kuitenkin rauhallisesti odotella, ennenkuin ryhtyy epätoivoisesti ja peloissaan tupruttelemaan hiilidioksidia ilmaan. 8)
-
PS. 27.09.19: Tässä YLE:n jutussa tuo ihmisiin katsova näkökulma sitten oikein puhkeaa kukkaansa:
.
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa? (https://yle.fi/uutiset/3-10988700)
Kommentoimatta yksityiskohtaisesti.
Nyttemmin on julkisuuteen tullut useitakin nuoria henkilöitä, jotka ovat esittäneet hyvin kriittisiä mielipiteitä Greta Thunbergia vastaan. Muualla maailmassa.
Se, etteivät he ole tulleet esille Suomen mediassa, ei yllätä niitä, jotka tuntevat Paavo Haavikkonsa:
"Suomi on niin pieni maa, että tänne mahtuu vain yksi mielipide kerrallaan."
-
Tässä asia kerrotaan muodollisesti oikein:
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa (https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-koyhiin-maihin-suuntautuvaa-ilmastorahoitusta-ei-seurata-riittavan-tarkasti-suomen)
Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Mutta kyllä tuosta voi saada väärän käsityksen, että kyse olisi kertaurakasta. Mutta niinhän ei ole, vaan 100 miljardia uutta rahaa pitäisi löytyä myös v. 2021. Ja 2022, 2023... Niinhän Pariisin sopimuksessa sovittiin:
Reuters: Poor Nations insist the Rich should not use Covid-19 to Avoid Climate Cash Payouts (https://wattsupwiththat.com/2020/06/04/reuters-poor-nations-insist-the-rich-should-not-use-covid-19-to-avoid-climate-cash-payouts/)
Poor nations are worried rich countries might break their promise to put $100 billion per annum into the UN Climate Fund, though they hope their prompt submission of applications for the money will encourage rich countries to do their bit.
(lihav. HJ)
***
Toinen kysymys on sitten, mikä tässä kaikessa on vastuullisuutta. Minusta vastuullisuutta olisi auttaa köyhiä maita tulemaan rikkaiksi. Jopa ilmastotavoitteitakin vähän läpi sormien katsomalla.
Tai sitten etsien kohteita, jotka edistävät molempia tavoitteita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg15045#msg15045). Maatalouden modernisoimistakaan unohtamatta, joka on samanlainen tuplahyötykohde (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg17535#msg17535). Eikä investointi kaduta, vaikka ilmastoasiassa kävisi miten tahansa (edellä 25.05.20).
-
Guardian -lehdelle on ilmastoaktivismissaan tapahtunut vahinko:
Carbon dioxide level unprecedented in 15 MY… More evidence it’s not the climate control knob! (https://wattsupwiththat.com/2020/07/10/carbon-dioxide-level-unprecedented-in-15-my-more-proof-its-not-the-climate-control-knob/)
Todistellessaan, ettei hiilidioksidipitoisuus ole ollut näin korkea 15 miljoonaan vuoteen, se samalla tulee esittäneeksi evidenssin siitä, että tämän kaasun pitoisuus ei voi olla määräävä tekijä ilmaston lämpötilalle.
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Tanskalaiset ym. tutkijat ovat löytäneet historiasta toisenkin vastaavan tapauksen:
Alaskan volcano linked to mysterious period with extreme climate in ancient Rome (https://wattsupwiththat.com/2020/07/13/alaskan-volcano-linked-to-mysterious-period-with-extreme-climate-in-ancient-rome/)
Rooman valtakunnassa oli myös lyhyt kylmä kausi Julius Caesarin murhan kieppeillä. Se olisi johtunut tuolivuoresta Alaskassa.
The cold, famine and unrest in ancient Rome and Egypt after the assassination of Julius Caesar in 44 BCE has long been shrouded in mystery. Now, an international team, including researchers from the University of Copenhagen, has found evidence suggesting that the megaeruption of an Alaskan volcano may be to blame.
Dark times befell upon the Mediterranean around the time of Julius Caesar’s assassination in 44 BCE. Written accounts describe the region as severely impacted by unusual cooling, failed harvests, famine and disease, all of which combined to contribute to the fall of the Roman Republic and Ptolemaic Kingdom. While researchers long suspected that a volcanic eruption was to blame, they were unable to pinpoint exactly where and when such an eruption might have occurred.
Tuon edellisen — tai ajallisesti jälkimmäisen — tapauksen herättämiin mietteisiin ei tuosta kyllä tule mitään lisää.
-
Tällaista alkuperäiskansojen tietoa romantisoivaa hölynpölyä ei tähän tilanteeseen olisi mitenkään tarvittu. Uskoin KU:n arvostelukykyyn asiassa, mutta nyt olen hyvin pettynyt.
Tuo tarina ei juurikaan eroa Intiassa nyt synnytetystä opista, että muinaiseen tietoon perustuva lääke parantaa ja estää koronan. Joka lääke on valmistettu lehmän virtsasta ja lannasta.
Saman IPS:n kirjoittajan antaa KU jatkaa:
Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun pandemiasta toivutaan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4293299-alkuperaiskansojen-maat-ovat-vaarassa-kun-pandemiasta-toivutaan)
Samantyyppisin tiedoin:
Thapa kuitenkin näkee myös aihetta toiveikkuuteen. Toivoa antaa esimerkiksi se, että ryhmä intialaisia alkuperäiskansan naisia kehitteli yrttipohjaisen desinfiointiaineen. Tai se, että Intian ja Nepalin santal-yhteisöt ovat onnistuneet pitämään ulkopuoliset ulkopuolella ja näin onnistuneet varjelemaan jäseniään tartunnalta.
– Me alkuperäiskansojen naiset olemme tiedon haltijoita ja muutoksen tekijöitä. Meillä on voimaa muuntaa pandemia mahdollisuudeksi, luoda uutta normaalia soveltamalla tietojamme ja taitojamme, Thapa sanoi.
Jatkona tuohon edelliseen, vaikka nyt ei ilmastonmuutosta mainittukaan.
-
Tässä asia kerrotaan muodollisesti oikein:
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa (https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-koyhiin-maihin-suuntautuvaa-ilmastorahoitusta-ei-seurata-riittavan-tarkasti-suomen)
Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Mutta kyllä tuosta voi saada väärän käsityksen, että kyse olisi kertaurakasta. Mutta niinhän ei ole, vaan 100 miljardia uutta rahaa pitäisi löytyä myös v. 2021. Ja 2022, 2023...
Mutta tässä tuohon hyvin pessimistinen näkemys ja ennustus:
Social Scientists Predict Large Imminent Climate Change Drop in GDP and Foreign Aid (https://wattsupwiththat.com/2020/07/31/social-scientists-predict-large-climate-change-drop-in-gdp-and-foreign-aid-starting-2022/)
Köyhien maiden ei siis kannata laskea tuon varaan, koska rikkaiden maiden rahat eivät tule riittämään.
-
Lomborgin sähköautojen kustannustehokkuuden kritiikkiä en saanut edellä (03.04.20 (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg16852#msg16852)) tänne esille, mutta tässä toinen:
Fossil Fuel Car Ban ‘Will Close Cheapest Route To Cutting CO2’ (https://www.thegwpf.com/fossil-fuel-car-ban-will-close-cheapest-route-to-cutting-co2/)
Banning the sale of fossil fuel cars and vans as a way of promoting battery electric vehicles is a high-cost strategy that will close the door to technological advances in greener internal combustion engines, an industry expert has warned.
Eli ovatko sähköautot esimerkki ilmiöstä, että paras on hyvän vihollinen?
-
Myönnetään, että minä tunnen tiettyä setäraivoa silloin kun keskustellaan siitä, kannattaako Greta ydinvoimaa vai ei? Ikään kuin hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä. Mutta siihen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13824;topicseen#msg13824) siitä on netissä keskusteltu.
Silloin kun hänen seuraansa lyöttäytyy Vandana Shivan kaltaisia tyyppejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15051#msg15051), tunnen sen sijaan jonkinlaista isällistä suojeluvaistoa: tuollaisia noita-akkoja täytyisi pienen tytön varoa! 8)
Kyllä tällaisestakin tiettyä setäraivoa syntyy:
Greta Thunbergistä CNN:n koronavirusasiantuntija (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1082ad97-eecb-494d-ac2d-a7e5920af34a)
Tai tätiraivoa. Vai onko tuo jo sellaista, että Paavo Haavikon kuuluisa lause tulee ajankohtaiseksi: "Parodia on tullut mahdottomaksi. Ne tekevät sen itse."
Tämä setä ei malta olla sanomatta, että jatkossa tuo voi olla paljon hyväksyttävämpää.
Tuo lahjakas tyttö jatkaa taas koulunkäyntiään. Ylioppilastutkinto, pääsykokeet lääketieteelliseen...
-
Tässä on skeptisen puolen artikkeli luonnollisesta kokeesta:
Who Will Win The World’s Biggest Scientific Experiment In History? (https://www.thegwpf.com/who-will-win-the-worlds-biggest-scientific-experiment-in-history/)
Siinäkin on annettu aikajänne:
The next twenty years of data will decide which hypothesis wins the world’s biggest scientific experiment.
The bad news is that we will have to wait for the results.
Tuo taitaa olla minulle sekin liikaa. Harmi, olisi ollut kiva saada tietää, kuinka siinä kävi.
Tämä skeptinen tiedemies tai -nainen kiristää tuota aikataulua:
Astrophysicist Asserts The Globe Will Cool ~1°C During 2020-2053 Due To An Oncoming Grand Solar Minimum (https://notrickszone.com/2020/08/27/astrophysicist-asserts-the-globe-will-cool-1c-during-2020-2053-due-to-an-oncoming-grand-solar-minimum/)
Hänen mukaansa se siis alkaisi jo tästä vuodesta. Minulle se sopii — siinä mielessä, että hengissä tässä vielä ollaan. 8)
-
Hesari kertoi tänään (maksumuurin takana):
Maapallon keskilämpö viime jääkauden kylmimmässä vaiheessa oli 7,8 astetta (https://www.hs.fi/paivanlehti/01092020/art-2000006619292.html)
Arizonan yliopiston tutkijat laskivat vihdoin maailman keskilämmön 20 000 vuotta sitten. Apuna olivat planktonfossiilit sekä ilmasto- ja säämallit.
Juttu vilisi arvioita/spekulaatioita siitä, mitä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos nyt vaikuttaa. Erityisesti arktisilla alueilla.
Mikä minua tietysti häiritsi, että tuo kuvattu tapahtunut lämpeneminen ei tietysti millään tavalla voinut johtua ihmisen päästämästä hiilidioksidista.
(Sinänsä huomionarvoista on, että jutussa oli palattu IPCC:n vanhaan arvioon, että hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen merkitsee 3,4 asteen nousua maapallon keskilämpöön. Se kaksinkertaistuminen olisi tapahtunut 560 ppm:n tasolla. Nyt olemme 417 ppm:ssä, joka kohoaa n. 2 kaksi pykälää vuodessa. Implisiittisesti sanotaan siis, että tuo pelätty ylempi taso saavutetaan n. 70 vuodessa. Trendin siis pitäisi olla nyt jotain 0,3 astetta vuosikymmenessä. Mutta satelliittimittausten mukaan se on 0,14 astetta.)
Ja täytyyhän minun linkata tuohon perään tämä:
Wild Horses And Mammoths Were Still Eating Grass Year-Round In The Arctic Until 2500-4000 Years Ago (https://notrickszone.com/2020/08/31/grass-fed-wild-horses-and-mammoths-lived-in-the-arctic-until-2500-4000-years-ago-when-cooling-extirpated-them/)
Surface temperatures needed to have been much warmer than today to supply enough grass year-round for horses and mammoths to subsist in the Arctic through the Late Holocene.
-
Otsikon ilmiötä:
Punaisen Ristin virtuaalinen ilmastokokous kannustaa toimintaan (https://www.maailma.net/tiedotteet/punaisen-Ristin-virtuaalinen-ilmastokokous-kannustaa-toimintaan)
Maailman suurimpana humanitaarisena toimijana Punainen Risti haluaa olla vahvasti mukana vastaamassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vaikuttamassa siihen, että ilmastopolitiikka huomioi haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Punainen Risti pyrkii myös hillitsemään ilmastonmuutosta omalta osaltaan pienentämällä toimintansa ilmastovaikutuksia.
Erityisesti tuon viimeisen tavoitteen kuvittelisi olevan Punaisen Ristin yleistavoitteeseen nähden hyvin toissijainen, jopa turha.
-
Tämä on minusta jo jonkinlaista manipulointia:
Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä: Suomessa uhkaavat hellekuolemat, eläinvälitteiset taudit ja pimeyden lisääntymisestä johtuva masennus (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006628817.html)
HELLEKUOLEMAT, eläinvälitteiset sairaudet, vesiepidemiat, liukastumiset, masennus, uudet siitepölyallergiat, ruokamyrkytykset. . . Lista ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysriskeistä on pitkä Suomessakin, joskin maailmanlaajuiset vaikutukset ovat huomattavasti voimakkaammat.
Kaikkien noiden estämiseen tai vähentämiseen on olemassa tehokkaampia keinoja kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Jos jotakin, tuollainen kirjoitus ja väite kaipaisi numeroita: kuinka paljon nuo ilmiöt ovat tähän mennessä*) kasvaneet, kuinka paljon niiden perustellusti voi olettaa kasvavan, missä ajassa, mitä maksaa?
______
*) jotkuthan eivät ole tehneet sitä lainkaan: ruokamyrkytysten määrä on toisen maailmansodan jälkeen suorastaan romahtanut! Eikä pienoinen lämpeneminen 1950-luvulta ole niitä lainkaan lisännyt.
-
Näin päin:
China Government Document Rates Non Discrimination Against Huawei 5G on a Par with Climate Action (https://wattsupwiththat.com/2020/09/11/china-government-document-rates-non-discrimination-against-huawei-5g-on-a-par-with-climate-action/)
An eclectic collection of goals; China’s “Position Paper of the People’s Republic of China On the 75th Anniversary of the United Nations” lists China’s goals as world peace, nuclear disarmament, climate action, and for people to stop banning Chinese tech.
Tämä on muuten lähetetty Huawei-plätykällä. 8)
-
Tämä skeptinen tiedemies tai -nainen kiristää tuota aikataulua:
Astrophysicist Asserts The Globe Will Cool ~1°C During 2020-2053 Due To An Oncoming Grand Solar Minimum (https://notrickszone.com/2020/08/27/astrophysicist-asserts-the-globe-will-cool-1c-during-2020-2053-due-to-an-oncoming-grand-solar-minimum/)
Hänen mukaansa se siis alkaisi jo tästä vuodesta. Minulle se sopii — siinä mielessä, että hengissä tässä vielä ollaan. 8)
Tässä artikkelissa ollaan näkevinään, että muutos on jo alkanut:
2020: A Year Of Global Surface Cooling…And Sun Showing Little Activity, Spotless 30 Days (https://notrickszone.com/2020/09/25/2020-a-year-of-global-surface-cooling-and-sun-showing-little-activity-spotless-30-days/)
Mutta minä en tuosta innostu! Olen tottunut tuijottamaan tätä Roy Spencerin käyrää:
UAH Global Temperature Update For August 2020: +0.43 Deg. C (https://www.drroyspencer.com/2020/09/uah-global-temperature-update-for-august-2020-0-43-deg-c/)
Ja siinä ei mitään muutosta näy! Trendi on edelleen tämä:
The linear warming trend since January, 1979 remains at +0.14 C/decade (+0.12 C/decade over the global-averaged oceans, and +0.18 C/decade over global-averaged land).
-
Kuinka moni vihreä tai vasemmistolainen Suomessa hyväksyy tämän Intian energiaministerin linjauksen kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi lähtökohdaksi:
Intia kutsuu suomalaisia yrityksiä ratkomaan ilmastohuoliaan (http://www.hs.fi/talous/a1479188851195)
Toisin kuin esimerkiksi Kiina, joka on luvannut päästöjensä kääntyvän laskuun viimeistään vuonna 2030, Intia ei ole virallisesti ilmoittanut päästöjen huippuvuotta. Kun Goyalilta kysyy, milloin käänne tapahtuu, vastaus tulee nopeasti ja terävästi.
”Kun elintasomme nousee samalle tasolle kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.”
Kiina saa jonkinnäköistä ymmärrystä aina osakseen tässä asiassa. HS:
Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen
Kiinan presidentti Xi Jinping yllätti kertomalla, että Kiinasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006648949.html)
Vaikka hän epäilemättä tarkoitti samaa: sitten kun kiinalaisten elintaso on sama kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.
Xi tietää miten pitää puhua, jotta miellyttää lännen liberaalia mediaa. Trump ei tiedä. Tai ei välitä sitä yrittää?
-
Tässäkin on kyse aivan eri ongelmasta....
Unicef: Delhin saastepilvi herätyssoitto koko maailmalle (http://maailma.net/artikkelit/unicef_delhin_saastepilvi_heratyssoitto_koko_maailmalle)
... muttta väkisin sekin liitetään ja linkataan ilmastonmuutokseen:
Maailman maat kokoustavat parhaillaan Marokon Marrakechissa YK:n ilmastokokouksessa. Ilmansaasteiden vähentäminen vaikuttaisi myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ei vain lasten terveyteen, Unicef muistuttaa.
Kiinan kohdallahan tämä koplaaminen on jo tiedotusvälineissä rutiinia:
Kiina ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016090322257568_ul.shtml)
Siitä:
Kiina on tätä nykyä maailman eniten saasteita tuottava valtio.
Jinanin kaupunki Kiinassa. Ilmassa leijuva savusumu näkyy selvästi.
Niille, jotka eivät sitä tiedä: hiilidioksidi ei aiheuta savusumua, eikä sillä ole mitään terveyshaittoja.
Mikä ikävintä, asia saattaa olla jopa näin päin:
Study: China’s Clean Air Policies are Triggering Additional Global Warming (https://wattsupwiththat.com/2020/09/30/study-chinas-clean-air-policies-triggering-additional-global-warming/)
According to a study whose authors include Ken Caldeira, China’s efforts to eliminate its infamous air pollution could cause an additional 0.1C NH warming, because less sunlight will be reflected by aerosols. However, despite suggesting China’s improved air quality is a “climate setback”, Caldeira acknowledged cleaner air is a net improvement.
-
Kiina saa jonkinnäköistä ymmärrystä aina osakseen tässä asiassa. HS:
Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen
Kiinan presidentti Xi Jinping yllätti kertomalla, että Kiinasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006648949.html)
Vaikka hän epäilemättä tarkoitti samaa: sitten kun kiinalaisten elintaso on sama kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.
Xi tietää miten pitää puhua, jotta miellyttää lännen liberaalia mediaa. Trump ei tiedä. Tai ei välitä sitä yrittää?
Oras Tynkkynenkin on vallan vaikuttunut:
Kiina sitoutui todella kovaan ilmastotavoitteeseen – suomalaisasiantuntija luottaa lupaukseen: ”Se on käänteentekevä muutos” (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4965da50-59e6-4a9e-94a4-7b8cb6516106)
Hänkin antaa Kiinalle luvan asettaa tavoitteita hyvin kauas tulevaisuuteen. Jos joku Suomessa yrittäisi samaa, se olisi luultavasti Tynkkysen mielestä ilmastodenialismia. Näin:
2050 on myös EU:n tavoite. Suomi on paaluttanut oman hiilineutraaliutensa jo vuoteen 2035, eikä Kiinan ilmoituksen jälkeen oikein kenelläkään pitäisi olla enää nokan koputtamista sen suhteen.
Eli Suomelle on ihan oikein tehdä tuo 15 vuodessa, kun Kiinalle annetaan aikaa 40 vuotta. Jolloin minä en varmasti ole enää hengissä. Ja ehkä ei Tynkkynenkään. Lihavoin tuossa harhaanjohtavan ilmaisun: EU:n tavoite ei ole sama kuin Kiinan, vaan 10 vuotta tiukempi.
-
Tällainen valikoiva uutisointi ei oikein lopulta herätä luottanusta:
Saharan autiomaa leviää etelään 48 kilometriä vuodessa ja edelleen huonontaa maata ja hävittää väestön jo valmiiksi niukat elinkeinot. (https://www.maailma.net/uutiset/saharan-autiomaan-leviaminen-lisaa-aariliikkeiden-houkutusta-kun-elat-aavikoitumisen)
Laajentuvan Saharan edessä kaikki lopulta ovat tasa-arvoisia. Maansisäiseen siirtolaisuuteen tuomittu pohjoismalilainen Fadimata kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Sahelin alueella aivan kaikkiin, myös terroristeihin.
(lihav. HJ)
Esimerkiksi oli valittu Mali. Siellä ilmeisesti ihan oikeasti on vaikeuksia. Mutta nykyisin on varsin helposti löydettävissä tieto, ettei tuo ole kokonaiskuva:
700,000 Square Kilometers Of Added Green Vegetation, Climate Change Shrinks Sahara Desert By Whopping 8%! (https://notrickszone.com/2019/01/16/700000-square-kilometers-of-added-green-vegetation-climate-change-shrinks-sahara-desert-by-whopping-8/)
Jo tuossa uutisessa on tieto (sen faktalaatikossa):
Mali aavikoituu
YK:n tilastojen mukaan lähes 98 prosenttia Malista on hiipivän aavikoitumisen uhan alla. Sitä edistää luonnon itsensä ohella ihmisen toiminta. Maassa käytetään vuodessa kuusi miljoonaa tonnia puuta ja joka vuosi 4000 neliökilometriä metsäpeitettä kaadetaan puutavaraksi ja polttopuuksi.
Eli jonkun muun polttoaineen tai energianlähteen löytäminen puun tilalle parantaisi tilannetta. Jopa silloin, jos se olisi fossiilisen polttoaine!
Ironinen otsikko on mahdollinen:
UN: Urgent Climate Action Required to PREVENT the Greening of the Sahara Desert (https://wattsupwiththat.com/2020/10/28/un-urgent-climate-action-required-to-prevent-the-greening-of-the-sahara-desert/)
Africa has been warming progressively since the start of the last century, and in the next five years, northern and southern Africa are set to get drier and hotter, while the Sahel region of Western Africa will get wetter, WMO’s Regional Strategic Office Director, Filipe Lucio, told a press conference.
-
Ensi keväänä lämpötilakäyrien tuijottelussa voi olla edessä tämmöinen vaihe.
Tämän sanoi Petteri Taalaksen johtama organisaatio:
After nearly a decade away, La Niña weather system is back… (https://wattsupwiththat.com/2020/11/01/after-nearly-a-decade-away-la-nina-weather-system-is-back/)
Australian meteorologian laitos komppaa:
Bureau Of Meteorology: Central, Eastern Tropical Pacific “Coolest Since La Niña Event Since 2012” (https://notrickszone.com/2020/10/31/bureau-of-meteorology-central-eastern-tropical-pacific-coolest-since-la-nina-event-since-2012/)
Roy Spencer kuukausipäivityksensä yhteydessä (https://wattsupwiththat.com/2020/11/02/uah-global-temperature-update-for-october-2020-0-54-deg-c/)
With La Nina in the Pacific now officially started, it will take several months for that surface cooling to be fully realized in the tropospheric temperatures. Typically, La Nina minimum temperatures (and El Nino maximum temperatures) show up around February, March, or April.
Hetkellisesti viilenee. Mutta siitä ei pidä vielä säikähtää.
-
Kaikki ennustaminen on vaikeaa, ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen:
Uncertain Certainty: Germany’s Potsdam Climate Institute Humiliated After One-Year El Nino Forecast Model Flops (https://notrickszone.com/2020/11/15/uncertain-certainty-germanys-potsdam-climate-institute-humiliated-after-one-year-el-nino-forecast-model-flops/)
Cooling Planet: NASA Projects Deep La Niña Event, Peak Temperature Deviation Up To -3°C! (https://notrickszone.com/2020/11/14/cooling-planet-nasa-projects-deep-la-nina-event-peak-temperature-deviation-up-to-3c/)
Tämä ei estä Ilmatieteen laitosta yrittämästä:
Koronatilanne voi lisätä kaamosoireilua
Ennusteiden perusteella Suomeen on tulossa tavallista lämpimämpi talvi. (https://yle.fi/uutiset/3-11648760)
-
Kun nyt kertakaikkiaan on muotia syyttää ilmastoa, niin käy helposti näin:
Red Cross claims of increasing climate disasters is “grossly misleading” (https://www.thegwpf.com/red-cross-claims-of-increasing-climate-disasters-is-grossly-misleading/)
The authors of the Red Cross report have used the EM-DAT dataset which shows a significant decline in climate-related disasters since 2000. It is generally acknowledged that the dataset is unreliable before 2000. In fact, the Red Cross’s own report documents a pronounced decline in climate and weather-related disasters since that time, so they have grossly misled the public,” Dr Peiser said.
Eli innokkuudessa ajaudutaan väitteisiin, joita YK:n ilmastoraportit ja muu tieteellinen tutkimus eivät tue.
Suomenkin Punaisen Ristin sivuille on tuo raporttiuutinen tullut:
Ilmastoriskeihin sopeutuminen ei kohdistu eniten tarvitseviin (https://www.punainenristi.fi/uutiset/20201120/ilmastoriskeihin-sopeutuminen-ei-kohdistu-eniten-tarvitseviin)
Joka heti alkaa:
Ilmastonmuutokseen liittyvä sopeutumisrahoitus ei nykyisellään tavoita muutoksesta eniten kärsiviä. 2010-luvun aikana 83 prosenttia kaikista katastrofeista johtui äärimmäisistä säähän ja ilmastoon liittyvistä tapahtumista, kertoo Punaisen Ristin julkaisema Maailman katastrofiraportti.
Ja tuo varmaan tulee kohta muihinkin uutisiin. Mutta tuleeko tuo kritiikki?
-
Näin meillekin Suomessa tuolloin kerrottiin (2013):
Reportaasi Malediiveilta: Maailman matalin valtio siirtää ihmisiä turvaan ilmastonmuutoksen tieltä (https://yle.fi/uutiset/3-6921854)
Mutta kuinkas 7 vuodessa kävi:
“Sinking” Maldives Clear Forests, Pave Beaches, To Construct Four New Airports For Future Tourism! (https://notrickszone.com/2020/11/20/sinking-maldives-clears-forest-paves-beaches-to-construct-four-new-airports-for-future-tourism/)
Underwater in 7 years?
We recall how in 2012, the former President of the Maldives Islands, Mohamed, Nasheed said: “If carbon emissions continue at the rate they are climbing today, my country will be underwater in seven years.”
4 new airports!
Well, today the islands have not gone underwater and remains popular with tourists like never before. And to help with the job of ferrying the 1.7 million (2019) tourists to and from the resort islands, the Maldives have recently opened 4 new airports, according to German site Aero here!
***
Aikanaan eräs suomalainen lehtimies kysyi ilmastokokouksessa Malediivien edustajalta, ovatko uhkakuvat romahduttaneet siellä rantatonttien hinnat. Vastauksena oli pitkä jeremiaadi ilmastonmuutoksen negatiivisista vaikutuksista. Jonka lopussa vasta oli tieto: eivät ole romahduttaneet. Muualta minulla tieto, että ne hinnat ovat vallan huikeat, yhä.
-
Näin se kerrotaan:
Etelä-Suomen suuret järvet voivat tulevina vuosikymmeninä jäädä jäätymättä – ”Viime vuoden kaltainen talvi etelässä antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä jatkossa on edessä”, sanoo professori (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007635423.html)
SUOMEN järvivesien jäätymistä on tutkittu jo pitkään, joten muutoksia on helppo havainnoida. Huttulan mukaan jäätymisen myöhästymisestä on tilastollista tietoa useamman vuosikymmenen takaa. Esimerkiksi Kuopion Kallavettä on tutkittu 1830-luvulta lähtien. Tilastoinnin alussa järvi jäätyi jo marraskuun loppupuolella, mutta nyt jäätyminen on venynyt lähemmäksi joulua.
”Samantyyppistä kehitystä on näillä muilla suurilla järvillä. Oulujärvellä jäätyminen on viivästynyt 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka noin kymmenellä päivällä”, hän sanoo.
Mutta sitten kun tarkemmin katsotaan, missä vaiheessa suurin osa tuosta muutoksesta on tapahtunut, voi tulla yllätyksiä:
Jäidenlähtö Tornionjoella "viime vuosikymmeninä" (http://violetit.tripod.com/id32.html)
Sillä vasta noin vuodesta 1950 voimme nimittäin teoreettisesti puhua ihmisen aiheuttamasta (CO2-)ilmastonmuutoksesta. Eikä sitä tuossa näy. Tuo jäidenlähtö valittiin kerran tärkeäksi indikaattoriksi, mutta on sittemmin vaivihkaa kokonaan unohdettu.
-
No niin. Katsotaanpa asiaa uudestaan, ja täältä (josta Kallavesi löytyi):
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomen_jarvien_jaaoloissa_havaittuja_muu(2024)
Noistakin kaavioista ja tiedoista voi nähdä, että muutokset ovat tapahtuneet ja alkaneet selvästi "väärään aikaan".
Sama se taitaa olla Oulujärvenkin kanssa vaikkei tuossa kuvaa olekaan:
Oulujärven jäähavainnot alkoivat talvella 1854–1855. Havaintosarjan aikana jäätyminen on viivästynyt 9 päivää, jäänlähtö aikaistunut 11 päivää. Jäätymisen ääripäivät ovat olleet 22. lokakuuta (1894, 1902) ja 24. joulukuuta (1929), jäänlähdön 3. toukokuuta (1921) ja 23. kesäkuuta (1867). Viimeksi mainittu erittäin myöhäinen kevät johti suureen nälänhätään.
Tästä dokumentista vielä löytyy se tuossa mainittu mutta muuten unohdettu Tornionjoen jäidenlähtökin vuoteen 2003:
https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen%2Bindikaattorit.pdf
Josta olin omaan esitykseeni ottanut viimeiset 100 vuotta. Koska siitä asiasta ei enää puhuta, luulen tai olen lähes varma, ettei siinä viimeiseen 17 vuoteen ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. — Taisi tulla valituksi väärä joki, liian pohjoisesta? Olisiko parempi valinta voinut olla Vantaa? Kun Helsinki muutenkin tuntuu Suomessa tottelevan teoriaa Lappia paremmin:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html
Teoria kun sanoo vielä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän lämpötilan (suhteessa) pitäisi kohota.
-
YLE:
Kerttu Kotakorpi: Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ennennäkemättömällä tavalla (https://yle.fi/uutiset/3-11669899)
No kyllä, mutta tässä vähän käyrää siitä, miten ennennäkemättömästi:
Roger Pielke Jr.’s 2020 Hurricane Season Recap (https://wattsupwiththat.com/2020/12/01/roger-pielk-jr-s-2020-hurricane-season-recap/)
-
Tällaista tietoa meille tarjotaan:
YK: Vuosi 2020 nousee historian kolmen kuumimman joukkoon – "Tämä on itsetuhoista", pääsihteeri sanoo (https://yle.fi/uutiset/3-11678406)
Tällaiset tiedot eivät taas pääse mediassa läpi:
New Paleoclimatology Finding Shows Earth’s Climate Was Typically Warmer than Today (https://wattsupwiththat.com/2020/12/02/new-paleoclimatology-finding-shows-earth-was-typically-warmer-than-today/)
Kuten noita juttuja vertaamalla voi huomata, kaikki riippuu siitä, mistä ajankohdasta katsotaan historian alkavan.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin mukaan raportti osoittaa, kuinka lähellä maailma on ilmastokatastrofia.
– Maailmanlopun tulipalot ja tulvat, syklonit ja hurrikaanit ovat yhä enemmän uusi normaali, hän sanoi puheessaan Columbian yliopistolla New Yorkissa.
– Ihmiskunta käy sotaa luontoa vastaan. Tämä on itsetuhoista. Luonto iskee aina takaisin – ja se tekee jo niin kasvavalla voimalla ja raivolla.
Samassa YLE:n jutussa haastateltu Petteri Taalas ei tällä kertaa puhu harmaan sävyistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg19142#msg19142).
-
Tässäkin jutussa...
Koronapandemia hidastaa ilmastonmuutosta vain vähän, YK-raportti kertoo – Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tänäkin vuonna (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006631470.html)
... ollaan tämän suhteen epämääräisiä:
RAPORTIN laatineet tutkijat tekivät myös laskelman siitä, kuinka paljon päästöjä pitäisi leikata, jotta ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin rajoittamaan enintään 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Ja minusta siis tietoisen epämääräisiä. Edelleen vältetään visusti sanomasta, mistä tuo puolitoista astetta lasketaan.
Sekin on hiukan huvittavaa, kuinka Pariisin sopimuksesta aika systemaattisesti nykyisin annetaan tuo väärä tieto. Millä tavalla se laskettiinkin, niin silloin sovittiin 2 asteesta! Tuo 1,5 astetta on tullut myöhemmin.
Paperilehdessä ilmestyi tänään tämä:
YK: Päästöjen määrä kasvoi viime vuonna ennätykseen, eikä pandemia juuri hidasta lämpenemistä (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007671292.html)
Ilmastosopimuksessa sovittiin päästöjä rajoitettavan siten, että ilmaston lämpeneminen jäisi alle kahteen asteeseen verrattuna teollisuuden alkamisen aikoihin. Päästöjen määrä on kuitenkin kasvanut keskimäärin 1,4 prosentin vuosivauhdilla 2010 alkaen.
Siinä siis asia yllättäen sanottiinkin. Ja nyt oikein. Tämä ennustekin oli tavallaan sanottu täsmällisemmin:
Päästöt ovat sitä luokkaa, että maapallon keskilämpötila on näillä näkymin lämpenemässä noin kolmella celsiusasteella verrattuna esiteolliseen aikaan.
Täältä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpeneminen) saamme tiedon, mitä se tarkoittaa asteissa nykyisestä tasosta. Kun 1 aste on jo tosiasia, Pariisin sopimuksen kanssa 1 aste lisää. Jos ei mitään tehdä, eli jatketaan kuten ennenkin, 2 astetta lisää.
Roy Spencerin viimeisen päivityksen trendin mukaan (http://www.drroyspencer.com/2020/12/uah-global-temperature-update-for-november-2020-0-53-deg-c/) (edelleen) noin 1,12 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
-
Näin lähellä nyt kuulemma ollaan:
Claim: We’re Closer to 1.5C Global Warming than You Think (https://wattsupwiththat.com/2020/12/17/new-scientist-were-closer-to-1-5c-global-warming-than-you-think/)
The global average temperature is thought to have climbed about 1.07°C since the industrial revolution, up from a previous estimate of 0.91°C. This update brings all three of the world’s key temperature data sets in line, suggesting the true temperature rise is at the upper end of previous ranges.
Hyvin itsestään syntyvät tuon ilmastoskeptisen artikkelin jatkomietteet:
All this presents a difficult dilemma for climate scientists.
If the adjusted temperatures keep rising at their current pace, pretty soon they’ll blow through the magic death line milestones, and people will start asking what the big deal was.
But if the adjusted temperature series begin to flatten, skeptics will point and laugh, and even mainstream media personalities might start talking about a new pause.
Thankfully there are a few years to go until crunch time, so the most senior scientists of today will all be safely retired long before this aspect of the global warming scare hits the fan.
Spencerin trendinkin mukaan tuo "kuoleman virstanpylväs" saavutettaisiin tämän vuosisadan aikana. Kyllin aikaisin, jotta vaikkapa Greta Thunberg on yhä hengissä. Mutta vanhemmat ilmastotieteilijät todennäköisesti eivät enää.
-
Hesarin tiedepalstalta äskettäin:
Tutkimus: Meret lämpenevät nopeammin kuin kalat ehtivät sopeutua (https://www.hs.fi/tiede/art-2000007699775.html)
Tältä skeptikkosivulta sitten artikkeli, jonka mukaan asia ei olekaan niin yksinkertainen:
Ocean SST Temperatures, what do we really know? (https://wattsupwiththat.com/2020/12/23/ocean-sst-temperatures-what-do-we-really-know/)
-
Tässä on luvut esitetty selkeästi:
Ilmastonmuutos on jo täällä, ja sen torjumiseksi vaadittavat toimet ovat välttämättömiä mutta myöhässä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007702820.html)
Siinä nimittäin kerrotaan, että ollaan jo 1,2 astetta esiteollisen ajan yläpuolella. Ja Taalaksen ennustus, että kohtalokas 1,5 asteen raja ylitetään jo 2024.
Sitten kerrotaan, mitä kaikkia kauheuksia tuo jo maailmalla on aiheuttanut.
Mutta jo rehellisiä ollaan, niin vaikea on ikkunasta kurkistaen kauhistua, mitä vielä kamalampaa voisi 0,3 astetta aiheuttaa. Se taitaa olla se astemäärä, jonka ihminen juuri ja juuri kykenee ihollaan erottamaan.
-
No niin, tämäkin vielä huomattiin:
Pääkirjoitus: Norjan maanvyöry muistutti ilmastonmuutoksen vaikutuksista (https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/76cf441d-5c7d-4c42-8128-6a50e636195f)
Jos tuo teoria laajemmin hyväksytään, on se iso helpotus tuon alueen suunnitelleille insinööreille, arkkitehdeille jne.
-
Tällainenkin tutkimus on nyt ilmestynyt arvovaltaisessa lehdessä:
Study: “Baked In” Global Warming of 2.3C Means International Climate Goals have Already Failed (https://wattsupwiththat.com/2021/01/05/study-baked-in-global-warming-of-2-3c-means-international-climate-goals-have-already-failed/)
Eli mitään ei ole tehtävissä, nuo vaarallisiksi määritellyt lämpötilat ylittyvät ihan varmasti.
Samaahan kyllä jo sanoi HS:n pääkirjoituskin, eikö sanonutkin? (Ks. edellä 27.12.20).
-
Kaikkea se ilmaston lämpeneminen tosiaan mukanansa tuo:
Espanjassa ainakin neljä kuollut lumimyrskyn vuoksi – Autoilija jäi jumiin yli 10 tunniksi kehätielle Madridissa (https://yle.fi/uutiset/3-11730128)
Tämänkin:
Record cold weather in China sends power demand through the roof (https://wattsupwiththat.com/2021/01/09/record-cold-weather-in-china-sends-power-demand-through-the-roof/)
-
Luulen, että maailmassa on keksintöjä, jotka ovat loistavia, nerokkaita ja täysin hyödyttömiä. Ja bitcoin, kryptovaluutat on niistä yksi.
Myös Hesarin mielipidesivuilla muistutettiin tänään tästä:
Bitcoin käyttää käsittämättömän määrän sähköä, jonka tuotanto aiheuttaa valtavat päästöt (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007732835.html)
Yhden bitcoin-maksun hiilijalanjälki on noin 326 kilogrammaa hiilidioksidia – edestakainen lento Helsingistä Lontooseen ja takaisin tuottaa hiilidioksidia 310 kilogrammaa matkustajaa kohden.
-
On ilman muuta näin:
Yksi tositalvi ei anna aihetta korjata ilmastoennusteita (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007745693.html)
Mutta seuraavaksi tulee kysymys: mikä antaisi siihen aihetta?
Ja seuraavaksi: mitä ne ilmastoennusteet ovat? Ilmaston ennustetaan lämpenevän, kyllä, mutta niin isolla haarrukalla, että siihen käsittääkseni jopa mahtuu sekin vaihtoehto, ettei se vielä vuosikymmeniin juuri lämpene. Vaikka kyllä sitten joskus, kun kaikki ennustajat ovat jo turvallisesti haudan povessa.
Tuossa kyllä on yksi kohtuullisen aikavälin täsmällinen ennuste:
Talvien ennakoidaan lämpenevän noin kolme astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Ne lyhenevät, lämpenevät ja muuttuvat sateisemmiksi.
[...]
JOS haluaa tuntumaa vuoden 2050 talveen, kannattaa tehdä mielikuvamatka Norrköpingiin. Pääkaupunkiseutu siirtyy ilmastollisesti Keski-Ruotsin tasolle.
Mutta varaudutaan jo siihen, ettei niin käy:
Se, kuinka voimakkaasti talvet todellisuudessa lyhentyvät ja leudontuvat, on paljon kiinni kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Jos hiilidioksidipäästöt saadaan aisoihin, muutos jää pienemmäksi.
Tuollaisesta syystä. Tai sitten jostain muusta syystä.
-
Kehitys-Utveckling - lehti — joka on tullut minulle yli 50 vuotta, tilasin sen jo ensimmäiseen opiskelijaboksiini! — kirjoittaa tällaisesta.
Jos maa ja presidentti näin tekevät...
Yhdysvallat nostaa ilmastonmuutoksen kehitysyhteistyönsä pääteemaksi (https://kehityslehti.fi/lehtiartikkelit/11192/)
... tekevät ne sen autettavien intressien vastaisesti. Kuten artikkelissa itse asiassa myönnetään (lihav. HJ):
Biden myös melko varmasti toimii sen puolesta, että kehitysrahoituslaitosten tuki fossiilisille polttoaineille loppuisi kaikkialla muualla paitsi kaikkein köyhimmissä maissa .
Halpa, luotettava energia on näiden ja vähän rikkaampienkien kehitysmaiden ja niiden kansalaisten intressissä.
***
Hiukan saman sukuinen on tämäkin tavoite:
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt (https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-suomen-pitaisi-tukea-luonnon-monimuotoisuutta-vahvemmin-kehitysyhteistyossaan)
Tavoitteessa ei itsessään ole mitään vikaa. Mutta olen niitä "vanhan liiton miehiä", joiden mielestä tavoitteena tulisi olla tehdä nuo köyhät maat, ellei heti rikkaiksi, niin ainakin rikkaammiksi kuin ennen. — Ja oikeastaan luonnon monimuotosuudenkin takia: onhan jo kauan ollut tunnettua, että kiinnostus luonnonsuojeluun syntyy vasta tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen.
-
YLE on löytänyt syyllisen:
Himalajan syöksytulva on vuoriston asukkaille ilmastonmuutoksen nopeimmin kasvava uhka – näin vuoristo synnyttää tulva-aallon (https://yle.fi/uutiset/3-11778360)
Tästä saa kuitenkin hieman eri käsityksen:
A 1000-year history of large floods in the Upper Ganga catchment, central Himalaya, India (https://www.researchgate.net/publication/260456590_A_1000-year_history_of_large_floods_in_the_Upper_Ganga_catchment_central_Himalaya_India)
Determining the frequency, magnitude and causes of large floods over long periods in the flood-prone Himalaya is important for estimating the likelihood of future floods. A thousand year record (with some information from 2600 years ago) of the frequency and some estimates of velocities and discharges of large floods has been reconstructed in the Upper Ganga catchment, India, using written reports, litho-stratigraphy and sedimentology, and dated by optical and radiocarbon methods. In the Upper Ganga catchment rainfall triggers large landslides that dam rivers and release large amounts of water when they burst, thereby amplifying the effects of rainfall. The large floods in the catchment may be the result of landslide dam bursts rather than glacial lake bursts, and these are likely to continue and possibly worsen as the monsoon intensifies over the next century. However preliminary information suggests that the recent devastating flood of June 2013 was the result of heavy rainfall not landslide dam bursts. The frequency record is non-random and shows a high frequency between AD 1000 and AD 1300 (omitting uncertainties), then a low frequency until a cluster of floods occurred about 200 years ago, then increased frequency. This temporal pattern is like but not identical with that in Peninsular India, and both appear to be the result of variations in the monsoon.
Tämä itsestään selvänä asiana esitetty ei minulle edelleenkään ole lainkaan selvä:
Himalajan jäätiköt tuottavat juoma- ja käyttöveden 1,9 miljardille ihmiselle. Jäätiköiden katoaminen aiheuttaisi vesipulan, jota olisi käytännössä mahdoton korjata. Vuoriston eläimille ja kasveille muutos olisi myös dramaattinen.
Minusta jäätiköt eivät lainkaan tuota vettä. Vaan pidättelevät sadevettä valumasta alas laaksoon.
PS. Tästä Hesari ei (vielä ainakaan) syyttänyt ilmastonmuutosta:
Lumikaaos sekoittaa Keski-Eurooppaa ja Britanniaa – Lumimyrsky pysäytti liikennettä ja viivästyttää koronarokotuksia (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007789555.html)
PS. 10.02.21: Tästä saisi kyllä siihenkin mallia:
Experts Blame Global Warming for Cold Weather in Thailand and Singapore (https://wattsupwiththat.com/2021/02/09/experts-blame-global-warming-for-cold-weather-in-thailand-and-singapore/)
-
Tähänkin asiaan tämä tuodaan keskeiseksi selitykseksi:
Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos (https://www.maailma.net/nakokulmat/intian-protestoivien-viljelijoiden-suurin-uhka-on-voimistuva-ilmastonmuutos)
On pantu merkille asiakokonaisuuden syvät, historialliset juuret. Velkaantuminen, vararikot ja epätoivo ovat pitkään ajaneet maaseudun ihmisiä mahdottomiin tilanteisiin, äärimmillään itsemurhiin – neljännesvuosisadan ajan tiedettyyn tuhansien murhenäytelmään.*)
Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on analyyseissa jäänyt kuitenkin huomiotta.
Lähes puolet Intian työväestä toimii maataloussektorilla. Liittovaltion tutkimusinstituutin NITI Aayogin mukaan 52 prosenttia viljelyalasta on vailla keinokastelua, jolloin toimeentulo saadaan sadeviljelyn ehdoilla.
”Kun globaalit lämpötilat ovat nousseet, sateet tulevat sattumanvaraisemmin pitempine kuivuuksineen ja lyhyempine runsaiden sateiden jaksoineen eli tulvineen”, toimittaja Omar Ahmad kirjoittaa.
Sitten vähän luomunäkökulmaa:
Myös keinokastelua hyödyntävät viljelivät kärsivät ilmastonmuutoksesta, sillä sateisuusolojen muutokset lyhentävät kasvukautta, jolloin on pakko nopeuttaa kasvua keinolannoitteilla ja runsaalla pohjavesikastelulla.
Tämä nostaa kuluja aaria kohden ja heikentää maaperän laatua, jolloin sadot ja rahallinen tuotto viljelijälle niukkenevat entisestään.
Luodaan kuva, että muutoin oltaisiin keinolannoitteita käyttämättä! Maassa, jonka läpi Vihreä vallankumous meni jo vosikymmeniä sitten! Ja kummasti uskalletaan yhä väittää, että sadot tuolla tavalla niukkenevat.
Tällaista sitten ennustetaan:
Maatalous- ja viljelijäin hyvinvoinnin ministeriö arvioi 2019 esimerkiksi vehnän tuotannon laskevan jopa 23 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen seurauksena.
Kuten on lähes epätoivoisesti yritetty ennustaa ennen tuotakin. Mitä on tapahtunut, mikä nyt on trendi? Tämä:
https://www.indexmundi.com/agriculture/?country=in&commodity=wheat&graph=production
Tuollaisen 23 prosentin vähenemisenkään myötä Intian vehnäntuotanto ei palaisi edes sille tasolla, jolla se oli n. 20 vuotta sitten. Vaan olisi sitä suurempi.
_______
*) tarkistin aikanaan asian: Intian kaupungeissa tehtiin enemmän itsemurhia kuin maaseudulla. Mutta kumpaisessakin suhteessa hyvin vähän verrattuna Eurooppaan ja Suomeen.
-
YLE on löytänyt syyllisen:
Himalajan syöksytulva on vuoriston asukkaille ilmastonmuutoksen nopeimmin kasvava uhka – näin vuoristo synnyttää tulva-aallon (https://yle.fi/uutiset/3-11778360)
GWPF (ja The Times) löytää syyllisen toisaalta:
Himalayan flood disaster exposes risks of India’s rush for green energy (https://www.thegwpf.com/himalaya-disaster-exposes-risks-of-indias-rush-for-green-energy/)
India has built hundreds of dams and hydroelectric plants along its Himalayan rivers to conserve water supplies and build renewable energy sources. This has destabilised the ecosystem.
-
Napapyörteen avulla nämä ilmiöt kuten tämä ...
Texasissa on paikoin 18 astetta pakkasta, arktinen napapyörre päästää etelään poikkeuksellisen kylmää ilmaa (https://yle.fi/uutiset/3-11791507)
Esimerkiksi Dallasissa pitäisi tähän aikaan vuodesta olla 15 astetta lämmintä, mutta nyt onkin sää pakkasella, -14 asteessa.
... tai vaikkapa Thamesin jäätyminen (https://wattsupwiththat.com/2021/02/13/uk-cold-weather-river-thames-freezes-over-for-first-time-in-60-years-pictured/) selitetään kuitenkin johtuvaksi lämpenemisestä.
Tai epämääräisemmin tähän tapaan:
People Are Comparing Texas’ Winter Storm To The Day After Tomorrow (https://www.small-screen.co.uk/texas-winter-storm-the-day-after-tomorrow/)
-
Myös YLE kertoo nyt tämän:
Bitcoinista on tulossa arkielämän maksuväline, mutta samalla siinä piilee likainen salaisuus: se lämmittää isosti ilmastoa (https://yle.fi/uutiset/3-11807872)
Saman kertoi Hesari alkuvuodesta (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg20100#msg20100)
Mutta sitten YLE:n uutisesta:
Bitcoin-alalla päästölaskelmien tuloksiin suhtaudutaan epäilyksellä. Lisäksi moni uskoo, että kryptovaluutan hyödyt ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat.
– Bitcoin on digitaalinen kulta. Se tuottaa suhteessa energiankulutukseen niin hyvän palvelun, että se parantaa ihmiseloa, sanoo puhelinhaastattelussa Niko Laamanen, joka on kryptovaluuttoihin erikoistuneen Konsensus Network -kustantamon toimitusjohtaja.
Laamasen mukaan bitcoin tuo turvaa talouden romahduksia vastaan ja vähentää valtioiden otetta ihmisistä.
Niin. Vuosikymmeniä sitten ihmettelimme suuresti erästä tapaamaamme satunnaista pariskuntaa eräässä pubissa, joka yllättäen asettui kannattamaan sitä silloista tapaa, että Suomessa oli myös pubeissa potsari ovella aamusta iltaan. Jota me ihmettelimme. Keskustelu meni eteenpäin. Ja osoittautui, että kyseessä oli potsari ja hänen vaimonsa.
-
Taas vain allekkain samaan viestiin. YLE:
Golfvirta on tutkijoiden mukaan heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Eurooppa saa jatkossa vähemmän lämpöä etelästä (https://yle.fi/uutiset/3-11811501)
Ja NTZ:
Doomsday AMOC “Tipping” Claimed In ‘Nature’ Already Refuted…New Study: AMOC “Shows No Decline” (https://notricdkszone.com/2021/02/27/doomsday-amoc-tipping-claimed-in-nature-already-refuted-new-study-amoc-shows-no-decline/)
-
Tällaiseenkin tulokseen voidaan päätyä:
No Mention Of CO2: New Study Shows African Climate Variability Strongly Linked To Natural Cycles (https://wattsupwiththat.com/2021/03/06/no-mention-of-co2-new-study-shows-african-climate-variability-strongly-linked-to-natural-cycles/)
Eikä tuo tulos edes ole kovin uusi. Afrikan epävakaat ilmasto-olot tunnettiin jo kauan ennen kuin CO2-ilmastonmuutoksesta mitään tiedettiin.
Mutta hyvin rutiininomaisesti vaikkapa IPS Afrikkaa koskevissa uutisissaan ottaa esille ilmastonmuutoksen. Esimerkiksi sen tuore mango-uutinen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=70.msg20760#msg20760) alkaa:
Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä.
-
Tällaistakin voi sattua. Mutta tämä on kai vain sitä säätä:
Stalled Warming: Global Mean Temperature Continues To Cool, Polar Sea Ice Stable At Normal Levels (https://notrickszone.com/2021/03/17/stalled-warming-global-mean-temperature-continues-to-cool-polar-sea-ice-stable-at-normal-levels/)
Eli merijää pohjoisessa on mennyt palautumaan normaalille, pitkäaikaisen keskiarvon tasolleen.
-
Ajankohtaan nähden kylmää. Siis säätä:
Absent Spring: First Day Looks Like Mid Winter From Siberia To Spain, Canada Near 100% Blanketed! (https://notrickszone.com/2021/03/19/absent-spring-first-day-looks-like-mid-winter-from-siberia-to-spain-canada-near-100-blanketed/)
Mutta sattumalta - sellainen oikuttelevahan sää on - yht'aikaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Päivittely ilmastonmuutoksesta johtuvasta kevään aikaistumisesta (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/07/jarripeipon-koti-siirtyy-2-5-kilometria-pohjoiseen-joka-vuosi-ilmastonmuutoksen) täytyy ehkä tänä vuonna jättää pois. Tai ainakin vähän vähemmälle.
PS. 25.04.21: Täältä: (https://notrickszone.com/2021/04/23/64558/)
Warmists baffled
And spring seems to be taking its time to arrive. Especially this year has seen a brutal extended winter across the northern hemisphere, and this has got the global warming alarmists twisting themselves into a pretzel (https://fi.wikipedia.org/wiki/Brezel) to explain it.
Have a nice weekend everybody, and we hope spring will reach you soon – wherever you are. In Cheyenne (Wyoming), it’s been a brutally cold spring so far, and Pierre reports a very similar situation in Europe: Germany has been seeing one of its coldest Aprils on record!
(linkin lisäys HJ)
-
On tämä aiemminkin huomattu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg20100#msg20102), mutta näin huomataan yhä uudelleen:
Bitcoinin louhinta uhkaa jo Kiinan ilmastotavoitteita (https://www.hs.fi/talous/art-2000007905207.html)
Tuttu alkaa olla jo asian puolustelijoidenkin idea, että se siitä jotenkin tulisi paremmaksi, jos louhimiseen käytetään uusiutuvaa energiaa. Kuitenkin uusiutuva energia edellyttää valtavasti — ihan konkreettista louhimista, kaivoksia!
-
Kiinalla on edelleen lupa hoitaa ilmastopolitiikkaansa runollisilla puheilla:
Biden näkee ilmastokriisin torjumisessa suuria taloudellisia mahdollisuuksia (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4490084-biden-nakee-ilmastokriisin-torjumisessa-suuria-taloudellisia-mahdollisuuksia)
Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin kokoon kutsuma virtuaalinen ilmastohuippukokous on alkanut.
[..]
Kiinan presidentti Xi Jinping puhui huippukokouksessa sen puolesta, että ihmisten on elettävä harmoniassa luonnon kanssa. Xi vahvisti Kiinan tavoitteen olevan ilmastoneutraalius vuoteen 2060 mennessä.
– Luontoa pitää kunnioittaa ja sen lakeja noudattaa. Meidän on suojeltava ympäristöä yhtä visusti kuin suojelemme omia silmiämme, hän sanoi.
Juuri kukaan ei huomaa, tai sitten ei välitä siitä, että tuon tavoitteen saavuttamisen aluksi Kiina lisää mahtavasti hiilivoimaloitaan. Täältä:
Biden And Kerry Get Humiliated On Earth Day, But Are Too Dumb To Realize It (https://wattsupwiththat.com/2021/04/24/biden-and-kerry-get-humiliated-on-earth-day-but-are-too-dumb-to-realize-it/)
He must also know (mustn’t he?) that under the Paris Agreement China has made no commitment at all to reduce emissions, but only has promised to “peak” its emissions by 2030, reserving the right to increase emissions as much as it wants until then. But does he know that China currently has some 250 GW of yet additional coal-fired power plants under development — which is more than the entire existing U.S. fleet of coal-fired power plants? These Chinese plants are all going to get built over the next few years, and then will be around for many decades to come.
Gigawatti on sitten 1000 megawattia. Olkiluoto 3 on 1600 megawatin kokoinen laitos.
Eikö Kiina myös rakenna uusiutuvaa energiaa? Mutta se taitaa kulua omantunnonarkojen bitcoinin käyttäjien tarpeisiin (juuri edeltä, HS:n uutisesta, lihav. HJ):
Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia bitcoinien louhintaan käytetystä energiasta Kiinassa on fossiilista alkuperää. Muu louhintaan käytetty energia on tutkimuksen mukaan uusiutuvaa.
-
Myönnetään, että minä tunnen tiettyä setäraivoa silloin kun keskustellaan siitä, kannattaako Greta ydinvoimaa vai ei? Ikään kuin hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä. Mutta siihen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13824;topicseen#msg13824) siitä on netissä keskusteltu.
Silloin kun hänen seuraansa lyöttäytyy Vandana Shivan kaltaisia tyyppejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15051#msg15051), tunnen sen sijaan jonkinlaista isällistä suojeluvaistoa: tuollaisia noita-akkoja täytyisi pienen tytön varoa! 8)
Kyllä tällaisestakin tiettyä setäraivoa syntyy:
Greta Thunbergistä CNN:n koronavirusasiantuntija (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1082ad97-eecb-494d-ac2d-a7e5920af34a)
Tai tätiraivoa. Vai onko tuo jo sellaista, että Paavo Haavikon kuuluisa lause tulee ajankohtaiseksi: "Parodia on tullut mahdottomaksi. Ne tekevät sen itse."
Tämä setä ei malta olla sanomatta, että jatkossa tuo voi olla paljon hyväksyttävämpää.
Tuo lahjakas tyttö jatkaa taas koulunkäyntiään. Ylioppilastutkinto, pääsykokeet lääketieteelliseen...
Jatkoa tuohon:
Mideast Expert Greta Thunberg to Host CNN Special on Israeli-Palestinian Conflict (https://www.themideastbeast.com/mideast-expert-greta-thunberg-to-host-cnn-special-on-israeli-palestinian-conflict/)
-
Tällaista sitten ennustetaan:
Maatalous- ja viljelijäin hyvinvoinnin ministeriö arvioi 2019 esimerkiksi vehnän tuotannon laskevan jopa 23 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen seurauksena.
Kuten on lähes epätoivoisesti yritetty ennustaa ennen tuotakin. Mitä on tapahtunut, mikä nyt on trendi? Tämä:
https://www.indexmundi.com/agriculture/?country=in&commodity=wheat&graph=production
Tuollaisen 23 prosentin vähenemisenkään myötä Intian vehnäntuotanto ei palaisi edes sille tasolla, jolla se oli n. 20 vuotta sitten. Vaan olisi sitä suurempi.
Tässä se on nyt sitten taas arvioitu:
Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1399265)
Kyseinen tutkimus löytyy täältä:
https://www.cell.com/one-earth/fulltext/S2590-3322(21)00236-0?_returnURL=https%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS2590332221002360%3Fshowall%3Dtrue
Ja tässä siitä olennainen lause:
We show that a rapid and unhalted growth of greenhouse gas emissions (SSP5–8.5) could force 31% of the global food crop and 34% of livestock production beyond the SCS by 2081–2100.
Näissä on selitetty, mitä käytetyillä skenaarioilla tarkoitetaan:
https://www.carbonbrief.org/explainer-the-high-emissions-rcp8-5-global-warming-scenario
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378016300711
Tästä (https://link.springer.com/article/10.1007/s00376-020-0182-8) tämä lause:
Under SSP5-8.5, global warming will eventually exceed 5°C by 2100, while under SSP1-2.6, it will stabilize around 2°C after 2050.
Siis: käyttämällä äärimmäisiä oletuksia, päästään äärimmäisiin johtopäätöksiin.
***
Pysy tässä sitten perässä siinä, mitä meidän pitäisi pelätä, kun maailma.net taas varoittelee meitä tällaisesta:
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen (https://www.maailma.net/uutiset/ennuste-uudet-paastovahennyssitoumukset-johtavat-24-asteen-lampenemiseen)
Hallitusten uusimat päästövähennysilmoitukset ovat laskeneet arviota siitä, miten paljon maapallon ilmasto lämpenee vuosisadan loppuun mennessä. Ennuste on nyt 2,4 astetta, 0,2 astetta vähemmän kuin aiemmin, laskee valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker (CAT).
Joka ei ole läheskään sitä, mistä Maaseudun Tulevaisuus meitä varoitteli. Ja sitten ovat vielä ne satelliittimittaukset:
Täältä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpeneminen) saamme tiedon, mitä se tarkoittaa asteissa nykyisestä tasosta. Kun 1 aste on jo tosiasia, Pariisin sopimuksen kanssa 1 aste lisää. Jos ei mitään tehdä, eli jatketaan kuten ennenkin, 2 astetta lisää.
Roy Spencerin viimeisen päivityksen trendin mukaan (http://www.drroyspencer.com/2020/12/uah-global-temperature-update-for-november-2020-0-53-deg-c/) (edelleen) noin 1,12 astetta vuosisadan loppuun mennessä.
-
Hyvänä kontrastina edelliseen artikkeliin tulikin sitten IPS:ltä tällä viikolla tämä:
Sadeveden varastointi helpottaa viljelijöiden elämää Argentiinassa (http://maailma.net/artikkelit/sadeveden_varastointi_helpottaa_viljelijoiden_elamaa_argentiinassa)
Ilmastonmuutoksesta siinäkin puhutaan, mutta sitten kerrotaan ihan konkreettisesta - ja vielä hyvin yksinkertaisesta - keinosta, jolla esiintyvät ongelmat voidaan ratkaista.
Eikä tuo niksi ja sen soveltaminen ole tuntematon Afrikassakaan. Tuon asian kustantaminen rikkaan maailman rahojen avulla olisi myös varmasti tehokasta ja nopeasti vaikuttavaa kehitysapua. Erilaisiin "ilmastotoimiin" verrattuna. Ja näinhän tuo uutinenkin kertoo, että niin jo tehdäänkin:
Asukkailla ei ollut varaa rakentaa sadevesisäiliöitä ennen kuin YK:n alainen Maailman ympäristörahasto tuli hätiin. Se on jakanut pienimuotoista tukea (Small Grants Programme, SGP) kehitysmaiden ympäristöhankkeille 1990-luvulta lähtien.
Tässäkin — vaikka syy olisi pohjimmiltaan jossain muualla, ilmastopolitiikassa tms. — ratkaisu on hyvin käytännöllinen ja paikallinen:
Brasilia on riippuvainen sateista ja niitä synnyttävistä metsistä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4506617-brasilia-on-riippuvainen-sateista-ja-niita-synnyttavista-metsista)
Kuvateksti:
Abel Manto on onnistunut kasvattamaan vihanneksia ja hedelmäpuita Bahian osavaltion puolikuivissa sisäosissa. Hänen puutarhansa kukoistaa sadevesisäiliöiden ansiosta. Koska lähistöllä ei ole jokia, maatila on täysin riippuvainen sadevedestä.
-
Uusi päivitys Kiinan käytännön politiikasta:
What’s The Point? In 2020 China Built The Equivalent Of More Than One New Large Coal Plant Per Week
By Kenneth Richard on 27. May 2021 (https://notrickszone.com/2021/05/27/whats-the-point-in-2020-china-built-the-equivalent-of-more-than-one-new-large-coal-plant-per-week/)
There has been a sustained global-scale effort to reduce coal power capacity in recent years. Meanwhile, China’s government has been busy loosening restrictions on coal plant construction to power its post-pandemic economy. In 2020, China built over three times as much new coal power capacity as all other countries in the world combined – with no signs of letting up in years to come.
Mutta tuo kaikki ei ole vienyt kaikilta luottamusta Kiinaan. Ei esimerkiksi häneltä:
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kiina-lupaa-olla-hiilineutraali-vuonna-2060-mutta-voiko-siihen-luottaa-kysyimme-tunnetulta-ilmastotutkijalta/
-
Tämäkin vielä:
Tutkijat: Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin mielenterveysongelmiin on puututtava – Lämpötilan nousu lisää itsemurhia, luonnonkatastrofit traumoja (https://www.maailma.net/uutiset/tutkijat-ilmastonmuutoksen-aiheuttamiin-mielenterveysongelmiin-on-puututtava-lampotilan)
Tutkimusten mukaan esimerkiksi nousevilla lämpötiloilla on vaikutusta itsemurhiin. Niiden on havaittu kasvavan prosentin verran jokaista asteen nousua kohti. Lämpöaaltojen aikana ennestään mielenterveysongelmista kärsivät kuolevat 2–3 kertaa muita todennäköisemmin, raportissa kerrotaan.
Mutta siinä on sitten tällainenkin ilmiö (lihav. HJ):
Lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta niillä, jotka eivät suoraan muuten kärsi ilmastokriisin vaikutuksista, tutkijat muistuttavat.
”Sekä ilmastokriisin kokeminen että tietoisuus siitä vaikuttavat mielenterveyden heikkenemiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. -- Yhdistämällä eri sektorien asiantuntijat ja ihmisten kokemukset pyrimme lisäämään tietoisuutta näistä kiireellisistä aiheista ja saada aikaan toimintaa terveemmän tulevaisuuden luomiseksi”, sanoo raportin tekoa johtanut tohtori Emma Lawrance tiedotteessa.
-
Tämä on hyvin kyseenalaista "viisautta":
Ilmasto ei odota, että kiireellisemmät hommat saadaan hoidettua (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4518575-ilmasto-ei-odota-etta-kiireellisemmat-hommat-saadaan-hoidettua)
– Ilmastonmuutosta ei mitata numeroilla, tilastoilla ja taloudellisilla vaikutuksilla. Sen todellinen vaikutus mitataan ihmisten kärsimyksellä.
Koska tuossa oletetaan, että niitä kärsimyksiä pystyttäisiin välittömästi, ilmastotoimenpiteiden "nappia" vääntämällä. Ei pystytä. Se osin tuossa ymmärretäänkin, mutta tämä on nyt poliittisesti korrektia käytöstä:
Tapahtuman avannut Dominikaanisen tasavallan ympäristö- ja luonnonvaraministeri Orlando Jorge Mera ei kuulu ilmastonmuutoksen vähättelijöihin.
– Meille ilmastotoimet eivät tarkoita vain vaikutusten lieventämistä. Meidän täytyy varautua siihen, mitä on tulossa, Mera sanoi – ja kertoi, että Dominikaaninen tasavalta leikkaa kasvihuonekaasupäästöjään 27 prosenttia ja jatkaa matkaansa kohti ilmastoneutraaliutta Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Myös kehitysmaissa. Ilmeisesti näin.
-
Arkeologisista löydöistäkin saadaan syy ilmastosaarnaan (YLE):
Tutkimus: "Maailman ensimmäinen sota" olikin joukko ilmastonmuutoksesta seuranneita yhteenottoja (https://yle.fi/uutiset/3-11961431)
Ilmaston muuttumisella oli 3–20 prosentin vaikutus viime vuosisadan sisällis- ja muihin sotiin, arvioi Nature -lehdessä toissa vuonna julkaistu kansainvälinen tutkimus. Se ennakoi tulevaisuuden prosenttiluvun suuremmaksi, ellei nykyistä ilmastonmuutosta saada hillittyä.
Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC toteaa viimevuotisessa raportissaan, että 20:sta ilmastomuutokselle altteimmaksi arvioidusta valtiosta 12:ssa on meneillään sota tai muu aseellinen koflikti.
ICRC ei väitä ilmastonmuutosta niiden syyksi mutta toteaa kriisin kaksisuuntaiseksi tieksi.
Konfliktin heikentämillä mailla on huonot mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta, jos sellaisille pyrkimyksille edes ehtii liietä päättäjien huomiota. Asukkailta puolestaan hupenevat konfliktin jaloissa mahdollisuudet sopeuttaa elämäänsä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Ensin kuvaus tutkimuksen tuloksista. Ja sitten nuo loppukappaleet.
-
Lämpötilat Suomessa ovat aiheuttaneet sen, että media nyt hyvin yksiäänisesti kertoo, miten ilmastonmuutos nyt näkyy kaikkialla maailmassa. Varsinkin, kun Kanadan huippukuuma länsirannikko löydettiin toiseksi esimerkiksi.
Mutta tässä vähän ideologista viilennystä:
https://www.drroyspencer.com/2021/07/uah-global-temperature-update-for-june-2021-0-01-deg-c/
Eli Spencerin mukaan kesäkuun lämpötila ei globaalisti juuri poikennut 30-vuotisesta keskiarvosta. Minkä se pohjoisella pallonpuoliskolla oli kuumempi, sen verran se eteläisellä oli kylmempi.
Tätä Reutersin uutista en ole nähnyt suomenkielisessa mediassa (01.07.21):
Brazilian coffee, sugarcane and corn hit by third day of frost (https://www.reuters.com/business/environment/brazilian-coffee-sugarcane-corn-hit-by-third-day-frost-2021-07-01/)
-
Lämpötilat Suomessa ovat aiheuttaneet sen, että media nyt hyvin yksiäänisesti kertoo, miten ilmastonmuutos nyt näkyy kaikkialla maailmassa. Varsinkin, kun Kanadan huippukuuma länsirannikko löydettiin toiseksi esimerkiksi.
Mutta kauneus on sillä tavalla katsojan silmässä, että tämä skeptinen saitti näkee lämpenemisen pysähtyneen:
Global Warming Stalls Again – Back To Levels Seen 20 Years Ago! And: No Warming In Tokyo This Century (https://notrickszone.com/2021/07/03/global-warming-stalls-again-back-to-levels-seen-20-years-ago-and-no-warming-in-tokyo-this-century/)
Myös hän näkee paussin vain jatkuvan:
El Niño and the lengthening New Pause: now 6 years 10 months (https://wattsupwiththat.com/2021/07/03/el-nino-and-the-lengthening-new-pause-now-6-years-10-months/)
-
Tätä Reutersin uutista en ole nähnyt suomenkielisessa mediassa (01.07.21):
Brazilian coffee, sugarcane and corn hit by third day of frost (https://www.reuters.com/business/environment/brazilian-coffee-sugarcane-corn-hit-by-third-day-frost-2021-07-01/)
Nyt se lopulta tuli (kerrottuna näin):
Brasiliaan saatiin poikkeuksellinen lumipeite – Etelä-Amerikkaa koettelee kylmyysaalto samaan aikaan kun Pohjois-Amerikka käristyy kuumuudessa (https://yle.fi/uutiset/3-12008713)
Ilmastonmuutos voimistaa molempien pallonpuoliskojen harvinaisia sääilmiöitä, vaikka niillä ei suoraa yhteyttä olekaan. Kanadassa riehuu noin 180 maastopaloa, kun taas Brasiliassa ja Argentiinassa on kärsitty kesäkuusta lähtien kylmyydestä.
-
Mutta houkutus tällaiseen päättelyyn on käynyt liian suureksi, vastuttamattomaksi:
Suomea hautovan helleputken taustalla on ilmastonmuutos, mutta Suomi-tilastot voivat johtaa harhaan: ”Silmät avautuvat, kun katsotaan globaalia tilannetta” (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008105663.html)
”Jos joku väittää, että helleaallolla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, todistustaakka siirtyy väitteen esittäjälle”, kommentoi Ilmatieteen laitoksen tutkija.
Sitten tuossa oikeastaan annetaan ohjeet, millä tavalla sitä globaalia tilannetta pitää poliittisesti korrektilla tavalla katsoa. Siihen ei sitten kuulu viittaaminen satelliittimittauksiin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg22292#msg22292)!
***
Tällainen ennustelu on minua jo pidemmän aikaa ärsyttänyt:
Helle koettelee niin viljelijää kuin vanhustakin – jos kasvihuonekaasupäästöt pysyvät samoina seuraavat 50 vuotta, Suomessakin voidaan kokea 40 asteen helteitä (https://yle.fi/uutiset/3-12014665)
Koska valtaosa noista ennustelijoista pääsee tuossa ajassa pakoon haudan viileyteen. Eikä joudu koskaan vastaamaan ennustuksensa osuvuudesta. Tai pieleen menosta. Eli on vapautunut kaikesta todistustaakasta!
-
Tämä on varmasti Ville Rannan mielestä hauska ja osuva:
Ville Rannan pilapiirros: Denialistin kesämökillä (https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/1ef88310-c5fd-4d3c-acd5-9c45bf62e2ac)
Eikä sellainen olisi enää ollut jonkun toisen tekemä piirros "Ilmastouskovaisen kesämökillä", jossa olisi ollut repliikit:
Sää ja ilmasto ovat sama asia.
Tulipalo ja ilmasto ovat sama asia.
-
Tämä on nyt vähän pakko linkata:
Heat waves and hot air (https://wattsupwiththat.com/2021/07/15/heat-waves-and-hot-air/)
Reposted from Dr. Judith Curry’s Climate Etc.
by Judith Curry
Heat waves are the new polar bears, stoking alarm about climate change. Climate scientists addressing this in the media are using misleading and/or inadequate approaches. How should we approach assessing whether and how much manmade global warming has contributed to recent record breaking temperatures? Read on for some outside-the-box thinking on this.
YLE:n uutisessa jopa vähän toppuutellaan, mutta esitetään sitten tällainen minulle uusi teoria:
Johtuvatko Euroopan tuhotulvat ilmastonmuutoksesta? Saksassa se on yleinen selitys, mutta Ylen meteorologi Anne Borgström toppuuttelee (https://yle.fi/uutiset/3-12022887)
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, mutta yksittäistä sääilmiötä ei pysty selittämään ilmastonmuutoksella, muistuttaa Anne Borgström.
– On silti selvää, että muuttuva ilmasto tuo tullessaan nykyistä enemmän jämähtäneitä säätyyppejä . Läntisen Keski-Euroopan yllä oleva matalapaine on esimerkki sellaisesta.
(lihav. HJ)
Venäjän ym. ylle on nyt jämähtänyt harvinaisen sitkeä korkeapaine. IPCC:n raporttitiivistelmissä en ainakaan törmännyt ennusteisiin jämähtäneisyyden lisääntymisestä.
***
Saksassakin on kuitenkin tavanomaista lämpimämpää. Mutta ei tarvitse mennä Brasiliaan asti löytääkseen tavanomaista viileämmän alueen: sellainen on nyt ollut myös Britannia.
-
Muistikuvani oli kutakuinkin oikea:
Asiantuntijat kertovat, kuinka Keski-Euroopassa tuhoa aiheuttavat tulvat ja rankkasateet syntyvät: ”Kyseessä ei ole vain kehittyvien valtioiden ongelma” (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008131271.html)
Myös niin sanottuja lukkiutuneita säätiloja eli pitkään paikallaan pysyviä tiloja ja niiden suhdetta ilmastonmuutokseen on tutkittu.
”On jonkin verran tutkimuksia, joissa on osoitettu, että lukkiutuneet säätilat voisivat lisääntyä ilmastonmuutoksen edetessä, mutta vahvaa näyttöä siitä, että näin on käynyt tai näin varmasti tulee käymään, ei kuitenkaan ole.”
Eli jos niistä IPCC jotain oli maininnut, ne olivat siinä alimmassa "low confidence" -luokassa.
***
Onko niin, että kaiken selittäminen ilmastonmuutoksella on jollakin tavalla lohduttava, turvallisuuden tunneta lisäävä ajattelutapa? Saksan yhtäkkinen katastrofi olisi liian pelottava asia, jos se pohjimmiltaan johtuisi sattumasta? Ilmastonmuutoksesta sentään tiedetään, miten se estetään!
***
Saksassa tuli esiin tämäkin näkökulma:
Der unappetitliche Klima-Bluff (https://www.welt.de/wissenschaft/plus232515327/Unwetter-Der-unappetitliche-Klima-Bluff.html)
Ist die menschengemachte Erwärmung verantwortlich für die tödlichen Unwetter in Westdeutschland? Das Klima-Argument dient Politikern, um von der eigenen Verantwortung für eine Katastrophe abzulenken. Aufzeichnungen belegen, dass Sturzfluten trotz Klimawandels weniger gefährlich sind als früher.
Eli viittaamalla ilmastonmuutokseen on voitu myös luikerrella vastuusta. Viranomaisten epäonnistumisesta monessa asiassa siellä nyt puhutaan. Täältä kaukaa katsoen on vaikea arvioida, missä määrin syyttelyt ovat oikeita.
Hirtehisesti voisi sanoa, että nyt Saksa sitten sai oman Fukushimansa. Vaikkei se siitä Itämeren tsunamista johtunutkaan. Eikä ole luokiteltavissa vääntämälläkään ydinvoimaonnettomuudeksi.
-
Jos Saksassa syytökset koskivat usein sitä, että kunnollista varautumista tulvaan ei ollut, niin tässä rakennellaan Suomelle oikein perusteellista valmistautumista muuttuvaan ilmastoon:
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä ja on aika kääriä hihat – terveysriskeinä ovat uudet infektiosairaudet ja sisäilman pilaantuminen (https://yle.fi/uutiset/3-12023295)
Ajankohtaisista helteistä lähdetään liikkeelle. Mukana tulevaa grafiikkaa ei ehkä saatu niin dramaattiseksi kuin olisi toivottu:
Grafiikassa kuvattuna hellepäivät Suomessa 1961 vuodesta lähtien. Vuoden 2021 tilastossa on päivät lauantaihin 17.7. asti.
Kiinnittäisin huomiota siihen, että trendiä ei ole grafiikkaan piirretty, esim. liukuvaa keskiarvoa. Tästä vuodesta varmastikin muodostuu kyllä kesän mittaan ennätysvuosi.
-
Tässä sitä krittiikkiä:
Germany’s “Katrina”: Officials Left Dams Full For Weeks Even With Heavy Rains In The Forecast (https://notrickszone.com/2021/07/18/germanys-katrina-officials-left-dams-full-for-weeks-even-with-heavy-rains-in-the-forecast/)
Officials left dams full to the brim at least 3 weeks long during a rainy period and then failed to undertake a controlled release even when 150 mm of rain were forecast 4 days before the floods.
Now they want to hide their gross incompetence and blame climate change.
Tästä keskustellaan YLE:nkin mukaan:
Kolmimetrinen tulva-aalto yllätti autoilijat Saksassa – Miksi Länsi-Euroopan tulvat olivat niin tuhoisat? (https://yle.fi/uutiset/3-12025593)
Saksassa keskustelun keskiöön on noussut ilmastonmuutos. Yksittäistä sääilmiötä on vaikea todistaa ilmastonmuutoksesta johtuvaksi, mutta ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ongelmia on nähty myös varautumisessa ja kaupunkisuunnittelussa.
-
Vielä tästä:
Germany’s flood disaster exposes folly of misbalanced Net Zero policies (https://www.thegwpf.com/germanys-flood-disaster-exposes-folly-of-misbalanced-net-zero-policies/)
In recent days, meteorologists and extreme weather researchers have blamed a ‘monumental failure of Germany’s flood warning system’ for the death and devastation triggered by disastrous flooding.
Experts had warned the German government four days before the first floods about the high risk of flooding in the Rhine basin, but the government failed to implement flood protection measures that are, in any case historically underfunded and thus ineffective.
Despite previous flood disasters in recent decades, Germany’s priority in dealing with climate change has been to spend hundreds of billions of euros on wind and solar projects, failing almost completely to prepare communities for extreme weather events that are inevitable regardless of climate change.
Kehitysmaiden kohdalla olemme edellä useasti tuoneet esille, miten "ilmastotoimet" eivät niitä auta. Niiden konkreettisissa ongelmissa ja/tai riskeihin varautumisessa. Vaikkapa tässä puheenvuorossa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg2729#msg2729). Kyllä se jo tässäkin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg131#msg131) (2007) tuli esille, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on ongelmien ratkaisuun hyvin pitkä tie.
-
Mutta tulihan tämäkin sieltä:
Wie gefährdet ist Tihange durch das Hochwasser? (https://www.aachener-nachrichten.de/nrw-region/tihange/wie-gefaehrdet-ist-tihange-durch-das-hochwasser_aid-61458877)
Angesichts der Hochwasserlage auch auf der Maas fordert der Verein Umweltinstitut München die sofortige Abschaltung des belgischen Atomkraftwerks Tihange. Der Meiler liegt unmittelbar am Ufer des Flusses.
Eli aika jälkeenpäin vaaditaan ydinvoimalan sulkemista, tuon tulvan takia.
-
Katsaus Saksan historiaan:
Alarmists Scaremongering, Ignore Germany’s Long History Of Massive Flooding (https://notrickszone.com/2021/07/23/alarmists-scaremongering-ignore-germanys-long-history-of-massive-flooding/)
Ja tyly johtopäätös:
Facts contradict “follow the science”
In view of these facts, it becomes clear how quickly the “scientists” who constantly want to make us believe in the “climate catastrophe caused by man-made CO2” can be refuted by simple, hard reality. In 1804 mankind had produced almost no CO2 at all and in 1910 only negligible amounts of the gas. These people with their high-sounding academic titles and their fuss with complicated computer programs act as if they could predict the future for decades or even centuries. Yet they have all too obviously failed at the purely practical task of warning the inhabitants of the imminent danger. They, the politicians and the journalists who spread their messages as if they were definitive wisdom, bear responsibility: not for the fact of the flood, but for the lack of preparation and warning of the population. And this is exactly what they want to distract from with the propaganda offensive for “more climate protection” that is currently being launched in pre-election Germany on a really massive scale.
Suomessakin on nyt ilmastotieteilijöiden vallitsevaa viisautta, että vaikka yksittäisten säätapahtumien (kuten Suomen lämpöaalto) syyksi ei voida osoittaa ilmastonmuutosta, niin seuraavassa lauseessa todetaan, että "selvää on", että niin on (pohjimmiltaan) laita. Ja tuollaisia säätapahtumia on jatkossa odotettavissa enemmän (=syy-yhteys on).
Kun sitten tullaan ilmastotieteilijöistä lehtimiehiin, tuo muuttuu sellaiseksi, että nyt noiden kauheiden tapahtumien valossa ilmastoskeptikkojen pitäisi suorastaan hävetä skeptisyyttään.
Kun Suomessa jännitettiin, rikkoutuvatko kaikkien aikojen lämpöennätykset, kukaan ei ilmastonmuutosselityksen innossaan ihmetellyt, miksi edelliset ennätykset olivat 1930-luvulta. Jolloin hiilidioksidin tilanne oli edelleen tuo, mikä tuossa lainauksessa tuli esille. Suomessa tyydytään yleisesti selityksen, että lämpeneminen 1930-luvulle asti oli luonnollista, mutta siten se myöhempi (https://violetit.tripod.com/Suomen_keskilampotilan_kehitys.jpg) johtuu ihmisen aiheuttamista päästöistä. — Tarvittaessa tuokin unohdetaan, ja koko lämpeneminen 1800-luvulta asti lasketaan ihmisen aiheuttamaksi ilmastonmuutokseksi.
-
Ei varsinaisesti valehdella:
Tyhmenemistä ilmassa (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008158318.html)
Lontoossa tehdyn tutkimuksen mukaan ilman korkea hiilidioksidipitoisuus heikentää ajattelukykyä. Nykyisellä kehitystahdilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saavuttaa vuosisadan loppuun mennessä lukeman 1000ppm. Siinä kognitiiviset kyvyt laskevat 21 prosenttia.
Mutta poimitaan skenaarioista (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_l%C3%A4mpeneminen) juuri korkein ääripää:
IPCC:n erikoisraportti päästöskenaarioista ennustaa CO2-pitoisuuden nousevan tasolle 541–970 ppm vuoteen 2100 mennessä.[30].
Ja pyöristetään siitäkin vielä varmuuden vuoksi ylöspäin. Huomatkaa, miten Wikipedia-artikkelissa pohditaan, riittävätkö fossiilisten varat tuohon:
Fossiilisten polttoaineiden varannot riittävät tämän tason saavuttamiseen ja päästöjen kasvattamiseen vuodesta 2100 eteenpäin, mikäli hiiltä, öljyhiekkaa tai metaaniklatraattia käytetään laaja-alaisesti.
Eli kyse on todella äärimmäisestä skenaariosta.
Joten kuulkaas Hesari: vielä ei ole hiilidioksidi meidän ajattelukykyymme vaikuttanut!
-
Hänkin kehtaa (tai toimittaja?) tässä taidearvostelussa (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008175427.html) reippaasti sotkea asioita:
Avajaisten lehdistötilaisuudessa Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Markku Kulmala muistuttaa, että koronarajoituksista huolimatta hiilidioksidipäästöjen määrä on kasvanut.
Hän muistuttaa myös ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta.
”Vuonna 2020 ilmanlaadun vuoksi kuoli paljon enemmän ihmisiä kuin covidin.”
Tarkoituksenmukaisesti. Asioilla ei ole muuta yhteyttä kuin sanojen alkuosa "ilma". Kyllä: kaikki epäpuhtaudet on fossiilisia poltettaessa suhteellisen helppoa ja halpaa poistaa. Paitsi hiilidioksidi. Joka toisaalta ei sitten tappanut v. 2020 ketään, näillä pitoisuuksilla.
Vielä jyrkemmin: jos lehmänlanta kehitysmaissa on korvattu fossiilisilla aineilla, se on jopa vähentänyt ilmanlaadusta johtuvia kuolemia!
-
Näin on nyt täällä tutkittu:
Warfare, not climate, is driving resurgent hunger in Africa, says study (https://wattsupwiththat.com/2021/08/14/warfare-not-climate-is-driving-resurgent-hunger-in-africa-says-study/)
-
Kiina saa jonkinnäköistä ymmärrystä aina osakseen tässä asiassa. HS:
Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen
Kiinan presidentti Xi Jinping yllätti kertomalla, että Kiinasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006648949.html)
Vaikka hän epäilemättä tarkoitti samaa: sitten kun kiinalaisten elintaso on sama kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.
Xi tietää miten pitää puhua, jotta miellyttää lännen liberaalia mediaa. Trump ei tiedä. Tai ei välitä sitä yrittää?
Näin he ovat nyt luvanneet:
Taliban go green and vow to help fight climate change
Date: 24/08/21Global Warming Policy Forum & Newsweek (https://www.thegwpf.com/green-taliban-outwit-wests-witless-leaders-and-vows-to-help-fight-climate-change/)
In an interview with Newsweek, a Taliban official has promised that the jihadist terror movement will become green activists, fighting climate change instead of women and infidels. By promising to turn their green flag of islamist terror into a green flag of eco-activism, the radical jihadists are likely to become the new darlings of Western reds and greens… although perhaps not as much loved as China’s ‘green’ communist leaders.
-
Alkuvuodesta:
Tähänkin asiaan tämä tuodaan keskeiseksi selitykseksi:
Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos (https://www.maailma.net/nakokulmat/intian-protestoivien-viljelijoiden-suurin-uhka-on-voimistuva-ilmastonmuutos)
Nyt:
Here’s Why Climate Alarmists Are Ignoring All-Time Record Crop Production in India (https://wattsupwiththat.com/2021/08/24/heres-why-climate-alarmists-are-ignoring-all-time-record-crop-production-in-india/)
-
Kun he ovat nyt luvanneet mitä ovat (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg22924#msg22924), ruotsalaisetkin voivat rauhoittua:
Ruotsin valtamedia huolissaan Talibanien ilmastopolitiikasta (https://www.kansalainen.fi/ruotsin-valtamedia-huolissaan-talibanin-ilmastopolitiikasta/)
Bjerströmin mukaan on kuitenkin epäselvää, miten Taliban suhtautuu ilmasto-ongelmaan ja aikovatko he edes osallistua YK:n ilmastokokoukseen marraskuussa.
– Ei tiedetä, miten uusi Taliban-hallinto suhtautuu ilmastoon tai elintarvikehuoltoon, eikä myöskään sitä, aikovatko Talibanit tulla neuvottelupöytään COP26-kokouksessa Glasgow’ssa. Jos he tulevat paikalle, se tarjoaa todellisen diplomaattisen ongelman YK:lle.
-
Kiina saa jonkinnäköistä ymmärrystä aina osakseen tässä asiassa. HS:
Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen
Kiinan presidentti Xi Jinping yllätti kertomalla, että Kiinasta tehdään hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006648949.html)
Vaikka hän epäilemättä tarkoitti samaa: sitten kun kiinalaisten elintaso on sama kuin Suomessa ja muualla länsimaissa.
Xi tietää miten pitää puhua, jotta miellyttää lännen liberaalia mediaa. Trump ei tiedä. Tai ei välitä sitä yrittää?
Kiinasta kuulumisia. Se ilmoitti rakentavansa maailman suurimman tuulivoimalan:
Maailman suurin tuulivoimala esiteltiin Kiinassa – Teho 16 MW, korkeus 264 metriä (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maailman-suurin-tuulivoimala-esiteltiin-kiinassa-teho-16-mw-korkeus-264-metria/58ba8bca-2d79-48b7-aba1-2926f151e7e0)
Mutta rakentavansa myös nämä:
China To Build 43 New Coal-Fired Power Plants (https://wattsupwiththat.com/2021/08/25/china-to-build-43-new-coal-fired-power-plants/)
China is planning to build 43 new coal-fired power plants and 18 new blast furnaces — equivalent to adding about 1.5% to its current annual emissions — according to a new report. The new projects were announced in the first half of this year despite the world’s largest polluter pledging to bring its emissions to a peak before 2030, and to make the country carbon neutral by 2060.
-
Tässäkin — vaikka syy olisi pohjimmiltaan jossain muualla, ilmastopolitiikassa tms. — ratkaisu on hyvin käytännöllinen ja paikallinen:
Brasilia on riippuvainen sateista ja niitä synnyttävistä metsistä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4506617-brasilia-on-riippuvainen-sateista-ja-niita-synnyttavista-metsista)
Kuvateksti:
Abel Manto on onnistunut kasvattamaan vihanneksia ja hedelmäpuita Bahian osavaltion puolikuivissa sisäosissa. Hänen puutarhansa kukoistaa sadevesisäiliöiden ansiosta. Koska lähistöllä ei ole jokia, maatila on täysin riippuvainen sadevedestä.
Samoin on tässä:
Keski-Amerikan alkuperäisyhteisöt taistelevat veden vähyyttä vastaan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4585530-keski-amerikan-alkuperaisyhteisot-taistelevat-veden-vahyytta-vastaan)
Vaikka siinäkin tämä pakollinen (lihav. HJ):
Ilmastonmuutos on pahentanut veden vähyyttä etenkin Keski-Amerikan niin sanotussa Kuivassa käytävässä, jossa 1 600 kilometrin kaistaleella elää noin 11 miljoonaa ihmistä. Alueen maalaisyhteisöt ovat ryhtyneet omin voimin toimiin turvatakseen vedensaantinsa. Vaikutukset eivät jää pelkkään janon torjumiseen.
-
Syyllinen on tässäkin löydetty:
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastokatastrofit-ajavat-perheita-naittamaan-tyttarensa-intiassa)
Tarinaa lukiessa tulee kyllä mieleen muitakin selityksiä. Tämä kokonaiskuva tuntuu kyllä kohtuuttoman pessimistiseltä:
Intian 37 osavaltiosta 27 luokitellaan nyt alttiiksi ilmastoon liittyville katastrofeille. Viljelysmaasta 68:aa prosenttia uhkaa kuivuus, 12 prosenttia altistuu tulville ja 15 maanvyöryille. Hirmumyrsky voi iskeä rantaviivalle 5 700 kilometrin mittaisella alueella, ja lisäksi 59 prosenttia maa-alasta on järistysaltista.
YK:n mukaan koko maailmassa yli 20 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain jättämään kotinsa ilmastoon liittyvistä syistä.
Siihen nähden, miten saimme juuri edellä 25.08.21 tiedon siitä, miten Intiaan on tulossa kaikkien aikojen ennätyssato.
Tuo 20 miljoonaa kuulostaa suomalaiselle isolta luvulta. Se on kuitenkin vain n. 2,5 promillea maailman väkiluvusta.
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Ainoastaan tuon ilmiön rajoittuminen alueellisesti voisi hiukan pelastaa: nyt meillä on kauppa-alueenamme koko maailma, roomalaisilla käytännössä vain Välimeren ympäristö.
PS. 1.2.2018: Hesarin selostuksessa tuosta tutkimuksesta täsmennettiin vähän lukuja. Keskilämpö kesälla oli Pohjois-Euroopassa laskenut n. 3 astetta. Satotason arvioitiin pudonneen noin kolmanneksella tai jopa puoleen.
Näin tuo tapauksen on nyttemmin selvitetty vaikuttaneen Suomeen ja lähialueille:
Valtava ilmastokatastrofi autioitti pohjolaa 500-luvulla, mutta Ahvenanmaa sai uutta väkeä – vanha tieto Ahvenanmaan asutushistoriasta kumoutuu uusissa tutkimuksissa (https://yle.fi/uutiset/3-12087039)
Hurja purkaus ei myöskään jäänyt ainoaksi, vaan lisää tuhkaa tulvahti ilmakehään kahdesti seuraavan vuosikymmenen alussa. Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston arvioidaan palanneen tasapainoon vasta 600-luvun puolivälin jälkeen.
Mantereiden väki, joiden elämä pohjautui paljolti maanviljelykseen, nääntyi ankarina aikoina nälkään tai lähti etsimään elämän edellytyksiä muualta. Ahvenanmaalla saaristoluonto tarjosi ravintoa ja tilaa tulokkaille.
– Ahvenanmaa oli keskellä. Ei vain idän ja lännen, vaan myös pohjoisen ja etelän, Kristin Ilves sanoo.
[...]
Erityisesti kärsi pohjola. Uppsalan yliopiston arkeologian professorin Bo Gräslundin tutkimuksen mukaan Ruotsissa kuoli puolet väestöstä.
Ei ihme, että sukupolvi toisensa jälkeen kertoi tarinaa eteenpäin, kunnes se keskiajalla kirjoitettiin Islannissa saagaan myyttinä maailmanlopusta, Ragnarökistä, josta selvisi hengissä vain kaksi ihmistä, uuden ihmiskunnan esivanhemmat.
Tuohon verrattuna teoria hiilidioksidista ilmastoa uhkaavasti lämmittävänä on suorastaan lohdullinen, vähentää ahdistuneisuutta. Sille voimme ainakin teoreettisesti itse tehdä jotakin.
-
Kiina tekee mielestäni nyt oikein (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg20722#msg20722):
Bitcoinkauppa jatkossa talousrikos Kiinassa – kieltää kaiken kaupankäynnin kryptovaluutoilla (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/bitcoinkauppa-jatkossa-talousrikos-kiinassa-kieltaa-kaiken-kaupankaynnin-kryptovaluutoilla/8244532)
Mitä enemmän olen asiaa funtsannut, sitä enemmän olen päätynyt siihen, että kryptovaluutat ovat suuri kollektiivinen tietokonepeli. Jonka pelin mahdolliset sisäiset hienoudet eivät riitä perustelemaan sen olemassaoloa tai hyväksyttävyyttä maailmalle.
Olisikohan tuo pitkässä historiallisessa katsannossa verrattavissa keskiajan alkemisteihin? Jos olisi pystytty valmistamaan epäjalommista aineista kultaa, heidän visioissaan se varmaankin olisi poistanut maailman köyhyysongelman?
-
En ole uumoiluneni yksin:
Professori: Bitcoin valuuttana on täyttä typeryyttä
Asiantuntijan mukaan kryptovaluuttojen hyväksyminen lailliseksi maksuvälineeksi on todella huolestuttavaa. (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/c0c635aa-a0a5-4d18-93b6-cf80cc2729ed)
El Salvador on maailman ensimmäinen maa, joka on ottanut bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi. Syyskuun alussa tehty päätös on synnyttänyt mielenosoituksia. Bitcoinin pelätään kiihdyttävän inflaatiota jo köyhässä maassa.
– Heidän olisi pitänyt miettiä kahdesti, koska se on erittäin kyseenalaista – ja todennäköisesti taloudellisesti vaarallista erityisesti kehitysmaille, Harvardin yliopiston professori Jeffrey Frankel kirjoittaa Guardian-lehdessä.
Frankel kertoo, ettei hän ymmärrä kryptovaluuttojen tarvetta, eikä sitä, mitä ongelmia niillä ratkaistaan.
Koska argumentit tuota vastaan menevät myös ilmastokysymysten ulkopuolelle, voidaan muodostaa tarvittaessa tästä kysymyksestä oma triidinsä.
-
Hesarissa (kuukausiliite):
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000008268301.html
Lapissa pitenevät ja lämpenevät syksyt. Viime vuosina pohjoisen syksyjen piteneminen on kiinnostanut Lohilaa erityisesti.
Asiaa oli jo pohjustettu Hesarin ykkösosassa, johdannossa tuohon artikkeliin:
Ilmasto lämpenee, ja sen huomaa Lapin syksyssä.
Mutta:
https://notrickszone.com/2021/09/21/shortening-northern-europe-summers-august-temperatures-have-been-cooling-since-jma-data-suggest/
Now the JMA has the data for the same stations for August. Again the trends show late summer has been cooling, and not warming.
[..]
In Finland, all six stations for which the JMA has sufficient data show a slight to notable cooling since 1996. None have shown warming for the month of August.
Mukana kaaviossa ovat sääasemat Enontekiö, Utsjoki ja Sodankylä.
Hesarissa lukuja, lämpötilasarjoja ei esitelty.
-
Siihen nähden, miten saimme juuri edellä 25.08.21 tiedon siitä, miten Intiaan on tulossa kaikkien aikojen ennätyssato.
Sellainen myös tuli. Ja tässä siitä, miten ilmastovaroittelijat ovat sen tiedon ottaneet vastaan:
Here’s Why Climate Alarmists Are Ignoring All-Time Record Crop Production in India (https://wattsupwiththat.com/2021/10/02/heres-why-climate-alarmists-are-ignoring-all-time-record-crop-production-in-india-2/)
All-time record crop production in India belies the doomsday narrative of climate alarmists. To no great surprise, the U.N. and media ignore the remarkable achievement of this country of 1.4 billion people because it contradicts a political agenda pursued with religious fervor.
Even as the world’s largest democracy enhances global food security, the media spread news of the U.N.’s “code red” for humanity over August’s specious report by the Intergovernmental Panel on Climate Change that rising temperatures threaten the earth.
Mediasta aika tarkoin seuraamme IPS (asiakkaineen) taitaa olla hyvin tyypillinen esimerkki tuosta. Pitkin matkaa, eli useita vuosia, sitä kautta on tullut uhkaavia uutisia siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa Intian ruokatuotantoa. Nyt ei, ainakaan vielä, sitä kautta ei ole tullut mitään tietoa tuosta ennätyssadosta
-
En ole uumoiluneni yksin:
Professori: Bitcoin valuuttana on täyttä typeryyttä
Asiantuntijan mukaan kryptovaluuttojen hyväksyminen lailliseksi maksuvälineeksi on todella huolestuttavaa. (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/c0c635aa-a0a5-4d18-93b6-cf80cc2729ed)
Joten tämäkään ei ole iloinen asia:
Bitcoin-louhinta on synnyttänyt isoja päästöjä ja runsaasti roskaa, nyt louhijat kääntävät katseensa ydinvoimaan (https://www.hs.fi/talous/art-2000008303631.html)
Osa kryptovaluuttojen louhijoista on tekemässä sopimuksia vaikeuksissa olevia ydinvoimaloita operoivien yhtiöiden kanssa. Ydinvoima on hiiletöntä, ja laitoksissa on ylimääräistä kapasiteettia tuottaa sähköä.
Tuo on täysin näennäistä "hyveellisyyttä". Globaalisti olemme kroonisen energiaköyhiä, eikä mitään ylimääräistä kapasiteettia ole olemassa.
-
Tästä dokumentista vielä löytyy se tuossa mainittu mutta muuten unohdettu Tornionjoen jäidenlähtökin vuoteen 2003:
https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2223681/Ilmastonmuutoksen%2Bindikaattorit.pdf
Josta olin omaan esitykseeni ottanut viimeiset 100 vuotta. Koska siitä asiasta ei enää puhuta, luulen tai olen lähes varma, ettei siinä viimeiseen 17 vuoteen ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. — Taisi tulla valituksi väärä joki, liian pohjoisesta? Olisiko parempi valinta voinut olla Vantaa? Kun Helsinki muutenkin tuntuu Suomessa tottelevan teoriaa Lappia paremmin:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html
Teoria kun sanoo vielä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän lämpötilan (suhteessa) pitäisi kohota.
Tornionjoki on edelleen täysin unohdettu.
Mutta on kyllä taas löydetty agendaan sopivaa dataa:
Pohjoisen pallonpuoliskon järvet menettävät jääpeitettään nopeasti – Erityisen voimakasta lämpeneminen oli Suomen ja Ruotsin järvissä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008356794.html)
-
Kun nyt kertakaikkiaan on muotia syyttää ilmastoa, niin käy helposti näin:
Red Cross claims of increasing climate disasters is “grossly misleading” (https://www.thegwpf.com/red-cross-claims-of-increasing-climate-disasters-is-grossly-misleading/)
— klips —
Eli innokkuudessa ajaudutaan väitteisiin, joita YK:n ilmastoraportit ja muu tieteellinen tutkimus eivät tue.
Tähän tapaan asia meille nyt (tai yhä) yleisesti mediassa kerrotaan:
Tästä on kysymys Glasgow’n ilmastokokouksessa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4628583-tasta-on-kysymys-glasgown-ilmastokokouksessa)
Pariisin jälkeen on tullut yhä selvemmäksi, että kaksi astetta on aivan liian paljon. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan 1,5 asteen ylitys huomattavasti lisäisi katastrofaalisia seurauksia kuten merenpinnan nousua, tulvia, kuivuutta, metsäpaloja ja myrskyjä.
Suuri osa puolentoista asteen nousuvarasta on jo käytetty. Ilmasto on nyt 1,1 astetta lämpimämpi verrattuna esiteolliseen aikaan.
Tuollaiset katastrofit ovat siis odottamassa, jos ilmasto nyt pääsee tästä lämpenemään 0,4 astetta.
Mutta tässä eräs hiukan kriittisyyteen kallellaan oleva kirjoittaja on todella lukenut, mitä IPCC asiasta sanoo:
Dr Roger Pielke, Jr -What does IPCC AR6 say on Scenarios and Extreme Weather? (https://wattsupwiththat.com/2021/10/28/dr-roger-pielke-jr-what-does-ipcc-ar6-say-on-scenarios-and-extreme-weather/)
Roger will also show that the IPCC has systematically and very helpfully gone through a large list of extreme‐weather phenomena in the detailed AR6 Report. Their results are quite surprising: floods, hurricanes, tropical cyclones, meteorological and hydrological droughts are not more frequent. Nor are tornadoes, hail, lightning or strong winds more frequent. However heatwaves are more frequent, as is extreme precipitation, and there are two other types of drought, namely agricultural and ecological drought, which have increased. It is very appealing, even seductive, for activists and the media to latch on to extreme events (as inaccurately summarized in the SPM), but at some point we have to say that objective science and its communication matters on this issue.
Pielke toteaa tuossa, miten joidenkin ikävien asioiden on AR6:ssa todettu yleistyneen. Mutta ei kaikkien. Muun muassa pyörremyrskyt ja kovat tuulet eivät ole.
Se, ettei tähän asti ole havaittu tuulisuudessa näiden ääri-ilmiöiden lisääntyneen, tuli esille jo IPCC:n aiemmissakin raporteissa. Ja tuotiin kyllä jo silloin esille. Mutta turhaan. Seuraava lähelle asutusta osunut pyörremyrsky pulpautti aina pintaan teorian, että ilmastonmuutoksen myötä tällaisia tapauksia tulee. Ja ainakin rivien välissä viestin, että ei näitä ennen ollut.
Pielke tuolla, Lomborgin tapaan, pääsee varmaankin ilmastoskeptikon, jopa ilmastodenialistin maineeseen, pelkästään siis IPCC:n raporttia lukemalla.
-
Radiosta kuulin tänä aamuna esimerkin siitä, miten ilmastonmuutosajattelu ei yllä joka paikkaan.
Helsingin kaupunki ryhtyy kaupunkilaisaloiteen pohjalta selvittämään, voitaisiinko Uimastadion pitää auki ympäri vuoden. Selvitys jo maksaa jotain satatuhatta, mutta tietysti jo ilman selvitystä in tiedämme, että tuollaisessa ratkaisussa tuhlautuisi, menisi harakoille energiaa valtavia määriä.
Radiojuontajat ovat ammatti-ihmisiä. He olivat tänä aamuna yhtä innostuneita tuosta aloitteesta kuin Glasgow'n ilmastokokouksessa.
-
Mutta kyllä se on asemansa säilyttänyt suurena syntipukkina:
Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen koulunkäyntiä eteläisen Afrikan syrjäseuduilla (https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-uhkaa-tyttojen-koulunkayntia-etelaisen-afrikan-syrjaseuduilla)
Kehityksen taustalla on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset perheiden arkeen, todetaan Plan Internationalin Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaisemassa raportissa (pdf).
Ilmeisesti uskotaan, että Glasgowissa nuo ongelmat ratkaistaan?
-
Tämä on oikeastaan sillä rajoilla:
COP26: Climate Threats to Smallholder Farmers Drive New Investments in CGIAR Research, Pushing 2021 Pledges Close to $1 Billion (https://www.cgiar.org/news-events/news/cop26-climate-threats-to-smallholder-farmers-drive-new-investments-in-cgiar-research)
Ilmastorahaa, kyllä. Mutta toisaalta jotakin, joka on tarpeen ihan ilmaston muutosskenaarioista huolimatta. Afrikka on maailman sivu kärsinyt oikuttelevasta ilmastosta. Eli hyvin vaihtelevista säistä.
Vaihtelevia säitä kestäviä viljelylajikkeita tuossa kehitellään. Ihan selvästi ei asiaa kerrota, mutta kun rahoittajana on Gates, jonka tiedämme suhtautuvan varovaisesti geenitekniikkaan, on ehkä niin, että jalostuksessa rajoitutaan perinteisiin keinoihin.
Me sen sijaan olemme ilmaiseet ilomme siitä, että on kehitetty kuivuutta kestäviä GMO-lajikkeita (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=74.msg21629#msg21629). (Ja myös liikaa märkyyttä sietäviä!)
-
Iltasanomat haluaa jo otsikoinnillaan olla mukana Glasgowin ilmastokokouksen tunnelmassa:
Äärisäät vyöryvät Suomeen – ensimmäinen käänne tapahtuu jo ensi yönä (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008390068.html)
Lämmin lokakuu on merkki ilmastonmuutoksesta. Kylmä marraskuu on oleva myös, koska se on "äärisaätä". Jo tämä pakkasaamu Helsingissä.
-
Toinen suuri vähän köyhempi maa, Kiinan lisäksi, jolle annetaan käytännössä kaikki anteeksi:
India’s COP-26 promise of Net Zero by 2070 overshadowed by coal use (https://wattsupwiththat.com/2021/11/10/indias-cop-26-promise-of-net-zero-by-2070-overshadowed-by-coal-use/)
On COP26’s first day, India’s Prime Minister Modi announced that the world’s second largest coal consumer would become Net Zero by 2070 — a commitment that means almost nothing given realities of the subcontinent’s dependence on fossil fuels to meet the energy needs of 1.3 billion people.
Though Modi’s efforts were praised by British PM Boris Johnson, the target of 2070 only reveals the country’s unwillingness to embrace any meaningful emission-reduction policy. Contrary to media reports, India’s 2070 target is merely a tactic to enable its proliferation of fossil fuel use.
Even as Modi was speaking in Glasgow, back in Delhi on the very same day India’s Union Coal Minister called for industry to achieve historic output in the coming years. Speaking virtually at an event, Minister Pralhad Joshi asked state-run Coal India Limited — the world’s largest coal miner — to attain 1 billion tons production (of coal) by the end of 2024. He implored mining heads of to make revised targets and detailed strategy to reach the target, leaving no room for doubts of India’s commitment to coal.
(lihav. HJ)
Tärkeintä on puhua oikealla tavalla. Siihen — ja ylistykseen — riittää luvata jotain tapahtuvaksi n. 50 vuoden kuluessa.
-
Myönnetään, että minä tunnen tiettyä setäraivoa silloin kun keskustellaan siitä, kannattaako Greta ydinvoimaa vai ei? Ikään kuin hänen mielipiteellään olisi ratkaisevaa merkitystä. Mutta siihen tapaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg13824;topicseen#msg13824) siitä on netissä keskusteltu.
Silloin kun hänen seuraansa lyöttäytyy Vandana Shivan kaltaisia tyyppejä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=15.msg15051#msg15051), tunnen sen sijaan jonkinlaista isällistä suojeluvaistoa: tuollaisia noita-akkoja täytyisi pienen tytön varoa! 8)
Lisää setäraivoa. Jokaisella sukupolvella tuntuu kerran elämässään olevan samanlainen kokemus ja tunne:
Suomalais-amazonilainen ilmastoaktivisti Helena Gualinga, 19, katsoo aikuisten poliitikkojen puhuneen Glasgow'ssa lähinnä korulausein ja päättäjien roolin jääneen nuorille (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008381487.html)
Tomorrow Belongs to Me (https://www.youtube.com/watch?v=_tUctFu46_c) (Youtube)
Elokuvan ohjaaja oli tuohon kohtaukseen sijoittanut vanhan sedän, joka ei tuosta laulusta innostunut.
Jos neiti Gualinga sanoo näin ...
Gualingan mielestä ilmastohuippukokous epäonnistuu, koska valta on kokouksessakin suurilla saastuttajilla ja poliitikoilla, jotka ovat heidän lieassaan. Saastuttajat ovat myös rahoittaneet kokousta.
Gualinga onkin aloittanut kahden muun nuoren aktivistinaisen kanssa liikkeen nimeltä Polluters out eli Saastuttajat ulos.
... niin minä kysyn, miten hänet itsensä on sinne valittu? Vaikkapa Suomen valtuuskunta on sinne valittu hyvin demokraattisessa järjestyksessä. Nk. aktivismissa on aatteessaan tavallaan sisäänrakennettuna myös jotain demokratian halveksuntaa. Tiettyä uskoa salaliittoteorioihinkin.
-
Iltasanomat haluaa jo otsikoinnillaan olla mukana Glasgowin ilmastokokouksen tunnelmassa:
Äärisäät vyöryvät Suomeen – ensimmäinen käänne tapahtuu jo ensi yönä (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008390068.html)
Lämmin lokakuu on merkki ilmastonmuutoksesta. Kylmä marraskuu on oleva myös, koska se on "äärisaätä". Jo tämä pakkasaamu Helsingissä.
Nyt on näin:
Drought No More: Climate Change Now Causes Too Much Rain (https://wattsupwiththat.com/2022/01/12/drought-no-more-climate-change-now-causing-too-much-rain/)
Can you tell what the previous year’s weather was like, by reading the latest climate science doomsday press releases?
-
Tämä pelottelu voi yhä maailmalla hyvin:
Study: Global Warming End of Snow Threatens Winter Olympics (https://wattsupwiththat.com/2022/01/18/professor-global-warming-end-of-snow-threatens-winter-olympics/)
WUWT has written about this “end of snow” climate alarmist cognitive dissonance many times, but it just keeps happening.
The climate models predict global temperatures will soar. So if you believe in the models, there must be a date by which all the snow must melt.
The failure of the snow to melt to date seems to be almost universally disregarded as an anomaly. Climate scientists weave elaborate theories of “enhanced water cycles“, “oceans swallowing all the heat” and Arctic warming disrupting the polar vortex, to excuse the allegedly temporary failure of their models to perform, because, you know, in Climate Science Occam’s Razor dictates that if your predictions fail, you add more epicycles to excuse the failure, rather than just admitting you made a mistake.
Kyllä myös YLE on siinä mukana:
ILMASTONMUUTOS
Liian kuumat kisat
Joka kolmas olympiakaupunki on todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa liian lämmin talvikisojen järjestämiseen. (https://yle.fi/uutiset/3-12267379)
-
Vielä tämäkin. Ilmastonmuutos oli kuulemma Tongan purkauksen syy:
CBS: Climate Change CAUSED the Tonga Volcanic Eruption (https://wattsupwiththat.com/2022/01/23/cbs-climate-change-caused-the-tonga-volcanic-eruption/)
Judge for yourself – on the following video, CBS anchor Nate Burleson appears to claim volcanoes are “happening, and becoming more frequent” because of climate change.
Sitä odotellessa, mitä se lämpötiloihin vaikuttaa. Tottakai on jo spekuloitu, että vaikutus voisi olla kuten Pinatubon purkauksella v. 1991. Eli hetkellinen n. puolen asteen viileneminen. Vahvistusta sille ei ole.
Täytyy tietysti muistaa, että linkattu uutinen kertoi innostuneesta toimittajasta. Eikä tiedemiehestä.
-
Toinen suuri vähän köyhempi maa, Kiinan lisäksi, jolle annetaan käytännössä kaikki anteeksi:
India’s COP-26 promise of Net Zero by 2070 overshadowed by coal use (https://wattsupwiththat.com/2021/11/10/indias-cop-26-promise-of-net-zero-by-2070-overshadowed-by-coal-use/)
— klips —
Tärkeintä on puhua oikealla tavalla. Siihen — ja ylistykseen — riittää luvata jotain tapahtuvaksi n. 50 vuoden kuluessa.
Niinpä tässä mennään nyt:
Global Coal Consumption Reaches New Record High In 2021…China, India Consuming Two Thirds (https://wattsupwiththat.com/2022/01/23/global-coal-consumption-reaches-new-record-high-in-2021china-india-consuming-two-thirds/)
-
Roy Spencerin tästä molemmilla pallonpuoliskoilla olleesta lumimyrskystä, sitä odotellessa:
The Snow Hits the Fan on Saturday: Global Warming Alarmism to Follow (https://wattsupwiththat.com/2022/01/28/the-snow-hits-the-fan-on-saturday-global-warming-alarmism-to-follow/)
Now, we all know that global warming was going to make snow a thing of the past. But when we continued to experience snowstorms, that, too, was blamed on global warming. Global warming theory explains every outcome, apparently.
And the recent cold in the NE U.S…. if it happened to be a warm winter, that would be due to global warming. But unusual cold is also due to global warming, since it apparently causes sinister waviness in the jet stream.
So, beginning Saturday and into Sunday, brace yourselves, because global warming hysteria is coming.
Suomessa en tuollaista puhetta ole nyt nähnyt. Varmaan sitä olisi esiintynyt, ellei "Valtteri" olisi tavallaan lässähtänyt. Äärisäät jne. Mutta nyt sitä ei voinut kovin äärimmäiseksi luonnehtia.
-
Tutkimusta ja keskustelua tässä asiassa täytyy seurata:
Köyhdyttääkö hiilidioksidi ravintomme? (http://roskasaitti.wordpress.com/2014/05/08/koyhdyttaako-hiilidioksidi-ravintomme/)
Ko. "ilmastoskeptinen" saitti antaa vastauksen, että ongelma olisi (melko helposti) hoidettavissa, mutta onko se?
Sivulla on linkit tutkimukseen, ja muihin uutisiin asiassa.
Muistan, että tuo väite/teoria oli kovasti "tapetilla" noin 10 vuotta sitten, mutta sitten jotenkin hävisi keskustelusta. Olisiko syynä silloin ollut, että tieteellinen näyttö oli riittämätöntä? Olisiko tämän uuden tutkimuksen osalta nyt toisin?
Mitä mahdollisiin ratkaisuihin tulee, niin minulla kyllä tulee mieleen GM-tekniikka ... vaikken osaakaan yksityiskohtaisesti sanoa, miten.
Siltä näyttäisi, että se maailmanloppu on peruttu (2021):
CO2 Impacts on the Growth and Nitrogen Uptake of Wheat (http://www.co2science.org/articles/V24/jun/a3.php)
Finally, Lenka et al. report that "seed N concentration was significantly higher under ET and ECET treatments as compared to ambient," which finding indicates elevated CO2 had a positive influence on the nutritional quality of the wheat. Taken together, the results of this study represent good news for the future of wheat production as the air's CO2 content rises.
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Siellä se mahdollisuus on yhä kyttäämässä, kertoi Hesari (Tiede) tänään:
Tyynenmeren tulirengas voi vielä viedä kesän maailmasta – Tongan purkaus oli vasta yskäisy (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008577756.html)
-
Anteeksi vaan, herrat tohtorit, mutta tämä kirjoitus oli aika törkeää asioiden sotkemista:
Ilmastonmuutos on vuosisadan suurin terveysriski (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008525354.html)
Koska useimmat, käytännössä kaikki uhat, joihin vedottiin, koskivat ilman puhtautta. Esimerkkejä:
Maailman ehkä merkittävin lääketieteen julkaisu Lancet kirjoittaa vuoden 2021 ilmastoraportissaan: ”Hiilidioksidipäästöjen nopea vähentäminen estäisi suurimman osan ilmansaasteista vuosittain johtuvista 3,3 miljoonasta kuolemantapauksesta.”
[..]
ILMASTONMUUTOKSEN terveysvaikutukset ovat moninaiset. Ravitsemuksen ja juomaveden laatuun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat kasvavat. Metsäpalot heikentävät hengitysilmaa laajoilla alueilla.
[,,]
Päästöjen pienhiukkaset ja sisäilman laadun heikkeneminen lisäävät hengityselinsairauksia. Vaikka hengityselinsairaudet eivät estäisi työn tekemistä, ne laskevat työtehoa. Lämpötilojen vaihtelu lisää liukkautta ja liukastumisia. Sairauslomilla palkka juoksee, mutta tuotos on nolla. Yksikkötyökustannukset nousevat ja kilpailukyky kärsii. Ilmastoahdistus ruokkii mielenterveysongelmia, jotka vievät työtehoa.
Mutta hiilidioksidi ei ole epäterveellistä. Se ei ole tappanut tai sairastuttanut ketään. Häikäilemättömästi ratsastetaan mielikuvilla puhdistamattomista savukaasuista, jossain muualla kuin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa.
-
Eräänlaista "me too" -viestintää (lihav. HJ):
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä – myös Suomessa varauduttava maatalouden tuotantoepävarmuuksien lisääntymiseen (https://www.luke.fi/uutinen/ilmastonmuutokseen-sopeutumiseen-tarvitaan-tehokkaampia-toimenpiteita-myos-suomessa-varauduttava-maatalouden-tuotantoepavarmuuksien-lisaantymiseen/)
Palosuon mukaan Suomessakin on syytä varautua siihen, että vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt lisäävät tuotantoepävarmuutta.
Kun sitä ei tietystikään sovi sanoa, että mahdollinen lämpeneminen olisi Suomen maataloudelle valtaosin myönteinen asia. Se toki tiedetään, mutta se täytyy häivyttää mielistä.
-
Hesarisssa yritetään taas tätä:
Ilmastonmuutos tuottaa salakavalasti juuri niitä kriisejä, jotka täytyy hoitaa ”alta pois” ennen ilmasto-ongelmien ratkaisemista (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008678505.html)
VUOSIEN 2010–2012 ruokakriisin syitä olivat öljyn korkean hinnan lisäksi ilmastonmuutos, maaperän köyhtyminen, eroosio, ylikalastus ja metsäkato, toisin sanoen globaali ihmisen aiheuttama ympäristökriisi.
(lihav. HJ)
Tuohon on jo vastattu:
Ko. alueella tai ainakin siellä päin joskus vaikuttanut uskonnollinen saarnaaja Paavali jo tiesi parisen tuhatta vuotta sitten (2. Kor. 9:6):
Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää
Mutta tässä taitaakin olla relevantimpi toinen, myös noin samalta alueelta peräisin oleva, vielä vanhempi sanonta (Hoosea 8:7):
He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä.
-
En ole uumoiluneni yksin:
Professori: Bitcoin valuuttana on täyttä typeryyttä
Asiantuntijan mukaan kryptovaluuttojen hyväksyminen lailliseksi maksuvälineeksi on todella huolestuttavaa. (https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/c0c635aa-a0a5-4d18-93b6-cf80cc2729ed)
Toinen kiteytys:
Ihminen on pohjimmiltaan loputtoman ahne, ja siksi meillä on ilmastokriisi ja bitcoin (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008635247.html)
Tarttis siis tehrä jotain. Ja niin tehtiinkin. Tietokoneet ympäri maailmaa ratkoivat laskutehtäviä ja yrittivät saada luotua lisää kryptovaluuttaa sitä janoaville sijoittajille. Bitcoinin louhiminen vaatii tietokoneelta valtavia laskentatehoja, joten touhu kuluttaa paljon sähköä.
Ilmastoraportin julkaisupäivänä bitcoinien louhintaan ja kryptovaluuttaverkon ylläpitoon käytettiin Cambridgen yliopiston ylläpitämän seurannan mukaan sähköä noin 14,86 gigawattituntia. Vuoden aikana sähköä kuluu noin 137 terawattituntia.
Sähkönkulutus on niin suurta, että päätä särkee. Järjestelmän ylläpitoa varten tarvitaan vuosittain yli kymmenen Olkiluoto 3:n kaltaisen ydinvoimalayksikön tuottama sähkö.
-
"Setäraivoon" ym. (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg21774#msg21774)
Kiittämättömyys on maailman palkka:
International Socialists Accuse Greta Thunberg of Supporting the Establishment (https://wattsupwiththat.com/2022/05/07/international-socialists-accuse-greta-thunberg-of-supporting-the-establishment/)
Tai: "Sic transit gloria mundi."
-
Epäilemättä tässä jotain perää on:
IT’S CLIMATE CATASTROPHE DU JOUR SEASON, AGAIN! (https://wattsupwiththat.com/2022/05/13/its-climate-catastrophe-du-jour-season-again/)
Each of these “seasons” were proclaimed long before purported human-caused climate change was first raised as a possible concern in the late 1980s. Yet now, every spring, when allergies afflict sufferers, a tornado or hurricane strikes, or a wildfire starts, one can expect dozens of headlines and on-air stories attributing the problem to climate change.
Johtuen tietysti siitä, että enemmän asuttu pohjoinen pallonpuolisko menee nyt kesää kohti. Mitä. Ikinä tapahtuukin, joku on todennäköisemmin siitä kärsimässä. Tai kertomassa, raportoimassa. Ja, ei vähemmän tärkeänä: tai lukemassa, katsomassa TV:sta
-
Minusta tämä on jotain täysin älytöntä. Yhteensä 100 henkeä on kolmen vuoden ajan tutkinut asiaa – ja tästä tutkijoiden määrästä ollaan näiden uutisten mukaan selvästi ylpeitä …
Tutkijat: Ilmastonmuutos voi tuoda Suomen pelloille maissia (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/11/tutkijat_ilmastonmuutos_voi_tuoda_suomen_pelloille_maissia_3066303.html)
Maatalous ja matkailu tulilinjalla, kun ilmastonmuutos iskee Suomeen (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/maatalous-ja-matkailu-tulilinjalla-kun-ilmastonmuutos-iskee-suomeen)
Suomen luonnosta riippuvaisten elinkeinojen sopeuduttava ilmastonmuutokseen (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=398824&lan=FI)
… että jos ilmasto lämpenee, niin Suomen maataloudella menee paremmin! Vaikka asia, totta kai, vaatii sopeutumista uusiin olosuhteisiin.
Tällaisia kokoonnutaan yhdessä pohtimaan:
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (https://mmm.fi/-/1410903/ilmastopolitiikan-pyorea-poyta-kokoontuu-keskustelemaan-ilmastonmuutokseen-sopeutumisesta)
”Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on välttämätöntä sopeutua ja varautua muutoksen tuomiin erilaisiin vaikutuksiin. Jos esimerkiksi maaperän kasvukyky heikkenee tai tuholaispaine kasvaa, niin ruuantuotantomme ja metsät ovat vaarassa. Tarvitaan käytäntöjen muokkausta koko yhteiskunnassa”, sanoo ministeri Maria Ohisalo.
Jos siis pahimman skenaarion mukaan ilmastomme aikaa muistuttaa Keski-Euroopan ilmastoa... niin... niin meidän on varauduttava niihin kauheuksiin, mitä se tuo mukanaan.
-
Luonnon tarkkailuko tähän johti?
Keskiluokan naisten kapina kaatoi ilmastoänkyröiden vallan Australiassa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4744715-keskiluokan-naisten-kapina-kaatoi-ilmastoankyroiden-vallan-australiassa)
Toisiaan seuranneet helleaallot, ankarat kuivuuskaudet ja rajut tulvat aukaisivat australialaisten silmät ilmastokriisille.
Mutta entäs mitä nyt sitten:
What Global Warming? Australia Endures Record Breaking Cold (https://wattsupwiththat.com/2022/06/09/what-global-warming-australia-endures-record-breaking-cold/)
-
Luonnon ristiriitaisille viesteille on jo kehitetty tämä standardi suhtaumistapa:
EUROOPAN TUKALA TULEVAISUUS (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009000277.html)
Kesällä 2021 Länsi-Euroopan joet tulvivat voimakkaiden sateiden seurauksena. Yli sata ihmistä kuoli ja lukuisat kylät murskautuivat vesimassan alle. Tämän kesän vitsauksia ovat puolestaan rajut helteet ja kuivuus.
”Edessä ei ole lineaarinen muutos, vaan vuosien välinen vaihtelu käy entistä äärevämmäksi”, Ilmatieteen laitoksen Gregow sanoo.
Tuohon kyllä mahtuvat mahdolliset viileät vaiheetkin.
-
Tässä miettii...
Valtion rahat sähköauton hankintatukeen uhkaavat loppua kuukausikaupalla etuajassa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/valtion-rahat-sahkoauton-hankintatukeen-uhkaavat-loppua-kuukausikaupalla-etuajassa/abac61d9-2728-4743-9911-5cabb76a4a8d)
... tätä Lomborgin laskelmaa:
Eli pitäisikö (meidän) sijoittaa 0,7 (eurooppalaista) biljoonaa dollaria vielä sähköä vailla olevien 2,8 miljardin ihmisen kodin sähköistämiseen? Vai pitäisikö meidän sijoittaa 6 biljoonaa dollaria noin 1 miljardin rikkaan ihmisen autojen sähköistämiseen? (Ilmastopäästöjen vähentämiseksi)
-
Muistutus tästä:
Net Benefit: Rising CO2 Improves Essential Crop Yields 3% Per Year – Critical to Feeding The World (https://notrickszone.com/2022/09/12/net-benefit-rising-co2-improves-essential-crop-yields-3-per-year-critical-to-feeding-the-world/)
The good news heralded by a new study finds gross primary production increased by over 30% over the 2oth century, and the global maize, rice, soybean, wheat yields have increased by ~3% per year since 1961.
There are 2 main reasons for the rapid increase in crop yields in recent decades: “technological progress and CO2 fertilization” (Alimonti et al., 2022 (https://link.springer.com/content/pdf/10.1140/epjp/s13360-021-02243-9.pdf), pdf). Likewise, the root of the modern global greening phenomenon “pushing back deserts around the world” and improving water-use efficiency is “the increase of atmospheric CO2.”
Sitä teoriaa vastaan kehitetty maailmanloppukin (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg25140#msg25140) on peruuutettu.
-
Jatkoa edelliseen. Idsot ovat pitäneet tätä asiaa esillä ainakin pari vuosikymmentä:
Global Decarbonization: Negative Agricultural Impacts (https://wattsupwiththat.com/2022/09/15/global-decarbonization-negative-agricultural-impacts/)
-
Tässä miettii...
Valtion rahat sähköauton hankintatukeen uhkaavat loppua kuukausikaupalla etuajassa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/valtion-rahat-sahkoauton-hankintatukeen-uhkaavat-loppua-kuukausikaupalla-etuajassa/abac61d9-2728-4743-9911-5cabb76a4a8d)
... tätä Lomborgin laskelmaa:
Eli pitäisikö (meidän) sijoittaa 0,7 (eurooppalaista) biljoonaa dollaria vielä sähköä vailla olevien 2,8 miljardin ihmisen kodin sähköistämiseen? Vai pitäisikö meidän sijoittaa 6 biljoonaa dollaria noin 1 miljardin rikkaan ihmisen autojen sähköistämiseen? (Ilmastopäästöjen vähentämiseksi)
Lomborg ei edelleenkään pidä sähköautoja ratkaisuna:
Policies Pushing Electric Vehicles Show Why Few People Want One (https://archive.ph/ubZxY)
They wouldn’t need huge subsidies to sell if they really were a good choice, and consumers know that.
We constantly hear that electric cars are the future—cleaner, cheaper and better. But if they’re so good, why does California need to ban gasoline-powered cars? Why does the world spend $30 billion a year subsidizing electric ones?
In reality, electric cars are only sometimes and somewhat better than the alternatives, they’re often much costlier, and they aren’t necessarily all that much cleaner. Over its lifetime, an electric car does emit less CO2 than a gasoline car, but the difference can range considerably depending on how the electricity is generated. Making batteries for electric cars also requires a massive amount of energy, mostly from burning coal in China. Add it all up and the International Energy Agency estimates that an electric car emits a little less than half as much CO2 as a gasoline-powered one.
The climate effect of our electric-car efforts in the 2020s will be trivial. If every country achieved its stated ambitious electric-vehicle targets by 2030, the world would save 231 million tons of CO2 emissions. Plugging these savings into the standard United Nations Climate Panel model, that comes to a reduction of 0.0002 degree Fahrenheit by the end of the century.
(lihav. HJ)
-
Lomborgin laskelmat eivät suomalaisten tahtia haittaa:
Valtion lainatakauksella voi pian hankkia kotiin niin aurinkopaneelit kuin sähköautonkin (https://yle.fi/uutiset/3-12634381) (lihav. HJ)
– Kyse on noin 700 miljoonan euron potista, johon Suomen valtio on laittanut 100 miljoonaa. Kysymys on merkittävästä uudesta kokonaisuudesta energiahankkeiden toteuttamiseen ja monella tapaa vaikuttavampi, kuin kansalaisille maksettavat suorat tuet voivat olla, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (Vihr.)
-
Hesarin Muut lehdet -osastossa tänään juuri edellisestä:
Vihreätkin tarvitsevat kaivannaisia (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009104586.html)
VERDESSÄ vihreiden puolueaktiivi Hannu Oskala muistuttaa, että muun muassa sähköautojen tuotantoon tarvitaan koko ajan enemmän mineraaleja.
”Suomessa on noin 2,5 miljoonaa henkilöautoa. – – Jos haluamme torjua ilmastonmuutoksen, olisi näiden kaikkien oltava vuonna 2050 sähköisiä. Tietenkin kaikin voimin pitää pyrkiä siihen, että niitä olisi kokonaisuutena vähemmän, ja että niiden kaikkien ei tarvitsisi olla katumaasturin kokoisia sähköpanssarivaunuja, joissa on akkuja pienen kylän tarpeisiin.”
”Mutta vaikka niitä olisi pallolla vain miljardi ja Suomessa miljoona, on se silti aivan posketon määrä autoja, joihin tullaan tarvitsemaan aivan posketon määrä litiumia ja muita alkuaineita.”
Tarkemmin tietysti Lomborgin mukaan: jos haluamne estää noin 1/10000-asteen lämpenemisen.
Ja seuraava:
TEKNIIKAN MAAILMASSA päätoimittaja Sami Rainisto kiinnittää huomiota sähköautojen painon kasvuun.
”Välillä näyttää siltä, että autovalmistajat ovat sähköautojen ensiaallossa hukkaamassa mahdollisuuden muuttaa autoteollisuutta ekologisempaan ja inhimillisempään suuntaan. Autot ovat toki paisuneet jo vuosia, mutta sähköautot kiihdyttävät möhkötautia. Sähköautoista tekee massiivisia se, että niissä on hyvin painava akku. Valmistajat marssittavat markkinoille sähköautoja, joiden toimintamatka on kokoa ajan pidempi.”
”Olemme kierteessä, jossa vaatimus suuremmasta toimintamatkasta johtaa siihen, että sähköautoissa pitää olla koko ajan suurempia akkuja. Siitä seuraa, että niistä tulee koko ajan kalliimpia ja massiivisempia.”
-
Ohhoh!
Petteri Taalas (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg23830#msg23830) on kyllä kannanotoissaan ollut usein räväkka, mutta tämä:
UN WMO Head: “From climate perspective, the war in Ukraine may be seen as a blessing” (https://wattsupwiththat.com/2022/10/12/wmo-head-from-climate-perspective-the-war-in-ukraine-may-be-seen-as-a-blessing/)
GENEVA (AP) — The head of the U.N. weather agency says the war in Ukraine “may be seen as a blessing” from a climate perspective because it is accelerating the development of and investment in green energies over the longer term — even though fossil fuels are being used at a time of high demand now.
Tuleeko, ja miten, tuo suomalaiseen mediaan?
-
Mutta kyllä tuosta voi saada väärän käsityksen, että kyse olisi kertaurakasta. Mutta niinhän ei ole, vaan 100 miljardia uutta rahaa pitäisi löytyä myös v. 2021. Ja 2022, 2023...
Näin on käymässä:
“Not fair”: $25 Billion Promised, $55 million Pledged for Climate Adaption (https://wattsupwiththat.com/2022/10/12/not-fair-25-billion-promised-55-million-pledged-for-climate-adaption/)
Vaikka on jo huomattavasti tingitty alkuperäisestä 100 miljardista vuosittain.
-
HBL näyttää vielä olevan ainoa, joka on Suomessa kertonut em. Taalaksen ulostulosta:
Petteri Taalas i FN: Kriget kan driva på grön utveckling (https://www.hbl.fi/artikel/f564a723-e544-473c-bf05-3a0216460f5b)
Kertoo tämänkin:
– Så från ett klimatperspektiv så kan kriget i Ukraina ses som en välsignelse, säger han.
Mutta ei kommentoi, ota tuohon kantaa.
-
Toisessakin artikkelissaan Lomborg toistaa laskelmansa:
Bjorn Lomborg: Electric Car Subsidies Are a Bad Investment (https://wattsupwiththat.com/2022/10/19/electric-car-subsidies-are-a-bad-investment-opinion/)
Ultimately, the reason electric cars are championed is because of their promised emission reductions. Yet the IEA estimates that even if the whole world achieves all of its ambitious stated electric vehicle targets by 2030, the additional saved CO2 emissions over this decade will be 235 million tons. The standard climate model used by the Intergovernmental Panel on Climate Change reveals that this will reduce global temperatures by only 0.0002°F by 2100.
Electric vehicles will only take over when innovation has made them better and cheaper than gas-powered cars. But politicians want the change now and are planning to waste hundreds of billions of dollars subsidizing electric cars, blocking consumers from choosing the cars they want, to achieve virtually nothing for the climate.
(lihav. HJ)
Eli 1/10 000 celsiuastetta, 0.0001°C. Menisi jo aika hurjaksi desimaalien käytöksi, jos arvioisimme, paljonko EU:n/Suomen käyttämät sadat miljoonat eurot (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg28654#msg28654) tuota lämpötilaa laskevat. Ja on siinä vielä tämäkin:
The reality is far more muddled than the boosters of electric cars would have you believe. Carbon emissions from an electric car depend on whether it is recharged with clean or coal power. Moreover, battery manufacturing requires masses of energy, which is today mostly produced with coal in China. That is why the International Energy Agency estimates that an electric car using the global average mix of power sources over its lifetime will still emit about half as much CO2 as a gas car. You can buy that same carbon emission reduction on America’s longest-established carbon trading system for about $300. Yet many countries pay more than 20 times that amount in subsidies to convince people to make the switch.
(lihav. HJ)
Josta saammekin hyvän aasinsillan seuraavaan.
Ikävä tosiasia:
They Can’t Make Green Energy Using Only Green Energy (https://wattsupwiththat.com/2022/10/18/they-cant-make-green-energy-using-only-green-energy/)
Not being a dope, you likely realized a long time ago that it was going to take a lot of energy to manufacture the components of the future green energy utopia. Wind turbines, solar panels, electric cars, and so forth — there is lots of steel, other metals, and silica involved that all need to be melted at high temperatures to get formed into the devices. How are they going to achieve that at reasonable cost using just the wind and sun as energy sources?
Up to now, the main strategy has been to buy most of the devices from China, where they are made largely using energy from coal. Out of sight, out of mind. But both Europe and the U.S. have made an effort to get at least somewhat into the game of making these things. Europe finds itself leading the acceleration into the green energy wall, with the intentional suppression of fossil fuel production and now the substantial cutoff of Russian gas supplies causing sharp spikes in the prices of both gas and electricity.
-
Toinen suuri vähän köyhempi maa, Kiinan lisäksi, jolle annetaan käytännössä kaikki anteeksi:
India’s COP-26 promise of Net Zero by 2070 overshadowed by coal use (https://wattsupwiththat.com/2021/11/10/indias-cop-26-promise-of-net-zero-by-2070-overshadowed-by-coal-use/)
— klips —
Tärkeintä on puhua oikealla tavalla. Siihen — ja ylistykseen — riittää luvata jotain tapahtuvaksi n. 50 vuoden kuluessa.
Niinpä tässä mennään nyt:
Global Coal Consumption Reaches New Record High In 2021…China, India Consuming Two Thirds (https://wattsupwiththat.com/2022/01/23/global-coal-consumption-reaches-new-record-high-in-2021china-india-consuming-two-thirds/)
Ja tässä mennään nyt:
Kiinnitetty twiitti
Bjorn Lomborg
@BjornLomborg·19. lokak.
China not green yet
Despite the hype
China used to be 40% renewables
Then economic growth happened
Bottomed in 2011 at 7.4%
Now at 10%, with 1.8% from solar PV and wind
Fossil fuels still provide 87.3% of all primary energy
https://oecd-ilibrary.org/energy/data/iea-world-energy-statistics-and-balances/extended-world-energy-balances_data-00513-en
https://iea.org/countries/china
https://twitter.com/BjornLomborg/status/1582756019398414336/photo/1
-
Ilmastonmuutos ja nälkä? Lomborg:
https://twitter.com/BjornLomborg/status/1584232778689695745/photo/1
Juuri edellisessä twiitissä taidegalleriassa mielenosoittavat ilmastoaktivistit kertovat (video) täysin toisen tarinan. Tästä tapauksesta oli kyse:
Ympäristöaktivistit sotkivat Claude Monet’n maalauksen perunamuusilla – teoksen arvo sata miljoonaa euroa (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/91d93ef4-78cc-4869-a492-d1fb2a78e559)
Puheissaan he varoittivat nälästä – ja kuoliaaksi paleltumisesta.
-
Otetaan Lomborgilta heti perään vielä tämäkin, Kiinan tilanteen lisäksi maailman tilanne:
79% of all global energy comes from fossil fuels
Renewables produce 16%
most of it from wood (11%) and hydro (3%)
Solar + wind is 1.8% of global primary energy
https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1583054225684119553/photo/1
PS. 25.10.25: Hyvin samanlaiselta näyttää siis tuuli- ja aurinkoenergia kuin luomuruoka: kaikki kyllä kertovat niitä/sitä käyttävänsä. Todellinen prosenttiosuuskin on hyvin samoissa.
Vastaavanlainen hämäys kuin "lähiruoka" luomulle on energiassa puu ja vesi. "Uusiutuvat" mediassa mielletään tuuli- ja aurinkoenergiana. Vaikka sitä ne oikeastaan siis hyvin vähän ovat.
-
Toinen suuri vähän köyhempi maa, Kiinan lisäksi, jolle annetaan käytännössä kaikki anteeksi:
India’s COP-26 promise of Net Zero by 2070 overshadowed by coal use (https://wattsupwiththat.com/2021/11/10/indias-cop-26-promise-of-net-zero-by-2070-overshadowed-by-coal-use/)
— klips —
Tärkeintä on puhua oikealla tavalla. Siihen — ja ylistykseen — riittää luvata jotain tapahtuvaksi n. 50 vuoden kuluessa.
Näin se nyt jatkuukin. Vaikka kokouksen järjestysnumero on muuttunut:
COP27: A Meaningless Ritual for China and India
By Vijay Jayaraj (https://wattsupwiththat.com/2022/11/09/cop27-a-meaningless-ritual-for-china-and-india/)
Last week, Greta Thunberg called the COP27 climate meeting a “scam” that provides a platform for “greenwashing, lying, and cheating.” The teenage climate activist is probably right – for a change.
Many European countries that pledged at past meetings to move away from coal, oil, and natural gas have been unable to keep their promises. In the case of developing countries that depend heavily on hydrocarbons, the charade is even more apparent. For them, the meetings have become a ritual of going through the motions of green orthodoxy while intending to increase consumption of the fossil fuels necessary to sustain their economies.
It will be no different this week as the 27th edition of the United Nations’ Conference of Parties gets underway in Egypt with dour predictions and solemn, but empty, commitments.
India and China – two of the biggest users of fossil fuels – will continue to play a ceremonial role at the meeting rather than accede to the pressures of a green priesthood dominated by western governments. The energy needs of the two Asian nations – and of others like them – are too great to do otherwise.
-
HBL näyttää vielä olevan ainoa, joka on Suomessa kertonut em. Taalaksen ulostulosta:
Petteri Taalas i FN: Kriget kan driva på grön utveckling (https://www.hbl.fi/artikel/f564a723-e544-473c-bf05-3a0216460f5b)
Kertoo tämänkin:
– Så från ett klimatperspektiv så kan kriget i Ukraina ses som en välsignelse, säger han.
Mutta ei kommentoi, ota tuohon kantaa.
Tässä artikkelissa kantaa tuohon lausuntoon otetaan kovaa:
Celebrating War as Climate Win Makes Red True Color of “Greens” (https://wattsupwiththat.com/2022/11/18/celebrating-war-as-climate-win-makes-red-true-color-of-greens/)
However, our main complaint here is the disturbingly callous attitude among prominent people with the UN’s World Meteorological Organization (WMO) and major news outlets like Politico.
“From climate perspective, the war in Ukraine may be seen as a blessing,” said Petteri Taalas, WMO Secretary General, who believes that the war “is speeding up this green transition.” Do not such thoughts betray a cult-like obsession with climate hysteria?
At the heart of the green movement, is a fundamental disregard for human life. It is an irony that a movement that claims to save the planet for future generations is celebrating deaths of the present generation. This is not a one-time gaffe, but rather a systemic characteristic of the green movement.
"Callous" on hyvin pahasti luonnehdittu.
-
Eikö kuulosta kauhealta? Tomaatit voi istuttaa entistä aikaisemmin:
Tasmanian Climate Crisis: Early Tomato Planting and Some Dead Seaweed (https://wattsupwiththat.com/2022/11/22/tasmanian-climate-crisis-early-tomato-planting-and-some-dead-seaweed/)
Frankly the climate crisis was more interesting before this big reveal. It’s like sitting through two hours of horror show buildup, only to find the monster behind the closed door is a well behaved poodle. “You must spend trillions on this crisis, or our abundance of early tomato crops will continue!”.
Stay tuned for more Doddridge reveals of why we must mortgage our children’s future combatting the climate crisis.
-
Tapahtuuko niitä puhuttuja kamaluuksia todella? Hänen mielestään ei:
Indur Goklany: “No Empirical Evidence that Anything Bad is Happening B/C of Climate Change” (https://wattsupwiththat.com/2022/11/26/indur-goklany-no-empirical-evidence-that-anything-bad-is-happening-b-c-of-climate-change/)
Eikä hänenkään mielestään "hätä ole tämän näköinen":
“There’s No Emergency” – Dissident Climatologist Dr Judith Curry on Climate Change (https://wattsupwiththat.com/2022/11/26/theres-no-emergency-dissident-climatologist-dr-judith-curry-on-climate-change/)
Taalas kysyi kesallä:
Kolumni: Kun pandemia ja sota kurittavat maailmaa, unohdetaanko ilmastonmuutos? (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f66e141f-ec3a-44a4-b888-47c72de453de)
Suomessa ei unohdeta. Suomessa ei julkaista (suomeksi) tuollaisia artikkeleita kuin edellä.
-
KU otsikoi näin:
ILMASTOKRIISI LEVITTÄÄ TARTUNTATAUTEJA – TROOPPISET TAUDIT VAELTAVAT KOHTI POHJOISTA (https://www.ku.fi/artikkeli/4803123-ilmastokriisi-levittaa-tartuntatauteja-trooppiset-taudit-vaeltavat-kohti-pohjoista)
Kuitenkin artikkelissa on pakko myöntää:
Euroopan ja Yhdysvaltojen sadat tai tuhannet tautitapaukset ovat tietysti ensimmäisen maailman ongelmia verrattuna kehitysmaiden miljooniin tapauksiin. Mutta myös esimerkiksi Afrikassa ilmaston lämpeneminen levittää tauteja trooppisilta alangoilta kohti ylänköjä.
Ilmastokriisin aiheuttamaa tautilisää on vaikea erotella tarkasti, koska samanaikaisesti tapahtuu myös muita muutoksia, erityisesti maankäytössä. Väestö kasvaa, kaupungistuminen lisääntyy ja ihmiset matkustavat enemmän.
Joten asiaa ei hoideta kuntoon ryhtymällä ripeästi ilmastotoimiin. Mutta huolestuneisuuden osoittaminen ilmastonmuutoksesta – ja sen näkymisestä myös täällä – taitaa nykyisin olla osa vasemmiston identiteettipolitiikkaa.
-
Otsikkoon valittu ilmasto:
Ilmastosokit ovat järkyttäneet Afrikan haurasta ruokaturvaa (https://www.ku.fi/artikkeli/4806316-ilmastosokit-ovat-jarkyttaneet-afrikan-haurasta-ruokaturvaa)
Tekstissä:
Ruokaturva rapautuu kautta Afrikan. Ilmiötä ruokkivat Ukrainan sota, Afrikan sarven konflikti, maataloustarvikkeiden korkeat hinnat, ilmastosokit ja vähäinen mantereen sisäinen kauppa. Asiantuntijan mukaan vain valtioiden yhteistyö voi vastata olosuhteiden haasteeseen.
-
Sama kuin Lomborgin huomiossa edellä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg29101#msg29101) on huomattu tässäkin. Tuodaan esiin retorisella kysymyksellä:
What Paris Agreement? Coal Consumption Hit a Record 8 billion tons in 2022 (https://wattsupwiththat.com/2022/12/17/what-paris-agreement-coal-consumption-hit-a-record-8-billion-tons-in-2022/)
-
Ilmastoskeptikoilla on nyt hauskaa tämän kanssa:
The Great Buffalo Christmas Blizzard Of 2022! (https://notrickszone.com/2022/12/25/the-great-buffalo-christmas-blizzard-of-2022/)
MERRY CHRISTMAS EVERYBODY!
The first half of December here in Central Europe was on the frigid side, but has since warmed up nicely and gotten wet.
USA, on the other hand has been seeing extremely brutal winter conditions. Buffalo is now seeing one of its worst blizzards in recorded history, accompanied by power outages:
Ja linkki videoon. No hauskaa ja hauskaa, eivät he tietystikään naureskele myrskyn vaatimille kuolonuhreille (>30 YLE:n mukaan).
Sinänsä siitä joustava tapaus, että sehän on myös oikein hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen aiheuttamasta ääri-ilmiöstä. Vaikka hiton kylmää onkin.
Mutta Lomborg jo käsittelee tuon argumentin:
Bjorn Lomborg 24.jouluk.
@BjornLomborg
Bloomberg pushing climate misinformation
No, you can't blame everything on climate, including extreme cold
Such claims simply jettison climate science
With more global warming you get — not surprisingly more heat, less cold
https://thebreakthrough.org/issues/energy/has-climate-change-made-extreme-cold-even-colder
Bjorn Lomborg
@BjornLomborg
Reality is that *all* climate models show less frost, fewer cold days, fewer cold nights
https://sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2095927317305583
https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1606617809483702272/photo/1
-
WMO reagoi myös noihin Amerikan sääilmiöihin näin:
UN WMO: La Niña Protection from Global Warming will be “Short Lived” (https://wattsupwiththat.com/2022/12/26/un-wmo-la-nina-protection-from-global-warming-will-be-short-lived/)
While the persistence of a cooling La Niña event, now in its third year, means that 2022 will not be the warmest year on record, its cooling impact will be short-lived and not reverse the long-term warming trend caused by record levels of heat-trapping greenhouse gases in our atmosphere.
(lihav. HJ)
Vaikka jättikin ne erityisesti mainitsematta:
I’m surprised the WMO article forgot to mention all the global warming induced extreme cold the USA is experiencing this Christmas. Maybe they were worried that reminding people how cold it is might confuse their pitch for more “investment” to monitor global warming.
-
Olisiko tämä Judith Curryltä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg29779#msg29779) jopa surumielinen huomio:
The Faux Urgency of The Climate Crisis Is Giving Us No Time or Space To Build A Secure Energy Future (https://wattsupwiththat.com/2022/12/28/the-faux-urgency-of-the-climate-crisis-is-giving-us-no-time-or-space-to-build-a-secure-energy-future/)
Se on lyhyt ja luettavissa nopeasti kokonaan. En nosta ylös siitä mitään lainausta.
-
Alkuvuodesta:
Tähänkin asiaan tämä tuodaan keskeiseksi selitykseksi:
Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos (https://www.maailma.net/nakokulmat/intian-protestoivien-viljelijoiden-suurin-uhka-on-voimistuva-ilmastonmuutos)
Nyt:
Here’s Why Climate Alarmists Are Ignoring All-Time Record Crop Production in India (https://wattsupwiththat.com/2021/08/24/heres-why-climate-alarmists-are-ignoring-all-time-record-crop-production-in-india/)
Samanlaista yritetään kertoa Kamputseasta:
Get the Facts Straight, CNBC, Climate Change Is Not Harming Cambodia’s Crops (https://wattsupwiththat.com/2022/12/31/get-the-facts-straight-cnbc-climate-change-is-not-harming-cambodias-crops/)
A story published by CNBC claims climate change is damaging Cambodia’s crops by making it hard for Cambodian farmers and fishers to pay back loans they’ve taken out against their assets due to climate change. This is false. Some Cambodian farmers and fishers may be finding it difficult to pay back loans they have taken out to finance production. This is problem for many farmers the world over. However, production of Cambodia’s major crops have increased significantly during the recent period of climate change. As a result, agriculturalists’ financial difficulties are due to factors other than climate change hampering crop production, because it is not.
.
Hieman alempaa artikkelista löytyy havainnollinen kaavio satojen kehityksestä riisillä ja kassavalla (eli maniokilla, pääviljat). Jossa näkyy kummankin lajin hämmästyttävä kasvu vuosituhannen alusta.
-
Suomalaiset tutkijat haluavat myös tulla huomatuiksi:
Laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä – lämmennyt ja makeampi rannikko tekee monen avainlajin olot vaikeiksi (https://yle.fi/a/74-20009612)
Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat edenneet Suomen rannikolla lajien kannalta osin riskirajoille.
-
Tämä ei mene minun kaaliini:
— klips —
Eiväthän ne jäätiköt ole mitään uusiutumattomia vesivarastoja, kuten osa pohjavedestä? Eli se veden varsinainen "lähde". Vaan pikemminkin verrattavissa patoaltaisiin. Joilla on oma merkityksensä, mutta ei se ole se, että vesi tyystin loppuu, jos patoa ei ole. Jään jopa pitää sulaa, jotta se on käytettävissä. Ei se siellä ylhäällä yhtään riisiä kasvata.
Niinpä joka tapaukssessa veden normaalin kiertokulun pitää jatkua, sulivat nuo jäätiköt tai eivät, jotta vettä tuonne jokiin ja alajuoksun viljelyksille kestävästi riittäisi. Joet saavat alkunsa - valtamerestä, josta vesi haihtuu, nousee taivaalle, sieltä alas sataakseeen.
Nyt YLE uutiset taas:
Jopa puolet maailman jäätiköistä voi sulaa - ilmastotoimet hyvin tärkeitä juomaveden turvaamiseksi
Puolet maailman jäätiköistä uhkaa kadota vuoteen 2100 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi, kertoo The Science -lehdessä julkaistu tuore tutkimus.
Maailmassa on 215 000 jäätikköä, joista etenkin pienemmät ovat tutkimuksen mukaan vaarassa.
Jopa yhden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa lisää jäätiköiden sulamista. Vaikka maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen, tutkijat arvioivat, että lähes puolet jäätiköistä on vaarassa sulaa vuoteen 2100 mennessä.
Ilmastonmuutoksen rajoittaminen voi kuitenkin pelastaa osan jäätiköistä, joten ilmastotoimia tulee tehostaa, jotta maailman juomaveden saanti saadaan turvattua. Jäätiköiden arvioidaan tarjoavan vettä noin kahdelle miljardille ihmiselle.
(kursiv. kor. HJ)
Suomessa ei ole (enää) tiettävästi yhtään (pysyvää) jäätikköä. Ihmeellisellä tavalla on kuitenkin makeata vettä riittänyt. Jääkauden jälkeenkin.
-
Aikajänteistä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg16934#msg16934).
Montrealin sopimuksesta 1987 puhutaan menestystarinana. Ja mallina myöhemmille ilmastosopimuksille.
Mutta sitten siitä, milloin se onnistuminen näkyy:
Otsonikerros palautuu 2060-luvun puoliväliin mennessä, arvioi tutkijapaneeli (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009316216.html)
Melko varma voi olla, että kukaan asiakirjan tuolloin 1987 kynällään allekirjoittajista ei enää tuolloin ole hengissä.
Kuten ei voi uskoa, että kukaan sanokaamme Pariisin ilmastosopimuksen 2015 allekirjoittajista olisi itse todistamassa, miten silloin sovitut toimenpiteet ovat purreet. Vuoteen 2100 mennessä. Sehän aina esitetään ainakin välietappina. Hyvissä ja pahoissa skenaarioissa.
Entä suurelta kansalta vaaditut uhraukset tuona aikana kummassakin tapauksessa? CFC-ponnekaasut korvattiin melko nopeasti ja vaivattomasti. Niitä ei kukaan jäänyt kaipaamaan.
Toisin on ilmastonmuutoksen kanssa. Meillä on asiasta oma triidinsä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=972.msg29203#msg29203).
-
Kiinalle annetaan edelleen anteeksi:
Climate Champion China Resumes Aussie Imports, Burning Record Amounts of Coal (https://wattsupwiththat.com/2023/01/11/energy-starved-green-champion-china-record-coal-output-resumes-aussie-imports-of-coal/)
No, on Australiallakin tavallaan luurankoja kaapissa (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=960.msg24800#msg24800).
-
Verrattuna aiempaan YLE:n uutiseen (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg30612#msg30612), ongelma on tässä (https://yle.fi/a/74-20013026) selitetty järkevästi:
Etienne Berthier tutkii jäätiköitä satelliittikuvien perusteella Legos-tutkimuslaitoksessa Toulousen avaruuskampuksella Midi-Pyrenees'n observatoriolla. Hän julkaisi viime viikolla kollegoineen Science-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan maailman jäätiköt ovat sulamassa odottamattoman nopeasti.
– Jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5 asteeseen, 49 prosenttia maailman jäätiköistä sulaa vuoteen 2100 mennessä. Mikäli lämpötilan nousu on neljä astetta, katoaa jäätiköistä 80 prosenttia, Berthier kertoo Ylelle.
Berthier on luonnollisesti huolissaan sulamisen aiheuttamasta merenpinnan noususta, mutta myös siitä, että etenkin vuoristojäätiköt ovat toimineet kuin vesitornit.
– Ne varastoivat talven aikana suuren määrän vettä, joka vapautuu kesän aikana vähitellen. Erityisesti lämpimien kausien aikana sulaminen on voimakasta, joten vettä saadaan juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Jäätiköillä on siten suuri merkitys ekosysteemeille, koska ne tasaavat vesitasapainoa. Pyreneiden ohella nämä pienet jäätiköt ovat tärkeitä Alpeilla sekä Etelä-Amerikan Andeilla.
(lihav. HJ)
Siihen tapaan kuin minäkin totesin asian olevan.
Hän ei langennut houkutukseen kertoa suurelle yleisölle, että nyt juomavesi loppuu, kahdelta miljardilta ihmiseltä.
-
Kun tällaista sattuu, se kerrotaan näin:
Tappavasta kylmyydestä pelätään ”uutta normaalia” Aasiassa – toistasataa ihmistä kuollut (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/35efb955-3bb5-4848-ab44-94ae2bfa4144)
Woon mukaan hyytävä kylmyys on tukalan kuumuuden ohella selvä merkki ilmastonmuutoksesta, joka aiheuttaa äärimmäisiä sääolosuhteita.
Soulin yliopiston ilmastotieteen professori Yeh Sang-wook selittää äärimmäisen kylmyysaallon Korean niemimaalla olevan seurausta Siperian arktisista tuulista. Hän lisää, että Arktisen alueen lakijäätiköiden sulamisesta seuraa lisää lumisateita Koreoiden ylle.
– Tänä ja viime vuonna (jäätiköitä) on sulanut ennätyksellisen paljon, hän sanoo.
– Kun merijää sulaa, avoimesta merestä nousee enemmän höyryä ilmaan ja se johtaa lisääntyneisiin lumisateisiin.
Yehin mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa todennäköisesti entistä ankarampia pakkasia alueelle.
– Ei ole mitään muuta selitystä, hän sanoo.
– Ilmastonmuutos syvenee, ja kansainvälisten tutkijoiden keskuudessa on konsensus, että tämänkaltainen kylmyysilmiö pahenee ajan kuluessa.
(lihav. HJ)
-
Toinen suuri vähän köyhempi maa, Kiinan lisäksi, jolle annetaan käytännössä kaikki anteeksi:
India’s COP-26 promise of Net Zero by 2070 overshadowed by coal use (https://wattsupwiththat.com/2021/11/10/indias-cop-26-promise-of-net-zero-by-2070-overshadowed-by-coal-use/)
— klips —
Tärkeintä on puhua oikealla tavalla. Siihen — ja ylistykseen — riittää luvata jotain tapahtuvaksi n. 50 vuoden kuluessa.
Voiko Intiaa edes syyttää tästä:
India’s Uncompromising Commitment to Coal (https://wattsupwiththat.com/2023/01/28/indias-uncompromising-commitment-to-coal/)
“India’s coal consumption has doubled since 2007 at an annual growth rate of six percent – and will be the growth engine of global coal demand,” writes Jacob Koshy of The Hindu news outlet. It is because of this coal proliferation that India could supply the industrial sector with power and achieve electrification in all cities and villages by 2017. There simply is no good reason for the country to turn its back on coal.
“China has 1,000 gigawatts of coal power installed capacity. India has 200 gigawatts of coal installed capacity for the same amount of people. The scale of expansion is totally different,” says Aarti Khosla of Climate Trends. India wouldn’t stop scaling up its coal power sector, and it should not.
India’s current subsidies for fossil fuels are nine times more than that for so-called clean energy. “Energy security is my first priority…I will not compromise on the availability of power for this country’s development,” said India’s power minister, R.K. Singh, hinting at an uncompromising stance on coal use.
Kiinassa siis asennettua hiilivoimaa n. 0,72 kilowattia, Intiassa n. 0,14 kilowattia asukasta kohti.
Jostain tällaisesta kapasiteetista puhumme Suomessa:
Huoltovarmuuskeskus olisi säilyttänyt hiilivoimalat (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannesalonen11/huoltovarmuuskeskus-olisi-sailyttanyt-hiilivoimalat/)
Huoltoreservin koko olisi ollut 1400 MW ja se olisi koostunut käytöstä poistettavista hiilivoimaloista Inkoossa ja Kristiinankaupungissa.
Tuon ehdotuksen mukaan Suomeen olisi jätetty huoltoreserviä n. 0,25 kilowattia asukasta kohti.
-
Muistutus tästä:
Bjorn Lomborg
@BjornLomborg
China not green yet
Despite the hype
China used to be 40% renewables
Then economic growth happened
Bottomed in 2011 at 7.4%
Now at 10%, with 1.8% from solar PV and wind
Fossil fuels still provide 87.3% of all primary energy
https://oecd-ilibrary.org/energy/data/iea-world-energy-statistics-and-balances/extended-world-energy-balances_data-00513-en
https://iea.org/countries/china
https://mobile.twitter.com/BjornLomborg/status/1582756019398414336/photo/1
Intiastahan oli juuri edellä. Erikseen on sanottava, että Lomborg ei pidä köyhien maiden taloudellista kasvua pahana asiana. Postituslistan kautta sain häneltä juuri linkin tähän artikkeliin:
Leaders try to fix every problem — like poverty and education — but end up getting nothing done (https://nypost.com/2022/12/08/leaders-try-to-fix-every-problem-like-poverty-and-education-but-end-up-getting-nothing-done/?mc_cid=ef83aa05a7&mc_eid=170db9fdfe)
Imagine, instead, that we determined to act wisely.
With a comparatively minor investment, we could dramatically reduce hunger and improve education. The newly secure and informed people so produced would now have the capacity and opportunity to adopt the long-term view. This is exactly what happens when poverty is reduced and schooling provided: people who no longer need to worry about their starving children can turn their attention to such comparative luxuries as broader-scale environmental management.
Let’s resolve to do the best things first. We could make that our resolution for the future, striving to do better than we have in the past — as our young people express their desperation for a more compelling vision of the path forward, and instead of dooming the poor to their misery in our insistence on attending to all problems, often with poor and inefficient policies.
(lihav. HJ)
-
Ennemmin tai myöhemmin tämäkin oli tuleva:
UN Advisor Claims ‘climate change is triggering more earthquakes’ – ‘There is growing scientific evidence that climate change increases the risk of such tremors, together with tsunamis and volcanic eruptions’ (https://wattsupwiththat.com/2023/02/13/un-advisor-claims-climate-change-is-triggering-more-earthquakes-there-is-growing-scientific-evidence-that-climate-change-increases-the-risk-of-such-tremors-togeth/)
Professor İbrahim Özdemir is a UN advisor and an ecologist teaching at Üsküdar University: “On Monday, earthquakes in my country Turkey and neighboring Syria left a trail of unprecedented devastation and a death toll surpassing 16,000 people at the last count. We do not know for sure what triggered this horrific natural disaster, but we do know there is growing scientific evidence that climate change increases the risk of such tremors, together with tsunamis and volcanic eruptions.”
-
Saara Kankaanrinta yrittää kolumissaan ...
Saara Kankaanrinnan kolumni: Kolme tärkeää kysymystä hallitusohjelmasta (https://www.is.fi/uutiset/art-2000009498479.html)
.. tätä:
Toinen kuuma kysymys on maahanmuutto. Minkä verran Suomeen saa ja voi tulla, keitä ja mistä.
Mikään ei aiheuta niin nopeaa ja hallitsematonta ihmisten siirtymää kuin ilmastonmuutos. Kun kuivuus, tulva, helle tai myrsky tuhoaa pysyvästi alueita, porukka lähtee liikkeelle pakon edessä.
Jos maahanmuutto huolestuttaa, tärkeintä on juuri silloinkin keskittyä ympäristökatastrofien torjuntaan.
YK:n pakolaisjärjestö on jo pitkään varoittanut ilmastopakolaisten määrästä ja maailmalla on jo nähty, ettei maa enää voikaan vaan päättää olla ottamatta hädänalaisia.
Jaa-a. Luulisin, että vieläkään ei ole osoitettu, että yksikään pakolaisaalto olisi johtunut ilmastonmuutoksesta.
Enkä tätäkään kyllä oikeastaan niele:
Nato on korostanut, miten perustavanlaatuisesti sen on kehitettävä toimintaansa turvallisuuden takaamiseksi. Ilmastonmuutoksen ymmärtäminen, hillintä ja sopeutuminen ovat ytimessä. Ja Naton oma tavoite on olla kärjessä tässä työssä.
(lihav. HJ)
Vrt. aamuiseen puheenvuorooni (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=934.msg32257#msg32257). Myös sen linkkiin.
-
Aiempien tietojemme päivitystä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg25777#msg25777):
Moni arjen virtasyöppö jää bitcoinista ja etheristä jälkeen – Kryptojen louhinta kulutti sähköä Yhdysvalloissa jopa 70 000 000 000 kWh (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/moni-arjen-virtasyoppo-jaa-bitcoinista-ja-etherista-jalkeen-kryptojen-louhinta-kulutti-sahkoa-yhdysvalloissa-jopa-70000000000-kwh/b7771cc6-dede-4944-912b-e05b74740592)
Eli 70 terawattituntia (TWh). Mutta se oli Yhdysvalloissa. Luultavasti tuota toimintaa on pitkälle siirretty kehitysmaihin.
Vertailuun:
Suomalaiset käyttivät sähköä vain 82 TWh vuonna 2022 – Sähkönkulutuksessa jopa 16 % pudotus joulukuussa (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaiset-kayttivat-sahkoa-vain-82-twh-vuonna-2022-sahkonkulutuksessa-jopa-16-pudotus-joulukuussa/2b6775ab-6b07-4745-a386-055e308390ac)
-
Provokatiivinen kysymys WUWT-sivustolla:
Will “Climate Denial” Become an International War Crime? (https://wattsupwiththat.com/2023/07/03/will-climate-denial-become-a-war-crime/)
Greta Thunberg recently dropped into Kyiv to Help Ukraine Push the UN Ecocide Narrative – the push to treat environmental crimes on a par with war crimes. But “Ecocide” goes a lot further than acts of war.
-
Monen kertaan uutisisssa todettiin Bidenin Vilnassa sanoneen, että emme yksin pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kaltaisia kysymyksiä. Siihen tarvitaan mm. Natoa.
-
Juuri tätä pakkomiellettä parodioimaan on tehty tämä:
A complete list of things caused by global warming (http://www.numberwatch.co.uk/warmlist.htm)
and all on 0.006 deg C per year!
Se lista ei vielä riittänyt. Nyt siihen on haluttu lisätä tämä:
When Everything is Climate Change, Nothing is Climate Change (https://wattsupwiththat.com/2023/07/18/when-everything-is-climate-change-nothing-is-climate-change/)
In the realm of modern-day alarmism, no term is more popular, or more malleable, than ‘climate change.’ As evidenced by Jacopo Prisco’s recent CNN piece, it seems the phrase can be attached to virtually any phenomenon with even the slightest hint of thermal irregularity. Prisco introduces us to a novel climate change culprit: the ground beneath our cities, which, we’re told, is being deformed by so-called ‘underground climate change.’
As per the findings of a study conducted in Chicago, the heating of the ground under urban areas is being labelled as ‘underground climate change.’ A term as grandiose as it is vague, ‘underground climate change’ describes the ground’s reaction to the heat released by buildings and subterranean transportation systems. This, we’re warned, could have an impact on the functionality of our built infrastructure, causing such potentially ‘significant’ outcomes as distortion, tilting, and cracking of structures.
***
No niin. Hesari lähti tuohon mukaan:
Maanalainen ”ilmastonmuutos” voi horjuttaa rakennuksia ja vaurioittaa kaupunkien infraa (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009716791.html)
-
Tällä pelottelua on yritetty kauan – vrt. vaikka tämä triidi, edellä:
Bloomberg Falsely Says Climate Change is Harming Crop Production, Reality Says Otherwise (https://wattsupwiththat.com/2023/09/01/bloomberg-falsely-says-climate-change-is-harming-crop-production-reality-says-otherwise/)
Artikkeli tarjoaa muutama käyrän, jotka kertovat siitä muuta. Mutta tuo narratiivi tuntuu olevan liian houkutteleva: ilmastonmuutos on paha juttu, ja pahiten se iskee maatalouteen.
-
Tällaisessa kehityksessä (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg28662#msg28662) on nyt ohitettu seuraava virstanpylväs.
Hesarin mukaan:
Autoalalla merkittävä käänne: Uusia sähköautoja rekisteröitiin bensa-autoja enemmän (https://www.hs.fi/talous/art-2000009835626.html)
Täyssähköisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin elokuussa 2 812. Bensa-autoja rekisteröitiin samaan aikaan 2778.
Ennen kuin enempää innostutaan, arvoidaanpa asiaa näiden tietojen pohjalta:
Autokannan kehitys ja autotiheys (https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/liikennekaytossa_olevat_autot)
Suomessa oli vuoden 2022 lopussa liikennekäytössä noin 3,2 miljoonaa autoa, joista noin 2,8 miljoonaa oli henkilöautoja.
Hyvin yksinkertaistettu laskelma: kaikkien Suomen henkilöautojen muuttaminen täyssähköisiksi kestää 1000 kuukautta. 83 vuotta. Erikseen sitten on arvioitava, paljonko sillä vähennetään Suomen hiilidioksidipäästäjä.
Tai maailman. Siitähän Lomborgilla on tämä inhorealistinen näkemys (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=626.msg31212#msg31212).
-
Monen kertaan uutisisssa todettiin Bidenin Vilnassa sanoneen, että emme yksin pysty ratkaisemaan ilmastonmuutoksen kaltaisia kysymyksiä. Siihen tarvitaan mm. Natoa.
Kumpaa Hesari harmitteli enemmän?
G20-maat eivät tuominneet suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009843963.html)
G20-maat eivät sitoutuneet fossiilipolttoaineista luopumiseen.
-
Ei ole kyse vain ilmastonmuutoksesta. Ja on kumminkin:
Maapallon verenpaine nousee – Tutkimuksen mukaan kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta nyt ylitetty (https://www.maailma.net/uutiset/maapallon-verenpaine-nousee-tutkimuksen-mukaan-kuusi-yhdeksasta-planetaarisesta-rajasta-nyt)
Tutkijat muistuttavat, että maapallon kestokyky tarkoittaa paljon muutakin kuin ilmastonmuutosta. Samalla muut planetaariset rajat vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen.
”Tiede ja maailma ylipäätään ovat hyvin huolissaan äärimmäisistä sääilmiöistä ympäri planeetan samalla, kun meneillään on kolmas ihmisen vahvistama El Niño vain 25 vuoden sisällä. Mutta se, mikä huolestuttaa meitä enemmän, ovat kasvavat merkit planeetan resilienssin heikkenemisestä, mikä näkyy planetaaristen rajojen rikkoutumisena. Se tuo meidät lähemmäs keikahduspisteitä ja sulkee mahdollisuudet siltä, että pysyisimme 1,5 asteen ilmastorajoissa”, varoittaa Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitoksen PIK:in johtaja Johan Rockström.
-
Jahtaako koko maailma nyt kahta jänistä?
Ukrainan sotaa ei saa päästää pitkittyneeksi konfliktiksi, Niinistö linjasi viimeisessä YK-puheessaan (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/4c8b687d-f9fd-462a-a5a7-6f3e2ecd3efa)
Niinistö penäsi jämerämpiä ilmastotoimia ja totesi, että maailma ei ole oikeilla raiteilla ilmastonmuutoksen torjumisessa.
”Olemme ottaneet merkittäviä askelia, mutta lisää on tehtävä. Kaikki edistys kestävän kehityksen tavoitteiden saralla vaarantuu, jos emme onnistu pysäyttämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen”, Niinistö sanoi ja viittasi viime aikoina koettuihin sään ääri-ilmiöihin.
”Meidän on yhdessä nostettava tavoitetasoamme. Tarvitsemme kiireellisesti uusia vahvoja sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi. Ja niitä tukemaan tarvitaan pikaisia ja tehokkaita toimia.”
Ilmastonmuutoksen torjunta ajautuu (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg34732#msg34732) tavallaan väistämättä "pitkittyneeksi konfliksi". 8)
-
Ihmiskunnan takaa-ajettavaksi vielä kolmas jänis:
Kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009820350.html)
TÄNÄÄN 25. syyskuuta on jäljellä seitsemän vuotta saavuttaa yhdessä vuonna 2015 YK:ssa sovitut maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 tähtää 17 tavoitteen avulla turvalliseen ja oikeudenmukaiseen elämään maapallolla. Se edellyttää merkittäviä muutoksia yhteiskuntamme tavassa toimia ja kohdella luonnonjärjestelmiä.
Tärkein Agenda 2030:n periaate on, että kaikkia tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi eikä ketään jätetä kehityksestä jälkeen.
Tai 16 uutta jänistä. Noissahan ilmastokysymykset ovat vain yhtenä osana:
Agenda 2030 (https://kestavakehitys.fi/agenda-2030)
-
Tämä on laskettu:
Raportti: Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatisi yli tuhat dollaria per henki vuosittain (https://www.maailma.net/uutiset/raportti-kestavan-kehityksen-tavoitteiden-saavuttaminen-vaatisi-yli-tuhat-dollaria-per)
Jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet halutaan saavuttaa, hintalappu on biljoonia dollareita vuodessa, sanoo YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD tuoreessa laskelmassaan.
Sen mukaan vuosittain tarvitaan 5,4–6,4 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 asti. Henkeä kohti kustannukset olisivat 1 179–1 383 dollaria.
Sitä ei ole, paljonko ilmastotavoitteet tuosta nielaisevat. Vrt. juuri edellisiin puheenvuoroihin. Tai sihen, mitä Lomborg asiasta sanoi (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=972.msg30252#msg30252).
-
YK:n Türk: Tulevaisuudesta ei tarvitse enää varoittaa, sillä dystopia on jo täyttä totta (https://www.hs.fi/tiede/art-2000009846765.html)
”Ilmastonmuutos on sysännyt miljoonia ihmisiä nälänhätään. Se tuhoaa toivoa, tilaisuuksia, koteja ja elämiä. Viime kuukausien aikana kiireelliset varoitukset ovat muuttuneet tappavaksi todellisuudeksi kerta toisensa jälkeen ympäri maailmaa”, Türk sanoo.
Ihmisoikeusvaltuutettu myös arvosteli useiden maiden päättäjien piittaamattomuutta siirtolaisten kuolemista. Hän mainitsi Välimeren, jossa noin 2 300 ihmisen on kerrottu hukkuneen tai kadonneen tänä vuonna. Pahimpana yksittäisenä esimerkkinä hän nosti esiin Kreikan rannikolla kesäkuussa tapahtuneen onnettomuuden, jossa satoja ihmisiä hukkui.
Tuohon artikkeliin vedottiin HS:n mielipidepalstalla tänään:
Ilmastoaktivismia tarvitaan enemmän kuin koskaan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009888930.html)
Kuluva vuosikymmen on kuitenkin ratkaiseva kuumenemisen hillinnän onnistumisen kannalta. Tarvitsemme välittömästi vaikuttavia toimia: liikennettä on ohjattava vähäpäästöisyyteen, vanhat metsät on suojeltava, metsäkato pysäytettävä maankäytön muutosmaksun avulla ja monilla turvepelloilla siirryttävä kosteikkoviljelyyn tai ennallistamiseen. Toiveet teknologisista ratkaisuista tulevaisuudessa eivät vähennä nykytoimien painoarvoa.
Ilmastoaktivismia yhteiskuntamme muuttamiseksi tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikilla tasoilla: kunnissa, yrityksissä, maanviljelyksessä, ministeriöissä, eduskunnassa ja kaduilla. Jokaisen panosta tarvitaan. Päättäjät eivät voi loputtomiin sulkea silmiään siltä, että ilmaston kuumeneminen vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään vuosisatojen ajan. Ilmaston kanssa ei voi neuvotella.
Ankarasti ja välittömästi pitäisi toimeen tarttua.
Mutta riittäkö motivaatio todella siihen? Jos jokaisen suomalaisen kohdalla sitä kuumenemista joudutaan koko elämä odottamaan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg34006#msg34006)? Ja se onkin sitten paljon vähemmän dramaattista kuin nyt puhutaa? Ja vielä: (omien) toimenpiteiden vaikutuksia ei kukaan pysty osoittamaan. Ei nyt eikä myöhemminkään.
Vielä: estämmekö todella ihmisten hukkumisen Välimereen tehokkaimmin juuri niillä ilmastotoimenpiteillä? Ja ratkeavatko muutkaan Türkin mainitsemat ongelmat niin? Kaikki OK, jos se 1,5 asteen nousu pystytään estämään? Jos/kun jokainen on antanut panoksensa?
-
Hyvin "kaunis" esimerkki ilmiöstä. Kaikki tämä (uhkaava) pula hedelmistä laitetaan (vähintään vihjailemalla) ilmastonmuutoksen piikkiin:
Appelsiinit olivat alkusoitto – monesta muustakin tuotteesta voi tulla ajoittain pulaa, joukossa suomalaisten suosikkijuoma (https://yle.fi/a/74-20056335)
Perjantaina Yle kertoi, että kaakaonviljely uhkaa loppua jo lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutos voi tuoda saatavuusongelmia myös muihin tuttuihin tuotteisiin.
Vaikka jokaisen pulan taustalla ovat kasvitaudit.
Tämä kerrottiin HS:n uutiseen linkillä viittaamalla:
Useat mediat uutisoivat (https://www.hs.fi/ruoka/art-2000009838290.html) appelsiinien saatavuuden ongelmista, joka on näkynyt ajoittain tyhjinä hyllyinä suomalaiskaupoissa syksyn aikana.
Jossa sitten oli sanottu pikkuovelasti näin:
Appelsiinimehujen saatavuudessa on ollut kesän aikana ongelmia. Syynä on huono sato ja kasvitauti.
(lihav. HJ)
Hesarissa tiedetään kyllä, mistä on kyse, mutta sen toinenkin uutinen on otsikoitu samaan tapaan. Tekstistä selviää:
Appelsiinimehun hinta uhkaa nousta hirmumyrskyjen ja aasialaisen bakteeritaudin takia (https://www.hs.fi/talous/art-2000009775764.html)
Pitkäaikaisempi ongelma on Aasiasta lähtöisin oleva sitruspuiden kellastumistauti. Myös HLB-taudiksi (huanglongbing) kutsuttu bakteeritauti estää ravinteiden kulkeutumisen puussa ja seurauksena puun lehdet alkavat kellertää.
***
Oman mausteensa tuohon soppaan antaa ruoka-asioissa aina esiin nouseva kotiinpäinveto, protektionismi (YLE):
Samalla kaupoissa pohditaan miten tropiikissa tuotettuja hedelmiä voisi korvata kotimaassa tuotetuilla.
Vastuullisuusjohtaja Timo Jäsken mukaan kotimainen omena voisi olla erinomainen vaihtoehto esimerkiksi banaanille.
– Kotimaisen omenan saatavuus on hyvä ja sesonki jatkuu syksystä pitkälle kevääseen. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yksittäisten tuotteiden satokausiin ja saatavuuteen sekä laajentamaan sitä tuotejoukkoa, jota myös Suomen leveyspiireillä voi kasvattaa, Jäske arvioi.
Ehkä jo piankin kuulemme suunnitelmasta kasvattaa suomalaista banaania? 8)
-
Kaikki kamaluudet lapsille johtuvat ilmastonmuutoksesta:
Lapset on unohdettu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010022280.html)
Tähän tapaan:
LAPSET ovat erityisen haavoittuva ihmisryhmä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastokriisillä on lapsille niin fyysisiä kuin psyykkisiä vakavia seurauksia, jotka ulottuvat pitkälle aikuisuuteen. Lapsen keho kestää aikuisen kehoa heikommin esimerkiksi äärimmäisiä helteitä ja nestehukkaa. Perheiden toimeentulon vaarantuessa erityisesti tytöt joutuvat keskeyttämään koulunkäynnin auttaakseen vanhempiaan kotitöissä tai mennäkseen naimisiin. Koulunkäynnin keskeytyminen vaarantaa niin lapsen itsensä kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden.
-
Kaikki tämä?
Ajatus ilmaston on/off-kytkimestä on vaarallinen väärinkäsitys (https://www.hs.fi/talous/art-2000010057577.html)
Maailma on nyt lämmennyt 1,2 astetta. Ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat jo äärisäinä, kuumuusjaksoina, pilaantuneina satoina ja vesipulana ympäri maailmaa. Niistä seuraa muita ongelmia.
Ilmastonmuutos oli yksi taustasyy esimerkiksi vuoden 2011 arabikevääseen, josta seurasi Lähi-idässä useita sotia. Ne taas olivat syy vuoden 2015 pakolaisaaltoon, joka puolestaan vaikutti Britannian EU-eroon.
Kun koko maailman lämpökytkintä väännetään, ei seurauksia ole aina helppo ennustaa tai edes tunnistaa.
Jos ja kun lämpeneminen ei tähän pysähdy, seuraavaksi paras vaihtoehto olisi 1,3 astetta. Kolmanneksi paras 1,4 astetta. Jos 1,5 asteen tavoitteessa epäonnistutaan, niin kuin nyt näyttää käyvän, on tähdättävä 1,6 asteeseen.
Jokaisella kymmenyksellä on väliä.
Paitsi jos käyttää tunnistamisessa seuraava pettämätöntä menetelmää: kaikki paha maailmassa on ilmastonmuutoksen syytä.
Samasssa lehdessä oli myös artikkeli osterinviljelyksestä Ranskassa. Jota ei jostain syystä saa linkattua edes otsikoltaan. Jossa sen vaikeudet olivat ilmaston lämpeneminen syytä.
-
Anteeksi vaan, herrat tohtorit, mutta tämä kirjoitus oli aika törkeää asioiden sotkemista:
Ilmastonmuutos on vuosisadan suurin terveysriski (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008525354.html)
Koska useimmat, käytännössä kaikki uhat, joihin vedottiin, koskivat ilman puhtautta.
— klips —
Mutta hiilidioksidi ei ole epäterveellistä. Se ei ole tappanut tai sairastuttanut ketään. Häikäilemättömästi ratsastetaan mielikuvilla puhdistamattomista savukaasuista, jossain muualla kuin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa.
Niinpä vaikka tämä ongelma...
Puuhellan käyttö tappaa puoli miljoonaa afrikkalaisnaista vuodessa (https://ipsnews.net/suomi/2023/12/18/puuhellan-kaytto-tappaa-puoli-miljoonaa-afrikkalaisnaista-vuodessa/)
.. ratkeaisi helposti siisteillä maakaasuhelloilla.
Tavalliseen tapaan linkkaan tuon IPS-artikkelin myöhemmin tänne. Kun se on jossain kokonaan luettavissa.
20.12.23. Tässä se jo on:
”Tuntuu kuin muu maailma sanoisi, että afrikkalaisten naisten kuolemisella ei ole yhtä paljon väliä” – Puuhellan käyttö saastuttaa ja tappaa Afrikan maissa (https://www.maailma.net/uutiset/tuntuu-kuin-muu-maailma-sanoisi-etta-afrikkalaisten-naisten-kuolemisella-ei-ole-yhta-paljon)
Tämä voi hyvin oll pidemmän tähtäimen päämäärä:
Muigai YK:n ilmastokokoukseen Dubaissa, ja erityisesti istuntoon, jossa puitiin ruuanlaiton sähköistämistä.
Mutta sitä ennen parempia ovat kaasuhellat.
-
Tästäkin YLE halusi tehdä ilmastonmuutosasian:
Tulen ja jään tasapaino Islannissa järkkyy (https://yle.fi/a/74-20057528)
Ilmastonmuutos lisää Islannin tulivuorten arvaamattomuutta, kun kuumuutta kihisevän maankamaran päältä sulaa jäätiköiden paino. Yle tapasi Reykjavikissa sekä jäätikkö- että tulivuoritutkijan.
Ja todellakin, näin arvaamaton (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=26.msg25304#msg25304) voi luonto tuon asian kanssa olla. Tai näin oikutteleva:
Islannin jättimäinen tulivuorenpurkaus vuonna 1783 peitti pohjoisen pallonpuoliskon sumuun – Se ei kuitenkaan selitä oudon kuumaa kesää, kertoo tutkimus (https://tekniikanmaailma.fi/islannin-jattimainen-tulivuorenpurkaus-vuonna-1783-peitti-pohjoisen-pallonpuoliskon-sumuun-purkaus-aiheutti-hyytavan-talven-mutta-se-ei-selita-oudon-kuumaa-kesaa-kertoo-tutkimus/)
Islannissa vuosina 1783 ja 1784 tapahtunut jättimäinen tulivuorenpurkaus ei aiheuttanutkaan poikkeuksellista lämpöaaltoa Euroopassa, ilmenee uudesta tutkimuksesta. Sen sijaan tuo purkaus näyttää selittävän poikkeuksellisen kylmän talven tuona vuonna.
-
Jaa-a.
Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä (https://yle.fi/a/74-20059961)
Thunberg otti jälleen sunnuntaina kantaa palestiinalaisten puolesta isossa ilmastomielenosoituksessa. Osa yleisöstä suivaantui. Myös saksalainen media kritisoi Thunbergiä.
Niin, minulla kyllä tulee mieleen, että ihmiskunnalla todella on muita(kin) ongelmia kuin 80-100 vuoden päästä hiukan (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg36315#msg36315) kohonnut lämpötila.
-
Tuon edellisen kun olin juuri saanut kirjoitetuksi, osuin käteeni Voima-lehti. Jossa juttu:
Armeijoiden ilmastopäästöt vihdoin tarkkailuun
Jossa ingressi:
Armeijat tuottavat arviolta kuusi prosenttia päästöistä.
Mukana jutussa oli myös arvio siitä, mitkä ovat käydyn ja käynnissä olevan Ukrainan sodan ilmastopäästöt.
Koko juttu on luettavissa täältä:
https://www.lehtiluukku.fi/lue/voima/9-2023/364065.html
PS. Ko. lehdessä oli myös luomun piilomainosjuttu:
Mitä huomenna syötäisiin?
-
Intian väkiluku 1 425 775 850
Joista noin puolet työskentelee maanviljelyksessä (kertoo Wikipedia). Sanotaanko, että viljelijöitä olisi 556 000 000. (Arvioin pikkulapset ja vanhukset luvuista ulos.)
Suomen väklluku on 5 560 000.
IPS:
Velat ajavat maanviljelijöitä itsemurhaan Intiassa – ”Jos lapsia ei olisi, minäkin olisin riistänyt hengen itseltäni ajat sitten”, sanoo Pradeep Das (https://www.maailma.net/uutiset/velat-ajavat-maanviljelijoita-itsemurhaan-intiassa-jos-lapsia-ei-olisi-minakin-olisin)
Ilmastonmuutos ajaa intialaisviljelijöitä epätoivoisiin tekoihin. Dubain ilmastokokouksessa alettiin koota rahastoa, jolla on tarkoitus auttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä eniten kärsiviä maita. Asiantuntijat muistuttavat, että tukea on ohjattava ihmisille, ei valtioille.
[..]
(IPS) -- Noin 10 000 intialaista maanviljelijää ottaa itseltään hengen vuosittain. Itsemurhia tapahtuu 27 päivässä eli enemmän kuin yksi tunnissa. Talonpoikien velkaantumisen aiheuttama kriisi on jatkunut 1970-luvulta, eikä ratkaisua näy.
(lihav. HJ)
Suomessa itsemurhan tekee vuosittain n. 750 henkilöä. Luku on huomattavasti alhaisempi aiempia vuosia, joiloin se oli yli tuhannen.
Mutta jo intialaiset viljelijät tekisivat itsemurhia Suomen nykytahdilla, uhreja olsi siis ainakin noin 75 000 vuosittain.
Nyt se on ilmastonmuutos. Aimmin syyliiseksi nostettiin kalliiit tuotantopanokset ja erityisesti muuntogeeniset lajikkeet (https://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=7.msg21922#msg21922) (siemenet).
***
Samaan aikaan Intian hallitus kertoo ennätyssadoista:
Final estimates of production of major crops released for the year 2022-23
Total food grain production in the country is estimated at a record 3296.87 lakh tonnes
Due to everyone's efforts, better results are being reflected in the agriculture sector - Shri Tomar (https://pib.gov.in/PressReleasePage.aspx?PRID=1968931)
-
Hesari oli suhteellisen tyytyväinen raportin realismiin:
Raportti: Väärä tieto on maailman suurin uhka (https://www.hs.fi/talous/art-2000010110767.html)
Lista näyttää jo hieman toiselta, kun uhkia tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä tulevaisuuteen. Kärkeen nousevat ympäristöuhat:
1. Äärimmäiset sääilmiöt.
2. Isot muutokset maapallon järjestelmissä kuten ilmakehässä, vesistöissä ja maankuoressa.
3. Elonkirjon köyhtyminen ja ekosysteemin romahdus.
4. Pula luonnonvaroista.
5. Misinformaatio ja disinformaatio.
Ilmastonmuutosta ei näy riskilistojen kärjessä.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmastonmuutoksen luomat uhat on unohdettu. Ilmiötä ei käsitellä yksittäisenä riskinä, vaan tekijänä, joka vaikuttaa taustalla lähes kaikkeen.
WUWT ei ollut:
WEF Predicts that War Will No Longer Be a Threat (https://wattsupwiththat.com/2024/01/14/wef-predicts-that-war-will-no-longer-be-a-threat/)
But, apparently these power-hungry plutocrats, have decided to let the wars fade away, and instead, over the next ten years, they plan to use the manufactured threats of climate change-related extreme weather, critical change to Earth systems, biodiversity loss and ecosystem collapse, and natural resource shortages to create enough world-wide fear to allow them to grab even more power where ever and however they can.
Statistica seems to encourage them with the cute little melting Earth image.
War, interstate armed conflict, has been dropped from the top ten altogether.
Whoopee!
-
Tällaistakin on joskus voinut tapahtua (LUKE):
Rooman valtakunnan aikainen poikkeava ilmasto syöksi Euraasian ihmiset kurjuuteen ja koettelemuksiin (https://www.luke.fi/uutiset/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin/)
Eikä tietääkseni mikään noista ajoissa ole siinä muuttunut, etteikö tuota voisi tapahtua nykyaikana uudelleen: tulivuoret toimivat yhä. Ja riittävän iso purkaus, sopivassa paikassa, jolla olisi nuo seuraukset, on yhä mahdollinen. (Monen tulivuoren yhtaikainen purkaus tietysti - onneksi - on epätodennäköisempi.)
Karmeinta on tuo äkillisyys. Vaikka ilmaston lämpenemisellä olisi mitä ikäviä seurauksia, ne toteutuvat vuosikymmenien aikajänteellä. Myös nk. mainstreamin mukaan, en tässä esitä nk. ilmastoskeptikkojen näkemystä.
Ilmaston kylmeneminen voi olla lämpenemistä paljon pahempi juttu. Juuri maataloudelle. Ja jos se tapahtuu noin äkkiä, voimmeko tehdä olennaisesti mitään enempää kuin nuo vanhat roomalaiset? So. ei juuri mitään. Tarvittavia varmuusvarastoja on riittävästi korkeintaan paikallisesti. Jos riittämätöntä halutaan/yritetään jakaa, seurauksena voi sitäkin kautta olla "kurjuutta ja koettelemuksia".
Siellä se mahdollisuus on yhä kyttäämässä, kertoi Hesari (Tiede) tänään:
Tyynenmeren tulirengas voi vielä viedä kesän maailmasta – Tongan purkaus oli vasta yskäisy (https://www.hs.fi/tiede/art-2000008577756.html)
Rooman valtakunnasta puhutaan taas:
Did Climate Change Cause the Fall of the Roman Empire? (https://wattsupwiththat.com/2024/01/29/did-climate-change-cause-the-fall-of-the-roman-empire/)
Did Climate Change cause the Fall of the Roman Empire? No, but, hey, it makes a great story in these times of climate confusion.
Tuo kriitinen arviointi muistaa muistuttaa:
3. And here, while we will see headlines of “climate change caused the Fall of the Holy Roman Empire”, it will be unmentioned that it was not rising temperatures, not warming, heating or boiling, that caused this Great Fall, but “abnormally cold periods”.
-
Tällä pelottelua on yritetty kauan – vrt. vaikka tämä triidi, edellä:
Bloomberg Falsely Says Climate Change is Harming Crop Production, Reality Says Otherwise (https://wattsupwiththat.com/2023/09/01/bloomberg-falsely-says-climate-change-is-harming-crop-production-reality-says-otherwise/)
Artikkeli tarjoaa muutama käyrän, jotka kertovat siitä muuta. Mutta tuo narratiivi tuntuu olevan liian houkutteleva: ilmastonmuutos on paha juttu, ja pahiten se iskee maatalouteen.
Tässä taivaanrannan mustamaalareilla selittämistä:
World Cereal Production Set To Hit Record High In 2023 (https://wattsupwiththat.com/2024/02/03/world-cereal-production-set-to-hit-record-high-in-2023/)
-
Yhteistä uskoa pitää aina muistaa tunnustaa:
Hiilidioksidin puute teki Maasta lumipallon (https://www.hs.fi/tiede/art-2000010244123.html)
DUTKIEWICZ huomauttaa, että ryhmän mallintama geologisten kehityskulkujen aiheuttama ilmastonmuutos toteutuu äärimmäisen hitaasti.
”Sen sijaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee nyt Nasan mukaan kymmenen kertaa nopeammin kuin mikään aiemmin nähty.”
-
Hyvä selvitys reaalitrendeistä. Jatkuvan pelottelun vastapainoksi:
No, BNN, Climate Change Will Not Leave 200 Million Africans Hungry by 2050 (https://wattsupwiththat.com/2024/02/27/no-bnn-climate-change-will-not-leave-200-million-africans-hungry-by-2050/)
Hyvin selkeät ja rauhoittavat kaaviot.
-
Lopulta oli löytynyt toinenkin syy:
New York vajoaa mereen (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d342856b-f52e-4c07-ab60-b8fdba72e7f6)
– Kun rannikkokaupungit kasvavat ympäri maailmaa, rakentamisen lisääntyminen ja merenpinnan nousun yhdistelmä johtaa alati kasvavaan tulvavaaraan, tutkimus varoitti.
Aikaisemmassa vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että juuri kaupunkien vajoaminen aiheuttaa paikoin jopa merenpinnan nousua vakavamman ongelman rannikkoalueiden asukkaille maailmanlaajuisesti. Useimmissa tutkituissa kaupungeissa maa vajoaa nopeammin kuin merenpinta nousee, joka tarkoittaa, että asukkaat joutuvat tulvavaaraan nopeammin kuin ilmastoennusteet ovat arvioineet.
Ilmastonmuutos täytyi silti mainita.
-
Hesarin artikkelissa ympäristöteot olivat pääsääntoisesti nk. ilmastotekoja:
Hallituksen ympäristötekojen haitat tuntuvat nyt, hyödyt pääosin myöhemmin (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010336734.html)
Kuten todettu, mahdollisten hyötyjen henkilökohtaiseksi havaitsemiseksi pitää elää todella pitkään (http://tuottavamaa.net/forum/index.php?topic=956.msg36200#msg36200).
-
Tässä kyllä parodian aineksia:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta historiallinen linjaus: päästötavoitteista lipsuminen rikkoo joitakin ihmisoikeuksia (https://yle.fi/a/74-20082715)
Kanteet olivat nostaneen ranskalaisen Grande-Synthen kunnan pormestari, kuuden portugalilaisen nuoren ryhmä ja sveitsiläinen Verein KlimaSeniorinnen -ryhmä, jossa on yli 2000 jäsentä.
Jokaisessa kanteessa todettiin, että maiden hallitukset eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Ihmisoikeustuomioistuin hylkäsi ranskalaisen ja portugalilaisen kanteen. Oikeus katsoi, että kanteet pitää käsitellä ensin kansallisessa oikeusjärjestelmässä ennen ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyä.
Ihmisoikeustuomioistuin kuitenkin päätti iäkkäiden sveitsiläisnaisten ryhmän eduksi ja tuomitsi Sveitsin toimet. Naiset olivat nostaneet kanteen Sveitsin hallitusta vastaan väittäen, että hallituksen toimet ovat surkean riittämättömiä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että Sveitsin hallitus on loukannut joitakin ihmisoikeuksia, koska se ei ole pysynyt ilmastotavoitteissa.
WUWT-kommentti:
EU Human Rights Court Rules Governments Must Address Climate Change (https://wattsupwiththat.com/2024/04/09/eu-court-rules-governments-must-address-climate-change/)
Switzerland, with an average altitude of 1350m (4429ft) and latitude 46° North has warm summers and cold winters, but it’s not exactly a hot country. They do get occasional heatwaves. I visited Switzerland a long time ago in April, I remember I had to open my overcoat after climbing around the foothills of Grindelwalde for half a day, but the weather wasn’t exactly boiling hot.
My health advice to the KlimaSeniorinnen, if it appears to be a hot sunny summer day, you could reduce your reduce your risk of heatstroke by leaving your thermal layers at home.
-
Vielä Judith Curry tuohon:
There is no human right to a safe or stable climate (https://wattsupwiththat.com/2024/04/10/there-is-no-human-right-to-a-safe-or-stable-climate/)
There is widespread international acceptance of the 1948 Universal Declaration of Human Rights (UDHR), which enumerates 30 human rights. There is no mention of the word “climate” or the word “environment” in the UDHR. This is true also for the European Convention on Human Rights.
[..]
Deductions based on a decision by the UNHRC and a Report by the UN Special Rapporteur on Human Rights, do not create a new “human right” to be protected against the dangerous impacts of climate change. No attempt has been made by the UN to create international support for a new human right to be protected from climate change. Such a right is neither implicit or explicit in the UNFCCC Paris Agreement.
-
Pää on ilmeisesti avattu oikeudellisille valituksille:
Climate Murder? Media Picks Up Novel Legal Theory Suggesting Big Oil Is Homicidal (https://wattsupwiththat.com/2024/04/11/climate-murder-media-picks-up-novel-legal-theory-suggesting-big-oil-is-homicidal/)
Ja tämä:
Man Sues Govt for Not Protecting Him from Sea Rise (https://wattsupwiththat.com/2024/04/12/man-sues-govt-for-not-protecting-him-from-sea-rise/)